Jätehuoltomääräykset nii1tä osin kuin nyt on kyse. Näissä jätehuoltomääräyksissä tarkoitetaan

Transkriptio

1 T u r u n h a l l i n t o - o i k e u d e n p ä ä t ö s 1 (13) Antopäivä Päätösnumero /0314/1 Diaarinumero 01903/14J5149 lkiy _-... oty Asia Valitus kunnallisasiassa Valittajat Salon Jätehuolto Oy ja Salon Asiamies : Eero Kokkonen Hyötykä yttö Oy Päätös josta valitetaan Salon jätehuoltolautakunta Jätehuoltolautakunta on h yv ä k sy ny t päätöksen liitteenä olevat Kemiönsaaren, Paimion, Salon ja Sauvon alueen jätehuolto määräykset. Määräykset tulevat voimaan Jätehuoltomääräykset nii1tä osin kuin nyt on kyse 2 Määritelmät Näissä jätehuoltomääräyksissä tarkoitetaan Ku ljetu sjä rjeste lmä p ä ätö k se llä jä tehu olt ovira noma isen tek e mä ä pä ä tö stä tiettyjen jätelajien ja alueiden kuulumisesta kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen piiriin. Jos päätöstä ei ole, on jätehuoltomääräysten soveltamisalueella voimassa kunnan järjestämä jätteenkuljetus. Kunnallisella jätelaitoksella Kemiönsaaren, Paimio n, Salo n ja Sauvon yhte istä jätehuoltoyhtiö Rousk is O yaä, jolle kunnat ovat jätelain 43 :n mukaisesti osoittaneet jätehuollon palvelutehtävät. 4 Velvollisu u s liittyä ku nna n jätehuoltojätjestelmään Liittyminen kunnan jätehuoltojärjestelmään tapahtuu Gittymällä kiinteistöittäi- O s o i t e P u h e l i n v a i h d e T e le k o p i o S ä h k ö p o s t i Y l i o p i s t o n k a t u P L 3 2, T U R K U

2 2 (13) reen j ätteenkulj etukseen. Jätteen haltijan on toimitettava kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluva jäte kiinteistöittäistä jätteenkuljetusta varten järjestämäänsä keräysvälineeseen. Kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa kuljetetaan kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluva jäte kiinteistön keräyspaikasta 11 :n mukaisiin k unnan jätelaitoksen osoittamiin vastaanottopaikkoihin. Tuottajavastuun alaiset jätteet toimitettaan tuottajan järjestämiin vastaanottopaikkoihin. 5 Elinkeinotoiminnan jätehuolto kunnan toissijaisen jätehuollon järjestämisvelvollisuuden perusteella Kiinteistö tai muu jätteen haltija voi pyytää liittymistä kunnan jätehuoltojärjestelmään kunnan toissijaisen jätehuollon järjestämisvelvollisuuden perusteella. Toissijaisesti kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvien jätteiden osalta kunnallinen jätelaitos tekee jätteen haltijan kanssa jätelain edellyttä män määräaikaisen sopimuk sen liittymisestä kunnan jätehuoltojärjestelmään sekä siitä, mitä palveluita kyseinen sopimus koskee. 9 Kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen soveltumattomien jätteiden kuljettaminen Kiinteistöllä syntyvät jätteet, jotka eivät suuren kokonsa, poikkeuksellisen laatunsa tai määränsä vuoksi sovellu kuljetettavaksi kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa, on toimitettava kunnallisen jätelaitoksen osoittamaan vastaanottopaikkaan. Jätteen haltija vastaa tällaisten jätteiden kuljettamisesta joko itse kuljettamalla tai tilaamalla jätelaitoksen tai muun toimijan tarjoaman noutopalvelu n. Jätteenkuljettaja voi kieltäytyä sellaisen jäteastian tyhjentämisestä, johon on sijoitettu näistä jätehuoltomääräyksistä poiketen kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen soveltumattomia jätteitä. Jätteen haltijan on poistettava kiinteistöittäiseen j ätteenkulj etukseen soveltumaton jäte jäteastiasta ja toimitettava se kunnan osoittamaan va staanottopaikkaan. 11 Jätteiden vastaanotto- ja käsittelypaikat Kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluvat jätteet on toimitettava kunnallisen jätelaitoksen osoittamiin paikkoihin. Vastaanottopaikkoja kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluville jätteille, joita ei kuljeteta kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa, ovat kunnallisen jätelaitoksen järjestämät vastaanottopaikat, kuten jäteasemat, jätekeskukset ja hyötyjätepisteet. Tuottajavastuunalaisetjätteet toimitetaan tuotta jien järjestämiin va staanottopaikkoihin. Kunnallisen jätelaitoksen on pidettävä yllä ajantasaista listaa järjestämistään vastaanottopaikoista intemetsivuillaan. Jätteiden toimittaminen yleisille vastaanotto- ja käsittelypaikoille on sallittu paikan pitäjän antamien ohjeiden mukaisesti ja ilmoitettuina aukioloaikoina. Erilaatuiset jätteet on sijoitettava niille osoitettuihin paikkoihin. Vastaanotto- ja käsittelypaikkaan saa toimittaa ainoastaan sellaista jätettä, joka on vastaanotto- tai käsittelypaikan vastaanottoehtojen mukaista tai joille on varattu vastaanottopaikassa oma jäteastia. Vastaanotto- tai käsittelypaikka voi kieltäytyä vastaanottamasta sinne soveltumatonta jätettä.

