Haminan Energia Oy on monipuolinen energia-alan palvelutuotantoon erikoistunut yritys, joka on 100 % Haminan kaupungin omistuksessa.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Haminan Energia Oy on monipuolinen energia-alan palvelutuotantoon erikoistunut yritys, joka on 100 % Haminan kaupungin omistuksessa."

Transkriptio

1 VUOSIKERTOMUS 213

2 SISÄLLYS 3 Haminan Energian vuosi Toimitusjohtajan katsaus 8 Varatoimitusjohtajan katsaus 12 Suomen energiavuosi Energialiiketoiminta 16 Verkostoliiketoiminta 18 Tietohallinto 2 Yhteiskuntavastuu 24 Hallituksen toimintakertomus 26 Hallitus 28 Tilinpäätös 46 Yhteystiedot

3 Haminan Energia Oy on monipuolinen energia-alan palvelutuotantoon erikoistunut yritys, joka on 1 % Haminan kaupungin omistuksessa. Toimintamme selkärangan muodostavat sähkön-, maakaasun-, kaukolämmön ja tiedonsiirtoverkot, niiden ylläpito ja operointi sekä kaukolämmön ja prosessiteolllisuuden erilaisten energiapalveluiden tuotanto. 3

4 4 Yhtiön investoinnit tuulivoimaan, ydinvoimaan ja LNG:hen toteuttavat erinomaisesti EU:n tavoitteita vähentää päästöjä 4 prosenttia vuoteen 23 mennessä.

5 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS KILPAILUKYKYISYYS JA TYÖLLISYYS Varuskuntakaupunki Haminassa on totuttu komentoon: katse oikeaan päin! Nyt on kuitenkin komennettava: katse kilpailukykyyn päin! Energiapolitiikka ja sen onnistuminen ovat tärkeimpiä kilpailukykyisyyden ja työllisyyden edellytyksiä. Parhaillaan rakennetaan EU:ssa ja myös Suomessa tuleville vuosikymmenille energiastrategiaa, joka ratkaisee kilpailukykymme. Haminan seutu on kärsinyt metsäteollisuuden rakennemuutoksesta, ja viime aikoina raskaista konkursseista niin paikallisen tuulivoimatehtaan kuin sahayritysten osalta. Teollinen taantuma iski koko voimalla Suomeen viime vuonna, eivätkä kasvuennusteet alkaneelle vuodelle ole lupaavat. Euroopan talous toipuu toivottua hitaammin, ja Suomen kehitys on vielä valitettavasti paljon hitaampaa. Kilpailukyvyn ja työllisyyden näkökulmasta energiapoliittiset päätökset ja linjaukset olisi korjattava pikaisesti. Tuleviin energiastrategioihin olisi asetettava ilmastopoliittisten tavoitteiden lisäksi myös tavoite kilpailukyvyn turvaamisesta. NYKYISEN ENERGIASTRATEGIAN TULOKSET Ennen vuoden 28 taantumaa laaditut energiastrategiat ja tavoitteet perustuivat olettamukseen, että energian hinnat, etenkin fossiiliset polttoaineet, jatkaisivat kallistumistaan. Oletettiin, että perinteisten energiamuotojen hinnannousu ja saatavuuden vaikeutuminen voisivat synnyttää uusiutuvalle energialle kilpailukykyiset markkinat. Näin saataisiin Eurooppa omavaraisemmaksi, edistettäisiin uusiutuvien energioiden markkinoita ja uusiutuvaan energiaan liittyvää teollisuutta, sekä alennettaisiin energiantuotannosta syntyviä päästöjä. Fossiilisille polttoaineille asettiin korkea verotaso ja luotiin päästökauppajärjestelmä fossiilisten polttoaineiden käytön rajoittamiseksi. Uusiutuvalle energialle asetettiin riittävä tukitaso investointien alkuunsaattamiseen sillä oletuksella, että tuen tarve vähenee hintojen kohotessa. Päästöoikeuksien ja päästökaupan tuli ohjata energiankäyttö vähäpäästöiseen suuntaan. Esimerkiksi tuulivoiman tukitason, 83,5 /MWh, piti olla lähellä tämän hetken markkinasähkön hintatasoa. Energiamarkkinoita haluttiin myös avata enemmän kilpailulle, ja asetettiin monia markkinoiden toimivuuteen tähtääviä uudistuksia. Euroopan unionin tavoitteena on ollut edistää neljää perusvapautta: tavaroiden, pääoman, palveluiden ja ihmisten vapaata liikkuvuutta. Energian vapaata liikkumista kansallisvaltioiden rajojen ylitse on edistetty lisääntyneellä sääntelyllä harmonisoimalla kansallista energiaregulaatiota. Toisin kuitenkin kävi; tuli taloustaantuma, joka ajoi energiankulutuksen lamaan Euroopassa. Vähentynyt energiankulutus on laskenut päästöoikeuksien hinnat ennätyksellisen alas, uusiutuvien energioiden tukipolitiikka veronkorotuksineen on lisännyt huomattavasti yksityisen kulutuksen energiamaksuja sekä teollisuuden kustannuksia. Uusiutuvat energianlähteet, erityisesti tuuli- ja aurinkoenergia, ovat lisääntyneet merkittävästi, mutta monissa maissa kustannukset ovat olleet erittäin korkeat. Esimerkiksi Saksassa kotitalouskuluttajan sähkön hinta on noin 8 % korkeampi kuin Suomessa, ja uusiutuvan energian tuen kustannukset kuluttajille ovat viime vuosina kasvaneet voimakkaasti. Samaan aikaan USA alkoi hyödyntää merkittäviä liuskekaasu- ja öljyvarantojaan. Tämän seurauksena energian hinta USA:ssa laski merkittävästi, ja halpa hiili tunki Euroopan markkinoille syrjäyttäen vähempipäästöisiä tuotantolähteitä. Hiili on meilläkin korvannut kaasua, puuta ja turvetta. Maakaasun asema ja kilpailukyky on noussut Suomessa ja EU-tasolla huolenaiheeksi, sekä energian hintojen noustessa Euroopassa, että kivihiilen syrjäyttäessä muita, puhtaampia polttoaineita. Liuskekaasun laskettua USA:n kaasun hintoja radikaalisti ja muutettua maan omavaraiseksi, on Euroopan kilpailukyky energiassa heikentynyt huomattavasti. Päästöoikeuksien halpa hinta on lisännyt fossiilisen hiilen käyttöä ja lisännyt hiilivoimalainvestointeja. Euroopan heikon taloudellisen tilanteen ja päällekkäisten ohjauskeinojen seurauksena päästöoikeuksien hinnat EU:n päästökauppajärjestelmässä ovat romahtaneet, eikä päästökauppa nykyisellä hintatasolla juuri ohjaa investointeja. Lisäksi monissa maissa on alettu keskustella pääasiassa fossiilisiin polttoaineisiin perustuvan sähköntuotannon tukemisesta erilaisin kapasiteettimekanismein. Niillä varmistettaisiin tarvittavat investoinnit vara- ja säätövoimakapasiteettiin siinä tapauksessa, että investoijat eivät ole markkinaehtoisesti näihin valmiita. Päästökauppajärjestelmään on yritetty tehdä uusia menetelmiä kehityksen kääntämiseksi toivottuun suuntaan, mm. päästöoikeuksien backloading-järjestelyllä. Euroopassa sähkömarkkinat ovat vääristyneet uusiutuvien energioiden runsaan tukipolitiikan johdosta. Uusiutuvan energian teollisuus on vaikeuksissa Aasian vastaavan teollisuuden puristuksessa, ja energiaintensiivinen teollisuus on vaikeuksissa kilpailukykynsä kanssa USA:n ja Aasian markkinoita vastaan. MITEN ON KÄYNYT KILPAILUKYVYN? Euroopan kilpailukyky verrattuna USA:aan on heikentynyt merkittävästi energiasektorilla vuosien välillä. Teollisuuden käyttämän sähkön hintaindeksi noussut EU:ssa 38 % kun taas USA:ssa se on laskenut 4 %. Muidenkin indeksien luvut ovat murhaavia: kaasu teollisuuteen EU +35 %, US 66 %, kotitaloussähkö EU +22 %, US +8 %, kotitalouskaasu EU +45 %, US +3 %! Sama kilpailuaseman heikentyminen on tapahtunut myös Aasian suuntaan. EU:n teollisuuskaasun hinnat ovat nyt keskimäärin kolmin- tai nelinkertaisia verrattuna Yhdysvaltojen, Intian ja Venäjän hintoihin, 12 prosenttia korkeampia verrattuna Kiinaan ja suunnilleen samoja kuin Brasilian hinnat. Japanissa on hinta korkeampi. Halvemmat alueelliset hinnat, jotka johtuvat muun muassa liuskekaasun nopeasta yleistymisestä Yhdysvalloissa ja LNG-kaupan jatkuvasta lisääntymisestä, eivät vielä näy halvempina hintoina Euroopan markkinoilla. Tämä johtuu tiettyjen tuottajamaiden kansallisista tuista, kaupan rajoituksista ja/tai infrastruktuurin rajoituksista, sekä öljynhintaindeksiin sitomisen vaikutuksista. Lisäksi kysynnän kasvu Aasiassa, varsinkin Japanissa Fukushiman ydinonnettomuuden jälkeen, on lisännyt EU:n ja Yhdysvaltojen hintojen välistä eroa. Vuoden 21 syksyllä päätetyt veromuutokset heikentävät kaasua käyttävien asiakkaidemme kilpailukykyä kohtuuttomasti. Maakaasun osalta veron korotus toteutetaan portaittain siten, että veroa nostettiin vuosien 211 ja 213 alussa, ja veroa aiotaan nostaa vielä vuoden 215 alussa. Veroa on tarkoitus nostaa vuoden 21 tasosta (2,1 /MWh) tasosta aina 13,724 tasoon. Yli kuusinkertaiseksi! Sähkön tukkuhinnat alenivat Euroopassa taloustaantuman seurauksena. Hinnat ovat melko alhaiset ja suurin piirtein samalla tasolla Yhdysvaltojen sähkön tukkuhintojen kanssa. Sen sijaan verkkomaksujen ja verojen osuus on nostanut etenkin yksityisen kulutuksen maksamia maksuja. Tämänhetkisillä valuuttakursseilla EU:n teollisuuden sähkön vähittäishinnat ovat Yhdysvaltoihin ja Venäjään verrattuna yli kaksinkertaiset, 2 prosenttia suuremmat kuin Kiinassa mutta 2 prosenttia pienemmät kuin Japanissa. Euroopan Unionissa kuluttajien sähkön ja kaasun hinnat ovat nousseet, ja nousevat edelleen. Vuodesta 28 lähtien sähköverkkojen kustannukset Euroopan Unionin alueella nousivat kotitalouksilla 18,5 prosenttia ja teollisilla käyttäjillä 3 prosenttia. Verot ja maksut nousivat kotitalouksilla 36 prosenttia ja teollisuudella 127 prosenttia ennen vapautuksia.

