Vuosikertomus Lakimiesliitto

Transkriptio

1 Vuosikertomus 2012

2

3 Vuosikertomus 2012 Lakimiesliitto

4 Sisällys Toiminnanjohtajan katsaus... 1 Liiton johto... 1 Valtuuskunta... 2 Työmarkkinatoimikunta... 2 Keskuslakkotoimikunta... 3 Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusjaosto... 3 Julkisen sektorin edunvalvonta... 3 Yksityisen sektorin edunvalvonta... 5 Palkkatutkimus... 7 Vähimmäispalkkasuositus... 8 Oikeuspolitiikka... 8 Koulutuspolitiikka... 8 Järjestötoiminta... 9 Jäsenhankintaprojekti Viestintä Opiskelijatoiminta Olennaiset tapahtumat tilikaudella ja sen päättymisen jälkeen Tuloslaskelma Tase Liiteosa Lakimiesliitto

5 Toiminnanjohtajan katsaus Lakimiesliitolle vuosi 2012 oli uusien toimintatapojen rakentamisen aikaa. Tavoitteena oli vastata jäsenten muuttuviin ja lisääntyviin palvelutarpeisiin. Kevätvaltuuskunnassa hyväksytty Oikeus ja kohtuus Lakimiesliiton strategia vuoteen 2018 sekä joulukuun alusta muuttunut organisaatiorakenne valmisteltiin jäsenen parasta ajatellen. Strategiaprosessin yhteydessä liiton missio kiteytyi muotoon Ylivertaisen edunvalvonnan ja palvelutarjonnan tuottaminen kasvavalle jäsenkunnalle kustannustehokkaasti. Missio ei jäänyt pelkäksi sanahelinäksi, vaan se toimi ohjenuorana päätöstilanteissa. Uusia palveluja myös lanseerattiin ylivertaisen palvelutarjonnan hengessä, esimerkkeinä huippusuosituksi osoittautunut Lakimiesliiton mentorointiohjelma ja CV-coach. Työmarkkinaedunvalvonnan osalta vuosi oli hieman tavanomaista rauhallisempi, sillä raamisopimuksen mukaiset työ- ja virkaehtosopimukset olivat voimassa. Tämä mahdollisti useiden uusien toimintaideoiden valmistelun myös työmarkkinapuolelle, joita kirjattiin lukuisia vuoden 2013 toimintasuunnitelmaan. Koulutuspoliittisen edunvalvonnan agendalla oli vahvasti Itä-Suomen yliopiston havittelema oikeustieteen tutkinnonanto-oikeus. Liiton perustellusta kritiikistä huolimatta tutkinnonanto-oikeus myönnettiin. Välit Itä-Suomen yliopiston oikeustieteiden laitokseen olivat hyvät läpi vuoden, kuten muihinkin tiedekuntiin ne ovat perinteisesti olleet. Oikeusministeriön liian vähäiset voimavarat nousivat esille useita kertoja vuoden aikana. Puute konkretisoituu esimerkiksi tuomioistuinten lakkauttamisina ja yhdistämisinä, mitkä ovat ongelmallisia päätöksiä kansalaisten ja yhteisöjen oikeuspalvelujen saatavuuden näkökulmasta työpaikastaan huolestuneista jäsenistämme puhumattakaan. Vuoden aikana vahvistimme yhteydenpitoamme päättäjiin ja virkamiehiin sekä tehostimme mediasuhteidemme hoitoa. Toimivat yhteydet ovat työkalu, jolla voidaan pyrkiä vaikuttamaan isoihin rakenteellisiin muutoksiin jo valmisteluvaiheessa. Haasteitakin siis oli, mutta yksi tärkeimmistä mittareista vahvisti käsitystä siihen, että liitto menee oikeaan suuntaan. Jäsenmäärämme kasvoi vuoden aikana yli 200 jäsenellä. Tulos on hieno, ja siitä saamme kiittää toimihenkilöiden lisäksi kaikkien liiton aktiivien arvokasta panosta. Palkatta pitkän työpäivän jälkeen aikansa ja tarmonsa liiton eteen antaville luottamushenkilöille on syytä antaa lämmin kiitos. Jäsenmäärän kasvu myös vahvistaa liiton taloutta. Liiton johto Liiton puheenjohtajana toimi professori Risto Nuolimaa valtuuskunnan kokoukseen asti ja sen jälkeen käräjätuomari Asko Nurmi. Varapuheenjohtajana toimi asianajaja Salme Sandström valtuuskunnan kokoukseen asti ja sen jälkeen professori Tuula Linna. Liiton hallituksen puheenjohtajana toimi kihlakunnansyyttäjä Harri Lindberg. Hallituksen jäsenillä oli kullakin vastuu yhdestä valiokunnasta. Järjestövaliokunnan puheenjohtajana toimi VT, ma hallinto-oikeustuomari Taina Hakkarainen, koulutuspoliittisen valiokunnan puheenjohtajana käräjätuomari Tuija Turpeinen, talousvaliokunnan puheenjohtajana OTL, johtaja Jyri Terämaa, opiskelijavaliokunnan puheenjohtajana asianajaja Satu Karhunen, oikeuspoliittisen valiokunnan puheenjohtajana asianajaja Pekka Jäntti, julkisen sektorin valiokunnan puheenjohtajana OTK, vanhempi oikeuskanslerinsihteeri Pekka Liesivuori ja yksityissektorin valiokunnan puheenjohtajana VT, Senior Uudenmaankatu 4 6 B, FI Helsinki lakimiesliitto.fi 1 Lakimiesliitto