3 3 (13) 14 Asu misessa syntyvien hyötyjä tteiden la jittelu- ja erillisk erä ysvelvoitteet Asumisessa syntyvät hyötyjätteet on lajiteltava omiin kiinteistökohta isiin keräysvälineisiin seuraavasti: As u in h u o n e is t o - B io jä t e K a rt o n ki ja M e t a lli La s i P a p e ri je n lu ku m ä ä r ä p a h v i 5 t a i e n e m m ä n X X K u t e n j ä t e - - ] 0 t a i e n e m m ä n X X X X - la in 4 9 ja 5 0 mä ä rä ä vä t Biojäte voidaan erilliskeräyksen sijaan kompostoida kiinteistöillä. Jos tuottajat ovat järjestäneet muovipakkausjätteelle alueelle keräyksen, on asumisessa syntyvä hyödyntämiskelpoinen muovipak kausjäte lajitelta va syntypaikalla erikseen ja toimitettava tuottajan vastaanottopaikkaan tuottajien antaman ohjeistuksen muk aisesti. Muutoin mu ovijäte on laitettava kiinteistön sekajätteen keräysvä lineeseen. 15 Muilla kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piirissä olevilla kiinteistöillä syntyvien hyötyjä tteiden la jittelu- ja erillisk erä ysvelvoitteet Kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluvilla kiinteistöillä muussa kuin asumisessa syntyvät hyötyjätteet on Iajiteltava ja erilliskerättävä omiin kiinteistökohtaisiin keräysvälineisiin seuraavasti: J ä t e l 'i Bi o j ä t e Er i l l i s k e r ä t t a v ä, j o s k i i n t e i s t ö l l ä o n r u u a n v a l m i s t u s t a t a i r u o k a l a t a i b i o j ä t e t t ä s y n t y y m u u t e n m e r k i t t ä v i ä m ä ä r i ä ( 2 0 k g t a i y l i v i i k o s s a ). K a r t o n k i j a p ah v i k a r t o n k i a j a / t a i p a h v i a k e r t y y k e s k i m ä ä r i n y l i 5 k g v i i k o s s a. Me t a l l i m e t a l l i a k e r t y y k e s k i m ää r i n y l i 2 0 k g v ii k o s s a. L a s i l a s i a k e r t y y k e s k i m ää r i n y li 2 0 k g v i i k o s s a. P u u p u u t a k e r t y y k e s k i m ä ä ri n y li 5 0 k g v i i k o s s a. P a p e r i K u t e n j ä t e l a i n 4 9 j a 5 0 m ä ä r ä ä v ä t Biojä tteen erillisk eräysvelvoite ei k osk e kiinteistöjä, joilla syntyvä Biojä te kompostoidaa n. Myös ede llä mainittujen hyötyjä tteiden suuret kertaerät sekä muut hyötyjä tteet, joille on osoitettu yleinen vastaanottopaikka, on toimitettava hyötyj ä tteen va s- taanottoon. 16 Muut erikseen kerättävät jätteet Risut ja oksat sekä käsittelemätön puujäte sekä puutarhajäte, joita ei käsitellä omatoimisesti kiinteistöllä näiden jätehuoltomääräysten muka isesti, on toimitettava kunnallisen jätelaitoksen osoittamaan vastaanottopaikkaan. Mikäli kiinteistön omistaja itse huolehtii rakennus- ja purkujätteiden jätehuollosta, käsitellään syntyvä jäte kunnallisessa jätehuoltojärjestelmässä ja lajitellut rakennus- ja purkujätteet toimitetaan kunnallisen jätelaitoksen osoittamaan vastaanottopaikkaan.

4 4 (13) 17 Kompostointi Puutarhajäte, jota ei kompostoida, on toimitettava kunnallisen jätelaitoksen osoittamaan paikkaan. 21 Jä tteen hyödyntäminen ma ara kentamisessa Hyödyntämättä jä änyt ylijää mämaa sekä tiili-ja betonijäte on toimitettava kunnallisen jätelaitoksen osoittamaan vastaanottopaikkaan. 32 Kuljettaminen Jätteenkulj ettaj an on kuljetettava kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluvat jätteet kunnallisen jätelaitoksen osoittamaan vastaanottopaikkaan. 34 Kunnalliset jätteen vastaanotto- ja käsittelypaikat Jätteenkuljettajan on kuljetettava kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluvat jätteet kunnallisen jätelaitoksen osoittamiin vastaanottopaikkoihin. Erilliskerättyjen pakkausjätteiden osalta jätteet on kuljetettava tuottajien osoittamaan vastaanottopaikkaan alkaen. Niiltä osin kuin kunta täydentää tuottajien pakkauskeräystä, jätteet tulee kuljettaa kunnallisen jätelaitoksen osoittamaan vastaanottopaikkaan. Kunnallisen jätelaitok sen tulee mahdollisen välivarastoinnin jälkeen toimittaa jätteet tuottajien jätehuoltoon. 36 Lietteen toimittaminen käsiteltäväksi Jätevesilietteet, umpisäiliöiden jätevedet sekä muut vastaavat lietteet on toimitettava kunnan osoittamaan vastaanottopaikkaan. Kiinteistön haltijan on pidettävä kirjaa lietteenpoistoista. Valitus Päätös on kumottava. Toissijaisesti päätös on kumottava ja asia palautettava lautakuntaan uudelleen käsiteltäväksi. Joka tapauksessa jätehuoltolautakunnan päätöksen täytäntöönpano on kiellettävä. Lisäksi jätehuoltolautakunta on velvoitetta va korvaamaan muutoksenhakijoiden oik eudenkä yntikulu t hallinto-oikeudessa korkoineen. Jätehuoltomääräysten 2 on jätelain 36 :n ja 37 :n vastainen. Kuntien harkintavaltaan kuuluu, onko niiden alueella voimassa jätelain 36 :n vai 37 :n mukainen kuljetusj ärj estelmä. Salon jätehuoltolautakunnan alueella jätteenkuljetus on järjestetty jätelain 37 :n mukaisena, kiinteistön haltijan järjestämänä jätteenkuljetuksena. Asiaa kosk evat viimeisimmät jätteenkuljetuspäätökset on valitusten johdosta kumottu Turun hallinto-oikeuden päätöksillä 14/0215/1-14/0217/1. Päätöksistä on valitettu korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Mikäli korkein hallinto-oikeus pysyttää päätökset seuraa tila, jossa jätehuoltoviranomaisen päätöksiä ei ole voimassa. Tällöin määräysten 2 :n mukaan siirryttäisiin kunnan järjestämään jätteenkuljetu kseen. Kuljetusjärjestelmäpäätösten lopullinenka an kumoutuminen ei kuitenka an oikeuta muuttama an vallitsevaa yksityiseen sopimiseen perustuvaa kuljetusjärjestelmää, eikä ohittamaan kunnille

