P O H J O I S K A T U 1 5 K A A V A S E L O S T U S l u o n n o s

Transkriptio

1 Työ nro KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT, YHDYSKUNTASUUNNITTELU, KAAVOITUS P O H J O I S K A T U 1 5 K A A V A S E L O S T U S l u o n n o s KÄSITTELYVAIHEET Muutosalueen sijainti Vireilletulo KrakLK Kaavaehdotus nähtävillä KH KV Lainvoima

2 POHJOISKATU 15 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS 1 Asemakaavan muutos koskee I kaupunginosan korttelin 4 tonttia 11 ja katualuetta Asemakaavan muutoksella muodostuu I kaupunginosan korttelin 4 osa. Kaavoitusohjelman työ nro Kuva 1. Viistoilmakuva suunnittelualueesta (Blom 2017) Joensuu Kaavoituspäällikkö Juha-Pekka Vartiainen

3 SISÄLLYSLUETTELO 2 TIIVISTELMÄ... 3 LÄHTÖKOHDAT SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Maanomistus SUUNNITTELUTILANNE Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE JA TAVOITTEET LÄHTÖKOHTA-AINEISTON ANTAMAT TAVOITTEET Kaupungin strategioiden asettamat tavoitteet Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet TAVOITTEIDEN TARKENTUMINEN SUUNNITTELUN AIKANA JA VAIHTOEHDOT ASEMAKAAVAN KUVAUS JA PERUSTELU KAAVARATKAISUN KUVAUS JA YLEISPERUSTELUT Korttelialueet... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty Muut alueet ja varaukset KAAVAN VAIKUTUKSET Vaikutukset kaupungin ja teknisen toimen strategioihin Vaikutukset aluetta koskeviin suunnitelmiin Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Vaikutukset ihmisten elinoloihin, elinympäristöön, sosiaalisiin oloihin ja väestörakenteeseen Vaikutukset luontoon, luonnonympäristöön ja - maisemaan sekä luonnonvaroihin Muut vaikutukset Ympäristön häiriötekijät TOTEUTUS SUUNNITTELUVAIHEET TILASTOLOMAKE (lisätään lopulliseen selostukseen) HANKEKORTTI (lisätään lopulliseen selostukseen) LIITTEET 1. Asemakaavaluonnos 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 3. Vireilletulovaiheen lausunnot ja mielipiteet, sekä niihin annetut vastineet 4. AS Oy Pohjois-Kotan kulttuuri- ja rakennushistoriallisen selvityksen kohdekortit 5. Tontinkäyttösuunnitelma ( )

4 TIIVISTELMÄ 3 Asemakaavan muutoksen perustelut Asunto Oy Pohjois-Kota ja Lujatalo Oy ovat hakeneet asemakaavamuutosta Pohjoiskadun ja Koulukadun risteyksessä olevalle tontille. Hakijan tavoitteena on rakentaa kuusikerroksinen asuinkerrostalo. Tontilla sijaitseva vuonna 1953 rakennettu asuinrakennus on purettu kesän 2019 alussa. Hankkeen toteuttamiseksi asemakaavaa on muutettava. Asemakaavamuutosta ohjaa keskustan osayleiskaava (2012). Samassa yhteydessä on tarkoitus katkaista ajoyhteys Koulukadulta länteen Pohjoiskadulle. Tämä perustuu keskustan liikennesuunnitelmaan (2012) ja Koulukadun parantamisesta laadittuun yleissuunnitelmaan. Kaavaprosessi Kaava-asiakirjat pidetään nähtävillä kaikissa kaavavaiheissa kaupunkirakennepalveluissa (Muuntamontie 5) ja kaupungintalolla (Rantakatu 20). Maankäyttö- ja rakennuslain 62 :n mukainen ilmoitus vireilletulosta julkaistiin kunnallisissa ilmoituslehdissä Osallistumis- ja arviointisuunnitelma pidettiin nähtävillä Kaavamuutoksesta jätettiin 7 lausuntoa ja 6 mielipidettä. Yhteenveto vireilletulovaiheen palautteesta ja vastineista on liitteessä 3. Toteuttaminen Hankkeen toteuttaminen on mahdollista aloittaa heti, kun kaavamuutos on saanut lainvoiman ja rakennushankkeelle on myönnetty rakennuslupa. Tavoitteena on, että kaavamuutos on kaupunginvaltuuston käsittelyssä talvella Katumuutokset toteutetaan Koulukadun peruskorjauksen etenemisen aikataulussa. Koulukadun väli Koskikatu - Vanamokatu on suunniteltu peruskorjattavaksi vuosina , alkaen Koskikadun puoleisesta päästä.

5 kt kt kt Kirkko kt kt kt kt I III III III IV III III III II II III III III III III rp28 rp KOULUKATU POHJOISKATU le jä VI 2100? pp +2.0 a p I II AK LIITE 1, 1/5

6 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET LIITE 1, 2/5 AK Asuinkerrostalojen korttelialue m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva Kaupungin- tai kunnanosan raja Korttelin, korttelinosan ja alueen raja Osa-alueen raja.? II 4 POHJOISKAT 2100 VI Sitovan tonttijaon mukaisen tontin raja ja numero Kaupungin- tai kunnanosan numero Korttelin numero Kadun, tien, katuaukion, torin, puiston tai muun yleisen alueen nimi Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun Rakennusala. jä a Jätteiden keräyspaikkaa varten varattu alueen osa Auton säilytyspaikan rakennusala Nuoli osoittaa rakennusalan sivun, johon rakennus on rakennettava kiinni. le Leikki- ja oleskelualueeksi varattu alueen osa Istutettava alueen osa.

7 LIITE 1, 3/ Säilytettävä/istutettava puurivi Säilytettävä/istutettava puu Katu. pp p Jalankululle ja polkupyöräilylle varattu katu/tie Pysäköimispaikka Katualueen rajan osa, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää Alueelle on rakennetava melueste. Merkintä osoittaa esteen likimääräisen sijainnin ja lukuarvo sen likimääräisen korkeuden. YLEISET MÄÄRÄYKSET: 1. Rakennusten tulee olla massoittelultaan ja julkisivujen sommittelultaan sellaisia, että ne muodostavat kaupunkikuvallisesti korkeatasoisen ympäristöön sopivan kokonaisuuden. 2. Varsinaiset julkisivupinnat on toteutettava yhtenäisellä ja yksivärisellä rappauksella tai puhtaaksi muuratulla tiilellä. Rakennuksen ylin kerros hahmottuu rakennuksen muusta kokonaisuudesta eroavana kerroksena. 3. Istutettavan alueen osan poikki saa tehdä jalankulun ja pyöräilyn yhteyksiä. 4. Tontille istutettavien puiden on oltava pieni- tai keskikokoisia. Puiden määrää määrittää puulajin ominaisuudet. Istutettavina puina on käytettävä suurikokoisia taimia. 5. Koulukadun puoleinen rakentamaton tontin raja on aidattava noin 2 m korkealla puisella umpiaidalla leikki- ja oleskelualueen melusuojaksi. Aita toteutetaan siten, että melutaso ei ylitä VNp 993/92 mukaisia ulkoalueiden ohjearvoja (päivällä: 55 db ja yöllä 50 db) Aitaan rakennetaan välttämättömät kulkuportit. Rakennusten ja aitojen on muodostettava yhtenäinen katujulkisivu. Muilla tonttirajoilla tulee käyttää pensasaitaa. 6. Parvekkeet on lasitettava. 7. Vesikatolle sijoitettavat aurinkopaneelit, tekniset varusteet ja laitteet on sijoitettava ja suunniteltava hallituksi osaksi rakennuksen kattomaisemaa ja arkkitehtuuria. 8. Korttelialueilla, joilla kaava sallii rakennettavaksi asuntoja, saa asunnot toteuttaa myös palveluasuntoina.

8 LIITE 1, 4/5 Hulevesiä koskevat määräykset: 1. Hulevesiä tulee viivyttää tontilla ennen niiden johtamista tontilta pois. Viivytyspainanteiden, -altaiden ja -säiliöiden mitoitustilavuuden tulee olla vähintään 1 m³ tontilla sijaitsevan vettä läpäisemättömän pinnan 100 m² kohti. Viherkattoja ei lasketa vettä läpäisemättömiksi pinnoiksi. Viivytysrakenteiden tyhjentymisen kokonaan tulee kestää vähintään 12 tuntia ja niihin tulee suunnitella hallittu ylivuoto. Määräystä sovelletaan täysimääräisesti, kun on kysymys uudisrakentamisesta. Jo rakennetuilla alueilla vaatimus koskee muutoksia, jotka muuttavat hulevesijärjestelmää tai vaikuttavat hulevesien muodostumiseen. Autopysäköintiä koskevat määräykset: 1. Autopaikkoja (ap) on toteutettava tontille vähintään 1 ap / 100 k-m2. 2. Kiinteistön asukkaiden käytössä oleva, samaan kortteliin sijoitettu yhteiskäyttöauto vähentää osoitettavien autopaikkojen määrää neljällä autopaikalla. Nämä autopaikat voidaan jättää rakennusvaiheessa toteuttamatta, mutta tontille on rakennuslupaa varten tehtävässä asemapiirroksessa esitettävä näiden autopaikkojen käyttökelpoinen sijainti. 3. Pysäköintialueet on erotettava istutuksin, aitauksin tms. jalankulkuun ja oleskeluun varatuista alueista. 4. Sähköjärjestelmissä on varauduttava sähköautojen lataamiseen. Tontin kaikille pysäköintipaikoille on varauduttava toteuttamaan järjestelmä sähköautojen hidaslataamista varten. Lisäksi on tehtävä tarvittavat varaukset sähkökeskustilassa ja varausputkina peruslatausjärjestelmän toteuttamiseksi vähintään 10 %:lle autopaikoista. Polkupyöräpysäköintiä koskevat määräykset: 1. Polkupyöräpaikkoja (ppp) on toteutettava tontille vähintään seuraavasti: Asuminen: Palveluasuminen: 1 ppp / 40 k-m2, kuitenkin vähintään 1 ppp /asunto 1 ppp / 80 k-m2 2. Polkupyöräpaikat on sijoitettava pääsisäänkäyntien läheisyyteen. 3. Polkupyöräpaikat on toteutettava katoksiin tai sisätiloihin. Jos kaikki polkupyöräpaikat toteutetaan katoksiin, on lämpimiin sisätiloihin toteutettava käyttökelpoinen ja esteetön huoltotila polkupyörille. Kulkuyhteydet pyöräteiltä polkupyöräpaikoille ja polkupyöräpaikoilta pääsisäänkäynnille on oltava yhtenäiset. Kulkuyhteyksiä ei saa katkoa autopaikoilla tai autoiluun tarkoitetuilla kulkuyhteyksillä.

