Rahoitustarkastus Markkinavalvonta SELVITYS LISTAYHTIÖIDEN IFRS- SIIRTYMÄTIEDOTTAMISEN LAADUSTA JA SIIRTYMÄN VAIKUTUKSISTA 7.6.

Transkriptio

1 SELVITYS LISTAYHTIÖIDEN IFRS- SIIRTYMÄTIEDOTTAMISEN LAADUSTA JA SIIRTYMÄN VAIKUTUKSISTA

2 2 Sisällysluettelo 1 Yhteenveto Selvityksen tavoitteet Selvityksen kohde ja selvitysmenetelmät Siirtymätiedottamisen laatu Päälistan yhtiöt onnistuneet parhaiten laatu kuitenkin epätasaista Suurten yhtiöiden tiedottaminen pieniä yhtiöitä parempaa Liiketoimintavaikutuksista kerrottu niukasti Yhtiöiden vertailu vaikeaa Siirtymätietojen varmennus IFRS-siirtymän määrälliset vaikutukset IFRS-standardien siirtymisen vaikutukset omaan pääomaan kolmasosalla yhtiöistä vähäiset IFRS-siirtymä kasvatti tilikauden nettotuloksia yli 800 miljoonaa euroa IFRS-siirtymä kasvatti taseita jonkin verran Omavaraisuusaste notkahti hieman Standardikohtaiset vaikutukset avaavaan omaan pääomaan Nettovaikutus ei kerro kaikkea - vaikutus omaan pääomaan analysoitava standardikohtaisesti Siirtymävaikutusten analysointi edellyttää oikaisujen luonteen ymmärtämistä... 15

3 3 1 Yhteenveto Valtaosa, noin 80 % vuonna 2005 IFRS-standardit käyttöönottavasta 125 listayhtiöstä oli tiedottanut siirtymästään mennessä. Suomalaiset listayhtiöt tiedottivat siirtymästä muiden EU-maiden listayhtiöitä aktiivisemmin. Rahoitustarkastus (Rata) selvitti listayhtiöiden IFRS-siirtymätiedottamisen laatua ja siirtymän määrällisiä vaikutuksia yhtiöiden omaan pääomaan, tulokseen, taseeseen ja tunnuslukuihin. Ratan selvityksessä ilmeni, että siirtymätiedottamisen laatu oli keskimäärin hyvää, tosin eri pörssilistojen ja yhtiöiden koon välillä oli suuriakin vaihteluja. Päälistan yhtiöt ja liikevaihdolla mitattuna suuret yhtiöt onnistuivat siirtymätiedottamisessaan paremmin kuin I- ja NM-listan yhtiöt ja liikevaihdoltaan pienet yhtiöt. Sen lisäksi että tiedottamisen laatu vaihteli, olivat yhtiöiden raportoimat siirtymätiedot osin vaikeaselkoisia. Selvityksessä ilmeni myös, että yhtiöt kertoivat IFRS-siirtymän liiketoiminnallisista vaikutuksista, kuten vaikutuksista osingonjakopolitiikkaan, henkilöstön palkitsemisjärjestelmiin, johdon raportointiin ja operatiivisiin toimintoihin hyvin niukasti. Siirtymän kokonaisvaikutuksista voidaankin tehdä lopulliset johtopäätökset vasta, kun tästä tärkeästä osa-alueesta saadaan lisää tietoa. IFRS-standardeihin siirtymisen kokonaisvaikutus omaan pääomaan oli vähäinen yli 30 prosentilla selvitykseen osallistuneista yhtiöistä 1. Muiden yhtiöiden osalta vaikutus oli kohtalainen tai merkittävä. Kokonaistasolla omaa pääomaa lisääviä standardikohtaisia oikaisuja yhtiöt raportoivat yhteensä n. 1,6 miljardia euroa, ja vähentäviä noin 1,3 miljardia euroa. Suurimmat IFRS-oikaisut yhtiöiden avaavaan omaan pääomaan aiheutuivat pääomalainojen, omien osakkeiden ja vähemmistöosuuksien uudelleenryhmittelystä, rahoitusinstrumenttien käyvän arvon käsittelystä ja laskennallisista veroista. IFRS-siirtymän vaikutus vuoden 2004 tulokseen oli noin 60 prosentilla yhtiöistä tulosta kasvattava. Tulosmuutokset vaihtelivat kuitenkin merkittävästi yritysten kesken. Tulosten kasvun kokonaismäärä oli yli 0,8 miljardia euroa. Suurimmat tilikauden 2004 tulokseen vaikuttavat IFRS-oikaisut johtuivat liikearvopoistoista luopumisesta, sijoituskiinteistöjen arvonmuutoksista, eläkekulukirjauksista sekä tuottojen ja kulujen erilaisesta jaksottamisesta. Yhtiöiden taseiden loppusummat kasvoivat hieman IFRSsiirtymän seurauksena, johtuen pääasiassa omaisuuserien käypiin arvoihin arvostamisesta ja rahoitusleasing-sopimusten taseeseen kirjaamisesta. IFRS-standardeihin siirtyminen vaikuttaa merkittävästi yhtiöiden taloudelliseen raportointiin, joten muutosten ymmärtäminen on sijoittajalle haastavaa. Rata pitää tärkeänä, että yhtiöt täydentävät ja selkiyttävät sijoittajille annettavia siirtymätietoja vuonna 2005 julkistettavien taloudellisten raporttien yhteydessä sekä jatkavat panostuksiaan laadukkaan IFRS-raportoinnin tuottamiseksi. 1 Katso Rahoitustarkastuksen tätä selvitystä varten määrittelemien termien "vähäinen, kohtalainen ja merkittävä vaikutus" raja-arvot - Kuva 3.

4 4 2 Selvityksen tavoitteet Selvityksessä kartoitettiin ensisijaisesti sitä, kuinka yhtiöt noudattivat Rahoitustarkastuksen (Rata) suositusta siirtymätiedottamisesta 2. Suosituksen mukaan IFRSstandardien käyttöönoton vaikutuksista tulisi tiedottaa avoimesti ja mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ilman että tietojen luotettavuudesta tingitään. Tiedottamisen tulisi olla myös selkeää ja ymmärrettävää, koska muutosten ymmärtäminen on sijoittajille ja muille tilinpäätösten lukijoille haastavaa. Lisäksi tietoa kerättiin IFRSstandardien vaikutuksista tulos-, tase- ja tunnuslukuihin. Selvityksen tavoitteena oli kerätä ja julkaista tietoa valvojan ja sijoittajien tarpeisiin IFRS-standardeihin siirtymisen edistymisestä, tiedottamisen onnistumisesta sekä siirtymän määrällisistä vaikutuksista; kiinnittää markkinoiden huomiota IFRS-standardien käyttöönottoon ja sen vaatimiin panostuksiin, jotta vältytään markkinoiden epävarmuutta lisääviltä yllätyksiltä sekä ennakoida vuoden 2005 IFRS-tilinpäätösten ongelmakohtia. 3 Selvityksen kohde ja selvitysmenetelmät Selvitykseen kohteena oli niiden pää-, I- ja NM-listojen yhtiöiden IFRSsiirtymätiedottaminen, jotka ottivat IFRS-standardit käyttöön ensimmäistä kertaa vuoden 2005 tilinpäätöksissä tai kalenterivuodesta poikkeavan tilinkauden ollessa kyseessä vuonna 2005 alkavan tilivuoden tilinpäätöksissä. Aiempina vuosina IFRSstandardit käyttöönottaneet yhtiöt jätettiin tämän selvityksen ulkopuolelle. Aineistona käytettiin mennessä julkaistuja erillisiä IFRS-siirtymätiedotteita sekä tilinpäätöstiedotteiden ja osavuosikatsausten yhteydessä annettuja IFRS-siirtymätietoja. Vuoden 2004 vuosineljännesten IFRS-vertailutietojen raportointi rajattiin selvityksen ulkopuolelle. Selvityksen aineistona oli IFRS-siirtymätiedottaminen kokonaisuudessaan sisältäen sekä sanalliset että määrälliset tiedot. Viitekehyksenä käytettiin IFRS 1-standardin määräyksiä ja soveltamisohjeita, jonka lisäksi "best practice"-sisältöä ja -esitystapaa haettiin sekä suomalaisista että ulkomaisista IFRS-standardeihin siirtyvistä yhtiöistä. Tällä perusteella Rata antoi arvosanan kunkin yhtiön siirtymätiedottamisen laadusta. Arvioinnin kohteena olivat muun muassa seuraavat osa-alueet: Muuttuvien laatimisperiaatteiden ja muutoksista aiheutuvien oikaisujen luonteen kertominen - kuinka kattavasti näistä on kerrottu ja kuinka selkeästi tiedot voitiin yhdistää siirtymätaulukkojen määrällisiin tietoihin; IFRS 1-standardin edellyttämien täsmäytyslaskelmien esittämistapa - kuinka kattavasti ja selkeästi yhtiö on esittänyt IFRS 1:n edellyttämiä täsmäytyslaskelmia ja muita siirtymätietoja sekä 2 Ratan suositus perustuu CESR:n suositukseen siirtymätiedottamisesta (CESR d: Recommendation for additional guidance regarding the transition to IFRS)

