Lasten oikeudet ja lastensuojelutyö Suomessa Mannerheimin Lastensuojeluliitto 100 vuotta -juhlarahan suunnittelukilpailu

Transkriptio

1 Lasten oikeudet ja lastensuojelutyö Suomessa Mannerheimin Lastensuojeluliitto 100 vuotta -juhlarahan suunnittelukilpailu Valtiovarainministeriön asettama juhlarahalautakunta järjestää kevyen kutsukilpailun Lasten oikeudet ja lastensuojelutyö Suomessa Mannerheimin Lastensuojeluliitto 100 vuotta -juhlarahan taiteellisen suunnittelun toteutuksesta. Aiheesta lyödään nimellisarvoltaan 20 euron hopeinen juhlaraha, joka ilmentää yhtäältä lasten oikeuksien ja lastensuojelutyön yleistä merkitystä Suomessa ja toisaalta Mannerheimin Lastensuojeluliiton satavuotista toimintaa sen osana. 1 Lasten oikeudet ja lastensuojelutyö Suomessa Suomessa lastensuojelu nivoutui pitkään, aina 1800-luvun jälkipuolelle saakka yhteen yleisen köyhäinhoidon kanssa, eikä lasten erityistarpeita juuri huomioitu. Tämä johti järjestökentän vahvistumiseen lastensuojelukysymyksissä ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton perustamiseen vuonna Myös julkinen lastensuojelutoiminta kehittyi Suomen itsenäistyttyä, kun lastensuojelu siirtyi vuonna 1918 hallinnossa vankeinhoitolaitoksen alaisuudesta kouluhallituksen valvottavaksi. Muutos ei ollut pelkästään hallinnollinen vaan myös periaatteellinen sen myötä lastensuojelusta tuli kasvatuskysymys. Suomi sai erillisen lastensuojelulain kuitenkin vasta vuonna Talvi- ja jatkosodan jälkeen valtion voimavaroja keskitettiin väestönkasvun lisäämiseen lainsäädännön ja tasa-arvoistavien etuusjärjestelmien keinoin. Julkiset etuudet ja palvelut 1920-luvun lastenneuvoloista vuoden 1948 lapsilisälakiin ja edelleen 1970-luvun peruskouluun olivat kaikkien saatavilla. Lastensuojelutoimet olivat läpi 1900-luvun tasa-arvoisia ja yhteiskunnan kehitystä kokonaisvaltaisesti hyödyttäviä. Kaikille avoimet tukitoimet edesauttoivat myös ongelmien varhaista havaitsemista. Oleellista on ollut myös katse tulevaisuuteen: 1920-luvulta alkaen lastensuojelutoimia on kehitetty ajatuksella kasvattaa lapsista onnellisia, hyvinvoivia ja työkykyisiä aikuisia. Nykypäivän näkemys lasten asioiden turvaamisesta painottaa lapsuuden erityisyyttä, sitä, että lapsilla on oikeus elämään, erityiseen suojeluun, osallistumiseen ja osallisuuteen yhteiskunnan voimavaroista. Lasten oikeudet perustuvat YK:n yleissopimukseen lapsen oikeuksista, joka on Suomessa saatettu voimaan lailla vuonna Perustuslaissamme todetaan, ettei ketään saa asettaa eriarvoiseen asemaan ikänsä vuoksi ja lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä ja heidän tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti. Lasten oikeuksia edistetään lapsia, nuoria ja lapsiperheitä tukemalla. Nämä tukimuodot rakentuvat tulonsiirroista, kuten vanhempainvapaakorvauksista ja lapsilisistä, sekä palveluista, kuten neuvolatoiminnasta, varhaiskasvatuksesta ja koulusta. Lasten ja nuorten parissa työskentelevillä ammattilaisilla on Suomessa kansainvälisesti verraten erittäin korkea koulutustaso. Lisäksi Suomessa on laaja verkosto erilaisia järjestötoimijoita, jotka tarjoavat tukea lapsille ja nuorille. Kesäkuun 2019 alussa saavutetun neuvottelutuloksen mukaisessa uudessa hallitusohjelmassa nostetaan yhdeksi tavoitteeksi entistä lapsi- ja perheystävällisemmän Suomen rakentaminen. Alhaisen syntyvyyden, väestön ikääntymisen, lapsiperheköyhyyden ja ylisukupolvisen syrjäytymisen todetaan haastavan yhteiskuntaamme. Haasteisiin vastaamiseksi käynnistetään parlamentaarinen komiteavalmistelu kansallisen, YK:n lapsenoikeuksien sopimukseen perustuvan lapsistrategian luomiseksi. Lapsiperheiden tukemiseksi toteutetaan hyvinvointia edistäviä ja ongelmia ehkäiseviä ja korjaavia toimia.

