Mauno Koskinen KEITÄ ME VASKELOISET OLEMME

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mauno Koskinen KEITÄ ME VASKELOISET OLEMME"

Transkriptio

1 Mauno Koskinen KEITÄ ME VASKELOISET OLEMME Mistä karjalaiset tulivat ja milloin he asettuivat Laatokan etelä- ja kaakkoisrannoille, on edelleenkin kiistelty asia. Geenitutkimus, historialliset lähteet että kalevalaisen kansanrunouden perinne ja nimistö puhuvat kuitenkin läheisistä siteistä Baltiaan ja sen suomensukuisiin. Iivar Vidfamnen teoista kertovissa skandinaavisissa saagoissa 600-luvulta on tarina retkestä Karjalanpohjaan, Kirjalabotn. Se on tiettävästi vanhin lähde, jossa Karjala mainitaan. Tsuudeiksi kutsuttu karjalaisheimon haara, joka asui Laatokan etelärannalla vatjalaisten ja vepsäläisten välissä, oli viikinkien rinnalla Novgorodia 800-luvulla perustamassa ollut toinen merkittävä kansanryhmä. Karjalaisten kerrotaan olleen ryöstelemässä ja taistelemassa norjalaisia vastaan Pohjois-Suomessa ennen vuotta 900. Eräretket ulottuivat jo tuolloin Lappiin ja ItäKarjalaan. Venäläisissä lähteissä nimi Karjala, Korelia, esiintyy ensimmäisen kerran vuonna 1143, jolloin karjalaisia oli novgorodilaisten kanssa retkellä jäämejä, muinaishämäläisiä vastaan. Karjalaiset ja virolaiset kävivät vuonna 1187 yhdessä hävittämässä ja ryöstämässä Mälarin rannalla sijainneen Sigtunan kaupungin. Se oli Keski-Ruotsin kukoistavin kaupunki 1100-luvulla. Viikinkiajalla karjalaisalueiden muinaislinnat sijaitsivat Käkisalmen ja Sortavalan lähi- ja välialueilla. Karjalainen asutus oli vahvinta Laatokan länsi- ja luoteisrannikolla sekä Vuoksen varrella. Suomen historian käsikirjan mukaan Käkisalmi, Kaukola, Räisälä ja Sakkola olivat ne pitäjät, joista tunnetaan suurimmat ja tärkeimmät 1200-luvun kalmistoista. Karjalaisasutus kehitti vuosisatoina vauraan turkiskulttuurin. Tämä lisäsi Karjalan asemaa ja karjalaisten merkitystä sekä novgorodilaisten että skandinaavien kauppakumppanina. Laatokalta kauppareitit ulottuivat mm. Baltian hansakaupunkeihin ja Bysanttiin saakka. Suomalaisalueet jaettiin väkivalloin Vauraus johti vahvempien kauppakumppaneiden valtapyrkimyksiin. Novgorodilaiset aloittivat ortodoksisen uskonnon levittämisen Laatokan länsirannan karjalaisten keskuuteen vuonna Roomalaiskatoliset ruotsalaiset perustivat läntiseen Karjalaan tukikohdakseen Viipurin linnan vuonna Karjalasta tuli näiden vieraiden valloittajien kiistakapula ja verinen taistelutanner. Novgorodilaiset menettivät herruutensa Moskovalle vuonna Pähkinäsaaren rauhassa vuonna 1323 jaettiin suomalaisalueet kahtia. Otavan Iso Tietosanakirja luvulta asennoituu: "Ruotsin oli tyydyttävä karjalaisalueen lounaiseen kolkkaa." Tuo lause heijastaa Suomen historiankirjoituksessa pitkään vallinnutta vääristävää asenteellisuutta. Ruotsi ja Novgorod jakoivat ja alistivat suostumusta pyytämättä suomalaisalueet valtapiiriinsä. Ruotsin alaisuuteen joutuneista alueista tuli vuosisadoiksi sen rajamaakunta ja rajaläänejä. Asukkaita näännytettiin ryöstöverotuksella ja uhrattiin joukoittain pienen Ruotsin suuruudenhullujen kuninkaiden valtaunelmien alttarilla. Ruotsalaisille Pohjanlahden itäpuoliset suomalaisalueet olivat Itämaa, Österland. Finland tarkoitti pitkään pelkästään Varsinais-Suomea. Haminan rauhassa vuonna 1809 Ruotsi luovutti Venäjälle kuusi lääniään, jotka olivat olleet koko 1700-luvun ajan rajun ruotsalaistamisen kohteina. Käsite Ruotsi- Suomi on keksitty korostamaan eroa venäläisyydestä sekä pönkittämään luterilaista historiankirjoitusta 1920-luvulla. Käsite pitäisi poistaa käytöstä valheellisuutensa vuoksi.

2 Karjalaisasutus levittäytyi laajalle Keskiajan vuosisatoina karjalaisasutus laajeni Savoon, Pohjois-Karjalaan, Aunukseen, Vienaan ja Lapin rajoille saakka. Ehkä selkeimmän ja varmimman kuvan karjalaisasutuksen levinneisyydestä ja valta-asemasta Nyky-Suomessa kertoo läntisten murteiden ja itäisen murrealueen välinen raja. Kielentutkija, professori Martti Rapolan mukaan kielellisesti erittäin yhtenäiseen itäiseen murrealueseen sisältyvät sen länsirajalla Virolahti, Miehikkälä, Luumäki, Savitaipale, Mäntyharju, Pertunmaa, Sysmä, Kuhmoinen, Jämsä, Koskenpää, Keuruu, Pihlavesi, Ähtäri, Lehtimäki, Alajärvi, Lappajärvi, Kortesjärven koillispuoli, Evijärvi, Vimpeli, Kyyjärvi, Kivijärvi, Kinnula, Pihtipudas, Pyhäjärvi, Kiuruvesi, Vieremä, Vuolijoki, Säräisniemen itäpuoli, Puolanka, Suomussalmi, Taivalkoski ja Kuusamo. Savolaiset ovat karjalaisten suoria jälkeläisiä eivätkä karjalaisista ja hämäläisistä risteytynyt heimo, kuten usein on väitetty. Karjalaiset ovat siten selkeästi suurin ja laajimmalle levinnyt suomalaisheimo. Karjalaisten nautinta-alue oli mainittua murrealuetta suurempi. Se ulottui Raahen tienoilta alkaen Pohjanlahteen sekä sieltä Tornionjokilaaksoon ja muualle Lappiin, jossa "sie" ja "mie" elävät tuon ajan muistona tänäkin päivänä. Nautintaalueilla oli paikoitellen myös vankkaa karjalaisasutusta. Nimistön perusteella sitä on ollut vielä laajemmallakin. Mm. Inkeroinen ja Lahden kupeessa oleva Nastola ovat tästä todistuksena. Vaskeloiset ovat perinteisiä inkerikkoja August Ahlqvist, vuodesta 1863 Helsingin yliopiston suomen kielen ja kirjalisuuden professori, kiersi vuonna 1854 Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran stipendiaattina kansanrunouden keruussa Etelä- Karjalassa. Hän toteaa matkakertomuksessaan, ettei vanhoja runoja löydy Viipurin läänistä muualta kuin "Pyhäjärveltä, Sakkulasta ja Raudusta". Silti Ahlqvist oli erittäin tyytyväinen: "Niin pian kun vaan astut jalkasi näiden seurakuntain rajan sisään, tulee vanhanaikuinen runo-laulu vastaasi yhtä täydellisenä, yhtä suloisena kuin Pohjois-Karjalassakin. Ilomantsin pitäjän tietää jokainen siellä lauluja keräämässä käynyt kyllä runo-rikkaaksi. Mutta nämä seurakunnat eivät jää yhtään jäljelle Ilomantsista tässä asiassa." Pitäjissä löytyi muutamissa kylissä "Inkerikkoja eli Ischoria s.o. kreikan-uskoisia Karjalaisia, joiden ainoana kirjallisuutena ja hengellisyyden toimittajana esiisiltä peritty runonlaulu on. Näillä on laulu alinomaan huulilla." Myös professori Väinö Salminen, joka on koonnut mm. Suomen Kansan Vanhat runot -teosten Etelä- Karjalaa ja Inkeriä käsittelevät niteet, käyttää alueiden alkuperäisväestöstä nimitystä inkeroiset tai inkerikot. Hän erottaa näin kreikanuskoisen väen Kannaksen ja Inkerin autioituneille tiloille luvun lopussa ja 1600-luvulla muuttaneista luterilaisista uudisasukkaista. Muuttajat entisiin Käkisalmen, Sakkolan ja Raudun pogostoihin houkuteltiin ja tulivat pääosin LänsiKannakselta ja Savosta, sieltä minne vuosisatojen myötä juuri tuolta alueelta oli muutettu. Tietosanakirjojen inkerikko-määritelmä kaipaa peruskorjauksen. Waski-nimi ja Sakkola Vaskeloiset ovat alueen vanhimman karjalaisväestön, inkerikkojen, suoria jälkeläisiä. Kutsuivat itseään inkerikoiksi vielä 1930-luvullakin. Waske-nimi esiintyi Suvantojärven rantojen asujamistossa pitkin 1500-lukua. On mahdollista, että joissakin arkistoissa on asiakirjoja, jotka sitovat myöhemmät sukupolvet 1500-luvun Waskeihin. Nimi Waski on eri asiakirjoissa muodoissa Waske, Wasko, Waskij ja Waskin. Metsäpirtti kuului keskiajan lopulla Sakkolan pogostaan kuten Pyhäjärvi ja osa Vuokselaakin. Pogosta

