VAIHDEVUOSIEN MUUTTUVAT HOITOKÄYTÄNNÖT

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VAIHDEVUOSIEN MUUTTUVAT HOITOKÄYTÄNNÖT"

Transkriptio

1 VAIHDEVUOSIEN MUUTTUVAT HOITOKÄYTÄNNÖT Korhonen, Hanna Opinnäytetyö, Syksy 2006 Diakonia-Ammattikorkeakoulu, Pieksämäen yksikkö Sosiaali ja terveysalan koulutusohajelma,sairaanhoitaja AMK

2 TIIVISTELMÄ Korhonen, Hanna. Vaihdevuodet ja muuttuvat hoitokäytännöt. Pieksämäki, syksy sivua; 1. liite. Diakonia-ammattikorkeakoulu / Pieksämäen yksikkö, Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma, sairaanhoitaja (AMK). Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää vaihdevuosi-ikäisten naisten hoitokäytäntöjä Rautavaaralla. Tutkimukseen osallistui 25 Rautavaaralaista vaihdevuosi-ikäistä naista. Vastaajia ei valittu etukäteen. Tämä aihe oli mielenkiintoinen, koska vaihdevuosien hoitokäytännöistä, varsinkin hormonihoidosta, on ollut paljon keskustelua mediassa. Opinnäytetyön teoriaosassa käsittelen erikseen vaihdevuosien fysiologiaa, oireita sekä hormonihoitoa. Tietoa keräsin aikaisemmista, yleensä hormonihoitoa koskevista tutkimuksista, alan kirjallisuudesta, internetistä, opaslehtisistä sekä lehtiartikkeleista. Tiedonkeruumenetelmänä käytin strukturoitua kyselylomaketta. Tutkimuksen kohderyhmä oli Rautavaaran ehkäisyneuvolan asiakkaita. Naiset vastasivat kyselylomakkeeseen terveydenhoitajalla käydessään. Kyselyyn vastasi 25 naista. Tutkimustulosten mukaan vaihdevuosien alkamisen keski-ikä oli 49,7 vuotta. Yli puolet vastaajista kärsii kuumista aalloista ja hikoilusta. Toiseksi yleisimmät vaihdevuosioireet olivat sydämen tykytys ja mielialan vaihtelut. Tutkimuksesta ilmeni, että 68 % vastaajista ei käyttänyt minkäänlaista lääkehoitoa vaihdevuosiinsa. Tutkimuksen mukaan elämäntapamuutokset, kuten liikunnan lisääminen ja terveellinen ruokavalio olivat suosittuja itsehoitokeinoja. Tulosten mukaan vastaajat käyttivät myös luonnonlääkintää helpottamaan oireita. Tutkimuksesta saatuja tuloksia aion hyödyntää työelämässä. Myös terveydenhoitajat voivat käyttää työssään hyväksi tutkimustuloksia. Asiasanat: Vaihdevuodet; Hormonihoito; Itsehoitokeinot Säilytetään: DIAK/Pieksämäen yksikön kirjasto

3 ABSTRACT Korhonen, Hanna. Changing Treatment of Menopause, Pieksämäki, Autumm 2006, Language: Finnish, 45 pages, 1 appendix. Diaconia University of Applied Scienses, Pieksämäki Training Unit, Degree Programme in Nursing, Nurse The aim of the study was to find out about different treatment practise of menopause aged women in Rautavaara. My research was taken part by 25 menopause aged women. This subject has been interesting because there has been a lot of conversation in media about different treatment practises, especially hormone treatment. The theory part of my study handles menopause physiology, symptoms and hormone treatment. The information was taken from earlier researches, literature, internet, guidebooks and articles. The research method was to use structured questionnaires. Menopause aged people who were chosen to the research were the patients of prevention clinic from Rautavaara. Women filled the questionnaires when they visited the clinic. The size of the sample was 40. The total sample was 25 and the respond rate was 64 percent. According to the results the age when menopause begins on the average was 49,7 years. More than half of the menopause ages were suffering from hot waves and sweating. Secondly common menopause symptoms were heart throbbing and mood changes. The result showed that 68 percent of the menopause aged women were using no medical treatment for their menopause. The research showed that lifestyle changes like adding more exercise and healthy diet were popular self- treatment means. The result showed that women were using also natural healing to facilitate their symptoms. The research will be used in working life. Also public health nurses can use the results in their job. Keywords: Menopause, Hormone treatment, Self-treatment means Deposited: DIAK/Pieksämäki Training Unit, Library

4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 2 VAIHDEVUOSIEN FYSIOLOGIAA ELIMELLISET JA TOIMINNALLISET MUUTOKSET Kuumat aallot Iho- ja limakalvo muutokset Muita oireita SUKUHORMONIEN PUUTOKSEN PITKÄAIKAISVAIKUTUKSET Sydän- ja verisuonisairauksien lisääntyminen Luukadon lisääntyminen HORMONIHOITO Estrogeenit Progesteroni ja progestiinit Tiboloni Selektiiviset estrogeenireseptorin muuntelijat (SERM) HORMONIHOIDON TOTEUTUS Estrogeeni-suun, ihon vai nenän kautta? Kohtu määrää progestiinin tarpeellisuuden Vuodoton vaihtoehto Paikallishoito HORMONIHOIDON HYÖDYT Hormonihoidon hyödyt Hormonihoidon haitat ITSEHOITOKEINOJA Liikunta ja terveelliset elintavat Luonnonestrogeenit TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TUTKIMUSONGELMAT TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Kohdejoukon valinta ja aineiston keruu Aineiston analysointi Validiteetti, reliabiliteetti ja tutkimuksen eettisyys TUTKIMUSTULOKSET Vastaajien taustatiedot Menopaussi Vaihdevuosien oireet Lääkehoito Itsehoitokeinot ja elämäntapamuutokset Tietoisuus hormonihoidon riskeistä POHDINTA... 37

5 12.1 Vaihdevuosien hoitokäytäntöjen pohdintaa Opinnäytetyöprosessin pohdintaa LÄHTEET LIITE Liite 1: Kyselylomake... 42

6 1 JOHDANTO Työni aihe oli vaihdevuodet ja muuttuvat hoitokäytännöt. Tähän aiheeseen päädyin, koska vaihdevuosien hoitosuosituksista keskustellaan lähes jatkuvasti julkisuudessa. Hormonihoitoa on erityisesti tarkasteltu sen negatiivisten puolien kannalta. Haittavaikutukset on tullut ilmi monista viime aikoina tehdyistä tutkimuksista. Mediassa on myös keskusteltu siitä, että hormonihoidolla ei olisi minkäänlaista hyötyä vaihdevuosissa. Median kautta on myös käynyt ilmi väite, että hormonihoidolla ei ole elämänlaatua parantavia vaikutuksia. Se miten hormonihoito vaikuttaa naiseen, on kuitenkin hyvin yksilöllistä. Halusin tutkia vaihdevuosien hoitokäytäntöjä, koska halusin selvittää onko hormonihoito nykyään yleinen hoitomuoto ja mikä merkitys vaihdevuosi-ikäisille on luontaistuotteilla ja itsehoitokeinoilla. Työn tavoitteena oli tutkia vaihdevuosi-ikäisten hoitokäytäntöjä hormonihoidosta itsehoitokeinoihin. Tavoite oli myös selvittää vaihdevuosien aiheuttama oireiden skaala. Tarkoitus oli myös kerätä tietoa siitä, minkälaisia itsehoitokeinoja vaihdevuosi-ikäiset naiset käyttävät. Tavoitteena oli myös selvittää, onko vaihdevuosi-ikäisillä naisilla tarpeeksi tietoa erilaisten hoitomuotojen riskeistä. Vaihdevuosi-ikään tuleminen on naisen elämässä yksi kynnyskohta, joka voi aiheuttaa mitättömyyden ja masentuneisuuden tunnetta (Riedel 2004, 48 49). Kuukautisten loppuminen voi tuntua naiseuden menettämiseltä. Tällöin neuvolan ja perheen tuki ovat vaihdevuosi-ikäiselle elintärkeitä. Useiden oireiden kanssa eläminen kuluttaa naista niin fyysisesti kuin henkisestikin. Toiset voi olla onnekkaita ja selviävät ilman oireita.

