Teollisuus tekee älykumouksen. ICT:n uudet mahdollisuudet teollisuudessa. (Kaivos, energia, infra, logistiikka ja rakentaminen)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Teollisuus tekee älykumouksen. ICT:n uudet mahdollisuudet teollisuudessa. (Kaivos, energia, infra, logistiikka ja rakentaminen)"

Transkriptio

1 Teollisuus tekee älykumouksen ICT:n uudet mahdollisuudet teollisuudessa (Kaivos, energia, infra, logistiikka ja rakentaminen)

2 ISBN Julkaisusarjan tekijä BusinessOulu, TeollisuusForum. Julkaisuvuosi 2014, (nid.) Teollisuus tekee älykumouksen Aluekatsaus: ICT:n uudet mahdollisuudet teollisuudessa (Kaivos, energia, infra, logistiikka ja rakentaminen) Taitto ja graafinen suunnittelu: Design Studio 2014

3 Sisällysluettelo 1. Kohti uutta kasvua 5 2. ICT ja teollisuus yhdistävät voimansa 7 3. Kaivosteollisuuden prosesseihin tehoa Alan näkymät: kaivosteollisuudessa vahvat kasvuodotukset Digitalisoitavaa kaivosteollisuuden kaikissa vaiheissa ICT:n mahdollisuudet kaivosteollisuudessa Energiateollisuudelle lisää älykkäitä tuotantomenetelmiä Alan näkymät: energia-alalla kestävää kasvua Digitalisoinnissa meneillään murros ICT:n mahdollisuudet energia-alalla ICT haastaa perinteet rakentamisessa Alan näkymät: rakentaminen suhdannekuopassa Digitalisointipaineet kasvavat ICT:n mahdollisuudet rakennus- ja kiinteistöalalla Asiakkaat sähköistävät infrarakentajien toimintaa Alan näkymät: julkisen talouden vaikeudet nakertavat markkinoita Digitaaliset ratkaisut kypsyvät ICT:n mahdollisuudet infrarakentamisessa Tavoitteena koko logistiikkaketjun hallinta Alan näkymät: jatkuva tehostamisen tarve Digitaaliset ratkaisut kovassa käytössä, rajapinnat tökkivät ICT:n mahdollisuudet logistiikassa Keskeisimmät löydökset ja jatkoaskeleet Haastattelut ja muut lähteet 50 3

4 4

5 1. KOHTI UUTTA KASVUA ICT-alan murros on vienyt myös Oulun seudulta useita tuhansia työpaikkoja etenkin valmistavasta elektroniikkatiedollisuudesta. Seutukunnan mittavalla ICT-osaamisella tulee kuitenkin olemaan luontaista kysyntää, kun digitaaliset ratkaisut uudistavat lähivuosina lähes kaikki toimialat sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. Etenkin teollisen internetin väistämätön kehittyminen tulee aiheuttamaan vallankumouksen. Yrityksille avautuu uusia tilaisuuksia, mutta samalla syntyy täysin uusia kilpailijoita. Saksa on jo voimalla liikkeellä omalla Industrie 4.0-ohjelmallaan, joka yhdistää maan vahvan osaamisen teollisuudessa, automaatiossa ja ICT-alalla. Yhdysvalloissa puolestaan muutosta ajaa muun muassa teollisuusjätti General Electric, jonka teettämässä raportissa arvioidaan teollisen internetin synnyttävän tuhansien miljardien kasvusykäyksen talouteen. Suomelle teollinen internet on mahdollisuus ja samalla pakko. Jos yritykset uudistavat toimintaansa, ne voivat vallata merkittäviä uusia markkinoita. Paikalleen pysähtyvät yritykset puolestaan menettävät asemiaan. Niiden tuotteiden ja palveluiden kilpailukyky heikkenee ja pääsy kansainvälisiin verkostoihin vaikeutuu. Tämän muutoksen hallintaan ja kehityksen uudelleen suuntaamiseen tarvitaan myös Oulun seudulla merkittäviä uusia toimenpiteitä, kuten International Sales Promotion-hanke sekä TeollisuusForum. International Sales Promotion -hankkeen (ISP) tavoitteena on tunnistaa ja saada uusia asiakkuuksia Oulun alueen ICT-yrityksille nopealla aikajänteellä. TeollisuusForum on keskeinen työväline Oulun alueen teollisuuden kehittämiseksi. Yhtenä tärkeimpänä teemana onkin Teollisuus ja ICT. Näin voidaan työllistää vapautumassa olevaa työvoimaa ja saada osaajat jäämään Oulun alueelle. ISP on Euroopan aluekehitysrahaston ja Pohjois-Pohjanmaan Liiton ja Oulun Kaupungin rahoittama ja hallinnoima hanke, jota BusinessOulu toteuttaa. Hanke tukee alueen yrityksiä kansainvälisten asiakkuuksien tunnistamisessa. Tavoitteena on saada yrityksille merkittäviä liiketoiminnallisia avauksia valituilla kohdemarkkina-alueilla ja valituista kohdesegmenteissä. Tässä ISP-hankkeen toimenpiteessä, ICT:n mahdollisuudet Teollisuudessa, on selvitetty miten alueen ICT-yritykset voivat auttaa perinteisten teollisuudenalojen yrityksiä uudistumaan. Selvityksessä on pureuduttu viiden teollisuusalan tarpeisiin, jotka voivat erota toisistaan merkittävästikin. Raportissa käydään läpi, mitä mahdollisuuksia ICT avaa energia-alalle, kaivosteollisuudelle, infrarakentamiseen, logistiikkaan ja rakentamiseen. Raportti erittelee eri alojen erityistarpeita ja digitaalisia osaamisalueita, joita kukin ala tarvitsee uudistumisessa. Näin laaja toimialakohtainen tarkastelu on ainutlaatuinen Suomessa, joten toivomme raportin hyödyttävän myös seutukunnan ulkopuolisia yrityksiä. 5

6 Tavoitteena on saada yrityksille merkittäviä liiketoiminnallisia avauksia 6

7 2. ICT JA TEOLLISUUS YHDISTÄVÄT VOIMANSA Oulun seudun ICT-yritykset ja viiden teollisuustoimialan yritykset etsivät yhteistyössä kehityskohteita. International Sales Promotion -hankkeen aikana syntynyt verkottuminen tuotti merkittäviä kehityskohteita ja uusia liikeideoita. Oulun seudulle on kehittynyt yliopiston, VTT:n ja menestyneiden yritysten kuten Nokian kautta noin ICT-alan työpaikkaa viimeisen 25 vuoden aikana. Toimialan noin 270:sta ICT-yrityksestä lähes jokainen on kohdannut viime vuosina suuria muutoksia. Useimmille se on tarkoittanut aikaisemmin niin tärkeiden resurssien uudelleenjärjestelyjä ja jopa henkilöstön irtisanomisia. Toisille se on mahdollistanut kasvun hyvien ammattilaisten saatavuuden lisääntyessä. Toimialan murros on myös suuri mahdollisuus. Seudun poikkeuksellisen laajalla ICT:n osaamisella sinertää merkittävät mahdollisuudet oman toimialan ulkopuolella. Toimialahaastattelujen perusteella uusilla toimialoilla on löydettävissä liiketoimintamahdollisuuksia, kun ymmärrys toimialan määräävistä tekijöistä on ensin sisäistetty. Valveutuneet kansainväliset yritykset ovat huomanneet mahdollisuuden. Korkea osaaminen on houkutellut erityisesti Telecom-alan kansainvälisiä yrityksiä perustamaan tuotekehitysyksiköitä Ouluun. Kansainvälisiä tulijoita ovat olleet muun muassa Ericsson, Texas Instruments, Broadcom, Google, ARM ja Yota Devices. Lisäksi Nokia Solutions and Networks on aktiivisesti kasvattanut yhtiön suurinta yksikköä palauttamalla Oulun yksikköönsä jo kertaalleen Aasiaan vietyä suunnittelutyötä. Alueen maailmanluokan osaamiselle elektroniikan ja ohjelmisto-teknologian alueilla on hyvät mahdollisuudet löytää uusia liikeideoita perinteisillä teollisuuden alueilla. Toimialojen kanssakäyminen on ollut perinteisesti rajallista ja kehittynyt pienten askelten kautta toimialojen omassa ohjauksessa. ICT ja teollisuus verkottuvat International Sales Promotion -hankkeen ja toteutetun selvityksen kantava ajatus on edistää ICT-yritysten yhteistyötä oman toimialan ulkopuolelta tulevien yritysten kanssa. Hankkeessa kartoitettiin perinteisten toimialojen käytössä olevia teknologiaratkaisuja. Niitä verrattiin saatavilla olevaan uusimpaan teknologiaan. Tätä kautta pystyttiin monen yrityksen ja toimijan ryhmätöissä arvioimaan teknologian suomia uusia ratkaisuja. Toimialojen yhteinen lähentyminen ja verkottuminen vahvistavat alueen pk-sektorin yritysten kilpailukykyä. Useimmilla yrityksillä on ollut pienuudestaan huolimatta suora asiakassuhde paikallisiin suuriin ICT-toimijoihin. Niillä ei kuitenkaan ole ollut riittävästi resursseja asiakaspohjan laajentamiselle. Kompastuskiveksi on noussut uusasiakashankinta uusilla toimialoilla ja kansainvälisillä markkinoilla. 7

