Teollisuus tekee älykumouksen. ICT:n uudet mahdollisuudet teollisuudessa. (Kaivos, energia, infra, logistiikka ja rakentaminen)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Teollisuus tekee älykumouksen. ICT:n uudet mahdollisuudet teollisuudessa. (Kaivos, energia, infra, logistiikka ja rakentaminen)"

Transkriptio

1 Teollisuus tekee älykumouksen ICT:n uudet mahdollisuudet teollisuudessa (Kaivos, energia, infra, logistiikka ja rakentaminen)

2 ISBN Julkaisusarjan tekijä BusinessOulu, TeollisuusForum. Julkaisuvuosi 2014, (nid.) Teollisuus tekee älykumouksen Aluekatsaus: ICT:n uudet mahdollisuudet teollisuudessa (Kaivos, energia, infra, logistiikka ja rakentaminen) Taitto ja graafinen suunnittelu: Design Studio 2014

3 Sisällysluettelo 1. Kohti uutta kasvua 5 2. ICT ja teollisuus yhdistävät voimansa 7 3. Kaivosteollisuuden prosesseihin tehoa Alan näkymät: kaivosteollisuudessa vahvat kasvuodotukset Digitalisoitavaa kaivosteollisuuden kaikissa vaiheissa ICT:n mahdollisuudet kaivosteollisuudessa Energiateollisuudelle lisää älykkäitä tuotantomenetelmiä Alan näkymät: energia-alalla kestävää kasvua Digitalisoinnissa meneillään murros ICT:n mahdollisuudet energia-alalla ICT haastaa perinteet rakentamisessa Alan näkymät: rakentaminen suhdannekuopassa Digitalisointipaineet kasvavat ICT:n mahdollisuudet rakennus- ja kiinteistöalalla Asiakkaat sähköistävät infrarakentajien toimintaa Alan näkymät: julkisen talouden vaikeudet nakertavat markkinoita Digitaaliset ratkaisut kypsyvät ICT:n mahdollisuudet infrarakentamisessa Tavoitteena koko logistiikkaketjun hallinta Alan näkymät: jatkuva tehostamisen tarve Digitaaliset ratkaisut kovassa käytössä, rajapinnat tökkivät ICT:n mahdollisuudet logistiikassa Keskeisimmät löydökset ja jatkoaskeleet Haastattelut ja muut lähteet 50 3

4 4

5 1. KOHTI UUTTA KASVUA ICT-alan murros on vienyt myös Oulun seudulta useita tuhansia työpaikkoja etenkin valmistavasta elektroniikkatiedollisuudesta. Seutukunnan mittavalla ICT-osaamisella tulee kuitenkin olemaan luontaista kysyntää, kun digitaaliset ratkaisut uudistavat lähivuosina lähes kaikki toimialat sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. Etenkin teollisen internetin väistämätön kehittyminen tulee aiheuttamaan vallankumouksen. Yrityksille avautuu uusia tilaisuuksia, mutta samalla syntyy täysin uusia kilpailijoita. Saksa on jo voimalla liikkeellä omalla Industrie 4.0-ohjelmallaan, joka yhdistää maan vahvan osaamisen teollisuudessa, automaatiossa ja ICT-alalla. Yhdysvalloissa puolestaan muutosta ajaa muun muassa teollisuusjätti General Electric, jonka teettämässä raportissa arvioidaan teollisen internetin synnyttävän tuhansien miljardien kasvusykäyksen talouteen. Suomelle teollinen internet on mahdollisuus ja samalla pakko. Jos yritykset uudistavat toimintaansa, ne voivat vallata merkittäviä uusia markkinoita. Paikalleen pysähtyvät yritykset puolestaan menettävät asemiaan. Niiden tuotteiden ja palveluiden kilpailukyky heikkenee ja pääsy kansainvälisiin verkostoihin vaikeutuu. Tämän muutoksen hallintaan ja kehityksen uudelleen suuntaamiseen tarvitaan myös Oulun seudulla merkittäviä uusia toimenpiteitä, kuten International Sales Promotion-hanke sekä TeollisuusForum. International Sales Promotion -hankkeen (ISP) tavoitteena on tunnistaa ja saada uusia asiakkuuksia Oulun alueen ICT-yrityksille nopealla aikajänteellä. TeollisuusForum on keskeinen työväline Oulun alueen teollisuuden kehittämiseksi. Yhtenä tärkeimpänä teemana onkin Teollisuus ja ICT. Näin voidaan työllistää vapautumassa olevaa työvoimaa ja saada osaajat jäämään Oulun alueelle. ISP on Euroopan aluekehitysrahaston ja Pohjois-Pohjanmaan Liiton ja Oulun Kaupungin rahoittama ja hallinnoima hanke, jota BusinessOulu toteuttaa. Hanke tukee alueen yrityksiä kansainvälisten asiakkuuksien tunnistamisessa. Tavoitteena on saada yrityksille merkittäviä liiketoiminnallisia avauksia valituilla kohdemarkkina-alueilla ja valituista kohdesegmenteissä. Tässä ISP-hankkeen toimenpiteessä, ICT:n mahdollisuudet Teollisuudessa, on selvitetty miten alueen ICT-yritykset voivat auttaa perinteisten teollisuudenalojen yrityksiä uudistumaan. Selvityksessä on pureuduttu viiden teollisuusalan tarpeisiin, jotka voivat erota toisistaan merkittävästikin. Raportissa käydään läpi, mitä mahdollisuuksia ICT avaa energia-alalle, kaivosteollisuudelle, infrarakentamiseen, logistiikkaan ja rakentamiseen. Raportti erittelee eri alojen erityistarpeita ja digitaalisia osaamisalueita, joita kukin ala tarvitsee uudistumisessa. Näin laaja toimialakohtainen tarkastelu on ainutlaatuinen Suomessa, joten toivomme raportin hyödyttävän myös seutukunnan ulkopuolisia yrityksiä. 5

6 Tavoitteena on saada yrityksille merkittäviä liiketoiminnallisia avauksia 6

7 2. ICT JA TEOLLISUUS YHDISTÄVÄT VOIMANSA Oulun seudun ICT-yritykset ja viiden teollisuustoimialan yritykset etsivät yhteistyössä kehityskohteita. International Sales Promotion -hankkeen aikana syntynyt verkottuminen tuotti merkittäviä kehityskohteita ja uusia liikeideoita. Oulun seudulle on kehittynyt yliopiston, VTT:n ja menestyneiden yritysten kuten Nokian kautta noin ICT-alan työpaikkaa viimeisen 25 vuoden aikana. Toimialan noin 270:sta ICT-yrityksestä lähes jokainen on kohdannut viime vuosina suuria muutoksia. Useimmille se on tarkoittanut aikaisemmin niin tärkeiden resurssien uudelleenjärjestelyjä ja jopa henkilöstön irtisanomisia. Toisille se on mahdollistanut kasvun hyvien ammattilaisten saatavuuden lisääntyessä. Toimialan murros on myös suuri mahdollisuus. Seudun poikkeuksellisen laajalla ICT:n osaamisella sinertää merkittävät mahdollisuudet oman toimialan ulkopuolella. Toimialahaastattelujen perusteella uusilla toimialoilla on löydettävissä liiketoimintamahdollisuuksia, kun ymmärrys toimialan määräävistä tekijöistä on ensin sisäistetty. Valveutuneet kansainväliset yritykset ovat huomanneet mahdollisuuden. Korkea osaaminen on houkutellut erityisesti Telecom-alan kansainvälisiä yrityksiä perustamaan tuotekehitysyksiköitä Ouluun. Kansainvälisiä tulijoita ovat olleet muun muassa Ericsson, Texas Instruments, Broadcom, Google, ARM ja Yota Devices. Lisäksi Nokia Solutions and Networks on aktiivisesti kasvattanut yhtiön suurinta yksikköä palauttamalla Oulun yksikköönsä jo kertaalleen Aasiaan vietyä suunnittelutyötä. Alueen maailmanluokan osaamiselle elektroniikan ja ohjelmisto-teknologian alueilla on hyvät mahdollisuudet löytää uusia liikeideoita perinteisillä teollisuuden alueilla. Toimialojen kanssakäyminen on ollut perinteisesti rajallista ja kehittynyt pienten askelten kautta toimialojen omassa ohjauksessa. ICT ja teollisuus verkottuvat International Sales Promotion -hankkeen ja toteutetun selvityksen kantava ajatus on edistää ICT-yritysten yhteistyötä oman toimialan ulkopuolelta tulevien yritysten kanssa. Hankkeessa kartoitettiin perinteisten toimialojen käytössä olevia teknologiaratkaisuja. Niitä verrattiin saatavilla olevaan uusimpaan teknologiaan. Tätä kautta pystyttiin monen yrityksen ja toimijan ryhmätöissä arvioimaan teknologian suomia uusia ratkaisuja. Toimialojen yhteinen lähentyminen ja verkottuminen vahvistavat alueen pk-sektorin yritysten kilpailukykyä. Useimmilla yrityksillä on ollut pienuudestaan huolimatta suora asiakassuhde paikallisiin suuriin ICT-toimijoihin. Niillä ei kuitenkaan ole ollut riittävästi resursseja asiakaspohjan laajentamiselle. Kompastuskiveksi on noussut uusasiakashankinta uusilla toimialoilla ja kansainvälisillä markkinoilla. 7

