VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 14/ Otsikko Sivu 171 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS 295

Transkriptio

1 VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 14/ Kunnanhallitus AIKA klo 18: PAIKKA Kunnanhallituksen kokoushuone KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 171 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS ESITYS KAUPUNKISEUTUJEN KEHYSKUNTIEN YHTEISEN FOORUMIN PERUSTAMISEKSI SUOMEN KUNTALIITTOON VUODEN 2015 TULOVEROPROSENTTI VUODEN 2015 KIINTEISTÖVEROPROSENTTIEN MÄÄRÄÄMINEN KUNTALAISALOITE: ONKEMÄEN KOULUN KEHITTÄMINEN VESILAHDEN YMPÄRISTÖKOULUKSI VAPAAEHTOISET PALKATTOMAT VIRKA- JA TYÖVAPAAT, NS. OSTOVAPAAT TYÖTERVEYSHUOLLON LIIKELAITOS VIISARIN JOHTOKUNNAN JÄSENTEN VALINTA SANKARIVAINAJIEN MUISTOLAATAT TALOUDEN TASAPAINOTTAMINEN / TYÖTERVEYSPALVELUJEN KÄYTTÖOIKEUS ILMOITUSASIAT 307

2 VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 14/ Kunnanhallitus OSALLISTUJAT Nimi Tehtävä Lisätiedot LÄSNÄ Arvela Ari puheenjohtaja Halme Esko varapuheenjohtaja Kurki Leena jäsen Paavilainen Anna jäsen Pennanen Eija jäsen, saapui kokoukseen klo Uusi-Erkkilä Pertti jäsen Lumia Mervi kunnanvaltuuston pj. Penttilä Harri kunnanvaltuuston 1. vpj. Perämaa Ari kunnanvaltuuston 2. vpj. Paloniemi Erkki kj, esittelijä Hutko Minna hj, pöytäkirjanpitäjä POISSA Tarvainen Erkki jäsen ALLEKIRJOITUKSET Ari Arvela Puheenjohtaja Minna Hutko Pöytäkirjanpitäjä KÄSITELLYT ASIAT PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Anna Paavilainen Pertti Uusi-Erkkilä PÖYTÄKIRJA YLEISESTI NÄHTÄVILLÄ Minna Hutko Hallintojohtaja

3 VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 14/ Kunnanhallitus KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS KHAL 171 Kunnanhallituksen kokouksen laillisuuden edellytyksenä on, että kokouskutsu on kunnanhallituksen päättämällä tavalla toimitettu jäsenille ja, että saapuvilla on enemmän kuin puolet kunnanhallituksen jäsenistä. Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

4 VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 14/ Kunnanhallitus PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS KHAL 172 Kunnanhallitus valitsee pöytäkirjantarkastajiksi Anna Paavilaisen ja Pertti Uusi-Erkkilän. Kunnanhallitus valitsi yksimielisesti pöytäkirjantarkastajiksi Anna Paavilaisen ja Pertti Uusi-Erkkilän.

