MUUTTUVA MATKAILU TEEMANA MATKAILUALAN KOULUTUS 3-4/2001

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MUUTTUVA MATKAILU TEEMANA MATKAILUALAN KOULUTUS 3-4/2001"

Transkriptio

1 MUUTTUVA MATKAILU TEEMANA MATKAILUALAN KOULUTUS 3-4/2001 1

2 2

3 3 Sisällysluettelo MATKAILUALAN OPETUS kiinnostus matkailuun on synnyttänyt laajan ja monitasoisen koulutustarjonnan Riitta Kangas... 5 EUROOPAN MATKAILUMARKKINAT YHDENTYVÄT YHDENTYYKÖ MATKAILUALAN KOULUTUS? Arvo Peltonen... 7 VERKOSTO SYNNYTTÄÄ MONIPUOLISUUTTA OPINNÄYTETÖIHIN Antti Honkanen KORKEAKOULUJEN MATKAILUALAN OPETUKSEN NEUVOTTELU- PÄIVÄT LEPAALLA Ulla Ritola-Pesonen MATKAILUN LIIKETOIMINNAN KOULUTUSTA MATKAILUN KOULUTUSOHJELMASSA Anneli Juutilainen AMMATTIKORKEAKOULUOPISKELIJAN NÄKÖKULMA Hertta Asikainen MONENLAISIA MATKAILUKOULUTUSMAHDOLLISUUKSIA MONIALAISESSA SAVONLINNAN AMMATTI-INSTITUUTISSA Eija Tolvanen MATKAILUALAN YLIOPISTOLLINEN TÄYDENNYSKOULUTUS TÄNÄÄN JA HUOMENNA Sanna Ketonen MATKAILUALAN PD-OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA Sanna Ketonen EUROOPPALAISESTA JÄRVIKOULUSTA KANSAINVÄLISTÄ ULOTTUVUUTTA JÄRVIMATKAILUUN Tuija Härkönen VUOROVAIKUTUSTA MATKAILUN KENTÄLLÄ Sanna Ketonen MATKAILUN KULTTUURISET VIITEKEHYKSET PUNTARISSA: KULTTUURI- MATKAILUN OPINNOT ALKAVAT SATAKUNNASSA Janne Ahtola KURKOTTAAKO AMMATTIKORKEA KUUSEEN? Pertti Mutka LINKKIVINKIT OHJEET KIRJOITTAJILLE... 39

4 4

5 5 MATKAILUALAN OPETUS KIINNOSTUS MATKAILUUN ON SYNNYTTÄNYT LAAJAN JA MONITASOISEN KOULUTUSTARJONNAN M atkailualan koulutusta tarjotaan Suomessa kaikilla eri koulutusasteilla aina lukiosta lähtien tai kenties jossain on jo matkailupainotteinen peruskoulun yläaste ja uusia matkailualan linjoja perustetaan jatkuvasti eri oppilaitoksiin. Kiinnostus matkailualan opetusta kohtaan on valtava, ala nähdään trendikkäänä ja kiehtovana, ja kysyntä on lisännyt luonnollisesti tarjontaa. Opiskelijoista ei matkailulinjoilla totisesti ole ollut pulaa, vaan pyrkijöitä on runsaasti enemmän kuin aloituspaikkoja. Mutta opiskelupaikkojen määrä herättää kyllä kysymyksen, onko kaikille valmistuneille alan ammattilaisille tarjolle töitä? Muuttuva Matkailu lehden koulutusnumero esittelee matkailualan koulutusta erityisesti Etelä-Savossa, mutta samat piirteet ovat varmasti valtakunnallisestikin nähtävissä. Artikkelien perimmäinen ajatus ei ole vain esitellä koulutusta tarkoituksenaan uusien opiskelijoiden houkuttelu, vaan tehdä koulutusta tutuksi matkailualan elinkeinolle ja kenties herättää keskustelua siitä, millaiseksi koulutusta tulisi eri koulutusasteilla jatkossa kehittää. Yksi askel matkailualan koulutuksen kehittämiseksi otettiin marraskuun lopulla Lepaalla, jonne kokoontui sekä yliopistojen että ammattikorkeakoulujen matkailun opetuksen suunnittelusta ja käytännöstä vastaavia keskustelemaan mm. koulutus- ja tutkimusyhteistyöstä. Siellä syntynyttä keskustelua on hyvä jatkaa. Vuoden 2002 ensimmäinen numero ilmestyy helmikuussa. Numerolla ei ole varsinaista yhtenäistä teemaa, vaan kaikki matkailualan tutkimusta ja elinkeinoa käsittelevät artikkelit ovat tervetulleita tammikuun loppuun mennessä. Hyvää ja rauhallista joulua sekä menestyksekästä uutta vuotta kaikille lukijoillemme toivoo Riitta Kangas

6 6 TÄRKEÄ HUOMAUTUS! Lehden osoitteisto perustuu yli kuusi vuotta vanhaan rekisteriin, johon on tarpeen mukaan tehty lisäyksiä. Nyt haluamme tarkistaa osoitteiston turhan postituksen välttämiseksi ja siksi pyydänkin niitä, jotka haluavat lehden edelleen ilmaiseksi luettavakseen, ottamaan yhteyttä joko lehden lopussa olevalla jatkotilauskortilla tai suoraan sähköpostilla Kirjastot, Matkailualan verkostoyliopiston johtoryhmän jäsenet, PD-opiskelijat ja Matkailuosaamisen tietokeskuksen ohjausryhmä ovat automaattisesti uudellakin postituslistalla, joten heiltä emme tarvitse tilausvahvistusta. Pahoittelen vaivannäköä, mutta näin pystymme jatkossakin käyttämään rajalliset resurssit parhaalla mahdollisella tavalla. KIITOS!

7 7 Arvo Peltonen EUROOPAN MATKAILUMARKKINAT YHDEN- TYVÄT YHDENTYYKÖ MATKAILUALAN KOU- LUTUS? Tausta: britit viitoittavat tietä matkailualan opetussuunnitelmatyölle Ajatus eurooppalaisesta matkailualan korkeakoulutusopetusta koskevasta yhteisestä opetussuunnitelmarungosta syntyi v Euroopan unionin yhteismarkkinoiden imussa tuntui luonnolliselta pohtia myös koulutuksella tuotettujen kompetenssien yhdenkaltaistamista. Akateemisen matkailuopetuksen sisällön kehittämistyö eteni eri EU maissa laajalla rintamalla. Ehkä pisimmälle opetussuunnitelmatyössä edettiin viime vuosikymmenen puolivälissä Isossa-Britanniassa, jossa itsenäistä, normaalitieteistä irrallaan kehittyvää matkailualan akateemista koulutusta oli harjoitettu jo neljännesvuosisadan ajan. Brittiläisen yhteistyöjärjestön National Liaison Group for Higher Education in Tourism (NLG, per. 1993) piirissä käytiin jatkuvaa vuoropuhelua matkailualan akateemisten kouluttajien, matkailuhallinnon ja matkailuelinkeinon välillä. Opetussuunnitelman tavoitteissa ja sisällöissä pyrittiin yhdistämään eri intressiryhmien pyrkimykset. Brittiläisen opetussuunnitelmatyön kehittämisvaiheita voi seurata NLG:n Guidelines sarjan julkaisujen avulla (esim. Botterill 1996). Keskeisiä vaikuttajia olivat mm. Chris Holloway, Victor Middleton ja David Airey, joista kaksi ensiksi mainittua ovat rikastuttaneet tietämyksellään myös suomalaista matkailualan akateemista koulutusta. ATLAS jatkoi ja Suomikin sovelsi M atkailualan maa- ja koulukohtaisten opetussuunnitelmien yhtenäistämisen eturintamaan asettui pian European Association for Tourism and Leisure Education -järjestö (ATLAS). Suomesta matkailualan verkostoyliopisto on osallistunut opetussuunnitelmatyöhön syksystä 1996 alkaen. Hanke kypsyi SOCRATES rahoituksen turvin yleiseurooppalaisen opetussuunnitelmarungon muokkaamisvaiheeseen. Myös ATLAS-järjestön neljännessä kansainvälisessä konferenssissa Viana do Castelossa (Portugali) v käytiin laajaa keskustelua yleiseurooppalaisen matkailualan koulutuksen yhteisen sisältörungon mielekkyydestä yleensä, opetussisältöjen kehittämisen lähtökohdista sekä soveltamisalasta (Richards 1998).