5 5 Muutoksen vaikutuksista liiketoimintaan kuinka laajasti on kerrottu liiketoiminnallisista vaikutuksista, kuten vaikutuksista osinkopolitiikkaan tai henkilöstön palkitsemisjärjestelmiin, johdon raportointiin, tunnuslukuihin, raportoitaviin segmentteihin, IT-järjestelmiin ja resursseihin. Selvityksessä käytettiin mennessä julkistettuja IFRS-siirtymätietoja. Kyseiseen päivämäärään mennessä 80 % selvityksessä mukana olleista 125:sta listayhtiöstä oli julkaissut tietoja siirtymästä. Yhtiöistä 25 ei ollut vielä tiedottanut siirtymävaikutuksista ja niistä seitsemällä on kalenterivuodesta poikkeava tilikausi, jolloin IFRSsiirtymätiedottaminen ajoittuu myöhäisempään ajankohtaan. Loppujen 18 yhtiön joukossa oli sekä päälistan että I-listan yhtiöitä. Yhtiöillä on velvollisuus antaa siirtymätiedot viimeistään vuositilinpäätöksen 2005 yhteydessä, tai kalenterivuodesta poikkeavan tilikauden kyseessä ollessa tätä myöhemmin.

6 6 4 Siirtymätiedottamisen laatu 4.1 Päälistan yhtiöt onnistuneet parhaiten laatu kuitenkin epätasaista Selvityksen perusteella voitiin todeta, että listayhtiöiden julkistamat siirtymätiedot olivat osin vaikeaselkoisia ja tiedottamisen laatu myös vaihteli. Kaksi kolmasosaa päälistan yhtiöistä suoriutui tiedottamisesta kuitenkin Ratan arvion mukaan hyvin, muutama niistä jopa erinomaisesti. NM-listan yhtiöiden tiedottaminen oli pääosin hyvää tai kohtuullista tasoa. Suurin osa I-listan yhtiöistä sai Ratalta tiedottamisestaan arvosanan "heikko". Tämä johtui kuitenkin osittain I-listan yhtiöiden poikkeavista tilikausista, minkä vuoksi yhtiöt siirtyvät IFRS-standardien käyttöön muita myöhemmin. Kuva 1. IFRS-siirtymätiedottamisen laatu listakohtaisesti jaoteltuna: 80 % 70 % Prosenttia kyseisen listan yhtiöistä 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % Päälista I-lista NM-lista 10 % 0 % Erinomainen Hyvä Kohtuullinen Suppea Heikko

7 7 4.2 Suurten yhtiöiden tiedottaminen pieniä yhtiöitä parempaa Tiedottamisen laatu vaihteli myös siten, että suuret yhtiöt antoivat enemmän ja usein myös parempaa tietoa kuin pienet yhtiöt. Eroja selittää muun muassa se, että suurempien yhtiöiden talousosastojen osaaminen on laaja-alaisempaa tai niillä on usein kansainvälisiä yhteyksiä ja näin ollen myös kansainvälisen laskentatoimen osaamista. Koska pienissä yhtiöissä IFRS-siirtymän vaikutukset yhtiöiden omaan pääomaan ja tulokseen voivat olla merkittäviä, myös näihin yhtiöihin sijoittaneilla tulisi olla käytettävissään riittävän laajat tiedot. Kuva 2. IFRS-siirtymätiedottamisen laatu yhtiöiden liikevaihdon mukaan jaoteltuna: 90 % 80 % 70 % 60 % Prosenttia yhtiöistä 50 % 40 % 30 % yli 500 milj.euroa milj.euroa alle 100 milj. euroa 20 % 10 % 0 % Erinomainen Hyvä Kohtuullinen Suppea Heikko 4.3 Liiketoimintavaikutuksista kerrottu niukasti Yhtiöt kertoivat IFRS-siirtymän vaikutuksista muun muassa osingonjakopolitiikkaan, henkilöstön palkitsemisjärjestelmiin, johdon raportointiin ja operatiivisiin toimintoihin hyvin niukasti. Tämä saattaa olla viite siitä, että IFRS-standardien liiketoiminnallisten vaikutusten analysointi oli yhtiöissä vielä kesken. IFRS-standardien kokonaisvaikutuksista voidaan tehdä lopulliset johtopäätökset vasta, kun tästä tärkeästä osa-alueesta saadaan lisää tietoa. Vaikka pääosa yhtiöistä on jo raportoinut siirtymän vaikutuksista, IFRS-standardien jatkuva soveltaminen edellyttää kunkin yhtiön liiketoiminnan kannalta merkittävien IFRS-standardien ja IFRIC-tulkintojen sekä niiden muutosten ennakoivaa ja ajan-