3 oli paitsi kirkollinen myös hallinnollinen alue. Vatjan viidenneksen verokirjan ns. vanhan kirjoituksen mukaan Sakkolan pogostassa oli 214 kylää, joissa 282 taloa ja 556 veroa maksavaa henkilöä. Sakkolan ja Raudun raja oli jo tuolloin sama kuin 1930-luvulla. Sakkolan pogostan kirkko oli myöhemmässä luterilaisessa kirkonkylässä. Vilakkalassa, Petäjärvellä ja Taipaleessa oli tsasounat, kappelit. Tehdyt kaivaukset osoittavat, että myöhemmän Metsäpirtin pitäjän alueella ainakin myös Kirvesmäen Kalmoinmäellä ja Hatakanmäellä oli Taipaleen lisäksi kreikkalaiskatoliset hautausmaat. Olisi poikkeuksellista, jos niissä kaikissa ei olisi ollut ainakin pientä kappelia. Metsäpirtin asutus oli 1500-luvulla Suvantojärven rannoilla sekä Taipaleessa. Ruotsalaisvalta oli tuhon aikaa Käkisalmen läänistä ja Inkeristä pakeni 1600-luvulla ruotsalaisvaltaa enemmän kuin puolet alkuperäisväestöstä runsaat ihmistä. Vaelsivat Aunukseen ja muille lähialueille, Tveriin sekä peräti Ukrainaan saakka. Kirkoista turvaa hakeneita teljettiin ja poltettiin niihin. Vain erillisiä kyläkuntia, perheitä tai niiden osia säilyi hengissä vanhoilla kotiseuduillaan. Piiloittelemaan joutuivat ajoittain kaikki kreikanuskoiset. Stolbovan rauhassa 1617 valloitusalueiden asukkaille taattua uskonnonvapautta ei ollut alunalkaenkaan tarkoitus pitää. Sankarikuninkaaksi ylistetty suomalaisten uhraaja, Kustaa II Aadolf käski kirjeessään alamaistaan Viipurin linnan isäntää teloittamaan kaikki karjalaiset, jotka eivät luovu kerettiläisyydestä, vääräuskoisuudesta ja ota luterilaisen kirkon kastetta. Torsten G. Aminoff kertoo kirjassaan "Karjala lännen etuvartiona", että Ruotsin hallitus laati luvun lopussa suunnitelman kreikanuskoisen kirkon tuhoamisesta Karjalassa. Siirtyminen kreikkalaiskatoliseen kirkkoon julistettiin kuolemalla rangaistavaksi teoksi. Tämä viitannee sen saamaan suosioon luterilaisten parissa. J. J. Mikkolan julkaisussa "Inkerinmaan kreikanuskoisten käännytyksestä " on kuvaus, miten Käkisalmen läänistä vietiin vuonna 1684 Narvaan 25 kreikanuskoista talonpoikaa. Heille oli annettu käsky, että eivät kävisi omissa kirkoissaan, vaan ottaisivat luterilaisen uskon ja kävisivät luterilaisissa kirkoissa. Nuo talonpojat eivät totelleet. Sen vuoksi heidät ruoskittiin ja vietiin pappinsa kera Narvan Opolskoi pogostiin. "Heidät ajettiin väkisin luterilaiseen kirkkoon, jossa jumalanpalvelusta toimitti superintendentti pappeineen. Nämä tahtoivat jakaa Herranehtoollisen näille talonpojille luterilaisen uskon mukaan, mutta talonpojat eivät vastaanottaneet tätä ehtoollista. Senvuoksi otettiin heidän joukostaan 2 parasta miestä, pantiin rautoihin, ja heidät ripustettiin jaloista kiinni, pää käännettynä lattiaan. Kun muut talonpojat näkivät tämän, he hajaantuivat itkien kirkosta." Monet eivät kestäneet kidutusta ja alistuivat luterilaiseen uskoon henkensä hädässä. Aminoff kertoo kirjassaan aivan samoista ajoista: "1680-luvulla yritti superintendentti Johannes Gezelius nuorempi, tunnettu myöhemmin toiminnastaan Turun piispana, saada osan maakunnan väestöä käännytetyksi. Hän halusi erottaa suomensukuiset vatjalaiset ja inkeriläiset venäläisistä, joilla yksin hänen mielestään oli oikeus säilyttää oikeauskoinen uskontonsa, kun taas toiset suomalaisina ja kuten Gezelius, tuskin itsekään sitä uskoen, väitti, uskostaan luopuneiden luterilaisten jälkeläisinä eivät kuuluneet sen uskonvapauden piiriin, joka aikaisemmin eri yhteyksissä oli enemmän tai vähemmän selvästi vakuutettu Inkerin ja Käkisalmen läänin asukkaille. Hän otatti henkilökohtaisilla kuulusteluilla selvää, ketkä osasivat suomea paremmin kuin venättä, ja nämä erotettiin kokonaan oikeauskoisesta kirkosta, jonka papit eivät saaneet olla missään tekemisissä heidän kanssaan. Jos he pyrkivät vanhoihin kirkkoihin, estettiin tämä asevoimin. Osaksi suoritettiin tämä "erotus" rauhallisesti, osaksi pakenivat kokonaiset kylät metsiin ja osaksi sattui ikäviä välikohtauksia, kun kruununpalvelijat polkivat jalkoihinsa pyhäinkuvia ja vangitsivat tai pieksivät oikeauskoisia talonpoikia ja pappeja."

4 Sakkolan Arkkienkeli Mikaelin kirkko hävitettiin näissä "puhdistuksissa". Se oli viimeisin säilynyt Käkisalmen, Sakkolan ja Raudun kirkoista. Rauhansopimuksen uskonnonvapauslausekkeen mieleisekseen vääristellyt Gezelius on luokiteltu historiassa "pontevaksi uskonpuhdistajaksi" sekä "avarakatseiseksi ja määrätietoiseksi". Uskonvainojen rinnalla rehoitti läpi vuosisadan muukin mielivalta. Uusia ruotsalaisvalloituksia koskevat lait olivat orjuuttavia. Lääninherrat ja apurinsa olivat vielä orjuuttavampia. Inkerikoille 1600-luku oli aikaa, joka on rinnastettavissa etnisiin puhdistuksiin ja niiden kultturituhoihin. Yhteistä tuollaisille hirmuteoille ovat myös "ylevät perustelut" ja "jalot tavoitteet". On todennäköistä, että pakkokäännytettyjä palasi 1710-luvulla vanhan kirkkokuntansa suojaan, kun paenneita palasi kotiseuduilleen. Tuollaiset koettelemukset ja julmuudet läpikäyneet esivanhempamme kasvoivat henkisesti äärettömän voimakastahtoisiksi ja periaatteissaan tinkimättömiksi ihmisiksi ja yksimieliseksi yhteisöksi. Toisin kuin on väitetty, ortodoksinen uskonto ei estänyt vaskeloisia avioitumasta luterilaisten kanssa. Suurin este oli luterilaisten oma käyttäytyminen ja heistä vuosisatojen saatossa saatu kokemus. Vaskeloisten verisiteet liittyvät pääosin Pyhäjärven, Sakkolan, Raudun, Inkerin, Pietarin ja Viron inkerikkosukuihin. Sukututkimus osoittaa, että joukossa ei ole ainuttakaan venäläistä. Lapinlahden maakirja vuodelta Toiseksi ylin nimi on Påhll Waski.

