AURINKOENERGIA- POTENTIAALISELVITYS
|
|
- Riitta-Liisa Nieminen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 AURINKOENERGIA- POTENTIAALISELVITYS Kotkan ja Haminan kaupunkien sekä Virolahden ja Miehikkälän kuntien alueista Sun Energia Oy Tekniikantie Espoo
2 Tiivistelmä Tämä aurinkoenergiapotentiaaliselvitys liittyi Etelä- Kymenlaakson Uusiutuvan energian kuntakatselmus - projektiin, jossa mukana olivat Kotkan ja Haminan kaupungit sekä Virolahden ja Miehikkälän kunnat. Tunnin aikana maapallon pinnalle tulee auringon säteilyenergiaa enemmän kuin koko ihmiskunta kuluttaa energiaa vuodessa. Etelä- Suomen säteilyteho on noin 50 % Etelä- Euroopan säteilytasosta, ja likimain samansuuruinen Keski- Euroopan säteilytason kanssa. Suomen kannalta keskeisiä aurinkoenergian markkinakohteita ovat aurinkoenergian tuotantoon soveltuvien rakennusten kattopinnat. Aurinkoenergiaa voidaan hyödyntää rakennuksissa sekä sähkönä että lämpönä, joko passiivisesti tai aktiivisesti. Passiivisesti auringon valon ja lämmön hyödyntäminen tapahtuu ilman erillistä laitetta esimerkiksi huomioimalla rakennuksen ikkunoiden suuntaus auringon säteilyn kannalta tarkoituksenmukaisesti. Aktiivinen hyödyntäminen tarkoittaa aurinkosähköpaneelin tai lämpökeräimen tuottaman energian talteenottoa. Lämpöä ja sähköä syntyy lähes ilman hiilidioksidipäästöjä ja itse energia on ilmaista. Aurinkoenergian tuotantopotentiaalin selvittävässä menetelmässä käytettiin parhaita saatavilla olevia aineistoja: Maanmittauslaitoksen laserkeilausaineistoja, Ilmatieteenlaitoksen säädata- aineistoa sekä kaupunkien ja kuntien rakennus- ja kiinteistörekisterin aineistoja. Aurinkoenergia- analyysissä selvitetyt aurinkoenergian tuotantopotentiaalit on laskettu olemassa olevien rakennusten kattopinnoilta. Sun Energian menetelmällä tuotettiin rakennus- ja kuntatasoiset aurinkoenergia- analyysit. Menetelmä huomioi suoran säteilyn lisäksi diffuusin ja siroavan säteilyn, pilvisyyden, ilmankosteuden, lämpötilan, ympäristön varjostukset (puut, kasvillisuus, muut rakennukset) sekä katon omien rakenteiden varjostukset ja kattojen kaltevuudet. Rakennustasoisen aurinkoenergiapotentiaalikartoituksen tulokset liitettiin Etelä- Kymenlaakson karttapalveluun ( Aurinkoenergiapotentiaaliselvityksen aineisto tuotettiin jokaisesta kuntien alueiden rakennuksen kattopinnasta yhden neliömetrin tarkkuudella. Kuntien kokonaispotentiaali saatiin laskemalla rakennuskohtainen aineisto yhteen. Aurinkoenergia- analyysissä käytetty lähdeaineisto on tuotettu alueellisesti vuosina , joten tuotettu analyysi sisältää vähintään kaikki ennen vuotta 2008 rakennetut rakennukset. Aurinkoenergiapotentiaaliselvityksessä analysoitiin kohdekuntien rakennusten kattopinta- alasta yli 90 %. Tästä kattopinta- alasta aurinkoenergian tuotantoon hyvin tai erinomaisesti soveltuvaa on 21 %. Aurinkoenergian tuotantoon hyvin soveltuvan kattopinta- alan aurinkosähköpotentiaali vuositasolla on 255 GWh, joka vastaa 15 % osuutta koko alueen vuotuisesta sähkön kulutuksesta. 2
3 Sisällysluettelo Johdanto... 4 Aurinkoenergia... 5 Mitä aurinkoenergia on?... 5 Aurinkoenergian hyödyntäminen... 6 Aurinkosähkö... 6 Aurinkolämpö... 7 Aurinkoenergian kannattavuus... 7 Aurinkoenergiajärjestelmän suuntaus... 8 Etelä- Kymenlaakson aurinkoenergiapotentiaaliselvitys... 9 Projektikuvaus... 9 Laskennan metodologia Laserkeilausaineisto Korkeusmalli Sky View Factor Säädata- aineisto Aurinkoenergia- analyysi Menetelmän luotettavuus Luotettavuusluku Soveltuvuusluku Kuntien alueiden aurinkoenergiapotentiaali Kotkan kaupunki Kokonaispotentiaali Teknistaloudellisesti toteutettavissa oleva potentiaali Haminan kaupunki Kokonaispotentiaali Teknistaloudellisesti toteutettavissa oleva potentiaali Virolahden kunta Kokonaispotentiaali Teknistaloudellisesti toteutettavissa oleva potentiaali Miehikkälän kunta Kokonaispotentiaali Teknistaloudellisesti toteutettavissa oleva potentiaali Johtopäätökset Lähteet Kannen kuva: Haminan ammattiopiston 33,75kWp aurinkosähköjärjestelmä (NWE Sales Oy) 3
4 Johdanto Etelä- Kymenlaakson kaupungit ja kunnat tekevät strategista kehitystyötä uusiutuvan energian lisäämiseksi alueillaan. Tämä aurinkoenergiapotentiaali- selvitys liittyi Etelä- Kymenlaakson Uusiutuvan energian kuntakatselmus - projektiin, jossa mukana olivat Kotkan ja Haminan kaupungit sekä Virolahden ja Miehikkälän kunnat. Projektin tavoite oli muun muassa selvittää uusiutuvan energian potentiaaleja alueella sekä osoittaa kannattavia tapoja korvata fossiilisia polttoaineita käyttäviä energiamuotoja uusiutuvalla energialla. Osana tätä työtä haluttiin tutkia mahdollisuudet aurinkoenergian tuotantoon ko. kuntien alueella. Selvityksen toteutti aurinkoenergian rakennus- ja aluetasoista tietoa tuottava yritys, Sun Energia Oy. Kotka ja Hamina ovat yhdessä 76 muun suomalaisen kaupungin, kunnan tai kuntayhtymän kanssa sitoutuneet kunta- alan energiatehokkuussopimukseen. Kuntien energiatehokkuussopimuksella (KETS) pyritään ensisijaisesti energiatehokkuuden parantamiseen, mutta siihen sisältyy myös uusiutuvan energian käytön edistämiseen liittyviä tavoitteita ja toimenpiteitä. Sopimuksen keskeinen tavoite on saavuttaa sopimuskauden lopussa, vuonna 2016 liittymisvaiheessa asetettu, vuotuinen energiansäästötavoite (MWh/a), joka vastaa yhdeksää prosenttia liittymisvaiheessa ilmoitetusta vuoden 2005 energiankäytöstä [1]. Energiatehokkuussopimukseen liittyvillä toimilla kunnat myötävaikuttavat osaltaan Suomen kasvihuonekaasujen vähentämiseen. Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n vakavimman skenaarion mukaan maapallon keskilämpötila voi nousta vuosisadan loppuun mennessä lähes viisi astetta. Kansainvälisesti asetettu tavoite lämpötilan nousun rajoittamisesta kahteen asteeseen edellyttäisi kasvihuonekaasupäästöjen rajua vähentämistä. IPCC:n raportissa arvioidaan kaikkiaan neljää uutta kasvihuonekaasuskenaariota. Näistä vaihtoehdoista vakavin, nykytahdilla kasvavat kasvihuonekaasupäästöt, johtaisi maapallon keskilämpötilan kohoamiseen viime vuosikymmenten tasoon verrattuna lähes kolmesta viiteen astetta vuoteen 2100 mennessä. Jos taas päästöt onnistuttaisiin kääntämään nopeaan laskuun jo vuoden 2020 tienoilla, lämpötila nousisi silti noin asteen [2]. Auringosta saadaan vuositasolla Suomen oloissa energiaa niin paljon, että sitä kannattaa hyödyntää. Lämpöä ja sähköä syntyy lähes ilman hiilidioksidipäästöjä ja itse energia on ilmaista. Sekä lämmitykseen että sähköntuotantoon tarvittavat aurinkoenergialaitteistot ovat pitkäikäisiä ja ne kestävät tyypillisesti vuosikymmeniä. 4
