VAIHDEVUOSIEN MUUTTUVAT HOITOKÄYTÄNNÖT

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VAIHDEVUOSIEN MUUTTUVAT HOITOKÄYTÄNNÖT"

Transkriptio

1 VAIHDEVUOSIEN MUUTTUVAT HOITOKÄYTÄNNÖT Korhonen, Hanna Opinnäytetyö, Syksy 2006 Diakonia-Ammattikorkeakoulu, Pieksämäen yksikkö Sosiaali ja terveysalan koulutusohajelma,sairaanhoitaja AMK

2 TIIVISTELMÄ Korhonen, Hanna. Vaihdevuodet ja muuttuvat hoitokäytännöt. Pieksämäki, syksy sivua; 1. liite. Diakonia-ammattikorkeakoulu / Pieksämäen yksikkö, Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma, sairaanhoitaja (AMK). Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää vaihdevuosi-ikäisten naisten hoitokäytäntöjä Rautavaaralla. Tutkimukseen osallistui 25 Rautavaaralaista vaihdevuosi-ikäistä naista. Vastaajia ei valittu etukäteen. Tämä aihe oli mielenkiintoinen, koska vaihdevuosien hoitokäytännöistä, varsinkin hormonihoidosta, on ollut paljon keskustelua mediassa. Opinnäytetyön teoriaosassa käsittelen erikseen vaihdevuosien fysiologiaa, oireita sekä hormonihoitoa. Tietoa keräsin aikaisemmista, yleensä hormonihoitoa koskevista tutkimuksista, alan kirjallisuudesta, internetistä, opaslehtisistä sekä lehtiartikkeleista. Tiedonkeruumenetelmänä käytin strukturoitua kyselylomaketta. Tutkimuksen kohderyhmä oli Rautavaaran ehkäisyneuvolan asiakkaita. Naiset vastasivat kyselylomakkeeseen terveydenhoitajalla käydessään. Kyselyyn vastasi 25 naista. Tutkimustulosten mukaan vaihdevuosien alkamisen keski-ikä oli 49,7 vuotta. Yli puolet vastaajista kärsii kuumista aalloista ja hikoilusta. Toiseksi yleisimmät vaihdevuosioireet olivat sydämen tykytys ja mielialan vaihtelut. Tutkimuksesta ilmeni, että 68 % vastaajista ei käyttänyt minkäänlaista lääkehoitoa vaihdevuosiinsa. Tutkimuksen mukaan elämäntapamuutokset, kuten liikunnan lisääminen ja terveellinen ruokavalio olivat suosittuja itsehoitokeinoja. Tulosten mukaan vastaajat käyttivät myös luonnonlääkintää helpottamaan oireita. Tutkimuksesta saatuja tuloksia aion hyödyntää työelämässä. Myös terveydenhoitajat voivat käyttää työssään hyväksi tutkimustuloksia. Asiasanat: Vaihdevuodet; Hormonihoito; Itsehoitokeinot Säilytetään: DIAK/Pieksämäen yksikön kirjasto

3 ABSTRACT Korhonen, Hanna. Changing Treatment of Menopause, Pieksämäki, Autumm 2006, Language: Finnish, 45 pages, 1 appendix. Diaconia University of Applied Scienses, Pieksämäki Training Unit, Degree Programme in Nursing, Nurse The aim of the study was to find out about different treatment practise of menopause aged women in Rautavaara. My research was taken part by 25 menopause aged women. This subject has been interesting because there has been a lot of conversation in media about different treatment practises, especially hormone treatment. The theory part of my study handles menopause physiology, symptoms and hormone treatment. The information was taken from earlier researches, literature, internet, guidebooks and articles. The research method was to use structured questionnaires. Menopause aged people who were chosen to the research were the patients of prevention clinic from Rautavaara. Women filled the questionnaires when they visited the clinic. The size of the sample was 40. The total sample was 25 and the respond rate was 64 percent. According to the results the age when menopause begins on the average was 49,7 years. More than half of the menopause ages were suffering from hot waves and sweating. Secondly common menopause symptoms were heart throbbing and mood changes. The result showed that 68 percent of the menopause aged women were using no medical treatment for their menopause. The research showed that lifestyle changes like adding more exercise and healthy diet were popular self- treatment means. The result showed that women were using also natural healing to facilitate their symptoms. The research will be used in working life. Also public health nurses can use the results in their job. Keywords: Menopause, Hormone treatment, Self-treatment means Deposited: DIAK/Pieksämäki Training Unit, Library

4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 2 VAIHDEVUOSIEN FYSIOLOGIAA ELIMELLISET JA TOIMINNALLISET MUUTOKSET Kuumat aallot Iho- ja limakalvo muutokset Muita oireita SUKUHORMONIEN PUUTOKSEN PITKÄAIKAISVAIKUTUKSET Sydän- ja verisuonisairauksien lisääntyminen Luukadon lisääntyminen HORMONIHOITO Estrogeenit Progesteroni ja progestiinit Tiboloni Selektiiviset estrogeenireseptorin muuntelijat (SERM) HORMONIHOIDON TOTEUTUS Estrogeeni-suun, ihon vai nenän kautta? Kohtu määrää progestiinin tarpeellisuuden Vuodoton vaihtoehto Paikallishoito HORMONIHOIDON HYÖDYT Hormonihoidon hyödyt Hormonihoidon haitat ITSEHOITOKEINOJA Liikunta ja terveelliset elintavat Luonnonestrogeenit TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TUTKIMUSONGELMAT TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Kohdejoukon valinta ja aineiston keruu Aineiston analysointi Validiteetti, reliabiliteetti ja tutkimuksen eettisyys TUTKIMUSTULOKSET Vastaajien taustatiedot Menopaussi Vaihdevuosien oireet Lääkehoito Itsehoitokeinot ja elämäntapamuutokset Tietoisuus hormonihoidon riskeistä POHDINTA... 37

5 12.1 Vaihdevuosien hoitokäytäntöjen pohdintaa Opinnäytetyöprosessin pohdintaa LÄHTEET LIITE Liite 1: Kyselylomake... 42

6 1 JOHDANTO Työni aihe oli vaihdevuodet ja muuttuvat hoitokäytännöt. Tähän aiheeseen päädyin, koska vaihdevuosien hoitosuosituksista keskustellaan lähes jatkuvasti julkisuudessa. Hormonihoitoa on erityisesti tarkasteltu sen negatiivisten puolien kannalta. Haittavaikutukset on tullut ilmi monista viime aikoina tehdyistä tutkimuksista. Mediassa on myös keskusteltu siitä, että hormonihoidolla ei olisi minkäänlaista hyötyä vaihdevuosissa. Median kautta on myös käynyt ilmi väite, että hormonihoidolla ei ole elämänlaatua parantavia vaikutuksia. Se miten hormonihoito vaikuttaa naiseen, on kuitenkin hyvin yksilöllistä. Halusin tutkia vaihdevuosien hoitokäytäntöjä, koska halusin selvittää onko hormonihoito nykyään yleinen hoitomuoto ja mikä merkitys vaihdevuosi-ikäisille on luontaistuotteilla ja itsehoitokeinoilla. Työn tavoitteena oli tutkia vaihdevuosi-ikäisten hoitokäytäntöjä hormonihoidosta itsehoitokeinoihin. Tavoite oli myös selvittää vaihdevuosien aiheuttama oireiden skaala. Tarkoitus oli myös kerätä tietoa siitä, minkälaisia itsehoitokeinoja vaihdevuosi-ikäiset naiset käyttävät. Tavoitteena oli myös selvittää, onko vaihdevuosi-ikäisillä naisilla tarpeeksi tietoa erilaisten hoitomuotojen riskeistä. Vaihdevuosi-ikään tuleminen on naisen elämässä yksi kynnyskohta, joka voi aiheuttaa mitättömyyden ja masentuneisuuden tunnetta (Riedel 2004, 48 49). Kuukautisten loppuminen voi tuntua naiseuden menettämiseltä. Tällöin neuvolan ja perheen tuki ovat vaihdevuosi-ikäiselle elintärkeitä. Useiden oireiden kanssa eläminen kuluttaa naista niin fyysisesti kuin henkisestikin. Toiset voi olla onnekkaita ja selviävät ilman oireita.

7 2 VAIHDEVUOSIEN FYSIOLOGIAA Menopaussilla tarkoitetaan viimeisiä naisen oman hormonitoiminnan aikaan saamia kuukautisia. Koska kuukautiskierrot saattavat olla jo vuosia ennen menopaussia epäsäännölliset ja harvakseen, katsotaan menopaussin olevan, kun kuukautiset ovat olleet poissa 6-12 kuukautta. Vaihdevuosilla (klimakterium) tarkoitetaan menopaussia edeltävää ja sitä seuraavaa ajanjaksoa, jonka aikana munasarjojen toiminta vähitellen heikkenee ja lopulta sammuu kokonaan. Juuri menopaussia edeltävää ja sitä seuraavaa aikaa kutsutaan myös perimenopaussiksi (Kodin uusi lääkärikirja 2006, 1101.) Munasarjojen rakenne ja toiminta muuttuvat sikiökaudesta menopaussiin. Munarakkulat tuottavat estrogeenia, ja munasolun irtoamisen jälkeen syntyvä keltarauhanen tuottaa keltarauhashormonia. Munarakkuloiden häviäminen alkaa kiihtyä noin 35 vuoden iässä, ja kuukautisten loppuessa niitä on enää noin 1000; nämäkään ei vastaa enää aivolisäkkeen gonadotropiinien (FSH ja LH) stimulaatioon. Kun sykliset hormonimuutokset loppuvat, estrogeenituotanto vähenee eikä kuukautisvuotoa tule enää (Rutanen & Ylikorkkala 2004, ) Keskimääräinen menopaussi-ikä on noin 51 vuotta, mutta yksilölliset vaihtelut ovat suuria (40 58). Ennen 40 vuoden ikää tapahtuvaa menopaussia pidetään ennenaikaisena. Menopaussi-ikä kulkee suvuittain, mikä viittaa siihen, että geneettiset tekijät vaikuttavat siihen. Sen sijaa menarkeiällä ja menopaussi-iällä ei ole riippuvuutta. Sosioekonomisella asemalla, synnyttäneisyydellä, pituudella ja painolla ei ole vaikutusta menopaussi-ikään, mutta tupakointi varhentaa sitä 1-2 vuodella. Sädehoito ja sytostaatit voivat aiheuttaa menopaussin missä iässä tahansa. Kirurgisesta menopaussista puhutaan silloin, kun naiselta poistetaan lisääntymisiässä munasarjat. Kohdunpoisto lopettaa kuukautisvuodot, mutta ei munasarjojen hormonitoimintaa eikä siten aiheuta vaihdevuosia (Rutanen & Ylikorkkala 2004, 12.)

