AURINKOENERGIA- POTENTIAALISELVITYS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "AURINKOENERGIA- POTENTIAALISELVITYS"

Transkriptio

1 AURINKOENERGIA- POTENTIAALISELVITYS Kotkan ja Haminan kaupunkien sekä Virolahden ja Miehikkälän kuntien alueista Sun Energia Oy Tekniikantie Espoo

2 Tiivistelmä Tämä aurinkoenergiapotentiaaliselvitys liittyi Etelä- Kymenlaakson Uusiutuvan energian kuntakatselmus - projektiin, jossa mukana olivat Kotkan ja Haminan kaupungit sekä Virolahden ja Miehikkälän kunnat. Tunnin aikana maapallon pinnalle tulee auringon säteilyenergiaa enemmän kuin koko ihmiskunta kuluttaa energiaa vuodessa. Etelä- Suomen säteilyteho on noin 50 % Etelä- Euroopan säteilytasosta, ja likimain samansuuruinen Keski- Euroopan säteilytason kanssa. Suomen kannalta keskeisiä aurinkoenergian markkinakohteita ovat aurinkoenergian tuotantoon soveltuvien rakennusten kattopinnat. Aurinkoenergiaa voidaan hyödyntää rakennuksissa sekä sähkönä että lämpönä, joko passiivisesti tai aktiivisesti. Passiivisesti auringon valon ja lämmön hyödyntäminen tapahtuu ilman erillistä laitetta esimerkiksi huomioimalla rakennuksen ikkunoiden suuntaus auringon säteilyn kannalta tarkoituksenmukaisesti. Aktiivinen hyödyntäminen tarkoittaa aurinkosähköpaneelin tai lämpökeräimen tuottaman energian talteenottoa. Lämpöä ja sähköä syntyy lähes ilman hiilidioksidipäästöjä ja itse energia on ilmaista. Aurinkoenergian tuotantopotentiaalin selvittävässä menetelmässä käytettiin parhaita saatavilla olevia aineistoja: Maanmittauslaitoksen laserkeilausaineistoja, Ilmatieteenlaitoksen säädata- aineistoa sekä kaupunkien ja kuntien rakennus- ja kiinteistörekisterin aineistoja. Aurinkoenergia- analyysissä selvitetyt aurinkoenergian tuotantopotentiaalit on laskettu olemassa olevien rakennusten kattopinnoilta. Sun Energian menetelmällä tuotettiin rakennus- ja kuntatasoiset aurinkoenergia- analyysit. Menetelmä huomioi suoran säteilyn lisäksi diffuusin ja siroavan säteilyn, pilvisyyden, ilmankosteuden, lämpötilan, ympäristön varjostukset (puut, kasvillisuus, muut rakennukset) sekä katon omien rakenteiden varjostukset ja kattojen kaltevuudet. Rakennustasoisen aurinkoenergiapotentiaalikartoituksen tulokset liitettiin Etelä- Kymenlaakson karttapalveluun (http://karttapalvelu.kotka.fi/). Aurinkoenergiapotentiaaliselvityksen aineisto tuotettiin jokaisesta kuntien alueiden rakennuksen kattopinnasta yhden neliömetrin tarkkuudella. Kuntien kokonaispotentiaali saatiin laskemalla rakennuskohtainen aineisto yhteen. Aurinkoenergia- analyysissä käytetty lähdeaineisto on tuotettu alueellisesti vuosina , joten tuotettu analyysi sisältää vähintään kaikki ennen vuotta 2008 rakennetut rakennukset. Aurinkoenergiapotentiaaliselvityksessä analysoitiin kohdekuntien rakennusten kattopinta- alasta yli 90 %. Tästä kattopinta- alasta aurinkoenergian tuotantoon hyvin tai erinomaisesti soveltuvaa on 21 %. Aurinkoenergian tuotantoon hyvin soveltuvan kattopinta- alan aurinkosähköpotentiaali vuositasolla on 255 GWh, joka vastaa 15 % osuutta koko alueen vuotuisesta sähkön kulutuksesta. 2

3 Sisällysluettelo Johdanto... 4 Aurinkoenergia... 5 Mitä aurinkoenergia on?... 5 Aurinkoenergian hyödyntäminen... 6 Aurinkosähkö... 6 Aurinkolämpö... 7 Aurinkoenergian kannattavuus... 7 Aurinkoenergiajärjestelmän suuntaus... 8 Etelä- Kymenlaakson aurinkoenergiapotentiaaliselvitys... 9 Projektikuvaus... 9 Laskennan metodologia Laserkeilausaineisto Korkeusmalli Sky View Factor Säädata- aineisto Aurinkoenergia- analyysi Menetelmän luotettavuus Luotettavuusluku Soveltuvuusluku Kuntien alueiden aurinkoenergiapotentiaali Kotkan kaupunki Kokonaispotentiaali Teknistaloudellisesti toteutettavissa oleva potentiaali Haminan kaupunki Kokonaispotentiaali Teknistaloudellisesti toteutettavissa oleva potentiaali Virolahden kunta Kokonaispotentiaali Teknistaloudellisesti toteutettavissa oleva potentiaali Miehikkälän kunta Kokonaispotentiaali Teknistaloudellisesti toteutettavissa oleva potentiaali Johtopäätökset Lähteet Kannen kuva: Haminan ammattiopiston 33,75kWp aurinkosähköjärjestelmä (NWE Sales Oy) 3

4 Johdanto Etelä- Kymenlaakson kaupungit ja kunnat tekevät strategista kehitystyötä uusiutuvan energian lisäämiseksi alueillaan. Tämä aurinkoenergiapotentiaali- selvitys liittyi Etelä- Kymenlaakson Uusiutuvan energian kuntakatselmus - projektiin, jossa mukana olivat Kotkan ja Haminan kaupungit sekä Virolahden ja Miehikkälän kunnat. Projektin tavoite oli muun muassa selvittää uusiutuvan energian potentiaaleja alueella sekä osoittaa kannattavia tapoja korvata fossiilisia polttoaineita käyttäviä energiamuotoja uusiutuvalla energialla. Osana tätä työtä haluttiin tutkia mahdollisuudet aurinkoenergian tuotantoon ko. kuntien alueella. Selvityksen toteutti aurinkoenergian rakennus- ja aluetasoista tietoa tuottava yritys, Sun Energia Oy. Kotka ja Hamina ovat yhdessä 76 muun suomalaisen kaupungin, kunnan tai kuntayhtymän kanssa sitoutuneet kunta- alan energiatehokkuussopimukseen. Kuntien energiatehokkuussopimuksella (KETS) pyritään ensisijaisesti energiatehokkuuden parantamiseen, mutta siihen sisältyy myös uusiutuvan energian käytön edistämiseen liittyviä tavoitteita ja toimenpiteitä. Sopimuksen keskeinen tavoite on saavuttaa sopimuskauden lopussa, vuonna 2016 liittymisvaiheessa asetettu, vuotuinen energiansäästötavoite (MWh/a), joka vastaa yhdeksää prosenttia liittymisvaiheessa ilmoitetusta vuoden 2005 energiankäytöstä [1]. Energiatehokkuussopimukseen liittyvillä toimilla kunnat myötävaikuttavat osaltaan Suomen kasvihuonekaasujen vähentämiseen. Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n vakavimman skenaarion mukaan maapallon keskilämpötila voi nousta vuosisadan loppuun mennessä lähes viisi astetta. Kansainvälisesti asetettu tavoite lämpötilan nousun rajoittamisesta kahteen asteeseen edellyttäisi kasvihuonekaasupäästöjen rajua vähentämistä. IPCC:n raportissa arvioidaan kaikkiaan neljää uutta kasvihuonekaasuskenaariota. Näistä vaihtoehdoista vakavin, nykytahdilla kasvavat kasvihuonekaasupäästöt, johtaisi maapallon keskilämpötilan kohoamiseen viime vuosikymmenten tasoon verrattuna lähes kolmesta viiteen astetta vuoteen 2100 mennessä. Jos taas päästöt onnistuttaisiin kääntämään nopeaan laskuun jo vuoden 2020 tienoilla, lämpötila nousisi silti noin asteen [2]. Auringosta saadaan vuositasolla Suomen oloissa energiaa niin paljon, että sitä kannattaa hyödyntää. Lämpöä ja sähköä syntyy lähes ilman hiilidioksidipäästöjä ja itse energia on ilmaista. Sekä lämmitykseen että sähköntuotantoon tarvittavat aurinkoenergialaitteistot ovat pitkäikäisiä ja ne kestävät tyypillisesti vuosikymmeniä. 4

5 Aurinkoenergia Mitä aurinkoenergia on? Tunnin aikana maapallon pinnalle tulee auringon säteilyenergiaa enemmän kuin koko ihmiskunta kuluttaa energiaa vuodessa. Auringon kokonaissäteily koostuu auringosta suoraan tulevasta säteilystä ja hajasäteilystä. Hajasäteily on ilmakehän ja pilvien heijastamaa säteilyä sekä maasta heijastuvaa hajasäteilyä. Tässä selvityksessä analysoitu hajasäteily on jaettu edelleen diffuusiin ja ja siroavaan säteilyyn. Etelä- Suomen säteilyteho on n. 50 % pienempi Etelä- Eurooppaan verrattuna, mutta likimain samansuuruinen Keski- Euroopan kanssa (Kuva 1). Suomen kannalta keskeisiä aurinkoenergian markkinakohteita ovat rakennukset, rakennetun ympäristön ja kesäajan sovellukset sekä syrjäseutujen aurinkosähkösovellukset [4]. Kuva 1. Auringonsäteily Euroopassa [5]. Auringon energiaa on mahdollista hyödyntää paljon nykyistä enemmän sekä lämmön että sähkön tuotannossa Suomessa. Etelä- Suomessa jokainen vaakapinnan neliömetri vastaanottaa Ilmatieteen laitoksen testivuoden mukaan noin 980 kwh/m 2 auringon säteilyenergiaa vuodessa. Vain keskitalvella joulu- tammikuussa, jolloin aurinko on matalalla tai kokonaan horisontin takana, 5

