PALKANSAAJA, YRITTÄJÄ, TYÖTÖN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PALKANSAAJA, YRITTÄJÄ, TYÖTÖN"

Transkriptio

1 Tiina Pensola, Riikka Shemeikka, Katja Kesseli, Tuomo Laihiala, Hanna Rinne, Veijo Notkola PALKANSAAJA, YRITTÄJÄ, TYÖTÖN Kuolleisuus Suomessa Kuntoutussäätiö

2 PALKANSAAJA, YRITTÄJÄ, TYÖTÖN Kuolleisuus Suomessa Tiina Pensola Riikka Shemeikka Katja Kesseli Tuomo Laihiala Hanna Rinne Veijo Notkola KUNTOUTUSSÄÄTIÖN TUTKIMUKSIA RESEARCH REPORTS 84/2012 1

3 Julkaisija: Kuntoutussäätiö Pakarituvantie Helsinki Julkaisumyynti, puh (09) Helsinki 2012 Painopaikka: Unigrafia Oy ISSN X ISBN (pdf) Kannen valokuva: Tiina Pensola 2

4 Tiivistelmä Pensola T, Shemeikka R, Kesseli K, Laihiala T, Rinne H, Notkola V, Palkansaaja, yrittäjä, työtön. Kuolleisuus Suomessa Helsinki: Kuntoutussäätiön tutkimuksia 84/2012. Ammateittaista kuolleisuutta on Suomessa tutkittu vuosina Ammateittaisten kuolleisuuserojen selvittäminen 2000-luvun alussa on ajankohtaista ammattirakenteiden, työnkuvan ja työsuhteiden muutosvaiheessa. Tutkimusaineistot perustuvat Tilastokeskuksen väestölaskenta- ja kuolemansyytiedoista taulukoituun pitkittäistiedostoon, joka kattaa kaikki työvoimaan kuuluneet Suomessa vuonna 2000 asuneet vuotiaat naiset ja miehet. Kuolleisuutta on seurattu kuolemansyittäin (ICD10) Tilastokeskuksen vuoden 2001 ammattinimikkeet (392) on ryhmitelty 130 ammattiryhmään. Muut taustatiedot ovat tulot ja työttömillä työttömyyskuukaudet (0-36 kk), koulutus ja perheasema. Henkilövuosia oli palkansaajanaisilla (8 948 kuolemaa) ja -miehillä (18 649), yrittäjänaisilla (1002) ja -miehillä (3 795) sekä työttömillä naisilla (3 396) ja miehillä (10 982). Aineiston analysoinnissa on käytetty Poisson regressiota, ikävakioituja kuolleisuuslukuja, vakioitua kuolleisuussuhdetta sekä elinajanodotetta ikävälille Naisilla keskimääräinen elinajan menetys oli palkansaajilla 8 kk, yrittäjillä 9 kk ja työttömillä 23 kk ikävälillä vuotta. Miehillä vastaavat luvut olivat palkansaajilla 19 kk, yrittäjillä 20 kk ja työttömillä 72 kk. Kuolleisuus oli pieni mm. seuraavissa ammateissa: opettajat, lastentarhanopettajat, papit, lääkärit, elektroniikka- ja it-alan erityisasiantuntijat, teknikot, asiantuntijajohtajat ja miehillä myös muut johtajat. Keskimääräistä korkeampi naisten ja miesten kuolleisuus oli ammateissa, joihin sisältyi rutiinityötä ja joissa oli vähäiset koulutusvaatimukset ja korkea työttömyysprosentti. Näitä olivat mm. sekatyöntekijät (elinajanmenetys naisilla 19 kk ja miehillä 36 kk), tarjoilijat, siivoojat, kiinteistönhuoltajat, sairaala- ja hoitoapulaiset, rahdinkäsittelijät ja varastotyöntekijät sekä henkilökohtaiset avustajat ja omaishoitajat. Miehillä kuolleisuus oli korkeaa myös seuraavissa ammateissa: rakennusalan ammatit, hitsaajat ja kaasuleikkaajat, koneistajat, moottoriajoneuvon- ja koneiden kuljettajat sekä paperityöntekijät. Monissa näissä ammateissa oli keskimääräistä korkeampi kuolleisuus iskeemisiin sydänsairauksiin, alkoholiin liittyviin syihin sekä itsemurhiin ja tapaturmiin. Naisilla myös muutamassa erityisasiantuntija-ammatissa kuolleisuus oli keskimääräistä korkeampi liittyen kasvainkuolleisuuteen. Tarkastelujaksolla keskimääräisestä elinajan menetyksestä palkansaajamiehillä 30 % ja naisilla 13 % aiheutui alkoholiin liittyvistä syistä. Pitkäaikaistyöttömillä vastaava osuus oli naisilla 48 % ja miehillä 54 %. Suuri osa ammattiryhmien välisistä eroista miehillä ja jonkin verran naisilla oli yhteydessä ryhmien välisiin tuloeroihin. Yrittäjien kuolleisuus oli työntekijäammateissa pienempi kuin palkansaajien mutta asiantuntijaammateissa samalla tasolla. Pienituloisilla yrittäjillä kuolleisuus oli keskimääräistä korkeampi. Avainsanat: ammatti, työttömyys, yrittäjä, palkansaaja, koulutus, tulot, perheasema, kuolleisuus, kuolleisuuserot, kasvain, keuhkosyöpä, rintasyöpä, verenkiertoelinten sairaus, iskeeminen sydänsairaus, aivoverisuonien sairaus, hengityselinten sairaus, diabetes, itsemurha, tapaturma, alkoholimyrkytys, alkoholiin liittyvä 3

5 4

6 Abstract Pensola T, Shemeikka R, Kesseli K, Laihiala T, Rinne H, Notkola V, Employee, employer, unemployed. Mortality in Finland in Helsinki: Rehabilitation Foundation, Research Reports 84/2012. Occupational differences in mortality reflect hazards in the workplace. However, the mortality rates of occupational groups reflect also, and to a greater extent, the effect of other non-direct occupational but occupation associated hazards such as psychosocial factors at work or the likelihood to experience unemployment. The employees belonging to a certain occupational group may also share common patterns of health-related behaviour such as smoking, alcohol consumption and patterns of use of alcohol, sedentary life style, eating habits and the use of health services. Together these factors affect the mortality patterns of different occupational groups. Per each death occurred there are many accidents, sickness absence days and disability periods. However, death records cover information on various occupations in a consistent way and give information about which of the occupational groups are in need for interventions aimed to enhance health and well-being in these groups. In this study we had data formed by Statistics Finland on all Finnish persons aged included in labour force in They were followed up for ; The data consist of 12,8 million person-years (p-y) and 27,417 deaths of the employed in 130 occupational groups, 1,7 million p-y and 4797 deaths of entrepreneurs and 1,9 million p-y and 14,378 deaths of the unemployed women and men. The data also included information on income and for the unemployed persons on the number of their unemployment months, education and marital status. The data were analysed by the means of Poisson regression, standardized mortality ratios, age-standardized mortality rates (MR for 100,000 p-y) and life expectancy for the age interval 25 to 64. Among women MRs varied between 38 for information technicians to 302 for routine manual workers. Among men these figures varied from approximately 170 for architects and headmasters to 560 for routine manual workers and special needs assistants and care givers. On average, higher mortality in manual occupations was attributable to ischaemic heart disease, alcohol related causes, suicides and accidents. Among women mortality was also higher in some upper non-manual occupations due to cancers. Unemployment increased mortality rate threefold among women and fourfold among men. Approximately half of the excess mortality of unemployed persons was attributable to alcohol-related causes. In non-alcoholic causes the effect of unemployment on mortality was mediated by income. Key words: occupation, unemployed, occupational differences, education, family status, mortality, neoplasms, circulatory disease, lung cancer, breast cancer, ischaemic heart disease, cerebrovascular diseases, respiratory diseases, diabetes, suicide, alcohol-related causes, intoxication, accidental deaths 5

7 6

8 Kirjoittajan alkusanat Työttömyys ja toisaalta uhkaava työvoimapula sekä kansainvälisestikin suuret väestöryhmien väliset terveyserot ovat merkittäviä yhteiskunnallisia ongelmia Suomessa. Terveys on yhteydessä ammattiin ja työvoima-asemaan: meillä ja muualla tehdyissä tutkimuksissa terveys ja hyvinvointi ovat olleet sitä parempia mitä korkeammassa ammattiin perustuvassa sosiaaliryhmässä henkilö on. Samassa sosiaaliryhmässä ammattien välillä voi kuitenkin olla eroja terveyttä edistävissä tai sitä vaarantavissa tekijöissä. Kuolleisuuden avulla ammattiryhmien terveyttä on tarkasteltu vuosina , mutta ei sen jälkeen. Tämä tutkimus tehtiin VTT, dos. Veijo Notkolan aloitteesta. Hän on ollut toteuttamassa useimpia aikaisempia ammateittaisia kuolleisuustutkimuksia Suomessa. Ilman rahoitusta tutkimusta ei olisi voitu toteuttaa. Kiitämme Työsuojelurahastoa (108121) ja Raha-automaattiyhdistystä tuesta. Kiitän myös Työsuojelurahastoa ja erityisesti Riitta-Liisa Lappeteläistä osallistumisesta ohjausryhmätyöskentelyyn sekä innostavista ja tätä työtä monin tavoin tukeneista keskusteluista. Aineistomme on Tilastokeskuksesta. Kiitän taas kerran Jari Hellantoa erittäin sujuvasta yhteistyöstä taulukoiden suunnittelussa ja muodostamisessa. Lämmin kiitokseni myös kahdelle refereelle ja kommentaattorille, joiden asiantuntevat ja hyvät huomiot ovat parantaneet työtä. Minulla on ollut suuri ilo työskennellä osaavien ja työlleen omistautuvien henkilöiden kanssa hankkeen eri vaiheissa Kuntoutussäätiössä. Hanna Rinne oli mukana alkumetreillä tekemässä ammattiryhmitystä ja ensimmäisiä analyyseja. Tuomo Laihiala teki aiheeseen liittyviä kirjallisuuskatsauksia ja on osallistunut kaikkien kuvioiden ja liitetaulukoiden tekemiseen. Riikka Shemeikka on viimeistellyt kaikki taulukot ja Katja Kesseli kuviot. Molemmat ovat myös lukeneet ja kommentoineet tekstiä ja osallistuneet lähteistön viimeistelyyn. Ilman heidän panostaan tämä kirja ei olisi valmistunut. Kirjan on taittanut ja julkaisuasun suunnitellut Ulla-Maija Nurminen, hänelle erityiskiitokseni. Olen myös iloinen, että minut on iltaisin uupumatta haettu kotiin, jossa minua on odotettu. Helsingissä Tiina Pensola 7