5 VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 14/ Kunnanhallitus ESITYS KAUPUNKISEUTUJEN KEHYSKUNTIEN YHTEISEN FOORUMIN PERUSTAMISEKSI SUOMEN KUNTALIITTOON KHAL 173 Tampereen kaupunkiseudun kehyskuntien ohjausryhmän kokouksessa elokuussa 2014 sovittiin, että kehyskunnat valmistelevat yhdessä kirjelmän Suomen Kuntaliitolle kaupunkiseutujen kehyskuntia koskevan yhteisen foorumin perustamisesta Kuntaliittoon. Kehyskuntien ohjausryhmän kokouksiin osallistuvat kehyskuntien valtuustojen ja hallitusten puheenjohtajat sekä kuntajohtajat. Kuntaliittoon perustettavaksi esitetyn foorumin tarkoituksena olisi välittää näiden kuntien ajantasaista näkemystä liitossa tapahtuvan asioiden valmistelun ja päätöksenteon sekä edunvalvontapolitiikan tueksi. Esityksen mukaan perustettava foorumi voi olla epävirallinenkin, mutta sen toiminnan tulisi olla säännöllistä, ja sen tulisi käynnistyä jo kuluvan vuoden aikana. Kuntaliitossa on tällä hetkellä järjestäytyneinä pienten kuntien neuvottelukunta, ruotsinkielinen neuvottelukunta ja maakuntien liittojen puheenjohtajien kokous. Neuvottelukuntien tehtävänä on välittää kuntakentän näkemystä liiton päätöksenteon ja asioiden valmistelun tueksi. Lisäksi Kuntaliitossa toimii seutukaupunkiverkosto. Seutukaupunkeja ovat kaupungit, jotka ovat seutukuntiensa tai talousalueensa keskuksia tai keskuspareja, mutta eivät ole maakuntiensa keskuksia. Näiden yhteistyömuotojen lisäksi tiedossa on, että suurilla kaupungeilla on säännöllinen ja aktiivinen vuorovaikutus Kuntaliiton kanssa. Edellä olevan johdosta on todettavissa, että Kuntaliiton aktiivisen edunvalvontapolitiikan valmistelussa suunnitelmallinen ja syste-maattinen vuorovaikutus on suurilla kaupungeilla, pienillä kunnilla, ruotsinkielisillä kunnilla ja seutukaupungeilla. Suurten kaupunkiseutujen kehyskunnilla tällaista asemaa ei ole. Kehyskunnat ovat käytännössä havainneet, että suurten kaupunkien ja niiden kehyskuntien näkemykset voivat olla joissakin edunvalvontaasioissa hyvin erilaisia. Tästä on viime vuosilta useita esimerkkejä: Valtio on käynnistänyt monia lainsäädännön uudistamishankkeita, joissa kuntien intressit ovat selkeästi poikenneet toisistaan. Liite n:o 1 / 173 Esitys Suomen Kuntaliitolle Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus päättää hyväksyä esityslistan liitteenä olevan kehyskuntien yhteisen kirjelmän lähetettäväksi Suomen Kuntaliittoon. ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi - Suomen Kuntaliitto

6 VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 14/ Kunnanhallitus VUODEN 2015 TULOVEROPROSENTTI KHAL 174 Kuntalain 66 :n mukaan valtuuston on päätettävä kunnan tuloveroprosentti. Nykyinen tuloveroprosentti on Siihen se nostettiin vuodelle %:sta. Verohallinnolta on saatu ennakkotieto ( ) Vesilahden kunnallisveroista vuodelta Sen mukaan kunnallisverotulot kasvavat edelliseen vuoteen verrattuna noin ,- euroa eli 5,9 % (valtakunnallinen keskiarvo on + 3,8 %). TAUSTATIETOJA: Vesilahden kunnan talous oli heikoimmillaan vuosina 2000 ja 2001, alenevan suunnan alkaessa jo vuonna Reilu muutos positiiviseen suuntaan tapahtui Talous heikentyi jyrkästi vuonna Vuodet 2008, 2009 ja 2010 olivat kohtuullisen hyviä, mutta vuosi 2011 jo oli selkeästi heikompi. Vuosikatteen kehitys: euroa/ asukas euroa/ asukas euroa/ asukas euroa/ asukas euroa/ asukas euroa/ asukas euroa/ asukas euroa/ asukas euroa/ asukas euroa/ asukas euroa/ asukas euroa/ asukas euroa/ asukas Kunnalla on ylijäämää aikaisemmilta vuosilta ,41 euroa (tase ). Vuosi 2014 tulee olemaan alijäämäinen kuten myös vuoden 2015 talousarvio. Maksuvalmius on heikko. Vesilahden kunta on viime vuosien aikana nopeasti velkaantunut isojen investointien takia. Vuonna 2005 nostettiin uutta lainaa 1,5 milj. euroa, vuonna ,5 milj. euroa, vuonna ,0 milj. euroa, vuonna ,2 milj. euroa, vuonna ,0 milj. euroa ja vuonna ,6 milj. euroa. Vuonna 2011 ei nostettu uusia lainoja. Sen sijaan 2012, 2013 ja ,0 milj. euroa jokaisena vuotena. Taloudellista liikkumavaraa kunnalla ei ole, vrt. kunnanvaltuuston hyväksymä talouden tasapainottamisohjelma Verojen arvioinnissa on hyödynnetty Suomen Kuntaliiton arvioita.