8 8 Mikäli sisällöistä ja painoalueista saavutettaisiin laajempi yksimielisyys, eri maissa suoritettavat matkailualan tutkinnot olisivat yhteismitallisia. Sisällöllisesti yhtenäisempi opetussuunnitelma helpottaisi eri maissa suoritettavien tutkintojen hyväksymistä muissa yhteistyössä mukana olevissa maissa. Matkailualan opiskelijoiden mahdollisuudet kansainvälisessä opiskelijanvaihdossa paranisivat ja valmistuneiden liikkuvuus Euroopassa helpottuisi. Millaiseksi matkailualan opetussuunnitelma asiasisällöltään muodostui ja miten se on vaikuttanut eri maiden ja oppilaitosten omaan uudistustyöhön? Suomessakin koottiin akateemisilta ja ammattikorkeakoulujen matkailualan opettajilta sekä matkailuorganisaatioilta ja matkailuelinkeinoa edustavilta järjestöiltä mielipiteitä alustavan sisältörungon tarkoituksenmukaisuudesta ja soveltuvuudesta Suomen oloihin. Matkailualan verkostoyliopisto järjesti myös pyöreän pöydän tapaamisen elinkeinon, matkailuhallinnon ja koulutusorganisaatioiden edustajille. Pyöreää pöytää johti brittiläiseen opetussuunnitelmaprosessiin pitkään NLG:n toimijana vaikuttanut Chris Holloway. Matkailualan opetussuunnitelma vai sisältörunko K ansallisten kuulemiskierrosten ja Viana do Castelon konferenssin yhteydessä hahmottui lopullinen sisältörunko kansallisten elinten käyttöön. Sisältörungon kääntäminen kunkin osanottajamaan kielelle osoittautui yllättävän hankalaksi ongelmaksi. Esimerkiksi tourism management ei istu suomen kieleen. Toisaalta esim. suomalaisten vivahteikas kokemus/elämys-sanapari ei oikein toimi englanniksi. Itse yhtenäistävä opetussuunnitelmatyö osoittautui varsin pian korkeakoulupedagogisesta ajan hengestä siinä määrin poikkeavaksi, että kansainvälisen keskustelun lopputulemaa ruvettiin sanomaan opetussuunnitelman (curriculum) asemesta matkailualan opetuksen em. sisältörungoksi (body of knowledge). Opetussuunnitelmatyöhän akateemisellakin tasolla on viime vuosikymmenellä edennyt yhä enemmän joustavan, avoimen opetussuunnitelman suuntaan, jossa opetussuunnitelmaprosessi on viime kädessä koulutuslaitoksen oma asia, ja johon kansallisten ja kansainvälisten koulutustavoitteiden kvalifikaatio- ja kompetenssivaatimukset heijastuvat vain välillisesti. Mutta oppilaitosten itsearviointiin ja laatujärjestelmiin on kiinnitetty enemmän huomiota. Yhtenäishanke painotti siis etupäässä vain oppimisen kognitiivisia aspekteja. Matkailualan eurooppalainen sisältörunko ilmaisee ne tiedot ja taidot, joita opiskelija tarvitsee turismiin kuuluvien eri aktiviteettien synnyttämien ilmiöiden ja niiden välisten kytkentöjen ymmärtämiseksi. Tämä tietämys ryhmitettiin neljäksi pääteemaksi. (1) Matkailun kysynnän syyt ja seuraukset, miksi ihmiset matkailevat, minne he matkustavat, miten paljon turisteja joillakin alueilla on ja miten kysyntätekijöitä voidaan mitata. (2) Matkailun tarjontaa ylläpitävät matkailun vetovoimatekijät, palveluiden määrä ja laatu sekä turistikohteiden kehittäminen, suunnittelu ja jakeluorganisaatiot.

9 9 (3) Matkailun vaikutukset näkyvät kysynnän ja tarjonnan paikantumisena matkailukohteisiin, mistä seuraa positiivisia ja negatiivisia vaikutuksia alueen ympäristölle, yhteiskunnalle ja kulttuurille. (4) Matkailumarkkinoinnin tarkoituksena on markkinoinnin eri keinoin saada kysyntä ja tarjonta kohtaamaan. Matkailualan tutkimuksen ja opetuksen sisältörungon on tarkoitus olla minimivaatimustaso, jolla matkailuilmiötä voitaisiin akateemisella tasolla ymmärtää kompleksisten ilmiöiden ja niiden välisten suhteiden järjestelmänä. Sisältörunko määrittelee vain otsikkotasoiset suuntaviivat pääteemoihin sisältyville alateemoille. Matkailuilmiö on tulkittu monitieteisenä, eikä teemoja ole määritelty minkään normaalitieteen näkökulmasta. Sisältörungossa ei myöskään paneuduta sellaisiin käytännön taitoihin kuten matkalippujen kirjoittamiseen tai matkaesitteiden suunnitteluun, jotka kuuluvat selvästi matkailualan ammatilliseen koulutukseen. Sisältörungon teemojen on tulkittu kattavan n. 3-4 vuoden matkailualan akateemisen koulutusohjelman sisällöt. Yleiseurooppalaisena lähtökohtana pidettiin NLG:n esimerkkiä noudattaen, että koulutus- tai opetusohjelmien tulisi sisältää ainakin 25% sisältörungon tematiikasta. Tässä yhteydessä sisältörunkoa ei käydä yksityiskohtaisemmin läpi. Suomenkielinen versio on kokonaisuudessaan julkaistu ATLASin sarjassa (Peltonen 1999a, b). Yleiseurooppalainen matkailualan sisältörungon pääpiirteitä S isältörunko sai seuraavan sisällön. Edellä mainitut pääteemat on sisällytetty seitsemään temaattiseen opintojaksoon, joita seuraavassa kuvataan sisällöllisin esimerkein. (1) Matkailukäsitteen sisältö käsittelee mm. matkailun eri määritelmät, matkailututkimuksen metodiset lähestymistavat, turistin motivaatiota ohjaavat tekijät, turismin muodot, matkailun historian sekä matkailun intressiryhmät ja järjestöt. (2) Matkailuelinkeinon opetuksessa käsiteltäviä teemoja ovat mm. matkailun tuotantorakenne ja arvoketju, lähtöalueiden demografiset, taloudelliset ja kulttuuris-sosiaaliset ominaisuudet, kohdealueen vetovoimatekijät sekä kohteen matkailuelinkeinon rakenne (mm. yritysten koko, toiminnallinen rakenne, omistajuus), yhteistyömuodot, kilpailutilanne, riippuvuudet sekä tarjonnan laatukysymykset. Edelleen matkailuelinkeinon tarkastelun yhteydessä perehdytään lähtö- ja kohdealueiden kommunikaatio- ja saavutettavuuskysymyksiin sekä jakelu- ja markkinointijärjestelmiin ja muihin liiketoimintaosaamisen piirteisiin (palveluiden tuotteistus, kapasiteetti, hinnoittelu, johtamiskulttuuri sekä riskienhallinta). (3) Matkailuilmiön tutkimukseen ja mittaamiseen liittyvät tiedot kuten

10 10 esim. kysynnän mallit ja kohteen vetovoimaisuuden arviointi. Matkailun maantieteellisen jakautumisen menetelmät sekä matkailusta saatavan tutkimustiedon lähteiden ja menetelmien tuntemus. (4) Matkailun vaikutukset ja merkitys sisältävät taloudellisten, psyko-sosiaalisten, kulttuuristen, poliittisten ja ympäristöön liittyvät vaikutussuhteet sekä kohteessa tapahtuvan isännän ja vieraan keskinäisen suhteen mekanismit. (5) Matkailupalveluiden markkinoinnin jakso pitää sisällään markkinoinnin teorian matkailulliset sovellukset, matkailijan kuluttajankäyttäytymisen psyko-sosiaaliset tekijät, mm. matkailijan motivaation ja matkustuspäätösprosessin, markkinointi- ja kilpailustrategiat ( marketing mix ). (6) Matkailun suunnittelu ja kehittäminen koostuvat mm. matkailun toimintaympäristöstä (poliittinen toimintakenttä, matkailuhallinto ja juridiikka) sekä julkinen kehittämispolitiikka, kohteiden kehittäminen, kestävän matkailun sisällöt sekä julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuusratkaisut ja matkailun säätelyjärjestelmät. (7) Matkailijan kokemusten ja elämysten hallinta mm. matkailupalveluiden kehittäminen ja niiden laadun parantaminen matkailijan kokemusten ja tyytyväisyyden pohjalta, turistien matkailuelämysten ja -kokemusten tulkinnan menetelmät sekä matkailualan asiatuntijakoulutus. Keskustelua S isältörunko on aina staattinen asiakirja, jonka koulutuksellinen hyöty saavutetaan vasta, kun sisällöt muuttuvat oppimistilanteiksi ja ne saavat alueellis-kulttuurisen sävytyksensä. Sisältörungon soveltamisesta todelliseen opetussuunnitelmatyöhön ei Euroopan mitassa ole koottua tietoa. Itse SOCRATES hankkeena käynnistynyt yhtenäisopetussuunnitelman valmistelutyö ei enää saanut jatkoa evaluointihankeen käynnistämistä varten. Vasta evaluoinnin jälkeen olisi voitu todeta, saavuttiko itse kehittämistyö tavoitteensa eli yhtenäistyivätkö eri osallistujamaiden akateemiset matkailualan ohjelmat sillä tavoin, että ne sellaisenaan takaisivat opiskelijoiden vapaan liikkuvuuden ja täydellisen hyväksilukemiskäytännön. Voi olla, että vaikka harvan maan akatemioissa toteutettaisiin sellaisenaan sisältörungon jaksotusta ja teemastoa, sillä on kuitenkin ollut ainakin välillinen vaikutuksensa kussakin maassa tehtävään opetussuunnitelmatyöhön ja oppimateriaalin tuottamiseen. Sisältörunko on toiminut eräänlaisena tsekkauslistana opetussuunnitelmien kehittämistyössä. Ja ainakin matkailualan verkostoyliopiston v opintosuunnitelmassa eurooppalaisen yhteistyön tulokset ovat nähtävissä.

