SISÄLLYSLUETTELO. 1. Opetussuunnitelman laatiminen ja sisältö. 2. Ruutipuiston koulun sairaalaopetuksen järjestämisen lähtökohdat

Transkriptio

1

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Opetussuunnitelman laatiminen ja sisältö 2. Ruutipuiston koulun sairaalaopetuksen järjestämisen lähtökohdat 2.1. Ruutipuiston sairaalakoulun tehtävä ja toiminta-ajatus 2.2. Sairaalaopetuksen tavoitteet 2.3. Sairaalaopetuksen oppilaat ja oppilaaksiotto 3. Sairaalaopetuksen toteuttaminen 3.1. Oppimiskäsitys ja arvoperusta Ruutipuiston sairaalakoulussa 3.2. Ruutipuiston sairaalakoulu oppimisympäristönä 3.3. Sairaalakoulun toimintakulttuuri Kotikoulujen ja sairaalaopetuksen välinen yhteistyö Yhteistyö hoitotahon kanssa 3.4. Sairaalaopetuksen työtavat 3.5. Sairaalaopetuksen tuntijako 4. Opetuksen kolmiportainen tuki Ruutipuiston koulussa 4.1. Opiskelun yleinen tuki sairaalaopetuksessa Kodin ja koulun välinen yhteistyö Oppilashuolto Oppimissuunnitelma Oma opinto-ohjelma Ohjauksen järjestäminen sairaalaopetuksessa Tukiopetus Kerhotoiminta 4.2. Tehostettu tuki Opiskelun tuki Pedagoginen kuntoutus 4.3. Erityinen tuki Erityisopetus Oppimäärien yksilöllistäminen HOJKS 5. Opetuksen järjestäminen toiminta-alueittain

3 6. Kieli ja kulttuuriryhmienopetus sairaalaopetuksessa 7. Sairaalaopetuksen ainekohtaiset tavoitteet ja keskeiset sisällöt 8. Sairaalaopetuksen arviointi, todistukset ja niihin merkittävät tiedot 8.1. Arviointitavat ja muodot sairaalaopetuksessa 8.2.Oppilaiden itsearviointi 8.3. Erityisopetukseen otetun ja siirretyn oppilaan, oppimissuunnitelman tai vuosiluokkiin sitomattoman opinto-ohjelman mukaan opiskelevien arviointi 8.4. Päättöarvioinnin tehtävä ja periaatteet 8.5. Todistukset ja niihin merkittävät tiedot 9. Sairaalaopetuksen viestintästrategia

4 1. Opetussuunnitelman laatiminen ja sisältö Jokaisella sairaalaopetusta antavalla koululla on oltava oma opetussuunnitelma, johon koulun toiminta ja opetus perustuvat. Valtakunnalliset ja paikalliset perusopetusta koskevat päätökset muodostavat kaikkea perusopetusta, myös sairaalaopetusta ohjaavan kokonaisuuden. Nämä päätökset ovat - perusopetuslaki ja - asetus - valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntiajosta - esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet ( hyväksytty) -opetuksen järjestäjän Seinäjoen kaupungin hyväksymä opetussuunnitelma - opetussuunnitelmaan perustuvaa perusopetusasetuksen 9 :n mukainen vuosittainen suunnitelma (vuosisuunnitelma) Sairaalaopetuksen opetussuunnitelman tavoitteena on sairaalaopetuksen tavoitteiden selkiyttäminen, jolloin oppilaalle luodaan turvalliset puitteet hoidon aikana tapahtuvalle opiskelulle siirryttäessä perusopetuksesta sairaalaopetukseen ja takaisin tai silloin, jos oppilas tarvitsee pidempiaikaista koulunkäynnin tukea avohoidossa ollessaan. Sairaalaopetuksen tunnusmerkkinä on joustavuus ja siten Ruutipuiston koulun oppilaat voivat noudattaa valtakunnallisen ja kuntakohtaisen opetussuunnitelman lisäksi seuraavia opetussuunnitelmia - Ruutipuiston koulun (sairaalaopetus) omaa opetussuunnitelmaa - Oppilaan lähettävän kunnan ja koulun opetussuunnitelmaa - Oppilaalle laadittua henkilökohtaista opetussuunnitelmaan ( HOJKS), - Oppimissuunnitelmaa tai omaa opinto-ohjelmaa ( asetus 11 ) Sairaalaopetuksen opetussuunnitelma perustuu sisällöllisesti valtakunnalliseen ja kuntakohtaiseen opetussuunnitelmaan ja koulumme noudattaa niitä, mikäli tässä opetussuunnitelmassa asioita ei ole erikseen toisin mainittu, myös oppiainekohtaiset tavoitteiden osalta. Sairaalaopetuksessa, varsinkin lyhyiden jaksojen aikana joudutaan ottamaan huomioon lähettävän kunnan opetussuunnitelmat sekä opetukselle asetetut toiveet. Pitkillä hoitojaksoilla olevat osasto-oppilaat, sekä pitkille tukijaksoille sairaalakouluun sovitut, avohoidossa olevat oppilaat noudattavat pääsääntöisesti Ruutipuiston koulun omaa opetussuunnitelmaa. Oppilaiden eripituiset jaksot osastolla ( kriisi-, tutkimus- ja hoitojaksot) avo-oppilastoiminta, laaja oppilaaksi ottoalue ( Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri ) sekä oppilaan terveydentila ( toimintakyky ja koulukuntoisuus) vaikuttavat lopulta siihen, miten oppilaiden opetus käytännössä järjestetään.

5 2. Ruutipuiston koulun sairaalaopetuksen järjestämisen lähtökohdat 2.1 Ruutipuiston sairaalakoulun tehtävä ja toiminta-ajatus Sairaalaopetus on perusopetuslakiin perustuvaa toimintaa, jonka mukaisesti sairaalassa olevalle oppilaalle on aina järjestettävä opetusta siinä määrin kuin se hänen terveytensä ja muut olosuhteet huomioon ottaen on mahdollista.(pol pykäkä 4 3 mom.) Sairaalaopetus on aina erityisopetusta huolimatta siitä, onko oppilas otettu tai siirretty erityisopetukseen. Oppilaan sairaalaopetuksen paikka määräytyy erikoissairaanhoidon potilasalueen mukaisesti, ja tämän vuoksi Ruutipuiston koulu palvelee kaikkia Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin sekä sairaanhoitopiirin sopimusaluekuntien alueelta tulevien kuntien ja koulujen perusopetuksen oppilaita. Sairaalaopetuksen ensisijaisena tehtävänä on hoitaa sairaalassa osastohoidossa olevien oppilaiden opetus. Tämän lisäksi ajatuksena on tukea myös avohoidossa olevia peruskouluikäisiä oppilaita suunniteltujen tukijaksojen avulla sekä koulukäynnin nivelvaiheissa siirryttäessä osastohoidosta takaisin omaan kouluun. Koulussa noudatetaan peruskoulun opetussuunnitelman perusteita, koulun omaa opetussuunnitelmaa ja/ tai oppilaalle laadittua henkilökohtaista opetuksen järjestämiseksi laadittua suunnitelmaa tai oppimissuunnitelmaa. Sairaalaopetuksen tavoitteena on turvata oppilaan koulunkäynti sairaalahoidon aikana sekä tukea oppilaan tervettä kasvua ja kehitystä yhdessä hoidon asettamien tavoitteiden kanssa. Sairaalaopetusjakson aikana tavoitteena voi olla esim. oppimisvaikeuksien kartoittaminen ja hoito, kouluvalmiusselvittelyt, koulumuotoarviot, koulunkäynnin tilanteen selkiyttäminen ja tukeminen, oppilaan syrjäytymisen estäminen tai peruskoulun suorittaminen loppuun. Sairaalaopetuksen aikana oppilaspaikka omassa koulussa säilyy ja opetus toteutetaan yhteistyössä oman koulun kanssa. Tavoitteena on pedagogisen kuntoutuksen myötä palauttaa oppilas takaisin omaan ryhmäänsä tai löytää oppilaalle ryhmä, jossa hän voi edetä omien kykyjensä mukaisesti. Pyrkimyksenä on noudattaa mahdollisuuksien mukaan oppilaan oman luokka-asteen mukaista viikkotuntimäärää tai jaksojärjestelmää, jolloin paluu omaan kouluun on helpompaa. Oppilaan lopullinen viikkotuntimäärä määräytyy kuitenkin oppilaan psyykkisen kunnon mukaan. 2 Sairaalaopetuksen tavoitteet Sairaalaopetuksessa otetaan aina huomioon oppilaiden yksilölliset tarpeet, psyykkinen kunto sekä oppimisen tai käyttäytymisen ongelmat. Opetuksessa painotetaan onnistumisen elämyksiä, epäonnistumisien oppimisen sietämistä, oman vastuun ottamista, itsetunnon vahvistumista sekä koululaisen identiteetin ja motivaation kasvamista. Opetuksen lisäksi kiinnitetään huomiota oppilaan käyttäytymis- ja vuorovaikutustaitoihin. Sairaalaopetuksessa puututaan aina ei- hyväksyttävään käyttäytymiseen ja oppilaita tuetaan löytämään myönteiset ratkaisumallit eri tilanteisiin. Oppilaita ohjataan tarkkailemaan sekä ymmärtämään omaa käyttäytymistään sekä oman käyttäytymisen vaikutusta muihin oppilaisiin. Sairaalaopetuksessa jokaisella oppilaalla on oikeus edetä opinnoissaan omien kykyjen ja edellytystensä mukaisesti. Oppilas voi opiskella yleisen opetussuunnitelman mukaisesti, tai hänelle laaditaan henkilökohtainen oppimissuunnitelma, oma opinto-ohjelma tai hän noudattaa omassa koulussa tehtyä hojksia. Suunnitelmia tehdään ja tarkistetaan yhteistyössä oman koulun kanssa. Sairaalaopetuksessa opiskellaan