6 Legal Counsel Jarmo Hyvärinen, joka toimi hallituksen varapuheenjohtajana. Opiskelijoita hallituksessa edusti Ted Apter. Hänellä on ollut puhe- ja läsnäolo-oikeus hallituksen kokouksissa. Liiton toiminnanjohtajana toimi OTK Jorma Tilander Valtuuskunta Valtuuskunnan sääntömääräiset kevät- ja syyskokoukset pidettiin ja Helsingissä. Kevätkokouksessa sääntömääräisten asioiden lisäksi hallitus toi selvityksen työmarkkinatilanteesta, stipendirahaston ja työmarkkinarahaston omaisuuden hoidosta sekä myönnetyistä avustuksista/varoista, vahvistettiin Lakimiesliiton strategia, hyväksyttiin Tylyn jäsenhakemus ja kuultiin Akavan puheenjohtajan Sture Fjäderin esitelmä Akavan vaikuttamisen ja uudistamisen painopisteet 2012 syksyn 2011 raamisopimus ja työurasopimus 2012, näkyykö akavalainen jälki?. Kokouksessa jaettiin myös stipendit parhain arvosanoin edellisen vuoden aikana oikeustutkinnon suorittaneille. Kokouksessa annettiin katsaus alkuvuoden 2012 toimintaan ja tapahtumiin sekä lähetekeskustelu vuodelle Syyskokouksessa vahvistettiin toimintasuunnitelma ja talousarvio sekä määrättiin palkkiot. Lakimiesliiton puheenjohtajista olivat erovuoroisia: puheenjohtaja professori Risto Nuolimaa, varapuheenjohtaja asianajaja Salme Sandström ja hallituksen puheenjohtaja kihlakunnansyyttäjä Harri Lindberg. Hallituksen erovuoroisia jäseniä olivat asianajaja Satu Karhunen, OTK, vanhempi oikeuskanslerinsihteeri Pekka Liesivuori ja asianajaja Pekka Jäntti. Lakimiesliiton puheenjohtajaksi valittiin käräjätuomari Asko Nurmi ja varapuheenjohtajaksi valittiin professori Tuula Linna sekä Lakimiesliiton hallituksen puheenjohtajaksi Senior Legal Counsel Jarmo Hyvärinen. Hallitukseen valittiin kaksivuotiskaudelle erovuoroisten tilalle apulaispoliisipäällikkö Antero Rytkölä, asianajaja Antti Sorjonen ja asianajaja Satu Karhunen sekä yksivuotiskaudelle OTK, vanhempi oikeuskanslerinsihteeri Pekka Liesivuori. Syyskokouksessa kuultiin työ- ja elinkeinoministeriön eritysasiantuntijan Maija Lyly-Yrjänäisen esitelmä Työolobarometrin tuloksista. Ajankohtaisesta työmarkkinatilanteesta kertoivat Lakimiesliiton Tarja Niemelä ja Tommi Rainerma. Työmarkkinatoimikunta Työmarkkinatoimikunta on julkisen sektorin valiokunnan ja yksityissektorin valiokunnan yhteistyöelin. Toimikunnan kokouksiin on osallistunut keskuslakkotoimikunnan puheenjohtaja, tasaarvo- ja yhdenvertaisuusjaoston puheenjohtaja sekä Vara- ja Oikeusnotaariliiton edustaja. Työmarkkinatoimikunta kokoontui toimintavuonna 2012 yhteensä 4 kertaa. Työmarkkinatoimikunnan kokouksissa käsiteltiin niin julkisen sektorin kuin yksityissektorin ajankohtaisia työmarkkinakysymyksiä, työmarkkinakentän muutoksia, seuraavan neuvottelukierroksen neuvottelutavoitteita, valtion budjettiin ja kehysriiheen liittyneitä asioita, valtion vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmaa, keskushallinnon uudistamishanketta sekä valmisteltiin asiakirja Mietteitä seuraavaa neuvottelukierrosta varten. Kokouksissa seurattiin myös tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusjaoston ja keskuslakkotoimikunnan toimintaa. Työmarkkinatoimikunta teki myös esitykset Lakimiesliiton vähimmäispalkkasuosituksiksi. Perinteinen liiton hallituksen, julkisen sektorin valiokunnan, yksityissektorin valiokunnan ja keskuslakkotoimikunnan Edunvalvontaseminaari järjestettiin Tallinnassa edellä Uudenmaankatu 4 6 B, FI Helsinki lakimiesliitto.fi 2 Lakimiesliitto

