Teollisuus tekee älykumouksen. ICT:n uudet mahdollisuudet teollisuudessa. (Kaivos, energia, infra, logistiikka ja rakentaminen)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Teollisuus tekee älykumouksen. ICT:n uudet mahdollisuudet teollisuudessa. (Kaivos, energia, infra, logistiikka ja rakentaminen)"

Transkriptio

1 Teollisuus tekee älykumouksen ICT:n uudet mahdollisuudet teollisuudessa (Kaivos, energia, infra, logistiikka ja rakentaminen)

2 ISBN Julkaisusarjan tekijä BusinessOulu, TeollisuusForum. Julkaisuvuosi 2014, (nid.) Teollisuus tekee älykumouksen Aluekatsaus: ICT:n uudet mahdollisuudet teollisuudessa (Kaivos, energia, infra, logistiikka ja rakentaminen) Taitto ja graafinen suunnittelu: Design Studio 2014

3 Sisällysluettelo 1. Kohti uutta kasvua 5 2. ICT ja teollisuus yhdistävät voimansa 7 3. Kaivosteollisuuden prosesseihin tehoa Alan näkymät: kaivosteollisuudessa vahvat kasvuodotukset Digitalisoitavaa kaivosteollisuuden kaikissa vaiheissa ICT:n mahdollisuudet kaivosteollisuudessa Energiateollisuudelle lisää älykkäitä tuotantomenetelmiä Alan näkymät: energia-alalla kestävää kasvua Digitalisoinnissa meneillään murros ICT:n mahdollisuudet energia-alalla ICT haastaa perinteet rakentamisessa Alan näkymät: rakentaminen suhdannekuopassa Digitalisointipaineet kasvavat ICT:n mahdollisuudet rakennus- ja kiinteistöalalla Asiakkaat sähköistävät infrarakentajien toimintaa Alan näkymät: julkisen talouden vaikeudet nakertavat markkinoita Digitaaliset ratkaisut kypsyvät ICT:n mahdollisuudet infrarakentamisessa Tavoitteena koko logistiikkaketjun hallinta Alan näkymät: jatkuva tehostamisen tarve Digitaaliset ratkaisut kovassa käytössä, rajapinnat tökkivät ICT:n mahdollisuudet logistiikassa Keskeisimmät löydökset ja jatkoaskeleet Haastattelut ja muut lähteet 50 3

4 4

5 1. KOHTI UUTTA KASVUA ICT-alan murros on vienyt myös Oulun seudulta useita tuhansia työpaikkoja etenkin valmistavasta elektroniikkatiedollisuudesta. Seutukunnan mittavalla ICT-osaamisella tulee kuitenkin olemaan luontaista kysyntää, kun digitaaliset ratkaisut uudistavat lähivuosina lähes kaikki toimialat sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. Etenkin teollisen internetin väistämätön kehittyminen tulee aiheuttamaan vallankumouksen. Yrityksille avautuu uusia tilaisuuksia, mutta samalla syntyy täysin uusia kilpailijoita. Saksa on jo voimalla liikkeellä omalla Industrie 4.0-ohjelmallaan, joka yhdistää maan vahvan osaamisen teollisuudessa, automaatiossa ja ICT-alalla. Yhdysvalloissa puolestaan muutosta ajaa muun muassa teollisuusjätti General Electric, jonka teettämässä raportissa arvioidaan teollisen internetin synnyttävän tuhansien miljardien kasvusykäyksen talouteen. Suomelle teollinen internet on mahdollisuus ja samalla pakko. Jos yritykset uudistavat toimintaansa, ne voivat vallata merkittäviä uusia markkinoita. Paikalleen pysähtyvät yritykset puolestaan menettävät asemiaan. Niiden tuotteiden ja palveluiden kilpailukyky heikkenee ja pääsy kansainvälisiin verkostoihin vaikeutuu. Tämän muutoksen hallintaan ja kehityksen uudelleen suuntaamiseen tarvitaan myös Oulun seudulla merkittäviä uusia toimenpiteitä, kuten International Sales Promotion-hanke sekä TeollisuusForum. International Sales Promotion -hankkeen (ISP) tavoitteena on tunnistaa ja saada uusia asiakkuuksia Oulun alueen ICT-yrityksille nopealla aikajänteellä. TeollisuusForum on keskeinen työväline Oulun alueen teollisuuden kehittämiseksi. Yhtenä tärkeimpänä teemana onkin Teollisuus ja ICT. Näin voidaan työllistää vapautumassa olevaa työvoimaa ja saada osaajat jäämään Oulun alueelle. ISP on Euroopan aluekehitysrahaston ja Pohjois-Pohjanmaan Liiton ja Oulun Kaupungin rahoittama ja hallinnoima hanke, jota BusinessOulu toteuttaa. Hanke tukee alueen yrityksiä kansainvälisten asiakkuuksien tunnistamisessa. Tavoitteena on saada yrityksille merkittäviä liiketoiminnallisia avauksia valituilla kohdemarkkina-alueilla ja valituista kohdesegmenteissä. Tässä ISP-hankkeen toimenpiteessä, ICT:n mahdollisuudet Teollisuudessa, on selvitetty miten alueen ICT-yritykset voivat auttaa perinteisten teollisuudenalojen yrityksiä uudistumaan. Selvityksessä on pureuduttu viiden teollisuusalan tarpeisiin, jotka voivat erota toisistaan merkittävästikin. Raportissa käydään läpi, mitä mahdollisuuksia ICT avaa energia-alalle, kaivosteollisuudelle, infrarakentamiseen, logistiikkaan ja rakentamiseen. Raportti erittelee eri alojen erityistarpeita ja digitaalisia osaamisalueita, joita kukin ala tarvitsee uudistumisessa. Näin laaja toimialakohtainen tarkastelu on ainutlaatuinen Suomessa, joten toivomme raportin hyödyttävän myös seutukunnan ulkopuolisia yrityksiä. 5

6 Tavoitteena on saada yrityksille merkittäviä liiketoiminnallisia avauksia 6

7 2. ICT JA TEOLLISUUS YHDISTÄVÄT VOIMANSA Oulun seudun ICT-yritykset ja viiden teollisuustoimialan yritykset etsivät yhteistyössä kehityskohteita. International Sales Promotion -hankkeen aikana syntynyt verkottuminen tuotti merkittäviä kehityskohteita ja uusia liikeideoita. Oulun seudulle on kehittynyt yliopiston, VTT:n ja menestyneiden yritysten kuten Nokian kautta noin ICT-alan työpaikkaa viimeisen 25 vuoden aikana. Toimialan noin 270:sta ICT-yrityksestä lähes jokainen on kohdannut viime vuosina suuria muutoksia. Useimmille se on tarkoittanut aikaisemmin niin tärkeiden resurssien uudelleenjärjestelyjä ja jopa henkilöstön irtisanomisia. Toisille se on mahdollistanut kasvun hyvien ammattilaisten saatavuuden lisääntyessä. Toimialan murros on myös suuri mahdollisuus. Seudun poikkeuksellisen laajalla ICT:n osaamisella sinertää merkittävät mahdollisuudet oman toimialan ulkopuolella. Toimialahaastattelujen perusteella uusilla toimialoilla on löydettävissä liiketoimintamahdollisuuksia, kun ymmärrys toimialan määräävistä tekijöistä on ensin sisäistetty. Valveutuneet kansainväliset yritykset ovat huomanneet mahdollisuuden. Korkea osaaminen on houkutellut erityisesti Telecom-alan kansainvälisiä yrityksiä perustamaan tuotekehitysyksiköitä Ouluun. Kansainvälisiä tulijoita ovat olleet muun muassa Ericsson, Texas Instruments, Broadcom, Google, ARM ja Yota Devices. Lisäksi Nokia Solutions and Networks on aktiivisesti kasvattanut yhtiön suurinta yksikköä palauttamalla Oulun yksikköönsä jo kertaalleen Aasiaan vietyä suunnittelutyötä. Alueen maailmanluokan osaamiselle elektroniikan ja ohjelmisto-teknologian alueilla on hyvät mahdollisuudet löytää uusia liikeideoita perinteisillä teollisuuden alueilla. Toimialojen kanssakäyminen on ollut perinteisesti rajallista ja kehittynyt pienten askelten kautta toimialojen omassa ohjauksessa. ICT ja teollisuus verkottuvat International Sales Promotion -hankkeen ja toteutetun selvityksen kantava ajatus on edistää ICT-yritysten yhteistyötä oman toimialan ulkopuolelta tulevien yritysten kanssa. Hankkeessa kartoitettiin perinteisten toimialojen käytössä olevia teknologiaratkaisuja. Niitä verrattiin saatavilla olevaan uusimpaan teknologiaan. Tätä kautta pystyttiin monen yrityksen ja toimijan ryhmätöissä arvioimaan teknologian suomia uusia ratkaisuja. Toimialojen yhteinen lähentyminen ja verkottuminen vahvistavat alueen pk-sektorin yritysten kilpailukykyä. Useimmilla yrityksillä on ollut pienuudestaan huolimatta suora asiakassuhde paikallisiin suuriin ICT-toimijoihin. Niillä ei kuitenkaan ole ollut riittävästi resursseja asiakaspohjan laajentamiselle. Kompastuskiveksi on noussut uusasiakashankinta uusilla toimialoilla ja kansainvälisillä markkinoilla. 7