9 8

10 Sisällys 1 Johdanto 11 2 Aineisto ja menetelmät 15 3 Palkansaajien kuolleisuus Johdanto Ammattiryhmät vuonna Kuolleisuus asiantuntija- ja työntekijäammateissa Ammattiryhmittäinen kokonaiskuolleisuus Tulojen yhteys ammattiryhmien kuolleisuuseroihin Lopuksi 40 4 Palkansaajien kuolleisuus eri kuolemansyissä Kasvaimet Verenkiertoelinten sairaudet Muut taudit Tapaturmat ja väkivaltaiset syyt Alkoholiin liittyvät syyt 79 5 Yrittäjien kuolleisuus Johdanto Yrittäjien taustatiedot Yrittäjien kokonaiskuolleisuus Yrittäjien kuolleisuus eri kuolemansyissä Mies- ja naisyrittäjien kuolleisuusvertailu Tulojen yhteys yrittäjien kuolleisuuteen Yrittäjien kuolleisuus suhteessa palkansaajiin Lopuksi Työttömien kuolleisuus Johdanto Työttömät vuonna Työttömien kokonaiskuolleisuus Työttömien kuolleisuus eri kuolemansyissä Kuolleisuus työttömyyden keston mukaan Tulojen, koulutuksen ja perheaseman yhteys työttömien ylikuolleisuuteen Lopuksi Yhteenveto ja pohdinta 133 Lähteet 142 Liitetaulukot 156 9

11 Liitetaulukot Liitetaulukko 2.1. Ammattiryhmät ja niiden koodit. Liitetaulukko 2.2. Yrittäjien ammattinimikkeet ja niiden koodit. Liitetaulukko 3.1. Ammattiryhmien henkilövuodet, kuolemantapausmäärät, ikävakioitu kuolleisuus (IVK, kuolleet kohden), vakioitu kuolleisuussuhde (SMR ja 95 %:n luottamusvälit), 25-vuotiaiden todennäköisyys saavuttaa 65 vuoden ikä sekä keskimääräinen odotettavissa oleva elinajan menetys kuukausina ikävälillä vuotta (perustuen kuolemanvaaralukuihin ) naisilla. Liitetaulukko 3.2. Ammattiryhmien henkilövuodet, kuolemantapausmäärät, ikävakioitu kuolleisuus (IVK, kuolleet kohden), vakioitu kuolleisuussuhde (SMR ja 95 %:n luottamusvälit), 25-vuotiaiden todennäköisyys saavuttaa 65 vuoden ikä sekä keskimääräinen odotettavissa oleva elinajan menetys kuukausina ikävälillä vuotta (perustuen kuolemanvaaralukuihin ) miehillä. Liitetaulukko 4.1. Ammattiryhmittäiset ikävakioidut kuolleisuusluvut (IVK, kuolleet henkilövuotta kohden) ja vakioidut kuolleisuussuhteet (SMR) kaikissa taudeissa, kasvaimissa ja verenkiertoelinten sairauksissa naisilla. Luvut perustuvat vuonna 2000 työssä olleiden palkansaajien kuolleisuuteen Liitetaulukko 4.2. Ammattiryhmittäiset ikävakioidut kuolleisuusluvut (IVK, kuolleet henkilövuotta kohden) ja vakioidut kuolleisuussuhteet (SMR) kaikissa taudeissa, kasvaimissa ja verenkiertoelinten sairauksissa miehillä. Luvut perustuvat vuonna 2000 työssä olleiden palkansaajien kuolleisuuteen Liitetaulukko 4.3. Ammattiryhmittäiset ikävakioidut kuolleisuusluvut (IVK, kuolleet henkilövuotta kohden) ja vakioidut kuolleisuussuhteet (SMR) tapaturmaisissa ja väkivaltaisissa syissä sekä erikseen itsemurhissa ja muissa tapaturmissa (ei sisällä myrkytyksiä) naisilla. Luvut perustuvat vuonna 2000 työssä olleiden palkansaajien kuolleisuuteen Liitetaulukko 4.4. Ammattiryhmittäiset ikävakioidut kuolleisuusluvut (IVK, kuolleet henkilövuotta kohden) ja vakioidut kuolleisuussuhteet (SMR) tapaturmaisissa ja väkivaltaisissa syissä sekä erikseen itsemurhissa ja muissa tapaturmissa (ei sisällä myrkytyksiä) miehillä. Luvut perustuvat vuonna 2000 työssä olleiden palkansaajien kuolleisuuteen Liitetaulukko 4.5. Ammattiryhmittäiset ikävakioidut kuolleisuusluvut (IVK, kuolleet henkilövuotta kohden) ja vakioidut kuolleisuussuhteet (SMR) alkoholiin liittyvissä syissä (ml. tapaukset, joissa alkoholiin liittyvä tauti on myötävaikuttavana kuolemansyynä) naisilla ja miehillä. Luvut perustuvat vuonna 2000 työssä olleiden palkansaajien kuolleisuuteen Liitetaulukko 4.6. Vuonna 1995 työssä olleiden palkansaajien ammattiryhmittäiset henkilövuodet, kuolleiden määrät kaikissa ja alkoholiin perustuvissa kuolemansyissä sekä 25-vuotiaan todennäköisyys elää 65-vuotiaaksi ja menetettävien kuukausien odote 65 ikävuoteen mennessä vuosien kuolemanvaaralukujen perusteella. Liitetaulukko 5.1. Yrittäjien suhteellinen ikävakioitu kuolleisuusluku (RR) suhteessa palkansaajien kuolleisuuteen (RR = 1,00) valituissa ammateissa, naiset ja miehet. Liitetaulukko 5.2. Yrittäjien ikävakioitu kuolleisuus (IVK, henkilövuotta kohden) kuolemansyittäin vuoden 2000 ammatin mukaan. Liitetaulukko 6.1. Työttömien naisten ja miesten henkilövuodet ja kuolleiden määrä. Liitetaulukko 6.2. Työttömien ikävakioitu kuolleisuus (IVK, kuolleet henkilövuotta kohden) ja vakioitu kuolleisuussuhde (SMR) kuolemansyittäin , vuonna 2000 työttömänä olleet vuotiaat naiset ja miehet. Liitetaulukko 6.3. Työttömien ikävakioitu kuolleisuus (IVK, kuolleet henkilövuotta kohden) eräissä kuolemansyissä työttömyyden keston, tulojen, koulutuksen ja perheaseman mukaan, naiset ja miehet. 10

12 1 Johdanto Suomessa kuolee vuosittain yli työikäistä, vuotiasta naista ja miestä. Kuolleiden määrässä on 2000-luvulla ollut vain vähän vaihtelua, vaikka työikäiset ovat ikääntyneet: kuolleisuus on siis jatkanut vähenemistään. Ennenaikaisen kuoleman todennäköisyys on kuitenkin hyvin erilainen riippuen ihmisen pääasiallisesta toiminnasta, eli siitä, kuuluuko hän työvoimaan vai onko työvoiman ulkopuolella. Työvoimaan kuuluvilla kuolleisuus on työttömillä huomattavasti korkeampi kuin työllisillä. Myös työllisillä on kuolleisuuseroja eri ammattiryhmien välillä. Ammateittaista kuolleisuutta on Suomessa tutkittu 70-luvulta lähtien (Sauli 1979; Marin 1986; Notkola, Pajunen ym. 1995; Notkola ja Savela 1998; Pensola, Ahonen ym. 2004). Näiden 40 vuoden aikana työtehtävien sisältö, työolosuhteet ja työn vaatimukset ovat muuttuneet valtavasti. Ammattinimikkeet ja ammattiryhmien koot ovat myös tänään toiset kuin 70-luvun alussa. Muutokset ammattiryhmien kuolleisuuseroissa ovat olleet pienempiä. Näiden aikaisempien tutkimusten mukaan kuolleisuudessa on selkeät erot ammattiryhmien välillä. Useissa palveluiden, teollisuuden ja tuotannon työntekijäammateissa ennenaikainen kuolleisuus on ollut selvästi yleisempää kuin asiantuntija-ammateissa. Esimerkiksi aikaisemmassa vuosien kuolleisuutta käsittelevässä tutkimuksessa 25-vuotiaan palkansaajamiehen elinajanodote oli keskimäärin 51,5 vuotta, mutta ammattiryhmien välillä eroa pisimmässä ja lyhyimmässä elinajanodotteessa oli yli 12 vuotta. Vastaavasti 25-vuotiaan palkansaajanaisen elinajanodote oli 57,1 vuotta ja eroa korkean ja alhaisen kuolleisuuden ammattiryhmien välillä oli 5,1 vuotta. (Pensola, Ahonen ym ) Ammattiryhmittäiset työkyvyttömyys- ja kuolleisuustiedot kuvaavat osaltaan työolojen vaikutuksia eri ammateissa toimivien terveyteen. Osassa ammattiryhmiä kuolleisuus voi olla poikkeuksellisen suuri tai pieni lähes 11