7 mainittujen valiokuntien kehittämispäivien yhteydessä. Seminaarissa keskityttiin käsittelemään Lakimiesliiton strategiaa. Keskuslakkotoimikunta Keskuslakkotoimikunta piti vuonna 2012 kaksi kokousta. Kokouksissa käytiin läpi ajankohtaisia työmarkkina-asioita ja kulloinkin vallitsevaa neuvottelutilannetta. Keskuslakkotoimikunta piti yllä tarvittavaa järjestöllistä valmiutta yhteistyössä muiden akavalaisten järjestöjen ja neuvottelujärjestöjen kanssa. Keskuslakkotoimikunnassa käytiin keskustelua siitä, mitkä ovat Lakimiesliiton keskuslakkotoimikunnan tehtävät muuttuneessa työmarkkinatilanteessa ja millaisia toimenpiteitä ja/tai muutoksia ne jatkossa keskuslakkotoimikunnalta edellyttävät. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusjaosto Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusjaosto toimii työmarkkinatoimikunnan alaisuudessa. Tämän järjestelyn tavoitteena on korostaa tasa-arvotoiminnan merkitystä osana edunvalvontatoimintaa. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusjaoston tehtävänä on muun muassa edistää sukupuolten välistä tasaarvoa Lakimiesliiton toiminnassa sekä järjestää keskustelutilaisuuksia ja seminaareja ajankohtaisista tasa-arvoasioista ja niihin läheisesti liittyvistä vastaavista asioista, kuten yhdenvertaisuuden toteutumisesta kaikilla osa-alueilla. Jaosto on toiminnassaan jo useamman vuoden ajan käsitellyt tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusasioita laajemmin kuin pelkästään sukupuolten välisen tasa-arvon kannalta. Tästä syystä jaosto esitti liiton hallitukselle tasa-arvojaoston nimen muuttamista tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusjaostoksi. Liiton hallitus hyväksyi nimen muutoksen pitämässään kokouksessa. Jaosto teetti toimintavuoden aikana jäsenistölle kyselyn tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusasioista työelämässä. Kyselyn tuloksista on tarkoitus tehdä juttu Lakimiesuutisiin. Jaosto suunnitteli Justitian Salonki -tilaisuutta keväälle 2013 teemalla Kiusaako pomo? kiusaaminen ja häirintä työpaikalla. Jaosto käsitteli kokouksissaan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusasioita ja analysoi liiton palkkatutkimuksen tuloksia tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden näkökulmista. Jaoston puheenjohtaja oli liiton edustajana mukana tapaamassa Anneli Jäätteenmäkeä Euro-meppi -tapaamisessa Julkisen sektorin edunvalvonta Liiton jäsenistä vuoden 2012 lopussa toimi Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n sopimusalojen piirissä yhteensä Julkisen sektorin jäsenistö jakautui sopimusaloille seuraavasti: valtio 4 486, kunta 411, kirkko 22 ja muut 1. Yliopistosektorilla toimivia jäseniä oli 201. Julkisen sektorin ja yliopistojen edunvalvonnasta liiton organisaatiossa vastasi hallituksen apuna toimiva julkisen sektorin valiokunta. Valiokunnan kuntajaosto käsitteli erityisesti kuntasektoria koskevia työmarkkinakysymyksiä. Toimintaympäristö Julkisella sektorilla neuvottelu- ja sopimustoimintaa hoitaa Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry yhtenä pääsopijajärjestöistä. JUKO ja erityisesti sen sektorikohtaiset neuvottelukunnat päättävät myös julkisen sektorin virka- ja työehtosopimusten hyväksymisestä. JUKOn jäseniä ovat järjestökokonaisuudet. Lakimiesliitto on Julkisen sektorin esimiehet ja Uudenmaankatu 4 6 B, FI Helsinki lakimiesliitto.fi 3 Lakimiesliitto

