Kansallinen maastotietokanta KMTK Maasto Käsitemalli

Transkriptio

1 Kansallinen maastotietokanta KMTK Maasto Käsitemalli Versio

2 2 Sisällys 1. Maastokohdeluokkien rakenne 4 2. Maastoteeman elinkaarisäännöt Yleiset elinkaarisäännöt Esimerkkejä elinkaaren alusta ja lopusta 5 3. Maastoteeman kohdeluettelo 6 4. Kohdeluokat Rakennusten alue Autoliikennealue Satamaalue Lentoliikennealue Varastoalue Maaaineksen ottoalue Täytemaa Louhos Jätteenkäsittelyalue Aukio Hautausmaa Puisto Urheilu ja virkistyspaikka Maatalousmaa Niitty Metsä Taajamametsä Varvikko Ruovikko Hietikko Kallio Kivikko Louhikko Soistuma Suo Jyrkänne Irtomaaluiska Kalliohalkeama 40

3 Kivi Kahlaamo Suojänne Maasto PoI (Point of Interest) 44 Liite 1. UML kaaviot 46

4 4 1. Maastokohdeluokkien rakenne Maastokohdeluokkien rakenne noudattaa yleistä KMTKkohdeluokan rakennetta, joka on kuvattu dokumentissa KMTKyhteiset ominaisuustiedot. Tässä dokumentissa ei toisteta näitä tietoja. Tässä Maaston käsitemallissa jokaisesta kohdeluokasta käydään läpi: Valintakriteeri Elinkaarisäännöt 2. Maastoteeman elinkaarisäännöt Elinkaarisääntöjen tarkoituksena on, että yksittäisen kohteen elinkaari olisi hallitavissa yksilöivän, pysyvän ID:n avulla. Elinkaarisääntöjen määrittelyssä tasapainoillaan versionhallinnasta saatavan hyödyn ja siihen käytettyjen resurssien välillä. 2.1 Yleiset elinkaarisäännöt ja/tai geometrian muutos voi johtua muutoksesta reaalimaailman kohteessa. Se voi olla myös tietojen tarkennusta tai virheen korjausta. Jos tiedontuottaja hallitsee paikkatietokohteen elinkaaren eli pystyy esimerkiksi välittämään tiedon, onko kohde uusi vai onko vanhaa muokattu, elinkaari hallitaan KMTK:ssa tiedontuottajalta saadun tiedon mukaisesti. Jos tiedontuottaja ei pysty välittämään tietoa elinkaaresta, maastoteemassa noudatetaan seuraavia pääsääntöjä: muutos o Paikkatietokohteesta syntyy uusi versio, kun ominaisuustieto muuttuu. muutos o Geometrioita vertaillaan, kun uuden/päivitetyn kohteen ja KMTKtietokannassa jo olevan kohteen kohdeluokka ja ominaisuustiedot ovat täsmälleen samat, ja niiden geometriat menevät osittain tai kokonaan päällekkäin. o Piste ja viivamaiset kohteet: kun geometria muuttuu, syntyy uusi paikkatietokohde. o Aluemaiset kohteet: kun geometria muuttuu, uuden ja vanhan paikkatietokohteen päällekkäisyyttä ja pintaaloja verrataan. Tuloksena syntyy joko olemassa olevan paikkatietokohteen uusi versio tai kokonaan uusi paikkatietokohde. Vertailussa käytetään kahta pääsääntöä: Jos uusi kohde on kokonaan vanhan kohteen sisällä, eikä vanhan kohteen sisällä ole muita vastaavia kohteita, vanha paikkatietokohde saa uuden version. ( sisäkkäisyys ) Jos sekä uuden että vanhan kohteen pintaaloista yli 50 % on päällekkäin, vanha paikkatietokohde saa uuden version. Jos jommankumman tai molempien pintaaloista päällekkäisyyttä on alle 50 %, syntyy uusi paikkatietokohde, ja vanha lakkaa olemasta. ( päällekkäisyys )

5 Esimerkkejä elinkaaren alusta ja lopusta Paikkatietokohde voi syntyä ja lakata olemasta useasta eri syystä. Osa syistä liittyy kohteen syntymiseen ja lakkaamiseen reaalimaailmassa, mutta myös jo olemassa olevassa reaalimaailman kohteessa tapahtuvat muutokset ja kartoitustyö voivat vaikuttaa paikkatietokohteen elinkaaren alkamiseen ja lakkaamiseen. Paikkatietokohteen syntyminen o Uusi paikkatietokohde syntyy, kun reaalimaailman kohde kartoitetaan ensimmäisen kerran. Reaalimaailman kohde syntyy, ja se kartoitetaan. Reaalimaailman kohde on ollut olemassa jo aiemmin, mutta sitä ei ole kartoitettu. Tämä koskee erityisesti maanpeittokohteita: kohde on ollut esimerkiksi metsän peitossa tai muuten vaikeasti kartoitettavissa. o Uusi paikkatietokohde voi syntyä, kun olemassa ollut reaalimaailman kohde kasvaa sen kokoiseksi, että valintakriteerinä oleva vähimmäiskoko täyttyy. o Uusi paikkatietokohde voi syntyä myös silloin, kun olemassa oleva kohde jaetaan useampaan osaan. Vain yksi uusi osa voi saada vanhan kohteen pysyvän tunnuksen. o Uusi paikkatietokohde voi syntyä geometrian muuttuessa. Katso Luku 2.1 geometrian muutos / piste ja viivamaiset kohteet. Paikkatietokohteen lakkaaminen o Reaalimaailman kohde puretaan tai se häviää. o Reaalimaailman kohde otetaan muuhun käyttöön tai se muuttuu siten, että sen kohdeluokka muuttuu. o Olemassa ollut reaalimaailman kohde pienenee sen kokoiseksi, että valintakriteerinä oleva vähimmäiskoko ei enää täyty. Jokaisen kohdeluokan kuvauksen kohdalla on listattu esimerkkejä paikkatietokohteen synnystä ja lakkaamisesta sekä kerrottu mahdolliset poikkeukset edellä Luvussa 2.1 mainittuihin pääsääntöihin. Kohdeluokkakohtaisissa esimerkeissä ei toisesta esimerkiksi vähimmäiskokoon liittyviä tapauksia.

6 6 3. Maastoteeman kohdeluettelo Maastokohderyhmään kuuluu maankäyttöä ja peittoa sekä luonnon yksityiskohtia kuvaavia kohdeluokkia (Taulukko 1). Taulukko 1. Maastokohderyhmän kohdeluokat. P=piste, V=viiva, A=alue, pp=pistejoukko (monta pistettä). Maankäyttö Maaston yksityiskohdat 1 Rakennusten alue A 26 Jyrkänne V 2 Autoliikennealue A 27 Irtomaaluiska V 3 Satamaalue A 28 Kalliohalkeama V 4 Lentoliikennealue A 29 Kivi P 5 Varastoalue A 30 Kahlaamo P 6 Maaaineksen ottoalue A 31 Suojänne V 7 Täytemaa A 32 Maasto PoI PVA 8 Louhos A 9 Jätteenkäsittelyalue A 10 Aukio A 11 Hautausmaa A 12 Puisto A 13 Urheilu ja virkistyspaikka PA 14 Maatalousmaa A Maanpeitto 15 Niitty A 16 Metsä A 17 Taajamametsä A 18 Varvikko A 19 Ruovikko pp 20 Hietikko A 21 Kallio PA 22 Kivikko A 23 Louhikko pp 24 Soistuma A 25 Suo A Maanpeittoa kuvaavat vesistökohteet ovat hydrografiateemassa.