11 11 Lähteitä: Botterill, D. (1996). Making connections between industry and higher education in tourism. Guidelines No. 5 The National Liaison Group for Higher Education in Tourism. 11 s. Peltonen, A. (1998a). Matkailuopetuksen keskeinen sisältö. Ss teoksessa Richards, Greg & Leontine Onderwater (eds.) (1999). Towards a European body of knowledge for tourism. Perspective and proposals. ATLAS Peltonen, A. (1999b). Finland. A survey on the significance and comprehensibility of the ATLAS body of knowledge for tourism education. Ss e.m.t. Richards, G. (ed.)(1998). Developments in the European tourism curriculum. ATLAS KIRJOITTAJAN YHTEYSTIEDOT: Arvo Peltonen johtaja Matkailualan verkostoyliopisto Joensuun yliopisto Kuninkaankartanonkatu 5, PL SAVONLINNA

12 12 Antti Honkanen VERKOSTO SYNNYTTÄÄ MONIPUOLISUUTTA OPINNÄYTETÖIHIN Monitieteellisyys lähtökohtana Eräs Matkailualan verkostoyliopiston keskeisiä toimintaperiaatteita on ajatus siitä, että matkailuopetus ja tutkimus ymmärretään monitieteelliseksi. Tällä tarkoitetaan sitä, että opiskelijoita ja tutkijoita ei yhdistä mikään tietty tieteenalan traditio vaan tutkimuskohde eli matkailu. Monitieteisyyteen pyritään myös sillä, että Matkailualan verkostoyliopiston opiskelijat tekevät pro gradu tutkielmansa aina oman pääaineensa koulutusohjelmalle. Tällöin opiskelijan oman tieteenalan erityisosaaminen välittyy matkailututkimukseen. Pro gradu -tutkielman tekemistä Matkailualan verkostoyliopiston puolelta tuetaan tutkielmaseminaareilla, joiden lisäksi jokainen matkailuaiheista työtä tekevä opiskelija saa halutessaan henkilökohtaista ohjausta joltain Matkailualan verkostoyliopiston opettajakuntaan kuuluvalta asiantuntijalta. Tieteenalat matkailututkielmissa Miten monitieteisyys sitten näkyy Matkailualan verkostoyliopiston opiskelijoiden valmistuneiden pro gradu töiden aiheissa? Valmiita lopputöitä opiskelijamme ovat tehneet matkailuaiheista tarkasteluhetkellä 71 kappaletta, joista kahdessa on ollut kaksi kirjoittajaa. Suurimman ryhmän muodostavat sekä maantieteen laitoksiin (23 kpl) että eri filologian/käännöstieteen laitoksiin (23 kpl) tehdyt pro gradu työt. Seuraavaksi suurin ryhmä on taloustiede (10 kpl), joista peräti puolesta vastaavat Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteelliseen tiedekuntaan kuuluvan taloustieteen laitoksen elintarvike-ekonomian opiskelijat. Pro gradu töitä on tehty myös mm. arkeologiaan, viestintään, kulttuurihistoriaan ja soveltavaan biotekniikkaan! Eri tieteenalojen väliset rajat ovat kuitenkin jatkuvasti ohenemassa, ja voidaankin olettaa esimerkiksi kulttuurimaantieteilijöillä olevan monesti enemmän yhteistä yhteiskuntatieteilijöiden kuin vaikkapa biologien kanssa. Niinpä tieteenaloja kiinnostavampi tarkastelutapa onkin katsoa valmistuneiden töiden aiheita. Souvareista Japanin kotimaanmatkailuun K otimaassa sijaitsevat matkailukohteet ovat luonnollisesti kaikkein suosituimpia tapaustutkimusten kohteita. Toisaalta kotimaisten joukosta löytyy niinkin eksoottisia aiheita kuin Lapin-matkailun mentaliteetit tanssiorkesteri Souva-

13 13 reiden ohjelmistossa (Mylläri 1998). Suosittuja aiheita ovat olleet erilaiset maaseutu- ja luontomatkailuun liittyvät työt, joiden aiheista mainittakoon esimerkkeinä liikuntarajoitteisten luontomatkailu (Aaltonen 1999), matkailukalastus (Hänninen 2001) ja Pohjois-Karjalan luontomatkailumaisemat (Vuorio 1998). Matkailu katsotaan monesti aluetaloudellisesti merkittäväksi tekijäksi ja sen uskotaan olevan perifeeristen alueiden elinmahdollisuuksia parantavaa. Niinpä monet opiskelijat ovatkin keskittyneet lopputyössään matkailun aluetaloudellisiin vaikutuksiin. Näitä on tutkittu mm. Inarissa (Alakiuttu & Juntheikki 1999) ja Jyllannissa Tanskassa (Könönen 1997). Ulkomaisia matkailukohteita on tutkittu 16 pro gradu työssä, joista kaukaisin kohde on ollut Japani (Oedewald 1999). Erityisesti filologit ja kääntäjiksi opiskelleet ovat tehneet ulkomaalaisille suunnatusta Suomen matkailumarkkinoinnista ja ulkomaalaisten Suomen matkailumielikuvista useita töitä. Myös Joensuussa asuvien espanjalaisten opiskelijoiden opintomatkailua? Suomikokemuksia on tutkittu (Lunnas 2000). Voidaan myös kysyä, mitkä aihealueet ovat jääneet aihevalikoiman ulkopuolelle. Ehkäpä huomiota pistävin seikka on matkailututkimuksen metodiikkaan liittyvien aiheiden puuttuminen kokonaan. Vaikka matkailututkimus on monitieteellistä, on siitä kuitenkin kirjoitettu useita metodioppaita. Epistemologian lisäksi voidaan kysyä myös matkailututkimuksen ontologisten kysymysten perään eli matkailun tutkimiseen ilmiönä tai ilmiöiden välisinä suhteina. On kuitenkin syytä olettaa jälkimmäisiä kysymyksiä sivutun useissakin graduissa niin, että ne eivät kuitenkaan ole olleet tutkimuksen keskiössä. Matkailututkimusta opinnäytetöiden tasolla tehdään tällä hetkellä varsin paljon Suomessa. Matkailualan verkostoyliopiston gradujen aihepiirit ovat olleet varsin monipuolisia ja ne ovat sijoittuneet usealle eri tieteenalalle. Niin suomalaisen matkailuelinkeinon kuin tutkimuksen kannaltakin monipuolisuutta voitaneen pitää positiivisena asiana. Matkailututkimusta tehdään yliopistollisella tasolla paljon myös Matkailualan verkostoyliopiston ja Lapin yliopiston matkailututkimuksen laitoksen ulkopuolella. Matkailualan verkostoyliopistoon kuuluvan Matkailuosaamisen tietokeskuksen internet-sivuilta (www.matkailu.org) löytyy muillakin laitoksilla tehtyjä opinnäytteitä. Kirjoituksessa mainitut julkaisemattomat pro gradu työt: Aaltonen, T. (1999). Liikuntarajoitteisten luontomatkailun tilanne Suomessa. Vertailuaineistona esteetön matkailu muissa Euroopan maissa. Turun yliopisto, maantiede. Alakiuttu, K. & Juntheikki, R. (1999). Matkailun aluetaloudelliset vaikutukset ja vetovoimatekijät Inarin kunnassa. Oulun yliopisto, maantieteen laitos. Könönen, M. (1997). Tanskalaista aluepolitiikkaa Euroopan unionissa. Tapaustutkimus Pohjois-Jyllannin 2-alueesta. Joensuun yliopisto, maantieteen laitos.