5 Aurinkoenergia Mitä aurinkoenergia on? Tunnin aikana maapallon pinnalle tulee auringon säteilyenergiaa enemmän kuin koko ihmiskunta kuluttaa energiaa vuodessa. Auringon kokonaissäteily koostuu auringosta suoraan tulevasta säteilystä ja hajasäteilystä. Hajasäteily on ilmakehän ja pilvien heijastamaa säteilyä sekä maasta heijastuvaa hajasäteilyä. Tässä selvityksessä analysoitu hajasäteily on jaettu edelleen diffuusiin ja ja siroavaan säteilyyn. Etelä- Suomen säteilyteho on n. 50 % pienempi Etelä- Eurooppaan verrattuna, mutta likimain samansuuruinen Keski- Euroopan kanssa (Kuva 1). Suomen kannalta keskeisiä aurinkoenergian markkinakohteita ovat rakennukset, rakennetun ympäristön ja kesäajan sovellukset sekä syrjäseutujen aurinkosähkösovellukset [4]. Kuva 1. Auringonsäteily Euroopassa [5]. Auringon energiaa on mahdollista hyödyntää paljon nykyistä enemmän sekä lämmön että sähkön tuotannossa Suomessa. Etelä- Suomessa jokainen vaakapinnan neliömetri vastaanottaa Ilmatieteen laitoksen testivuoden mukaan noin 980 kwh/m 2 auringon säteilyenergiaa vuodessa. Vain keskitalvella joulu- tammikuussa, jolloin aurinko on matalalla tai kokonaan horisontin takana, 5
6 auringon energiaa ei juurikaan saada talteen [6]. Aurinkoenergian määrä pinta- alayksikköä kohden kasvaa kallistettaaessa pintaa kohti aurinkoa (Kuva 2). Kuva 2. Vuotuinen auringon säteilymäärä optimaalisesti suunnatulle ja kallistetulle pinnalle Etelä- Suomessa [5]. Suomessa hajasäteilyn osuus kokonaissäteilystä on merkittävä. Etelä- Suomessa yli puolet vuoden säteilystä on hajasäteilyä. Aurinkopaneelien tuotannon kannalta ei ole merkitystä, onko paneelille tuleva säteily suoraa vai hajasäteilyä. Hajasäteilyn suuri osuus kokonaissäteilystä Suomessa aiheuttaa kuitenkin sen, että keskittävät aurinkosähköjärjestelmät sekä aurinkoa seuraavat (tracking) järjestelmät eivät ole yleisen käsityksen mukaan taloudellisesti järkeviä, sillä ne perustuvat lähinnä suoran säteilyn tehokkaaseen hyödyntämiseen [6]. Aurinkoenergian hyödyntäminen Aurinkoenergia voidaan hyödyntää sekä sähkönä että lämpönä, joko passiivisesti tai aktiivisesti. Aurinkosähkö Aurinkosähkön tuotanto perustuu yleensä suoraan konversioon puolijohdeaurinkokennolla ( aurinkopaneelit ), jolloin pinnalle saapuvasta säteilystä noin 15 % saadaan talteen sähkönä [6]. Aurinkoenergiasta voi tuottaa sähköä järjestelmällä, joka on kytkettynä sähköverkkoon tai täysin erillään siitä. 6
7 Aurinkopaneelien yleisin valmistusmateriaali on yksi- tai monikiteinen pii. Teknologia on vakiintunutta, ja noin 90 % tarjolla olevista aurinkokennoista on piikidekennoja. Ohutkalvokennot valmistetaan lisäämällä niiden nimen mukaisesti hyvin ohuita kerroksia valoherkkää ainetta edulliselle pohjamateriaalille, kuten lasille, ruostumattomalle teräkselle tai muoville [7]. Ohutkalvokennoista koottujen aurinkopaneelien hyötysuhde on tavallisesti noin 9-11 % [8]. Aurinkosähköä voi tuottaa rakennuksessa korvaamaan ostosähköä, lisäämään omavaraisuusastetta tai jopa verkkoon syötettäväksi ja myytäväksi. Taloudellisesti kannattavinta on tuottaa aurinkosähkö rakennuksessa käytettäväksi, sillä aurinkosähkön verkkoonsyötön hyvitys alittaa selvästi aurinkoenergian tuotantokustannuksen. Aurinkolämpö Aurinkolämmitysjärjestelmä voidaan yhdistää kaikkiin päälämmitysmuotoihin. Erityisen hyvin se soveltuu sellaisen lämmitysjärjestelmän yhteyteen, jossa jo on vesivaraaja (esimerkiksi puu- tai hakelämmitys), mutta myös lämpöpumppujärjestelmiin. Sähkölämmitteisessä talossa aurinkolämmöllä voidaan lämmittää käyttövesi, tai jos talon lämmönjako on vesikiertoinen, voidaan aurinkolämpöä käyttää myös huoneiden lämmittämiseen kytkemällä se lämminvesivaraajaan [6]. Lämmityksessä hyödynnettävä lämpö voidaan kerätä aktiivisesti erilaisin lämpökeräimin tai passiivisesti sijoittamalla esim. rakennuksen ikkunat siten, että säteilyenergia lämmittää taloa. Passiivisesti auringon valoa ja lämpöä voidaan siis käyttää suoraan ilman erillistä laitetta. Aktiiviset lämpökeräimet pystyvät tyypillisesti ottamaan talteen n. 40 % pinnalle saapuvasta säteilyenergiasta tuntuvaksi energiaksi [6]. Lämmitykseen aurinkoenergiaa käytetään Suomessa pääsääntöisesti yhdessä jonkun toisen lämmitysmuodon kanssa. Näin vähennetään päästöjä ja alennetaan lämmityksen kokonaiskustannuksia [6]. Aurinkoenergian kannattavuus Auringosta saadaan vuositasolla Suomen oloissa energiaa niin paljon, että sitä kannattaa hyödyntää. Lämpöä ja sähköä syntyy lähes ilman hiilidioksidipäästöjä ja itse energia on ilmaista. Sekä lämmitykseen että sähköntuotantoon tarvittavat aurinkoenergialaitteistot ovat pitkäikäisiä ja ne kestävät tyypillisesti vuosikymmeniä [6]. Energiankäytön tehostamisella ja uusiutuvan energian käytöllä voidaan parantaa kunnan tai kaupungin toiminnan taloudellisuutta. Kuluttajasähkön hinta Suomessa on taulukon 1 mukaisesti noussut vuosien aikana 64 % [9]. Keskimääräinen inflaatio samalla aikavälillä on ollut 2,4 %. Energian hinnan muutos eroaa hieman inflaatiosta, ollen samalla aikavälillä 4,4 % [10]. Tätä eroa kutsutaan energian hinnan eskalaatioksi, eli inflaatiosta riippumattomaksi energian hinnan nousuksi. 7
8 Taulukko 1. Kuluttajasähkön hinnan ja inflaation kehitys vuosina [9, 10]. Vastaavasti samalla aikavälillä aurinkosähkövoimalan arvonlisäveroton kokonaiskustannus Saksassa (Pn < 10 kwp) on laskenut 68 % (Kuva 3). Aurinkosähköjärjestelmien kannattavuus myös Suomessa on saavuttanut jo tietyissä erityistapauksissa niin kutsutun verkkopariteetin, eli aurinkosähkön oma tuotanto on vähintään yhtä edullista kuin verkosta ostettu sähkö. Mikäli energian hinnan nousu ja aurinkosähköjärjestelmien hinnan lasku jatkuvat, saavutetaan verkkopariteetti Suomessa keskimäärin vuonna 2016 ja aurinkosähkön tuotannosta tulee laajamittaisesti kannattavaa [12]. Kuva 3. Aurinkosähkövoimalan arvonlisäveroton kokonaiskustannus Saksassa [11]. Aurinkoenergiajärjestelmän suuntaus Suomessa hajasäteilyn osuus kokonaissäteilystä on merkittävä. Etelä- Suomessa yli puolet vuoden säteilystä on hajasäteilyä. Aurinkopaneelien tuotannon kannalta ei ole merkitystä, onko paneelille tuleva säteily suoraa vai hajasäteilyä. Kuva 4 osoittaa aurinkoenergian saannon painottuneen hieman etelä- länsi sektorille, eli negatiiviseen atsimuuttikulmaan. Aurinkoenergiajärjestelmän suuntaus kannattaa toteuttaa tälle sektorille, mikäli varjostustekijät sekä 8