7 Kuva 1. Maastokohderyhmän kohdeluokat. 7

8 8 4. Kohdeluokat 4.1. Rakennusten alue Taulukko 2. Kohdeluokka Rakennusten alue Alue, jolla on tiheästi rakennuksia. Vähimmäiskoko on m 2 (5 h). Luokka: kts. Taulukko 3. Rakennusten alue luokitus Tallennetaan alueena. Alue muodostetaan laskennallisesti olemassa olevista muista tiedoista. Taulukko 3. Rakennusten alue luokitus Luokka Pientaloalue Kerrostaloalue Julkisten rakennusten alue Teollisten rakennusten alue Taulukko 4. Kohdeluokan Rakennusten alue elinkaarisääntöesimerkkejä ja mahdolliset poikkeukset (Tulee mahdollisesti myöhemmin.)

9 Autoliikennealue Taulukko 5. Kohdeluokka Autoliikennealue Autoliikenteen käyttämä erityisalue. Vähimmäiskoko on 1000 m² (0,1 ha). Taajan asutuksen alueella tallennetaan yllämainittuun vähimmäiskokoon vain yleiset pysäköintialueet. Taloyhtiöiden pysäköintialueita ei tallenneta. Liityntäpysäköintialueet tallennetaan kaikki. Suhde muihin kohdeluokkiin: Pysäköintialueet, jotka ovat satamaalueella, sisällytetään Satamaalueeseen. Luokka: kts. Taulukko 6. Autoliikennealueluokitus Luokka Linjaautoasema Linjaautoasema on kaupungissa tai taajamassa sijaitseva linjaautoliikenteen, erityisesti kauko ja pikavuoroliikenteen, solmukohta. Huoltoasema Huoltoasemalta voi ostaa moottoriajoneuvoihin polttoainetta. Myös sähkö ja biokaasuautojen latausasemat. Levähdyspaikka Tienvarteen rakennettu alue, jossa ajoneuvot voivat pysähtyä taukoa varten. Pysäköintialue Pysäköintialue eli paikoitusalue on lähes kaikkien julkisten palveluiden ja eijulkistenkin palveluiden alueella sijaitseva, usein asfalttipäällysteinen ja tavallisesti myös päällysteeseen maalatuilla viivoilla pysäköintiruutuihin jaettu alue, jonne voi pysäköidä autonsa. Liityntäpysäköintialue Joukkoliikennepysäkkien yhteydessä oleva pysäköintialue, joka on tarkoitettu ajoneuvon pitkäaikaiseen säilytykseen. Kuljettaja jatkaa matkaa muulla kulkuvälineellä. Muu Ei tiedossa Autoliikennealue, joka ei ole mikään edellisistä. Käytetään vain väliaikaisesti eri luokituksien yhteensovittamisessa. Tavoite on, että Ei tiedossa arvo muutetaan muuhun arvoon heti, kun reaalimaailman tilannetta vastaava arvo on tiedossa. Päällyste kts. Taulukko 7. Päällysteluokitus Tallennetaan alueena.

10 10 Taulukko 6. Autoliikennealueluokitus Luokka Linjaautoasema Huoltoasema Levähdyspaikka Pysäköintialue Liityntäpysäköintialue Muu Ei tiedossa Linjaautoasema on kaupungissa tai taajamassa sijaitseva linjaautoliikenteen, erityisesti kauko ja pikavuoroliikenteen, solmukohta. Huoltoasemalta voi ostaa moottoriajoneuvoihin polttoainetta. Myös sähköja biokaasuautojen latausasemat. Tienvarteen rakennettu alue, jossa ajoneuvot voivat pysähtyä taukoa varten. Pysäköintialue eli paikoitusalue on lähes kaikkien julkisten palveluiden ja eijulkistenkin palveluiden alueella sijaitseva, usein asfalttipäällysteinen ja tavallisesti myös päällysteeseen maalatuilla viivoilla pysäköintiruutuihin jaettu alue, jonne voi pysäköidä autonsa. Joukkoliikennepysäkkien yhteydessä oleva pysäköintialue, joka on tarkoitettu ajoneuvon pitkäaikaiseen säilytykseen. Kuljettaja jatkaa matkaa muulla kulkuvälineellä. Autoliikennealue, joka ei ole mikään edellisistä. Käytetään vain väliaikaisesti eri luokituksien yhteensovittamisessa. Tavoite on, että Ei tiedossa arvo muutetaan muuhun arvoon heti, kun reaalimaailman tilannetta vastaava arvo on tiedossa. Taulukko 7. Päällysteluokitus Päällyste Kestopäällyste Päällystämätön Sekapäällyste Ei tiedossa Asfaltti tai öljysorapäällysteinen tai sirotepintainen tie on kestopäällystetty. Sirotepinta tarkoittaa päällysteen karhentamista kiviaineksella esimerkiksi urapaikkauksen yhteydessä. Betoni, mukulakivi, noppakivi ja nupukivikadut ovat kestopäällystettyjä. Päällystämätön autotie on sorapäällysteinen tie. Tie, jonka sorapinta on kevyesti sidottu bitumilla, luokitellaan myös päällystämättömäksi. Alueella on sekaisin kestopäällystettä ja päällystämätöntä. Käytetään vain väliaikaisesti eri luokituksien yhteensovittamisessa. Tavoite on, että Ei tiedossa arvo muutetaan muuhun arvoon heti, kun reaalimaailman tilannetta vastaava arvo on tiedossa. Taulukko 8. Kohdeluokan Autoliikennealue elinkaarisääntöesimerkkejä ja mahdolliset poikkeukset Uusi alue rakennetaan. Alue puretaan tai alueen käyttö autoliikennealueena loppuu. Alueen käyttötapa muuttuu, esim. linjaautoasemasta tuleekin huoltoasema tai pysäköintialue. Päällystämätön alue päällystetään. Aluetta laajennetaan tai pienennetään, siitä erotetaan alueita muuhun käyttöön tai toiseen alaluokkaan.

11 Satamaalue Taulukko 9. Kohdeluokka Satamaalue Tavara ja autolauttaliikenteen tai kalastusalusten käyttämä vesi ja maaliikenteen liityntäalue. Tavarasatamista tallennetaan merkittävimmät Suomen ulkomaanliikenteen satamat (kts. Väyläviraston, entisen Liikenneviraston, tilasto). Autolauttaliikenteen satamista tallennetaan merkittävimmät Suomen ulkomaanliikenteen matkustajasatamat. Kalasatamista tallennetaan ammattikalastajien käytössä olevat. Satamaliitto: Väylävirasto: Tallennetaan alueena. Alue rajataan satamajärjestysdokumentin mukaan silloin, kun sellainen on olemassa. Tyypillisesti ympärillä on aita, koska International Maritime Organization (IMO) turvasäännöissä määrätään näin ulkomaanliikenteen satamien osalta. Rajauksessa katso erillisohjetta. Taulukko 10. Kohdeluokan Satamaalue elinkaarisääntöesimerkkejä ja mahdolliset poikkeukset Uusi alue rakennetaan tai jo olemassa oleva, kohdeluokkaan kuulumaton alue täyttää kohdeluokan vaatimukset. Satamatoiminta vähenee huomattavasti. Aluetta laajennetaan tai pienennetään. Kun geometria muuttuu, synty uusi versio.

