LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN ALUEEN KUNTOUTUKSEN ASIAKASYHTEISTYÖTOIMIKUNTA

Transkriptio

1 LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN ALUEEN KUNTOUTUKSEN ASIAKASYHTEISTYÖTOIMIKUNTA Toimintakertomus vuosilta

2 1 TAUSTAA Lapin lääninhallitus on asettanut kutakin sairaanhoitopiirin aluetta varten kuntoutuksen asiakasyhteistyötoimikunnan vuosille Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä ja siihen liittyvien muiden lakien muutokset ( /2003) tulivat voimaan (liite 1). Laissa kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä (497/2003) säädetään eri hallinnonalojen yhteistyöstä ja asiakkaan asemaa koskevista periaatteista sekä yhteistyössä noudatettavista menettelytavoista. Siinä säädetään myös paikallisten, alueellisten ja valtakunnallisen kuntoutuksen yhteistyöelinten kokoonpanosta ja tehtävistä. Lailla kumotaan aikaisempi kuntoutuksen asiakaspalveluyhteistyöstä annettu laki. Keskeisissä sosiaali- ja terveydenhuollon, työhallinnon ja vakuutusjärjestelmien laeissa ( /2003) on täsmennetty kuntoutuksen yhteistyösäännöksiä ja korostettu jokaisen tahon velvollisuutta ohjata asiakasta hänen tarvitsemiensa palvelujen piiriin yhteistyössä niitä järjestävien muiden tahojen kanssa. Lisäksi on kuntoutusta koskeva yhteistyösäännös lisätty perusopetuslakiin, lukiolakiin ja ammatillisesta kuntoutuksesta annettuun lakiin ( /2003). Alueellinen yhteistyö Lääninhallitus asettaa kutakin sairaanhoitopiirin aluetta varten kuntoutuksen asiakasyhteistyötoimikunnan neljäksi vuodeksi kerrallaan. Uusi yhteistyölaki antaa mahdollisuuden asettaa yhteisen toimikunnan useampaa sairaanhoitopiiriä varten. Lääninhallituksen tehtävänä on yhteen sovittaa läänin alueen toimikuntien työtä. Yhteistyötoimikuntaan kuuluu keskeisten kuntoutuksen alalla toimivien sosiaali- ja terveydenhuollon, kuntoutusasiakkaita edustavien järjestöjen, muiden yhteisöjen ja laitosten, opetus- ja työhallinnon sekä Kansaneläkelaitoksen nimeämä edustaja. Lisäksi yhteistyötoimikunnan on kutsuttava kokouksiinsa myös muiden viranomaisten, vakuutusjärjestelmien, yhteisöjen ja laitosten sekä työnantajien ja työntekijöiden edustajia ja kuultava asiantuntijoita. Yhteistyötoimikunnan tehtävä on suunnitella, edistää ja seurata yhteistyölain mukaista yhteistyötä ja käsitellä asiakasyhteistyötä koskevia periaatteellisesti tärkeitä kysymyksiä. Toimikunnan on huolehdittava paikallisten yhteistyöryhmien työn edistämisestä ja järjestettävä niille tarvittavaa ohjausta ja koulutusta. Paikallinen yhteistyö Uudella lailla halutaan korostaa paikallisten viranomaisten yhteistyövelvoitetta ja yhteistyön organisointia paikallisesti. Yhteistyömuotojen kehittämiseksi on kunnan alueella oltava kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmä. Sen tehtävänä on sopia yhteistyön periaatteista ja menettelytavoista ja huolehtia yhteistyössä tarpeellisesta tietojen vaihtamisesta. Yhteistyöryhmä käsittelee myös edelleen yksittäisen asiakkaan kuntoutukseen liittyviä kysymyksiä silloin, kun se on tarpeen ratkaisujen löytämiseksi. Kunnan tehtävänä on asettaa yhteistyöryhmä määräajaksi eli neljäksi vuodeksi kerrallaan. Kunnan tehtävänä on myös tiedottaa kunnan asukkaille ja muille viranomaisille ja yhteisöille ryhmän toiminnasta ja kokoonpanosta. Kunnat voivat myös sopia, että niillä on yhteinen yhteistyöryhmä. Tähän asti toimineista yhteistyöryhmistä noin puolet on ollut useammalle kunnalle yhteisiä, useimmiten niin, että terveyskeskuskuntayhtymässä on ollut yhteinen yhteistyöryhmä. 2