6 auringon energiaa ei juurikaan saada talteen [6]. Aurinkoenergian määrä pinta- alayksikköä kohden kasvaa kallistettaaessa pintaa kohti aurinkoa (Kuva 2). Kuva 2. Vuotuinen auringon säteilymäärä optimaalisesti suunnatulle ja kallistetulle pinnalle Etelä- Suomessa [5]. Suomessa hajasäteilyn osuus kokonaissäteilystä on merkittävä. Etelä- Suomessa yli puolet vuoden säteilystä on hajasäteilyä. Aurinkopaneelien tuotannon kannalta ei ole merkitystä, onko paneelille tuleva säteily suoraa vai hajasäteilyä. Hajasäteilyn suuri osuus kokonaissäteilystä Suomessa aiheuttaa kuitenkin sen, että keskittävät aurinkosähköjärjestelmät sekä aurinkoa seuraavat (tracking) järjestelmät eivät ole yleisen käsityksen mukaan taloudellisesti järkeviä, sillä ne perustuvat lähinnä suoran säteilyn tehokkaaseen hyödyntämiseen [6]. Aurinkoenergian hyödyntäminen Aurinkoenergia voidaan hyödyntää sekä sähkönä että lämpönä, joko passiivisesti tai aktiivisesti. Aurinkosähkö Aurinkosähkön tuotanto perustuu yleensä suoraan konversioon puolijohdeaurinkokennolla ( aurinkopaneelit ), jolloin pinnalle saapuvasta säteilystä noin 15 % saadaan talteen sähkönä [6]. Aurinkoenergiasta voi tuottaa sähköä järjestelmällä, joka on kytkettynä sähköverkkoon tai täysin erillään siitä. 6

7 Aurinkopaneelien yleisin valmistusmateriaali on yksi- tai monikiteinen pii. Teknologia on vakiintunutta, ja noin 90 % tarjolla olevista aurinkokennoista on piikidekennoja. Ohutkalvokennot valmistetaan lisäämällä niiden nimen mukaisesti hyvin ohuita kerroksia valoherkkää ainetta edulliselle pohjamateriaalille, kuten lasille, ruostumattomalle teräkselle tai muoville [7]. Ohutkalvokennoista koottujen aurinkopaneelien hyötysuhde on tavallisesti noin 9-11 % [8]. Aurinkosähköä voi tuottaa rakennuksessa korvaamaan ostosähköä, lisäämään omavaraisuusastetta tai jopa verkkoon syötettäväksi ja myytäväksi. Taloudellisesti kannattavinta on tuottaa aurinkosähkö rakennuksessa käytettäväksi, sillä aurinkosähkön verkkoonsyötön hyvitys alittaa selvästi aurinkoenergian tuotantokustannuksen. Aurinkolämpö Aurinkolämmitysjärjestelmä voidaan yhdistää kaikkiin päälämmitysmuotoihin. Erityisen hyvin se soveltuu sellaisen lämmitysjärjestelmän yhteyteen, jossa jo on vesivaraaja (esimerkiksi puu- tai hakelämmitys), mutta myös lämpöpumppujärjestelmiin. Sähkölämmitteisessä talossa aurinkolämmöllä voidaan lämmittää käyttövesi, tai jos talon lämmönjako on vesikiertoinen, voidaan aurinkolämpöä käyttää myös huoneiden lämmittämiseen kytkemällä se lämminvesivaraajaan [6]. Lämmityksessä hyödynnettävä lämpö voidaan kerätä aktiivisesti erilaisin lämpökeräimin tai passiivisesti sijoittamalla esim. rakennuksen ikkunat siten, että säteilyenergia lämmittää taloa. Passiivisesti auringon valoa ja lämpöä voidaan siis käyttää suoraan ilman erillistä laitetta. Aktiiviset lämpökeräimet pystyvät tyypillisesti ottamaan talteen n. 40 % pinnalle saapuvasta säteilyenergiasta tuntuvaksi energiaksi [6]. Lämmitykseen aurinkoenergiaa käytetään Suomessa pääsääntöisesti yhdessä jonkun toisen lämmitysmuodon kanssa. Näin vähennetään päästöjä ja alennetaan lämmityksen kokonaiskustannuksia [6]. Aurinkoenergian kannattavuus Auringosta saadaan vuositasolla Suomen oloissa energiaa niin paljon, että sitä kannattaa hyödyntää. Lämpöä ja sähköä syntyy lähes ilman hiilidioksidipäästöjä ja itse energia on ilmaista. Sekä lämmitykseen että sähköntuotantoon tarvittavat aurinkoenergialaitteistot ovat pitkäikäisiä ja ne kestävät tyypillisesti vuosikymmeniä [6]. Energiankäytön tehostamisella ja uusiutuvan energian käytöllä voidaan parantaa kunnan tai kaupungin toiminnan taloudellisuutta. Kuluttajasähkön hinta Suomessa on taulukon 1 mukaisesti noussut vuosien aikana 64 % [9]. Keskimääräinen inflaatio samalla aikavälillä on ollut 2,4 %. Energian hinnan muutos eroaa hieman inflaatiosta, ollen samalla aikavälillä 4,4 % [10]. Tätä eroa kutsutaan energian hinnan eskalaatioksi, eli inflaatiosta riippumattomaksi energian hinnan nousuksi. 7

8 Taulukko 1. Kuluttajasähkön hinnan ja inflaation kehitys vuosina [9, 10]. Vastaavasti samalla aikavälillä aurinkosähkövoimalan arvonlisäveroton kokonaiskustannus Saksassa (Pn < 10 kwp) on laskenut 68 % (Kuva 3). Aurinkosähköjärjestelmien kannattavuus myös Suomessa on saavuttanut jo tietyissä erityistapauksissa niin kutsutun verkkopariteetin, eli aurinkosähkön oma tuotanto on vähintään yhtä edullista kuin verkosta ostettu sähkö. Mikäli energian hinnan nousu ja aurinkosähköjärjestelmien hinnan lasku jatkuvat, saavutetaan verkkopariteetti Suomessa keskimäärin vuonna 2016 ja aurinkosähkön tuotannosta tulee laajamittaisesti kannattavaa [12]. Kuva 3. Aurinkosähkövoimalan arvonlisäveroton kokonaiskustannus Saksassa [11]. Aurinkoenergiajärjestelmän suuntaus Suomessa hajasäteilyn osuus kokonaissäteilystä on merkittävä. Etelä- Suomessa yli puolet vuoden säteilystä on hajasäteilyä. Aurinkopaneelien tuotannon kannalta ei ole merkitystä, onko paneelille tuleva säteily suoraa vai hajasäteilyä. Kuva 4 osoittaa aurinkoenergian saannon painottuneen hieman etelä- länsi sektorille, eli negatiiviseen atsimuuttikulmaan. Aurinkoenergiajärjestelmän suuntaus kannattaa toteuttaa tälle sektorille, mikäli varjostustekijät sekä 8

9 rakennuksen energiankulutuksen ja tuotannon yhteensovittaminen tämän sallivat. Kuva 4. Aurinkopaneelin suuntauksen ja kallistuskulman vaikutus tuotantoon Kaakkois- Suomessa [11]. Etelä- Kymenlaakson aurinkoenergiapotentiaaliselvitys Projektikuvaus Sun Energia Oy on erikoistunut olemassa olevien rakenteiden aurinkoenergiapotentiaalin kartoittamiseen. Sun Energian menetelmä perustuu pinnanmuotojen ja suuntien, paikallisten aurinkosäteilyolosuhteiden ja varjostavien elementtien mallintamiseen ja niiden perusteella laskettuun kattopintojen aurinkosäteilyn vastaanoton laskemiseen. Kotkan ja Haminan kaupungeille sekä Miehikkälän ja Virolahden kunnille tuotetussa, laserkeilausaineiston mallinnukseen perustuvassa, aurinkoenergiapotentiaalin selvittävässä projektissa selvitettiin aurinkoenergian rakennus- ja kuntakohtaiset aurinkoenergian tuotantopotentiaalit käsittäen kaikki alueella olevat kattopinnat. Sun Energia Oy:n aurinkoenergian tuotantopotentiaalin selvittävässä menetelmässä käytettiin parhaita saatavilla olevia aineistoja: Maanmittauslaitoksen laserkeilausaineistoja, Ilmatieteenlaitoksen säädata- aineistoa sekä kaupunkien ja kuntien rakennus- ja kiinteistörekisterin aineistoja. Menetelmällä tuotettiin rakennus- ja kuntatasoiset aurinkoenergia- analyysit. Menetelmä huomioi suoran säteilyn lisäksi diffuusin ja siroavan säteilyn, pilvisyyden, ilmankosteuden, ympäristön varjostukset (puut, kasvillisuus, muut rakennukset) sekä katon omien rakenteiden varjostukset ja kattojen kaltevuudet. 9

