PALKANSAAJA, YRITTÄJÄ, TYÖTÖN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PALKANSAAJA, YRITTÄJÄ, TYÖTÖN"

Transkriptio

1 Tiina Pensola, Riikka Shemeikka, Katja Kesseli, Tuomo Laihiala, Hanna Rinne, Veijo Notkola PALKANSAAJA, YRITTÄJÄ, TYÖTÖN Kuolleisuus Suomessa Kuntoutussäätiö

2 PALKANSAAJA, YRITTÄJÄ, TYÖTÖN Kuolleisuus Suomessa Tiina Pensola Riikka Shemeikka Katja Kesseli Tuomo Laihiala Hanna Rinne Veijo Notkola KUNTOUTUSSÄÄTIÖN TUTKIMUKSIA RESEARCH REPORTS 84/2012 1

3 Julkaisija: Kuntoutussäätiö Pakarituvantie Helsinki Julkaisumyynti, puh (09) Helsinki 2012 Painopaikka: Unigrafia Oy ISSN X ISBN (pdf) Kannen valokuva: Tiina Pensola 2

4 Tiivistelmä Pensola T, Shemeikka R, Kesseli K, Laihiala T, Rinne H, Notkola V, Palkansaaja, yrittäjä, työtön. Kuolleisuus Suomessa Helsinki: Kuntoutussäätiön tutkimuksia 84/2012. Ammateittaista kuolleisuutta on Suomessa tutkittu vuosina Ammateittaisten kuolleisuuserojen selvittäminen 2000-luvun alussa on ajankohtaista ammattirakenteiden, työnkuvan ja työsuhteiden muutosvaiheessa. Tutkimusaineistot perustuvat Tilastokeskuksen väestölaskenta- ja kuolemansyytiedoista taulukoituun pitkittäistiedostoon, joka kattaa kaikki työvoimaan kuuluneet Suomessa vuonna 2000 asuneet vuotiaat naiset ja miehet. Kuolleisuutta on seurattu kuolemansyittäin (ICD10) Tilastokeskuksen vuoden 2001 ammattinimikkeet (392) on ryhmitelty 130 ammattiryhmään. Muut taustatiedot ovat tulot ja työttömillä työttömyyskuukaudet (0-36 kk), koulutus ja perheasema. Henkilövuosia oli palkansaajanaisilla (8 948 kuolemaa) ja -miehillä (18 649), yrittäjänaisilla (1002) ja -miehillä (3 795) sekä työttömillä naisilla (3 396) ja miehillä (10 982). Aineiston analysoinnissa on käytetty Poisson regressiota, ikävakioituja kuolleisuuslukuja, vakioitua kuolleisuussuhdetta sekä elinajanodotetta ikävälille Naisilla keskimääräinen elinajan menetys oli palkansaajilla 8 kk, yrittäjillä 9 kk ja työttömillä 23 kk ikävälillä vuotta. Miehillä vastaavat luvut olivat palkansaajilla 19 kk, yrittäjillä 20 kk ja työttömillä 72 kk. Kuolleisuus oli pieni mm. seuraavissa ammateissa: opettajat, lastentarhanopettajat, papit, lääkärit, elektroniikka- ja it-alan erityisasiantuntijat, teknikot, asiantuntijajohtajat ja miehillä myös muut johtajat. Keskimääräistä korkeampi naisten ja miesten kuolleisuus oli ammateissa, joihin sisältyi rutiinityötä ja joissa oli vähäiset koulutusvaatimukset ja korkea työttömyysprosentti. Näitä olivat mm. sekatyöntekijät (elinajanmenetys naisilla 19 kk ja miehillä 36 kk), tarjoilijat, siivoojat, kiinteistönhuoltajat, sairaala- ja hoitoapulaiset, rahdinkäsittelijät ja varastotyöntekijät sekä henkilökohtaiset avustajat ja omaishoitajat. Miehillä kuolleisuus oli korkeaa myös seuraavissa ammateissa: rakennusalan ammatit, hitsaajat ja kaasuleikkaajat, koneistajat, moottoriajoneuvon- ja koneiden kuljettajat sekä paperityöntekijät. Monissa näissä ammateissa oli keskimääräistä korkeampi kuolleisuus iskeemisiin sydänsairauksiin, alkoholiin liittyviin syihin sekä itsemurhiin ja tapaturmiin. Naisilla myös muutamassa erityisasiantuntija-ammatissa kuolleisuus oli keskimääräistä korkeampi liittyen kasvainkuolleisuuteen. Tarkastelujaksolla keskimääräisestä elinajan menetyksestä palkansaajamiehillä 30 % ja naisilla 13 % aiheutui alkoholiin liittyvistä syistä. Pitkäaikaistyöttömillä vastaava osuus oli naisilla 48 % ja miehillä 54 %. Suuri osa ammattiryhmien välisistä eroista miehillä ja jonkin verran naisilla oli yhteydessä ryhmien välisiin tuloeroihin. Yrittäjien kuolleisuus oli työntekijäammateissa pienempi kuin palkansaajien mutta asiantuntijaammateissa samalla tasolla. Pienituloisilla yrittäjillä kuolleisuus oli keskimääräistä korkeampi. Avainsanat: ammatti, työttömyys, yrittäjä, palkansaaja, koulutus, tulot, perheasema, kuolleisuus, kuolleisuuserot, kasvain, keuhkosyöpä, rintasyöpä, verenkiertoelinten sairaus, iskeeminen sydänsairaus, aivoverisuonien sairaus, hengityselinten sairaus, diabetes, itsemurha, tapaturma, alkoholimyrkytys, alkoholiin liittyvä 3