12 Lentoliikennealue Taulukko 11. Kohdeluokka Lentoliikennealue Lentoliikenteen käyttämä erityisalue. Kaikki paitsi lentokoneiden varalaskupaikat ja lannoitukseen käytettävät kentät. Luokka: kts. Taulukko 12. Lentoliikennealueluokitus Päällyste: kts. Taulukko 7. Päällysteluokitus Tallennetaan alueena. Jos lentokenttäalueella on helikopterikenttä, helikopterikenttä tallennetaan omana kohteena. Taulukko 12. Lentoliikennealueluokitus Luokka Kiitotie Lentokenttäalue Helikopterikenttä Muu lentoliikennealue Ei tiedossa Kiitorata tai kiitotie on maalentopaikalle määritetty suorakaiteen muotoinen alue, joka on kunnostettu ilmaalusten laskua ja lentoonlähtöä varten. Lentokenttään kuuluva avoin alue. Erityisesti helikopterin laskeutumis ja nousupaikaksi varustettu alue. Lentokentän asematasot ja yhdystiet. Käytetään vain väliaikaisesti eri luokituksien yhteensovittamisessa. Tavoite on, että Ei tiedossa arvo muutetaan muuhun arvoon heti, kun reaalimaailman tilannetta vastaava arvo on tiedossa. Taulukko 13. Kohdeluokan Lentoliikennealue elinkaarisääntöesimerkkejä ja mahdolliset poikkeukset Uusi alue rakennetaan tai osa olemassa olevasta lentoliikennealueesta erotetaan toiseen alaluokkaan, esimerkiksi uusi kiitotie. Alue puretaan tai käyttö lentoliikennealueena lopetetaan. Alueen käyttötapa muuttuu: helikopterikenttä laajennetaan lentokoneiden käyttöön. Päällystämätön alue päällystetään. Aluetta laajennetaan tai pienennetään, siitä erotetaan alueita muuhun käyttöön (esim. lentoasemarakennus laajenee) tai toiseen alaluokkaan.

13 Varastoalue Taulukko 14. Kohdeluokka Varastoalue Pysyvä kaupan ja teollisuuden tai logistiikan varastointiin käyttämä alue. Tallennetaan sekä maa että vesialueella olevat varastoalueet. Vähimmäiskoko on 5000 m² (0,5 ha), taajan asutuksen alueella m² (1 ha). Suhde muihin kohdeluokkiin: Liikenteen ja teollisuuslaitosten alueella sijaitsevat, pääasiassa lastaukseen tai autojen pysäköintiin tarkoitetut alueet tallennetaan kohdeluokkana Autoliikennealue. Maaaineksen ottoalueen sisällä sijaitsevia, maa tai kiviaineksen varastointiin käytettyjä alueita ei yleensä tallenneta varastoalueena vaan sisällytetään kohdeluokkaan Maaaineksen ottoalue. Poikkeuksen muodostaa turpeen varastointiin tarkoitetut asvaltoidut alueet, jotka tallennetaan kohdeluokkana Varastoalue. Täytemaita ei tallenneta varastoalueena vaan kohdeluokkana Täytemaa. Päällyste: kts. Taulukko 7. Päällysteluokitus Tallennetaan alueena. Taulukko 15. Kohdeluokan Varastoalue elinkaarisääntöesimerkkejä ja mahdolliset poikkeukset Uusi alue rakennetaan tai otetaan varastointikäyttöön. Käyttö varastoalueena loppuu. Päällystämätön alue päällystetään. Aluetta laajennetaan tai pienennetään, siitä erotetaan alueita muuhun käyttöön.

14 Maaaineksen ottoalue Taulukko 16. Kohdeluokka Maaaineksen ottoalue Maankamaran ainesten ottoon käytetty alue. Vähimmäiskoko on 1000 m² (0,1 ha). Pienempiä voidaan tallentaa harkinnan mukaan. Suhde muihin kohdeluokkiin: Metsittynyt tai metsitetty entinen maaaineksenottoalue tallennetaan kohdeluokkana Metsä. Turvetuotannosta poistuneet alueet kuvataan nykyisen käyttötarkoituksensa mukaan: Energiapajuviljelmät sisältyvät kohdeluokkaan Metsä. Maatalouskäyttöön (mukaan lukien ruokohelpin tuotantoon) otetut alueet tallennetaan kohdeluokkana Maatalousmaa. Luokka: kts. Taulukko 17. Maaaineksen ottoalue luokitus Tallennetaan alueena. Taulukko 17. Maaaineksen ottoalue luokitus Luokka Karkea kivennäisaines Hieno kivennäisaines Turve Muu eloperäinen aines Ei tiedossa Moreeni, sora, hiekka ja hieta Savi Turve Esimerkiksi multa Käytetään vain väliaikaisesti eri luokituksien yhteensovittamisessa. Tavoite on, että Ei tiedossa arvo muutetaan muuhun arvoon heti, kun reaalimaailman tilannetta vastaava arvo on tiedossa. Taulukko 18. Kohdeluokan Maaaineksen ottoalue elinkaarisääntöesimerkkejä ja mahdolliset poikkeukset Uusi alue otetaan käyttöön. Maaaineksen ottamisen lopettamisen jälkeen alue otetaan muuhun käyttöön tai kasvaa umpeen. Alaluokka ei muutu. Aluetta laajennetaan tai pienennetään, siitä erotetaan alueita muuhun käyttöön.

15 Täytemaa Taulukko 19. Kohdeluokka Täytemaa Alue, jolle tuodaan irtomaata kohteen tasoittamiseksi tai korottamiseksi tai vesistön osan täyttämiseksi. Uusien rakennuskohteiden maansiirtoja ei kuvata täytemaana. Vähimmäiskoko on 5000 m² (0,5 ha). Suhde muihin kohdeluokkiin: Jos täytemaaalue on otettu muuhun käyttöön, se tallennetaan nykyisen käyttötapansa mukaisena. Tallennetaan alueena. Taulukko 20. Kohdeluokan Täytemaa elinkaarisääntöesimerkkejä ja mahdolliset poikkeukset Uutta aluetta aletaan täyttää. Alueen täyttämisen lopettamisen jälkeen alue otetaan muuhun käyttöön, se maisemoidaan tai se metsittyy. Aluetta laajennetaan. Aluetta pienennetään siten, että siitä erotetaan/"irtoaa luonnollisesti" (=metsittyy) alueita muuhun käyttöön.