7 VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 14/ Kunnanhallitus Kunnanjohtajan esitys lähtee 21,50 tulovero -%:sta ja pohjautuu kunnanvaltuuston hyväksymään kunnan talouden tervehdyttämisohjelmaan. Liite n:o 1 / 174 tuloveroprosenttilaskelma. Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus ehdottaa kunnanvaltuustolle, että Vesilahden kunnan vuoden 2015 tuloveroprosentti on 21,50. ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi - kunnanvaltuuston jatkokäsittely

8 VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 14/ Kunnanhallitus VUODEN 2015 KIINTEISTÖVEROPROSENTTIEN MÄÄRÄÄMINEN KHAL 175 Kiinteistöverolaissa (654/92) säädetään kiinteistön sijaintikunnalle menevästä kiinteistöverosta. Kiinteistövero on kunnanvaltuuston määräämä kiinteistöveroprosentin mukainen osuus kiinteistön arvosta ja se peritään kiinteistön omistajalta. Yleisen kiinteistöveroprosentin uusi vaihteluväli on 0,80 1,55 % (Vesilahdessa tällä hetkellä 1,00 %). Vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveron uusi vaihteluväli on 0,37 0,80 % (Vesilahdessa tällä hetkellä 0,55 %). Kunnanvaltuusto voi määrätä muussa kuin vakituisessa asuinkäytössä olevalla asuinrakennukselle (kesämökit/vapaa-ajan asunnot) erillisen kiinteistöveroprosentin, jonka vaihteluväli on 0,60 1,35 % (Vesilahdessa tällä hetkellä 1,00 %). Muun asuinrakennuksen veroprosentti voi olla korkeintaan 0,60 % -yksikköä korkeampi kuin vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentti. Vesilahdessa tämä veroprosentti on tällä hetkellä 1,15 %. Vesilahden kunnanvaltuusto korotti kaikkia kiinteistöveroja vuodelle Yleishyödyllisen yhteisön kiinteistöveroprosentti: Kunnanvaltuusto voi määrätä tuloverolain 22 :ssä tarkoitetun yleishyödyllisen yhteisön omistaman rakennuksen ja sen maapohjan kiinteistöveroprosentin edellä säädettyä alhaisemmaksi, jos kiinteistöllä sijaitseva rakennus on pääasiallisesti yleisessä tai yleishyödyllisessä käytössä. Kiinteistöprosentiksi voidaan määrätä myös 0,00. Edellä mainitun pykälän perusteella valtuusto voi samassa yhteydessä, kun se määrää tuloveroprosentin ja muut kiinteistöveroprosentit, määrätä oman erillisen veroprosentin yleishyödyllisten yhteisöjen pykälässä tarkoitetuille kiinteistöille. Jos valtuusto määrää yleishyödyllisille yhteisöille oman veroprosentin, verohallinnon tehtävänä on tutkia, mitkä yhteisöt ja näiden omistamat kiinteistöt ovat pykälän ehdot täyttäviä. Kunta ei voi itse nimetä yhteisöjä ja kiinteistöjä, joihin yleishyödyllisten yhteisöjen kiinteistöveroprosenttia sovelletaan. Veroprosenttia sovelletaan kaikkiin kunnassa oleviin yleishyödyllisiin yhteisöihin. Vesilahdessa ei ole määrätty erillistä veroprosenttia. Rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentti (Vesilahdessa ensimmäisen kerran käyttöön 2014 / 2,00 %) Valtuusto voi määrätä erikseen rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentin. Vero määrätään korkeamman veroprosentin mukaan, jos kaikki jäljempänä kohdissa 1-6 mainitut edellytykset täyttyvät. 1) Alueella on asemakaava, joka on ollut voimassa vähintään vuoden ennen kalenterivuoden alkua. 2) Asemakaavan mukaan rakennuspaikan rakennusoikeudesta yli puolet on kaavoitettu asuntotarkoitukseen.