7 2 VAIHDEVUOSIEN FYSIOLOGIAA Menopaussilla tarkoitetaan viimeisiä naisen oman hormonitoiminnan aikaan saamia kuukautisia. Koska kuukautiskierrot saattavat olla jo vuosia ennen menopaussia epäsäännölliset ja harvakseen, katsotaan menopaussin olevan, kun kuukautiset ovat olleet poissa 6-12 kuukautta. Vaihdevuosilla (klimakterium) tarkoitetaan menopaussia edeltävää ja sitä seuraavaa ajanjaksoa, jonka aikana munasarjojen toiminta vähitellen heikkenee ja lopulta sammuu kokonaan. Juuri menopaussia edeltävää ja sitä seuraavaa aikaa kutsutaan myös perimenopaussiksi (Kodin uusi lääkärikirja 2006, 1101.) Munasarjojen rakenne ja toiminta muuttuvat sikiökaudesta menopaussiin. Munarakkulat tuottavat estrogeenia, ja munasolun irtoamisen jälkeen syntyvä keltarauhanen tuottaa keltarauhashormonia. Munarakkuloiden häviäminen alkaa kiihtyä noin 35 vuoden iässä, ja kuukautisten loppuessa niitä on enää noin 1000; nämäkään ei vastaa enää aivolisäkkeen gonadotropiinien (FSH ja LH) stimulaatioon. Kun sykliset hormonimuutokset loppuvat, estrogeenituotanto vähenee eikä kuukautisvuotoa tule enää (Rutanen & Ylikorkkala 2004, ) Keskimääräinen menopaussi-ikä on noin 51 vuotta, mutta yksilölliset vaihtelut ovat suuria (40 58). Ennen 40 vuoden ikää tapahtuvaa menopaussia pidetään ennenaikaisena. Menopaussi-ikä kulkee suvuittain, mikä viittaa siihen, että geneettiset tekijät vaikuttavat siihen. Sen sijaa menarkeiällä ja menopaussi-iällä ei ole riippuvuutta. Sosioekonomisella asemalla, synnyttäneisyydellä, pituudella ja painolla ei ole vaikutusta menopaussi-ikään, mutta tupakointi varhentaa sitä 1-2 vuodella. Sädehoito ja sytostaatit voivat aiheuttaa menopaussin missä iässä tahansa. Kirurgisesta menopaussista puhutaan silloin, kun naiselta poistetaan lisääntymisiässä munasarjat. Kohdunpoisto lopettaa kuukautisvuodot, mutta ei munasarjojen hormonitoimintaa eikä siten aiheuta vaihdevuosia (Rutanen & Ylikorkkala 2004, 12.)

8 8 Menopaussia edeltävinä vuosina hypotalamus-aivolisäke-munasarja-akselin toiminta muuttuu, mikä johtuu siitä, että munasarjojen toiminta alkaa heikentyä. Keskikierrossa munasolun irtoamista stimuloivan hormonin (LH) eritys ei enää kasva ja siksi ovulaatio jää tapahtumatta. Myös follikkelia stimuloivan hormonin (FSH) erityksestä puuttuu jaksottaisuus. Samanaikaisesti munarakkuloiden kyky reagoida FSH:lle häviää. Kun estrogeenin määrä vähenee, FSH ja myöhemmin LH pitoisuus alkaa suureta. Estrogeenipitoisuuden pienennyttyä tarpeeksi kohdun limakalvo ei enää paksune eikä kuukautisia näin ollen tule. Myös seerumin androsteroni- ja testosteronipitoisuudet pienenevät jonkin verran premenopaussissa, mutta postmenopausaalisina vuosina testosteronipitoisuus saattaa päinvastoin suurentua. FSH- ja LH-pitoisuudet ovat suurimmillaan 2-3 vuotta menopaussin jälkeen ja alkavat pienentyä sen jälkeen (Niensted, Hänninen, Arstila & Björkqvist 1992, ) Lisääntymisikäisen naisen veressä oleva estrogeeni on pääasiassa munasarjasta peräisin olevaa estradiolia. Postmenopausaalisesta munasarjasta estradiolieritys on minimaalista, ja suurin osa verenkierrossa olevasta estrogeenista onkin estronia, joka on syntynyt lisämunuaisen tuottamasta androsteenidionista aromasaationa lihas- ja rasvakudoksessa, maksassa, munuaisissa ja hypotalamuksessa. Tämän vuoksi postmenopaussissa estronia on noin viisi kertaa enemmän kuin estradiolia. Paino vaikuttaa aromasaatioon ja siten estronimäärään: lihavilla aromasaatio on vilkkaampaa ja estronipitoisuudet ovat suurempia kuin laihoilla. Menopaussissa myös androgeeni-estrogeenisuhde muuttuu androgeenien eduksi (Punnonen 2004, )

9 9 3 ELIMELLISET JA TOIMINNALLISET MUUTOKSET 3.1 Kuumat aallot Välittömät vaihdevuosioireet alkavat yleensä kuukautisten epäsäännöllistymisen jälkeen tai niiden loppumisen aikoihin (taulukko 1). Tavallisin vaihdevuosioireina mainitut kuumat aallot ja hikoilu johtuvat aivolisäkkeen ja väliaivojen alueella normaalisti tapahtuvan lämmönsäätelyjärjestelmän häiriintymisestä estrogeenihormonin puuttuessa. Näitä valittaa noin kolme neljäsosaa naisista. Vaikeusaste on erittäin vaihteleva. Yleensä tämä vaihe kestää 1-5 vuotta ja oireet ovat pahimmillaan yöaikana. Oireet johtuvat aivolisäkehormonin, FSH:n lisääntyneestä erityksestä. Lihavilla naisilla näitä oireita on vähemmän. Oireet saattavat kestää kerrallaan sekunneista muutamiin minuutteihin ja voivat toistua jopa kymmenen minuutin välein. Oireet ovat kokonaisvaltaisia ja tulevat aaltomisesti ja keskittyvät lähinnä ylävartalolle, mikä kuvastaa sympaattisen hermoston keskeistä merkitystä muutosten välitysmekanismissa. Ne alkavat aina ilman ennakkooireita. Siihen liittyy sydämen sykkeen kiihtyminen noin 10 lyöntiä/ minuutissa. Kuuma-aaltoiluun saattaa liittyä myös hikoilupuuskia tai epämiellyttävää hikisyyden tunnetta. Näiden oireiden ikävä puoli on se, että ne tulevat halusit tai et -periaatteella, koska lämmönsäätelyjärjestelmä toimii tahdosta riippumattoman hermoston säätelyn alaisena. Hikoilu on voimakasta otsan ja nenän alueella, kohtalaista niskassa ja rintakehän alueella, mutta puuttuu jokseenkin kokonaan kehon alaosista. Nämä oireet hämmentävät yllätyksellisyydellään naisen ja saattavat johtaa kiusallisiin tilanteisiin. Yöllinen kuumien aaltojen ja hikoilun esiintyminen häiritsevät usein unta. Yöpuvun ja lakanoiden vaihtaminen kesken parhaan yöunen heijastuu väsymyksenä seuraavana päivänä. Kuumia aaltoja ja hikoiluoireita jatkuu menopaussin jälkeen tavallisesti muutamien vuosien ajan (Punnonen 2004, ) Kuumien aaltojen synty on yksityiskohdittain selvittämättä. Aivot ymmärtävät virheellisesti ruumiin lämpötilan nousseeksi. Jotta lämpötila saadaan laskemaan, lisätään lämmön haihduttamista pinnan toisin sanoen ihon kautta. Ihon verisuonet laajentuvat, iho

10 10 alkaa kuumottaa ja hehkua kuin korkeassa kuumeessa. Hikoilu on elimistön viimeinen keino laskea lämpötilaa. Lämpötila laskeekin useimmiten alle normaalin ja seurauksena on paleleminen. Kuumien aaltojen syntyyn on ilmeisen voimakkaasti vaikuttamassa aivojen välittäjäaineen noradrenaliinin erityksen säätelyhäiriö (Larva 1996,73.) TAULUKKO 1. Tavallisia vaihdevuosivaivoja (Biovita i.a) Oire %:lla naisista Ärtyvyys Masentunut mieliala Väsymys, yöhikoilu, kuumat aallot Painon nousu Unettomuus Nivel- ja lihaskivut Sydämen tykytys Itkuherkkyys Päänsärky Muistin huononeminen Ummetus Sukupuolinen haluttomuus Iho- ja limakalvomuutokset Ihon estrogeenireseptori todistaa, että iho on yksi estrogeenin kohde-elimistä. On arvioitu että nainen menettää vuoden sisällä menopaussin jälkeen noin kolmanneksen ihon tärkeimmästä tukiproteiinista, kollageenista (Rutanen & Ylikorkkala 1998, 12.) Kollageenin menetys aiheuttaa ihon ohentumista, kuivumista ja ryppyjen syntymistä. Akneen ja paksuun miesmäiseen ihoon taipuvaisten naisten iho säilyy kauemmin vahvana ja sileänä (Larva 1996, 91.) Limakalvojen kuivuminen on varmasti elimellisistä oireista tavallisin. Vaihdevuosissa esiintyy herkästi valkovuotoa ja emättimen kutinaa, kirvelyä ja polttelua. Emätin ei kostu seksuaalisen kanssakäymisen aikana normaalisti, ja yhdyntäkipu onkin hyvin tavallis-

