Migreeni. vaatii elämältä tasapainoa. Aikuisenkin. Mitä hyötyä. Magneettikuva. kasvot voivat kukkia. terveystarkastuksesta on? on anatomisesti tarkka

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Migreeni. vaatii elämältä tasapainoa. Aikuisenkin. Mitä hyötyä. Magneettikuva. kasvot voivat kukkia. terveystarkastuksesta on? on anatomisesti tarkka"

Transkriptio

1 Aikuisenkin kasvot voivat kukkia Mitä hyötyä terveystarkastuksesta on? Magneettikuva on anatomisesti tarkka Hakeudutko gynekologille vain kalenterin mukaan virhe! Migreeni vaatii elämältä tasapainoa

2 Pääkirjoitus Terveydenhuollon uudistus etenee Odottavan aika on pitkä ja kallis etenkin terveydenhuollossa, jossa hoitoon tulisi päästä sujuvasti ja ajoissa. Oikea-aikaisuuden lisäksi hoidon tulee olla vaikuttavaa ja laadukasta. Vaikuttavuus tarkoittaa sitä, että tehdyllä panostuksella on se sitten leikkaus, toimenpide, käynti, ohje tai lääke saadaan aikaan terveyttä ja toimintakykyä parantava tulos. Panostuksella on myös hintansa, joten tuloksen pitää olla järkevässä suhteessa tehtyyn panostukseen. Yksi valtakunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen tavoitteista on taittaa julkisten ja verorahoitteisten kustannusten nousu siitä huolimatta, että väki vanhenee ja hoidontarve lisääntyy. Soteuudistuksella tavoitellaan kolmen miljardin säästöjä. Lisäksi uudistuksella pyritään parantamaan hoidon saatavuutta. Kysymys kuuluukin, onko se mahdollista, kun samaan aikaan pitää leikata kustannuksia? Tavoitteisiin pyritään muuttamalla terveydenhuollon järjestämistä. Vaikka lopullisia päätöksiä ei ole tehty, on periaatteista ainakin toistaiseksi sopu. Perusterveydenhuolto ottaa luultavasti muiden Pohjoismaiden tapaan käyttöön mallin, jossa potilaan tulee kirjautua jollekin terveysasemalle ja palvelut voi tuottaa samoin periaattein yksityinen tai julkinen toimija. Palveluntuottaja saisi tässä mallissa potilaiden mukaan korvauksen, joka perustuu kokonaisvastuuseen eikä yksittäisiin käynteihin. Julkisen talouden heikon tilanteen vuoksi tarvitaan myös muita julkisia rahoituskanavia ja palveluntuottamistapoja. Tällä hetkellä suomalaisten henkilökohtainen rahallinen panostus terveydenhuoltoon on suurempi kuin muissa Pohjoismaissa. Terveydenhuollon kuluista 75 prosenttia on verorahoitettuja, kun länsinaapureissa luku on 10 prosenttiyksikköä korkeampi. Yksityinen terveydenhuolto ja työterveys hoitavat kolmasosan kaikista Suomen potilaskäynneistä, joko työnantajien ja työntekijöiden rahoittamana tai yksityishenkilöiden itse maksamana. Yksityislääkärikäyntejä tuetaan sairausvakuutuksesta noin viidenneksellä. Nämä rahoituskanavat ja palveluntuottamistavat tarvitaan jatkossakin, tai soteuudistuksen säästötavoitteet kääntyvät päälaelleen. Terveystalo on valmis soteen. Olemme jo pitkään panostaneet hoidon vaikuttavuuden mittaamiseen ja lääketieteelliseen laatuun. Asiakastyytyväisyys ja palvelukokemus ohjaavat kehitystyötämme. Työterveys on opettanut meille kokonaisvaltaisen ja integroidun terveydenhuollon merkityksen. Olemme osaltamme tukemassa yhteiskunnallista kehitystä terveydenhuollon palveluiden saatavuuden parantamiseksi ja kustannusten kasvun hillitsemiseksi. Juha Tuominen Johtava ylilääkäri, dosentti Terveystalo Kuva: aki rask Terveystalon sidosryhmälehti Terveys 24/7 ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. 7. vuosikerta Julkaisija Terveystalo, Jaakonkatu 3B, Helsinki, Päätoimittaja Susanna Kinnari Toimituspäällikkö Suvi Syrjäläinen Toimitus Pohjoisranta Burson-Marsteller Oy Ulkoasu Pohjoisranta Burson-Marsteller Oy Kansi Aki Rask Paino Forssa Print ISSN Painosmäärä Osoitelähde Terveystalon HR-järjestelmä, ammatin harjoittajarekisteri ja asiakasrekisteri Osoitteenmuutokset ja muut yhteydenotot 2

3 Uudistunut Oma Terveys nyt myös mobiilina! 4 Lyhyesti Tässä lehdessä Kukkiiko kasvoilla? Lähes jokainen suomalainen kärsii ihosairauksista jossain vaiheessa elämäänsä. Terveystalon Oma Terveys -palvelu uudistuu alkuvuodesta. Palvelusta lanseerataan helmikuussa helppokäyttöinen mobiilisovellus, jossa terveystiedot kulkevat aina mukana. Nyt samassa sovelluksessa löytyvät ajanvaraus, reseptit, laboratoriotulokset, rokotukset, terveystietoa ja paljon muuta. Lataamalla sovelluksen varmistat myös, että saat kaikki edut ja tarjoukset kätevästi käyttöösi. Mitä uutta Oma Terveydessä? 10 Tarkasta terveytesi Terveystarkastukset auttavat havaitsemaan piileviä terveysriskejä. 11 Terveyden tekijä Luottogynekologi on tukena jokaisessa elämänvaiheessa Ajanvaraus Kätevä mobiilisovellus Tietoa terveydestä ja hyvinvoinnista yhä enemmän räätälöitynä kiinnostuksen kohteidesi mukaan Muistutukset omaan hoitoon tai terveyteen liittyvistä tavoitteista Ota Oma Terveys käyttöösi lataamalla mobiilisovellus tai kirjaudu osoitteessa omaterveys Lue lisää Oma Terveyden uudistuksista ja sähköisistä palveluista sivulta 18. Mobiilisovellus tulee helmikuun aikana ladattavaksi sovelluskauppoihin (Windows Phone Store, App Store tai Google Play Store). 12 Elämäniloa eläkkeellä Iän tuomia vaivoja ehkäisevät esimerkiksi oikea ravitsemus, liikunta, aivojumppa ja sosiaaliset suhteet. 15 Totta ja tarua magneettikuvauksista Magneettikuvassa näkyvät myös kudokset, toisin kuin röntgenkuvassa. 16 Migreeni on alidiagnosoitu sairaus Sähköiset palvelut helpottavat pitkäaikaissairauden ja hoitotasapainon seurantaa. 19 Kolumni Kolumnistina Heli Laaksonen Painotuote PEFC/

4 Lyhyesti Koonnut Pepita Wakkola Kuvat Shutterstock ja Aki Rask MIELEN PÄÄLLÄ Katso vinkit rasitusvammojen välttämiseen YouTubesta: video löytyy hakusanalla urheilijan rasitusvammat. Lenkkeilijä, vältä loukkaantumiset Kuin apteekin hyllyltä Kun odotettu asia toteutuu nopeasti tai ihminen tietää vastauksen kysymykseen välittömästi, sanotaan vastauksen tulevan kuin apteekin hyllyltä. Apteekin hyllyltä löytyy vastauksia myös moneen sairauteen ja vaivaan. Itsehoitolääkkeitä myytiin Suomessa vuonna 2014 noin 340 miljoonalla eurolla ja reseptilääkkeitä lähes kymmenen kertaa suuremmalla summalla. Kuinka paljon mahdetaankaan käyttää lääkkeettömiä itsehoitotuotteita, kuten luontaistuotteita? Lääkkeet ovat usein tarpeellisia, mutta todennäköisesti suuri osa vaivoista hoituisi elämäntapoja kohentamalla. Ensinnäkin ihmisten pitäisi liikkua riittävästi: lihaskuntoharjoittelun lisäksi kestävyysliikuntaa vähintään 30 minuuttia päivässä vähintään viitenä päivänä viikossa tai raskasta liikuntaa 20 minuuttia päivässä kolmena päivänä viikossa. Liikunnan lisäksi ruokavalio monipuoliseksi, tupakka pois ja alkoholin määrä alas näillä eväillä hoidettaisiin valtaosa väestön vaivoista ja ehkäistäisiin monen sairauden synty. Mikä siinä sitten on niin vaikeaa? Keinoissa ei ole mitään uutta, mutta luontainen selviytymisvaistomme ohjaa meitä näkemään mahdollisimman vähän vaivaa. Raskaan työn ja muiden elämäntilanteen tuomien velvoitteiden jälkeen ihminen ei enää jaksa taistella luontaista laiskuuttaan vastaan. Tämän ristiriidan ratkaisu ei taida tulla kuin apteekin hyllyltä, vaan muutos edellyttää yksilötasolla luonteen lujuutta. Jaakko Halonen LL, yleislääketieteen erikoislääkäri Moni lenkkeilee ympäri vuoden niin talviliukkailla kuin kesähelteillä. Urheilla kannattaakin säällä kuin säällä, mutta varusteet ja tekniikka on hyvä hoitaa kuntoon, jotta välttyy lenkkeilijän tyypillisiltä vammoilta. Talvella tavallisin tapaturma on liukastumisen aiheuttama nilkan nyrjähdys ja kesällä eriasteiset rasitusvammat. Näin vältät liukastumisen: Käytä nastapohjaisia juoksukenkiä. Treenaa koordinaatiota kotona tasapainolaudalla. Pidä huolta lihaskunnosta, sillä sekin parantaa tasapainoa. Näin vältät rasitusvammat: Jos esimerkiksi säären etuosassa tuntuu juostessa kipua, lyhennä lenkkejä tai vaihda välillä pyöräilyyn. Juokse asfaltin sijaan pehmeämmällä alustalla. Satsaa kenkiin, joissa on hyvä iskunvaimennus, ja vaihda ne uusiin tuhannen juoksukilometrin jälkeen. Jos kipu pitkittyy tai on voimakasta, varaa aika ortopedin vastaanotolle. 4