10 Aineisto tuotettiin jokaisesta kuntien alueiden rakennuksesta. Kuntien alueiden kokonaispotentiaali saatiin laskemalla rakennuskohtainen aineisto yhteen. Sun Energia Oy tuotti projektissa kaksi aurinkoenergiakarttaa: liukuvärikartan kattopinnoille tulevasta säteilystä sekä soveltuvuuskartan, jossa osoitetaan aurinkoenergian tuotantoon soveltuvat kattopintojen osat. Aurinkoenergiakartta kuvaa rakennuskohtaisesti aurinkoenergian määrän sekä aurinkoenergiajärjestelmien kannattavimmat sijoituspaikat lähtödatan tarkkuuden määräämissä rajoissa. Aurinkoenergiaselvityksessä tuotetut aurinkoenergiakartat on liitetty Etelä- Kymenlaakson karttapalveluun. Laskennan metodologia Laserkeilausaineisto Laserkeilausaineisto on maanpintaa ja maanpinnalla olevia kohteita kuvaava kolmiulotteinen pistemäinen aineisto. Jokaisella pisteellä on x, y ja z - koordinaattitieto. Laserkeilausaineisto on Maanmittauslaitoksen tarkin korkeustietoaineisto. Laserkeilausaineiston pistetiheys on vähintään 0.5 pistettä neliömetrillä (pisteiden etäisyys toisistaan noin 1.4 metriä). Laserkeilausaineiston korkeustarkkuuden keskivirhe on enintään 15 senttimetriä ja tasotarkkuuden keskivirhe enintään 60 senttimetriä yksiselitteisillä kohteilla. Laserkeilauslennot suoritetaan noin 2000 metrin korkeudesta (Kuva 5). Käytettävä keilauslennon avauskulma on +/- 20 astetta ja laserpulssin jalanjälki (footprint) maastossa on noin 50 cm. Kuva 5. Havainnekuva laserkeilauksen toteutuksesta [13]. Taulukossa 3 on esitetty projektissa käytetyn laserkeilausaineiston perustiedot. Jokaisesta laserpulssista on tallennettuna vähintään seuraavat tiedot: pisteen luokka, lentojonon numero, lähtöpulssin aikaleima, X-, Y- ja Z- koordinaatti, intensiteettiarvo sekä pulssin numero (esimerkiksi 3/3, viimeinen paluupulssi). 10

11 Automaattisessa maanpintaluokittelussa aineistosta etsitään maanpintaa edustavat laserpulssien osumat [14]. Taulukko 3. Aurinkoenergia- analyysissä käytetyn laserkeilausaineiston perustiedot kunnittain [14]. Maanmittauslaitoksen laserkeilausaineistoa käytettiin koko alueen pistepilvimuotoisena lähtödatana. Varsinainen aurinkoenergia- analyysi edellytti pistepilven muuttamista korkeintaan 1 m 2 hilaksi, jonka jälkeen se jaettiin kahteen luokkaan: rakennuksiksi ja rakennusten varjostuksiksi, kuten kasvillisuudeksi. Aurinkoenergia- analyysissä käytetty laserkeilausaineisto on tuotettu alueellisesti vuosina (Taulukko 3). Aurinkoenergiakartoissa näkyy siten varmasti vain ennen vuotta 2008 rakennetut rakennukset. Laserkeilausaineiston tuottamisen jälkeen rakennetut rakennukset näkyvät tuotetuissa kartoissa rakennuspolygoneina, jotka sisältävät vain maanpinnan ja kasvillisuuden. Puuttuvat rakennukset tunnistaa kartasta vain ympäröivää rakennuskantaa merkittävästi huonommasta aurinkoenergiapotentiaalista. Huonompi potentiaali johtuu ympäröivän maaston, rakennusten ja kasvilllisuuden aiheuttamista merkittävistä varjostumista. Korkeusmalli Laserkeilausaineistosta luotiin koko tarkastelualueen kattava korkeusmalli, joka sisälsi rakennusten lisäksi kaikki ympäristötekijät; kuten kasvillisuuden, tiet ja vesistöt (Kuvat 6 ja 7). Korkeusmallia käytettiin varsinaisessa aurinkoenergia- analyysissä kohdealueen mallina. Kuva 6. Laserpistepilvestä luotu ympäristön 3- ulotteinen korkeusmalli. 11

12 Kuva 7. Laserpistepilvestä luotu ympäristön 2- ulotteinen korkeusmalli. Sky View Factor Sky View Factor - tekijällä selvitetään kunkin rakennuksen katolla sijaitsevan pikselin varjostus- ja auringonsäteilytiedot. Tätä varten kullekin pikselille luodaan niin kutsuttu kalansilmämalli, jossa analysoidaan, kuinka suuren osan puolipallon muotoisesta taivaankannesta kukin pikseli näkee (Kuva 8). Käänteisesti tämä tarkoittaa tietoa siitä, mitä osaa taivaankannesta kukin pikseli ei näe, eli mitkä projektiopinnat taivaalta ovat pikselille varjostettuja. Varjostuksen voivat aiheuttaa kasvillisuus, ympäröivät rakennukset tai katon omat rakenteet. Kaikki varjostustekijät on huomioitu toteutetussa aurinkoenergia- analyysissä. Sky View Factorin laskentatekniikka on hyvin monimutkaista ja se sisältää suurimmaksi osaksi kompleksisia matemaattisia kaavoja [15]. 12

13 Kuva 8. Sky View Factor mallissa analysoidaan taivaankannen näkyvyys kullekin kattopinnan pikselille [16]. Säädata- aineisto Suomi on jaettu neljään lämpötilavyöhykkeeseen kuvan 9 mukaisesti. Kahdelle eteläisimmälle vyöhykkeelle käytetään samaa Vantaan havaintoaineistoon perustuvaa energialaskennan testivuotta, sillä erot näiden kahden alueen keskilämpötiloissa ovat pieniä ja suurempi osa rakennuskannasta sijaitsee vyöhykkeen I alueella. Kuva 9. Sääaineiston testivuosien aluejako [17] 13

14 Eri ilmansuuntiin oleville pystysuorille pinnoille tulevan auringon kokonaissäteilyenergian arvot energialaskennan testivuotena on esitetty Suomen rakentamismääräyskokoelman osan D3 liitteessä [18]. Liitteen arvoja laskettaessa suoran säteilyn arvot auringon pienillä korkeuskulmilla (alle 5 astetta) leikkautuvat kokonaan pois, joten liitteessä esitetyt auringon kokonaissäteilyenergiat eri ilmansuuntiin katsoville pystypinnoille poikkeavat tässä esitetyistä tuloksista, joissa kyseinen suoran säteilyn osuus on huomioitu. Aurinkoenergia- analyysi Sun Energia Oy:n aurinkoenergian tuotantopotentiaalin selvittävässä menetelmässä käytettiin parhaita saatavilla olevia aineistoja: Maanmittauslaitoksen laserkeilausaineistoja, Ilmatieteenlaitoksen säädata- aineistoa sekä kaupunkien ja kuntien rakennus- ja kiinteistörekisterin aineistoja. Menetelmällä tuotettiin rakennus- ja kuntatasoiset aurinkoenergia- analyysit. Menetelmä huomioi suoran säteilyn lisäksi diffuusin ja siroavan säteilyn, pilvisyyden, ilmankosteuden, ympäristön varjostukset (puut, kasvillisuus, muut rakennukset) sekä katon omien rakenteiden varjostukset ja kattojen kaltevuudet. Aineisto tuotettiin jokaisesta kuntien alueiden rakennuksesta. Kuntien kokonaispotentiaali saatiin laskemalla rakennuskohtainen aineisto yhteen. Sun Energia Oy:n tuottama aurinkoenergiakartta sisältää liukuvärikartan kattopinnoille tulevasta säteilystä sekä soveltuvuuskartan, jossa osoitetaan aurinkoenergian tuotantoon soveltuvat kattopintojen osat. Aurinkoenergiakartta kuvaa rakennuskohtaisesti aurinkoenergian määrän sekä aurinkoenergiajärjestelmien kannattavimmat sijoituspaikat lähtödatan tarkkuuden määräämissä rajoissa. Menetelmän luotettavuus Aurinkoenergia- analyysi toteutettiin pahimman skenaarion menetelmällä, joka tuottaa kullekin kattopinnan pikselille vähimmäissäteilyarvon. Mikäli jollekin kattopinnan pinta- alayksikölle osuu useampi kuin 1 laserpiste, on analyysiin valittu näistä pisteistä pienimmän arvon saanut. Menetelmällä pystytään eliminoimaan mm. kattopinnan yläpuolelle sijoittuvat kasvillisuuspisteet, kuten kattojen ylle lankeavat puustot ja oksistot. Tuotetulle aineistolle tehtiin kattavat aurinkoenergian luotettavuus- ja soveltuvuustarkastelut. Aurinkoenergia- analyysin laatu on suoraan verrannollinen laserpistepilven tiheyteen ja laatuun. Aurinkoenergia- analyysissä käytetty laserkeilausaineisto oli laadultaan pääsääntöisesti tyydyttävä. Rakennuspolygonien sisälle osui kuitenkin paikoitellen niin vähän laserkeilauspisteitä, että rakennusten mallinnuksen, Sky View Factorin laskemisen ja aurinkoenergia- analyysin tuottamisen laatu heikkeni. Käytetyn laserkeilausaineiston pistepilven tiheys on 0,56-0,86 pistettä/m 2. Vertailuksi mainittakoon, että esimerkiksi Vantaan kaupungin tuottaman laserpistepilven tiheys on 4 pistettä/m 2, Espoon kaupungin vastaavan 10 pistettä/m 2 ja Helsingin kaupungin 20 pistettä/m 2 [19]. Luotettavuusluku Tarkastelussa jokaiselle rakennukselle laskettiin luotettavuusluku. Luotettavuusluku kertoo, montako laserkeilauspistettä kunkin rakennuksen 14

15 kattopinnalle osuu ja kuinka raskaasti kattopintaa on jouduttu mallintamaan matemaattisin menetelmin, mitkä tuottavat epävarmuutta aurinkoenergia- analyysiin (Kuva 9). Luotettavuusluku ilmoitetaan laserkeilauspisteiden peittoalueen ja katon konaispinta- alan suhdelukuna. Luotettavuusluku ilmaistaan siten asteikolla %. Kuva 9. Luotettavuusluvun määritys. Otoskuvan rakennusten kattopinnoille osuneen laserpistepilven tiheys kattopinta- alaan suhteutettuna %. Soveltuvuusluku Luotettavuusluvun lisäksi kullekin rakennukselle määritettiin soveltuvuusluku. Soveltuvuusluku kuvaa rakennuksen kattopinnan soveltuvuutta aurinkoenergian tuotantoon. Soveltuvuusluku ilmaisee aurinkoenergian tuotantoon soveltuvan kattopinta- alan katon kokonaispinta- alan suhteen. Soveltuvuusluku ilmaistaan siten asteikolla %. 15