16 Louhos Taulukko 21. Kohdeluokka Louhos Kallioperän louhintaan ja kiviaineksen ottoon käytetty maanpäällinen alue. Vähimmäiskoko on 1000 m² (0,1 ha). Maanalaisia louhos ja kaivosalueita ei tallenneta. Tallennetaan alueena. Louhoksen alueeseen sisällytetään louhimiseen varattu alue ajoluiskineen. Taulukko 22. Kohdeluokan Louhos elinkaarisääntöesimerkkejä ja mahdolliset poikkeukset Uusi alue otetaan louhintakäyttöön. Alue otetaan muuhun käyttöön, esimerkiksi varastoalueeksi. Aluetta laajennetaan. Aluetta pienennetään siten, siitä erotetaan alueita muuhun käyttöön (esimerkiksi allas tai reunaalueita erotetaan täysin muuhun käyttöön).

17 Jätteenkäsittelyalue Taulukko 23. Kohdeluokka Jätteenkäsittelyalue Jätteiden keruuseen, säilytykseen ja/tai käsittelyyn jatkuvasti käytettävä alue. Vähimmäiskoko on 1000 m² (0,1 ha). Suhde muihin kohdeluokkiin: Lakanneen kaatopaikan alue tallennetaan kohdeluokkana Täytemaa. Metsitetty kaatopaikka on kohdeluokassa Metsä. Tallennetaan alueena. Alueeseen tallennetaan kaikki jätteenkäsittelylaitoksen välittömään toimintaan liittyvät alueet, kuten jätteiden vastaanottoon, varastointiin ja käsittelyyn liittyvät alueet. Taulukko 24. Kohdeluokan Jätteenkäsittelyalue elinkaarisääntöesimerkkejä ja mahdolliset poikkeukset Uusi alue rakennetaan ja otetaan käyttöön. Alueella loppuu jätteiden käsittely, alue lakkautetaan. Alue voi muuttaa esimerkiksi täytemaaksi. Aluetta laajennetaan tai pienennetään.

18 Aukio Taulukko 25. Kohdeluokka Aukio Aukio on kaupungissa ja muussa asutuskeskuksessa oleva julkinen avoin alue. Kunnan toreiksi määrittelemät alueet sekä muut keskeiset aukiot. Vähimmäiskoko on 1000 m² (0,1 ha). Ominaisuustiedot Luokka: kts. Taulukko 26. Aukioluokitus Tallennetaan alueena. Erinimiset aukiot tallennetaan eri geometrioina. Taulukko 26. Aukioluokitus Luokka Tori Muu aukio Aukio, jonka kunta on varannut kaupankäyntiä varten. Muu julkinen aukio. Taulukko 27. Kohdeluokan Aukio elinkaarisääntöesimerkkejä ja mahdolliset poikkeukset Uusi alue otetaan käyttöön. Alueen käyttötarkoitus muuttuu toiseen kohdeluokkaan. Säännöllinen kaupankäynti aukiolla aloitetaan tai lopetetaan. Alueen geometria ei yleensä muutu, paitsi jos osa erotetaan esimerkiksi autoliikennealueeksi.

19 Hautausmaa Taulukko 28. Kohdeluokka Hautausmaa Vainajien tai eläinten hautaamiseen käytetty alue. Vähimmäiskoko on 1000 m² (0,1 ha). Luokka: kts. Taulukko 29. Hautausmaaluokitus Tallennetaan alueena. Taulukko 29. Hautausmaaluokitus Luokka Ihmiset Eläimet Ihmisvainajien hautaamiseen käytetty alue. Lemmikki ja pieneläinten hautaamiseen käytetty alue. Taulukko 30. Kohdeluokan Hautausmaa elinkaarisääntöesimerkkejä ja mahdolliset poikkeukset Uusi alue rakennetaan. Ei lähtökohtaisesti loppua, vaan hautausmaat ovat hautausmaita ikuisesti. Alaluokka ei muutu. Aluetta laajennetaan. Kun geometria muuttuu, synty uusi versio.

20 Puisto Taulukko 31. Kohdeluokka Puisto Puita tai pensaita kasvava, myös kauneusseikkoja silmällä pitäen hoidettu alue. Vähimmäiskoko on 5000 m² (0,5 ha). Tallennetaan alueena. Taulukko 32. Kohdeluokan Puisto elinkaarisääntöesimerkkejä ja mahdolliset poikkeukset Uusi alue rakennetaan tai raivataan. Alue otetaan muuhun käyttöön, esimerkiksi rakennetaan urheilu ja virkistyspaikaksi tai se muutetaan kokonaan esimerkiksi asuinalueeksi. Aluetta laajennetaan tai pienennetään tai siitä erotetaan alueita muuhun käyttöön.

21 Urheilu ja virkistyspaikka Taulukko 33. Kohdeluokka Urheilu ja virkistyspaikka Rakennettu ja jatkuvasti kunnossapidetty urheilu tai virkistystoimintaan käytetty alue tai paikka. Vähimmäiskoko on 500 m² (0,05 ha). Harkinnan mukaan myös pienemmät urheilu ja virkistyspaikat voidaan tallentaa. Luokka: kts. Taulukko 34. Urheilu ja virkistyspaikkaluokitus. Jos alueella on useita eri liikuntamuotoja, alueet voidaan yhdistää ja liikuntamuodoista merkityksellisin määrittelee luokan. Tallennetaan pisteenä tai alueena koosta riippuen. Tallennetaan alueena, jos pintaala on vähintään 500 m² (0,05 ha). Sitä pienemmät kohteet voidaan tallentaa joko alueena tai pisteenä. Urheilu ja virkistysalueeseen voidaan lukea myös siihen liittyvät vähäiset nurmikko ja puistoalueet.