8 asiantuntijat JEA ry:n jäsenjärjestö ja kuuluu sitä kautta JUKOon. Jäsenjärjestöjen kautta JUKOn sopimustoiminnan piirissä oli vuoden 2012 alussa yhteensä jäsentä, joista noin 68 % kuntasektorilla, noin 15 % valtiosektorilla ja noin 11 % yliopistosektorilla. Valtiosektorin jäsenmäärä oli noin ja yliopistosektorin noin Paikallistason neuvottelutoiminnasta huolehtivat jukolaiset luottamusmiehet, joiden tehtävänä on hoitaa kaikkien akavalaisten edunvalvontaa virastotasolla. Luottamusmiehet neuvottelevat palkkausjärjestelmistä, paikalliserien kohdentamisesta sekä yleensä virasto- ja paikallistason kysymyksistä. Liiton edustajat ovat toimineet JUKOn puheenjohtajistossa ja hallituksessa, valtion neuvottelukunnassa, valtion keskuslakkotoimikunnassa, kunnan neuvottelukunnan kvtes-jaostossa, yliopistoneuvottelukunnassa, JEAn toimielimissä sekä erilaisissa työryhmissä. Neuvottelu- ja sopimustoiminta Vuonna 2012 neuvoteltiin julkisen sektorin kaikilla sopimusaloilla ja yliopistosektorilla raamisopimuksen mukaisesta järjestelyerästä. Valtiosektorilla sovittiin 0,5 % virastoerästä lukien. Kunnan ja kirkon sektorilla järjestelyerä käytettiin keskustasolla sovittuihin tekstimuutoksiin, joita olivat 6 päivän palkallinen isyysvapaa ja vuosilomajärjestelmän kehittäminen. Yliopistosektorilla järjestelyerä käytettiin palkkausjärjestelmätaulukon kehittämiseen. Loppuvuodesta 2012 aloitettiin valmistautuminen seuraaviin sopimusneuvotteluihin. Lakimiesliitto asetti työelämätavoitteet ja sektorikohtaiset tekstitavoitteet. Muu edunvalvonta Julkisen sektorin valiokunnan kokouksissa käsiteltiin vuoden aikana muun muassa valtion rakenneja organisaatiouudistuksia, valtiosektorin palkkausjärjestelmiä sekä valtion määräaikaisia palvelussuhteita. Näissä asioissa vaikutettiin neuvottelujärjestö JUKOn kannan määrittelyihin sekä myös välittömästi päätöksentekijöihin. Liiton toimisto antoi jäsenille virka- ja työsuhteeseen liittyviä neuvoja ja ohjeita palvelussuhteen ehtoihin liittyvissä kysymyksissä. Yhteydenottoja tuli vuoden aikana yhteensä 650 julkisella sektorilla työskenteleviltä jäseniltä. Paikallistasolla neuvoja antoi lisäksi paikallinen jukolainen luottamusmies, joka hoiti myös paikallistason neuvottelutoiminnan. Paikallistoiminta ja koulutus Julkisen sektorin paikallistoiminta tapahtuu pääosin jukolaisten luottamusmiesten toimesta. Keskeistä paikallistason toiminnassa järjestötasolla onkin luottamusmiesten tukeminen ja toimintaedellytysten parantaminen. Lakimiesliitto jatkoi virastokierrosta, jonka tarkoituksena on järjestää virastokäyntejä sellaisiin virastoihin, joissa työskentelee paljon lakimiehiä. Luottamusmiehiä koulutetaan yhteistoiminnassa muiden järjestöjen kanssa sekä tuetaan lisäksi kummiasiamiestoiminnalla jakamalla tietoutta neuvottelutoiminnasta ja sopimuksista ja osallistumalla virastojen tilaisuuksiin. Koulutustoiminta tapahtuu jukolaisena yhteistyönä, johon osallistuvat JUKOn toimiston henkilökunta ja järjestöjen edustajat. Toimintavuoden aikana järjestettiin eri sopimusaloilla noin 30 koulutustilaisuutta luottamusmiehille, joihin myös Lakimiesliiton jukolaiset luottamusmiehet aktiivisesti osallistuivat. Koulutusten aiheina ovat olleet muutostilanteet, palkkausjärjestelmät sekä Uudenmaankatu 4 6 B, FI Helsinki lakimiesliitto.fi 4 Lakimiesliitto

9 erilaiset sopimuksiin liittyvät erityiskysymykset. Luottamusmiesten lisäksi koulutuksiin on osallistunut myös järjestöjen luottamushenkilöitä ja muita edunvalvontaan osallistuvia. Yksityisen sektorin edunvalvonta Lakimiesliittoon kuului vuoden 2012 lopussa jäsentä, jotka olivat liiton jäsenrekisteriin ilmoittaneet toimivansa yksityisellä sektorilla. Yksityissektorin jäsenmäärä kasvoi edellisestä vuodesta 2,5 %. Yksityissektorin edunvalvonnasta vastaa liiton hallituksen apuna yksityissektorin valiokunta. Toimintaympäristö Liiton oman toiminnan lisäksi yksityissektorin edunvalvontaa toteutettiin yhteistyössä eri tahojen kanssa sekä keskusjärjestö-, neuvottelujärjestö-, liitto- että paikallistasolla. Työehtosopimuksia koskevaa neuvottelu- ja sopimustoimintaa liitto hoitaa Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry:n kautta. YTN vastaa Akava-yhteisössä tehdyn työnjaon mukaisesti sopimus- ja neuvottelutoiminnasta yksityisellä sektorilla. YTN:n muodostavat 20 akavalaista järjestöä ja YTN edustaa noin YTN-liiton jäsentä. Yksityisen sektorin muun edunvalvonnan eli yrittäjien ja ammatinharjoittajien edunvalvonnan, kansainvälisen edunvalvonnan, työelämän lainsäädännön, yhteiskuntapoliittisen vaikuttamisen jne. osalta liitto tekee tiivistä yhteistyötä Akava-keskusjärjestön kanssa. Liiton toimiston edustajat toteuttivat lakimiesten edunvalvontaa Akava-organisaation monissa toimielimissä. Liiton edustajat toimivat useissa YTN:n eri toimielimissä. Paikallis- eli yritystasolla edunvalvontayhteistyötä tehtiin YTN-liittojen jäsenten muodostamien yritysyhdistysten kanssa. Työpaikoilla järjestettiin jäsentilaisuuksia, joissa lukuisten yhteistoimintaneuvottelujen vuoksi jouduttiin keskittymään ko. kysymyksiin lisäksi tilaisuuksissa valotettiin mm. akavalaisten esimiesten ja asiantuntijoiden edunvalvontaa sekä järjestäytymistä samoin kuin YTN:n työehtosopimustoimintaa. Palkansaajapuolella tiivistettiin yli keskusjärjestörajojen tapahtuvaa erityisesti vientiteollisuuden edunvalvontaa, kun Teollisuuden Palkansaajat -neuvottelukunta päätti vuoden 2013 alusta jatkaa toimintaansa rekisteröitynä yhdistyksenä. Teollisuuden Palkansaajat TP ry:hyn liittyi myös kolme YTN:n suurinta jäsenjärjestöä. Elinkeinoelämän keskusliitto EK uudisti organisaatiotaan ja teki lukuisia henkilöstövaihdoksia. Neuvottelu- ja sopimustoiminta Syksyllä 2011 solmitun raamisopimuksen pohjalta solmitut työehtosopimukset olivat voimassa, joten varsinaista neuvottelukierrosta ei toimintavuonna käyty. Teknologiateollisuus-työnantajaliitto tosin loppukesästä vihjaili irtaantumista raamisopimuksesta. Syksyllä kiristyivät työmarkkinajärjestöjen välit, kun Elinkeinoelämän keskusliiton hallitus kaatoi valmiiksi neuvotellun esityksen lainsäädännöksi raamisopimukseen liittyvästä niin sanotusta kolmen päivän koulutusoikeudesta. Koulutusoikeuskysymys hiersi järjestöjen välejä koko loppuvuoden. YTN ja työnantajaliitto Palta solmivat toimintavuonna yrityskehitysorganisaatioita koskevan työehtosopimuksen samoin kuin ylioppilaskuntia koskevan yhteisen työehtosopimuksen. Uudenmaankatu 4 6 B, FI Helsinki lakimiesliitto.fi 5 Lakimiesliitto