13 kaikissa kuolemansyissä. Toisissa kuolleisuus voi olla poikkeavaa yksittäisessä kuolemansyyssä. Kuolemansyittäisellä tarkastelulla pyritään selvittämään eri ammateissa toimivien riskejä. Ammattien väliset kuolleisuuserot johtuvat monista tekijöistä, joista vain osa on välittömiä työhön liittyviä altisteita; arviolta seitsemän prosenttia työikäisten kuolleisuudesta on yhdistettävissä työhön liittyviin tekijöihin (Nurminen ja Karjalainen 2001). Eri ammattiryhmiin kuuluvat voivat kuitenkin jakaa monia terveyteen liittyviä riskitekijöitä, joilla on yhteyttä myös heidän ennenaikaiseen kuolemaansa. Samaan ammattiryhmään kuuluvilla on keskimääräistä todennäköisemmin samanlainen elämäntyyli, elintavat, elintaso ja terveysriskit; riskien samankaltaisuus liittyy osin valikoitumiseen, osin koulutusaikaisiin vaikutuksiin sekä ammattiin liittyvien olosuhteiden ja ympäristötekijöiden vaikutukseen (Siegrist 1996; Power ja Hertzman 1997; de Jonge, Bosma ym. 2000). Suuri osa eri ammateissa toimivien sairastavuudesta on liitettävissä elämäntapoihin, elinoloihin ja erilaisiin elämäntapahtumiin, joilla on yhteys terveyteen (Pekkanen, Uutela ym. 1990; Karisto, Prättälä ym. 1992; Prättälä, Berg ym. 1992). Ammattiryhmän kuolleisuustaso yksittäisissä kuolemansyissä antaa näin ollen viitteitä ammattiin liittyvistä altisteista ja riskitekijöistä, mutta ennen kaikkea ammattia harjoittavien riskeistä. Naisilla ja miehillä voi olla eroja altistumisessa tietyille riskitekijöille ja siten eroja sairastumisessa ja kuolleisuudessa samassakin ammatissa. Eri ammatteihin liittyvien fyysisten ja psyykkisten kuormitustekijöiden (Siegrist 1996; Karasek, Brisson ym. 1998) sekä työn organisoitumisen kuten johtamisen ja yhteistyön (Elovainio, Kivimäki ym. 2004; Kivimäki, Ferrie ym. 2004) lisäksi ammattiryhmitäisiin terveyseroihin voivat vaikuttaa erot ammattiryhmän ikärakenteissa ja niihin kuuluvien työurissa sekä työmarkkinoihin liittyvät epävarmuustekijät. Ammattirakenteen ja työelämän muutos ovat yhä käynnissä. Viime vuosikymmeninä kysyntä on vähentynyt monista vähän koulutusta vaativissa tehtävissä toimivista kuten toimistoapulaisista, siivoojista, ompelijoista ja teollisuustyöntekijöistä samalla kun kysyntä on kasvanut aikaisemmin toimihenkilöihin luokitelluista palvelu- ja informaatioteknologia-alan työntekijöistä (Lehto ja Sutela 2004). Epätyypilliset työsuhteet, osaaikaisuus ja itsensä työllistäminen ovat yleistyneet, vaikka ovat vielä suhteellisen harvinaisia (Pärnanen ja Sutela 2011). Työsuhteen tai yleensä 12

14 työn epävarmuuteen sekä työttömyyteen liittyy erilaisia terveysriskejä (Muntaner, Hadden ym. 2004; Nakao 2010; Niedhammer, Bourgkard ym. 2011). Työttömyysaste oli vuonna 2010 noin 10 prosenttia (www.stat.fi). Työn rakennemuutokseen liittyy erityisesti pitkäaikaistyöttömyyden yleistyminen. Pitkäaikaistyöttömiä työttömistä on noin kolmannes ja koko työvoimasta 2 3 prosenttia. Työn kysyntä on vähentynyt osassa ammatteja ja uuden koulutus- ja työalan löytäminen tai vähällä koulutuksella työmarkkinoilla tuleminen voi olla haasteellista työn ja työelämän muutoksessa. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää työllisten ammattiryhmittäistä kuolleisuutta sekä työttömien kuolleisuutta. Vaikka työhön liittyvät fyysiset ja biologiset riskitekijät ovat samanlaisia ammattiasemasta riippumatta, voi työhön liittyä erilaisia psykosomaattisia riskitekijöitä ammattiaseman mukaan. Tästä syystä tarkastelemme palkansaajien ja yrittäjien kuolleisuutta erikseen. Työttömyyden kokeminen työuran jossakin vaiheessa on yleistynyt, vaikka sen todennäköisyys vielä vaihtelee ammateittain. Tässä tutkimuksessa ei ole tietoa työttömien ammateista, mutta tarkastelemme työttömien kuolleisuutta työttömyyden keston mukaan. Tutkimuksen tavoitteena on: 1) Tarkastella palkansaajien ammattiryhmittäistä kokonaiskuolleisuutta Suomessa vuosina (luku 3) 2) Selvittää tulojen yhteyttä ammattiryhmittäisiin kuolleisuuseroihin (luvut 3.5 ja 5.2) 3) Tarkastella naisten ja miesten ammattiryhmittäisiä kuolleisuuseroja eri kuolemansyissä (luku 4) 4) Tarkastella yrittäjien kuolleisuutta eri ammateissa suhteessa palkansaajiin (luku 5) 5) Tarkastella työttömien kuolleisuutta ja kuolleisuuseroa työllisiin eri kuolemansyissä (luku 6) 6) Selvittää työttömyyden keston, tulojen, koulutuksen ja perheaseman yhteyttä työttömien kuolleisuuteen (luku 6) Kokonaistavoitteena on erottaa ne ryhmät, joilla on keskimääräistä suurempi tai pienempi kuolleisuusriski, sekä arvioida mihin syihin riski on 13

15 liitettävissä. Vaikka rekisteritietojen avulla ei ole mahdollista erottaa yksilöön kohdistuvia työperäisiä altisteita tai psykobiososiaalisia riski- tai suojatekijöitä, voivat jo perustutkimustulokset ammattiryhmittäisestä kuolleisuudesta tuottaa tietoa, jota voidaan hyödyntää työterveyshuollossa ja kuntoutuksessa kohdennettujen terveyttä edistävien toimenpiteiden suuntaamiseen niihin ammattiryhmiin, joiden terveyteen liittyvät riskit ovat suurimmat. 14

16 2 Aineisto ja menetelmät Aineistot Tutkimuksessa on käytetty kahta perusaineistoa, joista toinen muodostuu vuoden 1995 väestöstä ja toinen vuoden 2000 väestöstä. Molemmat aineistot perustuvat Tilastokeskuksen väestölaskentatiedoista ja kuolemansyytiedoista taulukoituun pitkittäistiedostoon, joka kattaa koko työikäisen Suomessa asuvan väestön. Tästä tiedostosta tutkimusaineistoihin on poimittu kyseisten vuosien lopussa työvoimaan kuuluneet vuotiaat naiset ja miehet. Seurannan aikana aineistoon ei tule uusia henkilöitä eikä mahdollisia muutoksia työllisyysasemassa oteta huomioon. Seurannan aikana maasta muuttaneiden on oletettu kuuluneen väestöön puolet seuranta-ajasta. Vuoden 2000 aineistossa kuolleisuutta tarkastellaan vuosina ja vuoden 1995 aineistossa Kuolleisuustiedot on yhdistetty aineistoihin henkilötunnuksen perusteella Tilastokeskuksessa. Tutkijoille kokonaisaineistosta on muodostettu luokitellut aineistot, joissa taustamuuttujien (sukupuoli, ikä, periodi, tulot, ja ammatti tai koulutus, perheasema ja työttömyyden kesto) mukaisissa ryhmissä on tiedot kertyneistä henkilöpäivistä ja kuolemantapauksien määrästä eri kuolemansyyryhmissä. Palkansaajat, yrittäjät ja työttömät Palkansaajiksi työllisen määritelmän mukaisesti on luokiteltu ne vuotiaat henkilöt, joilla oli jonkin eläkevakuutusjärjestelmän työsuhderekisterin mukaan voimassa oleva työsuhde vuoden 2000 (tai vuoden 1995) lopussa ja jotka eivät työministeriön työnhakijarekisterin mukaan olleet työttömiä työnhakijoita vuoden viimeisenä työpäivänä eivätkä varus- tai siviilipalvelusmiehiä vuoden viimeisellä työviikolla. 15