3 Yhteistyöryhmässä on oltava vähintään yksi sosiaalihuollon, terveydenhuollon, opetus- ja työvoimaviranomaisen, Kansaneläkelaitoksen ja muiden tarpeellisten yhteisöjen nimeämä edustaja. Uutta on, että myös opetushallinnon edustus kuuluu peruskokoonpanoon. Asioiden käsittelyä varten yhteistyöryhmä voi jakaantua jaostoihin. Tarvittaessa yhteistyöryhmän on kutsuttava kokouksiin myös muiden viranomaisten, yhteisöjen ja laitosten edustajia ja lisäksi se voi kuulla myös muita asiantuntijoita. Yhteistyöryhmän kokoonpano ja edustajien valinta määräytyy jokaisen kunnan tai kuntayhtymän koon ja olosuhteiden mukaan. Suurissa kaupungeissa on yhteistyöryhmä usein jakaantunut useampaan alueelliseen ryhmään. Yhteistyöryhmän kokoonpanossa on myös otettava huomioon uuden lain korostama viranomaisten yhteistyön yleinen organisointi ja yhteistyön edellyttämä tietojen vaihto. Kun yhteistyöryhmä käsittelee yksittäisen kuntoutujan asioita, on toisaalta tärkeää, että ryhmän kokoukseen osallistuu sellaisia eri tahojen edustajia, jotka ovat perillä kuntoutujan tilanteesta. Yhteistyölain voimaantulosäännösten mukaan jatkavat aikaisemmin asetetut yhteistyöryhmät uuden lain mukaisina kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhminä. Lain edellyttämät muutokset on tehtävä vuoden kuluessa lain voimaantulosta eli mennessä. Kuntoutujan asian käsittely Kuntoutujalla on oikeus saada hänen kuntoutuksensa yhteistyötä koskeva asia käsiteltäväksi asiakasyhteistyöryhmässä. Myös kuntoutujan asiaa hoitavalla viranomaisella, yhteisöllä tai laitoksella on oikeus saada asia käsiteltäväksi yhteistyöryhmässä. Asian käsittelemiseksi on oltava kuntoutujan kirjallinen suostumus. Yhteistyöryhmän tehtävänä on etsiä kuntoutujan kuntoutustarpeita vastaavia ratkaisuja ja arvioida eri palveluvaihtoja sekä suunnitella, edistää ja seurata asiakkaan kuntoutuksen toteutumista. Yhteistyöryhmä on tarvittaessa apuna kuntoutujan kuntoutussuunnitelman laatimisessa. Yhteistyöryhmän tehtävänä on myös varmistaa, että kuntoutujalle on yhteistyössä hänen kanssaan nimetty kuntoutukseen perehtynyt yhteyshenkilö. Kuntoutujalla on oikeus tulla kuulluksi asiassaan ja osallistua sen käsittelyyn kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmässä. Ryhmä voi kuntoutujan kirjallisella suostumuksella kuulla myös kuntoutujalle läheisiä henkilöitä. Kuntoutujalle on annettava selvitys kuntoutuksen vaihtoehdoista ja muista kuntoutukseen liittyvistä seikoista. Kuntoutujan yksilölliset tarpeet kuten esimerkiksi äidinkielen, myös viittomakielen käyttö on otettava huomioon asian käsittelyssä. Tietojen saaminen, luovuttaminen ja säilyttäminen Kuntoutujaa koskevan asian ja häntä koskevan tietojen käsittelyssä sovelletaan mitä hallintomenettelyä koskevassa lainsäädännössä, kielilaissa (148/1922), viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (621/1999) ja henkilötietolaissa (523/1999) säädetään. Uusi hallintolaki (434/2003) ja uusi kielilaki (423/2003) tulevat voimaan Jokainen, joka saa kuntoutujan asian käsittelyn yhteydessä häntä koskevia tietoja, on velvollinen pitämään ne salassa siten kuin viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa säädetään. Sen lisäksi kuntoutujaa koskevia salassa pidettäviä tietoja saa antaa sivullisille vain kuntoutujan kirjallisella suostumuksella. Yhteistyöryhmä ei myöskään saa ilman kuntoutujan kirjallista suostumusta antaa kannanottoa viranomaiselle taikka muulle yhteisölle tai laitokselle. 3