8 8 tasaista hallintaa. Liiketoiminnan supistuminen tai laajeneminen sekä yhtiön liiketoimintaympäristössä tapahtuvat muutokset johtavat siihen, että yhtiöt joutuvat jatkuvasti soveltamaan IFRS-standardeja muuttuvissa tilanteissa. 4.4 Yhtiöiden vertailu vaikeaa IFRS-standardeihin siirtyvien yhtiöiden vertailua vaikeuttaa yhtiöiden tekemät erilaiset valinnat standardien sisältämien laatimisperiaatteiden välillä. Valintamahdollisuus liittyy esimerkiksi sijoituskiinteistöjen ja sijoitusten arvostamiseen sekä siirtymähetkellä sallittuihin helpotuksiin. Lisäksi vertailua vaikeuttaa esittämistapojen erilaisuus, joka johtui pääosin siitä, että listayhtiöillä ei ollut käytettävissään tarkkaa ohjeistusta siirtymätiedottamisen muodosta. Sijoittajan on tärkeää saada tietoa sellaisista sijoituspäätöksen kannalta olennaisista siirtymävaikutuksista, joilla on merkitystä muun muassa yrityksen arvoon ja toiminnan kannattavuuteen. Vaikutusten analysointia helpottaa, jos sijoittajalle olennaiset oikaisut on esitetty erillään tase-erien ryhmittelyyn liittyvistä muutoksista. Kuitenkin vain muutama listayhtiö oli tehnyt näin siirtymätiedotteissaan. Työkyvyttömyyseläkkeen kirjanpitokäsittely avaavissa taseissa ja vuoden 2004 tuloslaskelmissa vaihteli odotetusti eri yhtiöissä. Tämä johtui siitä, ettei IAS 19 standardin soveltamisesta suomalaiseen työkyvyttömyyseläkejärjestelyyn ole vielä saavutettu yksimielisyyttä. Rata katsookin, että epäyhtenäinen kirjanpitokäsittely hankaloitti jo muutoinkin vaikeiden IFRS-siirtymäoikaisujen ymmärtämistä. Työkyvyttömyyseläkkeen kirjanpitokäsittely tulee yhdenmukaistumaan tehtyjen sääntömuutosten myötä suurimmassa osassa yhtiöitä lähtien. 4.5 Siirtymätietojen varmennus Rata on suosittanut (Rahoitustarkastus tiedottaa 6/2004), että siirtymän vaikutuksia koskevat määrälliset tiedot olisivat tilintarkastajan tarkastamia tai muulla riippumattomalla tavalla varmennettuja jo silloin, kun yhtiö julkistaa nämä tiedot. Suosituksen tarkoituksena oli kiinnittää yhtiöiden huomiota siihen, että siirtymätietojen tulisi olla riittävän luotettavalla tavalla laadittuja jo tiedottamishetkellä. Rata ei ottanut suosituksessaan kantaa siihen, miten ja missä vaiheessa tilintarkastajan tai muun tahon tulisi raportoida tietojen tarkastuksesta tai varmennuksesta, koska Rata katsoi, että asiasta päättävät yhtiön johto ja tilintarkastajat. IFRS-siirtymätiedot tulevat lakisääteisen tilintarkastuksen piiriin viimeistään ensimmäisen IFRS-standardien mukaisen vuositilinpäätöksen tarkastuksen yhteydessä. IFRS-siirtymätiedot antaneista yhtiöistä noin 60 % mainitsi siirtymätietojen olevan joko tilintarkastamattomia tai että tilintarkastaja on käynyt läpi siirtymätiedot. Loput 40 % yhtiöistä ei kertonut varmennuksesta mitään. Rata kiinnittää yhtiöiden huomiota siihen, että tilintarkastajien suorittamaan työhön voidaan viitata vain, mikäli tilintarkastaja raportoi työstään toisin sanoen antaa lausunnon. Muissa tapauksissa tiedot on luokiteltava tilintarkastamattomiksi. Siirtymätiedoista tulisi selkeästi käydä ilmi, ovatko tiedot tilintarkastettuja vai tilintarkastamattomia.

9 9 5 IFRS-siirtymän määrälliset vaikutukset 5.1 IFRS-standardien siirtymisen vaikutukset omaan pääomaan kolmasosalla yhtiöistä vähäiset IFRS-standardeihin siirtymisen kokonaisvaikutus omaan pääomaan oli vähäinen (+/- 4 %) yli 30 prosentilla selvitykseen osallistuneista yhtiöistä. 3 Kohtalainen tai merkittävä vähentävä vaikutus oli melkein 30 prosentilla yhtiöistä, kun taas noin 20 prosentilla vaikutus oli vastaavasti omaa pääomaa kasvattava. Noin 20 % yhtiöistä ei vielä ole antanut tietoja siirtymävaikutuksista. Muutokset olivat samansuuntaisia kaikkien listojen osalta. Kaikki yhtiöt yhteenlaskettuna omaa pääomaa lisäävien standardien vaikutus oli n. +1,6 miljardia euroa, ja omaa pääomaa vähentävien noin - 1,3 miljardia euroa. Nettona siirtymävaikutukset olivat selvityksen mukaan alle miljoonaa euroa. 4 Suurin yksittäisen yhtiön omaa pääomaa euromääräisesti kasvattanut oikaisu (+ 325 miljoonaa euroa) johtui sijoitusten käypiin arvoihin arvostamisesta. Suurimman euromääräisen vähennyksen omaan pääomaan ( 256 miljoonaa euroa) aiheuttivat pääasiassa eläkkeisiin ja arvonalennuksiin liittyvät kirjaukset. Edellä mainitut kokonaisvaikutukset käsittävät sekä omaa pääomaa lisääviä että vähentäviä eriä ja oikaisun suunta vaihtelee standardikohtaisesti. Siirtyminen IFRSstandardeihin saattaa vaikuttaa merkittävästi myös muihin tase-eriin, vaikka nettovaikutus omaan pääomaan olisikin pieni. Siirtymävaikutuksia ei siten tulekaan arvioida ainoastaan oman pääoman nettovaikutusten perusteella, vaan uusien laatimisperiaatteiden vaikutus taloudelliseen raportointiin tulee huomioida laajemmin. Oikaisujen vaikutus omaan pääomaan oli kokonaisuutena katsoen vähäinen, mutta yksittäisten yhtiöiden osalta oli havaittavissa suuriakin oman pääoman muutoksia. Oma pääoma väheni IFRS-siirtymässä muun muassa niillä yhtiöillä, joiden taseessa oli pääomalainoja tai omia osakkeita. Vähemmistöosuus on IFRS-taseessa osa yhtiön omaa pääomaa ja oman pääoman määrä lisääntyikin IFRS-siirtymässä eniten sellaisissa yhtiöissä, joissa on pääomistajana toimivan emoyhtiön lisäksi merkittäviä vähemmistöomistajia. 3 Katso Rahoitustarkastuksen tätä selvitystä varten määrittelemien termien "vähäinen, kohtalainen ja merkittävä vaikutus" raja-arvot - Kuva 3. 4 Katso kuva 7, Standardikohtaiset vaikutukset avaavaan omaan pääomaan

10 10 Edellä mainittujen ryhmittelymuutosten lisäksi avaavaan omaan pääomaan vaikutti eniten varojen kirjaaminen käypiin arvoihin IAS 39:n ja IAS 40:n mukaisesti. Tarkempi siirtymävaikutusten standardikohtainen erittely on kohdassa 6. Kuva 3. Siirtymän vaikutus omaan pääomaan : 35 % 32 % 30 % Prosenttia yhtiöistä 25 % 20 % 15 % 10 % 19 % 17 % 10 % 10 % 12 % yhtiö ei antanut tietoja vaikutuksesta merkittävä negatiivinen (yli -10 %) kohtalainen negatiivinen (-10-4%) ei vaikutusta tai vähäinen (alle +/-4%) kohtalainen positiivinen (10-4%) merkittävä positiivinen (yli 10 %) 5 % Negatiivinen vaikutus Positiivinen vaikutus 0 % ei tietoa merkittävä negatiivinen kohtalainen negatiivinen vähäinen vaikutus kohtalainen positiivinen merkittävä positiivinen Vaikutus omaan pääomaan 5.2 IFRS-siirtymä kasvatti tilikauden nettotuloksia yli 800 miljoonaa euroa Noin 60 prosentilla kaikista yhtiöistä siirtymän vaikutus suomalaisen käytännön mukaiseen tilikauden 2004 tulokseen oli positiivinen ja päälistan yhtiöistä jopa 74 prosentilla. IFRS-oikaisun suhteellinen osuus suomalaisen käytännön mukaisesta tuloksesta vaihteli merkittävästi yhtiöiden välillä, ollen suurinta NM-listan yhtiöillä. Selvityksen mukaan puolella yhtiöistä IFRS-siirtymän tulosta kasvattava vaikutus oli välillä +43 % ja +3 %. Tulosmuutosten mediaani oli +15 % ja aritmeettinen keskiarvo + 27 %. Suurin yksittäisen yhtiön tulosta kasvattanut muutos oli miljoonaa euroa ja se aiheutui pääasiassa liikearvon poistoista luopumisesta. Suurin yksittäinen euromääräinen tulosvähennys aiheutui pääosin sijoituskiinteistöjen arvonmuutoksista ( 31 miljoonaa euroa ). Kokonaisvaikutus tulokseen koostui tulosta lisäävistä ja vähentävistä eristä. Tulosoikaisujen etumerkki vaihteli sekä standardi- että yhtiökohtaisesti. Etumerkiltään erilaiset oikaisut voivat yksittäin tarkasteltuna olla merkittäviä, mutta yhteenlaskettuna ne saattavat kumota toisensa, jolloin nettovaikutukseksi jää pieneksi. Siirtymän vaikutusta tulokseen ei siis voida arvioida ainoastaan nettovaikutusten perusteella vaan sitä tulee tarkemmin analysoida yhtiö- ja standardikohtaisesti.

