Maaseutuohjelman toimenpidesuunnitelma ESIPUHE
|
|
- Anna Leppänen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1. ESIPUHE Lempäälän kunnanhallitus päätti , että Lempäälän ja Vesilahden maaseudun kehittämisohjelma päivitetään Lempäälän osalta keskittyen kehittämisohjelman toimenpideosioon. Vuonna 2009 laadittu maaseudun kehittämisohjelma oli käytössä osoittautunut liian suurpiirteiseksi ja erityisesti sen toimenpideosiota oli nähty tarpeelliseksi tarkentaa. Osa ohjelman toimenpide-ehdotuksista oli jo selvästi vanhentunut ja maaseutuohjelman toteuttajat olivat kokeneet, että toimenpiteiden priorisointi ja uudelleenjäsentely on tarpeen ohjelmalle asetettujen tavoitteiden toteutumisen turvaamiseksi. Lisäksi oli koettu tarpeelliseksi nostaa esiin nimenomaan Lempäälää koskevat asiat ja määrittää vastuutahot toteutukselle alkuperäistä ohjelma-asiakirjaa tarkemmin. Päivitystyö toteutettiin marraskuussa huhtikuussa 2015 ja sitä ohjasi kunnanjohtaja Olli Viitasaaren nimittämä ohjausryhmä, johon kuuluivat maaseutupäällikkö Timo Perälampi, projektisuunnittelija Anna Kulmakorpi sekä lähidemokratiatoimikunnan jäsen Hannu Tiensuu. Käytännön kirjoittamistyöstä vastasi YTM Eliisa Vesisenaho, jonka työpanos ostettiin Tampereen seutukunnan Leader-ryhmä Kantri ry:ltä. Varsinaisen ohjausryhmätyöskentelyn ohella päivitystyöstä käytiin tiiviistä vuoropuhelua kunnanhallituksen alaisen lähidemokratiatoimikunnan kanssa. Päivitystyö tehtiin siten, että ohjausryhmän kanssa tehdyn toimenpiteiden karkean alkuluokittelun (a) vanhentuneet ja/tai vain Vesilahtea koskevat, b) ajankohtaiset ja/tai tärkeät, c) epärealistiset) ja sen pohjalta käydyn lähetekeskustelun jälkeen haastateltiin toimenpiteiden sisällön näkökulmasta keskeiset henkilöt (lähinnä viranhaltijoita) sekä perehdyttiin laajaan määrään kunnan asiakirjaaineistoa ja taustoittavaan materiaaliin. Näin kartoitettiin toimintaympäristön ajankohtainen tilanne ja saatiin yksilöityä asiatietoa maaseutuohjelmassa esitettyihin toimenpiteisiin liittyen. Kuntalaisia osallistettiin työhön tammikuussa 2015 Lähidemokratia teoriasta käytännöksi -hankkeen järjestämien kolmen asukasillan yhteydessä toteutettujen työpajatuokioiden avulla. Näiden vaiheiden jälkeen laadittiin toimenpidesuunnitelman luonnos otsikolla Toimenpidesuunnitelma Lempäälässä hyväksytyn maaseudun kehittämisohjelman toteuttamiseksi Lempäälän kunnassa vuosina Helmikuussa valmistuneeseen toimenpidesuunnitelmaluonnokseen pyydettiin lausuntoja Lempäälän kunnan luottamustoimielimiltä ja samanaikaisesti mahdollistettiin kuntalaisosallistuminen lomakekyselyn muodossa. Lausunnoissa ja lomakekyselyllä pyydettiin ottamaan kantaa erityisesti esitettyihin toimenpiteisiin, konkretisoimaan niitä edelleen, asettamaan niitä tärkeysjärjestykseen ja määrittelemään toimenpiteiden vastuutahoja sekä aikataulua. Lisäksi toivottiin kiinnitettävän huomiota siihen, miten kuntalaisia osallistetaan toimenpiteiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Lausunnot saatiin kasvatus- ja opetuslautakunnalta, sosiaali- ja terveyslautakunnalta, vammaisneuvostolta, seniorineuvostolta, tekniseltä lautakunnalta, ympäristöjaostolta, vapaa-aikalautakunnalta ja nuorisovaltuustolta. Lisäksi Lempäälän kehitys oy antoi lausunnon toimenpidesuunnitelmasta ja lomakekyselyyn vastasi 20 henkilöä. Toimielimien lausuntojen laajuudessa oli isoja eroja eikä niissä läheskään aina otettu pyydetyllä tavalla kantaa toimenpiteiden sisältöön, vastuutahojen määrittelyyn tai aikataulutukseen. Yleisesti lausunnoissa pidettiin kuitenkin toimenpidesuunnitelman lähtökohtaa - kehittämisohjelman konkre- s. 1 / 10
2 tisointia ja toimenpiteiden priorisointia - tarpeellisena ja kannatettavana asiana. Toimenpiteiden kustannusvaikutuksista oltiin sen sijaan huolissaan ja lisäksi useassa lausunnossa pidettiin toimenpiteiden lukumäärää edelleen liian isona. Niin ikään lausunnoissa kiinnitettiin huomiota kunnan lukuisiin olemassa oleviin kehittämissuunnitelmiin ja toimenpideasiakirjoihin ja toivottiin päällekkäisyyksien mahdollisimman tehokasta karsimista. Tärkeäksi jatkotoimenpiteeksi nostettiin maaseutuohjelman toteutumisen seuranta ja vaikuttavuuden arviointi. Tähän liittyen ympäristöjaosto nosti omassa lausunnossaan esille lähidemokratiatoimikunnan työn mahdollisen päättymisen kuluvan vuoden lopussa, sosiaali- ja terveyslautakunta puolestaan esitettyjen toimenpiteiden vaikuttavuuden mitattavuuden suhteessa maaseutuohjelman tavoitteisiin ja vammaisneuvosto tarpeen käynnistää mahdollisimman pian kokonaan uuden maaseudun kehittämisohjelman laatiminen, sillä nykyisen, kahden elinkeinorakenteeltaan erilaisen kunnan tarpeeseen luodun ohjelman ei koeta palvelen Lempäälän tarpeita parhaalla mahdollisella tavalla. Toimenpidesuunnitelmaluonnosta on työstetty ohjausryhmän ja lähidemokratiatoimikunnan toimesta edelleen saatujen lausuntojen pohjalta. Monivaiheisen päivitystyön lopputuloksena on syntynyt maaseudun kehittämisohjelman seitsemännestä luvusta (ss ) johdettu Maaseutuohjelman toimenpidesuunnitelma Pyrkimyksenä on ollut tiivis, käytännönläheinen asiakirja, jossa keskitytään käytännön toimiin laajan taustoituksen sijaan. Toimenpidesuunnitelmaa onkin ajateltu käytettävän osana asiakirjakokonaisuutta, jonka muodostavat sen itsensä ohella Lempäälässä hyväksytty maaseudun kehittämisohjelma laajoine liiteaineistoineen sekä kehittämisohjelmasta laadittu tiivistelmä(saatavilla mm LÄHELLÄ RAUHALLINEN MAASEUTU - LEMPÄÄLÄN JA VESILAHDEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA Lähellä rauhallinen maaseutu - Lempäälän ja Vesilahden maaseudun kehittämisohjelma laadittiin vuonna 2009 sekä silloisen Lempäälän ja Vesilahden kuntien yhteisen maaseudun kehittämisneuvottelukunnan että kuntien eri hallintokuntien ja paikallistoimijoiden välineeksi maaseudun kehittämistyöhön. Maaseutuohjelman laadinnassa painotettiin erityisesti asukkaiden ja kansalaistoimijoiden aktiivista osallistumista ja sitouttamista sekä ohjelman sisällön määrittelyyn että sen myöhempään toteutukseen. Ohjelmaprosessin aikana esille nousseista kehittämistarpeista ja maaseutualueiden tulevaisuuden visioista johdettiin kehittämisohjelman keskeiset tavoitteet: 1. Kaikessa kunnan päätöksenteossa otetaan huomioon vaikutukset maaseutualueisiin. 2. Aluetta leimaa lähiajattelu: Sujuvat palvelut, paikallinen ruoka ja energiantuotanto sekä virkistys lähellä asukasta. 3. Hallinnollinen vuorovaikutus sekä oikea-aikainen ja tehokas kuntalaisille kohdennettu tiedotus mahdollistavat aktiivisen ja tuloksekkaan kansalaisvaikuttamisen. Nuoret osallistuvat ja tulevat kuulluiksi itseään koskevien asioiden käsittelyssä ja heidän ideansa huomioidaan kehittämistyössä. 4. Kunta on säilyttänyt maaseutumaisuutensa ja maankäytön suunnittelu on kokonaisvaltaista ja pitkänäköistä. 5. Kylät ovat elinvoimaisia ja yhteisöllisiä, ja virkistysmahdollisuudet ovat monipuoliset. s. 2 / 10