4 Yhteistyöryhmällä ja kuntoutujan yhteyshenkilöllä on oikeus saada kuntoutujaa koskevia salassa pidettäväksi säädettyjä tietoja kuntoutujan suostumuksen mukaisesti. Yhteistyöryhmän toiminnassa syntyvien henkilötietojen käsittelystä vastaa rekisterinpitäjänä yhteistyöryhmä. Yksittäistä kuntoutujaa koskevat asiakirjat talletetaan asian käsittelyn päätyttyä erillisarkistona asianomaisen kunnan terveyskeskukseen. Kuntoutujaa koskevien arkistoitujen asiakirjojen tietojen luovuttamisesta ja muusta käsittelystä vastaa terveyskeskus. Asiakirjoja säilytetään kymmenen vuotta asian käsittelyn päättymisestä. Valtakunnallinen yhteistyö Sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä toimii valtioneuvoston neljäksi vuodeksi kerrallaan asettama kuntoutusasiain neuvottelukunta 1. Sen tehtävän on ohjata, kehittää ja yhteen sovittaa viranomaisten, yhteisöjen ja laitosten yhteistyötä sekä alueellisten asiakasyhteistyötoimikuntien toimintaa. Muutokset muussa lainsäädännössä Keskeisissä sosiaali- ja terveydenhuollon, työhallinnon ja vakuutusjärjestelmien laeissa on täsmennetty kuntoutuksen yhteistyösäännöksiä ja jokaisen tahon velvollisuutta ohjata asiakasta hänen tarvitsemiensa palvelujen piiriin. Jos asiakas tarvitsee kuntoutusta, joka ei ole säädetty asianomaisen viranomaisen tai yhteisön tehtäväksi tai jota tämän ei ole tarkoituksenmukaista järjestää, on kuntoutujalle annettava tietoja muista kuntoutusmahdollisuuksista ja ohjattava hänet kuntoutukseen tai muiden palvelujen piiriin yhteistyössä niitä järjestävien tahojen kanssa. Sama velvoite koskee eläkejärjestelmiä, jos eläkehakemus hylätään. Tietojen antovelvoitteen ja ohjausvelvoitteen täyttäminen edellyttää eri tahojen yhteistyön ja tietojen vaihdon tehostamista

5 2 LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTOUTUKSEN YHTEISTYÖTOIMIKUNTA Lapin lääninhallitus asetti vuosille kuntoutuksen asiakasyhteistyötoimikunnan Lapin sairaanhoitopitopiirin alueelle (S 187 A / ). Lääninhallitus kutsui toimikunnan jäseniksi seuraavat henkilöt: Jäsenet Liisa Hokkanen, kuntouttavan sosiaalityön professori Heli Leino, ylilääkäri Tarja Lahtela, ylilääkäri Eija Niemelä, kuntoutuspäällikkö Kari Ketola, lehtori Markku Oinaala, ylilääkäri Pirkko Uurtamo, kouluterveydenhoitaja Pia Ruotsala, sosiaali- ja terveyssihteeri Toini Uutela, kuntoutusylilääkäri Helena Terävä, ylilääkäri, psykiatrian tulosaluejohtaja Helka Urponen, puheenjohtaja (Rovaniemen seudun mielenterveysseura ry) Kaisa Turpeenniemi, yliopettaja Asta Niskala, kehittämispäällikkö (pj.) Jorma Viitala, etuuspäällikkö Ulla Pajari, vakuutussihteeri, Kela Irja Upola, työvoimaohjaaja Anne-Mari Suopajärvi, maahanmuuttopäällikkö Marjatta Kihniä, lääninlääkäri Päivi Haverinen, osastonhoitaja Maria Martin, suunnittelija (siht.) Helena Kangasniemi, kuntoutuspäällikkö Marita Väyrynen, johtava lääkäri Anu Avaskari, sosiaali- ja terveysltk:n puheenjohtaja Tiina Notko, kuntoutussuunnittelija Merja Antikainen, sosiaalityöntekijä Mervi Rautajoki, toiminnanjohtaja (Lapin Sydänpiiri ry) Mika Rahkola, lehtori Kaisa Kostamo-Pääkkö, kehitysjohtaja Eija Haapala, suunnittelija Hanna Kantola, työterveyshoitaja, Sallan tk Jouni Alapiessa, kuntoutuspsykologi Tuula Räihä, hankeasiantuntija Sari Husa, lääninsosiaalitarkastaja Tuulikki Kellokumpu, fysioterapeutti Lapin yliopisto Rovaniemen kaupungin työterveyspalvelut Invalidiliiton Lapin Kuntoutuskeskus ILKK Kolpeneen palvelukeskus ky Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Rovaniemen kaupunki Rovaniemi, terveyskeskus Saamelaiskäräjät Lapin sairaanhoitopiiri Lapin sairaanhoitopiiri Järjestöt Rovaniemen ammattikorkeakoulu Pohjois- Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Kelan Pohjois-Suomen aluekeskus Sallan kunnan asiakasyhteistyöryhmä Rovaniemen työvoiman palvelukeskus Lapin ELY-keskus Lapin aluehallintovirasto Kemijärvi Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus 5

