Pohjois-Pohjanmaasta luomuperunamaakunta

Transkriptio

1 1/12 Loppuraportti Pohjois-Pohjanmaasta luomuperunamaakunta Toteuttajan nimi Hankkeen toteutti Luonnonvarakeskus (Luke) (koordinaattori) yhteistyössä ProAgria Oulun Maa- ja kotitalousnaisten sekä peruna-alan toimijoiden kanssa. 2. Hankkeen nimi ja hanketunnus Pohjois-Pohjanmaasta luomuperunamaakunta (Luomuperuna) Hankenumero: Diaarinumero: 1092/ / Yhteenveto hankkeesta Peruna on yksi käytetyimmistä luomuelintarvikkeista. Sen kysyntä on kasvanut voimakkaasti mm. ammattikeittiöissä ja teollisuuden valmisruokapuolella. Suomessa luomuperunan tuotantoala on kuitenkin vain noin kaksi prosenttia perunan koko viljelyalasta eikä luomuperunan tarjonta aina vastaa sen kysyntää. Pohjois-Pohjanmaa on tärkeää perunatuotantoaluetta ja luontaisten olosuhteiden puolesta se sopisi hyvin myös luomuperunan tuotantoon. Luomuperunan viljelyssä on kuitenkin monia kriittisiä kohtia. Tuotannon lisääminen edellyttääkin uusien ratkaisujen löytämistä tuotantoteknisiin ongelmakohtiin kuten lannoituksen optimointiin ja kasvitautien hallintaan, joilla taataan laadultaan tasaisen ja käyttötarkoitukseen sopivan perunan tuottaminen. Tämän hankkeen tavoitteena oli kehittää koko luomuperunaketjun toimivuutta Pohjois-Pohjanmaalla. Hankkeessa 1) selvitettiin luomuperunan käytön ja viljelyn nykytilaa Pohjois-Pohjanmaalla, 2) pyrittiin löytämään uusia ratkaisuja tautien hallintaan, lannoitukseen ja lajikevalintaan ja siten parantamaan luomuperunantuotannon varmuutta ja kannattavuutta sekä luomuperunan laatua, 3) pyrittiin lisäämään ammattikeittiöiden kiinnostusta luomuperunan käyttöön, viljelijöiden kiinnostusta luomuperunan viljelyyn sekä yleistä kiinnostusta luomutuotantoa kohtaan. Luomuperunan kysyntää ja tuotantopotentiaalia Pohjois-Pohjanmaalla selvitettiin vuosina toteutetuilla kyselyillä. Suurin osa kyselyyn vastanneista ammattikeittiöistä kertoi joko jo käyttävänsä erilaisia luomuperunatuotteita tai olevansa kiinnostunut niiden käytöstä. Käyttöä rajoittivat erityisesti huono saatavuus, saatavuuden vaihtelu sekä hinta. Kyselyn mukaan luomuperunasta ja luomuperunatuotteista oltiin pääsääntöisesti valmiita maksamaan vain 1 5 % enemmän kuin tavanomaisista perunatuotteista. Viljelijöille tehtyjen kyselyiden perusteella kiinnostus luomuperunanviljelyyn on vähäistä: vain 6 % tavanomaisen perunan viljelijöistä ja 11 % luomutuottajista oli selvästi kiinnostunut luomuperunanviljelystä. Tavanomaisen perunan viljelijät pitivät suurimpina esteinä luomuperunantuotantoon siirtymiselle kasvinsuojelun vaikeutta, huonoa satotasoa sekä alhaista hintaa. Luomuviljelijät puolestaan näkivät haastei-

2 na kasvinsuojelun lisäksi muuttuvat säädökset, kysynnän epävarmuuden sekä puutteelliset jakeluverkostot. Maakunnan perunantuotanto-osaamisen vahvistamisen ja kehittämisen kannalta jakelukanavien kehittäminen lieneekin yksi keskeisimmistä kehittämiskohteista. Lajikkeita, lannoitusohjelmia ja -tasoja sekä biologisia torjunta-aineita vertailtiin luomuperunaviljelmillä toteutetuissa kenttäkokeissa vuosina 2016 ja Kasvukausi 2016 oli Pohjois-Pohjanmaalla sateinen ja siten olosuhteet perunaruton kehittymiselle otolliset. Märkyyden ja aikaisin ilmaantuneen perunaruton vuoksi luomuperunan sadot jäivät pieniksi, noin 10 t/ha. Kasvukausi 2017 oli puolestaan perunan kasvun kannalta suotuisa ja kokonaissadot olivat yli kaksinkertaisia edelliseen vuoteen verrattuna. Kahdella kasvukaudella testauksessa olleet biotorjunta-ainekäsittelyt nopeuttivat perunan alkukehitystä, mutta eivät vaikuttaneet tautien esiintymiseen eivätkä sadon määrään ja laatuun. Niiden tehosta erilaisista olosuhteissa olisi hyvä saada lisää tietoa. Näiden kokeiden perusteella luomuperunatuotannon taudinhallintaa ei voi perustaa biologisten torjunta-aineiden varaan, vaan on tärkeää yhdistää useampia keinoja, kuten tautivapaan siemenperunan käyttö, monivuotinen viljelykierto ja kestävien lajikkeiden valinta. Piilevän perunaruton tunnistamiseen testattu kvantitatiivinen Real Time PCR (qpcr) menetelmä antoi lupaavia tuloksia. Menetelmän käyttöönotolla olisi suuri merkitys siemenperunan laadun varmistamisessa ja perunaruton hallinnassa