5 5 (13) kuuluvaa harkintavaltaa. Näin ollen kyseinen määritelmä on lainvastainen. Päätös ja jätehuoltomääräykset ovat jätelain 8 :n etusijajärjestyksen vastaisia ja tosiasiassa heikentävät etusijajärjestyksen toteutumista lautakunnan alueella. Jätehuoltomääräysten 14 ja 15 :issä heikennetään erityisesti muovin kierrätysmahdollisuutta, kun nykyinen mahdollisuus ns. energiajakeen erilliskeräykseen lakkautetaan ja ohjataan muovi massapolttoon, mikä ei ole jätteen kierrättämistä, vaan hyödyntämistä. Myös valtaosa kierrätyskelpoisesta biojätteestä päätyy jä tehuoltomääräysten 14 :n vuoksi massapolttoon. Salon jätehuoltolautakunnan alueella ei tulla valituksenalaisilla määräyksillä saavuttamaan tulevia. EU:n jätedirektiivin muuttumisen aiheuttamia kierrätystavoitteita. Myös jätehuoltomääräysten 11, jossa määrätään jätteiden vastaanotto- ja käsittelypaikoista, osaltaan vahvistaa etusijajärjestyksen vastaista tilaa, sillä kunnallinen jätela itos Rouskis O y on sitou tunu t sek ajätteen polttoon Korvenmäen massapolttolaitoksessa. Jätehuoltomääräysten 5 on jätelain 33 ja 91 :ien vastainen. Jätelain 33 :n sanamuotoja ja tarkoitusta on mu utettu jätehuoltomääräyksessä. Lainkohdan tarkoituksen edellyttämää palvelupuutteen arviointia ei edes mainita. Perusteluissa ei myöskään mainita, miten määräys johtuisi paikallisista olosuhteista. Jätehuoltomääräyksiin ei jätelain 91 :n mukaan ylipäätään voida ottaa jätelain 33 :ään perustuvia määräyksiä. Jätehuoltomääräysten 4 2 kappale, 9 1 ja 3 (oikeastaan 2) kappale, 11, 16 3 ja 5 kappale, 17 6 kappale, 21 3 kappale, 32 5 kappale, 34 1 ja 2 kappale ja 36 1 kappale ovat jätelain 35 :n 3 momentin, 43 :n 1 momentin ja 91 :n sekä perustuslain 2 :n 3 momentin, 8 :n ja 124 :n vastaisia. Niissä on delegoitu norminantovaltaa j a lakiin perustumatonta julkisen vallan käyttöä Rouskis Oy:lle, kun sille on jätehuoltomääräyksillä siirretty päätösvaltaa erilaisten jätteiden vastaanotto- ja käsittelypaikoista. Ottaen huomioon pää töksen lainvastaisu us olisi kohtuutonta, että muutoksenhakijat joutuisivat pitämään oik eudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Asia n k äsittely ja selvittäminen Jätehuoltolau takunta on antanut lausunnon täytäntöönpanon kieltä mistä koskevasta vaatimuksesta. Turun hallinto-oikeus on päätöksellään nro 15/0035/1 hylännyt täytäntöönpanon kieltämistä k oskevan va atimu ksen. Jätehuoltolautakunta on antanut lausunnon valituksesta. Salon Hyötykä yttö Oy ja Sa lon Jätehuolto Oy ovat antaneet asiassa vastaselityksen, jossa ne ovat toistaneet valituksessa esittämänsä ja lisäksi vaatineet, että päätös kumotaan myös seuraavilla perusteilla: asiaa ei ole lautakunnassa selvitetty riittävästi, kuntien yhteinen jätepoliittinen ohjelma on lainvastaisesti ollut perustana jätehuoltomääräyksiä laadittaessa, jätehuoltomääräykset supistavat jätehuoltopalvelujen monipuolisuutta ja jätehuoltomääräyksissä on lainvastaisesti annettu päätösvaltaa Rouskis Oy:lle, vaikka jätehuoltolautakunnalle ei ole sen perustamissopimuksessa annettu oikeutta siirtää pä ä tösvalta a yhtiölle.