6 TULEVA ENERGIASTRATEGIA RATKAISEE KILPAILUKYVYN Euroopan komissio julkisti tammikuussa 214 ilmasto- ja energiapolitiikkaa vuosille linjaavan laajan asiakirjapaketin. Siinä esitetään vuodelle 23 EU:n kasvihuonekaasujen sitovaksi vähennystavoitteeksi 4 prosenttia vuoden 199 tasosta, ja uusiutuvalle energialle 27 prosentin sitovaa tavoitetta energian loppukäytöstä EU-tasolla. Tavoitteiden lisäksi siinä on erillisiä esityksiä energian hintaan ja kustannuksiin liittyen, sähkömarkkinoiden tukiviidakon karsimiseksi, liuskekaasun hyödyntämiseksi ja päästökaupan kehittämiseksi. Esityksen keskeisiä lähtökohtia ovat Euroopan kilpailukyky ja energiaturvallisuus yhdessä ilmastotavoitteiden kanssa. Sitova päästötavoite on päätavoite, ja muut tavoitteet on mitoitettu siihen nähden kustannustehokkaasti. Suomen hallitus antoi maaliskuussa 213 eduskunnalle selonteon energia- ja ilmastostrategiasta. Tavoitteena oli varmistaa, että Suomi saavuttaa kaikki vuodelle 22 asetetut tavoitteensa vähentää hiilidioksidipäästöjä, lisätä uusiutuvan energian tuotantoa ja käyttöä, parantaa energiatehokkuutta sekä lisätä liikenteen biopolttoaineiden käyttöä. Parlamentaarinen komitea on parhaillaan laatimassa kansallista tiekarttaa vuoteen 25. Tiekartassa käsitellään vuoteen 25 ulottuvia pitkän aika välin tekijöitä; keskeiset vaihtoehdot 8-95 prosentin päästövähennystavoitteiden saavuttamiseksi, teknologian kehittyminen, biomassan yms. saatavuus ja riittävyys, vaihtoehtojen taloudelliset vaikutukset ja toteuttamisen tuomat mahdollisuudet (esim. cleantech-vienti). Lisäksi on tarkoitus arvioida uusiutuvien energiamuotojen tuomia haasteita sähkömarkkinoille. Niin Suomessa kuin EU:ssa tehtävillä energiapoliittisilla ratkaisuilla on maamme kannalta valtavan suuri merkitys. Tarvitsemme pitkäjänteistä ja ennakoitavaa energiapolitiikkaa teollisuutemme kilpailukyvyn ja investointien, huoltovarmuuden sekä ilmasto- ja ympäristönäkökohtien vuoksi. Tulevien ratkaisujen valmistelussa toivon, että Suomen kilpailukykyyn panostettaisiin, ja varsinkin alueellemme teollisuudelle tärkeän maakaasun verokohtelu kohtuullistettaisiin. Energian liiallinen verotus ja kohonneet verkostojen sääntelyn aiheuttamat kustannukset ovat heikentäneet kilpailukykyämme jo tarpeeksi. Sähkömarkkinoiden avaaminen kilpailulle tulisi tehdä ensin tukkumarkkinoilla ja sen jälkeen vähittäismarkkinoilla. LNG LISÄÄ ALUEEMME KILPAILUKYKYÄ Nesteytetty maakaasu, LNG (Liquefied Natural Gas), tulee muuttamaan kaasumarkkinat ja avaa Itämerelle uuden markkinapaikan. Nesteytetyn maakaasun markkinat ovat muuttuneet dramaattisesti maakaasun uuden tuotantotekniikan, liuskekaasun, seurauksena. Samalla kun kaasun tuotannossa on tapahtunut merkittävä muutos, on sen seurauksena myös LNG-tekniikka ja logistiikka kehittyneet merkittävästi. LNG:n yleistyessä energiamarkkinat monipuolistuvat; asiakkaat hankkivat energiaa eri tuottajilta ja eri lähteistä; tuottajien määrä kasvaa ja maantieteen merkitys vähitellen vähenee LNG-kuljetusten yleistyessä. Tämä lisää energiaturvallisuutta ja tasaa energian hintoja eri alueilla. LNG tulee laskemaan maakaasun hintaa maailmanmarkkinoilla, ja samalla poistamaan maakaasun hinnan öljysidonnaisuuden. Nyt Suomeen tuotava maakaasu tulee putkea pitkin Venäjältä. Kaasuyhtiö Gasum sekä muutamat muut toimijat ovat selvittävät nesteytetyn maakaasun tuonnin aloittamista meritse Suomeen. Gasumin suunnittelema terminaali ja sen yhteyteen rakennettava Baltic-connector-kaasuputki yhdistäisi myös Suomen ja Baltian kaasumarkkinat. Suunnitellut hankkeet monipuolistavat energiamarkkinoita ja tehostavat niiden toimivuutta. Teollisuuden toimintavarmuus poikkeustilanteissa paranisi merkittävästi vaihtoehtoisen raaka-ainelähteen myötä. Tällä olisi myönteinen vaikutus suomalaisen teollisuuden kilpailukykyyn myös Euroopan ulkopuolisilla vientimarkkinoilla. Monipuolinen ja tasapainoinen energian tarjonta, vakaa infrastruktuuri ja vaihtoehtoiset energialähteet lisäävät myös Suomen kiinnostavuutta teollisuuden investointikohteena. Kaasulla ja sen kilpailukyvyllä on suuri merkitys kotitalouksille, sekä Haminan satamalle ja alueemme teollisuudelle. LNG:n avulla turvataan maakaasun kilpailukyky Haminassa, ja samalla kohotetaan huomattavasti kaasun huolto- ja toimitusvarmuutta. EU:n direktiivi vaatii, että Itämeren satamissa on LNG-infrastruktuuri valmis vuoteen 22 mennessä, sekä maantieliikenteelle riittävä määrä LNG- ja tavallisia kaasutankkausasemia. HaminaKotkan Haminan satama on yksi niistä satamista, joissa direktiivin mukainen laivojen tankkaus tulee olla mahdollinen. Haminan Energia Oy on tutkinut LNG-markkinoita jo vuosia, ja LNG-terminaalia on suunniteltu noin vuoden verran. Haminan LNG-terminaali tarjoaa ympäristömyönteisen ja kilpailukykyisen energiavaihtoehdon alueen teollisuudelle sekä maa- ja meriliikenteelle. Terminaali toimii myös varmuusvarastona maakaasuverkostolle, ja nostaa siten maakaasuverkoston huoltovarmuusastetta Suomessa. Haminan LNG-tuontiterminaali luo maakaasumarkkinoille kilpailua ja parantaa siten alueen teollisuuden, mm. Haminan satamaan sijoittuneen kemianteollisuuden kilpailukykyä pitkällä aikavälillä. Korvatessaan öljypohjaisia polttoaineita energianlähteenä alentaa maakaasu teollisuuden ja liikenteen hiukkas- ja hiilidioksidipäästöjä merkittävästi nykyisestä. Laivaliikenteessä LNG:n käyttö on yksi mahdollisuus toteuttaa rikkidirektiivin ja IMO:n päätösten edellyttämiä päästörajoja. EU:n rikkidirektiivin (212/33/EU) ja IMO:n päätösten toteuttaminen edellyttää Itämeren laivaliikenteessä siirtymistä matalarikkisen polttoaineen, LNG:n, biopolttoaineiden tai rikkipesureiden käyttöön vuodesta 215 alkaen. EU:n rikkidirektiivi vaatii myös, että LNG-infrastruktuuri on valmis Itämeren satamissa vuoteen 22 mennessä. HaminaKotkan Haminan satama on yksi niistä paikoista, joissa direktiivin mukainen laivojen bunkraus eli tankkaus tulee mahdollistaa. LNG-hankkeeseen liittyy myös CHP (combined heat & power) voimalaitos Haminan sataman alueelle. Toteutuessaan voimalaitos parantaisi mahdollisuuksia sähkömarkkinoiden hintapiikkien tasoittamiseen. Lisäksi voimalaitos toimisi myös nopeana häiriöreservinä tilanteessa, jossa suuri sähköntuotantoyksikkö laukeaa sähköverkosta. Kyseisten tilanteiden ennakoidaan lisääntyvän tuulivoiman osuuden kasvaessa. Uuden voimalaitoksen huippuvoimakapasiteetti voitaisiin ottaa tarvittaessa käyttöön muutamassa minuutissa. Voimalaitos myös toimittaisi kustannustehokkaasti lämpöenergiaa alueen teollisuuden käyttöön. HAMINAKOTKAN SATAMAAN HAETAAN UUTTA LIIKETOIMINTAA Haminan Energia on mukana Business Mooring -hankkeessa, jolla haetaan HaminaKotkan satamaan uutta, satamasidonnaista liiketoimintaa seudullisten toimijoiden yhteistyönä. Uuden liiketoiminnan etsimisessä perustana ovat sataman edullinen sijainti Kaakkois-Suomessa Venäjän ja EU:n rajalla sekä Venäjän markkinoiden, ja seudulta löytyvän osaamisen tarjoamat hyödyt sijoittuville yrityksille. Myös sataman toimijoiden yhteistyö ja jo tehdyt selvitykset tukevat vahvasti satamasidonnaisen yritystoiminnan lisäämistä. Tavoitteena on vuoteen 22 mennessä luoda yli 2 uutta työpaikkaa niin uuden teollisen toiminnan, kuin nykyisten teollisten toimintojen ja liikenteen vahvistamisen kautta. Yritysten sijoittumisen keskeisimmät tekijät ovat logistiikka ja mahdollisuus laajentaa toimintaa. HaminaKotkan satama kykenee vastaamaan hyvin näihin teollisuuden tarpeisiin Itämeren pohjoisella osalla, Venäjän rajalla. Toimintaa koordinoi Kotkan-Haminan seudun kehittämisyhtiö Cursor Oy. Projektiin osallistuvat HaminaKotkan satama Oy:n lisäksi Haminan ja Kotkan kaupungit, Haminan Energia Oy ja Haminan Vesi Oy. Projektia rahoitetaan kumppaneiden panostuksella sekä EAKR-rahoitteisen rakennemuutoshanke Green-Jobsin avulla. MUITA TÄRKEITÄ YHTEISTYÖHANKKEITA Haminan Energia on ollut mukana RENEWTECH-hankeessa, jonka tarkoituksena on kehittää uusia tuulivoimateknologian kaupallisia sovelluksia yhdessä yritysten kanssa. Hankkeessa ovat olleet mukana Cursor, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Lappeenranta Innovation Oy, Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, NELI (North European Logistics Institute) ja Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto. Olemme olleet myös mukana Kymenlaakson energianeuvonta hankkeessa. Kymenlaaksossa otetaan parhaillaan maakunnan energia- ja ilmastostrategiaa käytäntöön, ja kuluttajien energianeuvonta on siinä osaltaan mukana. Energiankäytön tehostaminen ja uusiutuvien energialähteiden osuuden lisääminen ovat