2 2 Suomi on onnistunut kehittymään korkean lapsikuolleisuuden maasta yhdeksi maailman turvallisimmista yhteiskunnista lapsille. Tämä on edellyttänyt lapsuuden erityisyyden ymmärtämistä ja poliittisia päätöksiä, joilla yhteiskunnan panoksia on suunnattu lapsuuden ja sitä tukevien instituutioiden vahvistamiseen. Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin Lastensuojeluliiton toiminta on elimellinen osa suomalaista lastensuojelutyön historiaa. Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) perustettiin Helsingissä ylihoitajatar Sophie Mannerheimin, kouluneuvos Erik Mandelinin ja lastenlääkäri Arvo Ylpön aloitteesta. Mukaan saatiin myös Carl Gustaf Mannerheim, joka antoi nimensä uuden järjestön Kenraali Mannerheimin Lastensuojeluliiton käyttöön. Perustajajäsenet ottivat tärkeimmiksi tehtävikseen imeväiskuolleisuuden vähentämisen, äitien neuvomisen sekä kotien kasvatuksen tukemisen. Tehtävä vaati valtakunnallisuutta, mikä johti terveyssisar- ja neuvolajärjestelmän levittämiseen koko maan alueelle. Näin kaikki suomalaiset pääsivät osallisiksi lasten terveydentilaa parantaneista hankkeista. Se, että yleinen hyvinvointipalvelu ulotettiin kaikille kansalaisille avuntarpeeseen, asuinpaikkaan tai tulotasoon katsomatta, oli mullistava muutos siihenastisessa lastensuojeluajattelussa. Alkuvuosina yhdistyksissä kerättiin rahaa, järjestettiin lapsille kerhoja ja ommeltiin lainattavia vauvanvaatteita ompeluseuroissa. Näistä ns. kiertokoreista sai alkunsa äitiyspakkaus. Sophie Mannerheim oli perustanut Toiselle linjalle Lastenlinnan, jossa Arvo Ylppö aloitti hoitajien kouluttamisen ja neuvolatoiminnan. Eri puolille maata syntyneet yhdistykset palkkasivat terveyssisaria ja neuvonta alkoi tuottaa tulosta. Imeväiskuolleisuus ja tuolloin yleinen riisitauti kääntyivät nopeasti laskuun. Neuvolatoiminta laajeni ja siirtyi kuntien vastuulle vuonna 1944 säädetyllä lailla. Toisen maailmansodan jälkeen Mannerheimin Lastensuojeluliiton toiminnassa painottui sotaorpojen auttaminen. Myöhemminkin toiminnan painopisteet ovat muuttuneet ajan tarpeiden mukana luvulla aloitettiin nuorisotyössä jo huumeiden käytön ehkäisy, 1970-luvulla oli tärkeää kehittää päivähoitoa. Samaan aikaan käynnistyi nuorten vertaistuki ja ensimmäiset tukioppilaat aloittivat kouluissa. Lasten ja nuorten auttava puhelin sai alkunsa 1980-luvulla. Viime vuosikymmeninä painopisteitä ovat olleet mm. vanhemmuuden tuki, mediakasvatus ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen. Fyysisen terveyden edistämisen sijasta huomion kohteena korostuu lasten ja nuorten mielenterveyden tukeminen. Vaikka toiminnan sisältö on muuttunut, liiton työtä alusta asti ohjanneet kolme periaatetta ovat pysyneet. MLL tekee työtä kaikkien lasten hyväksi, koko maassa ja vahvasti vapaaehtoisin voimin. Vuoden 2018 lopussa MLL:lla oli 548 yhdistystä ja niissä yli jäsentä. Vuosittain tehdään valtakunnallisesti yli tuntia vapaaehtoistyötä. Lasten asia on edelleen ajankohtainen. Lähteet: Tekstin pohjana on käytetty FT Eeva Kotiojan, lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarisen ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton johtava asiantuntija Liisa Partion kirjoittamia asiantuntijalausuntoja juhlarahalautakunnalle.