5 Matkailija, ovathan rokotuksesi kunnossa? Tarkista hyvissä ajoin ennen lomamatkaa, että rokotukset ovat ajan tasalla. Erityisesti kaukomaille matkustavien on hyvä keskustella lääkärin kanssa rokotesuojastaan eksoottisten tautien varalta. Pysyvä elämänmuutos pienin askelin Lisätietoa ja rokotteiden hinnat löytyvät osoitteesta Rokotusajan voit varata verkossa tai numerosta Terveystalo hoitaa myös hampaasi Terveystalo tarjoaa asiakkailleen nyt myös hammaslääkäripalveluja. Vuoden 2016 alussa niitä on saatavilla Turun ja Loimaan alueella, Kotkassa, Porissa, Jyväskylässä ja Jämsässä. Tavoitteena on rakentaa hammaslääkäripalveluista tulevaisuudessa merkittävä osa koko Terveystalon valtakunnallista tarjontaa. Tarkista hammaslääkäripalvelujen saatavuus alueellasi osoitteesta Ota punkkirokote ajoissa Punkkirokote on tehokkain suoja puutiaisaivotulehdusta vastaan. Rokote annetaan kolmessa osassa, ja suojan kehittyminen kestää ensimmäisen rokotteen jälkeen noin kuukauden. Ajan punkkirokotukseen voit varata osoitteesta tai numerosta Aloititko vuodenvaihteessa uuden elämän? Onko puhti tavoitteen toteuttamiseen jo laantunut? Näin voi käydä, jos on yrittänyt haukata liian ison palan kerralla. Kokosimme laillistetun ravitsemusterapeutti Anette Palssan kanssa vinkit kestävään elämänmuutokseen. Aloita pienistä tavoitteista. Älä aloita kerralla kuntosaliharrastusta ja ruokaremonttia ja yritä siinä sivussa olla vielä parempi puoliso. Arjessa ei pysty tekemään monia muutoksia kerralla. Pilko tavoite osiin. Esimerkiksi kasvisten lisääminen ruokavaliossa tarkoittaa käytännössä montaa asiaa: ne pitää muistaa ostaa, valmistaa mieleisellä tavalla, saada lapsetkin syömään niitä ja päättää etukäteen, mitä syö silloin kun työkaverit lähtevät pizzalle. Valmistaudu repsahduksiin etukäteen. Niitä tulee väistämättä, mutta tavoite pysyy ja tekeminen jatkuu. Varo täyskieltoja. Terveellisiin elämäntapoihin mahtuu silloin tällöin lasi viiniä tai pari palaa suklaata. Tunnista syömisen syyt. Jos suklaan syöminen on tunneperäistä, sitä ei paastolla hoideta. Tunteiden käsittelyyn pitää ensin löytää muita keinoja. Etsi tukea. Hanki lenkkikaveri, liity painonhallintaryhmään tai tee elämäntaparemontti yhdessä puolison kanssa. Myös ammattilaisten apuun kannattaa turvautua tarvittaessa. Tarkasta ihomuutokset luomipäivillä Luomet ja muut ihomuutokset on hyvä tarkastaa ihotautilääkärin vastaanotolla, sillä ne voivat kertoa ihosyövästä tai sen esiasteesta. Terveystalo järjestää säännöllisesti luomipäiviä, joiden aikana pääsee luomitarkastukseen erikoishintaan. Luomipäivien ajankohdat ja paikkakunnat ilmoitetaan osoitteessa Muina aikoina luomensa voi tarkastuttaa varaamalla ajan ihotautilääkärin tai terveydenhoitajan vastaanotolle. 5

6 Teksti Essi Kähkönen Kuvat Aki Rask Kun kasvoilla kukkii Ihosairauksista kärsii jossain vaiheessa elämäänsä lähes jokainen suomalainen. Akne tai kasvoilla kukkiva ruusufinni eivät ole aikuisellekaan vieraita. 6

7 T eini-ikäisten ja nuorten aikuisten yleisin ihosairaus on finnitauti eli akne. Akne johtuu talirauhastiehyiden tukkeutumisesta ja sitä seuraavasta tulehduksesta. Vaiva alkaa yleensä murrosiässä ja rauhoittuu usein aikuisikään mennessä. Akne voi kuitenkin jatkua vuosikymmeniä ja puhkeaa toisilla vasta aikuisena, kertoo iho- ja sukupuolitautien erikoislääkäri Seppo Saari Turun Terveystalosta. Kehossa tapahtuvien hormonaalisten muutosten takia talirauhaset alkavat murrosiässä erittää aiempaa enemmän talia, jolloin ihohuokoset tukkeutuvat ja niissä olevat bakteerit lisääntyvät. Iholle syntyy mustapäitä, tulehtuneita ja punoittavia näppyjä, märkäpäitä ja syvempiä paukamia, jopa paiseita. Näistä iholle saattaa jäädä ikäviä arpia. Aknen hoito määräytyy paljolti taudin vaikeusasteen perusteella. Lievässä aknessa saattaa hoidoksi riittää apteekista ilman reseptiä saatavat itsehoitovalmisteet. Mikäli paikallislääkityksillä ei saavuteta riittävää tehoa, joudutaan turvautumaan sisäiseen lääkitykseen. Antibiootteja käytetään edelleen paljon ja lähes aina paikallishoitoon yhdistettynä. Osa naisista hyötyy yhdistelmäehkäisypillereistä, Saari sanoo. Kolmas ja tehokkain sisäinen lääke, isotretinoiini, on mullistanut vaikean aknen hoidon viime vuosikymmenten aikana. Suurella osalla yksi, yleensä 6 12 kuukautta kestävä lääkekuuri rauhoittaa taudin pitkäksi aikaa, jopa pysyvästi. Tiesitkö? Turun Terveystalo Pulssissa on käytössä Suomen ainoa yksityinen värilaserlaite, jolla voidaan poistaa couperosaan ja ruusufinniin usein liittyviä laajentuneita pintaverisuonia. Värilaser myös vaalentaa monella potilaalla ihon punoitusta. Myös sosiaalinen haitta Vaikea akne voi olla kiusallinen ja sosiaalista elämää haittaava vaiva. Siksi Saari kehottaa hankalaa aknea potevan nuoren vanhempia lähtemään lapsensa kanssa ajoissa ihotautilääkärille. Akne voi jättää pysyviä arpia iholle, ja hoidossa onkin tärkeää ehkäistä niiden muodostuminen. Akne ei ole aina vain nuorison vitsaus, sillä moni aikuinenkin potee sitä. Saari kertoo tapaavansa vastaanotollaan varsin paljon vuotiaita naisia, joilla on kasvojen alaosiin ja leukaperiin paikantuva 7

8 aikuisen naisen akne. Paikallishoidot tehoavat yleensä tähän aknetyyppiin huonosti ja hoidossa joudutaan usein turvautumaan sisäiseen lääkitykseen. Ruusufinni lehauttaa ihon punaiseksi Rosacea eli ruusufinni on toinen yleinen, kasvoille paikantuva ihosairaus. Tauti alkaa yleensä 40 ikävuoden jälkeen. Naisilla tauti on yleisempi kuin miehillä, eikä sen perimmäistä syytä tunneta. Ruusufinni alkaa usein ihon lehahteluna. Lämpötilojen vaihtelut, mausteiset ruoat ja alkoholi saavat kasvot lehahtamaan herkästi punaiseksi. Aurinko pahentaa suurimman osan ihottumaa, ja sitä pidetään tärkeänä tekijänä taudin synnyssä. Punoitus kasvoilla saattaa jäädä pysyväksi ja osalle kehittyy kasvoihin näkyviä verisuonilaajentumia. Ruusufinni-iholle kehittyy monesti näppylöitä tai märkäpäitä, joskus isoja paukamia. Osa saa myös silmäoireita. Taudinkuvaan saattaa liittyä kuivasilmäisyyttä tai sidekalvon tulehduksia ja osalla näärännäppyjä, Saari kertoo. Hän kehottaa välttämään ruusufinniä pahentavia tekijöitä, erityisesti aurinkoa. Valoisana vuodenaikana kasvot on syytä suojata korkeakertoimisella ei kuitenkaan liian paksulla auringonsuojavoiteella. Lievää ruusufinniä voi hoitaa ilman reseptiä saatavalla voiteella. Jos kotikonstit eivät tunnu tehoavan, on hyvä lähteä ihotautilääkärin vastaanotolle. Ruusufinniin on tullut hiljattain aivan uudenlainen lääkevalmiste. Tutkimukset osoittavat sen tehoavan erityisen hyvin näppyläiseen ja märkäpäiseen tautiin. Mikäli tauti ei taltu paikallishoidoilla, voidaan ruusufinniä hoitaa myös sisäisellä lääkityksellä. Onneksi suurimmalla osalla tämä krooninen ihosairaus saadaan rauhoittumaan. Kaikki kuorinnat on syytä tehdä syksyllä tai talvella, sillä kemiallisesti kuorittu iho on erittäin arka UV-säteilylle. Ihovaurioista eroon Akne, arvet, ruusufinni sekä iän tuomat jäljet kasvoilla ovat tavallisia syitä hakeutua esteettisiin ihonhoitotoimenpiteisiin. Hoito Milloin sopii? Akne- ja muut arvet miedot hoidot Vähäisiin tai pinnallisiin aknearpiin tehoavat hyvin hedelmä-, salisyyli- ja glykolihappokuorinnat, jotka uusivat ihon pintakerrosta. Happokuorinta tasoittaa ihon pieniä pintamuutoksia ja sen väriä. keskivahvat hoidot Kemiallinen kuorinta eli niin sanottu TCA-hoito on happohoito, jonka teho yltää ihon pintakerrosta syvemmälle. Se tehoaa vaikeampiin akne- ja muihin arpiin. Ihotautien erikoislääkäri Tuula Kinnunen Oulun ja Kuusamon Terveystalosta tietää, että luomet, vanhat akne- tai onnettomuusarvet tai ikääntymisen jäljet kasvoilla voivat olla kosmeettinen ja sosiaalinen haitta. Juuri näiden seikkojen vuoksi yleensä hakeudutaan esteettiseen ihonhoitoon. Akne ja arvet vaikuttavat ulkonäköön usein ikävästi. Kukapa ei haluaisi, että iho olisi tasainen, terve ja hyvännäköinen, Kinnunen toteaa. Kinnusen mukaan esteettisiin toimenpiteisiin lähtijä on yleensä harkinnut ratkaisuaan pitkään ja huolella. Usein syynä hoitoon hakeutumiseen on se, että haluaisi oman ihonsa voivan paremmin. Se on oikein hyvä syy tulla ihotautilääkärin vastaanotolle, Kinnunen sanoo. HOITOkerrat hoidon jälkeen 5 10 kerran sarjahoitona useimmiten 1 2 viikon välein. Iho hilseilee usein hieman, ja jälkihoidoksi riittää tavallinen kosteusvoide. Sairauslomaa ei tarvita. Tulosta voi pitää yllä kerran tai pari vuodessa tehtävällä happokuorinnalla. Luomet 1 2 kertaa kuukauden välein. Iho irtoilee ja hilseilee noin viikon verran, minkä takia muutama lomapäivä töistä on suositeltavaa. Jälkihoidoksi riittää tavallinen kosteusvoide. Pigmenttiluomet poistetaan kirurgisesti, luomesta otetaan koepala ja laboratoriossa varmistetaan solukuvan avulla, onko luomi hyvän- vai pahanlaatuinen. Kasvoissa voi olla myös erilaisia ihonvärisiä, koholla olevia luomia, kuten rasvaluomia. Niiden poistoon sopii radiofrekvenssimenetelmä, jossa luomi raapaistaan pois pienellä silmukalla. Niihin tehoaa myös laser, jolla voidaan poistaa lisäksi erilaisia rasvakertymiä vaikkapa silmien alla. Kolmas vaihtoehto on nestetypellä tehtävä jäädytyshoito. 8

