AURINKOENERGIA- POTENTIAALISELVITYS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "AURINKOENERGIA- POTENTIAALISELVITYS"

Transkriptio

1 AURINKOENERGIA- POTENTIAALISELVITYS Kotkan ja Haminan kaupunkien sekä Virolahden ja Miehikkälän kuntien alueista Sun Energia Oy Tekniikantie Espoo

2 Tiivistelmä Tämä aurinkoenergiapotentiaaliselvitys liittyi Etelä- Kymenlaakson Uusiutuvan energian kuntakatselmus - projektiin, jossa mukana olivat Kotkan ja Haminan kaupungit sekä Virolahden ja Miehikkälän kunnat. Tunnin aikana maapallon pinnalle tulee auringon säteilyenergiaa enemmän kuin koko ihmiskunta kuluttaa energiaa vuodessa. Etelä- Suomen säteilyteho on noin 50 % Etelä- Euroopan säteilytasosta, ja likimain samansuuruinen Keski- Euroopan säteilytason kanssa. Suomen kannalta keskeisiä aurinkoenergian markkinakohteita ovat aurinkoenergian tuotantoon soveltuvien rakennusten kattopinnat. Aurinkoenergiaa voidaan hyödyntää rakennuksissa sekä sähkönä että lämpönä, joko passiivisesti tai aktiivisesti. Passiivisesti auringon valon ja lämmön hyödyntäminen tapahtuu ilman erillistä laitetta esimerkiksi huomioimalla rakennuksen ikkunoiden suuntaus auringon säteilyn kannalta tarkoituksenmukaisesti. Aktiivinen hyödyntäminen tarkoittaa aurinkosähköpaneelin tai lämpökeräimen tuottaman energian talteenottoa. Lämpöä ja sähköä syntyy lähes ilman hiilidioksidipäästöjä ja itse energia on ilmaista. Aurinkoenergian tuotantopotentiaalin selvittävässä menetelmässä käytettiin parhaita saatavilla olevia aineistoja: Maanmittauslaitoksen laserkeilausaineistoja, Ilmatieteenlaitoksen säädata- aineistoa sekä kaupunkien ja kuntien rakennus- ja kiinteistörekisterin aineistoja. Aurinkoenergia- analyysissä selvitetyt aurinkoenergian tuotantopotentiaalit on laskettu olemassa olevien rakennusten kattopinnoilta. Sun Energian menetelmällä tuotettiin rakennus- ja kuntatasoiset aurinkoenergia- analyysit. Menetelmä huomioi suoran säteilyn lisäksi diffuusin ja siroavan säteilyn, pilvisyyden, ilmankosteuden, lämpötilan, ympäristön varjostukset (puut, kasvillisuus, muut rakennukset) sekä katon omien rakenteiden varjostukset ja kattojen kaltevuudet. Rakennustasoisen aurinkoenergiapotentiaalikartoituksen tulokset liitettiin Etelä- Kymenlaakson karttapalveluun (http://karttapalvelu.kotka.fi/). Aurinkoenergiapotentiaaliselvityksen aineisto tuotettiin jokaisesta kuntien alueiden rakennuksen kattopinnasta yhden neliömetrin tarkkuudella. Kuntien kokonaispotentiaali saatiin laskemalla rakennuskohtainen aineisto yhteen. Aurinkoenergia- analyysissä käytetty lähdeaineisto on tuotettu alueellisesti vuosina , joten tuotettu analyysi sisältää vähintään kaikki ennen vuotta 2008 rakennetut rakennukset. Aurinkoenergiapotentiaaliselvityksessä analysoitiin kohdekuntien rakennusten kattopinta- alasta yli 90 %. Tästä kattopinta- alasta aurinkoenergian tuotantoon hyvin tai erinomaisesti soveltuvaa on 21 %. Aurinkoenergian tuotantoon hyvin soveltuvan kattopinta- alan aurinkosähköpotentiaali vuositasolla on 255 GWh, joka vastaa 15 % osuutta koko alueen vuotuisesta sähkön kulutuksesta. 2

3 Sisällysluettelo Johdanto... 4 Aurinkoenergia... 5 Mitä aurinkoenergia on?... 5 Aurinkoenergian hyödyntäminen... 6 Aurinkosähkö... 6 Aurinkolämpö... 7 Aurinkoenergian kannattavuus... 7 Aurinkoenergiajärjestelmän suuntaus... 8 Etelä- Kymenlaakson aurinkoenergiapotentiaaliselvitys... 9 Projektikuvaus... 9 Laskennan metodologia Laserkeilausaineisto Korkeusmalli Sky View Factor Säädata- aineisto Aurinkoenergia- analyysi Menetelmän luotettavuus Luotettavuusluku Soveltuvuusluku Kuntien alueiden aurinkoenergiapotentiaali Kotkan kaupunki Kokonaispotentiaali Teknistaloudellisesti toteutettavissa oleva potentiaali Haminan kaupunki Kokonaispotentiaali Teknistaloudellisesti toteutettavissa oleva potentiaali Virolahden kunta Kokonaispotentiaali Teknistaloudellisesti toteutettavissa oleva potentiaali Miehikkälän kunta Kokonaispotentiaali Teknistaloudellisesti toteutettavissa oleva potentiaali Johtopäätökset Lähteet Kannen kuva: Haminan ammattiopiston 33,75kWp aurinkosähköjärjestelmä (NWE Sales Oy) 3

4 Johdanto Etelä- Kymenlaakson kaupungit ja kunnat tekevät strategista kehitystyötä uusiutuvan energian lisäämiseksi alueillaan. Tämä aurinkoenergiapotentiaali- selvitys liittyi Etelä- Kymenlaakson Uusiutuvan energian kuntakatselmus - projektiin, jossa mukana olivat Kotkan ja Haminan kaupungit sekä Virolahden ja Miehikkälän kunnat. Projektin tavoite oli muun muassa selvittää uusiutuvan energian potentiaaleja alueella sekä osoittaa kannattavia tapoja korvata fossiilisia polttoaineita käyttäviä energiamuotoja uusiutuvalla energialla. Osana tätä työtä haluttiin tutkia mahdollisuudet aurinkoenergian tuotantoon ko. kuntien alueella. Selvityksen toteutti aurinkoenergian rakennus- ja aluetasoista tietoa tuottava yritys, Sun Energia Oy. Kotka ja Hamina ovat yhdessä 76 muun suomalaisen kaupungin, kunnan tai kuntayhtymän kanssa sitoutuneet kunta- alan energiatehokkuussopimukseen. Kuntien energiatehokkuussopimuksella (KETS) pyritään ensisijaisesti energiatehokkuuden parantamiseen, mutta siihen sisältyy myös uusiutuvan energian käytön edistämiseen liittyviä tavoitteita ja toimenpiteitä. Sopimuksen keskeinen tavoite on saavuttaa sopimuskauden lopussa, vuonna 2016 liittymisvaiheessa asetettu, vuotuinen energiansäästötavoite (MWh/a), joka vastaa yhdeksää prosenttia liittymisvaiheessa ilmoitetusta vuoden 2005 energiankäytöstä [1]. Energiatehokkuussopimukseen liittyvillä toimilla kunnat myötävaikuttavat osaltaan Suomen kasvihuonekaasujen vähentämiseen. Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n vakavimman skenaarion mukaan maapallon keskilämpötila voi nousta vuosisadan loppuun mennessä lähes viisi astetta. Kansainvälisesti asetettu tavoite lämpötilan nousun rajoittamisesta kahteen asteeseen edellyttäisi kasvihuonekaasupäästöjen rajua vähentämistä. IPCC:n raportissa arvioidaan kaikkiaan neljää uutta kasvihuonekaasuskenaariota. Näistä vaihtoehdoista vakavin, nykytahdilla kasvavat kasvihuonekaasupäästöt, johtaisi maapallon keskilämpötilan kohoamiseen viime vuosikymmenten tasoon verrattuna lähes kolmesta viiteen astetta vuoteen 2100 mennessä. Jos taas päästöt onnistuttaisiin kääntämään nopeaan laskuun jo vuoden 2020 tienoilla, lämpötila nousisi silti noin asteen [2]. Auringosta saadaan vuositasolla Suomen oloissa energiaa niin paljon, että sitä kannattaa hyödyntää. Lämpöä ja sähköä syntyy lähes ilman hiilidioksidipäästöjä ja itse energia on ilmaista. Sekä lämmitykseen että sähköntuotantoon tarvittavat aurinkoenergialaitteistot ovat pitkäikäisiä ja ne kestävät tyypillisesti vuosikymmeniä. 4