17 Yrittäjiksi on määritelty henkilöt, joilla vuoden 2000 (1995) viimeisellä viikolla oli voimassa oleva yrittäjäeläkevakuutus ja jotka eivät olleet vuoden viimeisenä työpäivänä työttömiä eivätkä vuoden viimeisellä viikolla varus- tai siviilipalvelusmiehiä. Jos yrittäjällä oli samaan aikaan voimassa oleva työsuhde, yrittäjätulojen oli oltava palkkatuloja suuremmat, jotta henkilö tuli määritellyksi yrittäjäksi eikä palkansaajaksi. Vastaavasti kuten palkansaajilla ja yrittäjillä tieto työttömyydestä on vuoden viimeiseltä viikolta. Työttömyyden kesto on työttömiksi määritellyille huomioitu työttömyyskuukausina kolmelta vuodelta eli ( ). Palkansaajien vuoden 2000 henkilöjakaumat on kuvattu luvussa 3.2 sekä liitetaulukossa 3.1 ja 3.2, yrittäjien luvussa 5.2 ja työttömien luvussa 6.1. Henkilövuosijakaumat vastaavat hyvin vuoden 2000 henkilöjakaumia (www.stat.fi). Luokitukset Ammattiluokitus perustuu Tilastokeskuksen ammattiluokitukseen 2001 (Tilastokeskus 2001). Tätä tutkimusta varten alun perin 392 ammattinimikettä on ryhmitelty 130 ammattiryhmään, koska liian pienissä ammattiryhmissä kuolleisuuden tarkastelussa satunnaisuuden vaikutus olisi tullut muutoin liian suureksi. Yhdistelyssä on käytetty pääsääntöisesti Ammattiluokitus 2001 hierarkiaa sekä mahdollisuuksien mukaan kuolleisuustasoa; esimerkiksi yli-, erikois-, osaston-, terveyskeskus- ja apulaislääkärit, hammaslääkärit ja eläinlääkärit on yhdistetty samaan ryhmään. Jos jonkin ammatin kuolleisuus jossakin tietyssä kuolemansyyssä poikkeaa muusta ryhmästä, näitä on mahdollisuuksien mukaan tarkasteltu erikseen. Ammattiryhmät sekä Tilastokeskuksen ammattinimikkeiden koodit, jotka on liitetty kyseisiin ryhmiin, on lueteltu Liitetaulukossa 2.1. Kyseistä 130 ammattiryhmän jaottelua käytetään palkansaajien kuolleisuuden tarkastelussa. Luvuissa 3 ja 4 palkansaajiin on yhdistetty myös eräissä ammateissa toimivia yrittäjiä. Näitä ammatteja ovat muun muassa kampaajat, parturit ja kosmetologit, myymälän- ja huoltoaseman hoitajat, fysioterapeutit ja hierojat, rakennusmestarit (talonrakennusalan asiantuntijat), moottoriajoneuvonkuljettajat, kokit, lääkärit ja asianajajat. Täydel- 16

18 linen lista koodeista on liitetaulukossa 2.1. Palkansaajien tarkastelut kuvaavat näin ollen ammattiryhmän kuolleisuutta. Yrittäjillä on käytetty ammattiryhmiä pääasiassa kaksinumerotasolla. Tämä on tarkemmin selitetty luvussa 5. Työttömiksi on määritelty ne vuotiaat henkilöt, jotka vuoden 2000 lopussa olivat työttöminä. Työttömillä ei tässä aineistossa ollut mahdollista käyttää ammattitietoa. Heidän tarkastelunsa perustuvat työttömyyden kestoon, koulutukseen, tuloihin ja perheasemaan. Nämä on tarkemmin selvitetty luvussa 6. Ikä on jaoteltu viisivuotisikäryhmiin vuonna 2000 (vuoden 1995 tarkasteluissa kyseisenä vuonna). Kuolleisuustarkastelussa ikääntyminen on huomioitu. Tulot on määritelty tuloviidenneksiin erikseen palkansaajille, yrittäjille ja työttömille sukupuolen mukaan. Samaa tulojakaumaa ei voitu käyttää kaikille, koska tulotaso on hyvin erilainen sukupuolen, työvoima-aseman ja ammattiaseman mukaan. Työttömillä on käytetty lisäksi taustamuuttujina koulutustasoa, perheasemaa ja työttömyyden kestoa. Nämä on kuvattu luvussa 6.2. Kuolemansyyt Kuolemansyyt on luokiteltu Maailman Terveysjärjestön (WHO) laatiman kansainvälisen tautiluokituksen 10. uudistuksen mukaisesti (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2011). Kuolemansyy perustuu pääasialliseen kuolemansyyhyn, mutta alkoholiin liittyviin kuolemansyihin on otettu myös ne tapaukset, joissa myötävaikuttavana kuolemansyynä on ollut alkoholiperäinen tauti tai alkoholimyrkytys ja vastaavasti diabeteksessa on huomioitu ne tapaukset, joissa diabetes on ollut joko pääasiallisena tai myötävaikuttavana kuolemansyynä. Tutkimuksessa on käytetty seuraavaa kuolemansyyryhmäjaottelua: 17

19 Kokonaiskuolleisuus (A00 Y89) Taudit (A00-R99) Kasvaimet (C00 D48) - keuhkosyöpä (kurkunpään, henkitorvi- ja keuhkoputken ja keuhkon syöpä: C32-34) - rintasyöpä (C50) Verenkiertoelinten sairaudet (I00 -I42.5, I42.7 I99) - iskeemiset sydänsairaudet (I20-I25) - aivoverisuonien sairaudet (I60-I69) Hengityselinten sairaudet (J00 J64, J66 J99) Diabetes (E10-E14) (myös myötävaikuttavana syynä) Alkoholiperäiset taudit (F , G312, G4051, G621, G721, I426, K292, K70, K860, K8600, K852, O354) Muut taudit (sisältää mm. tartunta- ja loistaudit, umpieritys- ravitsemus- ja aineenvaihduntasairaudet (pl. diabetes), hermoston sairaudet, ruoansulatuselinten sairaudet (pl. alkoholiperäiset)) Tapaturmat ja väkivalta (V01-X44, X45-Y89) Itsemurhat (X60 X84, Y87.0) Alkoholimyrkytykset (X45) Muut tapaturmat ja väkivalta Edellä olevan lisäksi kuolemansyyt on luokiteltu kahteen ryhmään edellä olevasta luokituksesta riippumattomasti peruskuolemansyyn ja myötävaikuttavien kuolemansyiden mukaan: Alkoholiin liittyvät syyt (alkoholiperäiset taudit, alkoholipäihtymys (F100) ja alkoholimyrkytys) Alkoholiin liittymättömät kuolemansyyt, (sisältää kaikki edelliseen ryhmään kuulumattomat taudit sekä muut ulkoisten syiden aiheuttamat tilat paitsi tapaturmaiset alkoholimyrkytykset) Menetelmät Ammattiryhmien sekä työttömien kuolleisuutta on tarkasteltu erilaisten tunnuslukujen kautta. Kuolleisuudella on voimakas yhteys ikään: vuotiaan todennäköisyys kuolla on noin kymmenkertainen vuotiaaseen verrattuna. Eri ammattiryhmissä ikäjakaumat ovat kuitenkin 18

20 hyvin erilaisia ja eräissä ammateissa ikäjakauma naisilla ja miehillä poikkeaa toisistaan. Esimerkiksi kun yli- ja osastonhoitajanaisista 2 prosenttia oli vuotiaita ja 26 prosenttia vuotiaita (miehillä vastaavat osuudet olivat 7 ja 7), lastentarhanopettajista, operaattoreista ja tietotekniikan tukihenkilöistä sekä elektroniikkalaitteiden asentajista kolmannes oli vuotiaita ja 3 5 prosenttia vuotiaita (miehillä osuudet olivat ja 1 3 prosenttia). Naisilla ja miehillä oli eroa ikärakenteissa esimerkiksi ylimmissä virkamiehissä, joissa vuotiaita oli naisista neljännes mutta miehistä kolmannes sekä poliiseissa, joissa vuotiaita oli naisista yli puolet mutta miehistä neljännes. Ammattiryhmien erilaisten ikärakenteiden takia tulokset esitetään ikävakioituina kuolleisuuslukuina (IVK) henkilöä kohden. Vakioväestönä on vuonna 2000 työvoimaan kuuluneet vuotiaita naiset ja miehet. Ikävakiointi poistaa tuloksista ammattiryhmien erilaisista ikärakenteista johtuvan vaihtelun. Koska vakioväestö on kaikille ryhmille sama, on tässä tutkimuksessa mahdollista vertailla IVK-lukuja paitsi ammattiryhmien myös naisten ja miesten sekä palkansaajien, yrittäjien ja työttömien välillä. Vakioitu kuolleisuussuhde (SMR) kuvaa ammattiryhmän kuolleisuutta suhteessa kaikkien saman sukupuolen palkansaajien kuolleisuuteen. SMR-luku kuvaa, kuinka paljon (ammatti)ryhmän kuolleisuus poikkeaa tilanteesta, jossa ammattiryhmässä olisi ollut sama ikäryhmittäinen todennäköisyys kuolla kuin keskimäärin kaikilla saman sukupuolen palkansaajilla. Kaikkien saman sukupuolen palkansaajien SMR luku on 100. Lukua 100 pienemmät arvot merkitsevät, että ammattiryhmän kuolleisuus on keskimääräistä pienempi, kun taas luvun 100 ylittävät arvot merkitsevät ylikuolleisuutta. SMR-luvuille on laskettu 95 prosentin niin sanotut tarkat luottamusvälit käyttäen Poisson-jakaumaa. Elinajan odotteet ikävälille vuotta on laskettu Reed-Merrelin menetelmällä (Siegel ja Swanson 2004). Samaa menetelmää on sovellettu ikävälillä keskimäärin menetettyjen elinkuukausien laskemiseen. Menetetyissä elinkuukausissa painottuvat enemmän nuorella iällä tapahtuneet kuolemat. Laskettaessa menetettyjä elinkuukausia ikävälille vuotta, 25-vuotiaana kuolleen arvioidaan menettäneen 480 kuukautta (40 vuotta), kun taas 64-vuotiaana kuollut on menettänyt vain 12 kuukautta ja yli 64-vuotiaana kuolleet eivät menetä tässä arviossa yhtään kuukautta. Keskimääräisessä elinkuukausien menetyksessä on laskettu myös osuus, 19