9 LIITE 1, 5/5 Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain 54 a :n (323/2014) asettamat vaatimukset Koordinaatistojärjestelmä ETRS-GK30 Korkeusjärjestelmä N2000 Hyväksytty kaupunginvaltuustossa Kalle Sivén kaupungingeodeetti KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT YHDYSKUNTASUUNNITTELU II kaupunginosan kortteli 4 osan sekä katualueen asemakaavan muutos. POHJOISKATU 15, L U O N N O S KRAKLK KH Asemakaavan voimaantulo Näht KV Pvm Mk 1:1000 Arkisto Suunn. Natalia Musikka II/1742 Kaavoituspäällikkö Juha-Pekka Vartiainen Piirt. Kaijia Kinnunen

10 LÄHTÖKOHDAT SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee noin kilometrin päässä Joensuun torista I kaupunginosassa pohjoisen ruutukaavakeskustan alueella. Vaikka koko ruutukaavakeskustan alueen asukasluku kasvoi vuosien välisenä aikana ja se kasvaa edelleen, I kaupunginosan asukasluku on sinä aikana pysynyt samanlaisena. Vuonna 2017 I kaupunginosassa oli 3078 asukasta. Suunnittelualueeseen kuuluu yksi rakentamaton tontti. Tontilla sijaitseva vuonna 1953 rakennettu asuinrakennus on purettu. Lähiympäristössä on eri ikäisiä kerros- ja omakotitaloja. Kuva 2. Viistokuva kaavamuutosalueesta (kuva BLOM 2017) Luonnonympäristö Maisema, maaston muodot ja luonnonympäristö Suunnittelualue on rakennettua ympäristöä. Kasvillisuus koostuu lähinnä piha-alueiden puustosta ja nurmialueista. Maisemassa merkittävin puu on Koulunkadulla oleva suuri mänty, joka on monelle alueen asukkaalle keskustaan sisääntuloa tervehtivä maamerkki. Suunnittelualue on maastonmuodoiltaan tasaista ja sijaitsee noin 81 metriä merenpinnan yläpuolella. Maaperä, vesistöt ja hulevedet Vuonna 1984 laaditun yleispiirteisen ja koko kaupunkia koskevan maaperäselvityksen mukaan suunnittelualueen maaperä on hienojakoista siltti- ja savimaata ja kuuluu rakennettavuudeltaan luokkaan IV. Maaperä on löyhärakenteista ja routivaa silttiä, jossa esiintyy hienohiekka- ja savikerroksia. Kerrostalojen rakentaminen saattaa edellyttää tukipaaluperustuksia. Routasuojaus on tarpeen.

11 5 Luonnonsuojelu Kaavamuutosalueella ei ole luonnontilaisia alueita, eikä suojeltavia luonnonarvoja Rakennettu ympäristö Lähialueet Kaavamuutoskohde sijaitsee ruutukaavakeskustan kerrostalovaltaisen rakennetun alueen ja pientaloalueen rajalla. Lähiympäristöstä löytyy sekä erivuotisia 3-kerroksisia kerrostaloja, että yksikerroksisia pientaloja. Koulukadun itäpuolella sijaitsevat 50-luvulla rakennetut kerrostalot, jotka ovat rakennussuojelukohteita. Koska Koulukadun rakennukset on rakennettu eri vuosikymmenillä, kaupunkikuva on vaihteleva rakennusmateriaaleiltaan ja väreiltään, kuten myöskin rakennusten sijoittelultaan. Rakennukset eivät muodosta yhtenäisiä katuja seuraavaa linjaa, mistä johtuen ilme jää epämääräiseksi. Rakennusten vaihtelevuus luo alueelle tunnistettavuutta. Kuva 3. Suunnittelualueen välittömän lähiympäristön kerrostalot ovat pääsääntöisesti 3-kerroksisia. Alueelle on kaavoitettu muutama 4-, 5- ja 6-kerroksinen kerrostalo. Kaava-alueen rakennettu ympäristö Tontilla sijaitsevan kolmen asunnon harjakattoisen asuinrakennuksen on suunnitellut helsinkiläinen arkkitehti Veli Valorinta ja rakentanut vuonna 1953 joensuulainen rakennusliike Aaltio & Eskelinen, jonka toimisto sijaitsi rakennuksessa. Tämän rapatun puurakenteisen asuinrakennuksen harvinaisuutena on se, että koko ruutukaavan alueella se on ainoa rivitalotyyppinen kohde 50-luvulta ja se on ainoa Valorinnan suunnittelema pientalo ruutukaavalla. Sen lisäksi se on ruutukaava-alueen 1950-luvun pientaloksi arkkitehtonisesti poikkeuksellisen laadukas. Rakennuksen yhteyteen kuuluu myös autotallirakennus, joka edustaa samaa arkkitehtonista tyyliä päärakennuksen kanssa.

12 Joensuun seudun yleiskaavan valmistelun taustaselvitykseksi laaditussa kulttuuriympäristöselvityksessä (Outi Suoranta, 2005) kaava-alueen rakennukset arvioitiin seudullisesti merkittäviksi. Myös Joensuun keskustan osayleiskaavan yhteydessä tehdyssä kulttuuri- ja rakennushistoriallisessa selvityksessä (Pekka Piiparinen, 2011) rakennukset luokiteltiin seudullisesti arvokkaiksi kohteiksi ja suojeltaviksi (id 75 ja 76). Selvityksen kohdekortit löytyvät liitteestä 4. Omistajien vastustuksen vuoksi rakennuksia ei kuitenkaan suojeltu. Vuonna 2012 tehdyn kuntoarvion mukaan rakennusta ei ole mahdollista säilyttää. 6 Kuva 4. Pohjoiskadun julkisivu (Petri Enqvist, 2014) ja otteita rakennuksen pohjaja julkisivupiirroksista vuodelta 1952.

13 7 Liikenne ja reitit Suunnittelualuetta rajaavat Koulukatu ja Pohjoiskatu. Koulukatu on ruutukaavan kehän muodostama pääkatu ja se toimii keskusta alueen sisääntuloreittinä pohjoisen suunnasta. Koulukadulla kulkee kävely- ja pyöräilyreitti. Pohjoiskatu on keskustan paikalliskatuverkon asunto- tai tonttikatu, jonka tarkoituksena on palvella I kaupunginosan asuinalueita. Kadun nopeusrajoitus on 30 km/h. Tonttikadulla on mahdollista järjestää pysäköintitilaa. Pohjoiskadulla kulkee kävely- ja pyöräilyreitti, mutta Koulukadulle suunnattu liittymä on vaarallinen, sillä risteyksessä näkyvyys on huono. Koulukatua pitkin kulkevat sekä pohjoiseen suuntautuvat, että pohjoisesta tulevat kaukoliikenteen linja-autovuorot, joiden pysäkit sijaitsevat alle 60 metriä suunnittelualueelta. Kaikki muut paikallis- ja kaukoliikenteen linja-autovuorot ovat tavoitettavissa keskustassa torin ympäristössä noin kilometrin etäisyydellä. Koulukatu on vilkkaan liikenteensä ja leveytensä vuoksi vaikea ylitettävä jalankulkijoille ja pyöräilijöille. Nykymuodossaan kadulla on siis voimakas estevaikutus. Myös autoliikenteen liittyminen asuntokaduilta Koulukadulle oin vilkkaissa liikennetilanteissa vaikeaa. Koulukadun pääsuunnan autoliikenteen sujuvuuden säilyttäminen ja parantaminen on kuitenkin tärkeää, ettei keskustan läpiajava liikenne suuntaudu asuntokaduille, joilla se aiheuttaa häiriötä asukkaille. Väestö, asuminen ja sosiaalinen ympäristö I kaupunginosan asukasmäärä vuoden 2017 lopussa oli yhteensä Viime vuosikymmenen aikana I kaupunginosan väestömäärä on pysynyt melko samanlaisena. Vuosien 2013 ja 2014 välisenä aikana väestö oli vähentynyt lievästi, mutta vuoden 2015 jälkeen luku oli kääntynyt nousuun uusien rakennettujen kerrostalojen myötä. Alueella asuu eniten työikäisiä (25 64 v.) ja opiskelijoita (19 24 v.). Asukastiheys on korkea, noin 77 as/ha (7700 as/km2). Kuva 5. Keskusta-alueen väestön rakenne osa-alueittain ja ikäryhmittäin Palvelut, työpaikat ja elinkeinotoiminta I kaupunginosa on kerrostalovaltainen asuntoalue, jossa sijaitsee erittäin vähän palveluita. Keskustan monipuolinen palvelutarjonta tukee suunnittelualueen tarpeita. Torille on matkaa noin kilometri. Julkiset ja

14 8 kaupalliset palvelut ovat saatavilla 1,5 km säteellä, kuten mm. Mehtimäen urheilupuisto, yliopisto, kirjasto, ala- ja yläkoulut, sekä myöskin kirkolliset palvelut. Muut kaupalliset palvelut sijaitsevat Käpykankaan kaupunginosassa alle kahden kilometrin päässä. Tekninen huolto ja erityistoiminnot Kaavamuutosalueella on teknisen huollon verkosto. Alueella tai sen vaikutuspiirissä ei ole suoja-alueita tai sellaisia erityistoimintoja, jotka vaikuttaisivat alueen suunnitteluun. Ympäristöhäiriöt Kaava-alueella ei ole ympäristöhäiriöitä tuottavia tekijöitä. Suunnittelualue sijaitsee pääkatuna toimivan Koulukadun varrella, jonka olennaisena häiriönä on sen tuottama liikennemelu. Tämä ei kuitenkaan edellytä julkisivuilta tavanomaista parempaa julkisivujen ääneneristävyyttä, muuta. Leikki- ja oleskelualueen melusuojaksi on syytä sijoittaa melueste Koulukadun puolelle. Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Keskustan kulttuurihistoriallisesti merkittävät rakennukset on inventoitu Joensuun keskustan osayleiskaavaa (2012) varten. Kaavan muutosalueella ei ole rakennetun kulttuuriympäristön kohteita eikä muinaismuistoja. Suunnittelukohteen lähistöllä, Koulukadun itäpuolella vastapäisissä kortteleissa sijaitsevat suojellut kerrostalot 50-luvulta Maanomistus Tontti on yksityisessä omistuksessa. Kadun omistaa kaupunki. 1.2 SUUNNITTELUTILANNE Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Pohjois-Karjalan maakuntakaavan vaiheet Alueella on voimassa Pohjois Karjalan maakuntakaava, joka on laadittu vaiheittain. Voimassa ovat 1-4 vaiheen maakuntakaavat. Maakuntakaavassa suunnittelualue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi (A). Lisäksi suunnittelualue kuuluu kaupunkikeskustan kehittämisen kohdealueeseen (kk-1). Pohjois-Karjalan kokonaismaakuntakaavan 2040 laadinta on käynnissä. Joensuun keskustan osayleiskaava ja liikennesuunnitelma Keskustan osayleiskaava (2012) korvaa seudun yleiskaavan asemakaavoitusta ohjaavana kaavana keskustan alueella. Osayleiskaavassa suunnittelualue on osoitettu asuinkerrostalojen alueeksi (AK). Pohjoiskatu on keskustan osayleiskaavassa matalan ja korkean rakentamisen alueiden rajana. Kadun pohjoispuoliset korttelit ovat pientalovaltaisia asuntoalueita (AP). Sen sijaan eteläpuoliset korttelit ja niissä sijaitseva suunnittelukohde kuuluvat alueeseen, jonka rakennetta voidaan merkittävästi täydentää ja tiivistää (ke-täyd). Korttelitehokkuus on 1,0 2,0 ja suositeltava rakennusten kerrosluku 4-6 (e2). Rakentamisen

15 9 tiivistäminen ja täydentäminen toteutuu uudisrakentamisella ja olemassa olevien 3-4 kerroksisien kerrostalojen korotuksella. Suunnittelualueella ei ole rakennussuojelukohteita. Kuva 6. Ote Joensuun keskustan osayleiskaava Keskustan osayleiskaavatyön yhteydessä tehtiin Joensuun keskustan liikennesuunnitelma, jossa määritellään liikennejärjestelyjen verkostolliset periaatteet keskustan alueella. Suunnitelman yhtenä tavoitteena on keskittää keskustan liikenne pää- ja kokoojakaduille samalla kun rauhoittaa asuinalueita, koska näin autoliikenne on helpommin hallittavissa kuin hajautuneena asuntokatuverkolla. Samalla voidaan vähentää asuntoalueille liikenteestä aiheutuvaa häiriötä. Sen lisäksi pyritään järjestämään kevyelle liikenteelle turvallinen yhteys joka korttelista. Liikennesuunnitelmassa Pohjoiskatu sijaitsee yhdessä asuinalueista, joita on tarkoitettu rauhoittavaksi läpikulkuliikenteeltä. Kuva 7. Katuverkon luokitus ja liittymien kehittämistarpeita Joensuun keskustan pohjoispuolella. Vihreällä värillä on korttelit, joilla käytetään piha- ja hidaskatuja asuinalueiden rauhoittamiseksi.