10 Seuraten raamisopimuksen sekä YTN:n työehtosopimusten eri työryhmien työskentelyä vaikutettiin työryhmissä esillä olleisiin asioihin. Myös maan hallituksen kehysriiheä koskevat kysymykset samoin kuin työurasopimuksen linjaukset keskusteluttivat yksityissektorin edunvalvonnassa. Toimintavuoden aikana tavattiin yksityissektorin jäsenkunnan kannalta keskeisiä teollisuutta edustavia työnantajaliittoja: Kemianteollisuus ja Teknologiateollisuus Tapaamisissa käsiteltiin nimenomaan lakimiesten työmarkkina-asemaa. Seuraavaa neuvottelukierrosta varten valmisteltiin yksityissektorin valiokunnassa yleisiä työmarkkinalinjauksia sekä yksityisen sektorin neuvottelutavoitteita. Lisäksi päätettiin toteuttaa seuraavan vuoden alussa jäsenistölle erillinen kysely paikallisesta sopimisesta. Muu edunvalvonta Yksityissektorin valiokunta keskittyi kokouksissaan etupäässä sekä työmarkkina- ja edunvalvontakysymyksiin että työelämän lainsäädäntöön liittyviin asioihin. Esillä olivat työmarkkinakysymysten lisäksi mm. tekijänoikeustoimikunnan mietintö EU:n tietosuojalainsäädännön uudistamisesta, komission ehdotus hankintadirektiiviksi, työelämän yhdenvertaisuuslain valmistelu, komission kuuleminen eurooppalaisen yhtiöoikeuden tulevaisuudesta, järjestöjen kanneoikeus, lainsäädäntö luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista, tietosuojavaltuutetun toimiston laatima luonnos ohjaukseksi koskien työntekijöiden terveydentilatietojen sekä sairauspoissaolotietojen käsittelyä työpaikoilla sekä niiden työterveyshuoltoon luovuttamista, komission julkinen kuuleminen yhtiöiden hallituspaikkojen jakautumisesta sukupuolen mukaan, työtapaturma- ja ammattitautilainsäädännön kokonaisuudistus, oikeusministeriön ehdotus syyteneuvottelusta ja syyttämättä jättämisestä sekä työaikadirektiivi. Pääkaupunkiseudun rahoitusalalla työskenteleville jäsenille järjestettiin jäsentilaisuus, jossa keskusteltiin muun muassa rahoitusalan työehtosopimuksesta, lakimiesten palkkauksesta toimialalla sekä Lakimiesliiton ajankohtaisista asioista. Asianajosektorilla työskenteleville vuonna 2007 tai sen jälkeen valmistuneille lakimiehille tehtiin kysely alan työoloista. Kyselyssä pyydettiin kertomaan mihin asioihin Lakimiesliiton tulisi vaikuttaa ja millä tavoin. Vastaukset julkistettiin muun muassa Lakimiesuutiset-lehdessä sekä sisällytettiin osin edunvalvonnan toiminnoiksi. Perintäalan lakimiesten palkkatason syitä sekä palkkarakennetta kartoitettiin perintäalan toimistoille loppuvuodesta lähetetyllä kyselyllä, koska palkkatutkimuksen mukaan perintäalan palkojen taso poikkeaa muista toimialoista. Kyselyn tuloksia hyödynnetään edunvalvontatoiminnassa. Teollisuuslakimiehet-yhdistyksen kanssa järjestettiin Valkoisessa Salissa Kansainvälisyys lakimiehen työssä keskustelutilaisuus, jossa paneuduttiin kansainvälisissä yhteyksissä työskentelevien lakimiesten toimintavalmiuksiin, uravalintoihin ja kouluttautumiseen. Lakimiesliitto järjesti toisen kerran Kansallismuseon auditoriossa oikeudenkäyntikuluihin keskittyneen Oikeusturva kuka maksaa viulut -tilaisuuden, koska edellisenä vuonna se sai niin suuren suosion, etteivät kaikki ilmoittautuneet mahtuneet mukaan. Lakimiesliitto järjesti Musiikkitalolla Rikoksen uhrin asema -tilaisuuden, jossa kattavasti käsiteltiin eri ammattiryhmien näkökulmasta rikoksen uhrin tosiasiallista asemaa. YTN-yhteistyönä päivitettiin Työsuhdeoppaan nettiversio. Uudenmaankatu 4 6 B, FI Helsinki lakimiesliitto.fi 6 Lakimiesliitto