PALKANSAAJA, YRITTÄJÄ, TYÖTÖN

PALKANSAAJA, YRITTÄJÄ, TYÖTÖN PALKANSAAJA, YRITTÄJÄ, TYÖTÖN Kuolleisuus Suomessa 2001 2007 Tiina Pensola Riikka Shemeikka Katja Kesseli Tuomo Laihiala Hanna Rinne Veijo Notkola KUNTOUTUSSÄÄTIÖN TUTKIMUKSIA RESEARCH REPORTS 84/2012

Lisätiedot

Nuori tasa-arvo Koulutuksesta ammattiin. Ritva Kaukonen 14.9.2011

Nuori tasa-arvo Koulutuksesta ammattiin. Ritva Kaukonen 14.9.2011 Nuori tasa-arvo Ritva Kaukonen Tarkastelun kohteena: Tutkinto vuonna 2004 peruskoulusta, lukiosta, toisen asteen ammatillisesta peruskoulutuksesta, ammattikorkeakoulusta tai yliopistosta (maisteri tai

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009 TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009 Reijo Ailasmaa +358 29 524 7062 reijo.ailasmaa@thl.fi Terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

Joka kolmas työskentelee hyvin nais- tai miesvaltaisessa ammattiryhmässä

Joka kolmas työskentelee hyvin nais- tai miesvaltaisessa ammattiryhmässä Väestö 2010 Työssäkäynti 2008 Ammatti ja sosioekonominen asema Joka kolmas työskentelee hyvin nais- tai miesvaltaisessa ammattiryhmässä Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston mukaan ammattiryhmät ovat voimakkaasti

Lisätiedot

Lapin kuntien henkilöstönäkymät

Lapin kuntien henkilöstönäkymät LAPIN KUNTAPÄIVÄ - Tornio 20.9.2011 Lapin kuntien henkilöstönäkymät Marjo Säärelä kunta-asiantuntija Lapin liitto Työllisyystilanne Viimeisten 15 vuoden aikana työttömyys noin puolittunut 27 %:sta 12,7

Lisätiedot

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Joulukuun 2014 tilannekatsaus (tilastopäivä ) Työttömyys kasvoi

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Joulukuun 2014 tilannekatsaus (tilastopäivä ) Työttömyys kasvoi Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 20.1.2015 Joulukuun 2014 tilannekatsaus (tilastopäivä 31.12.2014) Työttömyys kasvoi Pirkanmaan TE-toimistossa oli joulukuun 2014 lopussa 38529 työtöntä työnhakijaa,

Lisätiedot

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Huhtikuun 2015 tilannekatsaus (tilastopäivä ) Työttömyys kasvoi

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Huhtikuun 2015 tilannekatsaus (tilastopäivä ) Työttömyys kasvoi Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 27.5.2015 Huhtikuun 2015 tilannekatsaus (tilastopäivä 30.4.2015) Työttömyys kasvoi Pirkanmaan TE-toimistossa oli huhtikuun 2015 tilannekatsauspäivänä 35352

Lisätiedot

Vieraskieliset työttömät Espoossa. Tuija Soininen

Vieraskieliset työttömät Espoossa. Tuija Soininen Vieraskieliset työttömät Espoossa Tuija Soininen 20.5.2015 Vieraskieliset työnhakijat työllisyyskoodeittain Työllisyyskoodi 2015 Maaliskuu %-osuus 00 Työllistetty 248 3,5 % 01 Työssä yleisillä työmarkk.

Lisätiedot

Rattijuopon sosiaalinen tausta ja kuolleisuus. Karoliina Karjalainen AHTS seminaari 25.10.2012

Rattijuopon sosiaalinen tausta ja kuolleisuus. Karoliina Karjalainen AHTS seminaari 25.10.2012 Rattijuopon sosiaalinen tausta ja kuolleisuus Karoliina Karjalainen AHTS seminaari 25.10.2012 Tausta Rattijuoppojen taustaa tutkittu verraten vähän Rattijuopon elämänkaari -tutkimus Suomen Akatemian rahoitus

Lisätiedot

PUDASJÄRVI. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL)

PUDASJÄRVI. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL) 1 PUDASJÄRVI Menetetyt elinvuodet 1983 24 (PYLL) LAUSUNTO 1 (1) 21.8.26 MENETETYT ELINVUODET (PYLL) -INDEKSI (PYLL = Potential Years of Life Lost) Efeko Oy tuotti Oulunkaaren seutukunnan tilauksesta Menetetyt

Lisätiedot

Sosioekonomiset erot lasten ja nuorten tapaturmakuolleisuudessa Suomessa

Sosioekonomiset erot lasten ja nuorten tapaturmakuolleisuudessa Suomessa Sosioekonomiset erot lasten ja nuorten tapaturmakuolleisuudessa Suomessa Eetulle ja Emmalle sattuu ja tapahtuu Lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisy Lapissa seminaari 14.2.2013 Hanna Remes, tutkija Sosiaalitieteiden

Lisätiedot

Etelä-Savon PYLL-tulokset

Etelä-Savon PYLL-tulokset Etelä-Savon PYLL-tulokset 14.6.2016 Mikkeli Virpi Pitkänen erityisasiantuntija 27.6.2016 Page 1 Analyysissä olevat alueet ja asukasluvut Kunnat Hirvensalmi 2 326 Joroinen 5 178 Juva 6 616 Kangasniemi 5

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 15:2016

TILASTOKATSAUS 15:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 15:2016 1 25.8.2016 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 31.12.2015 Työttömyysaste oli Vantaalla 12,4 prosenttia vuoden 2015 lopussa. Työttömien määrä kasvoi kaikilla suuralueilla,

Lisätiedot

Satakunnan työllisyyskatsaus 9/2015

Satakunnan työllisyyskatsaus 9/2015 NÄKYMIÄ SYYSKUU 2015 SATAKUNNAN ELY-KESKUS Satakunnan työllisyyskatsaus 9/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 20.10.2015 klo 9.00 Työttömien määrä vähentyi hieman syyskuussa Satakunnassa Työnhakijat Satakunnan

Lisätiedot

Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2015

Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2015 NÄKYMIÄ JOULUKUU 2015 UUDENMAAN ELY-KESKUS Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2015 Julkaisuvapaa keskiviikkona 27.1.2015 klo 9.00 Työttömiä työnhakijoita 8,5 % enemmän kuin vuotta aiemmin Uudenmaan elinkeino-,

Lisätiedot

TEUVA. Menetetyt elinvuodet (PYLL)

TEUVA. Menetetyt elinvuodet (PYLL) TEUVA Menetetyt elinvuodet 1983 24 (PYLL) LAUSUNTO 1 (1) 12.1.27 MENETETYT ELINVUODET (PYLL) -INDEKSI (PYLL = Potential Years of Life Lost) Efeko Oy tuotti Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin tilauksesta

Lisätiedot

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2015

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2015 NÄKYMIÄ MARRASKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen p. 0295 021 117 Marraskuun työllisyyskatsaus 11/ Julkaisuvapaa tiistaina 22.12. klo 9.00 Marraskuun lopussa 9 537 avointa työpaikkaa kasvua

Lisätiedot

Elokuun työllisyyskatsaus 8/2015

Elokuun työllisyyskatsaus 8/2015 NÄKYMIÄ ELOKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen p. 0295 021 117 Elokuun työllisyyskatsaus 8/ Julkaisuvapaa tiistaina 22.9. klo 9.00 Työttömiä työnhakijoita 13,3 % enemmän kuin vuotta aiemmin

Lisätiedot

KUUSIOKUNTIEN SEUTUKUNTA. Menetetyt elinvuodet (PYLL)

KUUSIOKUNTIEN SEUTUKUNTA. Menetetyt elinvuodet (PYLL) KUUSIOKUNTIEN SEUTUKUNTA Menetetyt elinvuodet 1983 24 (PYLL) LAUSUNTO 1 (1) 12.1.27 MENETETYT ELINVUODET (PYLL) -INDEKSI (PYLL = Potential Years of Life Lost) Efeko Oy tuotti Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

LOHJAN SEUTUKUNTA. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL)

LOHJAN SEUTUKUNTA. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL) LOHJAN SEUTUKUNTA Menetetyt elinvuodet 1983 24 (PYLL) LAUSUNTO 1 (1) 28.11.26 MENETETYT ELINVUODET (PYLL) -INDEKSI (PYLL = Potential Years of Life Lost) Efeko Oy tuotti Hiiden alueen kuntien ja Kirkkonummen

Lisätiedot

Maaliskuun työllisyyskatsaus 3/2015

Maaliskuun työllisyyskatsaus 3/2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen p. 0295 021 117 Maaliskuun työllisyyskatsaus 3/ Julkaisuvapaa torstaina 23.4. klo 9.00 Työttömiä työnhakijoita 14,9 % enemmän kuin vuotta

Lisätiedot

Toukokuun työllisyyskatsaus 5/2015

Toukokuun työllisyyskatsaus 5/2015 NÄKYMIÄ TOUKOKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Toukokuun työllisyyskatsaus 5/ Julkaisuvapaa keskiviikkona 24.6. klo 9.00 Toukokuun lopussa 11 716 avointa työpaikkaa Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen

Lisätiedot

Uudet avoimet työpaikat tammikuu joulukuu tammikuu tammikuu 2017/2016

Uudet avoimet työpaikat tammikuu joulukuu tammikuu tammikuu 2017/2016 Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 21.2.2017 Tammikuun 2017 tilannekatsaus (tilastopäivä 31.1.2017) Työttömyys aleni reippaasti sekä vuosi- että kuukausitasolla Pirkanmaalla oli tammikuun 2017

Lisätiedot

ÄHTÄRI. Menetetyt elinvuodet (PYLL)

ÄHTÄRI. Menetetyt elinvuodet (PYLL) ÄHTÄRI Menetetyt elinvuodet 1983 24 (PYLL) LAUSUNTO 1 (1) 12.1.27 MENETETYT ELINVUODET (PYLL) -INDEKSI (PYLL = Potential Years of Life Lost) Efeko Oy tuotti Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin tilauksesta

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus heinäkuu 2015

Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus heinäkuu 2015 NÄKYMIÄ HEINÄKUU 2015 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Kaakkois-Suomen työllikatsaus kuu 2015 Julkaisuvapaa tiistaina 25.8.2015 klo 9.00 Parikkala Ruokolahti Rautjärvi Savitaipale Taipalsaari Imatra Lemi Iitti

Lisätiedot

Uudet avoimet työpaikat toukokuu huhtikuu toukokuu toukokuu 2016/2015

Uudet avoimet työpaikat toukokuu huhtikuu toukokuu toukokuu 2016/2015 Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 21.6.2016 Toukokuun 2016 tilannekatsaus (tilastopäivä 31.5.2016) Työttömyyden vuosimuutoksen heikkeneminen voimistui edelleen Pirkanmaan TE-toimistossa oli

Lisätiedot

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Timo Leino LT, työterveyshuollon ja työlääketieteen erikoislääkäri Nuoret ja työ ohjelman koordinaattori Yliopistojen 22. työsuojelupäivät

Lisätiedot

Lokakuun työllisyyskatsaus 10/2015

Lokakuun työllisyyskatsaus 10/2015 NÄKYMIÄ LOKAKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen p. 0295 021 117 Lokakuun työllisyyskatsaus 10/ Julkaisuvapaa tiistaina 24.11. klo 9.00 Alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita vajaa 5

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus toukokuu 2015

Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus toukokuu 2015 NÄKYMIÄ TOUKOKUU 2015 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Kaakkois-Suomen työllikatsaus kuu 2015 Julkaisuvapaa keskiviikkona 24.6.2015 klo 9.00 Parikkala Ruokolahti Rautjärvi Savitaipale Taipalsaari Imatra Lemi

Lisätiedot

ALAJÄRVI. Menetetyt elinvuodet (PYLL)

ALAJÄRVI. Menetetyt elinvuodet (PYLL) ALAJÄRVI Menetetyt elinvuodet 1983 24 (PYLL) LAUSUNTO 1 (1) 12.1.27 MENETETYT ELINVUODET (PYLL) -INDEKSI (PYLL = Potential Years of Life Lost) Efeko Oy tuotti Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin tilauksesta

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus huhtikuu 2015

Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus huhtikuu 2015 NÄKYMIÄ HUHTIKUU 2015 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Kaakkois-Suomen työllikatsaus kuu 2015 Julkaisuvapaa keskiviikkona 27.5.2015 klo 9.00 Parikkala Ruokolahti Rautjärvi Savitaipale Taipalsaari Imatra Lemi

Lisätiedot

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Helmikuun 2016 tilannekatsaus (tilastopäivä )

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Helmikuun 2016 tilannekatsaus (tilastopäivä ) Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 22.3.2016 Helmikuun 2016 tilannekatsaus (tilastopäivä 29.2.2016) Työttömyyden vuositasomuutos kääntyi uudelleen kasvuun Pirkanmaan TE-toimistossa oli helmikuun

Lisätiedot

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Joulukuun 2015 tilannekatsaus (tilastopäivä )

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Joulukuun 2015 tilannekatsaus (tilastopäivä ) Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 27.1.2016 Joulukuun 2015 tilannekatsaus (tilastopäivä 31.12.2015) Työttömyyden vuositason kasvu hidastui edelleen Pirkanmaan TE-toimistossa oli joulukuun 2015

Lisätiedot

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. syyskuu Salon seutukunta / Salo

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. syyskuu Salon seutukunta / Salo TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset syyskuu 2016 Salon seutukunta / Salo Tommi Virtanen TYÖMARKKINAT VÄKILUKU 53 656-409 TYÖTTÖMYYS- PROSENTTI 14,9-0,4 ALLE 25 VUOTIAAT 425-13 TYÖVOIMA

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 16:2016

TILASTOKATSAUS 16:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 16:2016 1 26.8.2016 PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄT VANTAALLA Pitkäaikaistyöttömiä oli Vantaalla vuoden 2015 lopussa 4 850. Heistä useampi kuin kaksi viidestä oli ollut työttömänä

Lisätiedot

Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2014

Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2014 NÄKYMIÄ JOULUKUU 2014 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2014 Julkaisuvapaa tiistaina 20.1.2015 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus joulukuu 2014 Kaakkois-Suomen työttömyys

Lisätiedot

OULUNKAAREN SEUTUKUNTA. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL)

OULUNKAAREN SEUTUKUNTA. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL) OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Menetetyt elinvuodet 1983 24 (PYLL) LAUSUNTO 1 (1) 21.8.26 MENETETYT ELINVUODET (PYLL) -INDEKSI (PYLL = Potential Years of Life Lost) Efeko Oy tuotti Oulunkaaren seutukunnan tilauksesta

Lisätiedot

LEHTIMÄKI. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL)

LEHTIMÄKI. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL) LEHTIMÄKI Menetetyt elinvuodet 1983 24 (PYLL) LAUSUNTO 1 (1) 12.1.27 MENETETYT ELINVUODET (PYLL) -INDEKSI (PYLL = Potential Years of Life Lost) Efeko Oy tuotti Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin tilauksesta

Lisätiedot

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Tammikuun 2016 tilannekatsaus (tilastopäivä )

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Tammikuun 2016 tilannekatsaus (tilastopäivä ) Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 23.2.2016 Tammikuun 2016 tilannekatsaus (tilastopäivä 29.1.2016) Työttömyyden vuositason kasvu hidastui edelleen Pirkanmaan TE-toimistossa oli tammikuun 2016

Lisätiedot

Uudet avoimet työpaikat syyskuu elokuu syyskuu syyskuu 2016/2015

Uudet avoimet työpaikat syyskuu elokuu syyskuu syyskuu 2016/2015 Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 25.10.2016 Syyskuun 2016 tilannekatsaus (tilastopäivä 30.9.2016) Työttömyyden vuositason kasvu hidastui huomattavasti Pirkanmaan TE-toimistossa oli syyskuun

Lisätiedot

Näyttötutkinnot 20 vuotta, , klo

Näyttötutkinnot 20 vuotta, , klo Näyttötutkinnot 20 vuotta, 21.10.2014, klo 10.45 15.30 NÄYTTÖTUTKINTOJEN VAIKUTTAVUUDEN KYSYMYS? Mitä rekisteriaineistot ja vertailuasetelmat kertovat? Asko Suikkanen, emeritusprofessori (YTT), Lapin yliopisto

Lisätiedot

Tilastokatsaus 9:2014

Tilastokatsaus 9:2014 Tilastokatsaus 9:214 Tilastokatsaus 9:213 Vantaa 1 24.6.214 Tietopalvelu B1:214 Tietoja työvoimasta ja työttömyydestä Työvoiman määrä kasvoi 7:lla (,7 %) vuoden 212 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien

Lisätiedot

VIMPELI. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL)

VIMPELI. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL) VIMPELI Menetetyt elinvuodet 1983 24 (PYLL) LAUSUNTO 1 (1) 12.1.27 MENETETYT ELINVUODET (PYLL) -INDEKSI (PYLL = Potential Years of Life Lost) Efeko Oy tuotti Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin tilauksesta

Lisätiedot

Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/2015

Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/2015 NÄKYMIÄ HUHTIKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen p. 0295 021 117 Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/ Julkaisuvapaa keskiviikkona 27.5. klo 9.00 Työttömyys kasvaa edelleen 15 prosentin vuosivauhtia

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Elinajanodotteen kehitys Helsingissä ja sen väestön osaryhmissä 1991 2005

Elinajanodotteen kehitys Helsingissä ja sen väestön osaryhmissä 1991 2005 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS Tutkimuksia 2007 10 TAPANI VALKONEN, PEKKA MARTIKAINEN, TIMO M. KAUPPINEN, LASSE TARKIAINEN Elinajanodotteen kehitys Helsingissä ja sen väestön osaryhmissä 1991 2005 Verkossa

Lisätiedot

Työttömyys väheni reilusti kuukausitasolla, vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna edelleen kasvua

Työttömyys väheni reilusti kuukausitasolla, vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna edelleen kasvua Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 20.9.2016 Elokuun 2016 tilannekatsaus (tilastopäivä 31.8.2016) Työttömyys väheni reilusti kuukausitasolla, vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna edelleen

Lisätiedot

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. joulukuu Salon seutukunta / Salo

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. joulukuu Salon seutukunta / Salo TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset joulukuu 2016 Salon seutukunta / Salo Tommi Virtanen TYÖMARKKINAT VÄKILUKU 53 560-388 TYÖTTÖMYYS- PROSENTTI 17,5-0,8 ALLE 25 VUOTIAAT 548-23 TYÖVOIMA

Lisätiedot

YLIHÄRMÄ. Menetetyt elinvuodet (PYLL)