8 8 Menopaussia edeltävinä vuosina hypotalamus-aivolisäke-munasarja-akselin toiminta muuttuu, mikä johtuu siitä, että munasarjojen toiminta alkaa heikentyä. Keskikierrossa munasolun irtoamista stimuloivan hormonin (LH) eritys ei enää kasva ja siksi ovulaatio jää tapahtumatta. Myös follikkelia stimuloivan hormonin (FSH) erityksestä puuttuu jaksottaisuus. Samanaikaisesti munarakkuloiden kyky reagoida FSH:lle häviää. Kun estrogeenin määrä vähenee, FSH ja myöhemmin LH pitoisuus alkaa suureta. Estrogeenipitoisuuden pienennyttyä tarpeeksi kohdun limakalvo ei enää paksune eikä kuukautisia näin ollen tule. Myös seerumin androsteroni- ja testosteronipitoisuudet pienenevät jonkin verran premenopaussissa, mutta postmenopausaalisina vuosina testosteronipitoisuus saattaa päinvastoin suurentua. FSH- ja LH-pitoisuudet ovat suurimmillaan 2-3 vuotta menopaussin jälkeen ja alkavat pienentyä sen jälkeen (Niensted, Hänninen, Arstila & Björkqvist 1992, ) Lisääntymisikäisen naisen veressä oleva estrogeeni on pääasiassa munasarjasta peräisin olevaa estradiolia. Postmenopausaalisesta munasarjasta estradiolieritys on minimaalista, ja suurin osa verenkierrossa olevasta estrogeenista onkin estronia, joka on syntynyt lisämunuaisen tuottamasta androsteenidionista aromasaationa lihas- ja rasvakudoksessa, maksassa, munuaisissa ja hypotalamuksessa. Tämän vuoksi postmenopaussissa estronia on noin viisi kertaa enemmän kuin estradiolia. Paino vaikuttaa aromasaatioon ja siten estronimäärään: lihavilla aromasaatio on vilkkaampaa ja estronipitoisuudet ovat suurempia kuin laihoilla. Menopaussissa myös androgeeni-estrogeenisuhde muuttuu androgeenien eduksi (Punnonen 2004, )

9 9 3 ELIMELLISET JA TOIMINNALLISET MUUTOKSET 3.1 Kuumat aallot Välittömät vaihdevuosioireet alkavat yleensä kuukautisten epäsäännöllistymisen jälkeen tai niiden loppumisen aikoihin (taulukko 1). Tavallisin vaihdevuosioireina mainitut kuumat aallot ja hikoilu johtuvat aivolisäkkeen ja väliaivojen alueella normaalisti tapahtuvan lämmönsäätelyjärjestelmän häiriintymisestä estrogeenihormonin puuttuessa. Näitä valittaa noin kolme neljäsosaa naisista. Vaikeusaste on erittäin vaihteleva. Yleensä tämä vaihe kestää 1-5 vuotta ja oireet ovat pahimmillaan yöaikana. Oireet johtuvat aivolisäkehormonin, FSH:n lisääntyneestä erityksestä. Lihavilla naisilla näitä oireita on vähemmän. Oireet saattavat kestää kerrallaan sekunneista muutamiin minuutteihin ja voivat toistua jopa kymmenen minuutin välein. Oireet ovat kokonaisvaltaisia ja tulevat aaltomisesti ja keskittyvät lähinnä ylävartalolle, mikä kuvastaa sympaattisen hermoston keskeistä merkitystä muutosten välitysmekanismissa. Ne alkavat aina ilman ennakkooireita. Siihen liittyy sydämen sykkeen kiihtyminen noin 10 lyöntiä/ minuutissa. Kuuma-aaltoiluun saattaa liittyä myös hikoilupuuskia tai epämiellyttävää hikisyyden tunnetta. Näiden oireiden ikävä puoli on se, että ne tulevat halusit tai et -periaatteella, koska lämmönsäätelyjärjestelmä toimii tahdosta riippumattoman hermoston säätelyn alaisena. Hikoilu on voimakasta otsan ja nenän alueella, kohtalaista niskassa ja rintakehän alueella, mutta puuttuu jokseenkin kokonaan kehon alaosista. Nämä oireet hämmentävät yllätyksellisyydellään naisen ja saattavat johtaa kiusallisiin tilanteisiin. Yöllinen kuumien aaltojen ja hikoilun esiintyminen häiritsevät usein unta. Yöpuvun ja lakanoiden vaihtaminen kesken parhaan yöunen heijastuu väsymyksenä seuraavana päivänä. Kuumia aaltoja ja hikoiluoireita jatkuu menopaussin jälkeen tavallisesti muutamien vuosien ajan (Punnonen 2004, ) Kuumien aaltojen synty on yksityiskohdittain selvittämättä. Aivot ymmärtävät virheellisesti ruumiin lämpötilan nousseeksi. Jotta lämpötila saadaan laskemaan, lisätään lämmön haihduttamista pinnan toisin sanoen ihon kautta. Ihon verisuonet laajentuvat, iho

10 10 alkaa kuumottaa ja hehkua kuin korkeassa kuumeessa. Hikoilu on elimistön viimeinen keino laskea lämpötilaa. Lämpötila laskeekin useimmiten alle normaalin ja seurauksena on paleleminen. Kuumien aaltojen syntyyn on ilmeisen voimakkaasti vaikuttamassa aivojen välittäjäaineen noradrenaliinin erityksen säätelyhäiriö (Larva 1996,73.) TAULUKKO 1. Tavallisia vaihdevuosivaivoja (Biovita i.a) Oire %:lla naisista Ärtyvyys Masentunut mieliala Väsymys, yöhikoilu, kuumat aallot Painon nousu Unettomuus Nivel- ja lihaskivut Sydämen tykytys Itkuherkkyys Päänsärky Muistin huononeminen Ummetus Sukupuolinen haluttomuus Iho- ja limakalvomuutokset Ihon estrogeenireseptori todistaa, että iho on yksi estrogeenin kohde-elimistä. On arvioitu että nainen menettää vuoden sisällä menopaussin jälkeen noin kolmanneksen ihon tärkeimmästä tukiproteiinista, kollageenista (Rutanen & Ylikorkkala 1998, 12.) Kollageenin menetys aiheuttaa ihon ohentumista, kuivumista ja ryppyjen syntymistä. Akneen ja paksuun miesmäiseen ihoon taipuvaisten naisten iho säilyy kauemmin vahvana ja sileänä (Larva 1996, 91.) Limakalvojen kuivuminen on varmasti elimellisistä oireista tavallisin. Vaihdevuosissa esiintyy herkästi valkovuotoa ja emättimen kutinaa, kirvelyä ja polttelua. Emätin ei kostu seksuaalisen kanssakäymisen aikana normaalisti, ja yhdyntäkipu onkin hyvin tavallis-

11 11 ta (Rutanen & Ylikorkkala 2004, 14). Ärtynyt ja kirvelevä emättimen limakalvo on myös alttiimpi tulehduksille ja traumoille. Hiivasienen aiheuttamat tulehdukset ovat tyypillisiä menopaussin jälkeen, koska estrogeenihormonin puuttuminen muuttaa myös emättimessä normaalisti olevaa, tulehduksilta suojaavaa bakteerikantaa. Virtsaputken ja virtsarakon sulkijarakenteen kollageenikadosta aiheutuvia oireita voivat olla tiheytynyt virtsaamistarve ja huonontunut virtsanpidätyskyky. Virtsankarkailu voi tapahtua ponnisteltaessa esimerkiksi yskittäessä (stress) tai pakonomaisesti (urge). Selvät rakenteelliset muutokset ilmaantuvat myös ympäröivään side- ja lihaskudokseen, jolloin lantionpohjan tukirakenne heikkenee. Virtsarakon tulehdustaipumus lisääntyy iän mukana, koska estrogeenin virtsarakonkin limakalvoa vahvistava vaikutus vähentyy (Larva 1996, 68). 3.3 Muita oireita Vaihdevuosi-iässä kognitiiviset toiminnot, muisti, päättelykyky, keskittyminen ja oppiminen huonontuvat tai hidastuvat. Kognitiivisten toimintojen suhdetta naisen veren estrogeenipitoisuuteen on tutkittu paljon. Tulokset ovat ristiriitaisia, ja on vaikea sanoa, että estrogeeni olisi korvaamaton tässä suhteessa (Rutanen, Ylikorkkala 2004, 16.) Mielialan vaihtelut, ärtyneisyys ja väsymys vaivaavat suurin piirtein yhtä monia kuin hikoilukin. Ulkoisten ärsykkeiden sietokyky laskee ja melu ja lapset ja lasten vaihtuvat ystävät alkavat hermostuttaa ilman mitään erityistä syytä (Larva 1996, 78). Osa ongelmista on peräisin hikoilun vuoksi häiriintyneestä yöunesta ja siis pelkästä fysiologisesta väsymyksestä. Vaihdevuosi- ikäisillä naisilla esiintyy varsin usein henkisen elämän häiriötuntemuksia, kuten unihäiriöitä, ahdistuneisuutta, alakuloisuutta, seksuaalista haluttomuutta, riittämättömyyden tunnetta ja itseluottamuksen puutetta. Näitä tunteita saattaa esiintyä riippumatta siitä, onko varsinaisia vaihdevuosioireita, kuten hikoilua vai ei. Niin sanottu viidenkympin ikä on aikaa, jolloin elämässä saattaa olla muitakin henkisiä koettelemuksia. Hormonitoiminnan voimakkaat muutokset ja henkiset paineet yhdessä saattavat synkistää elämää kurjaakin kurjemmaksi. Tietoisuus elimistössä tapahtuvista voimallisista hormonaalisista muutoksista auttaa ymmärtämään kehon viestimää pahoinvointia myös henkisellä puolella. Hormonipuutoksen aiheuttamat mitä moninaisimmat oireet saavat naisen tuntemaan kaikki on menetetty-ajatuksia. Vaihdevuosissa olevan, psyykkisiä ongelmia valittelevan naisen hormonaalinen epätasapaino tuleekin

12 12 aina ottaa huomioon. Viime vuosina onkin voitu osoittaa, että estrogeeni vaikuttaa spesifisesti keskushermoston niihin säätelyjärjestelmiin, jotka estävät alakuloa ja masennusta (Rutanen, Ylikorkkala 1998, 12).

