ENERGIAN KÄYTTÖ JA SEURANTA MAATILOILLA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ENERGIAN KÄYTTÖ JA SEURANTA MAATILOILLA"

Transkriptio

1 ENERGIAN KÄYTTÖ JA SEURANTA MAATILOILLA AHOKAS J. (toim.) 25 MAATALOUSTIETEIDEN LAITOS JULKAISUJA HELSINGIN YLIOPISTO MAATALOUS-METSÄTIETEELLINEN TIEDEKUNTA

2

3 Yhteistyössä HELSINKI 2013 ISSN X (Online) ISBN (Online)

4 3 Johdanto Helsingin yliopiston Maataloustieteiden laitos - Agroteknologia, Seinäjoen ammattikorkeakoulun maa- ja metsätalouden yksikkö ja Jyväskylän ammattiko rkeakoulun teknologiayksikkö ovat saaneet Maaseudun energiaakatemia -nimiselle hankkeelle rahoituksen EU:n maaseuturahastosta. Hankkeen tutkimuskohteita ovat: maatalouden energian käyttö, energiatehokkuuden parantaminen sekä uusiutuvien energioiden käyttöön otto. Hanke on tuottanut kattavan maatalouden energiainformaatioaineiston ja tämä raportti on yksi hankkeen raporteista. Raportit on saatavissa pdf-muotoisina sivustolta. Suomen maatalouden energian kulutus on 10 TWh luokkaa ja se vastaa liki kolmea prosenttia koko maan energian kulutuksesta. Maatalouden energian säästö ei siten vaikuta paljoakaan koko maan energian kulutukseen. Tämä kulutus on suoraa energian kulutusta, tämän lisäksi tulee epäsuora energian kulutus. Suora energia ostetaan tilalle suoraan, esimerkiksi polttoaineina tai sähkönä. Epäsuoralla energialla tarkoitetaan energiaa, joka on käytetty esimerkiksi koneiden ja lannoitteiden valmistuksessa. Esimerkiksi peltokasvituotannossa lannoitteiden valmistus kuluttaa eniten energiaa. Tilastoissa tämä on teollisuuden energian kulutusta. Maatalouden menoista energian osuus on ollut jatkuvasti kasvussa ja oletettavaa on, että sen osuus kasvaa tulevaisuudessakin. Maataloustuotannossa käytetään yhä enemmän koneita ja laitteita, joten energian kulutus kasvaa ja toisaalta fossiilisen energian hinta on jatkuvasti kallistunut. Yksittäinen viljelijä voi säästää energiaa helposti kymmeniä prosentteja ja tällä on jo taloudellista merkitystä tilalle. Ennen kuin energiansäästötoimenpiteitä voidaan arvioida, pitää tietää nykyinen kulutus ja pitää tietää normaali kulutus. Tämä tarkoittaa energian käytön seurantaa ja vertailua muihin vastaavanlaisiin tuotantoihin. Osa säästöistä on helppo ja halpa toteuttaa, tarvitaan vain tietoa miten työ voidaan tehdä energiatehokkaasti. Energian käyttö ja seuranta maatiloilla oppaassa tarkastellaan yleisesti energiaa ja miten sitä käytetään maataloudessa. Energiansäästön tärkeimpiä toimenpiteitä on energian kulutuksen seuranta ja vertailu keskimääräisiin arvoihin. Pelkkä tilatason seuranta ei riitä, vaan kulutus pitää suhteuttaa tuotantoon. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi kulutusta pinta-alaa kohden (l/ha) tai tuotekiloa kohden (kg/maito litra). Näitä lukuja kutsutaan energian ominaiskulutuksiksi ja ne kertovat kuinka energiatehokasta tuotanto on. Sää vaikuttaa sekä satoon että rakennusten energian kulutukseen. Tällöin muutaman vuoden energian seuranta ei vielä paljasta onko energian säästössä onnistuttu. Monivuotinen seuranta vasta näyttää energian kulutuksen suunnan. Energia-analyyseissä on myös tärkeää, että ne tehdään samalla lailla. Silloin puhutaan suorasta ja epäsuorasta energian kulutuksesta sekä siitä otetaanko niitä mukaan analyysiin vai ei. Samoin siemenet, ostorehut ja ostoeläimet muodostavat oman ongelmansa, kun vertaillaan esimerkiksi sikaloita, joista toinen kasvattaa siat porsaasta asti ja toinen ostaa porsaat. Tässä oppaassa selostetaan analyysejä ja myös tehdään ohjeita ja menettelytapoja energia-analyysien tekemiseen.

5 Sisältö 1 Mitä energia on? Työ ja teho Energia Hyötysuhde Mihin energiaa käytetään ja mitä päästöjä siitä syntyy Suora energian tarve Peltoviljelyn energian kulutus Kotieläintuotannon energian kulutus Epäsuora energian tarve Koneiden valmistusenergia Rakennusten valmistusenergia Lannoitteiden ja kemikaalien valmistusenergia Elävät tuotantopanokset Energia-analyysit Maataloustuotannon energia-analyysit Energiataseet Energiasuhde Nettoenergiasaanto Ominaistuotto Maatilan energia-analyysit Perusanalyysi (Top-Down) Yksityiskohtainen analyysi (Bottom-Up) Energia-analyysin tekeminen Päästöt CO 2 -ekvivalentti Hiilidioksidipäästö Päästökauppa Energiankäytön vertailu Energiankulutuksen seuranta Traktorit ja työkoneet Lämmityslaitteet Viljan kuivaus Rakennukset Sähkölaitteet Karjatalouskoneet Puhaltimet Veden pumppaus ja lämmin käyttövesi Ruokinta Lypsy ja maidonjäähdytys Lannanpoisto Valaistus

6 SISÄLTÖ 5 5 Esimerkkejä seurannasta Seurantamenetelmät Kasvintuotantotilat Kasvintuotantotila KTT Kasvintuotantotila KTT Lypsykarjatilat Lypsykarjatila LKT Lypsykarjatila LKT

7 Luku 1 Mitä energia on? Jukka Ahokas Helsingin yliopisto Nimi energia juontaa kreikan kielestä ja tarkoittaa toimeliaisuutta tai toimintaa. Fysiikassa energia tarkoittaa sitä, että järjestelmällä on mahdollisuutta tehdä työtä. Energian SI-järjestelmän mukainen yksikkö on joule (J), mutta sen rinnalla käytetään myös muita yksiköitä, kuten kwh tai sen monikertoja. Perusyksikköä joulea käytetäänkin melko harvoin johtuen siitä, että energian kulutus mitataan muina kuin perusyksikköinä. Sähkö mitataan yksikössä kwh, nestemäisten polttoaineiden kulutuksena käytetään litroja ja kiinteiden polttoaineiden kuten polttopuiden kuutiometrejä. Energia voi esiintyä eri muodoissa, esim. potentiaalienergiana, liike-energiana, lämpöenergiana ja sähkömagneettisina energiana. Tavallisimmin energia muutetaan mekaaniseksi työksi tai sitä käytetään rakennusten lämmittämiseen tai ruuan tai rehun valmistamiseen. Polttomoottoreiden ja lämmityskattiloiden käytössä polttoaineiden kemiallinen lämpöenergia vapautetaan ja sen avulla tehdään mekaanista työtä tai lämmitetään rakennuksia tai prosesseja. Erilaisia energioita voidaan näin muuttaa muodosta toiseen. Muunnosten hyötysuhteet eivät ole 100% vaan niissä tapahtuu aina energian häviämistä siten, että muunnetussa muodossa on aina vähemmän energia kuin alkuperäisessä muodossa. 1.1 Työ ja teho Fysiikassa työ määritetään siten, että voima kerrotaan matkalla, tai jos kyse on pyörivästä voimansiirrosta momentti kulmalla, yhtälöt 1.1 ja 1.2. Teho ilmoittaa kuinka nopeasti työ on tehty ja se saadaan jakamalla työ ajalla, yhtälöt 1.3 ja 1.4. W = F s (1.1) W = M α (1.2) P = W t (1.3) P = F s t W = työ F = voima s = matka M = momentti α = kulma t = aika P = teho v = nopeus = F v (1.4) Sähkötekniikassa teho saadaan kertomalla virta jännitteellä kun kyseessä on tasajännite, yhtälö 1.5. Vaihtojännitteen tehossa pitää ottaa huomioon sähkölaitteen mahdollisesti aiheuttama virran ja jännitteen vaihe-ero. Tämän cosφ arvo on usein ilmoitettu laitteen konekilvessä. Yksivaiheisen sähkölaitteen teho saadaan yhtälön 1.6 avulla. Kolmivaiheisen sähkölaitteen teho saadaan laskemalla kunkin vaiheen tehot yhteen. Usein kuormitus on symmetrinen eli kunkin vaiheen virta on yhtä suuri, silloin teho voidaan laskea yhtälön 1.7 avulla. 6

8 LUKU 1. MITÄ ENERGIA ON? 7 P = UI (1.5) U = jännite I = virta P = UIcosφ (1.6) φ = jännitteen ja virran välinen vaihe-ero P = 3U p I p cosφ (1.7) U p = pääjännite (nimellisarvo 400 V) I p = päävirta Edellä olevat sähkötekniikan tehoyhtälöt määrittävät verkosta otetun sähkötehon. Sähkölaitteella voi olla myös muitakin häviöitä ja saatu hyötyteho on edellä esitettyjä alhaisempi. Esimerkki 1. Äes tarvitsee 10 kn vetovoiman ja äestysnopeus on 11 km/h. Mikä on äkeen teho ja tekemä työ kun työleveys on 5 m.? m s P=Fv = 10 kn 11 3,6 = 30,6 kw. Traktorin moottorista vaaditaan tätä selvästi suurempi teho, koska osa moottoritehosta kuluu traktorin omaan liikkumiseen ja pyörien luistoon. Äkeen työsaavutus on q=bv=5m 11 m 3,6 s = 15,3 m 2 s = 5,5 ha/h. Yhden hehtaarin äestämiseen kuluu 0,18 h, jolloin tarvitaan 30,6 kw 0,18h=5,6 kwh työ. Yksi kwh = 1000 W 3600s = 3,6 MJ, jolloin perusyksikköä käyttäen saadaan 20,2 MJ/ha työ. Tehosta ja työstä puhuttaessa täytyy muistaa, että koneen tai laitteen kuorma määrittelee tarvittavan tehon, ei koneen nimellisteho. Moottoreiden nimellistehot on ilmoitettu niiden tyyppikilvissä. Nimellisteho tarkoittaa pitkäaikaiseen jatkuvaan työhön käytettävissä olevaa tehoa eikä sitä miten moottori kuormittuu työssä. Esimerkki 2. Pumpun sähkömoottorin tyyppikilvessä on ilmoitettu nimellistehoksi 11 kw ja cosφ arvoksi on annettu 0,85. Kuinka suuren tehon moottori ottaa sähköverkosta? Esimerkkiä ei voida laskea, koska ei tiedetä moottorin kuormitusta. Se täytyy mitata esimerkiksi mittaamalla moottorin verkosta ottama virta. Mittauksissa on saatu, että moottori ottaa 6 A virran. Nyt voidaan laskea sen ottama pätöteho, P= 3 400V 6A 0, 85= 3,5 kw. Edellä on käsitelty mekaanista työtä ja tehoa sekä sähkötehoa. Maataloudessa käytetään myös ilman tai nesteen virtausta. Ilmaa käytetään kuivureissa siirtämään kosteus pois materiaalista ja karjasuojissa se huolehtii hyvästä sisäilmasta. Työkonehydrauliikassa käytetään öljyn virtausta ja painetta työn tekoon. Vesipumpuissa käytetään virtausta siirtämään vettä paikasta toiseen. Virtauksessa oleva teho saadaan yhtälön 1.8 avulla. Yhtälön paine p tarkoittaa virtauksen kokonaispainetta, staattisen ja dynaamisen paineen summaa. Dynaamisen paineen osuus on usein pieni ja virtauksen teho voidaan laskea pelkästään staattisen paineen avulla. P = q v p (1.8) q v = materiaalin tilavuusvirtaus p = paine Esimerkki 3. Kuivuriuuni tuottaa m3 h ilmavirtauksen. Kuivuri ja vilja aiheuttavat 400 Pa vastapaineen (staattisen paineen). Mikä on virtauksen teho? P=18000 m3 3600s 400P a= 2000 W. Virtauksessa siirtyy koko ajan 2 kw virtausteho. Puhaltimien hyötysuhteet ovat %, jolloin puhaltimen moottorin akseliteho on esim. 50% hyötysuhdetta käytettäessä 4 kw. Jos P kyseessä on 3-vaiheinen sähkömoottori, sen ottama virta verkosta on yhtälöstä 1.7 ratkaistuna I = 3Ucosφ. Kun cosφon esim. 0,9 ja pääjännite 400 V, saadaan I = 4000W 3 400V 0,9 = 6, 4A. Polttoaineen kulutuksesta voidaan haluttaessa laskea pinta-alaa kohti tehty työ. Kun polttoaineen kulutus pinta-alaa kohti tiedetään, sen lämpösisällön ja moottorin hyötysuhteen avulla saadaan tehty työ, yhtälö 1.9. W = H a q a ρ η mo (1.9)

9 LUKU 1. MITÄ ENERGIA ON? 8 W = työ q a = polttoaineen kulutus pinta-alaa kohti η mo = moottorin hyötysuhde Polttomoottorin hyötysuhde voidaan laskea moottorin ominaiskulutuksesta, yhtälö Ominaiskulutus riippuu moottorin kuormittumisesta sekä myös moottorin ominaisuuksista. Kun moottoria kuormitetaan reilusti ominaiskulutus on luokkaa g/kwh. Kevyesti kuormitettuna ominaiskulutus on g/kwh. Dieselöljyn tai moottoripolttoöljyn lampösisältö on 43 MJ/kg (11,9 kwh/kg). η mo = Kun yhtälöt 1.9 ja 1.10 yhdistetään, saadaan yhtälö H a q om (1.10) W = q a ρ q om (1.11) Esimerkki 4. Kynnöllä polttoaineen kulutus on 18 l/ha ja koska on kyse raskaasta työstä voidaan moottorin katsoa kuormittuvan hyvin, jolloin ominaiskulutus on 250 g/kwh. Polttoaineen tiheys on 0,83 kg/l. Laske kynnön työ pinta-alaa kohti. 1 Moottorin hyötysuhde on η mo = kwh/ha = 215 MJ/ha. kg kw h 11,9 0,25 kw h kg 18 0,83 l kg kw h = 33,6 %. Kynnössä tehty työ on W= 0,25 ha l kg = 59,8 1.2 Energia Energialla tarkoitettiin kykyä tehdä työtä. Maataloudessa käytetään polttoaineita kiinteinä, nestemäisinä tai kaasumaisina energian lähteinä tai sähköenergiaa. Polttoaineiden sisältämä energia vapautetaan polttamalla ja se hyödynnetään joko lämpönä tai mekaanisena työnä polttomoottorin avulla. Energiasta käytetyt yksiköt vaihtelevat sen mukaan miten energiaa myydään. Sähköenergian määrä on helppo mitata kwh yksikkönä, joten sitä käytetään sähkön myynnissä yksikkönä. Polttoaineet mitataan usein tilavuusmittoina ja litrat ja kuutiometrit ovat käytössä niiden kaupassa. Kuljetusvälineiden polttoaineet ostetaan aina litroina ja kulutukset ilmoitetaan litroina yhteisesti sovittua yksikköä kohti (l/100 km, l/h, l/(t km)...). Joitakin aikoja sitten energian yksikkönä koko maata käsittelevissä tilastoissa käytettiin öljytonneja (toe = ekvivalenttinen öljytonni). Perusyksikköä joulea ei ole energian kaupassa käytössä, mutta polttoaineiden lämpöarvot ilmoitetaan tyypillisesti yksikkönä MJ/kg. Taulukossa 1.1 on esitetty eri energiayksiköiden muuntosuhteita. Taulukko 1.1: Energiayksiköiden muuntokertoimia MJ kwh toe kcal MJ 1 0, , ,89 kwh 3,6 1 0, toe kcal 0, , , SI-järjestelmässä käytetään varsinaisen yksikön lisänä yhteisesti sovittuja kirjainsymboleja esittämään tuhansien kertalukuja, nämä on esitetty taulukossa 1.2. Taulukko 1.2: SI-järjestelmän tuhansien kertaluvut ja niiden symbolit Nimi Lyhenne Suuruus kilo k 10 3 Mega M 10 6 Giga G 10 9 Tera T Peta P Exa E Materiaalien energiasisältö ilmoitetaan niiden lämpöarvojen avulla. Lämpöarvo tarkoittaa energiamäärää, joka materiaalista vapautuu lämpönä kun se poltetaan. Taulukossa 1.3 on esitetty muutaman materiaalin tyypillisiä lämpöarvoja silloin, kun tuote on täysin kuivaa. Energia muuntaminen lämmöksi tai työksi ei ole täysin