8 Kaikki tunnustavat suurempien kokonaisuuksien menevän helpommin kaupaksi kansainvälisille toimijoille, mutta sen edellyttämiä toimenpiteitä joudutaan vielä harjoittelemaan. Erityisesti verkostoitumisen ja yhteistarjonnan kokoamisessa on edelleen opittavaa. Tämä korostuu ulkomaille tähtäävässä tarjonnassa. Monilla alueen ICT- yrityksillä on välillisesti asiakkaita ulkomailla. Yksin ulkomaille mentäessä pienten yritysten erityisosaaminen jää helposti huomiotta pienen kokonsa tai kokeneiden vientiresurssien puuttuessa. Selvityksessä on koottu kunkin toimialan merkittävien yritysten haastatteluista kokonaisnäkemykset toimialan toimintaympäristöstä ja tulevaisuuden näkymistä ICT-yritysten kannalta. Selvitystyössä ja marraskuussa 2013 toteutetuissa workshopeissa kunkin toimialan johtavia yrityksiä ja joukko ICT-yrityksiä on edelleen kehittänyt malliratkaisuja arvioimalla seuraavia asioita: 1 Liiketoimintaympäristö Suomessa ja muissa Pohjoismaissa 2 Nykyinen ICT:n käyttö 3 ICT:n mahdollisuudet 4 Ratkaisut Hankkeen tavoitteena oli muodostaa realistinen kuva ICT:n käyttöasteesta ja mahdollisuuksista. Selvityksessä haastateltiin merkittävä määrä toimialojen vaikuttajia ja toimiala-asiantuntijoita. Haastatteluista saadun palautteen perusteella muodostettiin toimialakohtainen kuva ICT:n nykyisestä käyttöasteesta ja ennen kaikkea sen suomista uusista mahdollisuuksista. Lopputuloksena löytyi merkittäviä ongelmakohteita ratkaistavaksi uusimmalla ICT-osaamisella. Se tuotti jokaiselta toimialalta ICT-yrityksille 3-5 liikeideaa pohdittavaksi. Kyselypalautteiden mukaan mukana olleet ICT-yritykset arvostivat eri toimialojen vaikuttajien mukanaoloa ja tilaisuutta suoriin keskusteluihin. Alueen ICT- yritysten lisäksi VTT:n ja yliopiston asiantuntijoita oli mukana pohtimassa kunkin toimialan tarpeita ja viimeisimpiä teknologiaratkaisuja. Tukea ICT-teollisuuden kasvumahdollisuuksien näkymiin saatiin tutkimusyritys Marketvision joulukuussa 2013 päivittämästä Suomen IT-markkinoiden kehityksiä- tutkimuksesta. Ennusteen mukaan IT-kokonaismarkkinoiden kasvu nopeutuu 2,8 prosenttiin vuonna Vetoapuna toimivat jälleen hyvin kasvavat ohjelmistomarkkinat. IT-markkinat sinnittelivät viime vuonna kasvualana lähes kaikista muista toimialoista poiketen. Ohjelmistomarkkinoiden osuus on reilu viidennes IT-markkinoiden kokonaisarvosta, ja Marketvision kasvuennuste vuodelle 2014 on tasan neljä prosenttia. Ohjelmistomarkkinoiden kasvun kärjessä vuonna 2014 ovat tutkimusyrityksen mukaan business intelligence, sisällön ja dokumenttien hallinta, tietoturva ja CRM-ohjelmistot. Näitä on käytössä kaikilla teollisuusaloilla, ja ne muodostavatkin ICT:n käytön perustason haastattelumme kohteina olleissa teollisuustoimialoissa. ISP-hanke osoitti, että nyt on aika luoda pidemmälle meneviä ratkaisuja. 8

9 9

10 Kantava ajatus on edistää ICT-yritysten yhteistyötä oman toimialan ulkopuolelta tulevien yritysten kanssa. 10

11 3. KAIVOSTEOLLISUUDEN PROSESSEIHIN TEHOA Koko tuotantoprosessin optimointi on kaivosteollisuuden keskeinen tavoite. Tämä synnyttää kysyntää muun muassa ohjelmistoratkaisuille, mittaustekniikalle ja sensoreille. Pohjois-Kalotin alueella on odotettavissa kaivosteollisuuteen noin 13 miljardin investoinnit vuoteen 2020 mennessä. Älykkäillä ratkaisuilla tulee olemaan noissa investoinneissa merkittävä rooli. Se puolestaan tarjoaa ICT-yrityksille huomattavia liiketoimintamahdollisuuksia. Sekä louhinta- että rikastusprosessit ovat pääomavaltaista perusteollisuutta, jossa käsiteltävän raaka-aineen määrä ratkaisee halutun saannon. Prosessin tehokkuus määrittää kannattavuuden ja uusimmat, kehittyneet menetelmät ovat mahdollistaneet pienempien pitoisuuksien löydösten hyödyntämisen. Pohjoismaiset kaivokset ovat edelläkävijöitä ICT:n ja automaation soveltamisessa. Erityisesti rikastusprosessi on kehittynyt pitkälle, ja alan teknologiatoimittajat ovat saavuttaneet merkittävän maailmanmarkkina-aseman. Oulu Mining School on investoinut koerikastamoon mahdollistaen tutkimuksen ja tuotekehityksen jatkumisen jo yliopiston puitteissa. Tuotantoprosessin jatkuva kehittäminen on kuitenkin edelleen välttämätöntä. Kaivosyhtiö on raaka-aineen tuottaja, jonka oma mahdollisuus vaikuttaa tuotteen hintaan on minimaalinen. Tuotteen hinta määräytyy kansainvälisissä raaka-ainepörsseissä. Siksi kaivoksen kannattavuuden avaintekijä on tuotantokustannuksien minimoiminen Alan näkymät: kaivosteollisuudessa vahvat kasvuodotukset Kehittyvien markkinoiden talouden kasvu ja elintason nousu tulevat lisäämään sekä jalo- että perusmetallien kysyntää. Siitä syntyy perusta kaivostoiminnan volyymin kasvulle. Suomessa malmintuotannon liikevaihto noin kuusinkertaistui kymmenessä vuodessa 650 miljoonan euron tasolle vuoteen 2011 mennessä. Kasvun veturina toimivat Aasian taloudet. Talouden laskukausi on hillinnyt kaivosbuumia. Tuotannossa olevien kaivosten laajennuksia ja uusia kaivoshankkeita on kuitenkin suunnitteilla kotimaassa noin 3,5 miljardin euron arvosta Suomessa toimivat kaivosyhtiöt ovat pääosin kansainvälisiä kuten esimerkiksi Agnico-Eagle ja First Quantum Kevitsa. Yhteistyö näiden kanssa on mahdollisuus laajentaa markkina-aluetta kaivosyhtiöiden ulkomailla toimiviin kaivoksiin. 11

12 Laite- ja konevalmistuksessa kotimassa on vahvaa teknologiaosaamista, jonka kirkkaita tähtiä ovat muun muassa nykyään Sandvikille kuuluva Tamrock, Metso Automaation osana oleva Metso Minerals, Normet ja Outotec. Ruotsin kaivostoiminnan kaksi tärkeintä yritystä ovat ruotsalaiset LKAB (liikevaihto 3,1 miljardia euroa 2012) ja Boliden (liikevaihto 4,6 miljardia euroa). Yhtiöiden palveluksessa on yhteensä noin henkeä. Lisäksi Ruotsissa on kymmenkunta pienempää kaivosyhtiötä. Lähivuosien merkittävin hanke on LKAB:n 800 miljoonan investointi Svappavaraan. Ruotsissa on Suomen tapaan vahvoja laitevalmistajia kuten Atlas Copco ja Sandvik. Norja panostaa kaivosteollisuuteen ja metallikaivosten merkitys on kasvussa kivimurskan ja muun hyötykiven kuten Altan liuskekiven lisäksi. Maaperän kartoitus ei ole varsinkaan pohjoisella alueella yhtä pitkällä kuin Suomessa ja Ruotsissa. Kaivannaisteollisuus on Norjassa liikevaihdoltaan samankokoinen kuin Suomessa. Norjan maanalaisten malmivarojen suuruus on arvioitu kuitenkin jopa 200 miljardin euron suuruiseksi, joten kaivosteollisuus tulee moninkertaistumaan tulevina vuosina. Faktaa kaivosteollisuudesta Suomen kaivosteollisuuden liikevaihto 1,48 miljardia euroa (v. 2012) Kaivoshankkeita Suomessa suunnitteilla noin 3,5 miljardin euron arvosta Kaivokset ja kaivoshankkeet pääosin Itä- ja Pohjois-Suomessa Louhinnan arvioidaan ainakin viisinkertaistuvan vuoden 2011 tasosta vuoteen 2020 mennessä Vuosina kasvuvaihe hiljaisemman kauden jälkeen Pohjois-Ruotsin kaivosinvestoinnit vuoteen 2020 mennessä 4 5 miljardia euroa Pohjois-Norjan kaivosinvestoinnit vuoteen 2020 mennessä noin kaksi miljardia euroa Alan investoinnit Pohjois-Kalotin alueella (mukaan lukien Kuolan alue) noin 13 miljardia euroa vuoteen 2020 mennessä. 12