7 mukana maakunnan strategiassa. Ne ovat myös kuluttajien energianeuvonnan ydinalueita. Hankkeen tavoitteena on lisätä rakentamisen, korjausrakentamisen ja asumisen tehokasta, luotettavaa ja puolueetonta energianeuvontaa alueella yhdistämällä maakunnan energiayhtiöiden ja kuntien rakennusvalvonnan resurssit ja asiantuntemus, lisäämällä yhteistyötä paikallisten asiantuntijoiden kanssa sekä hyödyntämällä tehokkaasti kansallista energianeuvontaverkostoa. Hamina Eco Port -hanke vahvistaa alueen kilpailukykyä ja vetovoimaisuutta vahvemman verkottumisen, yritysten erityisosaamisen esilletuomisen sekä yritysten välisen vuorovaikutuksen ja yhteistyön syventämisen kautta. Alueen erityisosaaminen halutaan tehdä näkyväksi, ja kehittää jo olemassa olevia vahvuuksia sekä parantaa yritysten toimintaedellytyksiä. Haminan satamalla on edessään suuria haasteita ja mahdollisuuksia, joihin vastaaminen edellyttää alueen toimivuuden, palveluiden, turvallisuuden ja markkinoinnin voimakasta kehittämistä. Logistiikkasektori, bioenergia- ja kemian alan yritykset sekä ekotehokkuuden parantaminen ovat Haminan satama-alueen tulevaisuuden kehityksen keskiössä. Elinvoimainen yritysyhteisö, joka tarjoaa uudenlaisia joustavia julkisen ja yksityisen sektorin poikkihallinnollisia palveluratkaisuja, sekä toimii kansainvälisestikin tunnustetusti turvallisesti ja ekotehokkaasti, on kilpailuvaltti, kun uusia toimijoita houkutellaan sijoittumaan alueelle. Yhtenä tavoitteena on ollut kehittää ympäristöystävällistä energiantuotantoa ja sen hyödyntämistä. Tarkoitusta varten perustettiin Kymenlaakson ammattikorkeakouluun tutkimuspäällikön tehtävä. Tutkimuspäällikön tarkoituksena on edistää alan tutkimus- ja kehittämistoimintaa Kymenlaaksossa. Tavoitteena on käynnistää alueen yrityksiä hyödyntäviä niin kansallisia kuin kansainvälisiä tutkimus- ja kehittämishankkeita, ja yhdistää hankkeisiin alan muita tutkimuslaitoksia ja korkeakouluja. TUULIVOIMA VASTATUULESSA KYMENLAAKSOSSA Suomi on asettanut kunnianhimoisen tavoitteen saavuttaa tuulivoimatuotannossa 6 TWh taso vuoteen 22 mennessä. Tuo tavoite tarkoittaa 25 MVA:n kapasiteetin rakentamista. Vuonna 213 tuulivoimatuotanto oli,8 TWh, joten matkaa tavoitteeseen on vielä paljon. Alkuvuonna 213 päivitetyssä energia- ja ilmastostrategiassa tuulivoiman tuotantotavoite vuoteen 225 nostettiin 9 TWh:n. Tuulivoiman rakentaminen on kohdannut monia hallinnollisia esteitä, jotka ovat jarruttaneet haluttua kehitystä. Todellinen rakentamisen este Kymenlaaksoon on tulossa puolustusvoimien edellyttämästä tutkakompensaatiosta. Puolustusvoimien laatima ehdotus Kymenlaakson tutkakompensaatiosta ei ole taloudellisesti toteuttamiskelpoinen. Näyttää siltä, että potentiaalisesta noin 35 voimalan määrästä voitaisiin toteuttaa vain noin 7 voimalaa. Kompensaatiokustannus myös näille mahdollisille voimaloille on kohtuuton. Puolustusvoimien ehdotuksen johdosta kaikki alueen tuulivoimapuistot voivat jäädä toteutumatta. Ellei tähän Puolustusvoimien esitykseen saada poliittista muutosta, kaikkiaan noin 1,4 miljardin euron investoinnit Kymenlaaksossa, noin 9 työvuotta, useiden miljoonien vuosittaiset kiinteistöverot kunnille sekä satojen miljoonien liikevaihto paikallisille yrityksille jäävät toteutumatta. Nämä kaikki tulot ja työmahdollisuudet valuvat muualle Suomeen kymenlaaksolaisten maksaessa kiltisti osuutensa syöttötariffista. Kymenlaakson kannalta kyseessä olisi valtava menetys ja vaikeuttaisi edelleen taloustilannettamme. Sähkön tuotannon kannalta ratkaisu ei ole myöskään hyvä. Hajauttamalla tuulivoiman tuotantoa myös Kaakkois-Suomeen sähkön tuotannon vaihtelut tasaantuisivat valtakunnan verkossa. Kaiken tuotannon keskittäminen Perämeren rannikolle tulee aiheuttamaan suuria tehonvaihteluja ja sen seurauksena kantaverkkoinvestointeja sekä säätövoiman lisäystä. VUOSI 213 Kuluneen vuoden tulosta rasitti tuulivoimatehtaan konkurssi ja sitä seurannut Summan tuulipuiston käytön ja kunnossapidon uudelleenjärjestelyt. Lämmin vuosi ja etenkin loppukuukaudet laskivat yhtiön liikevaihtoa, mutta eivät vaikuttaneet tulokseen. Yhtiön liikevaihto laski 3,4 prosenttia, 36,6 miljoonaan euroon tuloksen ollessa 2,4 miljoonaa euroa (-25,9%). Tuloksesta ja liiketoiminnoista on seikkaperäisempi kuvaus hallituksen toimintakertomuksessa. VUODEN 213 TÄRKEIMMÄT PANOSTUKSET Tuulivoimatehtaan konkurssin jälkeen yhtiö rakensi oman käyttö- ja kunnossapito-organisaation sekä yhteistyöverkoston Summan ja Ajoksen voimaloiden käyttämiseen. Käytössä oleville voimaloille jouduttiin tekemään yllättävän paljon perusparannuksia. Tällä hetkellä voimalat ovat hyvässä käyttökunnossa. Yhtiö solmi myös toimitussopimuksen kahdesta uudesta 3MW voimalasta, jotka valmistuvat vuoden 215 aikana. Tämän jälkeen yli 5 prosenttia sähkönmyynnistämme on tuulienergiaa. Verkostoinvestoinneissa pääpaino oli sähköverkon kehittämisessä. Toimitusvarmuuden kannalta tärkeä Kirstakiven 11 kv sähköasema otettiin käyttöön alkuvuonna 213. Lakisääteinen etäluettavien sähkömittareiden asennus saatiin suunnitellulle tasolle, noin 9 prosenttiin. Huomattavaa on, että asennus on tehty oman asennusorganisaatiomme toimesta, ja luentajärjestelmä käyttää omaa tiedonsiirtoverkkoamme. Maakaasu- ja tiedonsiirtoverkkoa on kehitetty PTS-suunnitelmamme mukaisesti. Asiakastietojärjestelmän uudistaminen aloitettiin toimintavuonna, ja järjestelmä otetaan käyttöön vuoden 215 aikana. Vaativa projekti saattaa asiakaspalvelumme ja sähköiset palvelut uudelle tasolle, vastaamaan tulevia energiamarkkinoita. Päästöttömään ja omavaraiseen sähköntuotantoon tähtäävä Fennovoiman ydinvoimahankkeen toimittaja varmistui, kun Fennovoima ja Rusatom Overseas, venäläisen Rosatomin tytäryhtiö, allekirjoittivat vuoden lopussa toimitussopimuksen Pyhäjoelle rakennettavasta Hanhikivi 1 -ydinvoimalaitoksesta. Rusatom Overseasin kanssa sovitun aikataulun mukaan voimala tuottaa sähköä vuonna 224. Yhtiö antoi hankkeeseen sitovan investointi-ilmoituksen, ja hankkeen toteutuminen varmistui helmikuun 214 lopussa. Yhtiölle ja koko Haminan alueelle merkittävän LNG-terminaalihankkeen ja siihen liittyvän voimalaitoksen esiselvitys saatiin päätökseen, ja hankkeen lupamenettely aloitettiin. Varsinainen investointipäätös tullaan tekemään vuoden 214 aikana. Yhtiön tutkimus- ja tuotekehityspanos keskittyi LNG-tekniikkaan, maalämpöön, biokaasuun ja tuulivoimaan. Lisäksi yhtiö oli mukana alueellisissa energiatehokkuus- sekä uusiutuvien energioiden tutkimus- ja kehityshankkeissa. TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Haminan alueen teollisuus näyttää elpymisen merkkejä. Etenkin satama-alueen kemianalan teollisuudessa on energian käyttö lisääntynyt, ja yrityksillä on investointisuunnitelmia. Myös sahayritykset ovat aloittaneet uudelleen toimintansa. E18-tien valmistuminen ja Vaalimaan kauppakeskuksen, hotellin ja kasinon rakentaminen vilkastuttaa liiketoimintaa ja tarjoaa uusia mahdollisuuksia myös Haminan Energialle. Puolustusvoimien tutkakompensaatiovaatimus saattaa tyrehdyttää jo pitkälle suunnitellut tuulivoimainvestoinnit koko Kymenlaakson alueella. LNG-terminaali ja sen yhteyteen tuleva voimalaitos muuttaa toteutuessaan Haminan alueen teollisen kilpailukyvyn, omavaraisuuden ja huoltovarmuuden niin sähkön kuin kaasunkin osalta uudelle, paremmalle tasolle. Lisäksi ratkaisu mahdollistaa niin maantie- kuin meriliikenteen LNG:n käytön, mikä on välttämätöntä alennettaessa liikenteen päästöjä. Yhtiön investoinnit tuulivoimaan, ydinvoimaan ja LNG:hen toteuttavat erinomaisesti EU:n tavoitteita vähentää päästöjä 4 prosenttia vuoteen 23 mennessä. Yhtiö on panostanut määrätietoisesti verkostojensa laadun ja toimitusvarmuuden kehittämiseen. Tulevat lainsäädännölliset vaatimukset niin toimitusvarmuuden, laadun kuin kohtuullisen hinnoittelun suhteen eivät aiheuta yhtiölle lisäinvestointeja eivätkä heikennä taloudellista asemaa. Yhtiön taloudelliset ja toiminnalliset näkymät tulevaisuuteen ovat erittäin hyvät. Vuosi 213 oli yhtiölle erittäin vaativa taloudellisen taantuman ja alueen yritysten vaikeuksien vuoksi. Vaikeuksista on kuitenkin selvitty koko henkilökunnan aktiivisella työllä ja ongelmanratkaisutaidoilla. Haluan kiittää asiakkaitamme, henkilöstöä ja sidosryhmiämme kuluneesta vuodesta. Katse eteenpäin! Timo Toikka Toimitusjohtaja

8 8 LNG-markkkinat tuovat myös tervetullutta kilpailua suomalaisille maakaasun tukkumarkkinoille.

9 VARATOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Vuoden 213 sää oli normaalia lämpimämpi, mikä näkyi luonnollisesti energian käytön laskuna. Energian kokonaiskulutus Suomessa laski huolimatta energiaintensiivisen teollisuuden piristymisen merkeistä. Julkista keskustelua hallitsivat energia- ja ilmastopolitiikka, ydinvoima, sekä valitettavasti tuulivoiman tuotantoon liittyvät ympäristökysymykset, sekä uutena puolustusvoimien esille nostama tutkakompensaatiokysymys. Positiivisia sävyjä keskusteluun toi liuskekaasuesiintymien laaja hyödyntäminen maailmalla. Se on tuonut mukanaan kasvavat nesteytetyn maakaasun markkinat, ja on muuttamassa globaaleja energiamarkkinoita. Sen vaikutusten odotetaan näkyvän myös öljytuotteiden keskinäisissä hintasidonnaisuuksissa tulevaisuudessa. LNG-markkkinat tuovat myös tervetullutta kilpailua suomalaisille maakaasun tukkumarkkinoille. Sähkönkäytön kokonaiskulutus vuonna 213 oli 84 TWh, pudotusta kulutuksessa oli 1,5 prosenttia, lämpötilakorjattuna,5 prosenttia. Teollisuuden sähkönkulutus lisääntyi viime vuonna prosentin verran, mutta muilla sektoreilla kulutus väheni pääasiassa normaalia lämpimämmän sään takia 3,5 prosenttia. Sähkön nettotuonnin (15,7 TWh) osuus sähkön kokonaishankinnasta oli edelleen lähes viidennes. Se on erittäin korkea luku, ja muistuttaa meitä siitä, että kotimaisia sähköntuotantoinvestointeja tarvitaan. Erityisesti investointeja olisi suunnattava päästöttömään tuotantoon. Euroopan unionin komissio ehdottaa päästötavoitteiden pitämistä sitovina myös tulevaisuudessa, mutta uusiutuvan energian tuotantotavoitteiden sitovuudesta ainakin kansallisella tasolla ehdotetaan luovuttavan. Lämmin vuosi näkyi myös maakaasun kulutuksessa Suomessa, ja maakaasun myynti väheni noin 5 prosenttia verrattuna vuoteen 212 ja oli 33,2 TWh. Maakaasun hinta oli pienoisessa laskusuunnassa koko vuoden 213. Päästöoikeuksien alhaiset hinnat ja taloustilanteesta johtunut sähkön heikohko kysyntä sekä siitä johtuva sähkön alhainen hintataso heikensivät kuitenkin maakaasun kilpailukykyä vaihtoehtoisiin polttoaineisiin, ennen kaikkea kivihiileen nähden. Kaukolämpöä Suomessa tuotettiin viime vuonna 34,5 TWh, josta sähkön ja lämmön yhteistuotannon osuus oli 25,6 TWh. Määrä oli lähes sama kuin edellisenä vuonna. Kaukolämmön myynti Suomessa oli 31,6 TWh. Myynti laski vuoteen 212 verrattuna yli seitsemän prosenttia. Maakaasulla tuotetun kaukolämmön ja yhteistuotantosähkön osuus oli 26 prosenttia, kivihiilen osuus 26 prosenttia ja turpeen osuus 13 prosenttia. Hiilineutraalin tuotannon, puun, puutähteen sekä muiden kotimaisten uusiutuvien energialähteiden, kuten biokaasun, sekä teollisuuden sekundaarilämmön käyttö osuus kaukolämmön tuotannosta oli 31 prosenttia. Öljyn osuus jäi kahteen prosenttiin. Sähkömarkkinalakia uudistettiin jälleen kerran vuoden 213 lopulla. Uusi laki antaa suuntaviivat sähköverkkojen kehittämiselle. Asteittain kiristyvät kriteerit tähtäävät siihen, että sähkökatkokset vuoden 227 jälkeen eivät enää myrskyissäkään saisi kestää asemakaava-alueilla yli kuutta tuntia eivätkä hajaasutusalueillakaan 36 tuntia pitempään. Tavoite on toki kunnioitettava joskin myös erittäin haastava. Energiamarkkinavirasto, joka tehosti myös nimensä Energiavirastoksi, on ilmoittanut Suomessa olevan sähköverkkoa yli 4 kilometriä. Verkon jälleenhankinta-arvon se ilmoittaa olevan yli 22 miljardia euroa. Uusitun sähkömarkkinalain myötä Energiavirasto odottaa, että verkkoyhtiöt, joita on tällä hetkellä vielä 81, tekevät jakeluverkkoihin miljardien eurojen lisäinvestoinnit tulevan 15 vuoden aikana. Kun muistetaan verkkoyhtiöille jo aikaisemmin asetetut toiminnan tehostamisvelvoitteet sekä energiaviraston näkemys jakeluverkkoliiketoiminnan kohtuullisesta tuotosta, tuntuvat uuden sähkömarkkinalain velvoitteet kohtuuttomilta. Energiaviraston näkemyksen mukaan joulukuussa julkistettu Fortumin jakeluverkkojen myynti ulkomaisille sijoittajille osoitti, että sähköverkkotoiminnan sallittu tuotto on riittävän hyvä pitkäjänteisille ja vakaata tuottoa arvostaville omistajille. Aika näyttää, miten ulkomaisessa omistuksessa olevissa verkoissa toteutetaan voimaantulleen sähkömarkkinalain kehittämisvelvoitteet. Positiivisena kehityksenä valvovan viranomaisen asenteissa on havaittavissa luopuminen maakaapeloinnin pakkotavoitteesta. Energiaviraston omissakin kannanotoissa myönnetään, että tavoitteisiin voidaan sopivissa olosuhteissa päästä myös muilla verkon kehittämistoimenpiteillä kuin pelkästään maakaapeloinnilla. Vastoin sähkömarkkinalain alkuperäistä tavoitetta kuluttajien tasavertaisuudesta, on odotettavissa alueellisen eriarvoisuuden lisääntyminen kaupunkien ja haja-asutusalueiden välillä. Energia-alan investointivelvoitteilla voisi olla onnistumisen

