KOMISSION TIEDONANTO. Liikenteen ydinverkon rakentaminen: ydinverkkokäytävät ja Verkkojen Eurooppa -väline. {SWD(2013) 542 final}

Transkriptio

1 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel COM(2013) 940 final KOMISSION TIEDONANTO Liikenteen ydinverkon rakentaminen: ydinverkkokäytävät ja Verkkojen Eurooppa -väline {SWD(2013) 542 final} FI FI

2 KOMISSION TIEDONANTO Liikenteen ydinverkon rakentaminen: ydinverkkokäytävät ja Verkkojen Eurooppa -väline 1. JOHDANTO Euroopan laajuista liikenneverkkoa (TEN-T) koskevien suuntaviivojen 1 tarkistuksen myötä EU on nyt ensimmäistä kertaa määritellyt liikenneinfrastruktuurien ydinverkon, joka kattaa kaikki liikennemuodot ja joka on yksilöity käyttäen objektiivista menetelmää 2. Uusien suuntaviivojen mukaan ydinverkon tulisi olla valmis vuonna Suuntaviivojen tarkistusprosessi on myös tukenut ensisijaisten investointien ja mahdollisesti rahoitettavien hankkeiden määrittelyä. Kunnianhimoinen TEN-T-politiikka edellyttää mittavaa budjettia, jotta verkon toteuttamista voidaan nopeuttaa. Vuosien monivuotisesta rahoituskehyksestä käydyissä neuvotteluissa Euroopan laajuiselle liikenneverkolle myönnettiin Verkkojen Eurooppa -välineessä 3 26,250 miljardin euron talousarvio. Tästä määrästä 11,305 miljardia on varattu jäsenvaltioille, jotka voivat saada tukea koheesiorahastosta (ns. koheesiomäärärahat) 4. Kaiken kaikkiaan määrärahat kolminkertaistuvat kauteen verrattuna. Rinnakkain Verkkojen Eurooppa -välineen liikennealan rahoituksen painopisteitä koskevan delegoidun säädöksen 5 kanssa tässä tiedonannossa pyritään: antamaan tietoja tulevassa kehyksessä käytettävissä olevasta talousarviosta ja välineistä, antamaan mahdollisille hakijoille ohjeita varojen suorasta hallinnoinnista sekä antamaan tietoja siitä, mitä komissio odottaa mahdollisilta tuensaajilta, selittämään, kuinka komissio aikoo tukea ydinverkkokäytävien toteuttamista ja toimintaa. Delegoitu säädös on hyväksyttävä ennen kuin ohjelman täytäntöönpano voidaan aloittaa ja varoja voidaan osoittaa hankkeisiin. 2. YDINVERKKOKÄYTÄVIEN TOTEUTTAMINEN Kokemus on osoittanut, että Euroopan laajuisen verkon luomisessa vaikeimpia kysymyksiä ovat 1) rajat ylittävät infrastruktuurit, 2) tekninen yhteentoimivuus ja 3) eri liikennemuotojen yhdistäminen. Tästä syystä uusissa suuntaviivoissa otetaan käyttöön uusi täytäntöönpanoväline eli ydinverkkokäytävät, joilla on tarkoitus tukea ydinverkon tehokasta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1315/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, unionin suuntaviivoista Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämiseksi ja päätöksen N:o 661/2010/EU kumoamisesta (EUVL L 348, ). Tähän tiedonantoon liittyvässä komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa esitellään menetelmä, jota Euroopan komissio käytti ehdotuksessaan ydinverkon ja kattavan verkon yksilöimiseen. Euroopan parlamentti ja neuvosto muuttivat komission ehdotusta lainsäädäntömenettelyn aikana. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1316/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, Verkkojen Eurooppa -välineen perustamisesta sekä asetuksen (EU) N:o 913/2010 muuttamisesta ja asetusten (EY) N:o 680/2007 ja (EY) N:o 67/2010 kumoamisesta (EUVL L 348, ). Nämä varat on määrä käyttää koheesiotukeen oikeutetuissa jäsenvaltioissa hankkeisiin, joilla on suuri lisäarvo EU:n kannalta ja joilla pyritään vahvistamaan yhteyksiä unionin itä- ja länsiosien välillä. C(2013)9690 FI 2 FI

3 toteuttamista vuoteen 2030 mennessä. Ydinverkkokäytävät kokoavat yhteen keskeiset julkiset ja yksityiset sidosryhmät tärkeimpien liikennereittien varrelta suunnittelemaan ja kehittämään infrastruktuuria tarpeiden ja käytettävissä olevien resurssien pohjalta Mitä ydinverkkokäytävät ovat? Ydinverkkokäytävien käsite määritellään uuden TEN-T-asetuksen (EU) N:o 1315/2013 IV luvussa. Verkkojen Eurooppa -välineessä määritellään yhdeksän ydinverkkokäytävän maantieteellinen sijoittuminen. Kuvassa 1 esitetään TEN-T-asetuksen 44 artiklan 2 kohdassa edellytetty ohjeellinen kartta ydinverkkokäytävistä. Kuva 1: TEN-T-asetuksen 44 artiklan 2 kohdassa edellytetty ohjeellinen kartta ydinverkkokäytävistä. FI 3 FI