13 KAIVOKSEN VAIHEET Esimerkkejä kaivoksen elinkaaren eri vaiheista. Muutamia kaivosyhtiöitä esimerkkeinä. Malmin etsintä X v Selvitys- ja suunnitteluvaihe X 5 10 v Anglo American Sakatti Mawson Rompas Northland, Hannukainen Yara Suomi Sokli Gold Filelds APP Suhanko Ranua Akkerman Expli. Mustavaara Kelibert Oy, Kaustinen Nordkalk Ruona-oja Rakentamis- ja investointivaihe 2 3 v Tuotantovaihe X v Agnico-Eagle laajennus Silver Resources, Taivaljärvi LKAB Mertainen LKAB Leveäniemi Agnico-Eagle Kittilä Outokumpu Chrome Oy First Quantum Kevitsa Talvivaara Oy Belvedere Hitura Inmnet Pyhäsalmi Nordic Mines Laiva Endomines Ilomantsi Dragon Mining Pyhäsalmi Mine Oy Kylylahti Copper Oy Northland R, Kaunisvaara LKAB Kiruna ja Malmberget Boliden Aitik, Gållivare LKAB Gruvberget Sydavaranger, Kirkkoniemi Kuva 1. Kaivosteollisuuden eri vaiheessa olevia Pohjoismaisia yrityksiä 13

14 KAIVOSTEOLLISUUS Laajemmin ottaen kaivannaisteollisuus koostuu kaivosteollisuudesta, niitä palvelevista urakoitsijoista, palveluiden tuottajista (mm. kunnossapito- ja kuljetuspalvelut) sekä alan laitevalmistajista. Kaivosyhtiöt Outokumpu Oy Kemin kaivos, Agnico-Eagle Kittilän Kaivos, Talvivaara Oy Kairaus tuotanto malminetsintä Louhinta Suunnittelu poraus, lastaus kuljetus Kunnossapito Louhos kaivoskoneet Prosessi murskaus, rikastamo, kuljettimet, raaka-aineet Prosessin kunnossapito Tukipalvelut Turvallisuus Tutkimuspalvelut GTK Kairausurakointi ADC Urakointsijat Louhinta Tapojärvi Oy Konepalvelut Kunnossapito urakoitsija Prossessi Palvelut Kujetukset KP-palvelut? Kehityspalvelut Automaatio Tukipalvelut? Ohjelmistot Geologia Kaivossuun. Kupi, tuotteet ja palvelut Häggblom Oy Norrhydro Oy Nordlift Oy Konetoimittajat Kairakoneet ADC Oy Kaivoskoneet Normet Oy Mantsinen Oy Järjestelmä- ja laitetoimittajat Metso, Sandvik ABB Paakkola Heat-It Ohjelmistot JDE Luvat, valvonta Tukes Projektipalvelut Ahma Group Oy Kehitys VTT Fleximine Oulun Yliopisto Kuva 2. Kaivoksen eri toimijoita 14

15 3.2. Digitalisoitavaa kaivosteollisuuden kaikissa vaiheissa Kaivosteollisuuden prosessi voidaan jakaa karkeasti kolmeen päälohkoon: 1 kaivoksen geologia ja kaivossuunnittelu, 2 louhinta, mukaan lukien sisäiset kuljetukset, 3 metallien talteenotto. Käynnistyvien kaivosten prosessi on vielä kehitysvaiheessa. Siihen sisältyy paljon manuaaliohjausta ja valvontaa kuten metsäteollisuudessa 60- ja 70 -luvulla. Kaivosteollisuudessa tulee kuitenkin tapahtumaan vastaava kehitys kuin metsäteollisuudessa, joka on viime vuosikymmenien aikana kehittänyt ja automatisoinut prosessejaan. Samalla metsäklusteriin on syntynyt kone- ja mittalaitevalmistajien ja asiantuntijoiden verkosto. Ulkomaisessa omistuksessa olevat kaivosyhtiöt noudattavat pitkälti emoyhtiön toimintaperiaatteita. Paikallisen osaamisen näyttöjen perusteella kaivokset ovat kuitenkin saaneet kehittää ja ottaa käyttöön pohjoismaisia toimintatapoja ja ratkaisuja. Tätä kautta tulee todennäköisesti tapahtumaan osaamisen siirtoa Suomessa toimivista kaivoksista emoyhtiöiden muihin kaivoksiin. Alan keskeinen tavoite on suunnittelemattomien seisokkien minimointi, prosessien saannon ja tehokkuuden optimointi. Ratkaisuna nähdään tuotannon avainkoneiden kunnossapito ja ennakkohuolto, prosessien uudenlaisten mittausten kehittäminen ja reaaliaikainen ohjaus anturitekniikkaa ja tietokantoja soveltamalla, sekä kunnossapidon tietojen ja ohjauksen integrointi kaivoksen ohjausjärjestelmään. Huolto perustuu nykyisin pääosin koneiden ja laitteiden käyttötuntien seurantaan. Sitä täydentää välillinen seuranta, joka voi tarkoittaa esimerkiksi sähkömoottorin energiakulutuksen muutoksen analysointia. Kun kulut poikkeavat trendistä, laitteessa on todennäköisesti häiriötilanne, joka täytyy korjata. Jatkossa reaaliaikainen seuranta sensoreilla tulee yleistymään. Esimerkkejä ovat muun muassa avainkoneiden kriittisten komponenttien kuten laakereiden kunnon valvonta, nostohissien vaijereiden kunnonvalvonta, järeiden lastauskoneiden kriittisten rakenteiden väsymisen ja hiusmurtumien seuranta. Ammattitaitoisista kuljettajista on pula ja sen vuoksi koneen ohjaukseen tulee lisätä automaatiota, itseohjautuvuutta ja valvontoja. Koneiden ja laitteiden ohjausjärjestelmä tuottaa konekohtaista suoritetietoa ja koneen toiminnan sekä kunnossapidon seurantatietoa. Tavoite on integroida koneiden järjestelmät osaksi kaivoksen järjestelmää. Ongelman muodostavat erityyppiset konekohtaiset järjestelmät, jotka tarvitsevat siirtojärjestelmän kaivoksen ja koneen järjestelmän välille. 15