9 VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 14/ Kunnanhallitus ) Rakennuspaikalla ei ole käytössä olevaa asuinrakennusta eikä sille ole ryhdytty rakentamaan sellaista ennen kalenterivuoden alkua. 4) Rakennuspaikalla on tietty kunnallisteknillinen valmius Rakennuspaikalle täytyy olla käyttökelpoinen pääsytie tai mahdollisuus sellaisen järjestämiseen. Lisäksi edellytetään, että rakennuspaikka on liitettävissä yleiseen vesijohtoon ja viemäriin. 5) Rakennuspaikka ei ole rakennuskiellossa. 6) Omistuksen yhtenäisyys. Erillisen veroprosentin soveltamisen edellytyksenä on, että rakennuspaikka on saman omistajan omistuksessa. Rakennuspaikan katsotaan olevan saman omistajan omistuksessa silloin, kun puolisot yhdessä omistavat rakennuspaikan tai rakennuspaikka on muutoin määräosaisessa yhteisomistuksessa. Erillisen rakentamattoman rakennuspaikan veron tarkoituksena on tehostaa taajama-alueella olevien tonttien asumiskäyttöä. Erillistä veroprosenttia ei ole pakko määrätä. Vesilahden kunnassa on vuodelle 2014 maksuunpantu kiinteistöveroja ,- euroa (v vastaavasti ,- euroa). Kiinteistöveroa ei suoriteta yleisistä vesistä eikä metsästä eikä maatalousmaasta. kiinteistöveroprosenteista perustuu kunnan talouden tasapainottamisohjelmaan, jonka kunnanvaltuusto hyväksyi Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus ehdottaa valtuustolle, 1. että se määräisi vuoden 2015 kiinteistöverot entisen suuruisina seuraavasti: - vakituiset asuinrakennukset 0,55 % - muu kuin vakituinen asuinrakennus 1,15 % - yleinen kiinteistöveroprosentti 1,00 % - rakentamaton rakennuspaikka 2,00 % (vaihteluväli %) 2. ettei se määrää erillistä veroa yleishyödyllisille yhteisöille, vaan näiden kohdalla sovelletaan normaaleja kiinteistöveroprosentteja ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi - kunnanvaltuuston jatkokäsittely

10 VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 14/ Kunnanhallitus KUNTALAISALOITE: ONKEMÄEN KOULUN KEHITTÄMINEN VESILAHDEN YMPÄRISTÖKOULUKSI KHAL 176 Vesilahden kuntaan on Kuntalaisaloite.fi-palvelun kautta lähetetty valtuustokäsittelyyn tähtäävä aloite Onkemäen koulun kehittäminen Vesilahden ympäristökouluksi. Aloitteeseen on osallistunut 41 henkilöä. Lisäksi kuntaan on lähetetty 35 muulla tavoin kerättyä nimeä. Aloite ja nimilistat ovat liitteenä n:o 1 / 176. Kuntalain 28 :ssä todetaan seuraavaa: jos valtuuston toimivaltaan kuuluvassa asiassa aloitteen tekijöinä on vähintään kaksi prosenttia äänioikeutetuista kunnan asukkaista, asia on otettavan valtuuston käsiteltäväksi viimeistään kuuden kuukauden kuluessa asian vireille tulosta. Kunnanvaltuusto päätti kokouksessaan / 20, että Onkemäen koulun toiminta lakkautetaan alkaen ja velvoitti kasvatus- ja opetuslautakuntaa käynnistämään käytännön toimenpiteet ja valmistelemaan tarvittavat päätökset Onkemäen koulun lakkauttamiseksi Kunnanhallitus perusteli esitystään valtuustolle taloudellisilla säästöillä ja Onkemäen koulun pienellä oppilasmäärällä sekä sillä, että oppilaiden kannalta opetuksen määrä ja laatu eivät heikkene koulun lakkauttamisen jälkeen, vaan toimenpiteellä turvataan laadukas opetus talouden tervehdyttämistoimenpiteistä huolimatta. Asian käsittelyn yhteydessä kunnanvaltuustossa tehtiin seuraava ehdotus: Onkemäen koulun toimintaedellytykset -raportissa todetaan (sivulla 42), että selvitystyön aikana on noussut esiin ja työryhmä on pohtinut joitakin nykymalliin nähden vaihtoehtoisia tapoja järjestää opetus Onkemäen koululla. Työryhmä on todennut, ettei sillä ole käytettävän ajan ja resurssin puitteissa mahdollisuuksia lähteä yksityiskohtaisesti selvittämään eri vaihtoehtojen kustannuksia ja edellytyksiä. Ne ovat erillisen selvitystyön aiheita, mikäli selvittäminen katsotaan aiheelliseksi. Tähän vedoten ja kunnan elinvoimaisuuden ja omaleimaisuuden vahvistamiseksi ehdotan, että selvitetään mennessä Onkemäen koulun profiloituminen opettajienkin toivomaksi kansainvälisyyttä painottavaksi Vesilahden Ympäristökouluksi. Samalla selvitetään mahdollisuudet saada rahoitusta ja muuta tukea tähän tarkoitukseen, esimerkkinä kolmannen sektorin mukaantulo. Vasta tämän selvityksen jälkeen päätetään koulun jatkosta. Selvitystyöryhmään ehdotamme sivistysjohtajaa, Onkemäen koulun rehtoria, taloussuunnittelijaa, luottamushenkilöedustusta, sekä ympäristökoulun perustamiseen jo perehtyneitä kuntalaisia. Suoritetussa äänestyksessä 10 valtuutettua kannatti em. ehdotusta ja 15 valtuutettua kunnanhallituksen ehdotusta koulun lakkauttamisesta. Onkemäen koulun toimintaedellytykset -selvitykseen liittyen selvitystyöryhmä toteutti Wilma -järjestelmän kautta kyselyn sekä Onkemäen koulun huoltajille että henkilökunnalle. Lisäksi työryhmä kuuli koko henkilöstöä erillisessä kuulemistilaisuudessa sekä erikseen huoltajia koululla järjestetyssä vanhempainillassa. Myös koulun rehtoria kuultiin erikseen. Selvitysraporttiin liitettiin selvitystyön aikana saadut kannanotot, vaihtoehdot sekä ehdotukset Onkemäen koulun toiminnan säilyttämiseksi ja kehittämiseksi.

