YHTEISVASTUU. Teemaa tukevia aktiviteetteja SEIKKAILIJAT

Transkriptio

1 2016 YHTEISVASTUU Teemaa tukevia aktiviteetteja SEIKKAILIJAT

2 LÄNSI-ILMANSUUNTA AKTIVITEETTI: TALKOOT TAVOITE: Seikkailija toimii yhteisönsä hyväksi. KUVAUS: Seikkailija osallistuu lippukunnan varainhankintaan tai talkoisiin. JOHTAJAN TEHTÄVÄ: Sampo ohjeistaa asialliseen käyttäytymiseen talkootilanteessa. Vartionjohtaja pitää huolen, että oma vartio käyttäytyy ja toimii asiallisesti, annettujen ohjeiden mukaan PAIKKA: ulkona KASVATUSTAVOITE: Itsetuntemus ja itsensä kehittäminen Toteutusvinkki 1: Joukkue osallistuu lippukunnan talkoisiin, kerää kolehtia kirkossa, siivoaa tienvarsia, myy adventtikalentereita, valmistaa tuotteita joulumyyjäisiin tai vaikka järjestää lippukunnalle jäsenhankintatempauksen. Sampo perustelee seikkailijoille osallistumisen tärkeyttä: talkoilu on koko lippukunnan yhteiseksi hyväksi ja kaikkien osallistuminen on tärkeää. Aina ei pidä odottaa itselleen palkkiota. Partiossa on yhdessä tekemisen perinne, jonka säilyttäminen on tärkeä asia. Toteutusvinkki 2: Jos talkoilu tapahtuu myyntitapahtumassa, käydään kokouksessa ennen myyntitempausta läpi myös, kuinka myyntitilanteessa käyttäydytään asiallisesti. Seikkailijoille kerrotaan, että he edustavat partion ulkopuolisille osallistujille koko partioliikettä - partiohuivit kaulaan siis! Seikkailijoita voi myös kannustaa pukeutumaan viralliseen tai puoliviralliseen partioasuun, jos se sopii tapahtumaan. Monelle tapahtumaan osallistujalle partiolaisten tunnistaminen voikin olla kimmoke tukea partiotyötä. Tarvikkeet: partioasu tai ainakin huivi, mahdollisesti vaihtorahaa tai työhanskat tilanteesta riippuen.

3 ETELÄ -ILMANSUUNTA AKTIVITEETTI: HYVÄ TYÖ TAVOITE: Seikkailija sisäistää partiolaisen palveluaatteen konkreettisesti tekemällä jonkin hyvän työn KUVAUS: Seikkailija osallistuu hyvän työn tekemiseen joka päivä tai isommassa tapahtumassa. Johtajan tehtävä: Sampo auttaa järjestelyissä. Seikkailija ei vielä välttämättä osaa tai pysty tarjoamaan apuaan kaikissa tilanteissa. Kun tehdään seikkailijajoukkueen ulkopuolelle suuntautuvaa palvelutempausta, sammon pitää muistaa, että seikkailijaikäiselle on vielä suuri kynnys ottaa yhteyttä hänelle aivan vieraaseen aikuiseen. Tällaistä vastuuta ei voi jättää seikkailijavartionjohtajalle. Jotta ulkopuolisetkin ymmärtäisivät oikein palvelutempauksenne, on parasta että sampo hoitaa yhteydenpidon. Palvelutempausten suunnittelu voi olla vuotiaille aluksi hankalaa. Sammon pitää tarjota esimerkkejä ja helposti lähestyttäviä kohteita; seikkailijan perheenjäsenten tai naapureiden auttaminen voi aluksi olla sopiva tehtävä. PAIKKA: Riippuu toteutustavasta KASVATUSTAVOITE: Vastuu elinympäristöstä Toteutusvinkki 1: Muiden huomioiminen ja auttaminen kuuluvat partiotoimintaan. Joukkue keskustelee siitä, mitä palvelu heille merkitsee ja miksi auttaminen on tärkeää. Seikkailijat miettivät, miten voisivat päivittäin olla avuksi toisille ja huomioida pienetkin vaikutusmahdollisuudet niin, että jokaisella olisi hyvä olla kotona, koulussa, partiossa ja kaikkialla muuallakin. Toteutusvinkki 2: Hyvä työ -kortti. Hyvä työ -kortti on keino muistuttaa asiasta esim. viikon ajan. Seikkailijat keräävät siihen merkintöjä, ja seuraavassa kokouksessa puretaan tehdyt hyvät työt yhdessä muiden vartion jäsenten kanssa. Toteutusvinkki 3: Solmut huivissa. Huivin päihin voi tehdä pienet ja tiukat solmut muistuttamaan hyvästä työstä joka päivä. Tämä toimii erityisen hyvin leirillä. Kun hyvä työ on tehty, voi solmut avata. Aamulla taas sidotaan uudet. Toteutusvinkki 4: Auttamisvierailut. Joukkue vierailee vuorotellen seikkailijavuosien aikana jokaisen seikkailijan perheen tai vaikka isovanhempien luona auttamassa esim. puutarhatöissä, nuorempien sisarusten hoitamisessa tai joulusiivouksessa. Kun tästä tulee muutama hyvä kokemus, voi myöhemminkin olla helpompaa tarjota apuaan vieraammille ihmisille.

4 Toteutusvinkki 5: Talkoot. Oman tai jonkin toisen lippukunnan kämpällä seikkailijat voivat tehdä hyödyllisen palveluksen: vessojen tyhjennys, aidan maalaus, puuvajan siivous, risukon raivaus tms Toteutusvinkki 6: Tempaus. Joukkue voi kerätä postimerkkejä ja lähettää ne Postimerkkipankkiin. SPR:n verenluovutuksessa joukkue voi avustaa vaikkapa huolehtimalla kahvituksesta. Seikkailijat voivat osallistua Yhteisvastuu- tai Nälkäpäiväkeräykseen vapaaehtoisina kerääjinä. Vartio voi koota avustuspaketin ja antaa sen kehitysmaihin lähetettäväksi tai viedä sen Pelastusarmeijan joulupataan. Seurakunnalta voi kysyä yhteistyötahoja. Jokainen tuo pakettiin kotoaan yhden tai kaksi hyväkuntoista lelua, tavaraa tai vaatetta, joita ei enää itse tarvitse. Toteutusvinkki 6: Nyt! Seikkailijat keskustelevat yhdessä, millainen on hyvä työ? Keskustelun jälkeen sampo komentaa vartiolaiset tositoimiin: Teillä on aikaa 15 minuuttia. Tehkää jokin hyvä työ. Kololle saa palata, kun hyvä työ on tehty. KEHITYSYHTEISTYÖ -TAITOMERKKI AKTIVITEETTI: ANNA- TAI TOIVO-NUKKE TAVOITE: Seikkailija harjoittaa kädentaitoja. Seikkailija saa konkreettisen kokemuksen auttamisesta. KUVAUS: Vartio ompelee Anna- tai Toivo-nuken. Nuket annetaan Unicefille adoptoitavaksi. JOHTAJAN TEHTÄVÄ: Sampo jakaa ohjeet vartionjohtajille ja toimii tukena ongelmatilanteissa. Vartionjohtajat noutavat sammolta tarvittavat tarpeet ja ohjeet. Vartionjohtaja selvittää vartiolleen, mitä on tarkoitus tehdä, ja jakaa tehtäviä vartion sisällä. PAIKKA: kolo KASVATUSTAVOITE: Itsetuntemus ja itsensä kehittäminen, Ihmisyyden arvostaminen, Johonkin kuuluminen ja sitoutuminen Toteutusvinkki 1: Kaikki UNICEFin Anna ja Toivo nuket tehdään saman kaavan mukaan. Kaava ja ohjeet tilataan Unicefilta etukäteen. UNICEFin kangasmerkki kiinnitetään nuken jalkasaumaan tai muuhun näkyvään paikkaan. Jokaisen nuken mukaan liitetään henkilökortti, jonka tekijä täyttää nuken henkilötiedoilla ja omilla yhteystiedoillaan. Nuket ovat näin rekisteröityjä toisin kuin monet maailman lapsista. Henkilökortin mukana olevan postikortin uusi

5 perhe voi lähettää nuken tekijälle, jotta tämä saisi tietää, että nukke on saanut kodin. Nukesta pyritään saamaan mahdollisimman hyvä lahjoitus uudelta perheeltä. Lahjoituksella UNICEF voi hankkia esimerkiksi rokotuspaketteja kuutta tappavaa tautia vastaan. Yhden lapsen rokotuspaketin hinta on 20 euroa. Tarvikkeet: Käytettyjä, kierrätettyjä kankaita/vaatteita, nauhoja, lankoja, koruja yms. Vanua täytteeksi, syömäpuikko täyttämisen helpottamiseksi Kapeita kangastusseja kasvojen piirtämiseen Ompelukone, sakset, nuppineuloja, silmäneula ja ompelulankaa Haihtuva tussi, kasvojen suunnitteluun AKTIVITEETTI: KEHITYSMAA TAVOITE: Seikkailija tuntee vieraan maan kulttuuria ja tapoja. KUVAUS: Seikkailijat tutustuvat hyvin yhteen kehitysmaahan ja sen kulttuuriin: tapoihin, uskontoon, musiikkiin ja tarinoihin. JOHTAJAN TEHTÄVÄ: Sampo kerää tietoa maasta: kirjoja, levyjä, esitteitä, sähköistä materiaalia. Vartionjohtajat noutavat sammolta tarvittavat tarpeet ja ohjeet. Vartionjohtaja selvittää vartiolleen, mitä on tarkoitus tehdä, ja jakaa tehtäviä vartion sisällä PAIKKA: Kolo, retki KASVATUSTAVOITE: Maailmankatsomus, Ihmisyyden arvostaminen Toteutusvinkki 1: Suomen partiolaisten kumppanuusprojektien sivuilla on paljon hyvää tietoa. Woomal-hanke on jo loppunut, mutta materiaalia voi hyvin käyttää tähän aktiviteettiin. Materiaalit löytyvät osoitteesta Toteutusinkki 2: Esimerkiksi Yhteisvastuukeräys, SPR ja Unicef julkaisevat vuosittain koulujen käyttöön tarkoitettua materiaaleja omista kehitysyhteistyöhankkeistaan. Näistä materiaaleista löytyy usein hyvin tietoa ja kuvauksia kehitysmaiden (lasten) elämästä.

6 AKTIVITEETTI: KEHITYSYHTEISTYÖ TAVOITE: Seikkailija tietää, mitä sanat kehitysyhteistyö ja kehitysmaa tarkoittavat. KUVAUS: Seikkailijat käyvät läpi kehitysyhteistyöhön liittyvää perussanastoa. Johtajan tehtävä: Sampo toimii asiantuntijana. PAIKKA: kolo, retki KASVATUSTAVOITE: Ihmisyyden arvostaminen Toteutusvinkki 1: Kehitysyhteistyö on voimavarojen siirtoa maasta toiseen kehityksen ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Kehitysyhteistyö ei rajoitu pelkkään rahoittamiseen, se on aina myös osaamisen jakamista ja dialogia. Kehitysmaa on maa, joka ei ole saavuttanut sellaista yhteiskunnallista ja taloudellista kehitystasoa, että se olisi tuonut mukanaan materiaalisesti korkean elintason. Seikkailijat pohtivat seuraavia kysymyksiä. Mitä on kehitys? Miten kehitystä voidaan mitata? Eniten autoja asukasta kohden? Parhaiten koulutetut nuoret? Eniten rahaa valtion kassassa? Tiedätkö, mitä tarkoitetaan inhimillisellä kehityksellä? Voidaanko sanoa, että maailma muuttuu paremmaksi? Mikä nykypäivän kehityksessä on hyvää ja mikä huonoa? Miten maailmaa voi parantaa ja oikeudenmukaistaa? Mitä Suomi ja muut rikkaat maat voivat tehdä asian hyväksi? Miten köyhät maat voivat auttaa itse itseään? Lähde: UNDP Toteutusvinkki 2: Seikkailijat osallistuvat vartiona johonkin kehitysyhteistyön hyväksi menevään tempaukseen. AKTIVITEETTI: KIRJEKAVERI TAVOITE: Seikkailija luo yhteyden kehitysmaan partiolaisiin.joukkue kirjoittaa kirjeen kehitysmaan partioryhmälle. KUVAUS: Sampo hankkii sopivien ryhmien yhteystietoja. Paikka: kolo KASVATUSTAVOITE: Ihmisyyden arvostaminen, Rehtiys Toteutusvinkki 1: Kirjeenvaihto ulkomaalaisen ryhmän kanssa on helppo ja henkilökohtainen tapa tutustua vieraaseen kulttuuriin ja partioon toisessa maassa. Yhteyksiä kehitysmaihin voi saada Suomen Partiolaisten kumppanuushankkeiden kautta. Guides and Scouts visiting Finland -Facebookryhmässä kysytään säännöllisin väliajoin kirjekavereita. Kirjekaveriryhmän kanssa voi vaihtaa kuvia partiotoiminnastaan ja maastaan. Sekä valokuvat että piiretyt kuvat ovat mukavia. Voidaan kertoa partiotoiminnasta, perinteistä, luonnosta tai ajankohtaisista asioista.voitte myös kirjoittaa esittelyt ryhmän jäsenistä. Alla esimerkki aloituskirjeestä.

7 Hei, Olemme ryhmä n-vuotiaita partiolaisia Suomesta. Ryhmäämme kuuluu. Haluaisitteko ryhtyä kirjekaveriryhmäksemme? Oppisimme mielellämme partiosta maassanne ja muutaman sanan kielellänne. Partiossa Suomessa retkeilemme paljon ja opimme hyödyllisiä asioita. Lempipartioaktiviteettimme on. Lähetämme teille joitakin piirustuksia ja valokuvia suomalaisesta partiosta. Mitä maassanne syödään? Suomessa syödään paljon perunaa ja kala- ja liharuokia. Sen lisäksi myös muiden kulttuurien ruoat ovat suosittuja. Lempiruokiimme kuuluu -. Voisimme kirjoitella joko sähköpostitse tai kirjeitse. Meille voitte halutessanne lähettää postia osoitteeseen: Partioterveisin, P.S. Kuva olisi kiva. Tarvikkeet: paperia, kyniä, kuvia AKTIVITEETTI: LIPASKERÄYS TAVOITE: Seikkalija on ollut lipaskerääjänä ja tietää, mihin rahat menivät. KUVAUS: Seikkalijat osallistuvat lipaskerääjinä ajankohtaiseen keräykseen ja tutustuvat keräysvarojen kohteisiin sekä keräyksen tavoitteisiin. Johtajan tehtävä: Sampo ottaa yhteyttä keräystä järjestävään tahoon ja lainaa keräyslippaat ja liivit. Sampo informoi vanhempia. Vartionjohtaja on esimerkkinä. PAIKKA: Kaupunki, taajama KASVATUSTAVOITE: Maailmankatsomus, Johonkin kuuluminen ja sitoutuminen Toteutusvinkki 1: Joukkue osallistuu Yhteisvastuukeräykseen. Kannattaa kysyä, pystyisikö joku keräyksen järjestäjistä seurakunnassa kertoa seikkailijoille keräyksestä.

8 AKTIVITEETTI: OIKEUDENMUKAISUUS TAVOITE: Seikkailija ymmärtää, että maailmassa on paljon epäoikeudenmukaisuutta. KUVAUS: Seikkailijat vertailevat Suomen ja kehitysmaiden asukkaiden elinoloja. JOHTAJAN TEHTÄVÄ: Sampo ohjeistaa vartionjohtajia. Vartionjohtajat johtavat vartioitaan tehtävän aikana. Aktiviteetin jälkeen sampo tukee keskustelua sopivilla kysymyksillä. PAIKKA: Kolo, retki KASVATUSTAVOITE: Ihmisyyden arvostaminen Toteutusvinkki 1: Levitetään pussillinen pehmeitä karkkeja lautaselle. Seikkailijat istuvat lautasen ympärille hammastikku kädessä. Johtaja antaa luvun yhden ja kuuden välistä. Osallistujat yrittävät vuorotellen lyödä nopalla samaa numeroa. Se joka onnistuu, saa alkaa syödä karkkeja hammastikulla. Kerralla saa syödä ainoastaan yhden karkin. Vuoro vaihtuu, kun seuraava lyö oikean numeron. Johtaja voi huutaa uuden numeron aina välillä. Jos rikkoo hammastikkunsa, uutta ei saa. Leikki keskeytetään 10 min päästä tai kun karkit loppuvat. Keskustellaan: Miltä tuntui olla saamatta karkkia tai saada paljon? Voiko tämän yhdistää johonkin tosielämän tapahtumaan? Kohdellaanko jotakuta epäreilusti? Miten leikkistä olisi voinut tehdä vähemmän epäreilun? Miten elämästä voi tehdä vähemmän epäreilun? Muista mahdollisia allergioita ja karkkilakkoja. Leikkiä voi myös leikkiä esim. rusinoilla. Lähde: Scouterna Toteutusvinkki 2: Leikkiä leikitään ulkona. Rajataan noin 20 m x 15 m alue. Toiseen päätyyn viedään tyhjä ja toiseen vedellä täytetty ämpäri. Otetaan mukaan mukeja tai kulhoja, joissa voi kantaa vettä. Seikkailijat kuvittelevat, että he asuvat kylässä vuoristossa Afrikassa. Kylässä ei ole puhdasta vettä. Kyläläisten tehtävä on hakea vettä pärjätäkseen. Ongelma on, että matkalla lähteeseen vaanii rosvoja. Seikkailijat jaetaan kahteen joukkueeseen. Toisen joukkueen tehtävä on hakea vettä lähteestä, eli täydestä ämpäristä, kylään, eli tyhjään ämpäriin. Toisen joukkueen tehtävä on olla rosvoina ja estää kyläläisiä kuljettamasta vettä kylään. Leikkiä leikitään hetken, minkä jälkeen vaihdetaan puolta. Lähde: Scouterna

9 Toteutusvinkki 3: Seikkailijat jaetaan kahteen ryhmään. 1/3 kuuluu toiseen ja 2/3 toiseen. 1/3 edustaa maailman rikkaita ja 2/3 maailman köyhiä. Tästä ei kerrota seikkailijoille. Tehtävänä on tehdä paperihahmoja. Paperissa on kolme kuvaa, neliö, tähti ja ympyrä. Seikkailijoiden tehtävänä on irrottaa kuvat paperista. Rikkaat saavat sakset ja paperin, mutta köyhät saavat ainoastaan paperin. Rikkaat ovat tästä syystä valmiita ensin. Köyhät voivat erimerkiksi repiä kuvat paperista, mutta kuvien pitäisi olla irrotettu tarkasti viivojen mukaisesti. Jos köyhät ovat fiksuja, he ehkä yrittävät lainata sakset ja ehkä onnistuvatkin tässä. Tärkeätä on kertoa, ettei toisilta saa ottaa mitään ilman lupaa. Tehtävästä huomaa, että kaikilla on eri lähtökohdat. Joillakin on helpompaa ja joillakin vaikeampaa. Keskustellaan asiasta. Toteutusvinkki 4: Otetaan esille veden kuljettamiseen soveltuvia esineitä, kuten muki, ämpäri, myssy, suppilo tai pesusieni. Viedään ämpäri ja pullo 50 metrin etäisyydelle toisistaan. Jokainen vartio tarvitsee oman ämpärin ja oman pullon. Kaikki osallistujat ottavat yhden esineen ja asettautuvat linjalle ämpärin ja pullon väliin. Seikkailijoiden tehtävä on kuljettaa vettä ämpäristä pulloon mahdollisimman nopeasti. Ryhmä on valmis kun pullo on täynnä. Jokainen saa juosta ainoastaan oman osuutensa matkasta. Ryhmälle annetaan etukäteen aikaa miettiä, missä järjestyksessä heidän kannattaisi käyttää välineet. Keskustellaan lopuksi. Mikä meni hyvin? Mikä meni huonosti? Mitä voisi ensi kerralla tehdä toisin? Onko kaikilla mahdollisuutta leikkiä vedellä tällä tavalla? Onko kaikilla puhdasta juomavettä? Miten heitä voisi auttaa? Tarvikkeet: muki, ämpäri, myssu, suppilo, pesusieni, pulloja, ämpäreitä. Lähde: Scouterna Toteutusvinkki 5: Kaikki maailman lapset eivät saa käydä koulua. Seikkailijat tekevät vartioittain mainoksen, jonka mukaan kaikkien pitäisi saada käydä koulua. Tehtävä voidaan toteuttaa tv-mainoksena tai julisteena.seikkailijat pohtivat seuraavia kysymyksiä:»mikä» on viestinne?»mitä» argumentteja teillä on?»mikä» on kohderyhmänne?»kiinnostavatko» argumentit heitä?»kuinka» voitte tehdä viestinne vahvemmaksi? Tarvikkeet: Paperia, kyniä, kamera

10 Lähde: WAGGGS muistelemispäivä 2014 Toteutusvinkki 6: Puolet vartioista piirtää hyvää koulua esittävän kuvan, loput huonoa koulua esittävän kuvan Piirretään kuvaan niin monta hyvää ja huonoa asiaa kuin keksitään. Keskustellaan joukkueessa kuvien eroista ja yhtäläisyyksistä. Esimerkkikysymyksiä: Millainen on hyvä koulu? Mitä on molemmissa kuvissa? Yllättikö jokin kuvissa? Näyttäisivätkö kuvat samalta muualla maailmassa? Miksi/miksei? Miksi kaikki koulut eivät ole aina hyviä? Tarvikkeet: Paperia, kyniä. Lähde: WAGGGS muistelemispäivämateriaali 2014 AKTIVITEETTI: PARTIOLAISTEN KUMPPANUUSHANKE TAVOITE: Seikkailija tietää, että partiolaisia on ympäri maailmaa. Seikkailija tietää, että päivän hyvä työ ja palvelu kuuluu partioaatteeseen. Seikkailija ymmärtää, että muiden partiolaisten auttaminen on hyvä tapa luoda parempi maailma. KUVAUS: Seikkailija tutustuu partiolaisten kumppanuushankkeeseen. Johtajan tehtävä: Sampo tutustuu etukäteen seikkailijoita kiinnostavaan kumppanuushankkeeseen. Sampo toimii asiantuntijana, ohjaa keskustelua ja ohjeistaa aktiviteeteista. Vartionjohtajat noutavat sammolta tarvittavat tarpeet ja ohjeet. Vartionjohtaja selvittää vartiolleen, mitä on tarkoitus tehdä, ja jakaa tehtäviä vartion sisällä. PAIKKA: Kolo, retki KASVATUSTAVOITE: Maailmankatsomus, Ihmisyyden arvostaminen, Johonkin kuuluminen ja sitoutuminen Toteutusvinkki 1: Hyviä vinkkejä löytyy Suomen partiolaisten kumppanuushankkeiden sivuilta. Woomal-hanke on loppunut, mutta hyvää materiaalia löytyy edelleen sivuilta AKTIVITEETTI: REILU KAUPPA TAVOITE: Seikkailija tietää, mitä Reilu kauppa tarkoittaa. Hän ymmärtää, että omilla valinnoilla on vaikutusta. KUVAUS: Seikkailijat tutustuvat Reilun kaupan tuotteisiin. Kehitysmaiden maataloustuotantoon ja markkinoille pääsyyn liittyy monia ongelmia: usein viljelijöille maksetaan tuotteesta liian alhaista hintaa, lapsityövoiman hyväksikäyttö on yleistä ja torjunta-aineina käytetään kemikaaleja, joiden käyttö on länsimaissa kielletty aikoja sitten ympäristölle

11 ja ihmisille haitallisina. Juuri näitä ongelmia Reilu kauppa yrittää ratkoa. Järjestelmä on olemassa, jotta myös kehitysmaiden ihmisillä olisi mahdollisuus tulla toimeen omalla työllään, huolehtia ympäristöstään ja saada lapsensa kouluun. Reilu kauppa mahdollistaa kehitysmaiden ihmisille paremman tulevaisuuden. Lähde: JOHTAJAN TEHTÄVÄ: Sampo toimii asiantuntijana ja tukee valittua toteuttamistapaa. Vartionjohtaja edustaa vartiotaan ja johtaa sitä tehtävien aikana. PAIKKA: Kolo, retki, kaupunki, taajama KASVATUSTAVOITE: Elämänhallinta, Ihmisyyden arvostaminen, Johonkin kuuluminen ja sitoutuminen Toteutusvinkki 1: Seikkailijat valmistavat vartioittain lippukunnan ilmoitustaululle kollaasin Reilun kaupan esitteistä ja piirtämistään ja lehdistä leikkaamistaan kuvista. Toteutusvinkki 2: Otetaan esille banaani. Seikkailijat pohtivat, paljonko banaani maksaa. Banaani maksaa noin 35 c. Tehdään roolipeli. Seikkailijat esittävät seuraavia rooleja ja arvaavat, paljonko tienaavat. Kaupanomistaja Suomessa vastaus: 35 % Tukku vastaus: 33 % Rahtiyritys vastaus: 22 % Jälleenmyyjä vastaus: 7 % Maanviljeliä vastaus: 3 % Mitä mieltä seikkailijat ovat jaosta? Miten heidän mielestä pitäisi jakaa? Pitäisikö meidän maksaa enemmän banaaneista Suomessa? Miksi Reilua kauppaa kannattaa suosia? Lähde: KFUK-KFUM speiderne Toteutusvinkki 3: Seikkailijat laittavat Reilun kaupan suklaabanaaneja. Ohje: Varataan yksi Reilun kaupan banaani ja rivi Reilun kaupan suklaata per seikkailija. Banaanin päälle vedetään pitkittäin viilto ja suklaa työnnetään banaanin sisään mahdollisimman syvälle. Kääritään folioon ja kypsennetään uunissa tai nuotiolla, kunnes suklaa on hieman sulanut ja banaani pehmennyt. Syödään niine hyvineen tai vaikka jäätelön kanssa. Seikkailijat järjestävät Reilun kaupan kahvituksen lippukunnan johtajiston kokoukseen tai kutsuvat perheitään Reilun kaupan teeiltaan. Voidaan myös järjestää Reilun kaupan ja muun kahvin maistelutilaisuus, joissa eri kahvi- tai teelajeja maistellaan ja haistellaan. Jokaisella vartiolla on järjestelyissä oma osatehtävä (kaupassa käynti, kahvin keittäminen, pöydän laittaminen ym.) Toteutusvinkki 4: Seikkailijat käyvät lähikaupassa. Kisataan siitä, mikä vartio löytää eniten Reilun kaupan tuotteita. Toteutusvinkki 5: Joukkue selvittää, käytetäänkö Reilun kaupan tuotteita kunnan virastoissa. Seikkailijat kirjoittavat kirjeen päättäjille. Toteutusvinkki 6: Joukkueen retkellä on reiluusteema ja siellä käytetään mahdollisimman paljon Reilun kaupan tuotteita.

12 AKTIVITEETTI: TAVARALAHJOITUS TAVOITE: Seikkailija kokee auttamisen iloa ja oppii eri auttamistapoja. Seikkailija sitoutuu projektiin. KUVAUS: Seikkailijat keräävät ja luovuttavat vanhoja vaatteita, koulutarvikkeita tai muita tavaroita jonkin järjestön keräykseen. Seikkailijat selvittävät, mitä lahjoituksille tapahtuu. JOHTAJAN TEHTÄVÄ: Sampo etsii sopivan keräyksen ja järjestää tavaroiden luovutuksen. Sampo informoi vanhempia keräyksestä. Vartionjohtaja toimii esimerkkinä. KASVATUSTAVOITE: Ihmisyyden arvostaminen, Järjestäytyneen yhteispelin hallitseminen, Johonkin kuuluminen ja sitoutuminen Toteutusvinkki 1: Tavaralahjoituksia ottavat vastaan muun muassa Nada Hope ja Katulapsiapu. Pyytäkää heidän edustajaansa kertomaan työstään seikkailijoille. AKTIVITEETTI: VESI JA RUOKA TAVOITE: Seikkalija ymmärtää, että puhdas vesi ja ruoka eivät ole itsestäänselvyyksiä. KUVAUS: Tutustutaan kehitysmaiden ruoka- ja vesitilanteeseen. Johtajan tehtävä: Sampo tukee tehtävien toteuttamista ja tukee keskustelua sopivilla kysymyksillä. Vartionjohtaja noutaa sammolta tarvittavat tarpeet ja ohjeet. Vartionjohtaja selvittää vartiolleen, mitä on tarkoitus tehdä, ja jakaa tehtäviä vartion sisällä. PAIKKA: Kolo, retki KASVATUSTAVOITE: Elämänhallinta, Ihmisyyden arvostaminen, Johonkin kuuluminen ja sitoutuminen Toteutusvinkki 1: Joukkue käy ruokakaupassa. Vartioittain seikkailijoiden tehtävänä on ostaa ruokaa päiväksi yhdelle hengelle yhdellä eurolla. Kattakaa pöytä hienosti. Ruokaan saa käyttää ainoastaan sen, mitä euroilla on ostanut. Ylimääräisiä mausteita tms. ei sallita. Voitte kutsua vieraita illalliselle. Selviäisivätkö päivän sillä ruoalla? 1 euro on YK:n raja äärettömälle köyhyydelle. Onko se hyvä raja? Saako kaikkialla maailmassa yhtä paljon eurolla? Mihin muuhun kuin ruokaan rahojen pitäisi riittää? Mitä tapahtuisi, jos isoäiti sairastuisi, jos tarvitsisit uuden koulukirjan tai uudet kengät? Pystyisittekö elämään eurolla päivässä? Muistakaa, että rahan pitäisi riittää paljon muuhunkin kuin yhteen ruokailuun. Minkälainen on köyhyys ja nälkä Suomessa? Pystyvätkö kaikki täällä syömään itsensä kylläiseksi? Mitä seikkailijat tietävät nälästä ja kuinka nälkä vaikuttaa heidän jokapäiväiseen elämäänsä? Milloin olet nälkäinen? Onko jotain,

13 mitä et voi tehdä, kun olet nälkäinen? Oletko koskaan ollut koko päivää ilman ruokaa? Maailmassa elää yli miljardi ihmistä äärettömässä köyhyydessä. Tarvikkeet: Ruokailuastiat, trangia/liesi ja kattila. Lähde: Scouterna Toteutusvinkki 2: Sampo kertoo Paulinan tarina. Paulina on kymmenen vuotta vanha. Hän asuu Namibiassa eteläisessä Afrikassa. Niin kuin sinä ja minäkin Paulina ja hänen perheensä tarvitsevat vettä joka päivä. Paulinan perheeseen kuulu seitsemän henkilöä: äiti, isä ja viisi lasta. Pysyäkseen puhtaina ja terveinä, laittaakseen ruokaa, tiskatakseen ja siivotakseen perhe tarvitsee vähintään 100 litraa vettä päivässä. Lähellä Paulinan kotia ei ole vettä. Paulinan, hänen äitinsä Vilhelminan ja isosiskon Kristofinan, 15 vuotta, täytyy kävellä kaksi kilometriä vesipisteelle ainakin kaksi kertaa päivässä. Tämä vie neljä tuntia päivässä. Vesipisteessä täytetään 15 litran ämpärit. Paulina ja Kristofina pystyvät kantamaan vain yhden ämpärin. Paljonko vettä perheenne käyttävät yhden päivän aikana? Seikkailijat tekevät vartioittain listat kaikesta, mihin käytävät vettä päivän aikana. Lasketaan paljonko siitä tulee. Vessakäynti 60 dl Lasi vettä 2 dl Käsienpesu 10 dl Hampaidenpesu juoksevan veden alla 20 dl Hiustenpesu 200 dl Suihku 500 dl (180 dl/minuutti) Pesukone 750 dl Tiskaus 300 dl Kuinka monta ämpärillistä se olisi? Kokeilkaa myös veden kantamista. Merkatkaa rata, jonka varrella voi olla esteitä. Kuinka paljon vettä on mukava kantaa? Montako kertaa seikkailijoiden pitäisi kävellä radan, että saisivat kaikki käyttämänsä vedet kannettu? Tarvikkeet: ämpäreitä, kanistereita, vettä. Lähde: Scouterna AKTIVITEETTI: VIERAILIJA KEHITYSMAASTA TAVOITE: Seikkailija on tavannut kehitysmaasta tulevan henkilön ja tietää elämästä kehitysmaassa. KUVAUS: Seikkailijat tutustuvat kehitysmaasta kotoisin olevaan maahanmuuttajaan. Vierailija kertoo elämästä kehitysmaassa. JOHTAJAN TEHTÄVÄ: Sampo kutsuu sopivan vieraan käymään ja kertoo etukäteen vierailijalle vierailun tarkoituksesta. Vartionjohtaja varmistaa, että vartio on pohtinut sopivia kysymyksiä vierailijalle etukäteen. PAIKKA: Kolo, retki

14 KASVATUSTAVOITE: Ihmisyyden arvostaminen Toteutusvinkki 1: Vieras voi olla esimerkiksi kaveri, kollega tai seikkailijavanhempi. Yhteyksiä saa myös seurakunnan, maahanmuuttajajärjestöjen ja opiskelijajärjestöjen kautta. Vieras kertoo kotimaastaan, esimerkiksi koulusta, ilmastosta ja juhlista. Minkälainen on maan historia ja valtiomuotoa? Keskustellaan kielestä, pukeutumisesta, uskonnosta, taikauskosta ja perinteistä. Mistä perinteistä vieras on pitänyt kiinni Suomessa? Onko maassa tärkeitä vienttuotteita, joita voi ostaa myös Suomessa? Minkälaisia perheet ja perhe-elämä ovat siellä? Mitä eläimiä maassa on? Onko ympäristöongelmia? On kiva, jos vieras näyttää kuvia kotimaastaan. Vieras kertoo myös, miksi on muuttanut Suomeen. Jos vieras on joutunut pakenemaan maastaan, hän voi kertoa mitä tapahtui, miksi niin kävi ja minkälainen pako oli. Seikkailijat kysyvät etukäteen keksimiään kysymyksiä ja kertovat ajatuksistaan. Vieras on sammon avulla valmistellut muutaman aktiviteetin, esimerkiksi leikkejä, ruokaa, tanssin, laulun tai sadun. Keskustellaan lopuksi: Mitkä ovat suurimmat erot vieraan maan ja Suomen välillä? Mitkä ovat yhtäläisyydet? Haluaisivatko seikkailiajt asua vieraan maassa? Lähde: Scouterna ja Girlguiding UK