MUUTTUVA MATKAILU TEEMANA MATKAILUALAN KOULUTUS 3-4/2001

Transkriptio

1 MUUTTUVA MATKAILU TEEMANA MATKAILUALAN KOULUTUS 3-4/2001 1

2 2

3 3 Sisällysluettelo MATKAILUALAN OPETUS kiinnostus matkailuun on synnyttänyt laajan ja monitasoisen koulutustarjonnan Riitta Kangas... 5 EUROOPAN MATKAILUMARKKINAT YHDENTYVÄT YHDENTYYKÖ MATKAILUALAN KOULUTUS? Arvo Peltonen... 7 VERKOSTO SYNNYTTÄÄ MONIPUOLISUUTTA OPINNÄYTETÖIHIN Antti Honkanen KORKEAKOULUJEN MATKAILUALAN OPETUKSEN NEUVOTTELU- PÄIVÄT LEPAALLA Ulla Ritola-Pesonen MATKAILUN LIIKETOIMINNAN KOULUTUSTA MATKAILUN KOULUTUSOHJELMASSA Anneli Juutilainen AMMATTIKORKEAKOULUOPISKELIJAN NÄKÖKULMA Hertta Asikainen MONENLAISIA MATKAILUKOULUTUSMAHDOLLISUUKSIA MONIALAISESSA SAVONLINNAN AMMATTI-INSTITUUTISSA Eija Tolvanen MATKAILUALAN YLIOPISTOLLINEN TÄYDENNYSKOULUTUS TÄNÄÄN JA HUOMENNA Sanna Ketonen MATKAILUALAN PD-OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA Sanna Ketonen EUROOPPALAISESTA JÄRVIKOULUSTA KANSAINVÄLISTÄ ULOTTUVUUTTA JÄRVIMATKAILUUN Tuija Härkönen VUOROVAIKUTUSTA MATKAILUN KENTÄLLÄ Sanna Ketonen MATKAILUN KULTTUURISET VIITEKEHYKSET PUNTARISSA: KULTTUURI- MATKAILUN OPINNOT ALKAVAT SATAKUNNASSA Janne Ahtola KURKOTTAAKO AMMATTIKORKEA KUUSEEN? Pertti Mutka LINKKIVINKIT OHJEET KIRJOITTAJILLE... 39

4 4

5 5 MATKAILUALAN OPETUS KIINNOSTUS MATKAILUUN ON SYNNYTTÄNYT LAAJAN JA MONITASOISEN KOULUTUSTARJONNAN M atkailualan koulutusta tarjotaan Suomessa kaikilla eri koulutusasteilla aina lukiosta lähtien tai kenties jossain on jo matkailupainotteinen peruskoulun yläaste ja uusia matkailualan linjoja perustetaan jatkuvasti eri oppilaitoksiin. Kiinnostus matkailualan opetusta kohtaan on valtava, ala nähdään trendikkäänä ja kiehtovana, ja kysyntä on lisännyt luonnollisesti tarjontaa. Opiskelijoista ei matkailulinjoilla totisesti ole ollut pulaa, vaan pyrkijöitä on runsaasti enemmän kuin aloituspaikkoja. Mutta opiskelupaikkojen määrä herättää kyllä kysymyksen, onko kaikille valmistuneille alan ammattilaisille tarjolle töitä? Muuttuva Matkailu lehden koulutusnumero esittelee matkailualan koulutusta erityisesti Etelä-Savossa, mutta samat piirteet ovat varmasti valtakunnallisestikin nähtävissä. Artikkelien perimmäinen ajatus ei ole vain esitellä koulutusta tarkoituksenaan uusien opiskelijoiden houkuttelu, vaan tehdä koulutusta tutuksi matkailualan elinkeinolle ja kenties herättää keskustelua siitä, millaiseksi koulutusta tulisi eri koulutusasteilla jatkossa kehittää. Yksi askel matkailualan koulutuksen kehittämiseksi otettiin marraskuun lopulla Lepaalla, jonne kokoontui sekä yliopistojen että ammattikorkeakoulujen matkailun opetuksen suunnittelusta ja käytännöstä vastaavia keskustelemaan mm. koulutus- ja tutkimusyhteistyöstä. Siellä syntynyttä keskustelua on hyvä jatkaa. Vuoden 2002 ensimmäinen numero ilmestyy helmikuussa. Numerolla ei ole varsinaista yhtenäistä teemaa, vaan kaikki matkailualan tutkimusta ja elinkeinoa käsittelevät artikkelit ovat tervetulleita tammikuun loppuun mennessä. Hyvää ja rauhallista joulua sekä menestyksekästä uutta vuotta kaikille lukijoillemme toivoo Riitta Kangas

6 6 TÄRKEÄ HUOMAUTUS! Lehden osoitteisto perustuu yli kuusi vuotta vanhaan rekisteriin, johon on tarpeen mukaan tehty lisäyksiä. Nyt haluamme tarkistaa osoitteiston turhan postituksen välttämiseksi ja siksi pyydänkin niitä, jotka haluavat lehden edelleen ilmaiseksi luettavakseen, ottamaan yhteyttä joko lehden lopussa olevalla jatkotilauskortilla tai suoraan sähköpostilla Kirjastot, Matkailualan verkostoyliopiston johtoryhmän jäsenet, PD-opiskelijat ja Matkailuosaamisen tietokeskuksen ohjausryhmä ovat automaattisesti uudellakin postituslistalla, joten heiltä emme tarvitse tilausvahvistusta. Pahoittelen vaivannäköä, mutta näin pystymme jatkossakin käyttämään rajalliset resurssit parhaalla mahdollisella tavalla. KIITOS!

