MUUTTUVA MATKAILU TEEMANA MATKAILUALAN KOULUTUS 3-4/2001

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MUUTTUVA MATKAILU TEEMANA MATKAILUALAN KOULUTUS 3-4/2001"

Transkriptio

1 MUUTTUVA MATKAILU TEEMANA MATKAILUALAN KOULUTUS 3-4/2001 1

2 2

3 3 Sisällysluettelo MATKAILUALAN OPETUS kiinnostus matkailuun on synnyttänyt laajan ja monitasoisen koulutustarjonnan Riitta Kangas... 5 EUROOPAN MATKAILUMARKKINAT YHDENTYVÄT YHDENTYYKÖ MATKAILUALAN KOULUTUS? Arvo Peltonen... 7 VERKOSTO SYNNYTTÄÄ MONIPUOLISUUTTA OPINNÄYTETÖIHIN Antti Honkanen KORKEAKOULUJEN MATKAILUALAN OPETUKSEN NEUVOTTELU- PÄIVÄT LEPAALLA Ulla Ritola-Pesonen MATKAILUN LIIKETOIMINNAN KOULUTUSTA MATKAILUN KOULUTUSOHJELMASSA Anneli Juutilainen AMMATTIKORKEAKOULUOPISKELIJAN NÄKÖKULMA Hertta Asikainen MONENLAISIA MATKAILUKOULUTUSMAHDOLLISUUKSIA MONIALAISESSA SAVONLINNAN AMMATTI-INSTITUUTISSA Eija Tolvanen MATKAILUALAN YLIOPISTOLLINEN TÄYDENNYSKOULUTUS TÄNÄÄN JA HUOMENNA Sanna Ketonen MATKAILUALAN PD-OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA Sanna Ketonen EUROOPPALAISESTA JÄRVIKOULUSTA KANSAINVÄLISTÄ ULOTTUVUUTTA JÄRVIMATKAILUUN Tuija Härkönen VUOROVAIKUTUSTA MATKAILUN KENTÄLLÄ Sanna Ketonen MATKAILUN KULTTUURISET VIITEKEHYKSET PUNTARISSA: KULTTUURI- MATKAILUN OPINNOT ALKAVAT SATAKUNNASSA Janne Ahtola KURKOTTAAKO AMMATTIKORKEA KUUSEEN? Pertti Mutka LINKKIVINKIT OHJEET KIRJOITTAJILLE... 39

4 4

5 5 MATKAILUALAN OPETUS KIINNOSTUS MATKAILUUN ON SYNNYTTÄNYT LAAJAN JA MONITASOISEN KOULUTUSTARJONNAN M atkailualan koulutusta tarjotaan Suomessa kaikilla eri koulutusasteilla aina lukiosta lähtien tai kenties jossain on jo matkailupainotteinen peruskoulun yläaste ja uusia matkailualan linjoja perustetaan jatkuvasti eri oppilaitoksiin. Kiinnostus matkailualan opetusta kohtaan on valtava, ala nähdään trendikkäänä ja kiehtovana, ja kysyntä on lisännyt luonnollisesti tarjontaa. Opiskelijoista ei matkailulinjoilla totisesti ole ollut pulaa, vaan pyrkijöitä on runsaasti enemmän kuin aloituspaikkoja. Mutta opiskelupaikkojen määrä herättää kyllä kysymyksen, onko kaikille valmistuneille alan ammattilaisille tarjolle töitä? Muuttuva Matkailu lehden koulutusnumero esittelee matkailualan koulutusta erityisesti Etelä-Savossa, mutta samat piirteet ovat varmasti valtakunnallisestikin nähtävissä. Artikkelien perimmäinen ajatus ei ole vain esitellä koulutusta tarkoituksenaan uusien opiskelijoiden houkuttelu, vaan tehdä koulutusta tutuksi matkailualan elinkeinolle ja kenties herättää keskustelua siitä, millaiseksi koulutusta tulisi eri koulutusasteilla jatkossa kehittää. Yksi askel matkailualan koulutuksen kehittämiseksi otettiin marraskuun lopulla Lepaalla, jonne kokoontui sekä yliopistojen että ammattikorkeakoulujen matkailun opetuksen suunnittelusta ja käytännöstä vastaavia keskustelemaan mm. koulutus- ja tutkimusyhteistyöstä. Siellä syntynyttä keskustelua on hyvä jatkaa. Vuoden 2002 ensimmäinen numero ilmestyy helmikuussa. Numerolla ei ole varsinaista yhtenäistä teemaa, vaan kaikki matkailualan tutkimusta ja elinkeinoa käsittelevät artikkelit ovat tervetulleita tammikuun loppuun mennessä. Hyvää ja rauhallista joulua sekä menestyksekästä uutta vuotta kaikille lukijoillemme toivoo Riitta Kangas

6 6 TÄRKEÄ HUOMAUTUS! Lehden osoitteisto perustuu yli kuusi vuotta vanhaan rekisteriin, johon on tarpeen mukaan tehty lisäyksiä. Nyt haluamme tarkistaa osoitteiston turhan postituksen välttämiseksi ja siksi pyydänkin niitä, jotka haluavat lehden edelleen ilmaiseksi luettavakseen, ottamaan yhteyttä joko lehden lopussa olevalla jatkotilauskortilla tai suoraan sähköpostilla Kirjastot, Matkailualan verkostoyliopiston johtoryhmän jäsenet, PD-opiskelijat ja Matkailuosaamisen tietokeskuksen ohjausryhmä ovat automaattisesti uudellakin postituslistalla, joten heiltä emme tarvitse tilausvahvistusta. Pahoittelen vaivannäköä, mutta näin pystymme jatkossakin käyttämään rajalliset resurssit parhaalla mahdollisella tavalla. KIITOS!

7 7 Arvo Peltonen EUROOPAN MATKAILUMARKKINAT YHDEN- TYVÄT YHDENTYYKÖ MATKAILUALAN KOU- LUTUS? Tausta: britit viitoittavat tietä matkailualan opetussuunnitelmatyölle Ajatus eurooppalaisesta matkailualan korkeakoulutusopetusta koskevasta yhteisestä opetussuunnitelmarungosta syntyi v Euroopan unionin yhteismarkkinoiden imussa tuntui luonnolliselta pohtia myös koulutuksella tuotettujen kompetenssien yhdenkaltaistamista. Akateemisen matkailuopetuksen sisällön kehittämistyö eteni eri EU maissa laajalla rintamalla. Ehkä pisimmälle opetussuunnitelmatyössä edettiin viime vuosikymmenen puolivälissä Isossa-Britanniassa, jossa itsenäistä, normaalitieteistä irrallaan kehittyvää matkailualan akateemista koulutusta oli harjoitettu jo neljännesvuosisadan ajan. Brittiläisen yhteistyöjärjestön National Liaison Group for Higher Education in Tourism (NLG, per. 1993) piirissä käytiin jatkuvaa vuoropuhelua matkailualan akateemisten kouluttajien, matkailuhallinnon ja matkailuelinkeinon välillä. Opetussuunnitelman tavoitteissa ja sisällöissä pyrittiin yhdistämään eri intressiryhmien pyrkimykset. Brittiläisen opetussuunnitelmatyön kehittämisvaiheita voi seurata NLG:n Guidelines sarjan julkaisujen avulla (esim. Botterill 1996). Keskeisiä vaikuttajia olivat mm. Chris Holloway, Victor Middleton ja David Airey, joista kaksi ensiksi mainittua ovat rikastuttaneet tietämyksellään myös suomalaista matkailualan akateemista koulutusta. ATLAS jatkoi ja Suomikin sovelsi M atkailualan maa- ja koulukohtaisten opetussuunnitelmien yhtenäistämisen eturintamaan asettui pian European Association for Tourism and Leisure Education -järjestö (ATLAS). Suomesta matkailualan verkostoyliopisto on osallistunut opetussuunnitelmatyöhön syksystä 1996 alkaen. Hanke kypsyi SOCRATES rahoituksen turvin yleiseurooppalaisen opetussuunnitelmarungon muokkaamisvaiheeseen. Myös ATLAS-järjestön neljännessä kansainvälisessä konferenssissa Viana do Castelossa (Portugali) v käytiin laajaa keskustelua yleiseurooppalaisen matkailualan koulutuksen yhteisen sisältörungon mielekkyydestä yleensä, opetussisältöjen kehittämisen lähtökohdista sekä soveltamisalasta (Richards 1998).