5 Aurinkoenergia Mitä aurinkoenergia on? Tunnin aikana maapallon pinnalle tulee auringon säteilyenergiaa enemmän kuin koko ihmiskunta kuluttaa energiaa vuodessa. Auringon kokonaissäteily koostuu auringosta suoraan tulevasta säteilystä ja hajasäteilystä. Hajasäteily on ilmakehän ja pilvien heijastamaa säteilyä sekä maasta heijastuvaa hajasäteilyä. Tässä selvityksessä analysoitu hajasäteily on jaettu edelleen diffuusiin ja ja siroavaan säteilyyn. Etelä- Suomen säteilyteho on n. 50 % pienempi Etelä- Eurooppaan verrattuna, mutta likimain samansuuruinen Keski- Euroopan kanssa (Kuva 1). Suomen kannalta keskeisiä aurinkoenergian markkinakohteita ovat rakennukset, rakennetun ympäristön ja kesäajan sovellukset sekä syrjäseutujen aurinkosähkösovellukset [4]. Kuva 1. Auringonsäteily Euroopassa [5]. Auringon energiaa on mahdollista hyödyntää paljon nykyistä enemmän sekä lämmön että sähkön tuotannossa Suomessa. Etelä- Suomessa jokainen vaakapinnan neliömetri vastaanottaa Ilmatieteen laitoksen testivuoden mukaan noin 980 kwh/m 2 auringon säteilyenergiaa vuodessa. Vain keskitalvella joulu- tammikuussa, jolloin aurinko on matalalla tai kokonaan horisontin takana, 5

6 auringon energiaa ei juurikaan saada talteen [6]. Aurinkoenergian määrä pinta- alayksikköä kohden kasvaa kallistettaaessa pintaa kohti aurinkoa (Kuva 2). Kuva 2. Vuotuinen auringon säteilymäärä optimaalisesti suunnatulle ja kallistetulle pinnalle Etelä- Suomessa [5]. Suomessa hajasäteilyn osuus kokonaissäteilystä on merkittävä. Etelä- Suomessa yli puolet vuoden säteilystä on hajasäteilyä. Aurinkopaneelien tuotannon kannalta ei ole merkitystä, onko paneelille tuleva säteily suoraa vai hajasäteilyä. Hajasäteilyn suuri osuus kokonaissäteilystä Suomessa aiheuttaa kuitenkin sen, että keskittävät aurinkosähköjärjestelmät sekä aurinkoa seuraavat (tracking) järjestelmät eivät ole yleisen käsityksen mukaan taloudellisesti järkeviä, sillä ne perustuvat lähinnä suoran säteilyn tehokkaaseen hyödyntämiseen [6]. Aurinkoenergian hyödyntäminen Aurinkoenergia voidaan hyödyntää sekä sähkönä että lämpönä, joko passiivisesti tai aktiivisesti. Aurinkosähkö Aurinkosähkön tuotanto perustuu yleensä suoraan konversioon puolijohdeaurinkokennolla ( aurinkopaneelit ), jolloin pinnalle saapuvasta säteilystä noin 15 % saadaan talteen sähkönä [6]. Aurinkoenergiasta voi tuottaa sähköä järjestelmällä, joka on kytkettynä sähköverkkoon tai täysin erillään siitä. 6

7 Aurinkopaneelien yleisin valmistusmateriaali on yksi- tai monikiteinen pii. Teknologia on vakiintunutta, ja noin 90 % tarjolla olevista aurinkokennoista on piikidekennoja. Ohutkalvokennot valmistetaan lisäämällä niiden nimen mukaisesti hyvin ohuita kerroksia valoherkkää ainetta edulliselle pohjamateriaalille, kuten lasille, ruostumattomalle teräkselle tai muoville [7]. Ohutkalvokennoista koottujen aurinkopaneelien hyötysuhde on tavallisesti noin 9-11 % [8]. Aurinkosähköä voi tuottaa rakennuksessa korvaamaan ostosähköä, lisäämään omavaraisuusastetta tai jopa verkkoon syötettäväksi ja myytäväksi. Taloudellisesti kannattavinta on tuottaa aurinkosähkö rakennuksessa käytettäväksi, sillä aurinkosähkön verkkoonsyötön hyvitys alittaa selvästi aurinkoenergian tuotantokustannuksen. Aurinkolämpö Aurinkolämmitysjärjestelmä voidaan yhdistää kaikkiin päälämmitysmuotoihin. Erityisen hyvin se soveltuu sellaisen lämmitysjärjestelmän yhteyteen, jossa jo on vesivaraaja (esimerkiksi puu- tai hakelämmitys), mutta myös lämpöpumppujärjestelmiin. Sähkölämmitteisessä talossa aurinkolämmöllä voidaan lämmittää käyttövesi, tai jos talon lämmönjako on vesikiertoinen, voidaan aurinkolämpöä käyttää myös huoneiden lämmittämiseen kytkemällä se lämminvesivaraajaan [6]. Lämmityksessä hyödynnettävä lämpö voidaan kerätä aktiivisesti erilaisin lämpökeräimin tai passiivisesti sijoittamalla esim. rakennuksen ikkunat siten, että säteilyenergia lämmittää taloa. Passiivisesti auringon valoa ja lämpöä voidaan siis käyttää suoraan ilman erillistä laitetta. Aktiiviset lämpökeräimet pystyvät tyypillisesti ottamaan talteen n. 40 % pinnalle saapuvasta säteilyenergiasta tuntuvaksi energiaksi [6]. Lämmitykseen aurinkoenergiaa käytetään Suomessa pääsääntöisesti yhdessä jonkun toisen lämmitysmuodon kanssa. Näin vähennetään päästöjä ja alennetaan lämmityksen kokonaiskustannuksia [6]. Aurinkoenergian kannattavuus Auringosta saadaan vuositasolla Suomen oloissa energiaa niin paljon, että sitä kannattaa hyödyntää. Lämpöä ja sähköä syntyy lähes ilman hiilidioksidipäästöjä ja itse energia on ilmaista. Sekä lämmitykseen että sähköntuotantoon tarvittavat aurinkoenergialaitteistot ovat pitkäikäisiä ja ne kestävät tyypillisesti vuosikymmeniä [6]. Energiankäytön tehostamisella ja uusiutuvan energian käytöllä voidaan parantaa kunnan tai kaupungin toiminnan taloudellisuutta. Kuluttajasähkön hinta Suomessa on taulukon 1 mukaisesti noussut vuosien aikana 64 % [9]. Keskimääräinen inflaatio samalla aikavälillä on ollut 2,4 %. Energian hinnan muutos eroaa hieman inflaatiosta, ollen samalla aikavälillä 4,4 % [10]. Tätä eroa kutsutaan energian hinnan eskalaatioksi, eli inflaatiosta riippumattomaksi energian hinnan nousuksi. 7

8 Taulukko 1. Kuluttajasähkön hinnan ja inflaation kehitys vuosina [9, 10]. Vastaavasti samalla aikavälillä aurinkosähkövoimalan arvonlisäveroton kokonaiskustannus Saksassa (Pn < 10 kwp) on laskenut 68 % (Kuva 3). Aurinkosähköjärjestelmien kannattavuus myös Suomessa on saavuttanut jo tietyissä erityistapauksissa niin kutsutun verkkopariteetin, eli aurinkosähkön oma tuotanto on vähintään yhtä edullista kuin verkosta ostettu sähkö. Mikäli energian hinnan nousu ja aurinkosähköjärjestelmien hinnan lasku jatkuvat, saavutetaan verkkopariteetti Suomessa keskimäärin vuonna 2016 ja aurinkosähkön tuotannosta tulee laajamittaisesti kannattavaa [12]. Kuva 3. Aurinkosähkövoimalan arvonlisäveroton kokonaiskustannus Saksassa [11]. Aurinkoenergiajärjestelmän suuntaus Suomessa hajasäteilyn osuus kokonaissäteilystä on merkittävä. Etelä- Suomessa yli puolet vuoden säteilystä on hajasäteilyä. Aurinkopaneelien tuotannon kannalta ei ole merkitystä, onko paneelille tuleva säteily suoraa vai hajasäteilyä. Kuva 4 osoittaa aurinkoenergian saannon painottuneen hieman etelä- länsi sektorille, eli negatiiviseen atsimuuttikulmaan. Aurinkoenergiajärjestelmän suuntaus kannattaa toteuttaa tälle sektorille, mikäli varjostustekijät sekä 8