16 Asemakaava Voimassa olevassa asemakaavassa suunnittelukohde on osoitettu yhdistettyjen liike- ja asuinkerrostalojen korttelialueeksi (ALK). Kerrosluku on 1/3 III ja tonttitehokkuus e=0,9. Tontin länsipuoleinen alue on merkitty istutettavaksi alueen osaksi. Rakennus on sijoitettava 4 metriä katupuolisista rajoista. Nykyinen tonttiliittymä on tehty Koulukadulta. 10 Kuva 8. Ote alueen ajantasa-asemakaavasta. Pyöräilyn ja jalankulun kehittämissuunnitelma 2030 Suunnitelman tavoitteena on edistää pyöräilyn ja jalankulun olosuhteita maankäytön suunnittelusta toteutukseen. Keskeinen tavoite on edistää seudun strategista tavoitetta lisätä merkittävästi pyöräilijöiden ja kävelijöiden määriä. Kehittämissuunnitelmassa on määritelty muun muassa pyöräilyn pää- ja aluereitit eli pyöräilyn tavoiteverkko. Koulukatu on merkitty pyöräilyn aluereitiksi. Kuva 9. Ote Pyöräilyn ja jalankulun kehittämissuunnitelman pyöräilyn tavoiteverkosta 2030 (Ramboll Finland Oy, 2017). Suunnittelualueen sijainti on merkitty magenta-värisellä katkoviivaympyrällä.

17 Rakennusjärjestys Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt rakennusjärjestyksen ja se on tullut voimaan Rakennusjärjestyksen uusiminen on käynnistynyt syksyllä 2018 ( ). Kaupunginvaltuuston päätettäväksi uusi rakennusjärjestys tullee syksyllä Tavoitteena on, että uusi rakennusjärjestys tulee voimaan viimeistään Pohjakartta Rakennuskiellot Pohjakarttana on käytetty kaupunkirakennepalvelun laatimaa numeerista karttaa. Asemakaava on tulostettu mittakaavaan 1:1000. Alueella ei ole rakennuskieltoja. Päätökset ja maankäyttösopimukset Kaupunki laatii maanomistajan kanssa maankäyttösopimuksen. Maankäytötsopimuksessa sovitaan kaupungille maksettavasta maankäyttökorvauksesta ja mahdollisista kiinteistökaupoista, jos tontin ja katualueen välistä rajaa päädytään muuttamaan. Joensuun Strategiat Joensuun konsernistrategia Kohti 2020-lukua, rohkeasti uudistuva on hyväksytty kaupunginvaltuustossa Päivitys on päätettävänä kaupunginvaltuustossa Muutokset strategiaan eivät ole suuria. Lisäksi suunnittelua ohjaavat kaupunginvaltuuston hyväksymät suunnitelmat ja ohjelmat: Kaupunkiympäristön toimeenpano-ohjelma (KV ). Kaupungin maapoliittinen ohjelma on hyväksytty kaupunginvaltuustossa Maankäytön toteutusohjelma 2018 (KV ). Joensuun ilmasto-ohjelma kohti hiilineutraalia Joensuuta 2025, kokeileva, ketterä, kannustava ilmastokaupunki Joensuu (KV ). Muut selvitykset Joensuun keskustan osayleiskaavatyön yhteydessä on laadittu meluselvitys (Ramboll Finland Oy, 2012). Selvityksessä on tutkittu vuoden 2012 liikennetilanteen ja ennustevuoden 2030 katuliikenteen melualueet. Koulukatu on huomioitu selvityksessä melulähteenä. Uusien katujärjestelyjen myötä melutasot kasvavat Koulukadulla Yläsatamankadun ja Rauhankadun osuudella. Nopeusrajoituksena selvityksessä on käytetty 40 km/h. Pohjoiskatu ei ole huomioitu selvityksessä melulähteenä, koska asuntokadun mukaiset liikennemäärä ja nopeustaso eivät ole edellyttäneet melun selvittämistä. Kadun luonne muuttuu rauhallisemmaksi, kun läpikulku länteen katkeaa osayleiskaavan ratkaisun mukaisesti.

18 Selvityksen laskentojen mukaan noin puolet suunnittelualueesta sijaitsee VNp 993/92 mukaisten ohjearvojen ylittävällä meluvyöhykkeellä. Koulukadun läheisyyden vuoksi parvekkeet on syytä lasittaa ohjearvojen saavuttamiseksi. Piha- ja oleskelualueiden sijoittaminen Koulukadun puolelle edellyttää meluesteen sijoittamista. 12 Kuva 10. Ote Melualuekartasta (Ramboll Finland Oy, 2012). Melutilanne v. 2030, päivä klo 07-22, keskiäänitaso LAeq. KOYK:n mukaiset katujärjestelyt. 2 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE JA TAVOITTEET Asunto Oy Pohjois-Kota ja Lujatalo Oy ovat hakeneet asemakaavamuutosta. Hakijan tavoitteena on rakentaa paikalle 2091 k-m2:n laajuinen asuinkerrostalo. Alustava kerrosluku hakijan suunnitelmassa on kuusi. 2.1 LÄHTÖKOHTA-AINEISTON ANTAMAT TAVOITTEET Kaupungin strategioiden asettamat tavoitteet Kaavamuutos edistää Joensuun kaupunginvaltuuston hyväksymän kaupungin konsernistrategian tavoitteita. Strategian pääteemat ovat elinvoima, työllisyys ja yritysystävällisyys, hyvinvointi ja sivistys, sekä kaupunkiympäristö. Joensuun kaupungin hallinto on organisoitunut toimialoiksi näiden teemojen mukaisesti. Kaikki toimialat tukevat toisiaan ja strategisia teemoja, joita ovat vetovoima, kestävyys ja yhdessä tekeminen kaikilla tasoilla.

19 Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Strategian perustana on vastuullinen taloudenpito. Tärkein tavoite on työllisyyden ja yritystoiminnan edellytysten parantaminen. Tavoitteena on myös luoda edellytyksiä asukkaiden onnellisuudelle, terveydelle ja hyvinvoinnille. Kaupunkiympäristöä ja maankäytön suunnittelua koskevia tavoitteita ovat mm: asukasluku ja rakentaminen pidetään kasvu-uralla Joensuu on viihtyisä opiskelija- ja lapsiystävällinen kaupunki Joensuu on hiilineutraali jo vuonna 2025 sosiaalista ja taloudellista kestävyyttä edistetään kaupunkilaiset tekevät, osallistuvat ja vaikuttavat symmetrinen kaupunki kasvaa ja kehittyy tarjotaan monipuolisia vaihtoehtoja asumiseen ja virkistäytymiseen ja hyviä paikkoja erilaiseen yrittämiseen Joensuu on kokoluokkansa yritysystävällisin kaupunki työpaikkojen lisääntyminen ei jää kaupungin toimista kiinni kaupunkiympäristö ja tilat ovat terveellisiä, turvallisia ja viihtyisiä, ja tarjoavat alustan luovuudelle ja innovaatioille edistetään puurakentamista. Maakuntakaava Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 1. ja 4. vaiheissa kohde sijoittuu taajamatoimintojen alueelle (A) ja kaupunkikeskustan kehittämisen kohdealueelle (kk-1). Maakuntakaavan 2. ja 3. vaiheessa alueelle ei ole osoitettu merkintöjä tai tavoitteita. Maakuntakaava 2040 laatiminen on vireillä. Kaavamuutoksen tavoitteet ovat maakuntakaavan 1 4 vaiheiden mukaiset

20 14 Joensuun keskustan osayleiskaava (2012) Suunnittelualueelle kohdistuu keskustan osayleiskaavassa seuraavia merkintöjä: Alue on osoitettu asuinkerrostalojen alueeksi (AK). Tavoiteltava korttelitehokkuus on 1,0 2,0. Rakennusten kerrosluvuksi suositellaan 4 6 Aluetta voidaan merkittävästi täydentää ja tiivistää (ke-täyd -merkintä) Koulukatu on pääkatu Pohjoiskatu on muu katu (asuntokatu) Kaavamuutos on yleiskaavan mukainen. Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet Alueen oloista ja ominaisuuksista johtuviin tavoitteisiin ja niiden muutoksiin ovat erityisesti vaikuttaneet seuraavat tekijät: keskustan osayleiskaava mahdollistaa alueelle rakentamistehokkuuden kasvattamisen ja kerrosten määrän lisäämisen. AK korttelialueella sallitaan monipuolista asumista. Koulukadun sujuvuutta ja liikenneturvallisuutta parannetaan, sekä asuinalue rauhoitetaan läpikulkuliikenteeltä osa pysäköintipaikoista järjestetään kadulle täydennysrakentamisen tarpeiden mukaisesti jalankulun ja pyöräilyn yhteydet parannetaan 3 TAVOITTEIDEN TARKENTUMINEN SUUNNITTELUN AIKANA JA VAIHTO- EHDOT Edellä on kerrottu lähtötavoitteiden ja esitettyjen tontinkäyttösuunnitelmien vaikutuksesta kaavaluonnoksessa esitettyyn ratkaisuun. Vireilletulovaiheen jälkeen suunnittelu eteni hieman. Kerrosala pieneni 2091 k-m 2 :een, joten parkkipaikkoja on myös vähemmän. Kerrosluku pysyy ennallaan. Pysäköinti järjestetään tontille. Pyöräkatos siirrettiin lähemmäksi pysäköintialuetta. Leikki- ja oleskelualueen sijainti pysyy tontin kaakkoispuolella ja suureni hieman. Koulukadun puolelle rakennetaan aita melusuojaksi. Asuinrakennus sijoittuu katujen reunoista 4 metriä sisäänpäin, jotta rakennuksen ja katujen väliin jäi tilaa istutettavalle alueelle, joka talvisin toimii lumitilana. Sen lisäksi näkemäalueen varmistamiseksi osa tontista muuttuu katualueeksi. Tontin pinta-ala pienenee noin 15 m 2. Kaavamuutos perustuu kaavamuutoksen hakijan esittämään yksityiskohtaiseen tontinkäyttösuunnitelmaan, sekä Pohjoiskadun ja Koulukadun parantamisesta laadittuihin yleissuunnitelmiin. Tontinkäyttösuunnitelman sisällöstä on neuvoteltu hakijan kanssa ja sitä on kehitetty eteenpäin neuvottelujen perusteella. Erilaisia kaavavaihtoehtoja ei ole tarpeen esittää. Esille tulevat muutostarpeet voidaan huomioida kaavaprosessin aikana.