6 6 (13) Hallinto -oikeuden r atkaisu Hallinto-oikeus ei tutki valittajien vastaselityksessään esittämiä valitusperusteita. Hallinto-oikeus hylkää valituksen. Hallinto-oikeus hylkää oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevan vaatimuk sen. Ratkaisun pe rus telut Tutkimatta jätetyt valitusperusteet Kuntalain mukaan valitusperusteet on esitettävä valitusajassa. Salon Hyötykäyttö O y ja Salon Jätehuolto Oy ovat vastaselityksessää n esittäneet uusia valitusperusteita. Nämä valitusajanjälkeen esitetyt valitusperusteet on jätettävä myöhässä tehtyinä tutkimatta. Pääasia Kuljetusjärjestelmäpäätö kse n määr ite lmä Valituksen kohteena olevien jätehuoltomääräysten perustelujen mukaa n 2 :ssä määritellään jätehuoltomäärä ysten soveltamisen ja ymmärtämisen kannalta tarpeelliset käsitteet. Hallinto-oikeus toteaa, että käsitemääritelmillä ei ole tarkoitettu päättää eikä voitaisikaan päättää kunnallisen jätehuollon toimeenpanosta. Kuljetusjärjestelmästä päättämisestä sä ädetään jätelaissa. Jätehuoltomääräysten 2 :n kuljetusjärjestelmää koskevassa määritelmässä on vain todettu se jätelain periaate, että mikäli kunta ei ole tehnyt päätöstä kiinteistön haltijan järjestämä n jätteenkuljetuksen ottamisesta k äyttöön, kunna ssa on voimassa kunnan järjestämä jätteenkuljetus. Kuljetusjärjestelmäpäätöksen määritelmä ei ole jätelain vastainen. Kunnan toissijaisen jätehuollon järjestämisvelvollisuutta k o s k e v a m ä ä - räys Jätelain 91 :n mukaan kunta voi antaa jätelain täytäntöön panemiseksi tarpeellisia paikallisista oloista johtuvia, kuntaa tai sen osaa koskevia yleisiä määräyksiä muun ohella: 1) 32 :ssä tarkoitetussa toiminnassa syntyvän yhdyskuntajätteen määrän vähentämisestä, lajittelusta, säilyttämisestä, keräyksestä, kuljetuksesta, hyödyntämisestä ja loppukäsittelystä sekä näitä koskevista teknisistä vaatimuksista ja 2) 13 :n 1 ja 2 momentissa säädettyjen vaatimusten noudattamiseksi muiden kuin 1 kohdassa tarkoitettujen jätteiden keräyksen, vastaanoton ja kuljetuksen käytännön järjestelyistä kiinteistöillä tai jätteen vastaanottopaikoilla sekä näitä koskevista teknisistä vaatimuksista. Hallituksen esityksessä (HE 199/2010 vp) todetaan jätelain 91 :n osalta, että kunta voi antaa 5 luvun mukaan vastuulleen kuuluvan jätteen määrän vähentämistä, keräystä, lajittelua, säilytystä, kuljetusta, hyödyntämistä ja loppukäsittelyä koskevia määräyksiä. Jätehuoltomää räykset pääosin koskisivat operatiivisen jätehuollon järjestämistä. Määräysten antamisen taustalla olisi lähinnä ym-

7 7 (13) päristö- tai terveyshaitan tai sen vaaran torjuminen. Muutoksenhakijat ovat esittäneet, että elinkeinotoiminnan jätehuoltoa kunnan toissijaisen järjestämisvelvollisuuden perusteella k oskeva jätehu oltomääräysten 5 on jätelain vastainen sillä perusteella, että kunnan toissijainen vastuu on määritelty jätelaissa toisin ja koska jätelain mukaan ei ole mahdollista antaa jätehuoltomääräyksiä kunnan vastuulle toissijaisesti kuuluvasta jätehuollosta. Jätehuoltomääräysten 5 :ssä todetaan jätelain 33 :n sisältö. Määräyksen sisältö on yksiselitteinen. Se seikka, että määräys ei ole täysin yhtenevä jätelain 33 :n sanamuodon kanssa ei tee määräystä la invastaiseksi. Aiemmin mainittu jen hallituksen esityksen perusteluiden mukaan kunta voi antaa määräyksiä lain 5 luvun mukaan vastuulleen kuuluvasta jätteestä. Ottaen huomioon, että kunnan toissijaisesta vastuusta on säädetty lain 5 luvun 33 :ssä, hallinto-oikeus toteaa, että kunta voi antaa jätehuoltomääräyksiä myös toissijaisesti vastuulleen kuuluvasta jätehuollosta. Etusijajär je stys Jätela in 8 :n 1 momentin mukaan kaik essa toiminnassa on mahdollisuu ksien mukaan noudatettava seuraavaa etusijajärjestystä: Ensisijaisesti on vähennettävä syntyvän jätteen määrää ja haitallisuutta. Jos jätettä kuitenkin syntyy, jätteen haltijan on ensisijaisesti valmisteltava jäte uudelleenkäyttöä varten tai toissijaisesti kierrätettävä se. Jos kierrätys ei ole mahdollista, jätteen haltijan on hyödynnettä vä jä te muulla tavoin, mukaa n lu kien hyödyntäminen energiana. Jos hyödyntäminen ei ole mahdollista, jäte on loppukäsiteltävä. Etusij ajärj estyksen tarkoitus on jätelakia koskevan hallituksen esityksen (HE 199/2010 vp) mukaan ohjata lain nojalla tapahtuvaa norminantoa ja jätesuunnitelmien laatimista sekä muuta lain perusteella tapahtuvaa päätöksentekoa ja ohjausta. Jätehuoltomääräysten laatimisessa kunnan jätehuoltoviranomaisen on näin ollen otettava etusijajärjestys ohjeellisena huomioon, mutta se ei velvoita vira noma ista sitova sti. Muutoksenhakijat ovat esittäneet, että jätehuoltomääräysten 14 ja 15 ovat jätelaissa säännellyn etusijajärjestyksen vastaisia, koska niissä ei edellytetä niin sanotun energiajakeen erilliskeräystä eikä biojätteen erilliskeräysvelvoitetta ole ulotettu kaikkiin kiinteistöihin, jolloin määräykset siirtävät jätehuollon painopisteen jätteen hyödyntämiseen kierrätyksen sijaa n. Muu toksenhakijat ovat lisäksi esittäneet, että myös määräysten 11 on etusijajärjestyksen vastainen, koska Rouskis Oy on sitoutunut ratkaisuun, jossa sekajäte poltetaan. Valituksenalaisten jätehuoltomääräysten 14 ja 15 eivät sisällä velvoitetta energiajakeen erilliskeräykseen. Jätehuoltomä äräyksiin ei myöskään sisälly velvoitetta kaiken kiinteistökohtaiseen biojätteen erilliskeräykseen, mutta 14 sisältää velvoitteen biojätteen erilliskeräykseen, kun asuinhuoneistojen lukumäärä on 5 tai enemmän. Mää räysten mukaa n biojätteen kiinteistökohtainen kompostointi on suositeltavaa. Jätehuoltomääräysten perustelujen mukaan erilliskeräysvelvoitteet on määrätty koskemaan vain suurempia a suinkiinteistöjä. Rajaamista on pidetty tarpeellisena erilliskerättyjen jätteiden kuljetuksesta aiheutuvien ympäristö-, terveys- ja kustannusvaikutusten pitämiseksi kohtuullisina erilliskeräyksestä saavutettuun hyötyyn nähden. Pahvin ja kartongin keräysvelvoitetta on kuitenkin kiristetty,