erityisesti luomuperunantuotannossa. Lajikevalinnan tärkeimmät kriteerit luomuperunan tuotannossa ovat aikaisuus ja rutonkestävyys. Lajikkeen menestyminen tavanomaisessa viljelyssä ei aina takaa lajikkeen sopivuutta luomuviljelyyn. Kokeissa olleiden lajikkeiden väliset satoerot olivat suuria. Lajikkeet kuitenkin käyttäytyivät suunnilleen lajike-edustajien ilmoittamalla tavalla myös luomuolosuhteissa. Lihaluujauhopohjaisella lisälannoituksella ei kasvukausien 2016 ja 2017 olosuhteissa saatu oleellista hyötyä. Tulos on luomuperunatuotannon kannalta lupaava, sillä sopiva viljelykierto ja viherlannoitus näyttäisivät antavan onnistuessaan riittävän ravinnepohjan laadultaan ja määrältään hyvälle sadolle. Erilaisten lannoitteiden ja lannoitetasojen vaikutuksia lajikekohtaisiin sato-ominaisuuksiin tulisi kuitenkin edelleen selvittää, sillä kasvin oikea-aikainen ravinteiden saanti on luomuperunatuotannon yksi avainkysymyksistä. Hanke järjesti useita yleisötilaisuuksia, joiden tavoitteena oli lisätä eri tahojen välistä vuorovaikutusta sekä yleistä kiinnostusta luomuperunaan. Limingassa sijainneella luomukoekentällä järjestettiin kesällä 2017 pellonpiennartilaisuus, jossa kuultiin puheenvuoroja luomutuotannon tukiasioista ja neuvonnasta sekä luomuperunan käyttöön ja viljelyyn liittyvien kyselyiden tuloksista. Tilaisuudessa oli mahdollisuus tutustua lajike-, lannoitus- ja biotorjunta-ainekokeisiin sekä siementalojen edustajien opastuksella uusiin, mahdollisesti luomutuotantoon soveltuviin perunalajikkeisiin. Erityisesti ammattikeittiöiden henkilöstölle ja viljelijöille suunnatut luomuperunapäivät järjestettiin Muhoksella syksyllä 2017 ja Pyhännällä talvella Molemmissa tilaisuuksilla oli mukana yksityisten ja julkisten ammattikeittiöiden, yritysten, viljelijöiden, neuvonnan ja tutkimuksen edustajia. Luomuperunan saatavuuden paraneminen Pohjois-Pohjanmaalla vaatii toimenpiteitä koko ruokaketjussa. Luomutietouden lisääminen on erityisen tärkeää ja ymmärrystä luomuperunan hintaan vaikuttavista tekijöistä tulee parantaa. Lisäksi kiinnostusta luomuperunan viljelyyn tulisi lisätä muun muassa kehittämällä tehokkaampia viljelymenetelmiä, lisäämällä luomuviljelyä koskevaa neuvontaa ja monipuolistamalla jakelukanavia. 2/12

3 3/12 4. Raportti 4.1 Hankkeen tavoitteet a. Ylemmän tason tavoitteet Hanke toteutti Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman tavoitteita: maataloustuotannon kilpailukyky vahvistuu maaseutuyritykset vastaavat kuluttajien kysyntään ja arvostuksiin tuottamalla laadukasta ruokaa sekä tuki tavoitteita: luonnon monimuotoisuus lisääntyy, vesistöjen tila ja maatalouskäytössä olevan maaperän tila paranevat osaaminen, tiedonvälitys, innovaatiot ja yhteistyö maaseudulla lisääntyvät Hanke toteutti hallituksen luomualan kehittämisohjemaa ja luomualan kehittämisen tavoitteita vuoteen 2020 (Lisää luomua!): luomutuotannon lisääminen ja luomuelintarviketarjonnan monipuolistaminen sekä luomuruoan saannin helpottaminen eri myyntikanavien ja ammattikeittiöiden kautta Hanke edisti Pohjois-Pohjanmaan alueellisen maaseudun kehittämissuunnitelman strategian painopisteitä Maatalous, Elintarvike, Yrittäjyys ja työn tekemisen kehittäminen sekä Ympäristö ja ilmastonmuutos: vahvistamalla alueen omia vahvuuksia (perunantuotanto), kehittämällä luomutuotantoa ja luomutuotteiden jakelukanavia, parantamalla alueella toimivien yritysten toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä ja edistämällä luonnonvarojen hyödyntämistä kestävällä tavalla. b. Hankkeen tavoitteet Hankkeen tavoitteena oli lisätä luomuperunantuotannon varmuutta ja kannattavuutta Pohjois-Pohjanmaalla sekä parantaa luomuperunan laatua vastaamaan jatkojalostuksen, ammattikeittiöiden ja kotitalouksien tarpeita. Hankkeessa pyrittiin kehittämään koko luomuperunaketjun toimivuutta alueella jo olevan luomuperunatuotannon pohjalta ja hyödyntäen alueen vahvaa perunantuotannon osaamista. Yksityiskohtaiset tavoitteet, joiden avulla paneuduttiin luomuperunatuotannon ongelmakohtiin, olivat: 1) Löytää uusia, erityisesti pohjoisiin oloihin soveltuvia luomuperunalajikkeita 2) Selvittää uudenlaisten lannoitteiden soveltuvuutta luomuperunantuotantoon 3) Selvittää luomuperunantuotannossa esiintyvät maa- ja mukulalevintäiset taudit ja löytää niiden hallintaan uusia keinoja mm. biologisesta torjunnasta 4) Selvittää kompostien taudinestovaikutusta luomuperunantuotannossa 5) Tarkastella nykyisiä myynti- ja jakelukanavia sekä löytää vaihtoehtoisia jakelukanavia, joiden avulla edistetään luomuperunan markkinointia 6) Välittää hankkeesta saatuja tuloksia sekä yleistä tietoutta luomuperunantuotannosta eri kohderyhmille ja herättää mielenkiintoa luomutuotantoa kohtaan

