MAAKUNTAOHJELMAN TOIMEENPANOSUUNNITELMAN RAHOITUSSUUNNITELMA

Transkriptio

1 MAAKUNTAOHJELMAN TOIMEENPANOSUUNNITELMAN RAHOITUSSUUNNITELMA VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND

2 MAAKUNTAOHJELMAN TOIMEENPANOSUUNNITELMAN RAHOITUSSUUNNITELMA Varsinais-Suomen liitto PL 273 (Ratapihankatu 36) Turku (02)

3 SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO 3 1 JOHDANTO 5 2 RAHOITUSSUUNNITELMA 6 Kestävää kasvua ja työtä ohjelma 6 Maaseutuohjelma Meri- ja kalatalousrahasto Central Baltic ohjelma 7 Alueelliset innovaatiot ja kokeilut (AIKO) 8 LIITTEET 9 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND 3

4 4 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND

5 1 JOHDANTO Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma valmistellaan aluekehityslain mukaisesti kahden vuoden välein. Toimeenpanosuunnitelmaan liittyy vuosittain täsmennettävä Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelman rahoitussuunnitelma. Se sisältää arviot mm. alueen päätettävissä olevasta kansallisen ja EU:n rakennerahastovarojen alueellisen suunnitelman rahoituksesta sekä niitä vastaavista valtion varoista sekä arviot kuntien ja muiden julkisyhteisöjen rahoitusosuuksista. EU:n ja sitä vastaavan valtion vastinrahan arviot tehdään hallintoviranomaisen antaman rahoituskehyksen puitteissa. Maakunnan yhteistyöryhmä VARSINAIS-SUOMEN LIITTO Ilkka Kanerva Maakunnan yhteistyöryhmän puheenjohtaja Kari Häkämies Maakuntajohtaja VARSINAIS-SUOMEN ELY -KESKUS Kimmo Puolitaival Ylijohtaja VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND 5