16 Kuntien alueiden aurinkoenergiapotentiaali Tuotetun aurinkoenergia- analyysin perusteella selvitettiin kunkin kunnan jokaisen rakennuksen aurinkoenergian vuosi- ja kuukausitason tuotantopotentiaali (KWh/rakennus) eriteltynä aurinkosähköksi ja lämmöksi. Aurinkoenergian tuotantopotentiaali on visualisoitu kahteen karttaan, aurinkoenergiakarttaan ja soveltuvuuskarttaan. Aurinkoenergiakartta sisältää tiedon kattopinnalle tulevan aurinkon määrästä kattopinta- alayksikköä kohden (Kuva 10). Kartta sisältää legendan, jossa kullekin kattopinnan aurinkoenergian määrää kuvaavalle värisävylle on osoitettu vuosittaisen aurinkoenergian määrä, jonka yksikkö on kwh/a. Karttaa luetaan seuraavasti: mitä kirkkaampi väri (keltainen) kattopinnalla on, sitä enemmän aurinkoenergiaa kattopinnalla voi tuottaa. Tummempi väri (punainen) puolestaan indikoi aurinkoenergian tuotannolle epäsuotuisista varjostuksista tai muista tuotantoon vaikuttavista tekijöistä. Kuva 10. Esimerkkiotos aurinkoenergiakartasta liitettynä pohjakarttaan. Aurinkoenergian potentiaaliselvitys Kotka, Hamina, Virolahti, Miehikkälä 16

17 Kotkan kaupunki Kokonaispotentiaali Kotkan kaupungin alueen kaikkien rakennusten kattopintojen aurinkoenergian jakauma osoittaa, että kattopintojen energiajakauma on painottunut oikealle; yleisimmän aurinkoenergiamäärän neliötä kohden ollessa 915 kwh/m 2 /a (Kuva 11). Jakauman perusteella kattopinta- alat jaettiin aurinkoenergian tuottavuutensa perusteella kolmeen luokkaan: hyvä; aurinkosäteily >900 kwh/m 2 /a tyydyttävä; aurinkosäteily kwh/m 2 /a välttävä; aurinkosäteily <750kWh/m 2 /a Kuva 11. Aurinkoenergian jakauma kattopinta- alan funktiona. Kuvassa 12 on luokiteltu kaikkien Kotkan kaupungin alueella sijaitsevien rakennusten kattopinnat hyvin, tyydyttävästi ja huonosti aurinkoenergian tuotantoon soveltuviksi. Aurinkosähkön tuotannon hyötysuhteeksi on arvioitu 15 % ja aurinkolämmön hyötysuhteeksi 40%. Hyötysuhteilla auringonsäteilyjakaumasta on laskettu aurinkosähkön ja lämmön kokonaistuotantopotentiaali ja teknistaloudellisesti tuotettavissa oleva potentiaali. 17

18 Kuva 12. Kotkan kaupungin alueen kattopintojen auringonsäteilyn vuotuinen kokonaissumma ja aurinkoenergian vuotuinen tuotantopotentiaali. Kotkan kaupungin alueen rakennusten vuotuinen aurinkosäteilymäärä on 3400 GWh. Kotkan kaupungin alueen kattopintojen aurinkosähkön tuotannon vuotuinen kokonaispotentiaali on 333 GWh ja aurinkolämmön tuotannon vuotuinen kokonaispotentiaali on 890 GWh. Teknistaloudellisesti toteutettavissa oleva potentiaali Kotkan kaupungin alueen kattopinnoista 22 % on kuvan 11 säteilyjakauman perusteella luokiteltu hyvin aurinkoenergian tuotantoon soveltuvaksi. Tällä kattopinta- alalla voidaan tuottaa hieman yli 31 % aurinkoenergian kokonaispotentiaalista. Hyvän alueen aurinkosähkön vuositason tuotantopotentiaali on 158 GWh, joka vastaa Kotkan Hovinsaaren voimalaitoksen vuotuista sähkön tuotantoa [20]. Hyvän alueen aurinkolämmön vuositason tuotantopotentiaali on 420 GWh, joka vastaa noin 150 % Hovinsaaren voimalaitoksen vuotuisesta lämmön tuotannosta [20]. 18

19 Haminan kaupunki Kokonaispotentiaali Haminan kaupungin alueen kaikkien rakennusten kattopintojen aurinkoenergian jakauma osoittaa, että kattopintojen energiajakauma on painottunut oikealle; yleisimmän aurinkoenergiamäärän neliötä kohden ollessa 925 kwh/m 2 /a (Kuva 13). Jakauman perusteella kattopinta- alat jaettiin aurinkoenergian tuottavuutensa perusteella kolmeen luokkaan: hyvä; aurinkosäteily >900 kwh/m 2 /a tyydyttävä; aurinkosäteily kwh/m 2 /a välttävä; aurinkosäteily <750kWh/m 2 /a Kuva 13. Aurinkoenergian jakauma Haminan rakennusten kattopinta- alan funktiona. Kuvassa 14 on luokiteltu kaikkien Haminan kaupungin alueella sijaitsevien rakennusten kattopinnat hyvin, tyydyttävästi ja huonosti aurinkoenergian tuotantoon soveltuviksi. Aurinkosähkön tuotannon hyötysuhteeksi on arvioitu 15 % ja aurinkolämmön hyötysuhteeksi 40%. Hyötysuhteilla auringonsäteilyjakaumasta on laskettu aurinkosähkön ja lämmön kokonaistuotantopotentiaali ja teknistaloudellisesti tuotettavissa oleva potentiaali. 19

20 Kuva 14. Haminan kaupungin alueen kattopintojen auringonsäteilyn vuotuinen kokonaissumma ja aurinkoenergian vuotuinen tuotantopotentiaali. Haminan kaupungin alueen rakennusten vuotuinen aurinkosäteilymäärä on 2220 GWh. Haminan kaupungin alueen kattopintojen aurinkosähkön tuotannon vuotuinen kokonaispotentiaali on 333 GWh ja aurinkolämmön tuotannon vuotuinen kokonaispotentiaali on 890 GWh. Teknistaloudellisesti toteutettavissa oleva potentiaali Haminan kaupungin alueen kattopinnoista 19 % on kuvan 13 säteilyjakauman perusteella luokiteltu hyvin aurinkoenergian tuotantoon soveltuvaksi. Tällä kattopinta- alalla voidaan tuottaa 27 % Haminan kaupungin aurinkosähkön kokonaispotentiaalista. Hyvän alueen aurinkosähkön vuositason tuotantopotentiaali on 89 GWh, joka vastaa noin 82 % Haminan Energian verkkoalueen sähköenergian vuosimyynnistä.[21]. Hyvän alueen aurinkolämmön vuositason tuotantopotentiaali on 238 GWh, joka vastaa 955 % Haminan Energian vuoden 2013 kaukolämmön tuotannosta [21]. 20

21 Virolahden kunta Kokonaispotentiaali Virolahden kunnan alueen kaikkien rakennusten kattopintojen aurinkoenergian jakauma osoittaa, että kattopintojen energiajakauma on painottunut oikealle; yleisimmän aurinkoenergiamäärän neliötä kohden ollessa 945 kwh/m 2 /a (Kuva 15). Jakauman perusteella kattopinta- alat jaettiin aurinkoenergian tuottavuutensa perusteella kolmeen luokkaan: hyvä; aurinkosäteily >900 kwh/m 2 /a tyydyttävä; aurinkosäteily kwh/m 2 /a välttävä; aurinkosäteily <750kWh/m 2 /a Kuva 15. Aurinkoenergian jakauma Virolahden rakennusten kattopinta- alan funktiona. Kuvassa 16 on luokiteltu kaikkien Virolahden kunnan alueella sijaitsevien rakennusten kattopinnat hyvin, tyydyttävästi ja huonosti aurinkoenergian tuotantoon soveltuviksi. Aurinkosähkön tuotannon hyötysuhteeksi on arvioitu 15 % ja aurinkolämmön hyötysuhteeksi 40%. Hyötysuhteilla auringonsäteilyjakaumasta on laskettu aurinkosähkön ja lämmön kokonaistuotantopotentiaali ja teknistaloudellisesti tuotettavissa oleva potentiaali. 21

22 Kuva 16. Virolahden kunnan alueen kattopintojen auringonsäteilyn vuotuinen kokonaissumma ja aurinkoenergian vuotuinen tuotantopotentiaali. Virolahden kunnan alueen rakennusten vuotuinen aurinkosäteilymäärä on 142 GWh. Virolahden kunnan alueen kattopintojen aurinkosähkön tuotannon vuotuinen kokonaispotentiaali on 21 GWh ja aurinkolämmön tuotannon vuotuinen kokonaispotentiaali on 57 GWh. Teknistaloudellisesti toteutettavissa oleva potentiaali Virolahden kunnan alueen kattopinnoista 14 % on kuvan 15 säteilyjakauman perusteella luokiteltu hyvin aurinkoenergian tuotantoon soveltuvaksi. Tällä kattopinta- alalla voidaan tuottaa hieman yli 22 % Virolahden kunnan aurinkosähkön kokonaispotentiaalista. Haminan energia rakentaa Virolahdelle vuoden 2015 aikana biokaasulaitoksen, jonka verkkoonsyöttökapasiteetti on noin. 10 GWh [22]. Noin 50 % biokaasun energiasisällöstä voidaan muuttaa sähköenergiaksi ja 40 % lämpöenergiaksi vastapainevoimalaitoksessa. Virolahden kunnan alueen kattopintojen hyvän alueen aurinkosähkön vuositason tuotantopotentiaali on hieman alle 5 GWh, joka vastaa melko tarkasti biokaasulaitoksen tuottaman kaasun sähköenergian tuotantopotentiaalia kuvitteellisessa vastapainevoimalaitoksessa. Hyvän alueen aurinkolämmön vuositason tuotantopotentiaali on 13 GWh, joka vastaa yli 300 % Virolahdelle rakennettavan biokaasulaitoksen lämpöenergian tuotantopotentiaalista vastapainevoimalaitoksessa. 22