8 8 Mikäli sisällöistä ja painoalueista saavutettaisiin laajempi yksimielisyys, eri maissa suoritettavat matkailualan tutkinnot olisivat yhteismitallisia. Sisällöllisesti yhtenäisempi opetussuunnitelma helpottaisi eri maissa suoritettavien tutkintojen hyväksymistä muissa yhteistyössä mukana olevissa maissa. Matkailualan opiskelijoiden mahdollisuudet kansainvälisessä opiskelijanvaihdossa paranisivat ja valmistuneiden liikkuvuus Euroopassa helpottuisi. Millaiseksi matkailualan opetussuunnitelma asiasisällöltään muodostui ja miten se on vaikuttanut eri maiden ja oppilaitosten omaan uudistustyöhön? Suomessakin koottiin akateemisilta ja ammattikorkeakoulujen matkailualan opettajilta sekä matkailuorganisaatioilta ja matkailuelinkeinoa edustavilta järjestöiltä mielipiteitä alustavan sisältörungon tarkoituksenmukaisuudesta ja soveltuvuudesta Suomen oloihin. Matkailualan verkostoyliopisto järjesti myös pyöreän pöydän tapaamisen elinkeinon, matkailuhallinnon ja koulutusorganisaatioiden edustajille. Pyöreää pöytää johti brittiläiseen opetussuunnitelmaprosessiin pitkään NLG:n toimijana vaikuttanut Chris Holloway. Matkailualan opetussuunnitelma vai sisältörunko K ansallisten kuulemiskierrosten ja Viana do Castelon konferenssin yhteydessä hahmottui lopullinen sisältörunko kansallisten elinten käyttöön. Sisältörungon kääntäminen kunkin osanottajamaan kielelle osoittautui yllättävän hankalaksi ongelmaksi. Esimerkiksi tourism management ei istu suomen kieleen. Toisaalta esim. suomalaisten vivahteikas kokemus/elämys-sanapari ei oikein toimi englanniksi. Itse yhtenäistävä opetussuunnitelmatyö osoittautui varsin pian korkeakoulupedagogisesta ajan hengestä siinä määrin poikkeavaksi, että kansainvälisen keskustelun lopputulemaa ruvettiin sanomaan opetussuunnitelman (curriculum) asemesta matkailualan opetuksen em. sisältörungoksi (body of knowledge). Opetussuunnitelmatyöhän akateemisellakin tasolla on viime vuosikymmenellä edennyt yhä enemmän joustavan, avoimen opetussuunnitelman suuntaan, jossa opetussuunnitelmaprosessi on viime kädessä koulutuslaitoksen oma asia, ja johon kansallisten ja kansainvälisten koulutustavoitteiden kvalifikaatio- ja kompetenssivaatimukset heijastuvat vain välillisesti. Mutta oppilaitosten itsearviointiin ja laatujärjestelmiin on kiinnitetty enemmän huomiota. Yhtenäishanke painotti siis etupäässä vain oppimisen kognitiivisia aspekteja. Matkailualan eurooppalainen sisältörunko ilmaisee ne tiedot ja taidot, joita opiskelija tarvitsee turismiin kuuluvien eri aktiviteettien synnyttämien ilmiöiden ja niiden välisten kytkentöjen ymmärtämiseksi. Tämä tietämys ryhmitettiin neljäksi pääteemaksi. (1) Matkailun kysynnän syyt ja seuraukset, miksi ihmiset matkailevat, minne he matkustavat, miten paljon turisteja joillakin alueilla on ja miten kysyntätekijöitä voidaan mitata. (2) Matkailun tarjontaa ylläpitävät matkailun vetovoimatekijät, palveluiden määrä ja laatu sekä turistikohteiden kehittäminen, suunnittelu ja jakeluorganisaatiot.

9 9 (3) Matkailun vaikutukset näkyvät kysynnän ja tarjonnan paikantumisena matkailukohteisiin, mistä seuraa positiivisia ja negatiivisia vaikutuksia alueen ympäristölle, yhteiskunnalle ja kulttuurille. (4) Matkailumarkkinoinnin tarkoituksena on markkinoinnin eri keinoin saada kysyntä ja tarjonta kohtaamaan. Matkailualan tutkimuksen ja opetuksen sisältörungon on tarkoitus olla minimivaatimustaso, jolla matkailuilmiötä voitaisiin akateemisella tasolla ymmärtää kompleksisten ilmiöiden ja niiden välisten suhteiden järjestelmänä. Sisältörunko määrittelee vain otsikkotasoiset suuntaviivat pääteemoihin sisältyville alateemoille. Matkailuilmiö on tulkittu monitieteisenä, eikä teemoja ole määritelty minkään normaalitieteen näkökulmasta. Sisältörungossa ei myöskään paneuduta sellaisiin käytännön taitoihin kuten matkalippujen kirjoittamiseen tai matkaesitteiden suunnitteluun, jotka kuuluvat selvästi matkailualan ammatilliseen koulutukseen. Sisältörungon teemojen on tulkittu kattavan n. 3-4 vuoden matkailualan akateemisen koulutusohjelman sisällöt. Yleiseurooppalaisena lähtökohtana pidettiin NLG:n esimerkkiä noudattaen, että koulutus- tai opetusohjelmien tulisi sisältää ainakin 25% sisältörungon tematiikasta. Tässä yhteydessä sisältörunkoa ei käydä yksityiskohtaisemmin läpi. Suomenkielinen versio on kokonaisuudessaan julkaistu ATLASin sarjassa (Peltonen 1999a, b). Yleiseurooppalainen matkailualan sisältörungon pääpiirteitä S isältörunko sai seuraavan sisällön. Edellä mainitut pääteemat on sisällytetty seitsemään temaattiseen opintojaksoon, joita seuraavassa kuvataan sisällöllisin esimerkein. (1) Matkailukäsitteen sisältö käsittelee mm. matkailun eri määritelmät, matkailututkimuksen metodiset lähestymistavat, turistin motivaatiota ohjaavat tekijät, turismin muodot, matkailun historian sekä matkailun intressiryhmät ja järjestöt. (2) Matkailuelinkeinon opetuksessa käsiteltäviä teemoja ovat mm. matkailun tuotantorakenne ja arvoketju, lähtöalueiden demografiset, taloudelliset ja kulttuuris-sosiaaliset ominaisuudet, kohdealueen vetovoimatekijät sekä kohteen matkailuelinkeinon rakenne (mm. yritysten koko, toiminnallinen rakenne, omistajuus), yhteistyömuodot, kilpailutilanne, riippuvuudet sekä tarjonnan laatukysymykset. Edelleen matkailuelinkeinon tarkastelun yhteydessä perehdytään lähtö- ja kohdealueiden kommunikaatio- ja saavutettavuuskysymyksiin sekä jakelu- ja markkinointijärjestelmiin ja muihin liiketoimintaosaamisen piirteisiin (palveluiden tuotteistus, kapasiteetti, hinnoittelu, johtamiskulttuuri sekä riskienhallinta). (3) Matkailuilmiön tutkimukseen ja mittaamiseen liittyvät tiedot kuten

10 10 esim. kysynnän mallit ja kohteen vetovoimaisuuden arviointi. Matkailun maantieteellisen jakautumisen menetelmät sekä matkailusta saatavan tutkimustiedon lähteiden ja menetelmien tuntemus. (4) Matkailun vaikutukset ja merkitys sisältävät taloudellisten, psyko-sosiaalisten, kulttuuristen, poliittisten ja ympäristöön liittyvät vaikutussuhteet sekä kohteessa tapahtuvan isännän ja vieraan keskinäisen suhteen mekanismit. (5) Matkailupalveluiden markkinoinnin jakso pitää sisällään markkinoinnin teorian matkailulliset sovellukset, matkailijan kuluttajankäyttäytymisen psyko-sosiaaliset tekijät, mm. matkailijan motivaation ja matkustuspäätösprosessin, markkinointi- ja kilpailustrategiat ( marketing mix ). (6) Matkailun suunnittelu ja kehittäminen koostuvat mm. matkailun toimintaympäristöstä (poliittinen toimintakenttä, matkailuhallinto ja juridiikka) sekä julkinen kehittämispolitiikka, kohteiden kehittäminen, kestävän matkailun sisällöt sekä julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuusratkaisut ja matkailun säätelyjärjestelmät. (7) Matkailijan kokemusten ja elämysten hallinta mm. matkailupalveluiden kehittäminen ja niiden laadun parantaminen matkailijan kokemusten ja tyytyväisyyden pohjalta, turistien matkailuelämysten ja -kokemusten tulkinnan menetelmät sekä matkailualan asiatuntijakoulutus. Keskustelua S isältörunko on aina staattinen asiakirja, jonka koulutuksellinen hyöty saavutetaan vasta, kun sisällöt muuttuvat oppimistilanteiksi ja ne saavat alueellis-kulttuurisen sävytyksensä. Sisältörungon soveltamisesta todelliseen opetussuunnitelmatyöhön ei Euroopan mitassa ole koottua tietoa. Itse SOCRATES hankkeena käynnistynyt yhtenäisopetussuunnitelman valmistelutyö ei enää saanut jatkoa evaluointihankeen käynnistämistä varten. Vasta evaluoinnin jälkeen olisi voitu todeta, saavuttiko itse kehittämistyö tavoitteensa eli yhtenäistyivätkö eri osallistujamaiden akateemiset matkailualan ohjelmat sillä tavoin, että ne sellaisenaan takaisivat opiskelijoiden vapaan liikkuvuuden ja täydellisen hyväksilukemiskäytännön. Voi olla, että vaikka harvan maan akatemioissa toteutettaisiin sellaisenaan sisältörungon jaksotusta ja teemastoa, sillä on kuitenkin ollut ainakin välillinen vaikutuksensa kussakin maassa tehtävään opetussuunnitelmatyöhön ja oppimateriaalin tuottamiseen. Sisältörunko on toiminut eräänlaisena tsekkauslistana opetussuunnitelmien kehittämistyössä. Ja ainakin matkailualan verkostoyliopiston v opintosuunnitelmassa eurooppalaisen yhteistyön tulokset ovat nähtävissä.