8 Kaikki tunnustavat suurempien kokonaisuuksien menevän helpommin kaupaksi kansainvälisille toimijoille, mutta sen edellyttämiä toimenpiteitä joudutaan vielä harjoittelemaan. Erityisesti verkostoitumisen ja yhteistarjonnan kokoamisessa on edelleen opittavaa. Tämä korostuu ulkomaille tähtäävässä tarjonnassa. Monilla alueen ICT- yrityksillä on välillisesti asiakkaita ulkomailla. Yksin ulkomaille mentäessä pienten yritysten erityisosaaminen jää helposti huomiotta pienen kokonsa tai kokeneiden vientiresurssien puuttuessa. Selvityksessä on koottu kunkin toimialan merkittävien yritysten haastatteluista kokonaisnäkemykset toimialan toimintaympäristöstä ja tulevaisuuden näkymistä ICT-yritysten kannalta. Selvitystyössä ja marraskuussa 2013 toteutetuissa workshopeissa kunkin toimialan johtavia yrityksiä ja joukko ICT-yrityksiä on edelleen kehittänyt malliratkaisuja arvioimalla seuraavia asioita: 1 Liiketoimintaympäristö Suomessa ja muissa Pohjoismaissa 2 Nykyinen ICT:n käyttö 3 ICT:n mahdollisuudet 4 Ratkaisut Hankkeen tavoitteena oli muodostaa realistinen kuva ICT:n käyttöasteesta ja mahdollisuuksista. Selvityksessä haastateltiin merkittävä määrä toimialojen vaikuttajia ja toimiala-asiantuntijoita. Haastatteluista saadun palautteen perusteella muodostettiin toimialakohtainen kuva ICT:n nykyisestä käyttöasteesta ja ennen kaikkea sen suomista uusista mahdollisuuksista. Lopputuloksena löytyi merkittäviä ongelmakohteita ratkaistavaksi uusimmalla ICT-osaamisella. Se tuotti jokaiselta toimialalta ICT-yrityksille 3-5 liikeideaa pohdittavaksi. Kyselypalautteiden mukaan mukana olleet ICT-yritykset arvostivat eri toimialojen vaikuttajien mukanaoloa ja tilaisuutta suoriin keskusteluihin. Alueen ICT- yritysten lisäksi VTT:n ja yliopiston asiantuntijoita oli mukana pohtimassa kunkin toimialan tarpeita ja viimeisimpiä teknologiaratkaisuja. Tukea ICT-teollisuuden kasvumahdollisuuksien näkymiin saatiin tutkimusyritys Marketvision joulukuussa 2013 päivittämästä Suomen IT-markkinoiden kehityksiä- tutkimuksesta. Ennusteen mukaan IT-kokonaismarkkinoiden kasvu nopeutuu 2,8 prosenttiin vuonna Vetoapuna toimivat jälleen hyvin kasvavat ohjelmistomarkkinat. IT-markkinat sinnittelivät viime vuonna kasvualana lähes kaikista muista toimialoista poiketen. Ohjelmistomarkkinoiden osuus on reilu viidennes IT-markkinoiden kokonaisarvosta, ja Marketvision kasvuennuste vuodelle 2014 on tasan neljä prosenttia. Ohjelmistomarkkinoiden kasvun kärjessä vuonna 2014 ovat tutkimusyrityksen mukaan business intelligence, sisällön ja dokumenttien hallinta, tietoturva ja CRM-ohjelmistot. Näitä on käytössä kaikilla teollisuusaloilla, ja ne muodostavatkin ICT:n käytön perustason haastattelumme kohteina olleissa teollisuustoimialoissa. ISP-hanke osoitti, että nyt on aika luoda pidemmälle meneviä ratkaisuja. 8

9 9

10 Kantava ajatus on edistää ICT-yritysten yhteistyötä oman toimialan ulkopuolelta tulevien yritysten kanssa. 10

11 3. KAIVOSTEOLLISUUDEN PROSESSEIHIN TEHOA Koko tuotantoprosessin optimointi on kaivosteollisuuden keskeinen tavoite. Tämä synnyttää kysyntää muun muassa ohjelmistoratkaisuille, mittaustekniikalle ja sensoreille. Pohjois-Kalotin alueella on odotettavissa kaivosteollisuuteen noin 13 miljardin investoinnit vuoteen 2020 mennessä. Älykkäillä ratkaisuilla tulee olemaan noissa investoinneissa merkittävä rooli. Se puolestaan tarjoaa ICT-yrityksille huomattavia liiketoimintamahdollisuuksia. Sekä louhinta- että rikastusprosessit ovat pääomavaltaista perusteollisuutta, jossa käsiteltävän raaka-aineen määrä ratkaisee halutun saannon. Prosessin tehokkuus määrittää kannattavuuden ja uusimmat, kehittyneet menetelmät ovat mahdollistaneet pienempien pitoisuuksien löydösten hyödyntämisen. Pohjoismaiset kaivokset ovat edelläkävijöitä ICT:n ja automaation soveltamisessa. Erityisesti rikastusprosessi on kehittynyt pitkälle, ja alan teknologiatoimittajat ovat saavuttaneet merkittävän maailmanmarkkina-aseman. Oulu Mining School on investoinut koerikastamoon mahdollistaen tutkimuksen ja tuotekehityksen jatkumisen jo yliopiston puitteissa. Tuotantoprosessin jatkuva kehittäminen on kuitenkin edelleen välttämätöntä. Kaivosyhtiö on raaka-aineen tuottaja, jonka oma mahdollisuus vaikuttaa tuotteen hintaan on minimaalinen. Tuotteen hinta määräytyy kansainvälisissä raaka-ainepörsseissä. Siksi kaivoksen kannattavuuden avaintekijä on tuotantokustannuksien minimoiminen Alan näkymät: kaivosteollisuudessa vahvat kasvuodotukset Kehittyvien markkinoiden talouden kasvu ja elintason nousu tulevat lisäämään sekä jalo- että perusmetallien kysyntää. Siitä syntyy perusta kaivostoiminnan volyymin kasvulle. Suomessa malmintuotannon liikevaihto noin kuusinkertaistui kymmenessä vuodessa 650 miljoonan euron tasolle vuoteen 2011 mennessä. Kasvun veturina toimivat Aasian taloudet. Talouden laskukausi on hillinnyt kaivosbuumia. Tuotannossa olevien kaivosten laajennuksia ja uusia kaivoshankkeita on kuitenkin suunnitteilla kotimaassa noin 3,5 miljardin euron arvosta Suomessa toimivat kaivosyhtiöt ovat pääosin kansainvälisiä kuten esimerkiksi Agnico-Eagle ja First Quantum Kevitsa. Yhteistyö näiden kanssa on mahdollisuus laajentaa markkina-aluetta kaivosyhtiöiden ulkomailla toimiviin kaivoksiin. 11