13 13 4 SUKUHORMONIEN PUUTOKSEN PITKÄAIKAISVAIKUTUKSET 4.1 Sydän- ja verisuonisairauksien lisääntyminen Lisääntymisikäisten naisten vaara sairastua sepelvaltimotautiin on viisi kertaa pienempi kuin vastaavanikäisten miesten vaara. Naisten verisuonisairausvaara kasvaa nopeasti vaihdevuosissa ja on pian lähes yhtä suuri kuin samanikäisillä miehillä. Naisen sydänja verisuonisairausriskin liittymiselle vaihdevuosiin ei ole löydetty muuta selitystä kuin estrogeenin vaikutus lisääntymisiässä ja sen puutos menopaussin jälkeen. Estrogeeni siis suojaa sydäntä ja verisuonia. Estrogeenin suojaavan vaikutuksen arvellaan kohdistuvan verisuonen seinämän pintasoluihin ja seinämässä sijaitseviin estrogeenin vastaanottajiin (Larva 1996, 88). Estrogeenin vastaanottajien avulla verisuonen sisäpinta pysyy sileänä ja suonen ohentuminen estyy. Estrogeeni vaikuttaa myös verenpaineeseen alentavasti siten, että se estää ääreisverisuonia supistumasta. Epäsuorat suotuisat vaikutukset verenkieroelimiin tulevat rasva- ja hiilihydraattiaineenvaihdunnan sekä verisuonen lihas- ja sidekudossolujen kautta. Kolesterolitutkimuksissa on todettu, että estrogeeni vähentää verisuonten kalkkeutumisriskiä suurentavan LDL- kolesterolin määrää kymmenellä prosentilla lähtöarvosta, ja suurentaa hyvän HDL-kolesterolin määrää. Edellä mainituista syistä johtuen estrogeenia onkin perustellusti kutsuttu verisuonistohormoniksi (Larva 1996, 88.) 4.2 Luukadon lisääntyminen Luussa tapahtuu kokoajan rakentumista (osteoblastitoiminta) ja hajaantumista (osteoklastitoiminta). Menopaussin jälkeen estrogeenin puute aktivoi osteoklasteja, ja tämä johtaa selvään luukatoon (taulukko 2). Luukato on nopeinta 5-10 vuotta menopaussin jälkeen, jolloin luuta häviää 2-3% vuodessa (Kodin uusi lääkärikirja 2006, 1101). Vaihdevuosien jälkeen nopeaan luumassan menetykseen on useita riskitekijöitä. Niitä ovat osteoporoosirasite suvussa, hentorakenteisuus, liikunnan vähyys, tupakointi, runsas

14 14 kahvinjuonti, runsaasti valkuaisaineita sisältävä ravinto, runsas alkoholinkäyttö ja riittämätön kalkinsaanti ravinnosta. Lisäksi valkoihoiset naiset saavat mustaa rotua herkemmin osteoporoosimurtumia (Lahti, Lehmuskoski, Salmi 1990, 91). Murtumien odotetaan lisääntyvän huomattavasti ihmisten eliniän pidentyessä. Onkin arvioitu, että Suomessa tapahtuu lähes uutta lonkkamurtumaa vuosittain vuoteen 2030 päästäessä (Larva 1996, 94). KUVIO 1. Iän mukanaan tuomat luumassan muutokset naisilla ja miehillä (Novo Nordisk Farma Oy i.a)

15 15 5 HORMONIHOITO Vaihdevuosien hormonihoito alkoi USA:ssa 1960-luvulla. Hoidon kulmakivi on estrogeeni. Suomessa käytetään pääasiallisesti ns. luonnollisia estrogeeneja. Aluksi käytettiin pelkkää estrogeenia tai estrogeeni-testosteroni yhdistelmää, koska testosteronin arveltiin estävän estrogeenin vaikutuksia kohdun limakalvoissa ja rintarauhasissa. Hoito annettiin injektioina luvun puolivälissä todettiin estrogeenin ja kohtusyövän yhteys, mikä vähensi käyttäjien määrää. Kohtusyövän vaaraa voitiin vähentää lisäämällä hoitoon progestiini. Testosteronin käytöstä sen sijaan luovuttiin monissa maissa sen virilisoivan vaikutusten vuoksi (Rutanen & Ylikorkkala 1998, 13.) Vuosien varrella hoidossa käytettävien progestiinijohdosten määrä on lisääntynyt. Sekä estrogeenia että progestiinia on kaupan suun kautta, ihon kautta sekä emättimen kautta annosteltavina lääkevalmisteina, ja progestiinia voidaan antaa myös suoraan kohtuonteloon (Rutanen & Ylikorkkala 2004, 17.) Hormonikorvaushoitoon liittyy sekä terveyshyötyjä että haittoja (Kodin lääkärikirja 2006, 1101). Viime vuosina on tutkittu vaihdevuosien hormonikorvaushoidon turvallisuutta. Euroopan lääkearviointiviraston hormonihoidon asiantuntijaryhmä on arvioinut uudelleen hormonihoidon hyötyjä ja haittoja mm. uusien Women s Health Initiative ja Million Women -tutkimusten perusteella. Näiden tutkimusten perusteella estrogeenihoito lisää rinta- ja endometriumsyövän riskiä (Taulukko 3). Yhdistelmähoidon huomattiin myös lisäävän rintasyövän riskiä. Kaikkien hoitojen osalta riskien kasvu riippuu hoidon kestosta ja vähenee hoidon lopettamisen jälkeen. Tutkimusten tärkeimmät johtopäätökset ovat: - Hormonikorvaushoidon hyötyjä voidaan pitää haittoja suurempina vaihdevuosioireiden hoidossa. - Hoidossa tulisi käyttää pienintä tehokasta annosta ja hoidon tulisi olla mahdollisimman lyhytkestoinen.

16 16 - Hormonikorvaushoitoa ei voida pitää ensisijaisena hoitona osteoporoosin ehkäisyssä. - Hormonikorvaushoitoa ei tule yleensä käyttää terveiden, oireettomien naisten hoidossa. TAULUKKO 2. Pelkän estrogeenihoidon ja yhdistelmähoidon vaikutus rinta- ja endometriumsyövän ilmaantuvuuteen (Million Women tutkimuksen perusteella) (Lääkelaitos ) Ylimääräisten syöpien määrä tuhatta naista kohti ennen 65 vuoden ikää Hormonikorvaushoidon kesto (50 Rintasyöpä Endometriumsyöpä ikävuodesta lähtien) Ei hoitoa 32 5 Pelkkä estrogeeni -alle 5 v hoito v hoito 1, Estrogeeni- progestiini -alle 5 v hoito v hoito <2 5.1 Estrogeenit Vaihdevuosien hormonihoidossa käytettävät estrogeenit muistuttavat naisen omia estrogeeneja minkä vuoksi ne luokitellaan luonnollisiksi estrogeeneiksi. Tärkein ja myös biologisesti aktiivisin estrogeeni on estradioli, jota valmistetaan myös synteettisesti (Rutanen, Ylikorkkala 2004, 17.) 17-beeta-estradioli on Suomessa tavallisin hormonihoidossa käytetty estrogeeni. Estradioli on lääkevalmisteissa sellaisenaan tai valeraattina, hemihydraattina, sukkinaattina tai sulfaattina, joskaan näillä ei ole kliinisesti merkittäviä eroja. Toisen luonnollisen estrogeenin, estronin biologinen aktiivisuus on heikko. Kolmas luonnon oma estrogeeni, estrioli, on estrogeenin aineenvaihduntatuote, jolla on