8 8 (13) sillä niitä pyritään saamaan entistä enemmän materiaalina hyödynnettäväksi. Pahvin ja kartongin keräyksen on Salon, Paimion ja Sauvon alu eilla voinut aiemmin korvata energiajätteen erilliskeräyksellä. Perustelujen mukaan erilliskerätyn energiajätteen laatu osoittautui Rouskis Oy:n keväällä 2013 teettämän seka- ja energiajätteen lajittelututkimuksen (Pöyry 2013) perusteella huonoksi. Tutkimuksen mukaan sekajäte ja kiinteistöltä erilliskerätty energiajäte sisälsivät paljon materiaalihyödyntämiseen soveltuvia jätteitä, kuten kartonkia ja pahvia sekä biojätettä. Biojätteen suuri määrä heikentää energiajätteen laatua jatkokäsittelyn kannalta. Lisäksi energiajätteessä oli lajitteluohjeiden vastaisesti paljon kaatopaikkajätettä. Jätehuoltolautakunnan päätöksestä ilmenee, että tiukentuneiden kierrätysvaatimusten johdosta ka rtongin ja pahvin keräysvelvoite tulee k oskema an noin 450 uutta taloyhtiötä, kun se tähän saakka on koskenut noin 350 taloyhtiötä. Jätehuoltolautakunnan hallinto-oikeudelle antaman la usunnon mu kaan jätehuoltomääräykset eivät estä muovipakkausten vapaaehtoista kiinteistökohtaista erilliskeräystä, kun muovipakkausjäte toimitetaan tuottajien järjestämään vastaanottoon. Biojätteen erilliskeräysvelvoitetta ei ole jätehuoltomääräyksissä tiukennettu, sillä edellisten jätehuoltomääräysten Biojätteen keräysvelvoitetta ei ole pystytty täyttämään ka ikissa pienempien taajamien taloyhtiöissä. Hallinto-oikeus arvioi, että asiakirjoista ilmenevä jätteiden kierrätyksen ja hyödyntä misen painopisteiden muuttu minen Salon jätehu oltolauta kunnan uu sien jätehuoltomääräysten johdosta johtaa a lueella pahvin, kartongin ja mahdollisesti myös biojätteen kierrätyksen tehostumiseen, kun taa s muovijäte vastaisuudessa lähtökohta isesti hyödynnetää n muu n sekajätteen kanssa lämpöenergian tuotannossa. Kun otetaan huomioon jätelain etusijajärjestyksen ohjeellisuus ja jätehuoltomääräysten perusteluissa esitetyt seikat, hallinto-oikeus katsoo, että jätehuoltomääräysten 14 ja 15 :issä on asianmukaisesti otettu huomioon jätelain mu kainen etusij aj ärj estys. Jätehuoltomääräysten 11 :ssä annetaan ohjaus jätteiden vastaanotto- ja käsittelypaikoista, eikä se sisällä jätteen keräykseen tai lajitteluun liittyviä määräyksiä. Määrä ys ei olejätelain etusijajärjestysperiaatteen vastainen. Jätteiden vastaanotto - tai käsitte lypaikan os oittaminen Jätelain 35 3 momentin mukaan kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa on noudatettava ku nnan jätehuoltomääräyksiä. Jäte on toimitetta va kunnan määräämään vastaanotto- tai käsittelypaikkaan. Hallituksen esityksen (HE 199/2010 vp) mukaan kyseinen säännös, jota alun perin esitettiin pykälän 2 momentiksi, vastaisi tuolloin voimassa olleen jätelain 13 :n 1 momentin muk aista säännöstä. Säännöksen tark oituksena olisi varmistaa kunnan oikeus ja mahdollisuudet huolehtia sille säädetyn jätehuoltotehtävän hoitamisesta. Kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa jätteen toimituspaikka määrättäisiin yleensä urakkasopimuksessa. Kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa jätteen toimituspaikka voitaisiin määrätä esimerkiksi 37 :ssä tarkoitetussa kunnan päätöksessä tai kunnan jätehuoltomääräyksissä. Toimituspaikan määrääminen olisi tarvittaessa tehtävä julkisia hankintoja kosk evan lainsäädännön mukaisia menettelyjä nouda ttaen. Jätelain 43 :n mukaan kunta voi päätöksellään siirtää sille tässä laissa säädetyn jätteen vastaanoton, kuljetuksen ja käsittelyn sekä näihin välittömästi lntty-

