Kidutetun kipu. Kulttuurien kohtaaminen. Kidutetun kohtaaminen
|
|
- Juha Hakola
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kulttuurien kohtaaminen Helena Ruuskanen Ihmisiä kidutetaan yli puolessa maailman maista, ja Suomessa elävien pakolaisten joukossakin on tuhansia kidutettuja. Fyysisellä ja psyykkisellä kidutuksella pyritään tuottamaan uhrille mahdollisimman paljon kipua tai tuhoamaan hänen persoonallisuutensa. Kidutetulle potilaalle on helpottavaa päästä puhumaan kidutustaustastaan, mutta tämä edellyttää aikaa ja luottamuksellista ilmapiiriä. Tärkeätä hoitotilanteissa ovat mm. turhan odotuttamisen välttäminen ja potilaan omaa kieltä puhuva ja tämän hyväksymä tulkki. Hoitosuhteen tilanteet voivat olla rankkoja sekä kidutetulle potilaalle että hänen hoitajilleen. Tiimityöskentely antaa mahdollisuuden jakaa ammattitaitoa ja raskaitakin asioita. Y li puolessa maailman maista ihmisiä kidutetaan edelleen, ja kidutusta harjoitetaan systemaattisesti myös useissa maissa, jotka ovat allekirjoittaneet YK:n kidutuksenvastaisen sopimuksen. Kidutusta käytetään vallan välineenä ja pelon ilmapiirin luomiseksi. Eri maissa kidutettuja hoitavien keskusten arvion mukaan pakolaisista 5 35 % on kidutuksen uhreja (de C. Williams ym. 2003), ja tämän mukaan Suomessa olisi pakolaisten joukossa vähintään systemaattisesti kidutettua. Kidutustapausten tunnistaminen on vaikeaa, mutta tämä mahdollisuus monimuotoisten psyykkisten ja outojen kipuoireiden taustalla tulisi aina pitää mielessä. Lähes kaikissa kidutuksen sallivissa maissa käytetään samankaltaisia kidutusmenetelmiä, joiden ainakin jonkinasteinen tunteminen on tärkeää arvioitaessa potilaan oireita ja vammoja. Kiduttajat pyrkivät välttämään näkyviä jälkiä, ja tarkoituksena on tuhota uhrin persoona: uhri pyritään asettamaan mahdottoman valinnan eteen ja täyden avuttomuuden tilaan (Genefke 2002). Apua kidutustilanteessa ei tule, hetkellisesti herätetty toivo murenee, ja luottamus ihmisiin romahtaa. Tämä poikkeaa useimmista muista vammautumistilanteista. Monet kuolevat kidutukseen, joten vastaanotolla me näemme vain kidutuksesta jollakin lailla selviytyneitä (de C. Williams ym. 2003). Kidutetun kohtaaminen Kidutettu potilas on tyypillisesti traumaperäisen stressihäiriön oireista kärsivä, ahdistunut, masentunut, päänsärkyinen, kivulias, muistihäiriöinen ja uneton. Useimmiten uhri kuitenkin pelkää ja häpeää kertoa kidutustaustastaan, ellei siitä osata suoraan kysyä. Potilas tarvitsee luottamusta herättävän ilmapiirin ja ennen kaikkea riittävästi aikaa vastaanottokäynnille. Hän on poikkeuksetta hyvin helpottunut, jos kidutuskokemus voidaan ottaa puheeksi. Hänen ei tarvitse tuntea itseään enää leimatuksi, jos kidutuksesta osataan kysyä avoimesti mutta hienovaraisesti, ja kidutetut potilaat ovat yleensä hyvin kiitollisia myötäelämisestä. Duodecim 2007;123: H. Ruuskanen
2 Kidutusta edeltäneet sairaudet pitää selvittää, koska aiempi traumatisoituminen, menetykset ja krooniset sairaudet vaikeuttavat potilaan oireita ja hankaloittavat toipumista. Haastattelu ja tutkimustilanne voi tuoda potilaalle mieleen kuulustelun, joten tutkimus tulee tehdä rauhallisesti, kiirehtimättä ja herkästi potilasta kuunnellen. Uhreilla on pelon ja häpeän tunteiden lisäksi usein myös selkeitä muistiaukkoja tapahtumista. Nämä tekijät voivat lisätä tutkivan henkilön ahdistusta ja epäluuloa potilasta kohtaan. Auttaja saattaa olla myös vaarassa ajautua alitajuisesti vihamieliseen rooliin, ja tunnelma voi muuttua ristiriitaiseksi: potilas ehkä toivoo, että kipu ja kärsimykset otetaan kokonaan pois, ja vaatimus tuntuu auttajasta mahdottomalta toteuttaa. Usein hoitava henkilö voi vain lievittää potilaan oloa, kun piinaavat muistot, kipu sekä turvapaikkapäätöksen ja perheen yhdistämisen vuosienkin mittainen odotus jatkuvat kidutuksenomaisina potilaan elämässä. Potilaan omaa syyllisyydentunnetta voi lievittää toteamalla ääneen sen, että kidutettu on väkivallan uhri eivätkä kidutustilanteessa tehdyt omat valinnat tee uhrista syyllistä. Auttajalta vaaditaan kiinnostusta eri kulttuureja kohtaan, mikä tarkoittaa nöyryyttä hyväksyä erilaisuutta ja halua oppia toisilta. Kidutettu potilas haluaa ensin tietää, kuinka paljon toinen välittää, ja vasta sitten, mitä hän tietää kidutuksesta. Kidutusmenetelmät ja tyypilliset vauriot Eri puolilla maailmaa käytetään yleisesti hyvin samankaltaisia kidutusmenetelmiä. Kidutus voidaan jaotella fyysiseen kidutukseen, joka samalla aiheuttaa henkistä kärsimystä, psyykkiseen kidutukseen ja seksuaalikidutukseen, jossa molemmat edellä mainitut elementit yhdistyvät. Fyysinen kidutus voidaan jaotella äärimmäistä kipua aiheuttavaan, äärimmäistä kuolemanpelkoa ja välitöntä kuolemanuhkaa aiheuttavaan, äärimmäistä uupumusta aiheuttavaan sekä elinvaurioita ja pysyviä elimellisiä vammoja aiheuttavaan. Äärimmäistä kipua aiheuttavista kidutuskeinoista tyypillisiä ovat hakkaaminen, pään iskeminen seinään, aseen perällä, kepeillä tai metallikettingeillä piekseminen ja potkiminen.»falangassa» jalkapohjia hakataan kepillä tai muulla kovalla esineellä aiheuttaen pysyvää kudosvauriota, kroonista kipua ja kävelyvaikeuksia. Tyypillistä kovaa kipua aiheuttaa myös sähkökidutus, jossa sijoitetaan elektrodeja elimistön herkkiin kohtiin ja samalla kädet ja jalat on usein sidottu ja uhri on pakotettu hankalaan asentoon. Hampaita ja kynsiä saatetaan repiä irti, ja korviin lyödään avokämmenellä aiheuttaen tärykalvon repeämiä. Asentokidutuksessa uhreja saatetaan seisottaa pitkiä aikoja samassa asennossa kuumassa lämpötilassa tai kylmällä ja kostealla lattialla tai teljetä pitkiksi ajoiksi pieniin häkkeihin, mikä aiheuttaa tyypillisesti Kidutettu potilas on poikkeuksetta