5 Käkisalmen piiri Viipurin kuvernementissa vuonna Kansalliarkisto.

6 Waski-suku ja Vaskela 1600-luku oli aikaa, jolloin Waski-suku ja Vaskela saivat tunnistettavat kasvonsa. Rahastonhoitaja Jonas Pederssonille annettiin läänityksiksi Lapinlahti, Ahvola, Paavila ja Dirikkala Arkuntanhuan kylästä. Samat nimet on kirjattu eräässä myöhemmässä yhteydessä muodoissa "förut Lapinlax", "förut Wahvola", "förut Pawilas" ja "förut Dirikkala". Myöhempi Arkuntanhua 11 eli Vaskela on maakirjojen mukaan "förut Pawilas" eli aiemmin Pawila tai Pawilan. Pawila liittyy myös Waski-suvun varhaisimman tiedossa olevan kantaisän nimeen. Hän on Pawila Waske/ Påhl Waskijn, joka mainitaan vuosina 1683 ja 1685 Sakkolan savuluettelossa sekä Pähkinänlinnassa päivätyssä asiakirjassa verolliseksi vuonna 1696 Sakkolan Lapanaisissa (Labanais). Toinen vanhimmista tunnetuista on Larion/ Lars Waske. Vuoden 1690 suvuluettelossa hänet mainitaan Korholassa sekä päivätyssä Sakkolan Lapinlahden savuluettelossa Korholankylässä (Korholabyn). Vanhojen karttojen mukaan Pawila ja Korhola olivat rajanaapureita. Sakkolan väki liikkui koko 1600-luvun ajan. Koska luterilaiset uudisasukkaat olivat maanviljelijöitä ja kuolema niitti ilman vainojakin satoaan suurina nälkävuosina 1690-luvun puolivälissä, kalastuksen taitavat inkerikot kohosivat pelastajiksi asuintienoillaan. Tämä lienee luonnollisin selitys noiden kahden Waskisukuisen olemassaololle vanhalla kotiseudullaan.

Mauno Vaski KARJALA HISTORIAN TAPAHTUMIEN KENTTÄNÄ. Historiankirjoitus ja kirjoittajien näkökulmat

Mauno Vaski KARJALA HISTORIAN TAPAHTUMIEN KENTTÄNÄ. Historiankirjoitus ja kirjoittajien näkökulmat Mauno Vaski KARJALA HISTORIAN TAPAHTUMIEN KENTTÄNÄ Historiankirjoitus ja kirjoittajien näkökulmat Paras yleissääntö vielä 1900-luvun jälkipuoliskonkin historiankirjoituksen lukemisessa ja historiallisten

Lisätiedot

Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli. Pielisen Karjalan V Tulevaisuusfoorumi 6.11.2012 Lieksa, FL Asko Saarelainen

Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli. Pielisen Karjalan V Tulevaisuusfoorumi 6.11.2012 Lieksa, FL Asko Saarelainen Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli Lieksasta itään johtava suunta on ollut merkittävä kauppareitti vuosisatojen ajan. Karjalaisten ja venäläisten kauppatie Laatokalta Pielisen

Lisätiedot

Kansanrunouden kerääjien oli helppo saada selville ja nähdä sekä tallentaa luotettavasti laulatuskohteensa alkuperä.

Kansanrunouden kerääjien oli helppo saada selville ja nähdä sekä tallentaa luotettavasti laulatuskohteensa alkuperä. Mauno Vaski VASKELOISET OVAT INKEROISIA Itäsuomalaisilla on vanha sukunimiperinne Koko Karjalan kansala oli ristimä- ja sukunimet ainakin jo 1400-luvun lopulla. Erikoistutkija Sirkka Paikkala Kotimaisten

Lisätiedot

ORTODOKSISUUS KARJALASSA. Pekka Intken pitämä esitelmä Karjalatalolla 19.9.2015

ORTODOKSISUUS KARJALASSA. Pekka Intken pitämä esitelmä Karjalatalolla 19.9.2015 ORTODOKSISUUS KARJALASSA Pekka Intken pitämä esitelmä Karjalatalolla 19.9.2015 1 ORTODOKSISUUS KARJALASSA 1. Kristinuskon eroavuuksien synty (kreikkalaiskatolisuus roomalaiskatolisuus) 2. Venäjän kirkon

Lisätiedot

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS TALVISODAN TILINPÄÄTÖS Talvisota 30.11.1939 13.3.1940 I. Sotasuunnitelmat 1930- luvulla II. Sotatoimet joulukuussa 1939 III. Etsikkoaika tammikuu 1940 IV. Ratkaisevat taistelut helmi- ja maaliskuussa 1940

Lisätiedot

Suvannon seudun sukututkimuspiiri

Suvannon seudun sukututkimuspiiri 1 Suvannon seudun sukututkimuspiiri PÖYTÄKIRJA 25.9.2015 Suvannon seudun sukututkimuspiirin kokous Vetovastuu Rautu Aika Lauantai 19.9.2015 klo 14.00 Paikka Läsnä Karjalatalo, Laatokka-sali, Helsinki Ilmi

Lisätiedot

Vuoden 1918 sota ja kreikkalaiskatolinen kirkko Suomessa

Vuoden 1918 sota ja kreikkalaiskatolinen kirkko Suomessa Vuoden 1918 sota ja kreikkalaiskatolinen kirkko Suomessa Esitelmä Karjalan teologisen seuran illassa 21.10.2008 Dos. Jyrki Loima Taustaa: ideologiat, identiteetit ja hallinto stereotypisoitu toinen 1900-luvun

Lisätiedot

9 Historia. Kirjan nimi Tekijä Asiasanat Kieli Julkaisuvuosi

9 Historia. Kirjan nimi Tekijä Asiasanat Kieli Julkaisuvuosi Kirjan nimi Tekijä Asiasanat Kieli Julkaisuvuosi Painos Kustantaja Sarjan nimi Luokka, hyllypaikka ja kpl määrä Ryssland : idéer och identiteter Russia: a short histoy Bodin, Per-Arne aatehistoria, historia,

Lisätiedot

Itäraja ja Inkerinmaa 1600-luvulla

Itäraja ja Inkerinmaa 1600-luvulla 1 Kasper Kepsu, 23.1.2016 Itäraja ja Inkerinmaa 1600-luvulla Johdanto Tässä esityksessä käsittelen Ruotsin/Suomen ja Venäjän välistä rajaa keskiajalta Suomen itsenäistymiseen saakka, sekä Ruotsin itäisten

Lisätiedot

Läänintilit 1635-1808

Läänintilit 1635-1808 Läänintilit 1635-1808 20.7.2012 mennessä 1545 arkistoyksikköä on digitoitu: Turun ja Porin lääni: Ahvenanmaan maakirja 1636, 1643, 1661 Ahvenanmaan tili- ja henkikirja 1635, 1643-44 Ahvenanmaan tili- ja

Lisätiedot

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 )

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) 2009-2013 Suomen historia Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) Sotien jälkeinen aika (1945 ) Nykyaika Esihistoria ( 1300) Suomi

Lisätiedot

Kirkkotila ja kirkolliset toimitukset Liedon kirkossa keskiajalta nykypäivään

Kirkkotila ja kirkolliset toimitukset Liedon kirkossa keskiajalta nykypäivään Kirkkotila ja kirkolliset toimitukset Liedon kirkossa keskiajalta nykypäivään Kirkkotila avautuu -seminaari 20.5.2019 Liedon kirkko 10.40 11.00 Teologinen tiedekunta / Jyrki Knuutila www.helsinki.fi/yliopisto

