TOIMIVA LAPSI & PERHE TYÖMENETELMIEN ARVIOINTISELVITYS. Vanhempien ja työntekijöiden näkemyksiä Lapin sairaanhoitopiirin alueella

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TOIMIVA LAPSI & PERHE TYÖMENETELMIEN ARVIOINTISELVITYS. Vanhempien ja työntekijöiden näkemyksiä Lapin sairaanhoitopiirin alueella"

Transkriptio

1 LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ Psykiatrisen hoidon tulosalue TOIMIVA LAPSI & PERHE TYÖMENETELMIEN ARVIOINTISELVITYS Vanhempien ja työntekijöiden näkemyksiä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden seudullinen kehittäminen Lapissa hanke Pohjois Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, Rovaniemi & Mielenterveys ja päihdetyön seudullinen kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirin alueella hanke Lapin sairaanhoitopiiri Heli Niemi Maaliskuu

2 SISÄLLYS 1 Johdanto Toimiva lapsi & perhe työmenetelmät Arvioinnin toteuttaminen Lapin sairaanhoitopiirin alueella Työntekijäkysely Asiakaskysely perheiden vanhemmille Työntekijöiden näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Menetelmäkoulutus...11 Hyödyllisyys...11 Ammatillisten taitojen kehittyminen...11 Työkäytäntöjen muuttuminen Menetelmät työmuotona...16 Soveltuvuus omaan työhön...16 Vahvuudet ja heikkoudet...17 Vaikutukset omaan työhön Menetelmät osana työyhteisöä...21 Resurssit...21 Työryhmän tuki ja suhtautuminen...21 Esimiesten ja työyksikön johdon suhtautuminen...23 Työmenetelmien juurtuminen Vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmästä Kokemukset työskentelystä...25 Odotukset työskentelyltä...25 Työskentelysuhde...25 Työskentelyn hyödyllisyys...26 Ajoitus...26 Kuulluksi tuleminen Työskentelyn vaikutukset asiakasperheeseen...30 Huolien helpottuminen...30 Vaikutukset vanhemman omaan hyvinvointiin...31 Vaikutukset perheen vuorovaikutukseen...34 Vaikutukset vanhemmuuteen Kommentteja ja parannusehdotuksia työmenetelmästä ja koulutuksesta Yhteenveto Liitteet

3 1 Johdanto Lapin mielenterveyshankkeet Pohjois Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen toteuttama Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen kehittämishanke sekä Rovaniemen kaupungin hallinnoima ja Lapin sairaanhoitopiirin toteuttama Mielenterveys ja päihdetyön seudullisen kehittämishanke ovat järjestäneet koulutusta ennaltaehkäisevistä Toimiva lapsi ja perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin kuntien sosiaali ja terveysalan työntekijöille syksystä 2006 alkaen. Vuoden 2007 loppuun mennessä hankkeiden toteuttamaan Toimiva lapsi ja perhe kliiniikkokoulutukseen on osallistunut 40 työntekijää Lapin läänin eri paikkakunnilta. Sairaanhoitopiirin kunnista ovat olleet koulutuksissa edustettuina Rovaniemi, Kolari, Muonio, Salla, Enontekiö, Sodankylä, Kemijärvi, Ranua, Kittilä, Utsjoki ja Posio. Marraskuuhun 2007 mennessä koulutuksen on suorittanut 32 työntekijää eri puolilta Pohjois Suomea. He ovat saaneet pätevyyden toimia preventiivisen perheintervention kliinikkona. Kaikkien kliinikoiden yhteystiedot löytyvät Pohjois Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen kotisivuilta ( sekä Lapin sairaanhoitopiirin kotisivuilta ( Tässä arviointiraportissa kokoan yhteen sekä koulutukseen osallistuneiden Lapin sairaanhoitopiirin alueen työntekijöiden että heidän asiakkaidensa näkemyksiä Toimiva lapsi ja perhe menetelmistä. Selvityksen tarkoituksena on tuottaa tietoa menetelmästä sekä koota yhteen siitä saatuja kokemuksia. Tarkoituksena on kuvata, miten koulutuksen käyneet työntekijät arvioivat työmenetelmiä heti koulutuksen päättymisen jälkeen. Lisäksi keskeistä on nostaa esiin, miten asiakkaat itse arvioivat perheinterventiomenetelmää ensimmäisten työskentelykokemusten jälkeen ja millaiseksi he ovat sen kokeneet. Selvitys ei tuota tietoa menetelmien vaikuttavuudesta, sillä sen tutkiminen vaatisi seurantaarvioinnin toteuttamisen 6 12 kuukautta koulutuksen päättymisen jälkeen. Toimiva lapsi ja perhe menetelmistä on saatu hyviä kokemuksia ja hyvää palautetta muualla Suomessa. Hankkeiden kautta tuotetulla koulutuksella on pyritty juurruttamaan menetelmiä myös Lapin sairaanhoitopiirin alueelle. Erityistä järjestetyissä koulutuksissa on se, että niihin on osallistunut erittäin moniammatillinen työntekijäjoukko. Selvityksen alussa kuvaan lyhyesti, mitä Toimiva lapsi ja perhe työmenetelmät ovat ja millaista koulutusta niistä järjestetään. Kolmannessa luvussa kuvaan menetelmän arvioinnin toteuttamisprosessin, joka perustuu työntekijöille ja heidän asiakkailleen toteutettuun kyselyaineistoon. Seuraavissa luvuissa käsittelen työntekijöiden ja asiakkaiden näkemyksiä menetelmistä sekä esittelen heidän avoimia kommenttejaan ja parannusehdotuksiaan menetelmästä. Selvityksen tulokset on esitetty tiivistetysti viimeisessä luvussa. 3

4 2 Toimiva lapsi & perhe työmenetelmät Toimiva lapsi & perhe työmenetelmien taustalla on Stakesin Toimiva lapsi & perhe hanke sekä lastenpsykiatri, kehittämispäällikkö Tytti Solantauksen kehittämistyö. Hän on tuonut Suomeen ennaltaehkäisevän perhetyöskentelymallin, jonka kehittäjä on professori William Beardslee Harvardin yliopistosta Yhdysvalloista. Toimiva lapsi & perhe hankkeessa kehitetään terveyden ja sosiaalihuollon, eri yhteistyötahojen ja järjestöjen käyttöön perheitä ja lapsia tukevia sekä lasten häiriöiden ennaltaehkäiseviä työmenetelmiä. Ne on tarkoitettu tilanteisiin, joissa vanhemmalla on mielenterveyden ongelmia tai muita vanhemmuutta kuormittavia tekijöitä, kuten vanhemman päihdeongelma tai fyysinen sairaus. Menetelmiä on otettu käyttöön myös lastensuojelussa. Toimiva lapsi & perhe työmenetelmiä voidaankin käyttää nykyään monenlaisissa perhetilanteissa joko sellaisenaan tai osana muuta vanhemman hoitoa ja perheen tukea. (Stakes 2008.) Toimiva lapsi & perhe työmallien tarkoituksena on yhteistyössä perheen kanssa auttaa perhettä jatkamaan elämäänsä vanhemman tilanteesta riippumatta. Menetelmien avulla tuetaan niitä tekijöitä, jotka tukevat lasten hyvää selviytymistä, kun vanhemmalla on mielenterveydenhäiriö tai muu kuormittava tekijä elämässään. Tällaisia tekijöitä ovat vanhempien tuki toisilleen vanhemmuudessa sekä perheen sisäinen ymmärrys perheen tapahtumista. Lisäksi menetelmän avulla autetaan vanhempia tukemaan lapsia kodin ulkopuolisissa toiminnoissa (koulunkäynti, ystävyyssuhteet, harrastukset). Keskeistä on myös ohjata lapset tarvittaessa muun avun piiriin. (Stakes 2008.) Toimiva lapsi & perhe työmenetelmäkokonaisuus muodostuu useasta eri työmallista: Beardsleen perheinterventiosta, Lapset puheeksi keskustelusta, lapsiperheneuvonpidosta ja vertaisryhmätoiminnasta. Lapin sairaanhoitopiirin alueella toteutetut koulutukset ovat käsitelleen laajemmin ainoastaan Beardsleen perheinterventiota ja Lapset puheeksi keskustelua. Sen vuoksi selvityksessä tarkastellaan vain näitä kahta työmallia. (Stakes 2008.) Beardsleen perheinterventio Perheinterventio on prosessityöskentelyä perheen kanssa, jossa tavoitteena on auttaa vanhempia auttamaan omia lapsiaan. Työskentelyssä avataan keskustelua vanhemman ongelmista, minkä keinoin pyritään tukemaan perheenjäsenten välistä vuorovaikutusta ja ongelmanratkaisua sekä vahvistamaan lasta suojaavia tekijöitä. Perheintervention kulku rakentuu noin 45 minuutin kestoisista 7 8 tapaamiskerrasta, jotka etenevät seuraavasti: 1) vanhempien tapaamiset (2 istuntoa), 2) lasten omat tapaamiset (1 istunto/lapsi), 3) perheistunnon valmistelu 4

5 (1 istunto), 4) perheistunto (1 istunto) ja 5) seurantaistunto (1 istunto). Lisäksi vanhempien kanssa sovitaan seurantakäynnit noin 1 2 kertaa vuodessa. Perheintervention periaatteista ja kulusta on laadittu ohjekirja (manuaali) sekä ohjeistus (lokikirja) kullekin istuntokerralle. Työntekijät tarvitsevat menetelmään liittyvän koulutuksen voidakseen käyttää sitä omassa työssään. (Stakes 2008.) Lapset puheeksi keskustelu Lapset puheeksi keskustelu on neuvonnallinen työmenetelmä, joka pyrkii tukemaan vanhemmuutta ja lasten kehitystä silloin, kun vanhemmilla on vaikeuksia. Menetelmässä työntekijä keskustelee vanhemman tai vanhempien kanssa lasten vahvuuksista ja haavoittuvuuksista, kertoo yleisesti lapsia suojaavista tekijöistä sekä kartoittaa huolen aiheita. Interventio toteutetaan 1 2 tapaamiskerran aikana, minkä jälkeen toteutetaan lapsiperheneuvonpito, mikäli jonkun perheen lapsen osalta syntyy huoli. Lapset puheeksi keskustelun toteuttamisen tueksi on manuaali ja opaskirja vanhemmille. Manuaali on tulostettavissa Toimiva lapsi & perhe hankkeen kotisivuilta. (Stakes 2008.) Toimiva lapsi & perhe koulutus Stakesin Toimiva lapsi & perhe hankkeessa on rakennettu ennaltaehkäisevän työn ja Toimiva lapsi & perhe työmenetelmien konsultaatio ja koulutuskokonaisuus. Siihen kuuluu: alueellinen avausseminaari, Lapset puheeksi koulutuskokonaisuus, kliinikkokoulutus sekä kouluttajakoulutus. Eri organisaatiot, yksiköt ja yksittäiset työntekijät voivat hakea koulutusta näistä eri osioista tarpeensa mukaan. (Stakes 2008.) Lähteet: Stakes Toimiva lapsi & perhe hanke