4 Ydinverkkokäytävät kattavat kaikki liikennemuodot (maantieliikenne, rautatieliikenne, sisävesiliikenne, meriliikenne ja lentoliikenne) ja erityisesti eri liikennemuotojen väliset yhteyskeskukset (merisatamat, sisävesisatamat, lentoasemat, rautatie-/maantieterminaalit), ja ne helpottavat siten tehokkaiden ja kestävien tavaraliikennepalvelujen toteuttamista. Käytävissä keskitytään liikennemuotojen yhdentämiseen, yhteentoimivuuteen ja infrastruktuurin koordinoituun kehittämiseen erityisesti rajat ylittävissä osuuksissa, eri liikennemuotojen välillä ja pullonkauloissa. Käytävissä kehitetään edelleen liikenteen hallintajärjestelmiä ja edistetään kestävien tavaraliikennepalvelujen sekä innovaatioiden ja uuden teknologian käyttöönottoa esimerkiksi luomalla vaihtoehtoisten polttoaineiden käytössä tarvittavaa infrastruktuuria. Ydinverkkokäytävissä hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan merten moottoriteitä ja rautateiden tavaraliikennekäytäviä Ydinverkkokäytävien toiminta Eurooppalaiset koordinaattorit Ensisijaisille hankkeille nimitetyistä eurooppalaisista koordinaattoreista on saatu hyviä kokemuksia nykyisen TEN-T-politiikan puitteissa 6. Myös ydinverkkokäytävien toimintaa tukevat eurooppalaiset koordinaattorit. TEN-T-asetuksessa vahvistetaan eurooppalaisiin koordinaattoreihin sovellettavat vaatimukset ja heidän tehtävänsä ja nimittämismenettelynsä 7. Kullekin käytävälle nimitetään yksi eurooppalainen koordinaattori. Myös merten moottoriteille ja ERTMS:lle nimitetään koordinaattorit (ks. jäljempänä). Eurooppalaiset koordinaattorit toimivat komission nimissä. Eurooppalaiset koordinaattorit toimivat käytäväfoorumin puheenjohtajina komission avustamina Käytäväfoorumi ja työryhmät Eurooppalainen koordinaattori perustaa ydinverkkokäytävän käytäväfoorumin tiiviissä yhteistyössä asianomaisten jäsenvaltioiden kanssa. Käytäväfoorumi on neuvoa-antava elin, jonka puheenjohtajana toimii eurooppalainen koordinaattori. Siihen osallistuvat jäsenvaltiot ja asianomaisten jäsenvaltioiden suostumuksella valitut muut jäsenet, jotka edustavat esimerkiksi alueita, infrastruktuurin haltijoita, rautateiden tavaraliikennekäytäviä, jokikomissioita (tarvittaessa), satamia, lentoasemia, rautatie-/maantieterminaaleja, liikenteenharjoittajia, käyttäjiä ja muita sidosryhmiä. Käytäväfoorumit ovat ydinverkkokäytävien keskeinen osa. Niiden on tarkoitus toimia yhteisenä korkean tason rakenteena kyseisessä käytävässä. Ne ovat keskeisessä asemassa, kun keskustellaan ydinverkkokäytävän yleisistä tavoitteista ja valmistellaan ja seurataan työsuunnitelmaan sisältyvien toimien toteuttamista. Käytäväfoorumi kokoontuu useaan otteeseen ensimmäisen toimintavuotensa aikana, kun se laatii työsuunnitelman, ja tämän jälkeen vuosittain tarpeen mukaan. Käytäväfoorumin kokoukset voi järjestää yksi asianomaisista jäsenvaltioista siten, että isännyys kiertää jäsenvaltioiden kesken. Koordinaattori voi yhdessä asianomaisten jäsenvaltioiden kanssa perustaa työryhmiä toteuttamaan tiettyihin rajat ylittäviin hankkeisiin, yhteentoimivuuskysymyksiin ja liikennemuotojen parempaan yhdentämiseen liittyviä teknisiä tehtäviä Työsuunnitelma TEN-T-asetuksen mukaan kullekin käytävälle on laadittava työsuunnitelma vuoden kuluessa asetuksen voimaantulosta artikla. FI 4 FI