10 LUKU 1. MITÄ ENERGIA ON? 9 Taulukko 1.3: Materiaalien tehollisia lämpöarvoja Materiaali Lämpöarvo MJ/kg Lämpöarvo kwh/kg Vilja 20 5,6 Olki 19 5,3 Rypsin siemen 37 10,3 Puu 19 5,3 häviötöntä, palamisessa päästään parhaillaan yli 90 % hyötysuhteeseen. Lihastyön hyötysuhde on parhaimmillaan yli 20 % eli syödyn leivän energiasta vain osa voidaan muuttaa fyysiseksi työksi. Polttomoottorit pystyvät muuntamaan polttoaineen energiasta parhaimmillaan 45% mekaaniseksi työksi. Materiaaleissa on aina kosteutta mukana ja se otetetaan huomioon vähentämällä veden osuus painosta sekä myös vähentämällä veden höyrystymiseen tarvittava energiamäärä, yhtälö H a = H ak (1 w) 2, 443 w (1.12) H a = materiaalin tehollinen lämpöarvo käyttökosteudessa H ak = materiaalin kuiva-aineen lämpöarvo w = materiaalin vesipitoisuus Materiaalin vesipitoisuus voidaan ilmoittaa kahdella eri tavalla, joko aineen kuiva-aineen suhteen tai kokonaismäärän (vesi ja kuivamateriaali) suhteen. Yhtälössä 1.12 on käytetty jälkimmäistä tapaa ja se on meillä yleisesti käytetty ilmoitustapa. Vesipitoisuus määritetään kuivaamalla näyte-erä ja vähentämällä alkuperäistä painosta kuivattu paino saadaan näytteestä poistunut vesimäärä. Jos tätä verrataan alkuperäiseen painoon, saadaan ns märkäkosteus (wb = wet basis). Jos vertailuna on kuivattu paino, saadaan kuivakosteus tai kosteussuhde (db = dry basis). Tuotteen sisältämä energiamäärä saadaan kertomalla tuotemäärä sen lämpösisällöllä, yhtälö E tuote = m H a (1.13) H a = materiaalin tehollinen lämpöarvo käyttökosteudessa m = tuotteen massa Esimerkki 5. Viljan kosteus on 14%. Mikä on sen lämpöarvo? Viljan kuiva-aineen lämpöarvo on 20 MJ/kg, jolloin saadaan: H a = 20(1 0, 14) 2, 443 0, 14 = 16,9 MJ/kg = 4,7 kwh/kg. 1.3 Hyötysuhde Energian käytössä ei päässä koskaan 100% hyötysuhteeseen. Lisäksi samankin prosessin tai käytön hyötysuhde riippuu monesti kuormituksesta. Hyötysuhde voidaan laskea tehon tai energian avulla, yhtälö Hyötysuhdetta voidaan ajatella myös systeemianalyyttisesti. Piirrämme prosessin tai koneen ympärille rajan ja tarkastelemme energiavirtauksia systeemiin ja systeemistä pois. Saadun hyötytyön suhde systeemiin tulevaan energiaan on sen hyötysuhde. η = W E = P työ (1.14) P käyttö η = hyötysuhde W = tuotettu työ tai energia E = työhön käytetty energia P työ = saatu teho P käyttö = käyttöteho Esimerkki 6. Viljan viljelyssä käytämme energiaa 35 GJ/ha (9700 kwh/ha) ja saamme satona 3500 kg/ha viljaa. Mikä on viljelyn hyötysuhde? Sato on 3500 kg/ha ja sen varastointikosteus on 14%. Viljan energiasisältö on yhtälön 1.13 mukaisesti H a = 20 (1 0, 14) 2, 443 0, 14= 16,9 MJ/kg (4,7 kwh/kg) ja hehtaarilta saatu energiamäärä on , 9=59 GJ/ha (16400 kwh/ha). Hyötysuhde on η = = 169%. Hytötysuhdehan on aina alle 100%, muutoin keksisimme ikiliikkujan. Tässä tapauksessa olemme unohtaneet laskuista auringon energian. Jos hehtaarille tuleva auringon säteilyenergia otettaisiin mukaan, hyötysuhde olisi enään muutaman prosentin luokkaa. Emme siis keksineet ikiliikkujaa.

11 Luku 2 Mihin energiaa käytetään ja mitä päästöjä siitä syntyy Jukka Ahokas Helsingin yliopisto Tuotannossa käytetyt energiat voidaan jakaa kahteen osaan, suoraan ja epäsuoraan käyttöön. Suoraa käyttöä ovat viljelykautena tarvittavat polttoaineet ja sähköenergia eli kaikki suoraan tilalle tuotu energia. Epäsuoraan energiaan kuuluu koneiden valmistukseen ja huoltoon tarvittava energia. Lannoitteiden ja kemikaalien valmistus luentaan myös epäsuoraan energian tarpeeseen. Niiden levittämiseen pellolle tarvittava polttoaine on taasen suoraa energian tarvetta. Epäsuoran energian laskennassa joudutaan usein ongelmatilanteisiin, koska laskentaketju vaikuttaa päättymättömältä. Esimerkiksi maataloustyökoneiden valmistusta varten pitää hankkia koneita ja rakentaa rakennuksia ja taas näiden koneiden rakentamiseen tarvitaan omat koneet jne. Tämä ketju katkaistaan usein silloin, kun osan vaikutus kokonaiskulutukseen on alle 5%. Epäsuora energia otetaan lähes aina sen mukaan kuinka paljon energiaa on tarvittu valmistamiseen, ei lämpö- tai energiamäärän mukaan kuten suora energia. Suoran ja epäsuoran energian ongelmana on niiden erilaiset laskentatavat. Kun tilalle ostetaan sähkö sen energiasisältö on ostettu energiamäärä (kwh). Sähkön tuottamiseen ja siirtämiseen tarvitaan myös energiaa, mutta sitä ei oteta huomioon. Polttoaineiden energiasisältö on niiden lämpöarvo. Epäsuora energia lasketaan tavallisesti sen tuottamiseen tarvittavan energiamäärän mukaan, ei esimerkiksi sen lämpöarvon mukaan. Maatilalta pois lähtevien tuotteiden energia lasketaan niiden lämpöarvon mukaisesti. Suoran ja epäsuoran energian lisäksi on myös elävien tuotantopanosten energia. Kun maatila ostaa siemeniä tai porsaita, nämä eivät ole suoraa energiaa eivätkä epäsuoraa energiaa vaan usein tässä välimaastossa olevia panoksia. Näiden käsittely ja arvotus vaativat omia pelisääntöjä, jotta lukemista saataisiin vertailukelpoisia. Suoran ja epäsuoran energian tilastointi vaikuttaa myös erilailla energiansäästölukemiin. Maatalous voi säästää ravinnekierrolla ravinteita, mutta tämä säästö näkyy lannoitteiden valmistumisen vähenemisen takia teollisuuden energiankulutustilastoissa. 2.1 Suora energian tarve Peltoviljelyn energian kulutus Suoran polttoaineen kulutuksen ja kemikaalien valmistusenergioiden arvoja on taulukossa 2.1. Nämä arvot vaihtelevat maalajin, maan kosteuden, ajonopeuden, kasvuston ja konetyypin mukaan. Ne ovat siten vain tyypillisiä arvoja kyseiselle työlle. Traktorin ja työkoneen koolla on normaalisti pieni vaikutus hehtaari kohti laskettuun polttoaineen kulutukseen. Esimerkiksi äestettäessä meidän on tehtävä tietty työ jolla maa murretaan ja muokataan ja tämä työ aiheuttaa peruskulutuksen. Oikein valittuja koneita käytettäessä koneiden vaikutus on vähäinen, maan muokkaamiseen tarvittava energia pääosassa. Töiden polttoaineenkulutukset lasketaan yhteen ja muunnetaan polttoaineen lämpösisällön avulla energiaksi, yhtälö 2.1. Taulukossa 3.4on annettu eri polttoaineiden energiasisällöt. E = H a q pa ρ (2.1) E = energia q pa = polttoaineen kulutus ρ = polttoaineen tiheys H a = polttoaineen tehollinen lämpöarvo 10

12 LUKU 2. MIHIN ENERGIAA KÄYTETÄÄN JA MITÄ PÄÄSTÖJÄ SIITÄ SYNTYY 11 Taulukko 2.1: Peltotöiden ja tuotantopanosten tyypillisiä energiankulutuksia Työ Kulutus l/ha Kyntö Sänkimuokkaus, piikkiäes 10,0 Sänkimuokkaus, lautasäes 7 Pintaäestys 5 Kylvömuokkaus 5-10 Kylvö, yhdistelmäkone 4-8 Suorakylvö 8 Lannoitteen pintalevitys 3 Ruiskutus 2 Puinti 9-15 Heinän niitto 4-6 Viljan kuivaus 120,0 (g polttoöljyä haihdutettua vesikiloa kohden) Paalaus 4-8 Kuljetus tiellä 0,06 l/(t km) l/100 km Typpilannoitteen valmistus 49,2 MJ/kg (13,7 kwh/kg) Fosforilannoitteen valmistus (P 2 O 5 ) 15,5 MK/kg (4,3 kwh/kg) Kalilannoitteen valmistus (K 2 O) 9,7 MJ/kg (2,7 kwh/kg) Torjunta-aineiden valmistus 273,6 MJ/kg (76,0 kwh/kg) Kalkki 1,3 MJ/kg (0,4 kwh/kg) Esimerkki 7. Kynnössä polttoainetta tarvitaan 25,1 l/ha, mikä on tätä vastaava energiamäärä? Kun polttoaineen tiheys on 0,83 kg/dm 3, saadaan E=43MJ/kg 25,1 l/ha 0,83 kg/dm 3 = 896 MJ/ha. Tämä voidaan muuttaa yksikköön kwh, jolloin saadaan 249 kwh. Energiataseet lasketaan koko viljelykaudelle ja siihen otetaan mukaan kaikki pellolla tehty työ. Myös kuljetukset otetaan huomioon, samoin viljankuivaukseen ja käsittelyyn kuluva energia. Viljan kuivauksessa kulutetaan taulukon 2.1 mukaan 120 g eli 1,5 dl polttoöljyä haihdutettua vesikiloa kohden. Tämä vastaa 5,2 MJ tai 1,4 kwh energiamäärää. Puitavan viljan kosteudet vaihtelevat vuosittain ja haihdutettava vesikilomäärä ja tavittava energiamäärä muuttuu sen mukaisesti, yhtälö 2.2. M vp = M s w a w l 1 w a (2.2) M vp = poistettava vesimäärä M s = sato loppukosteudessa w a = viljan puintikosteus w l = kuivauskosteus Esimerkki 8. Vuotuinen tilan viljasato on 350t (13 % vilja). Keskimääräinen puintikosteus on 22% ja vilja kuivataan 13% kosteuteen. Kuinka paljon haketta pitää varata kuivausta varten? Lasketaan ensin poistettava vesimäärä, M vp = 350t 0,22 0,13 1 0,22 = 40, 4t. Jokaisen vesikilon poistamiseen tarvitaan 5,2 MJ energiaa eli kaikkiaan tarvitaan 210 GJ tai kwh energiaa. Jos hake on 25% kosteusta, yhden hakekilon energiamäärä on yhtälön 1.12 mukaan, H a = (1 0, 25) 19 MJ MJ kg - 2,443 kg 0, 25 = 13,6 MJ/kg. =15440 kg. Jos hakkeen tilavuuspaino on 200 kg/m 3, saadaan Tästä saadaan tarvittava hakemäärä, MJ 13,6 MJ kg tarpeeksi 77 m 3. Tässä laskussa ei ole otettu huomioon kattilahyötysuhdetta. Hakekattilalle voitaisiin käyttää 80% hyötysuhdetta, jolloin tarvittava hakemäärä on 77m3 0,8 = 96 m3.

13 LUKU 2. MIHIN ENERGIAA KÄYTETÄÄN JA MITÄ PÄÄSTÖJÄ SIITÄ SYNTYY 12 Esimerkki 9. Viljelykierrossa tehdään seuraavat toimenpiteet, kyntö syksyllä, äestys kolmeen kertaan keväällä, kylvö, kasvinsuojelu, puinti ja kuivaus. Kuinka paljon energiaa kulutetaan hehtaaria kohti kun satotaso on 3,5t ja puintikosteus on 20%? Alla olevassa taulukossa on laskettu yhteen eri töiden energian kulutukset sekä myös hiilidioksidimäärät. Suurimpana kuluttajana on viljan kuivaus, joka kuluttaa lähes yhtä paljon kuin muut työt yhteensä Kotieläintuotannon energian kulutus Kotieläintuotannon kokonaisenergian kulutus koostuu karjarakennusten kulutuksista ja sen lisäksi niihin yleensä lasketaan mukaan rehun hankkimiseen, tekemiseen ja kuljettamiseen tarvittava energiamäärä. Esimerkiksi viljan tai heinän viljelyn tarvittava energiamäärä saadaan peltotuotannon energialaskelmien avulla. Taulukossa 2.2 on esitetty sianlihan ja maidon ominaisenergian kulutuksia. Taulukko 2.2: Eläintuotannon energiankulutuslukuja ([Hörndahl 2007, Mikkola and Ahokas 2009]) Tuotanto Ominaiskulutus Maito Sianliha Munan tuotanto Broilerituotanto 0,3-0,9 kwh/l maitoa 4,4-8,1 kwh/kg lihaa 0,15-0,25 kwh/kg munia 0,91 kwh/kana 2.2 Epäsuora energian tarve Epäsuoralla energialla tarkoitetaan sitä energian käyttöä, joka ei tapahdu tilalla vaan sen ulkopuolella. Tyypillisesti kyseessä ovat erilaiset valmistusenergiat. Nämä pitäisi myös ottaa huomioon energia-analyyseissä, ongelmana on tietojen heikko saatavuus. Lisäongelmana on energian kulutuksen kohdentaminen koneille ja rakennuksille. Usein koneita ei käytetä täysin loppuun vaan ne vaihdetaan uudempaan. Tällöin koneen koko elinikä ei ensimmäisellä käyttäjällä tule täyteen. Lisäksi koneen käyttökelpoista elinikää on vaikea arvioida. Epäsuora energiapanos lasketaan lähes aina sen valmistukseen, kuljettamiseen ja ylläpitoon kuluneen energian perusteella ei sen lämpöarvon perusteella Koneiden valmistusenergia Koneiden valmistusenergiassa teräksen käyttö näyttelee suurinta osaa. Yhden teräskilon valmistamiseen tarvitaan MJ/kg (5,6-8,3 kwh/kg) energiamäärä. Koneet tarvitsevat varaosia ja huoltoa. Näihin tarvitaan oma energiamääränsä. Näissä arviot liikkuvat % luokassa kun ylläpitoa verrataan valmistukseen. Joidenkin koneiden osalta varaosiin ja korjauksiin tarvitaan selvästi suurempi energiamäärä kuin valmistukseen. Traktoreilla ja itsekulkevilla työkoneilla valmistus- ja huoltoenergian tarve voidaan laskea myös polttoainekulutuksen mukaan. Näin laskien sen osuus on 20-30% polttoaineen kulutuksesta ([Mikkola ja Ahokas 2009]). Maatiloille tehtävissä energia-analyyseissä koneiden valmistukseen ja ylläpitoon tarvittavaa energiaa ei yleensä oteta huomioon.

14 LUKU 2. MIHIN ENERGIAA KÄYTETÄÄN JA MITÄ PÄÄSTÖJÄ SIITÄ SYNTYY Rakennusten valmistusenergia Rakennusten epäsuora energiantarve on samanlainen kuin koneilla. Rakennuksen ja rakennusmateriaalein valmistamiseen tarvitaan energiaa. Energiaa tarvitaan myös rakennusten hoitamiseen ja korjaukseen ja lopuksi tarvitaan energiaa rakennusten hävittämiseen. Rakennusten erilaisista rakennustavoista ja materiaalieista johtuen tarkka epäsuoran energian käytön laskenta on hyvin vaativa tehtävä. Epäsuora energian käyttö ilmoitetaan myös eri tavoilla ja laskenta voidaan tehdä eripitkälle kestoiälle. Rakentamiseen ja rakennuksen hävittämiseen elinkaaren lopulla tarvitaan energiaa 5-34 GJ/m 2 ( kwh/m 2 ). Rakennusten elinikinä on käytetty vuotta, jolloin vuotta kohden saadaan MJ/m 2 ( kwh/m 2 ) energian tarve [Ahokas ja Schäfer 2010]. Maatalousrakennuksille 150 MJ/m 2 (42 kwh/m 2 ) vuotuinen epäsuoran energian tarve vaikuttaa normaalilta lukemalta. Pitkä elinikä vähentää vuotuista epäsuoran energian tarvetta. Maatiloille tehtävissä energia-analyyseissä rakennusten valmistukseen ja ylläpitoon tarvittavaa energiaa ei yleensä oteta huomioon Lannoitteiden ja kemikaalien valmistusenergia Lannoitteiden ja kemikaalien valmistusenergiat on myös esitetty taulukossa 2.1. Lannoitteiden käyttö vaikuttaa satotasoihin ja sitä kautta myös energiasuhteisiin, kuva 2.1. Lannoituksen lisääntyessä energiasuhde paranee, mutta sillä on myös havaittavissa selvä optimikohta, jonka jälkeen lannoitteen lisäkäyttö pienentääkin suhdetta. Silloin sadon lisäyksessä saatava energian lisäys on pienempi kuin lannoitteen lisäyksen valmistuksessa tarvittava energiamäärä. Kuva 2.1: Kasvintuotannon energiasuhteita lannoitetason funktiona [Mikkola ja Ahokas 2009] Elävät tuotantopanokset Maatalous on erikoistunut siten, että osa viljatiloista on erikoistunut siementuotantoon, osa karjatiloista on erikoistunut tietyn osan esimerkiksi porsaiden tuotantoon. Näiden ns elävien panosten laskennassa voidaan käyttää niiden lämpöarvoa, niiden tuottamiseen tarvittavaa energiamäärää tai näiden summaa. Otetaan esimerkkinä kaksi tilaa, joista toinen ostaa siemenet ja myy koko sadon, toinen tila taas käyttää omaa siementä koko ajan. Jälkimmäisen myyty sato on aina siemenmäärän verran pienempi, koska seuraavan vuoden kylvöihin on varattava siemenet korjatusta sadosta. Tilalta poistunut energiapanos jää siten siemenmäärän verran pienemmäksi. Jotta tilojen viljelymenetelmien energiatehokkuuksia voitaisiin verrata, ostosiemenen hankkivan tilan siementen lämpöarvo täytyy ottaa huomioon, koska omaa siementä käyttävä tila käyttää osan tuotantopanoksesta siementuotantoon. Jotta nämä kaksi tilaa olisivat tasa-arvoisia analyyseissä, ostosiementen lämpöarvoon on lisättävä vielä siementen tuotantoon tarvittava energiamäärä. Tämä voidaan tehdä tietysti myös niin, että sadosta vähennetään aina siemenmäärä ja ostosiemenelle käytetään vain sen tuottamiseen tarvittavaa energiamäärää. Se kumpaa tapaa käytetään vaikuttaa energiavirtojen suuruuksiin. Jos ostosiemenen lämpöarvo ja