Tornio 24.5.2012 RAMK Petri Kuisma

Tornio 24.5.2012 RAMK Petri Kuisma Tornio 24.5.2012 RAMK Petri Kuisma Sisältö Aurinko Miten aurinkoenergiaa hyödynnetään? Aurinkosähkö ja lämpö Laitteet Esimerkkejä Miksi aurinkoenergiaa? N. 5 miljardia vuotta vanha, fuusioreaktiolla toimiva

Lisätiedot

Aurinkosähköä Suomeen. Jero Ahola LUT Energia 26.9.2012

Aurinkosähköä Suomeen. Jero Ahola LUT Energia 26.9.2012 Aurinkosähköä Suomeen Jero Ahola LUT Energia 26.9.2012 Esitelmän sisältö I. Johdantoa energian tuotantoon II. Aurinkoenergiajärjestelmien tekniikkaa III. Aurinkosähkö Suomessa IV. Yhteenveto I. Johdantoa

Lisätiedot

Aurinkosähkö kotitaloudessa

Aurinkosähkö kotitaloudessa Aurinkosähkö kotitaloudessa 24.3.205 Espoo ja 26.3.2015 Vantaa Markku Tahkokorpi, Utuapu Oy Aurinkoteknillinen yhdistys ry Suomen Lähienergialiitto ry Esityksen rakenne Yleistä aurinkoenergiasta Aurinkosähkö

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Energia- ja ilmastotiekartta 2050 aurinkoenergian osuus

Energia- ja ilmastotiekartta 2050 aurinkoenergian osuus Energia- ja ilmastotiekartta 2050 aurinkoenergian osuus Aurinkoteknillinen yhdistys ry Tominnanjohtaja C.Nyman/Soleco Oy 2.10.2014 Aurinkoteknillinen yhdistys ry 35v Perustettu v 1979 edistämään aurinkoenergian

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakennus (nzeb) käsitteet, tavoitteet ja suuntaviivat kansallisella tasolla

Lähes nollaenergiarakennus (nzeb) käsitteet, tavoitteet ja suuntaviivat kansallisella tasolla Lähes nollaenergiarakennus (nzeb) käsitteet, tavoitteet ja suuntaviivat kansallisella tasolla 1 FinZEB hankkeen esittely Taustaa Tavoitteet Miten maailmalla Alustavia tuloksia Next steps 2 EPBD Rakennusten

Lisätiedot

Lintuhytin (Hiidenmäen) asemakaavavaiheen aurinkoenergia-analyysi,

Lintuhytin (Hiidenmäen) asemakaavavaiheen aurinkoenergia-analyysi, Lintuhytin (Hiidenmäen) asemakaavavaiheen aurinkoenergia-analyysi, asemakaava nro 8255 ID 533716 Tekijät: Jari Jokinen Tampereen kaupunki, ECO 2, Projektiasiantuntija Rodrigo Coloma Tampereen kaupunki,

Lisätiedot

AURINKOSÄHKÖN HYÖDYNTÄMISMAHDOLLISUUDET SUOMESSA

AURINKOSÄHKÖN HYÖDYNTÄMISMAHDOLLISUUDET SUOMESSA AURINKOSÄHKÖN HYÖDYNTÄMISMAHDOLLISUUDET SUOMESSA Esityksen sisältö Johdanto aiheeseen Aurinkosähkö Suomen olosuhteissa Lyhyesti tekniikasta Politiikkaa 1 AURINKOSÄHKÖ MAAILMANLAAJUISESTI (1/3) kuva: www.epia.org

Lisätiedot

Naps Systems Oy. Näkökulma aurinkoatlaksen merkityksestä järjestelmätoimittajalle. TkT Mikko Juntunen, Teknologiajohtaja

Naps Systems Oy. Näkökulma aurinkoatlaksen merkityksestä järjestelmätoimittajalle. TkT Mikko Juntunen, Teknologiajohtaja 1 Naps Systems Oy Näkökulma aurinkoatlaksen merkityksestä järjestelmätoimittajalle TkT Mikko Juntunen, Teknologiajohtaja Copyright Naps Systems, Inc. 2013 2 Naps Systems lyhyesti Suomalainen, yksityisomistuksessa

Lisätiedot

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Aurinko Maalämpö Kaasu Lämpöpumput Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Kaasulämmityksessä voidaan hyödyntää uusiutuvaa energiaa käyttämällä biokaasua tai yhdistämällä lämmitysjärjestelmään

Lisätiedot

Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus

Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus Tiivistelmä (alustava) Rejlers Oy KUNTAKATSELMUKSEN PÄÄKOHDAT 1) Selvitetään nykyinen energiantuotanto ja -käyttö 2) Arvioidaan uusiutuvan energian tekninen potentiaali

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula. ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi

Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula. ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Kymenlaakson energianeuvonta 2012- Energianeuvoja Heikki Rantula 020 615 7449 heikki.rantula@kouvola.fi

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2012 1 (6) Ympäristölautakunta Ypst/1 02.10.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2012 1 (6) Ympäristölautakunta Ypst/1 02.10.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2012 1 (6) 284 Lausunto valtuustoaloitteesta, joka koskee aurinkosähkön edistämistä kaupungissamme HEL 2012-009032 T 00 00 03 Päätös Asia tulisi käsitellä kokouksessa 2.10.2012

Lisätiedot

Uusiutuvan energian käyttömahdollisuudet Liikuntakeskus Pajulahdessa

Uusiutuvan energian käyttömahdollisuudet Liikuntakeskus Pajulahdessa Uusiutuvan energian käyttömahdollisuudet Liikuntakeskus Pajulahdessa Antti Takala 4.6.2014 Esityksen sisältö Tutkimuksen aihe Työn tavoitteet Vesistölämpö Aurinkosähköjärjestelmät Johtopäätökset Työssä

Lisätiedot

ENERGIAMURROS. Lyhyt katsaus energiatulevaisuuteen. Olli Pyrhönen LUT ENERGIA

ENERGIAMURROS. Lyhyt katsaus energiatulevaisuuteen. Olli Pyrhönen LUT ENERGIA ENERGIAMURROS Lyhyt katsaus energiatulevaisuuteen Olli Pyrhönen LUT ENERGIA ESITTELY Sähkötekniikan diplomi-insinööri, LUT 1990 - Vaihto-opiskelijana Aachenin teknillisessä korkeakoulussa 1988-1989 - Diplomityö

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Kaukolämpökytkennät Jorma Heikkinen Sisältö Uusiutuvan energian kytkennät Tarkasteltu pientalon aurinkolämpökytkentä

Lisätiedot

KAUKOLÄMMITYSJÄRJESTELMIEN KEVENTÄMISMAHDOLLISUUDET MATALAN ENERGIAN KULUTUKSEN ALUEILLA TUTKIMUS

KAUKOLÄMMITYSJÄRJESTELMIEN KEVENTÄMISMAHDOLLISUUDET MATALAN ENERGIAN KULUTUKSEN ALUEILLA TUTKIMUS KAUKOLÄMMITYSJÄRJESTELMIEN KEVENTÄMISMAHDOLLISUUDET MATALAN ENERGIAN KULUTUKSEN ALUEILLA TUTKIMUS ESITTELY JA ALUSTAVIA TULOKSIA 16ENN0271-W0001 Harri Muukkonen TAUSTAA Uusiutuvan energian hyödyntämiseen

Lisätiedot

PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA. Mikko Ruotsalainen

PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA. Mikko Ruotsalainen PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA Skaftkärr Skaftkärr hankkeen tavoitteena on rakentaa Porvooseen uusi energiatehokas 400 hehtaarin suuruinen, vähintään 6000 asukkaan asuinalue. Skaftkärr Koko projekti

Lisätiedot

Uudet energiainvestoinnit Etelä-Savossa 7.5.2013. Aurinkokeräimet Jari Varjotie, CEO

Uudet energiainvestoinnit Etelä-Savossa 7.5.2013. Aurinkokeräimet Jari Varjotie, CEO Uudet energiainvestoinnit Etelä-Savossa 7.5.2013 Aurinkokeräimet Jari Varjotie, CEO Esityksen sisältö Aurinkoenergia Savosolar keräimet Aurinkolämpöenergiaa maailmalla Aurinkolämpöhankkeita Etelä-Savossa

Lisätiedot

Kotkan kantasataman uusiutuvan energian hyödyntämisen selvitys aurinkosähkön käytöstä jäähdytykseen. Uusiutuvan energian kuntakatselmus - Kotka

Kotkan kantasataman uusiutuvan energian hyödyntämisen selvitys aurinkosähkön käytöstä jäähdytykseen. Uusiutuvan energian kuntakatselmus - Kotka Kotkan kantasataman uusiutuvan energian hyödyntämisen selvitys aurinkosähkön käytöstä jäähdytykseen Uusiutuvan energian kuntakatselmus - Kotka KYAMK Hannu Sarvelainen VTT Mari Sepponen, Kari Sipilä 12/21

Lisätiedot

Aurinkolämpöreferenssejä aluelämmityskohteisiin Kansallinen cleantech-investointifoorumi

Aurinkolämpöreferenssejä aluelämmityskohteisiin Kansallinen cleantech-investointifoorumi Aurinkolämpöreferenssejä aluelämmityskohteisiin Kansallinen cleantech-investointifoorumi 11.4.2013 Jari Varjotie, CEO Uusi innovatiivinen konsepti energian tuottamiseen SAVOSOLAR kokoalumiininen direct

Lisätiedot

Miten kaasuala vastaa uusiin rakentamis ja energiatehokkuusvaatimuksiin? Gasum 13.9.2011 Petri Nikkanen

Miten kaasuala vastaa uusiin rakentamis ja energiatehokkuusvaatimuksiin? Gasum 13.9.2011 Petri Nikkanen Miten kaasuala vastaa uusiin rakentamis ja energiatehokkuusvaatimuksiin? Gasum 13.9.2011 Petri Nikkanen TAUSTAA Uusi rakennusmääräyskokoelman osa D3 Rakennusten energiatehokkuus on annettu maaliskuun 30.2011

Lisätiedot

09.10.2012. 03/2010 Viessmann Werke. Aurinkolämmitys Tyypillinen kohde omakotitalo, jossa lisälämmitys auringon avulla. Welcome!