11 11 Tulosta parantavia seikkoja olivat mm. liikearvopoistoista luopuminen, kehityskulujen aktivointi kulukirjauksen sijaan, työkyvyttömyyseläkkeeseen liittyvän lisävastuun tuloutuminen sekä eläkesäätiöiden varojen arvonmuutosten kirjaaminen tuloslaskelmaan. Tulosta puolestaan huononsivat mm. tuottojen ja kulujen kirjaamiseen liittyvät jaksotuserot ja eläkevastuiden lisääntyminen. Vuoden 2004 tulos/osake-tunnusluku kasvoi siirtymän seurauksena suurimmilla osalla yhtiöitä. Tämän selvityksen liitteenä ovat yhtiökohtaiset tiedot tulos/osake- ja omavaraisuusaste-tunnusluvuista ja niiden muutoksista siirryttäessä käyttämään IFRSstandardeja. Kuva 4. IFRS-siirtymän vaikutus tilikauden 2004 tulokseen: 80 % 70 % 60 % Prosenttia kyseisen listan yhtiöistä 50 % 40 % 30 % 20 % Positiivinen vaikutus Negatiivinen vaikutus Ei vaikutusta Yhtiö ei ole antanut tietoja 10 % 0 % Päälista NM-lista I-lista Kaikki listat

12 IFRS-siirtymä kasvatti taseita jonkin verran Kokonaisuutena katsoen IFRS-siirtymä kasvatti taseita 4,5 miljardia euroa. Suhteellinen kasvu oli kuitenkin melko vähäistä; noin puolella yhtiöistä IFRSoikaisujen vaikutus taseen loppusummaan vaihteli välillä +1 % ja +6 %. Kasvu kuitenkin vaihteli yhtiökohtaisesti niin, että eräällä yhtiöllä tase kasvoi jopa yli 40 %. Suurin yksittäisen taseen loppusummaa pienentävä muutos oli -10 %. Yhtiöiden tasekasvun aritmeettinen keskiarvo oli noin 4 %. Merkittävimmät syyt IFRS-standardien mukaisen taseen kasvuun olivat rahoitusleasing-sopimusten ehdoin vuokrattujen käyttöomaisuushyödykkeiden kirjaaminen taseen varoihin ja velkoihin sekä sijoituskiinteistöjen ja eräiden rahoitusvarojen kirjaaminen käypään arvoon. Myös kehitysmenojen aktivoinnit ja käyttöomaisuuden hankintamenon määritelmän laajeneminen kattamaan arvion mukaiset purku-, siirto-, ym. vastaavat menot kasvattivat taseen loppusummaa. Kuva 5. IFRS-siirtymän vaikutus taseeseen : 90 % 80 % 70 % Prosenttia kyseisen listan yhtiöistä 60 % 50 % 40 % 30 % Positiivinen vaikutus Negatiivinen vaikutus Ei vaikutusta Yhtiö ei ole antanut tietoja 20 % 10 % 0 % Päälista NM-lista I-lista Kaikki listat

13 Omavaraisuusaste notkahti hieman Omavaraisuusaste laski 52:lla ja nousi 32:lla selvityksessä mukana olleista 125 yhtiöstä. IFRS-siirtymän vaikutusta omavaraisuusasteeseen ei ollut käytettävissä 41 yhtiön osalta. Tämän selvityksen liitteenä ovat yhtiökohtaiset tiedot tulos/osake- ja omavaraisuusaste-tunnusluvuista ja niiden muutoksesta. Tässä selvityksessä käytetyt omavaraisuusaste-luvut on kerätty yhtiöiden omista tiedotteista. Pääomalainojen, omien osakkeiden ja vähemmistöosuuden IFRS:n mukainen ryhmittely ei aiheuta eroa omavaraisuusasteen laskentaan, sillä pääomalainat ja omat osakkeet vähennetään omasta pääomasta suomalaisen käytännön mukaisessa omavaraisuusasteen kaavassa. Vähemmistöosuus puolestaan lisää omaa pääomaa omavaraisuusastetta laskettaessa 5. Kuva 6. IFRS-siirtymän vaikutus omavaraisuusasteeseen : 80 % 70 % 60 % Prosenttia kyseisen listan yhtiöistä 50 % 40 % 30 % 20 % Positiivinen vaikutus Negatiivinen vaikutus Ei vaikutusta Yhtiö ei ole antanut tietoja 10 % 0 % Päälista NM-lista I-lista Kaikki listat 5 VMA ohje 538/2003 tilinpäätöksen ja tilinpäätöstiedotteen ja osavuosikatsauksen laatimisesta

14 14 6 Standardikohtaiset vaikutukset avaavaan omaan pääomaan 6.1 Nettovaikutus ei kerro kaikkea - vaikutus omaan pääomaan analysoitava standardikohtaisesti Standardikohtaiset oman pääoman oikaisut on esitetty alla olevassa taulukossa ja ne ovat sekä omaa pääomaa lisääviä että vähentäviä. Lisäksi IFRS-standardien käyttöönoton yhtiökohtainen vaikutus voi olla erilainen esimerkiksi siitä syystä, että yhtiöt ovat jo suomalaisen tilinpäätösnormiston mukaisissa tilinpäätöksissä soveltaneet erilaisia menettelyjä. Muiden kuin taulukossa mainittujen IFRS-standardien yhteenlaskettu siirtymävaikutus oli pienempi kuin +/-35 miljoonaa euroa 6. Kuva 7. Standardikohtaiset vaikutukset avaavaan omaan pääomaan : Miljoonaa euroa IFRS 4 IAS 1 IAS 2 IAS 12 IAS 16 IAS 17 IAS 18 IAS 19 IAS 32 IAS 39 IAS 36 IAS 37 IAS 38 IAS 40 IAS 41 Muut Yht. Vaikutus Pos. yht. Neg. yht. 6 Siirtymän standardikohtainen vaikutus avaavaan omaan pääomaan voitiin laskea n. 80 prosentista selvityksessä mukana olleista listayhtiöistä.