16 Toistaiseksi standardisointi ja käytännöt puuttuvat. Metsäteollisuudessa puunkorjuun, kuljetusten, suoritteiden kirjauksen ja koko ketjun integrointi on viety hyvin pitkälle. Se voisi toimia toimintamallina koko ketjun tiedonhallinasta. Tuotantokoneiden etävalvonta yleistyy. Seurannan kohteena voivat olla muun muassa suoritteet, koneiden kunto sekä kunnossapidon ohjeistus ja ennakointi. Kunnossapidon ennustettavuuden ansiosta voidaan ottaa käyttöön uusia toimintamalleja koneen myynnissä. Kone voidaan kertainvestoinnin sijasta myydä esimerkiksi tietyllä kuukausisummalla, mikä sisältää kunnossapidon. Koneen sijasta konevalmistaja myy suoritekapasiteettia tietyllä kokonaishinnalla. Louhinnan prosessi on infra-urakoinnin luonteista toimintaa ja sen sovittaminen kaivoksen järjestelmiin on tulevia kehityskohteita ICT:n mahdollisuudet kaivosteollisuudessa Seuraavassa on poimittu tärkeimmät kehityskohteet, joissa ICT-teknologia voi tarjota merkittävää tukea kaivosteollisuudelle. Luotettava tietoverkko kaivosalueelle Kaivosten tarpeet tarjoavat Oulun alueen ICT-yrityksille liiketoimintamahdollisuuden, joka on skaalattavissa pohjoismaisille ja myös globaaleille markkinoille. Valtaosassa maanalaisista kaivoksista tietoverkko on edelleen kynä ja paperi -tasolla. Tietoverkko on myös turvallisuustekijä, johon turvalaitteet on integroitu. Nämä seikat osaltaan lisäävät verkon kehityksen painoarvoa. Tuotantolaiteet integroituvat Toiminnan ohjaus ja seuranta perustuvat tuotantoon vietävään ja sieltä tuotavaan informaatioon. Sekä kaivosyhtiön omissa että aliurakoitsijoiden koneissa on käytössä mobiilit päätelaitteet, joilla vastaanotetaan ja tuotetaan tuotantoinformaatioita. Järjestelmien käyttöliittymien kehitys ja integrointi kaivosten kokonaisjärjestelmään on tärkeä kehityskohde. Yhtenä osana tuotantolaitteita on tuotannon päästöjen ja puhdistusprosessien seuranta ja ohjaus. Sensorit ja langaton tiedonsiirto tarjoavat mahdollisuudet reaaliaikaiseen tiedon saatiin. Se antaa lisäaikaa reagoida kriittisiin muutoksiin esimerkiksi prosessivesien pitoisuuksien tai määrän muuttuessa. Älykkäämpiä koneita kaivoksiin Työkoneiden käytössä on kaksi kehityssuuntaa. Koneisiin tulee automaattisia työkiertoja, jotka helpottavat kuljettajan toimintaa ja nopeuttavat koneen toimintaa optimoimalla automaattisesti liikeratoja.automaation tavoite on myös osittain etäohjauksessa ja osittain automaatioilla toimivat koneet, joissa hyödynnetään kamera-, skannaus- ja sensoriteknologioita kuten esimerkiksi Sandvikin ja Atlas Copcon etälastauskoneissa. 16

17 Toisaalta koneisiin tulee kuljettajan toimintaa ohjaavia ja valvovia toimintoja, joiden tavoitteina ovat koneen oikeat käyttötavat ja virheellisten käyttötapojen esto. Konevalmistajien tarpeita voidaan toteuttaa kameratekniikan ja sensoritekniikan avulla. Konevalmistajat tarvitsevat myös omaan palvelukseensa alan osaajia. Kunnossapito ennakoivaksi Ennakoivan huollon merkitys tulee kasvamaan, koska sen tuloksena käyttöastetta pystytään nostamaan. Ennakkohuolto auttaa merkittävällä tavalla kaivoksen toiminnan optimoinnissa. Ennakoivan huollon ohjelmistojen ja järjestelmien kehitys on lupaava mahdollisuus ICT-toimijoille. Sensoreiden käyttö koneiden avainkomponenttien kunnon valvontaan sekä tiedonsiirtoon tuo säästöjä. Kaivosten vaativiin olosuhteisiin tarvitaan vaatimukset täyttävät, luotettavat sensorit. Turvallisuus paranee Kameratekniikan ja skannauksen sovelluksilla on mahdollisuus suorittaa riskejä sisältävät toimenpiteet etäohjauksella. Sensorien integrointi maanalaisen kaivoksen ilmastoinnin ohjaukseen puolestaan on huomattava kehitysmahdollisuus. Alan keskeinen tavoite on suunnittelemattomien seisokkien minimointi. 17

18 18

19 4. ENERGIATEOLLISUUDELLE LISÄÄ ÄLYKKÄITÄ TUOTANTOMENETELMIÄ Hajautetut tuotantomallit yleistyvät energiatuotannossa. Muutos vaatii lisää älyä sähköverkoilta. Öljy- ja kaasuteollisuus puolestaan investoivat tuotantomenetelmiin saadakseen mahdollisimman suuren osan varannoista tuotantoon. Ilmastopolitiikka vahvistaa uusiutuvan energiatuotannon kehittymistä, mikä puolestaan synnyttää nykyistä pienimuotoisempia ja hajautetumpia tuotantomalleja. Tämä taas vaatii huomattavia investointeja sähköverkkoon, jonka täytyy sopeutua uusiin sähköntuotannon muotoihin. Älykkäiden ratkaisujen kysyntä kasvaa kehityksen imussa. Samaan aikaan Suomen lähialueilla tehdään kymmenien miljardien investoinnit öljyn ja kaasun porauksiin, satamiin ja energiatuotantoon liittyviin oheistoimintoihin. Alan toimijoita kiinnostaa luonnollisesti, millä tavalla ICT voi kehittää öljy- ja kaasuteollisuuden prosesseja Alan näkymät: energia-alalla kestävää kasvua Suomessa energian kulutuksen odotetaan kasvavan pitkällä tähtäyksellä voimakkaasti. Globaalisti kulutus kasvaa alan arvioiden mukaan noin 30 prosenttia vuoteen 2035 mennessä. (IEA World Energy Outlook, Energiateollisuus ry). Sähkön hinta on kolminkertaistunut Suomessa vajaassa 15 vuodessa eurooppalaiselle tasolle. Nopea nousu alkoi päästökaupan käynnistyttyä vuonna Taantuma on kuitenkin hidastanut hintojen nousua. Päästöoikeuksilla oli tarkoitus ohjata sähkön tuotantoa hiilidioksidivapaaseen suuntaan niin, että hiilen, öljyn ja kaasun käyttö sähkön tuotantoon kallistuisi suhteessa muuhun tuotantoon. Pohjois-Amerikan liuskeöljy- ja kaasulöydökset ovat pitäneet kivihiilen hinnan alhaalla. Se on hidastanut uusiutuvien energialähteiden kuten tuuli- ja aurinkoenergian käyttöönottoa. Euroopan komissio tulee löysentämään uusiutuvan energian tavoitteita energia- ja ilmastopaketissa. Nykyiset tavoitteet ovat johtaneet liian suuriin julkisiin tukiin. Suomessa tärkeimmät energianlähteet ovat ydinvoima, vesi, kivihiili, maakaasu, puupolttoaineet ja turve. Tuulivoiman osuus on pieni, mutta kasvussa. Vuotuinen tuontisähkön osuus on ollut noin 20 prosenttia vuonna 2012 ja 2013, ja pääosa tuontisähköstä ostetaan Ruotsista. Energiateollisuus ry:n arvion mukaan energiainvestointien yhteissumma oli vuonna 2013 noin 1,9 miljardia euroa. Toimiala on teollisuussektoreista suurin investoija. Ruotsin sähköenergiasta ydinvoimalat tuottavat vajaat 40 prosenttia. Vesivoimalla tuotetaan 19

20 noin 48 prosenttia. Fossiilisilla energianlähteillä sekä bioenergialla tuotetaan kahdeksan prosenttia ja tuulivoimalla kaksi prosenttia maan sähköstä Norja kattaa sähköllä noin puolet kokonaisenergiantarpeestaan. Lähes kaikki sähkö tuotetaan vesivoimalla. Sähkön ja lämmön tuotantokapasiteetin arvioidaan nousevan jopa 180 terawattituntiin vuoteen 2020 mennessä. Tammikuussa Statnett päätti Norjan kaikkien aikojen suurimmasta kotimaan sähköverkon laajennusprojektista, jolla turvataan sähköntoimitus Pohjois-Norjaan. Suunniteltu sähkölinja kulkee 512 kilometriä Ofotenista Hammerfestiin, ja se on tarkoitus toteuttaa kolmessa osassa. Ensin mainitulle osuudelle tarve on suurin, ja se myös rakennetaan ensin. Viimeinen Hammerfestiin yltävä osuus rakennetaan, jos öljy- ja kaasualan sähköntarve Hammerfestissa ja lähialueilla kasvaa merkittävästi. Norjan öljy- ja kaasuteollisuus investoi vuonna 2014 noin 28 miljardin euron edestä. Öljyn tuotantoluvut ovat kuitenkin laskussa. Vuonna 2011 Norjan öljykentät tuottivat yli kaksi miljoonaa barrelia öljyä päivässä. Kuuden ensimmäisen kuukauden tuotantoluvut vuonna 2012 olivat öljyhallituksen mukaan viisi prosenttia alhaisemmat kuin edellisenä vuonna. Öljy- ja energiaministeriön mukaan öljyntuotanto voi pudota jopa puoleen nykyisestä seuraavan kymmenen vuoden kuluessa ilman tarpeellisia investointipäätöksiä ja kaikkien tuottajien aktiivisuutta. Joidenkin arvioiden mukaan nykyisten öljykenttien resursseista vain alle puolet hyödynnetään. Ministeriö onkin peräänkuuluttanut tuottajien velvollisuutta hyödyntää kaikki hyödynnettävissä olevat resurssit. Tämä puolestaan edellyttää entistä tehokkaampia tuotantomalleja, joissa hyödynnetään uusinta teknologiaa. Siinä piilee suuri mahdollisuus myös suomalaiselle ICT-teollisuudelle. Öljy- ja kaasualan alueellinen painopiste on tunnetusti jo pitkään siirtynyt kohti pohjoista. Tätä kehitystä vahvisti öljy- ja energiaministeriön kesäkuussa 2012 avaama 22. lupakierros: 86 uudesta etsinnälle ja tuotannolle avatusta karttalohkosta tai lohkon osasta peräti 72 sijaitsee Barentsinmerellä, loput 14 ovat Norjanmerellä. Statoilin on kerrottu suunnittelevan noin miljardin euron investointia öljysatamaan ja tuotantolaitokseen Finnmarkin rannikolle. Sijoituspaikaksi on pohdittu joko Veidnesetiä Nordkappin kunnassa tai Markoppia Kvalsundin kunnassa. Maalla sijaitsevan tuotantolaitoksen rakentaminen vaatii kuitenkin huomattavasti enemmän resursseja kuin offshore-laitos, joten lopullinen ratkaisu riippuu loppuvuonna 2012 Skrugardin kentällä tehtävistä etsintäporauksista. 20