9 rakennuksen energiankulutuksen ja tuotannon yhteensovittaminen tämän sallivat. Kuva 4. Aurinkopaneelin suuntauksen ja kallistuskulman vaikutus tuotantoon Kaakkois- Suomessa [11]. Etelä- Kymenlaakson aurinkoenergiapotentiaaliselvitys Projektikuvaus Sun Energia Oy on erikoistunut olemassa olevien rakenteiden aurinkoenergiapotentiaalin kartoittamiseen. Sun Energian menetelmä perustuu pinnanmuotojen ja suuntien, paikallisten aurinkosäteilyolosuhteiden ja varjostavien elementtien mallintamiseen ja niiden perusteella laskettuun kattopintojen aurinkosäteilyn vastaanoton laskemiseen. Kotkan ja Haminan kaupungeille sekä Miehikkälän ja Virolahden kunnille tuotetussa, laserkeilausaineiston mallinnukseen perustuvassa, aurinkoenergiapotentiaalin selvittävässä projektissa selvitettiin aurinkoenergian rakennus- ja kuntakohtaiset aurinkoenergian tuotantopotentiaalit käsittäen kaikki alueella olevat kattopinnat. Sun Energia Oy:n aurinkoenergian tuotantopotentiaalin selvittävässä menetelmässä käytettiin parhaita saatavilla olevia aineistoja: Maanmittauslaitoksen laserkeilausaineistoja, Ilmatieteenlaitoksen säädata- aineistoa sekä kaupunkien ja kuntien rakennus- ja kiinteistörekisterin aineistoja. Menetelmällä tuotettiin rakennus- ja kuntatasoiset aurinkoenergia- analyysit. Menetelmä huomioi suoran säteilyn lisäksi diffuusin ja siroavan säteilyn, pilvisyyden, ilmankosteuden, ympäristön varjostukset (puut, kasvillisuus, muut rakennukset) sekä katon omien rakenteiden varjostukset ja kattojen kaltevuudet. 9
10 Aineisto tuotettiin jokaisesta kuntien alueiden rakennuksesta. Kuntien alueiden kokonaispotentiaali saatiin laskemalla rakennuskohtainen aineisto yhteen. Sun Energia Oy tuotti projektissa kaksi aurinkoenergiakarttaa: liukuvärikartan kattopinnoille tulevasta säteilystä sekä soveltuvuuskartan, jossa osoitetaan aurinkoenergian tuotantoon soveltuvat kattopintojen osat. Aurinkoenergiakartta kuvaa rakennuskohtaisesti aurinkoenergian määrän sekä aurinkoenergiajärjestelmien kannattavimmat sijoituspaikat lähtödatan tarkkuuden määräämissä rajoissa. Aurinkoenergiaselvityksessä tuotetut aurinkoenergiakartat on liitetty Etelä- Kymenlaakson karttapalveluun. Laskennan metodologia Laserkeilausaineisto Laserkeilausaineisto on maanpintaa ja maanpinnalla olevia kohteita kuvaava kolmiulotteinen pistemäinen aineisto. Jokaisella pisteellä on x, y ja z - koordinaattitieto. Laserkeilausaineisto on Maanmittauslaitoksen tarkin korkeustietoaineisto. Laserkeilausaineiston pistetiheys on vähintään 0.5 pistettä neliömetrillä (pisteiden etäisyys toisistaan noin 1.4 metriä). Laserkeilausaineiston korkeustarkkuuden keskivirhe on enintään 15 senttimetriä ja tasotarkkuuden keskivirhe enintään 60 senttimetriä yksiselitteisillä kohteilla. Laserkeilauslennot suoritetaan noin 2000 metrin korkeudesta (Kuva 5). Käytettävä keilauslennon avauskulma on +/- 20 astetta ja laserpulssin jalanjälki (footprint) maastossa on noin 50 cm. Kuva 5. Havainnekuva laserkeilauksen toteutuksesta [13]. Taulukossa 3 on esitetty projektissa käytetyn laserkeilausaineiston perustiedot. Jokaisesta laserpulssista on tallennettuna vähintään seuraavat tiedot: pisteen luokka, lentojonon numero, lähtöpulssin aikaleima, X-, Y- ja Z- koordinaatti, intensiteettiarvo sekä pulssin numero (esimerkiksi 3/3, viimeinen paluupulssi). 10
11 Automaattisessa maanpintaluokittelussa aineistosta etsitään maanpintaa edustavat laserpulssien osumat [14]. Taulukko 3. Aurinkoenergia- analyysissä käytetyn laserkeilausaineiston perustiedot kunnittain [14]. Maanmittauslaitoksen laserkeilausaineistoa käytettiin koko alueen pistepilvimuotoisena lähtödatana. Varsinainen aurinkoenergia- analyysi edellytti pistepilven muuttamista korkeintaan 1 m 2 hilaksi, jonka jälkeen se jaettiin kahteen luokkaan: rakennuksiksi ja rakennusten varjostuksiksi, kuten kasvillisuudeksi. Aurinkoenergia- analyysissä käytetty laserkeilausaineisto on tuotettu alueellisesti vuosina (Taulukko 3). Aurinkoenergiakartoissa näkyy siten varmasti vain ennen vuotta 2008 rakennetut rakennukset. Laserkeilausaineiston tuottamisen jälkeen rakennetut rakennukset näkyvät tuotetuissa kartoissa rakennuspolygoneina, jotka sisältävät vain maanpinnan ja kasvillisuuden. Puuttuvat rakennukset tunnistaa kartasta vain ympäröivää rakennuskantaa merkittävästi huonommasta aurinkoenergiapotentiaalista. Huonompi potentiaali johtuu ympäröivän maaston, rakennusten ja kasvilllisuuden aiheuttamista merkittävistä varjostumista. Korkeusmalli Laserkeilausaineistosta luotiin koko tarkastelualueen kattava korkeusmalli, joka sisälsi rakennusten lisäksi kaikki ympäristötekijät; kuten kasvillisuuden, tiet ja vesistöt (Kuvat 6 ja 7). Korkeusmallia käytettiin varsinaisessa aurinkoenergia- analyysissä kohdealueen mallina. Kuva 6. Laserpistepilvestä luotu ympäristön 3- ulotteinen korkeusmalli. 11
12 Kuva 7. Laserpistepilvestä luotu ympäristön 2- ulotteinen korkeusmalli. Sky View Factor Sky View Factor - tekijällä selvitetään kunkin rakennuksen katolla sijaitsevan pikselin varjostus- ja auringonsäteilytiedot. Tätä varten kullekin pikselille luodaan niin kutsuttu kalansilmämalli, jossa analysoidaan, kuinka suuren osan puolipallon muotoisesta taivaankannesta kukin pikseli näkee (Kuva 8). Käänteisesti tämä tarkoittaa tietoa siitä, mitä osaa taivaankannesta kukin pikseli ei näe, eli mitkä projektiopinnat taivaalta ovat pikselille varjostettuja. Varjostuksen voivat aiheuttaa kasvillisuus, ympäröivät rakennukset tai katon omat rakenteet. Kaikki varjostustekijät on huomioitu toteutetussa aurinkoenergia- analyysissä. Sky View Factorin laskentatekniikka on hyvin monimutkaista ja se sisältää suurimmaksi osaksi kompleksisia matemaattisia kaavoja [15]. 12
13 Kuva 8. Sky View Factor mallissa analysoidaan taivaankannen näkyvyys kullekin kattopinnan pikselille [16]. Säädata- aineisto Suomi on jaettu neljään lämpötilavyöhykkeeseen kuvan 9 mukaisesti. Kahdelle eteläisimmälle vyöhykkeelle käytetään samaa Vantaan havaintoaineistoon perustuvaa energialaskennan testivuotta, sillä erot näiden kahden alueen keskilämpötiloissa ovat pieniä ja suurempi osa rakennuskannasta sijaitsee vyöhykkeen I alueella. Kuva 9. Sääaineiston testivuosien aluejako [17] 13