15 Siirtymävaikutusten analysointi edellyttää oikaisujen luonteen ymmärtämistä Alla olevassa yhteenvedossa on kuvattu IFRS-oikaisujen luonnetta ja vaikutuksia tilinpäätöksiin standardikohtaisesti. IFRS 1 Ensimmäinen IFRS-standardien käyttöönotto: Siirtymästandardia sovelletaan kertaluonteisesti silloin kun yhtiöt siirtyvät käyttämään IFRS-standardeja. Siirtymästandardi antaa mahdollisuuden poiketa osittain pääsäännöstä, jonka mukaan standardeihin siirryttäessä niitä on noudatettava ikään kuin yhtiö olisi aina laatinut tilinpäätöksensä IFRS-standardien mukaisesti. Lähes kaikki yhtiöt hyödynsivät siirtymässään näitä helpotuksia. Merkittävin helpotus liittyi vanhoihin, ennen tehtyihin yrityskauppoihin, joiden hankintamenolaskelmia ei siirtymähetkellä tarvitse laatia uudelleen. Tällöin suomalaisen tilinpäätösnormiston mukaan laskettu liikearvo siirtyy pääsääntöisesti sellaisenaan IFRS-taseeseen. Siirtymästandardi velvoittaa kuitenkin yhtiöt testaamaan liikearvon arvonalentumisen varalta IAS 36:n mukaisesti ja kirjaamaan testin perusteella mahdollisesti syntyvän arvonalentumistappion. Joidenkin yhtiöiden osalta arvonalentumistesti johti liikearvon arvon alentamiseen (ks. IAS 36). IFRS 1-standardi sallii, että aineellisen käyttöomaisuuden oletushankintamenona ja uutena poistopohjana käytetään aiemman tilinpäätösnormiston mukaisilla arvonkorotuksilla korotettuja arvoja, jos korotettu kirjanpitoarvo on jokseenkin vastannut arvonkorotushetken käypää arvoa (tai IFRS-standardien mukaista hankintamenoa tai poistoilla vähennettyä hankintamenoa, jota on vastaavasti korotettu hintaindeksillä). Useat yhtiöt käyttivät hyväkseen mahdollisuutta pitäytyä vanhoissa arvonkorotetuissa arvoissa, joiden yhtiöt ovat katsoneet vastaavaan arvonkorotushetken käypää arvoa. Muut yleisesti käytetyt helpotukset liittyivät eläkelaskelmien vakuutusmatemaattisten voittojen ja tappioiden sekä muuntoerojen kirjaamiseen. IFRS 2 Osakeperusteiset maksut: Standardi edellyttää osakeperusteisten maksujen kirjaamista tilinpäätökseen, jolloin esimerkiksi henkilöstön palkitsemiseksi myönnetyt optio-ohjelmat on kirjattava kuluksi oikeuden syntymisajanjakson kuluessa toisin sanoen ansainta-ajanjakson aikana. Selvityksen mukaan standardilla oli vähäinen vaikutus listayhtiöiden avaavan omaan pääomaan ja tilikauden tulokseen Tämä johtui suurimmaksi osaksi siitä, että standardin soveltaminen on pakollista vasta niiden jälkeen myönnettyjen järjestelyjen osalta, joiden ansaintaajanjakso päättyy jälkeen. Jatkossa standardin soveltamisella tulee olemaan yhtiöiden tuloksia heikentävä vaikutus. Tavallisimpien palkitsemisjärjestelyiden osalta kirjaukset eivät vaikuta oman pääoman kokonaismäärään eivätkä rahavirtoihin. IFRS 3 Liiketoimintojen yhdistäminen: Standardin vaikutus omaan pääomaan oli vähäinen, sillä ennen tehtyjen yrityskauppojen hankintamenolaskelmia ei siirtymästandardin mukaan tarvitse laatia uudelleen (ks. yllä kohdassa IFRS 1). Standardilla tulee kuitenkin olemaan jatkossa merkittävä vaikutus yhtiöiden tuloksiin ja omaan pääomaan. Uusien ( jälkeen tapahtuneiden) yrityskauppojen osalta yhdistelmä- eli pooling-menetelmän käyttö ei ole sallittua, vaan yrityskaupat tulee aina kirjata hankintamenomenetelmää soveltaen. Tämä edellyttää, että yhtiöt panostavat entistä enemmän hankintamenolaskelmien laadintaan, koska hankitut omaisuuserät, velat ja

16 16 ehdolliset velat tulee arvostaa käypään arvoon. Hankintamenoa on yritysostotilanteessa kohdistettava myös ostettavan yrityksen sellaisille aineettomille hyödykkeille, joita ei ole ostettavan yhtiön erillistaseessa, edellyttäen että aineettomien hyödykkeiden käypä arvo on luotettavasti määriteltävissä. Odotettavaa on, että menettely johtaa jatkossa merkittävästi pienempään liikearvon määrään kuin aiempi kirjanpitokäytäntö. Mikäli yrityshankinnoista syntyy ns. negatiivista liikearvoa, tulee se tulouttaa välittömästi. Siirtymästandardin mukaan taseessa olevaa liikearvoa ei jälkeen enää säännönmukaisesti poisteta, vaan sen arvo testataan vuosittaisella IAS 36:n mukaisella arvonalentumistestillä. Mikäli testi osoittaa liikearvon arvon olevan alentunut, tulee yhtiön kirjata tulosvaikutteinen arvonalentumistappio. Standardeja jo aiemmin soveltaneet yhtiöt ovat voineet jatkaa liikearvojen poistamista asti. Liikearvon poistoista luopuminen parantaa yhtiöiden tuloksia varsinkin ensivaiheessa ja niitä korvaavat arvonalentumiskirjaukset eivät ole säännönmukaisten poistojen tavoin ennakoitavissa. IFRS 4 Vakuutussopimukset: Vakuutusyhtiöiden omaan pääomaan kirjaamat varausten luonteiset tasoitusmäärät lisäsivät IFRS:n mukaista omaa pääomaa IFRS 5 Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot: Osa yhtiöistä käytti hyväkseen IFRS 1:n sallimaa poikkeusta ja otti standardin käyttöön vasta alkaen, kun taas osa sovelsi standardia alkaen. IFRS 5 edellyttää myytävänä olevien omaisuuserien arvostamista kirjanpitoarvoon tai sitä alempaan käypään arvoon. Tällä ei ollut lainkaan vaikutusta yhtiöiden avaavaan omaan pääomaan. Jatkossa standardin soveltaminen vaikuttaa sekä tuloslaskelmassa että taseessa annettavaan informaatioon myytävinä olevista pitkäaikaisista omaisuuseristä sekä lopetetuista toiminnoista. IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen: IFRS-standardien mukaisessa tilinpäätöksessä vähemmistön osuus esitetään osana omaa pääomaa, joten tästä syystä selvityksessä mukana olleiden yhtiöiden avaava oma pääoma kasvoi kaikkiaan noin 460 miljoonaa euroa. Tällä ryhmittelymuutoksella ei ole vaikutusta IFRS-standardien perusteella laskettuun omavaraisuusasteeseen, koska vähemmistön osuus tunnuslukua laskettaessa on lisätty omaan pääomaan. IAS 2 Vaihto-omaisuus: Vaihto-omaisuuden hankintamenoon sisällytetään myös osuus valmistuksen muuttuvista ja kiinteistä yleismenoista. Jotkut yhtiöt eivät olleet aiemmin sisällyttäneet hankintamenoon kiinteitä menoja, vaikka suomalainen käytäntö on sen aikaisemmin sallinut olennaisten kiinteiden menojen osalta. Näiden yhtiöiden vaihto-omaisuuden arvo kasvoi siirtymässä. IAS 8 Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet, kirjanpidollisten arvioiden muutokset ja virheet: Tilinpäätösten aiempien vuosien virheet tulee raportoida IAS 8- standardin mukaan myös IFRS-siirtymässä, eikä virheiden korjauksia saa yhdistellä muihin IFRS-oikaisuihin. IAS 8 -standardin mukaisia oikaisuja ei sisältynyt yhtiöiden siirtymälaskelmiin.