hyvin helpottunut jos kidutuskokemus voidaan ottaa puheeksi kroonisia selkäkipuja. Ihoon saatetaan viiltää haavoja tai polttaa ihoa palavalla savukkeella. Vaurioitunutta ihoa ärsytetään levittämällä suolaa haavoihin. Uhria saatetaan riiputtaa kädet selän taakse sidottuina aiheuttaen olkanivelluksaatioita sekä kapseli ja pleksusvaurioita. Uhria saatetaan myös riiputtaa ylösalaisin ja pudottaa korkealta pää edellä betonilattiaan.»submarine» on menetelmä, jossa uhrin päätä pidetään likaveden alla usein tajuttomuuteen asti. Se aiheuttaa äärimmäistä kuolemanpelkoa ja usein keuhko ongelmia, kroonista bronkiittia ja hapenpuutteesta johtuvia aivovaurioita. Valeteloituksessa uhri viedään silmät sidottuina telotuspaikalle, mutta kuolemanuhassa olevalle uhrille nauretaan pilkallisesti, kun laukaukset ammutaankin ilmaan. Raskaalla pakkotyöllä on tarkoitus näännyttää uhri hänen kunnostaan, ravitsemustilastaan tai ulkoisista olosuhteista välittämättä. Myös niin sanottuna ihmiskilpenä käyttäminen on näännyttävä kidutusmenetelmä. Pysyviä ja näkyviä vammoja pyritään kidutuksessa usein välttämään, ja psyykkisiä kidutuskeinoja käytetään tehokkuutensakin vuoksi yhä enemmän. Toisinaan kuitenkin käytetään pysyvän vamman aiheuttamista, jotta kidutus 487
3 YK:n kidutuksen vastainen sopimus Kidutuksella tarkoitetaan kaikenlaisia toimia, joilla julkinen viranomainen tahallisesti aiheuttaa, tai joilla hänen aloitteestaan aiheutetaan henkilölle kovaa, joko henkistä tai ruumiillista kipua tai kärsimystä tarkoituksena tietojen tai tunnustusten saaminen häneltä tai kolmannelta henkilöltä, hänen rankaisemisensa teosta, jonka hän on tehnyt tai hänen epäillään tehneen, tai hänen tai muiden henkilöiden pelottelu. Se ei sisällä kipua tai kärsimystä, joka aiheutuu sellaisista lainmukaisista seuraamuksista, jotka ovat sopusoinnussa vankeinhoidon vähimmäisvaatimusten kanssa tai liittyvät olennaisesti tällaisiin seuraamuksiin. Kidutus on vakava ja tahallinen julman, epäinhimillisen tai alentavan kohtelun tai rangaistuksen muoto. Hyväksytty YK:n yleiskokouksessa muistoa ei voisi hävittää ja ihmisen ruumiinkuva olisi konkreettisesti ja pysyvästi tuhottu. Tähän käytetään esimerkiksi korvien irti leikkaamista, sukupuolielinten silpomista ja kasvojen luiden murskaamista. Psyykkisellä kidutuksella pyritään tuhoamaan uhrin persoonallisuus pysyvästi käyttäen deprivaatiotekniikoita, pakottamista, farmakologisia keinoja, seksuaalikidutusta tai asettamalla uhri mahdottoman valinnan eteen. Psyykkinen kidutus tuhoaa uhrin persoonan tehokkaammin kuin fyysiset keinot. Uhria häpäistään ja halvennetaan, pelotellaan esimerkiksi omaisiin kohdistuvalla väkivallalla sekä pakotetaan seuraamaan muiden uhrien tai perheenjäsenten kiduttamista. Hän joutuu ehkä pesemään sellin seinät aiempien vangittujen verestä ennen kuin itse voi majoittautua. Tyypillistä sensorista deprivaatiota on sitoa uhrin silmät, pitää pimeässä huoneessa, estää liikkuminen ja estää yhteydenpito ulkomaailmaan. Usein vangittujen ravitsemus on huonoa, ja jo ruoan hankkimiseen vankilaolosuhteissa saattaa liittyä pahoinpitelyä, joten syömiseen saadaan yhdistymään kivuliaita ja rankaisevia muistoja. Psyykkisessä kidutuksessa käytetään kommunikaatiossa kaksoissidosta: luvataan ensin ehkä apua, ja uhrin toivon herätessä rikotaan lupaukset. Psyykkisessä kidutuksessa on tavoitteena aiheuttaa uhrissa äärimmäinen avuttomuudentunne, uupumus ja voimakas pelko. Uhreilla esiintyy itsetunto ongelmia, vaikeutta luottaa ihmisiin ja tulla toimeen yhteisön kanssa. Psyykkisenkin kidutuksen uhreilla on runsaasti kroonisia kipuja. Seksuaalikidutuksen uhreilla ilmenee kipujen ja psyykkisten oireiden lisäksi kuukautishäiriöitä, impotenssia ja muita seksuaalielämän vaikeuksia (Basoglu 1992, Popovic 1999). Uhreilla on havaittu traumaperäisen stressihäiriön oireiden lisäksi tyypillisiä kiputiloja ja vaurioita, jotka liittyvät tiettyihin kidutusmenetelmiin. Tanskalaisen kidutettujen kuntoutus ja tutkimusyksikön (RCT) tekemässä 40:n Lähi idästä tulleen kidutetun tutkimuksessa havaittiin potilailla nosiseptiivista, neuropaattista ja viskeraalista kiputyyppiä ja kaikilla tutkituista havaittiin neuropaattisen ja nosiseptiivisen kivun yhdistelmä ainakin kolmessa osassa vartaloa. Viskeraalista kipua, kuten dyspepsiaa ja angina pectorista, havaittiin myös monella (Amris 2004). Kidutettujen kuntoutuskeskuksen potilailla Suomessa on havaittu runsaasti metabolista oireyhtymää, diabetesta sekä sydän ja verisuonitauteja melko nuorellakin iällä. Niinpä potilaiden tarkka somaattinen tutkimus on tärkeää. Tuoreen tutkimuksen mukaan traumaperäisen stressihäiriön oireista kärsivillä kidutetuilla miehillä sydän ja verisuonitautien riski oli suurentunut 26 % (Kubzansky ym. 2007). Monilla potilailla yleinen helikobakteeri infektio yhdessä tulehduskipulääkkeiden ja tupakoinnin kanssa lisää mahahaavariskiä. Selkein yhteys on todettu»falangan» ja perifeerisen neuropatian välillä (Thomsen ym. 2000). Näillä potilailla esiintyy jalkapohjien ja säärten kutinaa, poltetta ja tuntohäiriöitä. Riiputuksen uhreilla on tavattu osittaisia plexus brachialiksen vaurioita jo minuutin kidutuksen jälkeen, ja osalle aiheutuu myös olkanivelen dislokaatioita (Thomsen ym. 2000). Pään hakkaamisen seurauksena esiintyy kroonista päänsärkyä, usein ainakin diffuuseja ai 488 H. Ruuskanen