Lisätiedot

Itämerensuomalaiset. Atena Kustannus Oy Jyväskylä

Itämerensuomalaiset. Atena Kustannus Oy Jyväskylä Itämerensuomalaiset Atena Kustannus Oy Jyväskylä Sisällys Esipuhe 11 Pertti Virtaranta Itämerensuomalaiset kielet 15 Suomalais-ugrilaisen kielikunnan ryhmittelyä 17 Viena 21 Livvi 21 Lyydi 22 Tverinkarjala

Lisätiedot

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä Kristinusko (AR) Kristinuskon historia Kristinuskon syntymä Juutalaisuudessa oli kauan jo odotettu, että maan päälle syntyy Messias, joka pelastaa maailman. Neitsyt Maria synnytti pojan Jeesus Nasaretilaisen,

Lisätiedot

Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita

Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita Kulkiessaan Masalantieltä polun ensimmäiseltä etapilta Framnäsin puistotietä pitkin luoteeseen huomaa kävelytien vievän ylös puistomaiselle

Lisätiedot

Jurkoja. SUKUTUTKIMUS MUISTIO 14.9.2011 Into Koivisto ja Markus Koivisto JURKOJA JA KOIVISTOLAISIA 1600-LUVUN INKERISSÄ

Jurkoja. SUKUTUTKIMUS MUISTIO 14.9.2011 Into Koivisto ja Markus Koivisto JURKOJA JA KOIVISTOLAISIA 1600-LUVUN INKERISSÄ SUKUTUTKIMUS MUISTIO 14.9.2011 Into Koivisto ja Markus Koivisto JURKOJA JA KOIVISTOLAISIA 1600-LUVUN INKERISSÄ Lähde: Pähkinälinnan läänin henkikirjat Inkerinmaalla henkikirjoja (manthals längd) on 1600-luvulla

Lisätiedot

Minäkö evakko? Surun kasvot ovat samanlaiset

Minäkö evakko? Surun kasvot ovat samanlaiset Minäkö evakko? Surun kasvot ovat samanlaiset Kaikkialta, missä on ollut sota, löytyy surullisia kuvia, joissa ihmiset pakenevat. Surun kasvot ovat aina samanlaiset, kokosi kirjailija Imbi Paju. Hän puhui

Lisätiedot

VANHAT HAUTAUSMAAT KARJALASSA ARVOT, HOITO, SOPIMUKSET, KYSELY

VANHAT HAUTAUSMAAT KARJALASSA ARVOT, HOITO, SOPIMUKSET, KYSELY VANHAT HAUTAUSMAAT KARJALASSA ARVOT, HOITO, SOPIMUKSET, KYSELY KARJALAN VANHAT HAUTAUSMAAT - seminaari Karjalan Liitto 16.3.2019. Arkkitehti Raija Seppänen SAFA MARK YKS raijamars@gmail.com KARJALAN SUOMALAISET

Lisätiedot

Valkoisen Veljeskunnan toimesta tapahtunut ja yhä tapahtuva ihmiskunnan kasvatustyö on uskontojen avulla suoritettavaa valistustyötä.

Valkoisen Veljeskunnan toimesta tapahtunut ja yhä tapahtuva ihmiskunnan kasvatustyö on uskontojen avulla suoritettavaa valistustyötä. Valkoisen Veljeskunnan toimesta tapahtunut ja yhä tapahtuva ihmiskunnan kasvatustyö on uskontojen avulla suoritettavaa valistustyötä. Veljeskunta lähettää keskuudestaan viisaan ihmisen, joka julistuksellaan

Lisätiedot

MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO?

MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? Uskonto voidaan määritellä monella eri tavalla... Mitkä asiat tekevät jostain ilmiöstä uskonnon? Onko jotain asiaa, joka olisi yhteinen kaikille uskonnoille? Uskontoja voidaan

Lisätiedot

Tervetuloa Lapinlahden kirkkoon! Kirkon suunnitteli arkkitehti Frans Anatolius Sjöström vuonna 1877.

Tervetuloa Lapinlahden kirkkoon! Kirkon suunnitteli arkkitehti Frans Anatolius Sjöström vuonna 1877. LAPINLAHDEN KIRKKO Tervetuloa Lapinlahden kirkkoon! Kirkon suunnitteli arkkitehti Frans Anatolius Sjöström vuonna 1877. Kirkkoa rakennettiin vuosina 1877-1880. Kirkon rakennusmestarina toimi Johannes Store

Lisätiedot

Valtakunnan rajojen valvojat Suomen ilmavalvonnan ensivuodet

Valtakunnan rajojen valvojat Suomen ilmavalvonnan ensivuodet Valtakunnan rajojen valvojat Suomen ilmavalvonnan ensivuodet 1930 1942 Kapteeni, ST Jussi Pajunen 20.4.2017 1 Ilmauhka ilmavalvonnan kehittämisen peruskivi 9000 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, helmikuu 2015, kaikki asunnot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, helmikuu 2015, kaikki asunnot Yhteensä: Manner-Suomi 87 200 334,6 10,9 58,4 97 008 300,0 11,7 51,0 Pääkaupunkiseutu Espoo 4 735 399,7 12,2 63,6 3 745 380,1 14,4 56,3 Helsinki 14 957 399,2 12,1 62,4 13 921 349,0 16,7 44,0 Vantaa 5 652

Lisätiedot

Suomen heimot. Juhani Väyrynen 2011.

Suomen heimot. Juhani Väyrynen 2011. 1 Phylogenetic Network (Tree) 4.6.0.0.Time Estimates (TMRCA) of Finlands Tribes, N1c1 uomen heimojen yhteiset esi-isät fylogeneettinen puu (network 4.6.0.0.) TMRCA, N1c1 uomen heimot. Juhani Väyrynen 2011.

Lisätiedot

AFANASJEV-SUKUKOKOONTUMINEN 6.7.2013 Rovaniemi, Korundi

AFANASJEV-SUKUKOKOONTUMINEN 6.7.2013 Rovaniemi, Korundi AFANASJEV-SUKUKOKOONTUMINEN 6.7.2013 Rovaniemi, Korundi Ohjelma 8-10 Ilmoittautuminen ja nimikorttien jako Korundin aulassa 10-12 Sukukoontumisen avaus, Paavo Ahava III Vienan Karjala ja Afanasjev-sukunimi,

Lisätiedot

Kristinuskon historia Suomessa (OT)

Kristinuskon historia Suomessa (OT) Kristinuskon historia Suomessa (OT) Suomesta kristitty maa Ensimmäiset kristilliset vaikutteet rantautuvat Suomeen kaupungin myötä 800-luvulla. Silloin Suomessa oli muinaisusko. Uuden uskonnon tultua suomeen

Lisätiedot

VIIPURIN SUOMALAISEN KIRJALLISUUSSEURAN toimitteita

VIIPURIN SUOMALAISEN KIRJALLISUUSSEURAN toimitteita VIIPURIN SUOMALAISEN KIRJALLISUUSSEURAN toimitteita 3 Helsinki 1978 ISBN 951-95402-0-2 (koko teos) ISBN 951-95402-3-7 ( osa 3) Helsingin Paino Oy AARNI ERÄ-ESKO 9. -13. vuosisadan slaavilaiskarj alaisista

Lisätiedot

Suomen kulttuurivähemmistöt

Suomen kulttuurivähemmistöt Suomen kulttuurivähemmistöt Toimittajat: Marja Hiltunen SUB Göttingen 211 698 288 2000 A 30295 Suomen Unesco-toimikunnan julkaisuja No 72 Helsinki 1997 Esipuhe 7 1. Suomi kulttuurialueena 11 1.1. Uralilainen

Lisätiedot

MIKSI JEESUS KUOLI RISTILLÄ?