17 17 IAS 11 Pitkäaikaishankkeet ja IAS 18 Tuotot: IFRS-standardien mukaiset tuloutuskäytännöt jaksottavat tulosta entistä tarkemmin vastaamaan luovutettuja suoritteita ja toimitettuja palveluita. Uuden tuloutuskäytännön soveltaminen voi näin ollen muuttaa tuottojen kirjaamisen ajankohtaa. Pitkäaikaishankkeisiin ja palveluihin liittyvät tuotot tulee kirjata valmistusasteen perusteella. Siirtymävaikutukset omaan pääomaan ja tilikauden 2004 tulokseen olivat melko vähäiset, vaikka suomalainen tilinpäätösnormisto on sallinut, mutta ei edellyttänyt valmistusasteen mukaista tulouttamista. Rakennusyhtiöiden liikevaihto aleni merkittävästi kun perustajaurakoinnin kaksinkertainen liikevaihto poistui IAS 11:n myötä. IAS 12 Tuloverot: Siirtymähetkellä tehdyt IFRS-oikaisut aiheuttavat useimmiten myös laskennallisen veron kirjaamisen. Lisäksi IAS 12 edellyttää laskennallisten verosaamisten kirjaamista liittyen käyttämättömiin verotuksellisiin tappioihin. Laskennallista verosaamista näistä eristä voidaan kuitenkin kirjata vain siihen määrään asti kuin tulevaisuudessa todennäköisesti syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan tappiot voidaan hyödyntää. Saamisen arvoa on vähennettävä, mikäli ei ole enää todennäköistä, että tappiot voidaan tulevaisuudessa hyödyntää. Suomalaisen kirjanpitokäytännön mukaan laskennallisten verojen kirjaaminen on ollut mahdollista tehdä IAS 12 mukaisesti, mutta tämä ei ole ollut ehdoton vaatimus. Käytäntö eri yhtiöissä onkin vaihdellut jossain määrin. IAS 16 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet: Selvityksen mukaan IAS 16:n vaikutus oli melko vähäinen. Tulos on jossain määrin yllättävä, sillä standardi sisältää suomalaista säännöstöä tiukempia vaatimuksia liittyen muun muassa poistoaikojen, poistomenetelmien ja jäännösarvojen vuosittaiseen tarkasteluun. Standardi myös edellyttää, että poistot tehdään erikseen jokaisesta merkittävästä käyttöomaisuushyödykkeen osasta. Uutta on myös se, että käyttöomaisuuden hankintamenoon sisällytetään jatkossa arvion mukaiset menot hyödykkeen purkamisesta, siirtämisestä tai alkuperäiseen tilaan palauttamisesta, edellyttäen, että yritykselle syntyy tätä koskeva velvoite. IAS 17 Vuokrasopimukset: Standardi edellyttää kaikkien rahoitusleasingsopimuksilla vuokrattujen hyödykkeiden kirjaamista varoiksi ja sopimuksiin liittyvien velvoitteiden kirjaamista veloiksi. Aiemman suomalaisen käytännön mukaan kyseinen menettely oli vapaaehtoista, mikä heikensi yhtiöiden vertailukelpoisuutta samankin toimialan sisällä. Muuttuneen kirjauskäytännön johdosta yhtiöiden käyttöomaisuuden määrä ja korolliset velat kasvoivat ja siten taseiden loppusumma kasvoi kaikkiaan usealla sadalla miljoonalla eurolla. Taseiden kasvu vaikutti myös omavaraisuusasteisiin laskevasti. Muutoksella ei ollut kuitenkaan merkittävää vaikutusta yhtiöiden IFRSstandardien mukaiseen avaavaan omaan pääomaan. Tuloksen osalta siirtyminen IAS 17:n käyttöön lisää tuloslaskelmaan kirjattuja käyttöomaisuuden poistoja ja rahoituskuluja, mutta vähentää vuokrakulujen määrää vastaavasti. Kokonaistasolla tulosvaikutus vuoden 2004 tulokseen jäi melko pieneksi. Myynti- ja takaisinostosopimusten kirjaamisesta standardin mukaisesti saattaa jatkossa olla merkittävä vaikutus tuloksen jaksottumiseen eri tilikausille.

18 18 IAS 19 Työsuhde-etuudet: Työkyvyttömyyseläkkeen kirjauskäytäntö avaavissa taseissa ja vuoden 2004 tuloslaskelmissa oli kirjavaa, koska yhtiöt sovelsivat IAS 19 standardia eri tavalla Suomen työkyvyttömyyseläkejärjestelyyn. Kirjauskäytäntö tulee olemaan taseissa yhdenmukainen suurimmassa osassa yhtiöitä. Vuoden 2005 tuloslaskelmat tulevat myös olemaan pääosin vertailukelpoisia näissä yhtiöissä. Kirjauskäytännön yhdenmukaistumisen taustalla on sosiaali- ja terveysministeriön joulukuussa 2004 määrittelemän työkyvyttömyyseläkevakuutuksen laskentaperustemuutos, jonka yhtiöt ovat katsoneet muuttavan työkyvyttömyyseläkejärjestelyn maksupohjaiseksi. Yhtiöt kirjasivat kyseisen laskentaperustemuutoksen kuitenkin eri tavalla siten, että osa yhtiöistä tuloutti avaavassa taseessa olleen työkyvyttömyyseläkevastuun vuoden 2004 tuloslaskelman kautta, kun taas osa yhtiöistä jätti vastuun kirjaamatta avaavaan taseeseen. Erilainen kirjaustapa johti siihen, että yhtiöiden IFRS-standardien mukaiset tulokset ja taseet ja IFRS-oikaisut vuodelta 2004 eivät ole keskenään vertailukelpoisia. Kirjauskäytäntö yhtiöissä, joissa eläketurva on järjestetty säätiön kautta, ei tule olemaan yhdenmukainen edes jatkossa, ellei vastuun käsittelystä saavuteta yksimielisyyttä. Rahoitustarkastuksen lähtökohtana on, että kirjaamiskäytäntö tulisi olla kaikissa listayhtiöissä yhdenmukainen lähtien. Muista järjestelyistä kuin suomalaisesta työkyvyttömyyseläkkeestä syntyi useimmissa tapauksissa omaa pääomaa alentavia IFRS-oikaisuja ja vuoden 2004 tulosta alentavia kirjauksia. IAS 27 Konsernitilinpäätös ja erillistilinpäätös, IAS 28 Sijoitukset osakkuusyhtiöissä, IAS 31 Osuudet yhteisyrityksissä: IFRS-standardien mukaiseen konsernitilinpäätökseen sisällytetään kaikki tytäryritykset, jotka ovat emoyhtiön määräysvallassa. Määräysvallan määrittely ei perustu puhtaasti omistusosuuteen, vaan ottaa huomioon myös muulla tavoin, kuten sopimusehdoin saavutetun määräysvallan. Kirjanpitolain mukaan tytäryhtiöitä on voitu jättää yhdistelemättä, kun tietyt laissa esitetyt kriteerit täyttyvät. Tätä mahdollisuutta ei IFRS salli. Näin ollen IFRSstandardien mukainen konserni voi olla laajempi kuin suomalaisen normiston mukaan määritelty konserni. Yhdistelytapa eroaa myös keskinäisten kiinteistö- ja asunto-osakeyhtiöiden osalta, jotka yhdistellään IFRS-tilinpäätöksessä rivi riviltä suhteellisen yhdistelyn menettelyllä. Yhdistelytavan muutoksella oli avaavaa tasetta kasvattava vaikutus. Tuloslaskelman esittämistavassa oli yhtiöiden välillä eroavaisuuksia. Yhtiön suhteellinen osuus osakkuusyhtiötuloksesta oli esitetty yhtiöstä riippuen joko liikevoiton ylätai alapuolella. Standardi mahdollistaa tuloslaskelman erien järjestyksen muuttamisen IAS 1:n liitteen mukaisesta järjestyksestä, mikäli tämä on tarpeen taloudellisen tuloksen selittämiseksi. IAS 32 Rahoitusinstrumentit, tilinpäätöksessä esitettävät tiedot ja esittämistapa: Tämän standardin johdosta yhtiöt esittävät suomalaisesta laskentakäytännöstä poiketen pääomalainat osana vierasta pääomaa. Omaa pääomaa pienentää jatkossa myös yhtiön omistamat omat osakkeet, jotka IAS 32:n mukaan vähennetään omasta pääomasta. Näillä tase-erien ryhmittelymuutoksilla oli suuri vaikutus yhtiöiden omaan pääomaan. Selvitykseen sisältyneiden yhtiöiden omat pääomat pienenivät muutoksien vuoksi 447 miljoonaa euroa.