21 21 ap 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS JA PERUSTELU KAAVARATKAISUN KUVAUS JA YLEISPERUSTELUT Kaavaratkaisu mahdollistaa 2100 k-m 2 laajuisen kuusikerroksisen asuinkerrostalon rakentamisen. Rakennusala sijoittuu tontin pohjoisosaan Koulukadun puoleiseen päähän. Pysäköintialue on tontin länsipuolella. Ajoyhteys on järjestettävä Pohjoiskadulta. Leikki- ja oleskelualue sijoittuu tontin kaakkoispuolelle, jonka takia tontin Koulukadun puoliselle rajalle on sijoitettava melusuojaksi aita. Lasitettavat parvekkeet sijoitetaan etelä- ja pohjoispuolille. Kaavan mahdollistama kerrosala vastaa suunnilleen tehokkuuslukua e = 1,35. Voimassa olevassa kaavassa tehokkuus on e = 0,9. Pohjoiskadun ja Koulukadun ajoyhteys katkaistuu autoliikenteestä k-m 2 VI Kuva 11. Alustava tontinkäyttöluonnos (Lukkaroinen, 2019) yhdistetty liikennesuunnitelmaan (Ramboll, 2014) Korttelialueet AK Asuinkerrostalojen korttelialue. Valtaosa suunnittelualueesta on merkitty asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK). Tontille osoitetaan rakennusala kuusikerroksiselle kerrostalolle. Rakennusoikeus lisääntyy yhteensä k-m2:iin. Kerrostalorakennus on sijoiteltu tontin pohjoisosaan Koulukadun puoleiseen päähän. Pysäköintipaikat ja jätepiste sijoitetaan korttelialueen länsiosaan. Eteläosassa, Koulukadun ja pysäköintialueen välissä, on leikki- ja oleskelualue. Tontin kadunpuoleisia sivuja kiertää neljän metrin levyinen istutettava alueen osa.

22 4.1.2 Muut alueet ja varaukset 16 Koulukadun puoleinen rakentamaton tonttiraja on aidattava noin 2 m korkealla puisella umpiaidalla leikki- ja oleskelualueen melusuojaksi. Aita toteutetaan siten, että melutaso ei ylitä VNp 993/92 mukaisia ulkoalueiden ohjearvoja (päivällä: 55 db ja yöllä 50 db). Suunnitelma melusuojarakenteesta ja sen vaikutuksesta pitää esittää rakennusluvan hakemisen yhteydessä. Leikki- ja oleskelualueen pohjoiskadun puolelle on istutettava pieni- tai keskikokoisia koristeellisia puita. Puiden on oltava istutettaessa isoja taimia. Puiden määrää määrittää käytettävä puulaji ja sen ominaisuudet täysikasvuisena, kuten juuristorakenne, oksien leveys, valon tarve jne. Koulukadun ja Pohjoiskadun risteyksen kulma on merkitty näkemäalueeksi, jotta vähimmäisnäkemä täyttyisi. Näkemäalueen varmistamiseksi tarvittava alue muuttuu katualueeksi. Suunnittelukohteen ja Pohjoiskatu 14:n tonttiliittymien väliin sijoittuu jalankululle ja polkupyöräilylle varattu alue, joten Pohjoiskadun ja Koulukadun ajoyhteys katkaistuu läpiajoautoliikenteestä. Alueella on myöskin istutettava puu merkintä. Pohjoiskatu 14:n tonttiliittymä säilytetään uudisrakennettavaa tonttia vastapäätä. Tontille sisäänkäynti toteutuu vain Koulukadun suunnalta. Suunnittelukohteen tonttiliittymä sijoittuu tontin länsiosaan ja sisäänkäynti onnistuu vain länsisuunnalta. 4.2 KAAVAN VAIKUTUKSET Kuva 12. Ote kaavaluonnoksesta. Rakennusala on tummennettu karttaan. Istutettavat alueet on merkitty vihreällä Vaikutukset kaupungin ja teknisen toimen strategioihin Kaavahanke edistää uuden kaupunkistrategian toteutumista. Kaavalla hyödynnetään olemassa olevaa infraa tehokkaasti, sekä tavoitellaan

23 17 tiivistyvää ja houkuttelevaa kaupunkiympäristöä hyvien yhteyksien varrella. Suunnittelussa on huomioitu kaupungin saavutettavuus, nykyisen sijainnin hyödyntäminen ja tasapainoinen kaupunkirakenne Vaikutukset aluetta koskeviin suunnitelmiin Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kaavamuutos on Joensuun keskustan osayleiskaavan AK ja e2 merkintöjen mukainen. Kohde on ensimmäinen uusi kaavamuutos ko. korttelissa keskustan yleiskaavan saatua lainvoiman. Kaavamuutos edistää alueen asumisen tavoitteita, lähipalveluiden säilymistä ja kehittämistä. Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen sekä palveluihin, työllisyyteen ja yritystoimintaan Alue- ja yhdyskuntarakenne eivät muutu. Kaavamuutoksen kautta totin uudelleenrakentaminen mahdollistuu ja maankäyttö tiivistyy. Rakentamisvaihe työllistää rakennusalan toimijoita. Liikenneratkaisulla turvataan kirjapainon toimintamahdollisuudet osoitteessa Pohjoiskatu 14. Vaikutukset liikenne- ja pysäköintijärjestelyihin Pysäköintipaikat pystytään järjestämään tonteilla, joten tarvetta kadunvarsipysäköinnin järjestelyiden muuttamiseen kaavan seurauksena ei ole. Kaavamuutos lisää alueen liikennemääriä arviolta noin 45 ajoneuvolla vuorokaudessa voimassa olevaan kaavaan verrattuna. Lisäyksellä ei ole merkittävää vaikutusta alueen liikenteellisiin oloihin. Näkemäalue tontin kulmassa parantaa hieman Pohjoiskadun ja Koulukadun välisen risteyksen näkemää pyöräliikenteen kannalta. Jalankulun ja pyöräilyn oloihin ei kohdistu muutoksia. Pohjoiskadun läpikulkuajon poistuttua Koulukadun sujuvuus paranee ja kadun ylittäminen helpottuu ja ylittämisen turvallisuus paranee, kuten myöskin asuinalueiden autoliikenne ja sen aiheuttamat häiriöt. Sen lisäksi katkaisu mahdollistaa pysäköinnin toteuttamisen Pohjoiskadulle, myös kadun kerrostalokortteleiden täydennysrakentamisen tarpeisiin. Keskustan pohjoisosan vaihtoehtoiset autoliikenteen ajoreitit kuitenkin vähenevät ja asuinalueilla vähenevät ympäristöhaitat siirtyvät pääkatuverkolle. Vaikutukset yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä teknisen huollon verkkoihin Alueen asukasmäärä lisääntyy. Uudet asukkaat käyttävät olemassa olevia teknisiä verkkoja, joiden käyttö tehostuu. Kaavalla ei ole vaikutuksia teknisen huollon verkkoihin. Uusiutuvan energian hyödyntämistä suositellaan kohteessa. Kuusikerroksisen kerrostalon katto on optimaalinen toimivan aurinkopaneelijärjestelmän sijoituspaikka. Paneelien tuottamaa aurinkosähköä voi käyttää asuntojen ulkopuoliseen kulutukseen, kuten esimerkiksi hisseihin, rappukäytävien ja pihan valaistukseen ja sähköautojen lataukseen.

24 18 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja -maisemaan, kaupunkikuvaan ja rakennettuun kulttuuriperintöön Kuusikerroksinen kerrostalo eroaa korkeudeltaan välittömästä ympäristöstään, sillä suunnittelualueen lähiympäristössä nykyinen kerrosluku on 1-4. Kerrostalosta mahdollisesti hahmottuu ruutukaavan pohjoispään maamerkki, kun keskustaa lähestyy pohjoissuunnasta. Keskustan osayleiskaavan tavoitteiden toteutuessa kaupunkikuva muuttuu Pohjoiskadun eteläpuolella hanke kerrallaan korkeammaksi. Tämän myötä keskustan urbaani ilme vahvistuu ja muuttuu nykyistä yhtenäisemmäksi. Vallitsevaksi kerrosluvuksi tulee vakiintumaan 6 kerrosta pitkän ajan kuluessa, rakennuskohde kerrallaan. Kuva 13. Havainnekuva kaavaratkaisusta. Kerrostalosta muodostuu pienimuotoinen maamerkki ruutukaavan pohjoispuolella. Uudisrakennus ei estä keskustan osayleiskaavan mukaista myöhäisempää rakentamista naapuritonteilla. Sen lisäksi se sijoittuu riittävän kauas naapurien rajoista, joten pääikkunoita on mahdollista sijoittaa vastapäisten rakennusten eteen täyttäen ympäristöministeriön asetuksen mukaisen vaatimuksen (ympäristöministeriön asetus asuin-, majoitus- ja työtiloista annetun asetuksen 5 :n muuttamisesta, ). Varjostusvaikutus Kuusikerroksisen rakennuksen varjostusvaikutus kohdistuu voimakkaimmin keväällä ja syksyllä klo välillä Pohjoiskadun suunnittelukohteen vastapäätä olevaan yksikerroksiseen taloon. Se kohdistuu Pohjoiskadun 16:ssa sijaitsevaan omakotitalorakennukseen klo välissä.

25 ja 23.9 klo 12: ja 23.9 klo 13: ja 23.9 klo 15: ja 23.9 klo 16:00 Kuva 14. Varjostustarkastelu. 6-kerroksisen kerrostalon aiheuttama varjostus kevät- ja syyspäiväntasauspäivinä välisenä aikana (likimain sama) Kulttuuri ja rakennushistorialliset arvot Vuonna 1953 rakennettu asuinrakennus purettiin. Kohteella todettiin olevan kulttuuri- tai rakennushistoriallisia arvoja, mutta rakennuksen omistajien vastustuksen vuoksi kohdetta ei osoitettu rakennussuojelukohteeksi. Vuonna 2012 tehdyn kuntoarvion mukaan rakennusta ei ollut mahdollista säilyttää. Rakennuksen harvinaisuutena oli se, että koko ruutukaavan alueella se oli ainoa rivitalotyyppinen kohde 50-luvulta, sekä ainoa Valorinnan suunnittelema pientalo ruutukaavalla. Rakennuksen yhteyteen kuului myös autotallirakennus, joka edusti samaa arkkitehtonista tyyliä päärakennuksen kanssa Vaikutukset ihmisten elinoloihin, elinympäristöön, sosiaalisiin oloihin ja väestörakenteeseen Kaavamuutos mahdollistaa alueelle noin 34 asuntoa ja asukkaita niihin tulee noin 50. Tulevat asukkaat ovat todennäköisimmin eläkeikäisiä ja nuoria aikuisia. Muutoksella ei ole merkittävää vaikutusta alueen elinoloihin, elinympäristöön tai väestörakenteeseen Vaikutukset luontoon, luonnonympäristöön ja - maisemaan sekä luonnonvaroihin Muut vaikutukset Kaavamuutosalueella ei ole luonnontilaista ympäristöä. Kaavalla ei ole vaikutusta alueen luontoon, luonnonympäristöön ja -maisemaan tai luonnonvaroihin. Vaikutukset yhdyskuntatalouteen ja -rakenteeseen Kaavahanke on luonteeltaan täydennysrakentamiskohde, joka ei lisää yhdyskuntataloudellisia kustannuksia. Keskustan asukasmäärä lisääntyy. Valmiit palvelut ja tekniset verkostot ovat olemassa. Palvelut sijaitsevat pääosin kävely- ja pyörämatkan päässä, jolloin oman auton käyttö