6 kaikkia perusoppiaineita ja lisäksi yläkoulussa oppilas jatkaa mahdollisuuksien mukaan valitsemiaan valinnaisaineita. Koulun toiminta perustuu toimivaan ja tiiviiseen yhteistyöhön osastojen ja poliklinikoiden kanssa. Oppilasta koskevat tulopalaverit, hoitoneuvottelut sekä moniammatilliset tiimit ja muut viranomaispalaverit tukevat sairaalaopetuksen pedagogista tehtävää. Sairaalaopetuksesta annettu informaatio osastoille on hoidon kannalta tarpeellinen ja oleellinen osa lapsen tai nuoren toimintakykyä arvioitaessa. 2.3 Sairaalaopetuksen oppilaat ja oppilaaksiotto Sairaalaopetuksen oppilaat tulevat Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueelta ja ovat pääosin lasten- ja nuorisopsykiatrian osastojen potilaita. Lastenpsykiatrian poliklinikan potilaita varten on neljä avo-oppilaspaikkaa Näiden paikkojen oppilaaksiottoa säätelevät myös säännökset koulukuljetusaikojen pituudesta. Somaattinen opetus hoidetaan ns. vuoteenvieriopetuksena. Avo-oppilaspaikat myönnetään sairaalakoulusta erillisen pedagogisen selvityksen perusteella. Oppilaspaikoista päätettäessä tehdään yhteistyötä lastenpsykiatrian hoito (oppilashuoltotiimin) kanssa. Hoitava lääkäri esittää paikkaa, paikasta tekee päätöksen sairaalakoulunjohtaja. Avo-oppilaspaikalle voidaan ottaa seuraavin perustein: - Etusijalla ovat osastohoidossa tai -jonossa olevat - Jakson perusteena on psyykkinen kunto, koulutyön keskeytymisvaara ja/tai mahdollinen tukijakson tarve - Avo-oppiaiden hoitotiimi toiimii heidän oppilashuoltoryhmänään 3. Sairaalaopetuksen toteuttaminen 3.1 Oppimiskäsitys ja arvoperusta Ruutipuiston sairaalakoulussa Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (2004) määritellään perusopetuksen arvoperusta valtakunnallisesti. Perusopetuksen arvopohjana ovat ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen sekä monikulttuurisuuden hyväksyminen. Opetuksen tulee olla poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumatonta. Opetuksessa huomioidaan erilaiset oppijat ja edistetään tasa-arvoa antamalla työtöille ja pojille valmiudet toimia yhtäläisin oikeuksin ja velvollisuuksin työ- ja perhe-elämässä. Opetussuunnitelma perustuu oppimiskäsitykseen, jossa oppiminen ymmärretään yksilölliseksi ja yhteisölliseksi prosessiksi. Oppiminen on aktiivista ja tavoitteellista toimintaa ja oppimista tapahtuu erilaisissa tilanteissa itsenäisesti, opettajan ohjauksessa sekä vuorovaikutuksessa vertaisryhmän kanssa. Oppimisen yleiset periaatteet ovat kaikilla samat, mutta oppiminen riippuu siitä, millä tavalla oppijan aiempi tieto on rakentunut, mikä on hänen motivaationsa sekä millaiset oppimis- ja työskentelytavat hän omaa. Valtakunnallisen opetussuunnitelman ohella kouluja sitovat oman kunnan arvot, joiden tulee näkyä opetuksen tavoitteissa ja sisällössä sekä koulun arjessa.

7 Ruutipuiston koulun arvot Kouluilmapiiri Oppilaat muodostavat kouluyhteisön, jonka positiiviseen ilmapiiriin kuuluu, että jokainen oppilas ottaa vastuun itsestään, lähimmäisestään ja ympäristöstä. Oppilaita ohjataan hyväksymään ja ymmärtämään psyykkisistä syistä johtuvaa pahaa oloa, joka voi ilmetä monella eri tavalla. Positiivista ilmapiiriä pidetään yllä kunnioittamalla toisia, olemalla suvaitsevaisia, oikeudenmukaisia ja tasaarvoisia. Erilaisuus on rikkaus. Koulutuksellisen tasa-arvoisuuden nimissä huolehditaan siitä, että jokainen sairaalaopetuksessa oleva oppilas saa perustietojen ja taitojen, jatko-opintojen ja kansalaistoiminnan kannalta hyödyllistä opetusta. Yksilöllisyys, itsetuntemus ja tulevaisuuteen suuntautuminen Oppilaan kasvu ja omat lähtökohdat huomioidaan opetuksessa. Oppilaan menneisyyden tunteminen on tärkeää, jotta häntä voidaan tukea kasvuprosessissa yhdessä hoitavan tahon kanssa. Oppilasta tuetaan tiedon hankinnassa ja jäsentämisessä sekä ohjataan oppilasta hyödyntämään tietoa siten, että oppilas kykenisi valmistautumaan tulevaisuuden haasteisiin. Opetuksen järjestämistä ja tuloksellisuutta arvioidaan jatkuvasti, jotta pystyttäisiin mahdollisimman tehokkaasti vastaamaan oppilaan tarpeisiin. Kehittämisessä otetaan huomioon oppilaiden ja heidän huoltajiensa erityistarpeet sekä hoitopuolelta että kotikouluista saatu palaute. Yhteistyössä asiantuntijoiden kanssa taataan tuen jatkuvuus oppilaan siirtyessä takaisin omaan kouluunsa. Oppimisprosessin arvot Oppilasta, opettajia ja muuta henkilökuntaa kannustetaan etsimään kullekin oppilaalle sopivin tapa oppia. Tärkeintä on oppimisen ilon säilyttäminen ja jatkuvan itsensä kehittämisen halu sekä elinikäisen oppimisen periaate. Kaikkeen opetukseen sisällytetään ajattelu-, ongelmanratkaisu-, viestintä- ja vuorovaikutustaitojen opettelua ja kehittämistä. Ruutipuiston koulu on sairaalaopetukseen keskittynyt erityiskoulu, jolloin opetuksessa painotetaan koululaisen identiteettiä ja itsetuntoa. Päivittäin pyritään tarjoamaan oppilaille onnistumisen elämyksiä, ja sen kautta kohottamaan oppilaiden itsetuntoa ja tuntemusta sekä vahvistetaan opiskelumotivaatiota. 3.2 Ruutipuiston sairaalakoulu oppimisympäristönä Oppimisympäristöllä tarkoitetaan oppimiseen liittyvää fyysisen ympäristön, psyykkisten tekijöiden ja sosiaalisten suhteiden kokonaisuutta, jossa opiskelu ja oppiminen tapahtuvat. Fyysiseen oppimisympäristöön kuuluvat erityisesti koulun rakennukset ja tilat sekä opetusvälineet ja oppimateriaalit. Siihen kuuluvat lisäksi muu rakennettu ympäristö ja ympäröivä luonto. Psyykkisen ja sosiaalisen oppimisympäristön muodostumiseen vaikuttavat toisaalta yksittäisen oppilaan kognitiiviset ja emotionaaliset tekijät, toisaalta vuorovaikutukseen ja ihmissuhteisiin liittyvät tekijät. Ruutipuiston koulun kehittämisen tavoite on tarjota oppilaille ajanmukainen, virikkeellinen ja viihtyisä oppimisympäristö. Hyvä oppimisympäristö takaa oppilaille onnistumisen elämyksiä ja haasteita sekä tukee oppilaiden tervettä fyysistä ja psyykkistä kasvua. Koulun tulee olla turvallinen työskentelypaikka ja