6 3 Arvioinnin toteuttaminen Lapin sairaanhoitopiirin alueella Ensimmäinen preventiivinen perheinterventio koulutus Lapin sairaanhoitopiirissä käynnistyi syksyllä 2006 ja toinen keväällä Koulutukseen sisältyi perehdytys sekä Beardsleen perheinterventio menetelmään että Lapset puheeksi keskustelumenetelmään. Koulutukset järjestettiin Rovaniemellä ja kouluttajina toimivat psykologi Heikki Karjalainen Länsi Pohjan sairaanhoitopiiristä ja sairaanhoitaja Mika Niemelä Oulusta. Hankkeiden puitteissa on järjestetty kaksi Toimiva lapsi ja perhe koulutusta Lapin sairaanhoitopiirin alueella. Koulutukseen on osallistunut kaikkiaan 40 työntekijää eri puolilta Pohjois Suomea, joista 32 työntekijää on suorittanut koulutuksen loppuun marraskuuhun 2007 mennessä. Koulutuksesta valmistuneet työntekijät ovat saaneet pätevyyden toimia preventiivisen perheintervention kliinikkoina. Syksyllä 2006 alkaneesta ryhmästä koulutuksen keskeytti 1 työntekijä ja kahdella työntekijällä koulutus on vielä kesken. Keväällä 2007 alkaneesta koulutusryhmästä osalla työntekijöistä koulutus on vielä kesken. Osana hanketoimintaa toteutettiin työmenetelmien arviointi sekä koulutukseen osallistuneille työntekijöille että heidän asiakkailleen. Kummallekin ryhmälle laadittiin oma kyselylomake, jossa pyrittiin selvittämään työntekijöiden ja asiakkaiden ensikokemuksia menetelmien käytöstä. Arvioinnin tarkoituksena on ollut selvittää, miten koulutuksen käyneet työntekijät arvioivat työmenetelmiä heti koulutuksen päättymisen ja ensimmäisten ryhmänohjauskokemusten jälkeen sekä millaiseksi asiakkaat ovat kokeneet perheinterventio menetelmän käytön. Arviointia on suunniteltu yhteistyössä Stakesin kanssa. Yhteistyökumppaneina Stakesissa ovat toimineet Toimiva lapsi ja perhe hankkeen kehittämispäällikkö, lastenpsykiatri Tytti Solantaus, projektipäällikkö Sirpa Kaakinen ja tutkija Sini Toikka. Sekä työntekijäkyselyn että vanhemmille suunnatun kyselyn pohjana ovat toimineet Stakesissa käytössä olleet kyselylomakkeet. Työntekijäkysely on suunniteltu sisällöltään sellaiseksi, että sitä voidaan hyödyntää valtakunnallisesti perheinterventio koulutuksen arvioinnissa ja tuottaa siten koko maata kattavaa sekä vertailtavissa olevaa tietoa menetelmästä Työntekijäkysely Koulutukseen osallistuneille työntekijöille toteutettiin arviointikysely perheinterventio koulutuksen päätyttyä. Työntekijät täyttivät kyselylomakkeet koulutuksen päätöspäivän yhteydessä. Palaute on koottu kyselylomakkeella, joka on sisältänyt vaihtoehtoja antavia kysymyksiä sekä avoimia kysymyksiä. Vastaukset on analysoitu tilastollista tietojenkäsittelyohjelmaa hyväksikäyttäen. Arvi 6

7 ointi koostuu 38 perheinterventio koulutukseen osallistuneen Lapin sairaanhoitopiirin alueen työntekijän palautteesta. Eli neljästäkymmenestä koulutukseen osallistuneesta ainoastaan kaksi työntekijää ei ole vastannut kyselyyn. Toimiva lapsi ja perhe koulutusta koskevaan kyselyyn osallistuneet 38 työntekijää tulivat Lapin läänin eri paikkakunnilta sekä erilaisista työyksiköistä ja työtehtävistä. Sairaanhoitopiirin kunnista olivat kyselyssä edustettuina Rovaniemi (14), Kemijärvi (5), Kittilä (4), Kolari (4), Posio (2), Ranua (2), Salla (2), Sodankylä (2), Enontekiö (1), Muonio (1) ja Utsjoki (1). Työtehtävissään kyselyyn vastanneet työntekijät toimivat monenlaisissa sosiaali ja terveydenhuollon yksiköissä. Tehtävät kattoivat ennaltaehkäisevän työn, koulun sosiaalityön, kouluterveydenhuollon, lastensuojelutyön, eri ikäryhmien sosiaalityön ja terveydenhoidon, perheneuvolatyön, päivähoidon, terapiatyön, kriisi ja perhetyön, mielenterveystyön sekä päihdetyön alueet. Työntekijät työskentelivät kuntien ja kaupunkien sosiaali ja terveydenhuollon sekä sairaanhoitopiirien yksiköissä tai erillisissä kuntien ja kaupunkien hallinnoimissa hankkeissa. Seitsemällä (6) työntekijällä oli taustalla terapiakoulutus (perheterapia koulutus, lyhytpsykoterapia tutkinto, EMDR terapeutti koulutus tai joku muu). Koulutukseen osallistuneet työntekijät toimivat ammattinimikkeiltään: sosiaalityöntekijöinä (7); perhetyöntekijöinä (7); terveydenhoitajina (5); sairaanhoitajina (4); projektityöntekijöinä/hankekoordinaattoreina (4); ohjaajina/vertaisryhmäohjaajina/ varhaiskasvatusohjaajina (3); psykologeina (2); psykiatrisina sairaanhoitajina (2) kiertävinä erityislastentarhanopettajina (1); erityistyöntekijöinä (1); sosiaaliterapeutteina (1); koulukuraattoreina (1). Koulutukseltaan kyselyyn vastanneet työntekijät olivat: yhteiskuntatieteiden maistereita (7) psykiatrisia sairaanhoitajia (5) lastentarhanopettajia / erityislastentarhanopettajia (3) lähihoitajia (3) mielenterveyshoitajia (3) terveydenhoitajia (3) sairaanhoitaja terveydenhoitajia (2) 7

8 terveydenhoitaja/sairaanhoitaja kätilöitä (2) sosionomeja, AMK (2) sosiaalikasvattajia (2) psykologian maistereita / lisensiaatteja (2) yhteiskuntatieteiden alempi korkeakoulututkinto/pätevöitymiskoulutus (2) kodinhoitajia (1) sisätautikirurgian sairaanhoitajia (1) Toteutetut perheinterventiot Kyselyyn vastanneet työntekijät olivat toteuttaneet 1 3 perheinterventiota vastaushetkeen mennessä. 16 työntekijää oli toteuttanut kaksi perheinterventiota, 12 työntekijää kolme perheinterventiota ja 10 työntekijää yhden perheintervention. Vain viisi kyselyyn vastannutta työntekijää ilmoitti käyttäneensä perheinterventio menetelmää työssään sovellettuna. Siitä huolimatta 11 työntekijää oli kuvaillut, millä tavalla he ovat soveltaneet menetelmää. Toteutetut Lapset puheeksi keskustelut Vajaa puolet (18/38) kyselyyn vastanneista työntekijöistä oli toteuttanut Lapset puheeksi keskustelumenetelmää työssään vastaushetkellä. Ne työntekijät, jotka eivät olleet käyttäneet menetelmää, ilmoittivat syyksi ajanpuutteen tai sopivien tilanteiden puuttumisen. Useat heistä aikoivat kuitenkin jatkossa käyttää menetelmää. Osa kertoi käyttäneensä Lapset puheeksi keskustelumenetelmää sovellettuna tai aiemmassa työtehtävässään. Osa työntekijöistä puolestaan kertoi työskentelevänsä muutenkin lasten kanssa ja lapsilähtöisesti, jolloin he eivät ole nähneet menetelmän käytölle tarvetta. Asiakasperheiden työskentelyn lähtökohdat Työntekijät olivat toteuttaneet perheinterventio työmenetelmää hyvin monenlaisissa perhetilanteissa. Useimmiten syynä työskentelyn aloittamiselle oli äidin tai isän psyykkiset häiriöt. Seuraavaksi useimmiten työntekijät nimesivät perheinterventiotyöskentelyn lähtökohdaksi vanhemman päihdeongelman ja vanhempien eroon liittyvät tekijät sekä lapsen psyykkiset häiriöt ja perheenjäsenen fyysisen sairauden. Muita lähtökohtatilanteita työskentelyn aloittamiselle olivat: lasten hoidon laiminlyönti, perheenjäsenen kuolema, perheenjäsenen väkivaltaisuus, lasten sijoitukseen liittyvät tekijät, perheen moniongelmaisuus, vanhemmuuteen liittyvät tekijät sekä lapsen käyttäytyminen (ei psyykkinen häiriö). Työntekijät olivat käyttäneet perheinterventio työmenetelmää sovelletusti seuraavissa tilanteissa: vanhempien erotilanteissa; 8

9 perheiden kriisitilanteissa; lapsen asioiden esille tuomisen apuna; yksilökäynneillä; vanhemman masennusta tai päihdeongelmaa käsiteltäessä lapsen psyykkistä sairastumista käsiteltäessä lapsen sijaishuollosta kotiutumista käsiteltäessä. Ohjeen mukaisen tavan lisäksi olen todennut menetelmän soveltuvan myös eroperheiden tilanteeseen silloin, kun vanhemmat eivät ole vielä ottaneet tapahtunutta keskusteluun ja se askarruttaa lasten mieltä. Monelta osin menetelmän elementit ovat ylipäätään suureksi avuksi mitä vain perheiden tavanom. elämää liittyviä kriisitilanteita tarkastellessa ammattilaisten kanssa. Olen haastatellut asiakkaiden lapsia/nuoria/jo aikuisia lapsia yhdessä tai erikseen vanh. kanssa ja tietysti ottanut muutoinkin lapset puheeksi. Perheessä vanhemmilla ei suoranaisesti ollut ongelmia vaan yhdellä perheen lapsista. Kävimme sisarusten kanssa läpi, miten he ovat kokeneet ja ymmärtäneet sisarensa sairastumisen ja erilaisen oireilun. Käyttäessään Lapset puheeksi keskustelua lähtökohtana työskentelylle oli useimmiten vanhemman tai lapsen psyykkiset häiriöt sekä vanhempien eroon liittyvät tekijät. Seuraavaksi useimmiten työntekijät nimesivät Lapset puheeksi työskentelyn lähtökohdaksi vanhemman päihdeongelman. Muina tekijöinä mainittiin: lasten hoidon laiminlyönti, perheenjäsenen väkivaltaisuus, fyysinen sairaus tai kuolema sekä lasten elämään liittyvät asiat ja/tai vaikeudet Asiakaskysely perheiden vanhemmille Toimiva lapsi ja perhe menetelmäkoulutukseen sisältyy perheinterventioiden toteuttaminen asiakasperheille. Koulutukseen osallistuneiden työntekijöiden on täytynyt toteuttaa koulutuksen aikana perheinterventio vähintään kahdelle valitsemalleen asiakasperheelle. Lapin sairaanhoitopiirin alueella järjestettyyn koulutukseen osallistuneet työntekijät ovat tehneet perheinterventioita pääasiassa työparina toisen koulutukseen osallistuneen työntekijän kanssa. Työntekijöiden perheinterventioihin osallistuneiden perheiden vanhemmille toteutettiin arviointikysely menetelmästä koulutuksen keskivaiheilla. Tuolloin asiakastyöskentely on päättynyt joidenkin perheiden kohdalla ja joidenkin kanssa se on ollut vielä käynnissä. Asiakkaita on pyydetty täyttämään kyselylomake työskentelyn päätyttyä. Palaute on koottu kyselylomakkeella, joka on sisältänyt vaihtoehtoja antavia kysymyksiä sekä avoimia kysymyksiä. Vastaukset on analysoitu tilastollista tietojenkäsittelyohjelmaa hyväksikäyttäen. Kysely 9