MIKSI JEESUS KUOLI RISTILLÄ? Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) MIKSI JEESUS KUOLI RISTILLÄ? 1. Kertomuksen taustatietoja a) Vieraat termit Synti on Jumalan käskyjen rikkomista. Raamattu nimittää sitä mm. laittomuudeksi,

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) HESEKIEL

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) HESEKIEL Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) HESEKIEL 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Kaldean maassa (eli Babyloniassa) Kebar-joen varrella. b) Ajallinen yhteys muihin

Lisätiedot

ARKISTOTIETOJA KANGASNIEMEN SEUDUN LUKKARISISTA 1500-LUVULTA

ARKISTOTIETOJA KANGASNIEMEN SEUDUN LUKKARISISTA 1500-LUVULTA 4.1.2002 Aulis Tenkanen ARKISTOTIETOJA KANGASNIEMEN SEUDUN LUKKARISISTA 1500-LUVULTA Keskeneräinen! 1541 verokirja, Vesulahti,VA 6133, mf ES 941 Lauri Lukkarinen, Vuolingon neljänneskunta, 5. kymmenkunta

Lisätiedot

SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016

SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016 SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä, Yhteinen kirkkoneuvosto 28.11.2013 1 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.2 1. SAAVUTETTAVA SEURAKUNTA.2 2. FYYSINEN SAAVUTETTAVUUS ELI ESTEETÖN

Lisätiedot

ANTIOKIAN SEURAKUNTA SYNTYY

ANTIOKIAN SEURAKUNTA SYNTYY Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) ANTIOKIAN SEURAKUNTA SYNTYY 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Ensin Pietari selostaa Jerusalemissa oleville veljille, että armo

Lisätiedot

Materiaalinen kulttuuri päälähteenä Menetelminä arkeologinen kaivaus ja inventointi

Materiaalinen kulttuuri päälähteenä Menetelminä arkeologinen kaivaus ja inventointi Savon keskus? Arkeologia tutkii menneisyyttä maassa ja vedessä säilyneiden jäännösten avulla. Sen tutkimuskohteina ovat esineet ja rakenteet tai muodostelmat, jotka ovat syntyneet paikalla eläneiden ja

Lisätiedot

HENKIKIRJOJEN MIKROFILMIRULLAT

HENKIKIRJOJEN MIKROFILMIRULLAT HENKIKIRJOJEN MIKROFILMIRULLAT Luettelo sisältää Mikkelin maakunta-arkistossa käytettävissä olevat henkikirjojen (v. 1634- -1937) rullafilmit. Luettelon lopussa on hakemisto pitäjien kuulumisesta eri kihlakuntiin.

Lisätiedot

Yhteisjulkaisujärjestelmien hyödyntäminen osana lähdekriittistä sukututkimusta karjalaisissa suvuissa

Yhteisjulkaisujärjestelmien hyödyntäminen osana lähdekriittistä sukututkimusta karjalaisissa suvuissa VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD Yhteisjulkaisujärjestelmien hyödyntäminen osana lähdekriittistä sukututkimusta karjalaisissa suvuissa Esimerkkinä Suomi ja Karjala -projekti (4700 yhteistyökumppania)

Lisätiedot

Lapinlahden seurakunnan seurakuntaneuvoston kokous pidetään seuraavasti:

Lapinlahden seurakunnan seurakuntaneuvoston kokous pidetään seuraavasti: KOKOUSKUTSU JA ESITYSLISTA Lapinlahden seurakunnan seurakuntaneuvoston kokous pidetään seuraavasti: Aika Ti 1.4.2014 klo 18.30 Paikka Seurakuntatalo, Mykkäläntie 6, 73100 Lapinlahti Osallistujat: Jäsenet

Lisätiedot

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Joulukuu 2011 Juha Rajahalme, rakennusarkkitehti AMK RakennusArkki RA Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Inventoinnin tausta Juankosken keskustaajamassa

Lisätiedot

Sanastoa. Kotopaikka-hanke

Sanastoa. Kotopaikka-hanke Kotopaikka-hanke 16.3.2018 Etnisyys Sanan alkuperä on sanoissa heimo, rotu ja kansa. Etnisyys jaetaan objektiiviseen ja subjektiiviseen etnisyyteen. Objektiivisella etnisyydellä tarkoitetaan ulkoisesti

Lisätiedot

Karjalan Liiton pitäjä- ja kyläkirjakilpailu. Vuoden 2018 kirja Valinnan teki hallituksen jäsen Kirsi Mononen

Karjalan Liiton pitäjä- ja kyläkirjakilpailu. Vuoden 2018 kirja Valinnan teki hallituksen jäsen Kirsi Mononen Karjalan Liiton pitäjä- ja kyläkirjakilpailu Vuoden 2018 kirja Valinnan teki hallituksen jäsen Kirsi Mononen Karjalan Liiton pitäjä- ja kyläkirjakilpailu Kilpailun osallistujat: Kärkkäälä, Patjaala, Rikkola,

Lisätiedot

ELIA OTETAAN TAIVAASEEN

ELIA OTETAAN TAIVAASEEN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) ELIA OTETAAN TAIVAASEEN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Elia otettiin taivaaseen jossakin Jordanin itäpuolella, Jerikon kohdalla.

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto (Kela), kaikki asunnot, helmikuu 2016

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto (Kela), kaikki asunnot, helmikuu 2016 Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto (Kela), kaikki asunnot, helmikuu 2016 Yhteensä: Manner-Suomi 101 405 363,59 11,10 59,0 115 631 335,39 11,83 52,0 Pääkaupunkiseutu Espoo 6 115 429,83 12,46 63,7

Lisätiedot

Kohtaava ystävyysseurakuntatoiminta. Työversio Turun Kirkkopäivien ystävyysseurakuntaseminaariin palautetta ja jatkokehittelyä varten

Kohtaava ystävyysseurakuntatoiminta. Työversio Turun Kirkkopäivien ystävyysseurakuntaseminaariin palautetta ja jatkokehittelyä varten Kohtaava ystävyysseurakuntatoiminta Yhteisiä suuntaviivoja vuoteen 2020 Työversio Turun Kirkkopäivien ystävyysseurakuntaseminaariin 20.5.2017 palautetta ja jatkokehittelyä varten Palaute: tai ystävyysseurakuntatoiminta

Lisätiedot

Ekklesiologia 14. Paikallisseurakunta

Ekklesiologia 14. Paikallisseurakunta Ekklesiologia 14 Kevään tunnit: 1 Dispensaatiot, Kristus Seurakunnan pää ja perustus 2 Seurakunnan olemassaolon kolme päätarkoitusta 3 Seurakunnan rakenteita ja johtajuusmalleja 4 Evankelioiminen 5 Rakentaminen

Lisätiedot

Kulttuurikulkijan Ilomantsi

Kulttuurikulkijan Ilomantsi Karjalaisella vieraanvaraisuudella Kulttuurikulkijan Ilomantsi 2013-14 Tänne olen tullut, saapunut Suomen itäisimpään kolkkaan. Ennakkoluulottomasti lähden liikkeelle: olen täällä runonlaulun tunnelmissa,

Lisätiedot

Runolaulu aineettomana kulttuuriperintönä Kainuussa (kuvassa Jussi Huovinen) linkki: https://www.youtube.com/watch?v=mu0hj_izgg0.

Runolaulu aineettomana kulttuuriperintönä Kainuussa (kuvassa Jussi Huovinen) linkki: https://www.youtube.com/watch?v=mu0hj_izgg0. Runolaulu aineettomana kulttuuriperintönä Kainuussa (kuvassa Jussi Huovinen) linkki: https://www.youtube.com/watch?v=mu0hj_izgg0. Laulu kulttuurisen kommunikaation muotona Ihmisellä on atavistisessa muistissa

Lisätiedot

INVENTOINTIRAPORTTI Pyhäjoki / Hanhikivi Meriläjitys alueen vedenalainen inventointi 24-25.6.2013

INVENTOINTIRAPORTTI Pyhäjoki / Hanhikivi Meriläjitys alueen vedenalainen inventointi 24-25.6.2013 INVENTOINTIRAPORTTI Pyhäjoki / Hanhikivi Meriläjitys alueen vedenalainen inventointi 24-25.6.2013 2/7 Sisällysluettelo 1. Arkisto- ja rekisteritiedot 3 2. Johdanto 4 3. Pyhäjoen alueen ympäristö- ja kulttuurihistoria

Lisätiedot

Pylkkösten-Pylkkästen sukuseuran,tiedostuslehti 01/2007 (perustettu 6.9.2003 Tertin Kartanossa Mikkelissä)