21 Faktaa energiatuotannosta Suomessa toimii noin 120 sähköä tuottavaa yritystä. Voimaloita on noin 400, joista puolet on vesivoimalaitoksia. Ydinvoimalat tuottavat neljänneksen sähköstä Suomessa. Maamme sähköntuotanto on moneen maahan verrattuna hajautettua. Sähköstä lähes kolmannes tuotetaan yhdistetyissä voimaloissa lämmöntuotannon yhteydessä. Vuoden 2013 energiainvestoinnit olivat noin 1,9 miljardia euroa. Ruotsissa ydinvoimalat tuottavat 40 prosenttia sähköenergiasta ja vesivoimalat noin 48 % Norjassa lähes kaikki sähkö tuotetaan vesivoimalla. Tammikuussa Statnett päättinorjan kaikkien aikojen suurimmasta sähköveron laajennusprojektista. Faktaa öljy- ja kaasuteollisuudesta Norjan öljy- ja kaasuteollisuuden odotetaan investoivan vuonna 2014 noin 28 miljardia euroa. Öljyn tuotantoluvut ovat laskussa. Maan öljy- ja energiaministeriön mukaan öljytuotanto voi jopa puolittua 10 vuodessa ilman tarpeellisia investointeja. Arvioiden mukaan vain puolet öljykenttien resursseista hyödynnetään. Raakaöljyn vienti on noin kolmannes Norjan kokonaisviennistä. Öljy- ja kaasualan painopiste on siirtynyt kohti pohjoista jo vuosien ajan Digitalisoinnissa meneillään murros ICT:n käyttöaste on jo varsin korkea energiatuotannossa. Tällä hetkellä ala käy läpi murrosta, jossa koneet ja järjestelmät saavat yhä enemmän aistikykyjä, toimintoja ja koneälyä. Järjestelmät verkostoituvat sekä keskenään että internetissä olevien tietovarantojen sekä niitä hyödyntävien ihmisten kanssa. Prosessien ohjaamisen on oltava täsmällistä, ja tiedon tulee siirtyä autonomisten järjestelmien välillä nopeasti, varmasti ja turvallisesti. Informaatio- ja kommunikaatioteknologioiden (ICT), automaation ja kehittyneiden datan analyysimenetelmien yhdistelmänä syntyy teollinen internet, joka luo merkittäviä mahdollisuuksia tehostaa teollisia prosesseja sekä tuottaa uutta palveluliiketoimintaa. Samaan aikaan on syytä muistaa, että poliittiset päätökset vaikuttavat energia-alaan enemmän kuin useimpiin muihin toimialoihin. Ala on strategisesti tärkeä kaikille valtiolle, ja ilmastopolitiikka vaikuttaa päätöksiin vahvasti. Valtiot vaikuttavat koko arvoketjuun energian eri tukimuodoilla ja verotuksella sekä myös sähkömarkkinoiden säätelyllä. Toimiala pitääkin epävarmoja olosuhteita investointeja hidastavana tekijänä. Säätelyn hajautuminen hidastaa Euroopan sähkömarkkinoiden yhtenäistämistä. Sääntely luo kuitenkin tietyille pelaajille mahdollisuuksia kehittää esimerkiksi tuotteita, joiden avulla voidaan osoittaa, että sähkön laatu on sähkömarkkinoiden vaatimusten mukaista. 21

Työkoneet, tuotekehitys ja muotoilu

Työkoneet, tuotekehitys ja muotoilu Työkoneet, tuotekehitys ja muotoilu Sampo Oy, puimurin kehitys, vasemmalla luonnos ja oikealla valmis tuote Normet Oy, kaivosajoneuvon kehitys Tana Oy, kaatopaikkajyrän kehitys Logset Oy, Titan harvesterin

Lisätiedot

Energiatoimiala 12.11.2013

Energiatoimiala 12.11.2013 Energiatoimiala 12.11.2013 Space Systems Finland Oy Vastuussa Energiatoimialasta hankkeessa Fokus: turvallisuuskriittiset järjestelmät eri toimialoilla kuten energia, ydinvoima, lääketieteelliset laitteet

Lisätiedot

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Mynämäki 30.9.2010 Janne Björklund Suomen luonnonsuojeluliitto ry Sisältö Hajautetun energiajärjestelmän tunnuspiirteet ja edut Hajautetun tuotannon teknologiat

Lisätiedot

Kaivannaisteollisuus ry

Kaivannaisteollisuus ry Kaikki kaivokset ovat tärkeitä kaikki kaivokset ovat erilaisia Kaivannaisteollisuus ry Suomessa toimivan kaivostoimialan yhteistyöjärjestö, johon kuuluu 48 jäsentä. Kaivokset muodostavat yhdessä metallien

Lisätiedot

Elämä rikkidirektiivin kanssa - seminaari

Elämä rikkidirektiivin kanssa - seminaari Elämä rikkidirektiivin kanssa - seminaari Tampereen Messu- ja Urheilukeskus Keskiviikko 17.4.2013 Tarmo Tuominen Puheenjohtaja, Kaivannaisteollisuus ry Kaivannaisteollisuus ry: KAIVOSTEOLLISUUDEN ÄÄNI

Lisätiedot

Martti Korhonen: kehittämiseen (Kuusamo 24.2.2012)

Martti Korhonen: kehittämiseen (Kuusamo 24.2.2012) Martti Korhonen: Ympäristönäkökulma äkök kaivostoiminnan kehittämiseen (Kuusamo 24.2.2012) Suomen tärkeimmät kaivokset Kaivosinvestoinnit 2008-2011 > 1,3 Mrd Tulevat investoinnit 2012-2017 > 3 Mrd Kaivostoiminnan

Lisätiedot

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013 Energiasektorin globaali kehitys Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013 Maailman primäärienergian kulutus polttoaineittain, IEA New Policies Scenario* Mtoe Current policies scenario 20

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Huhtikuu 2015 Varsinais-Suomen talonrakentamisen suhdannetilanne pysynee yhä ennallaan Varsinais-Suomen talonrakentamisen

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Sami Pakarinen Kimmo Anttonen Huhtikuu 2016 Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne hyvin tyydyttävä Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne jatkunee tänä vuonna

Lisätiedot

INFRA-ALA & ICT TARPEET JA MAHDOLLISUUDET

INFRA-ALA & ICT TARPEET JA MAHDOLLISUUDET INFRA-ALA & ICT TARPEET JA MAHDOLLISUUDET WORKSHOP 28.11.2013 MARKO MÄENPÄÄ RAMBOLL FINLAND ESITYKSEN SISÄLTÖ Ramboll Yleistä infra-alasta Trendit ja haasteet Mahdollisuuksia ICT yrityksille 2 Image size:

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Lokakuu 2014 Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on jokseenkin tyydyttävä Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Metson menestystekijät Pörssisäätiön pörssi-ilta 28.3.2014 Espoo Matti Kähkönen Toimitusjohtaja

Metson menestystekijät Pörssisäätiön pörssi-ilta 28.3.2014 Espoo Matti Kähkönen Toimitusjohtaja Metson menestystekijät Pörssisäätiön pörssi-ilta 28.3.2014 Espoo Matti Kähkönen Toimitusjohtaja Sisältö Metso yrityksenä Strategiamme Taloudellinen kehitys 2 Metso Pörssi-ilta 28.3.2014 Terveys-, turvallisuus-

Lisätiedot

Green Mining. Huomaamaton ja älykäs kaivos 2011 2016

Green Mining. Huomaamaton ja älykäs kaivos 2011 2016 Green Mining Huomaamaton ja älykäs kaivos 2011 2016 Mineraalialan kehitys Suomessa Suomi on vastuullisen kaivostoiminnan tunnustettu osaaja joka vie asiantuntemustaan maailmalle Tekesin Green Mining -ohjelma

Lisätiedot

Teollinen Internet. Tatu Lund

Teollinen Internet. Tatu Lund Teollinen Internet Tatu Lund Suomalaisen yritystoiminnan kannattavuus ja tuottavuus ovat kriisissä. Nokia vetoinen ICT klusteri oli tuottavuudeltaan Suomen kärjessä ja sen romahdus näkyy selvästi tilastoissa.