11 VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 14/ Kunnanhallitus Selvitysraportissa todettiin, että Onkemäen koulun profiloituminen luonto kouluksi vaatisi investointeja eikä toisi tavoiteltuja koulutoimen kokonaissäästöjä. Kasvatus- ja opetuslautakunta järjesti yleisen kuulemistilaisuuden Onkemäen koulun säilyttäminen / lakkauttaminen Onkemäen koululla Ilmoitus kuulemistilaisuudesta julkaistiin kunnan ilmoitustaululla, Lempäälän-Vesilahden Sanomissa, kunnan verkkosivulla sekä facebookissa Kuulemistilaisuutta varten oli mahdollista lähettää etukäteen kysymyksiä, joihin tilaisuudessa viranhaltijoiden toimesta vastattiin. Kysymyksiä tuli annettuun määräaikaan mennessä runsaasti. Kuulemistilaisuudesta laadittiin muistio. Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus ehdottaa valtuustolle, että se toteaa valtuustokäsittelyyn tähtäävän aloitteen Onkemäen koulun kehittäminen Vesilahden ympäristökouluksi käsitellyksi ja, että kunnanvaltuuston / 20 tekemän lakkauttamispäätöksen takia aloite ei anna aihetta toimenpiteisiin. ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi - kunnanvaltuuston jakokäsittely