8 Kaikki tunnustavat suurempien kokonaisuuksien menevän helpommin kaupaksi kansainvälisille toimijoille, mutta sen edellyttämiä toimenpiteitä joudutaan vielä harjoittelemaan. Erityisesti verkostoitumisen ja yhteistarjonnan kokoamisessa on edelleen opittavaa. Tämä korostuu ulkomaille tähtäävässä tarjonnassa. Monilla alueen ICT- yrityksillä on välillisesti asiakkaita ulkomailla. Yksin ulkomaille mentäessä pienten yritysten erityisosaaminen jää helposti huomiotta pienen kokonsa tai kokeneiden vientiresurssien puuttuessa. Selvityksessä on koottu kunkin toimialan merkittävien yritysten haastatteluista kokonaisnäkemykset toimialan toimintaympäristöstä ja tulevaisuuden näkymistä ICT-yritysten kannalta. Selvitystyössä ja marraskuussa 2013 toteutetuissa workshopeissa kunkin toimialan johtavia yrityksiä ja joukko ICT-yrityksiä on edelleen kehittänyt malliratkaisuja arvioimalla seuraavia asioita: 1 Liiketoimintaympäristö Suomessa ja muissa Pohjoismaissa 2 Nykyinen ICT:n käyttö 3 ICT:n mahdollisuudet 4 Ratkaisut Hankkeen tavoitteena oli muodostaa realistinen kuva ICT:n käyttöasteesta ja mahdollisuuksista. Selvityksessä haastateltiin merkittävä määrä toimialojen vaikuttajia ja toimiala-asiantuntijoita. Haastatteluista saadun palautteen perusteella muodostettiin toimialakohtainen kuva ICT:n nykyisestä käyttöasteesta ja ennen kaikkea sen suomista uusista mahdollisuuksista. Lopputuloksena löytyi merkittäviä ongelmakohteita ratkaistavaksi uusimmalla ICT-osaamisella. Se tuotti jokaiselta toimialalta ICT-yrityksille 3-5 liikeideaa pohdittavaksi. Kyselypalautteiden mukaan mukana olleet ICT-yritykset arvostivat eri toimialojen vaikuttajien mukanaoloa ja tilaisuutta suoriin keskusteluihin. Alueen ICT- yritysten lisäksi VTT:n ja yliopiston asiantuntijoita oli mukana pohtimassa kunkin toimialan tarpeita ja viimeisimpiä teknologiaratkaisuja. Tukea ICT-teollisuuden kasvumahdollisuuksien näkymiin saatiin tutkimusyritys Marketvision joulukuussa 2013 päivittämästä Suomen IT-markkinoiden kehityksiä- tutkimuksesta. Ennusteen mukaan IT-kokonaismarkkinoiden kasvu nopeutuu 2,8 prosenttiin vuonna Vetoapuna toimivat jälleen hyvin kasvavat ohjelmistomarkkinat. IT-markkinat sinnittelivät viime vuonna kasvualana lähes kaikista muista toimialoista poiketen. Ohjelmistomarkkinoiden osuus on reilu viidennes IT-markkinoiden kokonaisarvosta, ja Marketvision kasvuennuste vuodelle 2014 on tasan neljä prosenttia. Ohjelmistomarkkinoiden kasvun kärjessä vuonna 2014 ovat tutkimusyrityksen mukaan business intelligence, sisällön ja dokumenttien hallinta, tietoturva ja CRM-ohjelmistot. Näitä on käytössä kaikilla teollisuusaloilla, ja ne muodostavatkin ICT:n käytön perustason haastattelumme kohteina olleissa teollisuustoimialoissa. ISP-hanke osoitti, että nyt on aika luoda pidemmälle meneviä ratkaisuja. 8

9 9

10 Kantava ajatus on edistää ICT-yritysten yhteistyötä oman toimialan ulkopuolelta tulevien yritysten kanssa. 10

11 3. KAIVOSTEOLLISUUDEN PROSESSEIHIN TEHOA Koko tuotantoprosessin optimointi on kaivosteollisuuden keskeinen tavoite. Tämä synnyttää kysyntää muun muassa ohjelmistoratkaisuille, mittaustekniikalle ja sensoreille. Pohjois-Kalotin alueella on odotettavissa kaivosteollisuuteen noin 13 miljardin investoinnit vuoteen 2020 mennessä. Älykkäillä ratkaisuilla tulee olemaan noissa investoinneissa merkittävä rooli. Se puolestaan tarjoaa ICT-yrityksille huomattavia liiketoimintamahdollisuuksia. Sekä louhinta- että rikastusprosessit ovat pääomavaltaista perusteollisuutta, jossa käsiteltävän raaka-aineen määrä ratkaisee halutun saannon. Prosessin tehokkuus määrittää kannattavuuden ja uusimmat, kehittyneet menetelmät ovat mahdollistaneet pienempien pitoisuuksien löydösten hyödyntämisen. Pohjoismaiset kaivokset ovat edelläkävijöitä ICT:n ja automaation soveltamisessa. Erityisesti rikastusprosessi on kehittynyt pitkälle, ja alan teknologiatoimittajat ovat saavuttaneet merkittävän maailmanmarkkina-aseman. Oulu Mining School on investoinut koerikastamoon mahdollistaen tutkimuksen ja tuotekehityksen jatkumisen jo yliopiston puitteissa. Tuotantoprosessin jatkuva kehittäminen on kuitenkin edelleen välttämätöntä. Kaivosyhtiö on raaka-aineen tuottaja, jonka oma mahdollisuus vaikuttaa tuotteen hintaan on minimaalinen. Tuotteen hinta määräytyy kansainvälisissä raaka-ainepörsseissä. Siksi kaivoksen kannattavuuden avaintekijä on tuotantokustannuksien minimoiminen Alan näkymät: kaivosteollisuudessa vahvat kasvuodotukset Kehittyvien markkinoiden talouden kasvu ja elintason nousu tulevat lisäämään sekä jalo- että perusmetallien kysyntää. Siitä syntyy perusta kaivostoiminnan volyymin kasvulle. Suomessa malmintuotannon liikevaihto noin kuusinkertaistui kymmenessä vuodessa 650 miljoonan euron tasolle vuoteen 2011 mennessä. Kasvun veturina toimivat Aasian taloudet. Talouden laskukausi on hillinnyt kaivosbuumia. Tuotannossa olevien kaivosten laajennuksia ja uusia kaivoshankkeita on kuitenkin suunnitteilla kotimaassa noin 3,5 miljardin euron arvosta Suomessa toimivat kaivosyhtiöt ovat pääosin kansainvälisiä kuten esimerkiksi Agnico-Eagle ja First Quantum Kevitsa. Yhteistyö näiden kanssa on mahdollisuus laajentaa markkina-aluetta kaivosyhtiöiden ulkomailla toimiviin kaivoksiin. 11