10 mahdollisuus, jos käytettävissä olisi vakaa toimintaympäristö, jota ei rasiteta uusilla ylimääräisillä veroilla. Nyt sellainen kuitenkin saatiin, kun voimalaitos- eli windfall-vero säädettiin alkavaksi vuodesta 214. Myös sähköveroa korotettiin jälleen kuluvan vuoden alusta. Vain kolme vuotta sen jälkeen, kun sitä ja voimalaitospolttoaineiden veroja oli korotettu roimasti. Onko regulaatio kaikilta osiltaan onnistunut ja tarkoituksenmukainen? Onko tavoitteiden asettamisessa unohtunut sähkömarkkinalain alkuperäiset periaatteet, verkonhaltijoiden toimintaedellytysten turvaaminen ja kuluttajan etu? Suomessa tuotettu sähkö oli viime vuonna 69-prosenttisesti kasvihuonekaasupäästötöntä. Uusiutuvien energialähteiden osuus oli 36 prosenttia sähköntuotannosta. Sähköntuotannon päästöt hiilestä, maakaasusta ja turpeesta olivat viime vuonna 11,2 miljoonaa tonnia hiilidioksidia, 34 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Vuoteen 211 verrattuna hiilidioksidipäästöt olivat kuitenkin runsaat 12 prosenttia pienemmät. Päästöjen kasvu johtui ennen kaikkea kotimaisen vesivoimatuotannon lähes neljänneksen laskusta, 16,7 TWh:sta 12,7 TWh:iin, ja sitä seuranneesta sähkön erillistuotannon lisääntymisestä. Oma osansa päästöjen kasvussa oli myös sähkön nettotuonnin vähenemisellä. Voidaan hyvin perustellusti kysyä, onko nykyisistä uusiutuvan energiantuotannon tukimuodoista tarkoitustaan vastaavaa hyötyä, vai aiheuttavatko ne enemmän haittaa ja markkinahäiriöitä. Uusiutuvan energiantuotannon tukia on ryhdytty tarkastelemaan myös Euroopan Unionin alueella kriittisemmin. Muun muassa Saksan tavoite siirtyä kokonaan pois fossiilisten polttoaineiden ja ydinvoimankäytöstä on vastatuulessa. Saksan tavoite on saavuttaa uusiutuvan energian osuudeksi 4-45 prosenttia vuoteen 225 mennessä. Vertailun vuoksi Suomessa uusiutuvilla energianlähteillä tuotettiin jo vuonna prosenttia Suomen sähköntuotannosta, kun Saksan vastaava luku oli samaan aikaan 22 prosenttia. Saksan nykyinen hallitus aikoo leikata kautta linjan kaikkia uusituvan energiantuotannon tukimuotoja. Suurin syy linjamuutokseen on erityisesti sähköenergian kuluttajahintojen vääristyminen kohtuuttoman kalliiksi. EU:n tilastokeskuksen Eurostatin mukaan saksalainen kuluttaja, esimerkiksi 35 kwh vuodessa käyttävä kolmihenkinen perhe, maksoi viime vuonna sähköstään runsaat 3 prosenttia enemmän kuin EU:n keskivertokuluttaja. Kuluttajahintojen nousu johtuu uusiutuvan energiantuotannon tukien määrästä, joka on johtanut sähkön runsaaseen ylitarjontaan, ja se puolestaan sähkön tukkuhinnan laskuun. Kuluttajat kompensoivat loppuasiakashintojen ja tukkusähkön markkinahinnan välisen eron ekosähköntuottajille; uusiutuvan tuotannon tukieurot maksatetaan sitten loppukäyttäjillä. Sama ilmiö tapahtuu myös meillä Suomessa. Saksassa uusiutuvan tuotannon tukia maksettiin 19,4 miljardia euroa vuonna 213. Vertailun vuoksi todettakoon, että Suomessa vuonna 211 käyttöön otetun syöttötariffijärjestelmän tuotantotukia varten vuodelle 212 varattiin noin 1 miljoonaa euroa ja syöttötariffin tukisumman odotettiin kasvavan vuosittain niin, että esimerkiksi vuonna 215 tätä tukea arvioidaan maksettavan lähes 2 miljoonaa euroa. Edellä mainitun lisäksi uusiutuvan energiantuotannon investointitukia oli varattu vuodelle 213 noin 145 miljoonaa euroa, josta vajaat 1 miljoonaa euroa oli tarkoitettu liikennepolttoaineita tuottaville biojalostamohankkeille. Tähän mennessä meillä toteutuneet tuet ovat toistaiseksi olleet varautumista pienemmät. Saksa on Euroopan Unionissa monessa mielessä esimerkki ja suunnan näyttäjä. Onhan Saksa EU:n suurin talousalue, ja sillä on merkittävä rooli monessa asiassa. Sen vuoksi Saksan edesottamuksia seurataan tarkasti, ja siellä tehtävillä ratkaisuilla on suuri vaikutus koko EU:n päätöksiin. Saksan panostukset ympäristöystävälliseen energiantuotantoon eivät ole sujuneet odotusten mukaan. Tuotantotuet ovat vääristäneet tukkusähkömarkkinoita ja päästökauppaa, jolla hiilidioksidipäästöjä piti leikata. Seurauksena on ollut päästöoikeuksien hinnan romahtaminen, mikä puolestaan on johtanut kasvaneeseen kivihiilen käyttöön tuotannossa. Loppukeväästä saimme lukea myös uutisia, kuinka hiilivoimaloita käynnistetään ja maakaasuvoimaloita suljetaan. Saksassa rakennetaan parhaillaan uusia hiilivoimaloita, joiden hiilidioksidipäästöt otetaan talteen ja varastoidaan. Tämä on herättänyt paljon arvostelua, ja ympäristöjärjestöt uskovatkin hiilivoimaloiden vievän investointeja uusiutuvilta energiantuotantomuodoilta. Veropäätökset eivät meillä Suomessakaan ole johtaneet tarkoitetulla tavalla päästöjen vähenemiseen. Myös aurinkoenergialla tuotettu sähkö on ollut tuettu tuotantomuoto Euroopassa ja erityisesti Saksassa ja Espanjassa. Aurinkoenergia on tuonut alan yrityksille kuitenkin runsaat tappiot, ja esimerkiksi Siemens ja Bosch ovat ilmoittautuneet vetäytyvänsä alalta. Molemmat yhtiöt ovat ilmoittaneet joutuvansa kirjaamaan aurinkoenergialiiketoiminnasta miljarditappiot. Sen paremmin ei mene pörssiin listautuneilla pienemmillä aurinkoenergiayhtiöillä. Syynä on aurinkosähköstä maksettava takuuhinta, joka on vääristänyt aurinkopaneelimarkkinat. Kiinalaisyritykset ovat vyöryneet Saksan markkinoille ja saaneet aikaan aurinkosähköjärjestelmien hinnan romahtamisen lähes puoleen. Espanja puolestaan ilmoitti menneen kesän lopulla alkavansa laskuttaa vihreästä energiasta, jota espanjalaiset tuottavat kodeissaan omaan käyttöön. Täyskäännös, vuotta aiemmin Espanja maksoi vielä 8 miljardia euroa tukia uusiutuvien energialähteiden alalle. Espanjassa sähköjärjestelmää rasittaa alijäämä, joka on syntynyt vihreän energian tuottajille maksetusta markkinahintoja suuremmasta tuotannon takuuhinnasta, jota ei ole siirretty kuluttajahintoihin. Nyt vaje on tarkoitus kerätä kuluttajilta tuotannon verona. Aurinkoenergialla on myös tulevaisuudessa oma sijansa energiantuotantomuotojen joukossa, joskaan ei ehkä meillä täällä pohjanperukoilla poisluettuna sellaiset paikat, missä yleistä sähkönjakeluverkkoa ei ole käytettävissä. Tuulivoimatuotannon osuus Suomen sähköntuotannosta oli vuonna 213,9 prosenttia, missä kasvua edellisvuoteen verrattuna on peräti 57 prosenttia. Tuotannon määrä oli,78 TWh. Asetettuihin tavoitteisiin on kuitenkin vielä runsaasti matkaa. Valtioneuvoston eduskunnalle antaman kansallisen energia- ja ilmastostrategia selonteon mukaan Suomen tuulivoiman tuotantotavoitteeksi vuodelle 225 on asetettu 9 TWh aikaisemman 6 TWh:n sijaan. Tavoitetta siis nostettiin. Samanaikaisesti vaikuttaa kuitenkin siltä, että

11 rakentaminen on käymässä aina vain haasteellisemmaksi. Ympäristövaatimukset, kuten voimaloiden melu, varjovälke, maisemavaikutus ja muut vastaavat seikat ovat yllättäneet hankkeiden toimijat. Toimintaympäristö on muuttunut sellaiseksi, missä säännöt ja määräykset muuttuvat toistuvasti. Jopa jo myönnettyjen rakennuslupien ehtoja on ryhdytty tarkastelemaan uudelleen voimaloiden valmistumisen ja käyttöönoton jälkeen. Kun joku henkilö esittää väittämän epäilemästään haitasta, onkin tuulipuistotoimijan velvollisuus todistaa, ettei kyseistä haittaa ole. Uutena hidasteena rakentamiselle on tullut tuulivoimaloiden ja puistojen aiheuttamat puolustusvoimien tutkavaikutukset, joita on selvitetty viimeiset kaksi vuotta saamatta lopullista vastausta. Erityisesti kaakonkulmalla tilanne näyttää siltä, että orastavat investoinnit ja tulevat työpaikat jäävät toteutumatta. Vielä muutama vuosi sitten meillä hehkutettiin tuulivoimaosaamista ja rakenneltiin klustereita milloin minnekin. Käytännön tilanne on vain muuttunut täysin toisen näköiseksi. Investointihalukkuutta vähentävät myös aikaa vievät lupaprosessit, joiden käsittely olisi nopeasti saatava paljon joustavammaksi. Lisäksi valtio kaavailee vielä merkittävää leikkausta tuulivoimalaitospaikkakuntien kiinteistöverotuloihin. Tästä johtuen tulevaisuudessa myös kuntien halukkuus kaavoittaa tuulivoiman tuotantoalueita tulee varmasti vähenemään. Jos tilannetta katsoo vielä koko EU:n ilmastopolitiikan kannalta, voi tulla päätelmään, ettei tuotantotukia jatkossa tulla maksamaan samalla tavalla kuin tähän saakka. Tuulivoimalla on kuitenkin sijansa tuotantomuotona. Sen kannattavuus ei ole niinkään yhteiskunnan tuista riippuvainen vaan sähkön markkinahinnasta ja sähkönkäytön kasvusta. Biopolttoaineiden jakeluvelvoite on loppumassa vuoteen 22, mikäli EU:n komission ehdotukset ilmastotavoitteiksi toteutuvat. Asialla on suuri merkitys erityisesti suomalaisyrityksille, jotka ovat sijoittaneet huomattavia pääomia liikennepolttoaineiden tuotantoon. Päätökset liikennepolttoaineiden osalta jäävät siten Suomen kansallisen tavoitteen asettelun varaan. Viesti on kuitenkin selkeä kannanotto EU:n puolelta aikaisemmin tehtyihin päätöksiin. Sitoutuminen liian tiukkoihin päästö- ja uusiutuvan energian käytön tavoitteisiin on rapauttamassa liikaa EU:n kilpailukykyä. Työ- ja elinkeinoministeriön taholta on jo todettu, että uudet päästötavoitteet ovat Suomelle vaikeat erityisesti päästökauppasektorin ulkopuolella. Päästökaupan ulkopuolella ovat juuri liikenne, maatalous ja kiinteistöjen lämmitys. Biokaasutuotannon lisääminen olisi selkeä vastaus myös tuleviin haasteisiin. Biokaasun käytön kasvattaminen liikennepolttoaineena olisi yksinkertainen ratkaisu ja sopusoinnussa myös EU-tavoitteiden kanssa. Polttoaineen jakeluverkkoa koskeva direktiivi on olemassa ja se joudutaan joka tapauksessa toteuttamaan. Olisi aika katsoa yhdyskunnan jätevirtoja jälleen kerran tarkemmin, harkittava jätelainsäädännön tavoitteita ja toteutusta. Jätteen massapoltto on helppo ratkaisu, joka saadaan myös kunnissa helposti hoidettua. Yhteiskunnan jätevirtojen tarkempi lajittelu ja järjestelmän vieminen syntypaikkalajittelun suuntaan ovat varmasti keinoja, joilla energiajakeiden hyödyntäminen saadaan myös taloudellisesti kannattavaksi ilman yhteiskunnan tukia. Euroopan komissio on julkaissut ehdotuksensa ilmasto- ja energiapaketiksi vuoteen 23 asti. Ehdotuksen keskeiseksi lähtökohdaksi on otettu EU:n kilpailukyky ja ilmastotavoitteet. Päätavoitteeksi on otettu sitova kasvihuonekaasujen vähennystavoite 4 prosenttia vuoden 199 tasosta vuoteen 23 mennessä. Uusiutuvien energiamuotojen käytön osuus energian tuotannossa tulisi EU-tasolla olla 27 prosenttia energian loppukäytöstä vuonna 23. Tavoite ei kuitenkaan ole yksittäisiä jäsenmaita sitova. Päästökauppaan kaivataan lisää investoijien luottamusta, mitä haetaan komission ehdottamalla vakausvarannolla, joka astuisi voimaan neljännen päästökauppakauden alkaessa vuonna 221. Tavoitteena on, ettei poliittista puuttumista esimerkiksi backloadingin tapaan tulevaisuudessa tarvittaisi. Tarkoitus olisi myös backloadingilla syrjään siirrettyjen päästöoikeuksien palauttaminen markkinoille neljännen päästökauppakauden alkaessa. Vakausmekanismin on tarkoitus toimia siten, että päästöoikeuksien määrän kasvaessa markkinoilla liian suureksi, siirretään päästöoikeuksia vakausvarantoon automaattisesti matemaattisen laskentakaavan mukaan. Backloadingista on siis tarkoitus tehdä järjestelmään pysyvä automaatti. Viime vuoden lokakuussa EU julkaisi vesipuitedirektiiviin liittyvän muutoksen, joka saattaa johtaa vesivoimaloiden toimilupien uudelleen käsittelyyn. Direktiivimuutoksen epäillään johtavan pahimmillaan vesivoiman tuotantokapasiteetin supistumiseen pohjoismaissa. Tällä saattaisi olla merkittävät vaikutukset myös uusiutuvan energiantuotannon kasvattamiseen säätövoimakapasiteetin supistuessa. Energia- ja ilmastopolitiikan tulisi olla pitkäjänteistä ja vakaata. Sen tulisi taata myös vakaa investointi-ilmasto todellisten muutosten aikaansaamiseksi. Tällä hetkellä ilmastopolitiikka on aivan liian ailahtelevaista ja erilaisten tukijärjestelmien ohjaamaa. Seurauksena on ollut enemmän toistuvia markkinahäiriöitä, ja se on luonut arveluttavan alustan myös spekulatiivisille liiketoimille. Vuosi 213 oli työntäyteinen, ja vuoden aikana saimme aikaan paljon hyödyllisiä asioita. Vuodelle asetetut tavoitteet täyttyivät kohtuullisesti. Tuulivoimatoiminnot, jotka jouduimme menneen vuoden aikana ottamaan osaksi omaa toimintaamme, saatiin olosuhteet huomioon ottaen hyvin hoidetuksi. Kiitokset jälleen kaikille yhteistyökumppaneillemme ja erityisesti omalle henkilökunnalle kuluneesta vuodesta 213. Pekka Raukko Varatoimitusjohtaja