9 9 (13) vät hallinnolliset tehtävät, joihin ei sisälly julkisen vallan käyttöä, tätä varten perustetulle yhtiölle, jonka kunta yhdessä muide n kuntien kanssa omistaa. Kunta vastaa siitä, että siirretyt jätehuollon palvelutehtävät tulevat hoidetuiksi tämän lain ja sen nojalla annettujen säännösten mukaisesti. Hallituksen esityksen (HE 199 /2010 vp) mukaan säännöksen tarkoituk sena olisi varmistaa, että kuntien j ätehuoltopalveluj en tuotantoa koskevat yhtiöittämisjärjestelyt vastaavat perustuslain vaatimuksia. Kunnat ovat käytännössä jo pitkään hoitaneet jätehuoltoon liittyvät tehtävänsä osakeyhtiöiden, liikelaitosten tai kuntayhtymien kautta. Näistä vain osakeyhtiöt ovat perustuslain 124 :ssä tarkoitetulla tavalla yksityisiä. Säännöksessä tarkoitetun siirron kohteena voisivat olla vain jätehuollon operatiiviseen järjestämiseen liittyvät palvelutehtävät: jätteen vastaanotto, jätteen kuljetukset, jätteen käsittely, 93 :n l momentin mukainen jäteneuvonta, jätehuoltopalveluihin liittyvän käytännön rahaliikenteen hoitaminen sekä näihin välittömästi liittyvät muut hallinnolliset tehtävät, joihin ei sisälly julkisen vallan käyttöä. Esimerkiksi asiakasrekisterin ylläpitäminen olisi säännöksessä erikseen mainittuihin tehtäviin liittyvä muu tehtävä. Sen sijaan säännöksessä mainittuihin kunnan palvelutehtäviin liittyvää julkisen vallan käyttöä, kuten esimerkiksi jätehuoltomaksujen perusteita koskevaa päätöksentekoa, kuljetusjärjestelmästä päättämistä tai jätehuoltomääräysten antamista, ei säännöksen nojalla voitaisi siirtää kuntien omistamalle yhtiölle. Vaikka säännöksessä tarkoitettu yhtiö voisi hoitaa sille siirretyt tehtävät hankkimalla ne yksityisiltä yrittä jiltä -kuten jätteenku ljetusten osa lta on kä ytä nnössä poikk euk setta tehty - yhtiö olisi esimerkiksi tarjou spyynnön a rviointiperu s- teita määrittäessään sidottu kunnan jätehuoltomääräysten toteuttamiseen ja muuhun kunnan antamaan ohjaukseen. Kunta myös vastaisi siitä, että sille säädetyt jätehuollon palvelutehtävät tulevat hoidetuiksi silloinkin, kun tehtävät olisi ehdotetun pykälän mukaisesti siirretty kuntien omistamalle yhtiölle. Muutoksenhakijat ovat esittäneet, että jätehuoltomää räysten 4 :n 2 kappaleessa, 9 :ssä, 11 :ssä, 16 :n 3 ja 5 kappaleessa, 17 :n 6 kappaleessa, 21 :n 3 kappaleessa, 32 :n 5 kappaleessa, 34 :n 1 ja 2 kappaleessa ja 36 :n 1 kappaleessa on perustuslain ja jätelain vastaisesti siirretty julkisen vallan käyttöä kunnalliselle jäteyhtiölle, kun sille on jätehuoltomääräyksillä siirretty päätösvaltaa erilaisten jätteiden vastaanotto- ja käsittelypaikoista. Jätehuoltomääräysten 34 :n perusteluissa todetaan, että Salon jätehuoltolautakunnan jäsenkunnat ovat allekirjoitetulla Rouskis Oy:n osakassopimuksella siirtäneet jä tehuollon palvelutehtä vät kuntien yhdessä omistaman jäteyhtiön Rouskis Oy:n hoidettavaksi. Yhtiö hoitaa kuntien puolesta sellaiset jätelain mukaan kuntien vastuulla olevat jätehuollon palvelutehtävät, jotka voidaan jätelain mukaan siirtää yhtiön hoidettavaksi. Näitä tehtäviä ovat muun muassa jätteen vastaanotto, kuljetus ja käsittely. Koska jätteen vastaanottopaikat voivat muuttua, ei listaa vastaanottopaikoista ole kirjattu suoraan määräykseen. Sen sijaan kunnallista jätelaitosta velvoitetaan pitämään listaa vastaanotto- ja käsittelypaikoista verkkosivullaan. Jätelain 35 :n 3 momentin säännöksen tarkoitus on lain esitöistä ilmenevästi varmistaa, että kunnan vastuulla oleva jäte toimitetaan kunnallisen jätehuollon piiriin. Sen sijaan säännökselsä ei ole ensisijaisesti tarkoitettu sitovasti määrätä jätteen vastaanotto- ja käsittelypaikkoja koskevasta päätöksenteosta. Jätelain 43 :ssä määritellään puolestaan ne jätehuollon palvelutehtävvät, jotka eivät sisällä julkisen vallan käyttöä ja jotka on mahdollista siirtää kuntien omistaman yhtiön hoidettavaksi.