11 Toimintavuoden aikana yksityissektorin työsuhdeneuvonnan yhteydenottoja oli yhteensä noin 650. Etenkin vuoden loppupuolella eri toimialoilla käydyt yhteistoimintaneuvottelut näkyivät lisääntyneinä yhteydenottoina liiton työsuhdeneuvontaan. Liiton toimistossa annettiin neuvontaa yksityissektorin jäsenille niin työsuhdeturvaan liittyvissä kysymyksissä kuin työsuhteen ehtoja koskevissa asioissa. Yksittäisten työnantajien/työnantajaliittojen kanssa neuvoteltiin liiton jäsenten työsuhteeseen liittyvissä riitatilanteissa. Oikeudenkäynneissä liiton jäsenet käyttivät liiton oikeusturvavakuutusta. Yksityissektorin valiokunnan Kehittämispäivä toteutettiin Edunvalvontaseminaarin yhteydessä Kehittämispäivän aikana käsiteltiin paikallista sopimista, lakimiesidentiteettiä sekä Lakimiesliiton yhtenäisyyttä ja strategiaa. Ammatinharjoittajat ja yrittäjät Ammatinharjoittajien ja yrittäjien edunvalvontaa valiokunta teki yhteistyössä Akavan ammatinharjoittajien ja yrittäjien työryhmän kanssa. Valiokunta käsitteli säännöllisesti kokouksissaan jaostossa esillä olleita asioita. Akavan yrittäjäpalkintotyöryhmässä Lakimiesliittoa edustanut asianajaja Mika Ilveskero pyysi toimintavuonna eroa tehtävästä ja hänen tilalleen nimettiin Lakimiesliiton edustajaksi asianajaja Riitta Leppiniemi. Liitto teki oikeusministeriölle esityksen oikeusavun tuntipalkkion määrän nostamisesta mahdollisimman pian 100 eurosta vähintään 130 euroon tunnilta. Lisäksi esitettiin, että oikeusministeriö tarkistaisi jatkossa tuntipalkkion määrää siten, että se nykyistä paremmin seuraisi yleistä ansiokehitystä. Reilu työnantaja -tunnustuksella Lakimiesliitto on pyrkinyt kannustamaan työnantajia, erityisesti asianajoalalla, kiinnittämään huomiota työoloihin liittyviin kysymyksiin, jotka toimivat myös rekrytointivaltteina kilpailtaessa uusista työntekijöistä. Reilu työnantaja -tunnustus ja siihen liittyvän leiman käyttöoikeus myönnettiin vuoden 2012 aikana kolmelle uudelle työnantajalle. Ammatinharjoittajien ja yrittäjien työttömyysturvan sekä työttömyyskassatoiminnan kehittämistä valmisteltiin Ammatinharjoittajien ja yrittäjien työttömyyskassassa. Kassan hallituksen varapuheenjohtajana toimi yksityissektorin valiokunnan jäsen Timo Salminen ja hallituksen jäsenenä valiokunnan jäsen Otso Nykänen. Palkkatutkimus Lakimiesliiton palkkatutkimus toteutettiin perinteiseen tapaan lokakuun 2012 palkkatiedoista. Tutkimuksen tulokset valmistuvat alkuvuodesta Vuoden 2011 palkkatutkimuksen tulokset valmistuivat alkuvuodesta Tulokset uutisoitiin näyttävästi Lakimiesuutiset-lehdessä, jaettiin liiton verkkosivujen jäsenosiossa ja niitä hyödynnettiin liiton edunvalvonnassa. Palkkatutkimukseen vastanneiden kesken arvottiin kaksi vapaavalintaista Lakimiesliiton koulutuksen kurssia tai Suomen Lakimiehet matrikkelia: palkinnon voittivat Pertti Välimäki Lahdesta ja Antti Kolehmainen Kuopiosta. Liitto teki palkkatutkimusyhteistyötä YTN:n kanssa. YTN:n tutkijat kokosivat eri YTN-liittojen vastaavista tutkimuksista sekä koko YTN-kenttää että eri toimialoja koskevat tiedot. Lisäksi YTN- Uudenmaankatu 4 6 B, FI Helsinki lakimiesliitto.fi 7 Lakimiesliitto