4 4/ Toteutus a. Toimenpiteet Hankkeen toimenpiteet toteutettiin neljässä työpaketissa: TP 1: Lajikkeet ja lannoitus Tavanomaisessa viljelyssä olevien perunalajikkeiden soveltuvuutta luomu-tuotantoon (1 lajike/ Suomessa siemenperunoita edustava yritys) sekä täydennyslannoituksen vaikutusta sadon määrään ja laatuun selvitettiin luomutiloilla toteutetuissa kenttäkokeissa kesällä 2016 Siikajoella ja 2017 Limingassa. Vuonna 2016 kokeet istutettiin toukokuun lopussa ja nostettiin elokuun puolivälissä. Vuonna 2017 istutus tehtiin kesäkuun alussa ja nosto syyskuun alussa. Kasvukauden aikaiset hoitotoimenpiteet tehtiin koneellisesti tilan käytäntöjen mukaan. Kasvustoista havainnoitiin taimettumista, kasvuston kehitystä ja kasvitautien oireita. Sadonkorjuun jälkeen sadot punnittiin, lajiteltiin kokoluokkiin ja sadoissa esiintyvien tauti- ja muiden vioitusten määrä arvioitiin. Maasta ja sadoista otettiin näytteitä ravinneanalyysejä varten. Lisäksi kasvukaudella 2017 toteutettiin 14 lajikkeen demonstraatiokenttä, johon siementalot valitsivat luomutuotantoon potentiaalisia lajikkeita. TP 2: Taudit ja niiden hallinta Biologisen torjunnan mahdollisuuksia maa- ja siemenlevintäisten tautien hallintaan selvitettiin luomuperunatiloilla tehdyissä kenttäkokeissa kahden kasvukauden aikana. Kokeet toteutettiin kuten lajikeja lannoituskokeet (TP 1). Kokeisiin valittiin perunantautien torjuntaan soveltuvista kaupallisista valmisteista ja rekisteröimättömistä torjuntaeliöistä potentiaalisimmat aineet. Aineiden tehokkuutta taudintorjunnassa arvioitiin seuraamalla niiden vaikutuksia kasvuston ja sadon tautioireisiin sekä sadon määrään. Lisäksi selvitettiin maanparannusaineiden vaikutuksia tauteihin ja biologisten torjunta-aineiden tehoon. Luomuperunantuotannossa esiintyvien kasvitautien yleisyyttä ja ankaruutta selvitettiin ottamalla näytteitä Pohjois-Pohjanmaalla toimivien luomuperunatilojen siemenperunaeristä sekä havainnoimalla kasvitautien esiintymistä tuotanto-oloissa toteutetuissa lajike-, lannoitus- ja taudintorjuntakokeissa. Alustavissa laboratoriotestauksissa selvitettiin perunaruton piilevän tartunnan määrittämistä siemenperunasta DNA-pohjaisella menetelmällä. TP 3: Jakelukanavat ja alueellinen kilpailukyky Pohjois-Pohjanmaalla sijaitseville ammattikeittiöille tehtiin sähköinen kysely luomuperunan käytöstä ja käyttöä rajoittavista tekijöistä. Alueen luomuviljelijöille ja tavanomaisen perunan tuottajille tehtiin sähköinen ja postikysely kiinnostuksesta luomuperunan viljelyyn sekä luomuviljelyyn siirtymistä mahdollisesti rajoittavista tekijöistä. Tulosten pohjalta etsittiin toimenpiteitä luomuperunaketjun kehittämiseksi ja alueellisen kilpailukyvyn parantamiseksi. Lisäksi kyselyn avulla pyrittiin herättämään kiinnostusta luomuperunan käyttöön ja löytämään potentiaalisia uusia luomuperunan tuottajia. TP 4: Tiedonsiirto Hankkeen toiminnasta ja tuloksista tiedotettiin yhteistyötahoille, kohderyhmille ja muulle yleisölle tiedotekirjeiden, nettisivujen, seminaariesitysten, ammatti- ja yleislehtiartikkelien välityksellä. Hanke järjesti neljä yleisötilaisuutta: pellonpiennarpäivä Limingan Ala-Temmeksellä, keittiöpäivä Muhoksen