3 6. Asuminen on ympäristövastuista, asuinympäristöt rauhallisia ja arki turvallista. 7. Jätevesien ja jätteiden määrä on vähäinen, jätteet ja lietteet käytetään hyväksi energiantuotannossa ja lannoituksessa. 8. Kunnan sekä yritysten ja kolmannen sektorin välinen vuorovaikutus on sujuvaa, ja kaikkien tahojen toiminta on ekotehokasta ja kestävän kehityksen mukaista. 9. Maa- ja metsätalous sekä muu yritystoiminta tarjoaa elinkeinon, on verkottunutta, monipuolista ja innovatiivisesti mahdollisuudet hyödyntävää. 10. Tiet ovat hyvässä kunnossa ja tietoliikenneyhteyksiin on mahdollisuus miltei joka talossa. Lähellä rauhallinen maaseutu Lempäälän ja Vesilahden maaseudun kehittämisohjelma on kunnianhimoinen asiakirja. Se on laaja sekä aikaperspektiiviltään että sisällöltään. Ohjelmassa todetaankin, että sen luonne on enemmänkin ohjaava eikä ole tarkoitus, että se kokonaisuudessaan toteutuisi. Koska 20 vuoden tarkasteluajanjakso on ohjelmatyössä poikkeuksellisen pitkä, on nähty tärkeäksi nostaa esille monipuolisesti erilaisia, vaihtoehtoisia toimenpiteitä ja tulevaisuudenkuvia. Osa näistä on keskenään jopa hieman ristiriitaisia. Ohjelman toimeenpanon ja seurannan osalta merkittävimmäksi toimijaksi on ohjelmassa määritelty maaseudun kehittämisneuvottelukunta. Ohjelmaa laadittaessa ajateltiin, että kehittämisneuvottelukunta valitsee vuosittain kehittämisen painopisteet ja toteutettavat toimenpiteet ja ehdottaa näiden toteuttamista sitten edelleen kunnille. Kehittämisneuvottelukunta ohjaisi näin toimenpiteiden täytäntöönpanoa tekemällä eri hallintokunnille toimenpide-esityksiä aikataulusta, toteuttamistavasta ja budjetointitarpeista. Kehittämisneuvottelukunnan on tämän ohella ajateltu neuvottelevan vuosittaisissa tapaamisissa yritysten ja kolmannen sektorin kanssa niitä koskettavien toimenpiteiden toteutuksesta ja ottavan vastaan uusia ajatuksia ja ideoita siitä, kuinka asioita viedään eteenpäin. Lempäälän ja Vesilahden yhteisellä kyläsihteerille on määritelty keskeinen rooli kuntaa ja yhdistyksiä yhdistävänä tekijänä sekä kyliä ja yhdistystoimintaa koskevien toimenpiteiden toteutuksessa. Ohjelman toteutusta on ajateltu seurattavan jatkuvasti yhtenä kehittämisneuvottelukunnan keskeisenä tehtävänä ja lisäksi on päätetty, että neuvottelukunta laatii valtuustokausittain raportin kunnanvaltuustoille ohjelman etenemisestä. Maaseudun kehittämisneuvottelukunnan toiminta on kuitenkin lopetettu Samoin kuntien yhteinen, hankerahoituksella järjestetty kyläsihteeritoiminta on päättynyt vuonna Tällä hetkellä maaseudun kehittämisohjelman seuranta ja toimeenpano on Lempäälässä sisällytetty kunnanhallituksen päätöksellä lähidemokratiatoimikunnan tehtäväksi ja kyläsihteeritoiminnan päättymisen jättämää henkilöresurssivajetta paikkaa joiltain osin käynnissä olevan Lähidemokratia teoriasta käytännöksi -hankkeen projektisuunnittelijan työpanos. Hanke päättyy syyskuussa TOIMENPIDESUUNNITELMA VUOSILLE Toimenpidesuunnitelman laadinnan tärkeimpänä lähtökohtana on ollut tarve saada maaseudun kehittämisohjelmasta aiempaa helpommin konkreettisia ehdotuksia käytännön toimien valmisteluun kunnassa. Toimenpiteiden luokittelua on yksinkertaistettu aiempaan nähden merkittävästi ja esille nostettujen toimenpiteiden lukumäärä on niin ikään aiempaa selvästi pienempi. Suurelta osin toimenpiteiden määrän vähentyminen selittyy sillä, että joukosta on jätetty pois suoraan Vesilahden kehittämistarpeista johdetut toimenpiteet sekä jo toteutuneet tai selvästi vanhentuneet toimenpiteet. s. 3 / 10
4 Tietyiltä osin muutos selittyy kuitenkin toimenpidesuunnitelman laadinnan yhteydessä esille nousseella tarpeella korostaa toimenpidesuunnitelman avulla nimenomaan niitä näkökulmia, jotka eivät kunnan muun ohjelmatyön kautta tule erityisesti huomioiduiksi. Näin ollen esimerkiksi yleiset sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä nuorisopalveluiden kehittämiseen tähtäävät toimenpide-esitykset on jätetty aiempaa pienempään rooliin, sillä näiden toimintojen kehittämiseen on olemassa selvästi maaseutuohjelmaa luontaisempia väyliä, kuten esimerkiksi Lempäälän kunnan hyvinvointikertomus, vanhuspalveluiden kehittämisstrategia sekä lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma. Toimenpidesuunnitelman laadinnassa on huomioitu läpileikkaavasti tammikuussa 2014 hyväksytty Lempäälän uusi kuntastrategia, jonka strategisten päämäärien saavuttamista toimenpidesuunnitelma omalta osaltaan tukee. Toimenpidesuunnitelman aikajänteeksi päivitystyön ohjausryhmä määritteli ja sisällön osalta tarpeelliseksi nähtiin korostaa erityisesti lähidemokratiatyön näkökulmasta keskeisiä teemoja: osallistavuutta, yhteisöllisyyttä ja omatoimisuuteen kannustamista. Tärkeimmät toimenpiteet on nostettu selvästi esille kussakin toimenpidekokonaisuudessa. Erityisesti näiden toimenpiteiden osalta liikkeelle lähtö tulisi tapahtua heti vuoden 2015 aikana. Taloudellisista realiteeteista johtuen toimenpidesuunnitelmassa on pyritty korostamaan sellaisia toimenpiteitä, joiden toteutus ei varsinaisesti edellytä uutta resursointia vaan kyseessä on paremminkin toimintatapojen kehittäminen ja olemassa olevien resurssien mahdollisimman tehokas (vaikuttava) hyödyntäminen. Myös yhteistyön mahdollisuuksia on tuotu korostetusti esille. Ne toimenpiteet, jotka edellyttävät toteutuakseen taloudellista lisäpanostusta, on lähtökohtaisesti ajateltu toteutettavan hankerahoituksella. Näin kunnan omalle rahalliselle panostukselle saataisiin paras mahdollinen hyötysuhde. Toimenpidelistauksen vastuutaholla tarkoitetaan tässä tahoa, jonka vastuulla on asian toteuttamisen aktiivinen valmistelu ja edistäminen toisin sanoen toimija, jolle on vastuutettu asian liikkeelle laitto. Niiden toimenpiteiden osalta, joissa kunta on katsottu ensisijaiseksi toimijaksi, vastuutaho on määritelty toimialatasolla. On ajateltu, että toimialajohtajan johdolla toimialat käyvät toimenpiteet läpi ja vastuuttavat ne eteenpäin tehtäväalueittain. Vastuutahojen lisäksi toimenpiteiden yhteydessä on mainittu ehdotuksia osallistettavista yhteistyötahoista. Lausuntokierroksen myötä kävi selvästi ilmi, ettei toimenpidesuunnitelman kaltaisessa laaja-alaisessa asiakirjassa ole mahdollista tyhjentävästi huomioida kaikkia toimijoita. Ehdotusten kautta pyritäänkin ensisijaisesti tuomaan esille toimijakentän moninaisuus. 4. TOIMENPIDEKOKONAISUUDET A) Asuminen ja ympäristö Toimenpiteet (Kunkin toimenpidekokonaisuuden näkökulmasta ensisijaiseksi mielletyt toimenpiteet on tummennettu) Vastuutaho Ehdotuksia osallistettaviksi yhteistyötahoiksi s. 4 / 10