5 Työsuunnitelmassa analysoidaan käytävän nykyistä tilannetta ja yksilöidään erityisesti käytävän merkitykselliset osat, pullonkaulat ja yhteentoimivuuteen liittyvät ongelmat. Tämä työ perustuu pääasiassa olemassa oleviin selvityksiin ja aineistoihin ja niiden yhteiseen analysointiin. Siinä määritellään toteutettavat toimet, niiden aikataulu sekä tarvittavat ja saatavilla olevat rahoitusvarat. Toimiin sisältyvät suunnitellut infrastruktuuri-investoinnit sekä muut toimenpiteet fyysisten, teknisten, operatiivisten ja hallinnollisten esteiden poistamiseksi eri liikennemuodoissa ja niiden väliltä sekä tehokkaan, innovatiivisen ja kestävän multimodaaliliikenteen ja -palvelujen parantamiseksi. Tässä yhteydessä työsuunnitelmassa voidaan myös määritellä mahdollisia toimia, joilla parannetaan keskeisten meri- ja sisävesisatamien asemaa intermodaalisuuden mahdollistajina. Eurooppalaisten liikennekäytävien (eli ydinverkkokäytävien, rautateiden tavaraliikennekäytävien ja tarvittaessa jokikomissioiden) eri hallintoelinten välillä tarvitaan tiivistä yhteistyötä, jotta voidaan varmistaa toimien yhdenmukaisuus, hyödyntää synergioita ja välttää päällekkäistä työtä. Työsuunnitelmalle tarvitaan asianomaisten jäsenvaltioiden hyväksyntä käytäväfoorumin kuulemisen jälkeen. Komissio voi tämän jälkeen hyväksyä työsuunnitelman pohjalta täytäntöönpanopäätöksen, joka muodostaa selkeän oikeudellisen kehyksen ydinverkkokäytävän kehittämiselle. Työsuunnitelmaa tarkastellaan uudelleen vuonna 2017 Verkkojen Eurooppa -välineen väliarvioinnin yhteydessä, jotta voidaan arvioida saavutettua edistymistä ja tarvittaessa syventää ja päivittää työsuunnitelmaa Aikataulu Jotta työsuunnitelma voitaisiin laatia TEN-T-asetuksessa säädetyssä määräajassa, komissio kaavailee ydinverkkokäytäville seuraavaa alustavaa aikataulua: Vuoden 2014 Eurooppalaisten koordinaattoreiden nimittäminen ensimmäinen neljännes Huhtikuu, kesäkuu, lokakuu ja marraskuu 2014 Huhtikuusta 2014 Joulukuu 2014 Tammikuu 2015 Vuodesta 2015 Käytäväfoorumin kokoukset työsuunnitelman laatimiseksi Työryhmien perustaminen ja kokoukset Jäsenvaltiot hyväksyvät työsuunnitelman Mahdollinen komission täytäntöönpanosäädös Käytäväfoorumin ja työryhmien säännölliset kokoukset Horisontaaliset koordinaattorit TEN-T-asetuksessa säädetään ydinverkkokäytävien eurooppalaisten koordinaattoreiden lisäksi kahdesta muusta eurooppalaisesta koordinaattorista. Nämä koordinaattorit edistävät merten moottoriteiden ja ERTMS:n koordinoitua toteuttamista, sillä ne vaikuttavat koko ydinverkkoon ja niitä on hyödyllistä käsitellä horisontaalisesti. Asetuksessa ei edellytetä foorumin perustamista tai työsuunnitelman laatimista näitä koordinaattoreita varten. FI 5 FI

6 Merten moottoriteiden koordinaattori esittää kuitenkin kaksi vuotta nimityksensä jälkeen merten moottoriteiden yksityiskohtaisen toteutussuunnitelman 8. ERTMS:n koordinaattori toimii ERTMS:n eurooppalaisen käyttöönottosuunnitelman 9 pohjalta ja pyrkii saamaan ERTMS:n käyttöön kaikissa ydinverkkokäytävissä ja koko ydinverkossa Ydinverkkokäytävien yhteistyö muiden aloitteiden kanssa TEN-T-asetuksen ja Verkkojen Eurooppa -välinettä koskevan asetuksen hyväksymisprosessin aikana kiinnitettiin erityisesti huomiota siihen, että varmistetaan mahdollisimman suuri yhdenmukaisuus ja synergia ydinverkkokäytävien ja asetuksen (EU) N:o 913/ nojalla perustettujen rautateiden tavaraliikennekäytävien välillä. TEN-T-asetus ei muuta rautateiden tavaraliikennekäytävien suunniteltua toimintaa eikä rakenteita. Ne vastaavat myös maantieteelliseltä kattavuudeltaan ydinverkkokäytäviä, minkä ansiosta molemmat ryhmät voivat käyttää samoja selvityksiä ja yhteystyökumppaneita ja voidaan varmistaa, että hankkeet ovat oikeutettuja EU:n rahoitustukeen. Rautateiden tavaraliikennekäytävien edustajien tulisi osallistua käytäväfoorumiin. Ydinverkkokäytäviä perustettaessa ja työsuunnitelmaa laadittaessa pyritään myös mahdollistamaan liikenteen kestävyyttä mittaavien indikaattoreiden, joita on kehitetty muun muassa vihreitä liikennekäytäviä koskevissa selvityksissä 11, käyttö, ja niillä edistetään osaltaan komission satama-aloitetta 