12 Laite- ja konevalmistuksessa kotimassa on vahvaa teknologiaosaamista, jonka kirkkaita tähtiä ovat muun muassa nykyään Sandvikille kuuluva Tamrock, Metso Automaation osana oleva Metso Minerals, Normet ja Outotec. Ruotsin kaivostoiminnan kaksi tärkeintä yritystä ovat ruotsalaiset LKAB (liikevaihto 3,1 miljardia euroa 2012) ja Boliden (liikevaihto 4,6 miljardia euroa). Yhtiöiden palveluksessa on yhteensä noin henkeä. Lisäksi Ruotsissa on kymmenkunta pienempää kaivosyhtiötä. Lähivuosien merkittävin hanke on LKAB:n 800 miljoonan investointi Svappavaraan. Ruotsissa on Suomen tapaan vahvoja laitevalmistajia kuten Atlas Copco ja Sandvik. Norja panostaa kaivosteollisuuteen ja metallikaivosten merkitys on kasvussa kivimurskan ja muun hyötykiven kuten Altan liuskekiven lisäksi. Maaperän kartoitus ei ole varsinkaan pohjoisella alueella yhtä pitkällä kuin Suomessa ja Ruotsissa. Kaivannaisteollisuus on Norjassa liikevaihdoltaan samankokoinen kuin Suomessa. Norjan maanalaisten malmivarojen suuruus on arvioitu kuitenkin jopa 200 miljardin euron suuruiseksi, joten kaivosteollisuus tulee moninkertaistumaan tulevina vuosina. Faktaa kaivosteollisuudesta Suomen kaivosteollisuuden liikevaihto 1,48 miljardia euroa (v. 2012) Kaivoshankkeita Suomessa suunnitteilla noin 3,5 miljardin euron arvosta Kaivokset ja kaivoshankkeet pääosin Itä- ja Pohjois-Suomessa Louhinnan arvioidaan ainakin viisinkertaistuvan vuoden 2011 tasosta vuoteen 2020 mennessä Vuosina kasvuvaihe hiljaisemman kauden jälkeen Pohjois-Ruotsin kaivosinvestoinnit vuoteen 2020 mennessä 4 5 miljardia euroa Pohjois-Norjan kaivosinvestoinnit vuoteen 2020 mennessä noin kaksi miljardia euroa Alan investoinnit Pohjois-Kalotin alueella (mukaan lukien Kuolan alue) noin 13 miljardia euroa vuoteen 2020 mennessä. 12

13 KAIVOKSEN VAIHEET Esimerkkejä kaivoksen elinkaaren eri vaiheista. Muutamia kaivosyhtiöitä esimerkkeinä. Malmin etsintä X v Selvitys- ja suunnitteluvaihe X 5 10 v Anglo American Sakatti Mawson Rompas Northland, Hannukainen Yara Suomi Sokli Gold Filelds APP Suhanko Ranua Akkerman Expli. Mustavaara Kelibert Oy, Kaustinen Nordkalk Ruona-oja Rakentamis- ja investointivaihe 2 3 v Tuotantovaihe X v Agnico-Eagle laajennus Silver Resources, Taivaljärvi LKAB Mertainen LKAB Leveäniemi Agnico-Eagle Kittilä Outokumpu Chrome Oy First Quantum Kevitsa Talvivaara Oy Belvedere Hitura Inmnet Pyhäsalmi Nordic Mines Laiva Endomines Ilomantsi Dragon Mining Pyhäsalmi Mine Oy Kylylahti Copper Oy Northland R, Kaunisvaara LKAB Kiruna ja Malmberget Boliden Aitik, Gållivare LKAB Gruvberget Sydavaranger, Kirkkoniemi Kuva 1. Kaivosteollisuuden eri vaiheessa olevia Pohjoismaisia yrityksiä 13

14 KAIVOSTEOLLISUUS Laajemmin ottaen kaivannaisteollisuus koostuu kaivosteollisuudesta, niitä palvelevista urakoitsijoista, palveluiden tuottajista (mm. kunnossapito- ja kuljetuspalvelut) sekä alan laitevalmistajista. Kaivosyhtiöt Outokumpu Oy Kemin kaivos, Agnico-Eagle Kittilän Kaivos, Talvivaara Oy Kairaus tuotanto malminetsintä Louhinta Suunnittelu poraus, lastaus kuljetus Kunnossapito Louhos kaivoskoneet Prosessi murskaus, rikastamo, kuljettimet, raaka-aineet Prosessin kunnossapito Tukipalvelut Turvallisuus Tutkimuspalvelut GTK Kairausurakointi ADC Urakointsijat Louhinta Tapojärvi Oy Konepalvelut Kunnossapito urakoitsija Prossessi Palvelut Kujetukset KP-palvelut? Kehityspalvelut Automaatio Tukipalvelut? Ohjelmistot Geologia Kaivossuun. Kupi, tuotteet ja palvelut Häggblom Oy Norrhydro Oy Nordlift Oy Konetoimittajat Kairakoneet ADC Oy Kaivoskoneet Normet Oy Mantsinen Oy Järjestelmä- ja laitetoimittajat Metso, Sandvik ABB Paakkola Heat-It Ohjelmistot JDE Luvat, valvonta Tukes Projektipalvelut Ahma Group Oy Kehitys VTT Fleximine Oulun Yliopisto Kuva 2. Kaivoksen eri toimijoita 14

15 3.2. Digitalisoitavaa kaivosteollisuuden kaikissa vaiheissa Kaivosteollisuuden prosessi voidaan jakaa karkeasti kolmeen päälohkoon: 1 kaivoksen geologia ja kaivossuunnittelu, 2 louhinta, mukaan lukien sisäiset kuljetukset, 3 metallien talteenotto. Käynnistyvien kaivosten prosessi on vielä kehitysvaiheessa. Siihen sisältyy paljon manuaaliohjausta ja valvontaa kuten metsäteollisuudessa 60- ja 70 -luvulla. Kaivosteollisuudessa tulee kuitenkin tapahtumaan vastaava kehitys kuin metsäteollisuudessa, joka on viime vuosikymmenien aikana kehittänyt ja automatisoinut prosessejaan. Samalla metsäklusteriin on syntynyt kone- ja mittalaitevalmistajien ja asiantuntijoiden verkosto. Ulkomaisessa omistuksessa olevat kaivosyhtiöt noudattavat pitkälti emoyhtiön toimintaperiaatteita. Paikallisen osaamisen näyttöjen perusteella kaivokset ovat kuitenkin saaneet kehittää ja ottaa käyttöön pohjoismaisia toimintatapoja ja ratkaisuja. Tätä kautta tulee todennäköisesti tapahtumaan osaamisen siirtoa Suomessa toimivista kaivoksista emoyhtiöiden muihin kaivoksiin. Alan keskeinen tavoite on suunnittelemattomien seisokkien minimointi, prosessien saannon ja tehokkuuden optimointi. Ratkaisuna nähdään tuotannon avainkoneiden kunnossapito ja ennakkohuolto, prosessien uudenlaisten mittausten kehittäminen ja reaaliaikainen ohjaus anturitekniikkaa ja tietokantoja soveltamalla, sekä kunnossapidon tietojen ja ohjauksen integrointi kaivoksen ohjausjärjestelmään. Huolto perustuu nykyisin pääosin koneiden ja laitteiden käyttötuntien seurantaan. Sitä täydentää välillinen seuranta, joka voi tarkoittaa esimerkiksi sähkömoottorin energiakulutuksen muutoksen analysointia. Kun kulut poikkeavat trendistä, laitteessa on todennäköisesti häiriötilanne, joka täytyy korjata. Jatkossa reaaliaikainen seuranta sensoreilla tulee yleistymään. Esimerkkejä ovat muun muassa avainkoneiden kriittisten komponenttien kuten laakereiden kunnon valvonta, nostohissien vaijereiden kunnonvalvonta, järeiden lastauskoneiden kriittisten rakenteiden väsymisen ja hiusmurtumien seuranta. Ammattitaitoisista kuljettajista on pula ja sen vuoksi koneen ohjaukseen tulee lisätä automaatiota, itseohjautuvuutta ja valvontoja. Koneiden ja laitteiden ohjausjärjestelmä tuottaa konekohtaista suoritetietoa ja koneen toiminnan sekä kunnossapidon seurantatietoa. Tavoite on integroida koneiden järjestelmät osaksi kaivoksen järjestelmää. Ongelman muodostavat erityyppiset konekohtaiset järjestelmät, jotka tarvitsevat siirtojärjestelmän kaivoksen ja koneen järjestelmän välille. 15