19 19 IAS 39 Rahoitusinstrumentit: Kaikki yhtiöt eivät vielä ole ottaneet uutta standardia käyttöön, koska siirtymästandardi antaa yhtiöille mahdollisuuden soveltaa IAS 39- standardia vasta vuoden 2005 alusta. Osa listayhtiöistä olikin käyttänyt tätä helpotusta hyväkseen ja kirjannut vuoden 2004 tilinpäätöksessään rahoitusinstrumentit suomalaisten tilinpäätössäännösten mukaisesti. Näin ollen vertailuvuoden 2004 tiedot koskien rahoitusinstrumentteja eivät ole vertailukelpoisia vuoden 2005 tietojen kanssa. Mikäli yhtiö ottaa IAS 39-standardin käyttöön vasta , tulee sen antaa selkeät tiedot käyttöönoton vaikutuksesta. Rahoitusinstrumentteja koskevan standardin IFRS-oikaisujen nettovaikutus omaan pääomaan oli miljoonaa euroa. Standardin kokonaisvaikutus voidaan laskea vasta kun kaikki yhtiöt ovat siirtyneet IAS 39:n käyttöön. Siirtymävaikutuksen pääosa johtuu vakuutustoiminnan sijoitusten käypiin arvoihin arvostamiseen. IAS 39-standardin soveltaminen tulee jatkossa todennäköisesti aiheuttamaan tuloksen heilahtelua johtuen osittain sijoitusten käyvän arvon muutosten kirjaamisesta suoraan tulosvaikutteisesti sekä suojauslaskennan kirjauskäytäntöjen muuttumisesta. Suojauslaskennan osalta uuden standardin soveltaminen johtaa siihen, että osa suojauksista ei täytä IAS 39:n vaatimuksia kirjanpidolliselle suojaukselle ja näin ollen suojausinstrumenttien käyvän arvon vaihtelut kirjataan tulosvaikutteisesti. IAS 36 Omaisuuserien arvonalentuminen: IFRS 1 standardin mukaan siirtymähetkellä taseessa olevalle liikearvolle on tehtävä arvonalentumistesti. Testauksien perusteella liikearvojen ja käyttöomaisuuden arvonalennustappioita kirjasivat muun muassa perusteollisuuden ja informaatioteknologian yhtiöt sekä aikaisempina vuosina yritysostoja tehneet yritykset. Jatkossa liikearvon vuosittainen arvonalennustesti korvaa säännönmukaiset poistot. On arvioitu, että erityisesti pääomavaltaisilla ja suhdanneherkillä aloilla, sekä yhtiöillä, joilla on taseessaan merkittäviä liikearvoja, IAS 36:n soveltaminen saattaa aiheuttaa tulosvaihtelua. Käyttöomaisuushyödykkeiden arvoa ei tarvitse testata vuosittain, mutta aina silloin kun on olemassa viitteitä siitä, että niiden arvo voi olla alentunut. Arvonalentumistestaus tulee jatkossa olemaan tärkeä osa tilinpäätöksen laatimisprosessia. IFRS-standardit sisältävät vaatimuksen siitä, että testauksen menetelmistä ja tuloksista annetaan laajat ja seikkaperäiset tiedot. IAS 37 Varaukset, ehdolliset velat ja ehdolliset varat: Standardi sisältää suomalaista käytäntöä tarkemmat kriteerit varausten kirjaamiselle. Siirtymähetkellä yhtiöillä ei voi olla IFRS-taseessaan varauksia, jotka eivät täytä näitä kriteereitä ja siksi tällaiset varaukset on siirtymähetkellä purettava. Toisilla yhtiöillä varausten määrä on taas lisääntynyt IFRS:n myötä, esimerkiksi purku- ja siirtovelvoitteisiin liittyen (ks IAS 16). Tällöin tulee kyseeseen normaalisti myös varauksen aika-arvon huomioiminen.

20 20 IAS 38 Aineettomat hyödykkeet: IAS 38 siirtymähetken vaikutus oli vähäinen. Jatkossa aineettomien hyödykkeiden määrä taseissa tulee kuitenkin lisääntymään, sillä yrityskauppojen yhteydessä joudutaan liikearvon sijasta kirjaamaan taseisiin aineettomia hyödykkeitä käypään arvoon. Esimerkkinä uuden tyyppisistä aineettomista hyödykkeistä ovat tavaramerkit, brändit ja asiakaslistat. Edellytyksenä kirjauksille on se, että hyödykkeiden käypä arvo pystytään määrittelemään luotettavasti. IAS 38 edellyttää, että kehityskulut aktivoidaan, mikäli tietyt tiukat kriteerit aktivoimiselle täyttyvät. Kehityskulujen aktivoinnit olivat euromäärältään melko pieniä tämän selvityksen kokonaissummien kannalta, mutta merkittäviä tuotekehitystoimintaa harjoittavien pienten eri toimialojen yhtiöiden tuloksen ja oman pääoman kannalta. IAS 38:n soveltaminen edellyttää käytännössä tarkkaa projektikohtaista seurantaa, jotta standardin edellyttämät aktivoinnit voidaan luotettavasti todentaa. Aktivoidut kehityskulut tulee poistaa vaikutusaikanaan. IAS 40 Sijoituskiinteistöt: Sijoituskiinteistöjen arvostaminen käypään arvoon lisäsi avaavaa omaa pääomaa niillä yhtiöillä, jotka valitsivat käyvän arvon mallin sijoituskiinteistöjen arvostukseen. Tämä johtui sijoituskiinteistöjen suotuisasta arvonkehityksestä aikaisempina vuosina. Vuoden 2004 aikana kehitys kääntyi osittain toiseen suuntaan ja käyvän arvon mallin soveltaminen johti joillain yhtiöillä vuoden 2004 IFRS-tuloksen alenemiseen. Jatkossa tulosvaikutusten vaihtelu eri vuosien välillä saattaa olla suurta. Lisätietoja antavat tilinpäätösasiantuntijat Tiina Visakorpi, puhelin , Riitta Pelkonen, puhelin sekä Riikka Lamberg, puhelin Katso myös Rahoitustarkastuksen selvitys yhtiöiden valmistautumisesta IFRSstandardien käyttöönottoon. Rahoitustarkastus tiedottaa 6/2004.

21 21 LIITE: Alla olevassa taulukossa esitetään yhtiökohtainen osakekohtainen tulos (laimentamaton) ja omavaraisuusaste ja niiden muutokset. Tunnusluvut on kerätty yhtiöiden omista tiedotteista. Mikäli kyseiset tunnusluvut eivät sisältyneet selvityksessä käytettyyn aineistoon, niitä ei tässä esitetä (N/A). Yhtiö FAS Tulos/osake 2004 euroa IFRS Tulos/osake 2004 euroa Muutos Tulos/osake 2004 euroa Omavaraisuus-aste % FAS Omavaraisuus-aste % IFRS Muutos Omavaraisuus-aste, % Aldata -0,07 N/A N/A 53,0 N/A N/A Alma Media 0,32 0,45 0,13 49,8 43,7-6,1 Amanda Capital 0,02 N/A N/A 99,8 N/A N/A Aspo 1,77 1,82 0,05 49,3 48,5-0,8 Aspocomp 0,30 0,35 0,05 62,9 63,1 0,2 Atria Yhtymä 1,17 1,58 0,41 51,3 50,9-0,4 Basware 0,33 0,47 0,14 58,6 58,8 0,2 Beltton-yhtiöt 0,33 0,42 0,09 48,7 49,3 0,6 Benefon -0,04 N/A N/A 30,0 N/A N/A Biohit -0,05-0,01 0,04 63,7 62,3-1,4 Biotie Therapies -0,16-0,22-0,06-119,7-177,6-57,9 Birka Line 0,73 N/A N/A 33,6 N/A N/A Capman 0,08 0,06-0,02 90,0 88,8-1,2 Cencorp -0,06-0,05 0,01 17,4 17,6 0,2 Chips 0,69 N/A N/A 49,4 N/A N/A Citycon 0,17 0,22 0,05 47,6 29,6-18,0 Componenta 2,14 1,62-0,52 23,3 20,6-2,7 Comptel 0,09 0,10 0,01 76,8 76,9 0,1 Done Solutions -2,10-1,30 0,80 0,9 6,7 5,8 Efore 0,20 N/A N/A 71,3 N/A N/A Elecster 0,02 N/A N/A 30,6 N/A N/A Elektrobit 0,04 0,04 0,00 63,0 58,1-4,9 Elisa 0,78 1,10 0,32 51,1 49,3-1,8 Endero 0,14 0,24 0,10 40,0 41,0 1,0 EQ Online 0,15 0,09-0,06 14,2 12,4-1,8 Etteplan 0,60 0,75 0,15 52,1 52,9 0,8 Evia -0,18-0,18 0,00 46,4 46,4 0,0 Evox Rifa -0,01 N/A N/A 29,0 N/A N/A Exel 1,54 1,69 0,15 46,1 36,0-10,1 Finnair 0,14 0,30 0,16 42,7 39,2-3,5 Finnlines 0,94 N/A N/A 41,5 N/A N/A Fiskars 0,58 0,70 0,12 50,2 49,0-1,2 F-Secure 0,09 0,09 0,00 84,4 84,2-0,2 Fortum 1,44 1,48 0,04 46,0 44,0-2,0 HK-Ruokatalo 0,70 0,88 0,18 49,5 49,3-0,2 Honkarakenne 0,41 N/A N/A 49,5 N/A N/A Ilkka-yhtymä 0,73 0,76 0,03 77,4 77,4 0,0 Incap 0,09 N/A N/A 32,4 N/A N/A Interavanti 0,22 N/A N/A 64,4 N/A N/A Jaakko Pöyry 1,30 1,42 0,12 50,1 51,2 1,1