10 lomakkeet välitettiin asiakkaille työntekijöiden kautta ja asiakkaat lähettivät täytetyt lomakkeet palautuskuoressa suoraan menetelmäarviointia tekevälle tutkijalle. Kyselylomakkeita toimitettiin työntekijöiden välitettäväksi noin 50 kpl. Syksyllä 2006 koulutuksen aloittaneen ryhmän (ryhmä I) työntekijöille lomakkeita jaettiin kaikkiaan 35 kappaletta huhtikuussa Keväällä 2007 aloittaneen ryhmän (ryhmä II) työntekijöille lomakkeita jaettiin kaikkiaan 15 kappaletta kesäkuussa Pääasiassa kyselylomakkeita on palautunut ensimmäisen koulutusryhmän asiakkailta, sillä suurin osa (14/22) asiakasvastauksista on saapunut tutkijalle kesäkuun alkuun mennessä. Sen jälkeen saapuneita vastauksia ei voi eritellä koulutusryhmittäin. Asiakaskyselyyn vastasi kaikkiaan 22 perheinterventioon osallistunutta vanhempaa. Heistä 18 oli lapsen äitejä (tai äidin asemassa olevia aikuisia) ja ainoastaan 4 lapsen isiä (tai isän asemassa olevia aikuisia). Mikäli työskentelyyn osallistuneen perheen vanhemmat ovat eronneet, he ovat saaneet molemmat mahdollisuuden vastata kyselyyn. Sen vuoksi samasta perheestä voi olla useampia vastauksia. Koska perheinterventioita toteutettiin koulutuksen aikana eri puolilla Pohjois Suomea, myös kyselyyn vastanneet asiakkaat tulevat Lapin sairaanhoitopiirin eri kunnista. Kyselyyn vastanneet vanhemmat määrittelivät perheinterventiotyöskentelyn lähtökohdakseen seuraavanlaisia tilanteita: Vanhempien mielenterveysongelma (7/22) Vanhempien avioeroon liittyvät syyt (5/22) Lapsen käyttäytyminen (3/22) Perheen moniongelmaisuus (3/22) Vanhemman moniongelmaisuus (2/22) Parisuhdeongelmat (1/22) 10

11 4 Työntekijöiden näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä 4.1. Menetelmäkoulutus Hyödyllisyys Suurin osa (34/38) työntekijöistä koki Toimiva lapsi ja perhe koulutuksen hyödylliseksi ja yli 30 % heistä piti koulutusta erittäin hyödyllisenä. Muutama työntekijä ei pitänyt koulutusta erityisen merkittävänä ja yksi työntekijä puolestaan koki koulutukseen olleen melko hyödytön. (Ks. kuvio 1.) melko hyödytön 1 2,6 ei hyödyllinen, ei hyödytön 3 7,9 melko hyödyllinen 22 57,9 erittäin hyödyllinen 12 31,6 Yhteensä ,0 Kuvio 1. Työntekijöiden kokonaisarvio koulutuksen hyödyllisyydestä. Ammatillisten taitojen kehittyminen Kaikki kyselyyn vastanneet työntekijät näkivät, että Toimiva lapsi ja perhe koulutus oli kehittänyt heidän ammatillisia taitojaan. Puolet heistä (19/38) koki ammatillisten taitojen kehittyneen paljon ja reilu 10 % työntekijöistä oli sitä mieltä, että taidot olivat kehittyneet erittäin paljon. (Ks. kuvio 2.) jonkin verran 15 39,5 paljon 19 50,0 erittäin paljon 4 10,5 Yhteensä ,0 Kuvio 2. Onko Toimiva lapsi ja perhe koulutus kehittänyt ammatillisia taitojasi? Työntekijät kuvailivat koulutuksen kehittäneen ammatillisia taitoja useilla eri tavoilla. Suurin osa työntekijöistä kertoi, että koulutus on lisännyt lasten huomioimista ja kuulemista omassa työssään sekä antanut välineitä lasten kanssa työskentelyyn. Lisäksi koko perhe on tullut huomioiduksi entistä paremmin. 11

12 Lapsen mielipiteiden kuuleminen on korostunut entisestään. Elvyttänyt koko perheen huomioon ottamisen taitoja. Tulee selvästi huomioitua perhe ja erityisesti lapset, vaikka kyseessä olisikin yksilöterapia. Antavat välineitä lapsen näkökulman esille nostamiseen ja keinoja tuoda ne vanhempien tietoisuuteen. Koulutusta voi hyödyntää työssä, vaikka ei aina tekisi interventiota kokonaisuudessaan esim. tapa kysyä lapselta asioita. Noin kolmasosa kyselyyn vastanneista työntekijöistä kuvasi, että koulutus on syventänyt ja päivittänyt jo olemassa olevia tietoja ja taitoja. Koulutus on antanut uusia näkökulmia perheen kanssa työskentelystä, vahvistanut aiempia käsityksiä, nostanut esille osin unohtuneita asioita, lisännyt menetelmällistä tuntemusta sekä antanut välineitä vuorovaikutustilanteissa työskentelyyn. Vuorovaikutustilanteissa auttaa toimimaan luontevammin. Osaa havainnoida ja eritellä asioita paremmin. Laajentanut käsityksiäni mm. vanhemman masennuksen vaikutuksesta perheeseen /lapsiin. Menetelmä ohjauspäivän caset ovat avartaneet näkemyksiä perheiden tilanteista/ongelmista. Syventänyt ymmärrystä perheestä ja sen dynamiikasta. Koulutus on tarjonnut monille työntekijöille uuden jäsentyneen työkalun perheiden kanssa työskentelyyn. Menetelmä mahdollistaa järjestelmällisen työskentelyn perheen kanssa sekä koko perheen huomioonottamisen siirtämättä vastuuta työntekijälle. Menetelmän avulla myös lapsen näkökulma on helpompi ottaa esille. Olen saanut uuden työkalun työhöni. Järjestelmällisen menetelmän jäsentää työskentelyä perheen kanssa ja oivallisen tavan auttaa. Työväline lisää, ottaa koko perhe huomioon, voi tavata myös lapsia (ei pelkän asiakkaan hoitamista). Menetelmä, jonka avulla asia pysyy perheen asiana > vastuu ei siirry työntekijöille (työntekijän vastuulla ei ole käsitellä esim. vanhemman sairautta lapsen kanssa, vaan autetaan perhettä keskustelemaan). 12

13 Koulutus on auttanut rajaamaan ja suunnittelemaan omaa työtä paremmin. Se on tuonut työhön järjestelmällisyyttä ja selkeän rakenteen. Koulutuksessa opituista asioista selkeä rakenne, minkä mukaan työskennellä, antaa työskentelylle hyvät raamit. Koulutuksen myötä muutamat työntekijöistä kokevat saaneensa lisää rohkeutta tarttua asioihin ja ottaa asioita puheeksi. Työskentelyyn on tullut varmuutta ja jämäköitymistä. Aikaisemmin oli vaikeuksia nostaa kissa pöydälle ottaa vaikeita asioita puheeksi. Nyt käytän oppimiani taitoja heti alussa kun olen tutustunut perheeseen. Aluksi lapset puheeksi ja myöh. tarvittaessa perheinterventio. Koulutus on myös lisännyt vuorovaikutuksellista näkökulmaa joidenkin työntekijöiden työssä. Se on lisännyt parityöskentelytaitoja sekä antanut mahdollisuuksia moniammatilliseen työskentelyyn. Lisäksi koulutuksen tarjoamat työnohjaukset ovat antaneet tilaisuuden peilata omaa työskentelyä yhdessä muiden työntekijöiden kansssa. Työni on pääasiallisesti ollut yksilökeskeistä ja vuosia olen kaivannut moniammatillista yht.työtä ja konkreettista otetta. Tämä koulutus antaa mahd. kokonaisvaltaiseen työotteeseen ja pakottaa viranomaisyht.työhön mm. lastensuojelun kanssa (toivottavasti). Työnohjaus on auttanut oikeaan suuntaan perheiden kanssa työskennellessäni. Omassa työssä ei muuten ole ollut tarjolla työnohjausta, ei edes mahdollisuutta siihen. Työkäytäntöjen muuttuminen Lähes kaikki (35/38) kyselyyn vastanneet työntekijät näkevät koulutuksen muuttaneen omia työkäytäntöjään. Muutamat työntekijöistä kokevat sen muuttaneen työkäytäntöjä merkittävästi, kun vastaavasti muutamat heistä eivät nähneet koulutuksen muuttaneen omia työkäytäntöjä ollenkaan. (Ks. kuvio 3.) 13

14 ei 3 7,9 jonkin verran 31 81,6 paljon 4 10,5 Yhteensä ,0 Kuvio 3. Onko Toimiva lapsi ja perhe koulutus muuttanut työkäytäntöjäsi? Työntekijöiden kuvailemat työkäytäntöjen muutokset ovat vastaavanlaisia kuin koulutuksen vaikutukset ammatillisiin taitoihin. Suurin osa työntekijöistä näkee, että koulutus on lisännyt lasten huomioimista entistä enemmän omissa työkäytännöissään. Työntekijät ovat tietoisemmin tuoneet lasta enemmän näkyviin, kartoittaneet enemmän lasten huolia, huomioineet enemmän lasten käyttäytymistä, kuunnelleet lasta enemmän sekä järjestäneet enemmän aikaa lapsille/nuorille. Nostanut lapsen äänen paremmin kuuluviin, kun perhettä tai sen jäsentä on kohdannut kriisi. Olen alkanut huomioida sairaalan tulevien vanhempien lasten tilannetta haastattelemalla lapset puheeksi menetelmän avulla. Lasten huolta kartoitan enemmän. Ts. otan asian ainakin esille. Lapsilähtöisyyttä, lapsinäkökulmaa korostaen, perhetyöhön soveltaen korostuneemmin. Koulutus on tuonut työntekijöiden työkäytäntöihin uuden käyttökelpoisen menetelmän ja välineen monenlaisten perheiden kanssa työskentelyyn, jota voi myös soveltaa. Työskentelyssä vertaisryhmään tulevien perheiden kanssa etenkin alkuvaiheen haastatteluissa voin hyödyntää interventiota osin tai kokonaan. Tätä voi tarjota perheille, jotka eivät ryhmään ehkä tulisi. Eivät näin jää kaikki tyhjän päälle jos lapsi ei ryhmään tule. Nyt on tarjolla selkeä, valmis työmenetelmä, jota voi käyttää laajakirjoisesti erilaisiin perheisiin. Menetelmän ohjauspäivät ovat antaneet valmiuksia erilaisten perheiden kohtaamiseen. 14

15 Myös yksilötapaamisessa voi hyödyntää perheinterventiota esim. ns. alkukartoituksessa. Koulutus on tuonut työkäytäntöihin johdonmukaisuutta, järjestelmällisyyttä ja suunnitelmallisuutta sekä lisännyt perheiden työskentelyyn käytettävää aikaa. Työskentely on nyt jäsentyneempää ja laaja alaisempaa. Olen ennen perheiden tapaamista suunnitellut työparien kanssa tapaamisessa esiin otettavia teemoja ja kysymyksiä entistä tarkemmin. Myös tapaam. purkamiseen olen varannut aikaa aiempaa enemmän. Oppinut tarttumaan moneen asiaan paljon paremmin, lokikirja auttaa/selkeyttää toimintaa. Koulutus on lisännyt rohkeutta tarttua vaikeisiinkin asioihin ja ottaa niitä puheeksi perheen kanssa omassa työssään. Vaikeita asioita ehkä helpompi ottaa puheeksi. Olen rohkeampi puhumaan asioissa niiden oikeilla nimillä. Rohkeus ottaa asioita esille, syvällisesti työstää perheen asioita. Yksittäisinä vastauksina mainittiin, että koulutus on antanut mahdollisuuksia työskennellä yhdessä työparin kanssa, mikä muuten ei ole aina mahdollista. Yksi työntekijä kertoi, että koulutuksen myötä hän on kiinnittänyt enemmän huomiota vanhemman jaksamiseen. Kolme työntekijää ilmoitti, että he eivät ole vastaushetkellä kokeneet koulutuksen muuttaneen työkäytäntöjä. Syinä he mainitsivat vähäisen kokemuksen ja perheinterventioperheiden puuttumisen sekä projektityön vakiintumattomat käytännöt. Vielä ei erityistä muutosta kaipaan enemmän yht. perheitä, lähinnä päihdeperheitä, lastensuojelupuolen kanssa. Tällä hetkellä työssä ei paljoakaan perheintervention kohteita. Mahdollisesti jossakin toisessa työssä käytännön muutokset tulevat paremmin esille. En osaa vastata, nykyinen työ vuoden projekti, ei vakiintuneita työkäytäntöjä. 15