4 vovammoja,»whiplash» vammoja ja osalla selkeää trigeminusneuralgiaa. Toisinaan potilailta löytyy vanhoja kontuusioarpia, mutta usein aivovammaoireisenkaan potilaan magneettikuvassa ei näy vanhoja traumamuutoksia. Usein uhrien neuropaattista kipua ei tunnisteta. Toisinaan kipu on tapa löytää ilmaus henkiselle tuskalle. Kivun kuuntelu on tärkeää: mitä tarinaa se kertoo potilaan elämästä? Puheessa kehoon liittyvät sanat, kuten sydän tai veri, voivat toimia kielikuvina ja kertoa vaikkapa menetyksistä ja surusta. Ruumiinkuva muuntuu kidutuksen seurauksena, ja potilas saattaa nähdä peilikuvansa täysin vääristyneenä, vaikkei näkyviä vammoja olisikaan. Kidutuksen jälkiseuraamukset ovat vakavampia lapsille, nuorille ja vanhuksille. Myös naiset ovat selkeästi herkempiä kidutuksen aiheuttamille jälkioireille kuin miehet (Popovic 1999). Hoito Potilasta ei saa odotuttaa hoitotoimissa ja odotushuoneessa turhaan, koska odottaminen voi muistuttaa kidutuksen ennakoimista laukaisten ahdistuksen ja kivut. Potilaat ovat hyvin herkkiä reagoimaan tyypillisellä tavallaan odottaessaan vastaanotolle pääsyä. Itse tutkimustilanne saattaa laukaista traumatisoituneella potilaalla muistot, elimistön reaktiot pahoinpitelyihin ja jopa dissosiaatiotilan. Tämä sopii yhteen uusimpien aivotutkimusten antamien tulosten kanssa: suggestio tai jo kivun ennakointi aktivoivat osan amygdalaa ja silmäkuoppapoimuja (gyri orbitales). Tämä verkosto aktivoituu myös todellisessa aiheutetussa kivussa (Raij 2005). Potilaat ovat kidutuksen aikana olleet täysin avuttomia, jolloin sekä ruumis että psyyke ovat olleet toisen ihmisen hallinnassa eikä omaan 489
5 Traumaperäisen stressihäiriön oireista kärsivillä kidutetuilla miehillä sydän- ja verisuonitautien riski oli suurentunut 26 % kohtaloon ole ollut mitään mahdollisuuksia vaikuttaa. Valkoinen takkikin voi herättää pelkoa potilaassa, koska monissa maissa lääkintähenkilöstö valvoo kidutusta, ja laitosmainen ympäristö saattaa olla muistutus vankilasta. Potilaat voivat pelätä tietojensa antamista etenkin viranomaisille, koska koettu vaino tekee epäluuloiseksi. Luottamuksellisuutta tulee korostaa. Potilaan hyväksymä ja luottama oman äidinkielen tulkki on ensiarvoinen. Potilaan lasta ei saa käyttää tulkkina. Tutkimuksissa ja jatkohoitoihin ohjaamisessa noudatetaan samoja periaatteita kuin muidenkin potilaiden osalta, mutta kidutuksen uhria on valmisteltava tutkimuksiin erityisen huolellisesti. Yksinkertainen verikoe voi olla kauhukokemus potilaalle, jota on pakotettu nuolemaan omaa vertaan lattialta, ja EKG:n rekisteröinti voi olla traumatisoiva sähkökidutuksen uhrille. Jos toimenpide tai tutkimus käy liian epämukavaksi, se pitää keskeyttää ja jatkaa myöhemmin tarvittaessa uudelleen. Monissa tapauksissa tarkoilla tutkimuslöydöksillä, esimerkiksi magneettikuvauslöydöksillä, on suuri merkitys potilaalle esimerkiksi laadittaessa turvapaikkahakemuslausuntoja ja valtionkorvausanomuksia. Kivuliaiden tutkimusten kuten ENMG:n määräämisessä pitää harkita tarkkaan hyödyt ja haitat. Potilaalle on tärkeää, että häntä uskotaan. Hänen oman tarinansa ja kidutushistorian kertominen vie yleensä pitkiä aikoja. Kidutetun hoito voi hyvin alkaa ja jatkua perusterveydenhuollossa. Tarvittaessa konsultoidaan Kidutettujen kuntoutuskeskuksia Helsingissä ja Oulussa sekä psykiatrian ja muiden erikoisalojen poliklinikoita. Monissa maissa on kidutettujen hoitoon erikoistuneita yksiköitä, joissa moniammatillisen työryhmän jäsenet toimivat tiiviissä yhteistyössä. Eri psykoterapiamuotoja ja myös taideterapiaa käytetään hoitavien henkilöiden saaman koulutuksen mukaisesti. Psykoterapiaan yhdistetään usein fysioterapia samana päivänä. Potilaat ovat usein jännittäneet vuosia ja ovat varuillaan, jolloin myös vartalon lihakset ovat kauttaaltaan kipeytyneet. Hoidossa potilasta opetetaan havainnoimaan omaa tilaansa, kuten jännittyneisyyttä ja hengitystä. Keskuksemme kokemuksen mukaan voimakkaistakin kivuista kärsivät potilaat aktivoituvat liikkumaan vapautuneesti liikuntaryhmissä, esimerkiksi uimaryhmissä. Tällöin nivelten ja lihasten krooninen kipu helpottuu, potilaat kokevat saavansa elinvoimaa, tulevat tietoisemmiksi elimistönsä reaktioista ja oppivat ehkä hyväksymään jälleen ruumiinsa. Ryhmissä potilas saa myös vertaistukea ja kokemusta, ettei ole yksin oireineen. Ryhmän kokoonpano on suunniteltava huolellisesti siten, että etninen tausta, kieli ja sukupuoli otetaan huomioon. Kipulääkitystä voidaan käyttää normaalien suositusten mukaisesti, kun kivun patofysiologinen tyypitys on tehty ja oheissairaudet sekä etenkin psyykkisten oireiden aiheuttama lääkityksen tarve on arvioitu. Gabapentiinista ja pregabaliinista on Kidutettujen kuntoutuskeskuksessa saatu hyviä tuloksia neuropaattisen kivun hoidossa. Masennuslääkkeistä kidutetulle kipupotilaille sopivat sekä serotoniini että noradrenergiseen järjestelmään vaikuttavat lääkkeet. Jotkut voivat tarvita lisäksi neurolepteja pieninä annoksina. Amitriptyliini auttaa hyvin monia»falangan» jälkeisistä kivuista kärsiviä. Toiset tarvitsevat tramadolia kipuihinsa, mutta sitä käytettäessä kannattaa muistaa kidutettujen herkkä addiktiotaipumus ja mahdolliset yhteisvaikutukset serotonergisten lääkkeiden kanssa. Tulehduskipulääkkeet ovat melko hankalia maha suolikanavaan kohdistuvien haittojensa vuoksi. Parasetamoliin voidaan yhdistää kofeiini tai kodeiini. Päänsärystä kärsiville saattaa kehittyä myös särkylääkepäänsärky, jolloin potilas tulee vieroittaa särkylääkkeistä neurologin ohjeiden mukaan. Migreeninestolääkityksiä voi käyttää tavalliseen tapaan. Monet traumaperäisestä stressihäiriöstä kärsivät potilaat reagoivat hyvin herkästi lääkkeisiin. Hoitomyöntyvyydenkin kannalta aloitusannokset kannattaa pitää pieninä. Haittavaikutuksista on kerrottava tarkkaan, ja annoksia suurennetaan varovasti. Kipujana on hyödyllinen kipulääkkeen tehon 490 H. Ruuskanen