09.10.2012. 03/2010 Viessmann Werke. Aurinkolämmitys Tyypillinen kohde omakotitalo, jossa lisälämmitys auringon avulla. Welcome! Welcome! VITOSOL Aurinkolämpö mitoitus Seminaari 9.10.2012 Course instructor Jukka Väätänen Viessmann Werke Template 1 05/2011 Viessmann Werke Aurinkolämmitys Tyypillinen kohde omakotitalo, jossa lisälämmitys

Lisätiedot

Kiinteistöjen lämmitystapamuutosselvitykset

Kiinteistöjen lämmitystapamuutosselvitykset Kiinteistöjen lämmitystapamuutosselvitykset -yhteenveto Etelä-Kymenlaakson Uusiutuvan energian kuntakatselmus - projekti 12/2014 Koonneet: Hannu Sarvelainen Erja Tuliniemi Johdanto Selvitystyöt lämmitystapamuutoksista

Lisätiedot

Aurinkoenergia Suomessa

Aurinkoenergia Suomessa Aurinkoenergia Suomessa Aurinkolämmitys on ennen kaikkea vesilämmitys Aurinkoenergia Suomessa Suomessa saadaan auringonsäteilyä yleisesti luultua enemmän. Kesällä säteilyä Suomessa saadaan pitkistä päivistä

Lisätiedot

Naps Systems Group. Aurinko, ehtymätön energialähde. Jukka Nieminen Naps Systems Oy

Naps Systems Group. Aurinko, ehtymätön energialähde. Jukka Nieminen Naps Systems Oy Aurinko, ehtymätön energialähde Jukka Nieminen Naps Systems Oy Aurinko energianlähteenä Maapallolle tuleva säteilyteho 170 000 TW! Teho on noin 20.000 kertaa koko maapallon teollisuuden ja lämmityksen

Lisätiedot

FInZEB- laskentatuloksia Asuinkerrostalo ja toimistotalo

FInZEB- laskentatuloksia Asuinkerrostalo ja toimistotalo FInZEB- laskentatuloksia Asuinkerrostalo ja toimistotalo Erja Reinikainen, Granlund Oy FInZEB- työpaja 1 Laskentatarkastelujen tavoileet Tyyppirakennukset Herkkyystarkastelut eri asioiden vaikutuksesta

Lisätiedot

Aurinkoenergia osana Vuores-talon energiaratkaisua

Aurinkoenergia osana Vuores-talon energiaratkaisua Aurinkoenergia osana Vuores-talon energiaratkaisua VUORES-TALO VUORES-TALO VAIHE 2 VAIHE 1 2013 RAKENNUTTAJAN TAVOITTEET LIITTYEN ENERGIATEHOKKUUTEEN 1. Rakentaa energialuokan A 2007 rakennus. 2. Täyttää

Lisätiedot

Yhteenveto kaukolämmön ja maalämmön lämmitysjärjestelmävertailusta ONE1 Oy 6.5.2015

Yhteenveto kaukolämmön ja maalämmön lämmitysjärjestelmävertailusta ONE1 Oy 6.5.2015 Yhteenveto kaukolämmön ja maalämmön lämmitysjärjestelmävertailusta ONE1 Oy 6.5.215 Sisällys 1. Johdanto... 1 2. Tyyppirakennukset... 1 3. Laskenta... 2 4.1 Uusi pientalo... 3 4.2 Vanha pientalo... 4 4.3

Lisätiedot

24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1

24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1 24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1 UUSIA OHJEITA, OPPAITA JA STANDARDEJA KAASULÄMMITYS JA UUSIUTUVA ENERGIA JOKO KAASULÄMPÖPUMPPU TULEE? 24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 2 Ajankohtaista: Ympäristöministeriö:

Lisätiedot

KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014

KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014 KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014 3.3.2015 Anna-Mari Pirttinen 020 799 2219 anna-mari.pirttinen@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 1.1. Energiankulutus

Lisätiedot

5/13 Ympäristöministeriön asetus

5/13 Ympäristöministeriön asetus 5/13 Ympäristöministeriön asetus rakennusten energiatehokkuudesta annetun ympäristöministeriön asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 2013 Ympäristöministeriön päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Yksikkö 2011 2012 2013

Yksikkö 2011 2012 2013 KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2013 22.4.2014 Kari Iltola 020 799 2217 kari.iltola@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 1 1.1. Energiankulutus 2013...

Lisätiedot

Aurinkolämpöjärjestelmät

Aurinkolämpöjärjestelmät Energiaekspertti koulutusilta Aurinkolämpöjärjestelmät 17.11.2015 Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy Energiaekspertti koulutusilta Aurinkolämpöjärjestelmät 1. Aurinkolämpö Suomessa 2. Aurinkolämmön rooli

Lisätiedot

Sun Zeb laskentatuloksia ja muita havaintoja. FinnZEB workshop 18.9.2014 Jari Shemeikka, tiimipäällikkö VTT

Sun Zeb laskentatuloksia ja muita havaintoja. FinnZEB workshop 18.9.2014 Jari Shemeikka, tiimipäällikkö VTT Sun Zeb laskentatuloksia ja muita havaintoja FinnZEB workshop 18.9.2014 Jari Shemeikka, tiimipäällikkö VTT 0-ENERGIARAKENTAMISEN HAASTEET KAUPUNGISSA Miten käy vuoden 2018 jälkeen perusteellisesti kunnostettaville

Lisätiedot

Sundom Smart Grid. Dick Kronman, ABB Oy, liiketoiminnan kehitysjohtaja Sundomin älyverkko on rakentumassa

Sundom Smart Grid. Dick Kronman, ABB Oy, liiketoiminnan kehitysjohtaja Sundomin älyverkko on rakentumassa Sundom Smart Grid Dick Kronman, ABB Oy, liiketoiminnan kehitysjohtaja Sundomin älyverkko on rakentumassa Kimmo Kauhaniemi, Vaasan Yliopisto, professori Luotettavaa sähkönjakeula kustannustehokkaasti Jari

Lisätiedot

Aurinkoenergian mahdollisuudet maatilalla Pihtauspäivä, Pori 18.3.2013

Aurinkoenergian mahdollisuudet maatilalla Pihtauspäivä, Pori 18.3.2013 Aurinkoenergian mahdollisuudet maatilalla Pihtauspäivä, Pori 18.3.2013 Sakari Aalto, Ulvila Aurinkoteknillinen yhdistys ry 18.3.2013 Sakari Aalto, ATY 1 Aurinkotalo Aalto m. 1983 Lämpökytkennät 1. Lämmöntuotto:

Lisätiedot

Satmatic aurinkoenergiajärjestelmät. Innovatiivinen ja älykäs aurinkoenergia. Solar Forum 12.05.2011. Satmatic Oy

Satmatic aurinkoenergiajärjestelmät. Innovatiivinen ja älykäs aurinkoenergia. Solar Forum 12.05.2011. Satmatic Oy Satmatic aurinkoenergiajärjestelmät Innovatiivinen ja älykäs aurinkoenergia Solar Forum 12.05.2011 Satmatic Oy Satmatic on suomalainen sähkö- ja automaatiotalo Satmatic in osakekannan omistaa pörssiyhtiö

Lisätiedot

0 ENERGIA MAHDOLLISTA TÄNÄPÄIVÄNÄ EIKÄ VASTA VUONNA 2020 ALLAN MUSTONEN INSINÖÖRITOIMISTO MUSTONEN OY

0 ENERGIA MAHDOLLISTA TÄNÄPÄIVÄNÄ EIKÄ VASTA VUONNA 2020 ALLAN MUSTONEN INSINÖÖRITOIMISTO MUSTONEN OY 0 ENERGIA MAHDOLLISTA TÄNÄPÄIVÄNÄ EIKÄ VASTA VUONNA 2020 ALLAN MUSTONEN INSINÖÖRITOIMISTO MUSTONEN OY MIKÄ ON NOLLA-ENERGIA Energialähteen perusteella (Net zero source energy use) Rakennus tuottaa vuodessa

Lisätiedot

Aurinkosähköjärjestelmän asentaminen. Esa Tiainen, Sähköinfo Oy 2015 SÄHKÖINFO OY

Aurinkosähköjärjestelmän asentaminen. Esa Tiainen, Sähköinfo Oy 2015 SÄHKÖINFO OY Aurinkosähköjärjestelmän asentaminen Esa Tiainen, Sähköinfo Oy 1 Aurinkosähköä - miksi? Aurinkoenergiaa saatavasti lähes rajattomasti Auringosta saapuu maapallolle 14,5 sekunnissa yhtä paljon energiaa

Lisätiedot

Our mission is to bring the products, services and the up-to-date knowledge about solar energy to everyone and to boost the solar markets to a new