11 11 ta (Rutanen & Ylikorkkala 2004, 14). Ärtynyt ja kirvelevä emättimen limakalvo on myös alttiimpi tulehduksille ja traumoille. Hiivasienen aiheuttamat tulehdukset ovat tyypillisiä menopaussin jälkeen, koska estrogeenihormonin puuttuminen muuttaa myös emättimessä normaalisti olevaa, tulehduksilta suojaavaa bakteerikantaa. Virtsaputken ja virtsarakon sulkijarakenteen kollageenikadosta aiheutuvia oireita voivat olla tiheytynyt virtsaamistarve ja huonontunut virtsanpidätyskyky. Virtsankarkailu voi tapahtua ponnisteltaessa esimerkiksi yskittäessä (stress) tai pakonomaisesti (urge). Selvät rakenteelliset muutokset ilmaantuvat myös ympäröivään side- ja lihaskudokseen, jolloin lantionpohjan tukirakenne heikkenee. Virtsarakon tulehdustaipumus lisääntyy iän mukana, koska estrogeenin virtsarakonkin limakalvoa vahvistava vaikutus vähentyy (Larva 1996, 68). 3.3 Muita oireita Vaihdevuosi-iässä kognitiiviset toiminnot, muisti, päättelykyky, keskittyminen ja oppiminen huonontuvat tai hidastuvat. Kognitiivisten toimintojen suhdetta naisen veren estrogeenipitoisuuteen on tutkittu paljon. Tulokset ovat ristiriitaisia, ja on vaikea sanoa, että estrogeeni olisi korvaamaton tässä suhteessa (Rutanen, Ylikorkkala 2004, 16.) Mielialan vaihtelut, ärtyneisyys ja väsymys vaivaavat suurin piirtein yhtä monia kuin hikoilukin. Ulkoisten ärsykkeiden sietokyky laskee ja melu ja lapset ja lasten vaihtuvat ystävät alkavat hermostuttaa ilman mitään erityistä syytä (Larva 1996, 78). Osa ongelmista on peräisin hikoilun vuoksi häiriintyneestä yöunesta ja siis pelkästä fysiologisesta väsymyksestä. Vaihdevuosi- ikäisillä naisilla esiintyy varsin usein henkisen elämän häiriötuntemuksia, kuten unihäiriöitä, ahdistuneisuutta, alakuloisuutta, seksuaalista haluttomuutta, riittämättömyyden tunnetta ja itseluottamuksen puutetta. Näitä tunteita saattaa esiintyä riippumatta siitä, onko varsinaisia vaihdevuosioireita, kuten hikoilua vai ei. Niin sanottu viidenkympin ikä on aikaa, jolloin elämässä saattaa olla muitakin henkisiä koettelemuksia. Hormonitoiminnan voimakkaat muutokset ja henkiset paineet yhdessä saattavat synkistää elämää kurjaakin kurjemmaksi. Tietoisuus elimistössä tapahtuvista voimallisista hormonaalisista muutoksista auttaa ymmärtämään kehon viestimää pahoinvointia myös henkisellä puolella. Hormonipuutoksen aiheuttamat mitä moninaisimmat oireet saavat naisen tuntemaan kaikki on menetetty-ajatuksia. Vaihdevuosissa olevan, psyykkisiä ongelmia valittelevan naisen hormonaalinen epätasapaino tuleekin

12 12 aina ottaa huomioon. Viime vuosina onkin voitu osoittaa, että estrogeeni vaikuttaa spesifisesti keskushermoston niihin säätelyjärjestelmiin, jotka estävät alakuloa ja masennusta (Rutanen, Ylikorkkala 1998, 12).

13 13 4 SUKUHORMONIEN PUUTOKSEN PITKÄAIKAISVAIKUTUKSET 4.1 Sydän- ja verisuonisairauksien lisääntyminen Lisääntymisikäisten naisten vaara sairastua sepelvaltimotautiin on viisi kertaa pienempi kuin vastaavanikäisten miesten vaara. Naisten verisuonisairausvaara kasvaa nopeasti vaihdevuosissa ja on pian lähes yhtä suuri kuin samanikäisillä miehillä. Naisen sydänja verisuonisairausriskin liittymiselle vaihdevuosiin ei ole löydetty muuta selitystä kuin estrogeenin vaikutus lisääntymisiässä ja sen puutos menopaussin jälkeen. Estrogeeni siis suojaa sydäntä ja verisuonia. Estrogeenin suojaavan vaikutuksen arvellaan kohdistuvan verisuonen seinämän pintasoluihin ja seinämässä sijaitseviin estrogeenin vastaanottajiin (Larva 1996, 88). Estrogeenin vastaanottajien avulla verisuonen sisäpinta pysyy sileänä ja suonen ohentuminen estyy. Estrogeeni vaikuttaa myös verenpaineeseen alentavasti siten, että se estää ääreisverisuonia supistumasta. Epäsuorat suotuisat vaikutukset verenkieroelimiin tulevat rasva- ja hiilihydraattiaineenvaihdunnan sekä verisuonen lihas- ja sidekudossolujen kautta. Kolesterolitutkimuksissa on todettu, että estrogeeni vähentää verisuonten kalkkeutumisriskiä suurentavan LDL- kolesterolin määrää kymmenellä prosentilla lähtöarvosta, ja suurentaa hyvän HDL-kolesterolin määrää. Edellä mainituista syistä johtuen estrogeenia onkin perustellusti kutsuttu verisuonistohormoniksi (Larva 1996, 88.) 4.2 Luukadon lisääntyminen Luussa tapahtuu kokoajan rakentumista (osteoblastitoiminta) ja hajaantumista (osteoklastitoiminta). Menopaussin jälkeen estrogeenin puute aktivoi osteoklasteja, ja tämä johtaa selvään luukatoon (taulukko 2). Luukato on nopeinta 5-10 vuotta menopaussin jälkeen, jolloin luuta häviää 2-3% vuodessa (Kodin uusi lääkärikirja 2006, 1101). Vaihdevuosien jälkeen nopeaan luumassan menetykseen on useita riskitekijöitä. Niitä ovat osteoporoosirasite suvussa, hentorakenteisuus, liikunnan vähyys, tupakointi, runsas

14 14 kahvinjuonti, runsaasti valkuaisaineita sisältävä ravinto, runsas alkoholinkäyttö ja riittämätön kalkinsaanti ravinnosta. Lisäksi valkoihoiset naiset saavat mustaa rotua herkemmin osteoporoosimurtumia (Lahti, Lehmuskoski, Salmi 1990, 91). Murtumien odotetaan lisääntyvän huomattavasti ihmisten eliniän pidentyessä. Onkin arvioitu, että Suomessa tapahtuu lähes uutta lonkkamurtumaa vuosittain vuoteen 2030 päästäessä (Larva 1996, 94). KUVIO 1. Iän mukanaan tuomat luumassan muutokset naisilla ja miehillä (Novo Nordisk Farma Oy i.a)

15 15 5 HORMONIHOITO Vaihdevuosien hormonihoito alkoi USA:ssa 1960-luvulla. Hoidon kulmakivi on estrogeeni. Suomessa käytetään pääasiallisesti ns. luonnollisia estrogeeneja. Aluksi käytettiin pelkkää estrogeenia tai estrogeeni-testosteroni yhdistelmää, koska testosteronin arveltiin estävän estrogeenin vaikutuksia kohdun limakalvoissa ja rintarauhasissa. Hoito annettiin injektioina luvun puolivälissä todettiin estrogeenin ja kohtusyövän yhteys, mikä vähensi käyttäjien määrää. Kohtusyövän vaaraa voitiin vähentää lisäämällä hoitoon progestiini. Testosteronin käytöstä sen sijaan luovuttiin monissa maissa sen virilisoivan vaikutusten vuoksi (Rutanen & Ylikorkkala 1998, 13.) Vuosien varrella hoidossa käytettävien progestiinijohdosten määrä on lisääntynyt. Sekä estrogeenia että progestiinia on kaupan suun kautta, ihon kautta sekä emättimen kautta annosteltavina lääkevalmisteina, ja progestiinia voidaan antaa myös suoraan kohtuonteloon (Rutanen & Ylikorkkala 2004, 17.) Hormonikorvaushoitoon liittyy sekä terveyshyötyjä että haittoja (Kodin lääkärikirja 2006, 1101). Viime vuosina on tutkittu vaihdevuosien hormonikorvaushoidon turvallisuutta. Euroopan lääkearviointiviraston hormonihoidon asiantuntijaryhmä on arvioinut uudelleen hormonihoidon hyötyjä ja haittoja mm. uusien Women s Health Initiative ja Million Women -tutkimusten perusteella. Näiden tutkimusten perusteella estrogeenihoito lisää rinta- ja endometriumsyövän riskiä (Taulukko 3). Yhdistelmähoidon huomattiin myös lisäävän rintasyövän riskiä. Kaikkien hoitojen osalta riskien kasvu riippuu hoidon kestosta ja vähenee hoidon lopettamisen jälkeen. Tutkimusten tärkeimmät johtopäätökset ovat: - Hormonikorvaushoidon hyötyjä voidaan pitää haittoja suurempina vaihdevuosioireiden hoidossa. - Hoidossa tulisi käyttää pienintä tehokasta annosta ja hoidon tulisi olla mahdollisimman lyhytkestoinen.

16 16 - Hormonikorvaushoitoa ei voida pitää ensisijaisena hoitona osteoporoosin ehkäisyssä. - Hormonikorvaushoitoa ei tule yleensä käyttää terveiden, oireettomien naisten hoidossa. TAULUKKO 2. Pelkän estrogeenihoidon ja yhdistelmähoidon vaikutus rinta- ja endometriumsyövän ilmaantuvuuteen (Million Women tutkimuksen perusteella) (Lääkelaitos ) Ylimääräisten syöpien määrä tuhatta naista kohti ennen 65 vuoden ikää Hormonikorvaushoidon kesto (50 Rintasyöpä Endometriumsyöpä ikävuodesta lähtien) Ei hoitoa 32 5 Pelkkä estrogeeni -alle 5 v hoito v hoito 1, Estrogeeni- progestiini -alle 5 v hoito v hoito <2 5.1 Estrogeenit Vaihdevuosien hormonihoidossa käytettävät estrogeenit muistuttavat naisen omia estrogeeneja minkä vuoksi ne luokitellaan luonnollisiksi estrogeeneiksi. Tärkein ja myös biologisesti aktiivisin estrogeeni on estradioli, jota valmistetaan myös synteettisesti (Rutanen, Ylikorkkala 2004, 17.) 17-beeta-estradioli on Suomessa tavallisin hormonihoidossa käytetty estrogeeni. Estradioli on lääkevalmisteissa sellaisenaan tai valeraattina, hemihydraattina, sukkinaattina tai sulfaattina, joskaan näillä ei ole kliinisesti merkittäviä eroja. Toisen luonnollisen estrogeenin, estronin biologinen aktiivisuus on heikko. Kolmas luonnon oma estrogeeni, estrioli, on estrogeenin aineenvaihduntatuote, jolla on

17 17 heikko biologinen aktiivisuus ja lyhyt puoliintumisaika. Estriolia ja estronia käytetään lähinnä limakalvo-oireiden paikallishoidossa (Rutanen, Ylikorkkala 2004, 19.) Estrogeenia voidaan antaa joko suun, ihon, emättimen tai nenän limakalvojen kautta. Se imeytyy hyvin kaikilla antotavoilla. Nasaalista muotoa käytettäessä estradioli imeytyy nopeasti verenkiertoon. Tällöin maksimipitoisuus veressä saavutetaan minuutissa, ja 8-12 tunnissa pitoisuus palaa postmenopausaaliselle tasolle. Näin 1-2 päivittäisellä nenäsuihkeannoksella hormonin vaikutus verenkierrossa on pulsoiva (Rutanen, Ylikorkkala 2004, 19.) Suurin osa (90 %) suun kautta otetusta estradiolista muuttuu suolen limakalvoissa ja maksassa estroniksi. Ihon kautta hormoni imeytyy suoraan verenkiertoon ilman maksavaikutusta. Siksi ihon kautta annostellun estadiolinhoidon aikana estroni-estradiolisuhde on 1, kun se tablettihoidon aikana on Erilaisen imeytymisen, metabolian, biologisen aktiivisuuden ja lääkemuodon vuoksi eri valmisteiden sisältämät hormonimäärät vaihtelevat (Rutanen, Ylikorkkala 1998, 13.) Estrogeenin vaikutukset voidaan jakaa systeemisiin ja paikallisiin vaikutuksiin. Vaihdevuosioireet katoavat 90 %:lla systeemisen estrogeenihoidon aikana. Paikallisvaikutukset tulevat esiin selvemmin esimerkiksi emättimen limakalvon paksuuntumisena, kohdun kaulakanavan liman erityksen lisääntymisenä ja endometriumin proliferaationa, uudiskasvuna. Systeemiset vaikutukset ilmenevät luustossa, veren libideissä, verisuonten seinämissä, verenviratauksessa ja erilaisissa maksaproteiineissa, esimerkiksi eri hormonien kuljettajaproteiinien pitoisuuksien kasvussa. Estrogeeneilla on myös keskushermostovaikutuksia (Rutanen, Ylikorkkala 1998, ) 5.2 Progesteroni ja progestiinit Lisääntymisiässä kohdun limakalvo muuttuu syklisesti jokaisessa ovulatorisessa kuukautiskierrossa. Estrogeeni saa aikaan kohdun limakalvon paksunemisen ja rauhasten kasvun. Progesteroni kumoaa estrogeenivaikutuksen, ja limakalvo alkaa erittää erilaisia valkuaisaineita ja sokereita. Jos progesteronivaikutus puuttuu, kohdun limakalvo paksunee estrogeenin vaikutuksesta liiallisesti, ja seurauksena voi olla hyperplasia ja jopa kohdun limakalvon syöpä (Rutanen, Ylikorkkala 2004, 19.) Lisäämällä estrogeenihoitoon progestiini, voidaan syövän vaara lähes kokonaan poistaa. Mikäli hormonihoitoa

18 18 haluavalla naisella on kohtu tallella, tulee ehdottomasti yhdistää progestiini hoitoon mukaan. Synteettiset progestiinit ovat joko 17-alfa-hydroksiprogesteroni tai 19- nortestosteronijohdoksia (Rutanen, Ylikorkkala 2004, 19). Esimerkkeinä valmisteista mainittakoon medroksiprogesteroniasetatti, megestroliasetatti, noretisteroniasetatti ja levonorgestreeli. Myös luonnollista progesteronia, joka imeytyy hyvin suun tai emättimen limakalvojen kautta, voidaan käyttää, mutta suun kautta otettuna se metaboloituu hyvin nopeasti. Synteettiset progestiinit, jotka imeytyvät hyvin suolesta, ovat stabiilimpia ja metaboloituvat maksakierrossa hitaasti. Progestiinien imeytyminen ja aineenvaihdunta ihon kautta vaihtelevat suuresti (Rutanen, Ylikorkkala 2004, 19.) Progestiinin vaikutukset riippuvat progestiinityypin lisäksi käyttöajasta, annoksesta ja lääkemuodosta. Koska progestiinin ainoa käyttötarkoitus hormonihoidossa on kohdun limakalvon suojaaminen liialliselta proliferaatiolta, pyritään hoidossa käyttämään pienintä progestiiniannosta, joka estää tämän proliferaation (Rutanen, Ylikorkkala 1998, 16.) 5.3 Tiboloni Tiboloni on synteettinen hormoni, jolla on estrogeenin, keltarauhashormonin ja androgeenin tapaisia vaikutuksia. Tiboloni hajoaa kudoksissa kolmeksi yhdisteeksi, joista kaksi sitoutuu estrogeenireseptoriin ja aiheuttaa vain estrogeenivaikutuksia, kun taas kolmas sitoutuu sekä progestiini- että androgeenireseptoriin. Tiboloni lievittää tavallisimpia vaihdevuosioireita, kuten kuumia aaltoja ja mielialanvaihteluja. Se vähentää myös unettomuutta, väsymystä, päänsärkyä ja seksuaalista haluttomuutta. Tibolonihoidon on myös todettu alentavan veren triglyseridien, kokonaiskolesterolin, HDLkolesterolin sekä lipoproteiini a:n ja jonkin verran myös LDL kolesterolin pitoisuuksia. HDL-pitoisuuden nousun vuoksi tibolonia ei suositella naisille, joka sairastaa sydän- ja verisuonisairautta tai hyperkolesterolemiaa (Rutanen, Ylikorkkala 2004, 21). Tibolonihoito ei kohota vernpainetta. Koska tiboloni ei perinteisten hoitomuotojen tavoin lisää rintojen mammograafista tiheyttä, voidaan hoitoa myös käyttää silloinkin, kun rintasyöpävaara on kohonnut (Punnonen 2004, 260). Hoito suositellaan aloitettavaksi aikaisintaan vuoden kuluttua menopaussista. Siitä huolimatta ensimmäisten kuukausien

19 19 aikana voi esiintyä niukkaa vuotoa (Punnonen 2004, ) Vuodot jäävät kuitenkin lopulta kokonaan pois (Rutanen, Ylikorkkala 2004, 21). 5.4 Selektiiviset estrogeenireseptorin muuntelijat (SERM) Selektiiviset estrogeenireseptorin muuntelijat sitoutuvat estrogeenireseptoriin ja saavat aikaan estrogeenin tapaisen tai sille vastakkaisen vaikutuksen riippuen kudoksesta ja muista samansaikaisista elimistön hormonivaukutuksista (Punnonen 2004, 261). SER- Mit voidaan jakaa kahteen pääryhmään. Näitä ovat bentsotiofeenijohdokset ja trifenyylietyleenijohdokset. Ensimmäiseen ryhmään kuuluvat tamoksifeeni, toremifeeni ja klomifeeni, kun taas toiseen ryhmään raloksifeeni ja sen johdokset (Rutanen, Ylikorkkala 2004, 22.) Tamoksifeeni ja toremifeeni estävät soluprofileraatiota rintarauhasessa ja vähentävät uuden rintasyövän vaaraa. Postmenopausaalisilla naisilla tamoksifeenihoito lisää luun tiheyttä estrogeenin tavoin, mutta vaikutus jää kuitenkin estrogeenia pienemmäksi. Premenopausaalisilla naisilla tamoksifeeni voi jopa vähentää luun tiheyttä. Kuumat aallot saattavat myös lisääntyä tamoksifeeni ja toremifeeni hoitojen aikana etenkin premenopausaalisilla naisilla. Kohdun runko-osan syöpävaara on tamoksifeenihoitoa saavilla naisilla 2,5-4 kertainen (Rutanen, Ylikorkkala 2004, 22.) Raloksifeenihoito ehkäisee ja hoitaa osteoporoosia vaihdevuodet ohittaneilla naisilla (Rutanen, Ylikorkkala 2004, 22). Raloksifeeni ehkäisee nikamamurtumia, mutta hoito ei vaikuta lonkkamurtumiin. Lisäksi hoito ehkäisee rintasyöpää. Kohdun limakalvoon hoidolla ei ole vaikutusta, sen sijaan kuumat aallot ja hikoilupuuskat voivat pahentua, mikäli hoitoa käytetään välittömistä vaihdevuosioireista kärsivälle naiselle (Punnonen 2004, 261.) Raloksifeeni pienentää kokonaiskolesterolia 5-6 % sekä LDL-kolesterolia 11 %. Sillä ei ole vaikutusta HDL_kolesteroliin eikä triglyserideihin. Sekä tamoksifeeni että raloksifeeni lisäävät laskimotukosvaaraa 3-kertaisesti (Rutanen, Ylikorkkala 2004, 22.)