6 4 TOIMINTAKAUDEN KESKEISET ASIAT Yhteistyötoimikunnan tehtävä on suunnitella, edistää ja seurata yhteistyölain mukaista yhteistyötä ja käsitellä asiakasyhteistyötä koskevia periaatteellisesti tärkeitä kysymyksiä. Toimikunnan on huolehdittava paikallisten yhteistyöryhmien työn edistämisestä ja järjestettävä niille tarvittavaa ohjausta ja koulutusta. (L kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä 497/2003) Yhteistyötoimikunnan päätavoitteena on kuntoutuksen keinoin edistää Lapin asukkaiden terveyttä ja hyvinvointia toiminnan arviointia suhteessa asetettuihin tavoitteisiin 1. Asiakasyhteistyöryhmien työn tukeminen Työkokousten ja koulutuksien järjestäminen Käynnistetään verkkokonsultaatiokokeilu kuntien asiakasyhteistyöryhmien jäsenten käyttöön Toteutuma: asiakasyhteistyöryhmille järjestetty kuntoutusseminaari sai hyvää palautetta. Länsi-Pohjan toimikunta kutsuttiin mukaan seminaariin. Kuntoutuksen verkkokonsultaation avaaminen keväällä 2011 on valtakunnallisestikin merkittävä avaus ja sen käyttö tulee varmasti lisääntymään jatkossa. 2. Tiedottamisen lisääminen Nettisivujen luominen toimikunnalle Toimikunnan kokoukset avoimia yhteistyöryhmien puheenjohtajille Kuntiin lisää tietoa mm. rahoituksesta tietoisuuden lisääminen Toteutuma: Kuntoutuksen asiakasyhteistyötoimikunnalle on luotu nettisivut ja niitä voidaan käyttää tiedottamisen välineenä myös jatkossa (Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen ylläpitämä). Kuntoutuksen työryhmille on laitettu kutsua kokouksista ja videoneuvottelujen avulla osallistuminen olisi ollut helppoa, mutta osallistumisaktiivisuus on kuitenkin ollut vähäistä. 3. Lappilaisen kuntoutusyhteistyömallin juurruttamisen edistäminen Kuntoutusprosessin toimivuuden tarkastelu ja varhaiseen kuntoutukseen pääsyn tukeminen. Annetaan mahdollisuus esitellä eri kehittämishankkeissa tehtyjä malleja. Yhteistyö Länsi-Pohjan yhteistyötoimikunnan kanssa Toteutuma: Verkkokonsultaatiopalvelulla pyritään helpottamaan asiakasyhteistyötoimikunnan hyödyntämistä asiakasyhteistyöryhmien jäsenten arkisessa asiakastyössä. Kuntoutukseen liittyviä hankkeita on esitelty kokouksissa. 4. Kuntoutuksen tutkimuksen ja opetuksen kanssa tehtävän yhteistyön lisääminen Opinnäytetöiden aiheiden kerääminen oppilaitoksille. Toteutuma: Toimikunnan kautta on välittynyt paljon sellaista asiaa koulumaailmaan, joka muuten olisi jäänyt välittymättä. Toimintavuoden aikana valmistui opinnäytetyö asiakasyhteistyöryhmien toiminnasta. Opinnäytetöitä voisi hyödyntää enemmänkin Lapin korkeakoulukonsernissa (RAMK + LaY samassa) ja muissa oppilaitoksissa. Samalla todettiin, että KUNKin tukea tarvittaisiin laajemmissa tutkimuksissa. 6