6 arvioimisessa ja seurannassa. Koulutus ja kulttuuritausta vaikuttavat lääkityksen ja oireiden seurantaan: esimerkiksi arabikulttuurissa ja idän kulttuureissa asioita ei sanota suoraan. Tiimityöskentely antaa mahdollisuuden jakaa ammattitaitoa ja raskaita asioita. Kidutetun hoito saattaa traumatisoida hoitavaa henkilöä salakavalasti, joten työnohjaus ja riittävät tauot ovat välttämättömiä. Hoitavan henkilön tulisi olla mahdollisimman tietoinen omista tunteistaan ja transferenssireaktiosta. Empaattinen henkilö tunnistaa potilaan kärsimyksen herkemmin ja saattaa olla itse vaarassa traumatisoitua. Kivutkin voivat tuntua aidosti tutkijan ruumiissa, ja uusimpien aivotutkimusten mukaan kipua tutkivan henkilön aivoissa aktivoituvat samat aivoalueet kuin potilaalla (Raij 2005). On tärkeää havaita myös työyhteisöön helposti siirtyvät tuhoavat tunteet: kiduttaja on tavallaan aina läsnä hoitoyksikössä. Pelkästään traumatyötä ja kidutettujen kanssa työskentelyä kokopäiväisesti ja pitkäaikaisesti ei suositella. Kun luottamus hoitosuhteessa on saavutettu, potilaat voivat olla hyvin riippuvaisia ja hoitosuhteet muodostua pitkiksi. Tavoitteena on aktivoida lamaantunutta potilasta sekä lisätä toimintakykyä ja autonomiaa. Eri väestöissä suoritetussa tutkimuksissa on havaittu, että kidutuksen seuraamuksista selviävät paremmin ne, jotka ovat esimerkiksi poliittisen tai uskonnollisen vakaumuksensa takia osanneet ennakoida jollakin lailla vainoa tai kidutusta (Basoglu ym. 1994). Kidutetun perheenjäsenet joutuvat usein ennakoimatta ja sijaiskärsijöinä kidutusta vastaavaan tilanteeseen. Tekijöitä, joiden on havaittu vaikeuttavan toipumista, ovat huono emotionaalinen tuki, ero perheestä ja omasta etnisestä tai uskonnollisesta ryhmästä, rotuennakkoluulojen kohteeksi joutuminen, taloudelliset vaikeudet ja huono yleisterveys. Psyykkistä selviytymistä tukee erityisesti hyvä sosiaalinen ja emotionaalinen tuki. Eristäytyminen ja työttömyys pitkittyneen turvapaikkaprosessin aikana vaikeuttavat toipumista (Carlsson ym. 2006). Suomessa on viime aikoina myönnetty monille turvapaikanhakijoille teknisistä syistä väliaikaisia B oleskelulupia, jotka eivät oikeuta perheen yhdistämiseen tai työntekoon, mikä siis on tutkimustenkin mukaan erityisen haitallista kidutetulle potilaalle. Kokemuksemme on osoittanut monien potilaiden traumatisoituvan uudelleen turvapaikkaprosessien pitkittymisen johdosta. Dokumentointi ja lausunnot Ihmisoikeuksien ja potilaan itsekunnioituksen kannalta on hyvin tärkeää dokumentoida tarkasti potilaan kertomus, oireet ja löydökset. Usein joudutaan laatimaan lääkärinlausunto turvapaikka anomuksen liitteeksi. Tämä suositellaan tehtäväksi niin sanotun Istanbulin protokollan mukaisesti (United Nations, Office of the High Commissioner for Human Rights 2001). Kidutettujen kuntoutuskeskuksissa lausunnot laaditaan tämän mallin mukaan, ja koulutusta lausuntojen tekoon suunnitellaan aloitettavaksi myös perusterveydenhuollossa. Euroopan eri keskusten välillä tehdään myös yhteistyötä ja tutkimusta tarkemmin näyttöön perustuvien hoitosuositusten minimistandardien luomiseksi. y d i n a s i a t Pakolais ja turvapaikanhakijapotilaalta kannattaa kysyä suoraan, onko häntä kidutettu. Kidutettua hoitavalla on suuri sijaistraumatisoitumisen vaara. Kidutetut ovat hyvin kiitollisia avusta ja myötäelämisestä, ja heiltä voi oppia paljon. 491
7 Kirjallisuutta Amris S. Chronic pain in survivors of torture: psyche or soma? Psyche og Logos 2004;25: Basoglu M, toim. Torture and its consequences: current treatment approaches. Cambridge: Cambridge University Press, Basoglu M, Paker M, Paker O, ym. Factors related to long-term traumatic stress responses in survivors of torture in Turkey. Am J Psychiatry 1994;272: Carlsson JM, Mortensen EL, Kastrup M. Predictors of mental health and quality of life in male tortured refugees. Nord J Psychiatry 2006; 60:51 7. Genefke I. Chronic persistent pain in victims of torture. J Musculoskelet Pain 2002;10: Kuzbansky LD, Koenen KC, Spiro A 3 rd, Vokonas PS, Sparrow D. Prospective study of posttraumatic stress disorder symptoms and coronary heart disesase in the Normative Ageing Study. Arch Gen Psychiatry 2007;64: Popovic S. Manual Torture, consequences and rehabilitation. Sarajevo: CTV, B&H.Sarajevo, 1999, s Raij T. Pain processing in the human brain views from magnetoencephalography and functional magnetic resonance imaging. Helsinki, Thomsen AB, Eriksen J, Smidt-Nielsen K. Chronic pain in torture survivors. Forensic Science Int 2000;108: United Nations, Office of the high commissioner for human rights. Manual on the effective investigation and documentation of torture and other cruel, inhuman or degrading treatment or punishment (The Istanbul Protocol). Professional Training Series no.8. New York and Geneva: United Nations, de C. Williams AC, Amris K, Van Der Merwe J. Pain in survivors of torture and organized violence. Kirjassa: Dostrovsky JO, Carr DB, Koltzenburg M, toim. Proceedings of the 10 th World Congress on Pain; Progress in pain research and management, Vol. 24. Seattle: IASP Press, 2003, s Helena Ruuskanen, neurologian erikoislääkäri, psykoterapeutti (TEO) helena.ruuskanen@hdl.fi Helsingin Diakonissalaitos, kidutettujen kuntoutuskeskus Mäkelänkatu 58 60, Helsinki 492
Tunnista tuska - opas hoitohenkilökunnalle kidutustrauman tunnistamisesta
Tunnista tuska - opas hoitohenkilökunnalle kidutustrauman tunnistamisesta 1 OPAS SISÄLTÄÄ 1. Kidutus 3 2. Kidutuksen muodot 4 3. Trauma 6 4. Kidutustrauma 8 5. Tunnistaminen 9 2 Teksti: Anu Rasinkangas
LisätiedotPakolaistaustaiset nuoret; traumakokemusten tunnistamisesta ja hoidon tarpeen arvioinnista
Pakolaistaustaiset nuoret; traumakokemusten tunnistamisesta ja hoidon tarpeen arvioinnista Marketta Karjalainen Msc in Disaster Relief Nursing, Sairaanhoitaja AMK, Ammatillinen opettaja !"#$%&%%$'&()!$(%*$%$+!&+!$+,)-#.