9 erilaiset laser-hoidot mikroneulaus PRP-hoito Fraktioitu laserhoito kuorii ihoa pieninä pisteinä. Laser sopii selkeisiin kuoppa-arpiin, joita on vaikea hoitaa kuorinnoilla. Hoidossa ihoon aiheutetaan tuhansien mikroskooppisen pienten neulanreikien avulla tahallinen vaurio noin 1,5 2 millimetriä pitkillä neuloilla. Ihon korjautuessa sen oma kollageenisynteesi aktivoituu, jolloin hoito tehoaa syviinkin arpiin. Potilaasta otetaan verinäyte ja laboratoriossa verestä erotetaan veriplasma ja sen kasvutekijät. Ne viedään uudestaan ihoon mikroneulauksen avulla. Ihossa veriplasma ja sen kasvutekijät uudistavat ihoa. Hoito tehoaa syviin arpiin. 3 5 hoitokertaa kuukauden välein. 3 5 hoitokerran sarjahoitona kuukauden välein. Suositellaan 2 3 kertaa kuukauden välein, mutta jo yhdellä hoitokerralla saadaan tuloksia. Ne tulevat näkyviin hitaasti kuukausien aikana. Hilseily loppuu noin viikossa, mutta varsinainen tulos on nähtävissä vasta muutaman kuukauden kuluttua ihon uusiutuessa. 1 2 päivän ajan voi esiintyä ihon punoitusta sekä lievää turvotusta ja hilseilyä. Välittömästi hoidon jälkeen veriplasma ja punasolut muodostavat iholle ikään kuin punaisen naamion. Punoitusta, lievää turvotusta ja hilseilyä voi esiintyä muutamien päivien ajan. Ihon ikämuutokset Juonne- ja kiinteytyshoidot on syytä tehdä aina ihotautilääkärin valvonnassa. Useimmiten hoidot tehdään ihoon ruiskutettavilla täyteaineilla, joilla täytetään juonteita tai korjataan lievästi kasvojen piirteitä. Niiden teho kestää vuodesta puoleentoista vuoteen. Ihon kiinteyttämiseen sopivat myös kemialliset kuorinnat, laserhoidot, mikroneulaus ja PRP-hoito. Esteettisten laser- ja pistoshoitojen kertahinnat vaihtelevat noin 300 eurosta 700 euroon. Esteettisten kuorintojen hinnat vaihtelevat noin 140 euron 650 euron välillä. Täysin kosmeettisista syistä tehdyt hoidot ovat arvonlisäverollisia palveluita. Esteettisistä ihonhoidoista ei saa Kela-korvausta. 9

10 > myytin murtajat Teksti Pauliina Harno Kuva Aki Rask Turha terveystarkastus? Usein ajatellaan, että terveystarkastuksissa ramppaavat ihmiset, joilla ei olisi niille edes tarvetta. Säännöllisestä terveydentilan seurannasta on kuitenkin hyötyä myös perusterveelle ihmiselle, sillä se auttaa huomaamaan terveysriskit ajoissa. Oletko käynyt meillä terveystarkastuksessa? Näet laboratoriotulokset ja terveystarkastuksen tiedot verkossa Oma Terveys -palvelussa. Terveystarkastukselle on aihetta, mikäli mieltä kaihertaa jokin terveyteen liittyvä huoli. Monella tarkastukseen tulevalla on lieviä oireita, kuten tuki- ja liikuntaelinvaivoja tai päänsärkyä. Myös esimerkiksi perinnölliset riskitekijät tai omien elämäntapojen terveellisyys voivat mietityttää. Perusterveenkin kannattaa pysähtyä pohtimaan terveydentilaansa asiantuntijan kanssa 3 5 vuoden välein. Terveystarkastukset tarjoavat säännöllisen tuen, seurannan ja yhteyden terveyden ammattilaiseen. Ne voivat olla korvaamaton tuki sairauksien ennaltaehkäisemisessä ja terveyteen liittyvien tavoitteiden saavuttamisessa. Näin valmistaudut Monissa terveystarkastuksissa kartoitetaan asiakkaan taustoja ja terveyshuolia jo etukäteen täytettävällä kyselyllä, johon kannattaa vastata huolellisesti. Silloin yhteinen hetki voidaan käyttää paremmin hyödyksi, eikä perusasioiden käsittelyyn kulu turhaan 10 aikaa. Tärkeää olisi myös miettiä etukäteen, mitä tarkastukselta toivoo. Onko mielessä kysymyksiä, huolia tai tavoitteita? Hyvä tapa on tehdä itselleen lista asioista, joista haluaa keskustella asiantuntijan kanssa. Mitä siellä tapahtuu? Aluksi lähdetään liikkeelle siitä, miksi henkilö on tullut tarkastukseen juuri nyt: löytyykö taustalta esimerkiksi selkävaivoja tai painonnousua? Tyypillisesti asiakkaalta mitataan muun muassa verenpaine ja vyötärönympärys, mutta pääpaino on haastattelussa ja henkilön omien tavoitteiden mukaisen terveyssuunnitelman tekemisessä. Terveystarkastus ei ole raastupa Jos ihmiselle on kasaantunut monia terveysriskejä, kuten passiivinen elämäntapa, ylipainoa sekä mahdollisesti tupakointia tai liiallista alkoholinkäyttöä, myös terveystarkastukset saattavat jäädä väliin. Taustalla voi olla pelko siitä, että vastassa on läksytys ja pitkä lista asioita, jotka pitäisi muuttaa. Saarnaaminen ei kuitenkaan kuulu asiaan. Ideana on sen sijaan suunnitella yhdessä, mitä voitaisiin tehdä, jotta asiakas voisi entistä paremmin. 4. Erilaiset tarkastukset eri elämäntilanteisiin Terveystalossa tehdään erilaisia terveystarkastuksia, jotka ottavat huomioon asiakkaan tilanteen ja tavoitteet. Seniorin Terveyden vuositarkastuksessa kiinnitetään huomiota erityisesti iän myötä yleistyvien sairauksien seurantaan. Urheilijan terveystarkastuksessa keskitytään tutkittavan henkilön harrastamaan urheilulajiin sekä esimerkiksi rasitusvammoihin ja niiden ennaltaehkäisyyn. Naisen ja miehen terveystarkastuksissa huomio on erityisesti kullekin sukupuolelle tyypillisissä terveysongelmissa. Työterveystarkastuksessa kartoitetaan työn vaatimuksia ja riskitekijöitä. Juttua varten on haastateltu Terveystalon kehittämisylilääkäri ja työterveyslääkäri, erikoistuva lääkäri Päivi Metsäniemeä.

11 Teksti Sanna Silvennoinen Kuvat Aki Rask > terveyden tekijä Onko sinulla jo luottogynekologi? Ajan varaaminen gynekologille vuosittain vain kalenterin perusteella on yleinen virhe. Vuositarkastuksia tärkeämpää on löytää itselleen luottogynekologi, joka on tukena elämän eri vaiheissa. Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, dosentti Anna-Mari Heikkisen mukaan monilla naisilla on vanhentunut käsitys siitä, että gynekologilla tulisi käydä kerran vuodessa. Aika gynekologille varataan usein vuosittain kalenterin mukaan ja sieltä mistä ajan sattuu kulloinkin saamaan. Jos joka vuosi käy eri gynekologin vastaanotolla, lääkärin on haastavaa ehtiä paneutua myös yksilöllisiin riskitekijöihin, Kuopiossa ja Savonlinnassa vastaanottoa pitävä Heikkinen kertoo. Vuosittaisen tarkastuksen sijaan tärkeämpää olisikin käydä samalla luottogynekologilla. Oman gynekologin kanssa voi suunnitella sopivan käyntivälin, seurata omia riskitekijöitä ja oppia tuntemaan oireet, joiden takia vastaanotolle on syytä hakeutua. Näin oikeat asiat tulevat huomioiduksi ja vältytään turhilta käynneiltä ja kustannuksilta. Hormonivalmisteet mietityttävät Tutun gynekologin puoleen on helpompi kääntyä, kun huolenaiheita herää. Esimerkiksi hormonivalmisteisiin liittyvät riskit aiheuttavat paljon tarpeetonta pelkoa. Ehkäisypillerien käyttäjien yleinen pelko on, että ne aiheuttavat lapsettomuutta. Tämä ei pidä paikkaansa. Jos epäilee ehkäisypillerien aiheuttavan mitä tahansa haittavaikutuksia, kannattaa nettisurffailun sijaan ottaa yhteyttä omaan gynekologiin. Myös hormonivalmisteiden käyttöön liittyvä syöpä- ja laskimotukosriski huolestuttaa kaiken ikäisiä naisia. On hyvä käydä läpi, mitkä ovat hormonivalmisteen hyödyt ja haitat juuri itselle, Heikkinen huomauttaa. Säännöllisestä terveyden seurannasta on hyötyä läpi elämän, ja gynekologin kanssa käsiteltävät asiat vaihtelevat elämäntilanteen mukaan. Teini-ikäisillä gynekologiset vaivat liittyvät tavallisesti vatsakipuihin ja runsaisiin kuukautisvuotoihin, jotka saattavat haitata koulunkäyntiä tai harrastuksia. Aikuisilla naisilla ehkäisyn lisäksi vastaanotolla keskustellaan siitä, miten vuotohäiriöitä hoidetaan. Papa-koe ja sen järkevä ottoväli mietitään yksilöllisesti. Vaihdevuosien alkaessa ajan- kohtaiseksi tulee pohdinta hormonilääkityksen aloittamisesta. Kaiken ikäiset naiset kärsivät limakalvojen kuivuudesta ja virtsankarkailusta, mutta oireet lisääntyvät iän myötä. Hyvät elämäntavat auttavat ennaltaehkäisyssä Gynekologisia vaivoja ennaltaehkäistään tehokkaimmin huolehtimalla terveellisistä elämäntavoista. Kun käy samalla gynekologilla ja lääkäri tuntee potilaansa hyvin, tarkastusten yhteydessä on luontevampaa käsitellä myös yleiseen terveydentilaan liittyviä asioita. Painonhallinnasta, liikkumisesta, tupakoinnista ja ruokavaliosta keskusteleminen kuuluu hyvään gynekologiseen tarkastukseen. Ylipaino on tällä hetkellä naisen terveyden kannalta paljon suurempi riski kuin papa-muutos. Ylipaino altistaa muun muassa gynekologisille syöville ja rintasyövälle ja voi alentaa hedelmällisyyttä. Gynekologin tulisikin auttaa ja kannustaa hyviin elämäntapoihin, Heikkinen tiivistää. 11

12 12 Eero Honkavaara on harrastanut liikuntaa lapsuudestaan saakka. Aktiivinen eläkeläinen harrastaa muun muassa golfia, ulkoilua ja vesivoimistelua.