12 Laite- ja konevalmistuksessa kotimassa on vahvaa teknologiaosaamista, jonka kirkkaita tähtiä ovat muun muassa nykyään Sandvikille kuuluva Tamrock, Metso Automaation osana oleva Metso Minerals, Normet ja Outotec. Ruotsin kaivostoiminnan kaksi tärkeintä yritystä ovat ruotsalaiset LKAB (liikevaihto 3,1 miljardia euroa 2012) ja Boliden (liikevaihto 4,6 miljardia euroa). Yhtiöiden palveluksessa on yhteensä noin henkeä. Lisäksi Ruotsissa on kymmenkunta pienempää kaivosyhtiötä. Lähivuosien merkittävin hanke on LKAB:n 800 miljoonan investointi Svappavaraan. Ruotsissa on Suomen tapaan vahvoja laitevalmistajia kuten Atlas Copco ja Sandvik. Norja panostaa kaivosteollisuuteen ja metallikaivosten merkitys on kasvussa kivimurskan ja muun hyötykiven kuten Altan liuskekiven lisäksi. Maaperän kartoitus ei ole varsinkaan pohjoisella alueella yhtä pitkällä kuin Suomessa ja Ruotsissa. Kaivannaisteollisuus on Norjassa liikevaihdoltaan samankokoinen kuin Suomessa. Norjan maanalaisten malmivarojen suuruus on arvioitu kuitenkin jopa 200 miljardin euron suuruiseksi, joten kaivosteollisuus tulee moninkertaistumaan tulevina vuosina. Faktaa kaivosteollisuudesta Suomen kaivosteollisuuden liikevaihto 1,48 miljardia euroa (v. 2012) Kaivoshankkeita Suomessa suunnitteilla noin 3,5 miljardin euron arvosta Kaivokset ja kaivoshankkeet pääosin Itä- ja Pohjois-Suomessa Louhinnan arvioidaan ainakin viisinkertaistuvan vuoden 2011 tasosta vuoteen 2020 mennessä Vuosina kasvuvaihe hiljaisemman kauden jälkeen Pohjois-Ruotsin kaivosinvestoinnit vuoteen 2020 mennessä 4 5 miljardia euroa Pohjois-Norjan kaivosinvestoinnit vuoteen 2020 mennessä noin kaksi miljardia euroa Alan investoinnit Pohjois-Kalotin alueella (mukaan lukien Kuolan alue) noin 13 miljardia euroa vuoteen 2020 mennessä. 12

13 KAIVOKSEN VAIHEET Esimerkkejä kaivoksen elinkaaren eri vaiheista. Muutamia kaivosyhtiöitä esimerkkeinä. Malmin etsintä X v Selvitys- ja suunnitteluvaihe X 5 10 v Anglo American Sakatti Mawson Rompas Northland, Hannukainen Yara Suomi Sokli Gold Filelds APP Suhanko Ranua Akkerman Expli. Mustavaara Kelibert Oy, Kaustinen Nordkalk Ruona-oja Rakentamis- ja investointivaihe 2 3 v Tuotantovaihe X v Agnico-Eagle laajennus Silver Resources, Taivaljärvi LKAB Mertainen LKAB Leveäniemi Agnico-Eagle Kittilä Outokumpu Chrome Oy First Quantum Kevitsa Talvivaara Oy Belvedere Hitura Inmnet Pyhäsalmi Nordic Mines Laiva Endomines Ilomantsi Dragon Mining Pyhäsalmi Mine Oy Kylylahti Copper Oy Northland R, Kaunisvaara LKAB Kiruna ja Malmberget Boliden Aitik, Gållivare LKAB Gruvberget Sydavaranger, Kirkkoniemi Kuva 1. Kaivosteollisuuden eri vaiheessa olevia Pohjoismaisia yrityksiä 13

14 KAIVOSTEOLLISUUS Laajemmin ottaen kaivannaisteollisuus koostuu kaivosteollisuudesta, niitä palvelevista urakoitsijoista, palveluiden tuottajista (mm. kunnossapito- ja kuljetuspalvelut) sekä alan laitevalmistajista. Kaivosyhtiöt Outokumpu Oy Kemin kaivos, Agnico-Eagle Kittilän Kaivos, Talvivaara Oy Kairaus tuotanto malminetsintä Louhinta Suunnittelu poraus, lastaus kuljetus Kunnossapito Louhos kaivoskoneet Prosessi murskaus, rikastamo, kuljettimet, raaka-aineet Prosessin kunnossapito Tukipalvelut Turvallisuus Tutkimuspalvelut GTK Kairausurakointi ADC Urakointsijat Louhinta Tapojärvi Oy Konepalvelut Kunnossapito urakoitsija Prossessi Palvelut Kujetukset KP-palvelut? Kehityspalvelut Automaatio Tukipalvelut? Ohjelmistot Geologia Kaivossuun. Kupi, tuotteet ja palvelut Häggblom Oy Norrhydro Oy Nordlift Oy Konetoimittajat Kairakoneet ADC Oy Kaivoskoneet Normet Oy Mantsinen Oy Järjestelmä- ja laitetoimittajat Metso, Sandvik ABB Paakkola Heat-It Ohjelmistot JDE Luvat, valvonta Tukes Projektipalvelut Ahma Group Oy Kehitys VTT Fleximine Oulun Yliopisto Kuva 2. Kaivoksen eri toimijoita 14

15 3.2. Digitalisoitavaa kaivosteollisuuden kaikissa vaiheissa Kaivosteollisuuden prosessi voidaan jakaa karkeasti kolmeen päälohkoon: 1 kaivoksen geologia ja kaivossuunnittelu, 2 louhinta, mukaan lukien sisäiset kuljetukset, 3 metallien talteenotto. Käynnistyvien kaivosten prosessi on vielä kehitysvaiheessa. Siihen sisältyy paljon manuaaliohjausta ja valvontaa kuten metsäteollisuudessa 60- ja 70 -luvulla. Kaivosteollisuudessa tulee kuitenkin tapahtumaan vastaava kehitys kuin metsäteollisuudessa, joka on viime vuosikymmenien aikana kehittänyt ja automatisoinut prosessejaan. Samalla metsäklusteriin on syntynyt kone- ja mittalaitevalmistajien ja asiantuntijoiden verkosto. Ulkomaisessa omistuksessa olevat kaivosyhtiöt noudattavat pitkälti emoyhtiön toimintaperiaatteita. Paikallisen osaamisen näyttöjen perusteella kaivokset ovat kuitenkin saaneet kehittää ja ottaa käyttöön pohjoismaisia toimintatapoja ja ratkaisuja. Tätä kautta tulee todennäköisesti tapahtumaan osaamisen siirtoa Suomessa toimivista kaivoksista emoyhtiöiden muihin kaivoksiin. Alan keskeinen tavoite on suunnittelemattomien seisokkien minimointi, prosessien saannon ja tehokkuuden optimointi. Ratkaisuna nähdään tuotannon avainkoneiden kunnossapito ja ennakkohuolto, prosessien uudenlaisten mittausten kehittäminen ja reaaliaikainen ohjaus anturitekniikkaa ja tietokantoja soveltamalla, sekä kunnossapidon tietojen ja ohjauksen integrointi kaivoksen ohjausjärjestelmään. Huolto perustuu nykyisin pääosin koneiden ja laitteiden käyttötuntien seurantaan. Sitä täydentää välillinen seuranta, joka voi tarkoittaa esimerkiksi sähkömoottorin energiakulutuksen muutoksen analysointia. Kun kulut poikkeavat trendistä, laitteessa on todennäköisesti häiriötilanne, joka täytyy korjata. Jatkossa reaaliaikainen seuranta sensoreilla tulee yleistymään. Esimerkkejä ovat muun muassa avainkoneiden kriittisten komponenttien kuten laakereiden kunnon valvonta, nostohissien vaijereiden kunnonvalvonta, järeiden lastauskoneiden kriittisten rakenteiden väsymisen ja hiusmurtumien seuranta. Ammattitaitoisista kuljettajista on pula ja sen vuoksi koneen ohjaukseen tulee lisätä automaatiota, itseohjautuvuutta ja valvontoja. Koneiden ja laitteiden ohjausjärjestelmä tuottaa konekohtaista suoritetietoa ja koneen toiminnan sekä kunnossapidon seurantatietoa. Tavoite on integroida koneiden järjestelmät osaksi kaivoksen järjestelmää. Ongelman muodostavat erityyppiset konekohtaiset järjestelmät, jotka tarvitsevat siirtojärjestelmän kaivoksen ja koneen järjestelmän välille. 15