LisätiedotTunnista tuska - opas hoitohenkilökunnalle kidutustrauman tunnistamisesta
Tunnista tuska - opas hoitohenkilökunnalle kidutustrauman tunnistamisesta 1 OPAS SISÄLTÄÄ 1. Kidutus 3 2. Kidutuksen muodot 4 3. Trauma 6 4. Kidutustrauma 8 5. Tunnistaminen 9 Teksti: Anu Rasinkangas Syksy
LisätiedotKipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016
Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa
LisätiedotKuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET
Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada
LisätiedotMaahanmuuttajan mielenterveys
Maahanmuuttajan mielenterveys Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys-ja päihdepalvelut Psykiatrian poklinikka maahanmuuttajille Maahanmuuttajat Suomessa suurin maahanmuuttajaryhmä
Lisätiedot25.03.2015 Eija Kalso, LKT, professori
XII Terveydenhuollon laatupäivä Vaikuttavia kohtaamisia ja tehokkaita toimintamalleja Lääkäin dilemma: tutkimusta ja yksilöllisiä valintoja vai liukuhihnaa ja byrokratiaa 25.03.2015 Eija Kalso, LKT, professori
LisätiedotMitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle.
Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle. Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys- ja päihdepalvelut Psykiatrian polklinikka maahanmuuttajille
LisätiedotMaahanmuuttajan kohtaaminen 14.1.2016 TURVAA JA SUOJAA
Maahanmuuttajan kohtaaminen 14.1.2016 Termistö Siirtolainen/maahanmuuttaja Henkilö joka muuttaa tai siirtyy toiseen maahan paremman elämän toiveen, työn, opiskelun tai ihmissuhteen perusteella Turvapaikan
LisätiedotTraumat ja traumatisoituminen
Traumat ja traumatisoituminen Elina Ahvenus, psykiatrian erikoislääkäri Kidutettujen Kuntoutuskeskus Luennon runko Trauman käsitteestä Traumatisoitumiseen vaikuttavista tekijöistä Lapsuuden traumojen vaikutuksista
LisätiedotTeksti: Suomen Mielenterveysseuran SOS-kriisikeskuksen työryhmä. Toimittanut Päivi Liikamaa Opasta saa lainata lähteen mainiten.
Suru Suomen Mielenterveysseura Teksti: Suomen Mielenterveysseuran SOS-kriisikeskuksen työryhmä Toimittanut Päivi Liikamaa Opasta saa lainata lähteen mainiten. ISBN 978-952-7022-21-4 Paino: Grano 2015 Kuvitus:
LisätiedotAHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä
AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä Sopeutumisprosessin vaiheet ovat Sokkivaihe Reaktiovaihe Työstämis- ja käsittelyvaihe Uudelleen suuntautumisen
LisätiedotSYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS
SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen
Lisätiedotkidutuksen vastainen kansallinen valvontaelin
kidutuksen vastainen kansallinen valvontaelin lyhyesti taustaa kansallinen valvontaelin lyhyesti yk:n kidutuksen vastainen valvontajärjestelmä Eduskunnan oikeusasiamies on YK:n kidutuksen vastaisen sopimuksen
LisätiedotProscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Proscar 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Eturauhanen on ainoastaan miehillä oleva rauhanen. Eturauhanen
Lisätiedot301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen
301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin
LisätiedotRISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT
RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT ORION CORPORATION PÄIVÄMÄÄRÄ: 15-6-2015, VERSIO 2 VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1
LisätiedotTiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia
Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia Kuormitus vs lepo Kuormituksen kokonaisuus aina yksilöllinen, fyysistä ja psyykkistä mahdoton tarkasti erottaa (stressi, kehon reaktiot,
LisätiedotHermovauriokivun tunnistaminen. Tules-potilaan kivun hoito 23.5.2016 Kipuhoitaja Päivi Kuusisto
Hermovauriokivun tunnistaminen Tules-potilaan kivun hoito 23.5.2016 Kipuhoitaja Päivi Kuusisto Kipu IASP (Kansainvälinen kuvuntutkimusyhdistys): Kipu on epämiellyttävä sensorinen tai emotionaalinen kokemus,
LisätiedotTrappan-modellen Portaat-malli
Trappan-modellen Portaat-malli Kuopio 17.8.2012 Åsa Carlsson & Janiina Mieronkoski Miten Portaat-malli syntyi? Barn som vittne till våld (suom. Lapsi väkivallan todistajana)- projekti 1990-luvulla Tavoitteena
LisätiedotMiten elämänhallintaa voi mitata?
Miten elämänhallintaa voi mitata? Varsinais-Suomen XII Yleislääkäripäivä 11.5.2016 Päivi Korhonen Terveenä pysyy parhaiten, jos: Ei tupakoi Liikkuu 30 min 5 kertaa viikossa Syö terveellisesti Ei ole ylipainoinen
LisätiedotVainon uhri vai vieraannuttaja?
Vainon uhri vai vieraannuttaja? Helinä Häkkänen-Nyholm, PsT, dosentti, psykoterapeutti PsyJuridica Oy, HY, UEF VARJO-hankkeen 4. seminaari 27.1.2015 Oulussa Lapsen vieraannuttaminen vanhemmasta - määritelmä
LisätiedotVASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT
VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT 11.4.2016 OPAS VANHEMMILLE EFJKVF Joskus pienimmät asiat ottavat suurimman paikan sydämessäsi. A. A. Milne, Nalle Puh Emmi Ristanen, Laura Kolari &
LisätiedotMuistisairauksien käytösoireista. Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013
Muistisairauksien käytösoireista Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013 Mitä ovat käytösoireet? Kun muistisairaus etenee, edellytykset hallita ja työstää omia tunteita heikkenevät,
LisätiedotKIVULIAAN POTILAAN KOKONAISVALTAINEN ARVIOINTI JA TUTKIMINEN PALETTI-HANKE KOULUTUSILTAPÄIVÄ 20.3.14
KIVULIAAN POTILAAN KOKONAISVALTAINEN ARVIOINTI JA TUTKIMINEN PALETTI-HANKE KOULUTUSILTAPÄIVÄ 20.3.14 KIVUN ESIINTYVYYKSIÄ Syövän yhteydessä Kipua ensioireena 11 44 %:lla Kipua loppuvaiheessa 76 90 %:lla
LisätiedotKIDUTETTUJEN PALVELUOHJAUS Työntekijöiden käsityksiä palveluohjauksesta ja sen merkityksestä Kidutettujen kuntoutuskeskuksessa
KIDUTETTUJEN PALVELUOHJAUS Työntekijöiden käsityksiä palveluohjauksesta ja sen merkityksestä Kidutettujen kuntoutuskeskuksessa Maarika Hoppula KIDUTETTUJEN PALVELUOHJAUS Työntekijöiden käsityksiä palveluohjauksesta
LisätiedotMonisairas potilas erikoissairaanhoidossa Terveydenhuollon XII laatupäivä 25.3.2015
Monisairas potilas erikoissairaanhoidossa Terveydenhuollon XII laatupäivä 25.3.2015 Eeva Leino, neurol erl, kuntoutuksen dos, Kuntoutusylilääkäri Tays Hoidon vaikuttavuus riippuu Diagnoosin ja hoitomenetelmien
LisätiedotPAKOLAISUUS JA TRAUMATISOITUMINEN NÄKÖKULMIA TOIPUMISEEN FERDINAND GAROFF PSYKOLOGI KIDUTETTUJEN KUNTOUTUSKESKUS
PAKOLAISUUS JA TRAUMATISOITUMINEN NÄKÖKULMIA TOIPUMISEEN FERDINAND GAROFF PSYKOLOGI KIDUTETTUJEN KUNTOUTUSKESKUS 10/2/2015 KOLME VÄITETTÄ Jos olet samaa mieltä jää istumaan. Jos olet eri mieltä nouse seisomaan.