Our mission is to bring the products, services and the up-to-date knowledge about solar energy to everyone and to boost the solar markets to a new Solar Arena Our mission is to bring the products, services and the up-to-date knowledge about solar energy to everyone and to boost the solar markets to a new era Solar Arena Mikä? Aurinkoenergian online-markkinointityöväline

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Elinkaariarvio pientalojen kaukolämpöratkaisuille Sirje Vares Sisältö Elinkaariarvio ja hiilijalanjälki Rakennuksen

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKAAN KORJAUSRAKENTAMISEN KOMPASTUSKIVET. Antti Lakka 10.2.2015

ENERGIATEHOKKAAN KORJAUSRAKENTAMISEN KOMPASTUSKIVET. Antti Lakka 10.2.2015 ENERGIATEHOKKAAN KORJAUSRAKENTAMISEN KOMPASTUSKIVET Antti Lakka 10.2.2015 KOUKKUNIEMEN VANHAINKOTI KOUKKUNIEMEN JUKOLA 2012 2013 KOUKKUNIEMEN IMPIVAARA 2012 2013 KOUKKUNIEMEN JUKOLA JA IMPIVAARA Asukaspaikkoja

Lisätiedot

Aurinkoenergia Lopullinen ratkaisu

Aurinkoenergia Lopullinen ratkaisu FINNBUILD MESSUJEN AURINKOSEMINAARI 9.10.2012 Jari Varjotie, CEO Aurinkoenergia Lopullinen ratkaisu Joka vuosi yli 1,080,000,000 TWh energiaa säteilee maapallolle auringosta 60,000 kertaa maailman sähköntarve.

Lisätiedot

Aurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin 15.2.2012. Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy

Aurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin 15.2.2012. Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy Aurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin 15.2.2012 Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy Riihimäen Metallikaluste Oy Perustettu 1988 Suomalainen omistus 35 Henkilöä Liikevaihto 5,7M v.2011/10kk

Lisätiedot

Lämpöä tuulivoimasta ja auringosta. Esa.Eklund@KodinEnergia.fi. Kodin vihreä energia Oy 30.8.2012

Lämpöä tuulivoimasta ja auringosta. Esa.Eklund@KodinEnergia.fi. Kodin vihreä energia Oy 30.8.2012 Lämpöä tuulivoimasta ja auringosta 30.8.2012 Esa.Eklund@KodinEnergia.fi Kodin vihreä energia Oy Mitä tuulivoimala tekee Tuulivoimala muuttaa tuulessa olevan liikeenergian sähköenergiaksi. Tuulesta saatava

Lisätiedot

Naps Systems lyhyesti

Naps Systems lyhyesti Naps Systems lyhyesti Suomalainen, yksityisomistuksessa oleva alan pioneeri Aloittanut Neste Oy:n tutkimus- ja tuotekehitystoimintana Suunnittelee, valmistaa ja toimittaa aurinkosähköjärjestelmiä Kaikkialle

Lisätiedot

Energia, ilmasto ja ympäristö

Energia, ilmasto ja ympäristö Energia, ilmasto ja ympäristö Konsultit 2HPO 1 Hiilidioksidipitoisuuden vaihtelu ilmakehässä Lähde: IPCC ja VNK 2 Maailman kasvihuonepäästöt Lähde: Baumert, K. A. ja VNK 3 Maailman kasvihuonepäästöjen

Lisätiedot

Suomen aurinkoenergiapotentiaali & ennustaminen ISY kevätseminaari, ABB 27.3.2015

Suomen aurinkoenergiapotentiaali & ennustaminen ISY kevätseminaari, ABB 27.3.2015 Suomen aurinkoenergiapotentiaali & ennustaminen ISY kevätseminaari, ABB 27.3.2015 Jenni Latikka Ilmatieteen laitos FMI s Mission (as stated by the Finnish law) FMI runs it s services to meet especially

Lisätiedot

Lämpöilta taloyhtiöille. Tarmo. 30.9. 2013 Wivi Lönn Sali. Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut

Lämpöilta taloyhtiöille. Tarmo. 30.9. 2013 Wivi Lönn Sali. Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut Lämpöilta taloyhtiöille Tarmo 30.9. 2013 Wivi Lönn Sali Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto Talon koon (energiankulutuksen määrän)

Lisätiedot

VUORES, KOUKKURANTA. Julkisivuvärit ja lämmitysratkaisut 16.11.2012

VUORES, KOUKKURANTA. Julkisivuvärit ja lämmitysratkaisut 16.11.2012 VUORES, KOUKKURANTA Tontinkäyttösuositus Julkisivuvärit ja lämmitysratkaisut 16.11.2012 liittyy rakentamistapaohjeeseen ro-8263 TONTINKÄYTTÖSUOSITUS Esimerkkinä korttelin 7685 tontit 1, 2, 3 ja 4. Päärakennusten

Lisätiedot

Aurinkolämpöjärjestelmät THE FUTURE OF ENERGY. www.sonnenkraft.com

Aurinkolämpöjärjestelmät THE FUTURE OF ENERGY. www.sonnenkraft.com Aurinkolämpöjärjestelmät THE FUTURE OF ENERGY www.sonnenkraft.com w w w. s o n n e n k r a f t. c o m COMPACT aurinkolämpöjärjestelmät IHANTEELLINEN ALOITUSPAKETTI KÄYTTÖVEDEN LÄMMITTÄMISEEN COMPACT aurinkolämpöjärjestelmä

Lisätiedot

Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011

Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011 Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011 Miksi uudistus? Ilmastotavoitteet Rakennuskannan pitkäaikaiset vaikutukset Taloudellisuus ja kustannustehokkuus Osa jatkumoa

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Aimo Aalto, TEM 19.1.2015 Hajautetun energiantuotannon työpaja Vaasa Taustaa Pienimuotoinen sähköntuotanto yleistyy Suomessa Hallitus edistää

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Aurinkoenergia kehitysmaissa

Aurinkoenergia kehitysmaissa Aurinkoenergia kehitysmaissa TEP Syyskokous 29.11.2013 Markku Tahkokorpi Aurinkoteknillinen yhdistys ry Utuapu Oy Esityksen rakenne Yleistä aurinkoenergiasta Aurinkosähkö Aurinkolämpö Muu aurinkoenergia

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

Kaukolämmön käyttöraportit OULUN ENERGIA

Kaukolämmön käyttöraportit OULUN ENERGIA Kaukolämmön käyttöraportit Kaukolämmön käyttöraportit Kaikille Oulun Energian kaukolämpöasiakkaille lähetetään vuosittain raportti kaukolämpöenergian kulutuksesta Raportti lähetetään asiakkaan laskutusosoitteeseen

Lisätiedot

aurinko-opas aurinkoenergiaa rakennuksiin

aurinko-opas aurinkoenergiaa rakennuksiin aurinko-opas aurinkoenergiaa rakennuksiin 1 2 aurinko-opas aurinkoenergiaa rakennuksiin Bruno Erat, Vesa Erkkilä, Timo Löfgren, Christer Nyman, Seppo Peltola, Hannu Suokivi Kustantajat Sarmala Oy Rakennusalan

Lisätiedot

Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö

Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö Erja Werdi, hallitussihteeri Ympäristöministeriö/RYMO/Elinympäristö Alueelliset energiaratkaisut -klinikan tulosseminaari, Design Factory 29.3.2012 Uusiutuvan

Lisätiedot

ATY AURINKOSEMINAARI 2014 2.10.2014. Katsaus OKT- ja rivi-/kerrostalo ratkaisuista suomen tasolla. Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy

ATY AURINKOSEMINAARI 2014 2.10.2014. Katsaus OKT- ja rivi-/kerrostalo ratkaisuista suomen tasolla. Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy ATY AURINKOSEMINAARI 2014 2.10.2014 Katsaus OKT- ja rivi-/kerrostalo ratkaisuista suomen tasolla Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy Aurinkoenergian potentiaali Aurinkoenergia on: Ilmaista Rajoittamattomasti

Lisätiedot

FInZEB-kustannuslaskenta

FInZEB-kustannuslaskenta FInZEB-kustannuslaskenta Asuinkerrostalo ja toimisto Teemu Salonen, Optiplan Oy 5.2.2015 1 Sisältö Laskennan lähtötiedot Ratkaisuvaihtoehtojen kannattavuus Herkkyystarkastelut Kustannusoptimaalisuuteen

Lisätiedot

SMG-4450 Aurinkosähkö

SMG-4450 Aurinkosähkö SMG-4450 Aurinkosähkö Neljännen luennon aihepiirit Aurinkosähkö hajautetussa sähköntuotannossa Tampereen olosuhteissa Tarkastellaan mittausten perusteella aurinkosähkön mahdollisuuksia hajautetussa energiantuotannossa

Lisätiedot

Uusi. innovaatio. Suomesta. Kierrätä kaikki energiat talteen. hybridivaihtimella

Uusi. innovaatio. Suomesta. Kierrätä kaikki energiat talteen. hybridivaihtimella Uusi innovaatio Suomesta Kierrätä kaikki energiat talteen hybridivaihtimella Säästövinkki Älä laske energiaa viemäriin. Asumisen ja kiinteistöjen ilmastopäästöt ovat valtavat! LÄMPÖTASE ASUINKERROSTALOSSA

Lisätiedot

Naps Systems Oy. 31 vuotta aurinkosähköjärjestelmiä - Suomessa! Introduction to Naps Systems Group

Naps Systems Oy. 31 vuotta aurinkosähköjärjestelmiä - Suomessa! Introduction to Naps Systems Group Naps Systems Oy Introduction to Naps Systems Group 31 vuotta aurinkosähköjärjestelmiä - Suomessa! Mikko Juntunen, teknologiajohtaja Helsinki 20.06.2012 Copyright Naps Systems, Inc. 2012 Mitä on aurinkosähkö

Lisätiedot

REMA Rakennuskannan energiatehokkuuden. arviointimalli Keskeisimmät tulokset. Julkisivumessut

REMA Rakennuskannan energiatehokkuuden. arviointimalli Keskeisimmät tulokset. Julkisivumessut Talotekniikan sähkö Huoneistosähkö 18.1.211 1 OKT 21 normi OKT 198-> OKT 196-1979 OKT RAT 196-1979 RAT LPR 196-1979 LPR

Lisätiedot

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

KISSANMAANKATU 20. Optiplan Oy ENERGIATALOUS. Y-tunnus 0775337-1 Helsinki Turku Tampere www.optiplan.fi. Åkerlundinkatu 11 C Puh.