9 rakennuksen energiankulutuksen ja tuotannon yhteensovittaminen tämän sallivat. Kuva 4. Aurinkopaneelin suuntauksen ja kallistuskulman vaikutus tuotantoon Kaakkois- Suomessa [11]. Etelä- Kymenlaakson aurinkoenergiapotentiaaliselvitys Projektikuvaus Sun Energia Oy on erikoistunut olemassa olevien rakenteiden aurinkoenergiapotentiaalin kartoittamiseen. Sun Energian menetelmä perustuu pinnanmuotojen ja suuntien, paikallisten aurinkosäteilyolosuhteiden ja varjostavien elementtien mallintamiseen ja niiden perusteella laskettuun kattopintojen aurinkosäteilyn vastaanoton laskemiseen. Kotkan ja Haminan kaupungeille sekä Miehikkälän ja Virolahden kunnille tuotetussa, laserkeilausaineiston mallinnukseen perustuvassa, aurinkoenergiapotentiaalin selvittävässä projektissa selvitettiin aurinkoenergian rakennus- ja kuntakohtaiset aurinkoenergian tuotantopotentiaalit käsittäen kaikki alueella olevat kattopinnat. Sun Energia Oy:n aurinkoenergian tuotantopotentiaalin selvittävässä menetelmässä käytettiin parhaita saatavilla olevia aineistoja: Maanmittauslaitoksen laserkeilausaineistoja, Ilmatieteenlaitoksen säädata- aineistoa sekä kaupunkien ja kuntien rakennus- ja kiinteistörekisterin aineistoja. Menetelmällä tuotettiin rakennus- ja kuntatasoiset aurinkoenergia- analyysit. Menetelmä huomioi suoran säteilyn lisäksi diffuusin ja siroavan säteilyn, pilvisyyden, ilmankosteuden, ympäristön varjostukset (puut, kasvillisuus, muut rakennukset) sekä katon omien rakenteiden varjostukset ja kattojen kaltevuudet. 9

10 Aineisto tuotettiin jokaisesta kuntien alueiden rakennuksesta. Kuntien alueiden kokonaispotentiaali saatiin laskemalla rakennuskohtainen aineisto yhteen. Sun Energia Oy tuotti projektissa kaksi aurinkoenergiakarttaa: liukuvärikartan kattopinnoille tulevasta säteilystä sekä soveltuvuuskartan, jossa osoitetaan aurinkoenergian tuotantoon soveltuvat kattopintojen osat. Aurinkoenergiakartta kuvaa rakennuskohtaisesti aurinkoenergian määrän sekä aurinkoenergiajärjestelmien kannattavimmat sijoituspaikat lähtödatan tarkkuuden määräämissä rajoissa. Aurinkoenergiaselvityksessä tuotetut aurinkoenergiakartat on liitetty Etelä- Kymenlaakson karttapalveluun. Laskennan metodologia Laserkeilausaineisto Laserkeilausaineisto on maanpintaa ja maanpinnalla olevia kohteita kuvaava kolmiulotteinen pistemäinen aineisto. Jokaisella pisteellä on x, y ja z - koordinaattitieto. Laserkeilausaineisto on Maanmittauslaitoksen tarkin korkeustietoaineisto. Laserkeilausaineiston pistetiheys on vähintään 0.5 pistettä neliömetrillä (pisteiden etäisyys toisistaan noin 1.4 metriä). Laserkeilausaineiston korkeustarkkuuden keskivirhe on enintään 15 senttimetriä ja tasotarkkuuden keskivirhe enintään 60 senttimetriä yksiselitteisillä kohteilla. Laserkeilauslennot suoritetaan noin 2000 metrin korkeudesta (Kuva 5). Käytettävä keilauslennon avauskulma on +/- 20 astetta ja laserpulssin jalanjälki (footprint) maastossa on noin 50 cm. Kuva 5. Havainnekuva laserkeilauksen toteutuksesta [13]. Taulukossa 3 on esitetty projektissa käytetyn laserkeilausaineiston perustiedot. Jokaisesta laserpulssista on tallennettuna vähintään seuraavat tiedot: pisteen luokka, lentojonon numero, lähtöpulssin aikaleima, X-, Y- ja Z- koordinaatti, intensiteettiarvo sekä pulssin numero (esimerkiksi 3/3, viimeinen paluupulssi). 10

11 Automaattisessa maanpintaluokittelussa aineistosta etsitään maanpintaa edustavat laserpulssien osumat [14]. Taulukko 3. Aurinkoenergia- analyysissä käytetyn laserkeilausaineiston perustiedot kunnittain [14]. Maanmittauslaitoksen laserkeilausaineistoa käytettiin koko alueen pistepilvimuotoisena lähtödatana. Varsinainen aurinkoenergia- analyysi edellytti pistepilven muuttamista korkeintaan 1 m 2 hilaksi, jonka jälkeen se jaettiin kahteen luokkaan: rakennuksiksi ja rakennusten varjostuksiksi, kuten kasvillisuudeksi. Aurinkoenergia- analyysissä käytetty laserkeilausaineisto on tuotettu alueellisesti vuosina (Taulukko 3). Aurinkoenergiakartoissa näkyy siten varmasti vain ennen vuotta 2008 rakennetut rakennukset. Laserkeilausaineiston tuottamisen jälkeen rakennetut rakennukset näkyvät tuotetuissa kartoissa rakennuspolygoneina, jotka sisältävät vain maanpinnan ja kasvillisuuden. Puuttuvat rakennukset tunnistaa kartasta vain ympäröivää rakennuskantaa merkittävästi huonommasta aurinkoenergiapotentiaalista. Huonompi potentiaali johtuu ympäröivän maaston, rakennusten ja kasvilllisuuden aiheuttamista merkittävistä varjostumista. Korkeusmalli Laserkeilausaineistosta luotiin koko tarkastelualueen kattava korkeusmalli, joka sisälsi rakennusten lisäksi kaikki ympäristötekijät; kuten kasvillisuuden, tiet ja vesistöt (Kuvat 6 ja 7). Korkeusmallia käytettiin varsinaisessa aurinkoenergia- analyysissä kohdealueen mallina. Kuva 6. Laserpistepilvestä luotu ympäristön 3- ulotteinen korkeusmalli. 11

12 Kuva 7. Laserpistepilvestä luotu ympäristön 2- ulotteinen korkeusmalli. Sky View Factor Sky View Factor - tekijällä selvitetään kunkin rakennuksen katolla sijaitsevan pikselin varjostus- ja auringonsäteilytiedot. Tätä varten kullekin pikselille luodaan niin kutsuttu kalansilmämalli, jossa analysoidaan, kuinka suuren osan puolipallon muotoisesta taivaankannesta kukin pikseli näkee (Kuva 8). Käänteisesti tämä tarkoittaa tietoa siitä, mitä osaa taivaankannesta kukin pikseli ei näe, eli mitkä projektiopinnat taivaalta ovat pikselille varjostettuja. Varjostuksen voivat aiheuttaa kasvillisuus, ympäröivät rakennukset tai katon omat rakenteet. Kaikki varjostustekijät on huomioitu toteutetussa aurinkoenergia- analyysissä. Sky View Factorin laskentatekniikka on hyvin monimutkaista ja se sisältää suurimmaksi osaksi kompleksisia matemaattisia kaavoja [15]. 12

13 Kuva 8. Sky View Factor mallissa analysoidaan taivaankannen näkyvyys kullekin kattopinnan pikselille [16]. Säädata- aineisto Suomi on jaettu neljään lämpötilavyöhykkeeseen kuvan 9 mukaisesti. Kahdelle eteläisimmälle vyöhykkeelle käytetään samaa Vantaan havaintoaineistoon perustuvaa energialaskennan testivuotta, sillä erot näiden kahden alueen keskilämpötiloissa ovat pieniä ja suurempi osa rakennuskannasta sijaitsee vyöhykkeen I alueella. Kuva 9. Sääaineiston testivuosien aluejako [17] 13

14 Eri ilmansuuntiin oleville pystysuorille pinnoille tulevan auringon kokonaissäteilyenergian arvot energialaskennan testivuotena on esitetty Suomen rakentamismääräyskokoelman osan D3 liitteessä [18]. Liitteen arvoja laskettaessa suoran säteilyn arvot auringon pienillä korkeuskulmilla (alle 5 astetta) leikkautuvat kokonaan pois, joten liitteessä esitetyt auringon kokonaissäteilyenergiat eri ilmansuuntiin katsoville pystypinnoille poikkeavat tässä esitetyistä tuloksista, joissa kyseinen suoran säteilyn osuus on huomioitu. Aurinkoenergia- analyysi Sun Energia Oy:n aurinkoenergian tuotantopotentiaalin selvittävässä menetelmässä käytettiin parhaita saatavilla olevia aineistoja: Maanmittauslaitoksen laserkeilausaineistoja, Ilmatieteenlaitoksen säädata- aineistoa sekä kaupunkien ja kuntien rakennus- ja kiinteistörekisterin aineistoja. Menetelmällä tuotettiin rakennus- ja kuntatasoiset aurinkoenergia- analyysit. Menetelmä huomioi suoran säteilyn lisäksi diffuusin ja siroavan säteilyn, pilvisyyden, ilmankosteuden, ympäristön varjostukset (puut, kasvillisuus, muut rakennukset) sekä katon omien rakenteiden varjostukset ja kattojen kaltevuudet. Aineisto tuotettiin jokaisesta kuntien alueiden rakennuksesta. Kuntien kokonaispotentiaali saatiin laskemalla rakennuskohtainen aineisto yhteen. Sun Energia Oy:n tuottama aurinkoenergiakartta sisältää liukuvärikartan kattopinnoille tulevasta säteilystä sekä soveltuvuuskartan, jossa osoitetaan aurinkoenergian tuotantoon soveltuvat kattopintojen osat. Aurinkoenergiakartta kuvaa rakennuskohtaisesti aurinkoenergian määrän sekä aurinkoenergiajärjestelmien kannattavimmat sijoituspaikat lähtödatan tarkkuuden määräämissä rajoissa. Menetelmän luotettavuus Aurinkoenergia- analyysi toteutettiin pahimman skenaarion menetelmällä, joka tuottaa kullekin kattopinnan pikselille vähimmäissäteilyarvon. Mikäli jollekin kattopinnan pinta- alayksikölle osuu useampi kuin 1 laserpiste, on analyysiin valittu näistä pisteistä pienimmän arvon saanut. Menetelmällä pystytään eliminoimaan mm. kattopinnan yläpuolelle sijoittuvat kasvillisuuspisteet, kuten kattojen ylle lankeavat puustot ja oksistot. Tuotetulle aineistolle tehtiin kattavat aurinkoenergian luotettavuus- ja soveltuvuustarkastelut. Aurinkoenergia- analyysin laatu on suoraan verrannollinen laserpistepilven tiheyteen ja laatuun. Aurinkoenergia- analyysissä käytetty laserkeilausaineisto oli laadultaan pääsääntöisesti tyydyttävä. Rakennuspolygonien sisälle osui kuitenkin paikoitellen niin vähän laserkeilauspisteitä, että rakennusten mallinnuksen, Sky View Factorin laskemisen ja aurinkoenergia- analyysin tuottamisen laatu heikkeni. Käytetyn laserkeilausaineiston pistepilven tiheys on 0,56-0,86 pistettä/m 2. Vertailuksi mainittakoon, että esimerkiksi Vantaan kaupungin tuottaman laserpistepilven tiheys on 4 pistettä/m 2, Espoon kaupungin vastaavan 10 pistettä/m 2 ja Helsingin kaupungin 20 pistettä/m 2 [19]. Luotettavuusluku Tarkastelussa jokaiselle rakennukselle laskettiin luotettavuusluku. Luotettavuusluku kertoo, montako laserkeilauspistettä kunkin rakennuksen 14

15 kattopinnalle osuu ja kuinka raskaasti kattopintaa on jouduttu mallintamaan matemaattisin menetelmin, mitkä tuottavat epävarmuutta aurinkoenergia- analyysiin (Kuva 9). Luotettavuusluku ilmoitetaan laserkeilauspisteiden peittoalueen ja katon konaispinta- alan suhdelukuna. Luotettavuusluku ilmaistaan siten asteikolla %. Kuva 9. Luotettavuusluvun määritys. Otoskuvan rakennusten kattopinnoille osuneen laserpistepilven tiheys kattopinta- alaan suhteutettuna %. Soveltuvuusluku Luotettavuusluvun lisäksi kullekin rakennukselle määritettiin soveltuvuusluku. Soveltuvuusluku kuvaa rakennuksen kattopinnan soveltuvuutta aurinkoenergian tuotantoon. Soveltuvuusluku ilmaisee aurinkoenergian tuotantoon soveltuvan kattopinta- alan katon kokonaispinta- alan suhteen. Soveltuvuusluku ilmaistaan siten asteikolla %. 15

16 Kuntien alueiden aurinkoenergiapotentiaali Tuotetun aurinkoenergia- analyysin perusteella selvitettiin kunkin kunnan jokaisen rakennuksen aurinkoenergian vuosi- ja kuukausitason tuotantopotentiaali (KWh/rakennus) eriteltynä aurinkosähköksi ja lämmöksi. Aurinkoenergian tuotantopotentiaali on visualisoitu kahteen karttaan, aurinkoenergiakarttaan ja soveltuvuuskarttaan. Aurinkoenergiakartta sisältää tiedon kattopinnalle tulevan aurinkon määrästä kattopinta- alayksikköä kohden (Kuva 10). Kartta sisältää legendan, jossa kullekin kattopinnan aurinkoenergian määrää kuvaavalle värisävylle on osoitettu vuosittaisen aurinkoenergian määrä, jonka yksikkö on kwh/a. Karttaa luetaan seuraavasti: mitä kirkkaampi väri (keltainen) kattopinnalla on, sitä enemmän aurinkoenergiaa kattopinnalla voi tuottaa. Tummempi väri (punainen) puolestaan indikoi aurinkoenergian tuotannolle epäsuotuisista varjostuksista tai muista tuotantoon vaikuttavista tekijöistä. Kuva 10. Esimerkkiotos aurinkoenergiakartasta liitettynä pohjakarttaan. Aurinkoenergian potentiaaliselvitys Kotka, Hamina, Virolahti, Miehikkälä 16

17 Kotkan kaupunki Kokonaispotentiaali Kotkan kaupungin alueen kaikkien rakennusten kattopintojen aurinkoenergian jakauma osoittaa, että kattopintojen energiajakauma on painottunut oikealle; yleisimmän aurinkoenergiamäärän neliötä kohden ollessa 915 kwh/m 2 /a (Kuva 11). Jakauman perusteella kattopinta- alat jaettiin aurinkoenergian tuottavuutensa perusteella kolmeen luokkaan: hyvä; aurinkosäteily >900 kwh/m 2 /a tyydyttävä; aurinkosäteily kwh/m 2 /a välttävä; aurinkosäteily <750kWh/m 2 /a Kuva 11. Aurinkoenergian jakauma kattopinta- alan funktiona. Kuvassa 12 on luokiteltu kaikkien Kotkan kaupungin alueella sijaitsevien rakennusten kattopinnat hyvin, tyydyttävästi ja huonosti aurinkoenergian tuotantoon soveltuviksi. Aurinkosähkön tuotannon hyötysuhteeksi on arvioitu 15 % ja aurinkolämmön hyötysuhteeksi 40%. Hyötysuhteilla auringonsäteilyjakaumasta on laskettu aurinkosähkön ja lämmön kokonaistuotantopotentiaali ja teknistaloudellisesti tuotettavissa oleva potentiaali. 17

18 Kuva 12. Kotkan kaupungin alueen kattopintojen auringonsäteilyn vuotuinen kokonaissumma ja aurinkoenergian vuotuinen tuotantopotentiaali. Kotkan kaupungin alueen rakennusten vuotuinen aurinkosäteilymäärä on 3400 GWh. Kotkan kaupungin alueen kattopintojen aurinkosähkön tuotannon vuotuinen kokonaispotentiaali on 333 GWh ja aurinkolämmön tuotannon vuotuinen kokonaispotentiaali on 890 GWh. Teknistaloudellisesti toteutettavissa oleva potentiaali Kotkan kaupungin alueen kattopinnoista 22 % on kuvan 11 säteilyjakauman perusteella luokiteltu hyvin aurinkoenergian tuotantoon soveltuvaksi. Tällä kattopinta- alalla voidaan tuottaa hieman yli 31 % aurinkoenergian kokonaispotentiaalista. Hyvän alueen aurinkosähkön vuositason tuotantopotentiaali on 158 GWh, joka vastaa Kotkan Hovinsaaren voimalaitoksen vuotuista sähkön tuotantoa [20]. Hyvän alueen aurinkolämmön vuositason tuotantopotentiaali on 420 GWh, joka vastaa noin 150 % Hovinsaaren voimalaitoksen vuotuisesta lämmön tuotannosta [20]. 18

19 Haminan kaupunki Kokonaispotentiaali Haminan kaupungin alueen kaikkien rakennusten kattopintojen aurinkoenergian jakauma osoittaa, että kattopintojen energiajakauma on painottunut oikealle; yleisimmän aurinkoenergiamäärän neliötä kohden ollessa 925 kwh/m 2 /a (Kuva 13). Jakauman perusteella kattopinta- alat jaettiin aurinkoenergian tuottavuutensa perusteella kolmeen luokkaan: hyvä; aurinkosäteily >900 kwh/m 2 /a tyydyttävä; aurinkosäteily kwh/m 2 /a välttävä; aurinkosäteily <750kWh/m 2 /a Kuva 13. Aurinkoenergian jakauma Haminan rakennusten kattopinta- alan funktiona. Kuvassa 14 on luokiteltu kaikkien Haminan kaupungin alueella sijaitsevien rakennusten kattopinnat hyvin, tyydyttävästi ja huonosti aurinkoenergian tuotantoon soveltuviksi. Aurinkosähkön tuotannon hyötysuhteeksi on arvioitu 15 % ja aurinkolämmön hyötysuhteeksi 40%. Hyötysuhteilla auringonsäteilyjakaumasta on laskettu aurinkosähkön ja lämmön kokonaistuotantopotentiaali ja teknistaloudellisesti tuotettavissa oleva potentiaali. 19