7 7 Arvo Peltonen EUROOPAN MATKAILUMARKKINAT YHDEN- TYVÄT YHDENTYYKÖ MATKAILUALAN KOU- LUTUS? Tausta: britit viitoittavat tietä matkailualan opetussuunnitelmatyölle Ajatus eurooppalaisesta matkailualan korkeakoulutusopetusta koskevasta yhteisestä opetussuunnitelmarungosta syntyi v Euroopan unionin yhteismarkkinoiden imussa tuntui luonnolliselta pohtia myös koulutuksella tuotettujen kompetenssien yhdenkaltaistamista. Akateemisen matkailuopetuksen sisällön kehittämistyö eteni eri EU maissa laajalla rintamalla. Ehkä pisimmälle opetussuunnitelmatyössä edettiin viime vuosikymmenen puolivälissä Isossa-Britanniassa, jossa itsenäistä, normaalitieteistä irrallaan kehittyvää matkailualan akateemista koulutusta oli harjoitettu jo neljännesvuosisadan ajan. Brittiläisen yhteistyöjärjestön National Liaison Group for Higher Education in Tourism (NLG, per. 1993) piirissä käytiin jatkuvaa vuoropuhelua matkailualan akateemisten kouluttajien, matkailuhallinnon ja matkailuelinkeinon välillä. Opetussuunnitelman tavoitteissa ja sisällöissä pyrittiin yhdistämään eri intressiryhmien pyrkimykset. Brittiläisen opetussuunnitelmatyön kehittämisvaiheita voi seurata NLG:n Guidelines sarjan julkaisujen avulla (esim. Botterill 1996). Keskeisiä vaikuttajia olivat mm. Chris Holloway, Victor Middleton ja David Airey, joista kaksi ensiksi mainittua ovat rikastuttaneet tietämyksellään myös suomalaista matkailualan akateemista koulutusta. ATLAS jatkoi ja Suomikin sovelsi M atkailualan maa- ja koulukohtaisten opetussuunnitelmien yhtenäistämisen eturintamaan asettui pian European Association for Tourism and Leisure Education -järjestö (ATLAS). Suomesta matkailualan verkostoyliopisto on osallistunut opetussuunnitelmatyöhön syksystä 1996 alkaen. Hanke kypsyi SOCRATES rahoituksen turvin yleiseurooppalaisen opetussuunnitelmarungon muokkaamisvaiheeseen. Myös ATLAS-järjestön neljännessä kansainvälisessä konferenssissa Viana do Castelossa (Portugali) v käytiin laajaa keskustelua yleiseurooppalaisen matkailualan koulutuksen yhteisen sisältörungon mielekkyydestä yleensä, opetussisältöjen kehittämisen lähtökohdista sekä soveltamisalasta (Richards 1998).

8 8 Mikäli sisällöistä ja painoalueista saavutettaisiin laajempi yksimielisyys, eri maissa suoritettavat matkailualan tutkinnot olisivat yhteismitallisia. Sisällöllisesti yhtenäisempi opetussuunnitelma helpottaisi eri maissa suoritettavien tutkintojen hyväksymistä muissa yhteistyössä mukana olevissa maissa. Matkailualan opiskelijoiden mahdollisuudet kansainvälisessä opiskelijanvaihdossa paranisivat ja valmistuneiden liikkuvuus Euroopassa helpottuisi. Millaiseksi matkailualan opetussuunnitelma asiasisällöltään muodostui ja miten se on vaikuttanut eri maiden ja oppilaitosten omaan uudistustyöhön? Suomessakin koottiin akateemisilta ja ammattikorkeakoulujen matkailualan opettajilta sekä matkailuorganisaatioilta ja matkailuelinkeinoa edustavilta järjestöiltä mielipiteitä alustavan sisältörungon tarkoituksenmukaisuudesta ja soveltuvuudesta Suomen oloihin. Matkailualan verkostoyliopisto järjesti myös pyöreän pöydän tapaamisen elinkeinon, matkailuhallinnon ja koulutusorganisaatioiden edustajille. Pyöreää pöytää johti brittiläiseen opetussuunnitelmaprosessiin pitkään NLG:n toimijana vaikuttanut Chris Holloway. Matkailualan opetussuunnitelma vai sisältörunko K ansallisten kuulemiskierrosten ja Viana do Castelon konferenssin yhteydessä hahmottui lopullinen sisältörunko kansallisten elinten käyttöön. Sisältörungon kääntäminen kunkin osanottajamaan kielelle osoittautui yllättävän hankalaksi ongelmaksi. Esimerkiksi tourism management ei istu suomen kieleen. Toisaalta esim. suomalaisten vivahteikas kokemus/elämys-sanapari ei oikein toimi englanniksi. Itse yhtenäistävä opetussuunnitelmatyö osoittautui varsin pian korkeakoulupedagogisesta ajan hengestä siinä määrin poikkeavaksi, että kansainvälisen keskustelun lopputulemaa ruvettiin sanomaan opetussuunnitelman (curriculum) asemesta matkailualan opetuksen em. sisältörungoksi (body of knowledge). Opetussuunnitelmatyöhän akateemisellakin tasolla on viime vuosikymmenellä edennyt yhä enemmän joustavan, avoimen opetussuunnitelman suuntaan, jossa opetussuunnitelmaprosessi on viime kädessä koulutuslaitoksen oma asia, ja johon kansallisten ja kansainvälisten koulutustavoitteiden kvalifikaatio- ja kompetenssivaatimukset heijastuvat vain välillisesti. Mutta oppilaitosten itsearviointiin ja laatujärjestelmiin on kiinnitetty enemmän huomiota. Yhtenäishanke painotti siis etupäässä vain oppimisen kognitiivisia aspekteja. Matkailualan eurooppalainen sisältörunko ilmaisee ne tiedot ja taidot, joita opiskelija tarvitsee turismiin kuuluvien eri aktiviteettien synnyttämien ilmiöiden ja niiden välisten kytkentöjen ymmärtämiseksi. Tämä tietämys ryhmitettiin neljäksi pääteemaksi. (1) Matkailun kysynnän syyt ja seuraukset, miksi ihmiset matkailevat, minne he matkustavat, miten paljon turisteja joillakin alueilla on ja miten kysyntätekijöitä voidaan mitata. (2) Matkailun tarjontaa ylläpitävät matkailun vetovoimatekijät, palveluiden määrä ja laatu sekä turistikohteiden kehittäminen, suunnittelu ja jakeluorganisaatiot.