16 4.2. Menetelmät työmuotona Soveltuvuus omaan työhön ja koulutukseen Beardsleen perheinterventio Suurin osa (34/38) kyselyyn vastanneista työntekijöistä näki perheinterventio menetelmän soveltuvan hyvin omaan työnkuvaan ja koulutukseen. Heistä 24 työntekijää koki, että menetelmä soveltuu heille erittäin hyvin. Muutama työntekijä näki, että menetelmä soveltuu heidän työhönsä ja koulutukseensa heikosti. (Ks. kuvio 4.) erittäin hyvin 24 63,2 melko hyvin 10 26,3 ei hyvin, ei huonosti 2 5,3 melko huonosti 1 2,6 Yhteensä 37 97,4 Tyhjä 1 2,6 Yhteensä ,0 Kuvio 4. Perheintervention soveltuminen omaan työnkuvaan ja koulutukseen Lapset puheeksi keskustelu Työntekijät arvioivat Lapset puheeksi keskustelumenetelmän soveltuvuutta työhönsä ja koulutukseensa todennäköisesti pitkälti sen käyttökokemusten perusteella: vain reilu puolet (20/38) heistä vastasi asiaa koskevaan kysymykseen. He kaikki näkivät menetelmän soveltuvan vähintäänkin hyvin omaan työhön ja koulutukseen ja suurin osa (14/38) koki menetelmän soveltuvan heille erittäin hyvin. erittäin hyvin 14 36,8 melko hyvin 6 15,8 Yhteensä 20 52,6 Tyhjä 18 47,4 Yhteensä ,0 Kuvio 5. Lapset puheeksi keskustelun soveltuminen omaan työnkuvaan ja koulutukseen 16

17 Vahvuudet ja heikkoudet Beardsleen perheintervention vahvuudet Työntekijät näkivät perheinterventio menetelmän vahvuuksina useita eri tekijöitä. Suurin osa heistä piti hyvänä asiana menetelmän antamaa järjestelmällistä, jäsentynyttä ja selkeää mallia työn tekemiseen. Lokikirjan käytön nähtiin jäsentävän työskentelyä. Helppo toteuttaa vasta alkajankin, kun on sabluuna, jolla interventio tehdään. Strukturoitu malli on hyvä tilanteissa, joissa on vaara harhautua liian laajalle. Selkeä menetelmä, jota voi monipuolisesti hyödyntää erilaisissa tilanteissa. Lokikirjan käyttö ja siinä olevat valmiiksi mietityt kysymykset. Suuri osa työntekijöistä piti menetelmän vahvuutena kokonaisvaltaista perheen kanssa työskentelyä, jossa koko perhe tulee kuulluksi. Menetelmän avulla perheenjäseniä voidaan kuulla erikseen ja yhdessä, jolloin jokainen heistä saa puhua vuorollaan myös toisten kuunnellessa. Menetelmä mahdollistaa avoimen tavan käsitellä asioita sekä puhumisen lisääntymisen perheenjäsenten kesken. Tilanteen kokonaisvaltainen kartoitus ja perheen sisäisen keskustelun viriäminen. Kokonaisuus on paras jokainen perheenjäsen tulee kuulluksi ja nähdyksi. Jokainen saa puhua omalla vuorollaan ja toiset kuuntelevat, Minusta on hienoa, että perhe voi tämän menetelmän avulla kertoa itse omista kokemuksistaan, ongelmistaan. Koko perhe tulee kuulluksi. Suuri osa työntekijöistä piti menetelmän vahvuutena myös sitä, että sen avulla lapsi tulee kuulluksi. Menetelmä mahdollistaa lapsen näkökulman huomioimisen ja tasavertaisen kohtelun. Lapsen kuunteleminen erikseen, ilman vanhempia, antaa lapsille vapautta ilmaista ajatuksiaan. Jokainen lapsi tulee kuulluksi. 17

18 Lapset tulee huomioitua ja ennaltaehkäisevä vaikutus voi olla hyvinkin suuri ajatellen lasten tulevaisuutta. Se, että lasta kuullaan ilman, että vanhempi tai muu läheinen aikuinen on mukana. Lapsi voi siten avautua paremmin ja kokea tulevansa kuulluksi (toivottavasti). Muutamat työntekijät pitivät menetelmän vahvuutena sitä, että vastuu asioiden hoitamisesta säilyy perheellä ja erityisesti vanhemmilla. Työskentely edellyttää vanhemmilta asioiden esille ottamista lasten kanssa, mutta he voivat tehdä sen omilla ehdoillaan. Positiivista menetelmässä on työntekijöiden mielestä se, että työskentelyyn osallistuu koko perhe ja he voivat itse määrittää puheenaiheet. Vanhempien kunnioittaminen ja vastuun säilyminen perheellä: vanhemmat kertovat lapsia koskevia huoliaan ja kysymyksiään sekä kertovat itse lapselle haluamallaan tavalla haluamistaan asioista, toki työntekijän tukemana. Lapsia on helppo haastatella tarkkojen vanhemmilta saatujen tietojen perusteella. Edellä mainittujen vahvuuksien lisäksi menetelmä nähtiin monella tavalla toimivaksi työmuodoksi. Hyvinä puolina pidettiin menetelmän joustavuutta ja soveltamismahdollisuuksia sekä yleisiä toimintaperiaatteita. Menetelmän mahdollistama työparityöskentely sekä haastatteluiden tekeminen koettiin myös mielekkäinä. Vahvuuksina nähtiin myös menetelmän asiakaslähtöisyys sekä se, että se mahdollistaa pitkäaikaisen työskentelyn olematta silti terapiaa. Beardsleen perheintervention heikkoudet Kyselyyn vastanneet työntekijät eivät nähneet menetelmässä suuria heikkouksia. Moni työntekijä kertoi, että menetelmän käyttö ei ole ollut laisinkaan hankalaa. Suurimpana hankaluutena työntekijät pitivät menetelmän käyttöön vaadittavaa aikaa. Työskentelyyn on kaikkinensa paneuduttava hyvin ja siihen on varattava paljon aikaa. Myös tapaamiset perheiden kanssa vaativat aikaa. Erityisesti isojen perheiden kanssa on järjestettävä useita tapaamisia, mikä vie runsaasti työaikaa. Lisäksi pienten lasten kanssa keskustelu vaatii paljon aikaa sekä paneutumista. Menetelmä vie paljon työaikaa. Jos on interventio kesken jonkin perheen kanssa ei riitä työtunteja muille perheille. Pienempien lasten kanssa keskusteluun pääseminen vaatii paljon aikaa ja paneutumista eikä ole sittenkään helppoa. Mutta kaiketi harjoitus lisännee taitoja. 18

19 Koko perheen kanssa työskentely on koettu haastavaksi, mutta ei niinkään hankaluudeksi. Työntekijät mainitsevat esimerkiksi riitaisat avioerot ja perheen tuoreet kriisit haastavina tilanteina. Perheenjäsenten puhumaan saaminen sekä pelko perheen satuttamisesta erilaisia asioita kyselemällä nähtiin hankalina asioina. Ei perheinterventiossa työmenetelmänä, mutta riitaisat avioerot vievät voimat, kun eivät tahdo pysyä asiassa taistelua tauotta!! Muutamat työntekijät ovat kokeneet hankalina menetelmän yhteydessä käytössä olevat vieraskieliset sanat. Esimerkiksi menetelmän nimi Beardsleen perheinterventio tuntuu vaikealta käsitteeltä, jota on vaikea ymmärtää ja kuvailla asiakkaille. ei ole tullut esille muuta kuin se sanahirviö Beads Inter. Yksittäisinä huonoina puolina mainittiin menetelmän tietyt näkökulmat. Yksi työntekijä koki ristiriitaisena menetelmän vapaaehtoisuus periaatteen ja lastensuojeluun liittyvien neuvottelujen ja pakkotekojen yhteen sovittamisen. Yksi työntekijä koki, että paikoin menetelmä sortuu liikaa lässyttämiseen. Lisäksi hankaluutena mainittiin tuttujen/omien asiakkaiden kanssa työskenteleminen. Tällöin olemassa oleva tieto sokeuttaa näkemään asioita uudessa valossa sekä vaikeuttaa roolien selkeinä pitämistä. Uusi menetelmä ja sen opetteleminen aiheutti alkuvaiheessa pieniä hankaluuksia ja kysymyksiä. Muutamat työntekijät olivat kokeneet vaikeaksi oivaltaa psykoedukaation ideaa. Alkuvaiheessa on myös ollut hankalaa muistaa, mitä työskentelyssä tulisi huomioida ja kysyä. Pohdintaa on aiheuttanut se, miten toimia nuoren kanssa, joka ei puhu. Käytännön ongelmina mainittiin vaikeus kirjata tarkasti ylös perheiden ilmaisuja, työparin tai sopivien perheiden löytäminen, yhteisen työskentelyajan löytäminen työparin kanssa sekä tapaamisaikojen järjestely. Lapset puheeksi keskustelun vahvuudet Lapset puheeksi menetelmän vahvuutena nähtiin sen helppokäyttöisyys. Työntekijät näkivät, että menetelmä on kevyempi ja helpompi versio perheinterventio menetelmästä. Sitä on mahdollista käyttää mm. niissä tapauksissa, joissa perheinterventiota ei ole mahdollista toteuttaa. Perheinterventio menetelmän tavoin Lapset puheeksi menetelmän vahvuuksina pidettiin sitä, että siinä työskennellään koko perheen kanssa, sen kautta lapsi saadaan näkyviin ja myös vanhemmat tulevat kuulluksi. Lisäksi 19

20 työntekijät pitivät menetelmää selkeänä, toimivana ja aikaa säästävänä työtapana. Sen nähtiin myös antavan rohkeutta ottaa puheeksi vaikeita asioita. Menetelmällä on hyvä korostaa lapsen asemaa perheyhteisössä ja sen on kevyempi toteuttaa kuin interventio. Pääsee tarkoin selville perheen tilanteesta, hyvä pohja keskustelulle, jäsentää työtä. Kauttaaltaan toimiva menetelmä. Erityisesti hyvää on yht.työskentely jonka myötä työ ei (päihde) tunnu niin raskaalta. Säästää aikaa. Lapset puheeksi keskustelun heikkoudet Työntekijät eivät nähneet menetelmässä nykyisen kokemuksensa perusteella juurikaan heikkouksia. Yksittäisinä mainintoina todettiin, että menetelmän yhteydessä käytettävät sanavalinnat eivät ole kaikilta osin selkeitä ja ymmärrettäviä. Vaikutukset omaan työhön Toimiva lapsi & perhe menetelmät ovat vaikuttaneet myönteisesti työntekijöiden omaan jaksamiseen työssään. Ne ovat lisänneet: halua oppia uutta / saada lisätietoa (37/38) työniloa (27/38) työmotivaatiota (25/38) työssä jaksamista (18/38) Työstressiin työtavoilla ei sen sijaan ole ollut kovin myönteistä vaikutusta. Suurin osa (22/38) työntekijöistä ilmoitti, että työtavoilla ei ole ollut lainkaan vaikutusta työstressiin. Lisäksi lähes joka kolmannen työntekijän (10/38) kohdalla työstressi on jopa lisääntynyt. Ainoastaan neljä työntekijää (4/38) kertoi työstressin vähentyneen uusia työtapoja käyttämällä. 20