5 5/12 ammattioppilaitoksella, luomuperunapäivä Pyhännän Tavastkengässä sekä tulosinfo Luke Oulussa. Tilaisuuksien avulla pyrittiin lisäämään eri tahojen välistä vuorovaikutusta sekä yleistä kiinnostusta luomuperunaan. b. Aikataulu Hanke toteutettiin aikavälillä seuraavan aikataulun mukaisesti: Toimenpide Hankkeen ja tulosten esittely Kenttäkokeiden suunnittelu Kenttäkokeiden toteutus Taudinaiheuttajien analyysit Lajike- ja lannoitusanalyysit Kyselytutkimusten tekeminen Ammattikeittiöiden kontaktointi Pelto- ja keittiöpäivät Tulosten kokoaminen ja analysointi Raportointi rahoittajalle Lehtiartikkelit Työ-, hanke- ja yhteistyöryhmätyöskentely Hankkeen toimenpiteet toteutuivat pääosin alkuperäisen suunnitelman mukaan. Poikkeuksena oli kasvukaudelle 2016 suunniteltu pellonpiennarpäivä, joka siirrettiin kasvukaudelle 2017 vaikeiden sääolojen vuoksi. Hankkeelle haettiin jatkoaikaa, minkä vuoksi hanke päättyi kolme kuukautta alkuperäistä suunnitelmaa myöhemmin. Jatkoaika mahdollisti hankkeen tulosten esittämisen useissa seminaareissa (Maataloustieteen Päivät 2018, Perunatutkimuksen talvipäivät 2018) ja julkaisuissa (mm. Luomulehti, Tuottava peruna) sekä varastokokeen loppuun saattamisen. c. Resurssit ja toteutuksen organisaatio Hankkeen toteuttivat Luonnonvarakeskus Oulu (koordinaattori) ja ProAgria Oulun Maa- ja kotitalousnaiset (partneri). Toteutukseen osallistui lisäksi kaksi luomuviljelijää. Myös muiden yhteistyökumppanien (kohta 4.3) panostus oli oleellista hankkeen toteutumisen kannalta. Luonnonvarakeskus (Luke) on tutkimus- ja asiantuntijaorganisaatio, joka tekee työtä luonnonvarojen kestävän käytön ja biotalouden edistämiseksi. Luonnonvarakeskus toimii 29 paikkakunnalla ja omaa siten valtakunnallisen verkoston asiantuntijoita ja tietotaitoa, jotka ovat hyödynnettävissä kehittämishankkeiden toteuttamisessa. Luonnonvarakeskuksella on vahva osaaminen ja kokemus hankerahoituksella toimivasta työskentelystä, hankkeiden koordinoinnista ja taloushallinnon hoidosta. Tässä hankkeessa Luken osaaminen liittyi erityisesti kasvintuotantoon (peruna), kasvitautien tunnistamiseen ja hallintaan, lähi- ja luomuruokaan sekä pohjoisen maaseudun kehittämiseen. Hankkeen vastuuhenkilönä ja koordinoijana toimi erikoistutkija Lea Hiltunen (MMT, agronomi), joka vastasi myös kasvitauteihin liittyvistä toteutuksista. Kyselytutkimuksista oli vastuussa tutkija Kirsi Korhonen ja tutkimusprofessori Toivo Muilu, lannoite- ja lajikekokeista tutkija Virpi Vorne ja kasvitautitunnistusmenetelmän kehittämisestä erikoistutkija Yeshitila Degefu. Hankkeeseen osallistuivat lisäksi erikoistutkija Elina Virtanen ja tutkija Sanna Hietala. Pelto- ja laboratoriototeutuksissa

6 6/12 olivat mukana tutkimusmestarit Tapio Uotila, Timo Mikkonen ja Esko Leiviskä, tutkimusteknikko Anne-Maria Möttönen ja tutkimusassistentti Tiina Väyrynen. Hankkeen talousvastaava oli projektitalousasiantuntija Maarit Myllymäki. Maa- ja kotitalousnaiset on valtakunnallinen ruuan, maaseutumaiseman sekä yrityspalveluiden asiantuntijajärjestö, joka tarjoaa asiantuntijapalveluja, neuvontaa ja koulutusta. Alueelliset piirikeskukset toimivat 11 paikkakunnalla ProAgrian yhteydessä. Toiminnan vahvuutena on laaja yhteistyöverkosto. ProAgria Oulun maa- ja kotitalousnaisten vastuualueena tässä hankkeessa oli viestintä ja yleisötilaisuuksien järjestäminen. Oulun maa- ja kotitalousnaisten vastuuhenkilönä toimi toiminnanjohtaja Maija-Liisa Tausta- Ojala. Muita hankkeeseen osallistuneita asiantuntijoita olivat Soila Hiltunen, Helena Lahdenperä, Maija Ojalehto ja Kaisa Myllykangas. Luomuviljelijät Mikko Karjula ja Janne Pietilä vuokrasivat kenttätoteutuksiin tarvittavat koealat hankkeelle. Lisäksi Mikko Karjula teki kenttätoteutusten hoitotoimenpiteet kasvukaudella d. Kustannukset ja rahoitus Hankkeen kustannukset Kustannuslaji Myönnetty Toteutunut euroa euroa Palkat , ,69 Ostopalvelut 6 000, ,43 Muut välittömät kulut , ,75 Laskennalliset yleiskustannukset, 24 % , ,13 Kustannukset yhteensä , ,00 Hankkeen rahoitus Rahoituslaji Myönnetty Toteutunut euroa euroa EU-osuus , ,64 Kansallinen osuus , ,36 Muu julkinen rahoitus (Luke) 6 892, ,00 Julkinen kokonaisrahoitus , ,00 Yksityinen rahoitus yhteensä , ,00 - Perunantuotannon tutkimus- ja kehityssäätiön taustayhteisöt 1) ,00 - Oulun läänin talousseuran maataloussäätiö 4 000,00 - Marjatta ja Eino Kollin säätiö 3 848,00 - Verdera Oy 3 000,00 - ProAgria Oulun Maa- ja kotitalousnaiset 1 000,00 - Luonnosta Oy 1 000,00 Kokonaisrahoitus , ,00 1) Evijärven Peruna Oy, Finnamyl Oy, Jepuan Peruna Oy, Lapuan Peruna Oy, Saarioinen Oy ja Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto ry.