11 11 Lähteitä: Botterill, D. (1996). Making connections between industry and higher education in tourism. Guidelines No. 5 The National Liaison Group for Higher Education in Tourism. 11 s. Peltonen, A. (1998a). Matkailuopetuksen keskeinen sisältö. Ss teoksessa Richards, Greg & Leontine Onderwater (eds.) (1999). Towards a European body of knowledge for tourism. Perspective and proposals. ATLAS Peltonen, A. (1999b). Finland. A survey on the significance and comprehensibility of the ATLAS body of knowledge for tourism education. Ss e.m.t. Richards, G. (ed.)(1998). Developments in the European tourism curriculum. ATLAS KIRJOITTAJAN YHTEYSTIEDOT: Arvo Peltonen johtaja Matkailualan verkostoyliopisto Joensuun yliopisto Kuninkaankartanonkatu 5, PL SAVONLINNA

12 12 Antti Honkanen VERKOSTO SYNNYTTÄÄ MONIPUOLISUUTTA OPINNÄYTETÖIHIN Monitieteellisyys lähtökohtana Eräs Matkailualan verkostoyliopiston keskeisiä toimintaperiaatteita on ajatus siitä, että matkailuopetus ja tutkimus ymmärretään monitieteelliseksi. Tällä tarkoitetaan sitä, että opiskelijoita ja tutkijoita ei yhdistä mikään tietty tieteenalan traditio vaan tutkimuskohde eli matkailu. Monitieteisyyteen pyritään myös sillä, että Matkailualan verkostoyliopiston opiskelijat tekevät pro gradu tutkielmansa aina oman pääaineensa koulutusohjelmalle. Tällöin opiskelijan oman tieteenalan erityisosaaminen välittyy matkailututkimukseen. Pro gradu -tutkielman tekemistä Matkailualan verkostoyliopiston puolelta tuetaan tutkielmaseminaareilla, joiden lisäksi jokainen matkailuaiheista työtä tekevä opiskelija saa halutessaan henkilökohtaista ohjausta joltain Matkailualan verkostoyliopiston opettajakuntaan kuuluvalta asiantuntijalta. Tieteenalat matkailututkielmissa Miten monitieteisyys sitten näkyy Matkailualan verkostoyliopiston opiskelijoiden valmistuneiden pro gradu töiden aiheissa? Valmiita lopputöitä opiskelijamme ovat tehneet matkailuaiheista tarkasteluhetkellä 71 kappaletta, joista kahdessa on ollut kaksi kirjoittajaa. Suurimman ryhmän muodostavat sekä maantieteen laitoksiin (23 kpl) että eri filologian/käännöstieteen laitoksiin (23 kpl) tehdyt pro gradu työt. Seuraavaksi suurin ryhmä on taloustiede (10 kpl), joista peräti puolesta vastaavat Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteelliseen tiedekuntaan kuuluvan taloustieteen laitoksen elintarvike-ekonomian opiskelijat. Pro gradu töitä on tehty myös mm. arkeologiaan, viestintään, kulttuurihistoriaan ja soveltavaan biotekniikkaan! Eri tieteenalojen väliset rajat ovat kuitenkin jatkuvasti ohenemassa, ja voidaankin olettaa esimerkiksi kulttuurimaantieteilijöillä olevan monesti enemmän yhteistä yhteiskuntatieteilijöiden kuin vaikkapa biologien kanssa. Niinpä tieteenaloja kiinnostavampi tarkastelutapa onkin katsoa valmistuneiden töiden aiheita. Souvareista Japanin kotimaanmatkailuun K otimaassa sijaitsevat matkailukohteet ovat luonnollisesti kaikkein suosituimpia tapaustutkimusten kohteita. Toisaalta kotimaisten joukosta löytyy niinkin eksoottisia aiheita kuin Lapin-matkailun mentaliteetit tanssiorkesteri Souva-

13 13 reiden ohjelmistossa (Mylläri 1998). Suosittuja aiheita ovat olleet erilaiset maaseutu- ja luontomatkailuun liittyvät työt, joiden aiheista mainittakoon esimerkkeinä liikuntarajoitteisten luontomatkailu (Aaltonen 1999), matkailukalastus (Hänninen 2001) ja Pohjois-Karjalan luontomatkailumaisemat (Vuorio 1998). Matkailu katsotaan monesti aluetaloudellisesti merkittäväksi tekijäksi ja sen uskotaan olevan perifeeristen alueiden elinmahdollisuuksia parantavaa. Niinpä monet opiskelijat ovatkin keskittyneet lopputyössään matkailun aluetaloudellisiin vaikutuksiin. Näitä on tutkittu mm. Inarissa (Alakiuttu & Juntheikki 1999) ja Jyllannissa Tanskassa (Könönen 1997). Ulkomaisia matkailukohteita on tutkittu 16 pro gradu työssä, joista kaukaisin kohde on ollut Japani (Oedewald 1999). Erityisesti filologit ja kääntäjiksi opiskelleet ovat tehneet ulkomaalaisille suunnatusta Suomen matkailumarkkinoinnista ja ulkomaalaisten Suomen matkailumielikuvista useita töitä. Myös Joensuussa asuvien espanjalaisten opiskelijoiden opintomatkailua? Suomikokemuksia on tutkittu (Lunnas 2000). Voidaan myös kysyä, mitkä aihealueet ovat jääneet aihevalikoiman ulkopuolelle. Ehkäpä huomiota pistävin seikka on matkailututkimuksen metodiikkaan liittyvien aiheiden puuttuminen kokonaan. Vaikka matkailututkimus on monitieteellistä, on siitä kuitenkin kirjoitettu useita metodioppaita. Epistemologian lisäksi voidaan kysyä myös matkailututkimuksen ontologisten kysymysten perään eli matkailun tutkimiseen ilmiönä tai ilmiöiden välisinä suhteina. On kuitenkin syytä olettaa jälkimmäisiä kysymyksiä sivutun useissakin graduissa niin, että ne eivät kuitenkaan ole olleet tutkimuksen keskiössä. Matkailututkimusta opinnäytetöiden tasolla tehdään tällä hetkellä varsin paljon Suomessa. Matkailualan verkostoyliopiston gradujen aihepiirit ovat olleet varsin monipuolisia ja ne ovat sijoittuneet usealle eri tieteenalalle. Niin suomalaisen matkailuelinkeinon kuin tutkimuksen kannaltakin monipuolisuutta voitaneen pitää positiivisena asiana. Matkailututkimusta tehdään yliopistollisella tasolla paljon myös Matkailualan verkostoyliopiston ja Lapin yliopiston matkailututkimuksen laitoksen ulkopuolella. Matkailualan verkostoyliopistoon kuuluvan Matkailuosaamisen tietokeskuksen internet-sivuilta (www.matkailu.org) löytyy muillakin laitoksilla tehtyjä opinnäytteitä. Kirjoituksessa mainitut julkaisemattomat pro gradu työt: Aaltonen, T. (1999). Liikuntarajoitteisten luontomatkailun tilanne Suomessa. Vertailuaineistona esteetön matkailu muissa Euroopan maissa. Turun yliopisto, maantiede. Alakiuttu, K. & Juntheikki, R. (1999). Matkailun aluetaloudelliset vaikutukset ja vetovoimatekijät Inarin kunnassa. Oulun yliopisto, maantieteen laitos. Könönen, M. (1997). Tanskalaista aluepolitiikkaa Euroopan unionissa. Tapaustutkimus Pohjois-Jyllannin 2-alueesta. Joensuun yliopisto, maantieteen laitos.