15 LUKU 2. MIHIN ENERGIAA KÄYTETÄÄN JA MITÄ PÄÄSTÖJÄ SIITÄ SYNTYY 14 valmistusenergia summataa, silloin tilalle tuleva energiavirta on suurempi ja sen osuus kaikista tulevista energiavirroista on myös suurempi. Toisaalta sadon mukana poistuva energiavirta on myös suurempi. Analyyseissä pitäisi selvästi ilmoittaa miten se on tehty. Sama asia tulee esiin myös karjataloudessa. Sianlihan tuottajat harvoin tuottavat porsaat itse vaan ne ostetaan muualta ja ne ovat saapuessaan n 30 kg painoisia. Teurastomoon lähtiessään niiden paino on reilut 100 kg eli lihantuottaja on kasvattanut niitä n 70 kg verran. Sian alkukaskasvatus vaatii myös energiaa eli se pitää arvioida jos esimerkiksi verrataan tiloja, joista toinen kasvattaa myös porsaat ja toinen ostaa ne. Karjatilalla lanta pellolle levitettynä vähentää omalta osuudeltaan tarvittavaa ostolannoitteiden määrää. Lanta ei aina ylitä tilan rajoja ja sen vaikutus näkyy lannoitteiden määrässä, joten sitä ei tarvitse laskea erikseen. Jos halutaan selvittää sen merkitys, niin silloin voidaan käyttää lannan arvona sitä energiamäärä kuinka paljon se vähentää väkilannoitemäärää ja sitä kautta laskettua valmistusenergiamäärää. Jos tila myy lantaa tai olkea, niin silloin niiden energiamäärä ylittää tilan rajan ja lämpöarvoa voidaan käyttää saatuna tuottona. Karjan rehu voi olla joko tilalla tuotettua tai ostorehua. Ongelmana on ostorehun energiapanoksen määrittäminen. Tilalla viljellyn rehun energian kulutus muodostuu pelkästään viljelyyn käytetystä energiasta. Tämä tarkoittaa sitä, että oman rehun energiapanoksena on lannoitteiden valmistusenergia ja viljelyssä ja sadon korjuussa käytettyä energiamäärää. Jotta ostorehua käsiteltäisiin samalla lailla, silloin otetaan huomioon vain rehun tuottamiseen tarvittava kaikki energiamäärä. Jos tila ostaa rehuohraa, sen panoksena on ohran viljelyyn tarvittu energiamäärä lisättynä tilalle kuljetukseen tarvittava energiamäärä. Jos kyseessä on rehutiiviste, silloin laskuissa pitäisi olla raaka-aineen viljelyyn käytetty energia + raaka-aineen kuljetukseen käytetty energia + tiivisteen valmistukseen käytetty energia + tiivisteen kuljettamiseen tilalle käytetty energia. Karjanlantaa voidaan käyttää joko suoraan ravinteeksi pellolla tai sitä voidaan hyödyntää mädätysprosessin kautta biokaasun raaka-aineena. Käyttötarkoituksesta riippuen sillä joko korvataan väkilannoitteita tai sitten se on energialähde. Periaatteessa lanta on jäte, joka hyödynnetään. Sillä ei ole valmistusenergiaa samalla lailla kuin lannoitteella ja sen tuottamiseen tarvittava energia on kohdistettu jo maidon tai lihan tuotannon energian kulutukseen. Lannan käsittely ja kuljettaminen kuitenkin vaatii energiaa, joten tilalla tapahtuva levitys ja käsittely on tilan omaa energian käyttöä. Kun lantaa siirretään tilalta toiselle, voidaan ajatella, että maatilalle tuodun lannan energiasisältö on sen kuljettamiseen ja käsittelyyn tarvittava energia silloin, kun se ylittää tilan rajan. Lannan lastauksen energian kulutus on 3-10 kwh/t [Posio 2010] ja trakorikuljetusten energian kulutus on luokkaa 1 kwh/(t km). Esimerkiksi 10 km kuljetusmatkalla energiantarve on kwh/t (märkä paino). Tällöin käsittelylle ja siirrolle voidaan käyttää esimerkiksi arvoa 15 kwh/t. Jos lantaa käytetään energialähteenä, silloin biokaasutukseen menevälle lannalle voidaan käyttää sen lämpöarvoa, etenkin jos tutkitaan biokaasuprosessin toimintaa. Tilalta lähtevä lanta on sivutuotetta tai jätettä tilalle ja jos se käytetään energiaksi (biokaasu), silloin voidaan käyttää sen lämpöarvoa lähtevänä energiamääränä. Olki on sivutuote ja maahan sekoitettuna se lisää maan multavuutta. Lantaan sekoittunut olki voidaan käsitellä lantana. Polttoon menevä olki taasen voidaan käsitellä sen lämpöarvon perusteella. Oljen kuiva-aineen lämpöarvo on 5,0 kwh/kg. Se mitä arvoa kussakin tapauksessa pitäisi käyttää ei ole kovin selvää, eikä näistä ole olemassa yhteisiä sopimuksia tai standardeja. Se mitä halutaan vertailla määrittää sen mitä arvoja voidaan käyttää. Tälläisessä tilanteessa pitäisi aina kertoa selvästi miten analyysi on tehty ja mitä arvoja siinä on käytetty. Taulukkoon 2.3 on koottu esimerkkejä siitä miten maatilojen energia-analyyseissä voitaisiin elävien tuotantopanosten suhteen menetellä. Edellä kuvatut laskentatavat pätevät kun tehdään maatilojen välistä tuotannon vertailua. Muissa analyyseissä menettelytavat on sovittava siten, että saadaan vertailukelpoisia tuloksia. Taulukossa 2.4 on esitetty analyysejä varten tarvittavia keskimääräisiä tuottamiseen tai valmistamiseen tarvittavia kulutustietoja.

16 LUKU 2. MIHIN ENERGIAA KÄYTETÄÄN JA MITÄ PÄÄSTÖJÄ SIITÄ SYNTYY 15 Kohde Lannoitteet Tilalta myytävät tuotteet Ostosiementen energiapanos Ostoporsaiden energiapanos lihantuotannossa Ostovasikan energiapanos maidontuotannossa Lanta tilan omassa käytössä Lantaa käytetään biokaasun raaka-aineena Lanta myydän levitettäväksi pellolle Olki Polttopuu Taulukko 2.3: Maatilojen elävien tuotantopanosten periaatteita Menettelytapa Enerigamääränä käytetään lannoitteen valmistukseen ja kuljetukseen käytetty energiamäärä Energiamääränä käytetään lämpöarvoa. Lihan osalta käytetään painona teuraspainoa, viljan osalta 14% kosteuden mukaista lämpöarvoa ja muiden tuotteiden osalta kuiva-ainepainoa. Tapa 1: Ostosiementen energiamäärä lasketaan lisäämällä lämpöarvoon sen tuottamiseen tarvittu energiamäärä (kuljetus ja käsittely). Tapa 2: Sadosta vähennetään siemenmäärä ja siementen energiapanoksena käytetään siementen käsittelyyn ja kuljetuksiin tarvittavaa energiaa. Tapa 1: Ostoporsaiden energiamäärä on niiden lämpöarvo lisättynä kasvattamiseen ja kuljettamiseen tarvittu energiamäärä Tapa 2: Myyntipainosta vähennetään porsaan paino ja energiapanoksena käytetään porsaan kasvattamiseen ja kuljettamiseen tarvittua energiaa Vasikan energiapanoksena käytetään niiden kasvattamiseen tarvittua energiamäärää. (Lihan merkitys katsotaan niin pieneksi ettei sitä oteta huomioon) Lanta vähentää tarvittavaa ostolannoitteiden määrää. Jos lannalle halutaan energia-arvo, niin sen arvona voidaan käyttää sitä kuinka paljon se on vähentänyt ostolannoitteen valmistusenergiaa. Esimerkiksi lannan liukoisen typen määrä on 15 kg/ha. Typen valmistusenergia on 13,7 kwh/kg. Tällöin lannan käyttö aikaansaa 206 kwh (15 kg/ha 13,7 kwh/kg) säästön tai hyödyn. Jos kyse on tilan sisäisestä biokaasulaitoksesta, lannan hyödyntäminen energiana vähentää polttoaineiden ja sähkön käyttöä. Jos tarkastellaan pelkästään biokaasulaitosta, silloin lannan energiana laitokseen laitettuna käytetään sen lämpöarvoa. Samalla lailla kuin ostolannoitteidenkin osalta energia-arvona käytetään valmistusenergiaa. Tämä tarkoittaa ostavalle tilalle kuljetukseen ja levittämiseen tarvittavaa energiamäärää. Jos olki myydään tilalta energiakäyttöön, sen energiamääränä voidaan käyttää sen lämpöarvoa. Kuivikkeeksi ostettu oljen energiamäärä on sen käsittelyyn ja kuljettamiseen tarvittu energiamäärä. Polttopuu ja hake on usein tilan sisäistä energiaa. Jos polttoaine ostetaan, silloin sen energiasisältönä käytetään sen lämpöarvoa. Taulukko 2.4: Tilojen välisessä vertailussa tarvittavia energian kulutustietoja Tuote Tuottamiseen/valmistamiseen tarvittava energiamäärä kwh/kg Viljan tuotantoon tarvittava 1,1 (14 % vilja) energia Viljan lämpöarvo 4,0 (14% vilja) Säilörehun tuotantoon 0,8 (kuiva-aine) tarvittava energia Nurmirehun lämpöarvo 4,7 (kuiva-aine) Karjan rehun valmistus ja 1,4 kuljetus Typpilannoitteen tuotanto 13,7 Fosforilannoitteen tuotanto 4,3 Kalilannoitteen tuotanto 2,7 Kalkin tuotanto 0,4 Lannan käsittely ja siirto 15 kwh/t (märkä paino) Lannan lämpöarvo 4,2 kwh/t (kuiva-aine) Polttopuu ja hake 5 kwh/kg (kuiva-aine)

17 Luku 3 Energia-analyysit Jukka Ahokas Helsingin yliopisto Energian kulutuksen selvittämiseen tarvitaan sekä tilakohtaista että myös kone- tai työkohtaista seurantaa ja kirjanpitoa. Tätä tarvitaan useammalta vuodelta, jotta vuotuiset säästä ja satovaihteluista johtuvat muutokset eivät vääristäisi tulosta. Saatuja tuloksia pitää verrata muiden viljelijöiden tuloksiin, jotta nähtäisiin onko oma kulutus normaalia, suurta tai pientä. Käytettäviä menetelmiä on useita erilaisia ja niissä käytetään erilaisia systeemin rajauksia. Energia-analyyseihin liittyy myös omaa terminologiaa ja nimityksiä. Näitä on esitetty mm Antikaisen raportissa [Antikainen 2010]. Alla on kyseisestä raportista poimittuja analyysien ja käsitteiden selostuksia: Nettoenergia-analyysi: Analyysissä verrataan tuotetun hyötyenergian määrää etsintään, jalostukseen ja jakeluun kuluvan kokonaisenergiamäärän. Tulos ilmoitetaan EROI (Energy Return on Investment) suhdeluvulla. Analyysin ongelmana on rajojen määrittely ja se, ettei se ota huomioon tuotetun energian käyttökohdetta. Exergia: Käytettävissä oleva energia, suurin mahdollinen työ, joka saadaan energia- tai materiaalivirrasta. Laskuja varten on kehitetty useita erilaisia menetelmiä. Exergialaskuissa on käytössä useita menetelmiä Cumulative Exergy Demand (CExD), Ecological Cumulative Exergy Consumption (ECEC), Extended Exergy Accounting (EEA), Cumulative Exergy Extraction from the Natural Environment (CEENE), Exergetic Life-cycle Analysis (ELCA)... Emergia: Tuotteen energiatarve lasketaan tarvittavan aurinkoenergian määrän avulla. Maatilojen energia-analyyseissä on erilainen lähtökohta. Niitä tehdään energiatehokkuuden parantamisen takia. Tässä kappaleessa selostetaan tätä tarkoitusta varten tehtävien analyysien menetelmiä. 3.1 Maataloustuotannon energia-analyysit Maataloustuotannon energiankäyttö on lisääntynyt voimakkaasti. Tähän on syynä maapallon väestönkasvu, työvoiman siirtyminen maaseudulta asutuskeskuksiin ja uudet tuotantotekniikat. Maataloustuotanto perustuu nykyisellään hyvin voimakkaasti energian käyttöön, 70 % tuotannon energiasta kuluu polttoaineisiin ja lannoitteisiin. Jotta maataloustuotantoa ja erilaisia tuotantotapoja voitaisiin arvioida niille on tehty energia-analyysejä sekä elinkaariarviointeja. Nämä liittyvät tuotannon ja menetelmien ekologiseen arviointiin ja niiden merkitys kasvaa jatkuvasti. Maataloudessakin pyrkimyksenä on energiatehokas tuotanto kestävän kehityksen mukaisesti. Energia-analyyseissä käytetään usein seuraavia askeleita: Tuotantoprosessi rajataan systeemianalyysin mukaisesti siten, että sen ympärille piirretään raja. Tämän lähestymistavan ansiosta itse prosessien sisäistä toimintaa ei tarvitse tietää, riittää kun tiedetään rajapinnan ylittävät virrat (kuva 3.1). Tämän alueen sisälle meneviä energioita ja ulos tulevia energioita tarkastellaan niiden lukuarvojen avulla. Itse päätuotteen lisäksi myös sivutuotteiden energiat voidaan ottaa tarkasteluun mukaan. Verrataan saatua energiaa tuotantoon käytettyyn energiaan, jolloin saadaan tuotannon energiasuhde. Myös voidaan verrata tuotettua yksikköä kohti käytettyä energiamäärää. Jos halutaan tehdä elinkaariarviota, silloin tarkastellaan myös päästöjä. Riippuen siitä mitä halutaan tarkastella rajattu systeemi voi sisältää myös alisysteemejä. Esimerkiksi tilalla, joka harjoittaa vain viljan viljelyä, voidaan tarkastella koko tilaa yhtenä systeeminä. Silloin systeemiin tuotu energia polttoaineina, sähkönä tai 16

18 LUKU 3. ENERGIA-ANALYYSIT 17 lannoitteina on tuotantoon käytetty energiavirta. Vastaavasti saatu sato on tuotettua hyötyenergiaa. Jos tarkastellaan alasysteemejä, niin esimerkiksi maan muokkaus voi olla oma alasysteemi. Muokkausmenetelmästä riippuen samaan lopputulokseen voidaan joutua käyttämään eri määrä energiaa. Energian käytön lukuarvot vaihtelevat maalajin, sääolojen ja maantieteellisen sijainnin mukaan. Esimerkiksi viljan kuivausta ei tarvita edullisilla alueilla (esim. Keski ja Etelä Eurooppa). Jos kuivausta tarvitaan siihen tarvittava energiamäärä riippuu viljan alkukosteudesta sekä myös ulkoilman lämpötilasta. Maalaji vaikuttaa voimakkaasti maan muokkaamiseen tarvittavaan energiamäärään. Analyyseissä pitääkin tämän takia selostaa laskentamenetelmät ja alkuarvot. Analyysien teko ei myöskään ole aina helppoa. Viljanviljelyssä sadoksi saadaan sekä olki että jyvät. Jos olkea ei pystytä hyödyntämään, sitä ei voida laskea hyödyksi. Kuva 3.1: Esimerkki viljelyn systeemianalyyttisestä tarkastelusta. 3.2 Energiataseet Tuotannolle voidaan laskea erilaisia energiataseita, kuten energiasuhteita, nettoenergiasaantoa tai ominaistuottoa. Näitä kutakin käytetään kuvaamaan tuotannon energian käyttöä ja tehokkuutta Energiasuhde Energiasuhde lasketaan käytetyn energiamäärän ja tuotteesta saadun lämpömäärän avulla. Tämä voidaan laskea yhtälön 3.1 mukaisesti. Energiasuhteen ja myös nettoenergiasaannin laskennassa on muistettava, että siinä käsitellään panoksia erilailla sen mukaan onko kyseessä suora energian kulutus, epäsuora energian kulutus tai elävä panos vai lähteekö se tilalta. Lähtevät panokset lasketaan lähes aina niiden sisältämän energian eli lämpöarvon avulla. Tämä energiamäärä saadaan vapautettua vain polttamalla materiaali. Usein lähtevä materiaali käytetään ravinnoksi, jolloin riippuu eläimestä (ihminen, nauta, sika, siipikarja) kuinka hyvin se pystyy hyödyntämään sen. Tilalle ostettujen epäsuorien energiapanosten energiasisältönä käytetään niiden tuottamiseen tarvittua energia, ei lämpöarvoa. Elävien panosten energiasisältö pitää tarkastella kappaleen mukaisesti. Tilalle ostetun suorien energiapanosten energia-arvona käytetään lämpöarvoa, koska siinä nimenomaan muutetaan energiaa työksi. N e = E tuote E tuotanto (3.1) N e = energiasuhde E tuote = tuotteen energiamäärä lämpöarvon mukaan laskettuna E tuotanto = tuotantoon käytetty energiamäärä