16 Toistaiseksi standardisointi ja käytännöt puuttuvat. Metsäteollisuudessa puunkorjuun, kuljetusten, suoritteiden kirjauksen ja koko ketjun integrointi on viety hyvin pitkälle. Se voisi toimia toimintamallina koko ketjun tiedonhallinasta. Tuotantokoneiden etävalvonta yleistyy. Seurannan kohteena voivat olla muun muassa suoritteet, koneiden kunto sekä kunnossapidon ohjeistus ja ennakointi. Kunnossapidon ennustettavuuden ansiosta voidaan ottaa käyttöön uusia toimintamalleja koneen myynnissä. Kone voidaan kertainvestoinnin sijasta myydä esimerkiksi tietyllä kuukausisummalla, mikä sisältää kunnossapidon. Koneen sijasta konevalmistaja myy suoritekapasiteettia tietyllä kokonaishinnalla. Louhinnan prosessi on infra-urakoinnin luonteista toimintaa ja sen sovittaminen kaivoksen järjestelmiin on tulevia kehityskohteita ICT:n mahdollisuudet kaivosteollisuudessa Seuraavassa on poimittu tärkeimmät kehityskohteet, joissa ICT-teknologia voi tarjota merkittävää tukea kaivosteollisuudelle. Luotettava tietoverkko kaivosalueelle Kaivosten tarpeet tarjoavat Oulun alueen ICT-yrityksille liiketoimintamahdollisuuden, joka on skaalattavissa pohjoismaisille ja myös globaaleille markkinoille. Valtaosassa maanalaisista kaivoksista tietoverkko on edelleen kynä ja paperi -tasolla. Tietoverkko on myös turvallisuustekijä, johon turvalaitteet on integroitu. Nämä seikat osaltaan lisäävät verkon kehityksen painoarvoa. Tuotantolaiteet integroituvat Toiminnan ohjaus ja seuranta perustuvat tuotantoon vietävään ja sieltä tuotavaan informaatioon. Sekä kaivosyhtiön omissa että aliurakoitsijoiden koneissa on käytössä mobiilit päätelaitteet, joilla vastaanotetaan ja tuotetaan tuotantoinformaatioita. Järjestelmien käyttöliittymien kehitys ja integrointi kaivosten kokonaisjärjestelmään on tärkeä kehityskohde. Yhtenä osana tuotantolaitteita on tuotannon päästöjen ja puhdistusprosessien seuranta ja ohjaus. Sensorit ja langaton tiedonsiirto tarjoavat mahdollisuudet reaaliaikaiseen tiedon saatiin. Se antaa lisäaikaa reagoida kriittisiin muutoksiin esimerkiksi prosessivesien pitoisuuksien tai määrän muuttuessa. Älykkäämpiä koneita kaivoksiin Työkoneiden käytössä on kaksi kehityssuuntaa. Koneisiin tulee automaattisia työkiertoja, jotka helpottavat kuljettajan toimintaa ja nopeuttavat koneen toimintaa optimoimalla automaattisesti liikeratoja.automaation tavoite on myös osittain etäohjauksessa ja osittain automaatioilla toimivat koneet, joissa hyödynnetään kamera-, skannaus- ja sensoriteknologioita kuten esimerkiksi Sandvikin ja Atlas Copcon etälastauskoneissa. 16

17 Toisaalta koneisiin tulee kuljettajan toimintaa ohjaavia ja valvovia toimintoja, joiden tavoitteina ovat koneen oikeat käyttötavat ja virheellisten käyttötapojen esto. Konevalmistajien tarpeita voidaan toteuttaa kameratekniikan ja sensoritekniikan avulla. Konevalmistajat tarvitsevat myös omaan palvelukseensa alan osaajia. Kunnossapito ennakoivaksi Ennakoivan huollon merkitys tulee kasvamaan, koska sen tuloksena käyttöastetta pystytään nostamaan. Ennakkohuolto auttaa merkittävällä tavalla kaivoksen toiminnan optimoinnissa. Ennakoivan huollon ohjelmistojen ja järjestelmien kehitys on lupaava mahdollisuus ICT-toimijoille. Sensoreiden käyttö koneiden avainkomponenttien kunnon valvontaan sekä tiedonsiirtoon tuo säästöjä. Kaivosten vaativiin olosuhteisiin tarvitaan vaatimukset täyttävät, luotettavat sensorit. Turvallisuus paranee Kameratekniikan ja skannauksen sovelluksilla on mahdollisuus suorittaa riskejä sisältävät toimenpiteet etäohjauksella. Sensorien integrointi maanalaisen kaivoksen ilmastoinnin ohjaukseen puolestaan on huomattava kehitysmahdollisuus. Alan keskeinen tavoite on suunnittelemattomien seisokkien minimointi. 17

18 18

19 4. ENERGIATEOLLISUUDELLE LISÄÄ ÄLYKKÄITÄ TUOTANTOMENETELMIÄ Hajautetut tuotantomallit yleistyvät energiatuotannossa. Muutos vaatii lisää älyä sähköverkoilta. Öljy- ja kaasuteollisuus puolestaan investoivat tuotantomenetelmiin saadakseen mahdollisimman suuren osan varannoista tuotantoon. Ilmastopolitiikka vahvistaa uusiutuvan energiatuotannon kehittymistä, mikä puolestaan synnyttää nykyistä pienimuotoisempia ja hajautetumpia tuotantomalleja. Tämä taas vaatii huomattavia investointeja sähköverkkoon, jonka täytyy sopeutua uusiin sähköntuotannon muotoihin. Älykkäiden ratkaisujen kysyntä kasvaa kehityksen imussa. Samaan aikaan Suomen lähialueilla tehdään kymmenien miljardien investoinnit öljyn ja kaasun porauksiin, satamiin ja energiatuotantoon liittyviin oheistoimintoihin. Alan toimijoita kiinnostaa luonnollisesti, millä tavalla ICT voi kehittää öljy- ja kaasuteollisuuden prosesseja Alan näkymät: energia-alalla kestävää kasvua Suomessa energian kulutuksen odotetaan kasvavan pitkällä tähtäyksellä voimakkaasti. Globaalisti kulutus kasvaa alan arvioiden mukaan noin 30 prosenttia vuoteen 2035 mennessä. (IEA World Energy Outlook, Energiateollisuus ry). Sähkön hinta on kolminkertaistunut Suomessa vajaassa 15 vuodessa eurooppalaiselle tasolle. Nopea nousu alkoi päästökaupan käynnistyttyä vuonna Taantuma on kuitenkin hidastanut hintojen nousua. Päästöoikeuksilla oli tarkoitus ohjata sähkön tuotantoa hiilidioksidivapaaseen suuntaan niin, että hiilen, öljyn ja kaasun käyttö sähkön tuotantoon kallistuisi suhteessa muuhun tuotantoon. Pohjois-Amerikan liuskeöljy- ja kaasulöydökset ovat pitäneet kivihiilen hinnan alhaalla. Se on hidastanut uusiutuvien energialähteiden kuten tuuli- ja aurinkoenergian käyttöönottoa. Euroopan komissio tulee löysentämään uusiutuvan energian tavoitteita energia- ja ilmastopaketissa. Nykyiset tavoitteet ovat johtaneet liian suuriin julkisiin tukiin. Suomessa tärkeimmät energianlähteet ovat ydinvoima, vesi, kivihiili, maakaasu, puupolttoaineet ja turve. Tuulivoiman osuus on pieni, mutta kasvussa. Vuotuinen tuontisähkön osuus on ollut noin 20 prosenttia vuonna 2012 ja 2013, ja pääosa tuontisähköstä ostetaan Ruotsista. Energiateollisuus ry:n arvion mukaan energiainvestointien yhteissumma oli vuonna 2013 noin 1,9 miljardia euroa. Toimiala on teollisuussektoreista suurin investoija. Ruotsin sähköenergiasta ydinvoimalat tuottavat vajaat 40 prosenttia. Vesivoimalla tuotetaan 19