7 7/12 e. Raportointi ja seuranta Hankkeesta on raportoitu seurantiedot Hyrrä-järjestelmässä kunkin vuoden tammikuun loppuun mennessä sekä hankkeen päätyttyä. Hankkeen toimintaa ja kustannuksia on käsitelty hankeryhmän kokouksissa, joita on järjestetty yhteensä neljä hankkeen aikana. f. Toteutusoletukset ja riskit Hankkeen käynnistyessä arvioitiin seuraavia riskejä toteutuksessa: Mahdollinen riski Riskiin varautuminen Kasvukauden epäsuotuisat sääolot, jotka voivat vaikeuttaa kenttäkokeiden toteutusta ja niistä saatavien tulosten tulkintaa. Hankkeessa mukana olevat tahot ovat tyytymättömiä hankkeen koordinaatioon tai tuotoksiin tai että kohderyhmät eivät saa hankkeesta tarpeeksi informaatiota. Kokeiden hyvä suunnittelu (riittävät toistot) ja koepaikkojen valinta siten, että sääolojen vaikutus pystytään minimoimaan (mm. hyvä ojitus, tasainen pelto). Kerätään palautetta ja huolehditaan tiedottamisesta koko hankkeen keston ajan sekä tehdään tarvittaessa korjaavia toimenpiteitä välittömästi. Sääriski toteutui, sillä ensimmäisen toteutusvuoden (2016) kasvukausi oli erittäin sateinen. Tämä vaikutti kenttäkokeiden tuloksiin ja vaikeutti tulosten tulkintaa. Kenttäkokeista saatu sadon määrä oli kuitenkin samaa tasoa kuin viljelijän saama sato, joskin noin puolet vähemmän kuin toisena toteutusvuonna (2017) osoittaen, että luomuperunan tuotannossa satovaihtelut ovat tavanomaista perunantuotantoa suurempia. 4.3 Yhteistyökumppanit Hankkeen toteuttajien (kohta 4.2 c.) lisäksi toimintaan osallistuivat seuraavat tahot: Siementalot HZPC Kantaperuna, Suomen Siemenperunakeskus Oy, FinPom, Myllymäen Peruna ja Finnamyl Oy antoivat siemenperunat perunalajikkeita esittelevään demonstraatiokenttään ja esittelivät lajikkeitaan pellonpiennarpäivässä. Humuspehtoori ja Natural Compost Oy antoivat maanparannusaineita taudintorjuntakokeeseen. Helsingin yliopisto antoi luomutuotantoon potentiaalisesti soveltuvan maatiaisperunalajikkeen lajikekokeeseen. Oulun seudun ammattiopiston Muhoksen yksikön opettajat ja opiskelijat sekä ProLuomu osallistuivat Keittiöpäivän järjestämiseen ja toteutukseen Muhoksella. Kiuruveden ruokahuolto, luomuviljelijä Matti Kumpulainen, Real Snacks Oy ja Feelia Oy, osallistuivat Luomuperunapäivän toteutukseen Pyhännällä. Luomuliitto ry ja Perunantutkimuslaitos ovat olleet aktiivisia hankkeen tulosten välittämisessä. Luomuliitto ry on tarjonnut julkaisutilaa Luomulehdessä ja Perunantutkimuslaitos Tuottava Peruna lehdessä ja Perunantutkimuksen talvipäivillä. Verdera Oy, Luonnosta Oy sekä Perunantuotannon tutkimus- ja kehityssäätiön taustayhteisöt, joita ovat Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto ry (MTK), Evijärven peruna Oy, Finnamyl Oy, Jepuan Peruna Oy, Lapuan Peruna Oy, ovat osallistuneet hankkeeseen yksityisrahoituksella.