12. Satama-aloitteessa pyritään parantamaan olemassa olevien satamakapasiteettien käyttöä, houkuttelemaan investointeja satamiin ja kehittämään tarvittavia yhteyksiä sisämaahan. Se antaa satamien sidosryhmille mahdollisuuden toimia aloitteellisesti ydinverkkokäytävien käytäväfoorumeilla. NAIADES II -ohjelmassa 13 pyritään luomaan ydinverkkokäytävien toteutuksen pohjalta koko ydinverkossa laadukkaita sisävesiväyliä, joilla on hyvät navigointiolosuhteet. Asiaankuuluvia NAIADES II -toimia, kuten jokiliikenteen tietopalvelun jatkokehitystä ja alan kestävää luonnetta parantavia toimenpiteitä, olisi tarvittaessa käsiteltävä käytäväfoorumeilla ja työsuunnitelmissa, mikä edellyttää sisävesiliikenteen sidosryhmien aktiivista osallistumista. Marco Polo -aloitetta jatketaan Verkkojen Eurooppa -välineen olennaisena osana TEN-Tasetuksen 32 artiklassa annetun kestävien tavaraliikennepalvelujen määritelmän mukaisesti. 3. EUROOPAN LAAJUISEN LIIKENNEVERKON TOTEUTTAMINEN VERKKOJEN EUROOPPA -VÄLINEEN AVULLA 3.1. Verkkojen Eurooppa -välineestä annettavan rahoituksen painopisteet työohjelmissa Verkkojen Eurooppa -välineen talousarvio on riittämätön verrattuna ydinverkossa määriteltyihin investointitarpeisiin, joiden määräksi arvioidaan 250 miljardia euroa. Siksi TEN-T-asetuksen 21 artikla. Sisältyy päätökseen 2012/88/EU: komission päätös, annettu 25 päivänä tammikuuta 2012, Euroopan laajuisen rautatiejärjestelmän ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmiä koskevasta yhteentoimivuuden teknisestä eritelmästä (EUVL L 51, , s. 1 65). Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 913/2010, annettu 22 päivänä syyskuuta 2010, kilpailukykyisen tavaraliikenteen eurooppalaisesta rautatieverkosta (EUVL L 276, , s ). Ks. esimerkiksi: Ks. COM (2013)295 Satamat: kasvun moottori ja COM(2013)296 Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi satamapalvelujen markkinoille pääsyä koskevista puitteista ja satamien rahoituksen avoimuudesta. Ks. COM (2013)623 Tavoitteena laadukas sisävesiliikenne NAIADES II. FI 6 FI

7 komission on tehtävä kaikkensa, jotta varat käytetään tehokkaasti ja EU:n rahoitus kohdistetaan optimaalisesti valkoisessa kirjassa määritellyn EU:n liikennepolitiikan ja Verkkojen Eurooppa -välinettä koskevassa asetuksessa määriteltyjen prioriteettien mukaisesti. Verkkojen Eurooppa -välinettä koskevan asetuksen liitteessä I olevassa IV osassa 14 vahvistetaan, että 80 prosenttia varoista olisi käytettävä pullonkaulojen poistamiseen, rautateiden yhteentoimivuuden edistämiseen, puuttuvien yhteyksien rakentamiseen ja erityisesti rajat ylittävien osuuksien parantamiseen. Asetusta täydennetään ehdotetulla delegoidulla säädöksellä, jossa luetellaan rahoituksen painopisteet, jotka on otettava huomioon vuotuisissa ja monivuotisissa työohjelmissa. Huolehtiakseen kuitenkin pitkäaikaisesta näkyvyydestä Euroopan parlamenttiin, jäsenvaltioihin ja sidosryhmiin päin komissio on päättänyt selkeyttää Verkkojen Eurooppa -välineen varojen jakautumista kuhunkin painopisteeseen vuosina Kuhunkin painopisteeseen osoitetussa rahoituksessa otetaan huomioon Verkkojen Eurooppa -välinettä koskevassa asetuksessa vahvistetut vaatimukset, kuten erilaiset ylärajat ja tavoitteet. Verkkojen Eurooppa -välinettä koskevan asetuksen mukaisesti komissio asettaa etusijalle hankkeet, joista saadaan merkittävää lisäarvoa EU:n tasolla. Tämä tarkoittaa erityisesti hankkeita, joissa rakennetaan tai parannetaan rajat ylittäviä osuuksia, poistetaan Euroopan keskeisten liikennereittien pullonkauloja ja asetetaan etusijalle verkon nykyisin puuttuvien yhteyksien toteuttaminen. Edellä mainitut tekijät huomioon ottaen komissio katsoo, että se voi vahvistaa vaihteluvälin kullekin painopisteelle ja sallia samalla tietyn joustavuuden varojen hallinnoinnissa Ydinverkkokäytävien rajat ylittävät osuudet, pullonkaulat ja multimodaalihankkeet Tässä