8 jokaiselle taataan työrauha. Koulullemme on ominaista joustavat opetusjärjestelyt, pienet ryhmäkoot ja että samassa opetusryhmässä opiskelee usean luokka-asteen oppilaita. Opetuksessa oppilaita ohjataan vuorovaikutukseen ja osallisuuteen. Tilaratkaisuilla on saatu oppimisympäristöstämme kodikas kouluympäristö, mikä osaltaan tuo monille mielekkyyttä opiskeluun. luokkatilan lisäksi. Oppimisympäristöämme ovat myös lähiseudun luonto- ja liikuntapaikat virkistysalueineen. Luontoreitit, laavut ja muut vierailukohteet ovat olennainen osa oppimisympäristöämme. Oppimisympäristössämme olevia opetusvälineitä pyritään uusimaan mahdollisuuksien mukaan siten, että ne vastaisivat nykyaikaisen opetuksen tarpeita. Koulullamme on riittävästi tieto- ja viestintäteknisiä laitteita ja niitä käytetään opetuksen tukena. Käytössämme on samat tietokoneohjelmat kuin kaupungin muissa kouluissa. 3.3 Sairaalakoulun toimintakulttuuri Koulun toimintakulttuurilla on merkittävä vaikutus koulussa tehtyyn opetus- ja kasvatustyöhön sekä oppimiseen. Sairaalakoulussa tavoitteena on, että koulun käytänteet rakennetaan tukemaan oppilaiden opetukseen ja kasvatukseen asetettuja tavoitteita. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa mainitaan toimintakulttuurin osalta seuraavaa: Toimintakulttuuriin kuuluvat kaikki koulun viralliset ja epäviralliset säännöt, toiminta- ja käyttäytymismallit sekä arvot, periaatteet ja kriteerit, joihin koulutyön laatu perustuu. Toimintakulttuuriin kuuluu myös oppituntien ulkopuolinen koulun toiminta kuten juhlat, teemapäivät sekä erilaiset tapahtumat. Koulun kasvatustavoitteiden ja arvojen sekä aihekokonaisuuksien tulee konkretisoitua toimintakulttuurissa. Tavoitteena on toimintakulttuuri, joka on avoin ja vuorovaikutteinen sekä tukee yhteistyötä niin koulun sisällä kuin kotien ja muun yhteiskunnan kanssa. Myös oppilaalla tulee olla mahdollisuus osallistua koulun toimintakulttuurin luomiseen ja sen kehittämiseen. Sairaalakoulun pyrkimyksenä on rakentaa keskinäinen kunnioitus työyhteisön toimijoiden, oppilaiden, opettajien ja avustajien välille, kohdella toisia tasa-arvoisesti sekä välittää aidosti toisista. Samalla periaatteella tehdään yhteistyötä oppilaiden huoltajien, kotikoulujen sekä hoitopuolen kanssa. Jokaisen työntekijän erityisosaaminen ja vahvuudet huomioidaan monipuolisia työtapoja kehitettäessä. Tavoitteena on kasvattaa tiedollista, taidollista ja sosiaalista pääomaa siten, että kunkin oppilaan ikä ja edellytykset huomioidaan Kotikoulujen ja sairaalaopetuksen välinen yhteistyö Sairaalaopetuksen ja kotikoulujen välinen yhteistyötä tapahtuu sekä koulunkäynnin nivelvaiheessa että itse koulunkäyntivaiheessa. Pääasiallinen yhteistyö kotikoulujen ja sairaalaopetuksen välillä tapahtuu erillisten koulunkäyntiä koskevien palavereiden muodossa sairaalakoulussa tai osastoilla hoitoneuvotteluiden yhteydessä. Nivelvaiheisiin liittyvä yhteistyö tarkoittaa koulun käyttämiä tukitoimenpiteitä tilanteessa, jossa oppilas on tulossa hoitoon tai siirtymässä hoidosta takaisin omaan kouluunsa. Sairaalakoulun ja kotikoulun yhteistyö on tiivistä ja sairaalakoulun henkilökunta yrittää ottaa huomioon kunkin oppilaan kohdalla myös hänen opettajansa esittämät toiveet yhteistyön muodoista.

9 Koulunkäynnin alkuvaiheessa hankitaan tietoa oppilaan kouluhistoriasta, koulunkäynnin ongelmakohdista sekä käytännön koulunkäynnin kannalta oleellisista asioista kuten lukujärjestyksestä, tehtävistä, tavoitteista, viimeisimmästä arvioinnista sekä muista koulunkäynnin kannalta tärkeistä asioista. Tietoa oppilaan koulunkäynnin kannalta tärkeistä asioista saadaan myös sairaalakoulun omien tutkimuslomakkeiden avulla, joiden avulla oppilaan oppimistaitoja sekä koulunkäynnin sujumista voidaan kartoittaa. Oppilaan tulovaiheessa oman koulun opettajalla on aina mahdollisuus tutustua sairaalakouluun sekä tulla henkilökohtaisesti keskustelemaan sairaalajakson ajalle asetettavista tavoitteista ja toiveista. Koulunkäyntivaiheessa oppilaan oma opettaja ja sairaalakoulun opettaja pitävät yhteyttä yhdessä sovitun tavan mukaisesti opiskelun etenemisen seuraamiseksi. Oppilaan omalla opettajalla on mahdollisuus tulla seuraamaan oppilaan opiskelua ja edistymistä niin halutessaan. Hoidon loppuvaiheessa panostetaan mahdollisimman turvallisen kotikouluun paluun takaamiseksi. Oppilas, huoltajat sekä hoitotahon edustaja ovat mukana yhteistyössä. Oppilaan siirtyminen omaan kouluun voi tapahtua asteittain. Tarpeen mukaan pidetään erillinen koulupalaveri, jossa käydään läpi sairaalakoulujaksoa sekä oppilaan saavuttamia tavoitteita opiskelun ja /tai käyttäytymisen ja työskentelyn suhteen. Lähtövaiheessa kotikouluun selvitetään oppilaan toimintakykyyn sekä koulukuntoisuuteen liittyviä asioita sekä mahdollisia tukimuotoja Yhteistyö hoitotahon kanssa Koulun toiminta perustuu toimivaan ja tiiviiseen yhteistyöhön osastojen kanssa. Osasto-oppilaiden kohdalla yhteistyötä tehdään päivittäin koulukuntoisuuden ja toimintakyvyn arvioimiseksi sekä käytännön koulutyön järjestämiseksi liittyvistä asioista. Sairaalakoulun opettajat osallistuvat osastoilla pidettäviin viikkoraporttehin, moniammatillisiin tiimeihin sekä hoitoneuvotteluihin. Opettajat toimivat hoitotiimin pedagogisena asiantuntijana ja heidän antamansa informaatio on hoidon kannalta tarpeellinen ja oleellinen osa lapsen tai nuoren toimintakykyä arvioitaessa. Oppilaiden omahoitajat suunnittelevat yhdessä opettajien kanssa oppilaan hoitoon, koulunkäyntiin sekä tukitoimiin liittyviä asioita. Myös avo-oppilaiden kohdalla opettajat osallistuvat poliklinikoilla pidettäviin tiimeihin ja hoitoneuvotteluihin. Sairaalakoulun opettajat seuraavat avo-oppilaan psyykkistä kuntoa ja ohjaavat oppilaan tarvittaessa lisäkäynneille tai informoivat hoitavaa lääkäriä. Lastenpsykiatrian osaston hoitajat osallistuvat päivittäin koulun välituntivalvontoihin sekä saattavat oppilaat kouluun ja takaisin, jolloin yhteistyötä tapahtuu luontevalla tavalla. 3.4 Sairaalaopetuksen työtavat Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (2004) sanotaan työtavoista seuraavaa: Opetuksessa tulee käyttää oppiaineelle ominaisia menetelmiä ja monipuolisia työtapoja, joiden avulla tuetaan ja ohjataan oppilaan oppimista. Työtapojen tehtävänä on kehittää oppimisen, ajattelun ja ongelmanratkaisun taitoja, työskentelytaitoja ja sosiaalisia taitoja sekä aktiivista osallistumista. Työtapojen tulee edistää tieto- ja viestintätekniikan taitojen kehittymistä. Työtapojen tulee antaa mahdollisuuksia myös eri ikäkausille ominaiseen luovaan toimintaan, elämyksiin ja leikkiin. Opettaja valitsee työtavat. Hänen tehtävänään on opettaa ja ohjata sekä yksittäisen oppilaan että koko ryhmän oppimista ja työskentelyä. Työtapoja ohjaa kunkin oppilaan ainekohtaiset tavoitteet sekä oppilaan psyykkinen kunto ja toimintakyvyn taso. Työtavat ovat joustavia ja toiminnallisuutta korostetaan. Havainnollistamisen välineinä käytetään esim. mittaamista, luokittelua, rakentelua ja tutkimista. Oppilaille mahdollistetaan näin omien havaintojen teko, jolloin oppilaille syntyisi tietynlainen havaintomalli, joka rakentaisi oppilaalle käsitystä maailmassa vallitsevista säännönmukaisuuksista.