16 Toistaiseksi standardisointi ja käytännöt puuttuvat. Metsäteollisuudessa puunkorjuun, kuljetusten, suoritteiden kirjauksen ja koko ketjun integrointi on viety hyvin pitkälle. Se voisi toimia toimintamallina koko ketjun tiedonhallinasta. Tuotantokoneiden etävalvonta yleistyy. Seurannan kohteena voivat olla muun muassa suoritteet, koneiden kunto sekä kunnossapidon ohjeistus ja ennakointi. Kunnossapidon ennustettavuuden ansiosta voidaan ottaa käyttöön uusia toimintamalleja koneen myynnissä. Kone voidaan kertainvestoinnin sijasta myydä esimerkiksi tietyllä kuukausisummalla, mikä sisältää kunnossapidon. Koneen sijasta konevalmistaja myy suoritekapasiteettia tietyllä kokonaishinnalla. Louhinnan prosessi on infra-urakoinnin luonteista toimintaa ja sen sovittaminen kaivoksen järjestelmiin on tulevia kehityskohteita ICT:n mahdollisuudet kaivosteollisuudessa Seuraavassa on poimittu tärkeimmät kehityskohteet, joissa ICT-teknologia voi tarjota merkittävää tukea kaivosteollisuudelle. Luotettava tietoverkko kaivosalueelle Kaivosten tarpeet tarjoavat Oulun alueen ICT-yrityksille liiketoimintamahdollisuuden, joka on skaalattavissa pohjoismaisille ja myös globaaleille markkinoille. Valtaosassa maanalaisista kaivoksista tietoverkko on edelleen kynä ja paperi -tasolla. Tietoverkko on myös turvallisuustekijä, johon turvalaitteet on integroitu. Nämä seikat osaltaan lisäävät verkon kehityksen painoarvoa. Tuotantolaiteet integroituvat Toiminnan ohjaus ja seuranta perustuvat tuotantoon vietävään ja sieltä tuotavaan informaatioon. Sekä kaivosyhtiön omissa että aliurakoitsijoiden koneissa on käytössä mobiilit päätelaitteet, joilla vastaanotetaan ja tuotetaan tuotantoinformaatioita. Järjestelmien käyttöliittymien kehitys ja integrointi kaivosten kokonaisjärjestelmään on tärkeä kehityskohde. Yhtenä osana tuotantolaitteita on tuotannon päästöjen ja puhdistusprosessien seuranta ja ohjaus. Sensorit ja langaton tiedonsiirto tarjoavat mahdollisuudet reaaliaikaiseen tiedon saatiin. Se antaa lisäaikaa reagoida kriittisiin muutoksiin esimerkiksi prosessivesien pitoisuuksien tai määrän muuttuessa. Älykkäämpiä koneita kaivoksiin Työkoneiden käytössä on kaksi kehityssuuntaa. Koneisiin tulee automaattisia työkiertoja, jotka helpottavat kuljettajan toimintaa ja nopeuttavat koneen toimintaa optimoimalla automaattisesti liikeratoja.automaation tavoite on myös osittain etäohjauksessa ja osittain automaatioilla toimivat koneet, joissa hyödynnetään kamera-, skannaus- ja sensoriteknologioita kuten esimerkiksi Sandvikin ja Atlas Copcon etälastauskoneissa. 16

17 Toisaalta koneisiin tulee kuljettajan toimintaa ohjaavia ja valvovia toimintoja, joiden tavoitteina ovat koneen oikeat käyttötavat ja virheellisten käyttötapojen esto. Konevalmistajien tarpeita voidaan toteuttaa kameratekniikan ja sensoritekniikan avulla. Konevalmistajat tarvitsevat myös omaan palvelukseensa alan osaajia. Kunnossapito ennakoivaksi Ennakoivan huollon merkitys tulee kasvamaan, koska sen tuloksena käyttöastetta pystytään nostamaan. Ennakkohuolto auttaa merkittävällä tavalla kaivoksen toiminnan optimoinnissa. Ennakoivan huollon ohjelmistojen ja järjestelmien kehitys on lupaava mahdollisuus ICT-toimijoille. Sensoreiden käyttö koneiden avainkomponenttien kunnon valvontaan sekä tiedonsiirtoon tuo säästöjä. Kaivosten vaativiin olosuhteisiin tarvitaan vaatimukset täyttävät, luotettavat sensorit. Turvallisuus paranee Kameratekniikan ja skannauksen sovelluksilla on mahdollisuus suorittaa riskejä sisältävät toimenpiteet etäohjauksella. Sensorien integrointi maanalaisen kaivoksen ilmastoinnin ohjaukseen puolestaan on huomattava kehitysmahdollisuus. Alan keskeinen tavoite on suunnittelemattomien seisokkien minimointi. 17

18 18

19 4. ENERGIATEOLLISUUDELLE LISÄÄ ÄLYKKÄITÄ TUOTANTOMENETELMIÄ Hajautetut tuotantomallit yleistyvät energiatuotannossa. Muutos vaatii lisää älyä sähköverkoilta. Öljy- ja kaasuteollisuus puolestaan investoivat tuotantomenetelmiin saadakseen mahdollisimman suuren osan varannoista tuotantoon. Ilmastopolitiikka vahvistaa uusiutuvan energiatuotannon kehittymistä, mikä puolestaan synnyttää nykyistä pienimuotoisempia ja hajautetumpia tuotantomalleja. Tämä taas vaatii huomattavia investointeja sähköverkkoon, jonka täytyy sopeutua uusiin sähköntuotannon muotoihin. Älykkäiden ratkaisujen kysyntä kasvaa kehityksen imussa. Samaan aikaan Suomen lähialueilla tehdään kymmenien miljardien investoinnit öljyn ja kaasun porauksiin, satamiin ja energiatuotantoon liittyviin oheistoimintoihin. Alan toimijoita kiinnostaa luonnollisesti, millä tavalla ICT voi kehittää öljy- ja kaasuteollisuuden prosesseja Alan näkymät: energia-alalla kestävää kasvua Suomessa energian kulutuksen odotetaan kasvavan pitkällä tähtäyksellä voimakkaasti. Globaalisti kulutus kasvaa alan arvioiden mukaan noin 30 prosenttia vuoteen 2035 mennessä. (IEA World Energy Outlook, Energiateollisuus ry). Sähkön hinta on kolminkertaistunut Suomessa vajaassa 15 vuodessa eurooppalaiselle tasolle. Nopea nousu alkoi päästökaupan käynnistyttyä vuonna Taantuma on kuitenkin hidastanut hintojen nousua. Päästöoikeuksilla oli tarkoitus ohjata sähkön tuotantoa hiilidioksidivapaaseen suuntaan niin, että hiilen, öljyn ja kaasun käyttö sähkön tuotantoon kallistuisi suhteessa muuhun tuotantoon. Pohjois-Amerikan liuskeöljy- ja kaasulöydökset ovat pitäneet kivihiilen hinnan alhaalla. Se on hidastanut uusiutuvien energialähteiden kuten tuuli- ja aurinkoenergian käyttöönottoa. Euroopan komissio tulee löysentämään uusiutuvan energian tavoitteita energia- ja ilmastopaketissa. Nykyiset tavoitteet ovat johtaneet liian suuriin julkisiin tukiin. Suomessa tärkeimmät energianlähteet ovat ydinvoima, vesi, kivihiili, maakaasu, puupolttoaineet ja turve. Tuulivoiman osuus on pieni, mutta kasvussa. Vuotuinen tuontisähkön osuus on ollut noin 20 prosenttia vuonna 2012 ja 2013, ja pääosa tuontisähköstä ostetaan Ruotsista. Energiateollisuus ry:n arvion mukaan energiainvestointien yhteissumma oli vuonna 2013 noin 1,9 miljardia euroa. Toimiala on teollisuussektoreista suurin investoija. Ruotsin sähköenergiasta ydinvoimalat tuottavat vajaat 40 prosenttia. Vesivoimalla tuotetaan 19