14 14 Mylläri, S. (1998). Kaipuuta ja karnevaalia. Lapin-matkailun mentaliteetit tanssiorkesteri Souvareiden ohjelmistossa. Tampereen yliopisto, kansaperinteen laitos, etnomusikologia. Hänninen, J. (2001) Matkailukalastuksen kehittäminen Pihlajavedellä totta, tarua vai tulevaisuutta. Kuopion yliopisto, luonnontieteiden ja ympäristötieteiden tiedekunta, soveltavan biotekniikan instituutti. Lunnas, J. (2000). Joensuussa asuvien espanjalaisten nuorten suomikokemuksia. Joensuun yliopisto, maantieteen laitos. Oedewald, M. (1999). Japanilaisten kotimaanmatkailu kulttuurisena ilmiönä. Helsingin yliopisto, humanistinen tiedekunta, Aasian ja Afrikan kielten ja kulttuurin laitos, Japanin tutkimus. Vuorio, T. (1998). Pohjois-Karjalan luontomatkailumaisemat suomalaisin ja hollantilaisin silmin. Joensuun yliopisto, metsätieteellinen tiedekunta, ympäristön hoito ja suojelu. KIRJOITTAJAN YHTEYSTIEDOT: Antti Honkanen assistentti MAVYn pro gradu tutkielmien yhdyshenkilö Matkailualan verkostoyliopisto Joensuun yliopisto Kuninkaankartanonkatu 5, PL SAVONLINNA

15 15 Ulla Ritola-Pesonen KORKEAKOULUJEN MATKAILUALAN OPETUK- SEN NEUVOTTELUPÄIVÄT LEPAALLA Korkeakoulujen matkailualan opettajat ja koulutusohjelmien johtajat kokoontuivat ensimmäisille yhteisille neuvottelupäiville Lepaalle Matkailualan verkostoyliopiston ja Hämeen ammattikorkeakoulun koollekutsumana. Kutsujina olivat Matkailualan verkostoyliopisto ja Hämeen ammattikorkeakoulu. Paikalla oli yli 30 henkilöä neljästä yliopistosta sekä Suomen kaikista n. 20 matkailualan koulutusta antavasta ammattikorkeakoulusta olivat edustettuina Hämeen ammattikorkeakoulun lisäksi Haaga Instituutti, Arcada, Nylands Svenska Yrkeshögskola, Satakunnan ammattikorkeakoulu, Mikkelin ammattikorkeakoulu, Pohjois-Savon ammattikorkeakoulu, Seinäjoen ammattikorkeakoulu, Turun ammattikorkeakoulu, Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Helsingin liiketaloudellinen ammattikorkeakoulu Helia Porvoo, Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu ja Pirkanmaan ammattikorkeakoulu. Neuvottelupäivien tavoite Neuvottelupäivät käynnistivät korkeakoulujen matkailualan opetuksen ja tutkimuksen yhteistyön ja samalla luotiin yhteinen foorumi. Tavoitteena on jatkossakin tiivistää yhteistyötä opetussuunnitelmien ja tutkimuksen saralla, profiloida opetusta, kehittää elinkeinoyhteyksiä ja tiivistää yhteistyötä ministeriöihin. Neuvottelupäivien pääteemat olivat tutkimustoiminta osana opetusta ja tutkimusyhteistyö opetuksen nykytilanne kansainvälisyys opettajakoulutus ja opettajapätevyydet tietopalvelut korkeakoulujen ja elinkeinon yhteistyö kaikilla näillä osa-alueilla Tutkimustoiminta P erustutkimuksen tehtävänä on tuottaa innovatiivista tietoa mm. elinkeinon kehittämisen tueksi. Opinnäyte- ja pro gradu -töitä olisi mahdollista toteuttaa laajempina yhteisinä tutkimuskokonaisuuksina, koska ammattikorkeakouluissa kaikki opettajat ohjaavat opinnäytteitä, joihin liittyy tutkimusosaamista ja yliopistoissa taas tarvitaan kentälle jalkautujia.

16 16 Opettajille suunnattu opinnäytetöiden ohjaukseen painottuva jatko- tai täydennyskoulutus nähdään tarpeellisena esimerkiksi tutkimusmenetelmien osalta. Esimerkiksi Hämeen ammattikorkeakoulu järjestää toimintaansa osaamiskeskittymään, jolloin matkailun tutkimus ja siitä koituva tuotekehityshyöty sekä opetus nivoutuvat kiinteästi toisiinsa. Opetuksen nykytilanne Neuvottelupäivillä esiteltiin eri koulutusohjelmia ja niiden toteutustapoja. Niiden pohjalta keskusteltiin verkko-opetuksen antamista mahdollisuuksista ja sen vaikutuksesta opetuksen kehittämiseen ja toteuttamiseen ja päätettiin perustaa virtuaaliopetuksen kehittämisrengas, jota koordinoisivat Matkailualan verkostoyliopisto ja Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Kansainvälisyys Kansainvälinen toiminta on olennainen osa korkeakoulujen opetusta ja tutkimusta. Useat korkeakouluyksiköt tarjoavat opetusta ulkomaisille opiskelijoille ja kansainvälinen opiskelija- ja opettajavaihto on vilkasta. Myös kehittämis- ja tutkimustoiminta perustuu joissakin yksiköissä kansainväliseen kanssakäymiseen. Neuvottelupäivillä päätettiin yhteisesti kartoittaa kansainvälisen toiminnan nykytila ja kehittämismahdollisuudet. Kartoituksen pohjalta mahdollistetaan kansainvälisen koulutuksen rakentaminen eri oppilaitoksille jo olemassa olevia osaalueita hyödyntäen. Nykyisin eri korkeakouluissa vierailevien kansainvälisten asiantuntijoiden opetuksesta tiedottamista tehostetaan esimerkiksi Matkailuosaamisen tietokeskuksen kautta ja näin Suomeen tulevat asiantuntijat voidaan paremmin hyödyntää. Opettajakoulutus ja opettajapätevyydet Y ksi neuvottelupäivien teemaryhmistä selvitti opettajakoulutuksen nykytilannetta ja pohti täydennyskoulutuksen tarvetta ja toteuttamistapoja. Matkailualan koulutus on laajentunut kovasti viime vuosina. Matkailualan verkostoyliopisto lupasi selvittää mahdollisuudet käynnistää mahdollisimman pikaisesti matkailualan opettajille poikkeuskoulutuksena maisterin tutkintoon johtava koulutus. Samalla ammattikorkeakoulut sopivat vuosittain järjestettävistä toimialakohtaisista matkailuopettajien ammattipäivistä.

17 17 Työelämäyhteydet Opetusmuotoja tulee yhä enemmän kehittää siten, että se huomioi matkailuelinkeinon ja muut matkailualan toimijat. Käytettyjä työelämäyhteysmuotoja ovat esim. opinnäytetyöt, tavoitteellinen työharjoittelu, projektityöskentely ja opettajien työharjoittelu. Opiskelijoiden työharjoittelua pitäisi suunnata osaksi myös kesäsesongin ulkopuoliseen aikaan (esim. talvella lukuvuoden aikana) ja opettajien työharjoittelua tulisi kehittää. Joissakin ammattikorkeakouluissa opettajien edellytettiinkin tutustuvan ja työskentelevän elinkeinon parissa, mikä varmasti auttaa myös opettajan työssä jaksamisessa, tiedon määrän lisäämisestä puhumattakaan. Neuvottelupäivät olivat onnistunut, lämminhenkinen tapaaminen. Ne katsottiin erittäin tarpeelliseksi ja seuraavan kerran päivät järjestetään Savonlinnassa KIRJOITTAJAN YHTEYSTIEDOT: Ulla Ritola-Pesonen verkostokoordinaattori Matkailualan verkostoyliopisto Joensuun yliopisto Kuninkaankartanonkatu 5, PL SAVONLINNA