9 9 (3) Matkailun vaikutukset näkyvät kysynnän ja tarjonnan paikantumisena matkailukohteisiin, mistä seuraa positiivisia ja negatiivisia vaikutuksia alueen ympäristölle, yhteiskunnalle ja kulttuurille. (4) Matkailumarkkinoinnin tarkoituksena on markkinoinnin eri keinoin saada kysyntä ja tarjonta kohtaamaan. Matkailualan tutkimuksen ja opetuksen sisältörungon on tarkoitus olla minimivaatimustaso, jolla matkailuilmiötä voitaisiin akateemisella tasolla ymmärtää kompleksisten ilmiöiden ja niiden välisten suhteiden järjestelmänä. Sisältörunko määrittelee vain otsikkotasoiset suuntaviivat pääteemoihin sisältyville alateemoille. Matkailuilmiö on tulkittu monitieteisenä, eikä teemoja ole määritelty minkään normaalitieteen näkökulmasta. Sisältörungossa ei myöskään paneuduta sellaisiin käytännön taitoihin kuten matkalippujen kirjoittamiseen tai matkaesitteiden suunnitteluun, jotka kuuluvat selvästi matkailualan ammatilliseen koulutukseen. Sisältörungon teemojen on tulkittu kattavan n. 3-4 vuoden matkailualan akateemisen koulutusohjelman sisällöt. Yleiseurooppalaisena lähtökohtana pidettiin NLG:n esimerkkiä noudattaen, että koulutus- tai opetusohjelmien tulisi sisältää ainakin 25% sisältörungon tematiikasta. Tässä yhteydessä sisältörunkoa ei käydä yksityiskohtaisemmin läpi. Suomenkielinen versio on kokonaisuudessaan julkaistu ATLASin sarjassa (Peltonen 1999a, b). Yleiseurooppalainen matkailualan sisältörungon pääpiirteitä S isältörunko sai seuraavan sisällön. Edellä mainitut pääteemat on sisällytetty seitsemään temaattiseen opintojaksoon, joita seuraavassa kuvataan sisällöllisin esimerkein. (1) Matkailukäsitteen sisältö käsittelee mm. matkailun eri määritelmät, matkailututkimuksen metodiset lähestymistavat, turistin motivaatiota ohjaavat tekijät, turismin muodot, matkailun historian sekä matkailun intressiryhmät ja järjestöt. (2) Matkailuelinkeinon opetuksessa käsiteltäviä teemoja ovat mm. matkailun tuotantorakenne ja arvoketju, lähtöalueiden demografiset, taloudelliset ja kulttuuris-sosiaaliset ominaisuudet, kohdealueen vetovoimatekijät sekä kohteen matkailuelinkeinon rakenne (mm. yritysten koko, toiminnallinen rakenne, omistajuus), yhteistyömuodot, kilpailutilanne, riippuvuudet sekä tarjonnan laatukysymykset. Edelleen matkailuelinkeinon tarkastelun yhteydessä perehdytään lähtö- ja kohdealueiden kommunikaatio- ja saavutettavuuskysymyksiin sekä jakelu- ja markkinointijärjestelmiin ja muihin liiketoimintaosaamisen piirteisiin (palveluiden tuotteistus, kapasiteetti, hinnoittelu, johtamiskulttuuri sekä riskienhallinta). (3) Matkailuilmiön tutkimukseen ja mittaamiseen liittyvät tiedot kuten