painopisteessä komissio aikoo keskittää käytettävissä olevan rahoituksen hankkeisiin, joista saadaan suurin lisäarvo EU:n kannalta, eli hankkeisiin, jotka koskevat merkittäviä puuttuvia rajat ylittäviä osuuksia, merkittäviä pullonkauloja ja muita parannettavia rajat ylittäviä osuuksia. Verkkojen Eurooppa -välinettä koskevassa asetuksessa etusijalle asetetaan infrastruktuurin kehittäminen vihreämpiä liikennemuotoja kuten rautateitä ja sisävesiliikennettä varten. Tämä ei kuitenkaan koske jäsenvaltioita, joissa ei ole tällaisia verkkoja. (a) (b) Merkittäviä puuttuvia rajat ylittäviä hankkeita ovat muun muassa Evora Merida (PT/ES), Seine Escaut (FR/BE/NL), merkittävät hankkeet Skandinavia Välimerikäytävällä, kuten Fehmarninsalmi (DK/DE) ja Brennerin tunneli (IT/AT), merkittävät hankkeet Välimeren käytävällä, kuten Lyon Torino (FR/IT), sekä Rail Baltic 15 (FI/EE/LV/LT/PL). Komissio arvioi, että viiteen ensiksi mainittuun hankkeeseen voitaisiin käyttää yhteensä enimmillään 5 miljardia euroa vuosina , kun taas Rail Baltic -hankkeen kustannuksiksi on arvioitu tuoreessa selvityksessä 3,6 miljardia euroa 16. Merkittävien puuttuvien yhteyksien lisäksi Euroopan laajuisia liikennevirtoja haittaavat tärkeiden talouskeskusten, satamien tai kaupunkialueiden väliset merkittävät pullonkaulat. Merkittäviä pullonkauloja ovat muun muassa Stuttgart Ulm-rautatieyhteys Saksassa Rein Tonava-käytävässä, Tonavan sulut Rautaporttisolassa Romanian ja Serbian rajalla, Halle/Leipzig Nürnbergsuurnopeusrautatieyhteys, Albert-kanavan ylittävät sillat sekä Perpignan IV osa: Liikennealan erityistavoitteiden ohjeelliset prosenttiosuudet Rail Baltic -hankkeessa voidaan käyttää koheesiomäärärahojen suurempia yhteisrahoitusosuuksia. AECOM-tutkimus, toukokuu 2011, rahoitettu TEN-T-ohjelmasta. FI 7 FI

8 (c) (d) Montpellier-suurnopeusrautatie, joka yhdistää Iberian niemimaan ja Ranskan suurnopeusverkot. Useita rajat ylittäviä osuuksia on myös parannettava rajat ylittävien liikennevirtojen helpottamiseksi kaikkialla Euroopassa. Tällaisia hankkeita ovat esimerkiksi Bulgarian ja Romanian välisen Tonavan yhteisen osuuden parantaminen sekä rautatieyhteydet Katowice (PL) Zilina (SK), München (DE) Salzburg (AT) ja Arad (RO) Sofia (BG) Thessaloniki (EL), jotka kaikki tarvitsevat suuria parannustöitä. Ydinverkon satamat ovat ydinverkon sisääntulopisteitä, ja myös niiden osalta on poistettava pullonkauloja esimerkiksi parantamalla yhteyksiä sisämaahan. (e) Tämä painopiste kattaa myös hankkeet, joilla varmistetaan liikennemuotojen yhdentäminen tai joilla edistetään rautateiden yhteentoimivuutta. Tällaisia ovat esimerkiksi hankkeet, joilla parannetaan meri- ja sisävesisatamien multimodaalikapasiteettia, hankkeet, joissa raideleveys mukautetaan eurooppalaiseen nimellisraideleveyteen, sekä hankkeet, joissa kiinnitetään huomiota saavutettavuuden parantamiseen. Se kattaa myös kaupunkisolmukohtia koskevat hankkeet. Komissio arvioi, että luokkiin b e kuuluviin hankkeisiin voitaisiin osoittaa Verkkojen Eurooppa -välineestä yhteensä 3,5 4,5 miljardia euroa. Lisäksi suurin osa 11,3 miljardin euron koheesiomäärärahoista käytetään ydinverkkokäytävien rajat ylittäviä osuuksia tai pullonkauloja koskeviin hankkeisiin Muut painopisteet Seuraavassa taulukossa annetaan alustava yleiskatsaus muista painopisteitä ja komission arvio mahdollisesta rahoitustuesta. Määrät eivät rajoita päätöksiä, joita komissio tekee myöhemmin työohjelmien suhteen tai hyväksyessään hankkeiden rahoituspäätöksiä. Rahoituksen painopisteet Alustavat määrät (euroina) Selitykset SESAR 2,3 3 mrd. SESAR-järjestelmän käyttöönotto vaatii noin 3 miljardia euroa unionin talousarviovaroja. SESAR on Verkkojen Eurooppa -välinettä koskevan asetuksen horisontaalinen painopiste. ERTMS Merten moottoritiet ERTMS on Verkkojen Eurooppa -välinettä koskevan asetuksen horisontaalinen painopiste. TEN-T-asetuksen 21 artiklassa määritellyt merten moottoritiet ovat Verkkojen Eurooppa -välinettä koskevan asetuksen horisontaalinen painopiste. FI 8 FI