22 22 FAS Tulos/osake 2004 euroa IFRS Tulos/osake 2004 euroa Muutos Tulos/osake 2004 euroa Omavaraisuus-aste % FAS Omavaraisuus-aste % IFRS Muutos Omavaraisuus-aste, % Yhtiö Julius Tallberg- kiinteistöt 0,60 N/A N/A 48,5 N/A N/A Kasola N/A N/A N/A 65,0 N/A N/A KCI-Konecranes 1,64 1,31-0,33 34,3 29,1-5,2 Kekkilä -0,11 0,04 0,15 32,9 33,3 0,4 Kemira-Growhow 0,58 0,72 0,14 46,1 38,8-7,3 Keskisuomalainen 0,95 N/A N/A 38,7 N/A N/A Kesko 1,26 1,89 0,63 45,5 44,2-1,3 Kesla 1,01 1,30 0,29 50,2 48,0-2,2 Kylpyläkasino -0,18 N/A N/A 19,4 N/A N/A Kyro 0,15 0,18 0,03 62,6 59,3-3,3 Larox 0,21 0,20-0,01 30,8 29,2-1,6 Lassila&Tikanoja 0,62 0,79 0,17 48,8 48,1-0,7 Lemminkäinen 1,89 N/A N/A 30,3 N/A N/A Leo Longlife 0,32 0,32 0,00 94,7 95,0 0,3 Lännen tehtaat 0,97 1,68 0,71 48,5 49,6 1,1 Marimekko 0,72 0,75 0,03 60,6 60,3-0,3 Martela -0,70 N/A N/A 33,8 N/A N/A Menire/Turvatiimi -0,11-0,10 0,01 33,6 34,9 1,3 M-Real -0,08 0,20 0,28 41,5 37,5-4,0 Metso 0,51 1,05 0,54 32,7 30,9-1,8 Neomarkka 0,63 0,74 0,11 63,1 65,1 2,0 Neste Oil N/A 1,60 N/A N/A 32,2 N/A Nokian Renkaat 6,23 6,87 0,64 54,8 46,4-8,4 Nordea 0,69 N/A N/A N/A N/A N/A Nordic Aluminium 0,89 1,01 0,12 57,7 57,6-0,1 Norvestia 0,64 0,77 0,13 73,6 74,7 1,1 Okmetic -2,00-0,55 1,45 36,3 36,9 0,6 OKO 1,05 1,09 0,04 N/A N/A N/A OMX 0,26 N/A N/A 57,0 N/A N/A Olvi 0,59 1,20 0,61 45,3 45,1-0,2 Orion 0,64 N/A N/A 42,4 38,4-4,0 Panostaja 0,00 N/A N/A 32,4 N/A N/A Perlos 1,04 1,18 0,14 45,8 43,6-2,2 PKC Group 0,73 0,76 0,03 42,9 44,2 1,3 Plandent 2,12 N/A N/A N/A N/A N/A Pohjois-Karjalan Kirjapaino 10,30 N/A N/A 0,0 N/A N/A Pohjola 1,10 1,26 0,16 N/A N/A N/A Ponsse 0,97 N/A N/A 37,5 N/A N/A Proha 0,00 N/A N/A N/A N/A N/A QPR Sofware N/A N/A N/A 38,0 36,0-2,0 Raisio yhtymä 1,19 1,28 0,09 76,8 76,4-0,4 Rakentajain konevuokraamo 0,56 0,64 0,08 56,3 48,9-7,4 Ramirent 1,30 N/A N/A 41,3 N/A N/A

23 23 Yhtiö FAS Tulos/osake 2004 euroa IFRS Tulos/osake 2004 euroa Muutos Tulos/osake 2004 euroa Omavaraisuus-aste % FAS Omavaraisuus-aste % IFRS Muutos Omavaraisuus-aste, % Rapala VMC 0,27 0,32 0,05 31,1 32,0 0,9 Rautaruukki 2,31 2,42 0,11 43,0 41,7-1,3 Raute 1,03 1,26 0,23 56,2 56,8 0,6 Rocla 0,41 N/A N/A 31,0 29,0-2,0 Ruukki Group N/A N/A N/A 34,2 N/A N/A Sampo-konserni 1,40 1,46 0,06 N/A N/A N/A Sanoma WSOY 0,87 1,31 0,44 39,0 38,7-0,3 Satama Interactive 0,01 0,01 0,00 76,3 79,2 2,9 Saunalahti Group 0,07 0,07 0,00 45,8 47,4 1,6 Scanfil 0,30 0,35 0,05 59,2 59,4 0,2 Sentera 0,09 0,08-0,01 70,9 69,6-1,3 Solteq 0,12 0,09-0,03 76,3 65,6-10,7 Sponda 0,43 0,04-0,39 45,5 47,1 1,6 SSK 0,04 N/A N/A N/A N/A N/A Stockmann 1,11 1,13 0,02 65,5 62,3-3,2 Stonesoft -0,25 N/A N/A 81,0 N/A N/A Stromsdal -1,77-1,47 0,30 15,9 11,4-4,5 Suomen Helasto 0,06 N/A N/A 46,7 N/A N/A Suomen Spar 1,07 1,56 0,49 37,1 35,4-1,7 Suominen Yhtymä 0,14 0,20 0,06 31,4 29,5-1,9 SysOpen(Digia) 0,23 0,25 0,02 70,0 70,0 0,0 Talentum 0,08 0,15 0,07 48,6 42,3-6,3 Tamfelt 0,47 0,46-0,01 64,7 65,0 0,3 Tecnomen 0,04 0,07 0,03 88,1 88,8 0,7 Technopolis 0,27 N/A N/A 37,7 N/A N/A Tekla -0,05 0,00 0,05 72,0 71,8-0,2 Teleste 0,21 0,23 0,02 50,2 51,1 0,9 Tervakosken Puuhamaa N/A N/A N/A N/A N/A N/A TietoEnator 3,19 3,55 0,36 55,9 52,1-3,8 Tieto-X 0,16 0,32 0,16 65,0 66,6 1,6 TJ-Group -0,03-0,04-0,01 17,1 17,0-0,1 Tulikivi 0,38 0,48 0,10 55,6 55,3-0,3 Turkistuottajat: N/A N/A N/A N/A N/A N/A Uponor 0,82 1,19 0,37 62,4 57,7-4,7 Vaahto 0,60 N/A N/A 33,2 N/A N/A Vacon 0,65 0,71 0,06 55,7 56,2 0,5 Vaisala 0,97 1,20 0,23 83,0 82,0-1,0 Viking Line 1,80 N/A N/A 53,7 N/A N/A Wärtsilä 1,75 1,42-0,33 40,3 40,8 0,5 YIT 1,37 1,60 0,23 31,1 31,0-0,1 Yleiselektroniikka N/A N/A N/A 63,8 N/A N/A Ålandsbanken 0,99 0,96-0,03 N/A N/A N/A