5 Kuntalaiset osallistetaan maankäytön suunnitteluun alusta alkaen mm. sähköistä vuorovaikutusta kehittämällä. Yhdessä asukkaiden kanssa tunnistetaan maaseudun arvot ja vahvuudet, jotka huomioidaan kaavoituksessa. Maankäytön suunnittelussa kiinnitetään kokonaisvaltaisesti ja monipuolisesti huomiota maaseutumiljöön, luonnonympäristön ja metsien säilyttämiseen rakentamisen lomassa koko kunnan alueella. Asukkaat, asukasyhteisöt Kylille luodaan omaehtoisten maankäytön suunnitelmien avulla vahva visio ja tahtotila siitä, millaiseksi oman alueen maankäytön halutaan muodostuvan ja mitä piirteitä vahvistetaan. Suunnitelmat huomioidaan vahvasti aluesuunnittelussa ja kaavoituksessa. Kyläsuunnitelmia päivitetään ja laaditaan aktiivisesti. Aktivoidaan myös taajama-alueiden asukasyhteisöjä laatimaan omia korttelisuunnitelmia yhteisöllisyyden vahvistamiseksi ja paikallisten kehittämistarpeiden esiin nostamiseksi. Asukaslähtöisesti luodut alueiden kehittämissuunnitelmat huomioidaan vahvasti kunnan kehittämistoiminnassa.,, Sallitaan hallittu maaseuturakentaminen koko kunnassa. Vanhusstrategian päivitystyön yhteydessä huomioidaan, että myös ikääntyessä tulee olla mahdollisuus asua tutussa maaseutuympäristössä. Sosiaali- ja terveystoimi Seniorineuvosto Kyläkouluja kehitetään aktiivisesti: - Mahdollistetaan kyläkoulujen erityispiirteitä hyödyntävä erikoistuminen. - Selvitetään mahdollisuudet yhdistää kouluruokailuun ikääntyneiden ja hoitolasten ruokailu sekä voisiko kouluilla vieraileva terveydenhoitaja vastaanottaa myös alueen muita asukkaita (esim. pienempien lasten neuvolatarkastukset). - Selvitetään mahdollisuuksia yhdistää koulujen tiloihin monipuolisesti muuta toimintaa. Kehitetään kylien ja asuinalueiden välisiä kevyen liikkumisen mahdollisuuksia aktiivisesti ja yhteistyössä kunnan, ELY-keskuksen ja asukkaiden kanssa. Ensisijaisesti huomiota kiinnitetään kevyen liikkumisen turvallisuuteen koulu-, päivähoito- ja terveyspalveluiden läheisyydessä.,, Kyläkoulujen johtokunnat Seniorineuvosto Vammaisneuvosto Jätepisteiden verkosto pidetään kattavana ja tarpeen mukaan pisteitä lisätään, jotta energiajakeen keräämisen organisointi on mahdollisimman helppoa. Jätepisteiden ulkonäköä kehitetään siistimmiksi. Tiedotusta ympäristövastuisesta asumisesta jatketaan aktiivisesti. Tehdään näkyväksi yksittäisten kotitalouksien kulutustottumusten ja energiankäytön vaikutukset mm. ilmastonmuutoksen torjumisessa. Kannustetaan kuntalaisia tiedotuksen ja neuvonnan avulla jätteen määrän sekä energianja vedenkulutuksen vähentämiseen ja ympäristöystävällisiin energiaratkaisuihin. Edistetään vähävetisten jätevesijärjestelmien ja vedettömien käymäläratkaisujen käyttöönottoa. Pirkanmaan jätehuolto, yhdistykset Kestävän kehityksen työryhmä Käymäläseura Huussi ry s. 5 / 10
6 Asukkaiden turvallisuus- ja valmiustoimintaosaamista kehitetään aktiivisesti. Kannustetaan kyliä turvallisuussuunnitelmien laadintaan ja samalla huolehtimaan riittävästä osaamisesta, yhteydenpitojärjestelmistä ja muista valmiuksista. Sosiaali- ja terveystoimi, vapaaehtoisorganisaatiot Kehitetään ja otetaan käyttöön turvallisuutta parantavaa tekniikkaa, jonka avulla voidaan paremmin mm. tarkastella ikääntyneen vointia ja vähentää terveysasemalle matkustamisen tarvetta. Seniorineuvosto Vammais-neuvosto B) Työ ja elinkeinotoiminta Laaditaan hankkeistettu matkailun kehittämisohjelma lähivuosille. Sisällössä huomioidaan: - uusien matkailutuotteiden kehittäminen - yritysten keskinäisen sekä yritysten ja kunnan välisen yhteistyön edistäminen mm. luomalla yrittäjille mahdollisuuksia olla esillä alueen tapahtumissa - maaseutu- ja kulttuuriympäristöä hyödyntävän ja lähipalveluja täydentävän luonto- ja hyvinvointiyrittäjyyden edistäminen - Lempäälän ja lähialueiden kokonaisvaltaisiin polku- ja hiihtoverkostoihin sekä vesireitteitteihin tukeutuva hitaan matkailun teemahanke, jossa mm. koulutustoimia hitauden mahdollisuuksista yritystoiminnassa, reitistöjen ja palveluiden kehittämistä sekä vesiliikenteen mahdollisuuksien selvittämistä Kunta edistää omalla toiminnallaan lähiruoan, -palveluiden ja -tuotteiden käyttöä ja vaikuttaa aktiivisesti siihen, että paikallisilla yrittäjillä olisi mahdollisuus osallistua julkisiin hankintakilpailuihin. Tehokkaita tapoja edistää julkisten hankintojen paikallisuutta on mm. hankintojen jakaminen osiin ja valintaperusteiden monipuolistaminen pelkästä hinnasta esimerkiksi aluetalouden näkökulmasta kokonaisedullisimpaan ratkaisuun. Lisätään yrittäjien tarjousosaamista koulutustoimenpiteiden avulla. Lempäälän Kehitys Oy Elinkeinopoliittinen yhteistyöryhmä Yrittäjä-, tuottaja- ja neuvontayhdistykset Lempäälän kehitys oy Kuntien hankintayhtiö Pirkanmaan hankintaasiamiespalvelu Selvitetään, onko olemassa tarve perustaa kuntaan etätyöpiste(itä) joita esim. yksinyrittäjät voisivat hyödyntää. Edistetään aktiivisesti mahdollisuuksia tehdä etätyötä ryhtymällä selvityksen pohjalta tarvittaviin toimenpiteisiin. Olemassa olevista yritys- ja maataloustukimahdollisuuksista tiedotetaan säännöllisesti ja monimuotoisesti kunkin tukimuodon kohderyhmät huomioiden. Tuodaan esille tukien ja korvausten mahdollisuuksia yritystoiminnan kehittämiseen sekä olemassa olevia elinkeinotoiminnan kehittämispalveluita., Lempäälän yrittäjät ry Lempäälän Kehitys oy,, Yrittäjä-, tuottaja- ja neuvontayhdistykset Ensimetri Kannustetaan viljelijöitä omaehtoisiin tilusjärjestelyihin. Tavoitteena on tiluksia vaihtamalla saada maat järkevästi lähemmäksi tilakeskusta. s. 6 / 10