22 22 Taulukko 34. Urheilu ja virkistyspaikkaluokitus. Luokitus on sovellettu LIPASluokituksesta, joka on Jyväskylän yliopiston ylläpitämä suomalaisten liikuntapaikkojen luokitus. Luokka Lähiliikunta ja liikuntapuisto Yleisurheilukenttä ja paikka Pallokenttä Jääurheilualue Golfkenttä Uimapaikka Laskettelukeskus Hyppyrimäki Maastohiihtokeskus Ampumaurheilupaikka Veneurheilupaikka Urheiluilmailupaikka Moottoriurheilualue Hevosurheilupaikka Koiraurheilualue Leikkipuisto Leirintäalue Siirtolapuutarha Ei tiedossa Lähiliikuntapaikka on tarkoitettu päivittäiseen ulkoiluun ja liikuntaan. Se sijaitsee asutuksen välittömässä läheisyydessä, on pienimuotoinen ja alueelle on vapaa pääsy. Yleensä tarjolla on erilaisia suorituspaikkoja. Liikuntapuisto on useita liikuntapaikkoja käsittävä liikuntaalue. Liikuntapuistossa voi olla esim. erilaisia kenttiä, uimaranta, kuntorata, monitoimihalli, leikkipuisto jne. koottuna samalle alueelle. Yleisurheilun harjoitteluun soveltuvia suorituspaikkoja, esim. kenttä, ratoja tai eri lajien suorituspaikkoja. Myös yksittäiset suorituspaikat. Palloiluun tarkoitettu kenttä. Hiekka, nurmi, hiekkatekonurmi tms., koko vaihtelee. Yksi tai useampi palloilulaji ovat mahdollisia. Luisteluun, pikaluisteluun, jääkiekkoon, kaukalopalloon jne. harrasteisiin talvella jäädytetty ulkokenttä tai luistelurata. Golfin harjoitteluun tai pelaamiseen tarkoitettu suorituspaikka. Ulkona sijaitseva, uintiin tarkoitettu yleinen uimapaikka, jossa on yleensä pukukopit. Hiihtokeskus, jossa on yksi tai useampia laskettelurinteitä ja hiihtohissi. Mäkihypyn harjoitteluun ja kilpailuun tarkoitettu mäki. Hiihdon tai ampumahiihdon harjoittelualue tai kilpailujen järjestämiseen soveltuva kisakeskusalue. Ulkoampumarata yhdelle tai useammalle lajille (ruutiaseet, jousiaseet). Vain ulkoampumaradat tallennetaan KMTK:hon. Stadion tai alue, joka on rakennettu pysyvästi soudulle, purjehdukselle tai moottoriveneurheilulle. Ilmailuun tarkoitettu alue. Moottoriurheilun lajien suorituspaikka, joissa on huoltotilat olemassa. Ratsastukseen tai esteratsastukseen varattu kenttä tai raviurheilun rata. Koiran koulutukseen, agilityyn tai muuhun harjoittamiseen varattu alue. Leikkipuisto on lasten tai varhaisnuorten yleiseen käyttöön ajanviettopaikaksi tarkoitettu puisto tai puiston osa, johon on sijoitettu lapsille ja joskus myös aikuisille suunniteltuja palveluja, leluja tai laitteita. Leirintäalue on tilapäiseen majoitukseen tarkoitettu alue. Esimerkiksi kiertoja omatoimilomilla matkustavat henkilöt voivat majoittua leirintäalueella matkailuautoon, asuntovaunuun tai telttaan. Usein leirintäalueelta voi myös vuokrata mökin. Puutarhaviljelyyn varattu alue, joka on jaettu palstoihin. Jokaisella palstalla sijaitsee mökki. Käytetään vain väliaikaisesti eri luokituksien yhteensovittamisessa. Tavoite on, että Ei tiedossa arvo muutetaan muuhun arvoon heti, kun reaalimaailman tilannetta vastaava arvo on tiedossa.

23 23 Taulukko 35. Kohdeluokan Urheilu ja virkistyspaikka elinkaarisääntöesimerkkejä ja mahdolliset poikkeukset Uusi alue tai paikka rakennetaan tai otetaan yleiseen urheilu tai virkistyskäyttöön. Alueen tai paikan rakenteet puretaan tai käyttö urheilu ja virkistyspaikkana loppuu. Alueen tai paikan käyttötarkoitus muuttuu tai eri käyttötapojen painotukset alueen sisällä muuttuvat. Aluetta laajennetaan tai pienennetään tai siitä erotetaan alueita muuhun käyttöön tai toiseen alaluokkaan. Tulkitaan alueeseen kuuluvia osaalueita uudelleen, vaikka reaalimaailmassa ei ole tapahtunut muutoksia alueen käytössä. Jos sekä geometria että alaluokka muuttuvat, syntyy uusi paikkatietokohde. Edellytyksenä on, että geometrian muutos on 'todellista muuttumista' eikä 'tarkennusta'.

24 Maatalousmaa Taulukko 36. Kohdeluokka Maatalousmaa Muokkauskelpoinen peltokasvien, marjapensaiden tai hedelmäpuiden viljelyyn käytettävä tai käytettävissä oleva alue. Lisäksi metsätaimitarhat. Vähimmäiskoko on 500 m² (0,05 ha). Uusi raivattu viljelys katsotaan pelloksi siitä alkaen, kun siihen on ensi kerran kylvetty peltokasveja. Käytöstä pois jätetty pelto tallennetaan maatalousmaana siihen asti, kun sen saattaminen viljelykuntoon on mahdollista vähäisin raivaustoimenpitein. Suhde muihin kohdeluokkiin: Käytöstä pois jätetty pelto tallennetaan kohdeluokkana Niitty, jos se on luonnontilassa ja on todennäköistä, että sitä ei enää viljellä. Luokka: kts. Taulukko 37. Maatalousmaaluokitus Tallennetaan alueena. Maatalousmaan alueella sijaitsevat ajopolut sekä virtavedet sisällytetään maatalousmaan alueeseen, kts. erillisohje peltolohkojen perusparannuksesta. Suhde muihin kohdeluokkiin: Maatalousmaan sisällä oleva, toiseen kohdeluokkaan tai alaluokkaan kuuluva alue erotetaan maatalousmaasta/pääluokasta, jos sen koko on vähintään 100 m² (0,01 ha). Taulukko 37. Maatalousmaaluokitus Luokka Pelto Puutarha Ei tiedossa Pelto on alue, jossa viljellään kylvettyjä tai istutettuja peltokasveja. Peltokasveiksi katsotaan tavanomaisten peltokasvien lisäksi mm. mansikka ja viljelty ruokohelpi. Puutarha on hedelmäpuiden tai marjapensaiden viljelyyn käytetty alue. Puutarhana tallennetaan lisäksi metsätaimitarhat. Käytetään vain väliaikaisesti eri luokituksien yhteensovittamisessa. Tavoite on, että Ei tiedossa arvo muutetaan muuhun arvoon heti, kun reaalimaailman tilannetta vastaava arvo on tiedossa.

25 25 Taulukko 38. Kohdeluokan Maatalousmaa elinkaarisääntöesimerkkejä ja mahdolliset poikkeukset Uusi alue raivataan ja/tai otetaan viljelyyn. Alueen viljely lopetetaan. Alaluokka muuttuu viljeltävien kasvien myötä. Aluetta laajennetaan tai pienennetään, siitä erotetaan alueita muuhun käyttöön tai toiseen alaluokkaan.

26 Niitty Taulukko 39. Kohdeluokka Niitty Luonnontilainen heinä, ruoho, kaisla tai ruokokasveja kasvava maaalue. Vähimmäiskoko on 5000 m² (0,5 ha). Luokka: kts. Taulukko 40. Niittyluokitus. Niityn alaluokka määräytyy ensisijaisesti käytön mukaan (laidun) ja toissijaisesti sijainnin mukaan (rantaniitty). Tallennetaan alueena. Suhde muihin kohdeluokkiin: Niityn sisällä oleva, toiseen kohdeluokkaan tai alaluokkaan kuuluva alue erotetaan niitystä, jos sen pintaala on vähintään 5000 m² (0,5 ha). Taulukko 40. Niittyluokitus Luokka Laidun Käytöstä poistunut maatalousmaa Rantaniitty Luonnonniitty Ei tiedossa Avoin laidunnusalue, jossa karja tai muut eläimet pitävät alueen avoimena pidempiaikaisesti. Käytöstä poistunut maatalousmaa, joka on alkanut luontaisesti pusikoitua, mutta on vielä suurimmaksi osaksi avointa aluetta. Alavilla rannoilla sijaitseva niitty, joka on vain satunnaisesti veden alla. Niitty, joka ei kuulu edellisiin luokkiin. Aluetta voidaan hoitaa mm. niittämällä, mutta se ei ole varsinaisen maatalouden eikä laidunnuksen piirissä. Niityllä voi kasvaa harvakseltaan pensaskasveja, kuten katajia. Käytetään vain väliaikaisesti eri luokituksien yhteensovittamisessa. Tavoite on, että Ei tiedossa arvo muutetaan muuhun arvoon heti, kun reaalimaailman tilannetta vastaava arvo on tiedossa.