10 Taito- ja taideaineiden osalta työtavat on valittu siten, että oppilaat saavat tehdä mahdollisimman paljon itse, kokea elämyksiä ja luovuuden iloa. Työtapojen suunnittelussa otetaan huomioon oppilaiden erilaisuus. Opetusta eriytetään tarjoamalla lisätehtäviä, tukea oppimisvaikeuksista kärsiville sekä kehittämällä vaihtoehtoisia tehtäviä esim. taito- ja taideaineisiin. Kouluavustajat mahdollistavat sen, että tarvittaessa oppilaat voivat opiskella rauhassa eri tilassa. Koululla käytetään tietokoneavusteisia työtapoja, oppilailla on mahdollisuus käyttää tietokonetta ainekirjoituksessa ja reaaliaineiden tehtävissä. Työntekijöiden erityisosaaminen huomioidaan työtapoja kehitettäessä. 3.5 Sairaalaopetuksen tuntijako Tuntiresurssi (90 h) käytetään kokonaisuudessaan sairaalaopetukseen painottaen mahdollisimman suurta osuutta erityisluokkaopetukseen yhdysluokissa ja erikoissairaanhoidossa olevan oppilaan pitäminen koulupolulla terveydentila huomioonottaen. Lapsen ja nuoren kuntoutussuunnitelman mukaisesti annetaan tarvittaessa yksilöopetusta tai resursoidaan diagnosointiin. Didaktisesti tarvittavat toimenpiteet ja yksilöllistäminen suoritetaan koulun sisäisin järjestelyin. Liikunnanopetus järjestetään opetusryhmittäin ja yksilötavoitteiden sekä jatkosuositusten osalta tehdään tarvittaessa yhteistyötä osastojen liikunnanohjaajien ja erikoissairaanhoidon toimintaterapeuttien kanssa. Musiikinopetus tapahtuu periodiopetuksena painottuen koulun juhlien ja tapahtumien yhteyteen. Musiikkiyhteistyötä tehdään myös seurakunnan kanssa. Musiikkikasvatuksessa otetaan huomioon osastojen oma ja musiikkiterapeuttien tekemä työ ja huomioidaan heidän antamansa palaute. Somaattinen opetus hoidetaan edelleen pyyntöjen mukaisesti. 4. Opetuksen kolmiportainen tuki Ruutipuiston koulussa Opiskelun yleinen tuki sairaalaopetuksessa Kodin ja koulun välinen yhteistyö Kodin ja koulun yhteistyön tavoitteena on tukea oppilaan tervettä kasvua ja oppimista. Onnistunut yhteistyö kodin ja koulun välillä perustuu avoimuuteen, tasavertaisuuteen ja luottamuksellisuuteen vuorovaikutukseen. Huoltajilla on aina ensisijainen vastuu lapsensa kasvatuksesta ja koulun tehtävänä on tukea oppilaan kasvua yhdessä huoltajien kanssa. Huoltajien kanssa tehtävällä yhteistyöllä on keskeinen merkitys oppilaiden opintojen tukemisessa. Toimiva yhteistyö kodin kanssa lisää opettajan oppilaantuntemusta mikä auttaa opettajaa opetuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Koululla on aktiivinen ja aloitteellinen rooli yhteistyön rakentamisessa ja vastuu siitä, että huoltajat saavat riittävästi tietoa oppilaan opiskeluun liittyvistä asioista, opetussuunnitelmasta, koulun toiminnasta ja oppilaiden hyväksi käytettävistä tukitoimista. Yhteistyön merkitys korostuu erityisesti valintatilanteissa, joissa perheiden on vaikea nähdä oman lapsensa tarpeet ja hyväksyä lastensa opintojen tukemiseksi osoitetut tukitoimet (yksilöllistämiset, kouluvaihdot). Koulutuksen nivelvaiheissa, erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden ja maahanmuuttajataustaisten oppilaiden opintojen tukemisessa korostuu myös hyvän yhteistyön merkitys. Ruutipuiston koulussa kodin ja koulun välistä yhteistyötä toteutetaan sekä yhteisö- että yksilötasolla. Puhelinkeskustelut, sähköpostiviestit, kirjalliset tiedotteet, reissuvihot ym. vastaavat ovat oleelli-

11 nen osa kodin ja koulumme välistä yhteydenpitoa. Vanhempien kanssa tehtävää yksilötason yhteistyötä ovat lisäksi sekä erilaiset neuvottelut liittyen oppilaan opiskeluun ja valintoihin. Yhteydenpitoa vanhempien kanssa tiivistetään opinpolun nivelvaiheissa sekä erityisesti mikäli oppilaalla ilmenee vaikeuksia, joko opiskelun tai muun koulunkäynnin suhteen. Henkilökohtaiset suunnitelmat kuten koulusopimukset, oppimissuunnitelmat hojksit laaditaan yhdessä oppilaan, huoltajien/an sekä tarvittaessa myös kotikoulujen sekä muiden asiantuntijoiden kanssa. Sairaalakoulun opettajat osallistuvat osaston ja lasten ja nuorten poliklinikan moniammatillisiin tiimeihin, hoitoneuvotteluihin ja loppuneuvotteluihin, joissa opettajan tehtävänä on välittää kaikkien tietoon koulunkäynnin kannalta keskeiset asiat. Kotikoulun ja sairaalakoulun väliset koulupalaverit ovat myöskin vanhempien kanssa tehtävää moniammatillista yhteistyötä Oppilashuolto Oppilashuoltoon kuuluu oppilaiden oppimisen perusedellytyksistä, fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtiminen. Oppilashuollon avulla edistetään oppilaiden tervettä, tasapainoista kasvua ja kehitystä sekä luodaan edellytykset hyvälle oppimiselle ja ehkäistään syrjäytymistä. Tavoitteena on, että oppilas kokee koulun turvalliseksi oppimis- ja työskentely-ympäristöksi ja että oppilas tuntee kuuluvansa kouluyhteisöönsä. Oppilas saa koulun päivittäisessä arjessa ohjausta, kannustavaa palautetta ja apua ongelmatilanteisiin sekä oppilaalle välittyy tunne, että hänestä välitetään ja pidetään huolta. Arjen huolenpito tarkoittaa välittävää ja kannustavaa vuorovaikutusta, oppilaiden kuulemista ja varhaista puuttumista sekä tukitoimia luokassa. Kouluyhteisön turvallinen arki muodostuu oppilaiden hyvinvointia ylläpitävästä ja edistävästä toimista sekä oppimista tukevista toimintatavoista millä varmistetaan kaikille tasavertainen oppimisen mahdollisuus. Oppilashuollon tavoitteena on myös oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien muiden ongelmien ehkäiseminen, tunnistaminen, lieventäminen ja poistaminen mahdollisimman varhain. Jokaisella koululla on säännöllisesti kokoontuva, moniammatillinen oppilashuoltoryhmä. Moniammatillisen oppilashuoltoryhmän tehtävänä on koordinoida ja kehittää oppilashuoltotyötä koulussa, osallistua koko kouluyhteisön hyvinvointia ylläpitävään ja edistävään työhön sekä etsiä ratkaisuja tukea tarvitsevien oppilaiden auttamiseksi. Oppilashuoltotyötä ohjaavat luottamuksellisuus, oppilaiden ja heidän huoltajiensa kunnioittaminen sekä eri osapuolien tietojensaantia ja salassapitoa koskevat säädökset. Oppilashuollon tehtäväkenttä sisältää sekä yhteisöllisen että yksilöllisen työn. Onnistunut oppilashuoltotyö edellyttää yhdessä laadittuja toimintamalleja ja suunnitelmia ennaltaehkäisevää työtä ja ongelmatilanteiden hoitamista varten. Koululla tulee olla turvallisuussuunnitelma, johon kuuluvat kriisi- ja pelastussuunnitelmat sekä päihteiden käytön ja kiusaamisen ennaltaehkäisemiseen ja puuttumiseen liittyvät suunnitelmat. Koulun oppilashuoltoryhmänä toimii lapsen/nuoren hoitotiimi. Oppilashuoltotyö on jatkuvaa ja sen tulee tapahtua linjassa hoidon tavoitteiden kanssa. Terveydenhuolto