10 10 (l3 ) Rouskis Oy:njäsenku nnat ovat siirtäneet yhtiölle jätela in muk aan ku nnille kuuluvat palvelutehtävät. Yhtiö on näiden tehtävien hoitamisessa sidottu jätehuoltoviranomaisena toimivan lautakunnan päätösten ja jätehuoltomä äräysten toteuttamiseen. Hallinto-oikeus katsoo, että tässä tilanteessa, kun Rouskis Oy hoitaa muun muassa jätteen vastaanoton ja käsittelyn, jätteen vastaanotto- ja käsittelypaikkojen osoittaminen on osa jätehuollon käytännön toteutusta eli osa yhtiölle siirrettyä palvelutehtäväkokonaisuutta. Vaikka vastaanottopaikkoja ei ole kirjattu jätehuoltomääräyksiin, vaan kulloinkin käytössä olevien vastaanottopaikkojen osoittaminen kuuluu Rouskis Oy:lle, ei jätehuoltomääriiyksillä ole siirretty yhtiölle oikeutta kuntien puolesta itsenäisesti määrätä jätteiden vastaanottopaikoista. Jätehuoltomääräyksillä ei siten ole siirretty yhtiölle julkisen vallan käyttöä sisältävää tehtävää. Yhteenveto Edellä kerrotuilla perusteilla hallinto-oikeus katsoo, että Salon jätehuoltolautakunnan hyväksymät jätehuoltomääräykset ovat jätela in edellyttämällä tavalla paikallisista oloista johtuvia ja lain täytäntöön panemiseksi tarpeellisia, ja koskevat operatiivisen jätehuollon järjestämistä. Määräyksillä ei ole lain vastaisesti siirretty julkisen vallan käyttöä yksityiselle jäteyhtiölle. Jätehuoltomääräykset eivät ole valituksessa esitetyillä perusteilla lainvastaiset. Oikeudenkäyntikulut Hallintolainkäyttölain mukaan asianosa inen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Mitä asianosaisesta on säädetty, voidaan sovelta a myös päätök sen tehneeseen hallintoviranomaiseen. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä. Asian lopputulos huomioon ottaen ei ole k ohtuutonta, että Salon Hyötykäyttö Oy ja Salon Jätehuolto Oy joutuvat pitämään oikeudenkäyntiku lunsa hallintooikeudessa vahinkona an. Sovelletut oikeusohjeet Kuntalaki 147 Kuntalaki (365/1995) 90 (1375/2007) Jätelaki 8 1 mom, 33, 35 3 mom, 43 1 mom ja 91 1 mom Hallintolainkäyttölaki 74 1 ja 2 mom Muuto kse nhaku Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallintooikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä (Kunnallisvalitus).

11 Ritva Isomoisio ylituomari Hannamaija Falck hallinto-oikeustuomari Heikki Toivanen hal l into-o ikeustuomari Esittelijä Ilona Leinonen ha ll into-oikeussihteeri eriä vä mielipide liitteenä Toimituskir jan oikeaks i todistaa KåtjaØeltol.a la ink ä yttösihteeri Jakelu Päätös saantitodistuksin Salon Jätehuolto Oy ja Sa lon H yötyk äyttö Oy / Eero Kokk onen Lak itoimisto Eero Kokk onen Ov Lirnnankatu 1, huon. 34, TURKU Oikeudenkäyntima ksu 97 euroa Jäljennös Salon kaupunginhallitus, jonka on kuntalain 97 :n mukaisesti ilmoitettava päätöksestä Salon Jätehuoltolautakunta

12 12 (13) Liite Turun hallinto-oikeude n päätöks een /14/5149 Hallinto-oikeussihteeri Ilona Leinosen eri ä vä mielipide Olen esittänyt Salon jätehuoltolautakunnan päätöksellään hyväksymien jätehu oltoma ara sten 4, 9, 11, 16, 17, 21, 32, 34 ja 36 k umoamista. Valituksenalaisten jätehuoltomääräysten 4 :n 2 kappaleessa, 9 :n 1 ja 3 kappaleessa, 11 :ssä, 16 :n 3 ja 5 kappaleessa, 17 :n 6 kappaleessa, 21 :n 3 kappaleessa, 32 :n 5 kappaleessa, 34 :n 1 ja 2 kappaleessaja 36 :n 1 kappaleessa on todettu, että määräyksissä tarkoitettu jäte on toimitettava kunnallisen jätelaitoksen järjestämiin tai osoittamiin vastaanottopaikkoihin. Jätehuoltomääräysten 2 :ssä (määritelmät) on todettu, että jätehuoltomääräyksissä tarkoitetaan kunnallisella jätelaitoksella Rouskis Oy:tä. Valituksessa on esitetty, että jätteen vastaanottopaikoista päättäminen on julkinen hallintotehtävä, joka on määräyksissä siirretty lainvastaisesti jätehuoltoyhtiölle. Järjestämisvastuu jätehuollosta kuuluu jätelain mukaan kunnalle. Jätehuolto sisältää julkisen vallan käyttöä. Jätelaki jättää kunnille harkintavaltaa sen suhteen, miten jätehuoltopalvelut ku nnassa hoidetaan. Kunnat ovat käytännössä jo pitkään hoitaneet jätehuoltoon liittyvät tehtävänsä osakeyhtiöiden, liikelaitosten tai kuntayhtymien kautta. Näistä vain osakeyhtiöt ovat yksityisiä. Lainsäädäntö asettaa yksityisten jätehuoltopalvelujen käyttämiselle tiettyjä reunaehtoja. Päätös vastaanottopaikoista vaikuttaa alalla toimivien yksityisten etuihin ja oikeuksiin. Näin ollen olen esittänyt, että päätöksenteko vastaanottopaikoista sisältää julkisen vallan käyttöä. Julkisoikeudellisen tehtävän siirtäminen edellytyksistä hallinnon ulkopuolelle säännellään perustuslain (7 21/ 19 99) 124 :ssä. Perustuslain 124 :n mukaan julkinen hallintotehtävä voidaan antaa muulle kuin viranomaiselle vain lailla tai lain nojalla, jos se on tarpee n tehtävän tarkoituksenmukaiseksi hoitamiseksi eikä vaaranna perusoikeuksia, oikeusturvaa tai muita hyvän hallinnon vaatimuksia. Merkittävää julkisen vallan käyttöä sisältäviä tehtäviä voidaan kuitenkin antaa vain viranomaiselle. Jätelain 5 luvun 35 :ssä säädetään kunnan vastuulle kuuluvan kiinteistöittäisen jätehuollon järjestämisestä. Pyk älä n 3 momentin muka anjäte on toimitettava kunnan määräämään vastaanotto- tai käsittelypaikkaan. Saman luvun 43 :ssä säädetään tehtävistä, jotka voidaan siirtää jätehuoltoyhtiölle. Pykälässä todetaan, että muun muassa jätteen vastaanotto ja käsittely voidaan siirtää kunnan viranomaiselta jä tehuoltoyhtiölle. Pykälässä ei erikseen mainita jätteen vastaanotto- ja käsittelypaikoista päättämisestä. Jätelain esitöiden (HE 199/2010 vp s. 92) mukaan 43 :n tarkoituksena on ollut varmistaa, että kuntien jätehuoltopalvelujen tuotantoa koskevat yhtiöittämisjärjestelyt vastaavat perustuslain vaatimuksia, ja mahdollistaa nimenomaan jätehuollon palvelutehtävien siirtäminen jätehuoltoyhtiölle. Näin olle n olen