19 LUKU 3. ENERGIA-ANALYYSIT 18 Esimerkki 10. Viljan hehtaarisato on 3500 kg/ha. Viljelyyn tarvitaan kaikkiaan energiaa 400 l/ha polttoöljymäärä. Mikä on tuotannon energiasuhde? Kevyen polttoöljyn lämpösisältö on 43 MJ/kg, tiheys 0,835 kg/l ja viljan lämpöarvo on edellisten esimerkkien mukaisesti (14% kosteus) 16,9 MJ/kg. Tämän perusteella saadaan viljelyyn käytetyksi panokseksi E tuotanto = 0, = 14,4 GJ/ha. Vastaavasti sadossa on E tuote = ,9 = 59,2 GJ/ha energiamäärä, jolloin Ne = 59,2/14,4 = 4,1. Viljassa saadaan siten 4,1 kertainen energiamäärä, kun sitä verrataan käytettyyn panokseen. Olkisato voi olla lähes samansuuruinen kuin jyväsato, jolloin jos oljet voitaisiin hyödyntää saataisiin kuusinkertainen energiasuhde. Olkien energiakäyttö on kuitenkin hankalaa ja esimerkiksi lämmityskäyttöön tarvittaisiin olkien kuivaamista. Tuotannossa pitäisi päästä aina yli yhden energiasuhteeseen, muutoin tuotannossa käytetään enemmän energiaa kuin mitä tuotteesta saadaan. Etenkin bioenergian tuotannossa tämä on tärkeää, muutoin tuhlaamme energiaa bioenergian tuotantoon. Kasvintuotannon tyypillisiä energiasuhteiden arvoja on esitetty taulukossa 3.1. Taulukko 3.1: Tyypillisiä peltotuotannon energiasuhteita Kasvi Energiasuhde N e Vilja 3-5 Ruokohelpi 8-15 Säilörehu Nettoenergiasaanto Nettoenergiasaannossa lasketaan kuinka paljon hyötyenergiaa pystytään tuottamaan, yhtälö 3.2. Usein nettoenergiasaanto lasketaan pinta-alaa eli yhtä hehtaaria kohti. E netto = E tuote E tuotanto (3.2) E netto = tuotannon nettoenergiasaanto Esimerkki 11. Edellisen laskun nettoenergia hehtaarilta on 70 GJ - 21,5 GJ = 48,5 GJ, jolloin E netto = 48,5 GJ/ha Ominaistuotto Ominaistuotossa lasketaan kuinka paljon tuotetta tuotetaan tuotantoon käytettyyn energiamäärään nähden, yhtälö 3.3. Ominaistuottoa käytetään kun halutaan verrata eri tuotantoja. Luku ilmaisee suoraan tuotannon energiatehokkuuden ja sen avulla voidaan verrata esim. erilaisia tuotantotapoja. N o = S E tuotanto (3.3) N o = ominaistuotto S = sadon määrä Ominaistuotto voidaan myös laskea toisinpäin eli edellisen käänteislukuna. Silloin saadaan kuinka paljon energiaa tarvitaan esimerkiksi yhden kilon tuottamiseen. Esimerkki 12. Edellisten laskujen mukaan hehtaarisato oli 3500 kg/ha ja siihen käytettiin 21,5 GJ/ha energiamäärä. Ominaistuotto on siten N o = 3500/21,5 = 163 kg/gj eli 1 GJ energiapanoksella saadaan 163 kg viljaa tai yhden viljakilon tuottamiseen tarvitaan 6,1 MJ energiaa (21500 MJ/3500 kg). 3.3 Maatilan energia-analyysit Energia-analyyseissä tehdään kartoitus maatilan energiankäytöstä. Tämä voidaan tehdä kahdella eri tavalla. Perusanalyysissä tarkastellaan pelkästään maatilalle ostettua energiaa ja sieltä myytyjä tuotteita. Näiden perusteella voidaan laskea kuinka paljon energiaa on käytetty esimerkiksi pinta-alaa, eläintä tai tuotettua tuotekiloa kohden. Analyysistä käytetään myös nimeä Top-Down (ylhäältä alas) analyysi, koska asiaa tarkastellaan lähtien kokonaiskulutuksesta ja -tuotannosta. Kun halutaan saada yksityiskohtaista tietoa kulutuksista, silloin tehdään yksityiskohtainen analyysi. Siinä selvitetään kunkin toiminnon tai laitteen kulutus. Tästä analyysistä käytetään nimeä Bottom-Up (alhaalta

20 LUKU 3. ENERGIA-ANALYYSIT 19 ylös), koska lähdetään tarkastelemaan yksityiskohtaisia kulutuksia ja nämä summaamalla saadaan koko tuotannon kulutus. Kun tilalle tehdään kummatkin analyysit ja verrataan näitä kahta analyysitulosta, nähdään usein selvästi onko tilalla joitakin analyysistä poisjääneitä kulutuksia tai tavallista suurempia kulutuksia. Jos yksityiskohtaisen analyysin summa on paljon pienempi kuin perusanalyysin luku, silloin tilalla on kulutuksia, joita ei ole otettu yksityiskohtaisessa analyysissä huomioon. Kummankin analyysin tulosta pitää verrata keskimääräisiin kulutuslukemiin. Tämä paljastaa tilan energiasyöpöt toiminnot. Valitettavasti nämä tunnusluvut eivät ole kovin tarkkoja. Se johtuu erilaisista laskentatavoista ja olosuhteiden sekä sään vaihtelusta. Seuraavat asiat vaikuttavat näihin tunnuslukuihin: Miten kulutukset rajataan, otetaanko esimerkiksi koneiden käytössä huomioon huollot, tarvikkeet, korjaukset, huoltotilojen sähkön käyttö ja lämmitys. Mitä kohden luku ilmoitetaan, luku voi olla ilmoitettu elopainoa kohden tai teuraspainoa kohden. Kasvintuotannossa voidaan käyttää joko korjatun sadon, kuivatun sadon massaa tai kuiva-aineen määrää. Jos käytetään oman tilan polttoainetta lämmitykseen, miten se huomioidaan analyysissä Sään vaikutus, kylmä sää lisää lämmitystarvetta. Kuuma sää lisää eläintuotannossa ilmanvaihdon tarvetta. Märkä sato lisää viljan kuivausenergiantarvetta. Kova maa lisää koneiden tehontarvetta. Vaihteluista ja erilaisista laskentatavoista johtuen vertailulukujen vaihtelu on melko suurta. Ne kuvaavat kuitenkin energiankulutuksen suuruusluokat oikein ja vertailussa selviää myös onko kulutus normilukujen pienempi tai suurempi Perusanalyysi (Top-Down) Perusanalyysissä selvitetään tuotantoon käytetyt energiamäärät ja tilan tuotantomäärät. Kuvassa 3.2 on esimerkki tilan energia- ja tuotevirroista. Analyysin tekeminen on yksinkertaista, jos tilalla on vain yksi tuotantosuunta ja kaikki energia ostetaan ulkoa. Jos tilalla on sekä eläintuotantoa että kasvintuotantoa, silloin energiankäyttö pitää jakaa näiden tuotantojen kesken. Kuva 3.2: Maatilan energia- ja tuotevirrat Taulukossa 3.2 on esimerkki siitä, miten analyysiä voidaan käyttää hyväksi kasvintuotantotilalla. Kyseessä on pelkkä viljatila, jossa käytetään myös osaksi omaa polttoainetta viljankuivauksessa. Esimerkki sopii myös eläintilan kasvintuotannon analyysiin. Asuinrakennukset jätetään tarkastelusta pois. Tilan energiankulutusta voidaan havainnollistaa kuvaamalla panosten energiavirtaa tilalle ja tuotosten virtausta tilalta (kuva 5.2). Tässä esimerkissä on kyseessä pelkkä kasvintuotantotila. Karjatilalla vastaava kuvio on monipuolisempi, koska tilalla harjoitetaan kahta tuotantoa, kasvintuotantoa ja karjantuotantoa.

21 LUKU 3. ENERGIA-ANALYYSIT 20 Taulukko 3.2: Esimerkki peltokasvintuotannonperusanalyysistä Ostot m 3 kwh Tuotantorakennusten lämmityspolttoöljy 1, Tuotantorakennusten lämmityshake - - Kuivurin lämmitysöljy - - Kuivurin lämmityshake Traktoreiden ja työkoneiden polttoaine Tuotantorakennusten sähkö Yhteensä Tuotanto Pinta-ala (ha) 90 Myyty satomäärä (kg) Energian kulutus m 3 kwh Polttoöljy 6, Hake Sähkö Yhteensä Energian ominaiskulutus l kwh Työkoneiden kulutus pinta-alaa (ha) kohti Työkoneiden kulutus tuotettua viljakiloa kohden 0,16 Kuivauksen energian kulutus viljakiloa kohden 0,1 Kokonaiskulutus pinta-alaa (ha) kohden 1122 Kokonaiskulutus tuotettua viljakiloa kohden 0, Yksityiskohtainen analyysi (Bottom-Up) Yksityiskohtaisessa analyysissä lähdetään selvittämään kunkin toiminnon tai työvaiheen kulutuksia ja nämä summataan yhteen, jolloin saadaan koko tuotannon analyysi. Tätä analyysiä on mahdollisuus tehdä joko koko tilan analyysinä tai sitten se voidaan kohdentaa vaikka lohkokohtaiseksi tai kasvilajikohtaiseksi. Taulukko 3.3: Esimerkki yksityiskohtaisesta energia-analyysistä Energian kulutus Yksikkö Kyntö 2200 l Äestys 1200 l Kasvinsuojelu 400 l Puinti 1400 l Tuotantorakennusten lämmityspolttoöljy 1200 l Tuotantorakennusten lämmityshake 0 m 3 Kuivurin lämmitysöljy 0 l Kuivurin lämmityshake 35 m 3 Tuotantorakennusten sähkö 5500 kwh Tuotanto Pinta-ala 90 ha Myytävän sadon määrä kg Energian kulutus Energian ominaiskulutus Yksikkö Yksikkö Yksikkö Traktori ja työkoneet 5200 l 58 l/ha 0,02 l/kg Traktori ja työkoneet kwh 578 kwh/ha 0,16 kwh/kg Tuotantorakennusten lämmitys kwh 133 kwh/ha 0,04 kwh/kg Kuivurin lämmitysenergia kwh 350 kwh/ha 0,1 kwh/kg Tuotantorakennusten sähkö 5500 kwh 61 kwh/ha 0,02 kwh/kg Yhteensä kwh 1122 kwh/ha 0,32 kwh/kg Taulukossa 3.3 ja kuvassa 3.3 on esimerkki yksityiskohtaisesta analyysistä. Perusanalyysiin verrattuna peltotyövaiheet jaetaan työvaiheisiin ja nähdään mikä niistä kuluttaa paljon energiaa. Säästötoimenpiteet kannattaa aloittaa eniten kuluttavista osioista.

22 LUKU 3. ENERGIA-ANALYYSIT 21 Puinti 27 % Kyntö 42 % Kasvinsuojelu 8 % Äestys 23 % Kuivurin lämmitysenergia 31 % Tuotantorakennusten sähkö 5 % Traktori ja työkoneet 52 % Tuotantorakennusten lämmitys 12 % Kuva 3.3: Yksityiskohtainen energia-analyysi Energia-analyysin tekeminen Energia-analyysien tekemisessä joudutaan usein ongelmiin sen suhteen mitä lukuarvoja tuotteille missäkin vaiheessa pitäisi käyttää. Energiasuhteessa lasketaan mikä on saatu energiamäärä verrattuna panokseen ja panosten energiat lasketaan niiden energiasisältöjen mukaan. Näin tehdään kuitenkin vain suoran energian osalta. Epäsuora energia lasketaan sen mukaan kuinka paljon energiaa on käytetty tuotteen valmistamiseen. Esimerkiksi lannoitteiden energiapanosta ei lasketa sen mukaan mikä on niiden lämpöarvo vaan se lasketaan valmistukseen kuluneen energian mukaan. Samoin koneiden osalta lasketaan vain sen valmistamiseen tarvittava energia ja siihen lisätään korjauksien ja huoltojen vaatima energia. Koneissa raaka-aine (teräs) on kierrätettävissä ja uudelleen hyödynnettävissä. Rakennusten osalta puurakenteiden lämpöarvo voidaan hyödyntää purkamalla rakennus ja käyttämällä puu polttoaineena. Silloin rakennusmateriaalin energiapanos rakennusta tehtäessä ei ole sen lämpöarvo. Analyyseissä tulee ongelmaksi myös kulutuksen kohdentaminen. Karjatiloilla on sekä kasvintuotantoa että karjatuotantoa. Jos halutaan tehdä analyysit erikseen kummallekin tuotannolle, silloin kulutuksen jakaminen näiden tuotantojen välillä aiheuttaa usein ongelmia. Esimerkiksi kuljetukset (lanta, säilörehu) voidaan kohdistaa jompaan kumpaan toimintaan. Maitotaloudessa ongelmana on myös maidon tuotannon ja lihan tuotannon suhde ja panosten jakaminen näiden välillä. 3.4 Päästöt Samalla lailla kuin energia-analyyseissä myös päästöjen tai toiminnan luontoon aiheuttaman vaikutuksen arvioinnissa on useita erilaisia menetelmiä käytössä. Näitä eri menetelmiä on selostettu tarkemmin Antikaisen raportissa [Antikainen 2010]. Alla on lyhyt kuvaus kustakin menetelmästä: Hiilijalanjälki: Alunperin kyseessä oli osa ekologista jalanjälkeä. Se kuvasi metsämaan pinta-alaa, joka tarvittiin tietyn hiilidioksidimäärän sitomiseen ilmakehästä. Myöhemmin hiilidioksidiekvivalentteja on alettu kutsumaan hiilijalanjäljeksi. Hiilijalanjäljellä onkin monia erilaisia määritelmiä ja rajauksia ja analyysien tulokset voivat vaihdella huomattavasti. Tätä menetelmää ollaan parhaillaan standardoimassa kansainvälisesti. Ekologinen jalanjälki: Ekologisella jalanjäljellä tarkoitetaan sitä maa- ja vesipintaa, joka tarvitaan kulutuksen resursseihin ja jätteiden käsittelyyn. Ekologista jalanjälkeä verrataan biokapasiteettiin (tuottavaan maapinta-alaan) ja sen avulla arvioidaan onko toiminta kestävää. Esimerkiksi Suomella on käytettävissä enemmän biokapasiteettia kuin kulutus tarvitsee. Vesijalanjälki: Virtuaalinen vedenkulutus summaa koko tuotannon aikaisen vedenkulutuksen. Vesijalanjälki jakaa kulutuksen kolmeen komponenttiin: sininen vesi (haihdutettu pinta- ja pohjavesi), vihreä vesi

23 LUKU 3. ENERGIA-ANALYYSIT 22 (haihdutettu sadevesi) ja harmaa vesi (saastunut vesi). Soveltamista varten on julkaistu ohjeistuksia ja oppaita, esim CO 2 -ekvivalentti Tuotannon ilmastovaikutus otetaan huomioon laskemalla tuotannon hiilidioksidiekvivalentti (CO 2 -ekv., CO 2e ). Ilmaston lämpenemistä laskettaessa käytetään yleisesti IPCC laskentamenetelmää [IPCC1996]. Siinä lasketaan päästökaasujen vaarallisuus siten, että esim. 100 vuoden ajanjaksolla metaanin GWP-kerroin (Global Warming Potential) on 24,5 ja typpioksidulin 320. Hiilidioksidin kerroin on 1 eli metaani on 24,5 kertaa ja typpioksiduli 320 kertaa haitallisempi kuin hiilidioksidi. Biopolttoaineiden poltossa hiilidioksidia ei oteta huomioon, koska kasvien ajatellaan sitovan sen uudelleen kasvukierrossa Hiilidioksidipäästö Kun lasketaan polton aiheuttamaa hiilidioksidimäärää, silloin päästömäärä saadaan suoraan polttoaineen hiilen muuttumisesta hiilidioksidiksi. Arvot voidaan laskea polton kemiallisista yhtälöistä kun polttoaineen keskimääräinen koostumus tiedetään. Tilastokeskus käyttää laskennassaan taulukon 3.4 mukaisia arvoja. Taulukkoon on kerätty myös polttoaineiden tyypillisiä tiheyksiä. Kiinteiden polttoaineiden osalta on muistettava, että niiden tilavuuspainot (kuormapainot) ovat huomattavasti tiheyttä pienempiä. Kaasumaisten polttoaineiden tiheys riippuu myös lämpötilasta ja paineesta. Taulukko 3.4: Tilastokeskuksen laskennassa käyttämät hiilidioksidipäästömäärät Polttoaine CO 2 päästö g/mj Lämpöarvo MJ/kg Tiheys kg/dm 3 Nestekaasu 65,0 46,2 Moottoribensiini 72,9 43,0 0,75 Dieselöljy ja moottoripolttoöljy 73,6 42,8 0,82-0,84 Kevyt polttoöljy 74,1 42,7 0,82-0,84 Raskas polttoöljy 78,8 41,1 0,9-1,0 Maakaasu 55,04 kg/m 3 36,0 MJ/m 3 Jyrsinturve 105,9 10,1 Puu 109,6 7,5-14,0 0,4-0,6 Ruokohelpi 100,0 14,6 Vilja ja olki 109,6 13,5 Biokaasu 56,1 kg/m 3 20,0 MJ/m 3 Esimerkki 13. Traktori kuluttaa kynnössä 20 l/ha moottoripolttoöljyä. Kuinka suuri hiilidioksipäästö siitä syntyy ja kuinka paljon energiaa käytetään hehtaaria kohden? Moottoripolttoöljyn tiheys on 830 g/l ja lämpösisältö 43 MJ/kg, jolloin hehtaaria kohti käytetään 20 0, 83= 16,6 kg polttoainetta. Hehtaaria kohden käytetään 16,6 43=714 MJ, mikä vastaa 198 kwh. Hiilidioksidipäästö on ,6 = 52,6 kg/ha. Miksi hiilidioksidia syntyy enemmän kuin mitä polttoainetta alunperin on? Kun lasketaan ekvivalenttisia hiilidioksidipäästöjä, silloin otetaan huomioon myös muiden kaasujen päästöt, yleensä metaani ja typpioksiduli. Esimerkiksi Mäkinen et al [Mäkinen et al 2006] käyttivät työkoneiden päästöinä 98,48 g/mj pa. Tämä saatiin lisäämällä hiilidioksidipäästöön palamisen metaanipäästö 0,004 g/mj pa ja typpioksidulipäästö 0,031 g/mj pa. Metaanin ja typpioksidulin korkeista kertoimista (21 ja 310) johtuen kokonaispäästö lisääntyy pelkkään hiidikioksidipäästöön verrattuna reilusti Päästökauppa Päästökaupassa käytetään omaa päästökerrointa hiilidioksidipäästön laskennassa, yhtälö 3.4[Energiamarkkinavirasto]. k = 3664 C (1 w) H a (3.4) k = päästökerroin C = kuiva-aineen hiilipitoisuus w = polttoaineen vesipitoisuus H a = polttoaineen tehollinen lämpöarvo