Pylkkösten-Pylkkästen sukuseuran,tiedostuslehti 01/2007 (perustettu 6.9.2003 Tertin Kartanossa Mikkelissä) 1(6) Pylkkösten-Pylkkästen sukuseuran,tiedostuslehti 01/2007 (perustettu 6.9.2003 Tertin Kartanossa Mikkelissä) Sukuseuran hallitus Hallituksen jäsenet ovat edellisestä sukukokouksesta 30.07.2005 alkaen:

Lisätiedot

Ylioppilastutkinto, Minna Canthin lukio Kuopio

Ylioppilastutkinto, Minna Canthin lukio Kuopio Curriculum vitae HENKILÖTIEDOT Nimi Syntymäaika ja -paikka Kokkonen, Jukka Pekka 22.11.1965 Nurmes mlk. KOULUTUS Peruskoulutus: Tutkinnot: Ylioppilastutkinto, Minna Canthin lukio Kuopio 31.5.1985 Filosofian

Lisätiedot

Yhteisön hyväksyntä ja esivallan luottamus

Yhteisön hyväksyntä ja esivallan luottamus Yhteisön hyväksyntä ja esivallan luottamus Ortodoksinen papisto Käkisalmen läänissä Ruotsin aikana (1600- luvulla) Itä-Suomen yliopisto Yhteiskunta- ja aluetieteiden tiedekunta Historian oppiaineryhmä

Lisätiedot

Kontiolahti Kontioniemen osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventoinnin v. 2014 täydennys v. 2015

Kontiolahti Kontioniemen osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventoinnin v. 2014 täydennys v. 2015 1 Kontiolahti Kontioniemen osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventoinnin v. 2014 täydennys v. 2015 Ville Laakso Timo Sepänmaa Tilaaja: Kontiolahden kunta Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta... 2 Inventoinnin

Lisätiedot

Ohjeita vainajan omaisille

Ohjeita vainajan omaisille Ohjeita vainajan omaisille Satakunnan sairaanhoitopiiri Päivitys 05/2016 Päivittäjä PA, rt 2 Hyvä omainen Olet menettänyt läheisesi. Se tuo mukanaan monia käytännön järjestelyjä, jotka pitää hoitaa surun

Lisätiedot

Tolstoi hinnat

Tolstoi hinnat Moskovaan 2.lk (4 hlö osasto) Helsinki/Pasila/Tikkurila - Moskova aikuinen 98,44 88,60 78,75 59,07 88,60 78,75 lapsi 68,97 62,02 55,13 41,36 62,02 55,13 ryhmä 78,75 78,75 78,75 78,75 78,75 78,75 Lahti

Lisätiedot

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Oheiset kysymykset on tarkoitettu museovierailun yhteyteen tai museovierailun jälkeiseen tuntityöskentelyyn. Tietopaketti toimii opettajanmateriaalina,

Lisätiedot

Drottningholmin linna

Drottningholmin linna 1 Drottningholmin linna Drottninholmin linnan puiston puolelta Drottningholmin linna (ruots. Drottningholms slott) on Ruotsin kuningasperheen yksityisasunto. Se sijaitsee Ekerön kunnan Drottningholmissa,

Lisätiedot

Luento 1. JOHDANTO JA KURSSIN RAKENNE

Luento 1. JOHDANTO JA KURSSIN RAKENNE Luento 1. JOHDANTO JA KURSSIN RAKENNE KARJALAN KIELI SUOMESSA 29.9.2015 2.10.2015, Itä-Suomen yliopisto Anneli Sarhimaa, Johannes Gutenberg Universität Mainz (sarhimaa@uni-mainz.de) Kurssin tarkoitus Suomen

Lisätiedot

Tverin Karjalan Savusaunamatka 16.8. 23.8.2015

Tverin Karjalan Savusaunamatka 16.8. 23.8.2015 Tverin Karjalan Savusaunamatka 16.8. 23.8.2015 Tämä matka on tehty ennenkin. Se oli niin hyvä että pyysimme Leo Baskinia järjestämään matkan uudelleen. Tämä on tosi Savusaunafaneille. Matalle mahtuu vain

Lisätiedot

Suomen Pantheonissa on saanut viimeisen leposijansa mm. Kaarina Maununtytär. Vuosisadasta vuosisataan herättää

Suomen Pantheonissa on saanut viimeisen leposijansa mm. Kaarina Maununtytär. Vuosisadasta vuosisataan herättää TURKU Näköala tuomiokirkon tornista. Valok. c;. Wdin. Suomen vanhaan pääkaupunkiin Turkuun ja sitä ympäröivään maakuntaan, Varsinais-Suomeen, liittyvät maamme Ruotsinvallan ajan keskeisimmät muistot. Siksi

Lisätiedot

1. OMA USKONTONI PERHEESSÄ JA KOULUSSA

1. OMA USKONTONI PERHEESSÄ JA KOULUSSA 1. OMA USKONTONI PERHEESSÄ JA KOULUSSA Kun olet koulussa oman uskonnon oppitunnilla, opit ortodoksiseen uskontoon kuuluvia asioita. Tässä jaksossa tutustut ortodoksisuuteen kodeissa ja lähiympäristössäsi.

Lisätiedot

Luostarilaitoksen syntyminen ja merkitys keskiajalla. Meri Peltonen Historia

Luostarilaitoksen syntyminen ja merkitys keskiajalla. Meri Peltonen Historia Luostarilaitoksen syntyminen ja merkitys keskiajalla Meri Peltonen Historia 4 27.02.2018 Luostarilaitoksen synty Luostariliikkeen ja edelleen luostarilaitoksen synnyn peruspohjana on erakkoaate, joka pohjautuu

Lisätiedot

TUTKIMUSSUUNNITELMA PIIRA-HEIMON GENEETTINEN TAUSTA. Jorma Piirainen Eskil Piira Sukuseura ry. syyskuu 2012

TUTKIMUSSUUNNITELMA PIIRA-HEIMON GENEETTINEN TAUSTA. Jorma Piirainen Eskil Piira Sukuseura ry. syyskuu 2012 Jorma Piirainen Eskil Piira Sukuseura ry TUTKIMUSSUUNNITELMA syyskuu 2012 PIIRA-HEIMON GENEETTINEN TAUSTA SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Tutkimuksen tavoite 3. Teoriatausta 3.1 Geenitutkimus 3.2 Sukututkimus

Lisätiedot

Pirkkalan Vanha kirkko ja hautausmaa

Pirkkalan Vanha kirkko ja hautausmaa Pirkkalan Vanha kirkko ja hautausmaa Pirkkalan Vanha kirkko Valmistunut 1921 Vihitty käyttöön 3.7.1921 Arkkitehti Ilmari Launis Urut Kirkon kellot Kangasalan Urkutehdas 16-äänikertaiset (1972) Bachumin

Lisätiedot

Kuvia Metsäpirtistä. Joistakin kuvista on tehty postikortti, koko 10 cm x 15 cm. Kortteja voi ostaa tässä tilaisuudessa.

Kuvia Metsäpirtistä. Joistakin kuvista on tehty postikortti, koko 10 cm x 15 cm. Kortteja voi ostaa tässä tilaisuudessa. Kuvia Metsäpirtistä Joistakin kuvista on tehty postikortti, koko 10 cm x 15 cm. Kortteja voi ostaa tässä tilaisuudessa. Hinta 50 snt/kpl Kuvaajat: Pirkko ja Kalevi Hyytiä, Helka Korpela, Martti Peltonen

Lisätiedot

Uppföljning av behandlingstiderna för utkomststöd

Uppföljning av behandlingstiderna för utkomststöd Uppföljning av behandlingstiderna för utkomststöd 1 (10) Uppföljning av behandlingstiderna för utkomststöd Akaa (020) 563 457 573 Alajärvi (005) 206 181 203 Alavieska (009) 25 47 23 Alavus (010) 261 274

Lisätiedot

Pielavesi Kirkonkylän ranta-alueen historiallisen ajan muinaisjäännösinventointi 2017 Arkistoinventointi

Pielavesi Kirkonkylän ranta-alueen historiallisen ajan muinaisjäännösinventointi 2017 Arkistoinventointi 1 Pielavesi Kirkonkylän ranta-alueen historiallisen ajan muinaisjäännösinventointi 2017 Arkistoinventointi Timo Jussila Tilaaja: Pielaveden kunta 2 Sisältö Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Lähteet...