12 Sähkön hankinta energialähteittäin 213 (83,9 TWh) Sähkön tuotanto energialähteittäin 213 (68,2 TWh) Sähkön kokonaiskulutus 213 (83,9 TWh) Nettotuonti 18,7 % Vesivoima 15,2 % Ydinvoima 27,1 % Jäte 1,1 % Turve 4 % Kivihiili 11,8 % Öljy,3 % Biomassa 12,8 % Maakaasu 8,1 % Tuuli,9 % Kivihiili 14,6 % Öljy,4 % Vesivoima 18,7 % Tuulivoima 1,1 % Turve 4,9 % Biomassa 15,7 % Jäte 1,4 % Ydinvoima 33,3 % Maakaasu 9,9 % Uusiutuvat 36 % Hiilidioksidivapaat 69 % Kotimaiset 42 % Asuminen ja maatalous 28 % Palvelut ja rakentaminen 22 % Häviöt 3 % Metsäteollisuus 24 % Kemianteollisuus 8 % Metallinjalostus 1 % Muu teollisuus 5 % Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähkön tuotantoon käytetyt polttoaineet 213 (56,3 TWh) 12 Kivihiili 26 % Maakaasu 26 % Turve 13 % Puu, muu bio 29 % Sekundäärilämpö 2 % Öljy 2 % Muut 2 % Lähde: Energiateollisuus ry. Suomen Kaasuyhdistys

13 SUOMEN ENERGIAVUOSI 213 SÄHKÖKATSAUS Vuotta 213 leimasi normaalia lämpimämpi sää, mikä näkyi myös sähkönkulutuksessa. Vaikka paljon energiaa käyttävä prosessiteollisuus osoitti lieviä elpymisen merkkejä, ja sen sähkönkulutus lisääntyi, putosi sähkön kokonaiskulutus 1,5 prosenttia. Lämpötilakorjattuna sähkön kulutus väheni,5 prosenttia. Teollisuuden sähkönkulutus oli viime vuonna vajaat 4 TWh, mikä on hieman alle 47 prosenttia kokonaiskulutuksesta. Teollisuuden sähkönkulutus lisääntyi edellisvuodesta noin yhden prosentin verran. Muilla sektoreilla kulutus kuitenkin laski 3,5 prosenttia. Tähän oli suurelta osalta vaikuttamassa tavanomaista lämpimämpi sää, esimerkiksi joulukuussa sähköä kului lähes 11 prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten. Suomi kulutti sähköä viime vuonna 83,9 terawattituntia (TWh). Kulutuksesta katettiin nettotuonnilla 18,7 prosenttia ja omalla tuotannolla 81,3 prosenttia. Sähkön ja lämmön yhteistuotanto (CHP) kattoi kulutuksesta 28 prosenttia, ydinvoima 27 prosenttia, vesivoima 15, sekä hiili- ja muu lauhdutusvoima vajaat 1 prosenttia. Tuulivoiman osuus oli 1 prosentti, eli 777 GWh:a, kasvua edellisvuodesta oli 57 prosenttia. Sähkön nettotuonnin (15,7 TWh) osuus sähkön kokonaishankinnasta oli lähes viidennes. Se on korkea luku, vaikka tuonnin osuus laski edellisvuoden 2,5 prosentista. Vuosi 213 sijoittuukin korkeimpien sähköntuontivuosien joukkoon. Suuren nettotuonnin takana on pohjoismaisten sähkömarkkinoiden kohtuullisen hyvä vesitilanne. Suurin osa Suomeen tuodusta sähköstä tuli Ruotsista. Sähköntuonti myös Venäjältä kasvoi hieman (7 %), mutta viime vuoden 59 prosentin pudotuksen jälkeen Venäjä ei enää ole ykkönen. Suomi myös vei sähköä. Viroon vietiin 1,5 TWh:ia. Määrä on lähes sama, kuin vuonna 212. Viime vuoden lopulla otettiin koekäyttöön toinen siirtoyhteys Suomesta Viroon. Sen myötä siirtokapasiteetti Viroon yli kaksinkertaistuu ja Viron yhteys pohjoismaiseen sähkömarkkina-alueeseen tiivistyy. Vuoden 213 sähkön kulutushuippu osui tammikuun puoleen väliin, klo 8 9, jolloin kotimainen sähköntuotantokapasiteetti oli lähes kokonaan käytössä. Sähköä kulutettiin tuolloin megawattia. Hiilidioksidipäästöt kasvoivat vuodesta 212, mutta alittivat vuoden 211 tason. Sähköntuotannon hiilidioksidipäästöt hiilestä, maakaasusta ja turpeesta olivat vuonna prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Vuoteen 211 verrattuna hiilidioksidipäästöt olivat kuitenkin runsaat 12 prosenttia pienemmät. Päästöjen kasvu johtui kotimaisen vesivoimatuotannon pienenemisestä ja sitä seuranneesta sähkön erillistuotannon lisääntymisestä. Uusiutuvien energialähteiden osuus oli 36 prosenttia sähköntuotannosta. Suomessa tuotettu sähkö oli viime vuonna 69-prosenttisesti kasvihuonekaasupäästötöntä.. Sähkön tukkuhinnat olivat jonkin verran korkeampia kuin vuonna 212, mutta matalampia kuin vuonna 211. Hintoja piti kurissa päästöoikeuksien alhaiset hinnat ja taloustilanteesta johtunut sähkön heikko kysyntä. Markkinasähkön hinta oli Suomessa viime vuonna keskimäärin 4,1 snt/kwh, runsaat 12 prosenttia korkeampi kuin vuonna 212 keskimäärin. Suomen aluehinta Nord Pool Spot -sähköpörssissä oli ajoittain selvästi korkeampi kuin systeemihinta. Tämä johtui ennen kaikkea vesivoimatuotannon runsaudesta Norjassa ja Ruotsissa sekä kapasiteettimaksujen vaikutuksista sähköntuontiin Venäjältä. KAUKOLÄMPÖKATSAUS Puusta tuli viime vuonna kaukolämmön tärkein energialähde. Laskelmien mukaan puun, puutähteen ja muiden kotimaisten uusiutuvien energialähteiden osuus kaukolämmön tuotannossa oli 29 prosenttia. Kun vielä huomioidaan teollisuuden sekundaarilämmön käyttö, nousi hiilineutraalin tuotannon osuus 31 prosenttiin. Kaukolämpötuotannon hiilidioksidipäästöt olivat 6, miljoonaa tonnia, laskua edellisvuoteen on yli 14 prosenttia. Kaukolämmöstä ja yhteistuotantosähköstä tuotettiin maakaasulla 26 prosenttia. Osuus laski yhden prosenttiyksikön edellisvuodesta, energiamäärästä laskien pudotus oli lähes 9 prosenttia. Vaikka kivihiilen osuus, 26 prosenttia, nousi yhden prosenttiyksikön, energiamääränä sitä käytettiin hieman edellisvuotta vähemmän. Turpeen käyttö jatkoi laskuaan, sen osuus polttoaineiden käytöstä oli enää 13 prosenttia. Öljyn osuus kaukolämmön tuotannossa käytetyistä polttoaineista oli vain kaksi prosenttia. Kaukolämpöä tuotettiin viime vuonna 34,5 TWh. Yhteistuotantona sähkön kanssa siitä tuotettiin 25,6 TWh. Määrä oli lähes sama kuin edellisenä vuonna. Yhteistuotannon osuus kaukolämmön kokonaistuotannosta sen sijaan nousi viidellä prosenttiyksiköllä runsaaseen 74 prosenttiin. Lämmön ja sähkön yhteistuotannossa säästyy kolmasosa polttoainetta verrattuna siihen, että nämä tuotettaisiin erikseen. Päästöt vähenevät samassa suhteessa. Kaukolämmön myynti oli vuonna ,6 TWh. Myynti laski edellisvuoteen verrattuna yli seitsemän prosenttia. Lasku johtui lämpimästä säästä. Kaukolämmitettyjä asuntoja oli vuoden 213 lopussa lähes 1,3 miljoonaa ja kaukolämpötaloissa asuu lähes 2,7 miljoonaa ihmistä. Koko maan asuntokannasta 55 prosenttia oli kaukolämmön myynnin piirissä. Valtaosa julkisista rakennuksista on kaukolämmitettyjä. Lähes puolet kaikkien rakennusten lämmitysenergian tarpeesta saadaan kaukolämmöstä. Kaukolämmön myynnin rahallinen arvo oli 2,33 miljardia euroa. Kaukolämmön verollinen keskihinta, sisältäen energia- ja tehomaksun, oli 7,4 senttiä kilowattitunnilta. Keskihinta nousi noin 8,7 prosenttia edellisestä vuodesta. Turpeen ja maakaasun valmisteverot nousivat vuoden 213 alussa. Lisäkorotuksista on päätetty jo myös vuodelle 215. Noin 3 prosenttia kaukolämmön keskimääräisestä hinnasta on veroja. Kaukolämmön hintatasoon vaikuttavia tekijöitä ovat mm. käytetyt polttoaineet ja niiden valmisteverot, järjestelmän koko ja taajaman rakenne, tuotantomuoto ja tuotantolaitosten ikä sekä päästökaupan kustannukset. KAASUKATSAUS Maakaasua käytettiin Suomessa vuoden 213 aikana yhteensä 33,1 miljardia kilowattituntia (33,1 TWh) eli kaasun käyttö väheni 5 prosenttia edellisestä vuodesta. Kaasun käyttöä vähensivät kaasun heikko kilpailukyky yhdistetyssä sähkön- ja lämmöntuotannossa sekä lämmin sää. Kaasun käyttö yhdistettyyn sähkön- ja kaukolämmöntuotantoon väheni 3 prosenttia edellisvuodesta. Maakaasun hinta pysyi vuoden 213 aikana korkeahkolla tasolla, ja kaasun kilpailukyky oli huono verrattuna hiileen. Politiikkatoimet lisäsivät uusiutuvien kotimaisten polttoaineiden ja turpeen käyttöä. Myös lämmin sää vähensi kaasun kysyntää. Teollisuuden kaasun käyttö säilyi edellisvuoden tasolla. Erilaisissa teollisuuden prosesseissa kaasusta käytettiin 48 prosenttia. Kaasun käytön kannalta merkittävin teollisuuden ala on kemianteollisuus, jonka osuus Suomen kaasun käytöstä oli 25 prosenttia. Metsäteollisuuden osuus oli 21 prosenttia. Osuus on viime vuosina pienentynyt teollisuuden rakennemuutoksen vuoksi. Muiden teollisuusalojen osuus kaasun käytöstä oli 6 prosenttia. Maakaasuverkkoa käytetään myös biometaanin eli jalostetun biokaasun siirtoverkostona. Biometaani on uusiutuvaa kotimaista polttoainetta, joka vastaa koostumukseltaan maakaasua. Vuonna 213 biometaanin syöttö maakaasuverkkoon oli 33 miljoonaa kilowattituntia (33 GWh). Biometaania käytetään pääasiassa liikenteen polttoaineena. Vuoden 213 lopussa liikenteessä oli noin 1 6 kaasukäyttöistä ajoneuvoa. Biokaasun tuotanto on kasvanut viime vuosina merkittävästi. Suomessa oli tuoreimman tilaston mukaan 83 biokaasulaitosta. Lisäksi rakenteilla tai suunnitteilla on lukuisia laitoksia lisää. Biokaasuliiketoiminnalla on suuri paikallinen merkitys paitsi energiahuollon, myös esimerkiksi maatalouden, jätehuollon ja työllisyyden kannalta. Biokaasun merkittävimmät käyttökohteet ovat lämmön- ja sähköntuotannossa. Biokaasua jalostetaan myös liikennekäyttöön sopivaksi.