12 Sairaalakoulun lyhytaikaisten olevien oppilaiden terveydenhuoltopalvelut järjestetään pääsääntöisesti osastojen kautta. Koulullamme puututaan aina ei-hyväksyttävään käyttäytymiseen ja oppilaitamme tuetaan ja ohjataan löytämään myönteisiä ratkaisumalleja erilaisiin ongelmatilanteisiin. Koulullamme ei sallita mitään fyysistä tai henkistä väkivaltaa (ei sanallista eikä sanatonta). Vakavissa väkivaltatilanteissa koulun aikuisten velvollisuus on puuttua ja estää väkivallanteot kiinni pitämällä kunnes oppilas rauhoittuu. Tällaisista tilanteista ilmoitetaan hoitotiimille ja tilanne selvitetään ennen kuin oppilas lähtee koulusta. Oppilaan lähettäminen kotiin tai osastolle on äärimmäinen keino häiriköivän oppilaan rauhoittamiseksi, muutoin aina tavoitteena on, että rauhoituttuaan ja asiaa käsiteltyään oppilas pystyisi palaamaan opiskelun pariin joko luokkaan tai itsenäisen opiskeluun varattuun tilaan. Pitelytilanteista annetaan aina kirjallinen selvitys, mistä käy ilmi mitä pitelytilanteessa tapahtui ja ketkä pitelivät. Koulullamme pyritään siihen, ettei kukaan henkilökuntaa kuuluva yksin hoida kiinnipitotilanteita. Kuraattoripalvelut Hoitotiimien sosiaalityöntekijät antavat erityisalaansa kokevat palvelut ja tietotaidon tarvittaessa. Kouluruokailu Sairaalakoulun oppilaiden ruokailu on järjestetty Etelä-Pohjanmaan keskussairaalassa, jonka kautta oppilaat saavat täysipainoisen ja terveellisen aterian. Osastolaisten kouluruokailu tapahtuu aina sairaalan osastoilla ja on osa yhteisöhoitoa. Avo-oppilaat ruokailevat sairaalakoulussa yhdessä koulun henkilökunnan kanssa. Oppilaita ohjataan syömään monipuolisesti ja terveellisesti sekä maistamaan vieraita ruokalajeja. Ruokailu on osa tapakasvatusta; oppilaita ohjataan käyttäytymään asiallisesti, ottamaan toiset ruokailijat huomioon sekä tekemään ruokailutilanteesta rauhallinen ja miellyttävä. Oppilaiden ruokailutavat sekä syömiseen liittyvät neuroottisuudet että syömishäiriöiden tunnistaminen ja hoitaminen ovat tärkeä osa oppilaan kuntoutumista. Koulumatkat Koulumatkat ovat tärkeä osa oppilaan koulupäivää. Oppilaiden matka koululta osastoille on suhteellisen lyhyt. Lastenpsykiatrian osastoilta kulkevat oppilaat saatetaan aina kouluun ja takaisin sekä sovituille hoitokäynneille. Saattajina toimivat lastenpsykiatrian osaston henkilökunta sekä tarvittaessa myös koulun henkilökuntaa. Nuorisopsykiatrisella osastolla hoidossa olevat oppilaat voivat kulkea matkat itsenäisesti, mikäli heillä on siihen osastolta lupa. Osa oppilaista liikkuu yhteiskuljetuksissa. Huoltajien sekä taksiyhtiöiden edustajien kanssa tehdään yhteistyötä, jotta koulumatkan aikana oppilaat muistavat turvallisuuteen ja käyttäytymiseen liittyvät säännöt ja sopimukset. Koululle on järjestetty aamuvastaanotto yhteiskuljetuksissa kulkeville oppilaille. Koulukuljetusta odottavalla oppilaalla on tarvittaessa mahdollisuus ohjattuun toimintaan Oppimissuunnitelma Oppimissuunnitelma laaditaan yleensä oppilaalle, jonka koulunkäynnissä ilmenee sellaisia vaikeuksia, ettei oppilas syystä tai toisesta selviä yleisopetuksen ryhmässä, mutta hänen kohdallaan ei ole tarkoituksenmukaista tai mahdollista siirtää häntä erityisopetukseen. Oppimissuunnitelma

13 sisältää suunnitelma oppilaan opinto-ohjelman toteuttamiseksi ja siinä kuvataan, miten opetussuunnitelman tavoitteet on tarkoitus saavuttaa. Lisäksi siinä määritellään mahdolliset valinnaiset opinnot, opiskelun erityiset painoalueet, mahdolliset tukitoimet, kuten tukiopetus tai osa-aikainen erityisopetus. Oppimissuunnitelman tarkoituksena on, että oppilas oppii ottamaan yhä enemmän vastuuta opiskelustaan, sitoutuu siihen ja saa oppimiseensa enemmän tavoitteellisuutta. Lisäksi oppimissuunnitelman avulla annetaan huoltajalle tietoa, jotta hän voisi entistä paremmin tukea oppilasta tämän opiskelussa. Oppimissuunnitelmalla voidaan myös eriyttää opetusta sekä auttaa koulua ja opettajia turvaamaan oppilaalle parhaat edellytykset oppia ja edetä opinnoissaan. Oppimissuunnitelmaa voidaan käyttää myös pohjana oppilaan edistymisen arvioinnissa. Oppimissuunnitelma laaditaan aina ennen kuin harkitaan erityisopetukseen siirtämistä. Oppimissuunnitelman laatimisessa keskeistä on yhteistyö oppilaan, huoltajan, opettajien ja koulun muiden asiantuntijoiden välillä. Perusopetuksen alkuvaiheessa oppimissuunnitelman laatimisen päävastuu on opettajalla, mutta valmisteluvastuu voi vähitellen siirtyä yhä enemmän oppilaalle itselleen Oma opinto-ohjelma Perusopetusasetuksen 11 :n 3 momentin mukaisesti voidaan päättää, että oppilas etenee vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta oman opinto-ohjelmansa mukaan. Jos opetussuunnitelmassa on päätetty, että oppilas voi edetä opiskelussaan vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta oman opinto-ohjelmansa mukaan, oppimissuunnitelmassa on mainittava opintokokonaisuudet, jotka sisältyvät oppilaan opinto-ohjelmaan, ja määriteltävä niiden suorittamisjärjestys ja aikataulu sekä mahdolliset erityistavoitteet. Oman opinto-ohjelman mukaan etenevä oppilas siirtyy lukuvuoden työn päätyttyä seuraavalle vuosiluokalle. Oppilas voidaan jättää vuosiluokalle vain yleisen heikon koulumenestyksen perusteella. Oman opinto-ohjelman mukaan opiskeleva oppilas on esimerkiksi 9. luokan oppilas, kunnes hän suorittaa perusopetuksen koko oppimäärän ja saa päättötodistuksen tai hänen oppivelvollisuusikänsä täyttyy ja hän eroaa koulusta. Oppilas etenee opintokokonaisuuksittain oman opinto-ohjelman mukaan. Opetussuunnitelmassa määritellään ne tiedot ja taidot, jotka ovat edellytyksenä kunkin opintokokonaisuuden opiskelun aloittamiselle. Sairaalaopetuksessa oleva oppilas voi opiskella myös vuosiluokkiin sitomattoman opetuksen mukaisesti. Tämä opintomuoto sopii erityisesti peruskoulun päättövaiheessa oleville nuorille, joiden psyykkinen kunto tai toimintakyky on vaihteleva tai oppilas on vaarassa syrjäytyä koulunkäynnistä kokonaan. Tällöin hänelle tehdään oma opinto-ohjelma yhteistyössä oppilaan oman koulun kanssa ja oppilaan opinnot voidaan ajoittaa tarvittaessa useammalle vuodelle. Oman opinto-ohjelman mukaan eteneminen mahdollistaa sen, että oppilas voi jatkaa oppivelvollisuutensa suorittamista tekemättä uudelleen jo suorittamiaan opintoja. Opiskelusta tulee mielekkäämpää, kun oppilas tietää, että psyykkisestä kuormitus ei ole esteenä opinnoissa etenemisessä. Tietoisuus siitä ettei millään ehdi suorittaa kaikkia oppiaineita tai aineryhmien opintoja lukuvuoden loppuun mennessä ahdistaa ja vähentää opiskelumotivaatiota ja pahimmassa tapauksessa oppilaan koulunkäynti keskeytyy kokonaan Ohjauksen järjestäminen sairaalaopetuksessa