24 LUKU 3. ENERGIA-ANALYYSIT Energiankäytön vertailu Kun energiankulutuksia analysoidaan, niitä pitää myös verrata toisten tilojen vastaaviin kulutuksiin. Vertailussa pitää muistaa, että luvuissa on runsaasti sään ja olosuhteiden aiheuttamaa vaihtelua. Tämä näkyy vuosien välisenä vaihteluna tuloksissa. Tämän takia vertailun lisäksi kannattaa aina seurata oman tilan pitkäaikaista kehitystä. Taulukossa 3.5 on esimerkkejä kasvintuotannon energiankulutuksista ja taulukossa 3.6 eläintuotannon. Polttoöljyn ja dieselpolttoaineen lämpösisältö on 43 MJ/kg. Polttoaineen tiheys vaihtelee talvi- ja kesälaadun olleessa kyseessä 0,82 0,84 kg/l. Jos tiheytenä käytetään 0,83 kg/l, silloin litrassa on 36 MJ ja tämä vastaa 10 kwh. Jakamalla polttoaineiden litramäärät kymmenellä ne saadaan muutettua kwh yksikköihin. Taulukon 3.5 suora energiankulutus tarkoittaa viljelyä varten ostettua polttoainetta ja sähköä. Epäsuorassa kulutuksessa on mukana lannoitteet, torjunta-aineet, koneiden valmistus ja huolto. Taulukko 3.5: Esimerkkejä peltokasvintuotannon suorasta ja epäsuorasta energiankulutuksesta Kasvi Suora energia kwh/h Epäsuora energia kwh/h Kokonaisenergia kwh/ha Kokonaisenergia kwh/kg Ohra 3900 kg/ha ,95 Vehnä 4200 kg/ha ,2 Säilörehu ,54 kg/ha (ka) Rypsi 1500 kg/ha ,6 Ruokohelpi ,44 kg/ha (ka) Sokerijuurikas ,13 kg/ha (ka) Peruna 4900 kg/ha (ka) ,25 Taulukko 3.6: Esimerkkejä karjatuotannon energiankulutuksesta syötävää tuotekiloa kohden Tuotanto Suora kulutus kwh/kg Kokonaiskulutus kwh/kg Broileri 0,5-0, Sianliha Lihanauta Maito 0,1-0,3 1,4-1,9 Energia-analyysit ja kulutuksen vertailu: Yksinkertaisin analyysi on perusanalyysi. Se voidaan tehdä selvittämällä koko tilan käyttämät energiamäärät ja myydyt tuotteet. Jos halutaan saada selville tarkemmin mihin energiaa kuluu, silloin joudutaan tekemään yksityiskohtainen analyysi. Tilan lukuja pitää verrata muiden tilojen vastaaviin lukuihin. Selvästi liian pieni kulutus tarkoittaa usein, että jotain on unohtunut analyysistä. Liian suuri luku tarkoittaa normaalia suurempaa kulutusta ja syy tähän pitäisi selvittää.

25 Luku 4 Energiankulutuksen seuranta Jukka Ahokas Helsingin yliopisto ja Jussi Esala Seinäjoen ammattikorkeakoulu Tilan energia-analyysi vaatii seurannan. Sen avulla nähdään mihin suuntaan energiankäyttö kehittyy. Perusanalyysin avulla saadaan, kun otetaan huomioon varastot, kokonaiskuva kauden energiankäytöstä. Jos halutaan tarkemmin selvittää energiankulutusta, silloin tarvitaan yksityiskohtainen analyysi, mikä merkitsee myös energiankulutuksen mittaamista. Usein tilan yksityistalouden kulutus on mukana esimerkiksi lämmityspolttoaineiden ja sähkön kulutuksessa. Tila voi myös tehdä urakointitöitä, jolloin maatalouden lisäksi siinä on mukana muutakin kulutusta. Analyysejä varten nämä pitäisi voida eritellä. Erittely tarkoittaa joko erillisten mittareiden tai polttoainesäiliöiden/-varastojen käyttöä ja kulutusten kirjaamista. Etenkin silloin, kun halutaan yksityiskohtaisia kulutustietoja, tarvitaan myös joko erillisiä mittareita tai tarkkaa kirjanpitoa. Ongelmana on, että mittalaitteet merkitsevät investointeja ja kirjanpito merkitsee lisätyötä. Energian säästön pitäisi olla riittävä kattamaan nämä vaivat ja kulut. 4.1 Traktorit ja työkoneet Kulutuskirjanpito Kulutuskirjanpidossa kirjataan ylös kaikki koneiden tankkaukset ja niillä tehdyt työt. Kirjanpito voi olla esimerkiksi kuvan 4.1 mukainen. Jokaisen tankkauksen yhteydessä kirjataan kulutetulla polttoaineella tehty työ ja arvio alasta. Tällä kirjanpidolla pystytään luotettavasti rekisteröimään suuret kulutukset. Jos pienikulutuksiset työt halutaan rekisteröidä, niin silloin traktori joudutaan tankkaamaan jokaisen työvaiheen jälkeen vaikka polttoainetta olisi vielä riittävästi tankissa. Kulutuslukemat voidaan käsitellä taulukkolaskentaohjelmilla. Kuva 4.1: Esimerkki kulutuskirjanpidosta taulukkolaskentaohjelmalla Polttoaineen kulutuksen mittalaitteet Uusimmissa traktoreissa on polttoaineen kulutuksen näyttö. Kulutus saadaan joko l/h tai l/ha muodossa. Jälkimmäinen soveltuu hyvin suoraan seurantaan. Se vastaa autojen l/100 km näyttöä. Tuntikulutus kertoo lähinnä kuinka suurta moottoritehoa käytetään eikä se ota huomioon tehtyä työtä. Kun tuntikulutus jaetaan työsaavutuksella (ha/h), saadaan pinta-alaa kohden käytetty kulutus. Vanhempiin traktoreihin on asennettavissa polttoaineen mittauslaitteet. Yksinkertaisimmat mallit käyttävät traktorin polttoainemittarin jännitettä hyväksi. Tarkemmissa malleissa on virtausmittarit, jotka rekisteröivät kulutuksen. Polttoaineen kulutusmittaus yhdessä GPS-laitteiston kanssa mahdollistaa myös peltolohkolla tehdyn työn määrittämisen. Kuvassa 4.2 on esimerkki GPS-laitteen avulla tehdystä traktorin seurannasta. Maatalouskäyttöön valmiita laitteita ei ole vielä saatavissa, mutta on odotettavissa, että näistä tulee myös tarjontaa ja silloin 24

26 LUKU 4. ENERGIANKULUTUKSEN SEURANTA 25 työtehtävät samoin kuin kulutukset ja työsaavutukset saadaan automaattisesti tai puoliautomaattisesti kirjattua. Kuva 4.2: Esimerkki GPS seurannan tuottamasta traktorin liikekartasta Polttoaineen kulutuksen mittaus virtausmittarin avulla Polttoaineen kulutuksen mittaus on mahdollista myös vanhemmissa traktoreissa, joissa ei ole sähköistä polttoaineen ruiskutuksen ohjausta ja sitä kautta saatavaa polttoaineen kulutusinformaatiota. Näissä traktoreissa on yleensä perinteiden jakaja- tai rivipumppuun perustuva ruiskutusjärjestelmä. Polttoaineen kulutusseurantaa haluavan kannattaa paneutua hetkeksi oman traktorin polttoainejärjestelmään ja vaihtoehtoisten mittareiden asennusohjeisiin sekä pohtia myös, minkä tasoiseen laitteeseen haluaa investoida. Välisäiliö Suodatin Virtausmittari Siirtopumppu Kuva 4.3: Tyypillinen traktorin polttoaineen ruiskutusjärjestelmä. Kuvassa on myös mahdollisen läpivirtausmittarin paikka, ja punaisella merkittynä ne muutokset, jotka tarvitaan mittauksen toteuttamiseksi. Kuvassa 4.3 on periaatekuva tyypillisestä traktorin polttoainejärjestelmästä ja polttoaineen mittauksen vaatimista järjestelyistä. Siirtopumppu imee polttoaineen tankista ja siirtää ruiskutuspumpulle suodattimen läpi. Ruiskutuspumpussa paine nousee ruiskutussuuttimien avautumis- ja toimintapaineen tasolle (yleensä vähintään 200 bar). Järjestelmässä täytyy olla paluuputket takaisin tankkiin, koska ruiskutuspumppu tarvitsee toimiakseen ylimäärän polttoainetta ja suuttimista tulee aina hieman ohivuotoa. Niinpä järjestelmässä kiertääkin reilusti suurempi polttoainemäärä kuin mitä tehon tuottamiseksi tarvitaan. Kaikissa läpivirtatausmittausasennuksissa joudutaan puuttumaan polttoaineen kulkuun. Näissä toimissa tulee muistaa, että lika, vesi ja ilma ovat järjestelmän pahimmat ongelmien aiheuttaja. Myös polttoaineen lämmön nouseminen saattaa aiheuttaa ongelmia. Jos paluupolttoaine ohjataan välisäiliön (kuva 4.3) kautta

27 LUKU 4. ENERGIANKULUTUKSEN SEURANTA 26 läpivirtausmittarin ja ruiskutuspumpun väliseen putkeen, voidaan ainakin ilman kertymisestä ja polttoaineen lämpenemisestä johtuva häiriöt minimoida. Kuva 4.4: Polttoaineen työkohtainen kulutus voidaan yksinkertaisimmillaan mitata kuvan kaltaisilla mittareilla. (Kuva: Omega) Yksinkertaisimmillaan mittaus tapahtuu niin (Kuva 4.4), että läpivirtausmittari mittaa läpivirtaavan polttoaineen määrän ja lukema näkyy mittarin kyljessä joko mekaaniselta tai digitaaliselta näytöltä. Tällöin lukemat täytyy kirjata ennen työsuoritusta ja sen jälkeen. Koska polttoainejärjestelmään poikkeuksetta kuuluu paluuvirtaus, tulee sekin mitata tai sitten paluuvirtaus tulee estää. Monilla valmistajilla onkin valmiita kaksisuuntaisia mittareita tähän tarkoitukseen. Mittarien hinnat vaihtelevat Jos mittauksesta halutaan hieman monipuolisempi, tulee mittaustieto olla siirrettävissä ohjaamossa olevaan lukijaan, jossa minimissään olisi hyvä olla mittauksen aloitus- ja lopetustoiminto. Mittaustiedon käyttökelpoisuutta lisää, jos laitteessa on muistitoiminto ja laite kykenee vastaanottamaan ja taltioimaan paikannussignaalin. Edelliseen kuuluu lisäksi, että koko mittaustieto on siirrettävissä tietokoneelle joko omalle ohjelmalle tai taulukkolaskentaohjelmaan. Tällaisia mittausjärjestelmiä on vähän saatavilla, mutta teknisesti taitava henkilö voi hankkia mittarin, tiedonkeruulaitteen (loggerin) ja paikannusantennin ja koota niistä mittausjärjestelmän. Koska läpivirtausmittarit tuottavat lähes poikkeuksetta pulssitietoa, täytyy tiedonkeruulaitteessa olla tällaisen signaalin vastaanottomahdollisuus. Pulssisisääntulolla varustetut tiedonkeruulaitteet voivat maksaa jopa yli tuhat euroa. Myös mittaustiedon siirto ja käsittely vaatii omatoimista toteutusta ja osaamista. Parhaimmillaan edellisen kaltainen laite tarjoaa varsin monipuolisen kulutuksen seurannan kuten Valkovenäläisen yrityksen (Technoton) valmistamaan mittausjärjestelmään (CKPT) perustuva esimerkki osoittaa. Kuva 4.5: Vasemmassa kuvassa CKPT läpivirtausmittari asennettuna ja oikealla olevassa kuvassa kojelautaan kytketty yhdistetty näyttö ja tiedonkeruulaite. Kuva: Esala 2012 Esimerkin läpivirtausmittari on asennettu suodattimen jälkeen, ja ruiskutuspumpun paluu on ohjattu haa-

28 LUKU 4. ENERGIANKULUTUKSEN SEURANTA 27 rakappaleella läpivirtausmittarin ja ruiskutuspumpun väliseen letkuun ilman kuvassa 4.3 esitettyä ilmaa erottelevaa säiliötä (Kuva 4.5). Tässä tapauksessa vain ruiskutuspumpun paluupolttoaine on palautettu kiertoon ruiskutussuuttimien ylivuodon valuessa yksinkertaisuuden vuoksi takaisin polttoainetankkiin. Ruiskutussuuttimien paluuvirtaus todettiin mittauksissa olevan suurimmillaankin alle 2 % polttoaineen kulutuksesta, ja se voidaan haluttaessa laskennallisesti vähentää mittaustuloksista. Laite on toiminut häiriöttä esitetyllä tavalla asennettuna yli 400 h. Esimerkin laite edustaa ominaisuuksiltaan yli keskitasoa olevaa toimittajan valikoimassa. Tämä tarkoittaa sitä, että siihen kuuluu mm. traktorin ohjaamon katolle asennettava pieni GPS antenni ja laturin W- liittimeen kytkettävä moottorin kierrosnopeutta seuraava liitäntä. Lisäksi laitteeseen kuuluu kaksi analogista jännitesisääntuloa, jotka on tarkoitettu polttoaineen tason seurantaan kahdessa eri polttoainetankissa. Nämä sisääntulot voi käyttää mihin tahansa muuhunkin mittaukseen, esimerkiksi vaikka työsyvyyttä mittaavan anturin liittämiseksi järjestelmään. Esimerkkitapauksessa ne ovat jätetty toistaiseksi hyödyntämättä. Laitteen tarvitseman virran voi ottaa virtalukolta, mutta esimerkkitapauksessa se otettiin ruiskutuspumpun sähköisen sammuttimen johdosta, ja samaan pisteeseen kytkettiin myös moottorin tilaa (sammuksissa / käynnissä) osoittava tunnistejohdin. Kaikkiaan asennukseen kuluu noin puoli päivää, ja laitteen hinta on Manager ohjelman kera n Näytöltä (Kuva 4.5) voi seurata polttoaineen kulutusta l/h ja l/100 km sekä kulutettua kokonaismäärää. Litraa pinta-alaa kohti toiminto puuttuu, mutta pienellä päässälaskulla tiedon saa l/100 km lukemasta. Esimerkiksi multamaan muokkauksessa 5 m leveällä äkeellä n. 4 cm työsyvyyteen näytön lukema vaihteli l/100 km. Koska 5 m leveä äes muokkaa 100 km ajossa 50 ha, on näytön lukemat jaettava tällä ja tuloksena on 3,5 3,8 l/ha. Hehtaarikohtainen todellinen lukema on päällekkäisajon verran (tyypillisesti %) laskettua suurempi. Näytöltä näkee myös moottorin nopeuden sekä ajonopeuden. Analogisten jännitesisääntulojen kytkennöistä riippuen myös niiden informaatio on seurattavissa näytöllä. Laitteen varsinainen käyttöasennus tehdään mukana seuraavan tietokoneelle asennettavan ohjelman avulla. Sillä mm. asetetaan läpivirtausmittarin signaalin tallennusväli, joka voi vaihdella sekunneista minuutteihin. Ohjelman avulla puretaan myös näytön keräämä data, ja ohjelman grafiikka näyttää kulutuksen aikajanalla. Kuva 4.6: CKPT laitteistolla mitattua kulutustietoa taulukkolaskentaohjelmalla käsiteltynä. (Kuva: Esala 2013) Lisähintaan myytävä Manager ohjelma on lähes välttämätön, sillä sen avulla tiedoston voidaan purkaa taulukkolaskentaohjelmaan. Tällöin kulutustietoja voi esittää haluamallaan tavalla. Kuvassa 4.6 on esimerkki kyntötyön kulutuksesta multamaalla 4x40 cm auroilla 20 cm syvyyteen kynnettäessä. Kuvion kuoppakohdat kuvaavat päisteajoa ja huiput varsinaista kyntöä. Vasemmalta lukien 5. ja 6. käyrähuipun kohdalla on käytetty pienempää vaihdetta ja vastaavasti suurempaa moottorin nopeutta ja seurauksena on ollut aavistuksen kohonnut hehtaarikohtainen kulutus. Moottori on kuormittunut varsin sopivasti sillä maksimiteholla 25 l/h kuluttava moottori kuluttaa mittaustilanteessa polttoainetta n. 20 l/h. Kulutuslukemat voidaan GPS- laitteen tuottamien koordinaattilukemien avulla jälkikäteen kytkeä tiettyyn lohkoon ja paikkaan vaikka laitteessa itsessään ei ole mitään lohkotietojen syöttömahdollisuutta ja vaikka muistiinpanotkin olisi jäänyt tekemättä.