20 Kuva 14. Haminan kaupungin alueen kattopintojen auringonsäteilyn vuotuinen kokonaissumma ja aurinkoenergian vuotuinen tuotantopotentiaali. Haminan kaupungin alueen rakennusten vuotuinen aurinkosäteilymäärä on 2220 GWh. Haminan kaupungin alueen kattopintojen aurinkosähkön tuotannon vuotuinen kokonaispotentiaali on 333 GWh ja aurinkolämmön tuotannon vuotuinen kokonaispotentiaali on 890 GWh. Teknistaloudellisesti toteutettavissa oleva potentiaali Haminan kaupungin alueen kattopinnoista 19 % on kuvan 13 säteilyjakauman perusteella luokiteltu hyvin aurinkoenergian tuotantoon soveltuvaksi. Tällä kattopinta- alalla voidaan tuottaa 27 % Haminan kaupungin aurinkosähkön kokonaispotentiaalista. Hyvän alueen aurinkosähkön vuositason tuotantopotentiaali on 89 GWh, joka vastaa noin 82 % Haminan Energian verkkoalueen sähköenergian vuosimyynnistä.[21]. Hyvän alueen aurinkolämmön vuositason tuotantopotentiaali on 238 GWh, joka vastaa 955 % Haminan Energian vuoden 2013 kaukolämmön tuotannosta [21]. 20

21 Virolahden kunta Kokonaispotentiaali Virolahden kunnan alueen kaikkien rakennusten kattopintojen aurinkoenergian jakauma osoittaa, että kattopintojen energiajakauma on painottunut oikealle; yleisimmän aurinkoenergiamäärän neliötä kohden ollessa 945 kwh/m 2 /a (Kuva 15). Jakauman perusteella kattopinta- alat jaettiin aurinkoenergian tuottavuutensa perusteella kolmeen luokkaan: hyvä; aurinkosäteily >900 kwh/m 2 /a tyydyttävä; aurinkosäteily kwh/m 2 /a välttävä; aurinkosäteily <750kWh/m 2 /a Kuva 15. Aurinkoenergian jakauma Virolahden rakennusten kattopinta- alan funktiona. Kuvassa 16 on luokiteltu kaikkien Virolahden kunnan alueella sijaitsevien rakennusten kattopinnat hyvin, tyydyttävästi ja huonosti aurinkoenergian tuotantoon soveltuviksi. Aurinkosähkön tuotannon hyötysuhteeksi on arvioitu 15 % ja aurinkolämmön hyötysuhteeksi 40%. Hyötysuhteilla auringonsäteilyjakaumasta on laskettu aurinkosähkön ja lämmön kokonaistuotantopotentiaali ja teknistaloudellisesti tuotettavissa oleva potentiaali. 21

22 Kuva 16. Virolahden kunnan alueen kattopintojen auringonsäteilyn vuotuinen kokonaissumma ja aurinkoenergian vuotuinen tuotantopotentiaali. Virolahden kunnan alueen rakennusten vuotuinen aurinkosäteilymäärä on 142 GWh. Virolahden kunnan alueen kattopintojen aurinkosähkön tuotannon vuotuinen kokonaispotentiaali on 21 GWh ja aurinkolämmön tuotannon vuotuinen kokonaispotentiaali on 57 GWh. Teknistaloudellisesti toteutettavissa oleva potentiaali Virolahden kunnan alueen kattopinnoista 14 % on kuvan 15 säteilyjakauman perusteella luokiteltu hyvin aurinkoenergian tuotantoon soveltuvaksi. Tällä kattopinta- alalla voidaan tuottaa hieman yli 22 % Virolahden kunnan aurinkosähkön kokonaispotentiaalista. Haminan energia rakentaa Virolahdelle vuoden 2015 aikana biokaasulaitoksen, jonka verkkoonsyöttökapasiteetti on noin. 10 GWh [22]. Noin 50 % biokaasun energiasisällöstä voidaan muuttaa sähköenergiaksi ja 40 % lämpöenergiaksi vastapainevoimalaitoksessa. Virolahden kunnan alueen kattopintojen hyvän alueen aurinkosähkön vuositason tuotantopotentiaali on hieman alle 5 GWh, joka vastaa melko tarkasti biokaasulaitoksen tuottaman kaasun sähköenergian tuotantopotentiaalia kuvitteellisessa vastapainevoimalaitoksessa. Hyvän alueen aurinkolämmön vuositason tuotantopotentiaali on 13 GWh, joka vastaa yli 300 % Virolahdelle rakennettavan biokaasulaitoksen lämpöenergian tuotantopotentiaalista vastapainevoimalaitoksessa. 22

Aurinkoenergiailta Joensuu

Aurinkoenergiailta Joensuu Aurinkoenergiailta Joensuu 17.3.2016 Uusiutuvan energian mahdollisuudet Uusiutuva energia on Aurinko-, tuuli-, vesi- ja bioenergiaa (Bioenergia: puuperäiset polttoaineet, peltobiomassat, biokaasu) Maalämpöä

Lisätiedot

Lämpöpumput ja aurinko energianlähteinä Energiaehtoo

Lämpöpumput ja aurinko energianlähteinä Energiaehtoo Lämpöpumput ja aurinko energianlähteinä Energiaehtoo 5.10.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Energianeuvonta Keski-Suomessa Energianeuvontaa tarjotaan

Lisätiedot

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin

Lisätiedot

Aurinkoenergia Suomessa

Aurinkoenergia Suomessa Tampere Aurinkoenergia Suomessa 05.10.2016 Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy Aurinkoteknillinen yhdistys Ry Aurinkoenergian termit Aurinkolämpö (ST) Aurinkokeräin Tuottaa lämpöä Lämpöenergia, käyttövesi,

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 8.0 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Vesikiertoinen

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Kannattava aurinkosähköinvestointi

Kannattava aurinkosähköinvestointi Kannattava aurinkosähköinvestointi -aurinkosähköjärjestelmästä yleisesti -mitoittamisesta kannattavuuden kannalta -aurinkoenergia kilpailukyvystä Mikko Nurhonen, ProAgria Etelä-Savo p. 043-824 9498 senttiä

Lisätiedot

Alue-energiamalli. Ratkaisuja alueiden energiasuunnitteluun

Alue-energiamalli. Ratkaisuja alueiden energiasuunnitteluun Alue-energiamalli Ratkaisuja alueiden energiasuunnitteluun Lähes puolet Uudenmaan kasvihuonepäästöistä aiheutuu rakennuksista Uudenmaan liitto 3 4 5 Energiaverkot keskitetty Hajautettu tuotanto hajautettu

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/2012 1 (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Ykp/1 02.10.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/2012 1 (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Ykp/1 02.10.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/2012 1 (5) 331 Kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunto valtuustoaloitteesta aurinkosähkön edistämisestä HEL 2012-009032 T 00 00 03 Päätös päätti antaa kaupunginhallitukselle

Lisätiedot

Suomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä

Suomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Suomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä Hiilineutraali Korkeasaari 9.2.2016 Antti Knuuti, VTT 040 687 9865, antti.knuuti@vtt.fi

Lisätiedot

KOILLINEN TEOLLI- SUUSALUE, RAUMA TUULIVOIMAN NÄKE- MÄALUESELVITYS

KOILLINEN TEOLLI- SUUSALUE, RAUMA TUULIVOIMAN NÄKE- MÄALUESELVITYS Vastaanottaja Rauman kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 2011-12-12 Viite 82138782 KOILLINEN TEOLLI- SUUSALUE, RAUMA TUULIVOIMAN NÄKE- MÄALUESELVITYS Päivämäärä 12.12.2011 Laatija Tarkastaja Dennis

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 89. m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Maalämpöpumppu NIBE F454 / Maalämpöpumppu NIBE

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2016 1 (1) 40 Asianro 3644/11.03.00/2016 Kuopion ja Suonenjoen kasvihuonekaasupäästöt: Vuoden 2014 vahvistetut päästöt ja ennakkotieto vuodelta 2015 Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 50 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Lämmitysverkoston

Lisätiedot

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET 1(10) VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET TAUSTAA Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta vesivoimaan ja muihin energialähteisiin Jatkoa ET:n teettämälle

Lisätiedot

Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen. Erik Raita Polarsol Oy

Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen. Erik Raita Polarsol Oy Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen Erik Raita Polarsol Oy Polarsol pähkinänkuoressa perustettu 2009, kotipaikka Joensuu modernit tuotantotilat Jukolanportin alueella ISO 9001:2008

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Kestävä energiatalous matkailussa