14 14 Mylläri, S. (1998). Kaipuuta ja karnevaalia. Lapin-matkailun mentaliteetit tanssiorkesteri Souvareiden ohjelmistossa. Tampereen yliopisto, kansaperinteen laitos, etnomusikologia. Hänninen, J. (2001) Matkailukalastuksen kehittäminen Pihlajavedellä totta, tarua vai tulevaisuutta. Kuopion yliopisto, luonnontieteiden ja ympäristötieteiden tiedekunta, soveltavan biotekniikan instituutti. Lunnas, J. (2000). Joensuussa asuvien espanjalaisten nuorten suomikokemuksia. Joensuun yliopisto, maantieteen laitos. Oedewald, M. (1999). Japanilaisten kotimaanmatkailu kulttuurisena ilmiönä. Helsingin yliopisto, humanistinen tiedekunta, Aasian ja Afrikan kielten ja kulttuurin laitos, Japanin tutkimus. Vuorio, T. (1998). Pohjois-Karjalan luontomatkailumaisemat suomalaisin ja hollantilaisin silmin. Joensuun yliopisto, metsätieteellinen tiedekunta, ympäristön hoito ja suojelu. KIRJOITTAJAN YHTEYSTIEDOT: Antti Honkanen assistentti MAVYn pro gradu tutkielmien yhdyshenkilö Matkailualan verkostoyliopisto Joensuun yliopisto Kuninkaankartanonkatu 5, PL SAVONLINNA

15 15 Ulla Ritola-Pesonen KORKEAKOULUJEN MATKAILUALAN OPETUK- SEN NEUVOTTELUPÄIVÄT LEPAALLA Korkeakoulujen matkailualan opettajat ja koulutusohjelmien johtajat kokoontuivat ensimmäisille yhteisille neuvottelupäiville Lepaalle Matkailualan verkostoyliopiston ja Hämeen ammattikorkeakoulun koollekutsumana. Kutsujina olivat Matkailualan verkostoyliopisto ja Hämeen ammattikorkeakoulu. Paikalla oli yli 30 henkilöä neljästä yliopistosta sekä Suomen kaikista n. 20 matkailualan koulutusta antavasta ammattikorkeakoulusta olivat edustettuina Hämeen ammattikorkeakoulun lisäksi Haaga Instituutti, Arcada, Nylands Svenska Yrkeshögskola, Satakunnan ammattikorkeakoulu, Mikkelin ammattikorkeakoulu, Pohjois-Savon ammattikorkeakoulu, Seinäjoen ammattikorkeakoulu, Turun ammattikorkeakoulu, Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Helsingin liiketaloudellinen ammattikorkeakoulu Helia Porvoo, Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu ja Pirkanmaan ammattikorkeakoulu. Neuvottelupäivien tavoite Neuvottelupäivät käynnistivät korkeakoulujen matkailualan opetuksen ja tutkimuksen yhteistyön ja samalla luotiin yhteinen foorumi. Tavoitteena on jatkossakin tiivistää yhteistyötä opetussuunnitelmien ja tutkimuksen saralla, profiloida opetusta, kehittää elinkeinoyhteyksiä ja tiivistää yhteistyötä ministeriöihin. Neuvottelupäivien pääteemat olivat tutkimustoiminta osana opetusta ja tutkimusyhteistyö opetuksen nykytilanne kansainvälisyys opettajakoulutus ja opettajapätevyydet tietopalvelut korkeakoulujen ja elinkeinon yhteistyö kaikilla näillä osa-alueilla Tutkimustoiminta P erustutkimuksen tehtävänä on tuottaa innovatiivista tietoa mm. elinkeinon kehittämisen tueksi. Opinnäyte- ja pro gradu -töitä olisi mahdollista toteuttaa laajempina yhteisinä tutkimuskokonaisuuksina, koska ammattikorkeakouluissa kaikki opettajat ohjaavat opinnäytteitä, joihin liittyy tutkimusosaamista ja yliopistoissa taas tarvitaan kentälle jalkautujia.

16 16 Opettajille suunnattu opinnäytetöiden ohjaukseen painottuva jatko- tai täydennyskoulutus nähdään tarpeellisena esimerkiksi tutkimusmenetelmien osalta. Esimerkiksi Hämeen ammattikorkeakoulu järjestää toimintaansa osaamiskeskittymään, jolloin matkailun tutkimus ja siitä koituva tuotekehityshyöty sekä opetus nivoutuvat kiinteästi toisiinsa. Opetuksen nykytilanne Neuvottelupäivillä esiteltiin eri koulutusohjelmia ja niiden toteutustapoja. Niiden pohjalta keskusteltiin verkko-opetuksen antamista mahdollisuuksista ja sen vaikutuksesta opetuksen kehittämiseen ja toteuttamiseen ja päätettiin perustaa virtuaaliopetuksen kehittämisrengas, jota koordinoisivat Matkailualan verkostoyliopisto ja Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Kansainvälisyys Kansainvälinen toiminta on olennainen osa korkeakoulujen opetusta ja tutkimusta. Useat korkeakouluyksiköt tarjoavat opetusta ulkomaisille opiskelijoille ja kansainvälinen opiskelija- ja opettajavaihto on vilkasta. Myös kehittämis- ja tutkimustoiminta perustuu joissakin yksiköissä kansainväliseen kanssakäymiseen. Neuvottelupäivillä päätettiin yhteisesti kartoittaa kansainvälisen toiminnan nykytila ja kehittämismahdollisuudet. Kartoituksen pohjalta mahdollistetaan kansainvälisen koulutuksen rakentaminen eri oppilaitoksille jo olemassa olevia osaalueita hyödyntäen. Nykyisin eri korkeakouluissa vierailevien kansainvälisten asiantuntijoiden opetuksesta tiedottamista tehostetaan esimerkiksi Matkailuosaamisen tietokeskuksen kautta ja näin Suomeen tulevat asiantuntijat voidaan paremmin hyödyntää. Opettajakoulutus ja opettajapätevyydet Y ksi neuvottelupäivien teemaryhmistä selvitti opettajakoulutuksen nykytilannetta ja pohti täydennyskoulutuksen tarvetta ja toteuttamistapoja. Matkailualan koulutus on laajentunut kovasti viime vuosina. Matkailualan verkostoyliopisto lupasi selvittää mahdollisuudet käynnistää mahdollisimman pikaisesti matkailualan opettajille poikkeuskoulutuksena maisterin tutkintoon johtava koulutus. Samalla ammattikorkeakoulut sopivat vuosittain järjestettävistä toimialakohtaisista matkailuopettajien ammattipäivistä.

17 17 Työelämäyhteydet Opetusmuotoja tulee yhä enemmän kehittää siten, että se huomioi matkailuelinkeinon ja muut matkailualan toimijat. Käytettyjä työelämäyhteysmuotoja ovat esim. opinnäytetyöt, tavoitteellinen työharjoittelu, projektityöskentely ja opettajien työharjoittelu. Opiskelijoiden työharjoittelua pitäisi suunnata osaksi myös kesäsesongin ulkopuoliseen aikaan (esim. talvella lukuvuoden aikana) ja opettajien työharjoittelua tulisi kehittää. Joissakin ammattikorkeakouluissa opettajien edellytettiinkin tutustuvan ja työskentelevän elinkeinon parissa, mikä varmasti auttaa myös opettajan työssä jaksamisessa, tiedon määrän lisäämisestä puhumattakaan. Neuvottelupäivät olivat onnistunut, lämminhenkinen tapaaminen. Ne katsottiin erittäin tarpeelliseksi ja seuraavan kerran päivät järjestetään Savonlinnassa KIRJOITTAJAN YHTEYSTIEDOT: Ulla Ritola-Pesonen verkostokoordinaattori Matkailualan verkostoyliopisto Joensuun yliopisto Kuninkaankartanonkatu 5, PL SAVONLINNA