18 18 Anneli Juutilainen MATKAILUN LIIKETOIMINNAN KOULUTUSTA MATKAILUN KOULUTUSOHJELMASSA Traveliassa on tietoisesti tehty valinta matkailun liiketoimintaan suuntautumiseksi, koska suuri osa matkailualan tehtävistä tapahtuu liikeyrityksissä, ja on erittäin todennäköistä, että jokainen valmistuva joutuu yrityksissä markkinoinnin ja rahaliikenteen kanssa tekemisiin, koska perinteiset julkisetkin matkailupalvelut ovat muuttumassa liiketoiminnaksi kannattavuustavoitteineen. Opinnoissa tavoitteena on oppia joustava ja palveluhenkinen asenne sekä työelämässä tarvittavat yhteistyökyvyt. Edelleen tavoitteena on monipuolinen markkinointiosaaminen, taloushallinnon ajankohtaistaidot, luonnon, kulttuurin ja ympäristön huomioiva näkemys, alan kansainvälisen kehityksen tuntemus, tarpeellinen kielitaito ja kyky tehdä tulosta. Keskeiset opiskelukokonaisuudet ovat matkailun toimintaympäristöön ja matkailupalveluihin perehtyminen, markkinointi-, yrittäjyys- ja liiketoimintaopinnot, viestintätaidot, tutkimusmenetelmät ja tietotekniikan hyväksikäytön oppiminen. Opiskelija syventää opintojaan talouden johtamiseen, markkinoinnin johtamiseen ja matkailuyrittämiseen valitsemallaan tavalla. Harjoittelupaikat opiskelija voi valita itse joko kotimaasta tai ulkomailta. Harjoittelun jälkimmäisestä, ns. syventävästä vähintään 10 ov:n harjoittelusta opiskelija laatii laajan analyyttisen raportin. Opinnäytteen tavoitteena on syventää jotakin ammatillista osaamisaluetta ja kypsyä ymmärtämään ja analysoimaan opittua. Opinnäytetyö tehdään yleensä opintojen loppuvaiheessa joko harjoittelun yhteydessä harjoitteluyhteisöön liittyen, ulkopuolisena toimeksiantona tai omavalintaisesta aihepiiristä. Opinnäytteen laajuus on 10 ov. Matkailun koulutusohjelma johtaa restonomin (AMK) tutkintoon. Koulutusohjelman laajuus kokonaisuudessaan on 140 opintoviikkoa: perusopinnot 30 ov, ammattiopinnot 40 ov, syventävät vaihtoehtoiset ja vapaasti valittavat opinnot 40 ov, työharjoittelu 20 ov ja opinnäytetyö 10 ov. Opinnot kestävät 3,5 vuotta. Opiskelijat ovat sijoittuneet pääasiassa liikenneyhtiöihin, majoitusliikkeisiin, matkailuorganisaatioihin ja jossain määrin myös matkatoimistoihin. Heti valmistumisen jälkeen tehtävät ovat olleet selkeästi suoritustason tehtäviä, joista on hyvä ponnistaa eteenpäin ja etsiä oma ura. KIRJOITTAJAN YHTEYSTIEDOT: Anneli Juutilainen, KTL yliopettaja MAMK, Savonlinnan yksikkö matkailu Savonniemenkatu 6, SAVONLINNA

19 19 Hertta Asikainen AMMATTIKORKEAKOULUOPISKELIJAN NÄKÖKULMA Hertta Asikainen on 26-vuotias, Hyvinkäältä kotoisin oleva opiskelija, jonka suuntautumisvaihtoehto Mikkelin ammattikorkeakoulussa on matkailun markkinointi. Hän valmistuu Travelian aikuislinjalta tradenomiksi keväällä Näkökulma opintoihin O len ollut positiivisesti yllättynyt siitä, että Traveliassa minun on ollut mahdollista yhdistää omia kiinnostuksenkohteitani opintoihin, jolloin tutkinnostakin tulee enemmän oman näköinen ja persoonallinen. Erityisesti aikuislinjalla opiskelu on hyvin itsenäistä, ja jokainen on itse vastuussa oman henkilökohtaisen opintosuunnitelmansa noudattamisesta. Aikuislinjan opiskelijoilla on usein takanaan erilaisia opintoja. Tällöin opiskelussa korostuu myös luokattomuus, sillä opiskelijat suorittavat kursseja yksilöllisen opintosuunnitelmansa mukaisesti. Opiskeluohjelman asettamissa raameissa on siis mahdollista liikkua melko vapaasti. Itselleni läheisiä asioita ovat olleet kansainvälisyys ja kielten opiskelu. Koen, että Traveliassa näitä molempia on mahdollista toteuttaa käytännön tasolla vaihto-opiskelun, ulkomaisten vaihto-oppilaiden tutoroinnin, harjoittelun ja ainevalintojen kautta. Vaihdossa suoritetut opinnot hyväksi luetaan täysimääräisinä kotimaisiin opintoihin, jolloin niistä voi muodostua merkittävä osa tutkintoa. Vaihto-opintojen sekä Traveliaan saapuvien ulkomaisten vaihto-oppilaiden kautta on minulla ollut mahdollisuus vertailla omaa opinto-ohjelmaamme muihin eurooppalaisiin matkailun koulutusohjelmiin. Yhteistä näille kaikille näyttää olevan mahdollisuus vaihto-opiskeluun ja harjoitteluun ulkomailla. Suomalaisten opinto-ohjelmien erikoisuutena on nähdäkseni se, että aloittavilla opiskelijoilla voi olla toisistaan paljonkin poikkeavat koulutus- ja työelämän taustat. Suomalaisiin koulutusohjelmiin pyrkijöille ei myöskään tietääkseni aseteta ikärajoituksia, toisin kuin monissa muissa maissa. Erityisesti aikuislinjalla opiskelun tekeekin mielenkiintoiseksi se, että opiskelijoilla on erilaiset lähtökohdat ja he edustavat erilaisia ikäluokkia. Tämä helpottaa varmasti myös sopeutumista erilaisiin työyhteisöihin tulevaisuudessa. Vaihto-oppilasjakson aikana taas on mahdollista saada runsaasti kokemuksia ryhmätyöstä eri kansalaisuuksia edustavien opiskelijoiden kanssa. Olisikin erityisen tärkeää, että opiskelijat saisivat mahdollisimman varhaisessa vaiheessa opintoja monipuolisesti tietoa opinto-ohjelman tarjoamista mahdollisuuksista, kuten esim. vaihdosta ja harjoittelumahdollisuuksista ulkomailla. Nykyisellään osalta opiskelijoista saattavat jäädä nämä mielenkiintoi-

20 20 set vaihtoehdot huomioimatta ja hyödyntämättä, sillä aiheista tarjottavan tiedon saaminen on pitkälti oman aktiivisuuden varassa. Koulutusyksikkömme ja yrityssektorin välisiä yhteyksiä tulisi entisestään lisätä. Toistaiseksi opiskelijoiden edellytetään etsivän esimerkiksi harjoittelupaikkansa täysin omatoimisesti. Monissa muissa eurooppalaisissa matkailualan koulutuslaitoksissa on luotu tiiviit kontaktit yrityselämään. Näissä koulut hankkivat opiskelijoille harjoittelupaikat, jonka lisäksi opiskelijoita autetaan työelämään sijoittumisessa tutkinnon valmistuttua. Näin koulujen on helpompi valvoa harjoittelupaikkojen tasoa ja harjoitteluohjelmien sisältöä. KIRJOITTAJAN YHTEYSTIEDOT: Hertta Asikainen opiskelija MAMK, Savonlinnan matkailualan koulutusyksikkö Travelia Savonniemenkatu SAVONLINNA

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN koulutusohjelma MATKAILUN koulutusohjelma

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN koulutusohjelma MATKAILUN koulutusohjelma AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO PÄIVÄOPISKELU HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN MATKAILUN 210 op / Restonomi (AMK) / Bachelor of Hospitality Management / 2012 2015 HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN MATKAILUN 210 op / Restonomi

Lisätiedot

AMK-tutkinto. 210 opintopistettä

AMK-tutkinto. 210 opintopistettä Liiketalouden koulut tusohjelma, Porvoo, aikuiset Liiketalouden koulutusohjelma pähkinänkuoressa Liiketalouden koulutusohjelman profiili Koulutuksen tavoitteet Ammatillinenn kasvu Opetussuunnitelma Liiketalouden

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja

Lisätiedot

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration 1 of 5 8.6.2010 12:39 Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Lisätiedot

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi 1 Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOJEN HARJOITTELU OPISKELIJAN SILMIN "Harjoittelun tavoitteena