26 ei ole välttämätöntä. 20 Pohjoiskadun katkaisemisen myötä kadunvarsipysäköintiä on järjesteltävä uudelleen. Toimenpiteiden kustannukset ovat karkeasti arvioiden Ympäristön häiriötekijät Suunnittelualueella ja sen ympäristössä ei ole erityisiä ympäristöhäiriötä tuottavia tekijöitä eikä kaavamuutoksella sellaisia muodosteta. 5 TOTEUTUS Tontin rakentaminen aloitettaneen heti kaavan saadessa lainvoiman. Rakentaminen on ajoitettu vuoden 2020 alusta eteenpäin. 6 SUUNNITTELUVAIHEET Hankkeen lähtökohta Asemakaavan muutoksen laatiminen on käynnistynyt yksityisen aloitteesta. Kaavamuutoksen tavoitteena on 6-kerroksisen kerrostalon rakentaminen. Kaavamuutoksen vireilletulo ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavaluonnos Kaavaluonnos pidetään nähtävillä alla esitetyissä paikoissa. Kaavaluonnos esitellään yleisötilaisuudessa. Nähtävilläpidosta ja esittelytilaisuudesta tiedotetaan kuuluttamalla. Kaavaehdotus Asemakaavaluonnos täydennetään kaavaehdotukseksi saadun palautteen ja muiden havaittujen muutostarpeiden pohjalta. Asemakaavaehdotus asetetaan virallisesti nähtäville 30 vuorokauden ajaksi. Alustava aikataulu on vuoden 2019 syksyllä. Kaavan pitäminen nähtävillä Nähtävilläoloajoista ilmoitetaan Karjalan Heilissä ja internetissä kaupungin sivuilla ja kaavasta tiedotetaan suoraan kaava-alueen välittömiä naapureita. Kaava-asiakirjat pidetään nähtävillä kaupunkirakennepalvelussa (Muuntamontie 5), kaupungintalolla (Rantakatu 20) ja kaupungin internetsivuilla. Kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi kaavaehdotus tullee vuoden 2019 talvella. Kaavan laatija: Kartat: Natalia Musikka Kaija Kinnunen

27 HANKEKORTTI Sivu 1 / POHJOISKATU Kohteen sijainti opaskartalla. Hankkeen tarkoitus Rakentaa tontille kuusikerroksinen asuinkerrostalo. Samassa yhteydessä on tarkoitus katkaista ajoyhteys Koulukadulta länteen Pohjoiskadulle. Väylät Pohjoiskadun eteläinen jalka- ja pyöräilykäytävä levenee 4-metriseksi. Pohjoispuolelle sijoitetaan istutettava alue noin 22 m Koulukadun ajoradan reunasta länteen. Pohjoiskatu 14:n tonttiliittymän sijainti säilyy, mutta sen leveys pienenee. Kustannus on luokkaa Vesihuolto ja muut tekniset verkot Alueella on olemassa valmis vesihuolto- ja muu tekninen verkosto. Vesihuoltoverkostolla on peruskorjaustarpeita. Hankkeen lähtökohdat Asunto Oy Pohjois-Kota ja Lujatalo Oy ovat hakeneet asemakaavan muutosta. Muutokset perustuvat keskustan osayleiskaavaan (2012), keskustan liikennesuunnitelmaan (2012) ja Koulukadun parantamisesta laadittuun yleissuunnitelmaan. Virkistysalueet ja muut yleiset alueet Ei muutoksia virkistysalueille tai muille yleisille alueille. Maanomistus ja kiinteistönmuodostus Kerrostalotontti on yksityisomistuksessa. Osa tontista Koulukadun ja Pohjoiskadun nurkalta muuttuu katualueeksi näkemäalueen varmistamiseksi.

28 Aikataulu Toteutus on mahdollista, kun rakennushankkeelle on myönnetty rakennuslupa. Katualueen muutostyöt Pohjoiskadulla toteutetaan Koulukadun saneeraushankkeen yhteydessä. Hankkeelle on rahoitusvaraus vuodelle Yhteistyötarpeet Pohjoiskadun muutostyöt ja vesihuoltoverkoston uusiminen on tehtävä yhtä aikaa. 2 Erityistä huomioitavaa Pohjoiskadun katkaisu mahdollistaa pysäköintitilan järjestämisen kadulla. Kustannukset Pohjoiskadun katkaisun ja näkemäalueen järjestämisestä johtuvat muutostyöt (~25000 ). Kustannuksista sovitaan maankäyttösopimuksessa. Vaikutukset Kaupunkirakenne tiivistyy. Valmiit tekniset verkostot ovat olemassa. Pohjoiskadun läpikulkuajon poistuttua Koulukadun sujuvuus paranee ja kadun ylitysten turvallisuusriskit vähenevät, kuten myöskin asuinalueiden autoliikenne ja sen aiheuttamat häiriöt. Näkemäalue parantaa Pohjoiskadun ja Koulukadun välisen risteyksen näkemää. Ote kaavaluonnoksesta. Laatija: Natalia Musikka natalia.musikka@joensuu.fi

29 Työ nro 1742 LIITE 2, 1/ KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT, YHDYSKUNTASUUNNITTELU, KAAVOITUS P O H J O I S K A T U 1 5 O S A L L I S T U M I S - J A A R V I O I N T I S U U N N I T E L M A Asemakaavan muutos koskee I kaupunginosan korttelin 4 tonttia 11 ja katualuetta Asemakaavamuutoksen suunnittelualueen sijainti mustalla ympyrällä. Suunnittelutehtävä Asunto Oy Pohjois-Kota ja Lujatalo Oy ovat hakeneet asemakaavamuutosta Pohjoiskadun ja Koulukadun risteyksessä olevalle tontille. Hakijan tavoitteena on rakennusoikeuden- ja kerrosluvun nostaminen nykyisestä ja niin mahdollistaa tonttien tehokkaampi käyttö asuinrakentamiseen. Tontilla sijaitseva vuonna 1953 rakennettu asuinrakennus on tarkoitus purkaa. Kyseistä rakennusta ei ole mahdollista säilyttää sen huonon kunnon vuoksi. Samassa yhteydessä on tarkoitus katkaista ajoyhteys Koulukadulta länteen Pohjoiskadulle. Tämä perustuu keskustan liikennesuunnitelmaan (2012) ja Koulukadun parantamisesta laadittuun yleissuunnitelmaan.

30 LIITE 2, 2/4 Suunnittelutilanne Alustava tontinkäyttösuunnitelma ( Lukkaroinen) yhdistetty liikennesuunnitelmaan (Ramboll). Pohjois-Karjalan maakuntakaava Maakuntakaava on laadittu useassa vaiheessa. Pohjois-Karjalan kokonaismaakuntakaava 2040 laadinta on käynnissä. Maakuntakaavassa suunnittelualue on taajamatoimintojen aluetta (A) ja se sijaitsee kaupunkikeskustan kehittämisen kohdealueella (KK-1) Joensuun keskustan osayleiskaava (2012) Osayleiskaavassa suunnittelualue on osoitettu asuinkerrostalojen alueeksi (AK). Merkinnällä on osoitettu asuinkäyttöön varattavat alueet, joiden kerrosalasta pääosa sijoittuu kerrostaloihin. Korttelitehokkuus on 1,0 2,0 ja suositeltava rakennusten kerrosluku 4-6. Suunnittelukohde kuuluu alueeseen, jonka rakennetta voidaan merkittävästi täydentää ja tiivistää (ke-täyd). Osayleiskaavan yhteydessä on laadittu keskustan liikennesuunnitelma, jota on tarkennettu muun muassa Koulukatua koskevalla liikenteen yleissuunnitelmalla. Korttelissa ei ole rakennussuojelukohteita. Asemakaava Suunnittelualueella on voimassa asemakaava vuodelta Suunnittelukohde kuuluu yhdistettyjen liike- ja asuntokerrostalojen korttelialueeseen (ALK). Tonttitehokkuusluku on e=0,9 ja kerrosluku on 1/3 III. Tontti on yksityisen omistama. Katualue on kaupungin omistuksessa. Ote ajantasa-asemakaavasta suunnittelualueen likimääräisellä rajauksella (punainen katkoviiva).

31 Arvioitavat vaikutukset LIITE 2, 3/4 Vaikutusten arvioinnissa asetetaan rinnakkain oleva tilanne ja kaavamuutoksen mahdollistama tilanne. Vaikutukset raportoidaan kaavaselostuksessa luonnos- ja ehdotusvaiheissa. Tässä kaavahankkeessa arvioidaan vaikutuksia muun muassa ympäröiviin alueisiin, kaupunkikuvaan, kulttuuri- ja rakennushistoriallisiin arvoihin, liikenne- ja pysäköintijärjestelyihin, teknisen huollon järjestämiseen, yhdyskuntatalouteen, terveyteen sekä sosiaalisiin oloihin ja kaupungin strategioiden toteutumiseen ja naapuritonttien rakentamismahdollisuuksiin tulevaisuudessa. Osalliset Osallisia ovat kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään: Kaava-alueen ja lähiympäristön kiinteistönomistajat, asukkaat, työntekijät ja yritykset Museovirasto Itä-Suomen pelastuslaitos Itä-Suomen poliisilaitos Pohjois-Karjalan ELY-keskus Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto Joensuun polkijat ry Joensuun Kaupunkikeskustayhdistys ry Joensuun seudun luonnonystävät ry Teknisten verkkojen haltijat Kaupunki laatii maanomistajan kanssa maankäyttösopimuksen, jossa sovitaan omistajan osallistumisesta yhdyskuntarakentamisen kustannuksiin. Aikataulu, osallistuminen ja vuorovaikutus Kaavahankkeen aikana on mahdollisuus ottaa kantaa suunnitelmiin useassa eri vaiheessa. Hanketta esitellään yleisötilaisuuksissa. Kaavan laatijaan voi olla suoraan yhteydessä. Hankkeen asiakirjat ovat koko hankkeen keston ajan nähtävillä internetissä osoitteessa ja täydentyvät työn edetessä. Lisäksi paperiset asiakirjat ovat nähtävillä kuulutuksissa mainittuina aikoina seuraavissa paikoissa: kaupunkirakennepalvelut, Muuntamontie 5 Joensuun kaupungintalo, Rantakatu 20 Kaikista kaavahankkeeseen liittyvistä nähtävilläoloajoista, yleisötilaisuuksista ja muista mahdollisista vuorovaikutustilanteista ilmoitetaan aina Karjalan Heili-lehdessä ja internetissä kaupungin sivuilla. Kaavahankkeen oma internetsivu on keskeisin tiedonvälityskanava. Tämä osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä yllä ilmoitetuissa paikoissa ja sen jälkeen edelleen internetissä. Kaavahanketta koskeva ensimmäinen yleisötilaisuus järjestetään maanantaina kello alkaen Carelicumin auditoriossa (käynti Torikatu 21C). Asemakaavaluonnos pidetään nähtävillä alustavasti loppukeväällä Luonnosvaiheessa järjestetään toinen yleisötilaisuus. Kaupunkirakennelautakunta päättää asemakaavaehdotuksen asettamisesta nähtäville 30 vuorokaudeksi ennen kaavasta päättämistä. Kaupunginvaltuuston päätettäväksi kaavaehdotus tullee talvella Kaikissa edellä kuvatuissa vaiheissa on mahdollisuus lausua mielipiteensä asiasta. Pyydämme toimittamaan mielipiteet ensisijaisesti kirjallisesti. Mielipiteet ja ehdotusvaiheessa muistutukset toimitetaan kaupunkirakennepalvelujen kaavoitukseen, osoite Muuntamontie 5, Joensuu tai sähköpostitse osoitteeseen kaavoitus@j0ensuu.fi.