14 Oppilaan opiskelun ohjaus jatkuu yhtenäisesti koko perusopetuksen ajan. Jatkumo taataan siten, että kaikki ohjaustyöhön osallistuvat opettajat toimivat yhteistyössä oppilaan opintopolun aikana ja erityisesti opiskelun nivelvaiheissa. Jokainen oppilas tarvitsee ohjausta oppimisessa, opinnoissa ja opintoihin liittyvissä valinnoissa. Ohjausta annetaan eri oppiaineiden opetuksen, opinto-ohjauksen ja koulun muun toiminnan yhteydessä. Jokaisen opettajan tehtävänä on oppilaidensa persoonallisen kasvun ja kehityksen tukeminen sekä kannustaa vastuunottoon ja rakentavaan osallisuuteen kouluyhteisössä. Ohjauksen tehtävänä on tukea oppilaan edellytyksiä hyvään oppimiseen ja oppijana kehittymiseen. Ohjauksen tavoitteena on auttaa oppilasta ymmärtämään oppimistaan, harjaantua opiskelutaidoissa ja ennaltaehkäistä opintoihin liittyvien ongelmien syntymistä. Ennaltaehkäisevän toiminnan lisäksi koulussa toteutettavan ohjauksen tulee tukea erityisesti niitä oppilaita, joilla on opiskeluun liittyviä vaikeuksia tai jotka ovat vaarassa jäädä koulutuksen tai työelämän ulkopuolelle perusopetuksen jälkeen. Ohjauksella tuetaan oppilaan itsetuntemuksen lisääntymistä sekä tulevaisuudensuunnittelu- ja päätöksentekotaitojen kehittymistä. Eri syistä johtuen oppilaillamme on usein puutteellinen kyky tunnistaa ja ymmärtää oman toiminnan merkitystä suhteessa koulusuoriutumiseen. Myönteisessä ja kannustavassa ilmapiirissä oppilaitamme tuetaan vastuuntuntoisuuteen, aloitteellisuuteen ja sitkeyteen omien opintojen suhteen. Oppilasta autetaan löytämään uusia, hänelle sopivia ja mielekkäitä oppimista tukevia ja helpottavia keinoja sekä löytämään myönteisemmän asenteen opiskelua kohtaan. Oppilaidemme muuttuviin elämäntilanteisiin ja henkilökohtaiseen kasvuun liittyvä ohjaus on osa koulumme toimintakulttuuria. Oppilaitamme askarruttavista asioista keskustellaan sopivissa tilanteissa koulun arjen keskellä. Oppilaan siirtyminen uuteen kouluun Nivelvaiheissa tuetaan yksittäistä oppilasta tai ryhmiä tapauksesta ja tilanteesta riippuen. Panostaminen nivelvaiheisiin liittyvään oppilaisiin suunnattuun tukeen ja yhteistyöhön, joka ylittää oppilaitosten ja kouluasteiden väliset rajat helpotetaan oppilaiden siirtymistä ja onnistumista uudessa oppimisympäristössä. Oppilaamme siirtyvät sairaalakoulusta kotikouluihinsa, uuteen kouluun tai toisen asteen oppilaitoksiin. Jokaiselle lapselle ja nuorelle suunnitellaan tarvittaessa yksilöllisesti sopivan mittainen nivelvaihe eli portaittainen kotiuttaminen siirtymisen onnistumiseksi. Omaan tai uuteen kouluun siirryttäessä oppilaan ja yhteistyötahojen kanssa keskustellaan saavutetun kasvun tukemisesta uudessa koulussa ja uudessa ympäristössä. Osastohoidossa olevien oppilaiden tulevat opettajat kutsutaan osaston lähtöpalaveriin kuulemaan mitä osastojaksolla on saavutettu ja millaisia tukitoimia opiskelun tueksi on rakennettu. Oppilaidemme psyykkisen kunnon huomioonottaen järjestämme keväisin kuudesluokkalaisille kotikoulupäivän, jotta he saavat mahdollisuuden tutustua tulevaan yläasteeseensa yhdessä kotikoulujensa luokkakavereiden kanssa. Työelämään tutustuminen Yläkoululaisista ne, jotka yhdessä hoitohenkilökunnan kanssa arvioidaan riittävän hyväkuntoisiksi suorittamaan TET-jakson, suorittavat sen opettajan ja omahoitajan kanssa valitussa työkohteessa. Ko. työkohde on todennäköisimmin Seinäjoen kaupungin alueella tai Seinäjoen keskussairaalan sisäisessä kohteessa.

15 4.1.6 tukiopetus Tukiopetuksen tehtävänä on auttaa oppilasta menestymään opinnoissaan ja selviytymään oppimiseen liittyvistä vaikeuksista. Kun oppilaalla on havaittu vaikeuksia yhdessä tai useammassa oppiaineessa tai asiassa, tukitoimiin ryhdytään mahdollisimman nopeasti. Tukiopetus on tarkoitettu opinnoissa tilapäisesti jälkeen jääneille tai muutoin erityistä tukea tarvitseville. Tukiopetusta tulee järjestää niin usein ja niin laajasti kuin oppilaan koulumenestyksen kannalta on tarkoituksenmukaisinta. Tukiopetukselle on ominaista tehtävien yksilöllisyys. Tukiopetus on opetuksen eriyttämisen muoto, jota voidaan käyttää niin yleisopetuksessa kuin erityisopetuksessakin. Tukiopetusta annetaan yksilö tai pienryhmäopetuksena, joko oppilaan työjärjestyksen mukaisten oppituntien aikana tai niiden ulkopuolella Aloitteen tukiopetuksen antamisesta tekee ensisijaisesti oppilasta opettava opettaja, joka myös tavallisesti huolehtii tukiopetuksen antamisesta. Tukiopetus pyritään järjestämään yhteisymmärryksessä oppilaan huoltajien kanssa, ja heille annetaan tietoa tukiopetuksen järjestämisestä. Ruutipuiston koulussa voidaan tarvittaessa järjestää tukiopetusta. Pienet oppilasryhmät ja oppilaille tehtävät oppimissuunnitelmat mahdollistavat yleensä kunkin oppilaan opiskelun tukemisen luontevasti muun opiskelun yhteydessä. Sairaalakoulussa puututaan heti havaittuihin oppimisen pulmatilanteisiin. Koulussamme korostuu korjaavan opetuksen merkitys. Lyhyellä tai pitkällä jaksolla olevan oppilaan opiskelun tekemättä jääneitä alueita täydennetään ja epäselviksi jääneitä asioita harjoitellaan ja kerrataan luomalla näin pohjaa omaan kouluun palaamiselle ja siellä onnistumiselle. Oppilaillemme luodaan uskoa omiin kykyihinsä ja mahdolliset aikaisemmat epäonnistumiset käännetään onnistumisen kokemuksiksi Kerhotoiminta Kouluissa järjestettävät vapaaehtoiset kerhot tukevat koulun muuta kasvatus- ja opetustyötä sekä oppilaiden sosiaalista kasvua ja itsensä monipuolista kehittämistä. Kerhotoiminta tarjoaa monipuolista, lasta ja nuorta arvostavaa toimintaa sekä tilaisuuksia myönteiseen vuorovaikutukseen aikuisten ja toisten lasten kanssa edistäen myönteisten harrastusten viriämistä. Kerhotoiminnasta päätetään koulujen lukuvuosisuunnitelmissa. Sairaalakoulu ei järjestä erillistä kerhotoimintaa, koska koulumme oppilaat tulevat pääosin osastoilta. Osastohoitoon liittyy paljon osastojen omaa yhteisöllistä toimintaa, joten emme katso kerhotoiminnan olevan tarpeellista koulun puitteissa Tehostettu tuki Opiskelun tuki Opetuksessa erityistä tukea tarvitsevat oppilaat, joiden kasvun, kehityksen, ja oppimisen edellytykset ovat heikentyneet vamman, sairauden tai toimintavajavuuden vuoksi sekä oppilaat, joilla on kehityksessään oppimiseen liittyviä riskitekijöitä. Erityisen tuen piiriin kuuluvat myös oppilaat, jotka tarvitsevat psyykkistä tai sosiaalista tukea sekä oppilaat joilla on kehityksessään oppimiseen liittyviä riskitekijöitä. Oppilaita autetaan selviytymään oppimisvaikeuksistaan erilaisin tukitoimin. Kai-