27 27 Taulukko 41. Kohdeluokan Niitty elinkaarisääntöesimerkkejä ja mahdolliset poikkeukset Toisen kohdeluokan alue muuttuu ominaisuuksiltaan niityksi, esimerkiksi maatalousmaan viljely lopetetaan tai maatuva vesialue maatuu riittävästi. Perustetaan/raivataan uusi laidun. Alue metsitetään tai se kasvaa luonnostaan umpeen; alue ei ole enää suurimmaksi osaksi avointa. Alue otetaan muuhun käyttöön. Alaluokka muuttuu, kun alueen (pääasiallinen) käyttötapa muuttuu, esimerkiksi käytöstä poistunut pelto tai luonnonniitty muuttuu laitumeksi. Aluetta laajennetaan tai pienennetään, siitä erotetaan alueita muuhun käyttöön tai toiseen alaluokkaan, esimerkiksi rantaniittyä aletaan laiduntaa.

28 Metsä Taulukko 42. Kohdeluokka Metsä Metsätalouden käytössä oleva tai muu puustoinen alue. Vähimmäiskoko on 1000 m² (0,1 ha). Pääpuulaji: kts. Taulukko. Pääpuulajiluokitus Kokoluokka: kts. Taulukko 44. Kokoluokkaluokitus Tallennetaan alueena. Alue muodostetaan laskennallisesti Metsäkeskuksen ja Metsähallituksen aineistoista. Taulukko 43. Pääpuulajiluokitus Pääpuulaji Muuttuja kuvaa alueen puulajisuhteita Mänty Mäntyjen osuus puustosta 70 %. Kuusi Kuusien osuus puustosta 70 %. Lehti Lehtipuiden osuus puustosta 70 %. Seka Puusto koostuu useista lajeista. Taulukko 44. Kokoluokkaluokitus. Koodit viittaavat puuston kehitysluokkiin. Kokoluokka Aukea ja taimikko Keskikasvuinen Täysikasvuinen Puuston pituutta ja tiehyttä approksimoiva muuttuja Metsämaa Kitumaa Joutomaa Aukko A0, siemenpuusto S0, ylispuustoinen taimikko Y1 tai pieni taimikko T1 (näkee yli) Varttunut taimikko T2 tai nuori kasvatusmetsä 02 (tiheämpää, vaikeampaa kulkea, noin 212 m) Varttunut kasvatusmetsä 03 tai uudistuskypsä metsä 04 (helppokulkuisempaa, isompaa puustoa) Keskipituus alle 2 m Keskipituus 2 10 m Keskipituus yli 10 m, 05, ER Aukea tai yksittäisiä kitukasvuisia puita (Ei mahdollinen) (Ei mahdollinen) Aineisto toimitetaan Metsäkeskuksesta ja Metsähallituksesta. Kohteilla ei ole elinkaaren hallintaa.

29 Taajamametsä Taulukko 45. Kohdeluokka Taajamametsä Puita kasvava alue taajamassa. Vähimmäiskoko on 1000 m² (0,1 ha). Tallennetaan alueena. Alue muodostetaan laskennallisesti. Kohteilla ei ole elinkaaren hallintaa.

30 Varvikko Taulukko 46. Kohdeluokka Varvikko Luonnostaan aukea tai lähes puuton sammal, jäkälä ja/tai varpukasvien peittämä kivennäismaaalue. Alueen vähimmäiskoko on 5000 m² (0,5 ha), paitsi YläLapissa m² (2 ha). YläLapissa myös avoimien kivikkoalueiden kohdalle merkitään varvikko. Tallennetaan alueena. Taulukko 47. Kohdeluokan Varvikko elinkaarisääntöesimerkkejä ja mahdolliset poikkeukset Hyönteinen tuhoaa koko puukasvuston, jolloin alue muuttuu varvikoksi (tapahtuu harvoin). Alue otetaan rakennuskäyttöön. Ilmasto lämpenee, jolloin metsäraja siirtyy ja alueita poistuu. Erotetaan alueita muuhun käyttöön tai rajausta tarkennetaan, kun luonto elää.

31 Ruovikko Taulukko 48. Kohdeluokka Ruovikko Vesialueella vedenpinnan yläpuolelle ulottuvan kaisla tai ruokokasvuston alue. Vähimmäiskoko on m² (1 ha). Tallennetaan pistejoukkona eli useina pisteinä sopivalla tiheydellä. Pisteet sijoitetaan keskimäärin 300 m välein. Pisteitä käytetään lähinnä kohteen visuaaliseen esittämiseen. Koska kohteen alueellinen ulottuvuus on luonteeltaan epämääräinen, kohdetta ei tallenneta alueena. Taulukko 49. Kohdeluokan Ruovikko elinkaarisääntöesimerkkejä ja mahdolliset poikkeukset Uusi alue syntyy rehevöitymisen seurauksena. Vesistö ruopataan, veden korkeutta nostetaan riittävästi. Rehevöitymisen myötä alue laajenee. Veden korkeutta nostettaessa alue pienenee.

32 Hietikko Taulukko 50. Kohdeluokka Hietikko Luonnontilainen, lähes kauttaaltaan puuton ja pintakasviton hiedan, hiekan tai soran peittämä alue. Vähimmäiskoko on 1000 m² (0,1 ha). Suhde muihin kohdeluokkiin: Uimarannat tallennetaan kohdeluokkana Urheilu ja virkistyspaikka (luokka Uimapaikka). Tallennetaan alueena. Suhde muihin kohdeluokkiin: Hietikon sisällä oleva, toiseen kohdeluokkaan kuuluva alue erotetaan hietikosta, jos sen pintaala on vähintään 1000 m² (0,1 ha). Taulukko 51. Kohdeluokan Hietikko elinkaarisääntöesimerkkejä ja mahdolliset poikkeukset Alue rakennetaan urheilu ja virkistyspaikaksi tai alue pusikoituu. Erotetaan alueita muuhun käyttöön, alue laajenee kun eroosio etenee.