10 10 esim. kysynnän mallit ja kohteen vetovoimaisuuden arviointi. Matkailun maantieteellisen jakautumisen menetelmät sekä matkailusta saatavan tutkimustiedon lähteiden ja menetelmien tuntemus. (4) Matkailun vaikutukset ja merkitys sisältävät taloudellisten, psyko-sosiaalisten, kulttuuristen, poliittisten ja ympäristöön liittyvät vaikutussuhteet sekä kohteessa tapahtuvan isännän ja vieraan keskinäisen suhteen mekanismit. (5) Matkailupalveluiden markkinoinnin jakso pitää sisällään markkinoinnin teorian matkailulliset sovellukset, matkailijan kuluttajankäyttäytymisen psyko-sosiaaliset tekijät, mm. matkailijan motivaation ja matkustuspäätösprosessin, markkinointi- ja kilpailustrategiat ( marketing mix ). (6) Matkailun suunnittelu ja kehittäminen koostuvat mm. matkailun toimintaympäristöstä (poliittinen toimintakenttä, matkailuhallinto ja juridiikka) sekä julkinen kehittämispolitiikka, kohteiden kehittäminen, kestävän matkailun sisällöt sekä julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuusratkaisut ja matkailun säätelyjärjestelmät. (7) Matkailijan kokemusten ja elämysten hallinta mm. matkailupalveluiden kehittäminen ja niiden laadun parantaminen matkailijan kokemusten ja tyytyväisyyden pohjalta, turistien matkailuelämysten ja -kokemusten tulkinnan menetelmät sekä matkailualan asiatuntijakoulutus. Keskustelua S isältörunko on aina staattinen asiakirja, jonka koulutuksellinen hyöty saavutetaan vasta, kun sisällöt muuttuvat oppimistilanteiksi ja ne saavat alueellis-kulttuurisen sävytyksensä. Sisältörungon soveltamisesta todelliseen opetussuunnitelmatyöhön ei Euroopan mitassa ole koottua tietoa. Itse SOCRATES hankkeena käynnistynyt yhtenäisopetussuunnitelman valmistelutyö ei enää saanut jatkoa evaluointihankeen käynnistämistä varten. Vasta evaluoinnin jälkeen olisi voitu todeta, saavuttiko itse kehittämistyö tavoitteensa eli yhtenäistyivätkö eri osallistujamaiden akateemiset matkailualan ohjelmat sillä tavoin, että ne sellaisenaan takaisivat opiskelijoiden vapaan liikkuvuuden ja täydellisen hyväksilukemiskäytännön. Voi olla, että vaikka harvan maan akatemioissa toteutettaisiin sellaisenaan sisältörungon jaksotusta ja teemastoa, sillä on kuitenkin ollut ainakin välillinen vaikutuksensa kussakin maassa tehtävään opetussuunnitelmatyöhön ja oppimateriaalin tuottamiseen. Sisältörunko on toiminut eräänlaisena tsekkauslistana opetussuunnitelmien kehittämistyössä. Ja ainakin matkailualan verkostoyliopiston v opintosuunnitelmassa eurooppalaisen yhteistyön tulokset ovat nähtävissä.

11 11 Lähteitä: Botterill, D. (1996). Making connections between industry and higher education in tourism. Guidelines No. 5 The National Liaison Group for Higher Education in Tourism. 11 s. Peltonen, A. (1998a). Matkailuopetuksen keskeinen sisältö. Ss teoksessa Richards, Greg & Leontine Onderwater (eds.) (1999). Towards a European body of knowledge for tourism. Perspective and proposals. ATLAS Peltonen, A. (1999b). Finland. A survey on the significance and comprehensibility of the ATLAS body of knowledge for tourism education. Ss e.m.t. Richards, G. (ed.)(1998). Developments in the European tourism curriculum. ATLAS KIRJOITTAJAN YHTEYSTIEDOT: Arvo Peltonen johtaja Matkailualan verkostoyliopisto Joensuun yliopisto Kuninkaankartanonkatu 5, PL SAVONLINNA arvo.peltonen@joensuu.fi