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO 1.8.2012 1 Visio ja toiminta ajatus Tampereen teknillinen lukio on Suomessa ainutlaatuinen yleissivistävä oppilaitos, jossa painotuksena ovat matematiikka ja tekniikka sekä

Lisätiedot

PL 4600, Oulun yliopisto p HOPS

PL 4600, Oulun yliopisto p HOPS PL 4600, 90014 Oulun yliopisto p. 029 448 2920 http://www.oulu.fi/kauppakorkeakoulu/ HOPS henkilökohtainen opintosuunnitelma Pelkkää KTM-tutkintoa suorittamaan siirtyvät opiskelijat Nimi: Opiskelijanumero:

Lisätiedot

Pirre Hyötynen Otto Kanervo www.tek.fi/vastavalmistuneet TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET 2.3.2015, 2014 VALMISTUNEET

Pirre Hyötynen Otto Kanervo www.tek.fi/vastavalmistuneet TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET 2.3.2015, 2014 VALMISTUNEET Pirre Hyötynen Otto Kanervo www.tek.fi/vastavalmistuneet TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET 2.3.2015, 2014 VALMISTUNEET Tekniikan akateemiset TEKin ja tekniikan yliopistojen yhteisesti

Lisätiedot

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012 Anu Anttila Yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa on kiteytetty viiteen toimintamalliin 1. Työpajalla

Lisätiedot

Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haaga-Helia ammattikorkeakoulu AMK-OPINNOT Käytännönläheinen korkeakouluvaihtoehto, joka vastaa työelämän tarpeita Opiskelija saa sekä teoreettiset tiedot että käytännön ammattitaidon valitsemaltaan alalta Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op TAMK EDU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto tutkintoon johtavan

Lisätiedot

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA Mikkelin ammattikorkeakoulun pedagogisen strategian mukaan ohjauksen tavoitteena on edistää opiskelijoiden sitoutumista opiskeluunsa, tukea

Lisätiedot

Jack of All Trades or Master of None. Opiskelijoiden mietteitä laaja-alaisista kandidaatintutkinnoista

Jack of All Trades or Master of None. Opiskelijoiden mietteitä laaja-alaisista kandidaatintutkinnoista Jack of All Trades or Master of None Opiskelijoiden mietteitä laaja-alaisista kandidaatintutkinnoista Laaja-alaisuuden kysymykset Opiskelijanäkökulma on myös moninainen ja riippuu paljon keneltä kysytään.

Lisätiedot

1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013

1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013 1 SIIRTYMÄSÄÄNNÖT AALTO-YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULUN KTK- JA KTM-TUTKINTOJA SUORITTAVILLE Nämä siirtymäsäännöt sisältävät periaatteet, joita sovelletaan, kun ennen 1.8.2013 opintooikeuden saanut opiskelija

Lisätiedot

Kieliä Jyväskylän yliopistossa

Kieliä Jyväskylän yliopistossa ieliä Jyväskylässä Kieliä Jyväskylän yliopistossa Pääainevalikoimaamme kuuluvat seuraavat kielet: englanti ranska ( romaaninen filologia ) ruotsi saksa suomi suomalainen viittomakieli venäjä Sivuaineena

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

Johdanto kauppatieteiden opiskeluun ti klo Tervetuloa! UEF ADUCATE

Johdanto kauppatieteiden opiskeluun ti klo Tervetuloa! UEF ADUCATE Johdanto kauppatieteiden opiskeluun ti 10.2.2015 klo 17.00-18 Tervetuloa! Kaikille avoin yliopisto Avoin yliopisto opetus vastaa yliopiston perusopetusta eli avoimessa yliopistossa tehdyt opintosuoritukset

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista YTM, suunnittelija Sanna Lähteinen Sosnet, Valtakunnallinen

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU

Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU AMK-tutkintoon johtava koulutus Kulttuurialan Medianomi (AMK) Musiikkipedagogi (AMK) Tanssinopettaja (AMK) Luonnonvara-alan

Lisätiedot

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa Anna-Leena Ruotsalainen AHOT:lla eli aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella tarkoitetaan opiskelijan

Lisätiedot

VERO-OIKEUS Tax Law. Ammatillisten ja tieteellisten tavoitteiden saavuttamiseksi opinnoissa tulevat esille erityisesti seuraavat asiat:

VERO-OIKEUS Tax Law. Ammatillisten ja tieteellisten tavoitteiden saavuttamiseksi opinnoissa tulevat esille erityisesti seuraavat asiat: VERO-OIKEUS Tax Law Hallintotieteiden kandidaatin ja maisterin tutkintojen tavoitteet Vero-oikeus pääaineena suoritettavan hallintotieteiden kandidaatin tutkinnon (120 ov) ja maisterin tutkinnon (160 ov)

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Kätilö (AMK) Opintojen kesto nuorisokoulutuksessa on 4,5 vuotta ja laajuus

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen esittely

Oppisopimuskoulutuksen esittely Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä

Lisätiedot

Mitä kansainvälisten ohjelmien arvioinnista voidaan oppia?

Mitä kansainvälisten ohjelmien arvioinnista voidaan oppia? Mitä kansainvälisten ohjelmien arvioinnista voidaan oppia? Keskustelun tavoitteet Todetaan arvioinnissa saatu kuva kansainvälisten ohjelmien nykytilasta Mietitään, mikä tavoitetilan tulisi olla Pohditaan,

Lisätiedot

Sijoittumisseuranta 2013 Vuonna 2012 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 2013 lopulla

Sijoittumisseuranta 2013 Vuonna 2012 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 2013 lopulla Sijoittumisseuranta 13 Vuonna 12 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 13 lopulla Jyväskylän yliopisto - koko aineisto (kyselyn vastausprosentti 4 %) Jari Penttilä Jyväskylän yliopisto/työelämäpalvelut

Lisätiedot

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Lokakuu 2016 Koonnut Irma Kettunen

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Lokakuu 2016 Koonnut Irma Kettunen VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA Lokakuu 216 Koonnut Irma Kettunen Sisällys 1. Opiskelu peruskoulussa... 3 2. Opiskelu lukiossa... 4 3. Opiskelu ammattioppilaitoksessa ja ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma 1/6 TAMPEREEN YLIOPISTO Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma Tehtävä Tehtävän ala

Lisätiedot

Merikusterin erikoisosaajien työelämälähtöiset koulutusmallit Meri-Erko

Merikusterin erikoisosaajien työelämälähtöiset koulutusmallit Meri-Erko Merikusterin erikoisosaajien työelämälähtöiset koulutusmallit Meri-Erko NaviGate Tiedekahvila 18.05.2016 Meriklusterin erikoisosaajien työelämälähtöiset koulutusmallit (Meri-Erko) 1.3.2016-30.09.2018 Hankkeessa

Lisätiedot

Opiskelijan motivaation rakentuminen ja ylläpitäminen virtuaaliympäristössä

Opiskelijan motivaation rakentuminen ja ylläpitäminen virtuaaliympäristössä Opiskelijan motivaation rakentuminen ja ylläpitäminen virtuaaliympäristössä Esimerkkinä Palvelujen markkinointi kurssin verkkototeutus Virpi Näsänen 16.11.2016 Lähtökohtatilanne Sovimme Aalto-yliopiston

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

Millaisin tavoittein maistereita koulutetaan?

Millaisin tavoittein maistereita koulutetaan? Millaisin tavoittein maistereita koulutetaan? Ritva Jakku-Sihvonen projektinjohtaja, Vokke-projekti, Helsingin yliopisto Maisterin tutkinto voimassa olevan asetuksen mukaan Pääaineen hyvä tuntemus, sivuaineiden

Lisätiedot

UEF EXECUTIVE MBA. aducate.fi JOHDON JA ASIANTUNTIJOIDEN facebook.com/weaducate

UEF EXECUTIVE MBA. aducate.fi JOHDON JA ASIANTUNTIJOIDEN facebook.com/weaducate UEF EXECUTIVE MBA JOHDON JA ASIANTUNTIJOIDEN KOULUTUSOHJELMA aducate.fi @weaducate facebook.com/weaducate UEF EMBA-opinnot SMART AT WORK Kenelle: Itä-Suomen yliopiston UEF EMBA -koulutusohjelma on tarkoitettu

Lisätiedot

Uudistuva insinöörikoulutus. Seija Ristimäki

Uudistuva insinöörikoulutus. Seija Ristimäki Uudistuva insinöörikoulutus Seija Ristimäki Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Toimipaikat sijaitsevat Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla Neljä koulutusalaa: kulttuuri liiketalous sosiaali-

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

Henkilökohtainen opintojen suunnittelu eli HOPS Urapalvelut opintojen alkuvaiheessa uraohjaaja Kirsi Vallius-Leinonen

Henkilökohtainen opintojen suunnittelu eli HOPS Urapalvelut opintojen alkuvaiheessa uraohjaaja Kirsi Vallius-Leinonen Johdatus akateemisiin opintoihin 1 op, kaikille yhteiset luennot Henkilökohtainen opintojen suunnittelu eli HOPS Urapalvelut opintojen alkuvaiheessa uraohjaaja Kirsi Vallius-Leinonen 4.9.2012 Yliopisto-opiskelun

Lisätiedot

Kuva: Mika Perkiömäki

Kuva: Mika Perkiömäki Tule opiskelemaan kanssamme venäjää Tampereen yliopiston Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelmaan! http://www.uta.fi/ltl/ven/index.html Kuva: Mika Perkiömäki Venäjän kielen tutkinto-ohjelma

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Ikaalinen 22.11.2016 Askelmerkit tulevaan - reformi Rahoituksen taso alenee 2014-2017. OPH ja CIMO yhdistyvät 2017. Lainsäädäntö uudistuu 2018.