33 Kallio Taulukko 52. Kohdeluokka Kallio Kalliopaljastuma, jonka alueelta irtomaa ja puusto pääasiassa puuttuvat. Kalliot, joiden vähimmäisläpimitta on noin 5 m tai enemmän. Kalliota, joka sijaitsee vain ja ainoastaan jyrkänteen tai kalliohalkeaman kohdalla, ei tallenneta. Tallennetaan pisteenä tai alueena koosta riippuen. Isot kalliot tallennetaan alueena: yksittäisen paljastuman pienin läpimitta on oltava vähintään 5 m. Pienet erilliset kalliot, jotka ovat lähellä vähimmäisläpimittaa 5 m, tallennetaan pisteenä. Suhde muihin kohdeluokkiin: Kallioalueen sisällä oleva, toiseen kohdeluokkaan kuuluva alue erotetaan kalliosta, jos sen pintaala on vähintään 1000 m² (0,1 ha). Taulukko 53. Kohdeluokan Kallio elinkaarisääntöesimerkkejä ja mahdolliset poikkeukset Alueelle rakennetaan esimerkiksi kaivos tai louhos. Rakentamisen seurauksena alue muuttuu esimerkiksi asuinalueeksi. Erotetaan alueita muuhun käyttöön esimerkiksi tien rakentamisen yhteydessä.

34 Kivikko Taulukko 54. Kohdeluokka Kivikko Luonnonmuodostuma, jossa kivet tai lohkareet lähes täysin peittävät maanpinnan. Vähimmäiskoko on 1000 m² (0,1 ha). Suhde muihin kohdeluokkiin: Harva kivikko tallennetaan kohdeluokkana Louhikko. Tallennetaan alueena. Suhde muihin kohdeluokkiin: Kivikon sisällä oleva, toiseen kohdeluokkaan kuuluva alue erotetaan kivikosta, jos sen pintaala on vähintään 1000 m² (0,1 ha). Taulukko 55. Kohdeluokan Kivikko elinkaarisääntöesimerkkejä ja mahdolliset poikkeukset Kallio rapautuu kivikoksi. Alue poistuu rakentamisen seurauksena. Erotetaan alueita muuhun käyttöön, alue laajenee viereisen kallion rapautuessa.

35 Louhikko Taulukko 56 Kohdeluokka Louhikko Kulkemista haittaavien, osittain maanpinnan peittävien lohkareiden tai lohkareryhmien peittämä maaalue. Yksittäisten lohkareiden korkeus oltava vähintään 0,5 m ja etäisyys toisistaan enintään 5 m. Alueen vähimmäisläpimitta on 100 m. Louhikkoa ei tallenneta vesialueille. Suhde muihin kohdeluokkiin: Tiheä louhikko tallennetaan kohdeluokkana Kivikko. Jos lohkareiden etäisyys on keskimäärin enemmän kuin 5 m, niitä voidaan mahdollisesti tallentaa kohdeluokkana Kivi. Tallennetaan pistejoukkona eli useina pisteinä sopivalla tiheydellä. Pisteet sijoitetaan keskimäärin 50 m välein. Pisteitä käytetään lähinnä kohteen visuaaliseen esittämiseen. Koska kohteen alueellinen ulottuvuus on luonteeltaan epämääräinen, kohdetta ei tallenneta alueena. Taulukko 57. Kohdeluokan Louhikko elinkaarisääntöesimerkkejä ja mahdolliset poikkeukset Alue poistuu rakentamisen seurauksena. Erotetaan alueita muuhun käyttöön.

36 Soistuma Taulukko 58. Kohdeluokka Soistuma Ohutturpeinen, soistumis tai kuivumisvaiheessa oleva maa, jossa turvekerroksen paksuus on alle 0,3 m. Vähimmäiskoko on 5000 m² (0,5 ha). Ojitusalueilla soistumia on esitettävä harkiten ottaen huomioon ojituksen aiheuttama maaperän kuivuminen. Tallennetaan alueena. Suhde muihin kohdeluokkiin: Soistuman sisällä oleva, toiseen kohdeluokkaan kuuluva alue erotetaan soistumasta, jos sen pintaala on vähintään 5000 m² (0,5 ha). Taulukko 59. Kohdeluokan Soistuma elinkaarisääntöesimerkkejä ja mahdolliset poikkeukset Ojituksen seurauksena alue kuivuu tai alue otetaan muuhun käyttöön. Erotetaan alueita muuhun käyttöön.

37 Suo Taulukko 60. Kohdeluokka Suo Pääasiassa suokasveja kasvava alue, jolla turvekerroksen paksuus on yli 0,3 m (paksuturpeinen maa). Ylä Lapin alueella suoksi voidaan luokitella myös ohutturpeisempia suokasveja kasvavia alueita. Vähimmäiskoko on 1000 m² (0,1 ha). Turvekankaita ei tallenneta kohdeluokkana Suo. Kulkukelpoisuus: kts. Taulukko 61. Kulkukelpoisuusluokitus Tallennetaan alueena. Suhde muihin kohdeluokkiin: Suon sisällä oleva, toiseen kohdeluokkaan tai alaluokkaan kuuluva alue erotetaan suosta, jos sen pintaala on vähintään 500 m² (0,05 ha). Taulukko 61. Kulkukelpoisuusluokitus Kulkukelpoisuus Helppokulkuinen Vaikeakulkuinen Suo voidaan ylittää mistä kohdin ja mihin suuntaan tahansa. Suota on erittäin vaikeaa, vaarallista tai mahdotonta ylittää. Taulukko 62. Kohdeluokan Suo elinkaarisääntöesimerkkejä ja mahdolliset poikkeukset Alue muuttuu suoksi, esimerkiksi turvekangas ennallistetaan tai maatuva vesialue maatuu riittävästi täyttämään suon kriteerit. Alue muuttuu ojituksen seurauksena metsäksi (turvekankaaksi)). Alue otetaan muuhun käyttöön rakentamisen tai muun toiminnan seurauksena (turvetuotanto, tekojärvi). Kulkukelpoisuus muuttuu vaikeakulkuisesta helppokulkuiseksi esimerkiksi ojituksen seurauksena. Erotetaan alueita muuhun käyttöön.

38 Jyrkänne Taulukko 63. Kohdeluokka Jyrkänne Selvän kulkuesteen muodostava jyrkkä kalliorinne tai leikkaus. Vähimmäismitat: korkeus 4 m, kaltevuus 45 astetta ja pituus 10 m. Harkinnan mukaan voidaan tallentaa myös 2 4 m korkeita jyrkänteitä. Tallennetaan viivana. Tallennetaan jyrkänteen yläreuna viivana siten, että jyrkänne sijaitsee viivan tallennussuuntaan nähden oikealla puolella. Taulukko 64. Kohdeluokan Jyrkänne elinkaarisääntöesimerkkejä ja mahdolliset poikkeukset Maanrakennustyön yhteydessä syntyy uusi kohde. Louhinnan tai maanrakennustyön yhteydessä jyrkänne poistuu. Varsinaisesti kohteen geometria / viivan pituus ei muutu paitsi jos louhinta/maanrakennus kohdistuu vain osaan pitkää jyrkännettä tai synnytä jyrkänteelle jatkoa.