Lisätiedot

LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013

LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013 Dnro A129/200/2012 LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013 Annettu Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 2012 Verohallinto on verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 91a :n

Lisätiedot

VUODELLE 2016 MYÖNNETYT TIEDE- TAIDE- JA MUUT KULTTUURITOIMINNAN APURAHAT

VUODELLE 2016 MYÖNNETYT TIEDE- TAIDE- JA MUUT KULTTUURITOIMINNAN APURAHAT KARJALAISEN KULTTUURIN EDISTÄMISSÄÄTIÖ VUODELLE 2016 MYÖNNETYT TIEDE- TAIDE- JA MUUT KULTTUURITOIMINNAN APURAHAT TIEDE Itä-Suomen yliopisto / Filosofinen tiedekunta, humanistinen osasto Raja-Karjalan ja

Lisätiedot

Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta

Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta 1 (21) Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta Uusimaa (01) Kaupunkimaiset kunnat (1) Espoo (049) 6 516 6 407 7 342 Hanko (078) 252 277 234 Helsinki (091) 23

Lisätiedot

Ilomantsi Mekrijärvi Huohvanala Muinaisjäännösinventointi 2014

Ilomantsi Mekrijärvi Huohvanala Muinaisjäännösinventointi 2014 1 Ilomantsi Mekrijärvi Huohvanala Muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Timo Sepänmaa Tilaaja: Farmi Salliset Ay 2 Sisältö Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Kartat... 5 Kansikuva: suunnitellun maanottoalueen

Lisätiedot

Herra, meidän Jumalamme, Herra on yksi

Herra, meidän Jumalamme, Herra on yksi Herra, meidän Jumalamme, Herra on yksi 1 2.oppituntti Isak Pensiev 14.4.2012 Ystävät, me jatkamme oppituntia, joka avaa meille juutalaisia käsitteitä ja juutalaista näkökulmaa sekä Uuteen- että Vanhaan

Lisätiedot

LUETTELO 651 ALMA FOHSTRÖM

LUETTELO 651 ALMA FOHSTRÖM LUETTELO 651 ALMA FOHSTRÖM Helsingin yliopiston kirjasto Käsikirjoituskokoelmat 1 ALMA FOHSTRÖM VON RODE 1856 1936 Alma Fohström syntyi Helsingissä 2.1.1856 kauppias August Fohströmin seitsenlapsiseen

Lisätiedot

Ystävyysseurakuntarekisterin päivitys Kirkkohallitus Ulkoasiain osasto

Ystävyysseurakuntarekisterin päivitys Kirkkohallitus Ulkoasiain osasto Ystävyysseurakuntarekisterin päivitys 2015 Kirkkohallitus Ulkoasiain osasto Ystävyysseurakuntarekisterin historiaa Nykymuotoisena alkoi muodostua 1980 kun viralliset ystävyysseurakuntasuhteet Unkariin

Lisätiedot

Kainulaiset/ Norjansuomalaiset

Kainulaiset/ Norjansuomalaiset Kainulaiset/ Norjansuomalaiset Keitä kainulaiset/norjansuomalaiset ovat? ovat vähemmistö, jolla on kainulainen/ norjansuomalainen kulttuuritausta ja jonka kielenä on kainu ja suomi. Vähemmistö kutsuu itseään

Lisätiedot

YLEISARKISTOJEN MIKROFILMIRULLAT Muu mikrokuvattu aineisto

YLEISARKISTOJEN MIKROFILMIRULLAT Muu mikrokuvattu aineisto YLEISARKISTOJEN MIKROFILMIRULLAT Muu mikrokuvattu aineisto Luettelo sisältää Mikkelin maakunta-arkistossa käytettävissä olevat muut mikrokuvatut aineistot, kuten läänin- ja voudintilit, tuomiokirjat, perukirjat,

Lisätiedot

Millä oksalla istut? Teuvo Ikonen

Millä oksalla istut? Teuvo Ikonen Millä oksalla istut? Pilottihanke genomitutkimus on osa sukututkimusympäristöä -> helposti väärinkäsityksiä ja virheellisiä tulkintoja pilotointikohde -> Ilomantsin Ikoset -> taustalla vajavaiset kirkolliset

Lisätiedot

Suomen kielen variaatio 1. Puhuttu ja kirjoitettu kieli Suomen puhekielen vaihtelu

Suomen kielen variaatio 1. Puhuttu ja kirjoitettu kieli Suomen puhekielen vaihtelu Suomen kielen variaatio 1 Puhuttu ja kirjoitettu kieli Suomen puhekielen vaihtelu Puhuttu ja kirjoitettu kieli Puhuttu kieli on ensisijaista. Lapsi oppii (omaksuu) puhutun kielen luonnollisesti siinä ympäristössä,

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Hyviä ja huonoja kuninkaita

Nettiraamattu lapsille. Hyviä ja huonoja kuninkaita Nettiraamattu lapsille Hyviä ja huonoja kuninkaita Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) Luterilainen Kirkko 3. vuosi nro VT2 _ 17/28 www.pyhäkoulu.fi lapsille@luterilainen.com 23.3.

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) Luterilainen Kirkko 3. vuosi nro VT2 _ 17/28 www.pyhäkoulu.fi lapsille@luterilainen.com 23.3. Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) JERIKON VALTAUS 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Jerikon kaupunki b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin Jatkoa edelliseen

Lisätiedot

Kirjoita laatikoihin oikeat sanat! Voit käyttää samaa sanaa useamman kerran. Turun katedraalikoulu. Turun akatemia

Kirjoita laatikoihin oikeat sanat! Voit käyttää samaa sanaa useamman kerran. Turun katedraalikoulu. Turun akatemia LAATIKKOTEHTÄVÄ Kirjoita laatikoihin oikeat sanat! Voit käyttää samaa sanaa useamman kerran. kirkko lukio Turun katedraalikoulu kirkko keskiaika yliopisto kirkko Turun akatemia Aurajoki piispa Perimätieto

Lisätiedot

SATA VUOTTA NUOREMPIEN KIRKONKIRJOJEN MIKROKORTIT ARKISTOLAITOKSESSA

SATA VUOTTA NUOREMPIEN KIRKONKIRJOJEN MIKROKORTIT ARKISTOLAITOKSESSA SATA VUOTTA NUOREMPIEN KIRKONKIRJOJEN MIKROKORTIT ARKISTOLAITOKSESSA Alla on lueteltuna seurakunnat, joilta on sata vuotta nuorempia kirkonkirjoja mikrokortteina tutkijasalikäytössä jossakin maakuntaarkistossa.

Lisätiedot

Metsämaan omistus 2012. Pien- ja suuromistuksia entistä enemmän. Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 6/2014

Metsämaan omistus 2012. Pien- ja suuromistuksia entistä enemmän. Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 6/2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 6/2014 Metsämaan omistus 2012 14.2.2014 Jussi Leppänen Yrjö Sevola Pien- ja suuromistuksia entistä enemmän Vuoden 2006 jälkeen

Lisätiedot

Viipuri 1940 2010-luvuilla: neuvostoliittolainen, suomalainen, venäläinen. Yury Shikalov, Itä-Suomen yliopisto yury.shikalov@uef.

Viipuri 1940 2010-luvuilla: neuvostoliittolainen, suomalainen, venäläinen. Yury Shikalov, Itä-Suomen yliopisto yury.shikalov@uef. Viipuri 1940 2010-luvuilla: neuvostoliittolainen, suomalainen, venäläinen Yury Shikalov, Itä-Suomen yliopisto yury.shikalov@uef.fi Kaupunki-imago Mielikuva, imago = kuva, olemus, luonnekuva, maine, vaikutelma.