18 18 Anneli Juutilainen MATKAILUN LIIKETOIMINNAN KOULUTUSTA MATKAILUN KOULUTUSOHJELMASSA Traveliassa on tietoisesti tehty valinta matkailun liiketoimintaan suuntautumiseksi, koska suuri osa matkailualan tehtävistä tapahtuu liikeyrityksissä, ja on erittäin todennäköistä, että jokainen valmistuva joutuu yrityksissä markkinoinnin ja rahaliikenteen kanssa tekemisiin, koska perinteiset julkisetkin matkailupalvelut ovat muuttumassa liiketoiminnaksi kannattavuustavoitteineen. Opinnoissa tavoitteena on oppia joustava ja palveluhenkinen asenne sekä työelämässä tarvittavat yhteistyökyvyt. Edelleen tavoitteena on monipuolinen markkinointiosaaminen, taloushallinnon ajankohtaistaidot, luonnon, kulttuurin ja ympäristön huomioiva näkemys, alan kansainvälisen kehityksen tuntemus, tarpeellinen kielitaito ja kyky tehdä tulosta. Keskeiset opiskelukokonaisuudet ovat matkailun toimintaympäristöön ja matkailupalveluihin perehtyminen, markkinointi-, yrittäjyys- ja liiketoimintaopinnot, viestintätaidot, tutkimusmenetelmät ja tietotekniikan hyväksikäytön oppiminen. Opiskelija syventää opintojaan talouden johtamiseen, markkinoinnin johtamiseen ja matkailuyrittämiseen valitsemallaan tavalla. Harjoittelupaikat opiskelija voi valita itse joko kotimaasta tai ulkomailta. Harjoittelun jälkimmäisestä, ns. syventävästä vähintään 10 ov:n harjoittelusta opiskelija laatii laajan analyyttisen raportin. Opinnäytteen tavoitteena on syventää jotakin ammatillista osaamisaluetta ja kypsyä ymmärtämään ja analysoimaan opittua. Opinnäytetyö tehdään yleensä opintojen loppuvaiheessa joko harjoittelun yhteydessä harjoitteluyhteisöön liittyen, ulkopuolisena toimeksiantona tai omavalintaisesta aihepiiristä. Opinnäytteen laajuus on 10 ov. Matkailun koulutusohjelma johtaa restonomin (AMK) tutkintoon. Koulutusohjelman laajuus kokonaisuudessaan on 140 opintoviikkoa: perusopinnot 30 ov, ammattiopinnot 40 ov, syventävät vaihtoehtoiset ja vapaasti valittavat opinnot 40 ov, työharjoittelu 20 ov ja opinnäytetyö 10 ov. Opinnot kestävät 3,5 vuotta. Opiskelijat ovat sijoittuneet pääasiassa liikenneyhtiöihin, majoitusliikkeisiin, matkailuorganisaatioihin ja jossain määrin myös matkatoimistoihin. Heti valmistumisen jälkeen tehtävät ovat olleet selkeästi suoritustason tehtäviä, joista on hyvä ponnistaa eteenpäin ja etsiä oma ura. KIRJOITTAJAN YHTEYSTIEDOT: Anneli Juutilainen, KTL yliopettaja MAMK, Savonlinnan yksikkö matkailu Savonniemenkatu 6, SAVONLINNA

19 19 Hertta Asikainen AMMATTIKORKEAKOULUOPISKELIJAN NÄKÖKULMA Hertta Asikainen on 26-vuotias, Hyvinkäältä kotoisin oleva opiskelija, jonka suuntautumisvaihtoehto Mikkelin ammattikorkeakoulussa on matkailun markkinointi. Hän valmistuu Travelian aikuislinjalta tradenomiksi keväällä Näkökulma opintoihin O len ollut positiivisesti yllättynyt siitä, että Traveliassa minun on ollut mahdollista yhdistää omia kiinnostuksenkohteitani opintoihin, jolloin tutkinnostakin tulee enemmän oman näköinen ja persoonallinen. Erityisesti aikuislinjalla opiskelu on hyvin itsenäistä, ja jokainen on itse vastuussa oman henkilökohtaisen opintosuunnitelmansa noudattamisesta. Aikuislinjan opiskelijoilla on usein takanaan erilaisia opintoja. Tällöin opiskelussa korostuu myös luokattomuus, sillä opiskelijat suorittavat kursseja yksilöllisen opintosuunnitelmansa mukaisesti. Opiskeluohjelman asettamissa raameissa on siis mahdollista liikkua melko vapaasti. Itselleni läheisiä asioita ovat olleet kansainvälisyys ja kielten opiskelu. Koen, että Traveliassa näitä molempia on mahdollista toteuttaa käytännön tasolla vaihto-opiskelun, ulkomaisten vaihto-oppilaiden tutoroinnin, harjoittelun ja ainevalintojen kautta. Vaihdossa suoritetut opinnot hyväksi luetaan täysimääräisinä kotimaisiin opintoihin, jolloin niistä voi muodostua merkittävä osa tutkintoa. Vaihto-opintojen sekä Traveliaan saapuvien ulkomaisten vaihto-oppilaiden kautta on minulla ollut mahdollisuus vertailla omaa opinto-ohjelmaamme muihin eurooppalaisiin matkailun koulutusohjelmiin. Yhteistä näille kaikille näyttää olevan mahdollisuus vaihto-opiskeluun ja harjoitteluun ulkomailla. Suomalaisten opinto-ohjelmien erikoisuutena on nähdäkseni se, että aloittavilla opiskelijoilla voi olla toisistaan paljonkin poikkeavat koulutus- ja työelämän taustat. Suomalaisiin koulutusohjelmiin pyrkijöille ei myöskään tietääkseni aseteta ikärajoituksia, toisin kuin monissa muissa maissa. Erityisesti aikuislinjalla opiskelun tekeekin mielenkiintoiseksi se, että opiskelijoilla on erilaiset lähtökohdat ja he edustavat erilaisia ikäluokkia. Tämä helpottaa varmasti myös sopeutumista erilaisiin työyhteisöihin tulevaisuudessa. Vaihto-oppilasjakson aikana taas on mahdollista saada runsaasti kokemuksia ryhmätyöstä eri kansalaisuuksia edustavien opiskelijoiden kanssa. Olisikin erityisen tärkeää, että opiskelijat saisivat mahdollisimman varhaisessa vaiheessa opintoja monipuolisesti tietoa opinto-ohjelman tarjoamista mahdollisuuksista, kuten esim. vaihdosta ja harjoittelumahdollisuuksista ulkomailla. Nykyisellään osalta opiskelijoista saattavat jäädä nämä mielenkiintoi-

20 20 set vaihtoehdot huomioimatta ja hyödyntämättä, sillä aiheista tarjottavan tiedon saaminen on pitkälti oman aktiivisuuden varassa. Koulutusyksikkömme ja yrityssektorin välisiä yhteyksiä tulisi entisestään lisätä. Toistaiseksi opiskelijoiden edellytetään etsivän esimerkiksi harjoittelupaikkansa täysin omatoimisesti. Monissa muissa eurooppalaisissa matkailualan koulutuslaitoksissa on luotu tiiviit kontaktit yrityselämään. Näissä koulut hankkivat opiskelijoille harjoittelupaikat, jonka lisäksi opiskelijoita autetaan työelämään sijoittumisessa tutkinnon valmistuttua. Näin koulujen on helpompi valvoa harjoittelupaikkojen tasoa ja harjoitteluohjelmien sisältöä. KIRJOITTAJAN YHTEYSTIEDOT: Hertta Asikainen opiskelija MAMK, Savonlinnan matkailualan koulutusyksikkö Travelia Savonniemenkatu SAVONLINNA

HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu

HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu Amk-opinnot Käytännönläheinen korkeakouluvaihtoehto, joka vastaa työelämän tarpeita Opiskelija saa sekä teoreettiset tiedot että käytännön ammattitaidon valitsemaltaan alalta HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN koulutusohjelma MATKAILUN koulutusohjelma

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN koulutusohjelma MATKAILUN koulutusohjelma AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO PÄIVÄOPISKELU HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN MATKAILUN 210 op / Restonomi (AMK) / Bachelor of Hospitality Management / 2012 2015 HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN MATKAILUN 210 op / Restonomi

Lisätiedot

AMK-tutkinto. 210 opintopistettä

AMK-tutkinto. 210 opintopistettä Liiketalouden koulut tusohjelma, Porvoo, aikuiset Liiketalouden koulutusohjelma pähkinänkuoressa Liiketalouden koulutusohjelman profiili Koulutuksen tavoitteet Ammatillinenn kasvu Opetussuunnitelma Liiketalouden

Lisätiedot

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Koulutusohjelman tuottama tutkinto Tradenomi (Ylempi AMK) on ylempi korkeakoulututkinto, joka tuottaa saman pätevyyden julkisen sektorin virkaan

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2013 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Kansainvälinen tradenomi

Kansainvälinen tradenomi Kansainvälinen tradenomi Liiketalouden kehittämispäivät 7.11.2012 Johanna Tuovinen asiamies, koulutus- ja työvoimapolitiikka Tradenomiliitto TRAL ry Tulevaisuuden työelämä Globaali toimintaympäristö Muutos

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

AOTT-mestari täydennyskoulutus. Lisätietoja: Anni Karttunen anni.karttunen@sakky.fi +358 (0)44 785 86 90

AOTT-mestari täydennyskoulutus. Lisätietoja: Anni Karttunen anni.karttunen@sakky.fi +358 (0)44 785 86 90 AOTT-mestari täydennyskoulutus Sisältö 1. Johdanto......................... 3 2. Koulutuksen tavoitteet ja tehtävä................ 3 3. Koulutuksen kohderyhmä................... 4 4. Valmistava koulutus.....................