39 Irtomaaluiska Taulukko 65. Kohdeluokka Irtomaaluiska Irtomaalajiin ihmisen toiminnan tuloksena syntynyt tai veden kuluttama kalteva pinta. Vähimmäismitat: korkeus 2 m, pituus 20 m ja kaltevuus 30 astetta. Suhde muihin kohdeluokkiin Meluvallit tallennetaan rakennukset ja rakenteet teeman kohdeluokkana Aita (käyttötarkoitus: meluvalli). Irtomaaluiska tallennetaan viivana. Tallennetaan irtomaaluiskan yläreuna viivana siten, että irtomaaluiska sijaitsee viivan tallennussuuntaan nähden oikealla puolella. Tekojärvien penkereissä irtomaaluiskaa ei tallenneta penkereen vedenpuoleiseen osaan. Taulukko 66. Kohdeluokan Irtomaaluiska elinkaarisääntöesimerkkejä ja mahdolliset poikkeukset Maanrakennustyön yhteydessä tai veden kulutuksesta syntyy uusi kohde. Maanrakennustyön yhteydessä irtomaaluiska poistetaan tai irtomaaluiska metsittyy ajan mittaan. Maanrakennustyöt kasvattavat tai lyhentävät pituutta.

40 Kalliohalkeama Taulukko 67. Kohdeluokka Kalliohalkeama Kalliossa oleva kapea ja pitkä sola tai rotko. Vähimmäismitat: syvyys 3 m, pituus 100 m ja leveys 2 m. Suhde muihin kohdeluokkiin: Yli 10 m leveät kalliohalkeamat tallennetaan kohdeluokkana Jyrkänne ja/tai korkeuskäyrin. Tallennetaan viivana. Tallennetaan halkeaman syvimmän kohdan mukaisesti. Taulukko 68. Kohdeluokan Kalliohalkeama elinkaarisääntöesimerkkejä ja mahdolliset poikkeukset Aloitetaan toiminta, jonka seurauksena halkeaman reunat katoavat (louhos tms.). Halkeama lyhenee, kun kohdetta louhitaan esimerkiksi maanrakennustyön yhteydessä.

41 Kivi Taulukko 69. Kohdeluokka Kivi Poikkeuksellisen suuri tai muuten huomattava kivilohkare. Yli 2,5 m korkea tai yleisesti tunnettu tai vähäkivisellä seudulla selvästi ympäristöstään erottuva kivilohkare. Alueella, jossa on runsaasti yli 2,5 m korkeita kivilohkareita, vain selvimmin ympäristöstään erottuvat kivilohkareet tallennetaan. Suhde muihin kohdeluokkiin: Rauhoitettu kivi tallennetaan kohdeluokkana Maasto PoI. Tallennetaan pisteenä. Tallennetaan kivilohkareen keskipiste. Taulukko 70. Kohdeluokan Kivi elinkaarisääntöesimerkkejä ja mahdolliset poikkeukset Kivi murskataan tai se siirretään alueelta pois. Kiveä siirretään esimerkiksi maanrakennustyön alta pois.

42 Kahlaamo Taulukko 71. Kohdeluokka Kahlaamo Kahlaamo on kulkureitillä sijaitseva matala vedenylityspaikka (joessa, purossa tai kapeassa salmessa), jota pitkin kuljettaessa kyseisen vesialueen toiselle puolelle pystytään siirtymään varmemmin ja turvallisemmin kuin muualla lähialueella. Kahlaamo voi olla luonnonmuovaama tai rakennettu. Metsähallituksen aineistossa ( vesistön ylitysrakennelmat ) olevat kahlaamot. Tallennetaan pisteenä. Aineisto toimitetaan Metsähallituksesta. Kohteilla ei ole elinkaaren hallintaa.

43 Suojänne Taulukko 72. Kohdeluokka Suojänne Vaikeakulkuisella suolla merkittävän ylityskohdan muodostava, yleensä veden virtaussuuntaa vastaan kohtisuora mätäsmuodostuma. Vähimmäispituus on 200 m. Tallennetaan viivana. Suojänteen kohdalla pitää olla Suokohde, jonka ominaisuustieto Kulkukelpoisuus on Vaikeakulkuinen. Taulukko 73. Kohdeluokan Suojänne elinkaarisääntöesimerkkejä ja mahdolliset poikkeukset Suon kulkukelpoisuus muuttuu vaikeakulkuisesta helppokulkuiseksi. Sijainti ja pituus eivät oikeastaan muutu.

44 Maasto PoI (Point of Interest) Taulukko 74. Kohdeluokka Maasto PoI Muinaismuistolain nojalla rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös *** (ks. listaus), luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettu puu, puuryhmä, siirtolohkare tai muu vastaava luonnonmuodostuma (=luonnonmuistomerkki) tai muu merkittävä luontokohde, kuten hiidenkirnu tai luola. Kaikki vahvistetut muinaisjäännökset, kaikki viranomaispäätöksellä perustetut luonnonmuistomerkit ja kaikki huomattavat ja yleisesti tunnetut, merkittävät luontokohteet. Rauhoitusperuste: kts. Taulukko 78. Rauhoitusperusteluokitus Syntytapa: kts. Taulukko 79. Syntytapaluokitus Kuvaus: [vapaa tekstikenttä] Yli 1000 m²:n (0,1 ha) suuruinen kohde tallennetaan alueena, ja sitä pienemmät pisteenä. Viivamaiset kohteet voidaan tallentaa myös viivana. *** Kiinteitä muinaisjäännöksiä ovat: 1) maa ja kiviröykkiöt, kivikehät ja kivilatomukset, jotka ovat ihmisten muinoin tekemiä; 2) pakanuuden aikaiset haudat ja kalmistot; 3) kivet ja kalliopinnat, joissa on muinaisilta ajoilta kirjoituksia, kuvia tai muita piirroksia tai maalauksia, hionnan tai hakkuun jälkiä taikka uhrikuoppia; 4) uhrilähteet, uhripuut, uhrikivet ja muinaiset käräjäpaikat; 5) muinaisilta ajoilta peräisin olevat asuinpaikat ja muodostumat, jotka ovat syntyneet näiden asumusten ja paikkojen käyttämisestä; 6) muinaisaikaiset hylätyt linnat, linnamäet, linnoitukset, vallit ja vallihaudat sekä niiden jäännökset, kirkkojen, kappelien, luostarien ja muiden huomattavien rakennusten rauniot sekä muinaiset hautapaikat, jotka eivät ole seurakunnan hoidossa olevalla hautausmaalla; 7) kivet, ristit ja patsaat, jotka muinoin on pystytetty jonkun henkilön tai tapahtuman muistoksi tai uskomuksellisessa tarkoituksessa; 8) muinaisten huomattavien kulkuteiden, tienviittojen ja siltojen sekä vartiotuli ja muiden sellaisten laitteiden jäännökset; 9) kiinteät luonnonesineet, joihin liittyy vanhoja tapoja, tarinoita tai huomattavia historiallisia muistoja. Taulukko 75. Rauhoitusperusteluokitus Rauhoitusperuste Muinaismuistolaki 295/1963, 1 ; Luonnonsuojelulaki 1096/1996, 23 ja 26 ; Ei Ei rauhoitettu lailla tai säädöksellä. Taulukko 76. Syntytapaluokitus Syntytapa Ihminen Luonto Ihmisen toiminnan tuloksena syntynyt kohde. Luonnon synnyttämä kohde.

45 45 Taulukko 77. Kohdeluokan Maasto PoI elinkaarisääntöesimerkkejä ja mahdolliset poikkeukset Kun geometria muuttuu, synty uusi versio.

46 Liite 1. UML kaaviot 46

47 47