20 noin 48 prosenttia. Fossiilisilla energianlähteillä sekä bioenergialla tuotetaan kahdeksan prosenttia ja tuulivoimalla kaksi prosenttia maan sähköstä Norja kattaa sähköllä noin puolet kokonaisenergiantarpeestaan. Lähes kaikki sähkö tuotetaan vesivoimalla. Sähkön ja lämmön tuotantokapasiteetin arvioidaan nousevan jopa 180 terawattituntiin vuoteen 2020 mennessä. Tammikuussa Statnett päätti Norjan kaikkien aikojen suurimmasta kotimaan sähköverkon laajennusprojektista, jolla turvataan sähköntoimitus Pohjois-Norjaan. Suunniteltu sähkölinja kulkee 512 kilometriä Ofotenista Hammerfestiin, ja se on tarkoitus toteuttaa kolmessa osassa. Ensin mainitulle osuudelle tarve on suurin, ja se myös rakennetaan ensin. Viimeinen Hammerfestiin yltävä osuus rakennetaan, jos öljy- ja kaasualan sähköntarve Hammerfestissa ja lähialueilla kasvaa merkittävästi. Norjan öljy- ja kaasuteollisuus investoi vuonna 2014 noin 28 miljardin euron edestä. Öljyn tuotantoluvut ovat kuitenkin laskussa. Vuonna 2011 Norjan öljykentät tuottivat yli kaksi miljoonaa barrelia öljyä päivässä. Kuuden ensimmäisen kuukauden tuotantoluvut vuonna 2012 olivat öljyhallituksen mukaan viisi prosenttia alhaisemmat kuin edellisenä vuonna. Öljy- ja energiaministeriön mukaan öljyntuotanto voi pudota jopa puoleen nykyisestä seuraavan kymmenen vuoden kuluessa ilman tarpeellisia investointipäätöksiä ja kaikkien tuottajien aktiivisuutta. Joidenkin arvioiden mukaan nykyisten öljykenttien resursseista vain alle puolet hyödynnetään. Ministeriö onkin peräänkuuluttanut tuottajien velvollisuutta hyödyntää kaikki hyödynnettävissä olevat resurssit. Tämä puolestaan edellyttää entistä tehokkaampia tuotantomalleja, joissa hyödynnetään uusinta teknologiaa. Siinä piilee suuri mahdollisuus myös suomalaiselle ICT-teollisuudelle. Öljy- ja kaasualan alueellinen painopiste on tunnetusti jo pitkään siirtynyt kohti pohjoista. Tätä kehitystä vahvisti öljy- ja energiaministeriön kesäkuussa 2012 avaama 22. lupakierros: 86 uudesta etsinnälle ja tuotannolle avatusta karttalohkosta tai lohkon osasta peräti 72 sijaitsee Barentsinmerellä, loput 14 ovat Norjanmerellä. Statoilin on kerrottu suunnittelevan noin miljardin euron investointia öljysatamaan ja tuotantolaitokseen Finnmarkin rannikolle. Sijoituspaikaksi on pohdittu joko Veidnesetiä Nordkappin kunnassa tai Markoppia Kvalsundin kunnassa. Maalla sijaitsevan tuotantolaitoksen rakentaminen vaatii kuitenkin huomattavasti enemmän resursseja kuin offshore-laitos, joten lopullinen ratkaisu riippuu loppuvuonna 2012 Skrugardin kentällä tehtävistä etsintäporauksista. 20

21 Faktaa energiatuotannosta Suomessa toimii noin 120 sähköä tuottavaa yritystä. Voimaloita on noin 400, joista puolet on vesivoimalaitoksia. Ydinvoimalat tuottavat neljänneksen sähköstä Suomessa. Maamme sähköntuotanto on moneen maahan verrattuna hajautettua. Sähköstä lähes kolmannes tuotetaan yhdistetyissä voimaloissa lämmöntuotannon yhteydessä. Vuoden 2013 energiainvestoinnit olivat noin 1,9 miljardia euroa. Ruotsissa ydinvoimalat tuottavat 40 prosenttia sähköenergiasta ja vesivoimalat noin 48 % Norjassa lähes kaikki sähkö tuotetaan vesivoimalla. Tammikuussa Statnett päättinorjan kaikkien aikojen suurimmasta sähköveron laajennusprojektista. Faktaa öljy- ja kaasuteollisuudesta Norjan öljy- ja kaasuteollisuuden odotetaan investoivan vuonna 2014 noin 28 miljardia euroa. Öljyn tuotantoluvut ovat laskussa. Maan öljy- ja energiaministeriön mukaan öljytuotanto voi jopa puolittua 10 vuodessa ilman tarpeellisia investointeja. Arvioiden mukaan vain puolet öljykenttien resursseista hyödynnetään. Raakaöljyn vienti on noin kolmannes Norjan kokonaisviennistä. Öljy- ja kaasualan painopiste on siirtynyt kohti pohjoista jo vuosien ajan Digitalisoinnissa meneillään murros ICT:n käyttöaste on jo varsin korkea energiatuotannossa. Tällä hetkellä ala käy läpi murrosta, jossa koneet ja järjestelmät saavat yhä enemmän aistikykyjä, toimintoja ja koneälyä. Järjestelmät verkostoituvat sekä keskenään että internetissä olevien tietovarantojen sekä niitä hyödyntävien ihmisten kanssa. Prosessien ohjaamisen on oltava täsmällistä, ja tiedon tulee siirtyä autonomisten järjestelmien välillä nopeasti, varmasti ja turvallisesti. Informaatio- ja kommunikaatioteknologioiden (ICT), automaation ja kehittyneiden datan analyysimenetelmien yhdistelmänä syntyy teollinen internet, joka luo merkittäviä mahdollisuuksia tehostaa teollisia prosesseja sekä tuottaa uutta palveluliiketoimintaa. Samaan aikaan on syytä muistaa, että poliittiset päätökset vaikuttavat energia-alaan enemmän kuin useimpiin muihin toimialoihin. Ala on strategisesti tärkeä kaikille valtiolle, ja ilmastopolitiikka vaikuttaa päätöksiin vahvasti. Valtiot vaikuttavat koko arvoketjuun energian eri tukimuodoilla ja verotuksella sekä myös sähkömarkkinoiden säätelyllä. Toimiala pitääkin epävarmoja olosuhteita investointeja hidastavana tekijänä. Säätelyn hajautuminen hidastaa Euroopan sähkömarkkinoiden yhtenäistämistä. Sääntely luo kuitenkin tietyille pelaajille mahdollisuuksia kehittää esimerkiksi tuotteita, joiden avulla voidaan osoittaa, että sähkön laatu on sähkömarkkinoiden vaatimusten mukaista. 21

Työkoneet, tuotekehitys ja muotoilu

Työkoneet, tuotekehitys ja muotoilu Työkoneet, tuotekehitys ja muotoilu Sampo Oy, puimurin kehitys, vasemmalla luonnos ja oikealla valmis tuote Normet Oy, kaivosajoneuvon kehitys Tana Oy, kaatopaikkajyrän kehitys Logset Oy, Titan harvesterin

Lisätiedot

KAIVOSTEOLLISUUDEN NÄKYMÄT

KAIVOSTEOLLISUUDEN NÄKYMÄT Ennen kaikkea kaivos KAIVOSTEOLLISUUDEN NÄKYMÄT 2 Kaivostoiminnan näkymät q Hintojen pudotus ohi, metallien ja mineraalien hintataso vakiintuneella tasolla, ja hienoista kasvua näkyvissä. q Tuotanto ja

Lisätiedot

Energiatoimiala 12.11.2013

Energiatoimiala 12.11.2013 Energiatoimiala 12.11.2013 Space Systems Finland Oy Vastuussa Energiatoimialasta hankkeessa Fokus: turvallisuuskriittiset järjestelmät eri toimialoilla kuten energia, ydinvoima, lääketieteelliset laitteet

Lisätiedot

Kaivannaisteollisuus ry

Kaivannaisteollisuus ry Kaikki kaivokset ovat tärkeitä kaikki kaivokset ovat erilaisia Kaivannaisteollisuus ry Suomessa toimivan kaivostoimialan yhteistyöjärjestö, johon kuuluu 48 jäsentä. Kaivokset muodostavat yhdessä metallien

Lisätiedot

Elämä rikkidirektiivin kanssa - seminaari

Elämä rikkidirektiivin kanssa - seminaari Elämä rikkidirektiivin kanssa - seminaari Tampereen Messu- ja Urheilukeskus Keskiviikko 17.4.2013 Tarmo Tuominen Puheenjohtaja, Kaivannaisteollisuus ry Kaivannaisteollisuus ry: KAIVOSTEOLLISUUDEN ÄÄNI

Lisätiedot

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Mynämäki 30.9.2010 Janne Björklund Suomen luonnonsuojeluliitto ry Sisältö Hajautetun energiajärjestelmän tunnuspiirteet ja edut Hajautetun tuotannon teknologiat

Lisätiedot

Martti Korhonen: kehittämiseen (Kuusamo 24.2.2012)

Martti Korhonen: kehittämiseen (Kuusamo 24.2.2012) Martti Korhonen: Ympäristönäkökulma äkök kaivostoiminnan kehittämiseen (Kuusamo 24.2.2012) Suomen tärkeimmät kaivokset Kaivosinvestoinnit 2008-2011 > 1,3 Mrd Tulevat investoinnit 2012-2017 > 3 Mrd Kaivostoiminnan