13 13 (13) esittänyt, että jätelain 43 :ssä mainitun jätteen vastaanoton on tulkittava tarkoittavan jätteen vastaanottopalveluja, kuten jäteasemien ylläpitoa. Jätelain 43 :ssä ei näin ollen säädetä vastaanottopaikkoja koskevan päätösvallan siirtämisestä. Jätteen vastaanotto- ja käsittelypaikoista päättäminen kuuluu siten kunnalle jätelain 35 :n 3 momentin mukaisesti. Rouskis Oy ei ole liik elaitos, va an osakeyhtiö. Määräyksissä oleva toteamus Rouskis Oy:n velvollisuudesta osoittaa ja järjestää jätteen vastaanottopaikat on tulkittavissa siten, että Rouskis Oy tosiasiassa päättää jätteen vastaanotto- ja käsittelypaikoista Salon jätehuoltolautakunnan alueella. Kunnan vastuulla olevat jätteet on kuitenkin jätelain 35 :n 3 momentin nojalla toimitettava kunnan määräämään paikkaan, eikä jätehuoltoyhtiö edellä mainituilla perusteilla voi lain mukaan päättää vastaanottopaikoista. Jätehuoltomääräykset 4, 9, 11, 16, 17, 21, 32, 34 ja 36 on näin ollen jätelain 35 :n vastaisina kumottava. Muiden valituksensa esitettyjen perusteiden sekä kuluva atimukseen annetun ratkaisun osalta olen samaa mieltä kuin asian ratkaissut kokoonpano. Vakuudeksi Ilona Leinonen

14 Liite hallinto -oikeuden päätökseen VALITUSOSO ITUS (Kunnallisvalitus) Hallinto-oikeuden päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen kirjallisella valituksella. Valitusaika Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa hallinto-oikeuden päätöksen tiedoksisaantipäivästä, sitä päivää lukuun ottamatta. Jos päätöksestä valitetaa n ku nnan jäsenelle taikk a ku ntayhtymän jäsenkunnalle tai sen jäsenelle k uuluvan valitu soikeuden noja lla, valitusaika lasketaan siitä päivästä, jolloin ilmoitus päätöksestä on julka istu k unnan, kuntayhtymän tai asianomaisten kuntien ilmoitustaululla. Jos päätös on annettu asianomaiselle erikseen tiedoksi, valitusaika luetaan kuitenkin tiedoksisaannista. Tiedoksisaantipäivän osoittaa tiedoksianto- tai saantitodistus. Sijaistiedoksiannossa päätös katsotaan tiedoksisaaduksi kolmantena päivänä todistuksen osoittamasta päivästä. Virkakirjeen katsotaan tulleen viranomaisen tietoon saapumispäivänään. Valituskirjelmän sisältö ja allekirjoittaminen Valituskirjelmässä on ilmoitettava - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero, joihin asian käsittelyä koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa - päätös, johon haetaan muutosta - miltä kohdin ja mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava vaiituskirjelmä. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä taikka jos valituksen laatijana on muu henkilö, on valituskirjelmässä ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmän liitteet Valituskirjelmään on liitettävä - hallinto-oikeuden päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä - todistus siitä, minä pä ivänä pää tös on annettu tiedoksi tai muu selvitys valitusajan alkamisajankohdasta - asiakirjat, joihin valitta ja vetoaa vaa timuksensa tu eksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Asiamiehen, jollei hän ole asianajaja tai yleinen oikeusavustaja, on liitettävä valituskirjelmään valtakirja, jollei valittaja ole valtuuttanut häntä suullisesti valitusviranomaisessa. Valituskirjelmän toimittaminen Valituskirjelmä on toimitettava valitusajassa korkeimmalle hallinto -oikeudelle. Valituskirjelmän tulee olla perillä valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Valituskirjelmän ja muiden valitusasiakirjojen lähettäminen postitse tai sähköisesti tapahtuu lähettäjän omalla vastuulla Korkeimma n hallinto -oikeuden osoite Postiosoite: Käyntiosoite: Puhelin: PL 180 Fabianinkatu 15 Telekopio: HELSINKI Helsinki

15 Salon kaupunginhallitus PL SALO