14 14 Biokaasu on osoittautunut kilpailukykyiseksi liikennepolttoaineeksi.

15 ENERGIALIIKETOIMINTA SÄHKÖ Vuosi 213 oli koko mittaushistorian kuudenneksi leudoin. Tämä näkyi myös sähkön kulutuksessa. Sähkön kokonaiskulutus Suomessa laski vuonna 213 1,5 prosenttia huolimatta energiaintensiivisen prosessiteollisuuden sähkönkäytön hienoisesta kasvusta. Lämpötilakorjattuna sähkön kulutus väheni Suomessa,5 prosenttia. Koska joulukuu oli tavanomaista lämpimämpi, kului sähköä lähes 11 prosenttia vähemmän vuoden 212 joulukuuhun verrattuna, joka taas oli normaalia kylmempi. Suomessa kulutettiin sähköä viime vuonna 83,9 terawattituntia (TWh). Kulutuksesta katettiin nettotuonnilla 18,7 prosenttia ja Suomen omalla tuotannolla 81,3 prosenttia. Sähkön ja lämmön yhteistuotanto (CHP) kattoi kulutuksesta 28 prosenttia, ydinvoima 27 prosenttia, vesivoima 15 sekä hiili- ja muu lauhdutusvoima vajaat 1 prosenttia. Tuulivoiman osuus oli 1 prosentti. Vuoden 213 sähkön nettotuonti oli 15,7 TWh mikä oli lähes 2 prosenttia Suomen sähkön kokonaishankinnasta. Nettotuonti on edelleen korkea vaikka se on hieman laskenut vuoteen 212 verrattuna. Pohjoismaisten sähkömarkkinoiden kohtuullisen hyvä vesitilanne edesauttoi nettotuonnin pysymistä korkealla. Suomi toi suurimman osan sähköstä Ruotsista. Viime vuoden lopulla otettiin koekäyttöön toinen siirtoyhteys Suomesta Viroon, Estlink 2. Sen myötä siirtokapasiteetti Viroon yli kaksinkertaistuu, ja Viron yhteys muuhun pohjoismaiseen sähkömarkkinaalueeseen tiivistyy entisestään. Tuulivoiman osuus kokonaishankinnasta nousi 57 prosenttia vuoteen 212 verrattuna, ollen 777 GWh (,9 prosentin osuus). Suomessa tuotettu sähkö oli viime vuonna 69-prosenttisesti kasvihuonekaasupäästötöntä. Uusiutuvien energialähteiden osuus oli 36 prosenttia sähköntuotannosta. Sähkön tukkuhinnat pohjoismaisilla markkinoilla pysyivät vuonna 213 varsin maltillisella tasolla. Ne olivat kuitenkin jonkin verran korkeampia kuin vuonna 212, mutta selvästi matalampia kuin vuonna 211. Hintoja pitivät kurissa päästöoikeuksien alhaiset hinnat ja taloustilanteesta johtunut sähkön heikohko kysyntä. Sähkön hinta Nord Pool Spot -sähköpörssissä oli Suomen hinta-alueella keskimäärin 41,16 /MWh systeemihinnan ollessa 38,1 /MWh. Taloustilanteesta johtuva heikko sähkön kysyntä näkyi myös Haminan Energian verkon alueella. Haminan sähköverkon alueella sähkönkulutus laski noin 6 prosenttia edellisvuoteen verrattuna ollen 161 gigawattituntia (GWh). Haminan Energian sähkönmyynti oli 19 GWh, jossa laskua noin 8 prosenttia verrattuna edelliseen vuoteen. MAA- JA BIOKAASU Lämmin vuosi näkyi myös maakaasun kulutuksessa Suomessa. Myynti väheni noin 5 prosenttia verrattuna vuoteen 212 ollen 33,2 TWh. Maakaasun hinta oli pienoisessa laskusuunnassa koko vuoden 213. Suomessa maakaasun hinta on seurannut vuodesta 21 raskaan polttoöljyn, hiilen ja kotimarkkinoiden sähkö-, kaasu- ja lämpöhuollon hintoja seuraavia indeksejä. Päästöoikeuksien alhaiset hinnat ja taloustilanteesta johtunut sähkön heikohko kysyntä ja siitä johtuva sähkön alhainen hintataso heikensivät kuitenkin maakaasun kilpailukykyä vaihtoehtoisiin polttoaineisiin, ennen kaikkea kivihiileen nähden. Suomessa sähkön maltillinen aluehinta alensi maakaasun kilpailukykyä sähkön ja lämmön yhteistuotannossa. Myös teollisuudessa maakaasun käyttö väheni. Kaukolämmön tuotannossa maakaasu oli edelleen merkittävin polttoaine. Vuonna 213 Haminassa käytettiin maakaasua 354 GWh, joka oli 8 prosenttia vähemmän kuin 212. Biokaasu on osoittautunut kilpailukykyiseksi liikennepolttoaineeksi. Haminan Energia aloitti biokaasun myynnin liikennekäyttöön vuoden 213 aikana. KAUKOLÄMPÖ JA TEOLLISUUS Vuonna 213 Suomessa kaukolämpöä tuotettiin 34,5 TWh, josta yhteistuotantona sähkön kanssa siitä tuotettiin 25,6 TWh. Määrä oli lähes sama kuin edellisenä vuonna. Kaukolämmön myynti oli 31,6 terawattituntia (TWh) vuonna 213. Myynti laski vuoteen 212 verrattuna yli seitsemän prosenttia. Lasku johtui edellistä vuotta lämpimämmistä säistä. Maakaasulla tuotetun kaukolämmön ja yhteistuotantosähkön osuus oli 26 prosenttia. Kivihiilen osuus oli 26 prosenttia. Turpeen osuus polttoaineiden käytöstä oli 13 prosenttia. Hiilineutraalin tuotannon -puun ja puutähteen sekä muiden kotimaisten uusiutuvien energialähteiden, kuten biokaasun sekä teollisuuden sekundaarilämmön käyttö-osuus kaukolämmön tuotannosta oli 31 prosenttia. Öljyn osuus oli kaksi prosenttia. Haminassa kaikki kaukolämpö tuotetaan maakaasulla. Kaukolämmön myynti oli 24,9 GWh vuonna 213, jossa oli laskua 5 prosenttia verrattuna edellisvuoteen. Lasku johtui normaalia lämpimämmästä vuodesta. Teollisuuden lämmönkäyttö kehittyi positiivisesti. Kasvu oli noin 2,5 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Yhteensä teollisuudelle lämpöä myytiin eri tuotteina 73,5 GWh KEHITYSSUUNNAT Haminan neste- ja kaasusataman alueen kehittämisestä saatiin vuoden 213 aikana positiivisia uutisia. Haminan Energia julkisti marraskuussa 213 neste- ja kaasusataman alueelle sijoittuvan LNG-terminaalija voimalahankkeensa, jonka suunnitelmat ja kannattavuuslaskelmat tarkentuvat vuoden 214 aikana. Hailikarin ja Koirakarin uusien tuulivoimaloiden suunnittelu ja rakentaminen etenee vuoden 214 aikana. Haminan Energia toimittaa biokaasua liikennekäyttöön. Haminan Energia jatkaa myös biokaasulaitoksen suunnittelua.

16 16 Yhtiön ja sen verkostoliiketoiminnan tärkein tehtävä on sen verkosto-omaisuuden hoito ja ylläpito tehokkaasti ja taloudellisesti.

17 VERKOSTOLIIKETOIMINTA Vuosi 213 Suomessa oli keskimääräistä leudompi. Lämpimät säät ja teollisuuden matalasuhdanne johtivat energian käytön laskuun. Tämä näkyi myös Haminan Energian verkostoliiketoiminnan alentuneina siirtovolyymeina. Haminassa sähkönsiirto laski edellisvuoden lukuihin verrattuna noin kuusi prosenttia, maakaasun siirto noin kahdeksan prosenttia ja kaukolämmön siirto noin viisi prosenttia. Teollisuuden lämmönkäyttö kehittyi positiivisesti kasvun ollessa reilun kaksi prosenttia. Jakeluverkostojen investoinnit valmistuivat odotetusti. Merkittävimpänä ponnistuksena on syytä mainita etäluettavien sähkömittareiden vaihtotyö, joka toteutettiin omana työnä ja saatiin onnistuneesti yli energiaviraston asettamien tavoitteiden vuoden loppuun mennessä. Maakaasuverkon suurimmat investoinnit kohdistuivat moottoritietyömaan mukanaan tuomiin verkoston siirtotarpeisiin Summan risteysalueella. Alueen kaava tulee myös muuttumaan, ja näiden muutosten odotetaan tuovan myös runsaasti uusia liiketoimintamahdollisuuksia lämpöliiketoiminnalle alueella. Erityismaininnan ansaitsee myös tuulivoimaloiden käyttö- ja kunnossapitotoiminnan käynnistäminen lähes tyhjältä pöydältä aiemman toimittajan poistuessa markkinoilta takavasempaan. Työ on ollut haastavaa, ja olosuhteet huomioiden siitä on selvitty hyvin, väheksymättä myöskään yhteistyökumppaneiden osuutta onnistumisessa. Tämä on myös osoitus siitä, että oman organisaation ja henkilöstön kehittäminen kantaa hedelmää. Haminan Energian jakeluverkkojen käyttövarmuus on ollut perinteisesti korkealla tasolla. Sama suuntaus jatkuu edelleen. Maakaasu- ja kaukolämpöverkot ovat vähemmän häiriöalttiita kuin sähköverkko, mutta niidenkään käyttövarmuus ei ole itsestäänselvyys. Jakeluverkot vaativat säännöllisen, ennakoivan kunnossapidon ja ammattitaitoisen, motivoituneen henkilöstön tekemään tätä työtä. Syksyllä 213 voimaan tullut uusi sähkömarkkinalaki sisältää erilaisia kannustinjärjestelmiä, jotka ovat viraston mukaan keskeinen osa valvontamallia. Energiaviraston tulkinnan mukaisesti niille jakeluverkkoyhtiölle, joilla on vähän keskeytyksiä, ja jotka toimivat muutenkin tehokkaasti, sallitaan suurempi tuotto. Uusi sähkömarkkinalaki kiristyvine vaatimuksineen tähtää siihen, että vuonna 228 sähkönjakelun keskeytykset eivät enää myrskyissäkään kestäisi taajama-alueilla yli kuutta tuntia, eivätkä muillakaan alueilla yli kolmeakymmentäkuutta tuntia. Haminan Energian verkkoalueella pitkiä keskeytyksiä ei ole ollut, eikä vakiokorvauksia ole jouduttu maksamaan. Verkon kunto on pystytty pitämään hyvänä ja investointitaso riittävänä. Sekä sähkö-, että maakaasuverkkojen osalta energiamarkkinalain mukainen sallittu tuotto oli alijäämäinen myös toisen valvontajakson jälkeen. Yhtiön siirtotuotteiden hinnoittelu on maltillinen, ja asiakkaiden siirtotuotteista maksamat hinnat pidetään kohtuullisena myös tulevaisuudessa. Verkostojen investointitason ylläpitäminen riittävänä siten, että korjausvelkaa ei pääse syntymään, varmistaa kohtuullisen siirtohinnoittelun myös tulevaisuudessa. Ei mennyt vuosi 213 myrskyittä sekään. Eino- ja Seija-myrskyt sekä useat pienemmät myrskyt riepottelivat jälleen sähköverkkoja. Maakaapelointia on toteutettu jo runsaasti myös haja-asutusalueilla. Myös muita ratkaisuja haja-asutusalueiden jakeluverkkojen käyttövarmuuden parantamiseksi, kuten jakelujohtojen siirto tienvarsille ja verkostoautomaation parantaminen, on tehty. Maakaapelointi verkostoratkaisuna asettaa toisenlaiset haasteet niin verkonrakentamiselle kuin viankorjaustyöllekin. Maakaapeliverkon vikaantuminen ja vianetsintä saattaa pahimmillaan kasvattaa keskeytysaikaa kohtuuttomasti. Energiaviraston puolella tiedostetaan, että jakeluverkkoyhtiöiltä odotetaan tulevien vuosien aikana miljardien eurojen lisäinvestointeja. Samanaikaisesti jakelukeskeytyksen aiheuttama haitta saattaa johtaa asiakkaalle maksettaviin korvauksiin. Vuoden 211 myrskyjen aiheuttamat KAH-korvaukset jakeluverkkoyhtiöille olivat 462 miljoonaa euroa ja vuonna 212 vielä lähes 15 miljoonaa euroa. Voi olettaa, että tulevaisuudessa syntyy erittäin haasteellisia tilanteita verkonhaltijoille. Tulisiko nykyistä lainsäädäntöä kuitenkin vielä pohtia, johtaako se toimijoiden saatikka kuluttajien kannalta sittenkään oikeaan lopputulokseen? Ainoa varma asia on, että loppukädessä kuluttaja maksaa nämäkin kustannukset. Haminassa sähköverkon käyttövarmuuden ja siirtokapasiteetin riittävyyden turvaamiseksi on tehty pitkäjänteistä ja suunnitelmallista työtä jo vuosien ajan. Samalla, kun siirtokapasiteettia nostetaan, on saneerauksilla myös systemaattisesti korvattu ikääntyneitä, käyttöikänsä lopulla olevia jakeluverkon osia. Verkon saneeraus ja käyttö- ja kunnossapitotoimenpiteet ovat olleet onnistuneita, sähköverkon vuotuinen keskeytysaika kestää hyvin valtakunnallisen vertailun. Kaupunkisähköyhtiöiden joukossa olemme edelleen kärkisijoilla. Työ edellyttää jatkuvien investointien ohella systemaattista ennakoivan kunnossapidon ja verkostotarkastusten suunnittelua ja asianmukaista dokumentointia. Kaapelointiaste ei ole se viisasten kivi, vaikka näin meille julkisuudessa toistuvasti väitetään. Kaapelointiasteesta puhuminen vain tarkoituksellisesti kääntää keskustelun vikaraiteille. Luotettava ja laadukas, oikein mitoitettu energiansiirtoverkko, joka myös toimii kaikissa olosuhteissa turvallisesti, takaa edelleenkin parhaan taloudellisen tuloksen yritykselle. Yhtiön ja sen verkostoliiketoiminnan tärkein tehtävä on sen verkosto-omaisuuden hoito ja ylläpito tehokkaasti ja taloudellisesti. Lisäksi sen on kyettävä turvaamaan huolto- ja toimitusvarmuus. Yhtiön liiketoiminnan taloudellisuudesta ja kannattavuudesta tulee huolehtia siten, että asiakkaat saavat eri energiamuotoja ja niihin liittyviä palveluja pitkällä aikavälillä mahdollisimman edullisesti ja kilpailukykyisesti. Tavoitteen toteuttamiseksi on panostettava oman tuotannon lisäämiseen ja hajautetun tuotantoteknologian kehittämiseen. Kiitämme kaikkia yhteistyökumppaneitamme ja erityisesti omaa henkilökuntaa siitä työpanoksesta, jolla kohtuullinen taloudellinen tulos sekä laadukas toiminta ja palvelu jälleen saavutettiin.