16 kille erityistä tukea tarvitseville oppilaille voidaan antaa myös tukiopetusta tai osa-aikaista erityisopetusta, mikäli tukiopetus ei yksin riitä Pedagoginen kuntoutus Lähes kaikilla oppilaillamme on psyykkisistä syistä johtuvia kasvun, kehityksen ja oppimisen pulmia. Jotta oppimisvaikeuksien kielteisiä vaikutuksia oppilaan kehitykselle voidaan ehkäistä, keskeistä koulussamme on varhainen oppimisvaikeuksien tunnistaminen, tukitoimien aloittaminen ajoissa sekä se, että tukitoimet on tarkasti valittu ottaen huomioon oppilaan oppimisvaikeuksien laatu ja laajuus. Tuen avulla vahvistetaan myös oppilaidemme itsetuntoa, käsitystä itsestä oppijana sekä mahdollistetaan perusopetuksen oppimäärän suorittaminen Erityinen tuki Erityisopetus Erityisopetus on kokonaisuus, johon kuuluvat sekä osa-aikainen erityisopetus että erityisoppilaiden opetus. Erityisopetus on osa perusopetusta ja sitä annetaan Seinäjoen kaikissa peruskouluissa. Erityisopetus tukee oppilaan ainutkertaisuutta ja yksilöllisten edellytysten mukaista oppimista. Erityisopetus mahdollistaa perusopetuksen oppimäärän suorittamisen oppilaalle sopivimmalla tavalla joustavin opetusjärjestelyin oppilaalle hyväksi katsotussa oppimisympäristössä. Keskeistä erityisopetuksessa on oppilaan oppimisvaikeuksien varhainen huomioiminen sekä ajoissa aloitetut tukitoimet. Edellytyksinä erityisopetusta saavien oppilaiden hyvälle oppimiselle ovat yksilöllisyys, yhteistyö ja hyvä tiedonkulku kodin, koulun ja muiden asiantuntijoiden kesken. Erityisopetusta saavien oppilaiden tuen tarvetta, annettujen tukien toimivuutta arvioidaan säännöllisesti. Sairaalakoulun opetus on aina erityisopetusta, huolimatta siitä onko oppilas siirretty erityisopetuksen piiriin tai ei. Sairaalakoulussamme opetuksesta vastaavat erityisluokanopettajat. Oppilaille suunnattavan yksilöllisen erityisopetuksen laatu ja määrä arvioidaan kunkin oppilaan kohdalla erikseen ja määritellään tarkemmin oppilaille tehtävissä oppimissuunnitelmissa ja hojkseissa. Erityisopetuksen tarkoituksena on auttaa ja tukea oppilasta siten, että hänellä on tasavertaiset mahdollisuudet saavuttaa yleisen oppimäärän mukaiset tavoitteet ja suorittaa oppivelvollisuus edellytystensä mukaisesti yhdessä ikätovereidensa kanssa. Mikäli oppilas ei tukitoimista huolimatta saavuta yleisen oppimäärän mukaisia tavoitteita vaan erityistuen tarve on suuri, oppimäärä yksilöllistetään ja oppilas siirretään erityisopetukseen. Oppilaan tarvitsemaa erityisopetusta voidaan järjestää integroidusti yleisopetuksessa tai erityisluokassa. Erityisluokka on luokka, jossa on 6-10 erityisoppilasta ja jonka opetuksesta vastaa erityisluokanopettaja. Oppimäärän yksilöllistäminen edellyttää erityisopetukseen ottamisen tai siirtämisen päätöstä. Erityisopetuspäätökset tehdään keskitetysti opetusvirastossa. Jokaiselle erityisopetukseen otetulle tai siirretylle oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma eli (HOJKS). Sairaalakoulun opetus on aina erityisopetusta. Kaikilla oppilailla ei kuitenkaan ole HOJKSia, koska monet oppilaat tulevat kotikoulujensa yleisopetuksen ryhmästä ja palaavat hoitojaksojen jälkeen kotikouluihinsa. Hoitojakson aikana kuitenkin arvioidaan mahdollista tarvetta siirtää yleisopetuksen oppilas erityisopetukseen. Koulussamme opetus tapahtuu pienryhmässä, yksilöopetuksena tai luokkaopetuksena. Kulloinkin käytettävän opetusmuodon valinta riippuu opetettavista asioista ja

17 oppilaiden koulukuntoisuudesta. Käytettävät opetusmuodot vaihtelevat tilanteen mukaan ja oppilas opiskelee koulupäivän ja viikon aikana monissa erikokoisissa ryhmissä. Opetuksesta päävastuussa on erityisluokanopettaja, mutta jaettaessa oppilaita tarpeen mukaan pienempiin ryhmiin luokkaavustajien opetuksellinen vastuu ja tiedottaminen oppilaan työskentelystä korostuu Oppimäärien yksilöllistäminen Oppilas voidaan yksilöllistää yhdessä oppiaineessa tai yksilöllistäminen voi koskea perusopetuksen koko oppimäärää. Oppimäärän yksilöllistämisestä päätetään erityisopetuspäätöksen yhteydessä ja yhdenkin oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen edellyttää erityisopetuspäätöstä. Erityisopetuspäätöksessä tulee mainita opiskeleeko oppilas yleisen vai pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä. Oppilaan tavoitetason määritteleminen oppilaan edellytysten mukaiseksi eli oppimäärän yksilöllistäminen on ensisijainen vaihtoehto ennen oppilaan vapauttamista oppimäärän suorittamisesta kokonaan. Henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa määritellään tavoitteet ja ne oppiaineet, joissa oppilaan oma opinto-ohjelma poikkeaa koulun noudattamasta tuntijaosta. Eripituisilla jaksoilla olevien oppilaidemme mahdollisuuksia selviytyä opetussuunnitelman mukaisesta opetuksesta arvioidaan koko sairaalakouluvaiheen ajan. Mikäli on ilmeistä, että tuesta huolimatta oppilaillamme on mahdoton suoriutua yleisopetuksen tavoitteista johtuen vaikeuksista yhdessä tai useammassa oppiaineessa, otamme yhteyttä kotikouluun ja tuemme kotikoulua tekemään erityisopetuspäätöksen. Mikäli oppilaalla on meidän kouluun tullessaan yksilöllistetty oppimäärä yhdessä tai useammassa aineessa hänen suoriutumistaan annettujen tavoitteiden suunnassa tarkkaillaan ja tehdään tarvittaessa hojksiin tarkennuksia. Mikäli sairaalakouluun tullut hojks-oppilas puolestaan kuntoutuu hoitojakson aikana siinä määrin, että sairaudesta johtuvat oppimisen esteet poistuvat, ja hän mielestämme kykenee opiskelemaan yleisten oppimäärien mukaan. Tällöin puolestaan suosittelemme kotikouluja purkamaan tehdyn erityisopetuspäätöksen Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma. Jokaiselle erityisopetukseen otetulle tai siirretylle oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma eli (HOJKS), joka perustuu hyväksyttyyn opetussuunnitelmaan. Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman laatimiseen osallistuvat oppilas, hänen huoltaja/t, opettaja, erityisopettaja, tarvittaessa koulun muu henkilöstö sekä muut asiantuntijat sen mukaan kuin oppilaan oppimisvaikeuksien huomioon ottamisen kannalta on tarkoituksenmukaista. Rehtori tekee päätöksen henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman käyttöönotosta. Vanhemmat voivat hakea päätökseen muutosta valittamalla lääninhallitukseen. Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman tehtävänä on tukea pitkäjänteisesti oppilaan yksilöllistä oppimisprosessia. Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman toteutumista tulee arvioida ja seurata säännöllisesti, mutta erityisesti oppilaan opinpolun nivelvaiheissa sekä oppilaan siirtyessä uuteen luokkaan tai kouluun. Oppilaan siirtyessä toiseen kouluun tai oppilaitokseen suunnitelma siirtyy huoltajan luvalla vastaanottavaan kouluun. Oppilaan arviointi perustuu siihen yksilölliseen oppimäärään, joka hänelle on asetettu henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa.