13 Teksti Sanna Silvennoinen Kuvat Aki Rask Vihdoin aikaa itselle! Säännöllinen terveyden seuraaminen ja hyvinvointia tukevat valinnat pitävät elämänlaadun hyvänä myös eläkkeellä. Ikääntyessä monien sairauksien riski kasvaa, mutta esimerkiksi muistin heikkeneminen ei kuulu ikään vaan vaatii aina tutkimuksia. Eero Honkavaara jäi eläkkeelle seitsemän vuotta sitten. Hän on pitänyt itsestään huolta harrastamalla aktiivisesti liikuntaa ja käymällä säännöllisesti terveystarkastuksissa. Peruskuntoni on suhteellisen hyvä, vaikka iän mukana tuleekin kaikenlaisia pikkuvaivoja. Nyt kiinnitän entistä enemmän huomiota terveyteeni ja pyrin hoitamaan vaivat heti kun niitä ilmenee, Honkavaara kertoo. Tarkastus kartoittaa terveysriskejä Honkavaara kävi hiljattain Terveystalon Terveyden vuositarkastuksessa, joka on osa ennaltaehkäisevää terveydenhoitoa. Ikääntyessä monien sairauksien riski kasvaa, ja yli 70-vuotiaat käyttävät terveyspalveluja moninkertaisesti alle 60-vuotiaisiin verrattuna. Kartoittamalla terveydentila säännöllisesti voidaan terveysriskeihin puuttua riittävän ajoissa. Näin toimintakyky ja elämänlaatu säilyvät hyvänä pidempään, sairaanhoitaja Sinikka Lauronen-Hakanen Terveystalo Lahdesta vahvistaa. Ennen sairaanhoitajan tekemää terveystarkastusta otetaan laboratoriokokeet, joihin kuuluu perusverenkuva, verensokeri, munuais- ja maksakoe sekä kolesteroliarvot. Tulokset käydään läpi yhdessä hoitajan vastaanotolla, ja samalla mitataan myös verenpaine, pulssi, pituus, paino ja vyötärönympärys. Tulosten perusteella annamme suosituksia liikuntaan, ruokavalioon ja muihin elämäntapamuutoksiin. Tarvittaessa ohjaamme jatkotutkimuksiin lääkärin tai muun asiantuntijan vastaanotolle, Lauronen- Hakanen kertoo. Honkavaaran terveys on tarkastuksen perusteella hyvällä tolalla. Hoitajan mukaan ruokailutottumuksia pitäisi katsoa vähän tarkemmin, muuten kaikki oli kunnossa. Tarkastus avasi silmiäni kuitenkin sille, että ikääntymiseen liittyviin vaivoihin voisi hakea neuvoa myös geriatrilta, Honkavaara pohtii. Muistisairauden riski nousee iän myötä Geriatria on lääketieteen erikoisala, joka keskittyy ikääntyneiden sisätauteihin, neurologiaan ja psykiatriaan. Pääsääntöisesti potilaat ovat yli 60-vuotiaita. Ikääntyneiden hoidossa kiinnitetään huomiota sairauksien ennaltaehkäisyyn, hyvään hoitotasapainoon ja lääkitysten yhteensopivuuteen. Elämäntapojen lisäksi pitäisi huomioida psyykkiseen hyvinvointiin liittyvät asiat ja sosiaaliset suhteet. Jos aisteissa huomataan heikentymistä, ohjaamme asiakkaan myös herkästi silmä- tai korvalääkärille. Lisäksi autamme kartoittamaan, että tarpeelliset apuvälineet ja sosiaaliset etuisuudet ovat käytössä, geriatri Mariko Teramura- Grönblad Terveystalosta kertoo. Yleisimpiä vaivoja ovat tavanomaiset kansansairaudet, kuten diabetes ja sydänsairaudet, tuki- ja liikuntaelinten sairaudet sekä eri lääkkeiden aiheuttamat oireet. > 13

14 Muistisairauden riski nousee, mitä vanhemmaksi tulee. Yleinen harhakäsitys on, että ikääntymiseen kuuluu muistitoimintojen heikkeneminen. Muisti ja uudenoppimiskyky hidastuvat, mutta säilyvät iästä huolimatta. Muistin heikkeneminen kertoo aina sairaudesta. Teramura-Grönbladin mukaan liian aikaisin tehtyä muistitutkimusta ei ole olemassa. Mitä aikaisemmin saadaan diagnoosi ja oikea lääkitys aloitettua, sitä parempi hoitotulos saavutetaan. Myös omaisten rooli muistisairauksien havaitsemisessa on suuri. Parasta ennaltaehkäisyä iän tuomiin vaivoihin ovat oikeanlainen ravitsemus, liikunta, sosiaaliset suhteet, aivojumppa ja harrasteet. Vanhetessa aineenvaihdunta muuttuu, jolloin proteiinipitoisen ruokavalion ja riittävän liikunnan merkitys kasvaa. D-vitamiinin ja kalsiumin saanti on tärkeää. Iästä ja kunnosta riippuu, millaista liikuntaa tulisi harrastaa. Esimerkiksi tanssi on todella hyvä sosiaalinen liikuntamuoto, joka kehittää lihasmuistia ja pitää mielen virkeänä, Teramura-Grönblad kertoo. Ensi vuonna uudestaan Liikunta on kuulunut Honkavaaran elämään lapsuudesta saakka. Aktiivisen eläkeläisen päivät kuluvat kesäisin golfkentillä ja talvella ulkoillen ja kävellen. Kipinä on syttynyt myös uudenlaisille harrastuksille. Käymme vaimoni kanssa kolme kertaa viikossa vesivoimistelussa. Sen lisäksi käyn ryhmäliikunnassa tasapainon ja lihaskunnon ylläpitämiseksi. Aikaa liikkumiseen löytyy aina, jos vain on motivaatiota, Honkavaara sanoo. Nopeasti tutkimuksiin? Terveystalo Kamppi palvelee vuorokauden ympäri vuoden jokaisena päivänä. Huomio lääkkeiden yhteisvaikutuksiin Moni seniori syö useaa lääkettä, joita ei välttämättä ole määrännyt sama lääkäri. Terveystalo Kampin sisätautien ja kliinisen farmakologian erikoislääkäri Outi Lapatto-Reiniluodon mukaan riskinä on, ettei kokonaisuus ole kenenkään hallinnassa. Aina kun aloitetaan tai lopetetaan jokin lääke, pitäisi katsoa, aiheuttaako se muutoksia potilaan lääkitykseen. Ikääntyessä elimistö muuttuu väistämättä, jolloin on syytä tarkistaa myös lääkkeiden oikea mitoitus. Lääkitys olisi hyvä tarkistaa kerran vuodessa, Lapatto-Reiniluoto toteaa. Lääkkeiden yhteisvaikutukset voivat nostaa tehon liian korkeaksi ja aiheuttaa haittavaikutuksia tai laskea sen niin matalaksi, ettei tavoiteltua hyötyä saavuteta. Lääkkeiden kokonaisarvioinnissa lääkäri tarkastaa lääkehoidon kokonaisuudessaan ja antaa toimenpidesuosituksia. Samalla tarkistetaan, ettei lääkityksessä ole turhia päällekkäisyyksiä. Jos potilaalla on joitakin oireita, selvitetään voivatko ne johtua lääkkeiden haittavaikutuksista. Terveyspalveluja ikääntyneelle Kaihileikkaukset Harmaakaihi on ikääntymiseen liittyvä ilmiö, jonka oireita ovat häikäisy, näön heikkeneminen ja silmälasiarvojen muutos. Kaihileikkauksessa poistetaan silmän oma linssi ja korvataan se tekomykiöllä. Samalla voidaan korjata silmän taittovirheitä, jolloin moni potilas näkee leikkauksen jälkeen ilman laseja. Urologia Urologi tutkii ja hoitaa virtsaelinten sairauksia ja toimintahäiriöitä. Ikääntyvillä miehillä virtsaamisongelmien taustalla voi olla eturauhasen liikakasvu tai eturauhassyöpä, joka voidaan havaita jo varhaisessa vaiheessa PSA-verikokeella. Kardiologia ja eteisvärinä Kardiologia tutkii sydänsairauksia, joista yleisimpiä ovat sepelvaltimotauti, eteisvärinä ja sydämen vajaatoiminta. Eteisvärinä yleistyy yli 65-vuotiailla, ja suurella osalla se on aluksi oireeton. Hoitamattomana se lisää kuolleisuutta, altistaa muun muassa aivohalvaukselle, huonontaa elämänlaatua ja voi aiheuttaa sydämen vajaatoiminnan. Ravitsemusterapia Ikääntyneen ihmisen aineenvaihdunnan muuttuessa on tärkeää pitää riittävästä proteiinin ja vitamiinien saannista huolta. Ravitsemusterapeutti antaa ravitsemusneuvontaa sekä suunnittelee yksilöllisiä ruokavalioita ja seuraa niiden toteutusta. 14

15 Teksti Pauliina Harno Kuva Aki Rask Tulkittavassa magneettikuvasarjassa voi olla satoja kuvia. Totta vai tarua magneettikuvauksista Magneettikuvaus on tarpeen, kun diagnoosin tekemiseen tarvitaan tarkkoja anatomisia kuvia. Selvitimme, pitävätkö yleiset uskomukset magneettikuvauksista paikkansa. Magneettikuvia otetaan usein turhaan. Tarua. Terveystalossa käytetään useita kuvantamismenetelmiä, kuten ultraäänitutkimusta, röntgentutkimusta, mammografiaa sekä tietokonetomografiaa. Arvion oikeasta menetelmästä tekee aina hoitava lääkäri vamman tai sairauden mukaan. Magneettikuvan avulla sairaus tai oireen syy voidaan tunnistaa luotettavasti ja nopeasti. Magneettitutkimus on muita kuvantamismenetelmiä tarkempi, ja sen avulla voidaan tarkastella myös kudoksia, jotka eivät näy röntgenkuvissa. Magneettikuva on monesti paras menetelmä esimerkiksi tuki- ja liikuntaelinten tai aivojen kuvantamiseen. Magneettikuvauksella voidaan myös poissulkea vakavia sairauksia ilman säderasitusta, joten siinäkään mielessä turhia magneettitutkimuksia ei ole. Kuvausaikaa joutuu odottamaan pitkään. Tarua. Terveystalossa magneettitutkimukseen pääsee yleensä viikon sisällä, useimmiten jopa samana tai seuraavana päivänä. Usein kuvaus onnistuu samassa paikassa, jossa potilas on käynyt lääkärin vastaanotolla, sillä magneettikuvauksia järjestetään 40 Terveystalon lääkärikeskuksessa. Kiinteän magneettikuvauslaitteen lisäksi kuvauksia tehdään magneettirekassa. Tutkimuksiin pääsee siten helposti pienelläkin paikkakunnalla. Kalliit laitteet nostavat magneettikuvien hintaa. Totta. Magneettikuvien hintaa nostavat kalliit laitteet ja tilat, jotka vaativat ylläpitämistä ja huoltoa. Toinen hintaan vaikuttava tekijä on korkeasti koulutettu, asiantunteva henkilökunta. Magneettikuvasarjoja on satoja, ja niiden huolelliseen ja luotettavaan läpikäymiseen menee aikaa. Esimerkiksi olkaniveleen saatetaan tarvita varjoainetta, joka auttaa erottamaan pieniä rakennevaurioita. Radiologian erikoislääkäri arvioi varjoaineen tarpeen ja huolehtii tarvittaessa sen laittamisesta. Joskus on myös tarpeen, että radiologi valvoo kuvantamistutkimusta. Magneettitutkimus vaatii tarkkaa suunnittelua. Totta. Magneettitutkimuksessa paneudutaan siihen, mikä on ongelman ydin. Kuvaus on oikeastaan vain yksi osa magneettitutkimusta, jossa käydään läpi oireet ja etsitään niihin selitys. Tämä vaatii ammattitaitoa ja saumatonta yhteistyötä hoitavan lääkärin ja radiologin välillä. Toimivaa keskusteluyhteyttä tarvitaan erityisesti silloin, kun jotain yllättävää löytyy. Nopea ja selkeä tiedonkulku on äärimmäisen tärkeää. Tutkimustulosten saamisessa kestää kauan. Tarua. Tarvittaessa tulokset saadaan hyvinkin nopeasti. Kuvauksen päättymisen jälkeen radiologi katsoo kuvat ja kirjoittaa niistä lausunnon. Tämä kestää yleensä puolesta tunnista tuntiin, minkä jälkeen tulokset tulevat hoitavan lääkärin nähtäville Terveystalon sähköiseen järjestelmään. Vastaanottokäynti hoitavan lääkärin kanssa voikin tarvittaessa olla sovittuna miltei heti magneettikuvauksen jälkeen. Juttua varten on haastateltu radiologi Tomi Pudasta. 15