20 noin 48 prosenttia. Fossiilisilla energianlähteillä sekä bioenergialla tuotetaan kahdeksan prosenttia ja tuulivoimalla kaksi prosenttia maan sähköstä Norja kattaa sähköllä noin puolet kokonaisenergiantarpeestaan. Lähes kaikki sähkö tuotetaan vesivoimalla. Sähkön ja lämmön tuotantokapasiteetin arvioidaan nousevan jopa 180 terawattituntiin vuoteen 2020 mennessä. Tammikuussa Statnett päätti Norjan kaikkien aikojen suurimmasta kotimaan sähköverkon laajennusprojektista, jolla turvataan sähköntoimitus Pohjois-Norjaan. Suunniteltu sähkölinja kulkee 512 kilometriä Ofotenista Hammerfestiin, ja se on tarkoitus toteuttaa kolmessa osassa. Ensin mainitulle osuudelle tarve on suurin, ja se myös rakennetaan ensin. Viimeinen Hammerfestiin yltävä osuus rakennetaan, jos öljy- ja kaasualan sähköntarve Hammerfestissa ja lähialueilla kasvaa merkittävästi. Norjan öljy- ja kaasuteollisuus investoi vuonna 2014 noin 28 miljardin euron edestä. Öljyn tuotantoluvut ovat kuitenkin laskussa. Vuonna 2011 Norjan öljykentät tuottivat yli kaksi miljoonaa barrelia öljyä päivässä. Kuuden ensimmäisen kuukauden tuotantoluvut vuonna 2012 olivat öljyhallituksen mukaan viisi prosenttia alhaisemmat kuin edellisenä vuonna. Öljy- ja energiaministeriön mukaan öljyntuotanto voi pudota jopa puoleen nykyisestä seuraavan kymmenen vuoden kuluessa ilman tarpeellisia investointipäätöksiä ja kaikkien tuottajien aktiivisuutta. Joidenkin arvioiden mukaan nykyisten öljykenttien resursseista vain alle puolet hyödynnetään. Ministeriö onkin peräänkuuluttanut tuottajien velvollisuutta hyödyntää kaikki hyödynnettävissä olevat resurssit. Tämä puolestaan edellyttää entistä tehokkaampia tuotantomalleja, joissa hyödynnetään uusinta teknologiaa. Siinä piilee suuri mahdollisuus myös suomalaiselle ICT-teollisuudelle. Öljy- ja kaasualan alueellinen painopiste on tunnetusti jo pitkään siirtynyt kohti pohjoista. Tätä kehitystä vahvisti öljy- ja energiaministeriön kesäkuussa 2012 avaama 22. lupakierros: 86 uudesta etsinnälle ja tuotannolle avatusta karttalohkosta tai lohkon osasta peräti 72 sijaitsee Barentsinmerellä, loput 14 ovat Norjanmerellä. Statoilin on kerrottu suunnittelevan noin miljardin euron investointia öljysatamaan ja tuotantolaitokseen Finnmarkin rannikolle. Sijoituspaikaksi on pohdittu joko Veidnesetiä Nordkappin kunnassa tai Markoppia Kvalsundin kunnassa. Maalla sijaitsevan tuotantolaitoksen rakentaminen vaatii kuitenkin huomattavasti enemmän resursseja kuin offshore-laitos, joten lopullinen ratkaisu riippuu loppuvuonna 2012 Skrugardin kentällä tehtävistä etsintäporauksista. 20

21 Faktaa energiatuotannosta Suomessa toimii noin 120 sähköä tuottavaa yritystä. Voimaloita on noin 400, joista puolet on vesivoimalaitoksia. Ydinvoimalat tuottavat neljänneksen sähköstä Suomessa. Maamme sähköntuotanto on moneen maahan verrattuna hajautettua. Sähköstä lähes kolmannes tuotetaan yhdistetyissä voimaloissa lämmöntuotannon yhteydessä. Vuoden 2013 energiainvestoinnit olivat noin 1,9 miljardia euroa. Ruotsissa ydinvoimalat tuottavat 40 prosenttia sähköenergiasta ja vesivoimalat noin 48 % Norjassa lähes kaikki sähkö tuotetaan vesivoimalla. Tammikuussa Statnett päättinorjan kaikkien aikojen suurimmasta sähköveron laajennusprojektista. Faktaa öljy- ja kaasuteollisuudesta Norjan öljy- ja kaasuteollisuuden odotetaan investoivan vuonna 2014 noin 28 miljardia euroa. Öljyn tuotantoluvut ovat laskussa. Maan öljy- ja energiaministeriön mukaan öljytuotanto voi jopa puolittua 10 vuodessa ilman tarpeellisia investointeja. Arvioiden mukaan vain puolet öljykenttien resursseista hyödynnetään. Raakaöljyn vienti on noin kolmannes Norjan kokonaisviennistä. Öljy- ja kaasualan painopiste on siirtynyt kohti pohjoista jo vuosien ajan Digitalisoinnissa meneillään murros ICT:n käyttöaste on jo varsin korkea energiatuotannossa. Tällä hetkellä ala käy läpi murrosta, jossa koneet ja järjestelmät saavat yhä enemmän aistikykyjä, toimintoja ja koneälyä. Järjestelmät verkostoituvat sekä keskenään että internetissä olevien tietovarantojen sekä niitä hyödyntävien ihmisten kanssa. Prosessien ohjaamisen on oltava täsmällistä, ja tiedon tulee siirtyä autonomisten järjestelmien välillä nopeasti, varmasti ja turvallisesti. Informaatio- ja kommunikaatioteknologioiden (ICT), automaation ja kehittyneiden datan analyysimenetelmien yhdistelmänä syntyy teollinen internet, joka luo merkittäviä mahdollisuuksia tehostaa teollisia prosesseja sekä tuottaa uutta palveluliiketoimintaa. Samaan aikaan on syytä muistaa, että poliittiset päätökset vaikuttavat energia-alaan enemmän kuin useimpiin muihin toimialoihin. Ala on strategisesti tärkeä kaikille valtiolle, ja ilmastopolitiikka vaikuttaa päätöksiin vahvasti. Valtiot vaikuttavat koko arvoketjuun energian eri tukimuodoilla ja verotuksella sekä myös sähkömarkkinoiden säätelyllä. Toimiala pitääkin epävarmoja olosuhteita investointeja hidastavana tekijänä. Säätelyn hajautuminen hidastaa Euroopan sähkömarkkinoiden yhtenäistämistä. Sääntely luo kuitenkin tietyille pelaajille mahdollisuuksia kehittää esimerkiksi tuotteita, joiden avulla voidaan osoittaa, että sähkön laatu on sähkömarkkinoiden vaatimusten mukaista. 21

Elämä rikkidirektiivin kanssa - seminaari

Elämä rikkidirektiivin kanssa - seminaari Elämä rikkidirektiivin kanssa - seminaari Tampereen Messu- ja Urheilukeskus Keskiviikko 17.4.2013 Tarmo Tuominen Puheenjohtaja, Kaivannaisteollisuus ry Kaivannaisteollisuus ry: KAIVOSTEOLLISUUDEN ÄÄNI