9 Kattavan verkon hankkeet Näihin hankkeisiin osoitetaan enintään 5 prosenttia Verkkojen Eurooppa -välineen liikennealalle myönnetystä enimmäisrahoituksesta. Koheesiorahastosta siirretty 11,305 miljardin euron määrä on tarkoitettu ainoastaan ydinverkkoon. Rahoitusvälineitä voidaan käyttää 5 prosentin enimmäisrahoituksen lisäksi. Uudet teknologiat ja innovointi kaikissa liikennemuodoissa Muut telemaattiset sovellusjärjestelmät (RIS, ITS, VTMIS, e-maritime) Uudet teknologiat ja innovointi määritellään TEN-T-asetuksen 33 artiklassa. Liikennevälineessä sijaitseviin osiin, mukaan lukien SESAR-järjestelmän ilmaaluksissa sijaitsevat osat, myönnetään enintään 5 prosenttia enimmäisrahoituksesta. Toimet tavaraliikenteen vähentämiseksi rautateiden melun Näihin hankkeisiin osoitetaan enintään 1 prosentti Verkkojen Eurooppa -välineen liikennealalle myönnetystä enimmäisrahoituksesta. Tavaraliikennepalvelut Kestävät tavaraliikennepalvelut määritellään TEN-T-asetuksen 32 artiklassa. FI 9 FI

10 Painopiste Hankkeet Euroopan laajuisen liikenneverkon yhdistämiseksi naapurimaiden infrastruktuuriverkkoihin Määrät (euroina) Selitykset Hankkeet, joille voidaan myöntää tukea Verkkojen Eurooppa -välineestä, luetellaan TEN-T-asetuksen 8 artiklan 1 kohdan a e alakohdassa. Rahoitusvälineet 1,3 2,4 mrd. Rahoitusvälineiden käytön osuudeksi markkinoilla arvioidaan liikennealalla 2 miljardia euroa. Rahoitusvälineisiin voidaan oikeusperustan mukaan osoittaa enintään 10 prosenttia Verkkojen Eurooppa -välineen kokonaistalousarviosta, joka kattaa liikenne-, energia- ja televiestintäalat; osuus voidaan nostaa 20 prosenttiin kokonaisrahoituksesta. Ohjelman tukitoimet 260 Ohjelman tukitoimet koostuvat komissiolle Verkkojen Eurooppa -välineen hallinnoinnista ja TEN-T-asetuksen täytäntöönpanosta aiheutuneista teknisen ja hallinnollisen avun menoista. Niihin voidaan osoittaa enintään 1 prosentti Verkkojen Eurooppa -välineen liikennealan kokonaisrahoituksesta, ja määrärahoja käytetään pääasiassa toimeenpanoviraston kustannusten kattamiseen. Koheesiojäsenvaltioille kohdistetaan oma tukitoimi Avustusten suoran hallinnoinnin pääperiaatteet ja suurimmat odotukset Komissio hallinnoi Verkkojen Eurooppa -välinettä suoraan toimeenpanoviraston avustamana. Komissio hyväksyy vuotuiset ja monivuotiset työohjelmat, joissa määritellään ehdotuspyyntöjen alustava talousarvio, aikataulu, tavoitteet ja odotetut tulokset, painopisteet, yhteisrahoituksen enimmäismäärä sekä kelpoisuus-, valinta- ja myöntämisperusteet, sen jälkeen kun Verkkojen Eurooppa -välineen komitea on hyväksynyt ne tarkastelumenettelyssä. Komissio vastaa, toimeenpanoviraston avustamana, hankkeiden arvioinnista ja valinnasta sekä ohjelman teknisen ja taloudellisen täytäntöönpanon hallinnoinnista; tähän sisältyy vuoropuhelu tuensaajien kanssa, tekninen ja hallinnollinen neuvonanto, raportointia koskeva ohjeistus ja hankkeiden tuloksellisuuden seuranta. Arvioinnin osalta komissio aikoo soveltaa vuosien TEN-T-ohjelmasta tuttua kaksivaiheista menettelytapaa: toimeenpanovirasto järjestää ensin riippumattomien EU:n asiantuntijoiden toteuttaman ulkopuolisen arvioinnin, jonka jälkeen komissio tekee sisäisen arvioinnin. Ulkopuolisten arvioijien perustellut näkemykset ovat luonteeltaan neuvoa-antavia. Komission ei ole pakko noudattaa ulkopuolisten arvioijien neuvoja, mutta sen on perusteltava päätöksensä. FI 10 FI