14 Eri ilmansuuntiin oleville pystysuorille pinnoille tulevan auringon kokonaissäteilyenergian arvot energialaskennan testivuotena on esitetty Suomen rakentamismääräyskokoelman osan D3 liitteessä [18]. Liitteen arvoja laskettaessa suoran säteilyn arvot auringon pienillä korkeuskulmilla (alle 5 astetta) leikkautuvat kokonaan pois, joten liitteessä esitetyt auringon kokonaissäteilyenergiat eri ilmansuuntiin katsoville pystypinnoille poikkeavat tässä esitetyistä tuloksista, joissa kyseinen suoran säteilyn osuus on huomioitu. Aurinkoenergia- analyysi Sun Energia Oy:n aurinkoenergian tuotantopotentiaalin selvittävässä menetelmässä käytettiin parhaita saatavilla olevia aineistoja: Maanmittauslaitoksen laserkeilausaineistoja, Ilmatieteenlaitoksen säädata- aineistoa sekä kaupunkien ja kuntien rakennus- ja kiinteistörekisterin aineistoja. Menetelmällä tuotettiin rakennus- ja kuntatasoiset aurinkoenergia- analyysit. Menetelmä huomioi suoran säteilyn lisäksi diffuusin ja siroavan säteilyn, pilvisyyden, ilmankosteuden, ympäristön varjostukset (puut, kasvillisuus, muut rakennukset) sekä katon omien rakenteiden varjostukset ja kattojen kaltevuudet. Aineisto tuotettiin jokaisesta kuntien alueiden rakennuksesta. Kuntien kokonaispotentiaali saatiin laskemalla rakennuskohtainen aineisto yhteen. Sun Energia Oy:n tuottama aurinkoenergiakartta sisältää liukuvärikartan kattopinnoille tulevasta säteilystä sekä soveltuvuuskartan, jossa osoitetaan aurinkoenergian tuotantoon soveltuvat kattopintojen osat. Aurinkoenergiakartta kuvaa rakennuskohtaisesti aurinkoenergian määrän sekä aurinkoenergiajärjestelmien kannattavimmat sijoituspaikat lähtödatan tarkkuuden määräämissä rajoissa. Menetelmän luotettavuus Aurinkoenergia- analyysi toteutettiin pahimman skenaarion menetelmällä, joka tuottaa kullekin kattopinnan pikselille vähimmäissäteilyarvon. Mikäli jollekin kattopinnan pinta- alayksikölle osuu useampi kuin 1 laserpiste, on analyysiin valittu näistä pisteistä pienimmän arvon saanut. Menetelmällä pystytään eliminoimaan mm. kattopinnan yläpuolelle sijoittuvat kasvillisuuspisteet, kuten kattojen ylle lankeavat puustot ja oksistot. Tuotetulle aineistolle tehtiin kattavat aurinkoenergian luotettavuus- ja soveltuvuustarkastelut. Aurinkoenergia- analyysin laatu on suoraan verrannollinen laserpistepilven tiheyteen ja laatuun. Aurinkoenergia- analyysissä käytetty laserkeilausaineisto oli laadultaan pääsääntöisesti tyydyttävä. Rakennuspolygonien sisälle osui kuitenkin paikoitellen niin vähän laserkeilauspisteitä, että rakennusten mallinnuksen, Sky View Factorin laskemisen ja aurinkoenergia- analyysin tuottamisen laatu heikkeni. Käytetyn laserkeilausaineiston pistepilven tiheys on 0,56-0,86 pistettä/m 2. Vertailuksi mainittakoon, että esimerkiksi Vantaan kaupungin tuottaman laserpistepilven tiheys on 4 pistettä/m 2, Espoon kaupungin vastaavan 10 pistettä/m 2 ja Helsingin kaupungin 20 pistettä/m 2 [19]. Luotettavuusluku Tarkastelussa jokaiselle rakennukselle laskettiin luotettavuusluku. Luotettavuusluku kertoo, montako laserkeilauspistettä kunkin rakennuksen 14
15 kattopinnalle osuu ja kuinka raskaasti kattopintaa on jouduttu mallintamaan matemaattisin menetelmin, mitkä tuottavat epävarmuutta aurinkoenergia- analyysiin (Kuva 9). Luotettavuusluku ilmoitetaan laserkeilauspisteiden peittoalueen ja katon konaispinta- alan suhdelukuna. Luotettavuusluku ilmaistaan siten asteikolla %. Kuva 9. Luotettavuusluvun määritys. Otoskuvan rakennusten kattopinnoille osuneen laserpistepilven tiheys kattopinta- alaan suhteutettuna %. Soveltuvuusluku Luotettavuusluvun lisäksi kullekin rakennukselle määritettiin soveltuvuusluku. Soveltuvuusluku kuvaa rakennuksen kattopinnan soveltuvuutta aurinkoenergian tuotantoon. Soveltuvuusluku ilmaisee aurinkoenergian tuotantoon soveltuvan kattopinta- alan katon kokonaispinta- alan suhteen. Soveltuvuusluku ilmaistaan siten asteikolla %. 15
16 Kuntien alueiden aurinkoenergiapotentiaali Tuotetun aurinkoenergia- analyysin perusteella selvitettiin kunkin kunnan jokaisen rakennuksen aurinkoenergian vuosi- ja kuukausitason tuotantopotentiaali (KWh/rakennus) eriteltynä aurinkosähköksi ja lämmöksi. Aurinkoenergian tuotantopotentiaali on visualisoitu kahteen karttaan, aurinkoenergiakarttaan ja soveltuvuuskarttaan. Aurinkoenergiakartta sisältää tiedon kattopinnalle tulevan aurinkon määrästä kattopinta- alayksikköä kohden (Kuva 10). Kartta sisältää legendan, jossa kullekin kattopinnan aurinkoenergian määrää kuvaavalle värisävylle on osoitettu vuosittaisen aurinkoenergian määrä, jonka yksikkö on kwh/a. Karttaa luetaan seuraavasti: mitä kirkkaampi väri (keltainen) kattopinnalla on, sitä enemmän aurinkoenergiaa kattopinnalla voi tuottaa. Tummempi väri (punainen) puolestaan indikoi aurinkoenergian tuotannolle epäsuotuisista varjostuksista tai muista tuotantoon vaikuttavista tekijöistä. Kuva 10. Esimerkkiotos aurinkoenergiakartasta liitettynä pohjakarttaan. Aurinkoenergian potentiaaliselvitys Kotka, Hamina, Virolahti, Miehikkälä 16
17 Kotkan kaupunki Kokonaispotentiaali Kotkan kaupungin alueen kaikkien rakennusten kattopintojen aurinkoenergian jakauma osoittaa, että kattopintojen energiajakauma on painottunut oikealle; yleisimmän aurinkoenergiamäärän neliötä kohden ollessa 915 kwh/m 2 /a (Kuva 11). Jakauman perusteella kattopinta- alat jaettiin aurinkoenergian tuottavuutensa perusteella kolmeen luokkaan: hyvä; aurinkosäteily >900 kwh/m 2 /a tyydyttävä; aurinkosäteily kwh/m 2 /a välttävä; aurinkosäteily <750kWh/m 2 /a Kuva 11. Aurinkoenergian jakauma kattopinta- alan funktiona. Kuvassa 12 on luokiteltu kaikkien Kotkan kaupungin alueella sijaitsevien rakennusten kattopinnat hyvin, tyydyttävästi ja huonosti aurinkoenergian tuotantoon soveltuviksi. Aurinkosähkön tuotannon hyötysuhteeksi on arvioitu 15 % ja aurinkolämmön hyötysuhteeksi 40%. Hyötysuhteilla auringonsäteilyjakaumasta on laskettu aurinkosähkön ja lämmön kokonaistuotantopotentiaali ja teknistaloudellisesti tuotettavissa oleva potentiaali. 17
18 Kuva 12. Kotkan kaupungin alueen kattopintojen auringonsäteilyn vuotuinen kokonaissumma ja aurinkoenergian vuotuinen tuotantopotentiaali. Kotkan kaupungin alueen rakennusten vuotuinen aurinkosäteilymäärä on 3400 GWh. Kotkan kaupungin alueen kattopintojen aurinkosähkön tuotannon vuotuinen kokonaispotentiaali on 333 GWh ja aurinkolämmön tuotannon vuotuinen kokonaispotentiaali on 890 GWh. Teknistaloudellisesti toteutettavissa oleva potentiaali Kotkan kaupungin alueen kattopinnoista 22 % on kuvan 11 säteilyjakauman perusteella luokiteltu hyvin aurinkoenergian tuotantoon soveltuvaksi. Tällä kattopinta- alalla voidaan tuottaa hieman yli 31 % aurinkoenergian kokonaispotentiaalista. Hyvän alueen aurinkosähkön vuositason tuotantopotentiaali on 158 GWh, joka vastaa Kotkan Hovinsaaren voimalaitoksen vuotuista sähkön tuotantoa [20]. Hyvän alueen aurinkolämmön vuositason tuotantopotentiaali on 420 GWh, joka vastaa noin 150 % Hovinsaaren voimalaitoksen vuotuisesta lämmön tuotannosta [20]. 18