17 17 heikko biologinen aktiivisuus ja lyhyt puoliintumisaika. Estriolia ja estronia käytetään lähinnä limakalvo-oireiden paikallishoidossa (Rutanen, Ylikorkkala 2004, 19.) Estrogeenia voidaan antaa joko suun, ihon, emättimen tai nenän limakalvojen kautta. Se imeytyy hyvin kaikilla antotavoilla. Nasaalista muotoa käytettäessä estradioli imeytyy nopeasti verenkiertoon. Tällöin maksimipitoisuus veressä saavutetaan minuutissa, ja 8-12 tunnissa pitoisuus palaa postmenopausaaliselle tasolle. Näin 1-2 päivittäisellä nenäsuihkeannoksella hormonin vaikutus verenkierrossa on pulsoiva (Rutanen, Ylikorkkala 2004, 19.) Suurin osa (90 %) suun kautta otetusta estradiolista muuttuu suolen limakalvoissa ja maksassa estroniksi. Ihon kautta hormoni imeytyy suoraan verenkiertoon ilman maksavaikutusta. Siksi ihon kautta annostellun estadiolinhoidon aikana estroni-estradiolisuhde on 1, kun se tablettihoidon aikana on Erilaisen imeytymisen, metabolian, biologisen aktiivisuuden ja lääkemuodon vuoksi eri valmisteiden sisältämät hormonimäärät vaihtelevat (Rutanen, Ylikorkkala 1998, 13.) Estrogeenin vaikutukset voidaan jakaa systeemisiin ja paikallisiin vaikutuksiin. Vaihdevuosioireet katoavat 90 %:lla systeemisen estrogeenihoidon aikana. Paikallisvaikutukset tulevat esiin selvemmin esimerkiksi emättimen limakalvon paksuuntumisena, kohdun kaulakanavan liman erityksen lisääntymisenä ja endometriumin proliferaationa, uudiskasvuna. Systeemiset vaikutukset ilmenevät luustossa, veren libideissä, verisuonten seinämissä, verenviratauksessa ja erilaisissa maksaproteiineissa, esimerkiksi eri hormonien kuljettajaproteiinien pitoisuuksien kasvussa. Estrogeeneilla on myös keskushermostovaikutuksia (Rutanen, Ylikorkkala 1998, ) 5.2 Progesteroni ja progestiinit Lisääntymisiässä kohdun limakalvo muuttuu syklisesti jokaisessa ovulatorisessa kuukautiskierrossa. Estrogeeni saa aikaan kohdun limakalvon paksunemisen ja rauhasten kasvun. Progesteroni kumoaa estrogeenivaikutuksen, ja limakalvo alkaa erittää erilaisia valkuaisaineita ja sokereita. Jos progesteronivaikutus puuttuu, kohdun limakalvo paksunee estrogeenin vaikutuksesta liiallisesti, ja seurauksena voi olla hyperplasia ja jopa kohdun limakalvon syöpä (Rutanen, Ylikorkkala 2004, 19.) Lisäämällä estrogeenihoitoon progestiini, voidaan syövän vaara lähes kokonaan poistaa. Mikäli hormonihoitoa

18 18 haluavalla naisella on kohtu tallella, tulee ehdottomasti yhdistää progestiini hoitoon mukaan. Synteettiset progestiinit ovat joko 17-alfa-hydroksiprogesteroni tai 19- nortestosteronijohdoksia (Rutanen, Ylikorkkala 2004, 19). Esimerkkeinä valmisteista mainittakoon medroksiprogesteroniasetatti, megestroliasetatti, noretisteroniasetatti ja levonorgestreeli. Myös luonnollista progesteronia, joka imeytyy hyvin suun tai emättimen limakalvojen kautta, voidaan käyttää, mutta suun kautta otettuna se metaboloituu hyvin nopeasti. Synteettiset progestiinit, jotka imeytyvät hyvin suolesta, ovat stabiilimpia ja metaboloituvat maksakierrossa hitaasti. Progestiinien imeytyminen ja aineenvaihdunta ihon kautta vaihtelevat suuresti (Rutanen, Ylikorkkala 2004, 19.) Progestiinin vaikutukset riippuvat progestiinityypin lisäksi käyttöajasta, annoksesta ja lääkemuodosta. Koska progestiinin ainoa käyttötarkoitus hormonihoidossa on kohdun limakalvon suojaaminen liialliselta proliferaatiolta, pyritään hoidossa käyttämään pienintä progestiiniannosta, joka estää tämän proliferaation (Rutanen, Ylikorkkala 1998, 16.) 5.3 Tiboloni Tiboloni on synteettinen hormoni, jolla on estrogeenin, keltarauhashormonin ja androgeenin tapaisia vaikutuksia. Tiboloni hajoaa kudoksissa kolmeksi yhdisteeksi, joista kaksi sitoutuu estrogeenireseptoriin ja aiheuttaa vain estrogeenivaikutuksia, kun taas kolmas sitoutuu sekä progestiini- että androgeenireseptoriin. Tiboloni lievittää tavallisimpia vaihdevuosioireita, kuten kuumia aaltoja ja mielialanvaihteluja. Se vähentää myös unettomuutta, väsymystä, päänsärkyä ja seksuaalista haluttomuutta. Tibolonihoidon on myös todettu alentavan veren triglyseridien, kokonaiskolesterolin, HDLkolesterolin sekä lipoproteiini a:n ja jonkin verran myös LDL kolesterolin pitoisuuksia. HDL-pitoisuuden nousun vuoksi tibolonia ei suositella naisille, joka sairastaa sydän- ja verisuonisairautta tai hyperkolesterolemiaa (Rutanen, Ylikorkkala 2004, 21). Tibolonihoito ei kohota vernpainetta. Koska tiboloni ei perinteisten hoitomuotojen tavoin lisää rintojen mammograafista tiheyttä, voidaan hoitoa myös käyttää silloinkin, kun rintasyöpävaara on kohonnut (Punnonen 2004, 260). Hoito suositellaan aloitettavaksi aikaisintaan vuoden kuluttua menopaussista. Siitä huolimatta ensimmäisten kuukausien

19 19 aikana voi esiintyä niukkaa vuotoa (Punnonen 2004, ) Vuodot jäävät kuitenkin lopulta kokonaan pois (Rutanen, Ylikorkkala 2004, 21). 5.4 Selektiiviset estrogeenireseptorin muuntelijat (SERM) Selektiiviset estrogeenireseptorin muuntelijat sitoutuvat estrogeenireseptoriin ja saavat aikaan estrogeenin tapaisen tai sille vastakkaisen vaikutuksen riippuen kudoksesta ja muista samansaikaisista elimistön hormonivaukutuksista (Punnonen 2004, 261). SER- Mit voidaan jakaa kahteen pääryhmään. Näitä ovat bentsotiofeenijohdokset ja trifenyylietyleenijohdokset. Ensimmäiseen ryhmään kuuluvat tamoksifeeni, toremifeeni ja klomifeeni, kun taas toiseen ryhmään raloksifeeni ja sen johdokset (Rutanen, Ylikorkkala 2004, 22.) Tamoksifeeni ja toremifeeni estävät soluprofileraatiota rintarauhasessa ja vähentävät uuden rintasyövän vaaraa. Postmenopausaalisilla naisilla tamoksifeenihoito lisää luun tiheyttä estrogeenin tavoin, mutta vaikutus jää kuitenkin estrogeenia pienemmäksi. Premenopausaalisilla naisilla tamoksifeeni voi jopa vähentää luun tiheyttä. Kuumat aallot saattavat myös lisääntyä tamoksifeeni ja toremifeeni hoitojen aikana etenkin premenopausaalisilla naisilla. Kohdun runko-osan syöpävaara on tamoksifeenihoitoa saavilla naisilla 2,5-4 kertainen (Rutanen, Ylikorkkala 2004, 22.) Raloksifeenihoito ehkäisee ja hoitaa osteoporoosia vaihdevuodet ohittaneilla naisilla (Rutanen, Ylikorkkala 2004, 22). Raloksifeeni ehkäisee nikamamurtumia, mutta hoito ei vaikuta lonkkamurtumiin. Lisäksi hoito ehkäisee rintasyöpää. Kohdun limakalvoon hoidolla ei ole vaikutusta, sen sijaan kuumat aallot ja hikoilupuuskat voivat pahentua, mikäli hoitoa käytetään välittömistä vaihdevuosioireista kärsivälle naiselle (Punnonen 2004, 261.) Raloksifeeni pienentää kokonaiskolesterolia 5-6 % sekä LDL-kolesterolia 11 %. Sillä ei ole vaikutusta HDL_kolesteroliin eikä triglyserideihin. Sekä tamoksifeeni että raloksifeeni lisäävät laskimotukosvaaraa 3-kertaisesti (Rutanen, Ylikorkkala 2004, 22.)

20 20 6 HORMONIHOIDON TOTEUTUS 6.1 Estogeeni-suun, ihon vai nenän kautta? Vaihdevuosioireet lievittyvät yhtä hyvin suun tai ihon kautta otetun estrogeenihoidon aikana, mikäli hormonin imeytymisessä ei ole häiriöitä. Myöskään muihin hormonihoidon suotuisiin vaikutuksiin tai haittavaikutuksiin ei hormonin antotavalla ole periaatteessa merkitystä (Rutanen, Ylikorkkala 2004, 40.) Tablettihoito suun kautta on ainakin vielä toistaiseksi yleisin estrogeenien annostelumuoto. Tablettihoidossa estradioli on pääosiltaan muuttunut estroniksi jo ruoansulatuskanavassa. Sieltä imeydyttyään se joutuu porttilaskimoa myöten maksaan, missä siitä suurin osa on muuttunut tehottomaan muotoon ennen verenkiertoon joutumistaan. Tablettihoidossa verenkierrossa on estradiolin lisäksi aina huomattavia määriä estronia (Punnonen 2004, 248.) Potilaan, jolla on ollut, tai on edelleen maksasairaus, kannattaa välttää oraalista hormonihoitoa. Tablettihoitoa suositellaan, mikäli potilaalla on suuri kokonaiskolesterolipitoisuus tai pieni HDL- pitoisuus. Tablettihoito pienentää LDLpitoisuuksia ja suurentaa HDL-pitoisuuksia enemmän kuin laastari- tai geelihoito (Rutanen, Ylikorkkala 2004, ) Laastareista ja geeleistä estrogeenit imeytyvät helposti ihon, ihonalaisen rasvakudoksen ja limakalvojen kautta suoraan verenkiertoon, ja näin pääosin vältetään suolessa ja maksassa tapahtuva estrogeeniaineenvaihdunta. Seurauksena on luonnollisempi estradioli/estroni-suhde (Punnonen 2004, 242.) Laastareista imeytyy mikrogrammaa estradiolia vuorokaudessa, ja niitä vaihdetaan 1-2 kertaa viikossa. Laastari ei sovi 6-12%:lle naisista allergian tai muun ärsytysoireen vuoksi (Rutanen & Ylikorkkala 2004, 41.) Estrogeenigeeliä levitetään kerran vuorokeudessa iholle. Imeytymisnopeus riippuu annoksesta ja ihon pinta-alan suuruudesta, jolle geeli on levitetty. Imeytymisnopeus vaihtelee yksilöstä toiseen, ja siksi geeliannos on säädettävä vasteen mukaan (Rutanen & Ylikorkkala 1998, 22.)