Lisätiedot

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT Pöyry Management Consulting Oy Perttu Lahtinen PÖYRYN VIISI TOIMIALUETTA» Kaupunkisuunnittelu» Projekti- ja kiinteistökehitys» Rakennuttaminen» Rakennussuunnittelu»

Lisätiedot

Suomen Kaivosyrittäjät ry. Kaivosseminaari 2013, Kittilä, Levi 5.-7.6.2013

Suomen Kaivosyrittäjät ry. Kaivosseminaari 2013, Kittilä, Levi 5.-7.6.2013 Suomen Kaivosyrittäjät ry Kaivosseminaari 2013, Kittilä, Levi 5.-7.6.2013 Kaivannaisteollisuus ry: KAIVOSTEOLLISUUDEN ÄÄNI! Suomessa toimivan kaivostoimialan yhteistyöjärjestö, 48 jäsentä! Kaivokset muodostavat

Lisätiedot

Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet. Harri Kemppi One1

Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet. Harri Kemppi One1 Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet Harri Kemppi One1 Sisältö Energia-alan murros yrityksen perustana One1 Oy Case Lappeenranta Energiaratkaisut yhteistyössä kunta-asiakkaan

Lisätiedot

TUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n

TUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n TUOMAS VANHANEN KUKA Tu o m a s Tu m u Vanhanen Energiatekniikan DI Energialähettiläs Blogi: tuomasvanhanen.fi TEEMAT Kuka Halpaa öljyä Energian kulutus kasvaa Ilmastonmuutos ohjaa energiapolitiikkaa Älykäs

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Lokakuu 2015 Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on tyydyttävä Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on rakennusalan

Lisätiedot

Kestävä kaivannaisteollisuus 23.1.2014 Toimitusjohtaja Jukka Pitkäjärvi

Kestävä kaivannaisteollisuus 23.1.2014 Toimitusjohtaja Jukka Pitkäjärvi Kestävä kaivannaisteollisuus 23.1.2014 Toimitusjohtaja Jukka Pitkäjärvi KAIVOSTOIMINTA SUOMESSA TÄNÄÄN Kaivostoiminnalla Suomessa on pitkät perinteet sekä kokemusta ja osaamista Parainen > 100 v, Pyhäsalmi

Lisätiedot

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Suomen kansantalouden haasteet 1) Syvä taantuma jonka yli on vain elettävä 2) Kansantalouden rakennemuutos syventää taantumaa ja hidastaa

Lisätiedot

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Infra Rakentaminen ja palvelut 2001-2005 Loppuseminaari 2.3.2006 Infra-ohjelma on tukenut alan

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Lokakuu 2015 Varsinais-Suomen talonrakentamisen suhdannetilanne on tyydyttävä Varsinais-Suomen talonrakentamisen suhdannetilanne

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Sami Pakarinen Kimmo Anttonen Lokakuu 2015 Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne on korkeintaan tyydyttävä Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne on heikentynyt

Lisätiedot

Mikä on rakennuskoneala ja mitkä ovat sen näkymät?

Mikä on rakennuskoneala ja mitkä ovat sen näkymät? Mikä on rakennuskoneala ja mitkä ovat sen näkymät? Pekka Pajakkala Asiakasjohtaja VTT, Kiinteistöt ja rakentaminen 13.12.21 12.12.21 2 Rakennuskoneala ja sen ennakointi - mitä haluttiin Määritellä markkina

Lisätiedot

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Kari Penttinen 12.3.2013 Katsaus päättyneeseen ohjelmaan, jossa tavoitteina oli eri toimialoilla: Kilpailukyvyn parantaminen samanaikaisesti ICT:tä hyödyntämällä

Lisätiedot

VTT lyhyesti. Rakentamisen tulevaisuuden näkymät Pekka Pajakkala, asiakasjohtaja, VTT. Henkilöstö: 2 740 Liikevaihto: 240 M

VTT lyhyesti. Rakentamisen tulevaisuuden näkymät Pekka Pajakkala, asiakasjohtaja, VTT. Henkilöstö: 2 740 Liikevaihto: 240 M Rakentamisen tulevaisuuden näkymät Pekka Pajakkala, asiakasjohtaja, VTT 1 VTT lyhyesti Henkilöstö: 2 740 Liikevaihto: 240 M Asiakastoimialat Bio-, lääke- ja elintarviketeollisuus Elektroniikka Energia

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden suhdanteet, kevät 2015. Rakennusfoorumi 5.5.2015 Sami Pakarinen

Rakennusteollisuuden suhdanteet, kevät 2015. Rakennusfoorumi 5.5.2015 Sami Pakarinen Rakennusteollisuuden suhdanteet, kevät 2015 Rakennusfoorumi 5.5.2015 Sami Pakarinen MAAILMAN JA SUOMEN TALOUS Halventuneet öljy ja euro vauhdittavat taloutta Rakennusteollisuus RT 5.5.2015 3 Euroalueen

Lisätiedot

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved.

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved. YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki VISIO - Alamme johtavana toimijana luomme modernia verkottunutta maailmaa uusien laajakaista- ja videoratkaisujen avulla. 1 Teleste lyhyesti 2 Vuosi 2014 keskeiset

Lisätiedot

Puhtaan energian. 11.11.2013, Oulu. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma, TEM

Puhtaan energian. 11.11.2013, Oulu. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma, TEM Puhtaan energian liiketoimintamahdollisuudet 11.11.2013, Oulu Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma, TEM Globaalit ympäristöhaasteet Tuotannon siirtyminen halvempiin maihin Kasvava väestömäärä

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt

Lisätiedot

Agenda Logistiikan workshop-päivälle

Agenda Logistiikan workshop-päivälle Agenda Logistiikan workshop-päivälle 08.30 Aamukahvit 08.45 Hankkeen esittely, Aimo Savukoski, Arctic Crossing Consulting 09.00 Toimialan ja trendit, Tuomo Pöyskö, Ramboll Finland Oy 09.30 Aila Orabi,

Lisätiedot

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen Pähkinänkuoressa Signal Partners on vuonna 2010 perustettu suomalaisessa omistuksessa oleva yritys. Toimimme pääasiallisesti Pohjoismaissa ja palvelemme kansainvälisesti toimivien asiakkaidemme koko organisaatiota

Lisätiedot

KAIVOSALALLE TYÖ ELÄMÄÄN -TAPAHTUMA 21.1.2014. Harri Kosonen

KAIVOSALALLE TYÖ ELÄMÄÄN -TAPAHTUMA 21.1.2014. Harri Kosonen KAIVOSALALLE TYÖ ELÄMÄÄN -TAPAHTUMA 21.1.2014 Harri Kosonen MITÄ YHTEISTÄ ON KIVELLÄ JA KITARALLA? Varsinkin nuorilla on harvoin tietoa kaivannaisalasta ILMAN KAIVOSTEOLLISUUTTA ET SOITA KITARAAKAAN (etkä

Lisätiedot

Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos. Vihdin visiopäivä 26.3.2009 Matti Lehti

Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos. Vihdin visiopäivä 26.3.2009 Matti Lehti Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos Vihdin visiopäivä 26.3.2009 Matti Lehti Tietotekniikan ja tietoliikenteen läpimurrot 1900- luvulla avasivat tien digitaaliseen tietoyhteiskuntaan Transistori

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät

Rakentamisen suhdannenäkymät Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Julkiset palvelurakennukset m 3 8 7 6 5 4 3 2 1 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Bo Salmén Markku Leppälehto Huhtikuu 214 Varsinais-Suomen talonrakentamisen

Lisätiedot

Tavoitteena kannattava kasvu. Yhtiökokous Repe Harmanen, toimitusjohtaja 16.3.2015

Tavoitteena kannattava kasvu. Yhtiökokous Repe Harmanen, toimitusjohtaja 16.3.2015 Tavoitteena kannattava kasvu Yhtiökokous Repe Harmanen, toimitusjohtaja 16.3.2015 Asiakaslupauksemme Takaamme jatkuvuuden ja teemme tulevaisuuden ajallaan ja rahallaan. 1. Toimintamme Merkittävin osa liiketoiminnastamme

Lisätiedot

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Helsingin seudun ilmastoseminaari 12.2.2015 1. Vihreä talous

Lisätiedot

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:

Lisätiedot

TOIMIALAN MUUTOS JA LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET PUURAKENTAMISESSA

TOIMIALAN MUUTOS JA LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET PUURAKENTAMISESSA TOIMIALAN MUUTOS JA LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET PUURAKENTAMISESSA 21.03.2012 Jukka Lempiäinen POHJOIS-KARJALA ENERGIATEHOKKAAN PUURAKENTAMISEN EDELLÄKÄVIJÄ -HANKE ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Markkinoiden tarkastelu

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Aimo Aalto, TEM 19.1.2015 Hajautetun energiantuotannon työpaja Vaasa Taustaa Pienimuotoinen sähköntuotanto yleistyy Suomessa Hallitus edistää

Lisätiedot

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen

Lisätiedot

Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030

Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030 Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030 Jukka Leskelä Energiateollisuus ry SESKOn kevätseminaari 2013 20.3.2013, Helsinki 1 Kannattavuus? Kilpailukykyisesti Kokonaisedullisimmin Tuottajan

Lisätiedot

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014 METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 1 Metsän tulevaisuuden tuotteet: Ohjelma Avaus Olli Laitinen, puheenjohtaja, Teollisuuden metsänhoitajat ry Uudet

Lisätiedot

Verkoston kartoitus ja jatkoaskeleet. 18.11.2015 Jukka Talvi

Verkoston kartoitus ja jatkoaskeleet. 18.11.2015 Jukka Talvi Verkoston kartoitus ja jatkoaskeleet 18.11.2015 Jukka Talvi www.cafepress.com Voisko älyliikenne olla Oulun juttu? Selvitys huhti-elokuu 2015 Liiketoimintamahdollisuudet Toimijaverkosto Esitys tavoitteista

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Prima Network kaivos- ja metallurgisen teollisuuden yritysverkosto. Kaivosseminaari 3.6.2010 Pasi Kenola Kainuun Etu Oy pasi.kenola@kainuunetu.

Prima Network kaivos- ja metallurgisen teollisuuden yritysverkosto. Kaivosseminaari 3.6.2010 Pasi Kenola Kainuun Etu Oy pasi.kenola@kainuunetu. Prima Network kaivos- ja metallurgisen teollisuuden yritysverkosto Kaivosseminaari 3.6.2010 Pasi Kenola Kainuun Etu Oy pasi.kenola@kainuunetu.fi Talvivaarassa ainakin 50 vuotta Priman jäsenyritys aloitti

Lisätiedot

Smart Generation Solutions

Smart Generation Solutions Jukka Tuukkanen, myyntijohtaja, Siemens Osakeyhtiö Smart Generation Solutions Sivu 1 Miksi älykkäiden tuotantosovellusten merkitys kasvaa? Talous: Öljyn hinnan nousu (syrjäseutujen dieselvoimalaitokset)

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 2/2015

Asuntotuotantokysely 2/2015 Asuntotuotantokysely 2/2015 Sami Pakarinen Kesäkuu 2015 1 (2) Kesäkuun 2015 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta. Janne Vartia 11.12.2012

Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta. Janne Vartia 11.12.2012 Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta Janne Vartia 11.12.2012 Alue TEOLLISUUTTA TAPAHTUMIA HYVINVOINTIA 2 Työllistävyys Suurin merkitys Satakunnassa Jalostuksen työllistävyys maakunnittain 2009

Lisätiedot

Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta. Rakennukset ja ilmastonmuutos

Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta. Rakennukset ja ilmastonmuutos Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö 1 Rakennukset ja ilmastonmuutos Rakennusten osuus kokonaisenergiankulutuksesta on noin 40 prosenttia eli 140 TWh 140

Lisätiedot

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Energiatehokas ja kestävä Uusien ratkaisujen testaus Käyttäjät mukaan Rakentuu paikallisille vahvuuksille Elinvoimainen elinkeinoelämä

Lisätiedot

Heikki Vauhkonen 10.2.2011. Tulikivi Oyj

Heikki Vauhkonen 10.2.2011. Tulikivi Oyj Heikki Vauhkonen 10.2.2011 Tulikivi Oyj Osavuosikatsaus 01-012/2010 Tulikivi-konsernin liikevaihto neljännellä vuosineljänneksellä oli 16,6 me (15,6 me 10-12/2009), liikevoitto 0,8 (0,3) me ja tulos ennen

Lisätiedot

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Käyttövarmuuspäivä Finlandia-talo 26.11.2008 2 Kantaverkkoyhtiön tehtävät Voimansiirtojärjestelmän

Lisätiedot

Liikkuvien työkoneiden etäseuranta

Liikkuvien työkoneiden etäseuranta Liikkuvien työkoneiden etäseuranta TAMK IoT Seminaari 14.4.2016 2 1) IoT liiketoiminnan tukena 2) Iot ja liikkuvat työkoneet 3) Case esimerkit 4) Yhteenveto, johtopäätökset, tulevaisuuden näkymät Cinia

Lisätiedot

POHJOISMAINEN TUTKIMUS ASUNTOKAUPAN AJANKOHTAISISTA ASIOISTA (=tulosten julkistaminen Suomen tulosten osalta)

POHJOISMAINEN TUTKIMUS ASUNTOKAUPAN AJANKOHTAISISTA ASIOISTA (=tulosten julkistaminen Suomen tulosten osalta) Jukka Malila Toimitusjohtaja KIINTEISTÖNVÄLITYSALAN KESKUSLIITTO RY POHJOISMAINEN TUTKIMUS ASUNTOKAUPAN AJANKOHTAISISTA ASIOISTA (=tulosten julkistaminen Suomen tulosten osalta) Helsinki 6.9.2011 ESITYKSEN

Lisätiedot

Tervetuloa maanrakennuspäivään! Ville Saksi 6.10.2011 MANK ry. neuvottelukunnan pj.

Tervetuloa maanrakennuspäivään! Ville Saksi 6.10.2011 MANK ry. neuvottelukunnan pj. Tervetuloa maanrakennuspäivään! Ville Saksi 6.10.2011 MANK ry. neuvottelukunnan pj. Infran rooli on merkittävä yhteiskunnalle Suomen kansallisvarallisuus noin 770 mrd Rakennettu ympäristö 70 % Infrarakenteet

Lisätiedot

RAKENNUS- JA KIINTEISTÖALAN NÄKYMÄT PIRKANMAALLA 2010 2011

RAKENNUS- JA KIINTEISTÖALAN NÄKYMÄT PIRKANMAALLA 2010 2011 RAKENNUS- JA KIINTEISTÖALAN NÄKYMÄT PIRKANMAALLA 2010 2011 Pirkanmaan rakennuspäivä 2.11.2009, Tampere Markku Riihimäki VTT Rakentamisen markkinat ja vaikuttavuus 3.11.2010 2 BAROMETRIN RAHOITTAJAT Talonrakennusteollisuus

Lisätiedot

TONNI, INNO ja ONNI. Inno

TONNI, INNO ja ONNI. Inno TONNI, INNO ja ONNI Tonni, Inno ja Onni ovat VTT:n laatimia tulevaisuusskenaarioita vuoteen 2050. Skenaarioiden lähtökohtana on ollut kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen 80 prosenttia vuoden 1990 tasosta.

Lisätiedot

Mistä sähkö ja lämpö virtaa?

Mistä sähkö ja lämpö virtaa? Mistä sähkö ja lämpö virtaa? Sähköä ja kaukolämpöä tehdään fossiilisista polttoaineista ja uusiutuvista energialähteistä. Sähköä tuotetaan myös ydinvoimalla. Fossiiliset polttoaineet Fossiiliset polttoaineet

Lisätiedot

Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia. Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi

Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia. Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi Tulevaisuuden epävarmuudet Globaali kehitys EU:n kehitys Suomalainen kehitys Teknologian

Lisätiedot

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian ohjelma Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian kolmiloikalla vauhtia kestävään kasvuun 1. 2. 3. Talous Tuontienergian vähentäminen tukee vaihtotasetta Työpaikat Kotimaan investoinneilla

Lisätiedot

Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa

Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa Sähkö ja kilpailukyky Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Säteilevät Naiset -seminaari Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa Sähkö tuotannontekijänä Sähkö tuotteena Sähköön liittyvä cleantech-liiketoiminta

Lisätiedot

Millaista Suomea luomme: Uudis- ja korjausrakentaminen tänään ja huomenna

Millaista Suomea luomme: Uudis- ja korjausrakentaminen tänään ja huomenna Millaista Suomea luomme: Uudis- ja korjausrakentaminen tänään ja huomenna Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 2010 Minkälaista Suomea haluamme luoda? Juha Hetemäki 1 Rakennustuotannon arvo vuonna 2008 Talonrakentaminen