12 12 Antti Honkanen VERKOSTO SYNNYTTÄÄ MONIPUOLISUUTTA OPINNÄYTETÖIHIN Monitieteellisyys lähtökohtana Eräs Matkailualan verkostoyliopiston keskeisiä toimintaperiaatteita on ajatus siitä, että matkailuopetus ja tutkimus ymmärretään monitieteelliseksi. Tällä tarkoitetaan sitä, että opiskelijoita ja tutkijoita ei yhdistä mikään tietty tieteenalan traditio vaan tutkimuskohde eli matkailu. Monitieteisyyteen pyritään myös sillä, että Matkailualan verkostoyliopiston opiskelijat tekevät pro gradu tutkielmansa aina oman pääaineensa koulutusohjelmalle. Tällöin opiskelijan oman tieteenalan erityisosaaminen välittyy matkailututkimukseen. Pro gradu -tutkielman tekemistä Matkailualan verkostoyliopiston puolelta tuetaan tutkielmaseminaareilla, joiden lisäksi jokainen matkailuaiheista työtä tekevä opiskelija saa halutessaan henkilökohtaista ohjausta joltain Matkailualan verkostoyliopiston opettajakuntaan kuuluvalta asiantuntijalta. Tieteenalat matkailututkielmissa Miten monitieteisyys sitten näkyy Matkailualan verkostoyliopiston opiskelijoiden valmistuneiden pro gradu töiden aiheissa? Valmiita lopputöitä opiskelijamme ovat tehneet matkailuaiheista tarkasteluhetkellä 71 kappaletta, joista kahdessa on ollut kaksi kirjoittajaa. Suurimman ryhmän muodostavat sekä maantieteen laitoksiin (23 kpl) että eri filologian/käännöstieteen laitoksiin (23 kpl) tehdyt pro gradu työt. Seuraavaksi suurin ryhmä on taloustiede (10 kpl), joista peräti puolesta vastaavat Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteelliseen tiedekuntaan kuuluvan taloustieteen laitoksen elintarvike-ekonomian opiskelijat. Pro gradu töitä on tehty myös mm. arkeologiaan, viestintään, kulttuurihistoriaan ja soveltavaan biotekniikkaan! Eri tieteenalojen väliset rajat ovat kuitenkin jatkuvasti ohenemassa, ja voidaankin olettaa esimerkiksi kulttuurimaantieteilijöillä olevan monesti enemmän yhteistä yhteiskuntatieteilijöiden kuin vaikkapa biologien kanssa. Niinpä tieteenaloja kiinnostavampi tarkastelutapa onkin katsoa valmistuneiden töiden aiheita. Souvareista Japanin kotimaanmatkailuun K otimaassa sijaitsevat matkailukohteet ovat luonnollisesti kaikkein suosituimpia tapaustutkimusten kohteita. Toisaalta kotimaisten joukosta löytyy niinkin eksoottisia aiheita kuin Lapin-matkailun mentaliteetit tanssiorkesteri Souva-

13 13 reiden ohjelmistossa (Mylläri 1998). Suosittuja aiheita ovat olleet erilaiset maaseutu- ja luontomatkailuun liittyvät työt, joiden aiheista mainittakoon esimerkkeinä liikuntarajoitteisten luontomatkailu (Aaltonen 1999), matkailukalastus (Hänninen 2001) ja Pohjois-Karjalan luontomatkailumaisemat (Vuorio 1998). Matkailu katsotaan monesti aluetaloudellisesti merkittäväksi tekijäksi ja sen uskotaan olevan perifeeristen alueiden elinmahdollisuuksia parantavaa. Niinpä monet opiskelijat ovatkin keskittyneet lopputyössään matkailun aluetaloudellisiin vaikutuksiin. Näitä on tutkittu mm. Inarissa (Alakiuttu & Juntheikki 1999) ja Jyllannissa Tanskassa (Könönen 1997). Ulkomaisia matkailukohteita on tutkittu 16 pro gradu työssä, joista kaukaisin kohde on ollut Japani (Oedewald 1999). Erityisesti filologit ja kääntäjiksi opiskelleet ovat tehneet ulkomaalaisille suunnatusta Suomen matkailumarkkinoinnista ja ulkomaalaisten Suomen matkailumielikuvista useita töitä. Myös Joensuussa asuvien espanjalaisten opiskelijoiden opintomatkailua? Suomikokemuksia on tutkittu (Lunnas 2000). Voidaan myös kysyä, mitkä aihealueet ovat jääneet aihevalikoiman ulkopuolelle. Ehkäpä huomiota pistävin seikka on matkailututkimuksen metodiikkaan liittyvien aiheiden puuttuminen kokonaan. Vaikka matkailututkimus on monitieteellistä, on siitä kuitenkin kirjoitettu useita metodioppaita. Epistemologian lisäksi voidaan kysyä myös matkailututkimuksen ontologisten kysymysten perään eli matkailun tutkimiseen ilmiönä tai ilmiöiden välisinä suhteina. On kuitenkin syytä olettaa jälkimmäisiä kysymyksiä sivutun useissakin graduissa niin, että ne eivät kuitenkaan ole olleet tutkimuksen keskiössä. Matkailututkimusta opinnäytetöiden tasolla tehdään tällä hetkellä varsin paljon Suomessa. Matkailualan verkostoyliopiston gradujen aihepiirit ovat olleet varsin monipuolisia ja ne ovat sijoittuneet usealle eri tieteenalalle. Niin suomalaisen matkailuelinkeinon kuin tutkimuksen kannaltakin monipuolisuutta voitaneen pitää positiivisena asiana. Matkailututkimusta tehdään yliopistollisella tasolla paljon myös Matkailualan verkostoyliopiston ja Lapin yliopiston matkailututkimuksen laitoksen ulkopuolella. Matkailualan verkostoyliopistoon kuuluvan Matkailuosaamisen tietokeskuksen internet-sivuilta ( löytyy muillakin laitoksilla tehtyjä opinnäytteitä. Kirjoituksessa mainitut julkaisemattomat pro gradu työt: Aaltonen, T. (1999). Liikuntarajoitteisten luontomatkailun tilanne Suomessa. Vertailuaineistona esteetön matkailu muissa Euroopan maissa. Turun yliopisto, maantiede. Alakiuttu, K. & Juntheikki, R. (1999). Matkailun aluetaloudelliset vaikutukset ja vetovoimatekijät Inarin kunnassa. Oulun yliopisto, maantieteen laitos. Könönen, M. (1997). Tanskalaista aluepolitiikkaa Euroopan unionissa. Tapaustutkimus Pohjois-Jyllannin 2-alueesta. Joensuun yliopisto, maantieteen laitos.