12 liittojen omiin palkkatutkimuksiin sisällytettiin tiettyjä yhteisiä kysymyksiä. YTN:n tietoja käytetään neuvottelutoiminnassa niin neuvottelujärjestö-, liitto- kuin yritystasolla. Vähimmäispalkkasuositus Liiton hallitus vahvisti vähimmäispalkkasuositukset. Vuonna 2012 vastavalmistuneen oikeustieteen maisterin vähimmäispalkkasuositus oli euroa kuukaudessa (vuonna 2011: euroa) ja vastavalmistuneen oikeusnotaarin euroa kuukaudessa (vuonna 2011: euroa). Lakimiesliiton palkkasuositukset annettiin opiskelijoiden osalta myös tuntipalkkoina. Kuukausipalkka Tuntipalkka Opintopisteet Alaraja Yläraja Alaraja Yläraja e e 11,50 e 12,80 e e e 12,80 e 14,80 e e e 14,80 e e e e 17,90 e 19,30 e Yli e 19,30 e Oikeuspolitiikka Vuonna 2012 Lakimiesliitto jatkoi vaikuttamista oikeuslaitoksen ja oikeusjärjestelmän toimintaa koskeviin kysymyksiin muun muassa antamalla lausuntoja ja pitämällä tiiviisti yhteyttä eri oikeuspolitiikan vaikuttajatahoihin. Lakimiesliitto järjesti rikoksen uhrin asemaa koskevan seminaarin, joka oli katsottavissa myös verkon välityksellä. Koulutuspolitiikka Vuonna 2012 liitto pyrki vaikuttamaan tutkinnonanto-oikeuden myöntämiseen Itä-Suomen yliopiston oikeustieteiden tiedekunnalle. Hankkeelle ei vaikuttanut olevan koulutus- tai työvoimapoliittisia asiaperusteita. Tutkinnonanto-oikeus kuitenkin myönnettiin, minkä jälkeen Lakimiesliiton huomio kiinnittyi siihen millä toimilla voidaan varmistaa koulutuksen korkea laatu kaikissa tiedekunnissa. Yhteyksiä tiedekuntiin vahvistettiin Helsingissä järjestetyllä seminaarilla, jossa oli edustus Turun, Helsingin, Lapin ja Itä-Suomen yliopistosta. Tilaisuuden aiheena oli muun muassa koulutuksen laadun kehittäminen ja eri tiedekuntien valitsemat painopistealueet. Yhteydenpitoa päätettiin jatkaa myös tulevina vuosina. Uudenmaankatu 4 6 B, FI Helsinki lakimiesliitto.fi 8 Lakimiesliitto

13 Järjestötoiminta Aluetoiminta Alueellisesta toiminnasta vastasi seitsemäntoista alueasiamiestä. Vuoden aikana järjestettiin 18 lakimiesiltaa. Tilaisuudet järjestettiin yhteistyössä alueasiamiesten ja paikallisten liikeyritysten kanssa. Tapaamisissa käsiteltiin ajankohtaisia työmarkkinakysymyksiä ja Lakimiesliiton muita ajankohtaisia asioita. Aluetilaisuuksiin osallistui lähes jäsentä. Urheilutilaisuuksien yhteydessä järjestettiin myös alueellinen lakimiesilta. Alueasiamiehille järjestettiin toukokuussa koulutuspäivät Vantaalla. Syksyllä oli hakuprosessi alueasiamiehiksi vuosille Hallitus päätti uudet alueasiamiehet joulukuun kokouksessaan. Järjestövaliokunta on vastannut pääkaupunkiseudun aluetoiminnasta yhdessä jäsenyhdistysten kanssa. Kesäkuussa järjestetty pääkaupunkiseudun kesätapahtuma on liiton suosituimpia tilaisuuksia niin ohjelmaltaan kuin osallistujamäärältään. Järjestövaliokunta järjesti marraskuussa ideointiseminaarin, jossa pohdittiin jäsenhankintakampanjaa ja jäsenpalveluiden kehittämistä, valiokunnan omien toimintatapojen kehittämistä, vuoden 2013 tapahtumien ja toimintojen jatkokehittelyä ja uusien jäsenalennusten ideointia. Lakimiesliiton Urakoulutus Urakoulutustilaisuudet ovat suosittuja koulutustilaisuuksia. Yleensä tilaisuudet ovat täynnä viimeistä paikkaa myöten. Vuoden aikana kehitettiin edelleen Lakimiesliiton Urakoulutustarjontaa jäsenpalautteen perusteella. Liitto perusti oman uravalmennustyöryhmän, jossa on edustettuna jokainen liiton valiokunta. Tiedonkulku valiokuntien välillä on parantunut ja uusia ideoita on saatu paljon. Palaute urakoulutuksista on ollut kiitettävää. Jäsenistö pitää valmennuksia erittäin tärkeänä jäsenpalveluna. Koulutukset ovat täyttyneet nopeasti ja varasijoille on riittänyt halukkaita. Toimintavuoden aikana järjestetyt valmennukset on listattu liiteosaan. Hengellisen työn toimikunta Toimikunta kokoontui seitsemän kertaa ja järjesti kaksi tilaisuutta. Senioritoimikunta Vuoden kuluessa järjestettiin kaksi seniorilakimiehille tarkoitettua tilaisuutta Helsingissä ja matka Naantaliin. Aiheina olivat Syyttäjälaitos ja Euroopan talouskriisi ja valtiosääntö. Naantalin matkalla käytiin Askaisten ritaripuistossa ja tutustuttiin Louhisaaren kartanonlinnaan Askaisissa museon oppaiden johdolla. Lisäksi matkaan kuului opastettu kierros Kultarannan puistossa ja vierailu Tuorlan planetaarioon. Valtakunnallinen kesätapahtuma Kesätapahtuma järjestettiin Savonlinnassa Ohjelmaan sisältyivät cocktailtilaisuus Olavinlinnassa, La Fenice -oopperaesitys, liiton ajankohtaisia kysymyksiä esitellyt seminaari, Retretin näyttely, laivaristeily Savonlinnassa ja illanvietto Wanhalla Kasinolla. Uudenmaankatu 4 6 B, FI Helsinki lakimiesliitto.fi 9 Lakimiesliitto