3 Juhlaraha Juhlarahat välittävät suomalaiselle yhteiskunnalle ja valtiolle tärkeitä arvoja, sillä juhlarahat lyödään merkittävien suomalaisten tapahtumien tai henkilöiden kunniaksi. Jokaisesta suomalaisesta juhlarahasta julkaistaan asetus. Asetuksen myötä juhlarahat saavat virallisen asemansa ja nimellisarvonsa, mikä tekee kaikista juhlarahoista laillisia maksuvälineitä Suomessa. Juhlarahojen myyntihinnat ovat yleensä korkeampia kuin niiden nimellisarvot. Vaikka juhlarahat ovat laillisia maksuvälineitä, ne eivät ole käyttörahoja eikä niitä siten ole tarkoitettu käytettäväksi maksuliikenteessä. 3 SUUNNITTELUKILPAILUN SÄÄNNÖT Kilpailussa noudatetaan tässä asiakirjassa mainittuja suunnittelukilpailun sääntöjä, jotka pohjautuvat soveltuvin osin Suomen Taiteilijaseuran kuvataidekilpailujen sääntöihin. Mahdollisissa ristiriitatilanteissa noudatetaan tässä asiakirjassa mainittuja suunnittelukilpailun sääntöjä. Tämä kilpailuohjelma julkaistaan ja kilpailuohjelma on nähtävillä Suomen Taiteilijaseuran internetsivuilla. Kilpailuohjelma on hyväksynyt Suomen Taiteilijaseuran kilpailuasiamies OSALLISTUJAT Kutsukilpailuun kutsutut taiteilijat Anna Tuori, Simon Örnberg ja Erja Tielinen. 2. JUHLARAHAN KUVAUS Juhlaraha on nimellisarvoltaan 20 euroa, ja lyödään Ag925 hopeaseoksesta. Rahan halkaisija on 38,60 mm, ja siinä on kulutusreuna. 3. KILPAILUTYÖT Malli Kilpailuehdotuksiin tulee sisältyä huolellisesti viimeistellyt mallit rahan kummastakin puolesta erikseen. Mallien tulee olla tehty kestävästä materiaalista ja väriltään valkoisia (esim. kipsi tai muovi). Sivulla 6 esitetään rahan mallille asetettavat tekniset vaatimukset, ja sivulla 7 on kuvattuna mallin mitat. Kilpailijat sitoutuvat toimittamaan kirjallisen selityksen designin kuva-aiheesta. Kilpailijat voivat jättää myös muuta ehdotustaan valaisevaa materiaalia. Vaihtoehtoisesti mallit voidaan toteuttaa 3D-tulosteina. Tällöin kilpailijan tulee liittää ehdotukseensa sähköinen tiedosto 3D-mallista (1:1 3D STL- tai 1:1 3D VND-tiedostomuotoisen kuvan 3D-malli). Kilpailijan tulee poistaa kaikki mahdolliset tekijätiedot tiedostoista. Tiedostoja voidaan hyödyntää kohdassa 5. MUUT EHDOT JA TEKIJÄNOIKEUDET edellytettävässä juhlarahan viimeistelyssä. Kilpailijat voivat halutessaan toimittaa myös 1:1 vektorigrafiikkakuvan juhlarahan kuva-aiheesta. Ääriviivakuva Kilpailijoiden tulee lisäksi laatia virallista asetusta varten mustavalkoinen ja selkeä ääriviivakuva (ns. viivapiirroskuva, asetuskuva ) tietokoneella tai mustalla kynällä (kärki n. 0,5 mm) rahan molemmista puolista siten, että ne ovat rinnakkain samalla A4-kokoisella valkoisella paperiarkilla. Rahan halkaisijan tulee ääriviivakuvassa olla 12 cm. Arvomerkinnän 20 sisältävän puolen tulee olla arkin oikealla puolella. Ääriviivakuvasta tulee käydä ilmi kaikki oleelliset elementit ja yksityiskohdat teksteineen ilman varjostuksia. Sivulla 7 on esimerkki ääriviivakuvasta. Ääriviivakuva ei vaikuta kilpailutyön arvosteluun.