LisätiedotVammaisjärjestöjen naisverkosto 10 vuotta 17.10.2013. Teema : Vammaisiin naisiin kohdistuva väkivalta. Kommentti opaskirjasta: Kiitokset:
Heli Heinjoki Kriisityön kehittämispäällikkö Tukinainen ry Vammaisjärjestöjen naisverkosto 10 vuotta 17.10.2013 Teema : Vammaisiin naisiin kohdistuva väkivalta Kommentti opaskirjasta: Kiitokset: Hyvät
LisätiedotYhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti?
Yhdessä parempi miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi-
LisätiedotAdoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen. 20.2.2014 Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström
Adoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen 20.2.2014 Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström Adoptiolapsella on aina takanaan ero syntymävanhemmistaan ja joillakin lapsilla saattaa olla useita kiintymyssuhteen
LisätiedotÄlä anna polven nivelrikon haitata arkeasi.
Älä anna polven nivelrikon haitata arkeasi. NIVELRIKKO tunnista ajoissa! Nivelrikko eli artroosi on hyvin yleinen tuki- ja liikuntaelinsairaus, joka aiheuttaa kipua ja vaikeuttaa liikkumista. Polven nivelrikko
LisätiedotHoitoketju seksuaalisuutta loukkaavaa väkivaltaa kokeneen auttamiseksi Katriina Bildjuschkin / Suvi Nipuli
Hoitoketju seksuaalisuutta loukkaavaa väkivaltaa kokeneen auttamiseksi 2017 Katriina Bildjuschkin / Suvi Nipuli 1 Taustaa Istanbulin sopimus Euroopan neuvoston yleissopimus naisiin kohdistuvan väkivallan
LisätiedotPLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0
PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 VI.2 VI.2.1 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT Tietoa sairauden esiintyvyydestä PLENADREN-valmistetta käytetään lisämunuaisten vajaatoiminnan
LisätiedotRISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Pregabalin Krka 17.2.2015, Versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Täydellisyyden vuoksi, viitaten Direktiivin 2001/83 artiklaan 11, hakija varaa mahdollisuuden
LisätiedotVäkivaltaan puuttuminen naisten parissa tehtävässä päihdetyössä
Väkivaltaan puuttuminen naisten parissa tehtävässä päihdetyössä 11.9.2013 Lolan Lindroos Kouluttaja Uudenmaan palvelualue Helsingin palveluyksikkö 1 Puuttuminen väkivaltaan on välittämistä! Epäily ja tunnistaminen
Lisätiedot1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ:
PALOTARUS SUURLEIRI 2010 / PADASJOKI MINILUENNOT /Taru Laurén / 5.-9.7.2010 1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ: A = ATTENTION = HUOMIO
LisätiedotSomaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski
+ Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski LINNEA KARLSSON + Riskitekijöitä n Ulkonäköön liittyvät muutokset n Toimintakyvyn menetykset n Ikätovereista eroon joutuminen
LisätiedotMiksi tarvitaan eettistä keskustelua. Markku Lehto 28.1.2016
Miksi tarvitaan eettistä keskustelua Markku Lehto 28.1.2016 Tausta» Eettisen ajattelun taustalla on» Biologinen pohjaviritys» Kulttuurin arvoväritys» Sosialisaatioprosessin mankelointi Miksi tarvitaan
Lisätiedot1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.
Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella
LisätiedotMIELI 2011 TURVALLISUUS JA PERHESUHTEET LASTEN NÄKÖKULMASTA. Virpi Hagström Vaasan ensi- ja turvakoti Vasa mödra- och skyddshem ry.
MIELI 2011 TURVALLISUUS JA PERHESUHTEET LASTEN NÄKÖKULMASTA Virpi Hagström Vaasan ensi- ja turvakoti Vasa mödra- och skyddshem ry. 1 Mitä turvallisuus on lapsen mielestä? Turvallisuus on sitä, että ei
LisätiedotSädehoitoon tulevalle
Sädehoitoon tulevalle Satakunnan sairaanhoitopiiri Sädehoitoyksikkö Päivitys 10//2015 Päivittäjä MM, mi Tämä opas on selkokielinen. Saat siitä tietoa helposti ja nopeasti. Ohjeen laatinut: Satakunnan sairaanhoitopiiri,
LisätiedotIsät turvallisuuden tekijänä
Isät turvallisuuden tekijänä Mitä on väkivalta Väkivalta on fyysisen voiman tai vallan tahallista käyttöä tai sillä uhkaamista, joka kohdistuu ihmiseen itseensä, toiseen ihmiseen tai ihmisryhmään tai yhteisöön
LisätiedotTasigna (nilotinibi) Tärkeää tietoa lääkehoidostasi
Tasigna (nilotinibi) Tärkeää tietoa lääkehoidostasi Tärkeää tietoa TASIGNA-hoidosta Mitä TASIGNA ON? TASIGNA on reseptilääke, jota käytetään Philadelphia-kromosomipositiivisen kroonisen myelooisen leukemian
LisätiedotLuento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA
Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA Kipuluento / 2016 / ESH Anneli Järvinen- Paananen Kipu koskettaa monia Kivun kanssa
LisätiedotItsemurhan tehneen läheisellä on oikeus
Itsemurha Itsemurhan tehneen läheisellä on oikeus 1. Surra omalla tavallaan, omassa tahdissaan ja niin kauan kuin siltä tuntuu. 2. Saada tietää tosiasiat itsemurhasta. Nähdä vainaja ja järjestää hautajaiset
LisätiedotSh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala
Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala POTILAAN VALMISTAUTUMISEN TULEE ALKAA VIIMEISTÄÄN KUN LÄHETE TYKSIIN TEHDÄÄN Kaikki konservatiiviset keinot käytetty Potilaalle annetaan
LisätiedotOlkapään sairauksien kuntoutus
Hyvinvointia työstä Olkapään sairauksien kuntoutus Esa-Pekka Takala Dos., ylilääkäri 16.2.2016 Työterveyslaitos E-P Takala:Olkapään sairauksien kuntous www.ttl.fi 2 Esa-Pekka Takala Sidonnaisuudet LKT,
LisätiedotHeikki Salomaa 10.12.2013. Minustako auttajaksi?
Heikki Salomaa 10.12.2013 Minustako auttajaksi? Älä pakene. Täältä ei voi paeta. Tämä on maailma. Me olemme maailmassa. Heaven, that s so simple! Merkitysten etsintä Tieteen filosofian peruskysymykset
LisätiedotSafewards. Voimaa arkeen Vähemmän pakkoa, enemmän turvallisuutta Mikko Ketola
Safewards Voimaa arkeen Vähemmän pakkoa, enemmän turvallisuutta 7.9.2017 Mikko Ketola Mikä Safewards? Safewards toimintamallissa esitetään konkreettisia välineitä väkivaltaisen käyttäytymisen ennaltaehkäisyyn
LisätiedotTyön muutokset kuormittavat
Työn muutokset kuormittavat Kirsi Ahola, tiimipäällikkö, työterveyspsykologian dosentti Sisältö Mikä muutoksessa kuormittaa? Keitä muutokset erityisesti kuormittavat? Miten muutosten vaikutuksia voi hallita?