16 Teksti Julia Kristensen Kuvat Aki Rask Takaraivolla sykkii, valo häikäisee Miia Fohlin matkustaa metrossa silmät kiinni, jottei kirkas valo laukaise migreeniä. Migreeni on yleinen sairaus, jonka hoidossa säännöllisillä elämäntavoilla on suuri merkitys. Tulevaisuudessa omia valintoja ja niiden vaikutusta omaan hoitotasapainoon on entistä helpompi seurata, kiitos uusien sähköisten työkalujen. Eräänä päivänä kaksi vuotta sitten se alkoi: toispuoleinen päänsärky, joka ei mennytkään ohi. Työterveydessä tehtyjen tutkimusten jälkeen Miia Fohlinin diagnoosiksi tarkentui episodinen migreeni, jonka kohtaukset tulevat hänen tapauksessaan sarjoina. Niiden välissä voi olla pitkiäkin hyviä jaksoja. Esimerkiksi viime kesänä minulla oli päänsärkykohtauksia vain pari kertaa kuussa, kun taas lokakuussa niitä oli jopa neljä kertaa viikossa, kertoo Fohlin. Kohtaukset ovat joko pelkkää päänsärkyä tai niin sanottuja liitännäisoireita. Niitä ovat esimerkiksi oikeassa korvassa kuuluva rummutus ja voimakas aistiyliherkkyys, jolloin kirkkaat valot, hajut ja äänet moninkertaistuvat. Vaikeiden kohtausten aikana kuljen kotonakin aurinkolippa päässä, ja valoherkkyyteni takia olemme juuri vaihtaneet kaikki valaisimet himmennettäviksi, Fohlin kuvailee. Aurallinen migreeni on harvinaisuus Migreeni on yleinen, mutta alidiagnosoitu sairaus: ainoastaan puolet potilaista saa oikean diagnoosin kuuden lääkärissäkäynnin jälkeen. Migreeniä pidetään harvinaisena senkin takia, että ainakin puolet pärjää tavallisilla särkylääkkeillä eikä koskaan hakeudu lääkäriin. Arviolta 10 prosentilla maailman ihmisistä on ollut migreenikohtaus viimeisen vuoden aikana. Suomessa migreeniä 16 sairastavia on noin , neurologian erikoislääkäri Markku Nissilä Terveystalo Pulssista kertoo. Migreeni puhkeaa usein murrosiässä, koska hormonaaliset muutokset vaikuttavat sen syntyyn. Naisilla oireet monesti helpottuvatkin vaihdevuosina. Säryn osalta diagnoosiin vaaditaan vähintään kaksi seuraavista neljästä kriteeristä: särky tuntuu toispuoleisena, se on sykkivää, kohtalaista tai kovaa ja voimistuu ponnistuksessa. Lisäksi vaaditaan joko valoja ääniherkkyys tai pahoinvointi. Migreenin tunnetuin oire on näkökenttään ilmestyvä aura, mutta todellisuudessa siitä kärsii vain yksi kymmenestä potilaasta, Nissilä sanoo. Kaikkia kohtauksia ei voi estää Hoidon seurannassa päänsärkypäiväkirja on välttämätön. Siihen merkitään jokainen kohtaus ja otetut lääkkeet. Estolääkitys määrätään tyypillisesti, kun kuukaudessa on neljä särkypäivää. Kohtauslääkkeitä voi käyttää korkeintaan kymmenen kertaa kuussa, muuten on vaarana, että kohtaukset tihenevät päivittäisiksi. Tavallista särkylääkettäkään ei voi napsia 15 kertaa enempää kuussa, jottei synny lääkepäänsärkyä. Fohlinilla on sekä kohtaus- että estolääkitys, mutta suurimman avun hän on saanut kolmen kuukauden välein annettavista botuliinipistoksista. Tärkeintä on pyrkiä estämään kohtaukset etukäteen säännöllisillä elämäntavoilla >

17 Miia Fohlin on jatkanut kiipeilyharrastustaan migreenistä huolimatta. 17

18 Tiesitkö? Sähköisesti saatava mitattava tieto ei ole vain nuorten diginatiivien juttu: tutkimusten mukaan vanhusten liikkumista ja toimintakykyä voidaan lisätä askelmittarien avulla. tapahtuu ihmisen omassa arjessa eikä vastaanotolla. Elämäntavoista huolehtiminen ei ole aina kivaa, mutta kun itse näkee niiden merkityksen, motivaatio kasvaa kummasti, tiivistää yleislääkäri Mikko Lehtovirta Terveystalo Joensuusta ja Kampista. ja välttämällä laukaisevia tekijöitä, kuten kirkkaita keinovaloja, väsymystä, stressiä tai voimakkaita hajuja. En esimerkiksi voi työskennellä näyttöpäätteellä pitkään yhtäjaksoisesti ilman taukoja enkä mielelläni käy tilaisuuksissa, jotka jatkuvat myöhään iltaan. Säännöllinen ruokailurytmi on tärkeä, sillä matala verensokeri altistaa päänsärylle, joka voi muuttua migreeniksi, Fohlin listaa. Vaikka sairaus vaikuttaa elämään ja jokapäiväisiin valintoihin suuresti, hän kokee migreenin hoidon olevan nyt hyvällä tolalla. Onneksi olen säilyttänyt työkykyni ja meillä on työnantajan ja esimiehen kanssa todella hyvä luottamuksellinen suhde. Lisäksi sekä huippuhyvä neurologini että työterveys ovat Terveystalossa, joten tieto kulkee heidän välillään hyvin, kertoo asiantuntijana Tekesillä työskentelevä Fohlin. Vaikka elämäntavat olisivat kuinka säännölliset, kaikkia kohtauksia ei voi välttää. Siksi Nissilä kehottaa varomaan myös itsetarkkailun kierrettä ja keskittymään mielekkääseen elämään. Niin tekee Fohlinkin. Vaikka sisäliikunta on valoherkkyyden takia harvoin mahdollista, hän on pitänyt kiinni rakkaista harrastuksistaan: kallio- ja jääkiipeilystä sekä hiihtovaelluksesta. Oman terveyden herraksi Jos migreenin tai muun sairauden hoito vaatii säännöllistä seurantaa ja päivittäisiä arjen valintoja, sähköisten palvelujen kehittyminen tekee elämästä huomattavasti helpompaa. Digitaaliset palvelut mahdollistavat yhteydenpidon lääkärin tai hoitajan kanssa muulloinkin kuin vastaanotoilla. Lisäksi omien terveystietojen seuranta ja hoidon läpinäkyvyys toteutuvat entistä paremmin. Potilaan kannalta merkittävimpiä muutoksia on pääsy omiin terveystietoihin, kuten Terveystalon Oma Terveys -palveluun. Käytännössä se tarkoittaa, että sekä potilas että hoidosta vastaavat ammattilaiset voivat seurata hoitosuunnitelmaa ja sen toteutumista. Sähköisissä palveluissa on kyse siitä, että ihmisellä on enemmän vaikutusvaltaa omaan terveyteensä, hoitavilla ammattilaisilla hyvät työkalut ja asiointi on sujuvaa kaikille osapuolille. Hoidon onnistuminen riippuu ratkaisevasti siitä, miten potilas itse ymmärtää sen tavoitteet ja sitoutuu niihin, koska hoito Oma Terveys uudistui vuoden alussa Oma Terveyden uudistukset tukevat asiakkaan mahdollisuuksia ottaa vastuuta omasta terveydestään. Vastaanotolla yhdessä tehtyihin hoito-ohjeisiin voidaan kirjata erilaisia tavoitteita, jotka liittyvät vaikkapa työelämään tai elämäntapoihin. Tavoitteita voi myös lisätä itse ja niistä voi tilata muistutuksia. Jos on asettanut itselleen tavoitteeksi vaikka nukkua joka yö kahdeksan tuntia tai käydä viikoittain kaksi kertaa joogassa, Oma Terveys voi kysyä säännöllisesti, ovatko tavoitteet täyttyneet. Helmikuussa lanseerattavan mobiilisovelluksen ansiosta tiedot kulkevat aina mukana. Palveluun voi asettaa myös rajoja, joiden ylittyessä tai alittuessa tieto välittyy hoitajalle. Näin ei ole vain asiakkaan omalla vastuulla tunnistaa tilanne, jossa pitäisi ottaa yhteyttä lääkäriin. Kun jokin asia mietityttää, myös yhteydenpito lääkärin ja hoitajan kanssa hoituu palvelun kautta. Kun esimerkiksi migreenipotilaan oireissa tapahtuu muutoksia tai estolääkitys aiheuttaa sivuvaikutuksia, hän voi lähettää viestin lääkärille ilman, että tarvitsee tulla vastaanotolle tai varata puhelinaikaa. Lisäksi Oma Terveyteen voidaan liittää terveystietoja kerääviä laitteita, kuten langaton vaaka, verenpainemittari tai askelmittari. Tieto siirtyy ja välittyy niistä automaattisesti myös hoitavalle taholle, mikäli henkilö on antanut siihen luvan. Näin myös itse mitattu tieto saadaan terveyden ammattilaisten käyttöön osaksi hoitokokonaisuutta. Sykevälivaihtelu kertoo palautumisesta Hyvinvointikartoitus on hyvä esimerkki digitaalisesta palvelusta, jonka avulla saadaan mitattua tietoa ihmisen omasta arjesta. Siinä mitataan pienen anturin avulla sydämen sykevälivaihtelua tyypillisesti kolmen päivän ajan, joista kaksi on arkipäiviä ja yksi vapaapäivä. Seurannan ajan pidetään myös tarkkaa päiväkirjaa päivän aikana tehdyistä asioista. Kerätyn tiedon perusteella nähdään, milloin ihminen palautuu tai kokee stressiä ja onko esimerkiksi uni palauttavaa. Tähän dataan verrataan myös päiväkirjan tietoja, jolloin elimistön reaktiot voidaan yhdistää toimintaan. Tutkimus auttaa oivaltamaan, millaisia muutoksia oman hyvinvoinnin parantaminen edellyttää. Terveystalossa hyvinvointikartoituksia tehdään työterveydessä. 18