Lisätiedot

Mitä ei voi kasva-aa, täytyy kaivaa! Kaivosalan investoinnit

Mitä ei voi kasva-aa, täytyy kaivaa! Kaivosalan investoinnit Mitä ei voi kasva-aa, täytyy kaivaa! Kaivosalan investoinnit ESTIMATED FUTURE INVESTMENTS IN FINLAND (est. 2011) 2 KAIVOSINVESTOINNIT 2003-2013 Viime vuosina investoinnit yli 2,0 miljardia mm Talvivaara

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Toukokuu 2015 Satakunnan rakentamisen suhdannetilanne pysyy edelleen heikkona Satakunnan rakentamisen suhdannetilanne on talvikautena

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Sami Pakarinen Kimmo Anttonen Maaliskuu 2017 Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne jatkuu hyvänä Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne jatkunee tänä vuonna

Lisätiedot

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013 Energiasektorin globaali kehitys Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013 Maailman primäärienergian kulutus polttoaineittain, IEA New Policies Scenario* Mtoe Current policies scenario 20

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Sami Pakarinen Kimmo Anttonen Huhtikuu 2016 Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne hyvin tyydyttävä Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne jatkunee tänä vuonna

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Huhtikuu 2015 Varsinais-Suomen talonrakentamisen suhdannetilanne pysynee yhä ennallaan Varsinais-Suomen talonrakentamisen

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Lokakuu 2014 Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on jokseenkin tyydyttävä Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne

Lisätiedot

Green Mining. Huomaamaton ja älykäs kaivos 2011 2016

Green Mining. Huomaamaton ja älykäs kaivos 2011 2016 Green Mining Huomaamaton ja älykäs kaivos 2011 2016 Mineraalialan kehitys Suomessa Suomi on vastuullisen kaivostoiminnan tunnustettu osaaja joka vie asiantuntemustaan maailmalle Tekesin Green Mining -ohjelma

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Lokakuu 2015 Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on tyydyttävä Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on rakennusalan

Lisätiedot

INFRA-ALA & ICT TARPEET JA MAHDOLLISUUDET

INFRA-ALA & ICT TARPEET JA MAHDOLLISUUDET INFRA-ALA & ICT TARPEET JA MAHDOLLISUUDET WORKSHOP 28.11.2013 MARKO MÄENPÄÄ RAMBOLL FINLAND ESITYKSEN SISÄLTÖ Ramboll Yleistä infra-alasta Trendit ja haasteet Mahdollisuuksia ICT yrityksille 2 Image size:

Lisätiedot

Metson menestystekijät Pörssisäätiön pörssi-ilta 28.3.2014 Espoo Matti Kähkönen Toimitusjohtaja

Metson menestystekijät Pörssisäätiön pörssi-ilta 28.3.2014 Espoo Matti Kähkönen Toimitusjohtaja Metson menestystekijät Pörssisäätiön pörssi-ilta 28.3.2014 Espoo Matti Kähkönen Toimitusjohtaja Sisältö Metso yrityksenä Strategiamme Taloudellinen kehitys 2 Metso Pörssi-ilta 28.3.2014 Terveys-, turvallisuus-

Lisätiedot

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin

Lisätiedot

Teollinen Internet. Tatu Lund

Teollinen Internet. Tatu Lund Teollinen Internet Tatu Lund Suomalaisen yritystoiminnan kannattavuus ja tuottavuus ovat kriisissä. Nokia vetoinen ICT klusteri oli tuottavuudeltaan Suomen kärjessä ja sen romahdus näkyy selvästi tilastoissa.

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Huhtikuu 2016 Varsinais-Suomen talonrakentamisen suhdannetilanne on vahvistunut Varsinais-Suomen talonrakentamisen suhdannetilanne

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Huhtikuu 2016 Satakunnan rakentamisen suhdannetilanne jatkuu yhä heikkona Satakunnan rakentamisen suhdannetilanne on talvikautena

Lisätiedot

Mikä on rakennuskoneala ja mitkä ovat sen näkymät?

Mikä on rakennuskoneala ja mitkä ovat sen näkymät? Mikä on rakennuskoneala ja mitkä ovat sen näkymät? Pekka Pajakkala Asiakasjohtaja VTT, Kiinteistöt ja rakentaminen 13.12.21 12.12.21 2 Rakennuskoneala ja sen ennakointi - mitä haluttiin Määritellä markkina

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Huhtikuu 2017 Varsinais-Suomen talonrakentamisen suhdannetilanne on hyvässä nosteessa Varsinais-Suomen talonrakentamisen

Lisätiedot

Suomen Kaivosyrittäjät ry. Kaivosseminaari 2013, Kittilä, Levi 5.-7.6.2013

Suomen Kaivosyrittäjät ry. Kaivosseminaari 2013, Kittilä, Levi 5.-7.6.2013 Suomen Kaivosyrittäjät ry Kaivosseminaari 2013, Kittilä, Levi 5.-7.6.2013 Kaivannaisteollisuus ry: KAIVOSTEOLLISUUDEN ÄÄNI! Suomessa toimivan kaivostoimialan yhteistyöjärjestö, 48 jäsentä! Kaivokset muodostavat

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki 2013-2017 5/2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki Suomi on edelläkävijä älykkäissä ympäristöissä. Fiksun kaupungin sujuva arki syntyy käyttäjätarpeiden sekä erilaisten osaamisten

Lisätiedot

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Infra Rakentaminen ja palvelut 2001-2005 Loppuseminaari 2.3.2006 Infra-ohjelma on tukenut alan

Lisätiedot

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT Pöyry Management Consulting Oy Perttu Lahtinen PÖYRYN VIISI TOIMIALUETTA» Kaupunkisuunnittelu» Projekti- ja kiinteistökehitys» Rakennuttaminen» Rakennussuunnittelu»

Lisätiedot

Agenda Energiatoimialan workshop-päivälle

Agenda Energiatoimialan workshop-päivälle Agenda Energiatoimialan workshop-päivälle 08.30 Aamukahvit 08.45 Hankkeen esittely, Aimo Savukoski, Arctic Crossing Consulting 09.00 Toimialan ja trendit,timo Latvala, Space Systems Finland 09.30 Veli-Pekka

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden suhdanteet syksy Rakennusteollisuus RT ry

Rakennusteollisuuden suhdanteet syksy Rakennusteollisuus RT ry Rakennusteollisuuden suhdanteet syksy 2016 Rakennusteollisuus RT ry 11.10.2016 Rakennusteollisuus RT ry:n hallituksen puheenjohtaja, YIT Oyj:n varatoimitusjohtaja Tero Kiviniemi Rakennusteollisuus RT:n

Lisätiedot

TUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n

TUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n TUOMAS VANHANEN KUKA Tu o m a s Tu m u Vanhanen Energiatekniikan DI Energialähettiläs Blogi: tuomasvanhanen.fi TEEMAT Kuka Halpaa öljyä Energian kulutus kasvaa Ilmastonmuutos ohjaa energiapolitiikkaa Älykäs

Lisätiedot

Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet. Harri Kemppi One1

Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet. Harri Kemppi One1 Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet Harri Kemppi One1 Sisältö Energia-alan murros yrityksen perustana One1 Oy Case Lappeenranta Energiaratkaisut yhteistyössä kunta-asiakkaan

Lisätiedot

Kestävä kaivannaisteollisuus 23.1.2014 Toimitusjohtaja Jukka Pitkäjärvi

Kestävä kaivannaisteollisuus 23.1.2014 Toimitusjohtaja Jukka Pitkäjärvi Kestävä kaivannaisteollisuus 23.1.2014 Toimitusjohtaja Jukka Pitkäjärvi KAIVOSTOIMINTA SUOMESSA TÄNÄÄN Kaivostoiminnalla Suomessa on pitkät perinteet sekä kokemusta ja osaamista Parainen > 100 v, Pyhäsalmi

Lisätiedot

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Suomen kansantalouden haasteet 1) Syvä taantuma jonka yli on vain elettävä 2) Kansantalouden rakennemuutos syventää taantumaa ja hidastaa

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Sami Pakarinen Kimmo Anttonen Lokakuu 2015 Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne on korkeintaan tyydyttävä Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne on heikentynyt

Lisätiedot

VTT lyhyesti. Rakentamisen tulevaisuuden näkymät Pekka Pajakkala, asiakasjohtaja, VTT. Henkilöstö: 2 740 Liikevaihto: 240 M