Lisätiedot

Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle?

Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle? Opiskelijoiden liikkuvuus Pohjoismaissa seminaari 3.12.2009 Kuopio Merja Kuokkanen/Kansainväliset opiskelijapalvelut, Itä Suomen yliopisto, Joensuun kampus Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle?

Lisätiedot

Ympärivuotisen opiskelun nykytila korkeakoulujen vastausten perusteella

Ympärivuotisen opiskelun nykytila korkeakoulujen vastausten perusteella Ympärivuotisen opiskelun nykytila korkeakoulujen vastausten perusteella Maija Innola Keskustelutilaisuus ympärivuotisen opiskelun edistämisestä 17.3.2014 Lukukausien parempi hyödyntäminen Lukukaudet tai

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Kouluopetuksen avaintaitoja käsittelevä eurooppalainen verkosto http://keyconet.eun.org Yleistä KeyCoNet-projektista KeyCoNet (2012 2014) on eurooppalainen verkosto, jonka tarkoituksena on tunnistaa ja

Lisätiedot

Kansainvälistymistavoitteissa kaikki hyvin? Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Kansainvälistymistavoitteissa kaikki hyvin? Opetusneuvos Tarja Riihimäki Kansainvälistymistavoitteissa kaikki hyvin? Opetusneuvos Tarja Riihimäki Missä asetetaan/kuka asettaa ammatillisen koulutuksen kehittämisen/kansainvälistymisen tavoitteet? EU EU2020 strategia, ET2020,

Lisätiedot

TIEDEKULMA 2017 MEDIA CORNER TAUSTAMATERIAALIA

TIEDEKULMA 2017 MEDIA CORNER TAUSTAMATERIAALIA TIEDEKULMA 2017 MEDIA CORNER TAUSTAMATERIAALIA MEDIA CORNER TIEDESISÄLTÖJEN KV- NÄKYVYYDEN MAKSIMOINTI MEDIA CORNER Media Cornerista löydät apua ja työvälineitä tiedesisältöjen omatoimiseen tuottamiseen

Lisätiedot

YTM. Politiikkatieteet

YTM. Politiikkatieteet YTM Politiikkatieteet Koontia ura- ja sijoittumisseurannoista Saija Tikkanen Työelämä- ja rekrytointipalvelut Lapin yliopisto Syksy 2011 2 1 TAUSTATIETOJA VASTAAJISTA o Yhteiskuntatieteen maistereita o

Lisätiedot

LAULUMUSIIKIN PÄÄAINE I

LAULUMUSIIKIN PÄÄAINE I MUUT KIELIOPINNOT 3la71 Saksan kieli 1 (4 op) 3la31 Italian kieli 1 (4 op) 3la72 Saksan kieli 2 (5 op) 3la32 Italian kieli 2 (5 op) k0-9123 Englannin kielen valmentava opintojakso (3 op) k0-9122 Ruotsin

Lisätiedot

KA2 Yhteistyöhankkeet

KA2 Yhteistyöhankkeet KA2 Yhteistyöhankkeet Projekti-idean määrittely ja rajaus KA2 ammatilliselle koulutukselle Hanketyöpaja osa I Ydinidean merkitys Hyvä ydinidea kiteyttää hankkeen tavoitteet, kohderyhmät, tulokset ja odotetut

Lisätiedot

UUDET OPETUSSUUNNITELMAT 2017-

UUDET OPETUSSUUNNITELMAT 2017- UUDET OPETUSSUUNNITELMAT 2017-24.9.2015 Opetussuunnitelmatyön aikataulu Syyskuu 2015: Rehtorin päätös opetussuunnitelmatyön yhteisiksi tavoitteiksi / linjauksiksi 24.9.2015: opetussuunnitelmatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?

Lisätiedot

Näkökulmia verkostoituneen opetuksen tuottamiseen & toteuttamiseen

Näkökulmia verkostoituneen opetuksen tuottamiseen & toteuttamiseen Näkökulmia verkostoituneen opetuksen tuottamiseen & toteuttamiseen Torus-verkosto www.torus.oulu.fi Oulun yliopisto Historian laitos suunnittelija & koordinaattori Anita Honkala anita.honkala@oulu.fi Mikä

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

SAK ry Hallituksen suositus 1(6) koulutusohjesäännöksi

SAK ry Hallituksen suositus 1(6) koulutusohjesäännöksi SAK ry Hallituksen suositus 1(6) HENKILÖSTÖN KOULUTUKSEN KORVAUKSET JA TUKIMUODOT Sisällys Sivu 1. Ammatillinen henkilöstökoulutus.. 2 1.1 Perehdyttämiskoulutus. 2 1.2 Täydennys- ja uudelleenkoulutus.

Lisätiedot

Korkeakoulutuksen arvioinnin suuntauksia

Korkeakoulutuksen arvioinnin suuntauksia Korkeakoulutuksen arvioinnin suuntauksia Riitta Pyykkö Professori, puheenjohtaja AHELO korkeakouluopiskelijan taidot Helsinki 11.9.2009 Arvioinnin diversiteetti Keskeisiä eurooppalaisia arvoja: kulttuurinen

Lisätiedot

LUKIOVIERAILUT 2016 Jyväskylän ammattikorkeakoulu & Jyväskylän yliopisto

LUKIOVIERAILUT 2016 Jyväskylän ammattikorkeakoulu & Jyväskylän yliopisto LUKIOVIERAILUT 2016 Jyväskylän ammattikorkeakoulu & Opiskelijalähettiläät ja vertaistutorit presents Opiskelemaan korkeakouluun Opiskelu yliopistossa ja ammattikorkeakoulussa on joissain suhteissa erilaista.

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Anita Lehikoinen Koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamisen nopeuttamista pohtivan työryhmän puheenjohtaja Nopeuttamisryhmän n toimeksianto Työryhmä ja ohjausryhmä

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Ammattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti

Ammattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti YHDEKSÄN N + 1 KYSYMYSTÄ YSEILLE Pohjois-Karjalan kauppakamari ja Pohjois-Karjalan Aikuisopisto toteuttivat 13.-24.11.2006 Yhdeksän + 1 kysymystä yseille internetkyselyn Pohjois-Karjalan peruskoulujen

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Oppisopimus koulutusmuotona. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö

Oppisopimus koulutusmuotona. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Oppisopimus koulutusmuotona Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Oppisopimus on ollut aiemmin Suomessa pääasiassa aikuisten koulutusmuoto ammatillisten tutkintojen suorittamiseen Oppisopimuskoulutuksella

Lisätiedot

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

Eurooppa, me ja koulutuksen tulevaisuus

Eurooppa, me ja koulutuksen tulevaisuus Eurooppa, me ja koulutuksen tulevaisuus Jyrki J.J. Kasvi eduskunta, tulevaisuusvaliokunta 24.11. 2009 www.kasvi.org 1 EU on vapaata liikkuvuutta Sisämarkkinoiden neljä vapautta: pääomien, tavaroiden, palveluiden

Lisätiedot

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015 Tampereen yliopistosta vuonna 29 valmistuneiden uraseurannan tuloksia Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 21 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 214 uraseurantakysely toteutettiin vuonna 29