Lisätiedot

Kaivannaisteollisuus ry

Kaivannaisteollisuus ry Kaikki kaivokset ovat tärkeitä kaikki kaivokset ovat erilaisia Kaivannaisteollisuus ry Suomessa toimivan kaivostoimialan yhteistyöjärjestö, johon kuuluu 48 jäsentä. Kaivokset muodostavat yhdessä metallien

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Toukokuu 2015 Satakunnan rakentamisen suhdannetilanne pysyy edelleen heikkona Satakunnan rakentamisen suhdannetilanne on talvikautena

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Sami Pakarinen Kimmo Anttonen Huhtikuu 2016 Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne hyvin tyydyttävä Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne jatkunee tänä vuonna

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Lokakuu 2015 Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on tyydyttävä Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on rakennusalan

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Huhtikuu 2016 Varsinais-Suomen talonrakentamisen suhdannetilanne on vahvistunut Varsinais-Suomen talonrakentamisen suhdannetilanne

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Huhtikuu 2016 Satakunnan rakentamisen suhdannetilanne jatkuu yhä heikkona Satakunnan rakentamisen suhdannetilanne on talvikautena

Lisätiedot

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki 2013-2017 5/2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki Suomi on edelläkävijä älykkäissä ympäristöissä. Fiksun kaupungin sujuva arki syntyy käyttäjätarpeiden sekä erilaisten osaamisten

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden suhdanteet syksy Rakennusteollisuus RT ry

Rakennusteollisuuden suhdanteet syksy Rakennusteollisuus RT ry Rakennusteollisuuden suhdanteet syksy 2016 Rakennusteollisuus RT ry 11.10.2016 Rakennusteollisuus RT ry:n hallituksen puheenjohtaja, YIT Oyj:n varatoimitusjohtaja Tero Kiviniemi Rakennusteollisuus RT:n

Lisätiedot

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Infra Rakentaminen ja palvelut 2001-2005 Loppuseminaari 2.3.2006 Infra-ohjelma on tukenut alan

Lisätiedot

Suomen Kaivosyrittäjät ry. Kaivosseminaari 2013, Kittilä, Levi 5.-7.6.2013

Suomen Kaivosyrittäjät ry. Kaivosseminaari 2013, Kittilä, Levi 5.-7.6.2013 Suomen Kaivosyrittäjät ry Kaivosseminaari 2013, Kittilä, Levi 5.-7.6.2013 Kaivannaisteollisuus ry: KAIVOSTEOLLISUUDEN ÄÄNI! Suomessa toimivan kaivostoimialan yhteistyöjärjestö, 48 jäsentä! Kaivokset muodostavat

Lisätiedot

Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta

Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta Ammattilaisen kädenjälki 9.11.2016 Mia Nores 1 Cleantech eli puhdas teknologia Tuotteet, palvelut, prosessit ja teknologiat, jotka edistävät

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät

Rakentamisen suhdannenäkymät Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Julkiset palvelurakennukset m 3 8 7 6 5 4 3 2 1 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Bo Salmén Markku Leppälehto Huhtikuu 214 Varsinais-Suomen talonrakentamisen

Lisätiedot

Kestävä kaivannaisteollisuus 23.1.2014 Toimitusjohtaja Jukka Pitkäjärvi

Kestävä kaivannaisteollisuus 23.1.2014 Toimitusjohtaja Jukka Pitkäjärvi Kestävä kaivannaisteollisuus 23.1.2014 Toimitusjohtaja Jukka Pitkäjärvi KAIVOSTOIMINTA SUOMESSA TÄNÄÄN Kaivostoiminnalla Suomessa on pitkät perinteet sekä kokemusta ja osaamista Parainen > 100 v, Pyhäsalmi

Lisätiedot

Rakentamisen ja LVI-alan suhdanteet. LVI-treffit Sami Pakarinen

Rakentamisen ja LVI-alan suhdanteet. LVI-treffit Sami Pakarinen Rakentamisen ja LVI-alan suhdanteet LVI-treffit 14.10.2016 Sami Pakarinen Suomen talous vuosimuutos, % Suomessa talouskasvu voimistuu tänä vuonna 5 Kotimaisten talousennusteiden keskiarvoja 4 3 2 1 0 2015

Lisätiedot

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Suomessa monet asiat kehittyvät nopeasti yhteiskunnan toivomalla tavalla Bioenergia Tuulivoima Energiatehokkuus

Lisätiedot

Agenda Energiatoimialan workshop-päivälle

Agenda Energiatoimialan workshop-päivälle Agenda Energiatoimialan workshop-päivälle 08.30 Aamukahvit 08.45 Hankkeen esittely, Aimo Savukoski, Arctic Crossing Consulting 09.00 Toimialan ja trendit,timo Latvala, Space Systems Finland 09.30 Veli-Pekka

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Lokakuu 2016 Varsinais-Suomen talonrakentamisen suhdannetilanne on hyvä Varsinais-Suomen talonrakentamisen suhdannetilanne

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus. Liikevoittomarginaali parani

Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus. Liikevoittomarginaali parani Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus Liikevoittomarginaali parani Mika Vehviläinen, toimitusjohtaja Mikko Puolakka, talous- ja rahoitusjohtaja 25. lokakuuta 2016 Keskeistä kolmannella vuosineljänneksellä

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Marraskuu 2016 Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne helpottamassa Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on rakennusalan

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Heikki Malinen 1 Strategia ja toimintatapa Viisi toiminnan ydinaluetta Investointien elinkaaren kattava konsepti Teknologian ja paikallisten olosuhteiden hyvä tuntemus Vahva markkina-asema

Lisätiedot

Miten rakennusalalla menee rakennusalan talouskatsaus. Paaluseminaari , Viking XPRS Sami Pakarinen. Suomen talous

Miten rakennusalalla menee rakennusalan talouskatsaus. Paaluseminaari , Viking XPRS Sami Pakarinen. Suomen talous Miten rakennusalalla menee rakennusalan talouskatsaus Paaluseminaari 2016 17.11.2016, Viking XPRS Sami Pakarinen Suomen talous Suomessa talouskasvu voimistuu tänä vuonna 5 Kotimaisten talousennusteiden

Lisätiedot

Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä

Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Oy Olli Tuomivaara Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa työpaja 25.8.2014. Aurinkoenergian globaali läpimurto 160000

Lisätiedot

KAIVOSALALLE TYÖ ELÄMÄÄN -TAPAHTUMA 21.1.2014. Harri Kosonen

KAIVOSALALLE TYÖ ELÄMÄÄN -TAPAHTUMA 21.1.2014. Harri Kosonen KAIVOSALALLE TYÖ ELÄMÄÄN -TAPAHTUMA 21.1.2014 Harri Kosonen MITÄ YHTEISTÄ ON KIVELLÄ JA KITARALLA? Varsinkin nuorilla on harvoin tietoa kaivannaisalasta ILMAN KAIVOSTEOLLISUUTTA ET SOITA KITARAAKAAN (etkä

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman jatko Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-toiminta jatkuu vaikka ohjelma päättyy Kansallisesti tarkasteltuna kehittymisen ja sen tukemisen tarve

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Verkoston kartoitus ja jatkoaskeleet. 18.11.2015 Jukka Talvi

Verkoston kartoitus ja jatkoaskeleet. 18.11.2015 Jukka Talvi Verkoston kartoitus ja jatkoaskeleet 18.11.2015 Jukka Talvi www.cafepress.com Voisko älyliikenne olla Oulun juttu? Selvitys huhti-elokuu 2015 Liiketoimintamahdollisuudet Toimijaverkosto Esitys tavoitteista

Lisätiedot

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle ll 2010-luvulla Hiilitieto ry:n seminaari 18.3.2010 Ilkka Kananen Ilkka Kananen 19.03.2010 1 Energiahuollon turvaamisen perusteet Avointen energiamarkkinoiden toimivuus

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta. Rakennukset ja ilmastonmuutos

Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta. Rakennukset ja ilmastonmuutos Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö 1 Rakennukset ja ilmastonmuutos Rakennusten osuus kokonaisenergiankulutuksesta on noin 40 prosenttia eli 140 TWh 140

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Lokakuu 2014 Varsinais-Suomen talonrakentamisen suhdannetilanne on korkeintaan tyydyttävä Varsinais-Suomen talonrakentamisen

Lisätiedot

Talouskasvun edellytykset

Talouskasvun edellytykset Pentti Hakkarainen Suomen Pankki Talouskasvun edellytykset Martti Ahtisaari Instituutin talousfoorumi 16.5.2016 16.5.2016 Julkinen 1 Talouden supistuminen päättynyt, mutta kasvun versot hentoja Bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

ICT-alan muutos ja Pohjois-Suomen menestymisen mahdollisudet

ICT-alan muutos ja Pohjois-Suomen menestymisen mahdollisudet ICT-alan muutos ja Pohjois-Suomen menestymisen mahdollisudet Puheenvuoro PPL:n Ennakointiseminaarissa 5.9.2013 / Sauli Sohlo / MA Instituutti Puheenvuoro perustuu 19.4.2013 julkaistuun raporttiin ICT-alan

Lisätiedot

Liikkuvien työkoneiden etäseuranta

Liikkuvien työkoneiden etäseuranta Liikkuvien työkoneiden etäseuranta TAMK IoT Seminaari 14.4.2016 2 1) IoT liiketoiminnan tukena 2) Iot ja liikkuvat työkoneet 3) Case esimerkit 4) Yhteenveto, johtopäätökset, tulevaisuuden näkymät Cinia

Lisätiedot

Tulevaisuuden rakennusten energiapalvelut tuottajan näkökulmasta. Rakennusten energiaseminaari 2014 Jarno Hacklin

Tulevaisuuden rakennusten energiapalvelut tuottajan näkökulmasta. Rakennusten energiaseminaari 2014 Jarno Hacklin Tulevaisuuden rakennusten energiapalvelut tuottajan näkökulmasta Rakennusten energiaseminaari 2014 Jarno Hacklin suunnittelee, toteuttaa, huoltaa ja ylläpitää käyttäjäystävällisiä ja energiatehokkaita

Lisätiedot

Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos. Harjoittelukoulujen juhlaseminaari Hämeenlinna Matti Lehti

Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos. Harjoittelukoulujen juhlaseminaari Hämeenlinna Matti Lehti Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos Harjoittelukoulujen juhlaseminaari Hämeenlinna 2.9.2010 Matti Lehti Tietotekniikan ja tietoliikenteen läpimurrot 1900-luvulla avasivat tien digitaaliseen

Lisätiedot

Suhdannekatsaus. Betonipäivät , Messukeskus, Helsinki Sami Pakarinen

Suhdannekatsaus. Betonipäivät , Messukeskus, Helsinki Sami Pakarinen Suhdannekatsaus Betonipäivät 3.11.2016, Messukeskus, Helsinki Sami Pakarinen Maailman ja Suomen talous Maailman talous kasvaa kohtuullista vauhtia Rakennusteollisuus RT 3.11.2016 3 vuosimuutos, % Suomessa

Lisätiedot

Metallikaivosteollisuuden kehityspolut vähähiilisessä yhteiskunnassa. Mari Kivinen Geologian tutkimuskeskus

Metallikaivosteollisuuden kehityspolut vähähiilisessä yhteiskunnassa. Mari Kivinen Geologian tutkimuskeskus Metallikaivosteollisuuden kehityspolut vähähiilisessä yhteiskunnassa Mari Kivinen Geologian tutkimuskeskus 10.11.2014 1 Työryhmä GTK Laura Lauri Susanna Kihlman Mari Kivinen Saku Vuori VTT Tiina Koljonen

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja Lauri Oksanen Head of Research 27.9.2010 Nämä kommentit ovat henkilökohtaisia eivätkä välttämättä edusta Nokia Siemens Networksin

Lisätiedot

TONNI, INNO ja ONNI. Inno

TONNI, INNO ja ONNI. Inno TONNI, INNO ja ONNI Tonni, Inno ja Onni ovat VTT:n laatimia tulevaisuusskenaarioita vuoteen 2050. Skenaarioiden lähtökohtana on ollut kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen 80 prosenttia vuoden 1990 tasosta.

Lisätiedot

Ensimmäinen vuosineljännes 2010

Ensimmäinen vuosineljännes 2010 Ensimmäinen vuosineljännes 2010 21.4.2010 Heikki Malinen, toimitusjohtaja Esa Ikäheimonen, CFO 100107 PRESENTATION-TITLE 1 Esityksen pääkohdat Katsaus vuoden 2010 ensimmäiseen neljännekseen Vuoden 2010

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Jäävuoremme sulavat. Voimmeko rakentajana vaikuttaa?

Jäävuoremme sulavat. Voimmeko rakentajana vaikuttaa? Jäävuoremme sulavat. Voimmeko rakentajana vaikuttaa? Tero Kiviniemi DI, Executive MBA Toimialajohtaja Suomen rakentamispalvelut 9.9.2010 1 Energia ja ympäristö Globaali megatrendi Kansainväliset ja EU-tasoiset

Lisätiedot

Korjausrakentamisen tutkimus VTT:ssä -tutkimuksen sijoittuminen VTT:n tutkimusstrategiaan

Korjausrakentamisen tutkimus VTT:ssä -tutkimuksen sijoittuminen VTT:n tutkimusstrategiaan Korjausrakentamisen tutkimus VTT:ssä -tutkimuksen sijoittuminen VTT:n tutkimusstrategiaan Rakennusten ja alueiden uudistaminen ja korjaaminen 19.1.2010 Teknologiajohtaja Eva Häkkä-Rönnholm, VTT 2 VTT Group

Lisätiedot

MERITEOLLISUUS SUOMESSA JA SEN TARJOAMAT MAHDOLLISUUDET. Tapio Karvonen 29.10.2015

MERITEOLLISUUS SUOMESSA JA SEN TARJOAMAT MAHDOLLISUUDET. Tapio Karvonen 29.10.2015 MERITEOLLISUUS SUOMESSA JA SEN TARJOAMAT MAHDOLLISUUDET Tapio Karvonen 29.10.2015 Suomen meriklusteri MERITEOLLISUUDEN TOIMITTAJAT VARUSTAMOT MUUT MERENKULKUUN LIITTYVÄT ELINKEINOT LAIVANRAKENNUS JA OFFSHORE

Lisätiedot

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö 1 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet: vuoteen

Lisätiedot

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta Teknotarinoita Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta www.visiolehti.fi 1 Hyvinvointia Suomelle Teknologiateollisuus on Suomen tärkein vientiala. Teknologiayritykset toimivat

Lisätiedot

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista?

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Jakob Donner-Amnell Metsäalan tulevaisuusfoorumi Globalisaatiokehityksen tempoilevuus suuri Yritykset ja julkinen valta panostavat

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2014 25.7.2014 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat johdon näkemyksiin ja

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Kiinteistöjen energiatehokkuus ja hyvät sisäolosuhteet Ajankohtaista tietoa patteriverkoston perussäädöstä sekä ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien energiatehokkuudesta Kirsi-Maaria Forssell, Motiva

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla?