7 Viljelijät voivat hakea Maanmittauslaitokselta tilusjärjestelyn tarveselvitystä, jolla tarkastellaan järjestelyjen edellytyksiä ja laajuutta. HANKE paikallisen energiantuotannon ja energiaomavaraisuuden edistämiseksi: ympäristö- ja bioenergia-alan koulutusta, toimia lähilämmön käytön laajentamiseksi paikallisten lähilämpötuottajien osaamista hyödyntäen, kattavan bioenergia-alan osaamisverkoston luominen ja lämmön- ja energian tuottamisen konseptointi, jossa toimijoina ovat paikalliset yksityisyrittäjät erikseen tai esimerkiksi osuuskuntana. Lempäälän Lämpö Oy, Lempäälän Energia Oy, Yrittäjä-, tuottaja- ja neuvontayhdistykset HANKE lähiajattelun ja paikallisten palveluiden ja tuotteiden suosion nostamiseksi: koulutusta yrittäjille, tiedotus- ja viestintätoimia kuluttajille. Lempäälän Kehitys Oy, Elinkeinopoliittinen yhteistyöryhmä Kestävän kehityksen työryhmä Yrittäjä-, tuottaja- ja neuvontayhdistykset C) Virkistys ja vapaa-aika Aiempi kyläsihteeritoiminta organisoidaan uudelleen yhteisökoordinaattori -nimikkeen alle osaksi kunnan organisaatiota. Toimenkuvaa laajennetaan aiempaan nähden merkittävästi ja työn sisällössä painotetaan kuntalaisten, yhteisöjen ja yhdistysten osallistumisen ja yhteistyön mahdollistamista, omaehtoiseen toimintaan aktivointia sekä uusien toimintamallien synnyttämistä. Toiminnalle haetaan hankerahoitusta. Maankäytön suunnittelussa huolehditaan Birgitan polun yhtenäisyydestä ja vesireittejä kehitetään kokonaisvaltaiseksi verkostoksi. Kehitetään lähiliikuntapaikkoja huomioiden eri ikä- ja erityisryhmien käyttötarpeet yhteistyössä asukas- ja kyläyhdistysten kanssa eri rahoituslähteitä hyödyntäen. Kuntalaiset, yhteisöt, yhdistykset Yhdistykset,, Seniorineuvosto, Vammaisneuvosto Selvitetään mahdollisuudet käynnistää pienimuotoinen harrastusvälinelainaamotoiminta kunnassa esim. osana kirjastopalveluita tai yrittäjäpohjaisena toimintana. Lempäälän Kehitys Oy Järjestetään kylä- ja korttelikierroksia kunnan eri osissa asukasyhdistysten ja kunnan yhteistyönä. Kohderyhmänä ovat erityisesti uudet asukkaat. s. 7 / 10
8 Kannustetaan kuntalaisia järjestämään kulttuuri- ja liikuntatapahtumia. Yhdistykset, yhteisöt, yritykset, asukkaat Laadittua kulttuuriympäristöohjelmaa hyödynnetään maisemanhoidossa ja ympäristön käytössä. Kannustetaan kuntalaisia omaehtoisiin ja suunnitelmallista maisemanhoitoa tukeviin toimiin yhteisillä viheralueilla esimerkiksi erilaisten tapahtumien avulla. Vihertyöryhmä Kestävän kehityksen työryhmä Asukkaat, yhdistykset Kannustetaan metsänomistajia luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaiden metsäalueiden vapaaehtoiseen suojeluun ja perustamaan yksityisiä suojelualueita METSO-ohjelman mukaisesti. Perustetaan kunnan oma METSO-kohde. Kannustetaan yhdistystoimijoita hyödyntämään tarjolla olevia hankerahoitusmahdollisuuksia monipuolisesti. Kannustinpalkkiojärjestelmää kehitetään samoin kuin rahoitusmahdollisuuksista tiedottamista. Leader-ryhmä Kantri ry, muut hankerahoittajat Autetaan yhdistyksiä luomaan toimintamalleja uusien asukkaiden sekä vapaa-ajan asukkaiden kutsumiseksi mukaan yhdistysten toimintaan. Kuntaan muuttaville postitettavan tervetulopaketin yhteyteen lisätään kaikkien Lempäälässä toimivien asukas- ja kyläyhdistysten yhteystiedot. Myös Lempäälän tietopaketin Yhdistyksiä -osiota kehitetään. Kehitetään yhdistysten yhteistä tiedottamista mm. järjestämällä yhteistapaamisia kokemusten vaihtamiseen ja sitouttamalla yhdistykset päivittämään kunnan internetsivujen yhdistysosiota aktiivisesti. Kehitetään aktiivisesti kunnan ja yhdistysten yhteistyötä. Selvitetään mahdollisuuksia edistää yhdistysten sopimuksellista palveluiden ja harrastusten tuottamista sekä vaihtoehtoisia korvausmalleja (rahallisen korvauksen sijaan esim. tilavuokrahuojennuksia jne.). Lempäälän Kehitys Oy Yhdistykset,, Yhdistykset D) Vaikuttaminen Kunta kehittää ja käyttää aktiivisesti hyödyksi erilaisia kansalaisvaikuttamisen välineitä kuntalaisten mielipiteiden kuulemiseksi asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa. Seurataan aktiivisesti uusien osallistamismenetelmien käyttökokemuksia muualla ja selvitetään niiden kokeilumahdollisuuksia Lempäälässä.,, Sosiaali- ja terveystoimi, s. 8 / 10
9 Huomioimalla kuntalaisten argumentit ja ideat jo valmisteluvaiheessa voidaan myös säästää resursseja. Maaseutuohjelman toteutumisen seurantaan luodaan toimiva ja tehokas malli, jonka osana huolehditaan myös ohjelman vaikuttavuuden arvioinnista sekä uuden ohjelmatyön käynnistämisestä. Tulosten mitattavuuteen suhteessa asetettuihin tavoitteisiin tulee kiinnittää erityistä huomiota. Luodaan käytäntö maaseudun erityispiirteiden huomioimiseksi ja päätösten maaseutuvaikutusten arvioimiseksi asioita valmisteltaessa sekä ohjelmia ja suunnitelmia laadittaessa. Kunnan edustajat huolehtivat maaseutuvaikutusten huomioon ottamisesta seutukunnallisessa päätöksenteossa. Erityistä huomiota tulee kiinnittää siihen, ettei seutuyhteistyö johda maaseutualueiden mahdollisuuksien heikentymiseen ja haja-asutusalueiden asukkaiden eriarvoistumiseen. Kunnan toiminnan avoimuutta ja informaation saatavuutta lisätään sähköisellä tiedotteella, johon kootaan kuukausittain kunnanhallituksen, valtuuston, lautakuntien ja työryhmien keskeisimmät päätökset selkeällä kielellä kirjoitettuna. Tiedote julkaistaan mm. kunnan kotisivuilla ja sen avulla on helppo luoda nopea yleiskatsaus ajankohtaisiin asioihin. Kunnanhallitus,, Kunnan luottamuselinten yhteistyötä nuorisovaltuuston kanssa kehitetään.,, Nuorisovaltuusto Luodaan toimiva käytäntö nuorisovaltuuston kannanottojen huomioimiseksi kunnan toiminnoissa.,, Nuorisovaltuusto Kannustetaan nuorisovaltuustoa luomaan oma malli nuorten aktivoimiseksi omaehtoisiin kehittämistoimiin ja neuvottelemaan sille tarvittava rahoitus kunnan budjettiin. Nuorisovaltuusto Nuorten ja kunnan viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden välisiä keskustelutilaisuuksia järjestetään kouluissa yhteistyössä nuorisovaltuuston kanssa.,, Nuorisovaltuusto Koulujen oppilaskunnat Järjestetään säännöllisesti asukasiltoja yhteistyössä asukas- ja kyläyhdistysten kanssa. Alueittain tai teemoittain järjestettävät illat mahdollistavat keskustelun kuntalaisten, luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden kesken.,, s. 9 / 10