20 20 6 HORMONIHOIDON TOTEUTUS 6.1 Estogeeni-suun, ihon vai nenän kautta? Vaihdevuosioireet lievittyvät yhtä hyvin suun tai ihon kautta otetun estrogeenihoidon aikana, mikäli hormonin imeytymisessä ei ole häiriöitä. Myöskään muihin hormonihoidon suotuisiin vaikutuksiin tai haittavaikutuksiin ei hormonin antotavalla ole periaatteessa merkitystä (Rutanen, Ylikorkkala 2004, 40.) Tablettihoito suun kautta on ainakin vielä toistaiseksi yleisin estrogeenien annostelumuoto. Tablettihoidossa estradioli on pääosiltaan muuttunut estroniksi jo ruoansulatuskanavassa. Sieltä imeydyttyään se joutuu porttilaskimoa myöten maksaan, missä siitä suurin osa on muuttunut tehottomaan muotoon ennen verenkiertoon joutumistaan. Tablettihoidossa verenkierrossa on estradiolin lisäksi aina huomattavia määriä estronia (Punnonen 2004, 248.) Potilaan, jolla on ollut, tai on edelleen maksasairaus, kannattaa välttää oraalista hormonihoitoa. Tablettihoitoa suositellaan, mikäli potilaalla on suuri kokonaiskolesterolipitoisuus tai pieni HDL- pitoisuus. Tablettihoito pienentää LDLpitoisuuksia ja suurentaa HDL-pitoisuuksia enemmän kuin laastari- tai geelihoito (Rutanen, Ylikorkkala 2004, ) Laastareista ja geeleistä estrogeenit imeytyvät helposti ihon, ihonalaisen rasvakudoksen ja limakalvojen kautta suoraan verenkiertoon, ja näin pääosin vältetään suolessa ja maksassa tapahtuva estrogeeniaineenvaihdunta. Seurauksena on luonnollisempi estradioli/estroni-suhde (Punnonen 2004, 242.) Laastareista imeytyy mikrogrammaa estradiolia vuorokaudessa, ja niitä vaihdetaan 1-2 kertaa viikossa. Laastari ei sovi 6-12%:lle naisista allergian tai muun ärsytysoireen vuoksi (Rutanen & Ylikorkkala 2004, 41.) Estrogeenigeeliä levitetään kerran vuorokeudessa iholle. Imeytymisnopeus riippuu annoksesta ja ihon pinta-alan suuruudesta, jolle geeli on levitetty. Imeytymisnopeus vaihtelee yksilöstä toiseen, ja siksi geeliannos on säädettävä vasteen mukaan (Rutanen & Ylikorkkala 1998, 22.)

19.2.2014, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

19.2.2014, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Femoston 1/10 tabletti, kalvopäällysteinen Femoston 2/10 tabletti, kalvopäällysteinen Femoston Conti 1/5 tabletti, kalvopäällysteinen Femoston Conti 0,5/2,5 tabletti, kalvopäällysteinen 19.2.2014, versio

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Noviana 0,5 mg/0,1 mg kalvopäällysteiset tabletit 19.5.2014, Painos 3, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä

Lisätiedot

EILA HEISKANEN SYNN.JA NAISTENTAUTIEN ERIKOISLÄÄKÄRI

EILA HEISKANEN SYNN.JA NAISTENTAUTIEN ERIKOISLÄÄKÄRI EILA HEISKANEN SYNN.JA NAISTENTAUTIEN ERIKOISLÄÄKÄRI 30.9.2016 MENOPAUSSI 51 V. 10 % ALLE 45 V. JA 10% YLI 55 V. ENNENAIKAINEN MENOPAUSSI ALLE 40 V. 1% TUPAKOINTI ALENTAA IKÄÄ 1-2 V, KOHDUNPOISTO 1v. SYTOSTAATIT,

Lisätiedot

Senshio 60 mg kalvopäällysteinen tabletti, Shionogi Limited.

Senshio 60 mg kalvopäällysteinen tabletti, Shionogi Limited. Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2015 UUTTA LÄÄKKEISTÄ Ospemifeeni Pirjo Inki / Kirjoitettu 4.11.2015 / Julkaistu 13.11.2015 Senshio 60 mg kalvopäällysteinen tabletti, Shionogi Limited. Ospemifeeni on

Lisätiedot

Sukupuoli- ja virtsaelinten lääkkeet. Salla Kalsi

Sukupuoli- ja virtsaelinten lääkkeet. Salla Kalsi Sukupuoli- ja virtsaelinten lääkkeet Salla Kalsi Gonadotropiinit ja sukupuolihormonit Gonadotropiinit Aivolisäkeperäiset FSH = follikkeleita stimuloiva hormoni LH = luteinisoiva hormoni Istukkaperäiset

Lisätiedot

Mitä ikääntyessä tapahtuu?

Mitä ikääntyessä tapahtuu? Mitä ikääntyessä tapahtuu? Hormonitoiminta, aineenvaihdunta, kehonkoostumus Joni Keisala ODL Liikuntaklinikka Hormonitoiminta Endokriininen järjestelmä Hormonaalinen toiminta perustuu elimiin ja kudoksiin,

Lisätiedot

ZOELY -käyttäjäopas. nomegestroliasetaatti estradioli 2,5 mg/1,5 mg kalvopäällysteisiä tabletteja

ZOELY -käyttäjäopas. nomegestroliasetaatti estradioli 2,5 mg/1,5 mg kalvopäällysteisiä tabletteja ZOELY -käyttäjäopas nomegestroliasetaatti estradioli 2,5 mg/1,5 mg kalvopäällysteisiä tabletteja SISÄLLYS Tietoja ZOELY-valmisteesta... 2 Miten ZOELY toimii?... 3 ZOELY on tehty sinua varten... 4 5 Lisätietoja

Lisätiedot

Eila Heiskanen Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri KSKS

Eila Heiskanen Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri KSKS Eila Heiskanen Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri KSKS } Erikoislääkäri KSKS } Ammatinharjoittaja Suomen terveystalo } Luennot Orion Ajaton terveys 1 } Menopaussi - viimeisistä kuukautisista

Lisätiedot

Hormonikorvaushoito. Menopaussi

Hormonikorvaushoito. Menopaussi Hormonikorvaushoito El Johanna Haikonen Naistentaudit ja synnytykset, Satshp 8.12.2016 Klimakterium Menopaussi ajanjakso, jolloin munasarjojen toiminta heikkenee ja sammuu Menopaussi Viimeiset oman hormonitoiminnan

Lisätiedot

Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit. 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit. 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1b Tietoa sairauden esiintyvyydestä Vuonna

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355. Synnyttänyt

Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355. Synnyttänyt Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355 Synnyttänyt Synnyttänyt Sairaalasta kotiutuessasi ota itse yhteyttä oman neuvolan terveydenhoitajaan/ kätilöön

Lisätiedot

VAIHDEVUOSI-IKÄISEN NAISEN LANTIONPOHJA JA SEN TOIMINNALLINEN LIHASHARJOITTELU

VAIHDEVUOSI-IKÄISEN NAISEN LANTIONPOHJA JA SEN TOIMINNALLINEN LIHASHARJOITTELU VAIHDEVUOSI-IKÄISEN NAISEN LANTIONPOHJA JA SEN TOIMINNALLINEN LIHASHARJOITTELU Minna Arminen Ritva Korhonen Opinnäytetyö Marraskuu 2008 Fysioterapia Tekijä(t) ARMINEN, Minna KORHONEN, Ritva Julkaisun laji

Lisätiedot

Raskauden ehkäisy. Jokaisella on oikeus raskauden ehkäisyyn. Siihen on monta keinoa eli menetelmää.

Raskauden ehkäisy. Jokaisella on oikeus raskauden ehkäisyyn. Siihen on monta keinoa eli menetelmää. Raskauden ehkäisy Jokaisella on oikeus raskauden ehkäisyyn. Siihen on monta keinoa eli menetelmää. Jokaisella on oikeus saada oikeaa tietoa ja neuvontaa raskauden ehkäisyn keinoista sekä niiden hyödyistä,

Lisätiedot

REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS

REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS Sisältö Sydän ja nivelreuma Sydän- ja verisuonitaudit - ateroskleroosi - riskitekijät Nivelreuma ja sydän- ja verisuonitaudit - reumalääkitys ja sydän Kuinka

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. PAUSANOL 0,1 mg/g -emätinemulsiovoide 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. PAUSANOL 0,1 mg/g -emätinemulsiovoide 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI PAUSANOL 0,1 mg/g -emätinemulsiovoide 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi gramma emätinemulsiovoidetta sisältää estriolia 0,1 mg. Täydellinen apuaineluettelo,

Lisätiedot

Estrogeenireseptorimodulaatio stroken riskitekijänä. Tomi Mikkola HYKS Naistensairaala

Estrogeenireseptorimodulaatio stroken riskitekijänä. Tomi Mikkola HYKS Naistensairaala Estrogeenireseptorimodulaatio stroken riskitekijänä Tomi Mikkola HYKS Naistensairaala Sidonnaisuudet Toiminut asiantuntijana seuraaville lääkeyrityksille: Bayer Schering, Schering-Plough Luennoitsijana

Lisätiedot

Lääkkeet muistisairauksissa

Lääkkeet muistisairauksissa Lääkkeet muistisairauksissa Muistihoitajat 27.4.2016 Vanheneminen muuttaa lääkkeiden farmakokinetiikkaa Lääkeaineen vaiheet elimistössä: Imeytyminen: syljen eritys vähenee, mahalaukun ph nousee, maha-suolikanavan

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Akne Aikuisiän aknea esiintyy 25 prosentilla aikuisista miehistä ja 50 prosentilla

Lisätiedot

Euroopan lääkeviraston esittämät muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muuttamiseksi

Euroopan lääkeviraston esittämät muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muuttamiseksi Liite II Euroopan lääkeviraston esittämät muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muuttamiseksi Tämä valmisteyhteenveto ja pakkausseloste on laadittu viitemaamenettelyssä. Jäsenvaltioiden toimivaltaiset