6 2 RAHOITUSSUUNNITELMA KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ OHJELMA Suomen rakennerahasto-ohjelman Kestävää kasvua ja työtä mukaan Suomen keskeisimpiä yritys- ja innovaatiotoiminnan haasteita ovat yksipuolinen elinkeinorakenne, yritysten heikentynyt kansainvälinen kilpailukyky ja kasvuyritysten vähäinen määrä. Yritystuissa korostuvat pk -yritysten käynnistymiseen, kehittymiseen ja kasvuun liittyvät toimenpiteet; korostetaan uuden liiketoiminnan luomista ja yritystoiminnan uusiutumista sekä pk-yritysten kasvua ja kansainvälistymistä. Myönnettävät tuet kohdistetaan merkittäviin kehittämishankkeisiin pääpainona juuri kohdeyritysten kansainvälistymisvalmiuksien kehittäminen sekä uuden alkavan kasvupotentiaalia omaavan innovatiivisen liiketoiminnan edistäminen. Rahoituksen kohteena on myös vähähiilisen talouden edistäminen tukemalla mm. energia- ja materiaalitehokkuuteen sekä ympäristöteknologiaan liittyviä kehittämishankkeita. Perinteisten toimialojen lisäksi korostetaan vahvemmin maakunnan uusien nousevien toimialojen yrityshankkeita, kuten biotalous ja luovat alat. Myöntövaltuuden vähyyden vuoksi rahoitus kohdistetaan pääasiassa vain ns. startup vaiheen pk-yrityksiin. Rahoituksen perusteena toimii yritystukilain (9/2014) mukainen yrityksen kehittämisavustus. Alle 50 henkilöä työllistävien pienten yritysten hankkeiden rahoituksessa korostuu (erityisesti investointien osalta) Manner-Suomen maaseutuohjelman yritystukirahoitus. Myöntövaltuuden vähyyden vuoksi rahoitus kohdistetaan yksinomaan suoriin yritystukiin, toimintaympäristön kehittämishankkeita ei enää tueta. Valtioneuvoston jo marraskuussa 2015 päättämän ja v alussa käyttöön otetun erillisen myöntövaltuuden turvin on äkillisen rakennemuutoksen alueella vuosina tuettu myös em. painopisteiden mukaisia pk-yritysten merkittäviä uusia työpaikkoja luovia investointihankkeita. Tukemista voidaan jatkaa vielä vuoden 2018 puolella, mikäli myöntövaltuutta vielä tuolloin olisi käytössä. Kansallisella yritystukirahoituksella (TEM) on pitkään ollut merkittävä rooli Varsinais-Suomessa. Rahoituksella on erityisesti pystytty merkittävästi aktivoimaan Salon seudun äkillisellä rakennemuutosalueella pk-yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden käynnistymistä ja tätä kautta on myötävaikutettu satojen uusien korvaavien työpaikkojen syntymiseen hiljentyneen ICT -sektorin rinnalle. Kansallisella yritystukirahoituksella on tuettu myös koko maakunnan alueella merkittävä määrä erityisesti pk-yritysten kansainvälistymisvalmiuksia parantavia hankkeita. Ko. rahoituksen jatkuminen lähivuosina olisi pystyttävä varmistamaan siitä huolimatta, että valtionvarainministeriön valtion talousarvioesityksessä vuodelle 2018 ko. työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan momentille ei myöntövaltuutta uusiin sitoumuksiin tälläkään kertaa ole esitetty. Kansallisen myöntövaltuuden tarve korostuu maakunnan positiivisen rakennemuutoksen tilanteessa, Yrityksen Kehittämisavustusta olisi mahdollista lisärahoituksen turvin kohdistaa isommalle määrälle pk-yrityksiä ja monipuolisemmin pk -yritysten kokonaisvaltaista kehittämistä tukeviin hankkeisiin. Toimintalinjasta kaksi rahoitettavilla hankkeilla kehitetään tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymiä alueellisten