21 4.3. Toimiva lapsi & perhe menetelmät osana työyhteisöä Resurssit Puolet työntekijöistä ilmoittaa, että heillä on työssään riittävästi resursseja Toimiva lapsi & perhe menetelmien käyttämiseen. Neljäsosa heistä puolestaan näkee, että resursseja menetelmien käyttöön ei ole riittävästi. Suurimpana esteenä nähtiin selkeästi ajanpuute (14/38). Epävarmuus työtilanteesta ja työyhteisön henkilöstöresursseista mietityttivät työntekijöitä. Muutama työntekijä kertoi työparin puutteen olleen myös esteenä työtapojen käytölle. Lisäksi esteinä mainittiin viihtyisän työtilan puute sekä sopivien perheiden löytyminen. (Ks. kuvio 6.) kyllä 19 50,0 ei 10 26,3 Yhteensä 29 76,3 Tyhjä 9 23,7 Yhteensä ,0 Kuvio 6. Onko sinulla työssäsi riittävästi resursseja käyttää Toimiva lapsi & perhe menetelmiä? Työryhmän tuki ja suhtautuminen Työyhteisöt ovat suhtautuneet myönteisesti Toimiva lapsi & perhe menetelmiin. Neljä työntekijää (4/38) ilmoittaa, että koko tiimi on alkanut tehdä lapsikeskeistä työtä. Reilu kolmasosa työntekijöistä (14/38) kertoo, että osa tiimin jäsenistä on alkanut tehdä lapsikeskeistä työtä. (Ks. kuvio 7.) Tiimit ovat olleet kiinnostuneita työtavoista ja menetelmäkoulutuksesta. Muutamissa työyhteisöissä lapsikeskeinen työskentelytapa on ollut ennestään tuttu ja keskeinen toimintamuoto. Osa työntekijöistä kertoi, että työyhteisössä tarvitaan vielä lisää markkinointia menetelmistä sekä työntekijöiltä rohkeutta niihin kouluttautumiseen ja käyttämiseen. 21

22 työryhmässä ei olla kiinnostuneita työtavoista osa tiimin jäsenistä on alkanut tehdä lapsikeskeistä työtä koko tiimi on alkanut tehdä lapsikeskeistä työtä 1 2, ,8 4 10,5 Yhteensä 19 50,0 Tyhjä 19 50,0 Yhteensä ,0 Kuvio 7. Tiimien/työryhmien suhtautuminen Toimiva lapsi & perhe työskentelyyn. Työntekijät kokivat saaneensa työryhmältään tukea työmenetelmien käyttämisessä (ks. kuvio 8.). Tuki näyttäytyi heille vertaistukena ja positiivisena suhtautumisena menetelmien käyttöön. Lisäksi osa työntekijöistä ilmoitti, että samasta työryhmästä oli muitakin koulutuksessa olevia tai sen käyneitä työntekijöitä, mikä on antanut mahdollisuuden työparien käyttöön sekä jaettuun ymmärrykseen menetelmästä. Vahvistusta tekemiseen. Mietitään yhdessä kenen perheen kanssa menetelmää voi käyttää. Työryhmä puskee tällaista työtä tekemään, vaikka yksin ilman työparia. Materiaalia/perheitä tulee olemaan. Esimies on antanut tarpeeksi aikaa tavata perhettä ja kuunnellut perustelujani, miksi esim. perhe on sitä tarvinnut. Kannustanut. Yksittäisinä kokemuksina mainittiin, että muut yhteistyökumppanit tai kaikki työryhmän jäsenet eivät tiedä riittävästi koulutuksesta, jolloin tukea ja ymmärrystä ei välttämättä saa riittävästi. kyllä 33 86,8 en 1 2,6 Yhteensä 34 89,5 Tyhjä 4 10,5 Yhteensä ,0 Kuvio 8. Saatko tukea työryhmältäsi Toimiva lapsi & perhe menetelmien käyttämisessä? 22

23 Esimiesten ja työyksikön johdon suhtautuminen Esimiehet ja työyksikön johto ovat työntekijöiden näkemyksen mukaan suhtautuneet myös myönteisesti Toimiva lapsi & perhe menetelmien käyttöön: Kenenkään esimies ja työyksikön johto eivät ole suhtautuneet menetelmiin kielteisesti; Lähimmät esimiehet ovat suhtautuneet myönteisesti, mutta eivät ole luoneet toimintaedellytyksiä (22/38); Keskijohto on suhtautunut myönteisesti (21/38) ja on pyrkinyt myös luomaan toimintaedellytyksiä (13/25); Ylin johto on suhtautunut menetelmiin neutraalisti, mutta osin myös toimintaedellytyksiä luovana. Työntekijöiden yksittäisinä negatiivisina huomioina todettiin, että ylin johto ei välttämättä tiedä riittävästi menetelmistä. Lisäksi mainittiin, että työyhteisössä on esiintynyt jonkin verran kateutta koulutuksen käyneitä kohtaan. Erittäin hyvin otettu vastaan ja ymmärretään, että uusi toimintamalli tuo uusia mahdollisuuksia tarttua huoleen kun sen on vielä pieni. Ennaltaehkäisevää työtä. Ainakin niin, että on mahdollisuus kouluttautua, ylin johto sinänsä ei puutu kauheasti työn sisältöön tai toimenkuvaan. Työmenetelmien juurtuminen Lähes kaikki (36/38) työntekijät uskovat, että Toimiva lapsi & perhe työtavat ja ideat pysyvät heidän työyhteisöjensä työkäytännöissä tulevaisuudessa. Työntekijöiden mukaan menetelmien jatkuvuutta ja pysyvyyttä tukevia tekijöitä ovat: Menetelmät ovat selkeitä ja hyviä; Kouluttautuneet työntekijät ottavat menetelmät säännölliseen käyttöön ja toteuttavat niitä aktiivisesti työssään; Mahdollisimman moni työntekijä samalta työpaikalta kouluttautuu menetelmien käyttöön; Organisaatioin tuki uusien menetelmien käyttöön (esim. ajalliset resurssit, henkilöstöresurssit) Moniammatillinen yhteistyö ja työparityöskentely; Eri yhteistyötahojen kouluttautuminen menetelmien käyttöön; Lisä/kertauskoulutus koulutuksen käyneille; 23

24 Vertaisryhmätapaamiset ja työnohjaus koulutuksen käyneille; Menetelmistä tiedottaminen (työntekijät, asiakkaat, työyksiköiden johto); Seuranta/tilastointi menetelmien käytöstä; Oma asenne. Työyhteisömme on pitänyt aika hyvin elossa oppimansa uudet, hyödylliset työkäytännöt. Työmenetelmä käyttöön eri viranomaisten kesken eikä vain omassa työyksikössä työparin kanssa. Se, että ei tarvitsisi toimia aivan näin tiukoin henkilöstöresurssein hieman lisää väljyyttä olisi tarpeen. Sektorit ylittävä yhteistyö, johdon tuki työlle mm. ajalliset resurssit, koulutuksen arvostus. Itse pitämällä ääntä menetelmästä. Laajempi tiedottaminen menetelmästä. Yhteystiedot koulutuksen saaneista eri toimipisteisiin. Vuotuinen tilastointi ts. kysely palautuskuorineen montako kertaa olet käyttänyt menetelmää, millaiset tilanteet jne. Kysely joihin helppo vastata (SPR kyselee noin kun kävin huumekoulutuksen). Oma asenne ja halua säilyttää opittua uutta käytäntöä. 24

25 5 Vanhempien näkemyksiä Beardsleen perheinterventiosta 5.1. Kokemukset työskentelystä Odotukset työskentelyltä Perheinterventiotyöskentely vastasi hyvin perheiden vanhempien odotuksiin. Suurin osa (18/22) vanhemmista koki odotustensa työskentelystä täyttyneen vähintäänkin hyvin. Heistä kolmasosan (8/22) odotukset täyttyivät erittäin hyvin. Ainoastaan yksi vanhemmista koki odotusten täyttyneen huonosti. Kaksi vanhempaa oli kuvaillut työskentelyn olleen odotusten vastainen. Syinä he mainitsivat liian sairaalamaisen ympäristön lasten kanssa työskentelyyn sekä huolen lasten pompottelusta. (Ks. kuvio 9.) erittäin hyvin 8 36,4 melko hyvin 10 45,5 ei hyvin eikä huonosti 2 9,1 melko huonosti 1 4,5 Yhteensä 21 95,5 Tyhjä 1 4,5 Kuvio 9. Miten hyvin työskentely vastasi odotuksiisi? Työskentelysuhde Lähes kaikki (21/22) perheiden vanhemmat kokivat työskentelysuhteen hyväksi. Yli puolet heistä (12/22) koki työskentelysuhteen olleen erittäin hyvä. Kenelläkään vanhemmista ei ollut huonoja kokemuksia. erittäin hyvä 12 54,5 hyvä 9 40,9 neutraali 1 4,5 Kuvio 10. Millainen oli mielestäsi työskentelysuhde tapaamisella/tapaamisilla? 25

26 Työskentelyn hyödyllisyys Lähes kaikki vanhemmat (20/22) kokivat työskentelyn hyödylliseksi. Liki puolet vanhemmista arvioi työskentelyn erittäin hyödylliseksi (ks. kuvio 11). Vanhemmat eivät myöskään kokeneet työskentelystä olleen haittaa perheenjäsenille, mutta yksi asiakas arvioi työskentelyn täysin hyödyttömäksi. Hän perustelee kantaansa sillä, että työskentelyyn oli liian vähän aikaa, eikä mitään perheen tilanteessa muuttunut. Kaksi vanhempaa epäili haastattelujen vaikutusta lapsiin ja toivoi, että tapaan keskustella lasten kanssa kiinnitettäisiin erityistä huomiota. Lähes kaikki vanhemmat myös suosittelisivat työmallia muille vastaavassa tilanteessa oleville perheille. Lisäksi vanhemmat kokivat lasten henkilökohtaiset tapaamiset työskentelyssä hyvin tärkeiksi (20/22) (ks. kuvio 12.) hyvin hyödyllinen 10 45,5 melko hyödyllinen 10 45,5 ei hyödyllinen, muttei hyödytönkään 1 4,5 hyödytön 1 4,5 Kuvio 11. Työskentelyn hyödyllisyys. hyvin tärkeää 20 90,9 melko tärkeää 2 9,1 Kuvio 12. Lasten henkilökohtaisten tapaamisten tärkeys. Ajoitus Vanhempien näkemykset perheinterventiotyöskentelyn ajoituksesta vaihtelivat. Vajaa puolet (10/22) heistä näki, että työmallia tulisi toteuttaa alkukriisin asetuttua. Lähes yhtä moni vanhempi (8/22) puolestaan näki, että perheinterventiota tulisi toteuttaa välittömästi perheen/vanhemman ongelman ilmetessä. Lisäksi kaksi vanhempaa koki, että työskentelyn tulisi ajoittua vielä myöhempään vaiheeseen. 26