LisätiedotTupakkariippuvuus fyysinen riippuvuus. 9.9.2015 Annamari Rouhos LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri Sydän- ja keuhkokeskus HYKS
Tupakkariippuvuus fyysinen riippuvuus 9.9.2015 Annamari Rouhos LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri Sydän- ja keuhkokeskus HYKS Riippuvuuden tunnusmerkkejä voimakas halu tai pakonomainen tarve käyttää
LisätiedotVinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet
Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin
LisätiedotTraumatisoituneet turvapaikanhakijat
Traumatisoituneet turvapaikanhakijat äitiyshuollossa -Elina Ahvenus Psykiatrian erikoislääkäri, Sturenkadun psyk pkl Helsinki Traumatisoituneet pakolaiset äitiyshuollossa Kirjallisuutta Lääkärilehti 12-13/2016:
LisätiedotKuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy
Kuoleman lähellä 3.4. Kotka sh Minna Tani KymSy Hyvästi jää, on vaikeaa Nyt kuolla pois, kun linnut laulaa saa Kun kevät saapuu nauraen Kukka kaunis jokainen, mä luonas oon kun näet sen Sairastumisen merkityksestä
LisätiedotEETTISIÄ ONGELMIA. v 1.2. 1. Jos auktoriteetti sanoo, että jokin asia on hyvä, onko se aina sitä?
Auktoriteetin hyvä EETTISIÄ ONGELMIA v 1.2 1. Jos auktoriteetti sanoo, että jokin asia on hyvä, onko se aina sitä? 2. Jos auktoriteetti on jumalolento, onko senkään hyvä aina hyvä? 3. Olet saanut tehtäväksesi
LisätiedotLääkäri ja potilas - muutoksessa
HELSINGIN YLIOPISTO Lääkäri ja potilas - muutoksessa Kaisu Pitkälä Yleislääketieteen professori, HY Sidonnaisuudet: Työpaikat HY ja HUS; vastaanotto Aava. Tutkimusyhteistyö Helsinki, Espoo, Vantaa, Hyvinkää,
LisätiedotSyömishäiriöiden hoitopolun haasteet. Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue
Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue 1 Alkavat yleensä nuoruusiässä Suurin osa sairastuu ennen 25v ikää Laihuushäiriö on kolmanneksi yleisin
LisätiedotKoulutus ja osaaminen. Kuinka ja mitä virheistä voidaan oppia?
Koulutus ja osaaminen Kuinka ja mitä virheistä voidaan oppia? Koulutus ja osaaminen Kommunikointi virheen sattuessa Mitä johtopäätöksiä tai toiminnan muutoksia virheen rakentava käsittely saa aikaan? Mitkä
LisätiedotKAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys
KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus
LisätiedotItsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU
Itsemurhat Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 Vaasan mielenterveystyön osaamiskeskus Vasa kompetenscentrum för mentalvård Vaasa Excellence Centre for Mental Health ITSETUHOINEN KÄYTTÄYTYMINEN JA ITSEMURHA
LisätiedotKehitysvammaisten käytöshäiriöt
Kehitysvammaisten käytöshäiriöt Seija Aaltonen, LT. Psykiatrian erikoislääkäri, kehitysvammalääketieteen erityispätevyys Varsinais-Suomen kehitysvamma-alan tuki- ja osaamiskeskuksen johtaja, johtava lääkäri
LisätiedotTIETOA HUULIHERPEKSESTÄ
TIETOA HUULIHERPEKSESTÄ MEDIVIR LEHDISTÖMATERIAALI Lisätietoja: Tuovi Kukkola, Cocomms Oy, puh. 050 346 2019, tuovi.kukkola@cocomms.com Lehdistökuvia voi ladata osoitteesta www.mynewsdesk.com/se/pressroom/medivir
LisätiedotCPT-komiteasta lyhyesti
CPT-komiteasta lyhyesti Eurooppalainen komitea kidutuksen, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen estämiseksi (CPT) Vapautensa menettäneiden ihmisten huonon kohtelun ehkäiseminen Euroopassa
LisätiedotMaahanmuuttajat. Pohjolan Bioanalyytikkopäivä. laboratorion asiakkaana. Laboratorion erikoispiirteet
Pohjolan Bioanalyytikkopäivä Maahanmuuttajat laboratorion asiakkaana 23.1.2016 Saynur Soramies www.monikulttuurinenhoito.fi Maahanmuuttajien moninaisuus Suomessa 1990 asti 13 000 maahanmuuttajaa vuodessa
LisätiedotTerveysInfo. Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta.
TerveysInfo MS tauti Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta. 1996 5, A5 : 46 s. : piirr. : 2 väri Hakusanat:
LisätiedotKohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit
Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,
LisätiedotKivunlievitystä kaikille: Potilaan kulttuuritaustan huomioiminen kivun hoidossa
Kivunlievitystä kaikille: Potilaan kulttuuritaustan huomioiminen kivun hoidossa Pekka Tuomola Lääketieteellinen johtaja, Luona Oy Yksilön terveys on hänen toiminnallisen ja muun sosiaalisen elämäntarinan
LisätiedotKINESTETIIKAN PERUSKURSSI vuonna 2016
1 KINESTETIIKAN PERUSKURSSI vuonna 2016 Aika Osa I 22. 23.8.2016 klo 8:00 15:00 Osa II 3.-4.10.2016 klo 8:00 15:00 Paikka Kohderyhmä Järjestäjä Kouluttaja Osallistujamäärä Tuki- ja osaamiskeskus Eskoo,
LisätiedotLÄÄKKELLINEN RASKAUDENKESKEYTYS / KESKENMENO
LÄÄKKELLINEN RASKAUDENKESKEYTYS / KESKENMENO POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN Aidon kohtaamisen kautta ihmiset voivat ymmärtää toisiaan ja itseään paremmin. Kohdatuksi tullessaan ihminen saa henkäyksen kokonaisesta
LisätiedotTerveysInfo. Auringossa terveellisesti Auringossa terveellisesti esite
TerveysInfo Auringossa terveellisesti Auringossa terveellisesti esite http://terveysinfo.dav.fi/index.php?i=200003&s=5&v=1&o=edit&name= PIENIOPASAURINGOSTANAUTTIMISEEN_verkkoversio. Kohderyhmät: lapset,
LisätiedotFirmagon eturauhassyövän hoidossa
Firmagon eturauhassyövän hoidossa Käytännön tietoa ja ohjeita potilaalle Eturauhassyöpään sairastuminen ja sen hoito aiheuttavat uuden elämäntilanteen. Mielessä voi pyöriä monia kysymyksiä. Ajatusten kanssa
LisätiedotCORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Haavainen paksusuolentulehdus (UC)
LisätiedotLAPSEN SURU. Pirkanmaan Hoitokoti Sh Merja Turunen
LAPSEN SURU Pirkanmaan Hoitokoti Sh Merja Turunen Lapsen maailma Lapset ymmärtävät asiat omalla tavallaan ja vaikka ahdistuisivatkin, he saavat itsensä kokoisia kokemuksia elämänsä rakennusaineiksi. Aikuinen
LisätiedotNäkökulmista käytäntöön
Näkökulmista käytäntöön Hoitosuhteen perusteiden tarkastelua Lars Lindholm 4.11.2008, Ähtäri Hoitosuhteen rakenne Asiantuntijuus Työn ilo? Empatia Kohtaaminen Ilman näitä ei voi olla hoitoa. Seuraavat
LisätiedotPsykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet
Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Hyvinkään sairaala 19.11.2015 Neuropsykologian erikoispsykologi Laila Luoma laila.luoma@hus.fi 1 Neuropsykologian kohteena on aivojen ja käyttäytymisen
LisätiedotMaahanmuuttajat kuntoutuspalvelujen asiakkaina. Ulla Buchert, Mirkka Vuorento Kuntoutussäätiö 12.4.2011
Maahanmuuttajat kuntoutuspalvelujen asiakkaina Ulla Buchert, Mirkka Vuorento Kuntoutussäätiö 12.4.2011 Esityksen rakenne Maahanmuuttajan käsite Maahanmuuttajien kuntoutusta sivunneiden tutkimusten tuloksia
LisätiedotPotilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------
1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki
LisätiedotT U I J A H E L L S T E N
TRAUMAATTINEN KRIISI T U I J A H E L L S T E N 16.3.2016 1 ELÄMÄNTILANTEITA Stressi ristiriitaisia vaatimuksia reaktiot yksilöllisiä Kehityskriisi elämänkulkuun kuuluvia muutosvaiheita useimmiten sujuvat
LisätiedotLapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013
Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Systemaattinen kysyminen parisuhdeväkivallasta jos lapsi on vanhemman mukana pyritään kysymään ilman lasta; lapsen
LisätiedotOPERATIIVISET SUUNTAVIIVAT
EU:N POLITIIKAN SUUNTAVIIVAT SUHTEISSA KOLMANSIIN MAIHIN KIDUTUKSEEN JA MUUHUN JULMAAN, EPÄINHIMILLISEEN TAI HALVENTAVAAN KOHTELUUN TAI RANGAISTUKSEEN LIITTYVISSÄ KYSYMYKSISSÄ TARKOITUS Näiden suuntaviivojen
LisätiedotSyöpäpotilas ja kipu
Syöpäpotilas ja kipu Päivitys 04/2015 Päivittäjä HO,ms,mg Teksti Minna Selin ja Minna Grönman yhdessä Syöpätautien poliklinikan henkilökunnan kanssa Sisällys Lukijalle... 3 Mitä kipu on?... 4 Tiesitkö,
LisätiedotLääkkeettömät kivunhoitomenetelmät
Lääkkeettömät kivunhoitomenetelmät Mihin lääkkeettömiä kivunhoitomenetelmiä tarvitaan? Lääkehoidon tueksi ei välttämättä korvaajaksi! Krooninen kipu on monimuotoinen ja vaikea ongelma ei ole olemassa yhtä
LisätiedotTrauma ja pakolaisuus
Trauma ja pakolaisuus Turvapaikanhakijoiden haavoittuvuuden ja traumatisoitumisen tunnistaminen koulutus 26.11.2015 Kaarin Sorvari, LL, psykiatri, traumapsykoterapeutti Pakolaisuus, stressin vaiheet (T.Halla)
LisätiedotPolven nivelrikon hoitaminen alkaa jalasta
Polven nivelrikon hoitaminen alkaa jalasta Agilium Freestep Agilium Freestep Ottobock 1 Uutta ajattelua Tuore lähestymistapa hoitoon Nivelrikko on maailman yleisin aikuisten nivelsairaus. Väestön ikääntymisen
LisätiedotOmaiset ja kuntoutumisprosessi
Omaiset ja kuntoutumisprosessi -omaiset tukena vai jarruna Merja Latva-Mäenpää Omaiset mielenterveystyön tukena E-P ry Lähdeaineistoa alustukseen Leif Berg ja Monica Johansson, Uudenmaan omaisyhdistys,
LisätiedotPsyykkinen trauma ja sen vaikutukset uhrin käyttäytymiseen rikosprosessissa
Psyykkinen trauma ja sen vaikutukset uhrin käyttäytymiseen rikosprosessissa Uhrin kohtaaminen rikosprosessissa koulutus Heli Heinjoki, kriisityön kehittämispäällikkö, kriisi- ja traumapsykoterapeutti Hannaleena
LisätiedotRISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Ei oleellinen. Tämä on geneerinen hakemus. Valmisteyhteenveto noudattaa alkuperäisvalmisteen
LisätiedotTerveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011
Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia
LisätiedotHengenahdistus palliatiivisessa ja saattohoitovaiheessa
Hengenahdistus palliatiivisessa ja saattohoitovaiheessa Hengenahdistus on yleistä monien sairauksien loppuvaiheessa (kuva 1 ja 2). Hengenahdistuksen syyt ovat moninaisia (taulukko 1) ja ne on tärkeä selvittää,
LisätiedotSelkälähete: uusi sähköinen työkalu. Jaro Karppinen, professori, OY
Selkälähete: uusi sähköinen työkalu Jaro Karppinen, professori, OY Selkäpotilaan anamneesi Oire (tai oireet) joka tuo potilaan vastaanotolle Kivun voimakkuus Kivun sijainti Yökipu/leposärky? Mikä pahentaa
LisätiedotKOSKETUS. -tunteiden tulkki. Pirkko Säily
KOSKETUS -tunteiden tulkki Pirkko Säily Sana koskettaa merkitsee fyysisen kontaktin luomista tai tunteisiin vetoamista Kosketuksessa on aina kyseessä vuorovaikutustapahtuma, jossa on vähintään kaksi osa
LisätiedotAJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA
AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA Iina Lempinen Voimavaravalmentaja, kirjailija, kouluttaja Valmiina Coaching 24.11.2015 Tehy Terveydenhoitajien opintopäivät 1 VALMENNUKSEN TAVOITTEET Tulet tietoisemmaksi
LisätiedotVuorovaikutus kovilla valituksen uhka ilmassa -vuorovaikutuksen koetinkivet- Marianne Riekki, LL, yle el, vs. ayl, Oulun Kaupunki Kliininen opettaja,
Vuorovaikutus kovilla valituksen uhka ilmassa -vuorovaikutuksen koetinkivet- Marianne Riekki, LL, yle el, vs. ayl, Oulun Kaupunki Kliininen opettaja, Oulun Yliopisto Yhteys on työn perusta Auttaminen perustuu
LisätiedotMuistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito
Sodankylä Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito Kotihoidon palveluohjaaja, muistihoitaja Tuula Kettunen 17.2.2014 2014 DEMENTIAINDEKSI Sodankylässä geriatri 2005 2013, muistineuvolatoiminta aloitettiin
LisätiedotYmpäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe
Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa Kouvolan seudun Muisti ry 14.2.2017 Dos. Erja Rappe 9.2.2017 Al Esityksen sisältö Ympäristö ja hyvinvointi Muistisairaalle tärkeitä ympäristötekijöitä
LisätiedotIkääntyminen ja alkoholi
Ikääntyminen ja alkoholi Mauri Aalto dos, psyk el Järvenpään sosiaalisairaala ja Kansanterveyslaitos Katsaus on laadittu osana Rahaautomaattiyhdistyksen rahoittamaa Liika on aina liikaa - ikääntyminen
LisätiedotKuolevan lapsen kivunhoito
Kuolevan lapsen kivunhoito Jukka Pouttu Lasten ja nuorten sairaala HUS SULAT 28.01.2016 Lisää aiheesta: DUODECIM: Kuolevan potilaan oireiden hoito Käypä hoito -suositus Julkaistu: 28.11.2012 Kuolevan lapsen
LisätiedotSaattohoito nyt, huomenna ja 2030. Juha Hänninen 25.9.2014 Saattohoito nyt seminaari Kuntatalo, Helsinki
Saattohoito nyt, huomenna ja 2030 Juha Hänninen 25.9.2014 Saattohoito nyt seminaari Kuntatalo, Helsinki Onko kuolema sairaus? Onko kuolevan hoito lääketiedettä? Tarvitaanko lääkäriä kuolinvuoteen äärellä?
Lisätiedot