19 Haminan kaupunki Kokonaispotentiaali Haminan kaupungin alueen kaikkien rakennusten kattopintojen aurinkoenergian jakauma osoittaa, että kattopintojen energiajakauma on painottunut oikealle; yleisimmän aurinkoenergiamäärän neliötä kohden ollessa 925 kwh/m 2 /a (Kuva 13). Jakauman perusteella kattopinta- alat jaettiin aurinkoenergian tuottavuutensa perusteella kolmeen luokkaan: hyvä; aurinkosäteily >900 kwh/m 2 /a tyydyttävä; aurinkosäteily kwh/m 2 /a välttävä; aurinkosäteily <750kWh/m 2 /a Kuva 13. Aurinkoenergian jakauma Haminan rakennusten kattopinta- alan funktiona. Kuvassa 14 on luokiteltu kaikkien Haminan kaupungin alueella sijaitsevien rakennusten kattopinnat hyvin, tyydyttävästi ja huonosti aurinkoenergian tuotantoon soveltuviksi. Aurinkosähkön tuotannon hyötysuhteeksi on arvioitu 15 % ja aurinkolämmön hyötysuhteeksi 40%. Hyötysuhteilla auringonsäteilyjakaumasta on laskettu aurinkosähkön ja lämmön kokonaistuotantopotentiaali ja teknistaloudellisesti tuotettavissa oleva potentiaali. 19
20 Kuva 14. Haminan kaupungin alueen kattopintojen auringonsäteilyn vuotuinen kokonaissumma ja aurinkoenergian vuotuinen tuotantopotentiaali. Haminan kaupungin alueen rakennusten vuotuinen aurinkosäteilymäärä on 2220 GWh. Haminan kaupungin alueen kattopintojen aurinkosähkön tuotannon vuotuinen kokonaispotentiaali on 333 GWh ja aurinkolämmön tuotannon vuotuinen kokonaispotentiaali on 890 GWh. Teknistaloudellisesti toteutettavissa oleva potentiaali Haminan kaupungin alueen kattopinnoista 19 % on kuvan 13 säteilyjakauman perusteella luokiteltu hyvin aurinkoenergian tuotantoon soveltuvaksi. Tällä kattopinta- alalla voidaan tuottaa 27 % Haminan kaupungin aurinkosähkön kokonaispotentiaalista. Hyvän alueen aurinkosähkön vuositason tuotantopotentiaali on 89 GWh, joka vastaa noin 82 % Haminan Energian verkkoalueen sähköenergian vuosimyynnistä.[21]. Hyvän alueen aurinkolämmön vuositason tuotantopotentiaali on 238 GWh, joka vastaa 955 % Haminan Energian vuoden 2013 kaukolämmön tuotannosta [21]. 20
21 Virolahden kunta Kokonaispotentiaali Virolahden kunnan alueen kaikkien rakennusten kattopintojen aurinkoenergian jakauma osoittaa, että kattopintojen energiajakauma on painottunut oikealle; yleisimmän aurinkoenergiamäärän neliötä kohden ollessa 945 kwh/m 2 /a (Kuva 15). Jakauman perusteella kattopinta- alat jaettiin aurinkoenergian tuottavuutensa perusteella kolmeen luokkaan: hyvä; aurinkosäteily >900 kwh/m 2 /a tyydyttävä; aurinkosäteily kwh/m 2 /a välttävä; aurinkosäteily <750kWh/m 2 /a Kuva 15. Aurinkoenergian jakauma Virolahden rakennusten kattopinta- alan funktiona. Kuvassa 16 on luokiteltu kaikkien Virolahden kunnan alueella sijaitsevien rakennusten kattopinnat hyvin, tyydyttävästi ja huonosti aurinkoenergian tuotantoon soveltuviksi. Aurinkosähkön tuotannon hyötysuhteeksi on arvioitu 15 % ja aurinkolämmön hyötysuhteeksi 40%. Hyötysuhteilla auringonsäteilyjakaumasta on laskettu aurinkosähkön ja lämmön kokonaistuotantopotentiaali ja teknistaloudellisesti tuotettavissa oleva potentiaali. 21
22 Kuva 16. Virolahden kunnan alueen kattopintojen auringonsäteilyn vuotuinen kokonaissumma ja aurinkoenergian vuotuinen tuotantopotentiaali. Virolahden kunnan alueen rakennusten vuotuinen aurinkosäteilymäärä on 142 GWh. Virolahden kunnan alueen kattopintojen aurinkosähkön tuotannon vuotuinen kokonaispotentiaali on 21 GWh ja aurinkolämmön tuotannon vuotuinen kokonaispotentiaali on 57 GWh. Teknistaloudellisesti toteutettavissa oleva potentiaali Virolahden kunnan alueen kattopinnoista 14 % on kuvan 15 säteilyjakauman perusteella luokiteltu hyvin aurinkoenergian tuotantoon soveltuvaksi. Tällä kattopinta- alalla voidaan tuottaa hieman yli 22 % Virolahden kunnan aurinkosähkön kokonaispotentiaalista. Haminan energia rakentaa Virolahdelle vuoden 2015 aikana biokaasulaitoksen, jonka verkkoonsyöttökapasiteetti on noin. 10 GWh [22]. Noin 50 % biokaasun energiasisällöstä voidaan muuttaa sähköenergiaksi ja 40 % lämpöenergiaksi vastapainevoimalaitoksessa. Virolahden kunnan alueen kattopintojen hyvän alueen aurinkosähkön vuositason tuotantopotentiaali on hieman alle 5 GWh, joka vastaa melko tarkasti biokaasulaitoksen tuottaman kaasun sähköenergian tuotantopotentiaalia kuvitteellisessa vastapainevoimalaitoksessa. Hyvän alueen aurinkolämmön vuositason tuotantopotentiaali on 13 GWh, joka vastaa yli 300 % Virolahdelle rakennettavan biokaasulaitoksen lämpöenergian tuotantopotentiaalista vastapainevoimalaitoksessa. 22
Aurinkoenergiapotentiaaliselvitys
Sun Energia Oy Otaniementie 19 B 02150, Espoo E- Mail: info@sunenergia.com Web: www.sunenergia.com Aurinkoenergiapotentiaaliselvitys Tampereen kaupungin sekä Kangasalan ja Lempäälän kuntien alueilta 23.3.2016
LisätiedotTornio 24.5.2012 RAMK Petri Kuisma
Tornio 24.5.2012 RAMK Petri Kuisma Sisältö Aurinko Miten aurinkoenergiaa hyödynnetään? Aurinkosähkö ja lämpö Laitteet Esimerkkejä Miksi aurinkoenergiaa? N. 5 miljardia vuotta vanha, fuusioreaktiolla toimiva
LisätiedotAurinkosähkö kotitaloudessa
Aurinkosähkö kotitaloudessa 24.3.205 Espoo ja 26.3.2015 Vantaa Markku Tahkokorpi, Utuapu Oy Aurinkoteknillinen yhdistys ry Suomen Lähienergialiitto ry Esityksen rakenne Yleistä aurinkoenergiasta Aurinkosähkö
LisätiedotAurinkosähköä Suomeen. Jero Ahola LUT Energia 26.9.2012
Aurinkosähköä Suomeen Jero Ahola LUT Energia 26.9.2012 Esitelmän sisältö I. Johdantoa energian tuotantoon II. Aurinkoenergiajärjestelmien tekniikkaa III. Aurinkosähkö Suomessa IV. Yhteenveto I. Johdantoa
LisätiedotUudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku
Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan
LisätiedotEnergia-ilta: Keuruu, Saarijärvi ja Äänekoski. Yritys
Energia-ilta: Keuruu, Saarijärvi ja Äänekoski Yritys Solartukku Oy on aurinkoenergiaan erikoistunut 2009 perustettu yritys, jolla on toimitilat ja varasto Keuruulla. Ydintoimintaamme ovat aurinkolämpöja
LisätiedotEnergia- ja ilmastotiekartta 2050 aurinkoenergian osuus
Energia- ja ilmastotiekartta 2050 aurinkoenergian osuus Aurinkoteknillinen yhdistys ry Tominnanjohtaja C.Nyman/Soleco Oy 2.10.2014 Aurinkoteknillinen yhdistys ry 35v Perustettu v 1979 edistämään aurinkoenergian
LisätiedotBiobisnestä Pirkanmaalle Aurinkoenergia. Mikko Tilvis Suomen metsäkeskus
Biobisnestä Pirkanmaalle Aurinkoenergia Mikko Tilvis Suomen metsäkeskus Aurinkoenergia Paikallinen, päästötön ja ilmainen energianlähde Aurinkoenergiaa voi hyödyntää sekä lämmöntuotantoon aurinkokeräimillä,
LisätiedotLähes nollaenergiarakennus (nzeb) käsitteet, tavoitteet ja suuntaviivat kansallisella tasolla
Lähes nollaenergiarakennus (nzeb) käsitteet, tavoitteet ja suuntaviivat kansallisella tasolla 1 FinZEB hankkeen esittely Taustaa Tavoitteet Miten maailmalla Alustavia tuloksia Next steps 2 EPBD Rakennusten