Valmistaudu vaihdevuosiin. 24.3.2011 Teija Alanko Gynekologi

Valmistaudu vaihdevuosiin. 24.3.2011 Teija Alanko Gynekologi Valmistaudu vaihdevuosiin 24.3.2011 Teija Alanko Gynekologi Menopaussi keskimäärin 45-58 v, keski-ikä 51v. aiemmin jos munasarjat poistettu, säde- tai solusalpaajahoidon jälkeen tupakointi varhentaa 1-2

Lisätiedot

Vagifem 10 mikrog emätinpuikko, tabletti estrogeenin puutteesta aiheutuvien paikallisten vaihdevuosioireiden hoitoon

Vagifem 10 mikrog emätinpuikko, tabletti estrogeenin puutteesta aiheutuvien paikallisten vaihdevuosioireiden hoitoon Vagifem 10 mikrog emätinpuikko, tabletti estrogeenin puutteesta aiheutuvien paikallisten vaihdevuosioireiden hoitoon 10µg 17ß-estradiol Tämä opas sisältää tietoa Vagifem -valmisteesta, joka on tarkoitettu

Lisätiedot

19.2.2014, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

19.2.2014, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Femoston 1/10 tabletti, kalvopäällysteinen Femoston 2/10 tabletti, kalvopäällysteinen Femoston Conti 1/5 tabletti, kalvopäällysteinen Femoston Conti 0,5/2,5 tabletti, kalvopäällysteinen 19.2.2014, versio

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Noviana 0,5 mg/0,1 mg kalvopäällysteiset tabletit 19.5.2014, Painos 3, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä

Lisätiedot

Sukupuoli- ja virtsaelinten lääkkeet. Salla Kalsi

Sukupuoli- ja virtsaelinten lääkkeet. Salla Kalsi Sukupuoli- ja virtsaelinten lääkkeet Salla Kalsi Gonadotropiinit ja sukupuolihormonit Gonadotropiinit Aivolisäkeperäiset FSH = follikkeleita stimuloiva hormoni LH = luteinisoiva hormoni Istukkaperäiset

Lisätiedot

Senshio 60 mg kalvopäällysteinen tabletti, Shionogi Limited.

Senshio 60 mg kalvopäällysteinen tabletti, Shionogi Limited. Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2015 UUTTA LÄÄKKEISTÄ Ospemifeeni Pirjo Inki / Kirjoitettu 4.11.2015 / Julkaistu 13.11.2015 Senshio 60 mg kalvopäällysteinen tabletti, Shionogi Limited. Ospemifeeni on

Lisätiedot

Naisella on vapaus valita SINULLE SOPIVIN EHKÄISY

Naisella on vapaus valita SINULLE SOPIVIN EHKÄISY Naisella on vapaus valita SINULLE SOPIVIN EHKÄISY Jos lasten hankinta ei ole ajankohtaista, on ehkäisyä käytettävä yhdyntöjen aloittamisesta vaihdevuosiin saakka. Niin hormonaalisia kuin muitakin ehkäisyvaihtoehtoja

Lisätiedot

Osteoporoosi (luukato)

Osteoporoosi (luukato) Osteoporoosi (luukato) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Osteoporoosi tarkoittaa, että luun kalkkimäärä on vähentynyt ja luun rakenne muuttunut. Silloin luu voi murtua

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Luuston viholliset: Luuston haurastuminen. Laihduttaminen ja syömishäiriöt Tupakka Alkoholi Huumeet Kofeiini Lääkkeet

SISÄLTÖ. Luuston viholliset: Luuston haurastuminen. Laihduttaminen ja syömishäiriöt Tupakka Alkoholi Huumeet Kofeiini Lääkkeet LUUSTO 17.11.2015 SISÄLTÖ Luuston viholliset: Laihduttaminen ja syömishäiriöt Tupakka Alkoholi Huumeet Kofeiini Lääkkeet Luuston haurastuminen 2 LUUSTON VIHOLLISET Nau+ntoaineista erityises+ alkoholilla,

Lisätiedot

Eeva-Marja Rutanen. Olavi Ylikorkala. Vaihdevuosien hormonihoito KELA

Eeva-Marja Rutanen. Olavi Ylikorkala. Vaihdevuosien hormonihoito KELA Eeva-Marja Rutanen. Olavi Ylikorkala K A P S E L I 3 3 Vaihdevuosien hormonihoito KELA Kirjoittajat Eeva-Marja Rutanen Professori Naistenklinikka Helsingin yliopistollinen keskussairaala Olavi Ylikorkala

Lisätiedot

Mitä hormonihoidon käyttäjä toivoo ja pelkää? Anna-Mari Heikkinen LT naistent. ja gyn sädehoidon erl KYS

Mitä hormonihoidon käyttäjä toivoo ja pelkää? Anna-Mari Heikkinen LT naistent. ja gyn sädehoidon erl KYS Mitä hormonihoidon käyttäjä toivoo ja pelkää? Anna-Mari Heikkinen LT naistent. ja gyn sädehoidon erl KYS Sidonnaisuudet Osallistunut KYS edustajana kongresseihin, jossa sponsorina Pfizer ja Roche Osallistunut

Lisätiedot

Meille upeille naisille. Opas vaihdevuosien aiheuttamien oireiden ymmärtämiseen

Meille upeille naisille. Opas vaihdevuosien aiheuttamien oireiden ymmärtämiseen Meille upeille naisille Opas vaihdevuosien aiheuttamien oireiden ymmärtämiseen Naisen elämä on täynnä muutoksia. Muutoksia, jotka saattavat rasittaa paitsi naista itseään, myös parisuhdetta. Vaihdevuodet

Lisätiedot

Adrenaliini Mistä erittyy? Miten/Mihin vaikuttaa? Muita huomioita?

Adrenaliini Mistä erittyy? Miten/Mihin vaikuttaa? Muita huomioita? Hormonitaulukko Adrenaliini Lisämunuainen Erittyy suorituskykyä vaativissa stressitilanteissa. Vaikuttaa moniin elintoimintoihin fyysistä suorituskykyä lisäten, kuten kiihdyttää sydämen toimintaa, laajentaa

Lisätiedot

RINTASYÖPÄÄ VOIDAAN EHKÄISTÄ

RINTASYÖPÄÄ VOIDAAN EHKÄISTÄ RINTASYÖPÄÄ VOIDAAN EHKÄISTÄ Syöpäsäätiön Roosa nauha -keräyksen tavoitteena on, että yhä useampi rintasyöpä voidaan ehkäistä tai hoitaa ja että jokainen rintasyöpään sairastunut saa tarvittavan tuen sairauden

Lisätiedot

VAIHDEVUOSI-IKÄISEN NAISEN LANTIONPOHJA JA SEN TOIMINNALLINEN LIHASHARJOITTELU

VAIHDEVUOSI-IKÄISEN NAISEN LANTIONPOHJA JA SEN TOIMINNALLINEN LIHASHARJOITTELU VAIHDEVUOSI-IKÄISEN NAISEN LANTIONPOHJA JA SEN TOIMINNALLINEN LIHASHARJOITTELU Minna Arminen Ritva Korhonen Opinnäytetyö Marraskuu 2008 Fysioterapia Tekijä(t) ARMINEN, Minna KORHONEN, Ritva Julkaisun laji

Lisätiedot

Sinulle, joka tarvitset paikallista estrogeenihoitoa.

Sinulle, joka tarvitset paikallista estrogeenihoitoa. Sinulle, joka tarvitset paikallista estrogeenihoitoa. POTILASTIEDOTE 1 2 SISÄLLYS Vähentynyt estrogeenituotanto ja sukupuolielinten vaivat... 4 Oestring-hoito... 5 Kenelle Oestring sopii?... 7 Onko Oestringillä

Lisätiedot

Nuoren naisen ehkäisymenetelmät L.FI.MKT.11.2015.3751

Nuoren naisen ehkäisymenetelmät L.FI.MKT.11.2015.3751 Nuoren naisen ehkäisymenetelmät Pitkäaikaiset ehkäisymenetelmät Hormonikierukka 3 v ja 5 v Pitkäaikainen ehkäisy (pienempi 3 vuotta, isompi 5 vuotta) Sisältää paikallisesti vapautuvaa keltarauhashormonia

Lisätiedot

Estrogeenihoito. Kuukautisten loppumiseen liittyvät vaivat. Kuukautisten loppumiseen liittyvä lisääntynyt sairausriski

Estrogeenihoito. Kuukautisten loppumiseen liittyvät vaivat. Kuukautisten loppumiseen liittyvä lisääntynyt sairausriski Estrogeenihoito SBU - Statens beredning for utvärdering av medicinsk metodik Rapport nr 131: Behandling med östrogen Tukholma, marraskuu 1996 Raportin yhteenvedon toimittanut suomeksi: Risto Roine, FinOHTA

Lisätiedot

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, Sydän- ja verisuoni sairaudet Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, - Yli miljoona suomalaista sairastaa sydän-ja verisuoni sairauksia tai diabetesta. - Näissä sairauksissa on kyse rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. PAUSANOL 0,1 mg/g -emätinemulsiovoide 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. PAUSANOL 0,1 mg/g -emätinemulsiovoide 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI PAUSANOL 0,1 mg/g -emätinemulsiovoide 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi gramma emätinemulsiovoidetta sisältää estriolia 0,1 mg. Täydellinen apuaineluettelo,

Lisätiedot

Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Suomen Akatemia KONSENSUSLAUSUMA. Vaihdevuosien hormonihoito 26.11.2004

Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Suomen Akatemia KONSENSUSLAUSUMA. Vaihdevuosien hormonihoito 26.11.2004 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Suomen Akatemia KONSENSUSLAUSUMA Vaihdevuosien hormonihoito 26.11.2004 JOHDANTO 2 Konsensuskokoukset ovat avoimia ja julkisia kokouksia, joissa arvioidaan lääketieteellisiä

Lisätiedot

Estrogeenireseptorimodulaatio stroken riskitekijänä. Tomi Mikkola HYKS Naistensairaala

Estrogeenireseptorimodulaatio stroken riskitekijänä. Tomi Mikkola HYKS Naistensairaala Estrogeenireseptorimodulaatio stroken riskitekijänä Tomi Mikkola HYKS Naistensairaala Sidonnaisuudet Toiminut asiantuntijana seuraaville lääkeyrityksille: Bayer Schering, Schering-Plough Luennoitsijana

Lisätiedot

Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit. 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit. 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1b Tietoa sairauden esiintyvyydestä Vuonna

Lisätiedot

Liikunta ja terveys. Esitelmä 17.3.2011 Vanajaveden Rotaryklubi Lähde: Käypä hoito suositus: Aikuisten Liikunta.