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 12.3.2013 Digitaalisuus palvelujen ja tuotannon uudistajana Perustelut Organisaatioiden kokonaisvaltainen uudistaminen prosesseja

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 8/2013 Virpi Mikkonen Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Miksi ohjelma? Kaupungistuminen jatkuu globaalisti Kaupungit kasvavat, kutistuvat ja muuttuvat Älykkäiden

Lisätiedot

Rakennusten energiahuollon ja lämmityksen uusia liiketoimintamahdollisuuksia

Rakennusten energiahuollon ja lämmityksen uusia liiketoimintamahdollisuuksia Rakennusten energiahuollon ja lämmityksen uusia liiketoimintamahdollisuuksia Rakennusten energiaseminaari 8.10.2015 Raimo Lovio Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu Esityksen sisältö Energiatehokkuuden parantaminen

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät

Kaupan näkymät Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan näkymät 2011-2012 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan myynti 2010 Yht. 118,6 mrd. euroa (pl. alv) 13 % 12 % 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58 %

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus 2015 Jyri Luomakoski toimitusjohtaja. Varsinainen yhtiökokous 2016

Toimitusjohtajan katsaus 2015 Jyri Luomakoski toimitusjohtaja. Varsinainen yhtiökokous 2016 Toimitusjohtajan katsaus 2015 Jyri Luomakoski toimitusjohtaja Varsinainen yhtiökokous 2016 Liikevaihto Uponor-konserni, M 2014 2015 Muutos Liikevaihto 1 023,9 1 050,8 2,6 % Orgaaninen kasvu 5,2 % ilman

Lisätiedot

PAAKKOLA CONVEYORS OY

PAAKKOLA CONVEYORS OY PAAKKOLA CONVEYORS OY Paakkola Conveyors Paakkola Conveyors on modernien, toimintavarmojen kuljetinjärjestelmien toimittaja kaivannaistoiminnan ja raskaan perusteollisuuden tarpeisiin. Paakkolan vahvuudet

Lisätiedot

RAKLIn strategia vastaa toimintaympäristön muutoksiin

RAKLIn strategia vastaa toimintaympäristön muutoksiin RAKLIn strategia vastaa toimintaympäristön muutoksiin Kiinteistö- ja rakennusalasta vetovoimaa Keski-Suomeen Jyväskylä 13.1.2016 Toimitusjohtaja Jyrki Laurikainen, RAKLI ry Murroskartta Kaupan murros

Lisätiedot

Talouden ja tiekuljetusten yhteys ennen, nyt ja tulevaisuudessa

Talouden ja tiekuljetusten yhteys ennen, nyt ja tulevaisuudessa 1 Talouden ja tiekuljetusten yhteys ennen, nyt ja tulevaisuudessa Markus Pöllänen Lehtori Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos 2 Lähtökohtia Tiekuljetusten ja talouden

Lisätiedot

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET 1(10) VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET TAUSTAA Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta vesivoimaan ja muihin energialähteisiin Jatkoa ET:n teettämälle

Lisätiedot

Työpaikat Vaasassa

Työpaikat Vaasassa Työpaikat Vaasassa 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasassa vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa 2017.

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

SKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi

SKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi 1 SKAL Kuljetusbarometri 2/2006 Alueellisia tuloksia Liite lehdistötiedotteeseen Etelä-Suomi Kuljetusalan yleiset näkymät ovat kuluvan vuoden aikana selvästi parantuneet. Viime vuoden syksyllä vain 17

Lisätiedot

Tervetuloa infrarakentamisen muutokseen! Helsinki, Palace 8.4.2014 klo 10 12

Tervetuloa infrarakentamisen muutokseen! Helsinki, Palace 8.4.2014 klo 10 12 Tervetuloa infrarakentamisen muutokseen! Helsinki, Palace 8.4.2014 klo 10 12 Yhteistyössä Työkaluja infra alalle (www.vtt.fi/sites/infra2030) Infrarakentamisen rakenne Suunnitteluun ja päätöksentekoon

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Keski-Suomen taloudellinen kehitys 2008-2009 Matalasuhteen

Lisätiedot

(Suomen virallinen tilasto (SVT) 2010) 100 % 75 % 50 % 25 % 0 % kyllä ei Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - julkinen sektori (34) Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - kuluttajat (35) Pääasialliset

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien vaikutukset puunhankintaan 2

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Teollisuuden arktiset mahdollisuudet Lapissa. Alueelliset kehitysnäkymät 1 / 2015 12.3.2015, ARKTIKUM, Rovaniemi

Teollisuuden arktiset mahdollisuudet Lapissa. Alueelliset kehitysnäkymät 1 / 2015 12.3.2015, ARKTIKUM, Rovaniemi Teollisuuden arktiset mahdollisuudet Lapissa Alueelliset kehitysnäkymät 1 / 2015 12.3.2015, ARKTIKUM, Rovaniemi Digipolis Oy:n taustaa Kemin Digipolis Oy perustettu 1993 omistus: Kemi, Tornio, Keminmaa,

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Suominen Yhtymä Oyj. Toimintakatsaus. Tulostiedote Esitys Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja

Suominen Yhtymä Oyj. Toimintakatsaus. Tulostiedote Esitys Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja Tulostiedote 1.1. - 31.12.27 Esitys 11.2. Toimintakatsaus Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja Suominen yhteensä Milj. EUR Q4/27 Q4/26 27 26 Liikevaihto 54,1 54,2 215,2 22,6 Liikevoitto ennen arvonalennuksia

Lisätiedot

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Kuntamarkkinat 14.9.2016 Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Hallinnon toimintatapojen digitalisointi

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

LAADUN MERKITYS PALVELULIIKE- TOIMINNASSA. Arto Engbom 23.1.2015 Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Laatupäivä

LAADUN MERKITYS PALVELULIIKE- TOIMINNASSA. Arto Engbom 23.1.2015 Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Laatupäivä LAADUN MERKITYS PALVELULIIKE- TOIMINNASSA Arto Engbom Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Laatupäivä LAADUN MERKITYS PALVELULIIKETOIMINNASSA Arto Engbom Laatu ja kehitysjohtaja, Laitteet liiketoiminta-alue

Lisätiedot

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla 1/2015 2/2015 3/2015 4/2015 5/2015 6/2015 7/2015 8/2015 9/2015 10/2015 11/2015 12/2015 YLEINEN JA OMAN ALUEEN TALOUDELLINEN KEHITYS Väestönmuutokset Vuoden 2015 lopussa kempeleläisiä oli ennakkotietojen

Lisätiedot

Muut uusiutuvat energianlähteet. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 7.3.2014

Muut uusiutuvat energianlähteet. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 7.3.2014 Muut uusiutuvat energianlähteet Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 7.3.2014 Uusiutuvien energianlähteiden jakautuminen Suomessa 2011 Aurinkoenergia; 0,02 % Tuulivoima; 0,4 % Vesivoima; 11 % Metsäteollisuuden

Lisätiedot

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Helsinki, 24.4.2008 1 Tausta Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Fintech-yritykset tuovat markkinoille uudenlaisia rahoituspalveluita 3 BLOGI Fintech-yritykset tuovat markkinoille uudenlaisia rahoituspalveluita

Lisätiedot

Energiasta kilpailuetua. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009

Energiasta kilpailuetua. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Energiasta kilpailuetua Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Energiasta kilpailuetua Energia tuotannontekijänä Energia tuotteena Energiateknologia liiketoimintana 2

Lisätiedot

Ympäristöliiketoiminnan mahdollisuudet suomalaisille toimijoille. Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Kajaani 1.11.2012

Ympäristöliiketoiminnan mahdollisuudet suomalaisille toimijoille. Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Kajaani 1.11.2012 Ympäristöliiketoiminnan mahdollisuudet suomalaisille toimijoille Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Kajaani 1.11.2012 Sisällys Cleantechin strateginen ohjelma Puhtaan energian ohjelma Menestyvän

Lisätiedot

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo

Lisätiedot

Menolippu tulevaisuuteen. Mika Huhtaniemi, Varatoimitusjohtaja Suomen Tilaajavastuu

Menolippu tulevaisuuteen. Mika Huhtaniemi, Varatoimitusjohtaja Suomen Tilaajavastuu Menolippu tulevaisuuteen. Mika Huhtaniemi, Varatoimitusjohtaja Suomen Tilaajavastuu Tulevaisuuden rakentajat, tervetuloa! Yhteistyöllä syntyy tuloksia! Keväällä 2015 uusi hallitus nosti digitalisaation

Lisätiedot

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa Josek-VTT, Älyä koneisiin ja palveluihin digitalisaation vaikutukset valmistavassa teollisuudessa 7.2.2017

Lisätiedot