LisätiedotLintuhytin (Hiidenmäen) asemakaavavaiheen aurinkoenergia-analyysi,
Lintuhytin (Hiidenmäen) asemakaavavaiheen aurinkoenergia-analyysi, asemakaava nro 8255 ID 533716 Tekijät: Jari Jokinen Tampereen kaupunki, ECO 2, Projektiasiantuntija Rodrigo Coloma Tampereen kaupunki,
LisätiedotAurinkoenergiailta Joensuu
Aurinkoenergiailta Joensuu 17.3.2016 Uusiutuvan energian mahdollisuudet Uusiutuva energia on Aurinko-, tuuli-, vesi- ja bioenergiaa (Bioenergia: puuperäiset polttoaineet, peltobiomassat, biokaasu) Maalämpöä
LisätiedotLämpöpumput ja aurinko energianlähteinä Energiaehtoo
Lämpöpumput ja aurinko energianlähteinä Energiaehtoo 5.10.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Energianeuvonta Keski-Suomessa Energianeuvontaa tarjotaan
LisätiedotBiobisnestä Pirkanmaalle Aurinkoenergia. Juha Hiitelä Suomen metsäkeskus
Biobisnestä Pirkanmaalle Aurinkoenergia Juha Hiitelä Suomen metsäkeskus Aurinkoenergia Paikallinen, päästötön ja ilmainen energianlähde Aurinkoenergiaa voi hyödyntää sekä lämmöntuotantoon aurinkokeräimillä,
LisätiedotNaps Systems Oy. Näkökulma aurinkoatlaksen merkityksestä järjestelmätoimittajalle. TkT Mikko Juntunen, Teknologiajohtaja
1 Naps Systems Oy Näkökulma aurinkoatlaksen merkityksestä järjestelmätoimittajalle TkT Mikko Juntunen, Teknologiajohtaja Copyright Naps Systems, Inc. 2013 2 Naps Systems lyhyesti Suomalainen, yksityisomistuksessa
LisätiedotAurinkoenergia Suomessa
Tampere Aurinkoenergia Suomessa 05.10.2016 Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy Aurinkoteknillinen yhdistys Ry Aurinkoenergian termit Aurinkolämpö (ST) Aurinkokeräin Tuottaa lämpöä Lämpöenergia, käyttövesi,
LisätiedotKORPELA ENERGIA OSTAA AURINKOSÄHKÖÄ
KORPELA ENERGIA OSTAA AURINKOSÄHKÖÄ Ostamme ylijäämäsähkösi markkinahintaan Kuva: Aurinkovirta Korpelan Energia ostohyvitys Aloimme ostaa aurinkosähkön ylijäämää joulukuussa 2017 pientuottajilta. Syyt
LisätiedotUusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen
Aurinko Maalämpö Kaasu Lämpöpumput Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Kaasulämmityksessä voidaan hyödyntää uusiutuvaa energiaa käyttämällä biokaasua tai yhdistämällä lämmitysjärjestelmään
LisätiedotAurinkoenergia Suomessa
Aurinkoenergia Suomessa 28.3.2017 Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy Aurinkoteknillinen yhdistys Ry Aurinkoenergian potentiaali Aurinkoenergia on: Ilmaista Rajoittamattomasti Ympäristöystävällinen, päästötön
LisätiedotSähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki
Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin
LisätiedotAURINKOSÄHKÖN HYÖDYNTÄMISMAHDOLLISUUDET SUOMESSA
AURINKOSÄHKÖN HYÖDYNTÄMISMAHDOLLISUUDET SUOMESSA Esityksen sisältö Johdanto aiheeseen Aurinkosähkö Suomen olosuhteissa Lyhyesti tekniikasta Politiikkaa 1 AURINKOSÄHKÖ MAAILMANLAAJUISESTI (1/3) kuva: www.epia.org
LisätiedotAURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA
AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)
LisätiedotRauman uusiutuvan energian kuntakatselmus
Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus Tiivistelmä (alustava) Rejlers Oy KUNTAKATSELMUKSEN PÄÄKOHDAT 1) Selvitetään nykyinen energiantuotanto ja -käyttö 2) Arvioidaan uusiutuvan energian tekninen potentiaali
LisätiedotMikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula. ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi
Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Kymenlaakson energianeuvonta 2012- Energianeuvoja Heikki Rantula 020 615 7449 heikki.rantula@kouvola.fi
LisätiedotAurinkoenergia ja lämmön kausivarastoinnin mahdollisuudet. Vuoden lähienergiaratkaisu -palkinnonjakotilaisuus, Janne Hirvonen
Aurinkoenergia ja lämmön kausivarastoinnin mahdollisuudet, Janne Hirvonen Taustaa Rakennusten energiantarve on 40% EU:n kulutuksesta Energiatehokkuudella merkittävä vaikutus Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi
LisätiedotUusiutuvan energian käyttömahdollisuudet Liikuntakeskus Pajulahdessa
Uusiutuvan energian käyttömahdollisuudet Liikuntakeskus Pajulahdessa Antti Takala 4.6.2014 Esityksen sisältö Tutkimuksen aihe Työn tavoitteet Vesistölämpö Aurinkosähköjärjestelmät Johtopäätökset Työssä
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala.7 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus vesikiertoinen patterilämmitys, kaukolämpö Ilmanvaihtojärjestelmän
LisätiedotTulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014
Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Kaukolämpökytkennät Jorma Heikkinen Sisältö Uusiutuvan energian kytkennät Tarkasteltu pientalon aurinkolämpökytkentä
LisätiedotKAUKOLÄMMITYSJÄRJESTELMIEN KEVENTÄMISMAHDOLLISUUDET MATALAN ENERGIAN KULUTUKSEN ALUEILLA TUTKIMUS
KAUKOLÄMMITYSJÄRJESTELMIEN KEVENTÄMISMAHDOLLISUUDET MATALAN ENERGIAN KULUTUKSEN ALUEILLA TUTKIMUS ESITTELY JA ALUSTAVIA TULOKSIA 16ENN0271-W0001 Harri Muukkonen TAUSTAA Uusiutuvan energian hyödyntämiseen
LisätiedotJyväskylän energiatase 2014
Jyväskylän energiatase 2014 Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 18.2.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus 9 %
LisätiedotMiten kaasuala vastaa uusiin rakentamis ja energiatehokkuusvaatimuksiin? Gasum 13.9.2011 Petri Nikkanen
Miten kaasuala vastaa uusiin rakentamis ja energiatehokkuusvaatimuksiin? Gasum 13.9.2011 Petri Nikkanen TAUSTAA Uusi rakennusmääräyskokoelman osa D3 Rakennusten energiatehokkuus on annettu maaliskuun 30.2011
LisätiedotAurinkolämpöjärjestelmät
Energiaekspertti koulutusilta Aurinkolämpöjärjestelmät 17.11.2015 Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy Energiaekspertti koulutusilta Aurinkolämpöjärjestelmät 1. Aurinkolämpö Suomessa 2. Aurinkolämmön rooli
LisätiedotJyväskylän energiatase 2014
Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus
LisätiedotUudet energiainvestoinnit Etelä-Savossa 7.5.2013. Aurinkokeräimet Jari Varjotie, CEO
Uudet energiainvestoinnit Etelä-Savossa 7.5.2013 Aurinkokeräimet Jari Varjotie, CEO Esityksen sisältö Aurinkoenergia Savosolar keräimet Aurinkolämpöenergiaa maailmalla Aurinkolämpöhankkeita Etelä-Savossa
LisätiedotPORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA. Mikko Ruotsalainen
PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA Skaftkärr Skaftkärr hankkeen tavoitteena on rakentaa Porvooseen uusi energiatehokas 400 hehtaarin suuruinen, vähintään 6000 asukkaan asuinalue. Skaftkärr Koko projekti
Lisätiedot09.10.2012. 03/2010 Viessmann Werke. Aurinkolämmitys Tyypillinen kohde omakotitalo, jossa lisälämmitys auringon avulla. Welcome!