KISSANMAANKATU 20. Optiplan Oy ENERGIATALOUS. Y-tunnus 0775337-1 Helsinki Turku Tampere www.optiplan.fi. Åkerlundinkatu 11 C Puh. KISSANMAANKATU 20 Optiplan Oy Y-tunnus 0775337-1 Helsinki Turku Tampere www.optiplan.fi Mannerheimintie 105 Helsinginkatu 15, Åkerlundinkatu 11 C Puh. 010 507 6000 PL 48, 00281 Helsinki PL 124, 20101 Turku

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/2012 1 (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Ykp/1 02.10.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/2012 1 (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Ykp/1 02.10.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/2012 1 (5) 331 Kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunto valtuustoaloitteesta aurinkosähkön edistämisestä HEL 2012-009032 T 00 00 03 Päätös päätti antaa kaupunginhallitukselle

Lisätiedot

Plusenergiaklinikka Tulosseminaari 16.1.2014. Pellervo Matilainen, Skanska

Plusenergiaklinikka Tulosseminaari 16.1.2014. Pellervo Matilainen, Skanska Plusenergiaklinikka Tulosseminaari 16.1.2014 Pellervo Matilainen, Skanska Alueiden energiatehokkuus Kruunuvuori, Helsinki Finnoo, Espoo Kivistö, Vantaa Härmälänranta, Tampere Energiatehokkuus Energiantuotanto

Lisätiedot

Kestävä energiatalous matkailussa

Kestävä energiatalous matkailussa Kestävä energiatalous matkailussa Kyselylomake energiankäytön selvittämiseen matkailuyritystoiminnassa Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu on mukana SETCOM (Sustainable Energy in Tourism dominated Communities)-

Lisätiedot

FInZEB-laskentatuloksia: Herkkyys- ja energiamuototarkastelut muut rakennukset

FInZEB-laskentatuloksia: Herkkyys- ja energiamuototarkastelut muut rakennukset FInZEB-laskentatuloksia: Herkkyys- ja energiamuototarkastelut muut rakennukset 15.9.2014 Granlund Oy / E Reinikainen, L Loisa, A Tyni 1 Ohjeet tämän aineiston lukijalle: Tässä materiaalissa käytetään käsitteitä

Lisätiedot

Sähkövisiointia vuoteen 2030

Sähkövisiointia vuoteen 2030 Sähkövisiointia vuoteen 2030 Professori Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto SESKO:n kevätseminaari 20.3.2013 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä vaatimuksena voivat

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN TUKEMA KUNTAKATSELMUSHANKE Dnro: SATELY /0112/05.02.09/2013 Päätöksen pvm: 18.12.2013 RAUMAN KAUPUNKI KANALINRANTA 3 26101 RAUMA UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS Motiva kuntakatselmusraportti

Lisätiedot

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013 Energiasektorin globaali kehitys Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013 Maailman primäärienergian kulutus polttoaineittain, IEA New Policies Scenario* Mtoe Current policies scenario 20

Lisätiedot

MITÄ JOS KATTO MAKSAISI OSAN SÄHKÖLASKUSTASI?

MITÄ JOS KATTO MAKSAISI OSAN SÄHKÖLASKUSTASI? MITÄ JOS KATTO MAKSAISI OSAN SÄHKÖLASKUSTASI? RUUKKI AURINKOENERGIARATKAISUT Helppoa ja edullista lisäenergiaa. Mahdollisimman pienet käyttökulut ja kestävän kehityksen ehdoilla toimiminen edellyttää,

Lisätiedot

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 2 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 Yhtiössä otettiin käyttöön lämmön talteenottojärjestelmä (LTO) vuoden 2013 aikana. LTO-järjestelmää

Lisätiedot

Maija-Stina Tamminen / WWF ENERGIA HALTUUN! WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille

Maija-Stina Tamminen / WWF ENERGIA HALTUUN! WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille Maija-Stina Tamminen / WWF ENERGIA HALTUUN! WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille MITÄ ENERGIA ON? WWF-Canon / Sindre Kinnerød Energia on kyky tehdä työtä. Energia on jotakin mikä säilyy, vaikka

Lisätiedot

FInZEB-laskentatuloksia: Herkkyys- ja yhdistelmätarkastelut, asuinkerrostalo ja toimistotalo

FInZEB-laskentatuloksia: Herkkyys- ja yhdistelmätarkastelut, asuinkerrostalo ja toimistotalo FInZEB-laskentatuloksia: Herkkyys- ja yhdistelmätarkastelut, asuinkerrostalo ja toimistotalo 11.6.2014 (osa materiaalista esitetty työpajassa 5.6.2014) Granlund Oy / E Reinikainen, L Loisa 1 E-lukulaskenta

Lisätiedot

Aurinkolaboratorio. ammattikorkeakoulu ENERGIA ++

Aurinkolaboratorio. ammattikorkeakoulu ENERGIA ++ SAtakunnan ammattikorkeakoulu ENERGIA ++ Aurinkolaboratorio Satakunnan ammattikorkeakoulu Energia++ Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta elinkeinoelämän palveluksessa Aurinkolaboratorio Satakunnan

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja

Lisätiedot

Rakennusmääräykset. Mikko Roininen Uponor Suomi Oy

Rakennusmääräykset. Mikko Roininen Uponor Suomi Oy Talotekniikka ja uudet Rakennusmääräykset Mikko Roininen Uponor Suomi Oy Sisäilmastonhallinta MUKAVUUS ILMANVAIHTO ERISTÄVYYS TIIVEYS LÄMMITYS ENERGIA VIILENNYS KÄYTTÖVESI April 2009 Uponor 2 ULKOISET

Lisätiedot

Green Lappeenranta. Lappeenranta A Sustainable City

Green Lappeenranta. Lappeenranta A Sustainable City Green Lappeenranta Lappeenranta A Sustainable City Lappeenranta ylsi WWF:n kansainvälisen Earth Hour City Challenge -kilpailun 14 finalistin joukkoon. Finalistikaupungit toimivat edelläkävijöinä ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

- Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa:

- Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa: - Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa: - Lypsykarjatiloja 356 - Naudanlihantuotanto 145 - Lammastalous 73 - Hevostalous 51 - Muu kasvin viljely 714 - Aktiivitilojen kokoluokka 30 60 ha - Maataloustuotanto

Lisätiedot

BIOSAIMAA Hajautettu energiantuotanto ja energiaomavaraiset asuinalueet seminaari 22.5.2012

BIOSAIMAA Hajautettu energiantuotanto ja energiaomavaraiset asuinalueet seminaari 22.5.2012 BIOSAIMAA Hajautettu energiantuotanto ja energiaomavaraiset asuinalueet seminaari 22.5.2012 Aurinkoenergia paikallisessa energiantuotannossa Jari Varjotie Esityksen sisältö Lämmittelyä Savosolar lyhyesti

Lisätiedot

Tiivis, Tehokas, Tutkittu. Projektipäällikkö

Tiivis, Tehokas, Tutkittu. Projektipäällikkö Tiivis, Tehokas, Tutkittu Timo Mantila Projektipäällikkö Tiivis, Tehokas, Tutkittu Suvilahden energiaomavarainen asuntoalue Tutkimuskohde Teirinkatu 1 A ja B Tutkimussuunnitelma Timo Mantila 15.4.2010

Lisätiedot

Aurinkosähkö Suomessa 2030. TkT Mikko Juntunen, teknologiajohtaja Helsinki 29.03.2013. Mitä on aurinkosähkö

Aurinkosähkö Suomessa 2030. TkT Mikko Juntunen, teknologiajohtaja Helsinki 29.03.2013. Mitä on aurinkosähkö Naps Systems Oy Aurinkosähkö Suomessa 2030 TkT Mikko Juntunen, teknologiajohtaja Helsinki 29.03.2013 Copyright Naps Systems, Inc. 2013 Mitä on aurinkosähkö Päivänvalon muuttamista sähköksi Polttoaineena

Lisätiedot

Aurinkolämpö. Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta.

Aurinkolämpö. Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta. Aurinkolämpö Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta. Keräimien sijoittaminen ja asennus Kaikista aurinkoisin

Lisätiedot

Aurinkosähköä kotiin ja mökille Viralan koulu. Janne Käpylehto. www.solarvoima.fi

Aurinkosähköä kotiin ja mökille Viralan koulu. Janne Käpylehto. www.solarvoima.fi Aurinkosähköä kotiin ja mökille Viralan koulu Janne Käpylehto Aurinkosähkö 1. Merkittävä tuotantomuoto 2. Kannattavaa, hinta on kunnossa 3. Hauskaa! Aurinkosähkö - näpertelyä? Uusi sähköntuotantokapasiteetti

Lisätiedot

Maanmittauslaitoksen uusi valtakunnallinen korkeusmalli laserkeilaamalla

Maanmittauslaitoksen uusi valtakunnallinen korkeusmalli laserkeilaamalla Maanmittauslaitoksen uusi valtakunnallinen korkeusmalli laserkeilaamalla MML:n korkeusmalliprosessin taustalla: Yhteiskunnallinen tarve tarkemmalle korkeustiedolle Tulvadirektiivi, Meludirektiivi Lentokenttäkartat,

Lisätiedot