Liikunta ja terveys. Esitelmä 17.3.2011 Vanajaveden Rotaryklubi Lähde: Käypä hoito suositus: Aikuisten Liikunta. Liikunta ja terveys Esitelmä 17.3.2011 Vanajaveden Rotaryklubi Lähde: Käypä hoito suositus: Aikuisten Liikunta. Sairauksien ehkäisy, hoito ja kuntoutus liikunnan avulla 2-tyypin diabetes Kohonnut verenpaine

Lisätiedot

Avuksi ehkäisyn valintaan

Avuksi ehkäisyn valintaan Opas synnytyksen jälkeiseen ja imetyksen aikaiseen raskauden ehkäisyyn Avuksi ehkäisyn valintaan Veera Korhonen & Reeta Minkkinen Sisällysluettelo Tietoa naisen hedelmällisyydestä... 1 Kehon palautuminen

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355. Synnyttänyt

Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355. Synnyttänyt Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355 Synnyttänyt Synnyttänyt Sairaalasta kotiutuessasi ota itse yhteyttä oman neuvolan terveydenhoitajaan/ kätilöön

Lisätiedot

REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS

REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS Sisältö Sydän ja nivelreuma Sydän- ja verisuonitaudit - ateroskleroosi - riskitekijät Nivelreuma ja sydän- ja verisuonitaudit - reumalääkitys ja sydän Kuinka

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Akne Aikuisiän aknea esiintyy 25 prosentilla aikuisista miehistä ja 50 prosentilla

Lisätiedot

Diabetes (sokeritauti)

Diabetes (sokeritauti) Diabetes (sokeritauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Diabeteksessa eli sokeritaudissa veren sokerimäärä on liian korkea. Lääkäri tai hoitaja mittaa verensokerin verinäytteestä

Lisätiedot

PAKKAUSSELOSTE. Vagifem 10 mikrog emätinpuikot. Estradioli

PAKKAUSSELOSTE. Vagifem 10 mikrog emätinpuikot. Estradioli PAKKAUSSELOSTE Vagifem 10 mikrog emätinpuikot Estradioli Lue tämä pakkausseloste huolellisesti, ennen kuin aloitat lääkkeen käyttämisen. Säilytä tämä pakkausseloste. Voit tarvita sitä myöhemmin. Jos sinulla

Lisätiedot

Adrenaliini. -lisämunuainen -stressitilanteet. -käytetään lääkkeenä mm. sydänkohtaukset, äkilliset allergiset reaktiot.

Adrenaliini. -lisämunuainen -stressitilanteet. -käytetään lääkkeenä mm. sydänkohtaukset, äkilliset allergiset reaktiot. Hormonitaulukko Adrenaliini -lisämunuainen -stressitilanteet -Kohottaa verenpainetta, supistaa pintaverisuonia ja laajentaa lihasten verisuonia. -lisää keuhkojen toimintakapasiteettia. -vaikuttaa sitoutumalla

Lisätiedot

Naisten terveys ja hormonien käyttö

Naisten terveys ja hormonien käyttö Helsingin yliopiston Kansanterveystieteen laitoksen tutkimus: Naisten terveys ja hormonien käyttö Tutkimusryhmämme selvittää HORMONIVALMISTEIDEN KÄYTÖN ja NAISTEN TERVEYDEN SUHDETTA. Tässä kyselylomakkeessa

Lisätiedot

Tupakointi, liiallinen alkoholinkäyttö, huumeet.

Tupakointi, liiallinen alkoholinkäyttö, huumeet. Yleinen luulo on, että syy erektiohäiriöön löytyisi korvien välistä. Tosiasiassa suurin osa erektiohäiriöistä liittyy sairauksiin tai lääkitykseen. Jatkuessaan erektiohäiriö voi toki vaikuttaa mielialaankin.

Lisätiedot

RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN. Milla Talman & Niina Äyhö

RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN. Milla Talman & Niina Äyhö RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN Milla Talman & Niina Äyhö SEKSUAALISUUS Ihmiset ymmärtävät seksuaalisuuden eri tavoilla. Seksuaalisuus koetaan myös erilailla eri-ikäisinä ja eri aikakausina

Lisätiedot

VAIHDEVUODET KUUMIA AALTOJA VAI VOIMAVIRTOJA

VAIHDEVUODET KUUMIA AALTOJA VAI VOIMAVIRTOJA VAIHDEVUODET KUUMIA AALTOJA VAI VOIMAVIRTOJA Terhi Reiskanen Opinnäytetyö Toukokuu 2009 Hoitotyön koulutusohjelma Kätilötyön suuntautumisvaihtoehto Pirkanmaan ammattikorkeakoulu 2 TIIVISTELMÄ Pirkanmaan

Lisätiedot

EQ EVERYDAY SE, MITÄ TARVITSET JOKA PÄIVÄ

EQ EVERYDAY SE, MITÄ TARVITSET JOKA PÄIVÄ It s in our nature EQ EVERYDAY SE, MITÄ TARVITSET JOKA PÄIVÄ EQ EVERYDAY sisältää tuotteet Lifeforce ja Vitastrong. Tuotteet on kehitetty täydentämään toisiaan ja varmistamaan kehosi K2-vitamiinin, omega-3-rasvahappojen,

Lisätiedot

Naishormonit, Kuukautiskierron säätely

Naishormonit, Kuukautiskierron säätely Naishormonit, Kuukautiskierron säätely dos. Leila Unkila-Kallio Gynekologisen endokrinologian erikoislääkäri HYKS NaLa, Naistenklinikka 21.3.2013 TAVOITTEET Ymmärtää munasarjahormonien merkitys ja niiden

Lisätiedot

Steroidihormonimääritykset lapsettomuuden hoidossa ja diagnostiikassa

Steroidihormonimääritykset lapsettomuuden hoidossa ja diagnostiikassa Steroidihormonimääritykset lapsettomuuden hoidossa ja diagnostiikassa Helena Tinkanen LT Synnytys- ja naistentautien ja gynekologisen endokrinologian erikoislääkäri TAYS Raskauden alkamiseen tarvitaan

Lisätiedot

Terveelliset elämäntavat

Terveelliset elämäntavat Terveelliset elämäntavat (lyhyt ohje/ Duodecim Terveyskirjasto) Ravinto Kasviksien, hedelmien ja marjojen runsas käyttö Viljatuotteet kuitupitoisia täysjyvävalmisteita Maito- ja lihatuotteet rasvattomina

Lisätiedot

Emättimen luontaisen bakteerikannan tasapainottamiseen ja ylläpitoon.

Emättimen luontaisen bakteerikannan tasapainottamiseen ja ylläpitoon. Emättimen luontaisen bakteerikannan tasapainottamiseen ja ylläpitoon. C-vitamiini 250 mg, 6 emätinpuikkoa. Apteekista ilman reseptiä. Emättimen bakteeritasapainon häiriö Emättimen bakteeritasapainon häiriö

Lisätiedot

ARTIKKELI KÄTILÖLEHTEEN 4.3.2011

ARTIKKELI KÄTILÖLEHTEEN 4.3.2011 ARTIKKELI KÄTILÖLEHTEEN 4.3.2011 annevuokila@gmail.com Anne Vuokila 0400-151180 KYPSÄ NAINEN TARVITSEE APUASI Artikkeliin pohjautuvan opinnäytetyön tutkimustulosten mukaan vaihdevuosi-ikäiset naiset kärsivät

Lisätiedot

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN JOHDANNOKSI JOKA NELJÄNNELLÄ SUOMALAISELLA ON JOKIN MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖ MASENNUS ON YKSI KANSASAIRAUKSISTAMME MASENNUS AIHEUTTAA VIREYSTILAN

Lisätiedot

HYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO 20.5.2014

HYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO 20.5.2014 HYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO 20.5.2014 TÄNÄÄN KESKUSTELLAAN: Muistisairauksien ehkäisyn merkitys Yleisimmät muistisairauden Suomessa ja niiden riskitekijät Mitkä ravitsemukselliset

Lisätiedot

Lääkkeet muistisairauksissa

Lääkkeet muistisairauksissa Lääkkeet muistisairauksissa Muistihoitajat 27.4.2016 Vanheneminen muuttaa lääkkeiden farmakokinetiikkaa Lääkeaineen vaiheet elimistössä: Imeytyminen: syljen eritys vähenee, mahalaukun ph nousee, maha-suolikanavan

Lisätiedot

FORMARE 2015. Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon

FORMARE 2015. Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon FORMARE 2015 Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon Sisältö Kalorit ja kulutus Proteiini Hiilihydraatti Rasva Vitamiinit Kivennäis- ja hivenaineet Vesi ja nesteytys Ravintosuositukset

Lisätiedot

Euroopan lääkeviraston esittämät muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muuttamiseksi

Euroopan lääkeviraston esittämät muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muuttamiseksi Liite II Euroopan lääkeviraston esittämät muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muuttamiseksi Tämä valmisteyhteenveto ja pakkausseloste on laadittu viitemaamenettelyssä. Jäsenvaltioiden toimivaltaiset

Lisätiedot

Tietoa murrosiästä ja muuta mukavaa

Tietoa murrosiästä ja muuta mukavaa Opetusmateriaali Tietoa murrosiästä ja muuta mukavaa Tietoa murrosiästä ja muuta mukavaa Tämän tarjoaa sinulle Always ja Tampax Sisältö Mitä oikein tapahtuu? Kasvua joka suuntaan Kuukautiset mitä ne oikein