VTT lyhyesti. Rakentamisen tulevaisuuden näkymät Pekka Pajakkala, asiakasjohtaja, VTT. Henkilöstö: 2 740 Liikevaihto: 240 M Rakentamisen tulevaisuuden näkymät Pekka Pajakkala, asiakasjohtaja, VTT 1 VTT lyhyesti Henkilöstö: 2 740 Liikevaihto: 240 M Asiakastoimialat Bio-, lääke- ja elintarviketeollisuus Elektroniikka Energia

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Lokakuu 2015 Varsinais-Suomen talonrakentamisen suhdannetilanne on tyydyttävä Varsinais-Suomen talonrakentamisen suhdannetilanne

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Lokakuu 2017 Varsinais-Suomen talonrakentamisen suhdannetilanne jatkuu hyvänä Varsinais-Suomen talonrakentamisen suhdannetilanne

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden suhdanteet, kevät 2015. Rakennusfoorumi 5.5.2015 Sami Pakarinen

Rakennusteollisuuden suhdanteet, kevät 2015. Rakennusfoorumi 5.5.2015 Sami Pakarinen Rakennusteollisuuden suhdanteet, kevät 2015 Rakennusfoorumi 5.5.2015 Sami Pakarinen MAAILMAN JA SUOMEN TALOUS Halventuneet öljy ja euro vauhdittavat taloutta Rakennusteollisuus RT 5.5.2015 3 Euroalueen

Lisätiedot

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved.

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved. YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki VISIO - Alamme johtavana toimijana luomme modernia verkottunutta maailmaa uusien laajakaista- ja videoratkaisujen avulla. 1 Teleste lyhyesti 2 Vuosi 2014 keskeiset

Lisätiedot

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Suomessa monet asiat kehittyvät nopeasti yhteiskunnan toivomalla tavalla Bioenergia Tuulivoima Energiatehokkuus

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät

Rakentamisen suhdannenäkymät Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Julkiset palvelurakennukset m 3 8 7 6 5 4 3 2 1 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Bo Salmén Markku Leppälehto Huhtikuu 214 Varsinais-Suomen talonrakentamisen

Lisätiedot

KAIVOSALALLE TYÖ ELÄMÄÄN -TAPAHTUMA 21.1.2014. Harri Kosonen

KAIVOSALALLE TYÖ ELÄMÄÄN -TAPAHTUMA 21.1.2014. Harri Kosonen KAIVOSALALLE TYÖ ELÄMÄÄN -TAPAHTUMA 21.1.2014 Harri Kosonen MITÄ YHTEISTÄ ON KIVELLÄ JA KITARALLA? Varsinkin nuorilla on harvoin tietoa kaivannaisalasta ILMAN KAIVOSTEOLLISUUTTA ET SOITA KITARAAKAAN (etkä

Lisätiedot

Agenda Logistiikan workshop-päivälle

Agenda Logistiikan workshop-päivälle Agenda Logistiikan workshop-päivälle 08.30 Aamukahvit 08.45 Hankkeen esittely, Aimo Savukoski, Arctic Crossing Consulting 09.00 Toimialan ja trendit, Tuomo Pöyskö, Ramboll Finland Oy 09.30 Aila Orabi,

Lisätiedot

Puhtaan energian. 11.11.2013, Oulu. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma, TEM

Puhtaan energian. 11.11.2013, Oulu. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma, TEM Puhtaan energian liiketoimintamahdollisuudet 11.11.2013, Oulu Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma, TEM Globaalit ympäristöhaasteet Tuotannon siirtyminen halvempiin maihin Kasvava väestömäärä

Lisätiedot

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Kari Penttinen 12.3.2013 Katsaus päättyneeseen ohjelmaan, jossa tavoitteina oli eri toimialoilla: Kilpailukyvyn parantaminen samanaikaisesti ICT:tä hyödyntämällä

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt

Lisätiedot

Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta

Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta Ammattilaisen kädenjälki 9.11.2016 Mia Nores 1 Cleantech eli puhdas teknologia Tuotteet, palvelut, prosessit ja teknologiat, jotka edistävät

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Maaliskuu 2017 Satakunnan rakentamisen suhdannetilanne kohenee Satakunnan rakentamisen suhdannetilanne on talvikautena koettu

Lisätiedot

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Helsingin seudun ilmastoseminaari 12.2.2015 1. Vihreä talous

Lisätiedot

Rakentaminen Suomessa

Rakentaminen Suomessa Rakennusteollisuuden suhdannejulkistus Syksy 2017 4.10.2017 Kimmo Anttonen Aluepäällikkö Talonrakennusteollisuus Itä Suomi Rakentaminen Suomessa 1 Rakentamisen kasvu jatkuu tänä vuonna arviolta 4 prosentin

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos. Vihdin visiopäivä 26.3.2009 Matti Lehti

Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos. Vihdin visiopäivä 26.3.2009 Matti Lehti Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos Vihdin visiopäivä 26.3.2009 Matti Lehti Tietotekniikan ja tietoliikenteen läpimurrot 1900- luvulla avasivat tien digitaaliseen tietoyhteiskuntaan Transistori

Lisätiedot

Rakentamisen ja LVI-alan suhdanteet. LVI-treffit Sami Pakarinen

Rakentamisen ja LVI-alan suhdanteet. LVI-treffit Sami Pakarinen Rakentamisen ja LVI-alan suhdanteet LVI-treffit 14.10.2016 Sami Pakarinen Suomen talous vuosimuutos, % Suomessa talouskasvu voimistuu tänä vuonna 5 Kotimaisten talousennusteiden keskiarvoja 4 3 2 1 0 2015

Lisätiedot

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Aimo Aalto, TEM 19.1.2015 Hajautetun energiantuotannon työpaja Vaasa Taustaa Pienimuotoinen sähköntuotanto yleistyy Suomessa Hallitus edistää

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Marraskuu 2016 Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne helpottamassa Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on rakennusalan

Lisätiedot

TOIMIALAN MUUTOS JA LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET PUURAKENTAMISESSA

TOIMIALAN MUUTOS JA LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET PUURAKENTAMISESSA TOIMIALAN MUUTOS JA LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET PUURAKENTAMISESSA 21.03.2012 Jukka Lempiäinen POHJOIS-KARJALA ENERGIATEHOKKAAN PUURAKENTAMISEN EDELLÄKÄVIJÄ -HANKE ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Markkinoiden tarkastelu

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Lokakuu 2016 Varsinais-Suomen talonrakentamisen suhdannetilanne on hyvä Varsinais-Suomen talonrakentamisen suhdannetilanne

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Heikki Malinen 1 Strategia ja toimintatapa Viisi toiminnan ydinaluetta Investointien elinkaaren kattava konsepti Teknologian ja paikallisten olosuhteiden hyvä tuntemus Vahva markkina-asema

Lisätiedot

Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus. Liikevoittomarginaali parani

Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus. Liikevoittomarginaali parani Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus Liikevoittomarginaali parani Mika Vehviläinen, toimitusjohtaja Mikko Puolakka, talous- ja rahoitusjohtaja 25. lokakuuta 2016 Keskeistä kolmannella vuosineljänneksellä

Lisätiedot

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen

Lisätiedot

Tavoitteena kannattava kasvu. Yhtiökokous Repe Harmanen, toimitusjohtaja 16.3.2015

Tavoitteena kannattava kasvu. Yhtiökokous Repe Harmanen, toimitusjohtaja 16.3.2015 Tavoitteena kannattava kasvu Yhtiökokous Repe Harmanen, toimitusjohtaja 16.3.2015 Asiakaslupauksemme Takaamme jatkuvuuden ja teemme tulevaisuuden ajallaan ja rahallaan. 1. Toimintamme Merkittävin osa liiketoiminnastamme

Lisätiedot

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014 METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 1 Metsän tulevaisuuden tuotteet: Ohjelma Avaus Olli Laitinen, puheenjohtaja, Teollisuuden metsänhoitajat ry Uudet

Lisätiedot

Millaista Suomea luomme: Uudis- ja korjausrakentaminen tänään ja huomenna

Millaista Suomea luomme: Uudis- ja korjausrakentaminen tänään ja huomenna Millaista Suomea luomme: Uudis- ja korjausrakentaminen tänään ja huomenna Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 2010 Minkälaista Suomea haluamme luoda? Juha Hetemäki 1 Rakennustuotannon arvo vuonna 2008 Talonrakentaminen

