Faabeli 2/10. Maantieteilijä Emilia 12 v.

Transkriptio

1 Faabeli 2/10 Maantieteilijä Emilia 12 v.

2 Sisällys: Pääkirjoitus s ja burberryhuivit s. 4 Turku-esittely s. 6 Grüetzi mittenand eli moikka kaikille s. 16 Sattumalta maantieteeseen ja sattumalta ulos s. 20 Tutkijana Oulun yliopiston biologian laitoksella s. 23. Töissä ekologian osastolla Turun yliopistossa s. 26 Biologian opiskelijan työharjoittelu Lapin tutkimuslaitos Kevolla s.28 Naturan eksku Suomen Turkuun s. 32 Matkailun mielettömyys s. 34 Kiipeily Turussa s. 36 Seili 2010 s. 40 Korkeakulttuuria kiljun voimalla s. 42 Synapsin piltit 2010 s. 45 Kusimanseja, luumunkiviä ja suklaabanaaneja s. 58 Sukellus tuntemattomaan s. 60 Pro gradun aihe - se Suuri Mörkö sänkysi alla s. 64 Synapsin kaikkitietävä horoskooppi s. 69 Ilmeisesti iloitsimme Ilmiöstä ilmiömäisesti s. 72 Maailma kylässä s. 74 Puhtaat valkeat lakanat s 76 Arkistojen kätköistä s. 78 Opetus, takasivu Faabeli 2/10 Faabeli on Turun yliopiston biologian ja maantieteen opiskelijoiden ainejärjestön Synapsi ry:n julkaisu. Lehti ilmestyy lukuvuoden aikana kaksi kertaa, keväällä ja syksyllä. Osoite: Synapsi ry, Biologian laitos Turun yliopisto Sähköposti: synapsi@lists.utu.fi Web: Päätoimittajat: Tanja Konstari, tmkons@utu.fi Pihla Sillanpää, pmmsil@utu.fi Ulkoasu ja taitto: Tanja Konstari ja Pihla Sillanpää Toimitus ja avustajat: Elina Rahkonen, Arto Koski, Piippa Wäli, Tero Klemola, Matti Mäkilä, Minna Laihonen, Niko Kulha, Noora Parre, Riikka Armanto, Moona Rahikainen, Kristiina Mutkala, Iisa Orell, Faris Alsuhail, Tea Ammunét, Elisa Männistö, Annika Vaahtoranta, Janne Sulku, Tiia Seeve, Henna Henriksson Valokuvat: Pihla Sillanpää, Elina Rahkonen, Kristiina Mutkala, Tanja Konstari, Niko Kulha, Oskari Härmä, Arto Koski, Piippa Wäli, Tero Klemola Piirustukset: Kaisa Laiho, Pihla Sillanpää Kannen kuva: Emilia 12v. Levikki: 130 Paino: Painosalama Oy, Turku 2

3 Pääkirjoitus Teksti: Pihla Sillanpää Tuttu ja turvallinen Turku oli päällimmäinen ajatus, kun saavuin kotiin takanani ensimmäinen sivuainepäivä vieraassa yliopistossa, vieraassa kaupungissa ja vieraiden ihmisten joukossa. Sopeutuminen uuteen ympäristöön on yllättävän rankka prosessi, vaikka kaikki tuntuisikin menevän juuri niin kuin on suunnitellut. Vieraissa olosuhteissa ihminen on kokoajan jotenkin varuillaan eikä pääse rentoutumaan, kuten tutussa ympäristössä. Uusiin paikkoihin ja tilanteisin on helpompi sopeutua, jos saa opastusta paikalliselta tai muuten ympäristön tuntevalta henkilöltä. Yksin hortoilu ja sattuman varassa pyöriminen saattaa olla miellyttävääkin, jos ei ole pakko löytää juuri tiettyä paikkaa ja sisäistää kaikki uusi tieto ympäristöstään saman tien. Olen omien sivuaineseikkailujeni myötä oppinut arvostamaan myös tiedekuntamme järjestämää tutortoimintaa. Uudet kokemukset ovat osa elämää, joten ei kuin rohkeasti uusia elämyksiä ja vastoinkäymisiä päin. Onneksi aina voi palata takaisin Turkuun, tuttuun ympäristöön ja tuttujen ihmisten pariin. Uusien paikkojen näkeminen ja matkustelu avartavat, ja samalla oppii myös arvostamaan entistä enemmän oman kotipaikkakuntansa hyviä puolia (ja ehkä huomaa paremmin myös ne epäkohdat). Ja onhan kotiin paluu aina sen poissaolon veroista. Turkulaisia syytetään usein liiallisestakin kotipaikkauskollisuudesta, mutta miksi lähteä merta edemmäs kalaan, kun Turusta löytyy (lähes) kaikki..? Monien korkeakoulujen kaupunki tarjoaa ainakin opiskelijalle lukuisia mahdollisuuksia niin opiskeluiden kuin opiskelijaelämänkin suhteen, sillä opiskelijakaupunkina Turku on maamme parhaita. Nauttikaa siis Turun tarjoamista mahdollisuuksista, mutta uskaltautukaa myös ajoittain Turun ulkopuolelle! 3

4 Mielenkiintoinen luento Toimitus käy vierailemassa mielenkiintoisen kuuloisilla luennoilla ja jakaa kokemuksensa Faabelin lukijoille. 007 ja burberryhuivit Teksti: Tanja Konstari ja Pihla Sillanpää Saavumme kauppakorkeakoulun aulaan hieman epäluuloisina. Tiedossamme on vain luennon nimi Institutionaalisen taloustieteen perusteet ja mystinen sali 16. Sali löytyykin helposti heti aulasta, ja sen edessä odottelee jo joukko innokkaita opiskelijoita. Jo tässä vaiheessa luonnontieteilijä tuntee olonsa hieman ulkopuoliseksi ylityylikkäiden kauppislaisten joukossa, mutta ei auta kuin astua sisään tuntemattomaan. Kolkossa luentosalissa on painostavan keskittynyt ja rauhallinen tunnelma. Tästä ei taida tulla erityisen ratkiriemukas luento... Suuntaamme suoraan kohti turvallista takariviä, mutta taktisesta paikkojenvalinnasta huolimatta tunnemme erottuvamme joukosta. Muut tuntuvat burberryhuiveineen ja kauluspaitoineen kuuluvan jo bisnesmaailmaan, mikä taas eroaa perinteisen luonnontieteilijän rennosta ja maanläheisestä ulkoasusta saappaineen ja kulahtaneine villapaitoineen. Vihdoin luento alkaa, ja aiheena on luentomonisteesta päätellen Agenttisopimukset ja tulospalkkaus. Päätoimittajien silmät alkavat kiilua ja ajatukset siirtyvät agentti 007:ään trimmattuine kroppineen. Paluu karuun todellisuuteen tapahtuu, kun kuivaakin kuivempi luennoitsija pääsee vauhtiin. Aihekin on kaikkea muuta, kuin mitä monisteessa luvattiin. Luennoitsijan kannattaisi käyttää edes mikrofonia, etteivät opiskelijat nukahtaisi tuutulaulua muistuttavaan mutinaan. Näköjään muillakin on vaikeuksia keskittyä, sillä nukahtamista koitetaan estää niin kahvin, ruuan kuin Iltalehden lööppien avulla. Tässä vaiheessa päätoimittajat havaitsevat luentosalin parhaaksi puoleksi Finnairin lentokoneen penkkejä muistuttavat tuolit, joiden niskatuet estävät tehokkaasti pään rojahtamista. 4

5 Yritämme kuitenkin jälleen keskittyä luentoon. Luennoitsijan käyttämät sanahirviöt vaikeuttavat ymmärtämistä, ja ehkä meidänkin pitäisi erään kanssaopiskelijan tavoin turvautua Wikipediaan. Moduulirakenteen, hold up ongelman, kontingenssisopimuksen ja vertikaalisen integraation käsitteet jäävät hieman epäselviksi, kuten kaikki muukin. Epäluuloa herättää myös luennoitsijan esittämä make or buy teoria, jonka suomennos on hämmentävästi valmistaa tai tehdä. Tämän johdosta päätoimittajien onkin kyseenalaistettava koko luento! Siirrymme luennon seuraamisesta kellon vahtimiseen, sillä 45 minuutin jälkeen luvattu tauko alkaa - - ajatukset siirtyvät agentti 007:ään trimmattuine kroppineen. kuulostaa kovin houkuttelevalta. Tämän luennon perusteella kiinnostus kauppakorkeakoulua kohtaan rajoittunee lähinnä Montun lounastarjontaan. Livistämme heti tilaisuuden tultua, vaikka agentti 007 sopimuksineen jääkin tällä erää väliin opiskelu saa odottaa! Mitä jäi käteen: Tarkka analyysi kauppislaisten pukeutumistavasta Parasta kauppiksessa ovat Montun ruuat Kateus pehmeistä penkeistä Kasa termejä, joilla voi päteä, vaikkei tiedä niiden merkitystä Haavekuvat mielikuvitusagentista Tapoja, joilla pysyy luennoilla hereillä 5

6 Turku Faktoja Turusta Varsinais-Suomen maakunnassa Arvioidaan syntyneen 1200-luvun lopulla Suomen vanhin kaupunki Maan ensimmäinen pääkaupunki Turkuaiheiset tekstit: Tanja Konstari ja Pihla Sillanpää Suomen arkkipiispanistuin Euroopan kulttuuripääkaupunki 2011 Suomen portti länteen Merkittävä satamakaupunki Saaristomeren rannalla Puistokulttuuri Useat historialliset tapahtumat sijoittuvat kaupunkiin Suomen virallinen joulukaupunki (joulurauhanjulistus) Yliopistokaupunki (useiden korkeakoulujen kaupunki) Aurajokilaakson kansallismaisema Euroopan vanhin yhtäjaksoisesti toiminut rockfestivaali Ruisrock Suomen vanhin ja suurin kaupunkifestivaali Down By The Laituri 6

7 Kyselimme kampusalueella: Mikä tekee Turusta Turun ja turkulaisesta turkulaisen? 7

8 Turun nähtävyydet Synapsin hallituslaiset ja toimihenkilöt suosittelivat kukin Turusta tiettyä kohdetta, jonka esittelisivät ulkopaikkakuntalaisille. Päätoimittajat lähtivät kiertämään Turkua ottaakseen selvää, mikä kyseisissä kohteissa kiehtoo. Vartiovuoren huipulla sijaitseva tähtitorni. Vartiovuori on yksi Turun suurista mäistä, jotka rajaavat Aurajokilaaksoa. Tämä kaupungin ylle kohoava puisto tarjoaa miellyttävän ja rauhaisan ympäristön niin ulkoiluun kuin vaikka piknikille. Puistosta aukeaa upea näkymä alas kaupunkiin, ja toisaalta Vartiovuoren huipulla sijaitseva tähtitorni on erotettavissa maisemasta eripuolilla kaupunkia. Päätoimittajille Vartiovuori on tullut tutuksi erityisesti vappupiknikin ja liukuvan laskiaisen merkeissä. 8

9 Tuomiokirkko on ollut tärkeä osa Turkua jo vuosisatojen ajan. Tämä muita ympäröiviä rakennuksia paljon korkeammalle kohoava rakennus ei voi jäädä ohikulkijalta huomaamatta. Tuomiokirkon ympäristö kokonaisuudessaan on pala historiaa, sillä Uudenmaankadun toisella puolella sijaitsee Vanha Suurtori eli Turun vanha keskusta ennen kuin Uusi tori rakennettiin tois pual jokke. Vanhalla Suurtorilla järjestetään erilaisia tapahtumia kuten Keskiajanmarkkinat ja Joulumarkkinat. Valtakunnallisestikin Vanha Suurtori on tunnettu ainakin sieltä lähetettävästä joulurauhan julistuksesta. Tuomiokirkko on upean ulkokuoren lisäksi näkemisen arvoinen myös sisältä, sillä mahtavat korkeuksiin kohoavat sisätilat muodostavat pysäyttävän kokonaisuuden. Turkulaisille tuomiokirkko on tärkeä maamerkki ja kohtauspaikka, joka on keskeinen osa Turun kaupunkikuvaa. Aiemmin tuomiokirkko ja Vanha Suurtori olivat kaupungin ydinaluetta; siitä ilmaisu täl pual jokke. Siirrytään tois pual jokke 9

10 10 Turun kaupunginkirjasto koki muodonmuutoksen keväällä 2007, kun vanhan kirjastorakennuksen rinnalle rakennettiin uusi moderni kirjastorakennus. Uudistuksen myötä kirjastosta tuli mielenkiintoinen ja toimiva kokonaisuus. Vanha kirjasto henkii historiaa, kun taas uuden kirjaston moderni arkkitehtuuri pysähdyttää. Uuden kirjastorakennuksen suunnittelusta vastasi Arkkitehtitoimisto JKMM Oy, ja sen pääsuunnittelijana toimi Asmo Jaaksi. Rakennuksessa on hyödynnetty paljon lasiseinämiä, jotka yhdistävät sisätilat osaksi ympäröivää kaupunkitilaa.

11 Kauppatori eli Turun uusi tori muodostaa nykyisen keskustan ytimen. Toria ympäröivät muun muassa useat kauppakeskukset ja tavaratalot lukuisine liikkeineen. Niin Hansa, KOP-kolmio, Forum kuin Wiklundkin sijaitsevat aivan torin laidalla. Kauppatorin ympäristössä sijaitsevat myös Hamburger Börs, Turun ortodoksinen kirkko, Åbo Svenska Teater, Turun kauppahalli ja elokuvateatteri Finnkino. Torikauppa käy vilkkaana arkisin ja lauantaisin aamuvarhaisesta alkaen. Torista ympäristöineen on muodostunut uuden keskustan vilkas kauppakeskittymä. Kuvassa Turun kauppatori. 11

12 Aurajokiranta on usein mielletty Turun merkittävämmäksi elementiksi, sillä sen varrelle on aikoinaan koko kaupunki muodostunut ja sen vartta pitkin myös aikojen saatossa levittynyt. Siirrytään täl pual jokke Aurajokirannan erikoisuutena ovat ehdottomasti lukuisat jokilaivat, jotka ovat suuressa suosiossa varsinkin lämpimämmällä säällä ja tietysti vuotuisen Akateemisen Aurajokilaivuritutkinnon aikaan. Kesäisin jokiranta herää eloon, kun ihmiset suuntaavat joen varrelle istuskelemaan ja viettämään aikaa. Aurajoenrannalla järjestetään myös yksi Suomen harvoista kaupunkifestareista eli Down By The Laituri. 12

13 Wärtsilän nosturit Aurajoen alajuoksulla muistuttavat Aurajokivarren olleen aikoinaan merkittävä teollisuusalue. Wärtsilän telakan nostokurjet Turun linnaa vastapäätä ovat muodostuneet koko kaupungin symboleiksi. Telakka poistettiin käytöstä, kun se alkoi käydä vanhanaikaiseksi 1970-luvulla ja kun sen ympärille kasvanut asutus esti sen laajentamisen. Kuvassa Wärtsilän nosturit. Föri tarjoaa joenylitysmahdollisuuden lähimpänä alajuoksua, sillä lukuisat Aurajoen yli menevät sillat loppuvat Martinsiltaan Puistokadun kohdalla. Aiemmin Aurajoessa on ollut nykyisen "alisen " Förin lisäksi "ylinen" Föri, mutta jälkimmäinen poistettiin tarpeettomana, kun läheinen Martinsilta valmistui Föri ylittää Aurajoen noin puolessatoista minuutissa, ja ylitys on ilmainen. Föri on Suomen ainoa kunnallinen jokilautta. Halistenkoski on Aurajoen alin koski Turun Halisissa. Koski on padottu Turun vesilaitoksen raakavesitarpeisiin. Vesilaitos on sijainnut kosken tuntumassa vuodesta 1923, ja se ottaa padosta kuutiota vettä päivittäin. Kosken ylittää kaksi siltaa, kevyenliikenteensilta ja Halistensilta. Halistenkoski on osa Halisten kylämäen valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä yhdessä viereisen Halisten kylämäen ja Turun vesilaitoksen rakennusten kanssa. 13

14 Kampiföri on Föriä ympäristöystävällisempi vaihtoehto Aurajoen ylitykseen, sillä käsivoimin pyöritettävä lossi yhdistää Kuralan ja Halisten ulkoilualueet toisiinsa Kuralan Kylämäen kohdassa. Kampiföriin mahtuu kerralla 12 henkilöä. Se on käytössä jäiden lähdöstä alkaen syksyn ensimmäisiin pakkasiin saakka. Kurjenrahkan kansallispuisto sijaitsee noin 35 kilometriä Turusta pohjoiseen. Kansallispuisto on Varsinais- Suomen laajin ja monipuolisin suojeltu suoalue, johon kuuluvat Varsinais-Suomen laajimmat luonnontilaiset suot sekä aarniomaiset vanhat metsät. Suot ovat enimmäkseen karuja keidaseli kohosoita ja metsät kuivia kangasmaita. Kansallispuistossa voit muun muassa kävellä merkityillä reiteillä, tehdä pidempiä erävaelluksia, marjastaa ja sienestää, tarkkailla lintuja, kalastaa ja harrastaa geokätköilyä. 14

15 Vuonna 2011 Turku on Euroopan kulttuuripääkaupunki. Kulttuuripääkaupunkivuotta valmistelee Turku 2011 säätiö Turun kaupungin toimeksiannosta. Turku 2011 päätavoitteita ovat kansainvälisyys, hyvinvointi, luova talous ja kulttuurivienti. Kulttuuri käsitetään laajasti, sillä sekä ruokakulttuuri, liikuntaja hyvinvointikulttuuri, tiedekulttuuri sekä monikulttuuristen kohtaamisten teema ovat kulttuuripääkaupunkivuonna esillä taiteiden rinnalla. Kaupungin rikas tutkimustraditio on yksi kulttuuripääkaupungin kiistattomista vahvuuksista. Turun yliopisto on ollut rakentamassa ja tukemassa kulttuuripääkaupunkihanketta monella eri tasolla alusta asti. Turun yliopiston Turku 2011 tutkimushankkeet liittyvät mm. luovaan talouteen, hyvinvointiin, kaupunkikulttuuriin ja kulttuuripääkaupunkivuoden vaikutusten arviointiin. Turku on ensimmäinen kaupunki, joka haki avoimella haulla myös tutkimushankkeita mukaan kulttuuripääkaupunkivuoteen. Mukana on kaikkien alueen korkeakoulujen välistä yhteistyötä. Turun yliopiston henkilökunta on monella tasolla mukana Turun kulttuuripääkaupunkivuodessa. Useita yliopistolaisia osallistui jo vuonna 2004 alkaneeseen kulttuuripääkaupunkihankkeen hakuprosessiin ja suunnitteluun työskentelemällä 2011-tiimissä ja ohjausryhmässä. Turun yliopiston tutkijat toimivat muun muassa Street Life, Olemisen monet tarinat sekä Osallisuuden luova vaiva hankkeissa. Lisäksi tutkijat toimivat Turku tutkimushankkeiden lisäksi lukuisissa yhteistyöhankkeissa asiantuntijoina ja toteuttajina. Näihin hankkeisiin kuuluvat muun muassa Bongaa turun murkut, Pimeyden 876 sävyä, Taistelu Turusta ja Joutomaa hankkeet. Lähteet: Turun yliopisto Turku2011 tutkimushankkeet ( 15

16 Maantieteen opiskelija vaihdossa Grüetzi mittenand eli moikka kaikille! Teksti: Elina Rahkonen Iloisen reissaajan terveiset Sveitsistä! Kohta on kolme kuukautta tullut asusteltua Zürichissä, jossa olen vaihdossa mantsan laitokselta. Asun opiskelija-asunnossa, jossa meitä on 170 vaihtaria ympäri maailmaa. Jokaisella on oma viihtyisä huone ja sokerina pohjalla YKSI keittiö sekä olohuoneruokatilakompleksi. Kyllä, kaikille 170 asukkaalle. Meno on välillä aika sotkuista ja ruuhkaista, mutta ei ole mitään helpompaa tapaa Aletsch-jäätikköreissulla oli jo satanut lunta. Kuvassa matkaaja itse. saada ystäviä kuin kokkailemalla ja viettämällä iltaa yhdessä kotona! Ystävät, niin vaihtarit kuin paikalliset, ovatkin olleet yksi parhaasta annista tähän mennessä. Aina löytyy joku, jonka kanssa suunnitella retkiä, lähteä ulos, kauppaan, salille... Oikeastaan minne vain! Vaikka mitä onkin ehtinyt nähdä ja kokea tässä ajassa. Kaikki luonnonmaisemat, jotka tämä pieni, kaunis alppimaa tarjoaa ovat olleet varsinkin mantsan lukijalle ihan mieletön kokemus! Melkein joka viikonloppu on tehty kaveriporukalla reissuja mm. pääkaupunki Berniin, Geneveen, vaellusreissu kuuluisaan Jungfrau-regioniin... Omana suosikkinani oli nähdä Euroopan pisin jäätikkö, Aletsch-gletscher, ensin lumihuippuisen vuoren päältä 3km:n korkeudesta ja sen jälkeen vaeltaa alas jäätikön reunalle kosketusetäisyydelle. Siinä kyllä konkretisoitui luennoilla opetellut asiat! 16

17 Ja mitä tulee sitten niihin luentoihin... Kyllä täällä täytyy myös vähän opiskella (tosin yliopistolla ei tartte kauheasti käydä = paljon vapaaaikaa eikä aikaisia aamuja)! Kaikki, varsinkin kanditason mantsan kurssit yliopistolla (itse luen kolmatta vuotta) ovat pääasiassa saksaksi. Kuitenkin monella kurssilla on ulkomaalaisia luennoitsijoita, jotka mieluummin luennoivat osaksi englanniksi, ja tenteissä voi vastata saksaksi tai englanniksi. Syksyn kurssini ovat hyvin luonnonmantsapainotteisia; täällä on mm. mielenkiintoisia luentoja vuoristoekologiasta, jäätiköistä ja ikiroudasta. Kaikkea en tietenkään ymmärrä, mutta jos jaksaa tutustua materiaaleihin ennen luentoa, kyllä täällä pärjää (tosin tänään palautin paikallisen teknillisen korkeakoulun geologian tentissä käytännössä vain nimelläni varustetun paperin, sillä vaaditut geofyysiset yhtälöt eivät olleet ihan sitä, mitä olin kurssilta odottanut...). Väki yliopistolla on myös ollut tosi ystävällistä ja avuliasta. Bachalpsee n. 2km:n korkeudessa Grindelwaldissa, kuuluisassa Jungfrau-regionissa. 17

18 Luin koulussa saksaa kahdeksan vuotta, mutta olin aika ruosteessa sen kanssa tänne tullessani, ja alun perin epäilinkin taitojeni riittävyyttä. Olen kuitenkin pärjännyt hyvin kielen kanssa arkiasioiden hoidossa sekä yliopistolla. Yllättävää onkin ollut, miten vähän varsinkin palvelualoilla työskentelevät ihmiset edes puhuvat englantia. Kaikki hoituukin paremmin saksaksi, vaikka aina ei osaisikaan ilmaista itseään kaikista parhaimmalla kieliopilla. Hauskan vivahteen täällä oloon tuo kuitenkin se tosiasia, että täällä ei puhuta saksaa, vaan schwiitzerdüütschiä eli sveitsinsaksaa, joka ei alkuun kyllä muistuttanut paljoa koulusaksaa! Tästä ei kuitenkaan kannata olla huolissaan, jos haluaa tulle opiskelemaan tänne; professorit puhuvat luennoilla hochdeutschia, ja tähän mennessä tapaamani sveitsiläiset ovat aika kiltisti vaihtaneet kirjakieliseen saksaan pyydettäessä. Yliopistolla on myös hauska kurssi, jossa opetellaan Sveitsin eri murteiden alkeita. Mykistäviä maisemia Grindelwaldissa. 18

19 Asumiseen Zürich on kaupunkina aivan ihana; kaupungilla onkin ehkä vähän väärä maine pelkkänä pankki- ja business-kaupunkina asukkaan kaupunkina se on Sveitsin suurin, mutta silti hyvin pikkukaupunkimainen. Keskusta on hyvin käveltävissä, täynnä hienoja vanhoja rakennuksia ja tunnelmallisia kujia, ja kaupunkia ympäröivien kukkuloisen ansiosta maisemia pääsee ihailemaan monesta suunnasta. Viimeisen silauksen tuovat Zürich-järvi ja hyvällä säällä näkyvät Alppien huiput. Mitä tulee hintatasoon, kyllä kallista on mutta niin se on Suomessakin. Liha on useimmiten ihan mielettömän hintaista, viini ja juustot halpoja! :D Voin suositella lämpimästi kaikille Sveitsiä vaihtomaana, enkä vaihtaisi aikaa täällä pois! :) Mailitse voi kysellä lisää, Liebe Grusse, Elina Toimitus suosittelee: * Aino-maitosuklaajäätelöä * Matkustelua * Kotiseutuun tutustumista Toimitus EI suosittele: * Yli vuorokauden valvomista * Puhelimen tuhoamista * Loskakelejä 19

20 Maantieteilijän kertomus Sattumalta maantieteeseen ja sattumalta ulos Teksti: Arto Koski Sattuman merkitystä ei juurikaan tieteessä noteerata ei ainakaan ennen noteerattu. Minun opiskelujani ja sen jälkeistä työuraa sattumat selittävät poikkeuksellisen paljon. Yksi tärkeä sattuma osui heti opiskelujeni alkamiseen eli kun pääsin lukemaan maantiedettä vuonna Minulla oli ylioppilaskirjoitusten lyhyessä matematiikassa laudatur ja sain sitä kautta oikeuden päästä opiskelemaan joko matematiikkaa tai maantiedettä. Oli helppo päättää, kumman niistä valitsin! Aloittaessani opiskelujani olin kiinnostuneempi biologiasta kuin maantieteestä. Ensimmäisen vuoden opiskelut maantieteen laitoksella saivat minut kiinnostumaan toden teolla kulttuurimaantieteestä. Biologia sai jäädä ja valitsin myöhemmin sivuaineiksi yhteiskuntatieteellisestä tiedekunnasta sosiaalipolitiikan, tilastotieteen ja taloustieteen sekä oikeustieteellisestä tiedekunnasta finanssioikeuden paikkaamaan lyhyeksi jääneitä taloustieteen opintoja. Gradusta alkoi pitkä urakka Gradutyöni aihe syntyi professori Pentti Yli-Jokipiin avustuksella, kun mietimme yhdessä kotipitäjäni Keuruun kehittämishaasteita. Tein opinnäytetyöni kuntien teollistamispolitiikan vaikutuksesta teollisuuden sijoittumiseen Keski-Suomessa. Innostuin tuosta aiheesta niin paljon, että jatkoin siitä väitöskirjaan saakka. Tosin se urakka otti koville, sillä tein tuotatutkimustani pitkään ja hartaasti, lähes kymmenen vuotta. Harrastuksesta työ Kun olin saanut väitöskirjani valmiiksi vuonna 1988, sattuma puuttui peliin ja Rauman kaupungilta tuli kysely, olisiko joku valmis tulemaan mukaan Rauman, Rauman maalaiskunnan ja Kodisjoen kuntien kuntaliitosselvitykseen. Kiinnostuin tarjouksesta ja suostuin. Se 20

21 olikin mielenkiintoinen ja opettavainen projekti, joka vaikutti myös myöhempään uravalintaani - tosin vasta viidentoista vuoden kuluttua! Palasin tuon runsaan vuoden mittaisen Rauman selvityskeikan jälkeen takaisin maantieteen laitokselle. Uutta sattumaa odottelin useamman vuoden, kunnes vuonna 1995 päätin perustaa yhden miehen konsulttiyrityksen, jonka toiminta liittyi kuntonyrkkeily-harrastukseeni! Heti tullessani Turkuun opiskelemaan olin alkanut käydä nyrkkeilysalilla ja ryhdyin ennen pitkää vetämään harjoituksia ja valmentamaan. Olin pyytänyt ja saanut joitakin vuosia aikaisemmin Suomen Nyrkkeilyliitolta luvan ryhtyä kouluttamaan nyrkkeilyseuroihin kuntonyrkkeilyohjaajia. Kun aika ei tahtonut riittää sekä tutkimukseen että nyrkkeilyyn, valitsin vaimoni varoittelusta huolimatta jälkimmäisen. Siitä alkoi seitsemän vuoden työrupeama yksityisyrittäjänä. Ministeriön Paras-hankkeeseen Vuonna 2002 Loimaan kaupungilta tuli kysely maantieteen laitokselle Pentti Yli-Jokipiille siitä, löytyisikö laitokselta Loimaan ja Loimaan kunnan kuntajakoselvityksen tekijää. Pentti muisti minun Rauman projektini, soitti ja kysyi halukkuuttani. Olin useasti vuosien varrella miettinyt, että olisi mielenkiintoista mennä vielä uudelleen mukaan kuntajakoselvitykseen ja hyödyntää Raumalta aikoinaan saamaani kokemusta. Nyt tilaisuus tuli ja siitä alkoi yli kolmen vuoden mittainen, lähes yhtäjaksoinen kuntajakoselvitysten sarja, joka vei minut Loimaan jälkeen Ulvilaan, sieltä Tohmajärvelle ja lopuksi Rovaniemelle. Kun sisäasiainministeriössä avautui vuoden 2005 alussa kuntajakoasioihin liittyvän neuvottelevan virkamiehen vakanssi, hain ja onnistuin saamaan sen. Ministeriössä oli juuri silloin käynnistymässä kunta- ja palvelurakenneuudistuksen suunnittelu. Sen mielenkiintoisempaa ja opettavaisempaa tehtävää tuskin olisin voinut toivoa. Kun Paras-laki saatiin kasattua ja alkoi sen toteuttaminen, siirryin Suomen Kuntaliittoon, jossa olen ollut nyt neljä vuotta. Tosin sinä aikana olen ollut kahdesti vajaan vuoden mittaisilla virkavapailla toimiessani kuntajakoselvittäjänä - ensin Salon seudulla ja sitten Oulun seudulla, jossa selvitystyö päättyi viime kesänä. 21

22 Hyviä sattumia kannattaa mennä vastaan Jos saisin mahdollisuuden aloittaa kaiken alusta, niin mitä tekisin toisin? Listaan omat ajatukseni viiteen asiakohtaan nimimerkillä kokemus viisasta opettaa : 1. Panostaisin kielten opiskeluun paljon enemmän kuin mitä itse tein. Kielitaitoni on pysynyt akilleen kantapäänä koko työurani ajan. 2. Murehtisin paljon vähemmän sitä, että maantiede ei kouluta suoraan tiettyihin ammatteihin. Pidän sitä nykyisin pikemminkin vahvuutena, sillä maailma muuttuu kovaa vauhtia, ammatit vanhentuvat ja uusia syntyy tilalle. 3. Pitäisin paremmin mielessäni, että työketju tietojen hankinnasta niiden analysointiin ja esittämiseen sekä johtopäätösten tekemiseen on se ydinjuttu, jota tarvitaan lähestulkoon kaikissa työtehtävissä, ja sitä pitää harjoitella opiskeluaikana. 4. Suuntaisin opiskeluani vieläkin rohkeammin henkilökohtaisen mielenkiintoni mukaisesti, sillä oma kiinnostus on aina se tärkein liikkeellä pitävä voima. 5. Hyvä kello kuuluu kauaksi, mutta paha kello kuuluu vieläkin kauemmaksi! Tämä vanha sanonta merkitsee työelämässä sitä, että tekemällä aina oman parhaansa varmistaa sen, että hyvät sattumat osuvat hieman paremmalla todennäköisyydellä omalle kohdalle. Arto Koski Erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto Maantieteen opiskelija vm.1974 Kuvassa oikealla nyrkkeilee Arto Koski. 22

23 Biologin kertomus Tutkijana Oulun yliopiston biologian laitoksella Teksti: Piippa Wäli Minkälaisessa työtehtävässä toimit nykyisin? Työskentelen tutkijana Oulun yliopiston biologian laitoksella. Minua työllistää tällä hetkellä kolmivuotinen, Suomen Akatemian rahoittama tutkijantohtorin projekti. Tutkimusalani on kasviekologia ja tämänhetkinen projektini istuttaa minua kovasti läppärin ääressä. Työni pitää sisällään myös labratöitä sekä kokeiden toteuttamista kasvihuoneissa ja maastossa. Maastotöitä teen tämän projektin puitteissa pääasiassa Utsjoella ja Sveitsissä Alpeilla. Varsinaisen tutkimuksen toteuttamisen vaatimien matkojen lisäksi matkustelen kongressien ja palaverien vuoksi sekä Suomessa että ulkomailla. Pidän tutkijantyöstä kovasti, sillä se on haastavaa, monipuolista, luovuutta vaativaa eikä missään tapauksessa tylsää. Olen saanut elää tässä työssä lapsuuden unelmani todeksi, joten voin kai sanoa olevani onnellisessa asemassa työn puolesta. Olenkin todella kiitollinen kaikille, jotka ovat edesauttaneet minua pääsemään tutkijanuralla näinkin pitkälle! Miten olet päätynyt kyseiseen työtehtävään? Millaisia opintoja ja aiempia työtehtäviä sinulla on takana? Valmistuin maisteriksi vuonna 1998 Turun yliopiston biologian laitokselta pääaineenani systemaattis-ekologinen kasvitiede. Valmistelin kasviekologian alaan kuuluvaa väitöskirjaani heinien ja endofyyttisten sienten vuorovaikutussuhteista Turun yliopistolla ja maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksella (MTT) sekä Oulun yliopistolla. Valmistuin filosofian tohtoriksi Oulun yliopistosta Väittelyn jälkeen jatkoin tutkimusta apurahojen turvin ja syksyllä 2008 sain Suomen Akatemialta tutkijatohtorin projektin vuosiksi Perusopintojen yhteydessä luin sivuaineina biologian omien aineiden lisäksi maantiedettä, kasvatustieteitä ja ympäristönsuojelua sekä yksittäisiä opintoja mm. tilastotiedeestä ja filosofiasta. Minulla 23

24 on myös biologian ja maantiedon opettajan pätevyys, eli olen suorittanut opetusharjoittelun. Yliopiston ulkopuolella olen suorittanut keruutuotetarkastajan erikoisammattitutkinnon. Välissä olen tehnyt tutkimusavustajan töitä sekä opettajansijaisuuksia. Tutkimustyöhön liittyen olen opettanut myös yliopistossa. Miten ja kuinka paljon olet hyötynyt opinnoistasi työtehtävässäsi ja sen saamisessa? Yliopisto-opinnot ovat hyvin valmentaneet minua niihin töihin, mitä olen tehnyt, ja hankkimani tutkinnot ovat olleet edellytys töiden saamiselle. Keruutuotetarkastajan opintoja en ole varsinaisesti tarvinnut työssäni (ainakaan toistaiseksi), mutta ne ovat vahvistaneet biologin ammattitaitoani. Mitä tekisit toisin opinnoissasi tai työelämän vaiheissa, jos voisit nyt muuttaa jotain? Yksittäisiä opintoja ajatellen, tilastotiedettä ja matematiikkaa olisi aikanaan kannattanut opiskella enemmän, eikä ylimääräisistä kieliopinnoista olisi ollut haittaa. Ajoittain kaipaan hieman tasaisempaa, paikallaan pysyvämpää, ennustettavampaa ja turvatumpaa elämää. Silloin tulee mietittyä, että olisiko kannattanut väitöskirjan sijaan valmistumisen jälkeen panostaa opettajan uraan. Tällä hetkellä en kadu mitään valintojani. Tutkijan työ haittaa jonkin verran niin kutsuttua tavallista arkielämää, ja varsinkin läheisiltä tämä työ vaatii kovasti joustavuutta. Poikani toivoo ajoittain, että äiti tekisi tavallisempaa työtä. Hän on päässyt/joutunut työni takia aika paljon reissaamaan mukanani ja asumaankin välillä poissa kotoa Pohjois-Lapissa ja Sveitsissä, mutta ei tämä liikkuva elämä kai hänellekään ole pelkästään kurjaa ollut. Vaihto opetustyöhön peruskouluun ja/tai keskiasteelle ja joihinkin ihan muihin työtehtäviin voi olla minulla edessä, sillä tutkijanuran jatkuminen ei todellakaan ole itsestään selvää niin kauan, kuin ei ole pysyvää vakanssia. Ja minä kun en välitä asua ruuhkasuomessa maailman suurkaupungeista puhumattakaan, joten tutkimustehtävien 24

25 saaminen voi tulla jatkossa ylivoimaisen vaikeaksi. Koko ajan katselen ympärilleni avoimin silmin ja mietin, että mikähän minusta mahtaa tulla isona, seuraavaksi. Mitä vinkkejä antaisit tulevaisuuttaan suunnitteleville opiskelijoille? Eri ihmisillä eri asiat ovat tärkeitä ja kannattaakin miettiä tarkkaan, mikä on oman elämän arvojen tärkeysjärjestys, ja rakentaa elämäänsä sen mukaan. Kaikki opiskelu on hyödyksi ja on hyvä jatkuvasti kehittää ja kouluttaa itseään monipuolisesti, myös harrastusten puitteissa. Unelmat kai pitäisi ainakin koettaa toteuttaa. Unelmien toteuttamiseen voi olla useampia keinoja, kuin äkkiseltään huomaakaan. Työuralla samoin kuin elämässä yleensäkin on valtavasti hyviä vaihtoehtoja, joita kannattaa ennakkoluulottomasti etsiä ja kokeilla. Kaikissa töissä on tietenkin omat hyvät ja huonot puolensa, ja omasta senhetkisestä työstä kannattaa tietenkin korostaa niitä hyviä puolia. Silloin työssä viihtyy paremmin! Töiden saamisen kannalta on varmaan tärkeää olla aktiivinen ja toimelias, tarttua reippaasti tehtäviin ja tarjoutuneisiin tilaisuuksiin sekä tehdä työt ripeästi ja hyvin (täytyypä itsekin tässä koettaa ryhdistäytyä :) ). Toivotan kaikille Faabelin lukijoille riemukasta opiskeluaikaa ja kaikkea hyvää elämässä eteenpäin! Kuvassa Piippa Wäli. 25

26 Biologin kertomus Töissä ekologian osastolla Turun yliopistossa Teksti: Tero klemola Minkälaisessa työtehtävässä toimit nykyisin? Toimin yliassistenttina Turun yliopiston ekologian osastolla. Aikaisemmin toimin puhtaammin tutkijatehtävissä tutkijatohtorina ja akatemiatutkijana, mutta nyt opetuksen ja tutkimuksen suhde on noin 50:50. Projektimme on pitkään tutkinut tunturimittarin, ja viime vuosina myös hallamittarin, syklisen kannanvaihtelun syytä erityisesti Lapin tutkimuslaitoksella Utsjoen Kevolla. Olemme keskittyneet etenkin mittareiden ja loispistiäisten välisiin suhteisiin, joilla näyttäisi olevan merkittävä rooli syklisyyden tekijänä. Tämän päätutkimuksen oheen olen yrittänyt liittää joitain pienempiä hankkeita aina silloin tällöin, viime aikoina tällaisia ovat olleet esim. isäntäkasvin, hyönteisherbivorien ja hyönteissyöjälintujen väliset vuorovaikutukset ja aivan viimeisenä tutkimukset ruskan adaptiivisestä merkityksestä. Kaikkien hankkeiden suoritus on paljolti kiinni onnistumisessa varainhankinnassa, eli tutkijan työstä suuri osa menee apurahahakemusten tekoon ja myönnetyillä apurahoilla tehtyjen tutkimusten raportointiin rahoittajalle. Miten olet päätynyt kyseiseen työtehtävään? Millaisia opintoja ja aiempia työtehtäviä sinulla on takana? Olen ollut pitkään Turun yliopiston biologian laitoksella eri tehtävissä. Filosofian maisteriksi valmistumisen jälkeen aukeni sopivasti paikka sopivasta aiheesta tutkijakoulussa, ja väittelin tohtoriksi. Sitten olen ollut erimittaisissa pätkätöissä tähän päivään asti, mukaan lukien parin vuoden pätkä Oslon yliopistossa. Koska olen ollut koko ajan akateemisena tutkijana, niin meidän perus-, aine- ja syventävät (nyk. LuK- ja FM-opinnot) opinnot antoivat hyvän pohjan (tutkijalinjalla koulutetaan/koulutettiin tutkijaksi), enkä ole kauheasti osannut sen ihmeellisempiä sivuaineita kaipailla. Suoritin ympäristötieteen 26