19 > kolumni Et iha iloaki..? Kuva: Otava/Laura Tättilä Ei ol helppo tehrä tätä tunnustust. Teen kumminki. Mää en ol elämässäni tuntenu liikunna ilo. En enne, en jälkke, en herra varjelkko liikunna aikan. Mää ymmärrän, et jotkut vapaehtoseste urheile ja tiärän et siit saa kaunin kropa, mut en pysty kuvittelema, et rääkist vois riamuita ja hikoilemist himoita. Mul o liikkumise jälkke semmone olo, niinko munt olis tunti haukuttu. Kysysin tutult tyäpaikkalääkärilt, onk liikkumisalakulol olemas diagnoosi. Ei ol. O vaa Z72.3, fyysisen harjoituksen puuttuminen. Olen kirjailija juur sen tähre, et saissin nyhjätä omis olois. Kokonais-lörö en ol, enkä Z72.3-tapaus. Voin kavuta kattotiilien kans tikapuit, jos katto täyty korjat. Kuakin jos maa tartte kuakkimist. Talviajat raahan koivuklapei puuhellan pessä. Toimeks saamise ilo on tuttu tunne. Enk mää vaa ol löytäny oma lajian? Punttisali? Pumppailisin huvinostoi, vaik lumisattes raahusta miljoni mummui, kenen kauppakassi tarttis oikkia nostamist? Ryhmävoimistelu? Olen kirjailija juur sen tähre, et saissin nyhjätä omis olois. Jos liikunta o ykstotist, kyllästyn heti. Joskus olen viitvail nukkunu uima-alttasse kesken kroolin krooooh. Jos see o monimutkast vaik vanhojentansseis kehruuvalssi mää masennun nopeutetul aiktaulul. Meil rytmitaju-vajavaisil simppelitki kuviot mene haara-perus, haara-perus, peera-harus, eiku! Fysio-ohjeitten kiäliki o elämäl viaras. Vie toinen käsi selän taa. Vie? See o minus kii! Mil mää sen mihenkkä viän? Liikunna hyätyi ei voi kiistä eikä nykyäs juur muust puhutakka. Uskon kaik, mitä opeteta syrän- ja verisuanitautie ehkäsyst. Mut ko keuhkopussit kilju armo, mul siintä miäles lähinnä, et tulis nyy äkki see syränkohtaus, et pääsis täst ähisemisest. Ilma iloaki voi liikku. Ammattilaiset o suasitellu niskaselkäliikkei. Suarittelen niit tuvan lattial, räsymaton pääl. Onk surullisemppa näky, ko vastentahtosest jumppava runonkirjottaja? Sätkin ko pääl tallattu marsu. Joskus saan huijatuks itteni pyäräilemä. Mettäreiteil munt ei näe ko närhi. Mitä ihmisetki ajattelis, jos näkissivä? Et eik tollaka muut tekemist ol ko ympyrän ajamine! Oi jumpparit, kannustajat, fysiatrit! Jos keksisitteki loitsun, mil sais mun kaltase lumotuks. Jos olis liikunnailo-liämi olemas, ryystäissin sen. Halu olis olla riuska&rivakka, hymyhuulil. Voi tiätyst olla, et personal trainerin kotikäynti sais liiket mun kinttuihi. Ko näkissin semmosen pihatiäl hölkyttelevä meijän talo kohre, hyäkkäissin pää erel kamarin akkunast ulos, pyärän selkkä, äkki-äkki sorateit korven pimentoihi, polkissin ko Tour de Francen priimus. Heli Laaksonen on kirjailija. 19

20 TERVEYTESI ON OMISSA KÄSISSÄSI. Kun puhelimessa on Oma Terveys, terveystiedot kulkevat kätevästi mukana. Lisänä helppo ajanvaraus, laboratoriotulokset, reseptit, rokotukset, muistutukset sekä terveystietoa ja etuja juuri sinulle. NOPEASTI HYVÄÄN HOITOON terveystalo.com LADATTAVISSA MAALISKUUSSA

Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja.

Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja. Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja. Rintojen terveys on tärkeää Rintasyöpä on naisten yleisin syöpä. Suomessa rintasyöpään sairastuu vuosittain noin 5000 ja kuolee lähes 900 naista. Aktiivinen

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Kainuun omahoitolomake

Kainuun omahoitolomake Kainuun omahoitolomake Täytäthän ystävällisesti tämän omahoitolomakkeen ennen tuloasi hoitajan tai lääkärin vastaanotolle. Lomake on pohjana, kun yhdessä laadimme Sinulle hoitosuunnitelman, johon kirjaamme

Lisätiedot

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011 Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Minun tieni Siksi tahtoisin sanoa sinulle, joka hoidat omaistasi. Rakasta häntä Niin paljon, että rakastat

Lisätiedot

rosacea Tietoja aikuisten iho-ongelmasta

rosacea Tietoja aikuisten iho-ongelmasta rosacea Tietoja aikuisten iho-ongelmasta ROSACEA. Noin 2 10 prosenttia aikuisväestöstä sairastaa rosaceaa (ruusufinni). Se on krooninen ihosairaus, joka aiheuttaa punoitusta, pieniä näppylöitä ja tulehduksellista

Lisätiedot

OMAHOITOLOMAKE Liite 3

OMAHOITOLOMAKE Liite 3 OMAHOITOLOMAKE Liite 3 Sinulle on varattu seuraava aika: Sairaanhoitajan vastaanotolle: Aika lääkärille ilmoitetaan myöhemmin Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytä tämä omahoitolomake

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Anna-Mari Aalto ja Laura Hietapakka Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen seminaari 15.3.2016

Lisätiedot

Nimi Ikä Paino Pituus

Nimi Ikä Paino Pituus Nimi Ikä Paino Pituus Osoite Puhelin Sähköposti Arjen tottumukset Sisältääkö työsi fyysistä ponnistelua? A) Paljon B) Jonkin verran C) Hieman D) Ei ollenkaan Miten kuljet työmatkasi? A) Pääsääntöisesti

Lisätiedot

Nimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle :

Nimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle : OMAHOITOLOMAKE Nimi ja syntymäaika: pvm: Sinulle on varattu seuraavat ajat vastaanottokäynnille: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle : Lääkärin vastaanotolle: Mitä on omahoito? Omahoito

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355. Synnyttänyt

Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355. Synnyttänyt Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355 Synnyttänyt Synnyttänyt Sairaalasta kotiutuessasi ota itse yhteyttä oman neuvolan terveydenhoitajaan/ kätilöön

Lisätiedot

Tietoa ja vinkkejä yliaktiivisesta rakosta. Virtsarakko.fi

Tietoa ja vinkkejä yliaktiivisesta rakosta. Virtsarakko.fi Tietoa ja vinkkejä yliaktiivisesta rakosta Virtsarakko.fi VES-100974-1 02.2011 Relevans.net 7000 Arviolta noin 200 miljoonaa ihmistä maailmassa kärsii virtsarakon ongelmista. 2 ASTELLAS PHARMA, Falcon

Lisätiedot

Sädehoitoon tulevalle

Sädehoitoon tulevalle Sädehoitoon tulevalle Satakunnan sairaanhoitopiiri Sädehoitoyksikkö Päivitys 10//2015 Päivittäjä MM, mi Tämä opas on selkokielinen. Saat siitä tietoa helposti ja nopeasti. Ohjeen laatinut: Satakunnan sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Pohjois- ja Tunturi- Lappi

Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Pohjois- ja Tunturi- Lappi Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Pohjois- ja Tunturi- Lappi Ammattisi Avoimet vastaukset: muu, mikä? - avohoidon johtaja Työalueesi Avoimet vastaukset: muu, mikä? - kehitysvammahuolto - kotihoito

Lisätiedot

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Vaasan kaupunki Vähänkyrön terveysasema Vähänkyröntie 11, 66500 Vähäkyrö puh. 06 325 8500 KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Sinulle on varattu seuraavat ajat ajokorttitodistukseen

Lisätiedot

Tehyn. avain- sanat. päättäjille

Tehyn. avain- sanat. päättäjille Tehyn avain- sanat päättäjille Sosiaali- ja terveydenhuollon asiat ovat isoja ja monimutkaisia kokonaisuuksia. Myös niitä koskevia muutoksia voi olla vaikea hahmottaa. Siksi Tehy listaa päättäjille viisi

Lisätiedot

Mitä olet aina halunnut tietää tupakoinnin lopettamisesta. mutta et ole uskaltanut kysyä

Mitä olet aina halunnut tietää tupakoinnin lopettamisesta. mutta et ole uskaltanut kysyä Mitä olet aina halunnut tietää tupakoinnin lopettamisesta mutta et ole uskaltanut kysyä 1 2 Tuumasta toimeen Mielessäsi on ehkä käynyt tupakoinnin lopettaminen. Lopettamisprosessiin ja omiin tupakointitapoihisi

Lisätiedot

Ideoita aktiivisempaan ja terveempään elämäntapaan. www.lifestyleexpo.fi

Ideoita aktiivisempaan ja terveempään elämäntapaan. www.lifestyleexpo.fi Ideoita aktiivisempaan ja terveempään elämäntapaan. Ilma Raittiin ilman edut Edistää aivotoimintaa Vahvistaa vastustuskykyä Antaa enemmän vireyttä koko päivään Vähentää ahdistusta ja rauhoittaa mieltä

Lisätiedot

KATTAVA ERIKOIS- PAINOS! Matkaopas vireämpään elämään

KATTAVA ERIKOIS- PAINOS! Matkaopas vireämpään elämään KATTAVA ERIKOIS- PAINOS! Matkaopas vireämpään elämään 4event - vireämmän elämän puolesta vuodesta 2001 2 3 Löydä energinen ja vireä elämä Hyvinvointi ja energinen elämä ovat kaikkialla. Mutta ne pitää

Lisätiedot

MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA

MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA Päivi Metsäniemi Kehittämisylilääkäri, Vastaanottotoiminnan palvelujohtaja Terveystalo 2016 14.3.2016 1 Esittely ja sidonnaisuudet LL 2003 Helsinki

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Potilaan päiväkirja. Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi

Potilaan päiväkirja. Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi Potilaan päiväkirja Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi POTILAAN TIEDOT Nimi: Osoite: Puh.: Erikoislääkäri: Erikoislääkärin puh.: Parkinsonhoitaja: Parkinsonhoitajan

Lisätiedot

IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö

IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ ENONTEKIÖLLÄ Taina Korhonen tkl, Hetan ta, Enonekiö Sajos,Inari 23.5.2012 2012 IKÄIHMINEN? 30-35 v keuhkojen tilavuus suurimmillaan, 65 vuotiaana pienentynyt y 10%

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

KÄYTTÄJÄN OPAS. Yksityiskohtainen käyttöoppaasi. BYDUREON 2 mg injektiokuiva-aine ja liuotin depotsuspensiota varten

KÄYTTÄJÄN OPAS. Yksityiskohtainen käyttöoppaasi. BYDUREON 2 mg injektiokuiva-aine ja liuotin depotsuspensiota varten KÄYTTÄJÄN OPAS Yksityiskohtainen käyttöoppaasi BYDUREON 2 mg injektiokuiva-aine ja liuotin depotsuspensiota varten Jos sinulla on kysymyksiä BYDUREON-valmisteen käytöstä Katso Tavallisia kysymyksiä ja

Lisätiedot

Sisällys. 1.1 Hyvin vai huonosti nukuttu yö? Yöunen vaikutus terveyteen, painonhallintaan ja seuraavan päivän ruokavalintoihin...