29 LUKU 4. ENERGIANKULUTUKSEN SEURANTA 28 Kulutuksen vertailu Maataloustöille on mitattu polttoaineen kulutuksia. Taulukossa 2.1 on tyypillisiä maataloustöiden kulutuslukemia. Vertaamalla omia kulutuslukemia näihin voidaan arvioida ollaanko normaalilla kulutusalueella vai onko kulutus normaalia pienempää tai suurempaa. 4.2 Lämmityslaitteet Maatilan lämmityslaitteet voivat toimia joko polttoöljyllä, sähköllä tai biopolttoaineilla. Kulutuksen seurantaa varten käytetty polttoainemäärä täytyy kirjata ylös. Polttoöljyä käytettäessä polttimet voidaan varustaa kulutusmittareilla (Kuva 4.7). Kulutusmittari mahdollistaa tarkemman polttoaineen kulutuksen seurannan, esimerkiksi viljan kuivauksessa saadaan eräkohtaiset kulutukset selvitettyä. Kuva 4.7: Viljankuivurin polttimeen asennettu kulutusmittari Haketta tai turvetta käytettäessä kulutus pitää arvioida kulutettujen polttoainetilavuuksien perusteella. Polttoaineen lämpöarvo tilavuutta kohden vaihtelee sen mukaan mikä on tilavuuspaino (kg/m 3 ) ja kosteus (Kuva 4.8). Tilavuuspainoon vaikuttaa esim. hakkeen palakoko. 4.3 Viljan kuivaus Viljan kuivauksen energiankulutus riippuu hyvin voimakkaasti viljan kosteudesta. Keskimäärin viljankuivaus kuluttaa noin 1,5 dl polttoöljyä yhtä poistettua vesikiloa kohden. Tämä vastaa 1,5 kwh energiana. Kuvassa 4.9 on esitetty viljan kuivauksen polttoaineen tarve viljatonnia kohden kun puintikosteus vaihtelee. Polttoaineen lisäksi kuivauksessa tarvitaan sähköä. Tämän osuus on noin 10 % polttoaineen kulutuksesta. 4.4 Rakennukset Taulukossa 4.1 on tyypillisiä rakennusten energiankulutuslukuja. Näihin kulutuksiin vaikuttavat sääolot ja karjasuojissa myös eläintiheydet, sisälämpötilat, eläinten koko, rakennuksen eristykset ja ilmanvaihtomäärät. Luvut ovat laskennallisia lukuja siten, että maatalousrakennusten rakennusohjeita on noudatettu rakenteissa ja ilmanvaihdossa. Lihasiat ja broilerit kasvatetaan yleensä erissä. Taulukon lukemat ovat jatkuvan kasvatuksen lukuja eli vuosikeskiarvoja.

30 LUKU 4. ENERGIANKULUTUKSEN SEURANTA Lämpöarvo kwh/m Hakkeen kosteus % Kuva 4.8: Hakkeen kosteuden ja tilavuuspainon ( kg/m 3 ) vaikutus sen lämpöarvoon Energian tarve kwh/ton viljaa Viljan puintikosteus % Polttoöljyn tarve l/ton viljaa Kuva 4.9: Viljankuivauksen energiantarve yhtä viljatonnia kohden kun viljan puintikosteus vaihtelee 4.5 Sähkölaitteet Sähkölaitteiden ottama sähköteho saadaan mitattua kwh-mittareilla. Näissä mittareissa mitataan samanaikaisesti jännite ja laitteen ottama virta ja siitä lasketaan energiankulutus. Sähköenergian seuraamiseen on tarjolla monia erilaisia ja eritasoisia mittareita. Yksinkertaisinta on mitata kulutusta yksivaiheisesta sähköpistokkeesta. Tähän soveltuvia mittareita on myynnissä useissa kaupoissa. Uusimpiin sähköyhtiöiden kulutusmittareihin voidaan asentaa kulutuksen seuranta. Tämä onnistuu, jos mittarissa on vilkkuva led-valo. Valo vilkkuu esimerkiksi siten, että 1000 impulssia vastaa yhtä kilowattitunnin kulutusta. Vilkkuvan led-valon päälle asetataan anturi, joka rekisteröi vilkunnan ja sen perusteella saadaan tallennettua kulutukset (esim. Norgo energiamittari, Älykoti). Näiden mittareiden hinnat ovat muutaman kymmenen euron suuruisia. Näihin mittareihin on saatavissa myös tietokoneohjelmia, joilla kulutustieto saadaan siirrettyä ja analysoitua tarkemmin. Kiinteästi sähköverkkoon asennettujen koneiden ja laitteiden kulutusmittausta varten tarvitaan virtamuuntajat, jotka asennetaan kunkin vaihejohdon ympärille. Tämän voi tehdä vain valtuutettu sähköasentaja. Lisäksi tarvitaan jännitteen mittaus kustakin vaiheesta ja sähkönkulutusmittari. Jännite pysyy melko vakiona, jolloin myös pelkkä virran rekisteröinti riittää silloin, kun ei tarvita suurta tarkkuutta. Halpoja kolmivaiheisen kulutuksen seurantalaitteita on myös saatavilla postimyyntiliikkeistä. Jos laitteet ovat liitetty pistokkeilla sähköverkkoon, voidaan käyttää siirrettäviä kwh-mittareita, jotka laitetaan laitteen ja pistokkeen väliin. Kuvassa 4.10 on esimerkki sähkönmittauksesta. Vasemman puoleisessa osassa sähköpistokkeen ja laitteen väliin on asennettu sähköenergian kulutusmittari. Oikean puoleisessa osassa ohjaus-

31 LUKU 4. ENERGIANKULUTUKSEN SEURANTA 30 Taulukko 4.1: Tyypillisiä rakennusten vuosienergiankulutuksia Rakennustyyppi Kulutus Huolto- tai korjaustila kwh/(vuosi m 3 ) Uusi asuintalo kwh/(vuosi m 2 ) Vanha asuintalo kwh/(vuosi m 2 ) Lämmin navetta kwh/(vuosi eläin) Lihasikala kwh/(vuosi eläin) Broilerihalli 1-4 kwh/(vuosi eläin) kaappiin on asennettu virtamuuntajat, joiden avulla koneiden tarvitsema virta rekisteröidään. Kuva 4.10: Esimerkki sähköenergianmittauksesta, vasemmassa kuvassa on pistokkeen ja laitteen väliin asennettu energiankulutusmittarit, oikeassa kuvassa on koneen ohjaustauluun asennettu virtapihdit Sähköyhtiöt ovat muuttamassa energianmittauksia reaaliaikaisiksi. Tällöin kuluttajalla on mahdollisuus internetin kautta seurata kokonaiskulutusta entistä tarkemmin ja verrata tietoja edellisiin vuosiin. Tämä mahdollistaa tarkemman kulutuksen seurannan ja muutokset on helpommin havaittavissa. Esimerkki tästä on kuvassa 4.11, jossa on tammikuun 2012 sähkönkulutus eri kellonaikoina sekä myös yhden päivän aikainen kulutus. Asennuttamalla useita mittareita näin voitaisiin seurata esimerkiksi karjarakennuksen sähkön kulutusta erikseen. Rakennuksia ja sähköasennuksia suunniteltaessa kannattaa varautua sähkönkulutuksen mittaamiseen. Tällöin kustannukset ovat selvästi pienempiä kuin jälkiasennukset ja ne on helppo tehdä asennuksen yhteydessä. Sähkönkulutusmittarit olisi myös helppo asentaa valmiiksi koneisiin. Tehdasasennuksina ne eivät lisäisi paljoakaan laitteiden hankintakustannuksia. 4.6 Karjatalouskoneet Puhaltimet Puhaltimien tarvitsema sähköteho voidaan arvioida puhallusilmamäärän qv, paine-eron Δp ja puhaltimien hyötysuhteen η avulla (Yhtälö 4.1). 1 Karjatalouskoneiden kulutukset on koottu seuraavista lähteistä: Hörndahl, T Energiförbrukning i jordbrukets driftsbyggnader en kartläggning av 16 gårdar med olika driftsinriktning. Rapport 145. Sveriges lantbruksuniversitet Institution för jordbrukets biosystem och teknologi (JBT) Posio M. Kotieläintilojen energiankulutus. Pro Gradu Tutkielma. Helsingin Yliopisto Agroteknologian laitos

32 LUKU 4. ENERGIANKULUTUKSEN SEURANTA 31 Teho kwh/h Teho kwh/h Päivä tammikuussa tammikuuta 2012, klo Kuva 4.11: Esimerkkitilan 2 FIN sähkötoimittajan kulutustietoja navetassa 2012 P = q v p η Rakennusten paine-erot ovat Pa luokkaa, usein käytetään 30 Pa arvona. Jos puhaltimet ovat suoraan seinään tai kattoon asennettuja, silloin tämä on niihin kohdistuva paine-ero. Jos ilma jaetaan putkien ja kanavien kautta, silloin kanavat aiheuttavat helposti Pa paine-eron. Puhaltimet aiheuttavat toimintatavastaan riippuen joko tämän suuruisen ali- tai ylipaineen rakennukseen. Puhaltimien hyötysuhteet ovat % luokkaa. Kuvassa 4.12 on esimerkki puhaltimien vuotuisesta sähköenergiantarpeesta. Suositeltavat eläinkohtaiset ilmamäärät ovat lehmille m 3 /h, lihasioille m 3 /h ja broilereille 0,3 5 m 3 /h. Talvella ilmanvaihto on yleensä pienimmillään (minimi-ilmanvaihto) ja kesällä suurimmillaan (maksimi-ilmanvaihto). Lisäksi eläimen paino vaikuttaa tarvittavaan ilmanvaihtomäärään. Lihaeläinten kasvatuksessa ilmanvaihtoa joudutaan lisäämään eläinten koon kasvaessa. Kylmässä tai puolikylmässä pihatossa on luonnollinen ilmanvaihto, jolloin sen toimintaan tarvitaan energiaa lähinnä ilmanvaihtoluukkujen ja verhoseinien säätöön. Tämä tarve on hyvin pieni. Otetaan esimerkiksi 120 lehmän lypsykarja. Arvioidaan keskimääräiseksi ilmanvaihtomääräksi 150 m 3 /h, tällöin ilmanvaihdon puhaltimet tarvitsevat yhtä lehmää kohden noin 22 kwh ja koko karjaa kohden 2600 kwh sähköenergiaa vuodessa. Lypsykarjan mitatut ilmanvaihdon sähköntarpeet ovat olleet hieman suuremmat, kwh/(eläin vuosi). Nämä mittaukset on tehty Etelä-Ruotsissa, jossa maksimi ilmanvaihdon tarve on meitä suurempi. Eläintä kohti mitattuja kulutusarvoja on taulukossa 4.2. (4.1) Taulukko 4.2: Ilmanvaihdon energiantarve eläinpaikkaa ja vuotta kohden Tuotanto Ilmanvaihdon energian kulutus kwh//(vuosi eläin) Maidontuotanto Sianlihan tuotanto Siipikarjan tuotanto 1,3-2, Veden pumppaus ja lämmin käyttövesi Veden pumppauksen perustehon tarve voidaan laskea myös yhtälön 4.1 avulla. Paineena on nyt imukorkeuden ja verkostopaineen aiheuttama paine-ero. Vettä tarvitaan eläinten juomavedeksi sekä pesuvedeksi. Tähän

33 LUKU 4. ENERGIANKULUTUKSEN SEURANTA 32 Kuva 4.12: Ilmanvaihdon puhaltimien vuotuinen sähköenergiantarve kun paine-ero on 30, 100 tai 200 Pa. tarvittavia energiamääriä on esitetty taulukossa 4.3. Taulukko 4.3: Veden käsittelyyn tarvittavia energiamääriä Tuotanto Veden pumppaus kwh/(vuosi eläin) Lämmin käyttövesi kwh/(vuosi eläin) Maidontuotanto Sianlihan tuotanto 0,5-1, Ruokinta Ruokinnan rehunkulutuksissa on huomattavia eroja sen mukaan, minkälaista ruokintaa ja koneita käytetään. Esimerkiksi traktoria käytettäessä suora energiankulutus on sähkökäyttöä suurempi. Taulukossa 4.4 on esimerkkejä maidontuotannon ruokinnan energiankulutuksesta. Lihasikalassa liemiruokinta kulutti 2,3 kwh/(eläin vuosi) energiaa. Taulukko 4.4: Esimerkkejä maidontuotannon ruokinnan energiankulutuksesta Ruokintatapa Energian kulutus kwh/(vuosi eläin) tasosiilo + traktori + rehuvaunu + kioski 652 tasosiilo + traktori + rehuvaunu kiskoruokkija + trukki nuorkarjalle tornisiilo + kiskoruokkija + kioskit 160 tasosiilo + traktori + rehuvaunu mattoruokkija viljalle + sähkötoiminen karkearehun jakovaunu tornisiilo + kiskoruokkija + sähkötoiminen 274 sekoitin + kioskit Lypsy ja maidonjäähdytys Lypsyn ja maidonjäähdytyksen energiankulutuksia on taulukossa Lannanpoisto Lannanpoistossa voi olla käytössä lietelanta- tai kuivalantajärjestelmä. Näiden energiantarpeessa on eroja. Taulukossa 4.6 on esimerkkejä lannanpoiston energiankulutuksesta. Nämä kulutuslukemat sisältävät vain rakennuksessa tapahtuvan lannan käsittelyn. Lannan lastaus, kuljetus ja levitys kuluttavat myös energiaa.

34 LUKU 4. ENERGIANKULUTUKSEN SEURANTA 33 Taulukko 4.5: Lypsyn ja maidonjäähdytyksen energiankulutus Laite Energian kulutus kwh/(vuosi eläin) Konelypsy Robottilypsy Maidon jäähdytys Taulukko 4.6: Lannanpoiston energiankulutus Tuotanto Kuivalanta kwh/(vuosi eläin) Lietelanta kwh/(vuosi eläin) Maidontuotanto Sianlihan tuotanto 5,4 0,5-1, Valaistus Maa- ja metsätalousministeriöllä on karjasuojien valaistusohjeet. Jos näiden ohjeiden mukaan arvioidaan valaistukseen tarvittavaa energiamäärää, navetassa tarvitaan kwh/(eläin vuosi) ja lihasikalassa noin 5 kwh/(eläin vuosi). Yksinkertaisin tapa valaistuksen seurantaan on laskea lamppujen määrä ja niiden teho. Kertomalla tämä käyttöajalla saadaan arvio niiden energiantarpeesta. Esimerkiksi navetassa on 30 kpl loisteputkia, joiden teho on 36 W. Kun kaikki lamput ovat päällä, ne ottavat W = 1080 W tehon. Jos valot ovat päällä koko ajan, vuorokaudessa tulee 1,08 kw 24 h = 25,9 kwh/vrk energiantarve ja vuodessa 356 vrk 25,9 kwh/vrk = 9460 kwh. Taulukossa 4.7 on tyypillisiä valaistuksen kulutuslukemia Tuotanto Taulukko 4.7: Valaistuksen energiantarpeita Valaistuksen energian kulutus kwh/(vuosi eläin) Maidontuotanto Sianlihan tuotanto 0,3-6,3 Siipikarjan tuotanto 0,001-2,4 Energiankulutuksen seuranta: Yksinkertaisin menetelmä kulutuksen seurantaan on kirjanpidon järjestäminen. Tarkempia kulutustietoja haluttaessa polttoaineiden ja sähkön kulutukset on mitattava. Mittareiden asentaminen merkitsee kustannuksia ja usein niissä tarvitaan ammattiasentajia. Kun kulutusmittarit ovat käytössä, voidaan selvittää jopa yksittäisten koneiden ja laitteiden kulutuksia. Kulutusmittauksia pitää aina verrata muiden tilojen vastaaviin kulutuksiin.