12 VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 14/ Kunnanhallitus VAPAAEHTOISET PALKATTOMAT VIRKA- JA TYÖVAPAAT, NS. OSTOVAPAAT KHAL 177 Kunnanhallitus päätti / 227, että Vesilahden kunnassa otetaan käyttöön vapaaehtoiset palkattomat virka- ja työvapaat, ns. ostovapaat. Kunnanvaltuusto hyväksyi / 21 talouden tasapainottamisohjelman vuosille Ohjelmassa ostovapailla tavoitellaan yhteensä euron säästöä, josta vuodelle 2014 kohdistuu euroa. Ostovapaista saatava säästö vuodelle 2014 on tällä hetkellä euroa. Palkattomien ostovapaiden edellytys on se, että esimies pystyy suunnittelemaan työt siten, ettei ostovapaiden vuoksi hankita sijaisia. Kuukausipalkkainen työntekijä voi pitää palkattomia vapaita siten, että palkkioksi myönnetään ylimääräisiä palkallisia päiviä. Viiden (5) päivän palkatonta vapaata kohden saa kaksi ylimääräistä päivää (la-su palkallisena) ja lisäksi yhden ylimääräisen palkallisen vapaapäivän. (Malli: 5+2+1). Ostovapaamallin mukaisia palkattomia vapaita voi anoa korkeintaan 10 työpäivää vuodelle Lisäksi on mahdollista anoa muita palkattomia vapaita, joista ei anneta ylimääräisiä palkallisia vapaapäiviä. Osa-aikainen työntekijä voi ostaa palkattomia vapaita oman työaikansa suhteessa. Myös bonuspäivä lasketaan työntekijän työajan mukaisesti. Palkattomia päiviä voi pitää esimiehen kanssa sovittuina aikoina, kuitenkin kaikki ostovapaat on pidettävä mennessä. Kunnanjohtaja: Vesilahden kunnassa jatketaan ostovapaakäytäntöä liitteenä n:o 1 / 177 olevan ohjeen mukaisesti. Päiväpalkka vähennetään kaikilta jakamalla kuukausipalkka luvulla 30,33. ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi - esimiehet - intra - palkkasihteeri - yhteistyötoimikunta

13 VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 14/ Kunnanhallitus TYÖTERVEYSHUOLLON LIIKELAITOS VIISARIN JOHTOKUNNAN JÄSENTEN VALINTA KHAL 178 Työterveyshuollon liikelaitos Viisarin johtosäännössä määritetään johtokunnan kokoonpanosta seuraavaa: 3 Johtokunta Viisari on kunnallinen liikelaitos, jonka toiminnasta ja kannattavuudesta vastaa Ylöjärven kaupunginhallituksen alainen johtokunta yhteistyössä toimitusjohtajan kanssa kaupunginvaltuuston määrittämien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden sekä tuottovaatimusten mukaisesti. Johtokuntaan kuuluu 6-10 varsinaista jäsentä ja yhtä monta henkilökohtaista varajäsentä. Viisarin toiminnassa mukana olevien kuntien kaupungin- ja kunnanhallitukset esittävät jokainen 1-2 jäsentä ja henkilökohtaista varajäsentä johtokuntaan. Johtokunnassa tulee olla edustettuna taloushallinnon ja terveydenhuollon asiantuntemus. Yksi jäsenistä ja varajäsenistä on työterveyshuollon henkilökunnan edustaja ja nimetään Viisarin henkilökunnan esityksestä. Johtokuntaan nimettävät jäsenet eivät saa olla sidoksissa muihin terveydenhuollon palveluja työelämälle tuottaviin yhteisöihin. Johtokunnan kokoonpanon vahvistaa Ylöjärven kaupunginhallitus toimikaudekseen. Kaupunginhallitus nimeää johtokunnan varsinaisista jäsenistä puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan." Ylöjärven kaupunginhallitus pyytää Vesilahden kunnanhallitusta esittämään ehdolle Viisarin johtokuntaan 2 jäsentä, joista toinen mies ja toinen nainen ja heille varajäsenet, jotka myös edustavat kumpaakin sukupuolta. Ehdotukset on pyydetty marraskuun puoliväliin mennessä. Vesilahden edustaja Viisarin johtokunnassa toimikaudella on ollut hallintojohtaja Minna Hutko ja hänen varajäsenensä Pirkko Partanen. Kunnanhallitus esittää ehdolle Viisarin johtokuntaan seuraavia jäseniä ja varajäseniä: Minna Hutko (hall.joht.) varajäsen: Merja Laakkonen (talouspääll.) Erkki Paloniemi (kunnanj.) varajäsen: Ari Arvela (kunnanhallituksen pj) ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi - Ylöjärven kaupunki, Ylöjärven kaupunginhallitus, PL 22, Ylöjärvi