8 8/12 Oulun läänin talousseuran maataloussäätiö ja Marjatta ja Eino Kollin säätiö ovat myöntäneet hankkeelle rahoitusta, jota on voitu käyttää yksityisrahoituksena. 4.4 Tulokset ja vaikutukset Hankkeen tulokset tiivistetysti: TP 1: Lajikkeita, lannoitusohjelmia ja -tasoja vertailtiin luomuperunaviljelmillä toteutetuissa kenttäkokeissa vuosina 2016 ja Sääoloilla on suuri vaikutus luomuperunan satoihin Pohjois-Pohjanmaalla: vuonna 2016 keskimääräinen sato oli noin 10 t/ha ja vuonna 2017 noin 23 t/ha. Pohjois-Pohjanmaan lyhyen kasvukauden vuoksi sääolojen merkitys korostuu verrattuna eteläisempään Suomeen. Kahden kasvukauden aikana kokeissa olleiden lajikkeiden (Marabel, Solist, Albatros, YK, Colomba) väliset satoerot olivat suuria osoittaen lajikevalinnan merkityksen sadon määrän ja laadun kannalta. Luomuviljelyyn on tarjolla monia ominaisuuksiltaan toisistaan poikkeavia perunalajikkeita. Kuitenkin vasta viljely luomuoloissa antaa tietoa niiden todellisesta soveltuvuudesta luomuviljelyyn. Esittelykentässä olleet 14 luomutuotantoon mahdollisesti soveltuvaa perunalajiketta käyttäytyivät melko hyvin lajike-edustajien ilmoittamalla tavalla myös luomuolosuhteissa. Kokeiden perusteella lihaluujauhopohjaisesta lisälannoituksesta ei saada oleellista hyötyä verrattuna onnistuneeseen viljelykiertoon ja viherlannoitukseen. Tulos on luomuperunatuotannon kannalta lupaava, sillä pelkkä viljelykierto ja viherlannoitus voivat taata riittävän ravinnepohjan laadultaan ja määrältään hyvälle sadolle. Erilaisten lannoitteiden ja lannoitetasojen vaikutuksia lajikekohtaisiin sato-ominaisuuksiin tulee edelleen selvittää, sillä kasvin oikea-aikainen ravinteiden saanti on luomuperunatuotannon yksi avainkysymyksistä. TP 2: Tautien esiintymistä ja biologisen torjunnan mahdollisuuksia tautien hallinnassa selvitettiin luomuperunatiloilla tehdyissä kenttäkokeissa kahden kasvukauden aikana. Siemenperunaeristä tehtyjen määritysten perusteella siemenperunassa yleisimmin esiintyviä taudin oireita ja aiheuttajia ovat harmaahilse ja Pectobacterium atrosepticum -bakteerin aiheuttama piilevä tyvimätä. Lisäksi tilalla tuotetussa siemenessä näytti esiintyvän perunaseittiä hieman yleisemmin kuin ostosiemenessä. Kasvustoissa yleisimmin esiintyviä tauteja olivat perunarutto, perunaseitti sekä tyvimätä ja sadoissa perunaseitti ja perunarupi. Piilevän ruton tunnistamiseen testattu kvantitatiivinen Real Time PCR (qpcr) menetelmä antoi lupaavia tuloksia. Menetelmä tulee kuitenkin vielä validoida käyttäen luontaisesti saastuneita mukuloita. Kokeissa käytetyt biologiset torjunta-ainekäsittelyt nopeuttivat perunan alkukehitystä, mutta eivät vaikuttaneet tautien esiintymiseen tai ankaruuteen. Näiden kokeiden perusteella luomuperunatuotannon taudinhallintaa ei voi perustaa pelkästään biologisten torjunta-aineiden varaan, vaan on tärkeää yhdistää useampia keinoja, kuten tautivapaan siemenperunan käyttö, monivuotinen viljelykierto ja kestävien lajikkeiden valinta. Koska ympäristöolosuhteet vaikuttavat biologisten torjuntaeliöiden toimintaan ja tehokkuuteen, testauksia tulisi tehdä erilaisissa olosuhteissa.

9 9/12 Maanparannusaineet eivät vaikuttaneet tautien esiintymiseen eivätkä biologisten torjunta-aineiden tehoon. Niiden vaikutus maan rakenteeseen tai ravinnetilaan on odotettavissa vasta pidemmällä aikavälillä. TP 3: Luomuperunan jakelukanavia ja käyttöä ammattikeittiöissä sekä kiinnostusta luomuperunan viljelyyn selvitettiin vuosina 2016 ja 2017 toteutetuilla kyselytutkimuksilla. Suuri osa Pohjois-Pohjanmaan ammattikeittiöistä käyttää luomuperunatuotteita, mutta käyttöosuudet ovat pieniä, 1 25 %. Ammattikeittiöillä on kiinnostusta käyttää erilaisia luomuperunatuotteita, mutta niistä ollaan pääsääntöisesti valmiita maksamaan saman verran tai vain 1 5 % enemmän kuin tavanomaisista perunatuotteista. Luomuperunan ja -perunatuotteiden käyttöä rajoittavat eniten huono saatavuus myyntipaikassa, saatavuuden vaihtelu sekä hinta. Tärkeimpänä luomuperunantarjonnan kehittämisen osa-alueena pidetään saatavuuden varmistamista. Ammattikeittiöiden yleisimmin käyttämä jakelukanava perunan ja perunatuotteiden hankinnassa on paikalliset tukkuliikkeet. Ammattikeittiöiden suosimat jakelukanavat todennäköisesti olisivatkin luontevin kanava edistää luomuperunan käyttöä ammattikeittiöissä. Kiinnostus luomuperunan viljelyyn on vähäistä: vain 6 % tavanomaisen perunan viljelijöistä ja 11 % luomuviljelijöistä on selvästi kiinnostuneita luomuperunantuotannosta. Hieman suurempi määrä on kiinnostunut luomuperunantuotannosta ainakin jossain määrin, jos olosuhteet tuotannolle paranevat. Suurimpina haasteina tavanomaisen perunan viljelijät pitävät kasvinsuojelua, alhaista satotasoa sekä alhaista hintaa. Luomuviljelijöiden mukaan suurimpia haasteita ovat maatalouspolitiikan epävarmuus ja muuttuvat säädökset, kasvinsuojelu, epävarmuus kysynnän jatkuvuudesta sekä jakeluverkostojen puute. Perunantuottajat käyttivät monenlaisia jakelukanavia, mm. suoramyyntiä ja toimitusta paikallisille jalostajille. Eri jakelukanaviin toimittavilla tuottajilla perunantuotantopinta-alat vaihtelivat. Siksi luomuperunan markkinoinnin edistämisessä olisikin tulevaisuudessa hyvä huomioida tuotannon laajuus ja tavoitellut asiakkaat: tuotannon ollessa laajaa, on kannattavampaa olla mukana jo olemassa olevissa jakeluverkostoissa, kun taas erikoistuotteet ja pienet erät saattavat tavoittaa asiakkaan hyvin ilman välikäsiä. Maakunnan perunantuotanto-osaamisen vahvistamisen ja kehittämisen kannalta jakelukanavien kehittämisen ohella oleellista tulevaisuudessa on myös maatalousyrittäjien markkinointi- ja tuotteistamistaitojen parantaminen. TP 4: Hanke järjesti useita yleisötilaisuuksia, joiden tavoitteena oli lisätä eri tahojen välistä vuorovaikutusta sekä yleistä kiinnostusta luomuperunaan. Limingassa sijainneella luomukoekentällä elokuussa 2017 järjestetty pellonpiennartilaisuus saavutti suuren osallistujamäärän. Tilaisuudessa kuultiin puheenvuoroja luomutuotannon tukiasioista ja neuvonnasta sekä luomuperunan käyttöön ja viljelyyn liittyvien kyselyiden tuloksista. Vilkasta keskustelua käytiin mm. luomuperunan hintaodotuksista. Lisäksi oli mahdollisuus tutustua lajike-, lannoitus- ja biotorjunta-ainekokeisiin sekä siementalojen edustajien opastuksella luomutuotantoon soveltuviin perunalajikkeisiin, joita oli esittelyssä kaikkiaan 14.