11 Komissio voi myös rahoittaa hanketta osittain ja supistaa hanke-ehdotuksen laajuutta, jos siihen sisältyy osatekijöitä, jotka eivät ole Verkkojen Eurooppa -välinettä koskevassa asetuksessa vahvistettujen rahoituksen painopisteiden mukaisia. Varmistaakseen EU:n varojen mahdollisimman hyvän käytön komissio soveltaa 12 artiklan 2 kohtaa, jonka mukaan varat voidaan osoittaa uudelleen sen jälkeen kun toimelle osoitettua rahoitustukea on vähennetty tai se on lopetettu, jos hanke ei etene rahoituspäätöksen mukaisesti. Näin voidaan tehdä hankkeen edistymisen arvioinnin perusteella, erityisesti jos toimen toteuttaminen on viivästynyt merkittävästi. Tämän vuoksi komissio pyytää tuensaajia ehdottamaan hankkeen toteuttamiselle realistisia välitavoitteita, joissa varaudutaan riittävästi odottamattomiin tapahtumiin. Verkkojen Eurooppa -välinettä koskevan asetuksen 10 artiklan 6 kohdan ja TEN-T-asetuksen 7 artiklan 2 kohdan c alakohdan mukaisesti hankkeelle myönnettävän rahoitustuen määrää mukautetaan kunkin hankkeen kustannus-hyötyanalyysin, käytettävissä olevien unionin talousarviovarojen sekä unionin rahoituksen vipuvaikutuksen maksimointitarpeen perusteella. Tästä syystä kaikkiin töitä 17 koskeviin hanke-ehdotuksiin on liityttävä kustannushyötyanalyysi, jossa esitetään hankkeelle pyydetty rahoitusosuus ottaen huomioon Verkkojen Eurooppa -välinettä koskevassa asetuksessa vahvistetut enimmäisrahoitusosuudet. Jäsenvaltioita pyydetään käyttämään kustannus-hyötyanalyysissa jotain tunnustettua menetelmää ja erityisesti koheesiopolitiikan yhteydessä sovellettua menetelmää 18, kun on kyse Verkkojen Eurooppa -välineen koheesiomäärärahoista rahoitettavissa hankkeista. Hanke-ehdotuksia voidaan myös arvioida suhteessa ydinverkkokäytävien työsuunnitelmiin, jotka ovat yksi lisätekijä hankkeiden priorisoinnissa Verkkojen Eurooppa -välineessä. Töitä koskevissa hanke-ehdotuksissa on lisäksi osoitettava, että toimi on sovellettavan EU:n ympäristölainsäädännön mukainen. Komissio aikoo varmistaa Verkkojen Eurooppa -välineen koordinoinnin muiden EU:n rahoitusohjelmien kanssa ja siten ohjelmien toisiaan täydentävyyden. Tämä koskee muun muassa Euroopan rakenne- ja investointirahastoista, naapuruuspolitiikan investointivälineestä ja liittymistä valmisteleva tukivälineestä saatavilla olevia varoja. Suora hallinnointimenettely ei kuitenkaan tarkoita, että komissio puuttuisi siihen, kuinka jäsenvaltiot toteuttavat hankkeita: hankintamenettelyt, hankkeiden toteutus paikan päällä ja ympäristövaikutusten arviointimenettelyt, etenkin YVA-direktiivissä, luontodirektiivissä ja vesipolitiikan puitedirektiivissä vaaditut, kuuluvat edelleen tuensaajien ja kansallisten viranomaisten vastuulle Monivuotisten ja vuotuisten ehdotuspyyntöjen erityispiirteet koheesiomäärärahojen osalta Yleissääntönä on, että koheesiomäärärahoja koskevat samat säännöt ja rahoituksen painopisteet kuin Verkkojen Eurooppa -välineen 14,9 miljardin euron määrärahoja siten, että etusijalla ovat ydinverkkokäytävien rajat ylittäviä osuuksia tai pullonkauloja koskevat hankkeet. Komissio aikoo kattaa nämä Verkkojen Eurooppa -välineen kaksi osaa samoissa työohjelmissa. Koheesiomäärärahoissa yhteisrahoitusosuudet ovat kuitenkin korkeammat (eli samat kuin koheesiorahastossa) ja alv:tä ja maan hankintaa koskevat säännöt vastaavat Verkkojen Eurooppa -välinettä koskevan asetuksen 2 artiklan mukaan töillä tarkoitetaan osien, järjestelmien ja palvelujen, mukaan lukien ohjelmistot, ostoa, toimittamista ja käyttöönottoa sekä hankkeeseen liittyvien kehitys-, rakennus- ja asennustöiden toteuttamista, laitteistojen vastaanottoa ja hankkeen käynnistämistä. Vuosia varten laaditaan uusi ohje, joka on saatavilla vuoden 2014 ensimmäisen neljänneksen aikana. FI 11 FI