18 Oppilaillemme tehdyt hojksit lähetetään meille hoitojakson tai tukijakson alussa ja palautetaan kotikouluille hoitojakson jälkeen. Tarvittaessa teemme hojkseihin tarkennuksia. Uusien erityisopetussiirtojen kohdalla, jotka sattuvat oppilaiden pitkille hoitojaksoille, pyrimme yhteistyössä kotikoulun kanssa tekemään oppilaillemme hojksit. 5. Opetuksen järjestäminen toiminta-alueittain Mikäli oppilaan opetusta ei voida järjestää oppiaineittain laaditun oppimäärän mukaisesti johtuen oppilaan vaikeasta vammasta tai sairaudesta, oppilaan opetus tulee järjestää toiminta-alueittain. Motoriset taidot, kieli ja kommunikaatio, sosiaaliset taidot, päivittäisten toimintojen taidot ja kognitiiviset taidot ovat opetussuunnitelmaan kuuluvia toiminta-alueita. Jokainen toiminta-alue tulee jakaa opetussuunnitelmassa osa-alueiksi. Motoristen taitojen oppimisen tavoitteena on vahvistaa oppilaan kehon hahmotusta sekä edistää kokonais- ja hienomotoristen taitojen kehittymistä. Motoristen taitojen opetuksen tulee sisältää motoristen toimintojen suunnittelun ja ohjauksen, tasapainon, koordinaation, rytmin, kestävyyden ja lihasvoiman kehittämiseen liittyviä osa-alueita. Kommunikaatiotaitojen oppimisen tavoitteena on orientoitumisreaktion muodostuminen ja sen pohjalle rakentuva erilaisten ilmaisujen ymmärtäminen ja tuottaminen. Kielen ja kommunikaation opetuksen tulee sisältää kielellistä tietoisuutta, ilmaisua, käsite- ja sanavarastoa, viittomien, merkkien, symbolien, kirjainten ja sanojen tunnistamista ja käyttöä sekä ajattelua kehittäviä osa-alueita. Sosiaalisten taitojen oppimisen tavoitteena on oppilaan vuorovaikutustaitojen kehittyminen. Osaalueiden tulee sisältää vuorovaikutustaitoja ja itsehallinnan taitoja koskevia tavoitteita. Päivittäisten taitojen oppimisen tavoitteena on lisätä oppilaan aktiivista osallistumista elinympäristön toimintoihin ja edistää hänen omatoimisuuttaan ja itsenäistymistään. Osa-alueiden tulee sisältää terveyttä ja turvallisuutta, arkipäivän elämäntaitoja, asumista ja ympäristössä liikkumista sekä vapaa-ajan viettoa koskevia tavoitteita. Kognitiivisten taitojen oppimisen tavoitteena on, että oppilas aktivoituu ja oppii käyttämään aistejaan ympäröivän todellisuuden hahmottamiseen. Osa-alueiden tulee sisältää aistien stimulointia ja harjoittamista, valinnan, luokittelun, ongelmanratkaisun ja syy-seuraussuhteen oppimisen harjoituksia. Koululle on laadittu sairaalaopetuksen parisssa laaditut lomakkeet, jotka ovat apuna sairaalaopetuksen toteuttamisessa 6. Kieli- ja kulttuuriryhmien opetus sairaalaopetuksessa Eri kieli ja kulttuuriryhmiin kuuluvien oppilaiden kohdalla noudatamme valtakunnallisia sekä Seinäjoen opetussuunnitelmaan kirjattuja peruskoulun yleisiä kasvatus- ja oppimistavoitteita soveltaen niitä oppilaan omaan kulttuuriin.

19 7. Sairaalaopetuksen ainekohtaiset tavoitteet ja keskeiset sisällöt Ruutipuiston koulussa noudatetaan pääsääntöisesti oppilaiden omien kotikoulujen ainekohtaisia tavoitteita. Ainekohtaisia tavoitteita pyydetään tiedoksi koululle oppilaan siirtyessä oppilaaksi sairaalaopetukseen. Lyhyillä kriisi-,tutkimus- tai tukijaksoilla olevien oppilaiden ainekohtaiset tavoitteet tulevat aina oppilaiden kotikouluilta, ja niitä toteutetaan mahdollisuuksien mukaan sairaalaopetuksessa. Pitkillä hoito- tai tukijaksoilla olevien oppilaiden pyritään noudattamaan myös oppilaan oman koulun ainekohtaisia tavoitteita siten, että oman koulun tavoitteet saatuamme teemme oppilaalle tarvittaessa oman oppimissuunnitelman, johon sisältyvät ainekohtaiset tavoitteet oppilaan koulukuntoisuus ja muut erityispiirteet huomioon ottaen. Ruutipuiston koulussa pyritään toteuttamaan oppilaan kotikoulussaan valitsemat valinnaisaineet tavoitteineen, sisältöineen ja tuntimäärineen mahdollisimman saman suuntaisina, kuin mitä ne oppilaiden omissa kouluissakin on. Aina ei kaikkia valinnaisaineita ole kuitenkaan mahdollista toteuttaa, jolloin pitkillä hoitojaksoille olevien osasto-oppilaiden tai lukukauden tai sitä pidemmällä tukijaksolla olevien avo-oppilaan valinnaisaineita voidaan vaihtaa sairaalaopetuksessa paremmin toteutettavaksi. 8. Sairaalaopetuksen arviointi, todistukset ja niihin merkittävät tiedot Opintojen aikaisen arvioinnin tulee olla totuudenmukaista ja perustua monipuoliseen näyttöön. Arvioinnin tulee kohdistua oppilaan oppimiseen ja edistymiseen oppimisen eri osa-alueilla. Arvioinnissa otetaan huomioon sen merkitys oppimisprosessissa. Oppilaan arviointi muodostaa kokonaisuuden, jossa on tärkeää opettajan antama jatkuva palaute. Arvioinnin avulla opettaja ohjaa oppilasta tiedostamaan omaa ajatteluaan ja toimintaansa sekä auttaa oppilasta ymmärtämään oppimistaan. Oppilaan edistymistä, työskentelyä ja käyttäytymistä arvioidaan suhteessa opetussuunnitelman tavoitteisiin ja kuvauksiin oppilaan hyvästä osaamisesta. Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta sekä päättöarvioinnin kriteerit määrittelevät kansallisesti sen tieto- ja taitotason, joka on oppilaan arvioinnin pohjana. Numeroarvostelua käytettäessä hyvän osaamisen kuvaus määrittelee tason arvosanalle kahdeksan (8). Sanallisessa arvioinnissa kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta tukee opettajaa hänen arvioidessaan oppilaan edistymistä, ja se on arvioinnin perusta kuvattaessa, miten oppilas on saavuttanut tavoitteet. Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta on laadittu jokaisen oppiaineen osion päätteeksi tuntijaon nivelkohtaan. Opetussuunnitelmassa tulee määritellä yleiset ja oppiainekohtaiset arvioinnin periaatteet. Oppiaineet, aineryhmät ja käyttäytyminen arvioidaan sanallisesti, numeroarvosteluna tai näiden yhdistelmänä. Numeroarvosana kuvaa osaamisen tasoa. Sanallisella arvioinnilla voidaan kuvata myös oppilaan edistymistä ja oppimisprosessia. Yhteisten aineiden arvioinnissa tulee todistuksissa käyttää numeroarvostelua viimeistään kahdeksannella vuosiluokalla. Jos oppilas suorittaa jonkin yhteisen oppiaineen kaikki opinnot ennen tätä, tulee numeroarvostelua käyttää lukuvuositodistuksessa jo sinä lukuvuonna, jolloin kyseisen oppiaineen opiskelu päättyy. Sanallista arviointia käytettäessä lukuvuositodistuksesta tulee käydä ilmi, onko oppilas saavuttanut vuosiluokan tavoitteet hyväksytysti. Valinnaisten aineiden arvioinnista päätetään opetussuunnitelmassa. Arviointipalautetta tulee antaa oppilaalle ja hänen huoltajalleen lukuvuositodistusten lisäksi riittävästi ja monipuolisesti. Tietoa tulee antaa etukäteen tietoa arvioinnin perusteista ja yydettäessä on selvitettävä jälkikäteen, miten niitä on arvioinnissa sovellettu. Tietoa tulee antaa myös oppilaan