10 Säännöllisin väliajoin kutsutaan koolle paikallisen kehittämisen foorumi, jossa mm. päättäjät, aluetoimijat ja asiantuntijat yhdessä pohtivat ja työstävät kehittämisen edellytyksiä ja maaseutuohjelman toteutumista. Leader-ryhmä Kantri ry 5. TOIMENPIDESUUNNITELMAN TOTEUTTAMINEN JA JATKOTOIMENPITEET Maaseudun kehittämisohjelman seuranta kuuluu kunnanhallituksen toimivaltaan. Tällä hetkellä ohjelman seuranta ja toimeenpano on sisällytetty lähidemokratiatoimikunnan tehtäväksi, mutta lähidemokratiatoimikunta on ajateltu lyhyen aikavälin määräaikaiseksi toimielimeksi, jonka toimikausi on päättymässä vuoden 2015 lopussa. Maaseutuohjelman etenemisen turvaaminen edellyttää ohjelman seurannasta ja toimeenpanosta huolehtimista tämän jälkeenkin. Maaseutuohjelman toimenpidesuunnitelma on sekoitus vanhaa ja uutta: toimenpidesuunnitelmassa on ohjausryhmätyöskentelyssä ja asukasiltojen ajatuspajoissa esiin nousseiden tarpeiden pohjalta tehty uusia avauksia kohdentamalla esitettyjä toimenpiteitä tarkemmin ja karsimalla niitä lukumäärällisesti. Toimenpidesuunnitelma on kuitenkin johdettu alkuperäisestä vuonna 2009 laaditusta maaseudun kehittämisohjelmasta ja esimerkiksi toimenpiteiden sisältöjen täsmentämisessä on hyödynnetty alkuperäisen ohjelmaprosessin yhteydessä toteutettua kehittämistarveanalyysia ja kehittämistarpeiden keskinäistä arvottamista. Toimenpidesuunnitelman laadinnan yhteydessä onkin käynyt ilmeiseksi, että uuden ohjelman laadintaan tähtäävä ohjelmaprosessi on syytä käynnistää selvästi ennen vuotta Toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset ovat niin merkittäviä, ettei olemassa olevasta ohjelmasta ammentava kehittämistyö välttämättä kaikilta osin vastaa enää tosiasiallisiin tarpeisiin. Kokonaan uuden, laaja-alaisen ohjelmaprosessin kautta on mahdollisuus myös sitouttaa paikalliset toimijat jälleen vahvasti yhteisiin tavoitteisiin ja niiden toteutumista tukevaan tekemiseen. s. 10 / 10
Arjen turvaa kunnissa
Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1
LisätiedotOulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus
Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia
LisätiedotPaikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo
Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä Salo 4.9.2014 Esityksen sisältö 1. Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä 2. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän, YTR:n verkosto,
LisätiedotTOIMINTASUUNNITELMA 2015
Maakunnallinen kyläyhdistys TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Lappilaiset Kylät ry toimii Lapin kylien kattojärjestönä. Yhdistys toimii kylien asukkaiden, kylätoimikuntien, kylä- ja asukasyhdistysten sekä Lapin
LisätiedotTOIMINTASUUNNITELMA 2016
Maakunnallinen kyläyhdistys TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Lappilaiset Kylät ry toimii Lapin kylien kattojärjestönä. Yhdistys toimii kylien asukkaiden, kylätoimikuntien, kylä- ja asukasyhdistysten sekä Lapin
LisätiedotMaaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen
Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla
LisätiedotLeader-info. Yhteisökeskus 11.11.2015, Pori. karhuseutu.fi
Leader-info Yhteisökeskus 11.11.2015, Pori Paikallisten toimijoiden kannustaminen omaehtoiseen kehittämistyöhön Opastetaan tekemään ideoista hankkeita Myönnetään Leader-rahoitusta yhdistysten ja mikroyritysten
LisätiedotMe teemme yhdessä uutta! Kuntastrategia valtuustokaudelle
Me teemme yhdessä uutta! Kuntastrategia valtuustokaudelle 2017-2021 Vuoden 2019 tavoitteiden ja toimenpiteiden määrittely Indikaattoreiden lähtö- ja tavoitetasojen määrittely Riskienhallinta Kehittämispäällikkö
LisätiedotTERVO 2025 KUNTASTRATEGIN TARKISTAMINEN
TERVO 2025 KUNTASTRATEGIN TARKISTAMINEN Tervon kuntastrategian lähtökohdista Tervon kuntastrategia hahmottaa kunnan halutun tulevaisuuden kuvan, painopisteet ja päämäärät. Kuntastrategia on johtamisen
LisätiedotKATSAUS NOORMARKKU- TOIMIKUNNAN TYÖHÖN. 19.1.2013 Pirjo Mäki, Matti Rehula,
KATSAUS NOORMARKKU- TOIMIKUNNAN TYÖHÖN 19.1.2013 Pirjo Mäki, Matti Rehula, NOORMARKKU-TOIMIKUNTA Peruskirjana kuntaliitossopimus Noormarkun alueellisen edustavuuden lisäämiseksi ja asukkaiden vaikutusvallan
LisätiedotSatakunnan Leader-ryhmät Noormarkku
Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku 12.2.2015 Mitä Leader on? Kannustetaan paikallisia toimijoita omaehtoiseen kehittämistyöhön. Neuvotaan ideoiden kehittelyssä ja valmistelussa hankkeiksi. Myönnetään
LisätiedotKuopion maaseutuohjelma
Kuopion maaseutuohjelma Yhdistysten ja kaupungin yhteistyö strateginen yhteistyö (maaseutuohjelma) kumppanuusyhteistyö (sopimusyhteistyö kaupunki paikalliset yhdistykset palvelujen järjestämisestä) perusyhdistystoiminta
LisätiedotImatran ympäristöohjelma
Imatran ympäristöohjelma Imatran kaupungin ympäristöohjelma on laadittu osana EAKRrahoitteista Etelä-Karjalan kuntien ympäristöohjelma -hanketta. Hankkeessa laadittiin ympäristöohjelmat jokaiselle Etelä-
LisätiedotJärjestöt-kunta yhteistyöseminaari, 17.9.2014. Hyvinvointijohtaminen kunnan muuttuvassa toimintaympäristössä
Järjestöt-kunta yhteistyöseminaari, 17.9.2014 Hyvinvointijohtaminen kunnan muuttuvassa toimintaympäristössä Miten ihmisen ääni mukana Pohjois-Karjalassa? Hyvinvointikertomus ihmisen ääntä kokoamassa Vesa
LisätiedotNURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.
NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020 Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. Vuonna 2020 Nurmijärvi on elinvoimainen ja kehittyvä kunta. Kunnan taloutta hoidetaan pitkäjänteisesti. Kunnalliset päättäjät
LisätiedotHYVINVOINNIN ja TERVEYDEN EDISTÄMINEN TEAviisari Osallisuus Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
HYVINVOINNIN ja TERVEYDEN EDISTÄMINEN TEAviisari Osallisuus Terveyden ja hyvinvoinnin laitos VUOSI TIETOLÄHDE KYSYMYS Vastausvai htoehto 1 Vastausvaiht oehto 2 Vastausva ihtoehto 3 PERUSTERVEYDENHUOLTO
LisätiedotPerusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit
Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää
LisätiedotVähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI)
Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI) Hankkeen suunniteltu toteutusaika 1.1.2015 31.12.2017 Taustaa: yhteisöjen rooli energiatehokkuudessa
LisätiedotAikaansaavuutta kuntalaisten hyväksi! Kangasniemen kuntastrategia
Aikaansaavuutta kuntalaisten hyväksi! Kangasniemen kuntastrategia 2017-2021 KUNTASTRATEGIA MISTÄ SIINÄ ON KYSE? ELÄVÄ ASIAKIRJA Strategia on kunnan pitkän aikavälin kehittämissuunnitelma, jota pidetään
LisätiedotTAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA
LEMPÄÄLÄN KUNNAN ELINKEINOSTRATEGIA TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA Johdanto Lempäälä on vetovoimainen ja tasaisesti kasvava yli 22 000 asukkaan kunta, jolla on erinomainen sijainti Tampereen kaupunkiseudulla.