Lisätiedot

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 } Pedagogiset näkökulmat taito opettaa, koulutuspolitiikan ymmärrys, itsevarmuuden kasvu opettajana } Palkkaan liittyvät näkökulmat Pätevä opettaja saa yleensä

Lisätiedot

KOULUTUSTA, TUTKIMUSTA JA KEHITTÄMISTÄ

KOULUTUSTA, TUTKIMUSTA JA KEHITTÄMISTÄ KOULUTUSTA, TUTKIMUSTA JA KEHITTÄMISTÄ 1 2 Ammattikorkeakoulututkintoja, ylempiä AMK-tutkintoja ja erikoistumisopintoja. EDELLÄKÄVIJÖIDEN HAAGA-HELIA! HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu kouluttaa liike-elämän

Lisätiedot

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi 1 Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOJEN HARJOITTELU OPISKELIJAN SILMIN "Harjoittelun tavoitteena

Lisätiedot

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Radiografian ja sädehoidon koulutusohjelma: Röntgenhoitaja Röntgenhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta

Lisätiedot

Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haaga-Helia ammattikorkeakoulu AMK-OPINNOT Käytännönläheinen korkeakouluvaihtoehto, joka vastaa työelämän tarpeita Opiskelija saa sekä teoreettiset tiedot että käytännön ammattitaidon valitsemaltaan alalta Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Kirjastoalan koulutuksen vastaavuus uusiin tavoitteisiin ARI HAASIO YLIOPETTAJA SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU

Kirjastoalan koulutuksen vastaavuus uusiin tavoitteisiin ARI HAASIO YLIOPETTAJA SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU Kirjastoalan koulutuksen vastaavuus uusiin tavoitteisiin ARI HAASIO YLIOPETTAJA SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU Mitä meiltä vaaditaan? Kirjastoalan teoreettisen perustan hallinta informaatiotutkimuksen lainalaisuuksien

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Sairaanhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa Koulu goes Global 2.10.2012 Hämeenlinna Katriina Lammi-Rajapuro Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Jatko-opintoja englannista kiinnostuneille

Jatko-opintoja englannista kiinnostuneille Jatko-opintoja englannista kiinnostuneille Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v.) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v.) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön mm. erilaisten työelämäprojektien

Lisätiedot

Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille

Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille Anni Kallio CIMO 16.4.2015 CIMOn perustehtävä on edistää suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymistä. Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön

Lisätiedot

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA Mikkelin ammattikorkeakoulun pedagogisen strategian mukaan ohjauksen tavoitteena on edistää opiskelijoiden sitoutumista opiskeluunsa, tukea

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta

Lisätiedot

31.10.2011. KAMK:n osaamisalueet

31.10.2011. KAMK:n osaamisalueet KAMK:n osaamisalueet Tietojärjestelmät Aktiviteettimatkailu = matkailu & liikunta Liiketoiminta ja innovaatiot Kone- ja kaivostekniikka Sairaan- ja terveydenhoito M i k k o K e r ä n e n 1 AKTIVITEETTIMATKAILU

Lisätiedot

Tradenomit työmarkkinoilla

Tradenomit työmarkkinoilla Tradenomit työmarkkinoilla Uudistu ja uudista 2011 Johanna Tuovinen asiamies, koulutus-, työvoima- ja elinkeinopolitiikka Tradenomiliitto TRAL ry Minkälaista osaamista tarvitaan? Yleinen osaaminen korostuu

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

RPKK KoulutustaRjonta 2009

RPKK KoulutustaRjonta 2009 RPKK koulutustarjonta 2009 huomisen SUUNNANNÄYTTÄJÄt 2 Suomen ensimmäinen Suomen ensimmäisen kauppaopiston, Raahen Porvari- ja Kauppakoulun, perustivat laivanvarustajaveljekset Johan ja Baltzar Fellman

Lisätiedot

Tohtorit työelämässä. Yliopettaja Pirjo Saaranen Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu Malmin liiketalousinstituutti 1.4.2003 1

Tohtorit työelämässä. Yliopettaja Pirjo Saaranen Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu Malmin liiketalousinstituutti 1.4.2003 1 Tohtorit työelämässä Yliopettaja Pirjo Saaranen Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu Malmin liiketalousinstituutti 1.4.2003 1 Ammattikorkeakoulut yleisesti Suomessa on 29 ammattikorkeakoulua, joiden koulutusalat

Lisätiedot

Pirre Hyötynen Otto Kanervo www.tek.fi/vastavalmistuneet TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET 2.3.2015, 2014 VALMISTUNEET

Pirre Hyötynen Otto Kanervo www.tek.fi/vastavalmistuneet TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET 2.3.2015, 2014 VALMISTUNEET Pirre Hyötynen Otto Kanervo www.tek.fi/vastavalmistuneet TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET 2.3.2015, 2014 VALMISTUNEET Tekniikan akateemiset TEKin ja tekniikan yliopistojen yhteisesti

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013

1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013 1 SIIRTYMÄSÄÄNNÖT AALTO-YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULUN KTK- JA KTM-TUTKINTOJA SUORITTAVILLE Nämä siirtymäsäännöt sisältävät periaatteet, joita sovelletaan, kun ennen 1.8.2013 opintooikeuden saanut opiskelija

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta

Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden määrä Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakoulututkinnon

Lisätiedot

Koulutusohjelman rakenne, sisältö ja laajuus

Koulutusohjelman rakenne, sisältö ja laajuus Page 1 of 5 Matkailun liikkeenjohdon koulutusohjelma Matkailun liikkeenjohdon koulutusohjelman laajuus on 210 opintopistettä ja sen tavoitteellinen suoritusaika on 3,5 vuotta. Aikuiskoulutuksena suoritettava

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammattistartti on valtakunnallisesti ja paikallisesti suunnattu ratkaisemaan ongelmia, jotka syntyvät nuoren uravalinnan

Lisätiedot

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Eurooppalainen Euroguidance-verkosto tukee ohjausalan ammattilaisia kansainväliseen liikkuvuuteen liittyvissä kysymyksissä ja vahvistaa

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Bioanalyytikko (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

Kieliä Jyväskylän yliopistossa

Kieliä Jyväskylän yliopistossa ieliä Jyväskylässä Kieliä Jyväskylän yliopistossa Pääainevalikoimaamme kuuluvat seuraavat kielet: englanti ranska ( romaaninen filologia ) ruotsi saksa suomi suomalainen viittomakieli venäjä Sivuaineena

Lisätiedot

Uraohjaus joustavasti toiselta asteelta ammattikorkeakouluun -projekti 1.1.2011 31.12.2012

Uraohjaus joustavasti toiselta asteelta ammattikorkeakouluun -projekti 1.1.2011 31.12.2012 Uraohjaus joustavasti toiselta asteelta ammattikorkeakouluun -projekti 1.1.2011 31.12.2012 Tavoite Kehittää toiselta asteelta ammattikorkeakouluun tapahtuvan siirtymävaiheen sujuvuutta Ohjaus Ura- ja jatko-opintosuunnittelu

Lisätiedot

Matkailun ajankohtaista. Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu

Matkailun ajankohtaista. Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu Matkailun ajankohtaista Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu Kansainvälinen matkailu 2013 = 52 miljoonaa matkailijaa enemmän kun 2012 Lähde: UNWTO Euroopan yöpymisvuorokausia 1-9/2014 alustavia

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012 Anu Anttila Yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa on kiteytetty viiteen toimintamalliin 1. Työpajalla