Welcome! VITOSOL Aurinkolämpö mitoitus Seminaari 9.10.2012 Course instructor Jukka Väätänen Viessmann Werke Template 1 05/2011 Viessmann Werke Aurinkolämmitys Tyypillinen kohde omakotitalo, jossa lisälämmitys
LisätiedotAurinkosähkötuotannon mahdollisuudet ja kehityspotentiaali Suomessa
Aurinkosähkötuotannon mahdollisuudet ja kehityspotentiaali Suomessa Energian primäärilähteet 2012 & 2007 - käytämmekö kestäviä energialähteitä? 2007 2012 Yhteensä Öljy (tuonti fossiili) 24 24% 92 TWh Hiili
LisätiedotKiinteistöjen lämmitystapamuutosselvitykset
Kiinteistöjen lämmitystapamuutosselvitykset -yhteenveto Etelä-Kymenlaakson Uusiutuvan energian kuntakatselmus - projekti 12/2014 Koonneet: Hannu Sarvelainen Erja Tuliniemi Johdanto Selvitystyöt lämmitystapamuutoksista
LisätiedotENERGIAMURROS. Lyhyt katsaus energiatulevaisuuteen. Olli Pyrhönen LUT ENERGIA
ENERGIAMURROS Lyhyt katsaus energiatulevaisuuteen Olli Pyrhönen LUT ENERGIA ESITTELY Sähkötekniikan diplomi-insinööri, LUT 1990 - Vaihto-opiskelijana Aachenin teknillisessä korkeakoulussa 1988-1989 - Diplomityö
LisätiedotSähköntuotanto ja ilmastonmuutoksen hillintä haasteet tuotannolle, jakelulle ja varastoinnille
Sähköntuotanto ja ilmastonmuutoksen hillintä haasteet tuotannolle, jakelulle ja varastoinnille Seppo Valkealahti Electrical Energy Engineering Tampere University seppo.valkealahti@tuni.fi 1 Energian kokonaisvaranto
LisätiedotÄänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Äänekosken energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Äänekosken energiatase 2010 Öljy 530 GWh Turve 145 GWh Teollisuus 4040 GWh Sähkö 20 % Prosessilämpö 80 % 2 Mustalipeä 2500 GWh Kiinteät
LisätiedotHankintaohjeita taloyhtiöille
Hankintaohjeita taloyhtiöille Aurinkoenergia taloyhtiössä voi tarkoittaa sekä aurinkolämmön että sähkön tuotantoa. Taloyhtiössä voi tuottaa aurinkosähköä eri tavoin ja/tai hyödyntää aurinkolämpöä käyttöveden
LisätiedotOPAS: OMAKOTITALOT JA VAPAA-AJAN ASUNNOT. Opas aurinkosähkön hyödyntämiseen
OPAS: OMAKOTITALOT JA VAPAA-AJAN ASUNNOT Opas aurinkosähkön hyödyntämiseen Tarjoamamme aurinkosähköjärjestelmä on toimintavarma ja sinun kannaltasi vaivaton. Aurinko tarjoaa loputtomasti energiaa me tarjoamme
LisätiedotKannattava aurinkosähköinvestointi
Kannattava aurinkosähköinvestointi -aurinkosähköjärjestelmästä yleisesti -mitoittamisesta kannattavuuden kannalta -aurinkoenergia kilpailukyvystä Mikko Nurhonen, ProAgria Etelä-Savo p. 043-824 9498 senttiä
LisätiedotENEGIATEHOKKUUSsopimukset. Autoalan toimenpideohjelma
ENEGIATEHOKKUUSsopimukset 2017 2025 Autoalan toimenpideohjelma 1 Sisällys AUTOALAN TOIMENPIDEOHJELMA 2017 Johdanto Liittymistilanne Liittyneiden määrä Liittyneiden energiankäyttö Energiatehokkuustoimenpiteet
LisätiedotAurinkolämpöreferenssejä aluelämmityskohteisiin Kansallinen cleantech-investointifoorumi
Aurinkolämpöreferenssejä aluelämmityskohteisiin Kansallinen cleantech-investointifoorumi 11.4.2013 Jari Varjotie, CEO Uusi innovatiivinen konsepti energian tuottamiseen SAVOSOLAR kokoalumiininen direct
LisätiedotJämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima
LisätiedotNaps Systems Group. Aurinko, ehtymätön energialähde. Jukka Nieminen Naps Systems Oy
Aurinko, ehtymätön energialähde Jukka Nieminen Naps Systems Oy Aurinko energianlähteenä Maapallolle tuleva säteilyteho 170 000 TW! Teho on noin 20.000 kertaa koko maapallon teollisuuden ja lämmityksen
LisätiedotAurinko lämmittää Kotitalouksia ja energiantuottajia Keski-Suomen Energiapäivä
Aurinko lämmittää Kotitalouksia ja energiantuottajia Keski-Suomen Energiapäivä 2016 17.2.2016 Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy Aurinkoenergian potentiaali Aurinkoenergia on: Ilmaista Rajoittamattomasti
Lisätiedot24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1
24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1 UUSIA OHJEITA, OPPAITA JA STANDARDEJA KAASULÄMMITYS JA UUSIUTUVA ENERGIA JOKO KAASULÄMPÖPUMPPU TULEE? 24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 2 Ajankohtaista: Ympäristöministeriö:
LisätiedotAlue-energiamalli. Ratkaisuja alueiden energiasuunnitteluun
Alue-energiamalli Ratkaisuja alueiden energiasuunnitteluun Lähes puolet Uudenmaan kasvihuonepäästöistä aiheutuu rakennuksista Uudenmaan liitto 3 4 5 Energiaverkot keskitetty Hajautettu tuotanto hajautettu
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2012 1 (6) Ympäristölautakunta Ypst/1 02.10.2012
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2012 1 (6) 284 Lausunto valtuustoaloitteesta, joka koskee aurinkosähkön edistämistä kaupungissamme HEL 2012-009032 T 00 00 03 Päätös Asia tulisi käsitellä kokouksessa 2.10.2012
LisätiedotFInZEB- laskentatuloksia Asuinkerrostalo ja toimistotalo
FInZEB- laskentatuloksia Asuinkerrostalo ja toimistotalo Erja Reinikainen, Granlund Oy FInZEB- työpaja 1 Laskentatarkastelujen tavoileet Tyyppirakennukset Herkkyystarkastelut eri asioiden vaikutuksesta
Lisätiedot0 ENERGIA MAHDOLLISTA TÄNÄPÄIVÄNÄ EIKÄ VASTA VUONNA 2020 ALLAN MUSTONEN INSINÖÖRITOIMISTO MUSTONEN OY
0 ENERGIA MAHDOLLISTA TÄNÄPÄIVÄNÄ EIKÄ VASTA VUONNA 2020 ALLAN MUSTONEN INSINÖÖRITOIMISTO MUSTONEN OY MIKÄ ON NOLLA-ENERGIA Energialähteen perusteella (Net zero source energy use) Rakennus tuottaa vuodessa
LisätiedotAurinkoenergia osana Vuores-talon energiaratkaisua
Aurinkoenergia osana Vuores-talon energiaratkaisua VUORES-TALO VUORES-TALO VAIHE 2 VAIHE 1 2013 RAKENNUTTAJAN TAVOITTEET LIITTYEN ENERGIATEHOKKUUTEEN 1. Rakentaa energialuokan A 2007 rakennus. 2. Täyttää
LisätiedotSun Zeb laskentatuloksia ja muita havaintoja. FinnZEB workshop 18.9.2014 Jari Shemeikka, tiimipäällikkö VTT
Sun Zeb laskentatuloksia ja muita havaintoja FinnZEB workshop 18.9.2014 Jari Shemeikka, tiimipäällikkö VTT 0-ENERGIARAKENTAMISEN HAASTEET KAUPUNGISSA Miten käy vuoden 2018 jälkeen perusteellisesti kunnostettaville
LisätiedotKESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014
KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014 3.3.2015 Anna-Mari Pirttinen 020 799 2219 anna-mari.pirttinen@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 1.1. Energiankulutus
LisätiedotYhteenveto kaukolämmön ja maalämmön lämmitysjärjestelmävertailusta ONE1 Oy 6.5.2015
Yhteenveto kaukolämmön ja maalämmön lämmitysjärjestelmävertailusta ONE1 Oy 6.5.215 Sisällys 1. Johdanto... 1 2. Tyyppirakennukset... 1 3. Laskenta... 2 4.1 Uusi pientalo... 3 4.2 Vanha pientalo... 4 4.3
LisätiedotSuomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä
TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Suomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä Hiilineutraali Korkeasaari 9.2.2016 Antti Knuuti, VTT 040 687 9865, antti.knuuti@vtt.fi
LisätiedotEnergian tuotanto ja käyttö
Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä
LisätiedotSatmatic aurinkoenergiajärjestelmät. Innovatiivinen ja älykäs aurinkoenergia. Solar Forum 12.05.2011. Satmatic Oy
Satmatic aurinkoenergiajärjestelmät Innovatiivinen ja älykäs aurinkoenergia Solar Forum 12.05.2011 Satmatic Oy Satmatic on suomalainen sähkö- ja automaatiotalo Satmatic in osakekannan omistaa pörssiyhtiö
LisätiedotAurinkoenergia Suomessa
Aurinkoenergia Suomessa Aurinkolämmitys on ennen kaikkea vesilämmitys Aurinkoenergia Suomessa Suomessa saadaan auringonsäteilyä yleisesti luultua enemmän. Kesällä säteilyä Suomessa saadaan pitkistä päivistä
LisätiedotLaukaan energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Laukaan energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Laukaan energiatase 2010 Öljy 354 GWh Puu 81 GWh Teollisuus 76 GWh Sähkö 55 % Prosessilämpö 45 % Rakennusten lämmitys 245 GWh Kaukolämpö
LisätiedotVesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 8.0 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Vesikiertoinen
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 58 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Kaukolämö ja vesikiertoinen lattialämmitys. Ilmanvaihtojärjestelmän
LisätiedotKotkan kantasataman uusiutuvan energian hyödyntämisen selvitys aurinkosähkön käytöstä jäähdytykseen. Uusiutuvan energian kuntakatselmus - Kotka
Kotkan kantasataman uusiutuvan energian hyödyntämisen selvitys aurinkosähkön käytöstä jäähdytykseen Uusiutuvan energian kuntakatselmus - Kotka KYAMK Hannu Sarvelainen VTT Mari Sepponen, Kari Sipilä 12/21
Lisätiedot5/13 Ympäristöministeriön asetus
5/13 Ympäristöministeriön asetus rakennusten energiatehokkuudesta annetun ympäristöministeriön asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 2013 Ympäristöministeriön päätöksen mukaisesti
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 564 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Vesikiertoiset radiaattorit 60/0 C Ilmanvaihtojärjestelmän
LisätiedotENERGIATEHOKKAAN KORJAUSRAKENTAMISEN KOMPASTUSKIVET. Antti Lakka 10.2.2015
ENERGIATEHOKKAAN KORJAUSRAKENTAMISEN KOMPASTUSKIVET Antti Lakka 10.2.2015 KOUKKUNIEMEN VANHAINKOTI KOUKKUNIEMEN JUKOLA 2012 2013 KOUKKUNIEMEN IMPIVAARA 2012 2013 KOUKKUNIEMEN JUKOLA JA IMPIVAARA Asukaspaikkoja
LisätiedotATY AURINKOSEMINAARI 2014 2.10.2014. Katsaus OKT- ja rivi-/kerrostalo ratkaisuista suomen tasolla. Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy
ATY AURINKOSEMINAARI 2014 2.10.2014 Katsaus OKT- ja rivi-/kerrostalo ratkaisuista suomen tasolla Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy Aurinkoenergian potentiaali Aurinkoenergia on: Ilmaista Rajoittamattomasti
LisätiedotTulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014
Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Elinkaariarvio pientalojen kaukolämpöratkaisuille Sirje Vares Sisältö Elinkaariarvio ja hiilijalanjälki Rakennuksen
LisätiedotOur mission is to bring the products, services and the up-to-date knowledge about solar energy to everyone and to boost the solar markets to a new
Solar Arena Our mission is to bring the products, services and the up-to-date knowledge about solar energy to everyone and to boost the solar markets to a new era Solar Arena Mikä? Aurinkoenergian online-markkinointityöväline
LisätiedotAurinkoenergia mahdollisuutena
Aurinkoenergia mahdollisuutena Järkivihreä uusiutuva energia Forssa, 31.10.2013 Markku Tahkokorpi Aurinkoteknillinen yhdistys ry Utuapu Oy Esityksen rakenne Yleistä aurinkoenergiasta Energiapotentiaali
LisätiedotAurinkoenergia Lopullinen ratkaisu
FINNBUILD MESSUJEN AURINKOSEMINAARI 9.10.2012 Jari Varjotie, CEO Aurinkoenergia Lopullinen ratkaisu Joka vuosi yli 1,080,000,000 TWh energiaa säteilee maapallolle auringosta 60,000 kertaa maailman sähköntarve.