18 18 Sisäisten ja ulkoisten tietohallintopalveluiden tuottaminen samoin resurssein antaa selvää synergiaetua.

19 TIETOHALLINTO TIETOHALLINTO Tietohallinto on olennainen osa yrityksen infrastruktuuria ja samalla sen keskeinen tukitoiminto. Sen tehtävänä on tukea Haminan Energian strategisia tavoitteita ja operatiivista toimintaa sähköisen tietojen hallintajärjestelmän avulla. Tietohallinnon piiriin kuuluu sisäisen tiedonhallinnan lisäksi asiakkaille markkinoitavat tietoliikennejärjestelmät. Sisäisten ja ulkoisten tietohallintopalveluiden tuottaminen samoin resurssein antaa selvää synergiaetua. Haminan Energian vahvuutena kilpailussa muiden tietoliikennepalveluita tarjoavien yritysten kanssa on asiakaspalvelu. Sille on ominaista paikallinen henkilökohtainen palvelu, nopeus ja luotettavuus. VALOKUITU Valokuidun etuja ovat luotettavuus, lähes rajaton kapasiteetti ja valmius tulevaisuuden sähköisten palvelujen käyttöön. Valokuitutekniikkaa voidaan kohtuullisin kustannuksin päivittää tulevaisuuden tarpeiden mukaisesti. Valokuitutekniikka kattaa Haminan keskustaajamasta jo noin 7 %. Maan alla kulkevaa valokuitukaapelointia rakennetaan rinnan sähköverkon maakaapeloinnin kanssa. Vuoden 213 aikana valokuituyhteyttä on rakennettu Pappilansaaren, Ruotsinkylän ja keskustan alueelle. Vuoden 213 aikana yhtiö toi markkinoille Kiinteistökuidun, kerralla taloyhtiön kaikkiin kiinteistöihin asennettavan laajakaistayhteyden. Kiinteistökuitu on saanut hyvän vastaanoton. Se on yksittäiselle kiinteistölle edullinen ratkaisu, joka lisää asunnon arvoa. Valokuidun myötä markkinoille tullutta kaapeli-tv-palvelua kehitetään edelleen. Haminetti Viihde-paketissa pystytään kuituasiakkaille tarjoamaan huippunopea laajakaista ja IPTV-palvelut. IPTV on internet-protokollan käyttöön perustuva TV-teknologia. Se yhdistää television ja laajakaistan ja toimii kaksisuuntaisena, eli sen kautta voi katsoa tv:tä ja käyttää internettiä. Tekniikka mahdollistaa monet asiakaskohtaiset palvelut, kuten ohjelmien tilaamisen omalle vastaanottimelle, myös esimerkiksi älypuhelimeen tai tablettiin, TV-ohjelmien tallentamisen verkkoon ja vuorovaikutteiset tv-ohjelmat. Nopea IPTV-verkko toimii myös teräväpiirtolähetysten jakelukanavana. WiMAX WiMAX-teknologiaan perustuva langaton laajakaistaverkko on rakennettu kantoalueeltaan tarkoituksenmukaiseen laajuuteen. Laajan kantoalueen ja langattomuuden ansiosta WiMAX-verkko on luotettava laajakaistaratkaisu haja-asutusalueille ja niille alueille, minne valokuidun vetäminen olisi kallista ja hankalaa. WiMAX-verkko on osoittanut toimivuutensa myös haastavissa sääoloissa; telemastoihin sijoitetut varasyöttöjärjestelmät toimivat luotettavasti. ETÄLUETTAVAT SÄHKÖMITTARIT Sähkömarkkinoita koskeva lainsäädäntö edellyttää, että sähköverkkoyhtiöt ottavat käyttöön etäluettavat mittarit. Mittareiden luentaverkko on jo valmiina, ja mittareiden vaihto loppusuoralla. SISÄINEN TIETOHALLINTO Vuoden aikana aloitettiin yhtiön asiakastieto- ja laskutusjärjestelmien uusiminen. Hanke jatkuu vielä tulevan vuoden. Vuonna 214 on aikomus uusia talous- ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmä.

20 2

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Energia 2010 Energiankulutus 2009 Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Tilastokeskuksen energiankulutustilaston mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli vuonna 2009 1,33 miljoonaa

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin

Lisätiedot

Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 2016

Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 2016 Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 216 Energiaviraston tiedotustilaisuus 17.1.217 Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto 1 Sähkön tukkumarkkinat Miten sähkön tukkumarkkinat

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Energian hankinta, kulutus ja hinnat

Energian hankinta, kulutus ja hinnat Energia 2011 Energian hankinta, kulutus ja hinnat 2010, 4. vuosineljännes Energian kokonaiskulutus nousi 9 prosenttia vuonna 2010 Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 1445

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vuosi 2015

Uusiutuvan energian vuosi 2015 Uusiutuvan energian vuosi 2015 Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 26.1.2016 Congress Paasitorni, Helsinki Pekka Ripatti Sisältö ja esityksen rakenne 1. Millainen on uusiutuvan energian toimiala? 2. Millaisia

Lisätiedot

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön

Lisätiedot

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013 Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Vanhasen hallituksen strategiassa vuonna 2020 Vuonna 2020: Kokonaiskulutus

Lisätiedot

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016 POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS All rights reserved. No part of this document may be reproduced in any form or by any means without

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus Esitelmä Käyttövarmuuspäivässä 2.12.2010 TEM/energiaosasto Ilmasto- ja energiastrategian tavoitteista Sähkönhankinnan tulee perustua ensisijaisesti omaan kapasiteettiin

Lisätiedot

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Yhdyskunta ja energia liiketoimintaa sähköisestä liikenteestä seminaari 1.10.2013 Aalto-yliopisto

Lisätiedot

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Suomessa monet asiat kehittyvät nopeasti yhteiskunnan toivomalla tavalla Bioenergia Tuulivoima Energiatehokkuus

Lisätiedot

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2011 Energian hankinta ja kulutus 2011, 3. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 2 prosenttia tammi-syyskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 1029

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, 12.5.2016 Toimialapäällikkö Markku Alm Missä olemme? Minne menemme? Millä menemme? Uusiutuva energia Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan aurinko-, tuuli-,

Lisätiedot

Energiapoliittisia linjauksia

Energiapoliittisia linjauksia Energiapoliittisia linjauksia Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa -kutsuseminaari Arto Lepistö Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto 25.3.2010 Sisältö 1. Tavoitteet/velvoitteet 2. Ilmasto- ja energiastrategia

Lisätiedot

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus 27.10.2015 Juha Vanhanen Gaia Consulting Oy Gaia Consulting Oy Kestävän liiketoiminnan konsulttitoimisto vuodesta 1993 Strateginen kumppani ja käytännön toteuttaja

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2013 Energian hankinta ja kulutus 2012, 3. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 5 prosenttia tammi-syyskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan yhteensä noin

Lisätiedot

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030 Elinkeinoministeri Olli Rehn 24.11.2016 Skenaariotarkastelut strategiassa Perusskenaario Energian käytön, tuotannon ja kasvihuonekaasupäästöjen kokonaisprojektio

Lisätiedot

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo 15.6.2009 3.6.2009 Vapo tänään Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Puola Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo Oy:n osakkeista

Lisätiedot

Energiasta kilpailuetua. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009

Energiasta kilpailuetua. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Energiasta kilpailuetua Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Energiasta kilpailuetua Energia tuotannontekijänä Energia tuotteena Energiateknologia liiketoimintana 2

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön tuotanto 2014

Sähkön ja lämmön tuotanto 2014 Energia 2015 Sähkön ja lämmön tuotanto 2014 Sähkön tuotanto alimmalla tasollaan 2000luvulla Sähköä tuotettiin Suomessa 65,4 TWh vuonna 2014. Tuotanto laski edellisestä vuodesta neljä prosenttia ja oli

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Sähkötehon riittävyys osana energiaja ilmastostrategian valmistelua

Sähkötehon riittävyys osana energiaja ilmastostrategian valmistelua Sähkötehon riittävyys osana energiaja ilmastostrategian valmistelua Ylitarkastaja Tatu Pahkala Energiaviraston keskustelutilaisuus kesällä 2017 alkavasta tehoreservikaudesta 20.4.2016 Agenda Hallitusohjelma

Lisätiedot

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n 2030- kehikko Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Ilmasto- ja energiapolitiikan aamupäivä, Rake-sali 27.4.2016 Agenda Strategian valmisteluprosessi EU:n 2030 tavoitteet

Lisätiedot

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle ll 2010-luvulla Hiilitieto ry:n seminaari 18.3.2010 Ilkka Kananen Ilkka Kananen 19.03.2010 1 Energiahuollon turvaamisen perusteet Avointen energiamarkkinoiden toimivuus

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2012 Energian hankinta ja kulutus 2011, 4. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 5 prosenttia vuonna 2011 Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 1 389 PJ (petajoulea)

Lisätiedot

Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa

Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät Pekka Ripatti 3.12.2013 Energiamarkkinavirasto uusiutuvan energian edistäjänä Tuuli-, biokaasu-, puupolttoaine- ja metsähakevoimaloiden

Lisätiedot

Energiavarastot ja älykkäät järjestelmät

Energiavarastot ja älykkäät järjestelmät Energiavarastot ja älykkäät järjestelmät Energian varastointi TEKES -seminaari 24.5.2016 Tatu Pahkala Kärkihanke 1: Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti TAVOITE: Uusiutuvan

Lisätiedot

Uusiutuvan energian tukimekanismit. Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, Kasperi Karhapää Manager, Business Development

Uusiutuvan energian tukimekanismit. Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, Kasperi Karhapää Manager, Business Development Uusiutuvan energian tukimekanismit Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, 17.2.2016 Kasperi Karhapää Manager, Business Development 1 Lämmitysmuodot ja CHP-kapasiteetti polttoaineittain 6

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Keski-Suomen taloudellinen kehitys 2008-2009 Matalasuhteen

Lisätiedot

Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä

Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Oy Olli Tuomivaara Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa työpaja 25.8.2014. Aurinkoenergian globaali läpimurto 160000

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus 2014

Energian hankinta ja kulutus 2014 Energia 2015 Energian hankinta ja kulutus 2014 Energian kokonaiskulutus laski vuonna 2014 Korjattu 26.1.2016. Liitekuvio 1. Tilastokeskuksen mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli 1,35 miljoonaa

Lisätiedot

Energiamurros. Nyt! Yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksiä energia-alan kehityksestä. Pohjolan Voima

Energiamurros. Nyt! Yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksiä energia-alan kehityksestä. Pohjolan Voima Energiamurros. Nyt! Yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksiä energia-alan kehityksestä Pohjolan Voima 29.3.2016 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Pohjolan Voiman toimeksiannosta strukturoidun

Lisätiedot

Energiaverot nostivat liikennepolttoaineiden hintoja

Energiaverot nostivat liikennepolttoaineiden hintoja Energia 2012 Energian hinnat 2012, 1. neljännes Energiaverot nostivat liikennepolttoaineiden hintoja Energiaveron korotukset ja raakaöljyn korkeampi hinta nostivat liikennepolttoaineiden hintoja ensimmäisellä