vahvuuksien pohjalta, vahvistetaan yritysten innovaatiotoimintaa ja kehitetään uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden ratkaisuja. Hankevalintoja tehtäessä huomioidaan, että vähähiilistä taloutta kaikilla aloilla edistävään toimintaan tulee kohdentaa vähintään 25 prosenttia EAKR -rahoituksesta. Rahoitettavilla hankkeilla tavoitellaan uusia innovatiivisia avauksia, konkreettisia ja pysyviä tuloksia ja vaikuttavuutta. Toimenpiteillä vahvistetaan alueen älykästä erikoistumista. Panostuksissa painotetaan maakuntastrategian mukaisia, positiivista rakennemuutosta tukevia innovatiivisia kehittämistoimia. Mahdolliset koko Etelä-Suomen alueen yhteiset teemat otetaan myös huomioon. 6Aika Avoimet ja älykkäät palvelut on kestävän kaupunkikehityksen strategia, jossa ovat mukana Suomen suurimmat kaupungit, ns. kuutoskaupungit Helsinki, Espoo, Vantaa, Oulu, Tampere ja Turku. Strategiassa on kolme painopistettä: avoimet innovaatioalustat, avoin data ja rajapinnat sekä avoin osallisuus ja asiakkuus. EAKR -rahoitteisen toiminnan osalta kestävään kaupunkikehittämiseen on korvamerkitty viiden prosentin osuus kansallisesta EAKR -rahoituskehyksestä eli noin 79 milj. euroa (EAKR ja kansallinen julkinen rahoitus yhteensä) ohjelmakaudella Aika EAKR -rahoituksen osalta tarkoituksenmukaisuusharkinta on delegoitu kaupunkien muodostamalle johtoryhmälle ja välittävänä toimielimenä toimii Uudenmaan liitto. Suomen rakennerahasto-ohjelman ESR -osuus jakaantuu kahteen osaan: valtakunnalliseen ja alueelliseen osioon. Valtakunnallisen osion rahoitus kohdistetaan kehittämishankkeisiin, joita koordinoidaan valtakunnallisesti. Alueellisen osion rahoitus suunnataan alueellisten tarpeiden pohjalta. Varsinais-Suomessa kaikessa ESR -hanketoiminnassa huomioidaan maakuntastrategian mukaiset alueen tavoitteet. Alueellisen ESR -osion rahoittajaviranomaisena toimii Keski-Suomen ELY-keskus, joka käsittelee saapuneet hakemukset ja tekee hankepäätökset. Alueellisten ESR -hankkeiden hakuaika on kaksi kertaa vuodessa ja Keski-Suomen ELY -keskus julkaisee kutakin hakua koskevat tarkemmat haun painopisteet erillisessä hakuohjeessa aina vähintään 2 kuukautta ennen haun päättymistä. ESR -varoja käytetään täydentämään ja kehittämään kansallisin varoin rahoitettuja toimenpiteitä työllisyyden parantamiseksi ja työvoimavarojen kehittämiseksi. Varsinais-Suomessa Euroopan sosiaalirahaston rahoituksella toteutettavissa hankkeissa painottuvat työllisyyden edistäminen erityisesti nuorten ja heikossa työmarkkina-asemassa olevien osalta mm. työllistämistä edistäviä palveluita ja menetelmiä kehittämällä. Maahanmuuttajien kotoutumista tuetaan ja työllistymistä edistetään toimijoiden verkostoyhteistyöllä ja palvelujen kehittämisellä. Rahoitusta suunnataan myös työssä olevien henkilöiden työhyvinvoinnin ja osaamisen kehittämiseen sekä yritysten johtamiseen, tavoitteena yritysten ja niiden henkilöstön parempi sopeutumis-, kilpailu- ja innovaatiokyky. Rahoituksella kehitetään myös koulutuksen työelämävastaavuutta sekä tuetaan kansalaisten osallisuutta ja hyvinvointia syrjäytymistä ja köyhyyttä ehkäisemällä. ESR -rahoitusta suunnataan Varsinais-Suomessa lisäksi kansalaistoimijalähtöiseen paikalliseen kehittämiseen kaupunkialueilla, jossa 6 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND

7 tavoitteena on omaehtoinen, alhaalta ylös suuntautuva paikallinen kehittämistoiminta. ESR:llä tuetaan osaltaan myös kestävää kaupunkikehittämistä, jonka pohjana on suurten kaupunkien yhdessä laatima 6AIKA -strategia. Kestävän kaupunkikehittämisen ESR -rahoitukselle ei rakennerahasto-ohjelmassa ole erikseen korvamerkittyä osuutta, vaan maakunnat päättävät siitä vuosittain. ESR -varoilla edistetään myös kansainvälistä yhteistyötä EU:n alueella. Kansainvälistä yhteistyötä sisältäviä hankkeita voidaan rahoittaa sekä alueellisista että EU -tasolla koordinoiduista hauista. Yhtenä painopisteenä on EU:n Itämeristrategian tukeminen. MAASEUTUOHJELMA Varsinais-Suomen maaseudun kehittämissuunnitelman tärkeimmiksi painopisteiksi on valittu: 1. Maa- ja puutarhatalous 2. Elintarvikejalostus 3. Metsäketju / puuntuotanto, bioenergia ja metsien tarjoamat ympäristöpalvelut 4. Monipuolinen maaseutuyrittäjyys 5. Kestävien rakenteiden maaseutu Varsinais-Suomen suunnitelmassa maaseudun kehittämiseksi korostuu maaseudun elinkeinojen kilpailukyvyn parantaminen. Maaseutuohjelmasta tuetaan maaseudun elinkeinojen vahvistumista ja uudistumista sekä maaseudun pienyritysten perustamista, kasvua ja kehittämistä. Edellä mainittuihin painopisteisiin kohdistuvien kehittämistoimien rinnalla tärkeinä läpileikkaavina teemoina ovat mm. nuorten aktivointi ja osallistaminen, innovaatioiden tuottaminen ja käyttöönotto, kansainvälisyys, uusiutuvan energian käytön lisääminen, energian säästö sekä luonnon kestävän käytön huomioiminen. Maaseutuympäristön kehittämisessä huomioidaan alueen maaseudun ominaispiirteiden ja luonnonarvojen säilyttäminen ja vesien hoitaminen (erityisenä painopisteenä Saaristomeren tilan kohentaminen). Varsinais-Suomen ELY -keskukselle on varattu kauden ohjelmavaroista 47,5 M, josta noin 2/3 tullaan kohdentamaan maaseudun pienten yritysten investointi- ja kehittämistukiin. Tavoitteena on mm. maaseudun elinkeinonharjoittajien ja verkostojen yhteistyön laajentaminen myös yli maakuntarajojen. Bioenergian käytön lisääminen ja pyrkiminen kohti hiilineutraalia maakuntaa ovat samoin vahvasti esillä. Ruokaketjun kehittämisessä kiinnitetään lähi- ja luomuruokateemojen ohella erityishuomiota alueella tapahtuvan ensiasteen jalostuksen lisäämiseen sekä elintarvikkeiden jakeluketjujen lyhentämiseen. Varsinais-Suomen ELY -keskuksen lisäksi paikalliset toimintaryhmät toteuttavat maaseudun kehittämisohjelmaa omien paikallisten strategioidensa viitoittamana. Kolme näistä viidestä Leader-ryhmästä toimii Varsinais-Suomen ELY -keskuksen hallinnoimana eli Varsin Hyvä ry, Varsinais-Suomen Jokivarsikumppanit ry ja I samma båt Samassa veneessä rf ry. Kaksi muuta Leader -ryhmää toimii osittain Varsinais-Suomen puolella eli Ravakka ry toimii myös Satakunnan puolella ja Ykkösakseli ry osaksi Uudenmaan puolella. Merkittävä osa näidenkin kahden toimintaryhmän rahoituksesta kohdistuu Varsinais-Suomen eduksi. Toimintaryhmät voivat käyttää omasta rahoituskiintiöstään noin neljänneksen yritystukina pienille sekä aloittaville yrityksille. Maa- ja metsätalousministeriö on kohdentanut Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta 6,5 M :n erillismäärärahan vesiensuojelun ja ravinteiden kierrätyksen hanke- ja yritystukiin. Rahoituspäätöksiä näistä varoista tehdään , jolloin hankkeiden toteutusaika ajoittuu jaksolle Tavoitteena on vähentää maatalouden ravinnekuormitusta vesistöihin sekä erityisesti edistää ravinteiden (pääasiassa lannan) kierrätystä laajojen, eri toimijatahot kokoavien koordinaatio- ja yhteistyöhankkeiden avulla. Koska tuen painopisteenä on vesien tilan parantaminen nimenomaan Saaristomeren valuma-alueella, on suuri osa tuesta käytettävissä Varsinais- Suomen alueella. MERI- JA KALATALOUSRAHASTO Euroopan meri- ja kalatalousrahaston Suomen toimintaohjelman tavoitteena on kotimaisen kalataloussektorin kestävä kasvu, kalakantojen tilan parantaminen sekä Itämeren tilan kohentaminen. Kalataloussektorin tavoitteeksi asetettu kasvu perustuu kotimaisen ympäristöystävällisen kalanviljelyn tuotannon nousuun, kalatuotteiden arvon lisäämiseen sekä kalakaupan kasvuun. Luomalla kalataloudelle kilpailukykyinen ja kannustava toimintaympäristö sekä poistamalla alan kehittymisen esteitä syntyy myös uutta liiketoimintaa. Sinisen biotalouden kehittämisohjelmassa on luotu edellytykset myös innovatiivisten hankkeiden toteutukseen kansallisella kärkihankerahoituksella. Ohjelman rahoitusta suunnataan myös ympäristötoimiin, jotka tukevat kalojen luontaista lisääntymistä ja pyrkivät palauttamaan kalojen luontaisen elinkierron. Uutena kokonaisuutena on meripolitiikka, jonka avulla edistetään sinisen biotalouden ohella myös Itämeren suojelua. Varsinais-Suomessa tullaan vuosina käyttämään arviolta 8-12 miljoonaa euroa investointeihin ja innovatiivisiin kehittämishankkeisiin. CENTRAL BALTIC OHJELMA Central Baltic ohjelmalla on neljä prioriteettia, jotka keskittyvät pk -yrityksiin, ympäristöön, liikenneyhteyksiin ja ammatilliseen koulutukseen ja sosiaalisten kysymysten ratkaisuun. Jokainen prioriteetti jakautuu erityistavoitteisiin, joiden edistymistä mitataan indikaattoreilla. Kunkin rahoitettavan hankkeen on tuettava yhtä erityistavoitetta ja sen indikaattoria. Tulosajattelu näkyy rahoituskaudella sekä vahvempana painotuksena hankkeiden tuloksellisuuteen ja tarpeellisuuteen että hallinnon yksinkertaistamisena. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND 7