14 VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 14/ Kunnanhallitus SANKARIVAINAJIEN MUISTOLAATAT KHAL 179 Kuluvan vuoden alussa toimintansa aloittanut työryhmä Juha Virolainen, Panu Bergius ja Satu Karvinen on kartoittanut lakkautettujen ja olemassa olevien koulujen sankarivainajien muistolaattojen esilläolopaikkoja. Työryhmän muistiossa todetaan, että olisi ajankohtaista siirtää Kirkonkylän koululta Kirkonkylän koulun muistolaatta koulun aulasta samoin kuin aikanaan Kirkonkylän koululle luokkatilaan siirretty Korpiniemen koulun muistolaatta Yläasteen puolelle joko aulaan tai auditorioon. Näin kaikki muistolaatat pääsisivät yhdessä arvokkaasti esille kaikkien kuntalaisten nähtäväksi. Kunnanhallitus päättää, että Kirkonkylän koululla sijaitsevat sankarivainajien kaksi muistolaattaa siirretään Vesilahden Yläasteelle erikseen sovittavaan paikkaan. ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

15 VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 14/ Kunnanhallitus TALOUDEN TASAPAINOTTAMINEN / TYÖTERVEYSPALVELUJEN KÄYTTÖOIKEUS KHAL 180 Taloudelliseen tilanteeseen liittyen on tarkasteltu myös työterveyspalvelujen sisältöä ja käyttöoikeutta. Tällä hetkellä työterveyspalvelujen käyttöoikeus on kaikilla, joilla on voimassa oleva palvelussuhde Vesilahden kuntaan. Käyttöoikeutta on tarkoituksenmukaista rajata niin, että vuoden 2015 alusta alkaen työterveyspalvelujen käyttöoikeus on palvelussuhteella olevilla henkilöillä silloin, kun he saavat työnantajalta palkkaa. Poikkeuksena tähän ovat ns. ostovapailla olevat työntekijät. Vuorotteluvapaalla olevien henkilöiden osalta voidaan kuitenkin tarvittaessa jatkaa keskeneräisiä työkykyarviointiprosesseja. Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus päättää, että vuoden 2015 alusta alkaen työterveyspalvelujen käyttöoikeus on palvelussuhteella olevilla henkilöillä silloin, kun he saavat työnantajalta palkkaa. Poikkeuksena tähän ovat ns. ostovapailla olevat työntekijät, jotka voivat käyttää työterveyspalveluja myös palkattoman vapaansa aikana. Vuorotteluvapaalla olevien henkilöiden osalta voidaan kuitenkin tarvittaessa jatkaa keskeneräisiä työkykyarviointiprosesseja. ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi - Työterveyspalvelu Viisari, Arja Peltomäki-Vastamaa - esimiehet - intra - palkkasihteeri - yhteistyötoimikunta

16 VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 14/ Kunnanhallitus ILMOITUSASIAT KHAL 181 Kunnanhallitukselle saatetaan tiedoksi seuraavat ilmoitusasiat: 1. Vesilahden kunnan väkiluku oli asukasta (4.487 / ). 2. Pirkanmaan ELY-keskus / Pirkanmaan työllisyyskatsaus 8/2014. Vesilahden työttömyysaste elokuun lopussa 2014 oli 9,6 % (heinäkuun 2014 tilanne 10,4 %), Tampereen seutukunnassa 14.6 % (15,7 %), Pirkanmaalla 14,1 % (15,2 %) ja koko maassa 12,2 % (13,4 %). Vesilahden lukema on Pirkanmaan kolmanneksi alhaisin. 3. Hämeenlinnan hallinto-oikeus on antanut välipäätöksen Onkemäen koulun vanhempainyhdistys ry:n vaatimasta täytäntöönpanokiellosta liittyen Vesilahden kunnanvaltuuston päätökseen / 20 (Onkemäen koulun lakkauttaminen). Hallinto-oikeus on tässä vaiheessa käsitellyt asian valituksenalaisen päätöksen täytäntöönpanon kieltämistä koskevan vaatimuksen osalta ja hylkää vaatimuksen. Asiassa ei ole ilmennyt sellaisia seikkoja, että valituksenalaisen päätöksen täytäntöönpano olisi kuntalain 98 :n nojalla kiellettävä. Hallinto-oikeus ratkaisee valituksen myöhemmin erikseen. Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus merkitsee ilmoitusasiat tiedokseen ja toteaa tekstiosassa ilmenevät asiat. ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.