Lisätiedot

JATKO-OPINTOJA MATEMATIIKASTA KIINNOSTUNEILLE

JATKO-OPINTOJA MATEMATIIKASTA KIINNOSTUNEILLE JATKO-OPINTOJA MATEMATIIKASTA KIINNOSTUNEILLE Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v. opinnot) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v. opinnot) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön

Lisätiedot

KÄYTÄNNÖN OSAAJIA. Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa

KÄYTÄNNÖN OSAAJIA. Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa KÄYTÄNNÖN OSAAJIA Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa HYVÄT TYYPIT PALVELUKSESSASI Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, tekee työelämälähtöistä tutkimus-

Lisätiedot

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa Anna-Leena Ruotsalainen AHOT:lla eli aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella tarkoitetaan opiskelijan

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Kätilö (AMK) Opintojen kesto nuorisokoulutuksessa on 4,5 vuotta ja laajuus

Lisätiedot

INTENSIIVIKURSSIN HYÖDYT KORKEAKOULULLE

INTENSIIVIKURSSIN HYÖDYT KORKEAKOULULLE LEVÓN-INSTITUUTTI INTENSIIVIKURSSIN HYÖDYT KORKEAKOULULLE Miia Mäntylä 22.5.2012 Selvityksen taustaa ja menetelmiä CIMOn tilauksesta Toteutettiin 11/2011 3/2012 Toteuttajana Vaasan yliopisto, Levón-instituutti

Lisätiedot

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman

Lisätiedot

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Helmikuu 2015 Koonnut Irma Kettunen

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Helmikuu 2015 Koonnut Irma Kettunen VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA Helmikuu 2015 Koonnut Irma Kettunen Sisällysluettelo 1. Opiskelu peruskouluissa... 3 2. Opiskelu lukioissa... 4 3. Opiskelu korkeakouluissa... 6 4. Opiskelu

Lisätiedot

Tulevaisuuden tuotteet ja tuotanto

Tulevaisuuden tuotteet ja tuotanto Ohjelmassa toteutetaan uusi kehitys- ja koulutuskonsepti, jossa kehitetään sekä yritysten liiketoimintaa että henkilöstön osaamista ja tutkintotasolta toiselle opiskelua. Ohjelman ytimen muodostaa pitkä

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta

Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta Kummiyritystoiminta on konseptoitu ja pilotoitu Tulevaisuuden ammattiosaajat pk-yrityksissä Etelä-Pohjanmaalla -hankkeessa vuosina 2012-2014 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011 Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke 1 Esityksen rakenne Maahanmuuttajanuorten koulutusmahdollisuuksien

Lisätiedot

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma 1/6 TAMPEREEN YLIOPISTO Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma Tehtävä Tehtävän ala

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Täydennyskoulutusohjelman esittely

Täydennyskoulutusohjelman esittely KATI 13 Johtamisen täydennyskoulutusohjelma 70 op Täydennyskoulutusohjelman esittely KATI 13 ohjelman Lahdessa klo 15.45 alkaen Koulutuspäällikkö Tuuli Ikäheimonen Ohjelman sisältö KATI 13 Johtamisen täydennyskoulutusohjelma

Lisätiedot

SAMOK:n kooste ammattikorkeakouluista saaduista vastauksista ja ammattikorkeakoulujen internet-sivuilta kerätyistä tiedoista. Jyri Sallinen 14.5.

SAMOK:n kooste ammattikorkeakouluista saaduista vastauksista ja ammattikorkeakoulujen internet-sivuilta kerätyistä tiedoista. Jyri Sallinen 14.5. 1 SAMOK:n kooste ammattikorkeakouluista saaduista vastauksista ja ammattikorkeakoulujen internet-sivuilta kerätyistä tiedoista Jyri Sallinen 14.5.2012 15 ammattikorkeakoulua HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA

KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Kasvatustieteiden tiedekunnan maisteritason erillinen opiskelijavalinta kauppatieteiden kandidaateille kevät 2014 Kasvatustieteiden maisterin tutkinto Valintaperusteet 1. Yleistä Joustava opintopolun kasvatuspsykologian

Lisätiedot

UUSI PARADIGMA MUN JUTTU!

UUSI PARADIGMA MUN JUTTU! Hannu Soini Hankepäällikkö / Paradigma Itä-Savon koulutuskuntayhtymä/ Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto Pohjolankatu 4-6 57200 Savonlinna tel +35844 550 6617 email: hannu.soini@samiedu.fi Toisen asteen

Lisätiedot

Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena

Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena Kaisa Kurki Kansainväliset asiat, Tampereen yliopisto Korkeakoulujen kansainvälisten asioiden hallinnon kevätpäivät, Lahti

Lisätiedot

Ota suunta Lahden ammattikorkeakouluun!

Ota suunta Lahden ammattikorkeakouluun! Ota suunta Lahden ammattikorkeakouluun! Lahden ammattikorkeakoulu Muotoiluinstituutti Uusi valokuva -erikoistumisopinnot Opinto-opas 2006-2007 UUSI VALOKUVA -ERIKOISTUMISOPINNOT 30 OP Erikoistumisopinnot

Lisätiedot

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Brändiseminaari 7.11.2012 Hotelli Savonia, Kuopio Mielikuvatutkimus, vaihe 1 Tutkimuksen toteutti Innolink Research Oy. Tavoitteena oli selvittää sekä

Lisätiedot

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ Studentum.fi:n tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2013 TIETOA TUTKIMUKSESTA Studentum.fi Studentum.fi aloitti toimintansa vuoden

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Koulutus.fi:n palvelut sivuston käyttäjille

Koulutus.fi:n palvelut sivuston käyttäjille Koulutus.fi:n palvelut sivuston käyttäjille Koulutus.fi mahdollistaa sopivan työelämän koulutuksen löytämisen. Se ylläpitää Suomen kattavinta ja täysin maksutonta hakupalvelua työelämän täydennyskoulutuksia

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

VERO-OIKEUS Tax Law. Ammatillisten ja tieteellisten tavoitteiden saavuttamiseksi opinnoissa tulevat esille erityisesti seuraavat asiat:

VERO-OIKEUS Tax Law. Ammatillisten ja tieteellisten tavoitteiden saavuttamiseksi opinnoissa tulevat esille erityisesti seuraavat asiat: VERO-OIKEUS Tax Law Hallintotieteiden kandidaatin ja maisterin tutkintojen tavoitteet Vero-oikeus pääaineena suoritettavan hallintotieteiden kandidaatin tutkinnon (120 ov) ja maisterin tutkinnon (160 ov)

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti on ollut todella mahtavaa! Olen todella tykännyt olla täällä ja sen myös huomaa arvosanoistani. Kiitokset ammattistartin keksijöille!

Lisätiedot

Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu:

Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu: Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu: AMK-yhteistyö; rakennusmestarikoulutus; miten tästä eteenpäin Johtaja Mervi Karikorpi, 18.2.2011 Tarve Teknologiateollisuuden yritykset arvioivat työnjohdon

Lisätiedot

Uudistuva insinöörikoulutus. Seija Ristimäki

Uudistuva insinöörikoulutus. Seija Ristimäki Uudistuva insinöörikoulutus Seija Ristimäki Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Toimipaikat sijaitsevat Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla Neljä koulutusalaa: kulttuuri liiketalous sosiaali-

Lisätiedot

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista YTM, suunnittelija Sanna Lähteinen Sosnet, Valtakunnallinen

Lisätiedot

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää 40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää Työryhmä 6. Aikuisohjauksella tukea elinikäiseen opiskeluun ja työurien pidentämiseen 23.3.2012 1 Työryhmän ohjelma 9.00 Avaus 9.10 Opin ovista

Lisätiedot

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Syyskuu 2015 Koonnut Irma Kettunen

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Syyskuu 2015 Koonnut Irma Kettunen VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA Syyskuu 2015 Koonnut Irma Kettunen Sisällys 1. Opiskelu peruskoulussa... 3 2. Opiskelu lukiossa... 4 3. Opiskelu ammattioppilaitoksessa ja ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteuttaminen

Työssäoppimisen toteuttaminen Työssäoppimisen toteuttaminen 1 Sisällöt Määritelmät Valmistautuminen työssäoppimisen ohjaamiseen Mitä meidän työyhteisössä voi oppia? Yhteistyö oppilaitoksen kanssa Tutkinnon perusteiden merkitys työssäoppimisessa

Lisätiedot

Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle?

Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle? Opiskelijoiden liikkuvuus Pohjoismaissa seminaari 3.12.2009 Kuopio Merja Kuokkanen/Kansainväliset opiskelijapalvelut, Itä Suomen yliopisto, Joensuun kampus Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle?