4 Rahassa on oltava seuraavat yksityiskohdat: vuosiluku 2020 arvomerkintä 20 teksti SUOMI FINLAND teksti LASTEN OIKEUDET BARNENS RÄTTIGHETER. Tekstin tulee olla sekä suomeksi että ruotsiksi. halkaisijaltaan 12 mm kokoinen ympyrä rahan lyöjän logoa varten taiteilijan sukunimen alkukirjain, jonka mallissa tulee olla A 4 Euroopan unionin neuvoston päätösten (Collector coins Council conclusions 5.XI.2002) mukaisesti juhlarahoissa ei saa käyttää kuvia, jotka ovat samankaltaisia kuin euromääräisissä käyttörahoissa. Vaikka juhlarahojen aiheet juontavat historiasta, juhlarahat ovat oman aikansa tuotteita. Teosten tulee olla tekijänsä itsenäisiä taideteoksia. Juhlarahan suunnittelukilpailun osallistujilta toivotaan taiteellisia, aiheen- ja ajanmukaisia sekä toteutuskelpoisia kilpailuehdotuksia. Numerointi: Rahasta voidaan numeroida 100 ensimmäistä kolikkoa (esim. 004/100 ). Suunnittelijan tulee ottaa huomioon tämä mahdollisuus designissa. 4. KILPAILUEHDOTUSTEN NIMEÄMINEN JA YHTEYSTIEDOT Kilpailuehdotukset on varustettava nimimerkillä ja mukaan on liitettävä samalla tunnuksella varustettu suljettu kirjekuori, joka sisältää tekijän yhteystiedot (nimi, osoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite). 5. MUUT SÄÄNNÖT JA TEKIJÄNOIKEUDET Kilpailuehdotukset eivät saa olla aikaisemmin julkistettuja. Jos kilpailuehdotuksessa käytetään aiheena tekijänoikeudenalaisia teoksia tai niiden osia, tulee kilpailuehdotukseen liittää selvitys käytettyjen teoksien alkuperästä sekä todistus siitä, että teoksen käytölle on lupa. Kilpailuehdotuksen tekijä vastaa itse mahdollisista tekijänoikeusmaksuista. Se taiteilija, jonka ehdotus valitaan toteutettavaksi, sitoutuu samalla viimeistelemään mallit rahan lyöntivaatimusten mukaisiksi sekä luovuttamaan mallit ja ehdotukseen liittyvät taloudelliset tekijänoikeudet valtiolle. Suunnittelija solmii erillisen sopimuksen valtiovarainministeriön kanssa taloudellisten tekijänoikeuksien siirtymisestä valtiolle. Teoksen moraaliset oikeudet säilyvät taiteilijalla. Palkinto toteutettavasta työstä maksetaan vasta, kun tekijä on solminut tekijänoikeussopimuksen valtiovarainministeriön kanssa ja juhlarahalautakunta sekä valtiovarainministeriö ovat hyväksyneet tekijän ja rahan toimittajan viimeistellyn juhlarahadesignin. Muut kilpailijat säilyttävät oikeutensa ehdotuksiinsa, mutta palkitut kilpailijat luovuttavat mallit juhlarahalautakunnalle ilman eri korvausta. Osallistuessaan kilpailuun osallistuja samalla hyväksyy tämän kilpailuohjelman säännöt.