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Miten rakennusalalla menee rakennusalan talouskatsaus. Paaluseminaari , Viking XPRS Sami Pakarinen. Suomen talous

Miten rakennusalalla menee rakennusalan talouskatsaus. Paaluseminaari , Viking XPRS Sami Pakarinen. Suomen talous Miten rakennusalalla menee rakennusalan talouskatsaus Paaluseminaari 2016 17.11.2016, Viking XPRS Sami Pakarinen Suomen talous Suomessa talouskasvu voimistuu tänä vuonna 5 Kotimaisten talousennusteiden

Lisätiedot

Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030

Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030 Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030 Jukka Leskelä Energiateollisuus ry SESKOn kevätseminaari 2013 20.3.2013, Helsinki 1 Kannattavuus? Kilpailukykyisesti Kokonaisedullisimmin Tuottajan

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Verkoston kartoitus ja jatkoaskeleet. 18.11.2015 Jukka Talvi

Verkoston kartoitus ja jatkoaskeleet. 18.11.2015 Jukka Talvi Verkoston kartoitus ja jatkoaskeleet 18.11.2015 Jukka Talvi www.cafepress.com Voisko älyliikenne olla Oulun juttu? Selvitys huhti-elokuu 2015 Liiketoimintamahdollisuudet Toimijaverkosto Esitys tavoitteista

Lisätiedot

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:

Lisätiedot

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman jatko Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-toiminta jatkuu vaikka ohjelma päättyy Kansallisesti tarkasteltuna kehittymisen ja sen tukemisen tarve

Lisätiedot

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Energiatehokas ja kestävä Uusien ratkaisujen testaus Käyttäjät mukaan Rakentuu paikallisille vahvuuksille Elinvoimainen elinkeinoelämä

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Lokakuu 2017 Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne tasaantunut Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on rakennusalan

Lisätiedot

Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä

Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Oy Olli Tuomivaara Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa työpaja 25.8.2014. Aurinkoenergian globaali läpimurto 160000

Lisätiedot

Tervetuloa maanrakennuspäivään! Ville Saksi 6.10.2011 MANK ry. neuvottelukunnan pj.

Tervetuloa maanrakennuspäivään! Ville Saksi 6.10.2011 MANK ry. neuvottelukunnan pj. Tervetuloa maanrakennuspäivään! Ville Saksi 6.10.2011 MANK ry. neuvottelukunnan pj. Infran rooli on merkittävä yhteiskunnalle Suomen kansallisvarallisuus noin 770 mrd Rakennettu ympäristö 70 % Infrarakenteet

Lisätiedot

Tulevaisuuden rakennusten energiapalvelut tuottajan näkökulmasta. Rakennusten energiaseminaari 2014 Jarno Hacklin

Tulevaisuuden rakennusten energiapalvelut tuottajan näkökulmasta. Rakennusten energiaseminaari 2014 Jarno Hacklin Tulevaisuuden rakennusten energiapalvelut tuottajan näkökulmasta Rakennusten energiaseminaari 2014 Jarno Hacklin suunnittelee, toteuttaa, huoltaa ja ylläpitää käyttäjäystävällisiä ja energiatehokkaita

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

Prima Network kaivos- ja metallurgisen teollisuuden yritysverkosto. Kaivosseminaari 3.6.2010 Pasi Kenola Kainuun Etu Oy pasi.kenola@kainuunetu.

Prima Network kaivos- ja metallurgisen teollisuuden yritysverkosto. Kaivosseminaari 3.6.2010 Pasi Kenola Kainuun Etu Oy pasi.kenola@kainuunetu. Prima Network kaivos- ja metallurgisen teollisuuden yritysverkosto Kaivosseminaari 3.6.2010 Pasi Kenola Kainuun Etu Oy pasi.kenola@kainuunetu.fi Talvivaarassa ainakin 50 vuotta Priman jäsenyritys aloitti

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Esineiden ja asioiden internet - seuraava teollinen murros

Esineiden ja asioiden internet - seuraava teollinen murros Esineiden ja asioiden internet - seuraava teollinen murros Lehdistötilaisuus 13.6.2013 Heikki Ailisto, tutkimusprofessori VTT Technical Research Centre of Finland 2 Esineiden ja asioiden internet (IoT)

Lisätiedot

Liikkuvien työkoneiden etäseuranta

Liikkuvien työkoneiden etäseuranta Liikkuvien työkoneiden etäseuranta TAMK IoT Seminaari 14.4.2016 2 1) IoT liiketoiminnan tukena 2) Iot ja liikkuvat työkoneet 3) Case esimerkit 4) Yhteenveto, johtopäätökset, tulevaisuuden näkymät Cinia

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 2/2015

Asuntotuotantokysely 2/2015 Asuntotuotantokysely 2/2015 Sami Pakarinen Kesäkuu 2015 1 (2) Kesäkuun 2015 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen Pähkinänkuoressa Signal Partners on vuonna 2010 perustettu suomalaisessa omistuksessa oleva yritys. Toimimme pääasiallisesti Pohjoismaissa ja palvelemme kansainvälisesti toimivien asiakkaidemme koko organisaatiota

Lisätiedot

WÄRTSILÄ KONEPAJASTA TEKNOLOGIAYHTIÖKSI

WÄRTSILÄ KONEPAJASTA TEKNOLOGIAYHTIÖKSI WÄRTSILÄ KONEPAJASTA TEKNOLOGIAYHTIÖKSI 1.12.2016 Atte Palomäki, viestintäjohtaja Twitter: attep 1 Wärtsilä PUBLIC 1.12.2016 TÄMÄ ON WÄRTSILÄ Liikevaihto liiketoiminta-alueittain 1-9/2016 SERVICES, 48%

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Lokakuu 2014 Varsinais-Suomen talonrakentamisen suhdannetilanne on korkeintaan tyydyttävä Varsinais-Suomen talonrakentamisen

Lisätiedot

Heikki Vauhkonen 10.2.2011. Tulikivi Oyj

Heikki Vauhkonen 10.2.2011. Tulikivi Oyj Heikki Vauhkonen 10.2.2011 Tulikivi Oyj Osavuosikatsaus 01-012/2010 Tulikivi-konsernin liikevaihto neljännellä vuosineljänneksellä oli 16,6 me (15,6 me 10-12/2009), liikevoitto 0,8 (0,3) me ja tulos ennen

Lisätiedot

ICT-alan muutos ja Pohjois-Suomen menestymisen mahdollisudet

ICT-alan muutos ja Pohjois-Suomen menestymisen mahdollisudet ICT-alan muutos ja Pohjois-Suomen menestymisen mahdollisudet Puheenvuoro PPL:n Ennakointiseminaarissa 5.9.2013 / Sauli Sohlo / MA Instituutti Puheenvuoro perustuu 19.4.2013 julkaistuun raporttiin ICT-alan

Lisätiedot

Talouskasvun edellytykset

Talouskasvun edellytykset Pentti Hakkarainen Suomen Pankki Talouskasvun edellytykset Martti Ahtisaari Instituutin talousfoorumi 16.5.2016 16.5.2016 Julkinen 1 Talouden supistuminen päättynyt, mutta kasvun versot hentoja Bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Smart Generation Solutions

Smart Generation Solutions Jukka Tuukkanen, myyntijohtaja, Siemens Osakeyhtiö Smart Generation Solutions Sivu 1 Miksi älykkäiden tuotantosovellusten merkitys kasvaa? Talous: Öljyn hinnan nousu (syrjäseutujen dieselvoimalaitokset)

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle ll 2010-luvulla Hiilitieto ry:n seminaari 18.3.2010 Ilkka Kananen Ilkka Kananen 19.03.2010 1 Energiahuollon turvaamisen perusteet Avointen energiamarkkinoiden toimivuus

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden talousnäkymät

Teknologiateollisuuden talousnäkymät Teknologiateollisuuden talousnäkymät 30.3.2017 Pääekonomisti Jukka Palokangas 31.3.2017 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuus Suomen suurin elinkeino 51 % Suomen koko viennistä. Alan yritykset investoivat

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos. Harjoittelukoulujen juhlaseminaari Hämeenlinna Matti Lehti

Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos. Harjoittelukoulujen juhlaseminaari Hämeenlinna Matti Lehti Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos Harjoittelukoulujen juhlaseminaari Hämeenlinna 2.9.2010 Matti Lehti Tietotekniikan ja tietoliikenteen läpimurrot 1900-luvulla avasivat tien digitaaliseen

Lisätiedot