Lisätiedot

PVO-INNOPOWER OY. Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen

PVO-INNOPOWER OY. Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen PVO-INNOPOWER OY Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen Pohjolan Voima Laaja-alainen sähköntuottaja Tuotantokapasiteetti n. 3600 MW n. 25

Lisätiedot

Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa. Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi

Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa. Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi Reijo Kangas Tekes San Jose, USA Taustaa Ratas 1980-1990 luvulla

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1-3/2014 30.4.2014 Juha Varelius, toimitusjohtaja SERVICE & SOFTWARE

Osavuosikatsaus 1-3/2014 30.4.2014 Juha Varelius, toimitusjohtaja SERVICE & SOFTWARE Osavuosikatsaus 1-3/2014 30.4.2014 Juha Varelius, toimitusjohtaja Katsauskauden pääkohdat Katsauskauden 1-3/2014 pääkohdat Digia-konserni 1-3/2014 1-3/2013 Muutos % Liikevaihto 23 958 23 513 1,9 % Liikevoitto

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 Sisällysluettelo 1. Selvityksen yleistiedot... 3 1.1. Toimialat... 3 1.2. Taustatiedot... 4 2. Liikevaihto ja talousodotukset... 4 2.1. Liikevaihtoindeksit... 4

Lisätiedot

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Teollisuuden polttonesteet 9.-10.9.2015 Tampere Helena Vänskä www.oil.fi Sisällöstä Globaalit haasteet ja trendit EU:n ilmasto-

Lisätiedot

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan näkymät 2012 2013 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan myynti 2011 Liikevaihto yht. 127 mrd. euroa (pl. alv) 13% 13% 29 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

Johtava merilogistiikan tuottaja irtolasteille. ESL Shipping Matti-Mikael Koskinen Toimitusjohtaja

Johtava merilogistiikan tuottaja irtolasteille. ESL Shipping Matti-Mikael Koskinen Toimitusjohtaja Johtava merilogistiikan tuottaja irtolasteille ESL Shipping Matti-Mikael Koskinen Toimitusjohtaja Kestävästi parempaa kannattavuutta Liikevaihto 2014 85 M Liikevoitto 2014 16,0 M Henkilöstö 226 2 Asiakaskuntamme

Lisätiedot

PAAKKOLA CONVEYORS OY

PAAKKOLA CONVEYORS OY PAAKKOLA CONVEYORS OY Paakkola Conveyors Paakkola Conveyors on modernien, toimintavarmojen kuljetinjärjestelmien toimittaja kaivannaistoiminnan ja raskaan perusteollisuuden tarpeisiin. Paakkolan vahvuudet

Lisätiedot

Esineiden ja asioiden internet - seuraava teollinen murros

Esineiden ja asioiden internet - seuraava teollinen murros Esineiden ja asioiden internet - seuraava teollinen murros Lehdistötilaisuus 13.6.2013 Heikki Ailisto, tutkimusprofessori VTT Technical Research Centre of Finland 2 Esineiden ja asioiden internet (IoT)

Lisätiedot

Infra alan lähivuosien haasteet. Terttu Vainio InfraExpo 11.10.2012. Infrarakentamisen ajurit

Infra alan lähivuosien haasteet. Terttu Vainio InfraExpo 11.10.2012. Infrarakentamisen ajurit Infra alan lähivuosien haasteet Terttu Vainio InfraExpo 11.10.2012 Infrarakentamisen ajurit Maantieteellisen sijainnin ja kansainvälisten yhteyksien merkitys kasvaa Yhteiskunnan riippuvuus infrastruktuurin

Lisätiedot

MERITEOLLISUUS SUOMESSA JA SEN TARJOAMAT MAHDOLLISUUDET. Tapio Karvonen 29.10.2015

MERITEOLLISUUS SUOMESSA JA SEN TARJOAMAT MAHDOLLISUUDET. Tapio Karvonen 29.10.2015 MERITEOLLISUUS SUOMESSA JA SEN TARJOAMAT MAHDOLLISUUDET Tapio Karvonen 29.10.2015 Suomen meriklusteri MERITEOLLISUUDEN TOIMITTAJAT VARUSTAMOT MUUT MERENKULKUUN LIITTYVÄT ELINKEINOT LAIVANRAKENNUS JA OFFSHORE

Lisätiedot

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista?

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Jakob Donner-Amnell Metsäalan tulevaisuusfoorumi Globalisaatiokehityksen tempoilevuus suuri Yritykset ja julkinen valta panostavat

Lisätiedot

ONNISTU NORJASSA - Miljardien markkinat pohjalaisille yrityksille

ONNISTU NORJASSA - Miljardien markkinat pohjalaisille yrityksille ONNISTU NORJASSA - Miljardien markkinat pohjalaisille yrityksille klo 12.00 alkaen Ilmoittautuminen ja kahvi 13.00 Avauspuhe: Mikä on 17 17 17 ja tuoretta tietoa Norjan markkinoista, Lasse Pohjala, Senior

Lisätiedot

Teollisuuden uudistuvat liiketoimintamallit Teollinen Internet (Smart Grid) uudistusten mahdollistajana

Teollisuuden uudistuvat liiketoimintamallit Teollinen Internet (Smart Grid) uudistusten mahdollistajana Teollisuuden uudistuvat liiketoimintamallit Teollinen Internet (Smart Grid) uudistusten mahdollistajana 2/27/2014 Ind. Internet_energy 1 2/27/2014 Ind. Internet_energy 2 Energia- ym. teollisuuden tietoympäristö

Lisätiedot

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1 Energiavuosi 29 Energiateollisuus ry 28.1.21 1 Sähkön kokonaiskulutus, v. 29 8,8 TWh TWh 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 2 Sähkön kulutuksen muutokset (muutos 28/29-6,5 TWh) TWh

Lisätiedot

Energiayhtiön näkökulma aurinkoenergialiiketoimintaan

Energiayhtiön näkökulma aurinkoenergialiiketoimintaan Energiayhtiön näkökulma aurinkoenergialiiketoimintaan globaalisti ja Suomessa Aurinkoenergiaseminaari 11.2.2013, Wanha Satama Petra Lundström Vice President, Solar Business Development, Fortum Oyj Sisältö

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa

UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa 1.3.2008 31.12.2010 Budjetti 917 000 eur Rahoitus: EAKR / Pohjois-Pohjanmaan liitto, Oulunkaaren kunnat, yritykset

Lisätiedot

Boliden Kokkola. vastuullinen sinkintuottaja

Boliden Kokkola. vastuullinen sinkintuottaja Boliden Kokkola vastuullinen sinkintuottaja Sinkkiteknologian edelläkävijä Luotettavaa laatua Boliden Kokkola on yksi maailman suurimmista sinkkitehtaista. Tehtaan päätuotteet ovat puhdas sinkki ja siitä

Lisätiedot

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi www.haminanenergia.fi Haminan Energia lyhyesti Muutos

Lisätiedot

Älykkäät sähköverkot puuttuuko vielä jotakin? Jukka Tuukkanen. Joulukuu 2010. Siemens Osakeyhtiö

Älykkäät sähköverkot puuttuuko vielä jotakin? Jukka Tuukkanen. Joulukuu 2010. Siemens Osakeyhtiö Älykkäät sähköverkot puuttuuko vielä jotakin? Jukka Tuukkanen Smart grid mahdollistaa tulevaisuuden vision toteutumisen Strateginen suunnittelu Mistä aloittaa? Mihin investoida? Mitä teknologioita valita?

Lisätiedot

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö 1 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet: vuoteen

Lisätiedot

Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas

Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas Tulevaisuuden epävarmuudet Globaali kehitys EU:n kehitys Suomalainen kehitys Teknologian kehitys Ympäristöpolitiikan kehitys 19.4.2010 2 Globaali

Lisätiedot

Exel Compositesin strategia 2014 2018

Exel Compositesin strategia 2014 2018 Exel Compositesin strategia 2014 2018 Toimitusjohtaja Riku Kytömäki 4. marraskuuta 2014 Komposiittien markkinakysynnän odotetaan kasvavan sekä määrässä että arvossa mitattuna Komposiittimarkkinat Materiaalimarkkinoita

Lisätiedot

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Kolme tulevaisuuden kuvaa 1.

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus 2015 Jyri Luomakoski toimitusjohtaja. Varsinainen yhtiökokous 2016

Toimitusjohtajan katsaus 2015 Jyri Luomakoski toimitusjohtaja. Varsinainen yhtiökokous 2016 Toimitusjohtajan katsaus 2015 Jyri Luomakoski toimitusjohtaja Varsinainen yhtiökokous 2016 Liikevaihto Uponor-konserni, M 2014 2015 Muutos Liikevaihto 1 023,9 1 050,8 2,6 % Orgaaninen kasvu 5,2 % ilman

Lisätiedot