LisätiedotPori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö
Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Maaseutuverkosto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toimijat Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelman toimijat Sivu
LisätiedotPEFC SUOMI SUOMEN METSÄSERTIFIOINTI RY
PEFC SUOMI SUOMEN METSÄSERTIFIOINTI RY 10.12.2018 PEFC Suomen STRATEGIA 2019-2021 Johdanto PEFC Suomen strategiaan vuosille 2019-21 PEFC on kansainvälinen metsäsertifiointijärjestelmä, joka edistää ekologisesti,
LisätiedotArjen turvaa kunnissa -hanke
Arjen turvaa kunnissa -hanke Tehoa kuntien hyvinvointi- ja turvallisuusyhteistyöhön Turvallisuussuunnittelun ohjaus- ja seurantaryhmä 14.12.2012 Marko Palmgren Projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) 28 Asianro 3199/ /2014
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2014 1 (1) 28 Asianro 3199/14.03.00/2014 Lausuntopyyntö Kuopion maaseutuohjelmaluonnoksesta 2014-2020 Maaseudun kehittämistoimia ohjaamaan on Kuopioon kaupunginhallitus nimennyt
LisätiedotJärjestövaikuttaminen Kontiolahden kunnassa. Sakari Kela
Järjestövaikuttaminen Kontiolahden kunnassa Sakari Kela 14.9.2017 Kunnan olemassaolon tarkoitus? Edellytysten luominen kunnan asukkaiden itsehallinnon sekä osallistumisen ja vaikuttamisen toteutumiselle.
LisätiedotLasten ja nuorten osallisuuden niveltäminen osaksi kaupungin toimintaa
6. TAVOITTEET, TOIMENPITEET JA VASTUUTAHOT 1 Toimenpide-ehdotukset ovat syntyneet jyväskyläläisille lapsille ja nuorille tehtyjen alkukartoitusten, Jyväskylän kaupungin palvelualueille tehtyjen kyselyjen
LisätiedotORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää.
Viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Tiedottamisessa noudatetaan hyvän kunnallisen tiedottamisen periaatteita. Kuntalain
LisätiedotIisalmen kaupungin strategian päivitysprosessi
Iisalmen kaupungin strategian päivitysprosessi 2017 10.8.2017 1 Kuntastrategia kuntalaki 37 Kunnassa on oltava kuntastrategia, jossa valtuusto päättää kunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista.
LisätiedotKatsaus paikallisdemokratian haasteisiin ja alueellisen edustuksellisuuden mahdollisuuksiin
Katsaus paikallisdemokratian haasteisiin ja alueellisen edustuksellisuuden mahdollisuuksiin Paikallisdemokratian ja osallistumisen toimikunta 24.2.2010 José Valanta toimikunnan sihteeri Paikallisdemokratia
LisätiedotOTE PÖYTÄKIRJASTA. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta
1 Sivistyslautakunta 48 27.08.2015 Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta SIVIS 48 Lastensuojelulaki (417/2007) astui voimaan 1.1.2008. Laissa todetaan, että kunnan tai useamman
LisätiedotKuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun
Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten
LisätiedotAjankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.
Ajankohtaista maaseutuohjelmasta Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.2015, Pohto Sivu 1 26.2.2015 Ajankohtaista Ohjelmien ja säädösten tilanne
LisätiedotLAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN
LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN ARVOT Lapuan kaupunkikonsernin noudattamat arvot, joihin jokainen konsernissa työskentelevä henkilö sitoutuu. Oikeudenmukaisuus ja Tasapuolisuus Ihmisarvo on korvaamaton.
LisätiedotVarkauden seudun kuntarakenneselvitys
Varkauden seudun kuntarakenneselvitys Demokratiatyöryhmän pohdintoja ja linjauksia 13.8.2014 9.10.2014 Page 1 Uudistuksen tavoitteita Kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksien parantaminen Poliittisen johtamisen
LisätiedotTytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston pj Kuhmon tuleva kaupunginjohtaja
HALLINNON MUUTTUVA ROOLI JA UUDET TOIMINTATAVAT TULEVAISUUDEN KUNTA INNOSTAA TOIMIMAAN Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston pj Kuhmon tuleva kaupunginjohtaja www.vaala.fi
LisätiedotKITTILÄN KUNNAN PÄÄTTÄJÄT -KYSELY
KITTILÄN KUNNAN PÄÄTTÄJÄT -KYSELY Tervetuloa vastaamaan Lapsiystävällinen kunta (LYK) -alkukartoituskyselyyn, jonka ovat työstäneet koordinaatioryhmän jäsenet Tiina Huilaja, Maija Linnala, Aila Moksi ja
LisätiedotKaakon kaksikko foorumi 21.5.2013
Etelä-Kymenlaaksoon turvallisuutta yhteistyöllä Kaakon kaksikko foorumi 21.5.2013 KyAMK Sosiaali- ja terveysala / EK-ARTU-hanke 21.5.2013 1 Virojoella 19.11.2012 tapaamisessa tuotettuja turvallisuuteen
LisätiedotVanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla
Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Juhlatalo Majakoski 30.1.2014 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri
LisätiedotPirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA
Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA 1 2 Hallitusohjelman tarkoitus ja merkitys Pirkkalan pormestarimalliin kuuluu toimintatapa, jossa uusi pormestari ryhtyy heti valintansa jälkeen kokoamaan hallitusohjelmaa.
LisätiedotOnko aluelautakunnista apua alueen elinvoimaisuuden kehittämisessä?