YLIHÄRMÄ. Menetetyt elinvuodet (PYLL) YLIHÄRMÄ Menetetyt elinvuodet 1983 24 (PYLL) LAUSUNTO 1 (1) 12.1.27 MENETETYT ELINVUODET (PYLL) -INDEKSI (PYLL = Potential Years of Life Lost) Efeko Oy tuotti Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin tilauksesta

Lisätiedot

Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2015

Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2015 NÄKYMIÄ HELMIKUU 2015 UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen p. 0295 021 117 Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 24.3.2015 klo 9.00 Työttömiä työnhakijoita 90 876 avoimia

Lisätiedot

TÖYSÄ. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL)

TÖYSÄ. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL) TÖYSÄ Menetetyt elinvuodet 1983 24 (PYLL) LAUSUNTO 1 (1) 12.1.27 MENETETYT ELINVUODET (PYLL) -INDEKSI (PYLL = Potential Years of Life Lost) Efeko Oy tuotti Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin tilauksesta

Lisätiedot

Tammikuun työllisyyskatsaus 1/2015

Tammikuun työllisyyskatsaus 1/2015 NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2015 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Tammikuun työllisyyskatsaus 1/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 24.2.2015 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus tammikuu 2015 Tammikuun lopussa Kaakkois-Suomessa

Lisätiedot

Uudet avoimet työpaikat marraskuu lokakuu marraskuu marraskuu 2016/2015

Uudet avoimet työpaikat marraskuu lokakuu marraskuu marraskuu 2016/2015 Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 20.12.2016 Marraskuun 2016 tilannekatsaus (tilastopäivä 30.11.2016) Työttömyystilanteessa selvä käänne Pirkanmaan TE-toimistossa oli marraskuun 2016 viimeisenä

Lisätiedot

VÄESTÖN TERVEYDENTILAAN VAIKUTTAMINEN: Kuinka PYLL osoittaa kaupunginosien ongelmia?

VÄESTÖN TERVEYDENTILAAN VAIKUTTAMINEN: Kuinka PYLL osoittaa kaupunginosien ongelmia? ilkka.vohlonen@uef.fi VÄESTÖN TERVEYDENTILAAN VAIKUTTAMINEN: Kuinka PYLL osoittaa kaupunginosien ongelmia? Ilkka Vohlonen, professori 26.11.2013 Virpi Pitkänen, erityisasiantuntija Yhteistyöllä lähiöt

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen alueen TE-toimistojen ammattibarometri III/2012, yhteenveto tuloksista 15.10.2012 (arvioinnit tehty 5.10.

Hämeen ELY-keskuksen alueen TE-toimistojen ammattibarometri III/2012, yhteenveto tuloksista 15.10.2012 (arvioinnit tehty 5.10. Hämeen ELY-keskuksen alueen TE-toimistojen ammattibarometri III/2012, yhteenveto tuloksista 15.10.2012 (arvioinnit tehty 5.10.2012 mennessä) sanna.paakkunainen@ely-keskus.fi Puh. 0295 025 159 Hämeen ELY-keskus

Lisätiedot

Pieksämäki. Menetetyt elinvuodet (PYLL)

Pieksämäki. Menetetyt elinvuodet (PYLL) Menetetyt elinvuodet 1984-28 (PYLL) 24-28 Menetetyt elinvuodet -indeksi (Potential Years of Life Lost = PYLL) Verrattuna koko maan lukuihin Kaikki kuolinsyyt (A-R99,V1-Y89) Pahanlaatuiset kasvaimet (C-C97)

Lisätiedot

Uudet avoimet työpaikat joulukuu marraskuu joulukuu joulukuu 2016/2015

Uudet avoimet työpaikat joulukuu marraskuu joulukuu joulukuu 2016/2015 Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 24.1.2017 Joulukuun 2017 tilannekatsaus (tilastopäivä 30.12.2016) Myönteinen työttömyyskehitys jatkui ja kiihtyi Pirkanmaalla oli joulukuun 2016 tilannekatsauspäivänä

Lisätiedot

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset lokakuu 2016

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset lokakuu 2016 TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset lokakuu 2016 Salon seutukunta / Salo Tommi Virtanen TYÖMARKKINAT VÄKILUKU 53 656-409 TYÖTTÖMYYS- PROSENTTI 15,1-0,3 ALLE 25 VUOTIAAT 415-41 TYÖVOIMA

Lisätiedot

Pirkanmaalla ammattiopiston perustutkinnon suorittaneiden työmarkkinatilanne vuoden 2009 lopussa

Pirkanmaalla ammattiopiston perustutkinnon suorittaneiden työmarkkinatilanne vuoden 2009 lopussa Pirkanmaalla ammattiopiston perustutkinnon suorittaneiden työmarkkinatilanne vuoden 2009 lopussa Tarkastelussa on yhteensä vuosina 2005-2009 suoritetut perustutkinnot. Sijoittumista katsotaan vuoden 2009

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen ammattibarometri, II/2012

Hämeen ELY-keskuksen ammattibarometri, II/2012 NÄKYMIÄ KESÄKUU 2012 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen ammattibarometri, II/2012 Julkaisuvapaa 26.6.2012 Terveys-, sosiaali- ja opetusalan osaajista edelleen pulaa Hämeen TE-toimistojen touko-kesäkuun

Lisätiedot

LAPUA. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL)

LAPUA. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL) LAPUA Menetetyt elinvuodet 1983 24 (PYLL) LAUSUNTO 1 (1) 12.1.27 MENETETYT ELINVUODET (PYLL) -INDEKSI (PYLL = Potential Years of Life Lost) Efeko Oy tuotti Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin tilauksesta

Lisätiedot

SEINÄJOKI. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL)

SEINÄJOKI. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL) SEINÄJOKI Menetetyt elinvuodet 1983 24 (PYLL) LAUSUNTO 1 (1) 12.1.27 MENETETYT ELINVUODET (PYLL) -INDEKSI (PYLL = Potential Years of Life Lost) Efeko Oy tuotti Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin tilauksesta

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Rekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa. Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos

Rekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa. Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos Rekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos Mitä rekisteriaineistot ovat? yleensä alkuaan hallinnollisia tarpeita

Lisätiedot

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset marraskuu 2016

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset marraskuu 2016 TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset marraskuu 2016 Salon seutukunta / Salo Tommi Virtanen TYÖMARKKINAT VÄKILUKU 53 560-388 TYÖTTÖMYYS- PROSENTTI 15,7-0,3 ALLE 25 VUOTIAAT 415-9 TYÖVOIMA

Lisätiedot

Eläkkeellesiirtymisikä vuonna Jari Kannisto

Eläkkeellesiirtymisikä vuonna Jari Kannisto Eläkkeellesiirtymisikä vuonna 2016 Jari Kannisto 15.2.2017 Aiheet Työeläkkeelle siirtyneiden määrä Eläkkeellesiirtymisiän kehitys Työllisyys Työllisen ajan odote 2 Eläkkeelle siirtymisen myöhentämistavoitetta

Lisätiedot

Uudet avoimet työpaikat marraskuu lokakuu marraskuu marraskuu 2015/2014

Uudet avoimet työpaikat marraskuu lokakuu marraskuu marraskuu 2015/2014 Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 22.12.2015 Marraskuun 2015 tilannekatsaus (tilastopäivä 30.11.2015) Työttömyyden vuositason kasvu hidastui edelleen Pirkanmaan TE-toimistossa oli marraskuun

Lisätiedot

Tuloryhmien väliset kuolleisuuserot maakunnissa

Tuloryhmien väliset kuolleisuuserot maakunnissa TUTKIMUKSESTA TIIVIISTI 5 MAALISKUU 2017 Tuloryhmien väliset kuolleisuuserot maakunnissa 1996 2014 Päälöydökset Tuloryhmien välillä on suuret erot kuolleisuudessa, mutta erot eivät enää viime vuosina ole

Lisätiedot

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014 NÄKYMIÄ HELMIKUU 2014 PIRKANMAAN ELY-KESKUS Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014 Julkaisuvapaa tiistaina 25.2.2014 klo 9.00 Pirkanmaan tilanne ennallaan Työttömien työnhakijoiden määrä oli lähes

Lisätiedot

Lokakuun työllisyyskatsaus 10/2014

Lokakuun työllisyyskatsaus 10/2014 NÄKYMIÄ LOKAKUU 2014 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Lokakuun työllikatsaus 10/2014 Julkaisuvapaa tiistaina 25.11.2014 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllikatsaus kuu 2014 Kaakkois-Suomen työttömien työnhakijoiden

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 7:2016

TILASTOKATSAUS 7:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 7:2016 1 11.4.2016 LAPSETTOMIEN PARIEN TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Asuntokuntien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 95 400 asuntokuntaa, joista

Lisätiedot

Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008

Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008 Tiedosta hyvinvointia 1 Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008 Marita Sihto Stakes Tiedosta hyvinvointia 2 Esityksen sisältö! Terveyspolitiikan

Lisätiedot

Sosiaaliryhmien elinajanodote-erojen kasvu on pääosin pysähtynyt

Sosiaaliryhmien elinajanodote-erojen kasvu on pääosin pysähtynyt Tieteessä terveydenhuolto Lasse Tarkiainen VTT, tutkijatohtori lasse.tarkiainen@helsinki.fi Pekka Martikainen PhD, professori Riina Peltonen VTM, tutkija Hanna Remes VTT, tutkijatohtori Helsingin yliopisto,

Lisätiedot

Työttömyys väheni kausiluonteisesti kuukauden aikana, vuositasolla edelleen kasvua