Kestävä energiatalous matkailussa Kestävä energiatalous matkailussa Kyselylomake energiankäytön selvittämiseen matkailuyritystoiminnassa Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu on mukana SETCOM (Sustainable Energy in Tourism dominated Communities)-

Lisätiedot

Aurinkoenergia mahdollisuutena

Aurinkoenergia mahdollisuutena Aurinkoenergia mahdollisuutena Järkivihreä uusiutuva energia Forssa, 31.10.2013 Markku Tahkokorpi Aurinkoteknillinen yhdistys ry Utuapu Oy Esityksen rakenne Yleistä aurinkoenergiasta Energiapotentiaali

Lisätiedot

Myyrmäen keskusta Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla

Myyrmäen keskusta Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla Myyrmäen keskusta 001925 Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla Vantaan kaupunki 23.9.2016 Vaikutukset ympäristöön ja ilmastoon Kaavaan esitettyjen uusien kortteleiden 15403, 15406 ja 15422,

Lisätiedot

Asiakkaalle tuotettu arvo

Asiakkaalle tuotettu arvo St1 Lähienergia Suunnittelee ja toteuttaa paikallisiin uusiutuviin energialähteisiin perustuvia lämpölaitoksia kokoluokaltaan 22 1000 kw energialaitosten toimitukset avaimet käteen -periaatteella, elinkaarimallilla

Lisätiedot

Rakennusten energiahuollon ja lämmityksen uusia liiketoimintamahdollisuuksia

Rakennusten energiahuollon ja lämmityksen uusia liiketoimintamahdollisuuksia Rakennusten energiahuollon ja lämmityksen uusia liiketoimintamahdollisuuksia Rakennusten energiaseminaari 8.10.2015 Raimo Lovio Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu Esityksen sisältö Energiatehokkuuden parantaminen

Lisätiedot

ATY: Aurinkoenergia Suomessa seminaari AURINKOSÄHKÖ JA AURINKOLÄMPÖ E-LUVUN LASKENNASSA

ATY: Aurinkoenergia Suomessa seminaari AURINKOSÄHKÖ JA AURINKOLÄMPÖ E-LUVUN LASKENNASSA ATY: Aurinkoenergia Suomessa seminaari 12.10.2016 AURINKOSÄHKÖ JA AURINKOLÄMPÖ E-LUVUN LASKENNASSA lamit.fi - esittely Osakeyhtiö lamit.fi on energiatekninen suunnittelutoimisto Jyväskylästä Perustettu

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä

Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Oy Olli Tuomivaara Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa työpaja 25.8.2014. Aurinkoenergian globaali läpimurto 160000

Lisätiedot

Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa

Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa INURDECO TYÖPAJA 25.8.2014 ENERGIA- JA ILMASTOTAVOITTEET ASEMAKAAVOITUKSESSA Paikka: Business Kitchen, Torikatu 23 (4.krs) Eini Vasu, kaavoitusarkkitehti

Lisätiedot

- Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa:

- Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa: - Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa: - Lypsykarjatiloja 356 - Naudanlihantuotanto 145 - Lammastalous 73 - Hevostalous 51 - Muu kasvin viljely 714 - Aktiivitilojen kokoluokka 30 60 ha - Maataloustuotanto

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma 18.11.2013 Lappeenrannan ilmasto-ohjelma Seurantaindikaattorien toteutuma vuonna 2012 1 Johdanto Lappeenrannan kaupunginhallitus hyväksyi 28.9.2009 kaupungille laaditun ilmasto-ohjelman. Lappeenrannan

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kuntakatselmus. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy

Uusiutuvan energian kuntakatselmus. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy Uusiutuvan energian kuntakatselmus Fredrik Åkerlund, Motiva Oy Kuntien KETS ja KEO sopimukset KETS (Kuntien energiatehokkuussopimus) yli 20 000 asukkaan kunnat yli 20 000 MWh/a:n kuntayhtymät KEO (Kuntien

Lisätiedot

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Päätösten ennakkovaikutusten arviointi EVA: Ratamoverkko-pilotti Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Ve0: Nykytilanne Ve1: Ratamopalveluverkko 2012 Ve2: Ratamopalveluverkko 2015 1.

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Esimerkki poistoilmaja. ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta

Esimerkki poistoilmaja. ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta Esimerkki poistoilmaja ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta 4.11.2016 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Poistoilma- ja ilmavesilämpöpumpun D5 laskenta... 4 2.1 Yleistä...

Lisätiedot

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Helsinki, 24.4.2008 1 Tausta Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta

Lisätiedot

DEE Aurinkosähkön perusteet (Foundations of Solar Power) Sali SE211 Keskiviikkoisin ja perjantaisin klo

DEE Aurinkosähkön perusteet (Foundations of Solar Power) Sali SE211 Keskiviikkoisin ja perjantaisin klo 1 DEE-53010 Aurinkosähkön perusteet (Foundations of Solar Power) Sali SE211 Keskiviikkoisin ja perjantaisin klo 12.15 14.00 2 Luennot pidetään salissa SE211 keskiviikkoisin ja perjantaisin klo 12.15 14.00

Lisätiedot

Rakennuksen energiankulutus muuttuvassa ilmastossa

Rakennuksen energiankulutus muuttuvassa ilmastossa Rakennuksen energiankulutus muuttuvassa ilmastossa 8.11.2012 Juha Jokisalo Erikoistutkija, TkT juha.jokisalo@aalto.fi Aalto-yliopisto, Energiatekniikan laitos, LVI-tekniikka Taustaa Frame-hankkeen tutkimustulosten

Lisätiedot

Energiamurros - Energiasta ja CO2

Energiamurros - Energiasta ja CO2 Energiamurros - Energiasta ja CO2 Hybridivoimala seminaari, 25.10.2016 Micropolis, Piisilta 1, 91100 Ii Esa Vakkilainen Sisältö CO2 Uusi aika Energian tuotanto ja hinta Bioenergia ja uusiutuva Strategia

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

Aurinkoenergian potentiaali Suomessa. tutkimusprofessori (tenure track) Anders Lindfors Ilmatieteen laitos

Aurinkoenergian potentiaali Suomessa. tutkimusprofessori (tenure track) Anders Lindfors Ilmatieteen laitos Aurinkoenergian potentiaali Suomessa tutkimusprofessori (tenure track) Anders Lindfors Ilmatieteen laitos nimellisteho [kwp] Asennetut aurinkosähköjärjestelmät Aurinkoenergiatoimiala Suomessa Suomessa

Lisätiedot

Energia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija

Energia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Energia Energiatehokkuus Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Sähkön säästäminen keskimäärin kahdeksan kertaa edullisempaa kuin sen tuottaminen

Lisätiedot

Aurinkoenergia kaavoituksessa. Ana Rodriguez-Gabriel, arkkitehti (ATY) Aurinkoenergia Suomessa seminaari

Aurinkoenergia kaavoituksessa. Ana Rodriguez-Gabriel, arkkitehti (ATY) Aurinkoenergia Suomessa seminaari Aurinkoenergia kaavoituksessa Ana Rodriguez-Gabriel, arkkitehti (ATY) Aurinkoenergia Suomessa seminaari Helsingin Messukeskus, 12.10.2016 Kaavoituksen keinoin varmistetaan, että aurinkoenergiaa voidaan

Lisätiedot

Uudet tuotteet Aurinkosähkö

Uudet tuotteet Aurinkosähkö Uudet tuotteet Aurinkosähkö Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Oy Aurinkosähköjärjestelmämme Mitä se sisältää 10.10.2014 2 Miksi aurinkosähkö Suomessakin? Ympäristövaikutus, aurinkoenergian päästöt olemattomia

Lisätiedot

Aurinkosähköä Iso-Roballe 15.2.2016

Aurinkosähköä Iso-Roballe 15.2.2016 Aurinkosähköä Iso-Roballe 15.2.2016 Janne Käpylehto Energia-asiantuntija, tietokirjailija Dodo RY janne.kapylehto@gmail.com Sisältö Yleistä aurinkosähköstä, kytkennät, hintakehitys Taloudelliset mallinnukset

Lisätiedot

Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos

Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.4.2010 Sisältöä Kasvihuoneilmiö Kasvihuoneilmiön voimistuminen Näkyykö kasvihuoneilmiön voimistumisen

Lisätiedot

Aurinko energialähteenä

Aurinko energialähteenä Sakari Aalto, Ulvila Aurinkoteknillinen yhdistys ry Aurinko energialähteenä Aurinko- ja pellettienergiailta 8.2.2011 6.2.2011 Sakari Aalto, ATY 1 Aurinkoteknillinen yhdistys ry valvoo jäsentensä yleisiä

Lisätiedot

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Tässä esitetään yksinkertainen menetelmä maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointiin. Vaikka asuinrakennuksia ei ole syytä ohittaa