14 14 Mylläri, S. (1998). Kaipuuta ja karnevaalia. Lapin-matkailun mentaliteetit tanssiorkesteri Souvareiden ohjelmistossa. Tampereen yliopisto, kansaperinteen laitos, etnomusikologia. Hänninen, J. (2001) Matkailukalastuksen kehittäminen Pihlajavedellä totta, tarua vai tulevaisuutta. Kuopion yliopisto, luonnontieteiden ja ympäristötieteiden tiedekunta, soveltavan biotekniikan instituutti. Lunnas, J. (2000). Joensuussa asuvien espanjalaisten nuorten suomikokemuksia. Joensuun yliopisto, maantieteen laitos. Oedewald, M. (1999). Japanilaisten kotimaanmatkailu kulttuurisena ilmiönä. Helsingin yliopisto, humanistinen tiedekunta, Aasian ja Afrikan kielten ja kulttuurin laitos, Japanin tutkimus. Vuorio, T. (1998). Pohjois-Karjalan luontomatkailumaisemat suomalaisin ja hollantilaisin silmin. Joensuun yliopisto, metsätieteellinen tiedekunta, ympäristön hoito ja suojelu. KIRJOITTAJAN YHTEYSTIEDOT: Antti Honkanen assistentti MAVYn pro gradu tutkielmien yhdyshenkilö Matkailualan verkostoyliopisto Joensuun yliopisto Kuninkaankartanonkatu 5, PL SAVONLINNA

15 15 Ulla Ritola-Pesonen KORKEAKOULUJEN MATKAILUALAN OPETUK- SEN NEUVOTTELUPÄIVÄT LEPAALLA Korkeakoulujen matkailualan opettajat ja koulutusohjelmien johtajat kokoontuivat ensimmäisille yhteisille neuvottelupäiville Lepaalle Matkailualan verkostoyliopiston ja Hämeen ammattikorkeakoulun koollekutsumana. Kutsujina olivat Matkailualan verkostoyliopisto ja Hämeen ammattikorkeakoulu. Paikalla oli yli 30 henkilöä neljästä yliopistosta sekä Suomen kaikista n. 20 matkailualan koulutusta antavasta ammattikorkeakoulusta olivat edustettuina Hämeen ammattikorkeakoulun lisäksi Haaga Instituutti, Arcada, Nylands Svenska Yrkeshögskola, Satakunnan ammattikorkeakoulu, Mikkelin ammattikorkeakoulu, Pohjois-Savon ammattikorkeakoulu, Seinäjoen ammattikorkeakoulu, Turun ammattikorkeakoulu, Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Helsingin liiketaloudellinen ammattikorkeakoulu Helia Porvoo, Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu ja Pirkanmaan ammattikorkeakoulu. Neuvottelupäivien tavoite Neuvottelupäivät käynnistivät korkeakoulujen matkailualan opetuksen ja tutkimuksen yhteistyön ja samalla luotiin yhteinen foorumi. Tavoitteena on jatkossakin tiivistää yhteistyötä opetussuunnitelmien ja tutkimuksen saralla, profiloida opetusta, kehittää elinkeinoyhteyksiä ja tiivistää yhteistyötä ministeriöihin. Neuvottelupäivien pääteemat olivat tutkimustoiminta osana opetusta ja tutkimusyhteistyö opetuksen nykytilanne kansainvälisyys opettajakoulutus ja opettajapätevyydet tietopalvelut korkeakoulujen ja elinkeinon yhteistyö kaikilla näillä osa-alueilla Tutkimustoiminta P erustutkimuksen tehtävänä on tuottaa innovatiivista tietoa mm. elinkeinon kehittämisen tueksi. Opinnäyte- ja pro gradu -töitä olisi mahdollista toteuttaa laajempina yhteisinä tutkimuskokonaisuuksina, koska ammattikorkeakouluissa kaikki opettajat ohjaavat opinnäytteitä, joihin liittyy tutkimusosaamista ja yliopistoissa taas tarvitaan kentälle jalkautujia.