5 6. PALKINNOT Kilpailussa jaetaan seuraavat palkinnot: Jokaiselle kutsutulle taiteilijalle, joka määräaikaan on jättänyt ehdotuksensa kilpailuun, maksetaan 2000 euron suuruinen kutsupalkkio. Toteutettavan ehdotuksen tekijälle maksetaan lisäksi 1000 euron palkinto. Palkintolautakunta voi yksimielisellä päätöksellään jakaa palkintosumman toisinkin. Palkintosummat ovat saajilleen veronalaista tuloa. Mikäli suunnittelija ei täytä kohdan 5. MUUT SÄÄNNÖT JA TEKIJÄNOIKEUDET velvoitteita tai suunniteltu työ tämän kilpailun sääntöjä juhlarahalautakunta voi periä palkintosumman takaisin ja päättää toteutettavasta työstä erikseen KILPAILUAIKA Kilpailuaika päättyy perjantaina klo 18:00, johon mennessä kilpailuehdotukset on toimitettava Ateneumin taidemuseoon Kaivokatu 2, Helsinki. Työt voi toimittaa joko postitse tai tuoda Ateneumin turvavalvomoon, sisäänkäynti tapahtuu rakennuksen C-ovesta. Kilpailuehdotuksia otetaan vastaan arkipäivisin klo 8:00-18: KILPAILUN TUOMARISTO Palkintolautakunnan muodostavat seuraavat henkilöt: Juhlarahalautakunta: Timo Huusko, intendentti, Ateneumin taidemuseo (pj) Juha Halonen, neuvotteleva virkamies, valtiovarainministeriö (varapj) Päivi Heikkinen, osastopäällikkö, Suomen Pankki Henrika Tandefelt, FT, dosentti, Helsingin yliopisto Maarit Mäkelä, professori, TaT, Aalto-yliopisto Tuomas Sukselainen, VTT Kutsuttujen taiteilijoiden nimeämä taiteilijaedustaja Palkintolautakunta käyttää juhlarahan toimittajan (rahan lyöjä) edustajaa tai erillistä asiantuntijaa rahan toteutettavuuden teknisenä asiantuntijana. Palkintolautakunnan sihteerinä toimii Lene Wahlsten Ateneumin taidemuseosta. 9. TULOSTEN JULKISTAMINEN Tulos annetaan tiedoksi palkittujen ehdotusten tekijöille henkilökohtaisesti. Kilpailutuloksista tiedotetaan myös Suomen Taiteilijaseuran internetsivuilla ja viestintäkanavissa. Kilpailu ratkeaa mennessä.

6 10. KILPAILUTÖIDEN PALAUTUS Toteutettavan kilpailutyön malli siirtyy rahan toimittajalle rahadesignin jatkotyöstöä varten. Juhlarahalautakunta säilyttää muut kilpailutyöt niin kauan, kunnes toteuttavan ehdotuksen viimeistelty design on juhlarahalautakunnan ja valtiovarainministeriön hyväksymä. Tämän jälkeen muut kilpailijat voivat noutaa työnsä Ateneumin taidemuseosta. Noutamatta jääneet kilpailutyöt hävitetään automaattisesti 4 kk kilpailun päättymisestä. Kilpailuehdotusten noutamisesta tulee sopia kilpailun päättymisen jälkeen etukäteen juhlarahalautakunnan sihteerin Lene Wahlstenin kanssa LISÄTIEDOT Lisätietoja kilpailun käytännön asioista antaa kilpailusihteeri Lene Wahlsten, lene.wahlsten@ ateneum.fi, puh Kilpailuohjelmaa tai -ehdotuksia koskevia lisäkysymyksiä voi esittää Suomen Taiteilijaseuran kilpailuasiamies Aura Lehtoselle, aura.lehtonen@artists.fi, puh Kysymykset on esitettävä mennessä. Saapuneet kysymykset vastauksineen ovat kaikkien nähtävillä mennessä internet- osoitteessa taidekilpailut/. Juhlarahan mallin tekniset vaatimukset 1. Malli tehdään kestävästä materiaalista ja sen tulee olla väriltään valkoinen (esim. kipsi tai muovi). 2. Mallin halkaisija on n. 200 mm. 3. Rahan kuvio tulee sommitella mallin sisäpuolelle, jonka halkaisija on n. 180 mm. 4. Malliin ei saa tehdä kynällä merkintöjä. 5. Kuvion suurin korkeus peruspinnasta on 2,5 mm. Ohuiden kohtien (köydet tms.) korkeus saa kuitenkin olla enintään 0,2 kertaa kuvion leveys peruspinnasta. 6. Molemminpuolista korkeaa kuviota tulisi välttää (katso piirroksessa kohta Massakeskittymä ). 7. Päästökulma on vähintään 25 astetta pystysuorasta. 8. Arvomerkinnän numeroiden ja merkkien korkeuden tulee olla vähintään 14 mm. 9. Kuvioiden rajojen tulee olla selvät. 10. Malliin voi halutessaan tehdä kulutusreunan. Alla olevassa kuvassa mallit on esitetty selät vastakkain, jotta kuvioiden sijainti rahassa olisi havainnollinen.

7 3D-mallin mitat 7 Mallin ääriviivakuva Esimerkki: Hella Wuolijoki ja tasa-arvo -juhlaraha, julkaisuvuosi 2011, nimellisarvo 10 euroa. Suunnittelija: Petri Neuvonen. Ympyrän halkaisija 120 mm Arvomerkintä oikeanpuoleiseen piirrokseen