Lisätiedot

www.ces.ee Citysec Energy Solutions AURINKOPANEELIT HYBRIDIRATKAISUT INVERTTERIT TARVIKKEET LED-VALOT KATUVALOT Citysec Energy Solutions

www.ces.ee Citysec Energy Solutions AURINKOPANEELIT HYBRIDIRATKAISUT INVERTTERIT TARVIKKEET LED-VALOT KATUVALOT Citysec Energy Solutions Uusiutuvan energian ratkaisut Citysec Energy Solutions Tulevaisuus on jo tänään! AURINKOPANEELIT HYBRIDIRATKAISUT Sähkö ja lämmin vesi - yhdellä moduulilla INVERTTERIT TARVIKKEET LED-VALOT KATUVALOT Narva

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta 2010-2014 Suvi Monni, Benviroc Oy, suvi.monni@benviroc.fi Tomi J Lindroos, VTT, tomi.j.lindroos@vtt.fi Esityksen sisältö 1. Tarkastelun laajuus

Lisätiedot

Energiatehokkuuden huomioonottaminen pientalohankkeessa. Espoon pientaloilta Energia-asiantuntija Visa Koivu

Energiatehokkuuden huomioonottaminen pientalohankkeessa. Espoon pientaloilta Energia-asiantuntija Visa Koivu Energiatehokkuuden huomioonottaminen pientalohankkeessa Espoon pientaloilta 4.2.2016 Energia-asiantuntija Visa Koivu Energiatehokkuuden osoittaminen Rakennusluvan liitteenä toimitettava energiaselvitys

Lisätiedot

ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA. AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio,

ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA. AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio, ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio, 20.9.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Helen lyhyesti Suvilahden ja Kivikon aurinkovoimalat PPA-uutuus Muuta aurinkoenergiaan

Lisätiedot

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio,

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, 12.5.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Helen lyhyesti Kalasataman älykkäät energiajärjestelmät Suvilahden aurinkovoimala

Lisätiedot

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi PienCHP-laitosten tuotantokustannukset ja kannattavuus TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy www.ekogen.fi Teemafoorumi: Pien-CHP laitokset Joensuu 28.11.2012 PienCHPn kannattavuuden edellytykset

Lisätiedot

Sanna Marttinen. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT)

Sanna Marttinen. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) Tuoteketjujen massa-, ravinne- ja energiataseet Sanna Marttinen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) Kestävästi kiertoon yhdyskuntien ja teollisuuden ravinteiden hyödyntäminen lannoitevalmisteina

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 155 Majurinkulma 2 talo 1 Majurinkulma , Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 155 Majurinkulma 2 talo 1 Majurinkulma , Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 55 Majurinkulma talo Majurinkulma 0600, Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 00 Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

Rakennusvalvonnan laadunohjaus:

Rakennusvalvonnan laadunohjaus: Pekka Seppälä, Markku Hienonen, Aki Töyräs 8.10.2012 Rakennusvalvonnan laadunohjaus: Rakennuksen E luvun laskenta Rakennuksen E luvun laskenta ja energiatehokkuus Mikä E luku? Mikä E luku? E luku l k on

Lisätiedot

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.6.2009 Energiatehokkuustoimikunnan mietintö 9.6.2009 Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Energian loppukulutus vuosina 1990 2006 sekä perusurassa

Lisätiedot

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 10.10.2016 Ilari Rautanen 10.10.2016 Lauri Penttinen 2 Miksi energiaa kannattaa säästää? Energia yhä kalliimpaa ja ympäristövaikutuksia täytyy

Lisätiedot

Ohjelmistoratkaisuja uudisrakennuksen suunnitteluun ja energiaselvityksen laatimiseen. Tero Mononen Lamit.fi

Ohjelmistoratkaisuja uudisrakennuksen suunnitteluun ja energiaselvityksen laatimiseen. Tero Mononen Lamit.fi Ohjelmistoratkaisuja uudisrakennuksen suunnitteluun ja energiaselvityksen laatimiseen Tero Mononen Lamit.fi tero.mononen@lamit.fi MITEN LÄPÄISTÄ VAATIMUKSET? Tero Mononen, lamit.fi Esimerkkejä vaatimukset

Lisätiedot

ILMASTOMALLEIHIN PERUSTUVIA ARVIOITA TUULEN KESKIMÄÄRÄISEN NOPEUDEN MUUTTUMISESTA EI SELVÄÄ MUUTOSSIGNAALIA SUOMEN LÄHIALUEILLA

ILMASTOMALLEIHIN PERUSTUVIA ARVIOITA TUULEN KESKIMÄÄRÄISEN NOPEUDEN MUUTTUMISESTA EI SELVÄÄ MUUTOSSIGNAALIA SUOMEN LÄHIALUEILLA ILMASTOMALLEIHIN PERUSTUVIA ARVIOITA TUULEN KESKIMÄÄRÄISEN NOPEUDEN MUUTTUMISESTA EI SELVÄÄ MUUTOSSIGNAALIA SUOMEN LÄHIALUEILLA Tuulen voimakkuuden muutosarviot perustuivat periaatteessa samoihin maailmanlaajuisiin

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. TOAS Veikkola 1 Insinöörinkatu 84 33720 Tampere. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. TOAS Veikkola 1 Insinöörinkatu 84 33720 Tampere. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: TOAS Veikkola Insinöörinkatu 84 70 Tampere Rakennustunnus: 87-65-758- Rakennuksen valmistumisvuosi: 99 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: Muut

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen ilman sitä maapallolla olisi 33 C kylmempää. Ihminen voimistaa kasvihuoneilmiötä ja siten lämmittää ilmakehää esimerkiksi

Lisätiedot

Aurinkosähköjärjestelmien hankinta kotitalouksille. Nurmes

Aurinkosähköjärjestelmien hankinta kotitalouksille. Nurmes Aurinkosähköjärjestelmien hankinta kotitalouksille Nurmes 21.9.2016 1 1 Agenda 1. Yleistä GreenEnergy Finland Oy (GEF) 2. Sähköenergian kulutus ja hintakehitys 3. Aurinkosähkön potentiaali ja huomiot 4.

Lisätiedot

Auringosta edullista sähköä kuntiin

Auringosta edullista sähköä kuntiin Ingressi / Leipäteksti Auringosta edullista sähköä kuntiin Kuntamarkkinat 14.9.2016 Pasi Tainio Suomen ympäristökeskus Mikä aurinkoenergia? Ingressi Passiivinen / Leipäteksti vai aktiivinen Aurinkokeräimet

Lisätiedot

Energiamarkkinavirasto. Maksatusohje. Uusiutuvilla energialähteillä tuotettavan sähkön tuotantotuen maksatuksen hakeminen ohje sähkön tuottajalle

Energiamarkkinavirasto. Maksatusohje. Uusiutuvilla energialähteillä tuotettavan sähkön tuotantotuen maksatuksen hakeminen ohje sähkön tuottajalle Energiamarkkinavirasto Maksatusohje Uusiutuvilla energialähteillä tuotettavan sähkön tuotantotuen maksatuksen hakeminen ohje sähkön tuottajalle 1.2.2013 2 Sisällysluettelo 1 Määräajat... 3 2 Syöttötariffin

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma:

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Seurantaindikaattorit ja kyselyn tulokset 2012 Lappeenrannan seudun ympäristötoimi 24.7.2012 PL 302, 53101 Lappeenranta Pohjolankatu 14 puh. (05) 6161 faksi (05) 616 4375

Lisätiedot

Maksatusohje. Uusiutuvilla energialähteillä tuotettavan sähkön tuotantotuen maksatuksen hakeminen ohje sähkön tuottajalle

Maksatusohje. Uusiutuvilla energialähteillä tuotettavan sähkön tuotantotuen maksatuksen hakeminen ohje sähkön tuottajalle Maksatusohje Uusiutuvilla energialähteillä tuotettavan sähkön tuotantotuen maksatuksen hakeminen ohje sähkön tuottajalle 947/702/2013 1.1.2014 Versiohistoria Version Pvm numero 1 1.1.2014 Keskeisimmät

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia Erikoistutkija Olli Kauppi 14.1.2013 EU:n energiapolitiikka - Päästökauppa, -yhteismarkkinat, -kapasiteettimarkkinat, - RES-tuki Kilpailu - Edullinen energia - Kestävä

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase Energiataseessa lasketaan

Lisätiedot

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma Energiaa luonnosta GE2 Yhteinen maailma Energialuonnonvarat Energialuonnonvaroja ovat muun muassa öljy, maakaasu, kivihiili, ydinvoima, aurinkovoima, tuuli- ja vesivoima. Energialuonnonvarat voidaan jakaa

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 146 Timpurinkuja 1 Timpurinkuja 1 A 02650, Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 146 Timpurinkuja 1 Timpurinkuja 1 A 02650, Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 46 Timpurinkuja Timpurinkuja A 0650, Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 986 Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Biojalostamohanke BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Sunpine&Preem Arizona Chemicals SP Processum Fortum Borregaard Forssa UPM Forchem Neste Oil Kalundborg FORSSAN ENVITECH-ALUE Alueella toimii jätteenkäsittelylaitoksia,

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN

ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN Artti Elonen, insinööri Tampereen Tilakeskus, huoltopäällikkö LAIT, ASETUKSET Rakennus on suunniteltava ja rakennettava siten, etteivät ilman liike, lämpösäteily

Lisätiedot

AurinkoATLAS - miksi mittaustietoa auringosta tarvitaan?