Työttömyys väheni kausiluonteisesti kuukauden aikana, vuositasolla edelleen kasvua Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 22.10.2013 Tilannekatsaus 30.9.2013 Työttömyys väheni kausiluonteisesti kuukauden aikana, vuositasolla edelleen kasvua Pirkanmaan TE-toimiston alueella oli

Lisätiedot

Näkökulmia Päijät Hämeen väestön hyvinvointiin menetetyt elinvuodet (PYLL) aineiston perusteella

Näkökulmia Päijät Hämeen väestön hyvinvointiin menetetyt elinvuodet (PYLL) aineiston perusteella Näkökulmia Päijät Hämeen väestön hyvinvointiin menetetyt elinvuodet (PYLL) aineiston perusteella Hallitusseminaari Palvelujohtaja Kuvio 1. Lähtökohta: yksinkertainen laskutoimitus Standardielämä, jota

Lisätiedot

02/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ

02/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ 02/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Arja Kurvinen, Arja Jolkkonen, Pertti Koistinen, Liudmila Lipiäinen, Tapio Nummi ja Pekka Virtanen Työpaikan menetys työuran loppuvaiheessa yli 45-vuotiaiden

Lisätiedot

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Tilannekatsaus Työttömyys kasvoi vuoden takaisesta

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Tilannekatsaus Työttömyys kasvoi vuoden takaisesta Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 24.6.2014 Tilannekatsaus 30.5.2014 Työttömyys kasvoi vuoden takaisesta Pirkanmaan TE-toimistossa oli toukokuun 2014 tilannekatsauspäivänä 32337 työtöntä työnhakijaa,

Lisätiedot

Kuntien terveys- ja sosiaalipalvelujen

Kuntien terveys- ja sosiaalipalvelujen TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Kuntien terveys- ja sosiaalipalvelujen henkilöstö 2009 Reijo Ailasmaa +358 20 610 7062 reijo.ailasmaa@thl.fi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos PL 30 (Mannerheimintie

Lisätiedot

Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys. Arja Jolkkonen

Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys. Arja Jolkkonen Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys Arja Jolkkonen ECHP ECHP tuo rekisteripohjaisen pitkittäistutkimuksen rinnalle yksilöiden subjektiivisten

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen ammattibarometri, II/2016

Hämeen ELY-keskuksen ammattibarometri, II/2016 NÄKYMIÄ SYYSKUU 2016 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen ammattibarometri, II/2016 Pula-ammattien listalla aikaisempaa enemmän teollisuuden ja rakentamisen ammatteja Hämeen työ- ja elinkeinotoimistossa

Lisätiedot

Palkansaajien sairauspoissaolot

Palkansaajien sairauspoissaolot Palkansaajien sairauspoissaolot Kaikilla mausteilla Artikkeleita työolotutkimuksesta Julkaisuseminaari 2.6.2006 Marko Ylitalo Asetelma! Tutkimuksessa selvitettiin " omaan ilmoitukseen perustuvien sairauspoissaolopäivien

Lisätiedot

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA Suvi Peltola Kandidaatintutkielma (keväältä 2011) Kansanterveystiede Ohjaajat: Markku Myllykangas ja Tiina Rissanen

Lisätiedot

Nuorten aikuisten osaamisohjelma tuloksia ja tulevia suuntaviivoja. Projektisuunnittelija Erno Hyvönen

Nuorten aikuisten osaamisohjelma tuloksia ja tulevia suuntaviivoja. Projektisuunnittelija Erno Hyvönen Nuorten aikuisten osaamisohjelma tuloksia ja tulevia suuntaviivoja Projektisuunnittelija Erno Hyvönen erno.hyvonen@minedu.fi Osaamisohjelman tavoitteet: Osa nuorisotakuuta Tavoitteena kohottaa vailla toisen

Lisätiedot

Meretojan taudin myöhäisvaiheet

Meretojan taudin myöhäisvaiheet Meretojan taudin myöhäisvaiheet SAMY 22.10.2016 Eeva-Kaisa Schmidt, LK, DI KIITOS MERETOJAN TAUDIN MYÖHÄISVAIHEET Tutkimusryhmämme Dosentti, neurologian el Sari Kiuru-Enari LT, neurologian el Sari Atula

Lisätiedot

Pirkanmaalla AMK-tutkinnon suorittaneiden työmarkkinatilanne vuoden 2009 lopussa

Pirkanmaalla AMK-tutkinnon suorittaneiden työmarkkinatilanne vuoden 2009 lopussa Pirkanmaalla AMK-tutkinnon suorittaneiden työmarkkinatilanne vuoden 2009 lopussa Tarkastelussa on vuosina 2005-2009 suoritetut tutkinnot yhteenlaskettuna. Sijoittumista katsotaan vuoden 2009 lopussa. Tutkintotiedot

Lisätiedot

Kuntien sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstö 2008

Kuntien sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstö 2008 TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Kuntien sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstö 2008 Reijo Ailasmaa +358 20 610 7062 etunimi.sukunimi@thl.fi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos PL 30

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2006 '07 '08 '09 '10 '11

TYÖLLISYYSKATSAUS 2006 '07 '08 '09 '10 '11 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: TOUKOKUU 211 puh. 1 64 85 ja 1 64 851 Julkistettavissa 21.6.211 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 35 ' 3 25 2 (1) 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

Kuntien henkilöstön rekrytointitarve seutukunnittain Kuopion seutukunta

Kuntien henkilöstön rekrytointitarve seutukunnittain Kuopion seutukunta Kuntien henkilöstön rekrytointitarve 2005-2020 seutukunnittain Kuopion seutukunta Heikki Miettinen/30.12.2005 Kuntien henkilöstön rekrytointitarve 2005-2020 seutukunnittain Henkilöstötarpeen ennakointi

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa kesäkuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sanna Paakkunainen

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa kesäkuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sanna Paakkunainen Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa kesäkuu Päivitetty 26.07./Sanna Paakkunainen Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan

Lisätiedot

Lapin työllisyyskatsaus helmikuu 2015

Lapin työllisyyskatsaus helmikuu 2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2015 LAPIN ELY-KESKUS Lapin työllisyyskatsaus helmikuu 2015 Julkaisuvapaa tiistaina 24.3.2015 klo 9.00 Lapissa helmikuussa työttömiä 13 840 työttömyyden kasvu vuodentakaiseen verrattuna

Lisätiedot

Eroavatko ammattiryhmät toisistaan ja kannattaako päihdetyössä keskittyä riskikäyttäjiin?

Eroavatko ammattiryhmät toisistaan ja kannattaako päihdetyössä keskittyä riskikäyttäjiin? Tiedosta hyvinvointia 1 Eroavatko ammattiryhmät toisistaan ja kannattaako päihdetyössä keskittyä riskikäyttäjiin? Pia Mäkelä Stakes, Alkoholi- ja huumetutkimuksen ryhmä Tiedosta hyvinvointia 2 Esityksen

Lisätiedot

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus marraskuu 2015

Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus marraskuu 2015 NÄKYMIÄ MARRASKUU 2015 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Kaakkois-Suomen työllikatsaus kuu 2015 Julkaisuvapaa tiistaina 22.12.2015 klo 9.00 Parikkala Ruokolahti Rautjärvi Savitaipale Taipalsaari Imatra Lemi Iitti

Lisätiedot

Tilastotietoja VaEL-eläkkeistä ja vakuutetuista. Lisätietoja: tilastot@keva.fi

Tilastotietoja VaEL-eläkkeistä ja vakuutetuista. Lisätietoja: tilastot@keva.fi Tilastotietoja VaEL-eläkkeistä ja vakuutetuista Lisätietoja: tilastot@keva.fi Kevassa tehdyt VaEL-eläke- ja etuuspäätökset lajeittain 2015 ja 2014 Eläkelaji Kaikki eläkeasiat, kpl 2015 2014 Muutos, % Vanhuuseläkkeet¹

Lisätiedot

Itsemurhien määrä väheni edelleen vuonna 2015

Itsemurhien määrä väheni edelleen vuonna 2015 Terveys 6 Kuolemansyyt 5 Itsemurhien määrä väheni edelleen vuonna 5 Tilastokeskuksen kuolemansyytilaston mukaan vuonna 5 Suomessa tehtiin yhteensä 7 itsemurhaa, mikä on noin 6 vähemmän kuin edellisenä

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa Kesäkuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sari Teimola

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa Kesäkuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sari Teimola Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa Päivitetty 21.07./Sari Teimola Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden henkilöiden

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2006 '07 '08 '09 '10 '11

TYÖLLISYYSKATSAUS 2006 '07 '08 '09 '10 '11 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: HUHTIKUU 211 puh. 1 64 85 ja 1 64 851 Julkistettavissa 24.5.211 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 35 ' 3 25 2 (1) 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

2014:32 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

2014:32 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 2014:32 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 kolmannella neljänneksellä 73,1 prosenttia, mikä oli hitusen alempi kuin vuotta aiemmin.

Lisätiedot

Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat

Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat Riskikäytön repaleiset rajat Päihdelääketieteen professori Kaija Seppä TaY ja TAYS 3.9.2011 27. Päihdetiedotusseminaari, Göteborg Luennon sisältö Miksi riskirajoja

Lisätiedot

Elokuun työllisyyskatsaus 8/2014

Elokuun työllisyyskatsaus 8/2014 NÄKYMIÄ ELOKUU 2014 Elokuun työllisyyskatsaus 8/2014 Julkaisuvapaa tiistaina 23.9.2014 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus elokuu 2014 Työttömien työnhakijoiden määrä kasvoi elokuussa edelleen,

Lisätiedot