10 10/12 Muhoksella järjestettiin syksyllä 2018 ja Pyhännällä talvella 2018 erityisesti ammattikeittiöiden henkilöstölle ja viljelijöille suunnattu luomuperunapäivä. Tilaisuuksissa kuultiin yksityisten ja julkisten ammattikeittiöiden, yritysten, viljelijöiden, neuvonnan edustajien puheenvuoroja sekä tuloksia hankkeen tutkimuksista. Hankkeen vaikutukset: 1) Hanke on tukenut Pohjois-Pohjanmaan luomutuotannon kehittämistä: Hankkeen tuottamat lehtiartikkelit ja järjestämät yleisötilaisuudet ovat parantaneet luomutuotannon näkyvyyttä alueella. Hankkeen järjestämät tilaisuudet ovat lisänneet alueen luomuviljelijöiden, ammattikeittiöiden ja perunaa jalostavien yritysten vuoropuhelua. Hanke on lisännyt kiinnostusta luomuperunan viljelyyn. Tämä näkyy mm. siinä, että hankkeen alkaessa alueella oli yksi ammattimainen luomuperunantuottaja, tällä hetkellä heitä on kolme. Lisäksi yhteydenottoja on tullut useilta luomuperunan viljelystä kiinnostuneelta viljelijöiltä. Hanke on identifioinut luomuperunan tuotantoketjun jatkokehitystarpeita. 2) Hanke on tuonut näkyvyyttä luomuperunalle, sen viljelylle ja käytölle. 3) Hanke on selvittänyt luomuperunanviljelijöitä kiinnostavia asioita. Tuloksia on välitetty ammattikunnalle yli maakuntarajojen niin tutkimus- kuin ammattiverkostojen kautta. Hankkeen seminaariesitykset ovat herättäneet kiinnostusta ja keskustelua, ja luomuperunaviljelijöiltä on saatu positiivista palautetta kansallisella tasolla (Perunatutkimuksen talvipäivät, Maataloustieteen päivät). 4) Hanke on parantanut Pohjois-Pohjanmaan näkyvyyttä kansallisen tason lisäksi myös kansainvälisellä tasolla (NJF-seminaari ja sitä seuranneet kansainväliset yhteydenotot). 5) Hanke on tuottanut menetelmän piilevän ruton määritykseen. Menetelmän käyttöönotolla olisi suuri merkitys siemenperunan laadun varmistamisessa ja perunaruton hallinnassa erityisesti luomuperunantuotannossa, jossa rutontorjuntaan ei voida käyttää kemiallisia menetelmiä. 4.5 Hankkeen näkyvyys ja viestintä Hankkeen perustietojen esittely: Luonnonvarakeskus: Luke Oulun Perunalaboratorio: Luomu.fi: Perunaportaali: ( ProAgria/Maa- ja kotitalousnaiset: Aitoja makuja -portaali: Hankkeen järjestämät tilaisuudet: Pellonpiennarpäivä, Liminka Luomuperunapäivä, Muhos Tulosinfo, Oulu Luomuperunapäivä, Pyhäntä Esitelmät: Korhonen K Lähi- ja luomuperunalle kysyntää ammattikeittiöissä tutkimustuloksia Pohjois-Pohjanmaalta. Perunatutkimuksen talvipäivät Kalajoki

11 11/12 Hiltunen L Luomuperunatuotannon kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla, Pohjoisen luomupäivät, Oulu Hiltunen L, Vorne V, Virtanen E, Degefu Y, Korhonen K, Muilu T, Tausta-Ojala M-L Promoting production and use of organic potatoes in Northern Ostrobothnia, the northernmost agricultural area in Europe. NJF Seminar 495-4th organic Conference: Organics for tomorrow's food systems, Mikkeli, Korhonen K, Muilu T, Hiltunen L, Vorne V, Virtanen E, Degefu Y, Tausta-Ojala M-L Demand for organic potato in professional kitchens and new production potential in Northern Ostrobothnia. NJF Seminar 495-4th organic Conference: Organics for tomorrow's food systems, Mikkeli, Hiltunen L, Korhonen K, Vorne V, Degefu Y, Virtanen E, Muilu T, Tausta-Ojala M-L Luomuperunan tuotantoketjun kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla. Maataloustieteen Päivät Viikki, Helsinki Hiltunen L. Pohjois-Pohjanmaasta luomuperunamaakunta? Perunatutkimuksen talvipäivät Seinäjoki Julkaisut: Korhonen K, Muilu T Luomuperunalle kysyntää ammattikeittiöissä. Tuottava Peruna 4/2016, 8-9. Korhonen K, Muilu T Luomuperunalla on kasvun mahdollisuuksia. Maaseudun