Lisätiedot

TOIMIPISTEET - PAKETTIPALVELUT

TOIMIPISTEET - PAKETTIPALVELUT TOIMIPISTEET - PAKETTIPALVELUT Kunta (lopullinen kysely Manner- Suomen kuntajaon 1.1.2016 mukaan) Akaa Alajärvi Alavieska Alavus Asikkala Askola Aura Enonkoski Enontekiö Espoo Eura Eurajoki Evijärvi Forssa

Lisätiedot

asumisoikeus ARAvuokraasunnot

asumisoikeus ARAvuokraasunnot 29.11.2012 RAJOITUSTEN PIIRISSÄ OLEVA ARA-ASUNTOKANTA VUONNA 2011 ARAVA ARA 1 Uusimaa Muu maa Askola 32 32 0 32 1 Uusimaa Pääkaupunkiseutu Espoo 17493 3105 6818 1697 24311 4802 29113 1 Uusimaa Muu maa

Lisätiedot

Kuntanumero Kunnan nimi Maakuntanro Maakunnan nimi Rikosseuraamusalue 020 Akaa 06 Pirkanmaa LSRA 005 Alajärvi 14 Etelä-Pohjanmaa LSRA 009 Alavieska

Kuntanumero Kunnan nimi Maakuntanro Maakunnan nimi Rikosseuraamusalue 020 Akaa 06 Pirkanmaa LSRA 005 Alajärvi 14 Etelä-Pohjanmaa LSRA 009 Alavieska Kuntanumero Kunnan nimi Maakuntanro Maakunnan nimi Rikosseuraamusalue 020 Akaa 06 Pirkanmaa LSRA 005 Alajärvi 14 Etelä-Pohjanmaa LSRA 009 Alavieska 17 Pohjois-Pohjanmaa IPRA 010 Alavus 14 Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Me juhlimme tänään Jeesuksen taivaaseen astumista. Miksi Jeesus meni pois? Eikö olisi ollut parempi, että hän olisi jäänyt tänne. Helposti ajattelemme,

Lisätiedot

Viipurin Suomalaisen Kirj allisu usseuran toimitteita

Viipurin Suomalaisen Kirj allisu usseuran toimitteita Viipurin Suomalaisen Kirj allisu usseuran toimitteita 10 HELSINKI 1992 ,a 1 1 Vuonna 1993 700 vuotta täyttävä Viipurin linna v. 1797. ISBN 951-96575-0-9 - Etelä-5aimaan Kustamus Oy - UIPl,100nr1nta 1992

Lisätiedot

HISTORIA 5: RYHMÄTEHTÄVÄT SUOMEN ESIHISTORIASTA

HISTORIA 5: RYHMÄTEHTÄVÄT SUOMEN ESIHISTORIASTA HISTORIA 5: RYHMÄTEHTÄVÄT SUOMEN ESIHISTORIASTA TEEMAT 4. Pronssikausi JONI, TITTA, TUULI, JUTTA 5. Esiroomalainen rautakausi (ennen ajanlaskun alkua) MILJA, ANITRA, VENLJA 6. Roomalainen rautakausi ATTE,

Lisätiedot

Jouko Sihvo: Inkerinsuomalaisten kirkolliset olot 400 vuoden aikana

Jouko Sihvo: Inkerinsuomalaisten kirkolliset olot 400 vuoden aikana 1 Jouko Sihvo: Inkerinsuomalaisten kirkolliset olot 400 vuoden aikana Hyvät kuulijat. Aion kertoa lyhyesti Inkerin kirkon historiasta 1600-, 1700- ja 1800-luvulla ja vähän yksityiskohtaisemmin 1900-luvulla

Lisätiedot

SUOMEN JA VENÄJÄN YSTÄVYYSKUNTASUHTEET (suomalaisten kuntien mukaan aakkosjärjestyksessä)

SUOMEN JA VENÄJÄN YSTÄVYYSKUNTASUHTEET (suomalaisten kuntien mukaan aakkosjärjestyksessä) ven-info\venaja\ystav-kunnat (9.11.07) SUOMEN JA VENÄJÄN YSTÄVYYSKUNTASUHTEET (suomalaisten kuntien mukaan aakkosjärjestyksessä) Kunta Kunta Alue Vuosi Alajärvi Puudoinen Karjala 1992 Alavieska Armavir

Lisätiedot

Itsenäisyyspäivä korvaavat ajopäivät Sairaalatoimitukset

Itsenäisyyspäivä korvaavat ajopäivät Sairaalatoimitukset Itsenäisyyspäivä 6.12.2018 korvaavat t Sairaalatoimitukset ALAJÄRVI Maanantai 3.12. RANTASALMI Maanantai 3.12. ENONKOSKI Perjantai 7.12. RANUA Perjantai 7.12. ENONKOSKI Maanantai 3.12. ROVANIEMI Perjantai

Lisätiedot

Jo joutui armas aika ja suvi suloinen

Jo joutui armas aika ja suvi suloinen Jo joutui armas aika ja suvi suloinen Kesäajan 2016 jumalanpalvelukset pyhäpäivisin Tuusniemen alueseurakunnassa Kesäajan tapahtumat Tuusniemen alueseurakunnassa kesä-syyskuu 2016 www.kuopionseurakunnat.fi

Lisätiedot

N1c1-puu Jaakko Häkkinen (päivitetty 19.1.2012)

N1c1-puu Jaakko Häkkinen (päivitetty 19.1.2012) N1c1-puu Jaakko Häkkinen (päivitetty 19.1.2012) Haploryhmän N1c1 rekonstruoitu perustajahaplotyyppi (FHT): 393 390 19 391 385a 385b 426 388 439 389I 13 23 14 11 12 13 11 12 10 14 392 389b (II) 458 459a

Lisätiedot

Antti Tuuri, Talvisota

Antti Tuuri, Talvisota 1 Antti Tuuri, Talvisota Jarmo Vestola Koulun nimi Kirjallisuusesitelmä 20.1.2000 Arvosana: 8½ 2 Talvisota Antti Tuurin Talvisota on koottu sotapäiväkirjoista, haastatteluista ja mukana olleiden kertomuksista.

Lisätiedot

Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa

Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa Ehdokasasetteluoikeudet vahvistettu puoluehallituksen kokouksessa 31.10.2015 (Oulun piirin osalta 16.11.2015, Lapin piiriin muutoksia 12.2.2016) Luetteloa tarkistetaan

Lisätiedot

Kuntien vuoden 2015 veroprosentit Liite 3.

Kuntien vuoden 2015 veroprosentit Liite 3. Kuntien vuoden 2015 veroprosentit Liite 3. Lähde: Kuntaliiton tiedustelu, ennakkotieto Jos muun kuin vakituisen asuinrakennuksen veroprosenttia ei ole määrätty, on käytetty yleistä kiinteistöveroprosenttia.

Lisätiedot

Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa

Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa Ehdokasasetteluoikeudet vahvistettu puoluehallituksen kokouksessa 31.10.2015 (muutoksia: Oulun piiri 16.11.2015&12.3.&15.4.2016, Lappi 12.2.2016, Varsinais-Suomi

Lisätiedot

Keminmaan seurakunnan lähetystyön nimikkokohteet

Keminmaan seurakunnan lähetystyön nimikkokohteet Keminmaan seurakunnan lähetystyön nimikkokohteet Sopimus yhteydestä, esirukouksesta ja taloudellisesta tuesta Keminmaan seurakunnalla on maailman lähetyskentillä omia nimikkokohteita. Seurakunta on tehnyt

Lisätiedot

Itsenäisyyspäivän korvaavat ajopäivät Kotihappitoimitukset

Itsenäisyyspäivän korvaavat ajopäivät Kotihappitoimitukset Itsenäisyyspäivän 6.12.2018 korvaavat ajopäivät Kotihappitoimitukset ALAJÄRVI Maanantai 3.12. MIKKELI Perjantai 7.12. ENONKOSKI Perjantai 7.12. MUSTASAARI Maanantai 3.12. EVIJÄRVI Maanantai 3.12. MÄNTYHARJU

Lisätiedot

Odotus, innostus ja täyttymys - Pyhän Elian kirkko 120 vuotta

Odotus, innostus ja täyttymys - Pyhän Elian kirkko 120 vuotta TT Juha Riikonen Odotus, innostus ja täyttymys - Pyhän Elian kirkko 120 vuotta Piirros: Airi Lehto Tämä artikkeli käsittelee pyhän Elian kirkon vaiheiden lisäksi laajasti Ilomantsin ortodoksisen seurakunnan

Lisätiedot