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

Opintojen suunnittelu ja opintoneuvonta

Opintojen suunnittelu ja opintoneuvonta Opintojen suunnittelu ja opintoneuvonta 7 Opintojen suunnittelu ja opintoneuvonta Yliopisto julkaisee yleisoppaan, jokaista tiedekuntaa varten oman opinto-oppaan sekä kieliopintoja varten on erillisen

Lisätiedot

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010 Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä Maija Innola 17.11.2010 Ulkomaisten opiskelijoiden määrä kasvanut suomalaisissa korkeakouluissa Vuonna 2009 ulkomaisia

Lisätiedot

Kansainvälisen asiantuntijan viestintätaidot (25 op) Työelämässä tarvitaan monipuolisia viestintä- ja kulttuuritaitoja!

Kansainvälisen asiantuntijan viestintätaidot (25 op) Työelämässä tarvitaan monipuolisia viestintä- ja kulttuuritaitoja! Kansainvälisen asiantuntijan viestintätaidot (25 op) Työelämässä tarvitaan monipuolisia viestintä- ja kulttuuritaitoja! Akateemiselta asiantuntijalta edellytetään monipuolista viestintä-osaamista. Kansainvälinen

Lisätiedot

LUKIOVIERAILUT 2016 Jyväskylän ammattikorkeakoulu & Jyväskylän yliopisto

LUKIOVIERAILUT 2016 Jyväskylän ammattikorkeakoulu & Jyväskylän yliopisto LUKIOVIERAILUT 2016 Jyväskylän ammattikorkeakoulu & Opiskelijalähettiläät ja vertaistutorit presents Opiskelemaan korkeakouluun Opiskelu yliopistossa ja ammattikorkeakoulussa on joissain suhteissa erilaista.

Lisätiedot

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma, Helsinki Pasila, ylempi AMK-tutkinto

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma, Helsinki Pasila, ylempi AMK-tutkinto Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma, Helsinki Pasila, ylempi AMK-tutkinto Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma pähkinänkuoressa Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen

Lisätiedot

Osaamisryhmän käsitys nykytilanteesta JA SIITÄ MITÄ TAVOITELLAAN OSAAMISEN NÄKÖKULMASTA

Osaamisryhmän käsitys nykytilanteesta JA SIITÄ MITÄ TAVOITELLAAN OSAAMISEN NÄKÖKULMASTA Osaamisryhmän käsitys nykytilanteesta JA SIITÄ MITÄ TAVOITELLAAN OSAAMISEN NÄKÖKULMASTA Koulutusta antavat yksiköt LitM-koulutus: Jyväskylän yliopisto, Liikuntakasvatuksen laitos: yksi vapaasti valittava

Lisätiedot

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia ESDAN-hanke,yhteenvetoKestäväkehitysTampereenyliopistonopetuksessatyöpajoista. AiraksinenHannajaRaatikainenSaana1.8.2012 Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen esittely

Oppisopimuskoulutuksen esittely Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä

Lisätiedot

MAANTIETEEN TUTKINTO-OHJELMA

MAANTIETEEN TUTKINTO-OHJELMA 1 MAANTIETEEN TUTKINTO-OHJELMA Lokakuu 2015 2 OULUN YLIOPISTO Perustettu 1958 9 tiedekuntaa 16 000 opiskelijaa 3 000 työntekijää Suomen suurimpia ja monitieteisimpiä yliopistoja Maailman pohjoisin maantieteen

Lisätiedot

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä Toiminnallinen tehtävä Tulevaisuusverstas Tulevaisuusverstaassa pohditaan omaa roolia ja toimintaa kestävän kehityksen edistämisessä. Lisäksi tavoitteena on oppia tulevaisuusajattelua: ymmärtää, että nykyiset

Lisätiedot

Opinnäytetyö, 10 ov. Harjoittelu, 20 ov. Vapaasti valittavat opinnot, 10 ov. Ammattiopinnot, 70 ov. Perusopinnot, 30 ov

Opinnäytetyö, 10 ov. Harjoittelu, 20 ov. Vapaasti valittavat opinnot, 10 ov. Ammattiopinnot, 70 ov. Perusopinnot, 30 ov Opinnäytetyö, 10 ov Harjoittelu, 20 ov Vapaasti valittavat opinnot, 10 ov Ammattiopinnot, 70 ov Perusopinnot, 30 ov 0$7.$,/81Ã.28/87862+-(/0$ÃV\NV\OOlÃÃDORLWWDYDW -2(1688.$,.,//(Ã

Lisätiedot

Kansainvälistymistavoitteissa kaikki hyvin? Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Kansainvälistymistavoitteissa kaikki hyvin? Opetusneuvos Tarja Riihimäki Kansainvälistymistavoitteissa kaikki hyvin? Opetusneuvos Tarja Riihimäki Missä asetetaan/kuka asettaa ammatillisen koulutuksen kehittämisen/kansainvälistymisen tavoitteet? EU EU2020 strategia, ET2020,

Lisätiedot

KAKSI PÄÄTOIMISTA OPINTO-OHJAAJAA

KAKSI PÄÄTOIMISTA OPINTO-OHJAAJAA KAKSI PÄÄTOIMISTA OPINTO-OHJAAJAA n. 275 ohjattavaa / opo 13/14ABC-ryhmät ja 15DEF-ryhmät Tapani Pikkarainen Wilma-viesti tapani.pikkarainen(at)espoo.fi 0438245895 13/14DEF-ryhmät ja 15ABC-ryhmät Sami

Lisätiedot

Tuuleta Osaamistasi Euroopassa

Tuuleta Osaamistasi Euroopassa www.europass.fi Tuuleta Osaamistasi Euroopassa Työ- tai opiskelupaikan hakeminen ja osaamisen osoittaminen ulkomailla Näin kokoat Europassin: mistä Europassin saa, miten sitä käytetään Osaamisen osoittaminen

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Suun terveydenhuollon koulutusohjelma: Suuhygienisti

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Suun terveydenhuollon koulutusohjelma: Suuhygienisti Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Suun terveydenhuollon koulutusohjelma: Suuhygienisti Suuhygienisti (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Päivän aiheet: Ihmeellinen imago: suhde mielikuvaan ja brandiin

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

Opintojen ohjauksen käytänteet uudessa Lapin ammattikorkeakoulussa

Opintojen ohjauksen käytänteet uudessa Lapin ammattikorkeakoulussa Susanna Kantola Hoitotyön lehtori, opinto-ohjaaja opiskelija Opintojen ohjauksen käytänteet uudessa Lapin ammattikorkeakoulussa 1 JOHDANTO Ammattikorkeakoulut ovat osa Suomen korkeakoulujärjestelmää. Ammattikorkeakouluopinnot

Lisätiedot

E-OPINTOTOIMISTO OPISKELUPALVELUT

E-OPINTOTOIMISTO OPISKELUPALVELUT 1(11) E-OPINTOTOIMISTO OPISKELUPALVELUT SISÄLTÖ: OPISKELUPALVELUT eopintotoimistossa... 2 Selainvaatimus... 2 Rekisteröityminen portaaliin... 2 Muista päivittää muuttuneet tietosi... 3 VirtuaaliAMK:n koulutustarjonta

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit E N E M M Ä N O S A A M I S T A 21.11.2012 1 Mihin tarpeeseen hanke vastaa ja miten? Ammatillisella aikuiskoulutuksella

Lisätiedot

OULUN YLIOPISTO. Opinto-ohjaajien LUMA-päivä 1.2.2013. Jouni Pursiainen Dekaani

OULUN YLIOPISTO. Opinto-ohjaajien LUMA-päivä 1.2.2013. Jouni Pursiainen Dekaani OULUN YLIOPISTO Opinto-ohjaajien LUMA-päivä 1.2.2013 Jouni Pursiainen Dekaani OULUN YLIOPISTO OULUN YLIOPISTO Perustettu 1958 16 000 opiskelijaa ja 2 800 työntekijää 6 tiedekuntaa, tulevaisuudessa noin

Lisätiedot

Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 25.11.2013

Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 25.11.2013 Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 25.11.2013 Miksi Vieraskielisiä on lukiokoulutuksessa vähän suhteessa kantaväestöön Puutteet kielitaidossa ja kielitaitoon liittyvissä

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii Oppisopimuskoulutus Tekemällä oppii Sopii kuin nakutettu Perustietoa oppisopimuksesta Oppisopimus on käytännöllinen tapa kouluttautua ja kouluttaa yritykseen ammattitaitoista henkilöstöä sekä kehittää

Lisätiedot