8 Kussakin hankkeessa on oltava partnereita vähintään kahdesta ohjelman jäsenvaltiosta (Suomi, Latvia, Ruotsi ja Viro) ja rajat ylittävän yhteistyön on tuotava selvää lisäarvoa hankkeelle. Ohjelman hankkeisiin kohdistuva rahoitus on 115 MEUR. Vuoden 2017 lopulla suurin osa rahoista tulee olemaan sidottu. Vuoden 2018 aikana tullaan todennäköisesti järjestämään täydentävä haku, jolla pyritään täydentämään joitakin erityistavoitteita ja varmistamaan rahojen täysimääräinen käyttö. Vuonna 2018 ja 2019 suurin osa rahoitetuista hankkeista päättyy. Hankkeiden tuloksista tiedotetaan aktiivisesti sitä mukaa, kun niitä syntyy, mutta erityisesti hankkeiden päätyttyä. Ohjelman väliarviointi kattaa vuonna 2018 päättyneet hankkeet ja analysoi niiden saavutuksia ja ohjelman strategian toteutumista. Väliarvioinnin tuloksia voidaan käyttää myös tulevien ohjelmakausien suunnittelun pohjana. Keskustelut Interreg -ohjelmien jatkosta vuoden 2020 jälkeen käynnistyvät. Central Baltic -ohjelman työntekijät pyrkivät aktiivisesti osallistumaan keskusteluun ja tuomaan ohjelmahallinnon ja entistä vahvemman tulosorientaation näkökulmaa suunnitteluun. ALUEELLISET INNOVAATIOT JA KOKEILUT (AIKO) Alueelliset innovaatiot ja kokeilut (AIKO) -rahoitus on kansallinen aluekehitykseen kohdennettu määräraha vuosille Varsinais-Suomen liitolla on käytössä ennakoidun rakennemuutoksen rahoitusta sekä Turun kaupunkiseudun kasvusopimuksen toteuttamiseen osoitettua rahoitusta. AIKO -rahoituksella tuetaan aluelähtöisiä hankkeita, joilla vahvistetaan maakunnan eri osien kykyä sopeutua ja vastata elinkeinorakenteen muutoksiin. Keskeisessä roolissa ovat elinkeinojen ja yritystoiminnan uudistuminen, kasvu ja kansainvälistyminen sekä työllisyyttä ja yritystoimintaa edistävät kokeilut. AIKO -rahoituksella toteutetaan kooltaan pieniä, ketteriä, kokeiluluontoisia ja uusia aluekehitystoimenpiteitä. Rahoituksella tuetaan merkittävien kehittämisprosessien nopeaa liikkeelle lähtöä ja käynnistetään mittaluokaltaan huomattavia kehitysprosesseja. AIKO -rahoitus on tarkoitettu nopeaksi tavaksi tehdä alueen uudistumiseen tähtääviä avauksia. 8 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND

9 LIITTEET Kestävää kasvua ja työtä ohjelman rahoitustaulukot 2018 ja 2019 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND 9

10 Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma Taulukko täytetään soveltuvin osin vuodelle VAIN VALKOISELLA POHJALLA 0:LLA MERKITTYIHIN SOLUIHIN VOI TÄYTTÄÄ LUKUJA LIITE 2a Vuosi: 2018 Maakunta: Varsinais-Suomi Osio: ELSA Toimintalinja / temaattiset tavoitteet RR-ELY josta RR-ELY josta Maakunnan liitto Maakunnan liitto josta Tekes Tekes YHTEENSÄ Kohdenta- Yritystuet kestävä kaup. Kohdenta- kansalaistoim. Kohdenta- kansalaistoim. Kohdenta- mattomat Tuki2014 EURA 2014 kehitäminen maton * yhteensä kehittäminen maton * yhteensä kehittäminen maton * yhteensä yhteensä TL 1 Pk-yritystoiminnan tukeminen (EAKR) 1, , ,218 0 EAKR 0, , ,609 0 Valtio 0, , ,609 0 Kunta Muu julkinen TL 2 Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) ,32 0 1, ,32 0 EAKR , , ,66 0 Valtio , , ,343 0 Kunta , , ,317 0 Muu julkinen TL 3 Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus (ESR) 1,578 0, , ,578 0 TL 4 TL 5 ESR 0,789 0, , ,789 0 Valtio 0,592 0, , ,592 0 Kunta 0,158 0, , ,158 0 Muu julkinen 0, , ,039 0 Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen (ESR) 0, , ,948 0 ESR 0, , ,474 0 Valtio 0, , ,355 0 Kunta 0, , ,095 0 Muu julkinen 0, , ,024 0 Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta (ESR) 0, ,632 0,064 0,632 0 ESR 0, ,316 0,032 0,316 0 Valtio 0, ,237 0,024 0,237 0 Kunta 0, ,063 0,008 0,063 0 Muu julkinen 0, , ,016 0 Kohdentamattomat EAKR EAKR Valtio Kunta Muu julkinen Kohdentamattomat ESR ESR Valtio Kunta Muu julkinen KAIKKI YHTEENSÄ 1,218 3,158 0, ,376 0,064 1,32 0 1, ,696 0 EU 0,609 1,579 0, ,188 0,032 0,66 0 0, ,848 0 Valtio 0,609 1,184 0, ,793 0,024 0, , ,136 0 Kunta 0 0,316 0, ,316 0,008 0, , ,633 0 Muu julkinen 0 0, , ,079 0 EAKR YHTEENSÄ 1, , ,32 0 1, ,538 0 EU 0, , ,66 0 0, ,269 0 Valtio 0, , , , ,952 0 Kunta , , ,317 0 Muu julkinen ESR YHTEENSÄ 3,158 0, ,158 0,064 3,158 0 EU 1,579 0, ,579 0,032 1,579 0 Valtio 1,184 0, ,184 0,024 1,184 0 Kunta 0,316 0, ,316 0,008 0,316 0 Muu julkinen 0, , ,079 0 *) Sis. mahdollisen ylimaakunnalliseen hanketoimintaa omaan maakuntaan jäävän osuuden. Mikäli maakunta aikoo osallistua ylimaakunnallisen hankkeen rahoittamiseen omalla osuudellaan maakunnan kehyksestä, siitä tulee sopia etukäteen muiden ylimaakunnalliseen hankkeseen osallistuvien maakuntien kesken. Taulukkoon voidaan kirjata tällöin ko. summa, joka vähennetään maakunnan rahoituksesta ja osoitetaan suoraan hanketta rahoittavalle viranomaiselle. Mihin maakuntaan ja viranomaiselle kohdentamaton osuus osoitetaan ja osoitettava summa:

11 Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma Taulukko täytetään soveltuvin osin vuodelle VAIN VALKOISELLA POHJALLA 0:LLA MERKITTYIHIN SOLUIHIN VOI TÄYTTÄÄ LUKUJA LIITE 2b Vuosi: 2019 Maakunta: Varsinais-Suomi Osio: ELSA Toimintalinja / temaattiset tavoitteet RR-ELY josta RR-ELY josta Maakunnan liitto Maakunnan liitto josta Tekes Tekes YHTEENSÄ Kohdenta- Yritystuet kestävä kaup. Kohdenta- kansalaistoim. Kohdenta- kansalaistoim. Kohdenta- mattomat Tuki2014 EURA 2014 kehitäminen maton * yhteensä kehittäminen maton * yhteensä kehittäminen maton * yhteensä yhteensä TL 1 Pk-yritystoiminnan tukeminen (EAKR) 1, , ,032 0 EAKR 0, , ,516 0 Valtio 0, , ,516 0 Kunta Muu julkinen TL 2 Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) , , ,120 0 EAKR , , ,560 0 Valtio , , ,291 0 Kunta , , ,269 0 Muu julkinen TL 3 Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus (ESR) 1,370 0, , ,370 0 TL 4 TL 5 ESR 0,685 0, , ,685 0 Valtio 0,514 0, , ,514 0 Kunta 0,137 0, , ,137 0 Muu julkinen 0, , ,034 0 Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen (ESR) 0, , ,820 0 ESR 0, ,41 0 0,410 0 Valtio 0, , ,308 0 Kunta 0, , ,081 0 Muu julkinen 0, , ,021 0 Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta (ESR) 0, ,548 0,054 0,548 0 ESR 0, ,274 0,027 0,274 0 Valtio 0, ,205 0,021 0,205 0 Kunta 0, ,055 0,006 0,055 0 Muu julkinen 0, , ,014 0 Kohdentamattomat EAKR EAKR Valtio Kunta Muu julkinen Kohdentamattomat ESR ESR Valtio Kunta Muu julkinen KAIKKI YHTEENSÄ 1,032 2,738 0, ,770 0,054 1, , ,890 0 EU 0,516 1,369 0, ,885 0,027 0, , ,445 0 Valtio 0,516 1,027 0, ,543 0,021 0, , ,834 0 Kunta 0 0,273 0, ,273 0,006 0, , ,542 0 Muu julkinen 0 0, , ,069 0 EAKR YHTEENSÄ 1, , , , ,152 0 EU 0, , , , ,076 0 Valtio 0, , , , ,807 0 Kunta , , ,269 0 Muu julkinen ESR YHTEENSÄ 2,738 0, ,738 0,054 2,738 0 EU 1,369 0, ,369 0,027 1,369 0 Valtio 1,027 0, ,027 0,021 1,027 0 Kunta 0,273 0, ,273 0,006 0,273 0 Muu julkinen 0, , ,069 0 *) Sis. mahdollisen ylimaakunnalliseen hanketoimintaa omaan maakuntaan jäävän osuuden. Mikäli maakunta aikoo osallistua ylimaakunnallisen hankkeen rahoittamiseen omalla osuudellaan maakunnan kehyksestä, siitä tulee sopia etukäteen muiden ylimaakunnalliseen hankkeseen osallistuvien maakuntien kesken. Taulukkoon voidaan kirjata tällöin ko. summa, joka vähennetään maakunnan rahoituksesta ja osoitetaan suoraan hanketta rahoittavalle viranomaiselle. Mihin maakuntaan ja viranomaiselle kohdentamaton osuus osoitetaan ja osoitettava summa:

12 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND PL 273 (Ratapihankatu 36) Turku kirjaamo@varsinais-suomi.fi Y