27 välittömästi 8 36,4 alkukriisin asetuttua 10 45,5 myöhemmin 2 9,1 Yhteensä 20 90,9 Tyhjä 2 9,1 Kuvio 13. Missä perheen/vanhemman pulman vaiheessa työmalli olisi hyvä toteuttaa? Kun vanhemmilta kysyttiin työmallin ajoituksen sopivuutta oman perheen kohdalle, suurin osa (13/22) heistä koki ajoituksen olleen sopiva. kyllä 13 59,1 ei 6 27,3 Yhteensä 19 86,4 Tyhjä 3 13,6 Kuvio 14. Oliko työmallin ajoitus sopiva oman perheesi kohdalla? Osa vanhemmista perusteli ajoituksen sopivuutta sillä, että apua sai nopeasti ja heti kriisin alkuvaiheessa ja osa puolestaan sillä, että perheen tilanne oli jo rauhoittunut alkukriisistä: Sain apua heti kriisin alussa. Nopea apu auttoi toipumaan ja jäsentämään asiat nopeammin. Koska tilanne oli jo vähän rauhoittunut. Perheessämme oli melko seesteinen vaihe sekä kaikki olivat kesällä paikkakunnalla. Lapsissa alkoi näkyä ongelmia, parisuhde siinä kärsii. Se tuli tarpeeseen ehkä olisi saanut olla aikaisemmin. Pitkän prosessin tulos. 27

28 Kuitenkin melko monet vanhemmat myös kokivat, että ajoitus oli väärä ja työskentely olisi tullut käynnistää jo aikaisemmin: Olisi saanut tulla aikaisemmin. Liian myöhään. Olisi voinut olla aikaisemmin. Psyykkistä sairautta ollut jo monta vuotta. Asiat olivat liian mutkistuneet Aikaisemmin heti eron jälkeen olisi ollut parempi. Liian myöhään, oli jo liikaa ongelmia, joista oli jo vatvottu samojen ja muiden kanssa. Olisi voinut olla aikaisemmin, kriisistä n. 2 vuotta aikaa. Mutta hyvä näinkin. Lapsi oireilee hyvin vakavasti, tupakointi, rötöstelyä, koulusta pinnaamista ym Alkukriisi oli jo ohitettu. Kuulluksi tuleminen Vanhemmat kokivat saaneensa sanottua haluamiaan asioita tapaamisissa ilman lapsia. Reilu 40 % vanhemmista ilmoitti saaneensa sanottua kaikki haluamansa asiat. Silti on huomioitava, että liki 60 % vanhemmista ei ole kokenut saaneensa sanottua kaikkia haluamiaan asioita tapaamissa ilman lapsia. kyllä, kaikki 9 40,9 kyllä, useimmat 10 45,5 joitakin 3 13,6 Kuvio 15. Saitko sanotuksi kaikki asiat, jotka halusit sanoa tapaamisissa ilman lapsia? 28

29 Vanhemmat kokivat saaneensa sanottua haluamiaan asioita myös tapaamisissa lasten/lapsen kanssa. Vajaa 40 % vanhemmista ilmoitti saaneensa sanottua kaikki haluamansa asiat. Myös tässä on huomioitava, että liki 60 % vanhemmista ei ole kokenut saaneensa sanottua kaikkia haluamiaan asioita tapaamissa lasten/lapsen kanssa. kyllä, kaikki 8 36,4 kyllä, useimmat 11 50,0 joitakin 2 9,1 tällaisia tapaamisia ei ollut 1 4,5 Kuvio 16. Saitko sanotuksi kaikki asiat, jotka halusit sanoa tapaamisissa lapsen/lasten kanssa? Vanhemmat kokivat myös, että työntekijät ottivat vanhempien lasta koskevat huolet vastaan erittäin hyvin (14/22). Ainoastaan yksi vanhempi koki, että huolet otettiin vastaan huonosti. erittäin hyvin 14 63,6 melko hyvin 6 27,3 ei hyvin eikä huonosti 1 4,5 melko huonosti 1 4,5 Kuvio 17. Miten hyvin lapsia koskevat huolesi tai kysymyksesi otettiin huomioon? 29

30 5.2. Työskentelyn vaikutukset asiakasperheeseen Huolien helpottuminen Lähes kaikki vanhemmat (19/22) ilmoittivat, että heillä oli huolia, joista he halusivat keskustella perheinterventiotapaamisissa. Suurimpina huolenaiheina vanhemmilla olivat lapsiin liittyvät huolet: lasten huono käyttäytyminen, lasten ymmärrys ja suhtautuminen vanhemman sairauteen, lasten suhtautuminen vanhempien eroon, lasten jaksaminen, lasten käytöksen muutokset sekä sisarusten väliset suhteet. Lisäksi huolta aiheuttivat oma jaksaminen ja turvattomuuden tunteet. Lähes kaikkien vanhempien (19/22) huolet myöskin helpottuivat työskentelyn aikana. Heistä neljä vanhempaa kertoi huolien helpottuneen erittäin paljon. (Ks. kuvio 18.) helpottivat erittäin paljon 4 18,2 helpottivat melko paljon 10 45,5 helpottivat hieman 5 22,7 eivät muuttuneet 2 9,1 Yhteensä 21 95,5 Tyhjä 1 4,5 Kuvio 18. Helpottivatko huolesi työskentelyn seurauksena? Lähes kaikki vanhemmat (21/22) kokivat myös saaneensa apua lapsia koskeviin huoliinsa. Liki puolet heistä (9/22) koki saaneensa apua huoliinsa erittäin paljon. Yksi vanhemmista koki, että hänen huolensa lapsista eivät helpottuneet. Perusteluina mainitaan, että liian lyhyt työskentelyaika, työntekijöiden asenteellisuus sekä ongelmien vähättely olivat esteenä huolien helpottumiselle. kyllä, erittäin paljon 9 40,9 kyllä, melko paljon 7 31,8 kyllä, hieman 5 22,7 en 1 4,5 Kuvio 19. Saitko apua lasta koskeviin huoliisi? 30

31 Vaikutukset vanhemman omaan hyvinvointiin Kokonaisuudessaan työskentely vaikutti myönteisesti yli 60 %:n vanhemman osalta. Reilu kolmasosa (8/22) vanhemmista kertoi osallistumisen työskentelyyn vaikuttaneen heidän vointiinsa erittäin myönteisesti. Toisaalta, osa vanhemmista (7/22) koki, että työskentelyllä ei ole ollut vaikutuksia heidän vointiinsa tai vaikutukset ovat olleet kielteisiä. (Ks. kuvio 20.) erittäin myönteisesti 8 36,4 melko myönteisesti 7 31,8 ei mitenkään 5 22,7 melko kielteisesti 1 4,5 erittäin kielteisesti 1 4,5 Kuvio 20. Miten työskentelyyn osallistuminen vaikutti omaan vointiisi? Vanhemmilta kysyttiin työskentelyn vaikutuksia heidän mahdollisiin häpeän tai ennakkoluulon tunteisiin suhteessa perheen kanssa työskentelyyn sekä syyllisyydentunteisiin suhteessa lapseen/lapsiin tai perheeseen. Työskentelyllä oli eniten positiivista vaikutusta syyllisyydentunteisiin. Suurin osa vanhemmista (15/22) kertoi, että työskentelyn myötä syyllisyydentunteet helpottuivat. Myös vanhempien ennakkoluulot vähenivät jonkin verran (8/22). Häpeän tunteiden vähentymiseen työskentely vaikutti vain muutaman vanhemman kohdalla (3/22). Työskentelyllä oli osin myös kielteisiä vaikutuksia vanhempien hyvinvointiin. Muutamien vanhempien kohdalla häpeän tunteet (3/22), syyllisyydentunteet (2/22), ennakkoluulot (1/22) lisääntyivät. (Ks. kuviot ) lisääntyivät 2 9,1 eivät muuttuneet 3 13,6 helpottivat hieman 11 50,0 helpottivat melko paljon 2 9,1 helpottivat erittäin paljon 2 9,1 minulla ei ole ollutkaan syyllisyydentunteita 2 9,1 Kuvio 21. Vaikuttiko työskentely mahdollisiin syyllisyydentunteisiisi suhteessa lapseen/lapsiin tai perheeseen? 31

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Tutkija Heli Niemi Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden seudullinen kehittäminen

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI&PERHE. - mahdollisuus. 12.11.2008 Kirsi-Marja. Iskandar, Kalliolan misyksikkö Kirsi-marja.iskandar@kalliola.fi

TOIMIVA LAPSI&PERHE. - mahdollisuus. 12.11.2008 Kirsi-Marja. Iskandar, Kalliolan misyksikkö Kirsi-marja.iskandar@kalliola.fi TOIMIVA LAPSI&PERHE Perheiden kansa työskentely - mahdollisuus tukea pärjäävyyttä. 12.11.2008 Kirsi-Marja Iskandar, Kalliolan setlementti, kehittämisyksikk misyksikkö Kirsi-marja.iskandar@kalliola.fi Mistä

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

Perhetyön päivät 3-4.11.-11 Tuula Lampela

Perhetyön päivät 3-4.11.-11 Tuula Lampela Perhetyön päivät 3-4.11.-11 Tuula Lampela -kahdenkin kohtaamisessa verkosto mukana suhteissa. perhesuhteet,muut ammattilaiset jne -monitasoiset pulmat-moniasiakkuus,monet toimijat asiakkaan ympärillä -palvelujen

Lisätiedot

Suunnitteluistunto Koonti Heikki Karjalaisen ja Mika Niemelän esityksistä

Suunnitteluistunto Koonti Heikki Karjalaisen ja Mika Niemelän esityksistä Suunnitteluistunto Koonti Heikki Karjalaisen ja Mika Niemelän esityksistä Tavoitteita: Palaute lapsen tapaamisesta ja toiminnan tasosta Lisätä vanhempien ymmärrystä omasta sairaudesta ja yhdistää se perheen

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus toiminta-aika Tavoite Perheiden kokonaisvaltaisen auttamismallien kehittäminen ja verkostomaisen

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen.

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. PUIMALA: Asiakaslähtöinen palvelu kunnassa LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. Mitä tarkoittaa asiakaslähtöinen

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA?

MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA? MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA? Perheaikaa 18.2.2016 Tytti Solantaus Lastenpsykiatri, emeritatutkimusprofessori Toimiva lapsi & perhe hankejohtaja (SMS) OMA TAUSTA Työ lasten ja perheiden parissa

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 Terveydenhoitajan näkökulma sosiaalihuoltolakiin JOENSUUSTA Perustettu vuonna 1848, 284 asukasta Asukkaita 1.1.2015 75 041 Syntyvyys v 2014 768 lasta Asukastiheys

Lisätiedot

Isän kohtaamisen periaatteita

Isän kohtaamisen periaatteita TOIMIVAT KÄYTÄNNÖT Isän kohtaamisen periaatteita Isä määrittelee itse avun tarpeensa Voimavarakeskeisyys Sukupuolisensitiivisyys Ennaltaehkäisevyys Matala kynnys Dialogisuus Nopeasti yhteys myös isään,

Lisätiedot

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava sekä ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Ryhmän perustamisen taustalla on perhepalveluiden työntekijöiden kokema palveluaukko isän kohtaamisessa.