32 LIITE 2, 4/4 Kaupunginvaltuuston kaavan hyväksymistä koskevasta päätöksestä on mahdollista valittaa Itä-Suomen hallinto-oikeuteen. Työn etenemisen vaiheet on havainnollistettu alla olevassa kaaviossa. Yhteystiedot Kaupunkirakennepalvelut, Muuntamontie 5, Joensuu Maankäytön suunnittelija Natalia Musikka puh Suunnitteluavustaja Kaija Kinnunen puh Asemakaavaprosessi

33 LIITE 3, 1/ KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT, YHDYSKUNTASUUNNITTELU, KAAVOITUS P o h j o i s k a t u 1 5 a s e m a k a a v a n m u u t o s v i r e i l l e t u l o v a i h e e n v i r a n o m a i s l a u s u n n o t j a m i e l i p i t e e t v a s t i n e i n e e n

34 LIITE 3, 2/8 1 Asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä välisen ajan. Asiasta annettiin 7 lausuntoa ja 5 mielipidettä, joista yksi puhelimitse. Muu palaute on saatu yleisötilaisuudessa, mutta niihin ei anneta vastineita eikä niitä julkaista. Alla on tiivistetty kooste lausunnoista ja mielipiteistä, sekä kaavoittajan antamat vastineet niihin. Alkuperäiset, lyhentämättömät lausunnot ja mielipiteet ovat mukana kaavaan liittyvässä päätöksenteossa ja nähtävillä asemakaavoituksessa. A01 SATU LUKIN Haluaisin esittää toiveeni siitä, että Pohjoiskatua ei suljeta liikenteeltä Koulukadun kohdalta. Vastine: Keskustan osayleiskaavan laatimisen ohessa on tehty Joensuun keskustan liikennesuunnitelma (2012), jossa määritellään liikennejärjestelyjen verkostolliset periaatteet keskustan alueella. Pohjoiskadun liikenneratkaisu on liikennesuunnitelman mukainen. Pohjoiskatu on luokiteltu tonttikaduksi, mutta nykyään se hoitaa myös jossain määrin kokoojakadun roolia, sillä se toimii monille kauttakulkuliikenteen reittinä, mikä aiheuttaa häiriötä asuinalueilla keskustassa ja Otsolan kaupunginosan rajalla. Joensuun keskustan tonttikatujen leveys ja muut mitoitukset ovat kokoojakatuja vastaavia. Tämän takia keskustassa paikallisia kokoojakatuja on vaikea hahmottaa ja se on yhtenä taustatekijänä asuntokatujen rasitteena olevalle kauttakulkuliikenteelle. Tällaista liikennehaittaa voidaan vähentää esimerkiksi kaavamuutoksessa esitetyllä ratkaisulla. Suoran tonttikatuliittymän katkaisemalla pääkatuverkkoon saadaan liikenne keskitettyä pääkatuverkolle ja samalla samainen liikenne pois asuntokaduilta, missä liikenteen aiheuttamat haitat ovat hallitsemattomat. Riskit ovat siis hallittavissa helpommin yhdellä kadulla (pääkatuverkolla) kuin hajautuneen liikenteen muodossa koko asuntokatuverkolla. Pohjoiskadun liikenteen katkaiseminen toteutetaan samassa yhteydessä, kun Koulukatu uudistetaan välillä Koskikatu-Vanamokatu. Tämä on ajoitettu investointiohjelmassa alustavasti vuosille Muutosta ei ole tarkoituksenmukaista tehdä ennen kuin peruskorjaus on edennyt Pohjoiskadun kohtaan, ettei aiheuteta hankaluuksia liikenteelle. A02 FORTUM POWER AND HEAT OY Alueella on kaukolämpöverkostoa, jolla ei ole tiedossa olevaa korjaus-, tai uusimistarvetta. Johdot tulee huomioida muutoksien toteutuksessa. Mahdolliset kustannukset johtojen siirroista, sekä muista muutoksista kuuluvat toteuttajalle. Tulemme tarjoamaan kaukolämpöä lämmitysmuodoksi myös uusille rakennettaville kiinteistöille. Vastine: Lausunto ei aiheuta toimenpiteitä kaavaratkaisuun. A03 ALPO KOISTINEN (PUHELIMITSE) Suljetaanko Pohjoiskatu läpiajoliikenteeltä Koulukadulta päin? Tyytyväinen ratkaisuun, koska se on vaarallinen risteys (Koulukatu Pohjoiskatu)

35 LIITE 3, 3/8 2 Vastine: Koulukatu on keskustan sisääntuloväylänä yksin Joensuun vilkkaimmista pääkaduista. Suojatiet ovat erityisen turvattomia, jossa kaikki neljä ajokaistaa on ylitettävä yhdellä kertaa vauhdikkaan ajoneuvoliikenteen seassa. Tieliikenneonnettomuustilaston mukaan vuosina risteyksessä on tapahtunut 6 tietoon tullutta onnettomuutta, joissa ei ole tullut henkilövahinkoja. Rauhankadun ja Pohjoiskadun risteysten välissä on tapahtunut kaksi tietoon tullutta onnettomuutta, jotka ovat johtaneet loukkaantumiseen. Tämän takia kaavaratkaisussa huomioidaan liikenneturvallisuus erityisesti kevyen liikenteen osalta. Pohjoiskadun liikenteen katkaiseminen toteutetaan samassa yhteydessä, kun Koulukatu uudistetaan välillä Koskikatu-Vanamokatu. Tämä on ajoitettu investointiohjelmassa alustavasti vuosille Muutosta ei ole tarkoituksenmukaista tehdä ennen kuin peruskorjaus on edennyt Pohjoiskadun kohtaan, ettei aiheuteta hankaluuksia liikenteelle. A04 POHJOIS-KARJALAN PELASTUSLAITOS, JOENSUUN PALOASEMA Pelastusviranomaisella ei ole tässä vaiheessa lausuttavaa Vastineelle ei ole tarvetta. A05 POHJOIS-KARJALAN ELY-KESKUS ELY-keskuksella ei ole huomautettavaa Pohjoiskatu 15 asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Vastineelle ei ole tarvetta. A06 A013 HELENA MIIKKULAINEN Miksi Pohjoiskadun sulkeminen autoliikenteeltä on paras vaihtoehto? Mikä on peruste? Muitakin vaihtoehtoja varmasti on. Myös Otsolassa asuvat käyttävät Pohjoiskatua päästäkseen koteihinsa. Kadun sulku toisi heille uusia kiemuroita. Paine muilla kaduilla kuten Sairaalakadulla ja Kalevankadulla lisääntyisi. Pyydän tutkimaan perusteellisesti kaikki vaihtoehtoisetkin ratkaisumallit, joilla liikenneturvallisuutta voidaan parantaa sulkematta risteystä. Perinteinen liikennevalo-ohjaus kyseisessä risteyksessä toisi turvaa kaikille tienkäyttäjille tasapuolisesti. Pohjoiskatu 15:ssa on Koulukadun puolella kaunis mänty, jolla on kaupunkikuvallinenkin merkitys. Vastine: Keskustan osayleiskaavan yhteydessä on tehty Joensuun keskustan liikennesuunnitelma (2012), jossa määritellään liikennejärjestelyjen verkostolliset periaatteet keskustan alueella. Pohjoiskadun liikenneratkaisu on liikennesuunnitelman mukainen. Ratkaisu perustuu Koulukadun parantamisesta laadittuun yleissuunnitelmaan, jolla on tavoitteena vähentää pääkadun liittymissä olevaa konfliktipisteiden määrä ja niin parantaa pääkadun ja sen risteävän liikenteen toimivuutta. Tarkoitus on myös ratkaista vuosien saatossa olleen asuntokatuverkolla hajautuneen ja hallitsemattoman liikenteen aiheuttamia ongelmia, jotka ovat nähtävissä mm. polkupyöräonnettomuuksina asuntoalueiden kaduilla. Sen lisäksi ratkaisulla tavoitellaan parantaa turvallisuutta Koulukadun ja Pohjoiskadun liittymässä varsinkin kevyen liikenteen osalta, koska ris-

36 LIITE 3, 4/8 3 teyksessä näkyvyys on erittäin huonoa, jonka takia autoilijat joutuvat ajamaan pitkälle eteenpäin suojatien tilalle. Tämä ratkaisu on kuitenkin perusteltu siksi, että valtaosa keskustan kaduista on puhtaasti asuntokatuja, joilla läpiajoliikenne aiheuttaa yksinomaan haittaa. Ruutukaavaalueen luoteiskulma Koulukadun länsi- ja Niskakadun pohjoispuolella on ensisijaisesti asuntoalue. Siellä ei ole asiointikohteita. Liikennevalo-ohjatut liittymät edellyttävät riittävän suuria liittymien välisiä etäisyyksiä, jotta liikenne sujuu ilman isoja viivytyksiä. Tämä ei toteudu Koulukadulla. Sen lisäksi liikennevalo-ohjaukset yleensä suosivat joitakin liikenteen ajosuuntia. Tällöin liikennettä ohjautuu helposti katuverkolle, jossa ei ole valo-ohjausta aiheutumassa häiriötä muun muassa asutukselle ja kevyelle liikenteelle, jonka takia tämä ei ole suositeltava keino Koulukadun ongelmien ratkaisuun ja varsinkaan asuinalueen kannalta. Toinen mahdollinen ratkaisu on tehdä Pohjoiskadusta piha- tai hidaskatu, jolloin kadusta voi tulla vähemmän houkutteleva vaihtoehto verrattuna pääverkon katuihin ja niin vähentää läpikulkuajoa. Tällä ratkaisulla läpikulkua ei saada kokonaan pois Pohjoiskadulta, eikä se ole täysin suositeltava kustannusten kannalta. Huonon näkyvyyden myötä joudutaan joka tapauksessa asettamaan Stop-merkki Pohjoiskadun ja Koulukadun risteykseen. Pohjoiskadun liikenteen katkaiseminen toteutetaan samassa yhteydessä, kun Koulukatu uudistetaan välillä Koskikatu-Vanamokatu. Tämä on ajoitettu investointiohjelmassa alustavasti vuosille Muutosta ei ole tarkoituksenmukaista tehdä ennen kuin peruskorjaus on edennyt Pohjoiskadun kohtaan, ettei aiheuteta hankaluuksia liikenteelle. Uudisrakentamisen takia Koulukadun varrella oleva mänty voi olla vaikea säästää. Vaikka tässä kaavahankkeessa puu säilyisi, lähivuosina Koulukadun ja Pohjoiskadun kohdalla tulevan saneerauksen vuoksi puu todennäköisesti jouduttaisiin kaatamaan, koska se kasvaa alle metrin päässä kadulla kulkevista sähköjohdoista. Kaavamuutoksen yhteydessä on mahdollista määrätä uusien puiden istuttamista entisten tilalle. A07 PUHAS OY Puhas Oy:llä ei ole lausuttavaa liittyen Pohjoiskatu 15 asemakaava muutokseen. Vastineelle ei ole tarvetta. A08 CARUNA ESPOO OY Kaavamuutosalueilla sijaitsee nykyistä sähköverkkoa. Kaavalla on vähäiset vaikutukset sähkönjakelun kannalta. Mahdolliset tarvittavat muuntamo- ja johtosiirrot tehdään Carunan toimesta ja siirtokustannuksista vastaa siirron tilaaja. Johtojen siirto edellyttää, että niille järjestyy uusi pysyvä sijainti. Vastine: Lausunto ei aiheuta toimenpiteitä kaavaratkaisuun.