Onko aluelautakunnista apua alueen elinvoimaisuuden kehittämisessä? Rovaniemen kaupunki ja sitä ympäröivä Rovaniemen maalaiskunta yhdistyivät vuonna 2006 Uudesta Rovaniemestä muodostui väestöltään Suomen
LisätiedotVaalan kuntastrategia 2030
Vaalan kuntastrategia 2030 Mikä on kuntastrategia? Kuntastrategiassa kunnanvaltuusto päättää kunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista. Strategisen suunnittelun tarkoituksena on etsiä
LisätiedotHyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa
Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa Sähköinen hyvinvointikertomus kuntasuunnittelun ja päätöksenteon välineeksi Timo Renfors Ulla Ojuva Rakenteet & Hyvinvointikertomus Terveydenhuollon
LisätiedotOriveden kumppanuuspöydät
Oriveden kumppanuuspöydät - Kulttuurihyvinvoinnin sekä kylien kehittämistä Piia Hannila Hankekoordinaattori Oriveden kaupunki Osallistuva Orivesi hanke 7.10.2019 Pirkanmaan Järjestöyhteistyön aamupäivä
LisätiedotKAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. 16.9 Sanna Kopra
KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 16.9 Sanna Kopra Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi esitetään Kainuun
LisätiedotBioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Sivu 1 18.2.2015
Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Sivu 1 18.2.2015 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava
LisätiedotTulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat
Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien
LisätiedotMÄNTSÄLÄN KUNNAN HANKINTOJEN STRATEGISET TAVOITTEET
Ohje - Sivu 1/5 MÄNTSÄLÄN KUNNAN HANKINTOJEN STRATEGISET TAVOITTEET 2017-2019 Hyväksytty: Kh 12.6.2017 / 7 Ohje - Sivu 2/5 Mäntsälän kunnan hankintojen strategiset tavoitteet 2017-2019 1. Johdanto 1.1
LisätiedotItä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä
Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä strategian laadintaprosessi, sisältö ja toteutuksen suuntaviivoja Lähtökohtana
LisätiedotEK-ARTU. Etelä-Kymenlaakson kuntien turvallisuussuunnitelma. Safe Community seminaari 18.4.2013 Hamina
EK-ARTU Etelä-Kymenlaakson kuntien turvallisuussuunnitelma Safe Community seminaari 18.4.2013 Hamina KyAMK Sosiaali- ja terveysala / EK-ARTU-hanke 18.4.2013 1 EK-ARTU-HANKE Etelä-Kymenlaakson kunnat Hamina,
LisätiedotLähipalvelut seminaari 6.9.2013
Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 mikko.martikainen@tem.fi laura.janis@tem.fi Mikko Martikainen 1 Mihin TEM ajatus perustuu? Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus Toimittajayhteistyö missä toimittajilla/palveluiden
LisätiedotLausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta
Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta 65 13.3.2013 Asianro 302/00.04.02/2013 155 Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta 2013-2016 Tiivistelmä
LisätiedotUusi kuntalaki ja johtamismallit mikä valita? Kuntamarkkinat 9.9. klo 10.-10.45
Uusi kuntalaki ja johtamismallit mikä valita? Kuntamarkkinat 9.9. klo 10.-10.45 Jarkko Majava FCG Koulutus Oy jarkko.majava@fcg.fi 050 3252306 Uusi kuntalaki on tullut voimaan 1.5.2015 Suuri osa lain säännöksistä
LisätiedotSALLAN KUNTA RAKENNUSJÄRJESTYKSEN MUUTOS
SALLAN KUNTA RAKENNUSJÄRJESTYKSEN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Luonnos 13.12.2016 EY 1. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JA SEN TARKOITUS Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan rakennusjärjestystä
LisätiedotIhmisen paras ympäristö Häme
Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena
LisätiedotHyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään
Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Työkokouspäivä 22.3.2011 Avauspuheenvuoro Yksikön päällikkö Riitta Pöllänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva
LisätiedotEURAN KUNTASTRATEGIA voimaan Luonnos
EURAN KUNTASTRATEGIA 2016-2020 voimaan 1.9.2016 Luonnos 21.4.2016 Jalkauttaminen Tiedottaminen Euran kuntastrategia, työsuunnitelma 2015 2016 Lähtökohdat ja Strategiaprosessin tavoitteet/arvot Strategiset
LisätiedotLausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta
Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 302/00.04.02/2013 81 Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta 2013-2016 Tiivistelmä Turun kaupunki on pyytänyt kuntia hyväksymään terveydenhuoltolain
LisätiedotLeader! http://leadersuomi.fi/
Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader Karhuseutu perustettu 1997 jäseniä yli 200 4 työntekijää toimisto Porissa hallitus 1+9 alueellinen edustus kolmikanta Ohjelmakausi 2007-2013 194 rahoitettua hanketta
LisätiedotCase: Hyvinvointikertomus ja kirjastot. Tietojohtaminen kirjastossa-koulutuspäivät Johanna Selkee Suomen Kuntaliitto
Case: Hyvinvointikertomus ja kirjastot Tietojohtaminen kirjastossa-koulutuspäivät 7.11.2016 Johanna Selkee Suomen Kuntaliitto Hyvinvoinnin ja elinvoiman edistäminen Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia
LisätiedotLausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta
Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 302/00.04.02/2013 65 Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta 2013-2016 Tiivistelmä Turun kaupunki on pyytänyt kuntia hyväksymään terveydenhuoltolain
LisätiedotMaaseutuvaikutusten arviointi kuntalaisten osallistamisen välineenä. Kuntalaiset keskiöön seminaari Seija Korhonen, YTR, kansalaistoiminta
Maaseutuvaikutusten arviointi kuntalaisten osallistamisen välineenä Kuntalaiset keskiöön seminaari 26.2.2015 Seija Korhonen, YTR, kansalaistoiminta Arvioinnin tarkoitus varmistaa, että päätöksissä otetaan
LisätiedotLeader-rahoituksella kannustusta kuntien kansainvälisyyteen SK/2015
Leader-rahoituksella kannustusta kuntien kansainvälisyyteen SK/2015 Mikä on Leader? Leader-ryhmät Leader-ryhmät ovat yhdistyksiä ja itsenäisiä toimijoita alueillaan Kannustamme paikalliseen kehittämiseen
LisätiedotLoimaan seutukunnan kehityskäytävähankkeet maankäytön kehittämisen näkökulmasta
Loimaan seutukunnan kehityskäytävähankkeet maankäytön kehittämisen näkökulmasta Aluerakenteen seutukunnallinen kehittämisstrategia Kehittämisen päämääränä 2020: Vahvistaa koko seutukunnan tasapainoista
LisätiedotMaaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014
Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Kukka Kukkonen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Sivu 1 28.5.2014 Pohjois-Pohjanmaan maaseutustrategian
LisätiedotVäppi
Vähähiilinen Lappi Väppi 1.8.2018-31.12.2020 Tanja Lepistö Taustaa: Hiilineutraalit kunnat -hanke Hiilineutraalit kunnat (HINKU) hanke antaa hankkeelle hyvän lähtökohdan niin verkoston kuin osapuolten
LisätiedotHevoshankkeet osana maaseudun kehittämisohjelman toteutusta
Hevoshankkeet osana maaseudun kehittämisohjelman toteutusta Ely:n kokemuksia käynnissä olevista hankkeista Uusien hankkeiden suunnitteluun näkemyksiä Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Ypäjä 24.5.2011 Hevosalan
LisätiedotLapinjärven kunnan rakennusjärjestyksen uusiminen
Lapinjärven kunnan rakennusjärjestyksen uusiminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1. Mikä rakennusjärjestys on? Jokaisessa kunnassa tulee olla rakennusjärjestys, mutta sen määräykset voivat olla
LisätiedotLeader rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa. Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry
Leader 2014-2020 - rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry Sivu 1 17.11.2014 ü Leader-ryhmät kaikille avoimia maaseudun kehittämisyhdistyksiä. ü Tavoitteena yritysten ja yhdistysten
LisätiedotMaaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020
Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Satakunnan rahoitusinfo Pori 5.6.2014 Satakunnan ELY-keskus, Aluekehitysyksikkö, Timo Pukkila 6.6.2014 1 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus
LisätiedotUtajärven hallinto-organisaatio ja toimikuntien tehtävät
Utajärven hallinto-organisaatio ja toimikuntien tehtävät Kuntakonserni UYP Oy, Järvenneito k-oy Valtuusto Kunnanhallitus KJ Luottamushenkilöt JR/Henkilöstö Luottamushenkilöt Kuntastrategia Lupa- ja valvontalautakunta
LisätiedotLähi- ja luomuruoan käytön edistäminen julkisissa hankinnoissa
Lähi- ja luomuruoan käytön edistäminen julkisissa hankinnoissa Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta 27.9.2016 va. kaupunginsihteeri, OTM Tuomo Sallinen Kiuruveden kaupunki Lausunnon lähtökohdat Kiuruveden
LisätiedotMAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA
MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö
LisätiedotMAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA
MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO 2009-2020 5. MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA 2009-2013 Maaseutu hyvinvoinnin lähde Valmisteluprosessi ja keskeiset linjaukset Maaseutupolitiikan verkosto VALTIONEUVOSTO
LisätiedotVAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset
ESPOON NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASUUNNITELMA KAUDELLE 2016 2017 VAIKUTTAMINEN Espoon nuorisovaltuusto on espoolaisnuorista koostuva edunvalvontaelin ja päätäntävaltaa nuorisovaltuustossa käyttävät valitut
LisätiedotMäntsälän jalankulku-, pyöräily- ja ulkoilureittien verkoston kehittämissuunnitelma (KÄPY)
Tekninen lautakunta 102 13.08.2015 Kunnanhallitus 205 24.08.2015 Kunnanvaltuusto 83 31.08.2015 Kunnanhallitus 254 19.10.2015 Maankäyttölautakunta 125 28.10.2015 Mäntsälän jalankulku-, pyöräily- ja ulkoilureittien
LisätiedotKylien Salo Kyläsuunnittelu Tuohittu 10.12.2013
Kylien Salo Kyläsuunnittelu Tuohittu Hankekoordinaattori, kyläasiamies Henrik Hausen, Kylien Salo kehittämishanke, Salon kaupunki Kylien Salo -kehittämishanke Kylätoimijoiden aktivointi ja järjestöosaaminen
LisätiedotHämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys
Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys 6.5.2014 Jarkko Majava (yhteyshenkilö) Johtava konsultti, FCG Konsultointi Oy jarkko.majava@fcg.fi 050 3252306 22.5.2014 Page 1 Kuntarakenneselvityksen
LisätiedotVIESTINTÄSTRATEGIA. Valtuusto liite nro 5
VIESTINTÄSTRATEGIA Valtuusto 14.11.2016 41 liite nro 5 Voimaantulo 1.1.2017 1 SONKAJÄRVEN KUNNAN VIESTINSTÄSTRATEGIA 1 Viestinnän periaatteet... 2 2 Kuntastrategia 2017-2021... 2 3 Viestinnän tavoitteet...
LisätiedotPOLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/4
POLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/4 Kuntastrategian tavoitteena on antaa tavoitteellinen, suunnitelmallinen ja määrätietoinen pohja kaikelle kuntaorganisaatiossa tapahtuvalle päätöksenteolle, valmistelulle
LisätiedotJUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU
JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja
LisätiedotTeemahankeinfo Suomusjärven VPK Jaana Joutsen
Teemahankeinfo 6.9.2017 Suomusjärven VPK Jaana Joutsen Esityslistalla 1.Lyhyt johdatus Leader-toimintaan ja teemahankkeisiin 2.Kokemuksia LIVE-teemahankkeesta 3.Uudet teemahankkeet ja niiden hakuprosessi
LisätiedotOsallisuussuunnitelma
Osallisuussuunnitelma Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen Tukea suunnitelmatyöhön - työkokous Kolpeneen palvelukeskus Kerttu Vesterinen Osallisuus Osallisuus on kokemus mahdollisuudesta päättää
LisätiedotMaaseutuvaikutusten arviointi NILAKAN alueen pilotti. Kuntajakoselvittäjien työseminaari Seija Korhonen, YTR, kansalaistoiminta
Maaseutuvaikutusten arviointi NILAKAN alueen pilotti Kuntajakoselvittäjien työseminaari 12.3.2015 Seija Korhonen, YTR, kansalaistoiminta Rooli ja tausta asiantuntijana Kehittäjä: työtehtävät maaseudun
LisätiedotLiikenneturvallisuustyön suunnitelma
Liikenneturvallisuustyön suunnitelma Pohjois Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa 2019 2022 Pohjois Pohjanmaan ja Kainuun liikenneturvallisuustoimija 25.9.2018 Miksi liikenneturvallisuustyötä ja kenelle?
LisätiedotOtsikko Sivu 1 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN 1 2 PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS 2
Nuorisovaltuusto 07.05.2013 AIKA 7.5.2013 klo 14.15 PAIKKA Yläaste, Tukholma KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 1 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN 1 2 PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS 2 3 NUORISOVALTUUSTON
LisätiedotKUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ
KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien
LisätiedotSulkavan elinvoimastrategia
Sulkavan elinvoimastrategia 2018-2021 Johdanto Elinvoimastrategia on osa Sulkavan kunnan kuntastrategiaa, ja se luo toimintalinjat Sulkavan elinvoiman kehittämiseen. Sulkavan kunnan elinvoima riippuu oleellisesti
LisätiedotAluelautakunnat kylien asialla. ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 3.10.2015
Aluelautakunnat kylien asialla ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 3.10.2015 Osallisuus, vaikuttaminen ja elinvoima Aluelautakunnat tärkeä osa Rovaniemen kaupungin pitkäjänteistä itsehallinnon ja asukkaiden
LisätiedotKantri ry Rahoitusta paikallisesti. Kari Kylkilahti
1 Kantri ry Rahoitusta paikallisesti Kari Kylkilahti Pirkanmaan leader-ryhmien toiminta-alueet 2014-20 2 Kantri ry perustettu 1997 toimintaryhmäksi hakeutumista varten myöntää EU-hankerahoitusta maaseudun
LisätiedotLähde mukaan! Työtä, hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä Porin seudulle
Lähde mukaan! Työtä, hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä Porin seudulle Lähde mukaan! Työtä, hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä Porin seudulle Tavoitteena parantaa työllisyyttä sekä lisätä osallisuutta ja yhteisöllisyyttä
LisätiedotKOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ
KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten
LisätiedotKUNTASTRATEGIA
KUNTASTRATEGIA 2017 2021 KUNTASTRATEGIA KUNNAN TOIMINNAN OHJENUORANA MERKITYS JA OHJAUSVAIKUTUS Kuntalain (410/2015) 37 :n mukaan kunnassa on oltava kuntastrategia, jossa valtuusto päättää kunnan toiminnan
LisätiedotVoimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa
25.8.2014 Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa sekä terävöittää sen sisältöä ja toteutusta
LisätiedotELINVOIMAOHJELMA Hämeen ripein ja elinvoimaisin kunta 2030
ELINVOIMAOHJELMA 2018-2021 Hämeen ripein ja elinvoimaisin kunta 2030 Elinvoimaisen kunnan teesit Hausjärven elinvoimaohjelma on laadittu elinympäristön ja alueen elinvoiman kehittämiseksi yhdessä yrittäjien
LisätiedotSivistyslautakunta halusi Kohtaan 6.4. lisättävän Kajoon lähiliikuntapaikkojen toiminnan suunnittelu vuoden 2015 aikana.
Sivistyslautakunta 6 27.01.2015 Sivistyslautakunta 10 24.02.2015 Kunnanhallitus 75 16.03.2015 Liikuntastrategia 2015-2017 Sivltk 6 Liikunta-vap.ajanohjaaja Juuan kunnan liikuntastrategian luonnos vuosille
LisätiedotEURAN KUNTASTRATEGIA voimaan Uuden kuntalain mukaiset täydennykset Valtuusto /84
EURAN KUNTASTRATEGIA 2020 voimaan 1.9.2016 Uuden kuntalain mukaiset täydennykset Valtuusto 4.12.2017/84 Kuntastrategia Kuntalaki (410/2015) 37 Kunnassa on oltava kuntastrategia, jossa valtuusto päättää
LisätiedotKohti hiilineutraalia kuntaa. Biosfärområdets vinterträff i Korpoström
Kohti hiilineutraalia kuntaa Biosfärområdets vinterträff i Korpoström 2.3.2018 Valonia Kuntien yhteinen palvelukeskus Valonia on alueellinen kestävän kehityksen palveluorganisaatio Toiminut vuodesta 1997,
LisätiedotÄänekosken kaupungin ympäristöpolitiikka vuoteen 2016
Äänekosken kaupungin ympäristöpolitiikka vuoteen 2016 Ympäristövastuut Äänekoskella Perustuslain mukaan vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta sekä ympäristöstä kuuluu kaikille. Julkisen vallan on
LisätiedotOtsikko Sivu 1 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN 1 2 PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS 2
Nuorisovaltuusto 02.04.2013 AIKA 2.4.2013 klo 14.00 PAIKKA Yläaste KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 1 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN 1 2 PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS 2 3 NUORISOVALTUUSTON
LisätiedotEtelä-Karjalan kuntien ympäristöohjelma hanke Ruokolahti
Etelä-Karjalan kuntien ympäristöohjelma hanke Ruokolahti LCA Consulting Oy Ruokolahdella 11.2.2016 Etelä-Karjalan kuntien ympäristöohjelma - Vaihe 2 - Koko hanke Kuntien omien ympäristöohjelmien viimeistely
Lisätiedot