16 16 Opettajille suunnattu opinnäytetöiden ohjaukseen painottuva jatko- tai täydennyskoulutus nähdään tarpeellisena esimerkiksi tutkimusmenetelmien osalta. Esimerkiksi Hämeen ammattikorkeakoulu järjestää toimintaansa osaamiskeskittymään, jolloin matkailun tutkimus ja siitä koituva tuotekehityshyöty sekä opetus nivoutuvat kiinteästi toisiinsa. Opetuksen nykytilanne Neuvottelupäivillä esiteltiin eri koulutusohjelmia ja niiden toteutustapoja. Niiden pohjalta keskusteltiin verkko-opetuksen antamista mahdollisuuksista ja sen vaikutuksesta opetuksen kehittämiseen ja toteuttamiseen ja päätettiin perustaa virtuaaliopetuksen kehittämisrengas, jota koordinoisivat Matkailualan verkostoyliopisto ja Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Kansainvälisyys Kansainvälinen toiminta on olennainen osa korkeakoulujen opetusta ja tutkimusta. Useat korkeakouluyksiköt tarjoavat opetusta ulkomaisille opiskelijoille ja kansainvälinen opiskelija- ja opettajavaihto on vilkasta. Myös kehittämis- ja tutkimustoiminta perustuu joissakin yksiköissä kansainväliseen kanssakäymiseen. Neuvottelupäivillä päätettiin yhteisesti kartoittaa kansainvälisen toiminnan nykytila ja kehittämismahdollisuudet. Kartoituksen pohjalta mahdollistetaan kansainvälisen koulutuksen rakentaminen eri oppilaitoksille jo olemassa olevia osaalueita hyödyntäen. Nykyisin eri korkeakouluissa vierailevien kansainvälisten asiantuntijoiden opetuksesta tiedottamista tehostetaan esimerkiksi Matkailuosaamisen tietokeskuksen kautta ja näin Suomeen tulevat asiantuntijat voidaan paremmin hyödyntää. Opettajakoulutus ja opettajapätevyydet Y ksi neuvottelupäivien teemaryhmistä selvitti opettajakoulutuksen nykytilannetta ja pohti täydennyskoulutuksen tarvetta ja toteuttamistapoja. Matkailualan koulutus on laajentunut kovasti viime vuosina. Matkailualan verkostoyliopisto lupasi selvittää mahdollisuudet käynnistää mahdollisimman pikaisesti matkailualan opettajille poikkeuskoulutuksena maisterin tutkintoon johtava koulutus. Samalla ammattikorkeakoulut sopivat vuosittain järjestettävistä toimialakohtaisista matkailuopettajien ammattipäivistä.

17 17 Työelämäyhteydet Opetusmuotoja tulee yhä enemmän kehittää siten, että se huomioi matkailuelinkeinon ja muut matkailualan toimijat. Käytettyjä työelämäyhteysmuotoja ovat esim. opinnäytetyöt, tavoitteellinen työharjoittelu, projektityöskentely ja opettajien työharjoittelu. Opiskelijoiden työharjoittelua pitäisi suunnata osaksi myös kesäsesongin ulkopuoliseen aikaan (esim. talvella lukuvuoden aikana) ja opettajien työharjoittelua tulisi kehittää. Joissakin ammattikorkeakouluissa opettajien edellytettiinkin tutustuvan ja työskentelevän elinkeinon parissa, mikä varmasti auttaa myös opettajan työssä jaksamisessa, tiedon määrän lisäämisestä puhumattakaan. Neuvottelupäivät olivat onnistunut, lämminhenkinen tapaaminen. Ne katsottiin erittäin tarpeelliseksi ja seuraavan kerran päivät järjestetään Savonlinnassa KIRJOITTAJAN YHTEYSTIEDOT: Ulla Ritola-Pesonen verkostokoordinaattori Matkailualan verkostoyliopisto Joensuun yliopisto Kuninkaankartanonkatu 5, PL SAVONLINNA

18 18 Anneli Juutilainen MATKAILUN LIIKETOIMINNAN KOULUTUSTA MATKAILUN KOULUTUSOHJELMASSA Traveliassa on tietoisesti tehty valinta matkailun liiketoimintaan suuntautumiseksi, koska suuri osa matkailualan tehtävistä tapahtuu liikeyrityksissä, ja on erittäin todennäköistä, että jokainen valmistuva joutuu yrityksissä markkinoinnin ja rahaliikenteen kanssa tekemisiin, koska perinteiset julkisetkin matkailupalvelut ovat muuttumassa liiketoiminnaksi kannattavuustavoitteineen. Opinnoissa tavoitteena on oppia joustava ja palveluhenkinen asenne sekä työelämässä tarvittavat yhteistyökyvyt. Edelleen tavoitteena on monipuolinen markkinointiosaaminen, taloushallinnon ajankohtaistaidot, luonnon, kulttuurin ja ympäristön huomioiva näkemys, alan kansainvälisen kehityksen tuntemus, tarpeellinen kielitaito ja kyky tehdä tulosta. Keskeiset opiskelukokonaisuudet ovat matkailun toimintaympäristöön ja matkailupalveluihin perehtyminen, markkinointi-, yrittäjyys- ja liiketoimintaopinnot, viestintätaidot, tutkimusmenetelmät ja tietotekniikan hyväksikäytön oppiminen. Opiskelija syventää opintojaan talouden johtamiseen, markkinoinnin johtamiseen ja matkailuyrittämiseen valitsemallaan tavalla. Harjoittelupaikat opiskelija voi valita itse joko kotimaasta tai ulkomailta. Harjoittelun jälkimmäisestä, ns. syventävästä vähintään 10 ov:n harjoittelusta opiskelija laatii laajan analyyttisen raportin. Opinnäytteen tavoitteena on syventää jotakin ammatillista osaamisaluetta ja kypsyä ymmärtämään ja analysoimaan opittua. Opinnäytetyö tehdään yleensä opintojen loppuvaiheessa joko harjoittelun yhteydessä harjoitteluyhteisöön liittyen, ulkopuolisena toimeksiantona tai omavalintaisesta aihepiiristä. Opinnäytteen laajuus on 10 ov. Matkailun koulutusohjelma johtaa restonomin (AMK) tutkintoon. Koulutusohjelman laajuus kokonaisuudessaan on 140 opintoviikkoa: perusopinnot 30 ov, ammattiopinnot 40 ov, syventävät vaihtoehtoiset ja vapaasti valittavat opinnot 40 ov, työharjoittelu 20 ov ja opinnäytetyö 10 ov. Opinnot kestävät 3,5 vuotta. Opiskelijat ovat sijoittuneet pääasiassa liikenneyhtiöihin, majoitusliikkeisiin, matkailuorganisaatioihin ja jossain määrin myös matkatoimistoihin. Heti valmistumisen jälkeen tehtävät ovat olleet selkeästi suoritustason tehtäviä, joista on hyvä ponnistaa eteenpäin ja etsiä oma ura. KIRJOITTAJAN YHTEYSTIEDOT: Anneli Juutilainen, KTL yliopettaja MAMK, Savonlinnan yksikkö matkailu Savonniemenkatu 6, SAVONLINNA