37 A09 YMPÄRISTÖNSUOJELU LIITE 3, 5/8 4 Ympäristön kannalta olennaisin asia on Koulukadun liikennemelu, joka tulee huomioida kaavassa. Piha-alueen meluun voidaan vaikuttaa rakennusmassojen sijoittamisella. Hulevesien ja vaihtoehtoisen energiaratkaisujen toteuttamien tulee huomioida kaavamääräyksissä Vastine: Alueen liikennemelut on selvitetty keskustan osayleiskaavatyön (2012) yhteydessä tehdyssä meluselvityksessä. Meluselvityksen tulosten perusteella aita on sijoitettu Koulukadun varrelle leikki- ja oleskelualueen melusuojaksi. Pohjoiskatu ei ole huomioitu selvityksessä melulähteenä, koska asuntokadun mukaiset liikennemäärä ja nopeustaso eivät ole edellyttäneet melun selvittämistä. Sen lisäksi Pohjoiskadun luonne muuttuu rauhallisemmaksi, kun läpikulku länteen katkeaa osayleiskaavan ratkaisun mukaisesti. Koulukadun läheisyyden vuoksi parvekkeet on määrätty lasitettaviksi. Kaavassa annetaan kaavamääräys hulevesien viivytyksestä ja sen johtamista pois tontilta. Sen lisäksi annetaan määräys läpäisevien pintojen määrästä istutettavan alueen yhteydessä. Aurinkoenergian käyttöä suositellaan kaavamuutoksessa. Kuusikerroksisen kerrostalon katto on optimaalinen toimivan aurinkopaneelijärjestelmän sijoituspaikka. Paneelien tuottamaa aurinkosähköä voi käyttää asuntojen ulkopuoliseen kulutukseen, kuten esimerkiksi hisseihin, rappukäytävien ja pihan valaistukseen ja sähköautojen lataukseen. Uusiutuvien energialähteiden käyttömahdollisuuksia, sekä muita kestävän rakentamisen ja kiertotalouden tavoitteita otetaan huomioon uudessa rakennusjärjestyksessä, jota kaupunki on laatimassa. A10 TAISTO MIIKKULAINEN Ajoyhteyttä länteen ei tule katkaista Pohjoiskatu/Koulukatu risteyksestä. Yhteyksiä on jo katkottu tältä alueelta. Vastine: Keskustan osayleiskaavan yhteydessä on tehty Joensuun keskustan liikennesuunnitelma (2012), jossa määritellään liikennejärjestelyjen verkostolliset periaatteet keskustan alueella. Pohjoiskadun liikenneratkaisu on liikennesuunnitelman mukainen. Ratkaisu perustuu Koulukadun parantamisesta laadittuun yleissuunnitelmaan, jolla on tavoitteena vähentää pääkadun liittymissä olevaa konfliktipisteiden määrä ja niin parantaa pääkadun ja sen risteävän liikenteen toimivuutta ja turvallisuutta. Tarkoitus on keskittää keskustan liikennettä pääkatu- ja kokoojakatuverkostoihin ja niin ratkaista vuosien saatossa olleen asuntokatuverkolla jakautuneen ja hallitsemattoman liikkeenteen aiheuttamia haittoja. Riskejä pystytään hallitsemaan helpommin yhdellä keskitetyllä katuverkolla kuin hajautuneella. Katkaisulla tavoitetaan myös parantaa turvallisuutta Koulukadun ja Pohjoiskadun liittymässä varsinkin kevyen liikenteen osalta, koska risteyksessä näkyvyys on erittäin huono. Pohjoiskadun liikenteen katkaiseminen toteutetaan samassa yhteydessä, kun Koulukatu uudistetaan välillä Koskikatu-Vanamokatu. Tämä on ajoitettu investointiohjelmassa alustavasti vuosille Muutosta ei ole tarkoituksenmukaista tehdä ennen kuin

38 LIITE 3, 6/8 5 peruskorjaus on edennyt Pohjoiskadun kohtaan, ettei aiheuteta hankaluuksia liikenteelle. A11 JOENSUUN VESI Pohjoiskadun vesihuoltorakenteet lähestyvät peruskorjausikää. Pohjoiskadun muutostöiden yhteydessä tulee huomioida vesihuollon peruskorjaukseen varautuminen. Tontilla on liitokset Joensuun Veden Pohjoiskadulla sijaitseviin vesijohto- jätevesi- ja hulevesiverkostoihin. Tontin rakennustyön yhteydessä tonttijohtojen kunto on tarkistettava. Vanhojen tonttijohtojen purkaminen ja uusien rakentaminen tulee suorittaa Joensuun Veden ohjeiden mukaisesti hakijan kustannuksella. Suunnittelussa tulee huomioida mahdollisten automaattisten sammutuslaitteiden vaatima veden tarve. Tarvittaessa sammutuslaitteiden vaatima vesimäärä on järjestettävä kiinteistökohtaisella sammutusvesisäiliöllä. Hulevesiä tulee varautua viivyttämään tontilla ennen niiden poisjohtamista. Muutoin Joensuun Vedellä ei ole huomautettavaa kaavahankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelman aineistoon. Vastine: Kaavamääräyksissä otetaan huomioon hulevesien viivyttäminen tontilla ennen niiden johtamista pois tontilta. Muutoin lausunto ei aiheuta toimenpiteitä kaavaratkaisuun. A12 MUSEOVIRASTO Pohjoiskatu 15 rakennuksen suojelua on tarkasteltu osayleiskaavaa (2012) tehtäessä. Rakennuksella on kulttuurihistoriallista arvoa, se edustaa Joensuussa harvinaista 1950-luvun pari/rivitaloa ja kiinnittyy Joensuun rakentamisen historiaan, koska rakennusliike Aaltio&Eskelisen toimisto sijaitsi tässä talossa. Rakennuksen huonon kunnon vuoksi suojelutavoitteesta kuitenkin luovuttiin. Museovirasto esittää, että rakennus ennen purkua dokumentoitaisiin (valokuvat, historiatiedot). Kaavaselostuksessa kohteen voisi kuvata lyhyesti ja tarkemmat dokumentointitiedot toimittaa Pohjois-Karjalan museoon. Koska suunnittelualue rajautuu pientaloalueeseen, Museovirasto ehdottaa, että kerrosluku pidettäisiin mahdollisimman pienenä. Vastine: Kaavaselostuksen rakennettu ympäristö -kohdassa nykyinen rakennus on lyhyesti kuvattu. Kaavamuutoksen hakijaa on pyydetty dokumentoimaan rakennus valokuvaten ennen sen purkamista. Kortteli rajautuu Pohjoiskatuun, joka on keskustan osayleiskaavassa (2012) matalan ja korkean rakentamisen alueiden rajana. Pohjoispuoliset korttelit säilyttävät yksikerroksisen omakotitalovaltalisen alueen luonteensa. Pohjoiskadun eteläpuoliset korttelit kuuluvat Joensuun ruutukaavakeskustan täydennys- ja tiivisrakentamisen kehään, jossa korkeampi rakentaminen on mahdollista. Kehällä korkein suositeltava kerrosluku on 6. Korkeammalla rakentamisella tavoitetaan keskustan urbaanin ilmeen vahvistamista, vaihtelua kaupunkikuvaan ja paikkojen tunnistettavuutta. Sen lisäksi ydinkeskustan tiivistämisellä ja kerrosluvun nostamisella tuetaan ilmastomuutoksen hillitsemisen tavoitteita, koska palvelujen läheisyyden myötä yksityisautoilun tarve vähenee ja muut liikkumisen muodot tulevat houkuttelevimmiksi, jolloin myös maankäytöstä aiheutuvien päästöjen määrä laskee.

39 LIITE 3, 7/8 6 Ruutukaavakeskustan kerrosluvun nostaminen kuuteen kerrokseen tapahtuu pitkän ajan kuluessa ja toteutunee tontti tai pari kerrallaan, joten tällaisessa yksittäisessä kohteessa muutos ja välittömät vaikutukset kaupunkikuvaan voivat olla merkittäviä, mutta koko keskusta-alueen kannalta muutokset ovat vähittäisiä ja pehmeitä. A14 REETTA GRÖHN-SOININEN JA SEPPO SOININEN Vastustamme kerrosluvun korotusta vaatien huomioimaan kadun toisella puolella olevan perinteikkään pientaloalueen puutarhatontteineen. Korkea rakentaminen muuttaisi olennaisesti kaupunkikuvaa ja olisi hyvin epäsuhdanteinen koko lähitienooseen, joka kauttaaltaan matalampaa rakentamista. Visuaalisesti kestämätön suunnitelma. Vastine: Kaavamuutoksella on taatusti merkittävät vaikutukset kaupunkikuvaan ja erityisesti lähiympäristöön, koska ruutukaavan pohjoisosa on säilynyt matalampana kerrostaloalueena vuosikausia ja todisteena tästä on alueen rakennuskanta. Asemakaavan tavoittelema rakentamisen määrä on keskustan osayleiskaavan (2012) mukainen. Keskustan osayleiskaavan tavoitteena on, että kerrosluku keskustan alueella nousee kuuteen kerrokseen. Sillä vahvistetaan ruutukaava-alueen urbaani ilme ja niin keskusta pysyy houkuttelevana palvelu- ja asuinalueena sekä elinvoimaisena. Osayleiskaavalla tehdyn ratkaisun myötä ruutukaavan kerrostalovaltaisen alueen ja sen pohjoisosan pientalovaltaisen alueen välinen raja muodostuu kaupunkikuvassa näkyvämmäksi. Pientaloalue ei ole poistumassa, mutta sen olemassa ololla ei määritellä muun keskustan täydennysrakentamisen tavoitteita tai toteutusta. Kuusikerroksinen rakentaminen Pohjoiskadun eteläpuolella ei tuota rakentamista koskevien säädösten vastaista varjostavaa vaikutusta. Muutos ei ole pientaloalueen kannalta kohtuuton, etenkin kun ottaa huomioon sen erinomaisen sijainnin aivan keskustan kupeessa. Pohjoiskadun pohjoispuolinen alue säilyy matalamman rakentamisen alueena. Kerrosluku on 1-2. A15 JOENSUUN POLKIJAT RY. Pyöräilykelpoisuuden kannalta sujuvuus ja turvallisuus ovat tärkeitä; mitä vähemmän on puutteellisia ja riskaabeleja risteyksiä autoliikenteen kanssa, sen parempi. Risteyksenä Pohjoiskatu-Koulukatu on ruuhka-aikaan todella ongelmallinen autolla ja vaarallinen kevyelle liikenteelle. Risteyksen sulkeminen on hyvä ajatus. Autoliikenne voinee kulkea yhtä tehokkaasti ja turvallisemmin muita reittejä pitkin. Vastineelle ei ole tarvetta. A16 MAAKUNTALIITTO Maakuntaliitto pitää hyvänä, että kaupunki tiivistää ja täydentää kaupunkirakennetta keskusta-alueella. Suunnitellun rakennushankkeen yhteydessä katkaistaan kuitenkin kääntyminen länteen Koulukadulta, joka on yksi keskustan pääsisääntuloväylistä. Kaavahankkeen yhteydessä on syytä varmistua liikenteen sujuvuudesta kaava-aluetta laajemmin kaupunkialueella ja pohjoisen sisääntuloväylällä tilantees-