Sisällys. 1.1 Hyvin vai huonosti nukuttu yö? Yöunen vaikutus terveyteen, painonhallintaan ja seuraavan päivän ruokavalintoihin... Sisällys Esipuhe...11 Kirjoittajat... 15 1 Aamu... 17 1.1 Hyvin vai huonosti nukuttu yö? Yöunen vaikutus terveyteen, painonhallintaan ja seuraavan päivän ruokavalintoihin... 17 Mitä unen aikana tapahtuu?...18

Lisätiedot

HIV. ja ikääntyminen

HIV. ja ikääntyminen HIV ja ikääntyminen LUKIJALLE Tämä esite tarjoaa lukijalleen tietoa ikääntymisen vaikutuksista elämään hiv-positiivisena. Esite on tehty yhteistyössä HUS:n Infektiosairauksien poliklinikan ja Hiv-tukikeskuksen

Lisätiedot

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Mistä lähteä liikkeelle, jos oman lapsen paino huolestuttaa? Miten lapsen

Lisätiedot

MENOMONO - työterveyshuollon toimintamalli

MENOMONO - työterveyshuollon toimintamalli Osaamista terveysliikunnan edistämiseen MENOMONO - työterveyshuollon toimintamalli Liike on lääke TEMPO- hanke Dosentti, työterveyslääkäri Riitta Luoto riitta.luoto@uta.fi Liikkumisen lisäämisellä voidaan

Lisätiedot

Työterveys Akaasia. Asiakaskysely 2015 Sanallisten vastausten yhteenveto. 1 Akaa Akaa - Ikaalinen - Sastamala

Työterveys Akaasia. Asiakaskysely 2015 Sanallisten vastausten yhteenveto. 1 Akaa Akaa - Ikaalinen - Sastamala Työterveys Akaasia Asiakaskysely 2015 Sanallisten vastausten yhteenveto 1 Akaa Mistä ilmenee, että tth ei tunne toimialaanne? Ei tunneta työn vaatimuksia, työn riskit ovat vieraita Ei tiedetä, mitä työpaikalla

Lisätiedot

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin

Lisätiedot

Pitääkö murtunut jalkani leikata? Mitä röntgenkuvissa näkyy? Mitä laboratoriokokeet osoittavat? Pitääkö minun olla syömättä ennen laboratoriokokeita?

Pitääkö murtunut jalkani leikata? Mitä röntgenkuvissa näkyy? Mitä laboratoriokokeet osoittavat? Pitääkö minun olla syömättä ennen laboratoriokokeita? '' Pitääkö murtunut jalkani leikata? Mitä röntgenkuvissa näkyy? Mitä laboratoriokokeet osoittavat? Pitääkö minun olla syömättä ennen laboratoriokokeita? Kuinka kauan kipsiä pidetään jalassa? Saako kipeälle

Lisätiedot

HYVINVOINTILOMAKE. pvm

HYVINVOINTILOMAKE. pvm HYVINVOINTILOMAKE pvm Tämä kyselylomake käsittelee hyvinvointiasi, elämäntapojasi ja sitä, miten hoidat pitkäaikaissairauttasi tai -sairauksiasi, jos sinulla on sellaisia. Täytä lomake ja ota se mukaasi

Lisätiedot

FYYSINEN HYVINVOINTI 1. LIIKUNTA

FYYSINEN HYVINVOINTI 1. LIIKUNTA FYYSINEN HYVINVOINTI 1. LIIKUNTA Liikunnan hyödyt suurelta osin jo aktiivisesta arkiliikunnasta + esim. kävelystä lähes päivittäin Uusi suomalainen liikuntasuositus: 2,5 TUNTIA /VKO REIPASTA LIIKUNTAA

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle 2 3 Lukijalle Tämän oppaan tarkoituksena on helpottaa sinua sairautesi seurannassa ja antaa lisäksi tietoa sinua hoitavalle hoitohenkilökunnalle hoitotasapainostasi.

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 VI.2 VI.2.1 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT Tietoa sairauden esiintyvyydestä PLENADREN-valmistetta käytetään lisämunuaisten vajaatoiminnan

Lisätiedot

1939-1949 syntyneet 3936 kävijää 85-88 % ikäryhmästä

1939-1949 syntyneet 3936 kävijää 85-88 % ikäryhmästä Raahen seudun hyvinvointi- kuntayhtymän aikuisneuvola 2004 alkaen 65 vuotta täyttävät 1939-1949 syntyneet 3936 kävijää 85-88 % ikäryhmästä miesten osuus noussut 40-49 % 10.12.2014 1 Millaisia ovat 65-vuotiaat?

Lisätiedot

Prosessikaaviosta käytännön toiminnaksi

Prosessikaaviosta käytännön toiminnaksi Prosessikaaviosta käytännön toiminnaksi Hyvinkää sairaalan päihdetyömallin jalkauttaminen Katja Holopainen HUS medisiininen yksikkö 1 Ongelmakohdat Miten puheeksi ottaminen myydään henkilökunnalle? Miten

Lisätiedot

Sopimus Espoon Omahoitopalvelun käytöstä

Sopimus Espoon Omahoitopalvelun käytöstä 1 (5) Sopimus Espoon Omahoitopalvelun käytöstä Espoon kaupungin Terveyspalvelut tarjoaa asiakkailleen sähköisiä terveyspalveluita Internetin kautta Omahoitopalvelun (Terveyskansion) välityksellä. Palvelu

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Olmesartan medoxomil STADA 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Olmesartan medoxomil STADA 10 mg kalvopäällysteiset tabletit Olmesartan

Lisätiedot

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016

Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016 Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016 Juha Luomala, Verson johtaja Risto Raivio, Päijät-Hämeen perusterveydenhuollon yksikön johtaja Työpajan tavoite,

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit. 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit. 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1b Tietoa sairauden esiintyvyydestä Vuonna

Lisätiedot

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä V Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 15.1.2009 Helsinki Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus,

Lisätiedot

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi?

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? Tuija Leino THL Kerron tässä alkavasta rokotusohjelmasta rokotteesta Miksi otettu ohjelmaan? Miltä taudilta suojaudutaan? Miksi otettu ohjelmaan

Lisätiedot

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa?

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Vastaa sen pohjalta, millaista Ruotsin paras vanhustenhoito sinun mielestäsi olisi. Yritä pohtia, miten haluaisit asioiden olevan

Lisätiedot

Käytösoireiden lääkkeetön hoito

Käytösoireiden lääkkeetön hoito Käytösoireiden lääkkeetön hoito Motivoinnin ja yksilökeskeisen hoidon mahdollisuudet Muistihoitaja Merete Luoto Turun Sosiaali- ja terveystoimi 24.1.2013 1 Käytösoireet Esiintyvyys; lähes jokaisella sairastuneella

Lisätiedot

SILMÄLEIKKAUSTIEDOTUS

SILMÄLEIKKAUSTIEDOTUS 1(5) SILMÄLEIKKAUSTIEDOTUS Teille on varattu kaihileikkausaika oheisen ajanvarauskirjeen mukaan Vaasan keskussairaalan silmäyksikköön, joka sijaitsee A-rakennuksessa, 6. kerroksessa. Sairaanhoitaja soittaa

Lisätiedot

POTILAAN OPAS. EYLEA likitaitteisuuden aiheuttaman suonikalvon uudissuonittumisen hoidossa

POTILAAN OPAS. EYLEA likitaitteisuuden aiheuttaman suonikalvon uudissuonittumisen hoidossa POTILAAN OPAS EYLEA likitaitteisuuden aiheuttaman suonikalvon uudissuonittumisen hoidossa EYLEA Potilaan opas Lääkäri on määrännyt sinulle EYLEA -hoidon, koska sinulla on todettu likitaitteisuuden aiheuttama

Lisätiedot

Suuntima - oman hoidon suunnittelua yhdessä ammattilaisen kanssa. Ulla Harala

Suuntima - oman hoidon suunnittelua yhdessä ammattilaisen kanssa. Ulla Harala Suuntima - oman hoidon suunnittelua yhdessä ammattilaisen kanssa Ulla Harala Asiakkuusstrategiat hoidon suunnittelun helpottajina Vaikeaa Yhteisöasiakkuudet Verkosto asiakkuudet Asiakkaan arjessa pärjääminen

Lisätiedot

OmaMehiläinen ja DigiKlinikka käyttöön Länsi-Pohjassa

OmaMehiläinen ja DigiKlinikka käyttöön Länsi-Pohjassa OmaMehiläinen ja DigiKlinikka käyttöön Länsi-Pohjassa Kemin, Tornion ja Keminmaan kuntien asukkaat saavat maksutta käyttöön Mehiläisen Digiklinikan. Tämä on ensimmäinen kerta, kun osana julkisia terveyspalveluita

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Työssä selviytymisen tuki työterveyshuollon näkökulmasta

Työssä selviytymisen tuki työterveyshuollon näkökulmasta Työssä selviytymisen tuki työterveyshuollon näkökulmasta Kari-Pekka Martimo Johtava työterveyslääkäri Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 18.-19.3.2010 Tästä aion puhua Mitä on työssä selviytymisen tuki?

Lisätiedot

Urheilijan terveyskysely

Urheilijan terveyskysely Urheilijan terveyskysely Nimi: Sukupuoli: M N Sotu: Laji(t): Valmentaja(t): Osoite: Sähköpostiosoite: Puhelin: Omalääkäri ja toimipaikka: Lähiomainen + puhelinnumero: Mitkä ovat mielestäsi parhaat saavutuksesi

Lisätiedot

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle MINÄ MUUTAN Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle Kirsi Timonen, projektityöntekijä Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 MINÄ MUUTAN Olet suuren muutoksen edessä. Uuteen kotiin

Lisätiedot

Terveystarkastuksen esitietolomake yläkouluun

Terveystarkastuksen esitietolomake yläkouluun Terveystarkastuksen esitietolomake yläkouluun Kysely palautetaan terveydenhoitajalle. PERUSTIEDOT Nimi Henkilötunnus Osoite Oppilaan oma puhelinnumero Äidin nimi ja puhelinnumero (tai muun huoltajan) Isän

Lisätiedot

ASIAKASPALAUTE JYTA:n IKÄNEUVOLASTA 2015 75-vuotiaiden terveystarkastuksessa käyneiltä

ASIAKASPALAUTE JYTA:n IKÄNEUVOLASTA 2015 75-vuotiaiden terveystarkastuksessa käyneiltä ASIAKASPALAUTE JYTA:n IKÄNEUVOLASTA 2015 75-vuotiaiden terveystarkastuksessa käyneiltä Yhteenveto: Asiakaskysely tehtiin vuonna 2015 75 -vuotta täyttäneille, jotka kävivät Ikäneuvolan terveystarkastuksessa.

Lisätiedot

Akne. totta ja tarua nuoruusiän näppylöistä

Akne. totta ja tarua nuoruusiän näppylöistä Akne totta ja tarua nuoruusiän näppylöistä LÄHES KAIKKI NUORET KÄRSIVÄT JOSSAKIN VAIHEESSA FINNEISTÄ KASVOISSA, RINNASSA JA SELÄSSÄ. NE OVAT NUORUUSIÄSSÄ NIIN TAVALLISIA, ETTÄ NIIDEN KATSOTAAN KUULUVAN

Lisätiedot

Tietoa ja tuloksia tutkittavalle: miten ja miksi?