AurinkoATLAS - miksi mittaustietoa auringosta tarvitaan? AurinkoATLAS - miksi mittaustietoa auringosta tarvitaan? Aurinkoatlas-seminaari 20.11.2013 Jussi Kaurola Tulosalueen johtaja, Ilmatieteen laitos Anders Lindfors, Aku Riihelä, Jenni Latikka, Pentti Pirinen,

Lisätiedot

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN Kaukolämpöpäivät 25.8.2016 Juhani Aaltonen Vähemmän päästöjä ja lisää uusiutuvaa energiaa Tavoitteenamme on vähentää hiilidioksidipäästöjä

Lisätiedot

LOKINRINNE 1, ESPOO KAUPUNKIYMPÄRISTÖN TUULISUUSLAUSUNTO

LOKINRINNE 1, ESPOO KAUPUNKIYMPÄRISTÖN TUULISUUSLAUSUNTO Vastaanottaja Espoon asunnot Oy Asiakirjatyyppi Lausunto Päivämäärä 12.06.2016 LOKINRINNE 1, ESPOO KAUPUNKIYMPÄRISTÖN TUULISUUSLAUSUNTO LOKINRINNE 1, ESPOO KAUPUNKIYMPÄRISTÖN TUULISUUSLAUSUNTO Päivämäärä

Lisätiedot

Energiantuotanto, -kulutus ja kasvihuonekaasupäästöt

Energiantuotanto, -kulutus ja kasvihuonekaasupäästöt Energiantuotanto, -kulutus ja kasvihuonekaasupäästöt Satakunnassa ja Nakkilassa vuonna 2014 Ilmastoasiantuntija Anu Pujola, Satahima-hanke Satahima Kohti hiilineutraalia Satakuntaa -hanke Kuntien ja pk-yritysten

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 137 Hopeatie 10 talo 1 Hopeatie 10 00440, Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 137 Hopeatie 10 talo 1 Hopeatie 10 00440, Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 7 Hopeatie 0 talo Hopeatie 0 00440, Helsinki Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 979 Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

Ajankohtaisia energia-asioita taloyhtiöihin. Energianeuvoja Tommi Tuomi

Ajankohtaisia energia-asioita taloyhtiöihin. Energianeuvoja Tommi Tuomi Ajankohtaisia energia-asioita taloyhtiöihin Energianeuvoja Tommi Tuomi Kymenlaakson energianeuvonta Energianeuvoja Tommi Tuomi 020 615 7449 tommi.tuomi@kouvola.fi Sähköposti ja puhelin neuvontaa, neuvonta

Lisätiedot

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti:

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: Taustaselvitys puukaasun ja aurinkoenergian tuotannon kannattavuudesta 10.10.2013 1 Lähtökohta Tässä raportissa käydään lävitse puukaasulaitoksen ja aurinkoenergian (sähkön

Lisätiedot

Farmivirta. Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA

Farmivirta. Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA Farmivirta Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA Farmivirta on puhdasta lähienergiaa pientuottajalta sähkönkäyttäjille Farmivirta tuotetaan mikro- ja pienvoimaloissa uusiutuvilla

Lisätiedot

Liite 2. Maisema- ja kulttuuriympäristön karttatarkastelu, näkemäalueanalyysien tulokset ja kuvasovitteet

Liite 2. Maisema- ja kulttuuriympäristön karttatarkastelu, näkemäalueanalyysien tulokset ja kuvasovitteet Liite 2 Maisema- ja kulttuuriympäristön karttatarkastelu, näkemäalueanalyysien tulokset ja kuvasovitteet 2 (33) SISÄLTÖ 1 NÄKEMÄALUEANALYYSIT... 3 2 KUVASOVITTEET... 12 3 (33) 1 Näkemäalueanalyysit Näkemäalueanalyysi

Lisätiedot

Laki rakennuksen energiatodistuksesta 27.2.2013: Usein kysyttyjä kysymyksiä & vastauksia

Laki rakennuksen energiatodistuksesta 27.2.2013: Usein kysyttyjä kysymyksiä & vastauksia Laki rakennuksen energiatodistuksesta 27.2.2013: Usein kysyttyjä kysymyksiä & vastauksia K: Mikä on rakennuksen energiatodistus? Energiatodistus on työkalu rakennusten energiatehokkuuden vertailuun ja

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuus rakennuksen elinkaaren vaiheet

Rakennusten energiatehokkuus rakennuksen elinkaaren vaiheet Rakennusten energiatehokkuus rakennuksen elinkaaren vaiheet Lähde: LVI-talotekniikkateollisuus ry ja YIT Energian loppukäyttö rakennuksissa ERA17 Energiaviisaan rakennetun ympäristön aika -toimintaohjelmassa

Lisätiedot

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos www.ekokymenlaakso.fi Pia Outinen 1 1 Tavoite ja tarkoitus Tehtävä Kymenlaaksolle Strategia sisältää Kymenlaakson vision, toiminnalliset

Lisätiedot

Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja

Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja Maatilojen energiakulutus on n. 10 TWh -> n. 3% koko Suomen energiankulutuksesta -> tuotantotilojen lämmitys -> viljan kuivaus -> traktorin

Lisätiedot

Kärjentie 18, 14770 ETELÄINEN Puh. 040 5406979, fax 042 5406979. Sivu 3. Copyright 2012 Finnwind Oy. Kaikki oikeudet pidätetään. www.finnwind.

Kärjentie 18, 14770 ETELÄINEN Puh. 040 5406979, fax 042 5406979. Sivu 3. Copyright 2012 Finnwind Oy. Kaikki oikeudet pidätetään. www.finnwind. Finnwind Oy o sähkön mikrotuotantojärjestelmät 2 50 kw o aurinkosähkö, pientuulivoima, offgrid ratkaisut o Asiakaskohderyhmät yritykset julkiset kohteet talo- ja rakennusteollisuus maatalousyrittäjät omakotitalot

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 153 Pohjoinen Rautatiekatu 29 Pohjoinen Rautatiekatu , Helsinki. Muut asuinkerrostalot

ENERGIATODISTUS. HOAS 153 Pohjoinen Rautatiekatu 29 Pohjoinen Rautatiekatu , Helsinki. Muut asuinkerrostalot ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 5 Pohjoinen Rautatiekatu 9 Pohjoinen Rautatiekatu 9 0000, Helsinki Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 000

Lisätiedot

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Suomessa monet asiat kehittyvät nopeasti yhteiskunnan toivomalla tavalla Bioenergia Tuulivoima Energiatehokkuus

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase

Lisätiedot

Lämmityskustannus vuodessa

Lämmityskustannus vuodessa Tutkimusvertailu maalämmön ja ilma/vesilämpöpumpun säästöistä Lämmityskustannukset keskiverto omakotitalossa Lämpöässä maalämpöpumppu säästää yli vuodessa verrattuna sähkö tai öljylämmitykseen keskiverto

Lisätiedot

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy on Kemin kaupungin 100 % omistama energiayhtiö Liikevaihto 16 miljoonaa euroa Tase 50 miljoonaa euroa 100 vuotta

Lisätiedot

Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö

Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö 14.11.2016 Mistä uutta kysyntää metsähakkeelle -haasteita Metsähakkeen käyttö energiantuotannossa, erityisesti

Lisätiedot

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Prof. Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto Siemensin energia- ja liikennepäivä 13.12.2012 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

FInZEB ehdotukset taserajasta ja alueellisesta energiatuotannosta

FInZEB ehdotukset taserajasta ja alueellisesta energiatuotannosta FInZEB ehdotukset taserajasta ja alueellisesta energiatuotannosta Jarek Kurnitski FinZEB -tulosseminaari 5.2.2015 5.2.2015 1 Tausta Lähes nollaenergiarakentamiseen siirtyminen on luonut tarpeen kehittää

Lisätiedot

Paimion kaupungin kiinteistöjen aurinkosähkön tuotantopotentiaali

Paimion kaupungin kiinteistöjen aurinkosähkön tuotantopotentiaali S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A PAIMION KAUPUNKI Paimion kaupungin kiinteistöjen aurinkosähkön tuotantopotentiaali Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P28235 Raportti 1 (7) Laasonen Ville Sisällysluettelo

Lisätiedot