40 LIITE 3, 8/8 7 sa, jossa liikennettä ohjataan kulkemaan uusille reiteille. Maakuntaliitto korostakin liikenteellisten vaikutusten arviointia kaavahankkeessa. Vastine: Vuonna 2012 keskustan osayleiskaavan yhteydessä tehtiin Joensuun keskustan liikennesuunnitelma, jossa määritellään liikennejärjestelyjen verkostolliset periaatteet keskustan alueella. Pohjoiskadun liikenneratkaisu on liikennesuunnitelman mukainen. Liikennesuunnitelman laatimisessa arvioitiin vaikutukset keskustan alueen liikenteeseen ja liikenteen toimintaympäristöön, kuten esimerkiksi pääkatuverkon sujuvuuteen ja turvallisuuteen kaikilla liikennemuodoilla ja jalankulun ja pyöräilyn liikenneverkon ja asuinalueiden toimivuuteen. Ratkaisussa onkin yhtenä selvänä negatiivisena vaikutuksena se, että Pohjoiskadun läpikulkuajon poistuttua vaihtoehtoiset autoliikenteen ajoreitit vähenevät. Sen lisäksi, samalla kun ympäristöhaitat vähenevät asuinalueilla, ne lisääntyvät pääkatuverkon kaduilla nykytilanteeseen verrattuna. Tämä ratkaisu on kuitenkin perusteltu siksi, että valtaosa keskustan kaduista on puhtaasti asuntokatuja, joilla läpiajoliikenne aiheuttaa yksinomaan haittaa. Ruutukaava-alueen luoteiskulma Koulukadun länsi- ja Niskakadun pohjoispuolella on ensisijaisesti asuntoalue. Siellä ei ole asiointikohteita. Liikennesuunnitelmassa arvioitut myönteiset vaikutukset ovat joka tapauksessa negatiivisia enemmän. Niitä ovat mm. Koulukadun sujuvuuden paraneminen, sekä kadun ylitysten turvallisuusriskien väheneminen, asuinalueiden autoliikenteen ja sen aiheuttamien häiriöiden vähentyminen, sekä alueiden liikenneturvallisuuden ja viihtyisyyden paraneminen. Ratkaisu mahdollistaa myös asukaspysäköinnin kehittämisen ja lisäpysäköintipaikkojen järjestämisen täydennysrakentamisen tarpeisiin. A17 TUULA NAUMANEN Vanha mänty Koulukadun varressa Pohjoiskatu 15 purettavalla tontilla on ollut maisemapuu naapurustolle 1950-luvulta lähtien ja varmastikin se olisi sitä myös tontin uusille asukkaille. Se lisäisi myös Koulukadun tulevien liikennejärjestelyjen puistomaisuutta. Vastine: Uudisrakentamisen takia kyseistä mäntyä ei todennäköisesti voida säästää, koska puun juuriston läheltä joudutaan kaivamaan sekä tontin rakentamisen että Koulukadun peruskorjauksen yhteydessä. Kaavamuutoksen yhteydessä on mahdollista määrätä uusien puiden istuttamista entisten tilalle.

41 -2(16881.(6.867$126$</(,6.$ $$9$±5$.(1186-$.8/77885,,+,6725,$//,1(16(/9,7<6 6 6(8'8//,6(67,$592..$$7.2+7((7 ϮϮϯ.2+7((17811,67(1,0, 7811,67(.89$ Pohjoiskatu ((1.89$86.ROPHQDVXQQRQKDUMDNDWWRLQHQUDSDWWXSXXUDNHQWHLQHQDVXLQWDOR.RKGHVLMDLWVHH3RKMRLVNDGXQMD.RXOXNDGXQNXOPDXNVHVVDSLWNlQVLYXQROOHVVD3RKMRLVNDGXQVXXQWDLQHQMDUDNHQQXNVHQSllG\QRVRLWWDHVVD.RXOXNDGXOOH.,,17(,67g $.( ((1,'.2+7((1262,7( 3RKMRLVNDWX 9$/0,6780,69826, 20,67$-$ $V2\ \3RKMRLVNRWD 68811,77(/,-$ 9HOL9DORULQWD 5$.(17$-$ 5$.(11877$ $-$ $DOWLR (VNHOLQHQ LIITE 4, 1/6

42 -2(16881.(6.867$126$</(,6.$$9$±5$.(1186-$.8/77885,+,6725,$//,1(16(/9,7<6 6(8'8//,6(67,$592..$$7.2+7((7 ϮϮϰ.2+7((17811,67(1,0, Pohjoiskatu ((19$1+$ ;OXRNLWHOWXPLVVlMDPLOORLQ-RHQVXXQVHXGXQ\OHLVNDDYD $592/82.,786 YDOWDNXQQDOOLQHQDUYR PDDNXQQDOOLQHQDUYR ;VHXGXOOLQHQDUYR SDLNDOOLQHQDUYR HLOXRNLWHOWX 886,$592/82.,786 YDOWDNXQQDOOLQHQDUYR PDDNXQQDOOLQHQDUYR ;VHXGXOOLQHQDUYR SDLNDOOLQHQDUYR.2+7((1$5921 3(5867((7 5DNHQQXVHGXVWDDOXYXQSLHQWDORNDQWDDMRLWDRQUXXWXNDDYDOODHQllYlKlQ+DUYLQDLVXXWWDHGXVWDD P\ VVHHWWlUDNHQQXVRQUXXWXNDDYDQDLQRDULYLWDORW\\SSLQHQNRKGHOXYXOWD5XXWXNDDYDDOXHHQ OXYXQSLHQWDORNVLNRKGHRQDUNNLWHKWRQLVHVWLSRLNNHXNVHOOLVHQODDGXNDV.DXSXQNLNXYDOOLVHVWLUDNHQQXVVRSHXWXXK\YLQ3RKMRLVNDGXQMD5DXKDQNDGXQDOXHHQSLHQWDORNDQWDDQ 1<.<,1(1 682-(/87,/$11( 6(/9,7<.6(1/$$7,-$1 (6,7<6682-(/87$53((67$ 7,,9,67(/0b.2+7((1 20,67$-$1 1b.(0<.6(67b682-(/81 ('(//<7<.6,,1 DONXSHUlLQHQNDQQDQRWWRHUL WLHGRVWRQD VXRMHOWXVXRMHOXSllW V ;HLVXRMHOWX ;VXRMHOWDYD HLVXRMHOWDYD 6XRMHOXHVLW\NVHQWDUNHQWDPLQHQ 0DKGROOLVHWPXXWKXRPLRW 5DNHQQXNVHQ\KWH\WHHQNXXOXXP\ VDXWRWDOOLUDNHQQXVMRNDHGXVWDDVDPDDDUNNLWHKWRQLVWDW\\OLl SllUDNHQQXNVHQNDQVVD5LYLWDORUDNHQQXVRQDLQRD9DORULQQDQVXXQQLWWHOHPDSLHQWDORUXXWXNDDYDOOD.HUURVWDORMHQRVDOWD9DORULQQDQPHUNLW\VUXXWXNDDYDQOXYXQVXXQQLWWHOXVVDRQPllUlOOLVHVWLVXXUHKNR.LUMDOOLVHVVDYDVWDXNVHVVDUDNHQQXNVHQ\NVLRPLVWDMDWDKRHKGRWWDDQHXYRWWHOXMDNRKWHHQVXRMHOXVWDWRGHWHQNXLWHQNLQHWWl µwl\ghoolqhqvxrmhoxslkdsllulqrvdowdolhqhhpdkgrwrqdmdwxvµ 1HXYRWWHOXLVVDNlYLLOPLHWWlUDNHQQXNVHQRPLVWDDNDNVLNXROLQSHVllMRLVVDRQ\KWHHQVlQRLQSHULOOLVWl3HULOOLVLOOlHLROH NLLQQRVWXVWDNXQQRVWDDUDNHQQXVWDMDWRLVWDLVHNVLYDLKWRHKWRQDRQROOXWUDNHQQXNVHQSXUNDPLQHQMDWRQWLQP\\PLQHQ UDNHQQXVOLLNNHHOOH7DORRQNXLWHQNLQDVXPLVNHOSRLQHQ RPLVWDMLHQHGXVWDMDLOPRLWWLVlKN SRVWLWVHHWWlRPLVWDMDWDKRWYDVWXVWDYDWUDNHQQXNVHQVXRMHOXD LIITE 4, 2/6

43 -2(16881.(6.867$126$</(,6.$ $$9$±5$.(1186-$.8/77885,,+,6725,$//,1(16(/9,7<6 6 6(8'8//,6(67,$592..$$7.2+7((7 ϮϮϱ.2+7((17811,67(1,0,.$577$ Pohjoiskatu 15 9$/2.89$7 LIITE 4, 3/6

44 -2(16881.(6.867$126$</(,6.$ $$9$±5$.(1186-$.8/77885,,+,6725,$//,1(16(/9,7<6 6 6(8'8//,6(67,$592..$$7.2+7((7 ϮϮϲ.2+7((17811,67(1,0, 7811,67(.89$ Pohjoiskatu 15 autotallirakennus.2+7((1.89$86 <NVLNHUURNVLQHQSLHQLNLYLUDNHQWHLQHQUDSDWWXDXWRWDOOLUDNHQQXV.,,17(,67g $.( ((1,'.2+7((1262,7( 3RKMRLVNDWX 9$/0,6780,69826, OXNX 20,67$-$ $V2\3RKMRLVNRWD 68811,77(/,-$ 5$.(17$-$ 5$.(11877$ $-$ LIITE 4, 4/6

45 -2(16881.(6.867$126$</(,6.$$9$±5$.(1186-$.8/77885,+,6725,$//,1(16(/9,7<6 6(8'8//,6(67,$592..$$7.2+7((7 ϮϮϳ.2+7((17811,67(1,0, Pohjoiskatu 15 autotallirakennus.2+7((19$1+$ OXRNLWHOWXPLVVlMDPLOORLQ $592/82.,786 YDOWDNXQQDOOLQHQDUYR PDDNXQQDOOLQHQDUYR VHXGXOOLQHQDUYR SDLNDOOLQHQDUYR ;HLOXRNLWHOWX 886,$592/82.,786 YDOWDNXQQDOOLQHQDUYR PDDNXQQDOOLQHQDUYR ;VHXGXOOLQHQDUYR SDLNDOOLQHQDUYR.2+7((1$5921 3(5867((7 OXYXOODUXXWXNDDYDDOXHHOOHYDOPLVWXLSDOMRQDXWRWDOOLUDNHQQXNVLDPXWWDQ\N\LVLQWXRQDMDQDXWRWDOOHMD RQMlOMHOOlUXXWXNDDYDOODK\YLQYlKlQ 3RKMRLVNDWXDXWRWDOOLUDNHQQXVRQDUNNLWHKWRQLVHVWLVDPDQKHQNLQHQNRKGHWRQWLOODROHYDQDVXLQUDNHQQXNVHQ NDQVVDMRWHQQlPlNDNVLUDNHQQXVWDPXRGRVWDYDWWRQWLOOHOXYXQSLKDSLLULPLOM Q 1<.<,1(1 682-(/87,/$11( 6(/9,7<.6(1/$$7,-$1 (6,7<6682-(/87$53((67$ 7,,9,67(/0b.2+7((1 20,67$-$1 1b.(0<.6(67b682-(/81 ('(//<7<.6,,1 DONXSHUlLQHQNDQQDQRWWRHUL WLHGRVWRQD VXRMHOWXVXRMHOXSllW V ;HLVXRMHOWX ;VXRMHOWDYD HLVXRMHOWDYD 6XRMHOXHVLW\NVHQWDUNHQWDPLQHQ $XWRLOXQ\OHLVW\PLVWlOXYXOODMDVLLKHQOLLWW\YllUDNHQQHWWXD\PSlULVW lhlrohwrlvwdlvhnvlrwhwwx KXRPLRRQMRHQVXXODLVHVVDUDNHQQXVVXRMHOXVVD 0DKGROOLVHWPXXWKXRPLRW $XWRWDOOLUDNHQQXVRQWRGHQQlN LVHVWL\KGHVVlSllUDNHQQXNVHQNDQVVDDUNNLWHKWL9HOL9DORULQQDQ VXXQQLWWHOHPDVLOOlDUNNLWHKWRQLVHVWLUDNHQQXNVHWRYDWW\\OLOOLVHVWLVDPDQKHQNLVLl.WVYDVWDXNVHWSllUDNHQQXNVHQNRKGDOWD LIITE 4, 5/6

46 -2(16881.(6.867$126$</(,6.$ $$9$±5$.(1186-$.8/77885,,+,6725,$//,1(16(/9,7<6 6 6(8'8//,6(67,$592..$$7.2+7((7 ϮϮϴ.2+7((17811,67(1,0,.$577$ Pohjoiskatu 15 autotallirakennus 9$/2.89$7 LIITE 4, 6/6