Lisätiedot

Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille

Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille SUOMEN ELFI OY KANNANOTTO Antti Koskelainen 1 (5) 1.8.2007 Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille 1. Pohjoismainen sähkö

Lisätiedot

GLOBAALIT TRENDIT ENERGIAMARKKINOILLA

GLOBAALIT TRENDIT ENERGIAMARKKINOILLA GLOBAALIT TRENDIT ENERGIAMARKKINOILLA Suomen Kaasuyhdistyksen kaasupäivä 18.11.2014 18.11.2014 HEIKKI PIKKARAINEN NESTEJACOBS.COM Kehittyvät taloudet ovat kasvun vetureita energiamarkkinoilla MOE= Miljoonaa

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen 19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla

Lisätiedot

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen 1. Metsähakkeen ja turpeen yhteenlaskettu käyttö laski viime vuonna 2. Tälle ja ensi vuodelle ennätysmäärä energiapuuta ja turvetta tarjolla

Lisätiedot

Yleistä tehoreservistä, tehotilanteen muuttuminen ja kehitys

Yleistä tehoreservistä, tehotilanteen muuttuminen ja kehitys Yleistä tehoreservistä, tehotilanteen muuttuminen ja kehitys Tehoreservijärjestelmän kehittäminen 2017 alkavalle kaudelle Energiaviraston keskustelutilaisuus 20.4.2016 Antti Paananen Tehoreservijärjestelmän

Lisätiedot

Energian hinnat. Energian hintojen nousu jatkui. 2011, 4. neljännes

Energian hinnat. Energian hintojen nousu jatkui. 2011, 4. neljännes Energia 2012 Energian hinnat 2011, 4. neljännes Energian hintojen nousu jatkui Liikenteessä ja lämmityksessä käytettävät energian hinnat nousivat vuoden 2011 viimeisellä vuosineljänneksellä Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Tammi-maaliskuun 2016 osavuosikatsaus. Fortum Oyj

Tammi-maaliskuun 2016 osavuosikatsaus. Fortum Oyj Tammi-maaliskuun 2016 osavuosikatsaus Fortum Oyj 28.4.2016 Tammi-maaliskuun 2016 tulos Avainluvut (milj. euroa), jatkuvat toiminnot I/2016 I/2015 2015 Edelliset 12 kk Liikevaihto 989 1 040 3 459 3 408

Lisätiedot

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Metsäenergian uudet tuet Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden

Lisätiedot

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET 1(10) VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET TAUSTAA Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta vesivoimaan ja muihin energialähteisiin Jatkoa ET:n teettämälle

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

Pariisin ilmastosopimuksen vaikutukset Suomessa

Pariisin ilmastosopimuksen vaikutukset Suomessa Rakennusten energiaseminaari, Finlandia-talo 20.9.2016 Pariisin ilmastosopimuksen vaikutukset Suomessa Markku Ollikainen Professori, Helsingin yliopisto Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastosopimuksen

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Tilanne tällä hetkellä Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa 2000-2012 Arvioita tämänhetkisestä tilanteesta

Lisätiedot

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Helsinki, 24.4.2008 1 Tausta Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta

Lisätiedot

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Helena Säteri, ylijohtaja ARY 4.8.2009 Valkeakoski Helena Säteri, ympäristöministeriö/ ARY Asuntomessuseminaari Valkeakoskella 4.8.2009 Kohti uutta

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategian jatkotyö tuulivoiman osalta. Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Hallitusneuvos Anja Liukko

Energia- ja ilmastostrategian jatkotyö tuulivoiman osalta. Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Hallitusneuvos Anja Liukko Energia- ja ilmastostrategian jatkotyö tuulivoiman osalta Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 24.1.2017 Hallitusneuvos Anja Liukko Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030: Tuet teollisen

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia Erikoistutkija Olli Kauppi 14.1.2013 EU:n energiapolitiikka - Päästökauppa, -yhteismarkkinat, -kapasiteettimarkkinat, - RES-tuki Kilpailu - Edullinen energia - Kestävä

Lisätiedot

Energian hinnat laskivat ensimmäisellä neljänneksellä

Energian hinnat laskivat ensimmäisellä neljänneksellä Energia 2016 Energian hinnat 2016, 1. neljännes Energian hinnat laskivat ensimmäisellä neljänneksellä Tilastokeskuksen tietojen mukaan energiatuotteiden hinnat jatkoivat laskuaan vuoden 2016 ensimmäisellä

Lisätiedot

Energian hintojen lasku jatkui viimeisellä neljänneksellä

Energian hintojen lasku jatkui viimeisellä neljänneksellä Energia 2016 Energian hinnat 2015, 4. neljännes Energian hintojen lasku jatkui viimeisellä neljänneksellä Tilastokeskuksen tietojen mukaan energiatuotteiden hinnat laskivat vuoden 2015 viimeisellä neljänneksellä

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus 2012

Energian hankinta ja kulutus 2012 Energia 2013 Energian hankinta ja kulutus 2012 Puupolttoaineet nousivat suurimmaksi energialähteeksi vuonna 2012 Tilastokeskuksen mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli 1,37 miljoonaa terajoulea

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla

Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla Hanna-Liisa Kangas Väitöskirja-aiheen esittely 29.5.2008 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Lisätiedot

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma Energiaa luonnosta GE2 Yhteinen maailma Energialuonnonvarat Energialuonnonvaroja ovat muun muassa öljy, maakaasu, kivihiili, ydinvoima, aurinkovoima, tuuli- ja vesivoima. Energialuonnonvarat voidaan jakaa

Lisätiedot

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009 Sisältö 1. Työn lähtökohdat 2. Uuden sähkömarkkinamallin toiminnan kuvaus 3. Mallinnuksen lähtöoletukset

Lisätiedot

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa.

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa. Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa. Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä 1.9.2016 BIOENERGIA RY TIIVISTETTYNÄ Historiamme ulottuu 70 vuoden taakse (Turveteollisuusliitto 1943,

Lisätiedot

katsaus TOIMITUSJOHTAJAN TAPIO KUULA ous 2011 Yhtiökokous 2011 Y a Bolagsstämma 2011 B

katsaus TOIMITUSJOHTAJAN TAPIO KUULA ous 2011 Yhtiökokous 2011 Y a Bolagsstämma 2011 B katsaus TOIMITUSJOHTAJAN TAPIO KUULA 31.3.2011 ou11 Yhtiökokou11 Y ou11 Yhtiö JAPANIN LUONNONKATASTROFI Toipuminen maan historian suurimmasta maanjäristyksestä ja hyökyaallosta kestää kauan Fukushiman

Lisätiedot

Mikael Ohlström, asiantuntija Helena Vänskä, johtava asiantuntija 25.9.2008

Mikael Ohlström, asiantuntija Helena Vänskä, johtava asiantuntija 25.9.2008 1 Mikael Ohlström, asiantuntija Helena Vänskä, johtava asiantuntija 25.9.2008 Elinkeinoelämän keskusliitto EK: Monipuolisesti tuotettua energiaa edullisesti ja luotettavasti Energia on yhteiskunnan toiminnan

Lisätiedot

Energiamurros - Energiasta ja CO2

Energiamurros - Energiasta ja CO2 Energiamurros - Energiasta ja CO2 Hybridivoimala seminaari, 25.10.2016 Micropolis, Piisilta 1, 91100 Ii Esa Vakkilainen Sisältö CO2 Uusi aika Energian tuotanto ja hinta Bioenergia ja uusiutuva Strategia

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta 2010-2014 Suvi Monni, Benviroc Oy, suvi.monni@benviroc.fi Tomi J Lindroos, VTT, tomi.j.lindroos@vtt.fi Esityksen sisältö 1. Tarkastelun laajuus

Lisätiedot

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Prof. Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto Siemensin energia- ja liikennepäivä 13.12.2012 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Päivän vietto alkoi vuonna 2007 Euroopan tuulivoimapäivänä, vuonna 2009 tapahtuma laajeni maailman laajuiseksi.

Päivän vietto alkoi vuonna 2007 Euroopan tuulivoimapäivänä, vuonna 2009 tapahtuma laajeni maailman laajuiseksi. TIETOA TUULIVOIMASTA: Maailman tuulipäivä 15.6. Maailman tuulipäivää vietetään vuosittain 15.kesäkuuta. Päivän tarkoituksena on lisätä ihmisten tietoisuutta tuulivoimasta ja sen mahdollisuuksista energiantuotannossa

Lisätiedot

PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 2005-2009

PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 2005-2009 PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 25-29 /MWh 8 7 6 5 4 3 2 1 25 26 27 28 29 hiililauhteen rajakustannushinta sis CO2 hiililauhteen rajakustannushinta Sähkön Spot-markkinahinta (sys) 5.3.21 Yhteenveto

Lisätiedot

KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ

KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ MAA- JA BIOKAASUN MAHDOLLISUUDET 2 1 Luonnonkaasusta on moneksi 3 Gasumin kaasuverkosto kattaa puolet suomalaisista Korkeapaineista kaasun siirtoputkea 1 286 km Matalan paineen jakeluputkea

Lisätiedot

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2011 20.10.2011 Päätapahtumia kolmannella vuosineljänneksellä Tulos viime vuoden tasolla Vesi- ja ydinvoimatuotannon volyymit kasvoivat Venäjän investointiohjelma

Lisätiedot

"Uusiutuvan energian mahdollisuudet Lieto, 27.1.2016. Toimialapäällikkö Markku Alm

Uusiutuvan energian mahdollisuudet Lieto, 27.1.2016. Toimialapäällikkö Markku Alm "Uusiutuvan energian mahdollisuudet Lieto, 27.1.2016 Toimialapäällikkö Markku Alm Uusiutuvan energian yritykset ja toimipaikat 777 uusiutuvan energian toimialan yritystä vuonna 2014. laskua edelliseen

Lisätiedot

Tammi-maaliskuun 2016 osavuosikatsaus. Fortum Oyj

Tammi-maaliskuun 2016 osavuosikatsaus. Fortum Oyj Tammi-maaliskuun 2016 osavuosikatsaus Fortum Oyj 28.4.2016 Tammi-maaliskuu 2016: Tyydyttävä tulos matalista sähkönhinnoista huolimatta Avainluvut (milj. euroa), jatkuvat toiminnot I/2016 I/2015 2015 Edelliset

Lisätiedot

Energian kokonaiskulutus kasvoi 10 prosenttia vuonna 2010

Energian kokonaiskulutus kasvoi 10 prosenttia vuonna 2010 Energia 2011 Energiankulutus 2010 Energian kokonaiskulutus kasvoi 10 prosenttia vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli 1,46 miljoonaa terajoulea (TJ) vuonna 2010, mikä

Lisätiedot

Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle. johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä

Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle. johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä Tuulivoiman ja aurinkovoiman vaikutukset sähköjärjestelmään sähköä tuotetaan silloin kun tuulee tai paistaa

Lisätiedot

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos www.ekokymenlaakso.fi Pia Outinen 1 1 Tavoite ja tarkoitus Tehtävä Kymenlaaksolle Strategia sisältää Kymenlaakson vision, toiminnalliset

Lisätiedot

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Energiamarkkinaviraston infotilaisuus tuotantotuesta 9.11.2010 Hallitusneuvos Anja Liukko Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

Uusiutuvan energian velvoitepaketti

Uusiutuvan energian velvoitepaketti Uusiutuvan energian velvoitepaketti Valtiosihteeri Riina Nevamäki 20.5.2010 Hallituksen energialinja kohti vähäpäästöistä Suomea Tärkeimmät energiaratkaisut Energiatehokkuus 4.2.2010 Uusiutuva energia

Lisätiedot

Uusiutuvan energian tukimuodot EU:ssa -sähkön tuotanto Uusiutuvan energian syöttötariffijärjestelmän ajankohtaispäivät

Uusiutuvan energian tukimuodot EU:ssa -sähkön tuotanto Uusiutuvan energian syöttötariffijärjestelmän ajankohtaispäivät Uusiutuvan energian tukimuodot EU:ssa -sähkön tuotanto Uusiutuvan energian syöttötariffijärjestelmän ajankohtaispäivät Tekninen asiantuntija Harri Haavisto 15.1.2013 Esityksen sisältö Taustaa Tukimuodot

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus. Liikevoittomarginaali parani

Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus. Liikevoittomarginaali parani Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus Liikevoittomarginaali parani Mika Vehviläinen, toimitusjohtaja Mikko Puolakka, talous- ja rahoitusjohtaja 25. lokakuuta 2016 Keskeistä kolmannella vuosineljänneksellä

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy

UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy UUSIUTUVIEN ENERGIALÄHTEIDEN 38 % TAVOITE EDELLYTTÄÄ MM. MERKITTÄVÄÄ BIOENERGIAN LISÄYSTÄ SUOMESSA Suomen ilmasto- ja energiapolitiikkaa

Lisätiedot

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 2 22.3.2010 Globaali ongelma vaatii globaalin ratkaisun EU on hakenut sopimusta, jossa numerot ja summat ei julistusta

Lisätiedot

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Marketta Karhu, ympäristönsuojeluyksikön päällikkö, Oulun seudunympäristötoimi, Oulun kaupunki Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa

Lisätiedot

Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli

Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli 19.1.2016 Kärkihanke 1: Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti

Lisätiedot