35 Luku 5 Esimerkkejä seurannasta Jussi Esala Seinäjoen ammattikorkeakoulu ja Jyrki Kataja Jyväskylän ammattikorkeakoulu 5.1 Seurantamenetelmät Hankkeessa analysoitiin viiden kasvinviljelytilan ja kolmen lypsykarjatilan energian kulutusta. Perustiedot kerättiin tiloilta suoran energian kulutuksen osalta noudattaen Maatilojen energiaohjelman Maatilan energiasuunnitelman mukaista energian käytön jaottelua. Tilakohtaisen epäsuoran energiakulutuksen selvittämiseksi tiloilta kerättiin lisäksi arviot vuosittaisista siemen-, lannoite- ja ostorehumääristä. Tuotostiedot kerättiin vuosittaisina viljelykasveittain tuotettuina kokonaissatomäärinä sekä kotieläintuotannon osalta myytyinä tuotantomäärinä. Perustietolomake on esitetty kuvassa 5.1. Kuva 5.1: Maatilan energiakulutuksen seurannan perustietolomake 5.2 Kasvintuotantotilat Kasvintuotantotilojen energia-analyysit on melko suoraviivaisia johtuen niiden yksinkertaisesta tuotantorakenteesta. Analyysi tehtiin kappaleen 3.3 menetelmiä käyttäen. Kasvinviljelytiloista tässä esitetään kahden tilan 34

Energia-analyysit ja -kulutuksen seuranta

Energia-analyysit ja -kulutuksen seuranta Energia-analyysit ja -kulutuksen seuranta Jukka Ahokas Helsingin Yliopisto Agroteknologia Jussi Esala SeAMK Elintarvike ja maatalous Jyrki Kataja Jyväskylän ammattikorkeakoulu Energialla tarkoitetaan kykyä

Lisätiedot

Hankkeen tavoitteet ja tulokset. Maaseudun energia-akatemia Jukka Ahokas Helsingin yliopisto

Hankkeen tavoitteet ja tulokset. Maaseudun energia-akatemia Jukka Ahokas Helsingin yliopisto Hankkeen tavoitteet ja tulokset Maaseudun energia-akatemia Jukka Ahokas Helsingin yliopisto Yhteistyötahot Maataloustieteiden laitos Agroteknologia - Jukka Ahokas - Hannu Mikkola - Mari Rajaniemi - Tapani

Lisätiedot

Maatalous ja energia Jukka Ahokas

Maatalous ja energia Jukka Ahokas Maatalous ja energia Jukka Ahokas 1 Sisältö 1 Mitä energia on? 3 1.1 Työ ja teho............................................ 3 1.2 Energia.............................................. 5 1.3 Hyötysuhde............................................

Lisätiedot

Oman tilan energiankulutus mistä se muodostuu?

Oman tilan energiankulutus mistä se muodostuu? Kohti energiaomavaraista maatilaa Oman tilan energiankulutus mistä se muodostuu? Hannu Mikkola Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos Hannun Mikkola 25.11.2013 1 Maatilan energiankulutus Asuminen

Lisätiedot

Energiatehokkaat maatalouskoneet. Jukka Ahokas Helsingin Yliopisto Maataloustieteiden laitos

Energiatehokkaat maatalouskoneet. Jukka Ahokas Helsingin Yliopisto Maataloustieteiden laitos Energiatehokkaat maatalouskoneet Jukka Ahokas Helsingin Yliopisto Maataloustieteiden laitos Kasvintuotanto Ruiskutus 1 % Kasvinsuojelu 5 % Puinti 6 % Kuljetus 0 % Kuivaus 11 % Kyntö 10 % Tasausäestys 2

Lisätiedot

Maatalouden energiankulutus 12.11. 2014 KOTKANTIE 1 MIKKO POSIO

Maatalouden energiankulutus 12.11. 2014 KOTKANTIE 1 MIKKO POSIO Maatalouden energiankulutus 12.11. 2014 KOTKANTIE 1 MIKKO POSIO Mitä on energia? Energia on voiman, kappaleen tai systeemin kyky tehdä työtä Energian summa on aina vakio, energiaa ei häviä eikä synny Energian

Lisätiedot

Energian kulutuksen seuranta lypsykarjatilat

Energian kulutuksen seuranta lypsykarjatilat Ainutlaatuinen Energiaseminaari Hämeenlinna Maaseudun energia-akatemia Energian kulutuksen seuranta lypsykarjatilat Strategisia valintoja Operatiivisia toimenpiteitä Energiatehokkuuden parantaminen Lypsykarjatilojen

Lisätiedot

ENPOS Maaseudun Energiaakatemia

ENPOS Maaseudun Energiaakatemia ENPOS Maaseudun Energiaakatemia Jukka Ahokas Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Hannu Mikkola Energian käyttö ja säästö maataloudessa 1.3.2011 1 Maaseudun

Lisätiedot

15 DEPARTMENT OF AGRICULTURAL SCIENCES PUBLICATIONS MAATILOJEN ENERGIANKÄYTTÖ ENPOS-HANKKEEN TULOKSET JUKKA AHOKAS, TOIM

15 DEPARTMENT OF AGRICULTURAL SCIENCES PUBLICATIONS MAATILOJEN ENERGIANKÄYTTÖ ENPOS-HANKKEEN TULOKSET JUKKA AHOKAS, TOIM MAATILOJEN ENERGIANKÄYTTÖ ENPOS-HANKKEEN TULOKSET JUKKA AHOKAS, TOIM 15 DEPARTMENT OF AGRICULTURAL SCIENCES PUBLICATIONS UNIVERSITY OF HELSINKI FACULTY OF AGRICULTURE AND FORESTRY Maatilojen energiankäyttö

Lisätiedot

Maatalouden energiankäyttö ja energian säästäminen Maataloustieteen päivät 2012

Maatalouden energiankäyttö ja energian säästäminen Maataloustieteen päivät 2012 Maatalouden energiankäyttö ja energian säästäminen Maataloustieteen päivät 2012 Jukka Ahokas Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Maataloustieteiden laitos Maatalouden energian käyttö Maatalouden osuus

Lisätiedot

Energiansäästö viljankuivauksessa

Energiansäästö viljankuivauksessa Energiansäästö viljankuivauksessa Antti-Teollisuus Oy Jukka Ahokas 30.11.2011 Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Maataloustieteiden laitos Agroteknologia Öljyä l/ha tai viljaa kg/ha Kuivaamistarve

Lisätiedot

Jukka Ahokas ja Hannu Mikkola Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos - Agroteknologia

Jukka Ahokas ja Hannu Mikkola Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos - Agroteknologia Jukka Ahokas ja Hannu Mikkola Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos - Agroteknologia Autolla ajavat tietävät hyvin kuinka paljon auto kuluttaa polttoainetta 100 km kohti. Maataloustöissä kulutustietoja

Lisätiedot

Maatalouden energiankulutus Suomessa ja Euroopassa

Maatalouden energiankulutus Suomessa ja Euroopassa Ainutlaatuinen energiaseminaari Hämeenlinna 11.12.2013 Maatalouden energiankulutus Suomessa ja Euroopassa Hannu Mikkola Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos 12.12.2013 1 Maatilan energiankulutus

Lisätiedot

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja

Lisätiedot

Maatilojen energiatehokkuus. Oulu 22.11.2012 Mikko Posio

Maatilojen energiatehokkuus. Oulu 22.11.2012 Mikko Posio Maatilojen energiatehokkuus Oulu 22.11.2012 Mikko Posio Mitä on energia? Energia on voiman, kappaleen tai systeemin kyky tehdä työtä Energian summa on aina vakio, energiaa ei häviä eikä synny Energian

Lisätiedot

Esimerkki broilerintuotannon energiankäytöstä

Esimerkki broilerintuotannon energiankäytöstä Esimerkki broilerintuotannon Energian käyttö ja säästö maataloudessa -seminaari 28.2.2011 Mari Rajaniemi www.helsinki.fi/yliopisto 1.3.2011 1 Lähtötiedot 1. Mittauserä (syys-lokakuu) Untuvikot (kpl) 28

Lisätiedot

Kasvinviljelyn energiankulutus Tapani Jokiniemi 10.12.2014

Kasvinviljelyn energiankulutus Tapani Jokiniemi 10.12.2014 Kasvinviljelyn energiankulutus Tapani Jokiniemi 10.12.2014 Maataloustieteiden laitos / Tapani Jokiniemi / www.helsinki.fi/yliopisto 10.5.2012 Energia ja maatalous Energiasuhde kuvaa tuotteiden sisältämän

Lisätiedot

Esimerkkejä energian säästöstä maatiloilla

Esimerkkejä energian säästöstä maatiloilla Energian käyttö ja säästö maataloudessa -seminaari 28.2.2011 Toimitusjohtaja Matti Kettunen Energiasuunnitelman taustoitus tiloilla Mihin suunnitelmalla pyritään Omistajuuden elinkaaren vaihe Tilanpidon

Lisätiedot

MAASEUDUN ENERGIA-AKATEMIA

MAASEUDUN ENERGIA-AKATEMIA MAASEUDUN ENERGIA-AKATEMIA ESIMERKKEJÄ ENERGIANSÄÄSTÖSTÄ MAATILOILLA HAVAINTOJA PELTOALAN ENERGIAPOTENTIAALIIN LIITTYEN KOHTI KESTÄVÄÄ TALOUTTA - LUONNONVARAINSTITUUTIN AMMATTILAISPÄIVÄ JYRKI KATAJA JYVÄSKYLÄN

Lisätiedot

Kasvintuotannon energiankulutus. Peltotyöt Jussi Esala - SeAMK

Kasvintuotannon energiankulutus. Peltotyöt Jussi Esala - SeAMK Kasvintuotannon energiankulutus Peltotyöt Jussi Esala - SeAMK 2 Kasvintuotannon energiankulutus / peltotyöt Esityksen tarkastelutapa Suora energiankulutus Konekohtainen kulutus Työkone traktori kokosuhteen

Lisätiedot

Agroteknologian pääsykokeessa saa olla mukana kaavakokoelma, joka löytyy netistä.

Agroteknologian pääsykokeessa saa olla mukana kaavakokoelma, joka löytyy netistä. Agroteknologian pääsykokeessa saa olla mukana kaavakokoelma, joka löytyy netistä. Alla on a)-vaiheen monivalintakysymyksiä. Pääsykokeessa on joko samoja tai samantapaisia. Perehdy siis huolella niihin.

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Elinkaariarvio pientalojen kaukolämpöratkaisuille Sirje Vares Sisältö Elinkaariarvio ja hiilijalanjälki Rakennuksen

Lisätiedot

Taloudellisen ajon koulutusta viljelijöille. Koulutuspaketti Hämeenlinna 11.12.2013 Fredrik Ek, Markku Lappi, Maarit Kari, ProAgria

Taloudellisen ajon koulutusta viljelijöille. Koulutuspaketti Hämeenlinna 11.12.2013 Fredrik Ek, Markku Lappi, Maarit Kari, ProAgria Taloudellisen ajon koulutusta viljelijöille Koulutuspaketti Hämeenlinna 11.12.2013 Fredrik Ek, Markku Lappi, Maarit Kari, ProAgria Historiaa Kasvihuonekaasupäästöjen päälähteet maataloudessa Typen oksidit;

Lisätiedot

Peltobioenergiapotentiaali Suomessa ja Satakunnassa Hannu Mikkola Helsingin yliopisto, maataloustieteiden laitos

Peltobioenergiapotentiaali Suomessa ja Satakunnassa Hannu Mikkola Helsingin yliopisto, maataloustieteiden laitos Peltobioenergiapotentiaali Suomessa ja Satakunnassa Hannu Mikkola Helsingin yliopisto, maataloustieteiden laitos Biotaloudella lisäarvoa maataloustuotannolle Loimaa 16.4.2013 Suomen maatalousmuseo Sarka

Lisätiedot

Broilerintuotannon energiankulutus ja energian säästömahdollisuudet. Energiatehokkuuspäivä 11.12.2013 Hämeenlinna Mari Rajaniemi

Broilerintuotannon energiankulutus ja energian säästömahdollisuudet. Energiatehokkuuspäivä 11.12.2013 Hämeenlinna Mari Rajaniemi Broilerintuotannon energiankulutus ja energian säästömahdollisuudet Energiatehokkuuspäivä 11.12.2013 Hämeenlinna Mari Rajaniemi www.helsinki.fi/yliopisto 1 Miten aloittaa energiankäytön tehostaminen? Energiankäytön

Lisätiedot

PERUNA 1. TUOTANTO- JA RAVINTOKASVI a) Peruna tuotantokasvina b) Peruna meillä ja maailmalla c) Peruna ravintokasvina 2. PERUNAN TUOTANTOSUUNNAT 3.

PERUNA 1. TUOTANTO- JA RAVINTOKASVI a) Peruna tuotantokasvina b) Peruna meillä ja maailmalla c) Peruna ravintokasvina 2. PERUNAN TUOTANTOSUUNNAT 3. OPETUSMATERIAALI PERUNA 1. TUOTANTO- JA RAVINTOKASVI a) Peruna tuotantokasvina b) Peruna meillä ja maailmalla c) Peruna ravintokasvina 2. PERUNAN TUOTANTOSUUNNAT 3. PERUNAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET 4. UUDET

Lisätiedot

Polttoaineiden lämpöarvot, hyötysuhteet ja hiilidioksidin ominaispäästökertoimet

Polttoaineiden lämpöarvot, hyötysuhteet ja hiilidioksidin ominaispäästökertoimet Polttoaineiden lämpöarvot, hyötysuhteet ja hiilidioksidin ominaispäästökertoimet sekä energian hinnat Seuraavassa on koottu tietoa polttoaineiden lämpöarvoista, tyypillisistä hyötysuhteista ja hiilidioksidin

Lisätiedot

Viljankuivaus ja siihen liittyvät energianäkökulmat

Viljankuivaus ja siihen liittyvät energianäkökulmat Viljankuivaus ja siihen liittyvät energianäkökulmat Esimerkki kaurantuotannon kokonaisenergiankulutuksesta Panos MJ/ha kwh/ha % työkoneiden energiankulutus 1449 402 7 % Kuivaus 3600 1000 18 % Lannoite

Lisätiedot

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen ASIANTUNTIJASEMINAARI: ENERGIATEHOKKUUS JA ENERGIAN SÄÄSTÖ PITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTO- JA ENERGIASTRATEGIAN POLITIIKKASKENAARIOSSA Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen 19.12.27 Juhani Heljo Tampereen

Lisätiedot

Esimerkkejä yksittäisten maatilojen energiankäytöstä - lähtötilanteen muodostaa tilan nykyinen energiankäyttö

Esimerkkejä yksittäisten maatilojen energiankäytöstä - lähtötilanteen muodostaa tilan nykyinen energiankäyttö Esimerkkejä yksittäisten maatilojen energiankäytöstä - lähtötilanteen muodostaa tilan nykyinen energiankäyttö Viljatila 80 hehtaaria, etelä-suomi vehnää, ohraa, kauraa, rypsi Hakelämpökeskus 1970 luvulta.

Lisätiedot

Peltokasvintuotannon energiankulutus

Peltokasvintuotannon energiankulutus Peltokasvintuotannon energiankulutus Jukka Ahokas 12.3.2012 Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Maataloustieteiden laitos Energia Energiaa ei myydä perusyksikön J (joule) avulla, vaan muina yksikköinä

Lisätiedot

Maatilan energian käyttö Jussi Esala - SeAMK. Hanke Maatilojen energian käyttö Energian käytön vähentäminen

Maatilan energian käyttö Jussi Esala - SeAMK. Hanke Maatilojen energian käyttö Energian käytön vähentäminen Maatilan energian käyttö Jussi Esala - SeAMK Hanke Maatilojen energian käyttö Energian käytön vähentäminen Hanke HY vetää kolmivuotista valtakunnallista hanketta SeAMK ja JAMK osatoteuttajia Manner-Suomen

Lisätiedot

Maatilojen energiankäyttö 17.11.2009

Maatilojen energiankäyttö 17.11.2009 Maatilojen energiankäyttö 17.11.2009 Esityksen sisältö 1. Yleistä esityksestä Käytetyt jaottelut 2. Energiankäyttö karjatiloilla 1. Taustatiedot 2. Kokonaiskulutus 3. Sähköenergia 4. Lämmitysenergia 5.