Lisätiedot

OPISKELU HUMANISTISESSA AMMATTIKORKEAKOULUSSA

OPISKELU HUMANISTISESSA AMMATTIKORKEAKOULUSSA OPISKELU HUMANISTISESSA AMMATTIKORKEAKOULUSSA Humak pidättää oikeuden muutoksiin HUMANISTINEN AMMATTIKORKEAKOULU 1 MIKÄ ON HUMAK? Humak on valtakunnallinen verkostoammattikorkeakoulu Humanistisen ja kasvatusalan

Lisätiedot

Tulevaisuuden teologi

Tulevaisuuden teologi Tulevaisuuden teologi Teologikoulutustarveselvitys 2015 Heikki Salomaa Teotar 2 kyselyyn vastanneet (N=527) HY (N=366) 45 % ISY (N=126) 51 % ÅA (N=27) 30 % Koko aineisto Mies (N = 190) 33 % 42 % 48 % 36

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ

KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Hämeen Ammattikorkeakoulu KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Sijoittuminen työelämään Koulutus on tarkoitettu henkilöille jotka toimivat kulttuuri- ja taidetoiminnan asiantuntija - ja

Lisätiedot

Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015

Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 1. Koulutus- ja opetussuunnittelu, aliprosessit 1. Korkeakoulun koulutusvastuiden strateginen suunnittelu 2. Koulutuksen

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2012 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2012 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Opintojen ohjauksen käytänteet uudessa Lapin ammattikorkeakoulussa

Opintojen ohjauksen käytänteet uudessa Lapin ammattikorkeakoulussa Susanna Kantola Hoitotyön lehtori, opinto-ohjaaja opiskelija Opintojen ohjauksen käytänteet uudessa Lapin ammattikorkeakoulussa 1 JOHDANTO Ammattikorkeakoulut ovat osa Suomen korkeakoulujärjestelmää. Ammattikorkeakouluopinnot

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin.

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Hyväksymismerkinnät 1 (6) OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen

Lisätiedot

Kauppatieteilijät työmarkkinoilla Vuonna 2014 valmistuneiden maistereiden sijoittuminen työelämään koulutusohjelmittain

Kauppatieteilijät työmarkkinoilla Vuonna 2014 valmistuneiden maistereiden sijoittuminen työelämään koulutusohjelmittain Kauppatieteilijät työmarkkinoilla Vuonna 2014 valmistuneiden maistereiden sijoittuminen työelämään koulutusohjelmittain 8.3.2016, Meet Your Community 2.0 @Saha Kauppakorkeakoulun ura- ja rekrytointipalvelut

Lisätiedot

Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat. Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö

Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat. Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö Nordplus (2012 2016) vahvistaa Pohjoismaiden välistä koulutusyhteistyötä tukea koulutuksen innovatiivisten tuotteiden, prosessien

Lisätiedot

POLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA. Lukuvuosi

POLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA. Lukuvuosi 1 POLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA Lukuvuosi 2015 2016 Opetussuunnitelma on käsitelty koulutustoiminnan ohjausryhmässä 5.5.2015. Poliisiammattikorkeakoulun hallitus on hyväksynyt

Lisätiedot

Elinikäinen oppiminen AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN

Elinikäinen oppiminen AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN Elinikäinen oppiminen AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN Mitä? Osaamisen tunnistamisella on tarkoitus tehdä opiskelusta mielekkäämpää. Niitä asioita, joita opiskelija jo osaa, ei tarvitse enää

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA 1 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kansainvälisen toiminnan arvot ja visio... 3 3. Kansainvälisen toiminnan Strategiset tavoitteet... 3 4. Kansainvälinen toiminta... 5 4.1 Kansainvälisen toiminnan

Lisätiedot

Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista

Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista Irma Garam, CIMO Kv kevätpäivät Lahti 22.5.2012 Jun- 12 Selvitys: Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja

Lisätiedot

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus

Lisätiedot

14 17.02.2016. Seuraavien tehtävien osalta esitetään tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleen määrittely:

14 17.02.2016. Seuraavien tehtävien osalta esitetään tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleen määrittely: Filosofisen tiedekunnan tiedekuntaneuvosto 14 17.02.2016 Tiedekunnassa vapautuneiden tehtävien tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleenmäärittelyn hyväksyminen Valmistelija hallintopäällikkö Kari Korhonen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen

Lisätiedot

TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET, 2013 VALMISTUNEET

TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET, 2013 VALMISTUNEET TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET, 2013 VALMISTUNEET 4. - Tekniikan akateemiset TEKin ja tekniikan yliopistojen yhteisesti toteuttama vuotuinen palautekysely vastavalmistuneille

Lisätiedot

E-OPINTOTOIMISTO OPISKELUPALVELUT

E-OPINTOTOIMISTO OPISKELUPALVELUT 1(11) E-OPINTOTOIMISTO OPISKELUPALVELUT SISÄLTÖ: OPISKELUPALVELUT eopintotoimistossa... 2 Selainvaatimus... 2 Rekisteröityminen portaaliin... 2 Muista päivittää muuttuneet tietosi... 3 VirtuaaliAMK:n koulutustarjonta

Lisätiedot

Portfolio Humanistisessa ammattikorkeakoulussa. Hannu Sirkkilä YTT, yliopettaja

Portfolio Humanistisessa ammattikorkeakoulussa. Hannu Sirkkilä YTT, yliopettaja Portfolio Humanistisessa ammattikorkeakoulussa Hannu Sirkkilä YTT, yliopettaja Portfolion eli kehittymiskansion kokoaminen on osa Humanistisen ammattikorkeakoulun kulttuurituotannon koulutusohjelman opetussuunnitelmaan

Lisätiedot

Aasian ja Afrikan kielet tulivat lukion opsperusteisiin. Mitä muita muutoksia päivitys tuo mukanaan?

Aasian ja Afrikan kielet tulivat lukion opsperusteisiin. Mitä muita muutoksia päivitys tuo mukanaan? Aasian ja Afrikan kielet tulivat lukion opsperusteisiin. Mitä muita muutoksia päivitys tuo mukanaan? Paula Mattila, opetusneuvos (Anu Halvaria mukaillen) Opetushallitus Mitä tässä esityksessä: Miten tähän

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

Elinikäisen oppimisen ohjelma - Lifelong Learning Programme, LLP

Elinikäisen oppimisen ohjelma - Lifelong Learning Programme, LLP Elinikäisen oppimisen ohjelma - Lifelong Learning Programme, LLP on Euroopan unionin koulutusohjelma, joka tarjoaa mahdollisuuksia eurooppalaiseen yhteistyöhön kaikilla koulutuksen tasoilla esikoulusta

Lisätiedot

KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op)

KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op) KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op) 15.1.2014 31.5.2015 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi 2 KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN

Lisätiedot

Alkio-opisto. Jyväskylän Korpilahdella

Alkio-opisto. Jyväskylän Korpilahdella Alkio-opisto Jyväskylän Korpilahdella Avoimia yliopisto- ja amk-opintoja Yleissivistäviä opintoja Kokous-, juhla- ja majoituspalveluja Kursseja Jyväskylän Korpilahdella Monipuolista oppia ja hyötyä Valmistautumista

Lisätiedot

Sopimuksen mukaiset koulutuksen järjestäjät: Kuopion kaupunki Kasvun ja oppimisen palvelualue, lukiokoulutus/ Kuopion lukiot

Sopimuksen mukaiset koulutuksen järjestäjät: Kuopion kaupunki Kasvun ja oppimisen palvelualue, lukiokoulutus/ Kuopion lukiot 1/5 TOISEN ASTEEN KOULUTUKSEN YHTEISTYÖSOPIMUS Juankosken sivistyslautakunta 25.3.2014 15, liite 9 Tällä sopimuksella seuraavat osapuolet sopivat Kuopion alueen toisen asteen yleissivistävän ja ammatillisen

Lisätiedot

OPINTOJEN JA OSAAMISEN HYVÄKSILUKEMISEN MENETTELYOHJE

OPINTOJEN JA OSAAMISEN HYVÄKSILUKEMISEN MENETTELYOHJE OPINTOJEN JA OSAAMISEN HYVÄKSILUKEMISEN MENETTELYOHJE Ammattikorkeakoulun hallitus hyväksynyt 28.8.2013 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Hyväksilukeminen... 3 2.1. Hyväksilukemismenettelyyn liitetään

Lisätiedot

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011-2016 on edellytetty, että

Lisätiedot

Laatutyö ja opetuksen kehittäminen

Laatutyö ja opetuksen kehittäminen Laatutyö ja opetuksen kehittäminen Kauko Hämäläinen Johtaja, professori Tievie-koulutus 26.10.2006 Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Esityksen tavoitteet Esitellä, miltä yliopisto-opetus näyttää arviointien

Lisätiedot