Ryhmän perustamisen taustalla on perhepalveluiden työntekijöiden kokema palveluaukko isän kohtaamisessa. Isän paikka -vertaisryhmä (Päivitetty: 26.1.2009 14:18) Aihealue: lapset, nuoret, perheet varhaiskasvatus Tyyppi: ehkäisevä toiminta varhainen tuki ja puuttuminen Syntynyt osana: kehittämishanketta Hyvä

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii

Lisätiedot

Toimiva lapsi ja perhe Lapset puheeksi ja Neuvonpito

Toimiva lapsi ja perhe Lapset puheeksi ja Neuvonpito Toimiva lapsi ja perhe Lapset puheeksi ja Neuvonpito Tausta, tavoitteet ja perusteet Portin Pirtti 1.11.2012 Anita Tervo miksi ollaan liikkeellä? vanhemman mielenterveys- tai päihdeongelma tunnetusti vaaratekijä

Lisätiedot

Lapset puheeksi - ehkäisevän työn välineitä kouluun. Tiina Huilaja koulukuraattori

Lapset puheeksi - ehkäisevän työn välineitä kouluun. Tiina Huilaja koulukuraattori Lapset puheeksi - ehkäisevän työn välineitä kouluun. Tiina Huilaja koulukuraattori Lukio 100 Yläkoulu 214 Matkailuop 120 Lukkarin koulu 210 Sirkan koulu 120 Alakylä 39 Kaukonen 27 Raattama 6 Alakoululaisia

Lisätiedot

Lapsen/Nuoren kysymykset

Lapsen/Nuoren kysymykset PALAUTE LASTENSUOJELUTARPEEN SELVITYKSESTÄ 2015 Lastensuojelun työntekijät ovat selvittäneet perheenne mahdollista lastensuojelun tarvetta. Lastensuojeluntarpeen selvityksen tavoitteena on arvioida lapsen

Lisätiedot

Raision varhaiskasvatuksessa keväällä 2018 huoltajille tehdyn laatukyselyn tulokset

Raision varhaiskasvatuksessa keväällä 2018 huoltajille tehdyn laatukyselyn tulokset Raision varhaiskasvatuksessa keväällä 2018 huoltajille tehdyn laatukyselyn tulokset Kysely toteutettiin sähköisenä kyselynä toukokuussa 2018. Vastaajia oli kyselyyn 189. Raision varhaiskasvatuksen asiakkaan

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Kyselyllä haluttiin tietoa Millainen toiminta kiinnostaa

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Anu Hakonen, Riitta Rönnqvist & Matti Vartiainen, Aalto-yliopisto Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi aamukahvitilaisuus 29.1.2016

Lisätiedot

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen

Lisätiedot

Samalla Puolella? Näkökulmia perheiden jälleenyhdistämiseen lastensuojelussa

Samalla Puolella? Näkökulmia perheiden jälleenyhdistämiseen lastensuojelussa Samalla Puolella? Näkökulmia perheiden jälleenyhdistämiseen lastensuojelussa Susanna Hoikkala & Hanna Heinonen Valtakunnalliset Sijaishuollon päivät Tampere L A S T E N S U O J E L U N K E S K U S L I

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille II -hanke Halko-koulutus 12.11.2015 Tarve ja kohderyhmä Tarve kehittää terveysasemien työtä vastaamaan paremmin

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Systemaattinen lähisuhdeväkivallan kartoitus ennaltaehkäisyn työvälineenä

Systemaattinen lähisuhdeväkivallan kartoitus ennaltaehkäisyn työvälineenä Systemaattinen lähisuhdeväkivallan kartoitus ennaltaehkäisyn työvälineenä Kehittämispäällikkö Helena Ewalds 5.9.2013 28.5.2013 Systemaattinen kartoitus / Ewalds 1 Paras tapa ehkäistä väkivaltaa on puhua

Lisätiedot

Palautetta nuortenryhmältä

Palautetta nuortenryhmältä Tuija Sane & Marjaana Hänninen Taustaa nuortenryhmästä: Tavoitteena oli koota nuortenryhmä (n. 4-5 nuorta), jolta kerätä palautetta etenkin lastensuojelun toiminnasta ja yhteistyöstä muiden tahojen kanssa.

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa

Lisätiedot

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Asiakastyö miehen näkökulmasta. 11.02.2016 Osa 4/5 Jari Harju ja Petteri Huhtamella Miestyön keskus

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Asiakastyö miehen näkökulmasta. 11.02.2016 Osa 4/5 Jari Harju ja Petteri Huhtamella Miestyön keskus Miehen kohtaaminen asiakastyössä Asiakastyö miehen näkökulmasta 11.02.2016 Osa 4/5 Jari Harju ja Petteri Huhtamella Miestyön keskus Miestyö Työtä, jonka kohteena ja lähtökohtana on mies itse. Miehille

Lisätiedot

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN?

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? Hannamari Honkanen, kätilö, HUS MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? 1 Työssä jaksaminen vai loppuun palaminen? 1. Katse kutsumuksen juurelle +/-? 5. Katse koulutukseen, "konttoriin" ja kulisseihin +/-? Työssä

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

TUKENA-hanke Kysely perheryhmäkotien työntekijöille 9/2018

TUKENA-hanke Kysely perheryhmäkotien työntekijöille 9/2018 Kysely perheryhmäkotien työntekijöille 9/2018 Kysely Uudenmaan alueen kuntien sosiaalityöntekijöille Kyselylomakkeet kohdistettiin perheryhmäkoti- ja tukiasuntopaikkakunnilla selvittämällä alueen asumisyksiköistä,

Lisätiedot

Yleisvaikutelma (Taulukko 1) N=317. Päivähoitopaikan henkilökunta on ystävällistä. 4,57. Lapsellamme on hyvä olla päivähoidossa.

Yleisvaikutelma (Taulukko 1) N=317. Päivähoitopaikan henkilökunta on ystävällistä. 4,57. Lapsellamme on hyvä olla päivähoidossa. 1 PÄIVÄHOIDON ASIAKASKYSELY 2014 Perheet ovat vastanneet kyselyyn sähköisellä ja paperisella lomakkeella keväällä 2014. Kyselyyn vastasi 317 vanhempaa. Vastausprosentti on 23,83%. Päivähoidon asiakkaina

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

ALISUORIUTUMINEN. Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää. ihmistä.

ALISUORIUTUMINEN. Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää. ihmistä. ALISUORIUTUMINEN Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv hemmän, kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää ihmistä. Alisuoriutuminen on kyseessä,, kun siitä tulee tapa - voimavarat

Lisätiedot

Koulukuraattoripäivät 20.9.2013 Kehrä II Asiakasosallisuus monitoimijaisessa yhteistyössä Riikka Pyykönen

Koulukuraattoripäivät 20.9.2013 Kehrä II Asiakasosallisuus monitoimijaisessa yhteistyössä Riikka Pyykönen Koulukuraattoripäivät 20.9.2013 Kehrä II Asiakasosallisuus monitoimijaisessa yhteistyössä Riikka Pyykönen 1 Esityksen rakenne Taustaa: tavoitteet Nuorten ja vanhempien ajatuksia ja palvelukokemuksia Kehittämisen

Lisätiedot

Vaikeavammaisten päivätoiminta

Vaikeavammaisten päivätoiminta Vaikeavammaisten päivätoiminta Kysely vaikeavammaisten päivätoiminnasta toteutettiin helmikuussa 08. Sosiaalityöntekijät valitsivat asiakkaistaan henkilöt, joille kyselyt postitettiin. Kyselyjä postitettiin

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

Tytti Solantaus Suomen Mielenterveysseura Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Tytti Solantaus Suomen Mielenterveysseura Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 4.12.2018 Tytti Solantaus Suomen Mielenterveysseura Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lasten suotuisan kehityksen tukeminen, kun perheessä on vaikeuksia Menetelmien kehittäminen, tutkimus, koulutus ja juurruttaminen

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

Väkivaltaan puuttuminen naisten parissa tehtävässä päihdetyössä

Väkivaltaan puuttuminen naisten parissa tehtävässä päihdetyössä Väkivaltaan puuttuminen naisten parissa tehtävässä päihdetyössä 11.9.2013 Lolan Lindroos Kouluttaja Uudenmaan palvelualue Helsingin palveluyksikkö 1 Puuttuminen väkivaltaan on välittämistä! Epäily ja tunnistaminen

Lisätiedot

Vertaistuki miesten hyvinvoinnin edistäjänä: Hyvä mehtäkaveri - toimintamalli

Vertaistuki miesten hyvinvoinnin edistäjänä: Hyvä mehtäkaveri - toimintamalli Vertaistuki miesten hyvinvoinnin edistäjänä: Hyvä mehtäkaveri - toimintamalli Asko Keski-Nisula Hyvä mehtäkaveri työryhmän jäsen Kainuun alueellisen riistaneuvoston puheenjohtaja 22.1.2015 A s k o K e

Lisätiedot

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012 Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa Teemu Rantanen 7.3.2012 Taustaa YAMK-tutkinto edelleen kohtuullisen uusi ja paikoin heikosti tunnettu > Tarvitaan myös tutkimustietoa

Lisätiedot

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä

Lisätiedot

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin EUFAMI (European Federation of Family Associations of People w ith Mental Illness) 2014 Tutkimukseen osallistui 1111 omaista ympäri Eurooppaa, joista 48

Lisätiedot

Kuvastin ASIAKASPEILI

Kuvastin ASIAKASPEILI Kuvastin ASIAKASPEILI Kuvastin menetelmänä Kohteena asiakastyön sisällölliset kysymykset ja työn reunaehdot Menetelmä on kehitetty työntekijän tueksi Vahvistaa yksilöllisen asiantuntijuuden kehittymistä

Lisätiedot

Naapuruuskyselyn alustavia tuloksia Naapuruuskiistat ja asuminen Suomessa -tutkimushanke Itä-Suomen yliopisto

Naapuruuskyselyn alustavia tuloksia Naapuruuskiistat ja asuminen Suomessa -tutkimushanke Itä-Suomen yliopisto Naapuruuskyselyn alustavia tuloksia Naapuruuskiistat ja asuminen Suomessa -tutkimushanke Itä-Suomen yliopisto Jukka Hirvonen (Aalto-yliopisto / Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutusryhmä) Elokuu

Lisätiedot

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen-

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Käydään läpi kotitehtävä Mieti lomakkeen avulla asioita jotka toimivat hyvin elämässäsi joihin toivoisit muutosta. Asioita, joita haluaisit muuttaa elämässäsi voidaan

Lisätiedot

Lastensuojelun, perhetyön ja -neuvonnan, terveyskeskuksen ja koulun erityishenkilöstön työpaja

Lastensuojelun, perhetyön ja -neuvonnan, terveyskeskuksen ja koulun erityishenkilöstön työpaja 1 Onnistunut työ tekee hyvää: Akaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishanke 2014-2016. Lastensuojelun, perhetyön ja -neuvonnan, terveyskeskuksen

Lisätiedot

LAPSYKE- Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa - hanke

LAPSYKE- Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa - hanke LAPSYKE- Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa - hanke Tilannekatsaus 19.3.2009 Marja-Sisko Tallavaara 1 Konsultaatio ja videoneuvottelun käyttö Erityistyöntekijä

Lisätiedot

Lapsen ja kasvattajan välinen suhde:

Lapsen ja kasvattajan välinen suhde: Lapsen ja kasvattajan välinen suhde: Turvallinen päivähoidon aloitus ja oma hoitajuus -kehittäjäverkosto Tikkalan päiväkodissa 4.2.2010 Paula Korkalainen Pienet päivähoidossa huoli riittävästä turvallisuuden

Lisätiedot

Sosiaaliasiamiehen selvitys. Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016

Sosiaaliasiamiehen selvitys. Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016 Sosiaaliasiamiehen selvitys Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016 Sosiaalialan osaamiskeskus Verson Sosiaaliasiamiehet sosiaaliasiamiestoiminta VTM Ritva Liukonen ja YTM Anne Korpelainen Toimipisteet Lahti:

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Opioidiriippuvuuden vieroitus- ja korvaushoidon haasteet ja ongelmat

Opioidiriippuvuuden vieroitus- ja korvaushoidon haasteet ja ongelmat Opioidiriippuvuuden vieroitus- ja korvaushoidon haasteet ja ongelmat Syksyllä 2011 tehdyn STM:n selvityksen tuloksia korkeakouluharjoittelija Laura Sohlberg, THL VTT Anna Leppo 28.11.2012 Opioidiriippuvuuden

Lisätiedot

Lastensuojelun tilastotietoon liittyvää pohdintaa

Lastensuojelun tilastotietoon liittyvää pohdintaa Lastensuojelun tilastotietoon liittyvää pohdintaa Lastensuojelun suunnitelmat tukiprosessi Työkokous 9.12.29 Avohuollon piirissä olevien osuus kaikista -17-vuotiaista 18 16 14 12 12,8 12,2 1,9 % 1 8 6

Lisätiedot

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on

Lisätiedot

Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa

Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa 8.12.2015 Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa Arjenlähtöistä osallisuutta lapsen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma - tukee lapsen

Lisätiedot

Vahvuutta vanhemmuuteen seminaari Anne Viinikka Folkhälsan auditorio 29.9.2011. Vanhempien ja ohjaajien kokemuksia perheryhmistä

Vahvuutta vanhemmuuteen seminaari Anne Viinikka Folkhälsan auditorio 29.9.2011. Vanhempien ja ohjaajien kokemuksia perheryhmistä Vahvuutta vanhemmuuteen seminaari Anne Viinikka Folkhälsan auditorio 29.9.2011 Vanhempien ja ohjaajien kokemuksia perheryhmistä Voiko näillä eväillä vanhemmaksi ryhtyä? Itsekin kun olen vajaa, kaipaan

Lisätiedot

Sosiaalityöntekijän hyvinvointi ja jaksaminen työssä

Sosiaalityöntekijän hyvinvointi ja jaksaminen työssä Sosiaalityöntekijän hyvinvointi ja jaksaminen työssä Kunta1-tutkimuksen osahanke Otso Rantonen, PsM, Tutkija otso.rantonen@ttl.fi Paula Salo, Professori paula.salo@ttl.fi Sosiaalityöntekijän hyvinvointi

Lisätiedot

Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa.

Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa. Ykkösklubi 2015 Ykkösklubi Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa. Ryhmiä ohjaavat koulutetut kummit. Ykkösklubitoiminta on yhteistyötä terveydenhuollon,

Lisätiedot

KUNTATYÖRYHMÄKIRJE IX / Kuntatyöryhmien arviointikysely

KUNTATYÖRYHMÄKIRJE IX / Kuntatyöryhmien arviointikysely KUNTATYÖRYHMÄKIRJE IX / 009..009 Kuntatyöryhmien arviointikysely Kehittämistyön arviointi tulee suorittaa kuntatyöryhmän yhteisessä keskustelussa niin, että moniammatillinen näkökulma arvioinnissa on varmistettu.

Lisätiedot

VALMENNUSOHJELMAN / INTERVENTION KUVAUS

VALMENNUSOHJELMAN / INTERVENTION KUVAUS Myötätunto itseä kohtaan - ohjelman tutkiminen ja kehittäminen suomalaisen työelämän tarpeisiin TSR hankenumero 115274 MYÖTÄTUNNON MULLISTAVA VOIMA HELSINGIN YLIOPISTON TUTKIMUSHANKE VALMENNUSOHJELMAN

Lisätiedot

Otetaanko perheet puheeksi?

Otetaanko perheet puheeksi? Otetaanko perheet puheeksi? Vanhempien mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämishanke peruspalveluissa 13.6.2012 Minna Asplund Kaisa Humaljoki Mielen avain Sosiaali- ja terveysministeriön Kaste hanke

Lisätiedot

Esiopetuksen kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelma toimintakaudelle 2013-2014

Esiopetuksen kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelma toimintakaudelle 2013-2014 Esiopetuksen kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelma toimintakaudelle 2013-2014 Otsikko/ kirjoitetaan Calibri -fontilla, fontti 18-20 keskitettynä, kaksirivinen otsikko laitetaan näin Tänne sijoitetaan

Lisätiedot

TYÖNHAUN LÄHTÖKOHTIA. mitä haluat. mitä osaat. millä ehdoilla

TYÖNHAUN LÄHTÖKOHTIA. mitä haluat. mitä osaat. millä ehdoilla TYÖNHAUN LÄHTÖKOHTIA - Oulun yliopiston Ohjaus- ja työelämäpalvelujen koulutusmateriaalia - mitä haluat mitä osaat millä ehdoilla TYÖNHAUN SUUNNITELMA Tavoite saavutettu? Haastattelu Aloita tästä: Mitä

Lisätiedot

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa -hanke 2006-2007, jatkohanke -2009 Tilannekatsaus

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa -hanke 2006-2007, jatkohanke -2009 Tilannekatsaus Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa -hanke 26-27, jatkohanke -29 Tilannekatsaus Pohtimolampi 8.6.27 Marja-Sisko Tallavaara 1 Miten turvataan lasten, nuorten

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan Kotiosoiteprojekti Projektivastaava Anne Mäki Projektityöntekijä Tarja Kuhalampi

Etelä-Pohjanmaan Kotiosoiteprojekti Projektivastaava Anne Mäki Projektityöntekijä Tarja Kuhalampi Etelä-Pohjanmaan Kotiosoiteprojekti 2005-2008 Projektivastaava Anne Mäki Projektityöntekijä Tarja Kuhalampi Kokeilu- ja kehittämisprojekti Omaiset mielenterveystyön tukena Etelä- Pohjanmaa ry Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen Nuorten Ystävät Perustettu 1907 Keskustoimisto sijaitsee Oulussa Kansalaisjärjestö- ja liiketoimintaa Lastensuojelu-, vammais-, perhekuntoutus-, mielenterveys-, työllistymis- ja avopalveluja sekä kehittämistoimintaa

Lisätiedot

Hopealuuppi. Tornion etsivän Seniorityön toimintamalli

Hopealuuppi. Tornion etsivän Seniorityön toimintamalli Hopealuuppi Tornion etsivän Seniorityön toimintamalli 2016-2018 Etsivä Seniorityö Etsivää seniorityötä ei Suomessa ole määritelty, mutta sen määrittelyssä voidaan soveltaa etsivän nuorisotyön määritelmää

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016

Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016 Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016 Juha Luomala, Verson johtaja Risto Raivio, Päijät-Hämeen perusterveydenhuollon yksikön johtaja Työpajan tavoite,

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

TYÖMIELI-hanke. Johtaminen ja esimiestyö Työnantajien kokemuksia Työnantajien. - yhteenvetoa haastattelutuloksista

TYÖMIELI-hanke. Johtaminen ja esimiestyö Työnantajien kokemuksia Työnantajien. - yhteenvetoa haastattelutuloksista TYÖMIELI-hanke Johtaminen ja esimiestyö Työnantajien kokemuksia Työnantajien sosiaali- palveluohjaus terveysalalla -mallin pilotoinnista 30 op - yhteenvetoa haastattelutuloksista Aikuisopiskelu ja opiskeluvalmiudet

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 1/2016 1 (5) Opetuslautakunta NAL/2 2.2.2016

Helsingin kaupunki Esityslista 1/2016 1 (5) Opetuslautakunta NAL/2 2.2.2016 Helsingin kaupunki Esityslista 1/2016 1 (5) 2 Oikaisuvaatimus koskien Stadin aikuisopiston hoitotyön opettajan virkasuhteen täyttämistä HEL 2015-012221 T 01 01 01 01 Päätösehdotus Esittelijän perustelut

Lisätiedot

Lapset puheeksi-menetelmän käyttäjäkokemuksia depressiohoitaja Kaija Luoma, Ksshp

Lapset puheeksi-menetelmän käyttäjäkokemuksia depressiohoitaja Kaija Luoma, Ksshp Lapset puheeksi-menetelmän käyttäjäkokemuksia depressiohoitaja Kaija Luoma, Ksshp Psykiatrisessa hoidossa - 80 ja 90-luvulla perhe- ja verkostotyön kouluttautumisia Sairaalaan ohjautui toisen polven potilaita

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

Ohjeistus kouluttajille

Ohjeistus kouluttajille Ohjeistus kouluttajille Käytyäsi Tajua mut! -toimintamallin kouluttajakoulutuksen olet valmis perehdyttämään kollegoitasi ja oman työyhteisösi jäseniä Tajua mut! -toimintamallin käyttöön. Jos toimipaikkasi

Lisätiedot

Varjosta valoon seminaari 20-9-12

Varjosta valoon seminaari 20-9-12 Varjosta valoon seminaari 20-9-12 Mitä ovat perheneuvolapalvelut Sosiaalihuoltolain 17 :n mukaan kunnan on huolehdittava kasvatus-ja perheneuvonnan järjestämisestä. Sosiaalihuoltolain 19 :n mukaan kasvatus-ja

Lisätiedot

Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi

Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi PARISUHTEEN JA PERHEEN HYVINVOINTI Parisuhde on kahden ihmisen välinen tila, joka syntyy yhteisestä sopimuksesta ja jota molemmat tai jompikumpi

Lisätiedot

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta

Lisätiedot

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa Anna-Leena Ruotsalainen AHOT:lla eli aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella tarkoitetaan opiskelijan

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Time Out! Aikalisä! Elämä raiteilleen! toiminta Lapissa

Time Out! Aikalisä! Elämä raiteilleen! toiminta Lapissa Time Out! Aikalisä! Elämä raiteilleen! toiminta Lapissa Kemijärven ammattioppilaitos 10.10.2008 Nuorten Time Out! Aikalisä-toiminta Sirkku Valve, Hanketyöntekijä, Time Out! Aikalisä! Elämäraiteilleen -

Lisätiedot

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskyselyyn

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, kehittämispäällikkö 17.4.2009 1 Mikä nykyisissä palveluissa vikana Vähintään 65 000 nuorta vaarassa joutua syrjäytetyksi (Stakes 2008)

Lisätiedot

TEHOTANOLLA TERVEYTTÄ VUOROTYÖHÖN 25.5.2012. Työterveyshoitaja Ulla Kauppinen

TEHOTANOLLA TERVEYTTÄ VUOROTYÖHÖN 25.5.2012. Työterveyshoitaja Ulla Kauppinen TEHOTANOLLA TERVEYTTÄ VUOROTYÖHÖN 25.5.2012 Työterveyshoitaja Ulla Kauppinen 1 Lappeenrannan työterveys ry perustettu v. 1975 Suomen Työterveys ry:n jäsen Toimii non-profit periaatteella Yritysasiakkaita

Lisätiedot

Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala

Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala Maahanmuuttajien määrä kasvaa 2 Maahanmuuttajien terveys ja työkyky tutkimustietoa

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

Odotusaika. Hyvät vanhemmat

Odotusaika. Hyvät vanhemmat Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhtstoiminta-alue Janakkalan neuvola Odotusaika Hyvät vanhemmat Lapsen odotus ja syntyminen ovat suuria ilonaihta. Ne tuovat kuitenkin myös uusia haastta perheelämään

Lisätiedot

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä Työn kaari kuntoon Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä 2 Keva tukee työssä jatkamista työkyvyn heikentyessä Jos sinulla on sairaus, jonka vuoksi työkykysi on uhattuna, Kevan tukema ammatillinen

Lisätiedot