Lisätiedot

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Aurinko Maalämpö Kaasu Lämpöpumput Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Kaasulämmityksessä voidaan hyödyntää uusiutuvaa energiaa käyttämällä biokaasua tai yhdistämällä lämmitysjärjestelmään

Lisätiedot

HIILIJALANJÄLKI- RAPORTTI

HIILIJALANJÄLKI- RAPORTTI HIILIJALANJÄLKI- RAPORTTI Hotelli Lasaretti 2013 21.2.2014 HIILIJALANJÄLJEN LASKENTA Ecompterin Hiilijalanjäljen laskentamenetelmät perustuvat Greenhouse Gas Protocollan (GHG Protocol) mukaiseen laskentastandardiin

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Eikö ilmastovaikutus kerrokaan kaikkea? 2 Mistä ympäristövaikutuksien arvioinnissa

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

Mari Rajaniemi Helsingin Yliopisto Agroteknologia

Mari Rajaniemi Helsingin Yliopisto Agroteknologia Energiankulutus broilerintuotannossa Mari Rajaniemi Helsingin Yliopisto Agroteknologia Broilerintuotannon energiapanokset Broilerintuotannon suoria energiapanoksia ovat mm. sähkö ja polttoaineet (Kuva

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Viljankäsittelyn tehostaminen tulevaisuuden yksiköissä Jukka Ahokas & Hannu Mikkola Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto

Viljankäsittelyn tehostaminen tulevaisuuden yksiköissä Jukka Ahokas & Hannu Mikkola Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto Viljankäsittelyn tehostaminen tulevaisuuden yksiköissä Jukka Ahokas & Hannu Mikkola Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto ravikeskus 2.10.2013 www.helsinki.fi/yliopisto 3.10.2013 1 Kuivauksen tehostamisen

Lisätiedot

Puukaasutekniikka energiantuotannossa

Puukaasutekniikka energiantuotannossa CENTRIA Ylivieskan yksikön tutkimustehtävänä on ollut tutkia laboratoriokaasutuslaitteistollaan kaasutustekniikan mahdollisuuksia pienimuotoisessa CHP tuotannossa Tutkimuskohteet: Kaasutusprosessin ominaisuuksiin

Lisätiedot

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys BioRefine innovaatioita ja liiketoimintaa 27.11.2012 Ilmo Aronen, T&K-johtaja, Raisioagro Oy Taustaa Uusiutuvien energialähteiden käytön

Lisätiedot

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010 Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010: Päästökuvioita Kasvihuonekaasupäästöt Tamperelaisesta energiankulutuksesta, jätteiden ja jätevesien käsittelystä, maatalouden tuotannosta ja teollisuuden

Lisätiedot

Viljankäsittelyn tehostaminen tulevaisuuden yksiköissä

Viljankäsittelyn tehostaminen tulevaisuuden yksiköissä Viljankäsittelyn tehostaminen tulevaisuuden yksiköissä Yhteiskuivuri ja rehutehdas päivä 15.12.2011 Asikkalassa, Koulutuskeskus Salpauksessa Jukka Ahokas 15.12.2011 Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

Puu vähähiilisessä keittiössä

Puu vähähiilisessä keittiössä Puu vähähiilisessä keittiössä 16.09.2013 Matti Kuittinen Arkkitehti, tutkija Tässä esityksessä: 1. Miksi hiilijalanjälki? 2. Mistä keittiön hiilijalanjälki syntyy? 3. Puun rooli vähähiilisessä sisustamisessa

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011

Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011 Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011 Miksi uudistus? Ilmastotavoitteet Rakennuskannan pitkäaikaiset vaikutukset Taloudellisuus ja kustannustehokkuus Osa jatkumoa

Lisätiedot

Ravinteiden, hiilen ja energian kierto ja virrat - Maatilan tehokas toiminta. Miia Kuisma Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT

Ravinteiden, hiilen ja energian kierto ja virrat - Maatilan tehokas toiminta. Miia Kuisma Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Ravinteiden, hiilen ja energian kierto ja virrat - Maatilan tehokas toiminta Miia Kuisma Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Pieksämäki 14.1.2014 Sisältö Johdanto Ravinteiden ja hiilen kierto

Lisätiedot

HIILIJALANJÄLKIRAPORTTI. Hotelli-ravintola Lasaretti

HIILIJALANJÄLKIRAPORTTI. Hotelli-ravintola Lasaretti HIILIJALANJÄLKIRAPORTTI Hotelli-ravintola Lasaretti 1.3.2012 Hiilijalanja ljen laskenta Ecompterin Hiilijalanjäljen laskentamenetelmät perustuvat Greenhouse Gas Protocollan (GHG Protocol) mukaiseen laskentastandardiin

Lisätiedot

Esimerkkejä broilerintuotannon energiankulutuksesta ja sen tehostamisesta

Esimerkkejä broilerintuotannon energiankulutuksesta ja sen tehostamisesta Esimerkkejä broilerintuotannon energiankulutuksesta ja sen tehostamisesta Maatilojen energiasuunnittelijakoulutus 7.5.2013 Mari Rajaniemi mari.rajaniemi@helsinki.fi 1 Broilerintuotanto Suomessa (1/2) Pitkälti

Lisätiedot

Maatilan energiaohjelma / -energiasuunnitelma -tilakäynnin tuloksia

Maatilan energiaohjelma / -energiasuunnitelma -tilakäynnin tuloksia Maatilan energiaohjelma / -energiasuunnitelma -tilakäynnin tuloksia Miten säästää maatilan energialaskussa Juva 16.4.2012 Jukka Sairanen ProAgria Etelä-Savo Energiaohjelman tavoitteet Lisätä tilojen energiatehokkuutta

Lisätiedot

TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA

TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA IKI-Kiuas Oy teetti tämän tutkimuksen saatuaan taloyhtiöiltä positiivista palautetta kiukaistaan. Asiakkaat havaitsivat sähkölaskujensa pienentyneen,

Lisätiedot

Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään

Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään DI, TkT Sisältö Puulla lämmittäminen Suomessa Tulisijatyypit Tulisijan ja rakennuksessa Lämmön talteenottopiiput Veden lämmittäminen varaavalla

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit BioG Haapavesi 8.12. 2010 Ritva Imppola ja Pekka Kokkonen Maaseudun käyttämätön voimavara Biokaasu on luonnossakin muodostuva kaasu, joka sisältää pääasiassa -

Lisätiedot

Agroteknologian perusteita. 1. maaliskuuta 2011

Agroteknologian perusteita. 1. maaliskuuta 2011 Agroteknologian perusteita Jukka Ahokas ja Mikko Hautala 1. maaliskuuta 2011 Helsingin Yliopisto - Maataloustieteiden laitos - Agroteknologia Sisältö 1 Fysiikka maataloudessa 3 1.1 Nopeus, kiihtyvyys ja

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

KeHa-hanke LCA-laskennan alustavat tulokset/

KeHa-hanke LCA-laskennan alustavat tulokset/ KeHa-hanke LCA-laskennan alustavat tulokset/ Esitys Lappeenrannassa 5.5..2014 Frans Silvenius tutkija, MTT Elinkaariarviointi Mitä on elinkaariarviointi? Viittaa tuotteen tai palvelun koko tuotanto- (ja

Lisätiedot

N:o 1017 4287. Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot

N:o 1017 4287. Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot N:o 1017 4287 Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot Taulukko 1. Kiinteitä polttoaineita polttavien polttolaitosten

Lisätiedot

Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry

Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry ProAgria Farma ja Satakunta yhdistyvät 1.1.2013 Viljatilojen määrä on kasvanut Valtaosa kuivataan öljyllä Pannut ovat pääsääntöisesti 250-330 kw Kuivauksen investoinnit

Lisätiedot

Energiatietäjä-kilpailukysymyksiä

Energiatietäjä-kilpailukysymyksiä Energiatietäjä-kilpailukysymyksiä Lämmitys: Terveellinen ja energiataloudellinen lämpötila on: a) 19 C b) 21 C c) 25 C Suositeltava sisälämpötila koulurakennuksessa on 20-21 C. Tuulettaminen pitämällä

Lisätiedot

Lämpöilta taloyhtiöille. Tarmo. 30.9. 2013 Wivi Lönn Sali. Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut

Lämpöilta taloyhtiöille. Tarmo. 30.9. 2013 Wivi Lönn Sali. Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut Lämpöilta taloyhtiöille Tarmo 30.9. 2013 Wivi Lönn Sali Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto Talon koon (energiankulutuksen määrän)

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUS 25.03.2009 ATT 1

ENERGIATEHOKKUUS 25.03.2009 ATT 1 ENERGIATEHOKKUUS Rakennusten energiatehokkuuden parantamisen taustalla on Kioton ilmastosopimus sekä Suomen energia ja ilmastostrategia, jonka tavoitteena on kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. EU:n

Lisätiedot

Henkilöauton energiankäyttö ja hybridiauton energiatehokkuus

Henkilöauton energiankäyttö ja hybridiauton energiatehokkuus Henkilöauton energiankäyttö ja hybridiauton energiatehokkuus Markku Ikonen Turun ammattikorkeakoulu markku.ikonen@turkuamk.fi 1 Miksi polttoaineenkulutuksta pitäisi alentaa? Päästöt ja säästöt 1. HIILIDIOKSIDIPÄÄSTÖT

Lisätiedot

- Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa:

- Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa: - Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa: - Lypsykarjatiloja 356 - Naudanlihantuotanto 145 - Lammastalous 73 - Hevostalous 51 - Muu kasvin viljely 714 - Aktiivitilojen kokoluokka 30 60 ha - Maataloustuotanto

Lisätiedot

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Olli-Pekka Pietiläinen, Suomen ympäristökeskus, 20.2.2009 Ilmastonmuutos on haastavin ja ajankohtaisin maailmanlaajuisista ympäristöuhkista johtuu kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

Elinkaariarvioinnin soveltaminen viherrakentamiseen

Elinkaariarvioinnin soveltaminen viherrakentamiseen Elinkaariarvioinnin soveltaminen viherrakentamiseen Esitys Hämeenlinnassa 1.2.2012 Frans Silvenius MTT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus frans.silvenius@mtt.fi Elinkaaritarkastelun soveltaminen

Lisätiedot

Olki energian raaka-aineena

Olki energian raaka-aineena Olki energian raaka-aineena Olki Isokyrö Vilja- ala 6744 ha Koruu ala 70% Energia 50324 MW Korjuu kustannus 210 /ha Tuotto brutto ilman kustannuksia 3,4 mijl. Vehnä ala 1100 ha Vähäkyrö Vilja- ala 5200

Lisätiedot

Maatilamittakaavan biokaasulaitoksen energiatase lypsylehmän lietelannan sekä lietelannan ja säilörehun yhteiskäsittelyssä

Maatilamittakaavan biokaasulaitoksen energiatase lypsylehmän lietelannan sekä lietelannan ja säilörehun yhteiskäsittelyssä Maatilamittakaavan biokaasulaitoksen energiatase lypsylehmän lietelannan sekä lietelannan ja säilörehun yhteiskäsittelyssä Maataloustieteen päivät 2014 ja Halola-seminaari 12.2.2014 Tutkija, FM Ville Pyykkönen

Lisätiedot

Energian uusia tuulia Euroopan pienlaitoksilta

Energian uusia tuulia Euroopan pienlaitoksilta Energian uusia tuulia Euroopan pienlaitoksilta Markku Lappi 0400 497638 markku.lappi@proagria.fi ProAgria Etelä-Suomi Järkivihreä energiapäivä 24.4.2013 Forssa Hyötysuhde, energiasisältö ja hinta eri enegialähteille

Lisätiedot

31.3.2011 Y.Muilu. Puukaasutekniikka energiantuotannossa

31.3.2011 Y.Muilu. Puukaasutekniikka energiantuotannossa Tekniikka ja liikenne Sosiaali-, terveys-, -musiikki ja liikunta Humanistinen ja kasvatusala Matkailu-, ravitsemis- ja talous Yhteiskuntatiede, liiketalous ja hallinto CENTRIA tutkimus us ja kehitys 1

Lisätiedot

Skanskan väripaletti TM. Ympäristötehokkaasti!

Skanskan väripaletti TM. Ympäristötehokkaasti! Skanskan väripaletti TM Ympäristötehokkaasti! { Tavoitteenamme on, että tulevaisuudessa projektiemme ja toimintamme ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäisiä. Väripaletti (Skanska Color Palette

Lisätiedot

Ohrasta olueksi -ketjun ympäristövaikutusten kehitys

Ohrasta olueksi -ketjun ympäristövaikutusten kehitys Ohrasta olueksi -ketjun ympäristövaikutusten kehitys Yrjö Virtanen, vanhempi tutkija, MTT Ohrasta olueksi -ketjun ympäristövaikutusten arviointi 2005, arvion päivitys 2010 Elinkaariarviointi (LCA) Luonnon

Lisätiedot

Ravinnetase ja ravinteiden kierto

Ravinnetase ja ravinteiden kierto Ravinnetase ja ravinteiden kierto Pen0 Seuri MTT Mikkeli Ympäristöakatemian kutsuseminaari 7.- 8.6.2010 Maatalouden ja luonnonekosysteemin toimintaerot Maatalousekosysteemi: Lineaarinen ravinnetalous Apuenergiaa

Lisätiedot

Viljan kuivatuksessa säästöjä nopeasti ProAgria Pirkanmaa

Viljan kuivatuksessa säästöjä nopeasti ProAgria Pirkanmaa Viljan kuivatuksessa säästöjä nopeasti ProAgria Pirkanmaa prof. Jukka Ahokas 14.2.2012 Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Maataloustieteiden laitos Viljan kuivaus: Lisää energiansäästötutkimuksia:

Lisätiedot

5/13 Ympäristöministeriön asetus

5/13 Ympäristöministeriön asetus 5/13 Ympäristöministeriön asetus rakennusten energiatehokkuudesta annetun ympäristöministeriön asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 2013 Ympäristöministeriön päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Rakennusmääräykset. Mikko Roininen Uponor Suomi Oy

Rakennusmääräykset. Mikko Roininen Uponor Suomi Oy Talotekniikka ja uudet Rakennusmääräykset Mikko Roininen Uponor Suomi Oy Sisäilmastonhallinta MUKAVUUS ILMANVAIHTO ERISTÄVYYS TIIVEYS LÄMMITYS ENERGIA VIILENNYS KÄYTTÖVESI April 2009 Uponor 2 ULKOISET

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Mäkkylänpolku 4 02650, ESPOO. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Mäkkylänpolku 4 02650, ESPOO. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Asunto Oy Aurinkomäki Espoo_Luhtikerrostalo Mäkkylänpolku 4 0650, ESPOO Rakennustunnus: Rak _Luhtikerrostalo Rakennuksen valmistumisvuosi: 96 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka:

Lisätiedot

HIRSISEINÄN EKOKILPAILUKYKY

HIRSISEINÄN EKOKILPAILUKYKY HIRSISEINÄN EKOKILPAILUKYKY Perustuu tutkimukseen: Hirsiseinän ympäristövaikutusten laskenta elinkaaritarkastelun avulla Oulu 11.2.28 Matti Alasaarela Arkkitehtitoimisto Inspis Oy KUINKA PALJON HIRSITALOA

Lisätiedot

Ilmastopolitiikka ja maatalous uhka vai mahdollisuus?

Ilmastopolitiikka ja maatalous uhka vai mahdollisuus? Ilmastopolitiikka ja maatalous uhka vai mahdollisuus? Puheenjohtaja Juha Marttila, MTK Maatalouden tulevaisuus 3.11.2014, Oulu Luontomme tarjoaa mahdollisuuden vihreään kasvuun = hiilensidontaan Metsää

Lisätiedot

BioForest-yhtymä HANKE

BioForest-yhtymä HANKE HANKE Kokonaisen bioenergiaketjun yritysten perustaminen: alkaa pellettien tuotannosta ja päättyy uusiutuvista energialähteistä tuotetun lämmön myyntiin Bio Forest-yhtymä Venäjän federaation energiatalouden

Lisätiedot

Todentaminen - tausta

Todentaminen - tausta ÅF-Enprima Oy Liikevaihto 38,3 milj. v. 2005 260 energia-alan asiantuntijaa Laatujärjestelmä sertifioitu, ISO9001:2000 Omistajana ruotsalainen ÅF- Process AB Käynnissä olevia toimeksiantoja 20 maassa 1

Lisätiedot

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Teollisuuden polttonesteet 9.-10.9.2015 Tampere Helena Vänskä www.oil.fi Sisällöstä Globaalit haasteet ja trendit EU:n ilmasto-

Lisätiedot

Karjanlannan käyttö nurmelle

Karjanlannan käyttö nurmelle Karjanlannan käyttö nurmelle Lantalaji Naudan kuivekelanta Naudan lietelanta Naudan virtsa Lampaan kuivikelanta Hevosen kuivikelanta Kanan kuivikelanta Broilerin kuivikelanta Sian kuivikelanta Sian lietelanta

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia 2006-2015

Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia 2006-2015 Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia 2006-2015 Bioenergian tulevaisuus Itä-Suomessa Joensuu 12.12.2006 Timo Tahvanainen - Metsäntutkimuslaitos (Metla) Eteneminen: - laajapohjainen valmistelutyö 2006 -

Lisätiedot

Energian säästömahdollisuudet maatiloilla Jukka Ahokas Helsingin yliopisto

Energian säästömahdollisuudet maatiloilla Jukka Ahokas Helsingin yliopisto Energian säästömahdollisuudet maatiloilla Jukka Ahokas Helsingin yliopisto Energian säästö Energian käytön ammattitaidon lisääminen Miten energian kulutusta mitataan, seurataan ja vertaillaan Miten energian

Lisätiedot

Sähkökyselyn tulokset

Sähkökyselyn tulokset Hankkeen energiaosion yhteenveto Hanna Kuusela 22.11.2011 Yhteistyössä: Siipikarjan tuottajat Sähkökyselyn tulokset Vastaus-% 56 Vuosikulutuksen keskiarvo oli 81,8 MWh / v Kaikkien hankkeen 136 tilan kokonaiskulutukseksi

Lisätiedot

Energian säästöä ja ilmastonmuutoksen hillintää. OMAVARA -hankkeen loppuseminaari 19.3.2013 Hannu Känkänen

Energian säästöä ja ilmastonmuutoksen hillintää. OMAVARA -hankkeen loppuseminaari 19.3.2013 Hannu Känkänen Energian säästöä ja ilmastonmuutoksen hillintää OMAVARA -hankkeen loppuseminaari 19.3.2013 Hannu Känkänen 22.3.2013 Fossiilisen energian säästöön palkokasvien avulla (väkilannoitetypen käytön vähenemisen

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

Kerääjäkasveista biokaasua

Kerääjäkasveista biokaasua Kerääjäkasveista biokaasua Erika Winquist (Luke), Maritta Kymäläinen ja Laura Kannisto (HAMK) Ravinneresurssi-hankkeen koulutuspäivä 8.4.2016 Mustialassa Kerääjäkasvien korjuu 2 11.4.2016 1 Kerääjäkasvien

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI

ORIMATTILAN KAUPUNKI ORIMATTILAN KAUPUNKI Miltä näyttää uusiutuvan energian tulevaisuus Päijät-Hämeessä? Case Orimattila Sisältö Orimattilan kaupunki - Energiastrategia Orimattilan Lämpö Oy Yhtiötietoja Kaukolämpö Viljamaan

Lisätiedot

KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014

KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014 KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014 3.3.2015 Anna-Mari Pirttinen 020 799 2219 anna-mari.pirttinen@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 1.1. Energiankulutus

Lisätiedot

Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso. Säätytalo 01.02.2011

Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso. Säätytalo 01.02.2011 Biopolttoaineet maatalouden työkoneissa Hajautetun tuotannon veroratkaisut Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso Säätytalo 01.02.2011 Toimialapäällikkö Markku Alm Varsinais-Suomen ELY-keskus

Lisätiedot