7 5 YHTEISTYÖTOIMIKUNNAN TYÖJÄRJESTYS Yhteistyötoimikunta kokoontuu 3-4 kertaa vuodessa, joista yksi on yhteinen kokous Länsi-Pohjan yhteistyötoimikunnan kanssa. Lisäksi yhteistyötoimikunta järjestää koulutus- ja neuvottelutilaisuuksia tarpeen mukaan sekä toimittaa tiedotteita. Yhteistyötoimikunta asettaa tarpeen mukaan jaostoja, täsmentää niiden tehtävät ja antaa niille määräajan. Yhteistyötoimikunta voi asettaa tarpeen mukaan pienempiä valmisteluryhmiä. Yhteistyötoimikunnalla on puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja sihteeri. Yhteistyötoimikunnan työ tapahtuu virkatyönä eikä osallistumis- tai matkakustannuksista makseta erillisiä korvauksia. Yhteistyötoimikunta kutsuu tarvittaessa kokouksiinsa myös muiden viranomaisten, tapaturma-, liikenne- ja työeläkevakuutusjärjestelmien sekä muiden yhteisöjen ja laitosten sekä työnantajien ja työntekijöiden edustajia, minkä lisäksi se voi kuulla myös muita asiantuntijoita. Asiakasyhteistyötoimikunnalla ei ole vallankäyttöoikeutta ja siksi päätösmenettely tulee harvoin kyseeseen. Yhteistyötoimikunta voi kuitenkin jossakin tilanteessa joutua päättämään kannastaan johonkin asiaan, jolloin päätösmenettely on tehtävä sovitusti. Kokous on päätösvaltainen, kun paikalla on 8 toimikunnan jäsentä tai varajäsentä. Mikäli asiakasyhteistyötoimikunnan kokouksessa ollaan käsiteltävästä asiasta erimielisiä, suoritetaan äänestys ja eniten ääniä saanut esitys voittaa. Tasatilanteessa puheenjohtajan kanta ratkaisee. Yhteistyötoimikunta pitää yhteyttä muun muassa kuntien asiakasyhteistyöryhmiin, Kuntoutusasiain neuvottelukuntaan, kuntien sosiaali- ja terveyslautakuntiin tai vastaaviin, kuntien opetustoimeen sekä kunnanhallituksiin. Yhteistyötoimikunnan kokouksissa sovitaan seuraava kokous. Kokouskutsut lähetetään kaksi viikkoa ennen kokousta sähköpostitse myös varajäsenille. Kutsun yhteydessä lähetetään edellisen kokouksen pöytäkirja ja tulevan kokouksen esityslista. Mikäli kokouksen ajankohta muuttuu, lähetetään ennakkotieto neljä viikkoa ennen kokousta. Kokousmuistiot lähetetään myös asiakasyhteistyöryhmien puheenjohtajille. 7

8 Liite 1 Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä 497/ luku Alueellinen yhteistyö 11 Kuntoutuksen asiakasyhteistyötoimikunta Lääninhallitus asettaa kutakin sairaanhoitopiirin aluetta varten neljäksi vuodeksi kerrallaan kuntoutuksen asiakasyhteistyötoimikunnan. Useampaa sairaanhoitopiiriä varten voi olla myös yhteinen toimikunta. Lääninhallituksen tehtävänä on yhteen sovittaa läänin alueen toimikuntien työtä. 12 Yhteistyötoimikunnan kokoonpano Kuntoutuksen asiakasyhteistyötoimikuntaan kuuluu keskeisten kuntoutuksen alalla toimivien sosiaalija terveydenhuollon viranomaisten, kuntoutusasiakkaita edustavien järjestöjen, muiden yhteisöjen ja laitosten, opetus- ja työhallinnon sekä Kansaneläkelaitoksen nimeämä edustaja. Yhteistyötoimikunnan on kutsuttava tarvittaessa kokouksiinsa myös muiden viranomaisten, tapaturma-, liikenne- ja työeläkevakuutusjärjestelmien sekä muiden yhteisöjen ja laitosten sekä työnantajien ja työntekijöiden edustajia, minkä lisäksi se voi kuulla myös muita asiantuntijoita. 13 Yhteistyötoimikunnan tehtävä Kuntoutuksen asiakasyhteistyötoimikunnan tehtävänä on suunnitella, edistää ja seurata tämän lain mukaista viranomaisten sekä muiden yhteisöjen ja laitosten yhteistyötä sekä käsitellä asiakasyhteistyötä koskevia periaatteellisesti tärkeitä kysymyksiä. Lisäksi toimikunnan on huolehdittava paikallisten yhteistyöryhmien työn edistämisestä ja järjestettävä tarvittavaa ohjausta ja koulutusta. 5 luku Erinäiset säännökset 15 Työjärjestys Edellä 5 :ssä tarkoitetun yhteistyöryhmän ja 11 :ssä tarkoitetun toimikunnan on hyväksyttävä työjärjestys, jossa on määräykset kokousten koollekutsumisesta, työskentelytavasta, päätösmenettelystä ja muista tehtävien asianmukaisen hoitamisen kannalta tarpeellisista seikoista. 8