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO JAYDESS 13,5 mg, kohdunsisäinen ehkäisin 5/2014 versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI2. VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Jaydess-hormonkierukkaa

Lisätiedot

Syövän lääkehoito. Salla Kalsi

Syövän lääkehoito. Salla Kalsi Syövän lääkehoito Salla Kalsi Syöpä Yleisnimitys maligneille (pahanlaatuisille) kasvaimille Karsinogeeninen = syöpää aiheuttava Syövän taustalla voi olla Ympäristötekijät, elintavat, perimä, eräät virus-

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut

Lisätiedot

Veterelin vet 4 mikrog/ml injektioneste, liuos naudalle, hevoselle, sialle ja kanille

Veterelin vet 4 mikrog/ml injektioneste, liuos naudalle, hevoselle, sialle ja kanille 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Veterelin vet 4 mikrog/ml injektioneste, liuos naudalle, hevoselle, sialle ja kanille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Yksi millilitra injektionestettä sisältää: Vaikuttava

Lisätiedot

Ikääntyvän työntekijän muotokuva TOKI-seminaari Oulussa 10.6.2011

Ikääntyvän työntekijän muotokuva TOKI-seminaari Oulussa 10.6.2011 Ikääntyvän työntekijän muotokuva TOKI-seminaari Oulussa 10.6.2011 Lähteenä: 65-vuotiaiden aikuisneuvolan tutkimustiedot & Sosioekonomiset terveyserot Pohjois-Pohjanmaalla 16.6.2011 geriatrian ylilääkäri

Lisätiedot

Osteoporoosin lääkehoito

Osteoporoosin lääkehoito 47. Osteoporoosin lääkehoito Osteoporoosin lääkehoito Luu on metabolisesti aktiivinen kudos, joka muodostuu orgaanisesta aineksesta (kollageeni, mukopolysakkaridit ja mukoproteiinit) sekä mineraaleista.

Lisätiedot

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Proscar 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Eturauhanen on ainoastaan miehillä oleva rauhanen. Eturauhanen

Lisätiedot

Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys. 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1

Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys. 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1 Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1 RAVINNON MERKITYS TERVEYDELLE Onko merkitystä? Sydän- ja verisuonisairaudet Verenpaine Kolesteroli Ylipaino Diabetes

Lisätiedot

6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan.

6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan. ENERGIAINDEKSI 23.01.2014 EEMELI ESIMERKKI 6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan. Stressitaso - Vireystila + Aerobinen

Lisätiedot

Valmentaja- ja ohjaajakoulutus, 1. taso. Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry

Valmentaja- ja ohjaajakoulutus, 1. taso. Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry Valmentaja- ja ohjaajakoulutus, 1. taso Hermosto Taito Nopeus Sukuelimet Voima Tuki- ja liikuntaelimet Sisäelimet Aerobinen kestävyys Anaerobinen kestävyys Liikkuvuus 2 Fyysiset ominaisuudet Ikä Tasapaino

Lisätiedot

RECEPTAL vet 4 mikrog/ml

RECEPTAL vet 4 mikrog/ml VALMISTEYHTEENVETO 1 ELÄINLÄÄKEVALMISTEEN KAUPPANIMI Receptal vet 4 mikrog/ml 2 VAIKUTTAVAT AINEET JA APUAINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT 1 millilitra injektionestettä sisältää: Vaikuttavat aineet: Busereliiniasetaatti

Lisätiedot

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Valmisteen kuvaus: Valkoinen, pyöreä, kaksoiskupera tabletti, halkaisija noin 7 mm ja korkeus noin 3,5 mm.

VALMISTEYHTEENVETO. Valmisteen kuvaus: Valkoinen, pyöreä, kaksoiskupera tabletti, halkaisija noin 7 mm ja korkeus noin 3,5 mm. VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI CLOMIFEN 50 mg -tabletti 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT 1 tabletti sisältää 50 mg klomifeenisitraattia. Täydellinen apuaineluettelo, ks. kohta 6.1. 3.

Lisätiedot

Sijoita itseesi nautit enemmän!

Sijoita itseesi nautit enemmän! Sijoita itseesi nautit enemmän! 1 Ravinto hyvinvoinnin lähde Ravinto, muutakin kuin polttoainetta Suoja-ravinteita ja korjauspaloja Elimistön kuorma kasvaa ympäristön ja omien valintojen vuoksi Terveellinen

Lisätiedot

Rintasyöpä ja sen ehkäisy. Jaana Kolin

Rintasyöpä ja sen ehkäisy. Jaana Kolin Rintasyöpä ja sen ehkäisy Jaana Kolin Syöpä sairautena Uusia syöpiä todetaan maassamme vuosittain noin 29.000 Miehillä ja naisilla syöpiä todetaan suurin piirtein yhtä paljon Vuoteen 2020 mennessä uusien

Lisätiedot

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus ja neurotoimialue, TYKS ja Turun yliopisto MITÄ MUISTI ON? Osatoiminnoista koostuva kyky

Lisätiedot

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN Marianne Isopahkala Pre-eklampsiaan sairastuneelle MITÄ PRE-EKLAMPSIA ON? Pre-eklampsiasta on käytetty vanhastaan nimityksiä raskausmyrkytys ja toksemia.

Lisätiedot

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on verrata kuntoutujien elämänhallintaa ennen ja jälkeen syöpäkuntoutuksen Tavoitteena on selvittää, miten kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit

Lisätiedot

Propyyliheksedriini. Eventin. Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany. Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen

Propyyliheksedriini. Eventin. Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany. Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen Liite I 3 Aine: Propyyliheksedriini Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen ottamista kauppanimi Saksa Knoll AG Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany Eventin 4 Aine Fenbutratsaatti

Lisätiedot

SARAN JA TUOMAKSEN TARINA

SARAN JA TUOMAKSEN TARINA SARAN JA TUOMAKSEN TARINA Opettajalle Sara on 15-vuotias ja Tuomas 17. He ovat seurustelleet parisen kuukautta. He olivat olleet yhdynnässä ensimmäistä kertaa eräissä bileissä, joissa he olivat myös juoneet

Lisätiedot

Kananmuna sisältää muun muassa D-vitamiina ja runsaasti proteiinia

Kananmuna sisältää muun muassa D-vitamiina ja runsaasti proteiinia Jogurtti luomuhillolla on parempi vaihtoehto kuin puuro tai aamumurot. Tutkijat ovat yhä enenevästi havainneet, mitä näiden viljojen gluteeni aiheuttaa terveydellemme. Gluteeni on syyllinen yli 150 eri

Lisätiedot

tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä

tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä ADACOLUMN -HOITO tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä www.adacolumn.net SISÄLTÖ Maha-suolikanava...4 Haavainen paksusuolitulehdus...6 Crohnin tauti...8 Elimistön puolustusjärjestelmä ja IBD...10

Lisätiedot

Kuinka hoidan aivoterveyttäni?

Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Geriatrian dosentti Pirkko Jäntti Kemijärvi 28.11.2012 Kaavakuva eri muistijärjestelmistä Terveetkin aivot unohtelevat 83 % unohtaa ihmisten nimiä 60 % unohtaa esineiden

Lisätiedot

Elivo Ravintolisät. www.elivo.fi. Elivo on kotimainen hyvinvointituoteperhe,

Elivo Ravintolisät. www.elivo.fi. Elivo on kotimainen hyvinvointituoteperhe, Elivo Ravintolisät Elivo on kotimainen hyvinvointituoteperhe, joka on kehitetty kotimaisten eri alojen asiantuntijoiden kanssa huomioiden suomalaisten kuluttajien tarpeet. Elivo-tuotteet löydät apteekista

Lisätiedot

Luuliikuntasuositus lapsille ja kasvaville nuorille. Hypi ja pompi, juokse ja pelaa! Usein ja vauhdikkaasti.

Luuliikuntasuositus lapsille ja kasvaville nuorille. Hypi ja pompi, juokse ja pelaa! Usein ja vauhdikkaasti. lapsille ja kasvaville nuorille Hypi ja pompi, juokse ja pelaa! Usein ja vauhdikkaasti. lapsille ja kasvaville nuorille Liikuntamuodot Lapsilla ja kasvavilla nuorilla tavoitteena on luiden ja lihasten

Lisätiedot

Raskauden alkaminen. Raskauden alkamisen edellytykset

Raskauden alkaminen. Raskauden alkamisen edellytykset 12 Raskauden alkaminen 1 Naisen elämässä on monenlaisia rajapyykkejä, jolloin elämä muuttuu ratkaisevasti. Yksi niistä on raskaaksi tulo. Monesti raskaus on toivottu, tarkkaankin suunniteltu, joskus vahinko,

Lisätiedot

Katja Aktan-Collan Alkoholi ja syöpä

Katja Aktan-Collan Alkoholi ja syöpä Katja Aktan-Collan Alkoholi ja syöpä Alkoholi ja syöpä Maarit Rautio Matti Rautalahti Alkoholin kulutus 10 l/vuodessa Suomessa ja Tanskassa 9 l/vuodessa Ruotsissa 6,5 l/vuodessa Norjassa Alkoholi on Suomessa

Lisätiedot

Hyvinvointiin vaikuttavia lopettamisen hyötyjä ovat myös parempi suorituskyky, stressin väheneminen, parempi uni ja keskittymiskyky.

Hyvinvointiin vaikuttavia lopettamisen hyötyjä ovat myös parempi suorituskyky, stressin väheneminen, parempi uni ja keskittymiskyky. Tupakatta terveenä! 2 Lopettaminen kannattaa aina! Tupakkatuotteet lyhentävät käyttäjänsä elinikää keskimäärin 8 10 vuotta. Ilman tupakkaa on terveempi ja sairastumisriski pienenee. Elämänlaatu paranee

Lisätiedot

VAIHDEVUOSINEUVONTAA TERVEYDEN EDISTÄMISEKSI

VAIHDEVUOSINEUVONTAA TERVEYDEN EDISTÄMISEKSI VAASAN AMMATTIKORKEAKOULU Anu Marjatta Lassila VAIHDEVUOSINEUVONTAA TERVEYDEN EDISTÄMISEKSI Sosiaali- ja terveysala 2009 1 ALKUSANAT Opinnäytetyö on tuotettu Vaasan ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Mitä tiedämme luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksista? Kati Vähäsarja, tutkija, LitM Kansallispuistomatkalla hyvinvointiin, 29.10.

Mitä tiedämme luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksista? Kati Vähäsarja, tutkija, LitM Kansallispuistomatkalla hyvinvointiin, 29.10. Mitä tiedämme luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksista? Kati Vähäsarja, tutkija, LitM Kansallispuistomatkalla hyvinvointiin, 29.10.2015, Kuopio Sisältö 1. Miksi out on in? 2. Luonnon terveysvaikutukset

Lisätiedot

Turun AMK:n opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja Marraskuu 2011 Eevi Sippola ja Sonja Storm

Turun AMK:n opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja Marraskuu 2011 Eevi Sippola ja Sonja Storm Turun AMK:n opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja Marraskuu 2011 Eevi Sippola ja Sonja Storm Johdantoa Vuonna 2009 Suomessa todettiin miehillä 14747 syöpätapausta, joista urologisia syöpätapauksia

Lisätiedot

Näin elämme tänään kuinka voimme huomenna?

Näin elämme tänään kuinka voimme huomenna? Näin elämme tänään kuinka voimme huomenna? Yrittäjälääkäri Ville Pöntynen 22.1.2015 Lupauksen toiminta-ajatukset Hoidamme ja ennaltaehkäisemme sairauksia sekä työ- ja toimintakyvyn laskua lääketieteen,

Lisätiedot

Gonadotropiinit ja sukupuolihormonit ja niiden vastavaikuttajat

Gonadotropiinit ja sukupuolihormonit ja niiden vastavaikuttajat 43. Gonadotropiinit ja sukupuolihormonit ja niiden vastavaikuttajat Gonadotropiinit ja sukupuolihormonit ja niiden vastavaikuttajat Ihmisen lisääntymistoimintojen endokrinologinen säätely tapahtuu kolmella

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

RASKAUDEN EHKÄISY SYNNYTYKSEN JÄLKEEN

RASKAUDEN EHKÄISY SYNNYTYKSEN JÄLKEEN RASKAUDEN EHKÄISY SYNNYTYKSEN JÄLKEEN Anneli Kivijärvi LKT, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, vastaava lääkäri Turun Hyvinvointitoimiala 11.05.2016 Turku, Yleislääkäripäivät Mitkä asiat otetaan

Lisätiedot

Osteoporoosin selvi-ely ja nykyhoito. Reproduk6oendokrinologia- kurssi 12.2.2016

Osteoporoosin selvi-ely ja nykyhoito. Reproduk6oendokrinologia- kurssi 12.2.2016 Osteoporoosin selvi-ely ja nykyhoito Reproduk6oendokrinologia- kurssi 12.2.2016 Sisätau6en ja endokrinologian erikoislääkäri LT, dosenc: Tampereen yliopisto Päätoimi: oyl, TAYS, sisätau6en vastuualue Osallistunut

Lisätiedot

Nikotiniriippuvuus. Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry

Nikotiniriippuvuus. Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry Nikotiniriippuvuus Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry Nikotiini On keskushermoston reseptoreita stimuloiva ja sen välittäjäaineita (asetylkoliini,

Lisätiedot

Miten tuen potilasta pääsemään eroon tupakasta? Sairaanhoitajat Jaana Kainulainen ja Tiina Julin. Tupakkariippuvuus

Miten tuen potilasta pääsemään eroon tupakasta? Sairaanhoitajat Jaana Kainulainen ja Tiina Julin. Tupakkariippuvuus Miten tuen potilasta pääsemään eroon tupakasta? Sairaanhoitajat Jaana Kainulainen ja Tiina Julin Tupakkariippuvuus Fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista riippuvuutta sisältävä oireyhtymä (F17, ICD-10) Tarkoitetaan

Lisätiedot

TUPAKKA. Terveystieto. Anne Partala

TUPAKKA. Terveystieto. Anne Partala TUPAKKA Terveystieto Anne Partala Miksi tupakoidaan? Mikä saa aloittamaan tupakoinnin? Aloittaminen ei yleensä ole harkittua vaan tupakointiin ajaudutaan satunnaisten kokeilujen kautta. Tupakkaan syntyykin

Lisätiedot

Joka viidennen aikuisen vaiva

Joka viidennen aikuisen vaiva Kuiva suu ei laula. Joka viidennen aikuisen vaiva Suun kuivuus (kserostomia) johtuu alentuneesta syljen erityksestä ja hoitamattomana horjuttaa ihmisen koko yleisterveyttä ja hyvinvointia. Suun kuivumisesta

Lisätiedot

RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen

RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen Edellisen leirin Kotitehtävä Tarkkaile sokerin käyttöäsi kolmen päivän ajalta ja merkkaa kaikki sokeria ja piilosokeria sisältävät ruuat

Lisätiedot

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Huomautus: Seuraavat muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen tiettyihin kohtiin tehdään sovittelumenettelyn

Lisätiedot

Diabetes. Diabetespäiväkirja

Diabetes. Diabetespäiväkirja Diabetes Diabetespäiväkirja Diabetespäiväkirja Omat hoitotavoitteet Jos sairastat tyypin 2 diabetesta, sinun on tärkeä löytää oikea tasapaino asianmukaisen hoidon, säännöllisen liikunnan ja terveellisen

Lisätiedot

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja?

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? Kotitehtävä Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? VÄLIPALA Tehtävä Sinun koulupäiväsi on venähtänyt pitkäksi etkä ehdi ennen illan harjoituksia

Lisätiedot

Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja 1.10.2012

Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja 1.10.2012 Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja.0.202 Lähde: Muistiliitto ry, Pidä huolta muististasi-hanke 2005 - Sairaan tai vammaisen suuri ongelma on se, että

Lisätiedot

Munasarjojen poisto kohdunpoiston yhteydessä. 28.9.2007 GKS Eija Tomás, Tays

Munasarjojen poisto kohdunpoiston yhteydessä. 28.9.2007 GKS Eija Tomás, Tays Munasarjojen poisto kohdunpoiston yhteydessä 28.9.2007 GKS Eija Tomás, Tays Munasarjojen poisto Kiistelty aihe Paljon eriäviä mielipiteitä Hyvin erilaisia toimintatapoja Leikkaustekniikka vaikuttaa poistetaanko

Lisätiedot

Osa A. Täytetään kaikkien naispotilaiden kohdalla

Osa A. Täytetään kaikkien naispotilaiden kohdalla Tarkastuslista määrättäessä isotretinoiinia naispotilaille: Isotretinoin Actavis (isotretinoiini) 10 mg:n ja 20 mg:n pehmeät kapselit Raskauden ja sikiöaltistuksen ehkäisyohjelma Isotretinoiini on erittäin

Lisätiedot

Päästä varpaisiin. Tehtävät. Ratkaisut. Päivitetty 8.4.2013 ISBN 978-951-37-6416-6, 978-951-37-6417-3, 978-951-6418-0. Sisällys (ratkaisut) Johdanto

Päästä varpaisiin. Tehtävät. Ratkaisut. Päivitetty 8.4.2013 ISBN 978-951-37-6416-6, 978-951-37-6417-3, 978-951-6418-0. Sisällys (ratkaisut) Johdanto OPETTAJAN AINEISTO Käyttöehdot Päästä varpaisiin Ihmisen anatomia ja fysiologia Eliisa Karhumäki Mari Kärkkäinen (os. Lehtonen) Päivitetty 8.4.2013 ISBN 978-951-37-6416-6, 978-951-37-6417-3, 978-951-6418-0

Lisätiedot

Vaihdevuosien hormonikorvaushoito menorragian hysteroskooppisen hoidon jälkeen

Vaihdevuosien hormonikorvaushoito menorragian hysteroskooppisen hoidon jälkeen Vaihdevuosien hormonikorvaushoito menorragian hysteroskooppisen hoidon jälkeen Sari Majamaa Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen laitos Naistentaudit tammikuu 2011 TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

Palauteluento. 9. elokuuta 12

Palauteluento. 9. elokuuta 12 Palauteluento Kehonkoostumus Paino (Weight) Koko kehon mitattu paino. Painoindeksi (Bmi)! Paino (kg) jaettuna pituuden neliöillä (m2). Ihanteellinen painoindeksi on välillä 20-25. Rasvaprosentti (Fat%)!!

Lisätiedot

Jos olet sairastunut rintasyöpään. Syövän nimeäminen. Aluksi rintasyövästä saatu tieto tuntuu hämmentävältä. Rinnan osat

Jos olet sairastunut rintasyöpään. Syövän nimeäminen. Aluksi rintasyövästä saatu tieto tuntuu hämmentävältä. Rinnan osat SUOIMI Jos olet sairastunut rintasyöpään Jos olet sairastunut rintasyöpään, sinulla ja läheisilläsi on varmasti paljon kysymyksiä sairaudestasi. Olet saanut tämän potilasohjeen hoitavalta lääkäriltäsi.

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Läpikuultava, väritön tai melkein väritön alkoholinhajuinen geeli

VALMISTEYHTEENVETO. Läpikuultava, väritön tai melkein väritön alkoholinhajuinen geeli VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI ESTROGEL 0,6 mg/g -geeli 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT 1 g geeliä sisältää 0,6 mg estradiolia (hemihydraattina) Täydellinen apuaineluettelo, ks. kohta

Lisätiedot

Muutoksia valmistetietojen sanamuotoon otteita PRAC:n signaaleja koskevista suosituksista

Muutoksia valmistetietojen sanamuotoon otteita PRAC:n signaaleja koskevista suosituksista 17 December 2015 EMA/PRAC/835776/2015 Pharmacovigilance Risk Assessment Committee (PRAC) Muutoksia valmistetietojen sanamuotoon otteita PRAC:n signaaleja koskevista suosituksista Hyväksytty PRAC:n 30.

Lisätiedot