14 Seminaarissa puheenvuoron käyttivät hallituksen puheenjohtaja Harri Lindberg ja toiminnanjohtaja Jorma Tilander. Omien vastuualueidensa kuulumisista kertoivat liiton toimihenkilöt Tarja Niemelä, Mikko Salo, Tommi Rainerma, Juhana Harju ja Eero Blåfield. Seminaarin puheenjohtajana toimi Lakimiesliiton puheenjohtaja Risto Nuolimaa. Jäsenhankintaprojekti Lakimiesliitto toteutti Jäsenhankinta Oy:n kautta puhelimitse jäsenhankintakampanjan, joka kesti alkukeväästä alkusyksyyn. Kampanjan aikana soitettiin juristille, joista tavoitettiin henkeä, jotka eivät olleet liiton jäseniä. Tavoitetuista jäseneksi liittyi 44 henkilöä. Loppuvuodesta Lakimiesliitossa järjestettiin toimiston sisäinen soittopäivä, jonka aikana Lakimiesliiton henkilökunta sai puhelinmyynnin kautta useita uusia jäseniä liittymään liittoon. Loppuvuodesta avattiin jäsenille uusi jäsenpalvelu CV-coach. Palvelun avulla jäsenet saavat ohjausta työnhaun dokumenttien parantamiseen puhelimitse. Palvelu on jäsenen maantieteellisestä sijainnista riippumaton ja parantaa entisestään Lakimiesliiton työnhakuun liittyvien palvelujen kirjoa. CV-coach sai erittäin hyvää palautetta käyttäjiltään. Lakimiesliiton ensimmäinen mentorointiohjelma toteutettiin vuonna Ohjelmassa oli 15 paria. Ohjelmassa hyötyjinä olivat sekä mentorit että aktorit, sillä ohjelma vahvisti osapuolten ammatillista kehittymistä ja kollegiaalisuutta. Haku vuoden 2013 ohjelmaan järjestettiin marraskuussa. Jäsenhankintaprojektin yhteydessä tehtiin paljon pieniä parannuksia jäseneksi liittymisen helppouteen, jäsenrekrytointiin ja jäsenpidollisiin asioihin. Vuoden 2012 osalta jäsenkehitys näyttääkin erinomaiselta, sillä liiton jäsenmäärä kasvoi 211 henkilöllä Viestintä Lakimiesliiton viestinnän kulmakiviä olivat vuonna 2012 oma lehti, Lakimiesuutiset Juristnytt, verkkosivut, liiton omat uutiskirjeet ja sosiaalisen median kanavat, joista käytössä vuonna 2012 olivat LinkedIn ja Facebook. Lisäksi liitolla oli ilmoituksia ja mainontaa enimmäkseen ammattilehdissä. Viestinnässä tehtiin tiivistä yhteistyötä muiden akavalaisten liittojen kanssa. Liiton viestintäpäällikkö Juhana Harju toimi Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n valtion neuvottelukunnan viestinnästä vastaavana henkilönä. Tämän tehtävän onnistuneesta hoitamisesta Lakimiesliitto sai kiitosta. Lakimiesuutiset Lehdestä ilmestyi 67. vuosikerta, joka käsitti kahdeksan numeroa. Lehti sai sisällöstään runsaasti kiittävää palautetta. Lehden ulkoasua päivitettiin vuoden lopussa ja ensimmäinen uudella ilmeellä julkaistu numero oli 1/2013. Lehden painos oli Lakimiesuutisten päätoimittajana toimi oman toimensa ohella toiminnanjohtaja Jorma Tilander ja toimituspäällikkönä Juha Mikkonen. Lehden ulkoistamiskumppanina toimi sopimuksen mukaisesti MCI Press Oy. Uudenmaankatu 4 6 B, FI Helsinki lakimiesliitto.fi 10 Lakimiesliitto