12 koheesiopolitiikan sääntöjä. Yleisenä sääntönä koheesiorahastosta siirrettyihin 11,3 miljardiin euroon sovelletaan edellä kuvattuja keskitetyn hallinnoinnin sääntöjä. On syytä huomata, että komission mielestä mahdollisuus saada suuria yhteisrahoitusosuuksia Verkkojen Eurooppa -välineen talousarviosta edellyttää hankkeiden ja niiden hyötyjen perinpohjaista arviointia, koska hankkeiden toteuttajien osuus hankkeen rahoituksesta on rajallinen. Tämä tarkoittaa erityisesti hanke-ehdotusten laajuuden tarkkaa analysointia, jotta voidaan varmistaa EU:n rahoituksen tehokas käyttö. Verkkojen Eurooppa -välineen kolmen ensimmäisen toteutusvuoden aikana koheesiomäärärahoista annettavaan rahoitukseen oikeutettujen hankkeiden valinnassa noudatetaan koheesiorahaston kansallista määrärahajakoa Verkkojen Eurooppa -välinettä koskevan asetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Tämä tarkoittaa, että kolmen ensimmäisen vuoden aikana millekään tukikelpoiselle jäsenvaltiolle ei voida osoittaa koheesiorahastosta siirretystä 11,3 miljardin euron talousarvion osuudesta osarahoitusta hankkeisiin määrää, joka on sen kansallista osuutta suurempi. Jotta kaikilla tukeen oikeutetuilla jäsenvaltioilla olisi mahdollisimman suuret mahdollisuudet kehittää korkealaatuisia kypsiä hankkeita, joista saadaan suuri lisäarvo EU:n tasolla, komissio aikoo julkaista ehdotuspyynnöt vuosien 2014, 2015 ja 2016 kevätkaudella. Jos koheesiomäärärahoja ei kuitenkaan ole sidottu vuoden 2016 viimeisen ehdotuspyynnön jälkeen, keväästä 2017 eteenpäin järjestetään uusia ehdotuspyyntöjä jäljellä olevien määrärahojen sitomiseksi. Näissä ylimääräisissä ehdotuspyynnöissä ei sovelleta kansallisten osuuksien periaatetta. 1. tammikuuta 2017 alkaen ehdotuspyynnöissä voidaan myös osoittaa sellaisista hankkeista takaisin perittyjä varoja, jotka eivät ole edistyneet voimassa olevien rahoituspäätösten mukaisesti. Tässä sovelletaan Verkkojen Eurooppa -välinettä koskevan asetuksen 12 artiklaa, jossa säädetään avustusten peruuttamisesta, vähentämisestä, keskeyttämisestä ja lopettamisesta. Ehdotuspyynnöt varataan edelleen koheesiorahaston rahoitukseen oikeutetuissa jäsenvaltioissa toteutettaville hankkeille, ja niissä sovelletaan edellä ensimmäisessä kappaleessa lueteltuja erityissääntöjä. Verkkojen Eurooppa -välinettä koskevan asetuksen 11 artiklan mukaisesti erityistä huomiota kiinnitetään ohjelman tukitoimiin, joilla on tarkoitus vahvistaa koheesiorahaston rahoitukseen oikeutettujen jäsenvaltioiden hallinnollista kapasiteettia, jotta ne pystyvät valmistelemaan hankkeet asianmukaisesti. Nämä toimet voidaan toteuttaa monissa muodoissa kuten avustuksina alustaville hankeselvityksille. Jäsenvaltiot voivat myös päättää soveltaa Euroopan alueiden hankkeille annettavaa yhteistä apua (JASPERS). Lisäksi voidaan antaa kohdennettua teknistä apua mahdollisille tuensaajille, kuten rataverkon haltijoille, niiden auttamiseksi hanke-ehdotusten valmistelussa Rahoitusvälineet Yksi Verkkojen Eurooppa -välineen keskeinen tekijä on tavoite lisätä innovatiivisten rahoitusvälineiden (kuten hankejoukkolainojen) käyttöä sellaisen ympäristön luomiseksi, joka kannustaa yksityisiä investointeja infrastruktuuriin. Näin pyritään tarjoamaan vaihtoehto perinteiselle avustusten muodossa annettavalle rahoitukselle ja täyttämään aukkoja strategisten investointien rahoituksessa. Komissio käy keskusteluja useiden kumppaneiden, myös rahoituslaitosten, kanssa ja antaa tarvittaessa poliittisen asiakirjan, jossa kuvataan rahoitusvälineiden käytön puitteet, tavoitteet ja edellytykset liikenteen alalla Verkkojen Eurooppa -välinettä koskevan asetuksen mukaisesti. Verkkojen Eurooppa -välineeseen liittyvät rahoitusvälineet otetaan käyttöön asteittain. Vuoteen 2015 saakka kaikkiin rahoitusvälineisiin osoitettava kokonaisrahoitusosuus saa olla korkeintaan 10 prosenttia Verkkojen Eurooppa -välineen kokonaisrahoituksesta, ja Verkkojen FI 12 FI

13 Eurooppa -välineestä hankejoukkolainoihin osoitettavat varat saavat olla enintään 230 miljoonaa euroa Verkkojen Eurooppa -välineen kolmella sektorilla. Vuoden 2015 jälkeen, jos hankejoukkolainojen kokeiluvaihetta koskeva loppuarviointi on myönteinen ja rahoitusvälineiden käytön osuus markkinoilla nousee 8 prosenttiin, kaikkiin rahoitusvälineisiin osoitettava kokonaisrahoitusosuus voidaan nostaa 20 prosenttiin. FI 13 FI