Tulevaisuus , 11. Korhonen K Lähi- ja luomuperunalle kysyntää ammattikeittiöissä tutkimustuloksia Pohjois-Pohjanmaalta. Perunatutkimuksen talvipäivät Seminaariesitelmät. Kalajoki Hiltunen L, Vorne V, Virtanen E, Degefu Y, Korhonen K, Muilu T, Tausta-Ojala M-L Promoting production and use of organic potatoes in Northern Ostrobothnia, the northernmost agricultural area in Europe. In: Aakkula et al. (Eds.) NJF Seminar 495-4th organic Conference: Organics for tomorrow's food systems, June 2017, Mikkeli, Finland, 13 (1), NJF Report, pp Korhonen K, Muilu T, Hiltunen L, Vorne V, Virtanen E, Degefu Y, Tausta-Ojala M-L Demand for organic potato in professional kitchens and new production potential in Northern Ostrobothnia, Finland. In: Aakkula et al. (Eds.) NJF Seminar 495-4th organic Conference: Organics for tomorrow's food systems, June 2017, Mikkeli, Finland, 13 (1), NJF Report, pp Korhonen K, Vorne V, Hiltunen L Koekentällä testataan luomulannoitusta ja torjuntaa Luomuperunatuotanto kiinnosti Ala-Temmeksellä. Rantalakeus Hiltunen L, Korhonen K Luomuperunan hintavaatimukset haastavia. Uutta kasvua perunasta 2/2017, 5. Hiltunen L, Korhonen K, Vorne V, Degefu Y, Virtanen E, Muilu T, Tausta-Ojala M-L Luomuperunan tuotantoketjun kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla. Suomen maataloustieteellisen seuran tiedote no 34: 26. Hiltunen L, Vorne V, Korhonen K, Muilu T, Virtanen E, Degefu Y Luomuperunahankkeen tuloksia. Perunatutkimuksen talvipäivät Seminaariesitelmät. Seinäjoki Hiltunen L, Vorne V Perunalajikkeissa on valinnanvaraa myös luomutuotantoon. Uutta kasvua perunasta 1/2018, 7. Vorne V, Hiltunen L Perunan viljelyyn etsittiin ratkaisuja. Luomulehti 2/2018: Korhonen K, Hiltunen L, Tausta-Ojala M-L, Hiltunen S Luomuperuna kiinnostaa, mutta ilman lisähintaa. Luomulehti 3/2018: Toimittajan kirjoittama yleislehtiartikkeli: Luomulle on kysyntää, muttei riittävästi tarjontaa. Siikajokilaakso Tulossa: Hiltunen L, Korhonen K, Vorne V, Degefu Y, Virtanen E, Muilu T, Tausta-Ojala M-L Luomuperunan tuotantoketjun kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla. Suomen maataloustieteellisen seuran tiedote no x:xx-xx. Tuottava Peruna -artikkeli.

12 12/12 5. Esitykset jatkotoimenpiteiksi Luomuperunan tuotantoketjun kehittämistä tulisi jatkaa Pohjois-Pohjanmaalla huomioiden alueen erityispiirteet, alueella jo oleva tuotanto sekä tässä hankkeessa saadut tulokset. Seuraavat jatkotoimenpidetarpeet nousivat esiin hankkeen aikana: Yleisen luomutietouden lisääminen. Tiedon ja ymmärryksen lisääminen luomuperunan tuotantokustannuksista tavanomaiseen viljelyyn verrattuna ja siitä johtuva luomuperunan korkeampi hintatasovaatimus. Kiinnostuksen lisääminen luomuperunan viljelyä kohtaan mm. lisäämällä luomuviljelyä koskevaa neuvontaa ja järjestämällä vertaistukea aloitteleville viljelijöille. Luomuperunan jakelukanavien kehittäminen sekä maatalousyrittäjien markkinointi- ja tuotteistamistaitojen parantaminen. Tavanomaisessa viljelyssä olevien perunalajikkeiden soveltuvuuden testaus luomuun ja Pohjois- Pohjanmaan oloihin. Erilaisten lannoitteiden ja lannoitetasojen soveltuvuuden testaus luomuperunan täydennyslannoitteeksi sekä lajikekohtaisen optimilannoituksen selvittäminen. Uusien taudinhallintakeinojen löytäminen. Tärkeänä osana sitä on tiedon lisääminen biologisten torjunta-aineiden olosuhderiippuvuudesta mm. testaamalla niitä useiden vuosien ajan erilaisilla kasvupaikoilla ja eri tautipaineiden vallitessa. Maanparannusaineiden pitkäaikaisvaikutusten selvittäminen. 6. Allekirjoitus ja päiväys Oulussa Lea Hiltunen Hankkeen vastuuhenkilö