LisätiedotYksikkö 2011 2012 2013
KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2013 22.4.2014 Kari Iltola 020 799 2217 kari.iltola@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 1 1.1. Energiankulutus 2013...
LisätiedotLämpöä tuulivoimasta ja auringosta. Esa.Eklund@KodinEnergia.fi. Kodin vihreä energia Oy 30.8.2012
Lämpöä tuulivoimasta ja auringosta 30.8.2012 Esa.Eklund@KodinEnergia.fi Kodin vihreä energia Oy Mitä tuulivoimala tekee Tuulivoimala muuttaa tuulessa olevan liikeenergian sähköenergiaksi. Tuulesta saatava
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 690 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Öljykattila/vesiradiaattori Ilmanvaihtojärjestelmän
LisätiedotUusiutuva energia energiakatselmuksissa
Uusiutuva energia energiakatselmuksissa 24.1.2017 Juha Toivanen, Energiavirasto Energiakatselmustoiminta Suomessa Suuren yrityksen energiakatselmus Vapaaehtoinen katselmustoiminta 2 Suuren yrityksen energiakatselmukset
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 27/2012 1 (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Ykp/1 02.10.2012
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/2012 1 (5) 331 Kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunto valtuustoaloitteesta aurinkosähkön edistämisestä HEL 2012-009032 T 00 00 03 Päätös päätti antaa kaupunginhallitukselle
LisätiedotKeski-Suomen energiatase 2016
Keski-Suomen energiatase 216 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 216 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus
LisätiedotAurinkoenergian mahdollisuudet maatilalla Pihtauspäivä, Pori 18.3.2013
Aurinkoenergian mahdollisuudet maatilalla Pihtauspäivä, Pori 18.3.2013 Sakari Aalto, Ulvila Aurinkoteknillinen yhdistys ry 18.3.2013 Sakari Aalto, ATY 1 Aurinkotalo Aalto m. 1983 Lämpökytkennät 1. Lämmöntuotto:
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskennallinen ostoenergiankulutus ja energiatehokkuuden vertailuluku (E-luku) Lämmitetty nettoala 7,9 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Poistoilmalämpöpumppu,
LisätiedotTeollisuuden säästöpotentiaalit Säästöpotentiaalit - Pk-teollisuus 1
Teollisuuden säästöpotentiaalit 2011-2016 2017 Säästöpotentiaalit - Pk-teollisuus 1 Säästöpotentiaali 2011-2016 Pk-teollisuus, alle 10 GWh/a (54 kohdetta) Nykyinen kulutus TEOLLISUUS, Energiankäyttö
LisätiedotLämpöilta taloyhtiöille. Tarmo. 30.9. 2013 Wivi Lönn Sali. Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut
Lämpöilta taloyhtiöille Tarmo 30.9. 2013 Wivi Lönn Sali Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto Talon koon (energiankulutuksen määrän)
LisätiedotEnergia-alan näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Kalajokilaakson suurhankeseminaari
Energia-alan näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Kalajokilaakson suurhankeseminaari 15.9.2017 Viimeiset 10 vuotta ovat olleet isoa energia-alan muutosta Muutos on ollut politiikkavetoista ja pääajurit
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 9 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Kaukolämpö, vesikiertoinen lattialämmitys Ilmanvaihtojärjestelmän
LisätiedotLUONNOS ENERGIATODISTUS. kwh E /(m 2 vuosi) energiatehokkuuden vertailuluku eli E-luku
LUONNOS 6.9.07 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: Energiatehokkuusluokka A B C D E F G Rakennuksen
LisätiedotSuomen aurinkoenergiapotentiaali & ennustaminen ISY kevätseminaari, ABB 27.3.2015
Suomen aurinkoenergiapotentiaali & ennustaminen ISY kevätseminaari, ABB 27.3.2015 Jenni Latikka Ilmatieteen laitos FMI s Mission (as stated by the Finnish law) FMI runs it s services to meet especially
LisätiedotKeski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa
LisätiedotTiivis, Tehokas, Tutkittu. Projektipäällikkö
Tiivis, Tehokas, Tutkittu Timo Mantila Projektipäällikkö Tiivis, Tehokas, Tutkittu Suvilahden energiaomavarainen asuntoalue Tutkimuskohde Teirinkatu 1 A ja B Tutkimussuunnitelma Timo Mantila 15.4.2010
LisätiedotUusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011
Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011 Miksi uudistus? Ilmastotavoitteet Rakennuskannan pitkäaikaiset vaikutukset Taloudellisuus ja kustannustehokkuus Osa jatkumoa
LisätiedotEnergia, ilmasto ja ympäristö
Energia, ilmasto ja ympäristö Konsultit 2HPO 1 Hiilidioksidipitoisuuden vaihtelu ilmakehässä Lähde: IPCC ja VNK 2 Maailman kasvihuonepäästöt Lähde: Baumert, K. A. ja VNK 3 Maailman kasvihuonepäästöjen
LisätiedotValtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa
Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet
LisätiedotMAANALAINEN KAUPUNKIMALLI. Aleksin huoltotunneli
MAANALAINEN KAUPUNKIMALLI Aleksin huoltotunneli Maanalainen kaupunkimalli Aleksin huoltotunneli Aleksanterinkadun huoltotunnelin mallinnusprojektin tavoitteena on kehittää menetelmä ja prosessi maanalaisten
LisätiedotAURINKOSÄHKÖÄ TALOYHTIÖILLE
AURINKOSÄHKÖÄ TALOYHTIÖILLE OMAVARAISTA ENERGIANTUOTANTOA EDELLÄKÄVIJÖILLE Energiantuotanto hajautuu, jolloin myös kuluttajista tulee tuottajia. Helen tarjoaa taloyhtiöille laadukkaat aurinkosähköjärjestelmät
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 958. m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Kaukolämpö.Vesikiertoiset lämmityspatterit. Ilmanvaihtojärjestelmän
LisätiedotAurinkopaneelit omalle katollesi. Löydä oma paikkasi auringon alta
Aurinkopaneelit omalle katollesi Löydä oma paikkasi auringon alta Katos vaan aurinko paistaa Tee katostasi aurinkovoimala Omilla aurinkopaneeleilla tuotettu sähkö on uusiutuvaa, ilmaista ja puhdasta energiaa.
LisätiedotUusi. innovaatio. Suomesta. Kierrätä kaikki energiat talteen. hybridivaihtimella
Uusi innovaatio Suomesta Kierrätä kaikki energiat talteen hybridivaihtimella Säästövinkki Älä laske energiaa viemäriin. Asumisen ja kiinteistöjen ilmastopäästöt ovat valtavat! LÄMPÖTASE ASUINKERROSTALOSSA
LisätiedotENERGIATODISTUS. Mika Waltarinkatu 14, Talo A Mika Waltarinkatu Porvoo. Pientalo (Asuinkerrostalot) Uudisrakennusten.
ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Mika Waltarinkatu 4, Talo A Mika Waltarinkatu 4 0600 Porvoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi Rakennuksen käyttötarkoitusluokka. 0 Pientalo (Asuinkerrostalot)
Lisätiedot