Lisätiedot

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Kenelle kehittyy tyypin 2 diabetes? Perimällä on iso osuus: jos lähisukulaisella on tyypin 2 diabetes, sairastumisriski on 50-70% Perinnöllinen taipumus vaikuttaa

Lisätiedot

Veterelin vet 4 mikrog/ml injektioneste, liuos naudalle, hevoselle, sialle ja kanille

Veterelin vet 4 mikrog/ml injektioneste, liuos naudalle, hevoselle, sialle ja kanille 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Veterelin vet 4 mikrog/ml injektioneste, liuos naudalle, hevoselle, sialle ja kanille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Yksi millilitra injektionestettä sisältää: Vaikuttava

Lisätiedot

Steroidihormonimääritykset lapsettomuuden hoidossa ja diagnostiikassa

Steroidihormonimääritykset lapsettomuuden hoidossa ja diagnostiikassa Steroidihormonimääritykset lapsettomuuden hoidossa ja diagnostiikassa Helena Tinkanen LT Synnytys- ja naistentautien ja gynekologisen endokrinologian erikoislääkäri TAYS Raskauden alkamiseen tarvitaan

Lisätiedot

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Proscar 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Eturauhanen on ainoastaan miehillä oleva rauhanen. Eturauhanen

Lisätiedot

Nikotiiniriippuvuus. Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö

Nikotiiniriippuvuus. Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö Nikotiiniriippuvuus Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö 8.2.2016 1 Miksi nikotiiniriippuvuus on tärkeä asia? Tupakan nikotiini aiheuttaa fyysistä riippuvuutta. Tupakkariippuvuuteen

Lisätiedot

RECEPTAL vet 4 mikrog/ml

RECEPTAL vet 4 mikrog/ml VALMISTEYHTEENVETO 1 ELÄINLÄÄKEVALMISTEEN KAUPPANIMI Receptal vet 4 mikrog/ml 2 VAIKUTTAVAT AINEET JA APUAINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT 1 millilitra injektionestettä sisältää: Vaikuttavat aineet: Busereliiniasetaatti

Lisätiedot

PAKKAUSSELOSTE. Vagifem 10 mikrog emätinpuikot. Estradioli

PAKKAUSSELOSTE. Vagifem 10 mikrog emätinpuikot. Estradioli PAKKAUSSELOSTE Vagifem 10 mikrog emätinpuikot Estradioli Lue tämä pakkausseloste huolellisesti, ennen kuin aloitat lääkkeen käyttämisen. Säilytä tämä pakkausseloste. Voit tarvita sitä myöhemmin. Jos sinulla

Lisätiedot

Naisten terveys ja hormonien käyttö

Naisten terveys ja hormonien käyttö Helsingin yliopiston Kansanterveystieteen laitoksen tutkimus: Naisten terveys ja hormonien käyttö Tutkimusryhmämme selvittää HORMONIVALMISTEIDEN KÄYTÖN ja NAISTEN TERVEYDEN SUHDETTA. Tässä kyselylomakkeessa

Lisätiedot

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS Nämä muutokset valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen ovat voimassa Komission päätöksestä. Jäsenvaltioiden viranomaiset päivittävät valmistetiedot

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO JAYDESS 13,5 mg, kohdunsisäinen ehkäisin 5/2014 versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI2. VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Jaydess-hormonkierukkaa

Lisätiedot

Kuinka hoidan aivoterveyttäni?

Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Geriatrian dosentti Pirkko Jäntti Kemijärvi 28.11.2012 Kaavakuva eri muistijärjestelmistä Terveetkin aivot unohtelevat 83 % unohtaa ihmisten nimiä 60 % unohtaa esineiden

Lisätiedot

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus ja neurotoimialue, TYKS ja Turun yliopisto MITÄ MUISTI ON? Osatoiminnoista koostuva kyky

Lisätiedot

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on

Lisätiedot

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 VI.2 VI.2.1 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT Tietoa sairauden esiintyvyydestä PLENADREN-valmistetta käytetään lisämunuaisten vajaatoiminnan

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 10 maaliskuuta 2016 Mometasoni Versio 1.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Nuha Allerginen nuha on ylähengitysteiden

Lisätiedot

Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun

Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun Tekijät: Kristian Lehtiniittu, Linda Törnström, Julia Meritähti Esityspäivä: 5.2.2016 Psykologia kurssi 7 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1 1.1

Lisätiedot

Syövän lääkehoito. Salla Kalsi

Syövän lääkehoito. Salla Kalsi Syövän lääkehoito Salla Kalsi Syöpä Yleisnimitys maligneille (pahanlaatuisille) kasvaimille Karsinogeeninen = syöpää aiheuttava Syövän taustalla voi olla Ympäristötekijät, elintavat, perimä, eräät virus-

Lisätiedot

RASKAUDEN EHKÄISY SYNNYTYKSEN JÄLKEEN

RASKAUDEN EHKÄISY SYNNYTYKSEN JÄLKEEN RASKAUDEN EHKÄISY SYNNYTYKSEN JÄLKEEN Anneli Kivijärvi LKT, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, vastaava lääkäri Turun Hyvinvointitoimiala 11.05.2016 Turku, Yleislääkäripäivät Mitkä asiat otetaan

Lisätiedot

Tietoa murrosiästä ja muuta mukavaa

Tietoa murrosiästä ja muuta mukavaa Opetusmateriaali Tietoa murrosiästä ja muuta mukavaa Tietoa murrosiästä ja muuta mukavaa Tämän tarjoaa sinulle Always ja Tampax Sisältö Mitä oikein tapahtuu? Kasvua joka suuntaan Kuukautiset mitä ne oikein

Lisätiedot

Miten tuen potilasta pääsemään eroon tupakasta? Sairaanhoitajat Jaana Kainulainen ja Tiina Julin. Tupakkariippuvuus

Miten tuen potilasta pääsemään eroon tupakasta? Sairaanhoitajat Jaana Kainulainen ja Tiina Julin. Tupakkariippuvuus Miten tuen potilasta pääsemään eroon tupakasta? Sairaanhoitajat Jaana Kainulainen ja Tiina Julin Tupakkariippuvuus Fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista riippuvuutta sisältävä oireyhtymä (F17, ICD-10) Tarkoitetaan

Lisätiedot

Rintasyöpä ja sen ehkäisy. Jaana Kolin

Rintasyöpä ja sen ehkäisy. Jaana Kolin Rintasyöpä ja sen ehkäisy Jaana Kolin Syöpä sairautena Uusia syöpiä todetaan maassamme vuosittain noin 29.000 Miehillä ja naisilla syöpiä todetaan suurin piirtein yhtä paljon Vuoteen 2020 mennessä uusien

Lisätiedot

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia.

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. Alkoholi Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. 1 Sisältö 3 4 8 9 11 12 14 Lukijalle Mitä alkoholi on? Alkoholi vaikuttaa ihmisiin eri tavalla Erilaisia tapoja käyttää alkoholia Alkoholi

Lisätiedot

RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen

RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen Edellisen leirin Kotitehtävä Tarkkaile sokerin käyttöäsi kolmen päivän ajalta ja merkkaa kaikki sokeria ja piilosokeria sisältävät ruuat

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

VAIHDEVUODET KUUMIA AALTOJA VAI VOIMAVIRTOJA

VAIHDEVUODET KUUMIA AALTOJA VAI VOIMAVIRTOJA VAIHDEVUODET KUUMIA AALTOJA VAI VOIMAVIRTOJA Terhi Reiskanen Opinnäytetyö Toukokuu 2009 Hoitotyön koulutusohjelma Kätilötyön suuntautumisvaihtoehto Pirkanmaan ammattikorkeakoulu 2 TIIVISTELMÄ Pirkanmaan

Lisätiedot

PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti

PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti Munuaiset ovat pavunmuotoiset elimet ja ne sijaitsevat selkärankasi kummallakin puolella keskimäärin puolessa välissä selkääsi. Munuaiset toimivat suodattimena.

Lisätiedot

UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY. Nimi Sotu Päiväys

UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY. Nimi Sotu Päiväys UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY Hyvä vastaaja! Ole hyvä ja lue huolellisesti terveysseulan kysymykset ja vastaa niihin parhaan tietämyksesi mukaan. Nimi Sotu Päiväys

Lisätiedot

Naishormonit, Kuukautiskierron säätely

Naishormonit, Kuukautiskierron säätely Naishormonit, Kuukautiskierron säätely dos. Leila Unkila-Kallio Gynekologisen endokrinologian erikoislääkäri HYKS NaLa, Naistenklinikka 21.3.2013 TAVOITTEET Ymmärtää munasarjahormonien merkitys ja niiden

Lisätiedot

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi?

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? Tuija Leino THL Kerron tässä alkavasta rokotusohjelmasta rokotteesta Miksi otettu ohjelmaan? Miltä taudilta suojaudutaan? Miksi otettu ohjelmaan

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Valmisteen kuvaus: Valkoinen, pyöreä, kaksoiskupera tabletti, halkaisija noin 7 mm ja korkeus noin 3,5 mm.

VALMISTEYHTEENVETO. Valmisteen kuvaus: Valkoinen, pyöreä, kaksoiskupera tabletti, halkaisija noin 7 mm ja korkeus noin 3,5 mm. VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI CLOMIFEN 50 mg -tabletti 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT 1 tabletti sisältää 50 mg klomifeenisitraattia. Täydellinen apuaineluettelo, ks. kohta 6.1. 3.

Lisätiedot

Tässä linkki ilmaisiin käsite- ja miellekartta ohjelmiin, voit tehdä kartan myös käsin Ota muistiinpanot mukaan tunnille

Tässä linkki ilmaisiin käsite- ja miellekartta ohjelmiin, voit tehdä kartan myös käsin Ota muistiinpanot mukaan tunnille Eevi Jacksen 2016 Tässä linkki ilmaisiin käsite- ja miellekartta ohjelmiin, voit tehdä kartan myös käsin Ota muistiinpanot mukaan tunnille pinnallisia syviä munasarjakystia = endometrioomia Video erinäköisistä

Lisätiedot

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja?

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? Kotitehtävä Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? VÄLIPALA Tehtävä Sinun koulupäiväsi on venähtänyt pitkäksi etkä ehdi ennen illan harjoituksia

Lisätiedot

HYPOGLYKEMIAPÄIVÄKIRJANI

HYPOGLYKEMIAPÄIVÄKIRJANI Hypoglykemia tarkoittaa tilaa, jossa verensokerin taso on alle 3,9 mmol/l tai 70 mg/dl 1, tosin tarkka lukema voi vaihdella yksilöllisesti. Hypoglykemia voi johtua useista syistä, ja sen yleisin aiheuttaja

Lisätiedot

mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä

mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä Laatimispäivä: Huhtikuu 2016 Sisällysluettelo Johdanto... 3 Mitkä hoidon riskit ovat?... 3 Ketä riski koskee?...

Lisätiedot

KUUKAUTISMIGREENI. Mikä se on? Kolmen päivän särkyputki. Päätä särkee, vatsaan koskee, turvottaa, oksettaa. Töihin menoa ei

KUUKAUTISMIGREENI. Mikä se on? Kolmen päivän särkyputki. Päätä särkee, vatsaan koskee, turvottaa, oksettaa. Töihin menoa ei NAISTEN MIGREENI KUUKAUTISMIGREENI Mikä se on? Kolmen päivän särkyputki. Päätä särkee, vatsaan koskee, turvottaa, oksettaa. Töihin menoa ei Ketä se koskee? voi ajatellakaan. Ja taas sama vaiva kuukauden

Lisätiedot

Sydän- ja verisuonitaudit. Linda, Olga, Heikki ja Juho

Sydän- ja verisuonitaudit. Linda, Olga, Heikki ja Juho Sydän- ja verisuonitaudit Linda, Olga, Heikki ja Juho Yleistä Sydän- ja verisuonitaudit ovat yleisimpiä kansantauteja ympäri maailmaa. Vaarallisia ja lyhyetkin häiriöt voivat aiheuttaa työ- ja toimintakyvyn

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Raskauden- ja sikiöaikaisen altistuksen ehkäisyohjelma Tarkastuslista määrättäessä asitretiinia naispotilaille

Raskauden- ja sikiöaikaisen altistuksen ehkäisyohjelma Tarkastuslista määrättäessä asitretiinia naispotilaille Raskauden- ja sikiöaikaisen altistuksen ehkäisyohjelma Tarkastuslista määrättäessä asitretiinia naispotilaille (asitretiini) 10 mg:n ja 25 mg:n kovat kapselit Asitretiini on erittäin teratogeenistä ja

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula 1 Johdanto Arviolta 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta ja määrä kasvaa koko

Lisätiedot

Myoomien embolisaatiohoito. Valmistautumis- ja kotihoito-ohje myoomaembolisaatioon tulevalle naiselle

Myoomien embolisaatiohoito. Valmistautumis- ja kotihoito-ohje myoomaembolisaatioon tulevalle naiselle Myoomien embolisaatiohoito Valmistautumis- ja kotihoito-ohje myoomaembolisaatioon tulevalle naiselle 1 Opas toteutettu kätilötyön opinnäytetyönä Nella Tiihonen & Tanja Toivari Savonia ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

1939-1949 syntyneet 3936 kävijää 85-88 % ikäryhmästä

1939-1949 syntyneet 3936 kävijää 85-88 % ikäryhmästä Raahen seudun hyvinvointi- kuntayhtymän aikuisneuvola 2004 alkaen 65 vuotta täyttävät 1939-1949 syntyneet 3936 kävijää 85-88 % ikäryhmästä miesten osuus noussut 40-49 % 10.12.2014 1 Millaisia ovat 65-vuotiaat?

Lisätiedot

NUKKUMISEN VAIKUTUS OPISKELUTULOKSIIN

NUKKUMISEN VAIKUTUS OPISKELUTULOKSIIN NUKKUMISEN VAIKUTUS OPISKELUTULOKSIIN Tekijät: Miranda Grönlund Veera Hyytiäinen Elina Oja Psykologinen tutkimus Lohjan Yhteislyseon Lukio Toukokuu 2016 Opettaja: Simo Jouhi 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto....

Lisätiedot

Liikunta. Terve 1 ja 2

Liikunta. Terve 1 ja 2 Liikunta Terve 1 ja 2 Käsiteparit: a) fyysinen aktiivisuus liikunta b) terveysliikunta kuntoliikunta c) Nestehukka-lämpöuupumus Fyysinen aktiivisuus: Kaikki liike, joka kasvattaa energiatarvetta lepotilaan

Lisätiedot

Apteekkihenkilökunnan

Apteekkihenkilökunnan Raskauden- ja sikiöaikaisen altistuksen ehkäisyohjelma Apteekkihenkilökunnan opas (asitretiini) 10 mg:n ja 25 mg:n kovat kapselit Johdanto Neotigason sisältää vaikuttavana aineena asitretiinia, joka on

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Olmesartan medoxomil STADA 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Olmesartan medoxomil STADA 10 mg kalvopäällysteiset tabletit Olmesartan

Lisätiedot

Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto EMA/775515/2014 Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Cosentyx-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla varmistetaan,

Lisätiedot

URHEILIJAN RAVINTO Ravinnon laatu, suojaravintoaineet

URHEILIJAN RAVINTO Ravinnon laatu, suojaravintoaineet santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Ravinnon laatu, suojaravintoaineet Yläkouluakatemia 2015-2016 Vko 36 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI SUOJARAVINTOAINEET https://www.youtube.com/watch?v=cgcpdskk1o8&spfreload=10

Lisätiedot

Raskauden alkaminen. Raskauden alkamisen edellytykset

Raskauden alkaminen. Raskauden alkamisen edellytykset 12 Raskauden alkaminen 1 Naisen elämässä on monenlaisia rajapyykkejä, jolloin elämä muuttuu ratkaisevasti. Yksi niistä on raskaaksi tulo. Monesti raskaus on toivottu, tarkkaankin suunniteltu, joskus vahinko,

Lisätiedot

Gynekologinen tutkimus

Gynekologinen tutkimus Gynekologinen tutkimus Gynekologinen tutkimus tarkoittaa sisätutkimusta, jonka lääkäri tekee naiselle emättimen kautta. Sisätutkimuksen tekijä on yleislääkäri tai erikoislääkäri. Jos hän on erikoislääkäri,

Lisätiedot

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin

Lisätiedot

Sinulle, jolle on määrätty VELCADE -lääkettä. Tietoa VELCADEsta potilaille ja omaisille

Sinulle, jolle on määrätty VELCADE -lääkettä. Tietoa VELCADEsta potilaille ja omaisille Sinulle, jolle on määrätty VELCADE -lääkettä Tietoa VELCADEsta potilaille ja omaisille Tietoa VELCADEsta potilaille ja omaisille Lääkärisi on suositellut sinulle VELCADE (bortetsomibi) -hoitoa. VELCADE

Lisätiedot

LÄÄKETTÄ MÄÄRÄÄVÄN LÄÄKÄRIN OPAS JA TARKISTUSLISTA

LÄÄKETTÄ MÄÄRÄÄVÄN LÄÄKÄRIN OPAS JA TARKISTUSLISTA PROTELOS OSSEOR LÄÄKETTÄ MÄÄRÄÄVÄN LÄÄKÄRIN OPAS JA TARKISTUSLISTA (strontiumranelaatti) Tämä opas on osa Protelos -valmisteen riskinhallintasuunnitelmaa. Oppaan on tarkoitus antaa tietoa Protelos -valmisteen

Lisätiedot

ENDOMETRIOOSIN VAIKUTUS NAISEN ELÄMÄNLAATUUN -HOITONETTI

ENDOMETRIOOSIN VAIKUTUS NAISEN ELÄMÄNLAATUUN -HOITONETTI ENDOMETRIOOSIN VAIKUTUS NAISEN ELÄMÄNLAATUUN -HOITONETTI ja tavoite JOHDANTO Endometrioosi on sairaus, jossa kohdun limakalvon kaltaista kudosta esiintyy muualla kuin kohdussa, yleisimmin munasarjoissa,

Lisätiedot

Ikääntyneen muistisairaan ravitsemus. Ravitsemuksen erityispiirteitä ja keinoja hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseksi

Ikääntyneen muistisairaan ravitsemus. Ravitsemuksen erityispiirteitä ja keinoja hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseksi Ikääntyneen muistisairaan ravitsemus Ravitsemuksen erityispiirteitä ja keinoja hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseksi 2015 1 Ravitsemustilan merkitys ikääntyneelle Ylläpitää terveyttä, toimintakykyä ja lihaskuntoa

Lisätiedot

Toctino (alitretinoiini)

Toctino (alitretinoiini) POTILASESITE Toctino (alitretinoiini) Raskaudenehkäisyohjelma Tästä esitteestä Tässä esitteessä on tärkeää tietoa Toctino-hoidostanne ja lääkkeen käyttöön liittyvästä mahdollisesta sikiöepämuodostumien

Lisätiedot

Tieteelliset johtopäätökset ja perusteet

Tieteelliset johtopäätökset ja perusteet Liite IV Tieteelliset johtopäätökset ja perusteet myyntilupien ehtojen muuttamiselle sekä yksityiskohtainen selvitys lääketurvallisuuden riskinarviointikomitean suositukseen liittyvistä eroista Tieteelliset

Lisätiedot

Muutoksia valmistetietojen sanamuotoon otteita PRAC:n signaaleja koskevista suosituksista

Muutoksia valmistetietojen sanamuotoon otteita PRAC:n signaaleja koskevista suosituksista 17 December 2015 EMA/PRAC/835776/2015 Pharmacovigilance Risk Assessment Committee (PRAC) Muutoksia valmistetietojen sanamuotoon otteita PRAC:n signaaleja koskevista suosituksista Hyväksytty PRAC:n 30.

Lisätiedot

Apuaine, jonka vaikutus tunnetaan: yksi tabletti sisältää 43,3 mg laktoosimonohydraattia. Täydellinen apuaineluettelo, ks. kohta 6.

Apuaine, jonka vaikutus tunnetaan: yksi tabletti sisältää 43,3 mg laktoosimonohydraattia. Täydellinen apuaineluettelo, ks. kohta 6. 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Levodonna 1,5 mg tabletti 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi tabletti sisältää 1,5 mg levonorgestreeliä. Apuaine, jonka vaikutus tunnetaan: yksi tabletti sisältää 43,3

Lisätiedot

Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja.

Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja. Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja. Rintojen terveys on tärkeää Rintasyöpä on naisten yleisin syöpä. Suomessa rintasyöpään sairastuu vuosittain noin 5000 ja kuolee lähes 900 naista. Aktiivinen

Lisätiedot

Nuuska ja nuoret - Missä mennään? Minttu Mäkelä Vaasa

Nuuska ja nuoret - Missä mennään? Minttu Mäkelä Vaasa Nuuska ja nuoret - Missä mennään? Minttu Mäkelä Vaasa 14.4.2014 Nuuska Tupakkatuote, joka valmistetaan kosteasta raakatupakasta, johon sekoitetaan muut seosaineet vesiliuoksena. Arvio: 15 g päiväannos

Lisätiedot

Valintakoe klo Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto

Valintakoe klo Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto Valintakoe klo 13-16 12.5.2015 Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto Mediteknia Nimi Henkilötunnus Tehtävä 1 (max 8 pistettä) Saatte oheisen artikkelin 1 Exercise blood pressure and the risk for future

Lisätiedot

Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa?

Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa? Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa? Ravitsemusterapeutti Nea Kurvinen Ravitsemusterapia Balans nea.kurvinen@ravitsemusbalans.fi Ravitsemuksen merkitys reuman hoidossa Monipuolinen

Lisätiedot

Tärkeää tietoa uudesta lääkkeestäsi

Tärkeää tietoa uudesta lääkkeestäsi Tärkeää tietoa uudesta lääkkeestäsi Tärkeää tietoa lääkehoidosta PRILIGY-valmistetta käytetään 18 64-vuotiaiden miesten ennenaikaisen siemensyöksyn hoitoon. Ota PRILIGY-tabletti 1 3 tuntia ennen seksuaalista

Lisätiedot

Potilaan päiväkirja. Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi

Potilaan päiväkirja. Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi Potilaan päiväkirja Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi POTILAAN TIEDOT Nimi: Osoite: Puh.: Erikoislääkäri: Erikoislääkärin puh.: Parkinsonhoitaja: Parkinsonhoitajan

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

POHJOIS-SUOMESSA 1985-86 SYNTYNEIDEN HYVINVOINTI- JA TERVEYSTUTKIMUSOHJELMA KYSELY OHJELMAAN KUULUVIEN TUTKITTAVIEN ÄIDEILLE

POHJOIS-SUOMESSA 1985-86 SYNTYNEIDEN HYVINVOINTI- JA TERVEYSTUTKIMUSOHJELMA KYSELY OHJELMAAN KUULUVIEN TUTKITTAVIEN ÄIDEILLE ID TERVEYSTIETEIDEN LAITOS POHJOIS-SUOMESSA 985-86 SYNTYNEIDEN HYVINVOINTI- JA TERVEYSTUTKIMUSOHJELMA KYSELY OHJELMAAN KUULUVIEN TUTKITTAVIEN ÄIDEILLE PL 5000, 9004 OULUN YLIOPISTO, PUH. 08-5750, FAX.

Lisätiedot

SUKLAA JA SYDÄNTERVEYS

SUKLAA JA SYDÄNTERVEYS SUKLAA JA SYDÄNTERVEYS terveystuote vai haitallinen herkku? Jaakko Mursu, TtM,, ravitsemusterapeutti Ravitsemusepidemiologian jatko opiskelija opiskelija Kansanterveyden tutkimuslaitos, Kuopion yliopisto

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto EMA/188850/2014 Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto Tämä on Jardiance-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla

Lisätiedot

HYVIÄ NEUVOJA, JOIDEN AVULLA. voit saada diabeteksesi hallintaan

HYVIÄ NEUVOJA, JOIDEN AVULLA. voit saada diabeteksesi hallintaan OLE AKTIIVINEN HYVIÄ NEUVOJA, JOIDEN AVULLA voit saada diabeteksesi hallintaan Omat arvoni Päivämäärä / / / / / / / / / / / / HbA 1c (mmol/mol, %) LDL-kolesteroli (mmol/l) Verenpaine (mmhg) Paino (kg)

Lisätiedot

Valdoxan (agomelatiini) aikuispotilaiden vakavien masennustilojen hoidossa. Tietoa terveydenhuollon ammattilaisille

Valdoxan (agomelatiini) aikuispotilaiden vakavien masennustilojen hoidossa. Tietoa terveydenhuollon ammattilaisille Valdoxan (agomelatiini) aikuispotilaiden vakavien masennustilojen hoidossa Tietoa terveydenhuollon ammattilaisille Suositukset seuraavissa tilanteissa: - maksan toiminnan seuraaminen - yhteisvaikutukset

Lisätiedot

OMAHOITOLOMAKE Liite 3

OMAHOITOLOMAKE Liite 3 OMAHOITOLOMAKE Liite 3 Sinulle on varattu seuraava aika: Sairaanhoitajan vastaanotolle: Aika lääkärille ilmoitetaan myöhemmin Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytä tämä omahoitolomake

Lisätiedot

MUNASOLUJEN LUOVUTTAJAN HAASTATTELU HENKILÖTIEDOT. Sukunimi: Henkilötunnus: Ikä: Etunimet: Osoite: Tilinumero kulujen korvaamiseksi: Puhelin: Ammatti:

MUNASOLUJEN LUOVUTTAJAN HAASTATTELU HENKILÖTIEDOT. Sukunimi: Henkilötunnus: Ikä: Etunimet: Osoite: Tilinumero kulujen korvaamiseksi: Puhelin: Ammatti: MUNASOLUJEN LUOVUTTAJAN HAASTATTELU HENKILÖTIEDOT Sukunimi: Etunimet: Henkilötunnus: Ikä: Osoite: Puhelin: Tilinumero kulujen korvaamiseksi: Ammatti: Elätkö vakituisessa parisuhteessa: Parisuhde vuodesta:

Lisätiedot

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Tavoitteet Seurannassa pyritään rintasyövän mahdollisen paikallisen uusiutumisen ja vastakkaisen rinnan uuden syövän varhaiseen toteamiseen. Oireettomalle potilaalle

Lisätiedot

EFFENTORA - LÄÄKE SYÖVÄN LÄPILYÖNTIKIVUN HOITOON POTILAAN JA OMAISEN OPAS

EFFENTORA - LÄÄKE SYÖVÄN LÄPILYÖNTIKIVUN HOITOON POTILAAN JA OMAISEN OPAS EFFENTORA - LÄÄKE SYÖVÄN LÄPILYÖNTIKIVUN HOITOON POTILAAN JA OMAISEN OPAS bukkaalinen fentanyylitabletti Sinulle on määrätty Effentora -lääkettä syövän läpilyöntikipukohtausten hoitoon. Tämän esitteen

Lisätiedot

Infektio uusiutuu ainakin puolella kaikista niistä naisista, joilla se on kerran ollut.

Infektio uusiutuu ainakin puolella kaikista niistä naisista, joilla se on kerran ollut. 1 Kutinaa emättimessä? Näin hoidetaan emättimen sieni-infektiota. Pevaryl Ekonatsoli Emättimen sieni-infektiota pidetään usein liian arkaluontoisena puheenaiheena. Janssen-Cilagin tässä esittämät tiedot

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

Yhdistelmäehkäisy ja verisuonitukosriski - EMA:n päätös. Ulla Ågren LT, Asiantuntijalääkäri, MSD Finland Vastaava lääkäri, YTHS Kuopio

Yhdistelmäehkäisy ja verisuonitukosriski - EMA:n päätös. Ulla Ågren LT, Asiantuntijalääkäri, MSD Finland Vastaava lääkäri, YTHS Kuopio Yhdistelmäehkäisy ja verisuonitukosriski - EMA:n päätös Ulla Ågren LT, Asiantuntijalääkäri, MSD Finland Vastaava lääkäri, YTHS Kuopio Selvitys hormonaalisista yhdistelmäehkäisyvalmisteista Sai alkunsa

Lisätiedot