19 19 Hertta Asikainen AMMATTIKORKEAKOULUOPISKELIJAN NÄKÖKULMA Hertta Asikainen on 26-vuotias, Hyvinkäältä kotoisin oleva opiskelija, jonka suuntautumisvaihtoehto Mikkelin ammattikorkeakoulussa on matkailun markkinointi. Hän valmistuu Travelian aikuislinjalta tradenomiksi keväällä Näkökulma opintoihin O len ollut positiivisesti yllättynyt siitä, että Traveliassa minun on ollut mahdollista yhdistää omia kiinnostuksenkohteitani opintoihin, jolloin tutkinnostakin tulee enemmän oman näköinen ja persoonallinen. Erityisesti aikuislinjalla opiskelu on hyvin itsenäistä, ja jokainen on itse vastuussa oman henkilökohtaisen opintosuunnitelmansa noudattamisesta. Aikuislinjan opiskelijoilla on usein takanaan erilaisia opintoja. Tällöin opiskelussa korostuu myös luokattomuus, sillä opiskelijat suorittavat kursseja yksilöllisen opintosuunnitelmansa mukaisesti. Opiskeluohjelman asettamissa raameissa on siis mahdollista liikkua melko vapaasti. Itselleni läheisiä asioita ovat olleet kansainvälisyys ja kielten opiskelu. Koen, että Traveliassa näitä molempia on mahdollista toteuttaa käytännön tasolla vaihto-opiskelun, ulkomaisten vaihto-oppilaiden tutoroinnin, harjoittelun ja ainevalintojen kautta. Vaihdossa suoritetut opinnot hyväksi luetaan täysimääräisinä kotimaisiin opintoihin, jolloin niistä voi muodostua merkittävä osa tutkintoa. Vaihto-opintojen sekä Traveliaan saapuvien ulkomaisten vaihto-oppilaiden kautta on minulla ollut mahdollisuus vertailla omaa opinto-ohjelmaamme muihin eurooppalaisiin matkailun koulutusohjelmiin. Yhteistä näille kaikille näyttää olevan mahdollisuus vaihto-opiskeluun ja harjoitteluun ulkomailla. Suomalaisten opinto-ohjelmien erikoisuutena on nähdäkseni se, että aloittavilla opiskelijoilla voi olla toisistaan paljonkin poikkeavat koulutus- ja työelämän taustat. Suomalaisiin koulutusohjelmiin pyrkijöille ei myöskään tietääkseni aseteta ikärajoituksia, toisin kuin monissa muissa maissa. Erityisesti aikuislinjalla opiskelun tekeekin mielenkiintoiseksi se, että opiskelijoilla on erilaiset lähtökohdat ja he edustavat erilaisia ikäluokkia. Tämä helpottaa varmasti myös sopeutumista erilaisiin työyhteisöihin tulevaisuudessa. Vaihto-oppilasjakson aikana taas on mahdollista saada runsaasti kokemuksia ryhmätyöstä eri kansalaisuuksia edustavien opiskelijoiden kanssa. Olisikin erityisen tärkeää, että opiskelijat saisivat mahdollisimman varhaisessa vaiheessa opintoja monipuolisesti tietoa opinto-ohjelman tarjoamista mahdollisuuksista, kuten esim. vaihdosta ja harjoittelumahdollisuuksista ulkomailla. Nykyisellään osalta opiskelijoista saattavat jäädä nämä mielenkiintoi-

20 20 set vaihtoehdot huomioimatta ja hyödyntämättä, sillä aiheista tarjottavan tiedon saaminen on pitkälti oman aktiivisuuden varassa. Koulutusyksikkömme ja yrityssektorin välisiä yhteyksiä tulisi entisestään lisätä. Toistaiseksi opiskelijoiden edellytetään etsivän esimerkiksi harjoittelupaikkansa täysin omatoimisesti. Monissa muissa eurooppalaisissa matkailualan koulutuslaitoksissa on luotu tiiviit kontaktit yrityselämään. Näissä koulut hankkivat opiskelijoille harjoittelupaikat, jonka lisäksi opiskelijoita autetaan työelämään sijoittumisessa tutkinnon valmistuttua. Näin koulujen on helpompi valvoa harjoittelupaikkojen tasoa ja harjoitteluohjelmien sisältöä. KIRJOITTAJAN YHTEYSTIEDOT: Hertta Asikainen opiskelija MAMK, Savonlinnan matkailualan koulutusyksikkö Travelia Savonniemenkatu SAVONLINNA @mailigw1.mikkeliamk.fi