Tietoa ja tuloksia tutkittavalle: miten ja miksi? Tietoa ja tuloksia tutkittavalle: miten ja miksi? Helena Kääriäinen tutkimusprofessori 29.1.16 HK 1 Potilaat ja kansalaiset ovat tutkimuksen tärkein voimavara Biopankkien pitäisi olla kansalaisen näkökulmasta

Lisätiedot

Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa. LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies

Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa. LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies Miksi Soteuudistus? Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten kasvu kiihtyy.

Lisätiedot

Sairauspoissaolo-ohje. Ohje esimiehille ja henkilöstölle sairauslomien hyväksymisestä

Sairauspoissaolo-ohje. Ohje esimiehille ja henkilöstölle sairauslomien hyväksymisestä Sairauspoissaolo-ohje Ohje esimiehille ja henkilöstölle sairauslomien hyväksymisestä Sisältö 1 Lyhyet sairauspoissaolot... 2 2 Sairauspoissaolot seitsemän kalenteripäivän jälkeen... 6 3 Työterveyspalvelujen

Lisätiedot

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Mika Vuori Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen KKI-päivät/ Laatua liikunnan palveluketjuun 18.3.2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen ydinprosessin palvelutilaukset (Tilinpäätösennuste 2014) ennaltaehkäisevät

Lisätiedot

Millainen on sinun työhyvinvointisi - syttyykö lamppu?

Millainen on sinun työhyvinvointisi - syttyykö lamppu? Millainen on sinun työhyvinvointisi - syttyykö lamppu? Timo Leino, LT, dos. Ylilääkäri 22.11.2012 Sähköurakoitsijapäivät perhe, ystävät, työtoverit läheiset, naapurit... Sosiaalinen ulottuvuus terveys,

Lisätiedot

Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi.

Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi. Kivunlievitys Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi. Huomaa, että tämä kivunlievitysohje pätee vain, jos lapsella

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

KAATUMISET JA HUIMAUS. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus

KAATUMISET JA HUIMAUS. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus KAATUMISET JA HUIMAUS Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus KAATUMISET JA HUIMAUS Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus Sidonnaisuudet: Mundipharma,

Lisätiedot

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia.

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. Alkoholi Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. 1 Sisältö 3 4 8 9 11 12 14 Lukijalle Mitä alkoholi on? Alkoholi vaikuttaa ihmisiin eri tavalla Erilaisia tapoja käyttää alkoholia Alkoholi

Lisätiedot

Diabeteksen ennaltaehkäisyä verkossa

Diabeteksen ennaltaehkäisyä verkossa Diabeteksen ennaltaehkäisyä verkossa Riikka Hirvasniemi, TtM, projektipäällikkö Anne Rajala, th, projektityöntekijä Kehittämistyön tausta KASTE- ohjelma Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelma 2007-2017

Lisätiedot

Työnjaon merkitys fysioterapeutille

Työnjaon merkitys fysioterapeutille Työnjaon merkitys fysioterapeutille Tutkimus tutuksi tapaaminen 29.5.2015: Terveydenhuollon ammattien työnjaon johtamisen vaikutus työn mielekkyyteen ja tuottavuuteen Heli Kangas UEF // University of Eastern

Lisätiedot

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus ja neurotoimialue, TYKS ja Turun yliopisto MITÄ MUISTI ON? Osatoiminnoista koostuva kyky

Lisätiedot

Opas sädehoitoon tulevalle

Opas sädehoitoon tulevalle Opas sädehoitoon tulevalle Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö / sädehoito 2014 Teksti ja kuvitus: Riitta Kaartinen Pekka Kilpinen Taru Koskinen Syöpätautien yksikkö / sädehoito Satakunnan keskussairaala

Lisätiedot

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen

Lisätiedot

LIIKKUMISLÄHETE OPAS S I S Ä LT Ö LÄHETTEEN KÄYTTÖÖNOTTO LÄHETENEUVONTAPROSESSI LÄHETE LIIKUNTANEUVONTA SEURANTA

LIIKKUMISLÄHETE OPAS S I S Ä LT Ö LÄHETTEEN KÄYTTÖÖNOTTO LÄHETENEUVONTAPROSESSI LÄHETE LIIKUNTANEUVONTA SEURANTA S I S Ä LT Ö LÄHETTEEN KÄYTTÖÖNOTTO LÄHETENEUVONTAPROSESSI LÄHETE LIIKUNTANEUVONTA SEURANTA LIIKKUMISLÄHETE ASIAKASKAAVAKE (malli). LIIKUNTASUOSITUKSET LAPSET JA NUORET AIKUISET LIIKKUMISLÄHETE OPAS *

Lisätiedot

Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito

Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito Sodankylä Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito Kotihoidon palveluohjaaja, muistihoitaja Tuula Kettunen 17.2.2014 2014 DEMENTIAINDEKSI Sodankylässä geriatri 2005 2013, muistineuvolatoiminta aloitettiin

Lisätiedot

Terveystieto, minimipaketti

Terveystieto, minimipaketti Terveystieto, minimipaketti Opiskelijan nimi: Ryhmä: Tekijä Miia Siukola Koulutuskeskus Sedu Lehtori, liikunta ja terveystieto Lähteet Kalaja S, Länsikallio R, Porevirta J, Tanhuanpää S. 2010: Lukion terveystieto,

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Enemmän kuin pintaa - harjoitteluita ja opinnäytteitä Psoriasisliittossa. SoveLi-messut 11.3.2011

Enemmän kuin pintaa - harjoitteluita ja opinnäytteitä Psoriasisliittossa. SoveLi-messut 11.3.2011 Enemmän kuin pintaa - harjoitteluita ja opinnäytteitä Psoriasisliittossa SoveLi-messut 11.3.2011 Psoriasis on tulehduksellinen, pitkäaikainen iho ja tai nivelsairaus, jota sairastaa n. 2,5 3 % väestöstä

Lisätiedot

Suomen eturauhassyöpäyhdistys ry, PROPO. Jäsenkyselyyn perustuva tutkimus. Potilaiden ääni osallistuva potilas. Biomedicum Helsinki, 25.9.

Suomen eturauhassyöpäyhdistys ry, PROPO. Jäsenkyselyyn perustuva tutkimus. Potilaiden ääni osallistuva potilas. Biomedicum Helsinki, 25.9. Suomen eturauhassyöpäyhdistys ry, PROPO Jäsenkyselyyn perustuva tutkimus Potilaiden ääni osallistuva potilas Biomedicum Helsinki, 25.9.2012 Hannu Tavio KYSELYN TOTEUTUS Kyselyn oli suunnitellut PROPO,

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli

SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli LIITE 5 SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli TAYS Sydänkeskus TULPPA/Fysioterapia Epikriisi potilaalle, HASA, tk, tth, sydänyhdyshenkilölle

Lisätiedot

MONTA TIETÄ MUUTOKSEEN

MONTA TIETÄ MUUTOKSEEN 1 MONTA TIETÄ MUUTOKSEEN MUUTOSREITTI - Pohdintaa: Mikä elämässä on arvokasta? - Tahtoa - Uskoa omiin vaikutusmahdollisuuksiin - Uskoa omiin kykyihin ja taitoihin - Päätöksentekoa - Tavoitteita - Aikaa

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016 Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito Mikä on verenpaine? Ellei painetta, ei virtausta Sydän supistuu sykkivä paineaalto Paineaallon kohdalla systolinen (yläpaine) Lepovaiheen aikana diastolinen (alapaine)

Lisätiedot

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi 1. Tavoitteet Aktiivisen varhaisen tuen toimintamallin on tarkoituksena toimia työvälineenä esimiehille asioiden puheeksi ottamisessa

Lisätiedot

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Marke Hietanen-Peltola Ylilääkäri, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö 19.3.2015 Kuntotestauspäivät 2015, Kisakallio Määräaikaiset terveystarkastukset

Lisätiedot

Lääkevalmisteella ei enää myyntilupaa

Lääkevalmisteella ei enää myyntilupaa PAKKAUSSELOSTE Nespo 15 mikrogrammaa, injektioneste, liuos injektiopullossa Nespo 25 mikrogrammaa, injektioneste, liuos injektiopullossa Nespo 40 mikrogrammaa, injektioneste, liuos injektiopullossa Nespo

Lisätiedot

4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake

4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake 1 4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytäthän ystävällisesti tämän omahoitolomakkeen ennen suunnitellulle kontrollikäynnille

Lisätiedot

JÄLKIHUOLLON HENKILÖKOHTAINEN TILANNEARVIO

JÄLKIHUOLLON HENKILÖKOHTAINEN TILANNEARVIO JÄLKIHUOLLON HENKILÖKOHTAINEN TILANNEARVIO Keminmaan kunta 2 Kunnantie 3, 94400 Keminmaa 1. ASUMINEN JA ARKI Olen tyytyväinen asuntooni Kyllä En En ikinä Noudatan asumiseen liittyviä sääntöjä Viihdyn kotona

Lisätiedot

ADPROFIT JUNIORISARJAN TEHTÄVÄNANTO 13.12.2013

ADPROFIT JUNIORISARJAN TEHTÄVÄNANTO 13.12.2013 ADPROFIT JUNIORISARJAN TEHTÄVÄNANTO 13.12.2013 Tervettä elämää eläkkeellä Miten saadaan eläkeläiset pitämään säännöllisesti huolta terveydestään? Terveystalo järjestää yhdessä Mainostajien Liiton kanssa

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Usein kysyttyjä kysymyksiä nielurisaleikkauksista

Usein kysyttyjä kysymyksiä nielurisaleikkauksista Tietoa nielurisaleikkauksesta Tämän tiedotteen tarkoituksena on auttaa potilasta voimaan mahdollisimman hyvin ja palaamaan normaaliin ruokavalioon ja normaaleihin aktiviteetteihin mahdollisimman nopeasti

Lisätiedot

Kuka on näkövammainen?

Kuka on näkövammainen? Näkövammat 1 Sisältö Kuka on näkövammainen? 3 Millaisia näkövammat ovat? 4 Näöntarkkuus 4 Näkökenttä 4 Kontrastien erotuskyky 6 Värinäkö 6 Silmien mukautuminen eri etäisyyksille 6 Silmien sopeutuminen

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Move! Miten meidän yhteisössä? Valtakunnallinen Move- kiertue 2015 Liikuntakasvatuksen laitos

Move! Miten meidän yhteisössä? Valtakunnallinen Move- kiertue 2015 Liikuntakasvatuksen laitos Move! Miten meidän yhteisössä? Valtakunnallinen Move- kiertue 2015 Liikuntakasvatuksen laitos Kenelle Move! on tehty Oppilaalle Terveyden- huoltoon Move! Opettajalle Kotiin Koululle Move! pähkinänkuoressa

Lisätiedot

Autonomian tukeminen on yhteinen etu

Autonomian tukeminen on yhteinen etu Autonomian tukeminen on yhteinen etu Päivi Topo, dosentti, pääsihteeri Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta, ETENE Sosiaali- ja terveysministeriö paivi.topo@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot