A S E M A N S E U D U N P I S T O K A T U A S E M A K A A V A N M U U T O S

Transkriptio

1 Työ nro KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT, YHDYSKUNTASUUNNITTELU, KAAVOITUS A S E M A N S E U D U N P I S T O K A T U A S E M A K A A V A N M U U T O S K A A V A S E L O S T U S l u o n n o s Muutosalueen sijainti opaskartalla. KÄSITTELYVAIHEET Vireilletulo KrakLK Kaavaehdotus nähtävillä KH KV Lainvoima

2 1 ASEMANSEUDUN PISTOKATU ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Asemakaavan muutos koskee Niinivaaran (5) kaupunginosan korttelia 5151 sekä Asemapuiston aluetta ja Asemaraitin aukioaluetta. Asemakaavan muutoksella muodostuu Niinivaaran (5) kaupunginosan korttelit 164 ja 5151 sekä virkistys- ja katualueita. Kaavoitusohjelman työ nro Kantakartta ilmakuvapohjalla (ilmakuva BLOM 2019) Joensuu Kaavoituspäällikkö Juha-Pekka Vartiainen

3 2 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ... 3 LÄHTÖKOHDAT SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA Alueen yleiskuvaus Rakennettu ympäristö Luonnonympäristö Rakennettavuus Maanomistus SUUNNITTELUTILANNE Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE JA TAVOITTEET ASEMAKAAVAN TAVOITTEET Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet TAVOITTEIDEN TARKENTUMINEN SUUNNITTELUN AIKANA JA VAIHTOEHDOT ASEMAKAAVAN KUVAUS JA PERUSTELU KAAVARATKAISUN KUVAUS JA YLEISPERUSTELUT KAAVAN VAIKUTUKSET TOTEUTUS SUUNNITTELUVAIHEET TILASTOLOMAKE (lisätään lopulliseen selostukseen) HANKEKORTTI LIITTEET 1. Asemakaavaluonnos, päiväys Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, päiväys OHEISMATERIAALI Asemanseudun asemakaavamuutokseen liittyvä selvitysaineisto (Ramboll Finland Oy )

4 3 TIIVISTELMÄ Asemakaavan muutoksen perustelut Kaavamuutos liittyy Joensuun asemanseudun toteutukseen. Alueelle laadittuun asemakaavaan on tarve tehdä vähäinen muutos korttelin 5151 ympäristössä. Pieni autopaikkojen korttelialue (LPA) on tarpeellista muuttaa katualueeksi, jotta alueen toteutuksen ja hoidon vastuut selvenevät. Samalla tarkistetaan Itärannan katualueen leveys jo toteutuneen katuratkaisun mukaiseksi. Korttelin 5151 käyttötarkoituksia, kerroslukuja, kerrosaloja tai suojelumääräyksiä ei ole tarkoitus muuttaa. Kaavaa laaditaan kaupungin aloitteesta. Asemanseudun kaavamuutoksen yhteydessä laaditut selvitykset (Ramboll Finland Oy, ) ovat tämän kaavahankkeen oheismateriaalia. Selvitykset ovat tarvittaessa luettavissa kaupunkirakennepalveluissa. Kaavaprosessi Kaava-asiakirjat pidetään nähtävillä kaikissa kaavavaiheissa kaupunkirakennepalvelun kaavoituksessa (Muuntamontie 5) ja Joensuun kaupungintalolla (Rantakatu 20). Maankäyttö- ja rakennuslain 62 :n mukainen ilmoitus vireilletulosta julkaistaan Karjalan Heilissä Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja kaavaluonnos pidetään nähtävillä Toteuttaminen Autopaikkojen korttelialueen (LPA) rakentaminen on tarkoitus toteuttaa vuoden 2019 aikana. Liite 1. Asemakaavaluonnos.

5 :61 Sillankorvanpuisto Asemapuisto Itäranta 80 M kt kt Rautatieasema kt kt 5151 IV VI ASEMAPUISTO II I I te sr-1 sr-1 p-4 I u1/2 ajo IV VI le a 33 dba 33 dba 5000 p-4 WEGELIUKSENKUJA 1 2 ITÄRANTA ASEMANKAARI NIINIVAARA 13 SIRKKALA K VP /s AK-11 LIITE 1, 1/6

6 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET LIITE 1, 2/6 AK-11 K VP /s Asuinkerrostalojen korttelialue opiskelija-asuntoja varten Liike- ja toimistorakennusten korttelialue Puisto Alue, jolla ympäristö säilytetään m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva Kaupungin- tai kunnanosan raja Korttelin, korttelinosan ja alueen raja Osa-alueen raja Ohjeellinen osa-alueen raja. 2 5 NII 5151 ASEMANKAAR 5000 VI I u1/ Sitovan tonttijaon mukaisen tontin raja ja numero Kaupungin- tai kunnanosan numero Kaupungin- tai kunnanosan nimi Korttelin numero Kadun, tien, katuaukion, torin, puiston tai muun yleisen alueen nimi Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun Murtoluku roomalaisen numeron jäljessä osoittaa, kuinka suuren osan rakennuksen suurimman kerroksen alasta ullakon tasolla saa käyttää kerrosalaan laskettavaksi tilaksi.

7 LIITE 1, 3/ Rakennusala Ohjeellinen rakennusala. te a Rakennusala, jolle saa sijoittaa terassin Auton säilytyspaikan rakennusala Nuoli osoittaa rakennusalan sivun, johon rakennus on rakennettava kiinni. 33 dba le Merkintä osoittaa rakennusalan sivun, jonka puoleisten rakennuksen ulkoseinien sekä ikkunoiden ja muiden rakenteiden ääneneristävyyden liikennemelua vastaan on oltava vähintään 33 dba Leikki- ja oleskelualueeksi varattu alueen osa Istutettava alueen osa Säilytettävä/istutettava puurivi Säilytettävä/istutettava puu Säilytettävä/istutettava pensasaita Katu. ajo Ajoyhteys Yleiselle jalankululle varattu alueen osa, yhteys sitova sijainti ohjeellinen. p Pysäköimispaikka. Autopaikkoja ei saa kattaa Katualueen rajan osa, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää.

8 sr-1 LIITE 1, 4/ Suojeltava rakennus, joka on rakennustaiteellisesti arvokas tai kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeä. Rakennusta ei saa purkaa eikä siinä saa suorittaa sellaisia korjaus- tai muutostöitä, jotka vaarantavat rakennuksen rakennustaiteellisesti arvokkaan tai kaupunkikuvan kannalta merkittävän luonteen säilymisen. YLEISET MÄÄRÄYKSET: 1. Ennen alueiden ottamista kaavan mukaiseen käyttötarkoitukseen on maaperän pilaantuneiden kohteiden tila tarkistettava ja tarvittaessa kohteet on puhdistettava ympäristösuojeulain edellyttämällä tavalla. 2. Rakennusten, rakennelmien, aitojen ja muurien tulee olla julkisivumateriaaleiltaan, massoittelultaan ja julkisivujen sommittelultaan sellaisia, että ne poikkeavat tavanomaisesta rakentamisesta ja muodostavat kaupunkikuvallisesti korkeatasoisen, arvokkaaseen joki- ja rautatieympäristöön sopivan kokonaisuuden. 3. Ratapiha-alue on aidattava yleisen henkilöturvallisuuden parantamiseksi. Aitana voidaan käyttää suoja- tai meluaitaa. Korttelin 164 alueella aitana on käytettävä rautatiehistorialliseen ympäristöön soveltuvaa aitatyyppiä. Aitaaminen on tehtävä siten, ettei korttelin 164 läpi ole mahdollista kulkea luvattomasti rautatiealueelle. KORTTELIA 164 KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET: 1. Asemapäällikön talon tontille saa sijoittaa asumista siten, että siihen on osoitettu enintään 1/4 tontin kokonaiskerrosalasta. 2. K/s-korttelialueelle voi sijoittaa pienimuotoista tuotannollista toimintaa, josta ei aiheudu haittaa ympäristöön. 3. K/s-korttelialueella on säilytettävä alueen rautatiehistoriallinen luonne ja ympäristö. Aluetta ei saa aidata muuten kuin sieltä, minne on osoitettu istutettavaksi pensasaita, jotta alueen puistomainen luonne jatkuu katkeamattomana Asemapuiston puolelle. 4. Kortteliin istutettavina puina ja pensaina on käytettävä rautatiehistoriaan liittyviä lajikkeita. Istutuksessa on käytettävä suurikokoisia taimia. 5. K/s-korttelialueelle on järjestettävä kulkuyhteydet Wegeliuksenkujan ja ajoyhteyden kautta. Wegeliuksenkujan ja kortteliin merkityn ajoyhteyden kautta on lisäksi sallittava tehtäviksi rautatiealueelle johtavat huolto- ja pelastusajoyhteydet. KORTTELIA 5151 KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET: 1. Katutason julkisivu on käsiteltävä liiketilamaisen lasisena ja avoimena. Jos asuntoja sijoittaa ensimmäiseen kerrokseen kadun puolelle, on lattiatason oltava vähintään 1 metri kadun pintaa ylempänä. Asuntojen pääikkunoita ei saa sijoittaa ensimmäisessä kerroksessa rautatiealuetta vasten. 2. Rakennusten ullakkokerroksiin saa sijoittaa teknisiä tiloja ja asukkaiden yhteiskäyttöön tarkoitetun saunaosaston. Nämä tilat on toteutettava julkisivuiltaan laadukkaasti ja rakennuksen kokonaisuuteen sopivasti. 3. Rakennuksiin saa toteuttaa aurinkopaneeleita ja viherkattoja. 4. Merkityn rakennusoikeuden lisäksi saa rakentaa: - talotekniset tilat rakennuksen varsinaisiin kerroksiin - asumista palvelevia yhteistiloja enintään 50 kerrosneliömetriä Rakennusoikeuden lisäksi sallituille tiloille ei tarvitse varata autopaikkoja. 5. Rautatiemelua on vaimennettava AK-11 -korttelialueen rajalle toteutettavilla autokatoksilla, muureilla ja muilla rakenteilla niin, että ulko-oleskelualueilla saavutetaan VnP 993/1992 mukaiset melun ohjearvot.

9 LIITE 1, 5/6 6. Asuinrakennusten rakenteet on suunniteltava ja toteutettava AK-11 -korttelialueella niin, että rataliikenteestä aiheutuva tärinä ja runkomelu saadaan vaimennettua asumisen kannalta hyväksyttävälle tasolle (VTT 2004: Suositus liikennetärinän mittaamisesta ja luokituksesta). 7. Muut kuin ranskalaiset parvekkeet on lasitettava. 8. Asuinrakennuksen rautatiealueen puoleiseen päätyyn ei saa sijoittaa parvekkeita eikä suuria aukeavia ikkunoita. Sallittuja ikkunoita ovat kiinteät ikkunat, verkolla varustetut tuuletusikkunat sekä lukitut ikkunat, joihin on avain ainoastaan rakennuksen huollon ja siivouksen henkilöillä. Määräys ei koske katutasoa, eikä kerroksia AK-11-korttelialueen rakennusten ja rakennelmien rakentaminen sekä käytön aikainen huolto pitää tapahtua radanpitäjän ohjeiden mukaisesti. 10. Tarvittavat pelastustiet on järjestettävä katualueen ja AK-11- korttelialueen kautta. HULEVESIÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET: 1. Hulevesiä tulee viivyttää tontilla ennen niiden johtamista tontilta pois. Viivytyspainanteiden, -altaiden ja säiliöiden mitoitustilavuuden tulee olla vähintään 1 m³ tontilla sijaitsevan vettä läpäisemättömän pinnan 100 m² kohti. Viherkattoja ei lasketa vettä läpäisemättömiksi pinnoiksi. Viivytysrakenteiden tyhjentymisen kokonaan tulee kestää vähintään 12 tuntia ja niihin tulee suunnitella hallittu ylivuoto. AUTOPYSÄKÖINTIÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET: 1. Autopaikkoja saa sijoittaa korttelin 5125 pysäköintilaitokseen. 2. Autopaikkoja on tonttia varten varattava käyttötarkoituksen mukaan seuraavasti: - 1 autopaikka kutakin asuntojen kerrosalan 100 neliömetriä kohti - 1 autopaikka kutakin liikehuoneistojen kerrosalan 50 neliömetriä kohti - 1 autopaikka kutakin toimisto-, ravintola- tai kokoustilojen kerrosalan 70 neliömetriä kohti - 1 autopaikka kutakin opiskelija-asumisen kerrosalan 160 neliömetriä kohti 3. Jos autopaikkoja sijoitetaan pysäköintilaitoksiin, on osoitettava: - 1 autopaikka kutakin asuntojen kerrosalan 120 neliömetriä kohti - 1 autopaikka kutakin liikehuoneistojen kerrosalan 80 neliömetriä kohti - 1 autopaikka kutakin toimisto-, ravintola- ja kokoustilojen kerrosalan 100 neliömetriä kohti 4. Korttelin 5151 autopaikkojen määrää laskettaessa ei oteta huomioon niiden käytävätilojen kerrosalaa, jotka toteutetaan ns. sivukäytävänä rakennuksen kylkeen. POLKUPYÖRÄPYSÄKÖINTIÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET: 1. Polkupyöräpaikkoja (ppp) on toteutettava tontille vähintään seuraavasti: Asuminen: 1 ppp/40k-m2, kuitenkin vähintään 1ppp/asunto. 2. Polkupyöräpaikat on sijoitettava pääsisäänkäyntien läheisyyteen. 3. Polkupyöräpaikat on toteutettava katoksiin tai sisätiloihin. Jos kaikki polkupyöräpaikat toteutetaan katoksiin, on lämpimiin sisätiloihin toteutettava käyttökelpoinen ja esteetön huoltotila polkupyörille, kun kyseessä on asuntojen rakentaminen. 4. Kulkuyhteydet pyöräteiltä polkupyöräpaikoille ja polkupyöräpaikoilta pääsisäänkäynnille on oltava yhtenäiset. Kulkuyhteyksiä ei saa katkoa autopaikoilla tai autoiluun tarkoitetuilla kulkuyhteyksillä.

10 LIITE 1, 6/6 Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain 54 a :n (323/2014) asettamat vaatimukset Koordinaatistojärjestelmä ETRS-GK30 Korkeusjärjestelmä Hyväksytty kaupunginvaltuustossa KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT YHDYSKUNTASUUNNITTELU NIINIVAARAN (5) kaupunginosan korttelin 5151 sekä virkistys- ja torialueen asemakaavan muutos. Asemakaavan muutoksella muodostuu uusi kortteli 164. ASEMANSEUDUN PISTOKATU L U O N N O S KRAKLK KH Asemakaavan voimaantulo Näht KV Pvm Mk 1:1000 Arkisto Suunn. Antti Rissanen 5/1746 Kaavoituspäällikkö Juha-Pekka Vartiainen Piirt. Kaija Kinnunen

11 4 LÄHTÖKOHDAT 1.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Niinivaaran (5) kaupunginosassa Itärannan ja rautatien välisellä alueella. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 1 hehtaari. NIINIVAARA Ilmakuva kaavamuutosalueesta ( BLOM 2019) Rakennettu ympäristö Alueen rakennettu ympäristö muodostuu vanhoista rautatierakennuksista ja Joensuun Ellin vuonna 2018 valmistuneesta opiskelija-asuinkerrostalosta. Rautatierakennukset, asemarakennus ja asemapäällikön talo, ovat peräisin 1800-luvun lopulta Karjalan radan rakentamisen ajoilta. Molempia rakennuksia on laajennettu 1900-luvun puolella, asemarakennusta kahteen otteeseen vuosina 1911 ja 1954, asemapäällikön taloa vuonna Rautatierakennuksista on selostettu tarkemmin rakennushistoriaselvityksessä (Ramboll Finland Oy, ) Luonnonympäristö Alueella ei ole varsinaista luonnonympäristöä. Asemarakennuksen ja asemapäällikön talon ympäristö on rakennettua puistoa ja puistomaista piha-aluetta. Suunnittelualue on kauttaaltaan tasaista, korkeudet vaihtelevat pääosin välillä +79,0 81,0 mmpy. Alueesta on laadittu luonto-, maisema- ja talvilinnustoselvitykset (Ramboll Finland Oy ) asemanseudun kaavahankkeen yhteydessä Rakennettavuus Alueen rakennettavuudesta on tehty erillinen selvitys (Ramboll Finland Oy 2016) asemanseudun kaavamuutoksen yhteydessä.

12 5 Selvityksen mukaan lähes koko asemanseudun alueella on 0,5 2,8 metriä paksu täyttökerros. Täyttökerroksen alla maaperässä on savi-silttikerros, jonka paksuus vaihtelee 1,0-8,0 metriin ja tiiviys löyhästä keskitiiviiseen. Em. kerroksen alapuolella on tiivis pohjamoreenikerros. Asemapuistossa kalliopinnan taso on varmistettu porakonekairauksin: kalliopinnan taso on +77,2 maanpinnan ollessa tasossa +80,00. Pohjaveden pinnan korkeutta havainnoitiin lyhytaikaisesti linja-autoasemarakennuksen ja radan väliin asennetusta pohjaveden havainnointiputkesta. Mittausaikana pohjavedenpinta oli välillä +74,92 +76,78. Ote asemanseudun rakennettavuusselvityksestä (Ramboll Finland Oy, 2016) Suunnittelualue sijoittuu rakennettavuudeltaan pääosin luokkaan 2 ja pohjoisosasta luokkaan 3. Rakennettavuusluokan 2 alueella perustukset voidaan pääsääntöisesti tehdä anturoin ja maanvaraisin laatoin. Perustukset suositellaan salaojitettavaksi ja routasuojaus on tarpeen. Rakennettavuusluokan 3 alueella perustamistapana on pääsääntöisesti pilarija anturaperustus tai paalut. Lopullisen perustamistavan ja mahdollisen pohjanvahvistuksen määrittämistä varten on tehtävä tarkempi pohjatutkimus Pilaantuneet maa-alueet Asemanseudun pilaantuneista maa-alueista on tehty selvitys (Ramboll Finland Oy, ) asemanseudun kaavahankkeen yhteydessä. Selvityksessä ei tullut esille sellaisia seikkoja, jotka olisivat edellyttäneet välitöntä maaperän pilaantuneisuutta koskevaa tutkimus- tai lisäselvitystarvetta käynnissä ollutta yleissuunnittelua varten.

13 Riskikohteet tulee kuitenkin huomioida alueen uudisrakentamisessa selvittämällä kohdekohtaisesti maaperän haitta-ainepitoisuudet etukäteen, jolloin mahdollinen maaperän pilaantuneisuus voidaan huomioida maarakennussuunnittelussa. Selvityksen valmistumisen jälkeen suunnittelualueelle on toteutettu Joensuun Ellin opiskelija-asuinkerrostalo. LPA-aluetta eikä Asemapuiston (VP) laajennusta ole vielä toteutettu. Nämä alueet on tunnistettu selvityksessä maaperän pilaantuneisuuden riskikohteiksi (alakuvassa kohteet 2 ja 5). 6 Karttaote Joensuun asemanseudun PIMA-taustaselvityksestä (Ramboll Finland Oy, 2016). Entisen palaneen makasiinirakennuksen kohdalla öljyhiilivetyjä, raskasmetalleja ja PAH-yhdisteitä (2) ja asemarakennuksen edustalla PAH-yhdisteitä (5) Maanomistus Suunnittelualueen maanomistus on sekä yksityisessä että kaupungin omistuksessa. Voimassa olevan asemakaavan mukainen kiinteistönmuodostus on vielä kesken ja se toteutetaan loppuun sitten, kun kaavamuutos on saanut lainvoiman. Kaavamuutoksessa on tarve muuttaa rajoja Itärannan katualueen läheisyydessä. Kiinteistönmuodostus on kesken asemapäällikön talon ja asemarakennuksen tonteilla.

14 7 Ote alueen maanomistustilanteesta (Joensuun kaupunki 2019). Kaupungin maanomistus on esitetty kuvassa keltaisella. Rautatierakennuksien kiinteistönmuodostus on vielä kesken ja se on mahdollista saattaa päätökseen kaavamuutoksen saatua lainvoiman. 1.2 SUUNNITTELUTILANNE Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Pohjois-Karjalan maakuntakaavan vaiheet Alueella on voimassa Pohjois-Karjalan maakuntakaava, joka on laadittu useassa eri vaiheessa. Maakuntakaava 2040 luonnos on ollut nähtävänä. Kaavaehdotus laadittanee vuoden 2019 aikana. Suunnittelualue kuuluu maakuntakaavassa Joensuun keskustatoimintojen alueeseen (C) ja kaupunkikeskustan kehittämisen kohdealueeseen (kk-1). Suunnittelualue on osa valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä (ma/kv). Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY RKY on Museoviraston laatima valtakunnallinen inventointi. Suunnittelualueelle sijoittuu osa Joensuun rautatieaseman ja sen ympäristön valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä RKY (2009). RKY-alueeseen on kuulunut myös palanut ja sittemmin purettu makasiini suunnittelualueen eteläosassa. Nykyisin palaneen makasiinin paikalla on autopaikkojen korttelialue (LPA) sekä asuinkerrostalojen korttelialue opiskelija-asuntoja varten (AK-11). Joensuun seudun yleiskaava 2020 Joensuun seudun yleiskaava 2020 on hyväksytty vuonna Suunnittelualue on yleiskaavassa keskustatoimintojen aluetta (C). RKY-alue on huomioitu valtakunnallisesti merkittävänä rakennettuna kulttuuriympäristönä (sk-1).

15 8 Asemakaava Suunnittelualueella on voimassa vuonna 2017 lainvoiman saanut asemakaava. Suunnittelualue on asemakaavassa asuinkerrostalojen korttelialuetta opiskelija-asuntoja varten (AK-11), autopaikkojen korttelialuetta (LPA) sekä liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta, jolla ympäristö säilytetään (K/s). Vanha rautatieasema ja asemapäällikön talo on osoitettu suojeltaviksi rakennuksiksi (sr-1). Suunnittelualueen pohjoisosassa on kolmiomainen Asemapuisto (VP) ja Asemaraitti- niminen katuaukio. Suunnittelualue on pääpiirteissään toteutunut voimassa olevan asemakaavan mukaiseksi. Opiskelija-asuinkerrostalo valmistui vuonna Rautatierakennuksien ympäristö on jo valmiiksi rakennettu puistomainen kokonaisuus, johon on osoitettu yksi uudisrakennuksen rakennusala. Rakennusta ei ole vielä toteutettu. Asemapuisto (VP) rakennetaan täyteen laajuuteensa vuoden 2019 aikana muun asemanseudun toteutuksen yhteydessä. LPA-aluetta ei ole vielä rakennettu. Ote voimassa olevasta asemakaavasta (Joensuun kaupunki 2019). Suunnittelualueen rajaus on merkitty punaisella katkoviivalla. Kuvaan on merkitty myös keskeisimmät asemakaavan muutostarpeet. Rakennusjärjestys Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt rakennusjärjestyksen ja se on tullut voimaan Uuden rakennusjärjestyksen laadinta on käynnistetty syksyllä 2018 ja sen on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2020 alussa. Pohjakartta

16 Pohjakarttana on käytetty kaupunkirakennepalvelujen laatimaa numeerista karttaa. Asemakaava on tulostettu mittakaavaan 1: Rakennuskiellot Asemapäällikön talon ja asemarakennuksen kiinteistöjä ei ole muodostettu asemakaavan mukaisiksi tonteiksi. Näiltä osin alue on rakennuskiellossa. Muuten suunnittelualueella ei ole rakennuskieltoja. Päätökset ja maankäyttösopimukset Kaavamuutokseen liittyy katu- ja korttelialueen välisiä rajamuutostarpeita. Muutokset edellyttävät sopimista kaupungin ja asemapäällikön talon kiinteistönomistajan kesken. Muut rajamuutostarpeet ovat kaupungin omistamien yleisten alueiden välisiä rajamuutoksia. Joensuun Strategiat Joensuun konsernistrategia Kohti 2020-lukua, rohkeasti uudistuva on hyväksytty kaupunginvaltuustossa Kaupunkiympäristö toimeenpano-ohjelma on hyväksytty kaupunginvaltuustossa Kaupungin maapoliittinen ohjelma on hyväksytty kaupunginvaltuustossa Muut selvitykset Kaavahankkeeseen ei liity uusia selvitystarpeita. Asemanseudun asemakaavamuutoksen yhteydessä tehty laajaselvitystyö (Ramboll Finland Oy, ) on tämän kaavahankkeen oheismateriaalia. Selvitykset ovat tarvittaessa luettavissa kaupunkirakennepalveluissa. 2 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE JA TAVOITTEET Kaavamuutos liittyy Joensuun asemanseudun toteuttamiseen. Asemanseudun kaavamuutos sai lainvoiman syksyllä Sen jälkeen alueen yleisten alueiden suunnittelu on jatkunut tarkemmalle tasolle ja sitä myötä kaavassa osoitettuihin aluerajauksiin on tullut tarkennustarpeita. Siltakadun kiertoliittymää ja Itäranta-katua varten varatut katualueet ovat yleisten alueiden jatkosuunnittelun myötä osoittautuneet liian tiukoiksi. Katualuetta on tarvetta laajentaa. Toinen muutosalue on korttelin 5151 autopaikkojen pysäköintialueen (LPA) muuttaminen katualueeksi. LPA-alueen toteutus- ja hoitovastuu on osoittautunut epäselväksi ja asia on tarpeellista hoitaa kaavamuutoksen kautta. Uusi katu nimetään katunimitoimikunnan 1/2019 kokouksen mukaisesti Wegeliuksenkujaksi. Asemakaavaa ei ole tarvetta muuttaa muutoin. Voimassa olevan asemakaavan mukaiset olennaiset asiat, kuten korttelialueiden käyttötarkoitukset, kerrosalat, kerrosluvut tai suojelumääräykset on tarkoitus säilyttää ennallaan.

17 10 Ote asemanseudun yleissuunnitelmasta (Ramboll Finland Oy, 2017). Kaavahankkeen keskeiset muutostarpeet on esitetty kartalla mustalla katkoviivalla. LPA-alue on tarkoitus muuttaa katualueeksi ja Itärannan katualueen leveyttä on tarvetta laajentaa vastaamaan jo toteutunutta tilannetta. 2.1 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Joensuun strategia Rohkeasti uudistuva (KV ) Kaupungin toimialat hyvinvointi, elinvoima ja kaupunkiympäristö tukevat toisiaan ja strategian teemoja, joita ovat vetovoima, kestävyys ja yhdessä tekeminen kaikilla tasoilla. Strategia koskee koko kaupunkikonsernia yhtiöineen ja liikelaitoksineen.

18 11 Toiminnan perustana on vastuullinen taloudenpito. Tärkein tavoite on työllisyyden ja yritystoiminnan edellytysten parantaminen. Asukkaiden onnellisuudelle, terveydelle ja hyvinvoinnille luodaan edellytyksiä. Kaupunkiympäristöä ja maankäytön suunnittelua koskevia tavoitteita: asukasluku ja rakentaminen pidetään kasvu-uralla Joensuu on viihtyisä opiskelija- ja lapsiystävällinen kaupunki Joensuu on hiilineutraali jo vuonna 2025 sosiaalista ja taloudellista kestävyyttä edistetään kaupunkilaiset tekevät, osallistuvat ja vaikuttavat symmetrinen kaupunki kasvaa ja kehittyy tarjotaan monipuolisia vaihtoehtoja asumiseen ja virkistäytymiseen ja hyviä paikkoja erilaiseen yrittämiseen Joensuu on kokoluokkansa yritysystävällisin kaupunki työpaikkojen lisääntyminen ei jää kaupungin toimista kiinni kaupunkiympäristö ja tilat ovat terveellisiä, turvallisia ja viihtyisiä, ja tarjoavat alustan luovuudelle ja innovaatioille edistetään puurakentamista Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Maakuntakaava Suunnittelualue kuuluu Pohjois-Karjalan maakuntakaavassa Joensuun keskustatoimintojen alueeseen (C) ja kaupunkikeskustan kehittämisen kohdealueeseen (kk-1). Suunnittelu-alue on osa valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä (ma/kv). Joensuun seudun yleiskaava 2020 Joensuun seudun yleiskaava 2020 on hyväksytty vuonna Suunnittelualue on yleiskaavassa keskustatoimintojen aluetta (C). RKY-alue on huomioitu valtakunnallisesti merkittävänä rakennettuna kulttuuriympäristönä (sk-1).

19 3 TAVOITTEIDEN TARKENTUMINEN SUUNNITTELUN AIKANA JA VAIHTO- EHDOT Kaavahankkeen vähäisen luonteen vuoksi ei ole tarpeen tutkia erilaisia vaihtoehtoja. Kaavaa käynnistettäessä on ollut tiedossa kaavahankkeen olennaiset tavoitteet ASEMAKAAVAN KUVAUS JA PERUSTELU 4.1 KAAVARATKAISUN KUVAUS JA YLEISPERUSTELUT Ote asemanseudun yleissuunnitelmasta (Ramboll Finland Oy, 2017). LPAalue muutetaan Wegeliuksenkujaksi. Alkuperäinen LPA-alueen periaateratkaisu pysäköinteineen on tarkoitus säilyttää myös Wegeliuksenkujan suunnittelussa ennallaan. Kaavahankkeen aikataulusta riippuen alue suunnitellaan joko LPA-alueena tai katualueena. Kaavaratkaisu mahdollistaa Wegeliuksenkujan rakentamisen LPA-alueen paikalle. Katu on tarkoitus toteuttaa samalla periaatteella kuin yleissuunnitteluvaiheessa suunniteltu LPA-aluekin. Kadulle tullee poikittaista pysäköintiä yllä olevan yleissuunnitelmaotteen mukaisesti. Kadun jatkosuunnittelu ja toteutus ajoittunee vuoteen Uuden kadun myötä kortteli 5151 jakautuu kahtia. Pohjoisempi kortteli on numeroitu uudestaan kortteliksi 164. Tonttijako muuttuu. Itärannan jo toteutuneet katurakenteet sijoittuvat laajentuvan katualueen puolelle. Asemapäällikön talon tontti, Asemapuisto (VP) sekä Asemaraitin katuaukio/tori pienenevät samassa suhteessa. Muutos on luonteeltaan vähäinen. Muilta osin asemakaavan olennainen sisältö ei muutu. Kaava-aluetta koskevat olennaiset määräykset ja korttelialueiden käyttötarkoitukset, kerrosalat, kerrosluvut sekä rakennussuojelu säilyvät ennallaan. Asemarakennuksen tontti liittyy suoraan Wegeliuksenkujaan. Asemapäällikön

20 13 talon tontille on käynti asemarakennuksen tontin kautta. Kaavamuutos rajautuu itäpuolelta rautatiealueeseen. Rautatiealueen tarvittavat huolto- ja pelastustiet on kaavaratkaisun mukaan tehtävissä sekä Wegeliuksenkujan että asemarakennuksen tontin kautta. Tonttia koskeva ajorasitealue on merkitty kaavaratkaisussa asemarakennuksen tontille. ENNEN JÄLKEEN MUUTOS AK m m 2 - K/s 5186 m m m 2 VP 1534 m m m 2 LPA 572 m m 2 Aukio 184 m m 2 Katu m m 2 Kaavamuutoksen myötä muuttuvat pinta-alat. 4.2 KAAVAN VAIKUTUKSET Kaavamuutoksen vähäisen luonteen vuoksi hankkeella ei ole merkittäviä vaikutuksia. Vaikutukset kohdistuvat pääosin kiinteistöjen vähäisiin rajamuutoksiin ja edellyttävät sopimista asemapäällikön talon kiinteistönomistajan ja kaupungin välillä. Asemarakennuksen ja Joensuun Ellin kiinteistöjen rajat eivät muutu kaavamuutoksen myötä. Jo rakennetun Itärannan katurakenteet, kuten luiskaukset, mahtuvat laajenevan katualueen puolelle eivätkä ole osana korttelialuetta. Asemapuisto (VP), Asemaraitiksi nimetty aukioalue sekä asemapäällikön talon tontti pienenevät samalla kun katualue laajenee. Pinta-alamuutokset on luettavissa edellä olevasta taulukosta. Muutoksella ei ole vaikutusta katualueeseen rajautuvien alueiden toteutukseen. Alueiden hoitovastuut selkenevät kaavamuutoksen myötä. LPA-alue muuttuu yksiselitteisesti kaupungin rakennettavaksi ja hoidettavaksi katualueeksi. Kadun toteutusratkaisuun kaavamuutoksella ei ole vaikutusta. Katualue on laajuudeltaan sama kuin poistuva LPA-aluekin. Symmetrisen kaupungin toteuttaminen etenee suunnitellusti kaavamuutoksen myötä.

21 14 Itärannan jo toteutuneet katurakenteet, kuten pyörätiet ja luiskat, sijoittuvat laajenevan katualueen puolelle. Voimassa olevan asemakaavan mukaiset aluerajaukset on esitetty kuvassa tummalla pisteviivalla. Katualueen ala kasvaa ja puisto-, aukio- ja korttelialueet pienenevät. 5 TOTEUTUS Wegeliuksenkujan suunnittelu ja rakentaminen on tarkoitus toteuttaa vuoden 2019 aikana. Jos kaavahanke ei ennätä valmistua ennen kadunrakennusta, on asia hoidettava LPA-alueen suunnittelu- ja rakennustyönä. Rakennuskiellossa olevat tontit on muodostettava ennen kuin niille voi saada rakennusluvan. 6 SUUNNITTELUVAIHEET Hankkeen lähtökohta Asemakaavan muutoksen laatiminen on käynnistynyt kaupungin aloitteesta keväällä Kaavamuutoksen vireilletulo- ja luonnosvaihe Maankäyttö- ja rakennuslain 62 :n mukainen ilmoitus vireilletulosta julkaistaan kunnallisissa ilmoituslehdissä Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja kaavaluonnos pidetään nähtävillä kolme viikkoa. Kaavahankkeesta ei pidetä erillisiä yleisötilaisuuksia muutoksen vähäisyyden vuoksi.

22 15 Kaavaehdotus Kaavan nähtävilläpito Asemakaavaluonnos täydennetään kaavaehdotukseksi saadun palautteen ja muiden havaittujen muutostarpeiden pohjalta. Asemakaavaehdotuksen asettaminen virallisesti nähtäville 30 vuorokauden ajaksi ajoittunee syksyyn Nähtävilläoloajoista ilmoitetaan Karjalan Heilissä ja internetissä kaupungin sivuilla ja kaavasta tiedotetaan suoraan kaava-alueen välittömiä naapureita. Kaava-asiakirjat pidetään nähtävillä kaupunkirakennepalvelussa (Muuntamontie 5), kaupungintalolla (Rantakatu 20) ja kaupungin internetsivuilla. Kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi kaavaehdotus tullee vuoden 2019 syksyllä. Kaavan laatija: Avustaja: Antti Rissanen Kaija Kinnunen

23 HANKEKORTTI Sivu 1 / 2 ASEMANSEUDUN PISTOKATU Kohteen sijainti kartalla Hankkeen tarkoitus LPA alue muutetaan katualueeksi. Itärannan katualueen leveys laajenee. Hankkeen lähtökohdat Kaavahanke on osa Joensuun asemanseudun toteutusta. Väylät LPA alueesta muodostetaan uusi katu, Wegeliuksenkuja. Virkistysalueet ja muut yleiset alueet Asemapuisto (VP) ja Asemaraitin aukioalue pienenevät, kun Itärannan katualue laajenee vastaamaan suunniteltua ja toteutunutta Itärannan katualuetta. Vesihuolto ja muut tekniset verkot Tekninen verkosto on alueella olemassa. Maanomistus ja kiinteistönmuodostus Suunnittelualueen maanomistus on sekä yksityisessä että kaupungin omistuksessa. Kiinteistönmuodostus on kesken asemapäällikön talon ja asemarakennuksen tonteilla. Rajat muuttuvat katualueen laajentamisten myötä.

24 Aikataulu Wegeliuksenkuja on tarkoitus toteuttaa vuoden 2019, joko LPA alueena tai katualueena. Yhteistyötarpeet Kiinteistönmuodostuksessa sopimistarpeita. Wegeliuksenkujassa yhteistyötä rajautuvien kiinteistöjen kanssa. 2 Erityistä huomioitavaa Wegeliuksenkujan alueella saattaa olla pilaantuneita maa alueita. Kustannukset Wegeliuksenkujan rakentamisesta koituvat kustannukset: Vaikutukset LPA alueen vastuunjako selkeytyy, kun alue muutetaan katualueeksi. Laatija: Antti Rissanen antti.rissanen@joensuu.fi

25 Työ nro KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT, YHDYSKUNTASUUNNITTELU, KAAVOITUS A S E M A N S E U D U N P I S T O K A T U O S A L L I S T U M I S - JA A R V I O I N T I S U U N N I T E L M A Asemakaavan muutos koskee Niinivaaran (5) kaupunginosan korttelia 5151 sekä Asemapuiston aluetta ja Asemaraitin aukioaluetta. Suunnittelutehtävä Asemanseudulle laadittua asemakaavaa on tarve muuttaa vähäisesti korttelin 5151 ympäristössä. Pieni, toistaiseksi toteuttamaton, autopaikkojen korttelialue (LPA) on tarkoitus muuttaa katualueeksi vastuiden selventämiseksi. Samalla tarkistetaan Itärannan katualueen leveys jo toteutuneen katusuunnitelman mukaiseksi. Muutoin suunnittelualueen käyttötarkoituksia, kerrosaloja, kerroslukuja tai suojelumääräyksiä ei ole tarkoitus muuttaa. Kaavaa laaditaan kaupungin aloitteesta.

26 2 Suunnittelutilanne Alueella on voimassa Pohjois-Karjalan maakuntakaava, joka on laadittu useassa vaiheessa. Maakuntakaava 2040 luonnos on valmistunut. Suunnittelualue kuuluu Joensuun keskustatoimintojen alueeseen (C) ja kaupunkikeskustan kehittämisen kohdealueeseen (kk-1). Suunnittelualue on osa valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä (ma/kv). Suunnittelualue on osa Joensuun rautatieaseman ja sen ympäristön valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä RKY (2009). RKY on Museoviraston laatima valtakunnallinen inventointi. Alueella on voimassa Joensuun seudun yleiskaava 2020 (2008). Suunnittelualue on yleiskaavassa keskustatoimintojen aluetta (C). RKY-alue on huomioitu valtakunnallisesti merkittävänä rakennettuna kulttuuriympäristönä (sk-1). Alueella on voimassa asemakaava (2017). Suunnittelualue on asuinkerrostalojen korttelialuetta opiskelija-asuntoja varten (AK-11), autopaikkojen korttelialuetta (LPA) sekä liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta, jolla ympäristö säilytetään (K/s). Vanha rautatieasema ja asemapäällikön talo on osoitettu suojeltaviksi rakennuksiksi (sr-1). Pohjoisosassa on Asemapuisto (VP) ja osa Asemaraitin aukioaluetta. Asemapäällikön talon ja vanhan rautatieasemarakennuksen tontteja ei ole muodostettu voimassa olevan asemakaavan mukaisiksi. Rakennuslupia ei voi myöntää ennen tonttien muodostamista. Asemapäällikön talon ja katualueen välisien aiottujen rajamuutosten vuoksi kaupunki ja maanomistaja tekevät sopimuksen tarvittavista kaavamuutoksen mukaisista maanvaihdoista. LPA-alueen toteutus ajoittuu vuodelle Jos kaavahanke ei ehdi valmistua ennen toteutusta, on asia hoidettava ennen kaavamuutoksen valmistumista sopimusteitse. Ote voimassa olevasta asemakaavasta, johon on merkitty suunnittelualueen keskeisimmät muutostarpeet (Joensuun kaupunki 2019). Karkea kaavamuutosalueen rajaus on merkitty punaisella katkoviivalla. Arvioitavat vaikutukset Vaikutusten arvioinnissa huomioidaan nykyisen asemakaavan mahdollistama tilanne ja uuden laadittavan kaavan mahdollistama tilanne. Vaikutukset raportoidaan kaavaselostuksessa luonnos- ja ehdotusvaiheissa. Tässä kaavahankkeessa arvioidaan vaikutuksia pääasiassa alueen maanomistusoloihin.

27 3 Osalliset Osallisia ovat kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään: kaava-alueen ja lähiympäristön kiinteistönomistajat, asukkaat, työntekijät ja yritykset Pohjois-Karjalan ELY-keskus Joensuun seudun luonnonystävät ry Museovirasto Itä-Suomen poliisilaitos kaupungin hallintokunnat ja yhtiöt Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto teknisten verkkojen haltijat Itä-Suomen pelastuslaitos Väylävirasto VR-Yhtymä Oy Kaavahankkeesta ei ole tarpeen järjestää viranomaisneuvottelua. Aikataulu, osallistuminen ja vuorovaikutus Kaavahankkeen aikana on mahdollisuus ottaa kantaa suunnitelmiin kahdessa eri vaiheessa. Kaupunki kuulee hankkeessa keskeisiä osallisia, kuten maanomistajia. Erillisiä yleisötilaisuuksia ei ole tarkoituksenmukaista järjestää kaavahankkeesta johtuvien vähäisten muutostarpeiden vuoksi. Kaavan laatijaan voi olla tarvittaessa suoraan yhteydessä. Hankkeen asiakirjat ovat koko hankkeen keston ajan nähtävillä internetissä osoitteessa ja täydentyvät työn edetessä. Lisäksi paperiset asiakirjat ovat nähtävillä kuulutuksissa mainittuina aikoina seuraavissa paikoissa: kaupunkirakennepalvelut, Muuntamontie 5 Joensuun kaupungintalo, Rantakatu 20 Kaikista kaavahankkeeseen liittyvistä nähtävilläoloajoista ja muista mahdollisista vuorovaikutustilanteista ilmoitetaan aina Karjalan Heilissä ja internetissä kaupungin sivuilla. Kaavahankkeen oma internetsivu on keskeisin tiedonvälityskanava. Tämä osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä asemakaavaluonnos ovat nähtävillä yllä ilmoitetuissa paikoissa ja sen jälkeen edelleen internetissä. Kaupunkirakennelautakunta päättää asemakaavaehdotuksen asettamisesta nähtäville 30 vuorokaudeksi ennen kaavasta päättämistä. Kaupunginvaltuuston päätettäväksi kaavaehdotus tullee syksyllä Kaikissa edellä kuvatuissa vaiheissa on mahdollisuus lausua mielipiteensä asiasta. Pyydämme toimittamaan mielipiteet ensisijaisesti kirjallisesti. Mielipiteet ja ehdotusvaiheessa muistutukset toimitetaan kaupunkirakennepalvelujen kaavoitukseen, osoite Muuntamontie 5, Joensuu tai sähköpostitse osoitteeseen kaavoitus@j0ensuu.fi. Kaupunginvaltuuston kaavan hyväksymistä koskevasta päätöksestä on mahdollista valittaa Itä-Suomen hallinto-oikeuteen. Työn etenemisen vaiheet on havainnollistettu sivulla 4 olevassa kaaviossa.

28 Yhteystiedot Kaupunkirakennepalvelut, Muuntamontie 5, Joensuu kaavoitusarkkitehti Antti Rissanen puh elokuusta 2019 alkaen kaavoituspäällikkö J-P Vartiainen suunnitteluavustaja Kaija Kinnunen puh Asemakaavaprosessi