5 4

6 Abstract Pensola T, Shemeikka R, Kesseli K, Laihiala T, Rinne H, Notkola V, Employee, employer, unemployed. Mortality in Finland in Helsinki: Rehabilitation Foundation, Research Reports 84/2012. Occupational differences in mortality reflect hazards in the workplace. However, the mortality rates of occupational groups reflect also, and to a greater extent, the effect of other non-direct occupational but occupation associated hazards such as psychosocial factors at work or the likelihood to experience unemployment. The employees belonging to a certain occupational group may also share common patterns of health-related behaviour such as smoking, alcohol consumption and patterns of use of alcohol, sedentary life style, eating habits and the use of health services. Together these factors affect the mortality patterns of different occupational groups. Per each death occurred there are many accidents, sickness absence days and disability periods. However, death records cover information on various occupations in a consistent way and give information about which of the occupational groups are in need for interventions aimed to enhance health and well-being in these groups. In this study we had data formed by Statistics Finland on all Finnish persons aged included in labour force in They were followed up for ; The data consist of 12,8 million person-years (p-y) and 27,417 deaths of the employed in 130 occupational groups, 1,7 million p-y and 4797 deaths of entrepreneurs and 1,9 million p-y and 14,378 deaths of the unemployed women and men. The data also included information on income and for the unemployed persons on the number of their unemployment months, education and marital status. The data were analysed by the means of Poisson regression, standardized mortality ratios, age-standardized mortality rates (MR for 100,000 p-y) and life expectancy for the age interval 25 to 64. Among women MRs varied between 38 for information technicians to 302 for routine manual workers. Among men these figures varied from approximately 170 for architects and headmasters to 560 for routine manual workers and special needs assistants and care givers. On average, higher mortality in manual occupations was attributable to ischaemic heart disease, alcohol related causes, suicides and accidents. Among women mortality was also higher in some upper non-manual occupations due to cancers. Unemployment increased mortality rate threefold among women and fourfold among men. Approximately half of the excess mortality of unemployed persons was attributable to alcohol-related causes. In non-alcoholic causes the effect of unemployment on mortality was mediated by income. Key words: occupation, unemployed, occupational differences, education, family status, mortality, neoplasms, circulatory disease, lung cancer, breast cancer, ischaemic heart disease, cerebrovascular diseases, respiratory diseases, diabetes, suicide, alcohol-related causes, intoxication, accidental deaths 5

7 6

8 Kirjoittajan alkusanat Työttömyys ja toisaalta uhkaava työvoimapula sekä kansainvälisestikin suuret väestöryhmien väliset terveyserot ovat merkittäviä yhteiskunnallisia ongelmia Suomessa. Terveys on yhteydessä ammattiin ja työvoima-asemaan: meillä ja muualla tehdyissä tutkimuksissa terveys ja hyvinvointi ovat olleet sitä parempia mitä korkeammassa ammattiin perustuvassa sosiaaliryhmässä henkilö on. Samassa sosiaaliryhmässä ammattien välillä voi kuitenkin olla eroja terveyttä edistävissä tai sitä vaarantavissa tekijöissä. Kuolleisuuden avulla ammattiryhmien terveyttä on tarkasteltu vuosina , mutta ei sen jälkeen. Tämä tutkimus tehtiin VTT, dos. Veijo Notkolan aloitteesta. Hän on ollut toteuttamassa useimpia aikaisempia ammateittaisia kuolleisuustutkimuksia Suomessa. Ilman rahoitusta tutkimusta ei olisi voitu toteuttaa. Kiitämme Työsuojelurahastoa (108121) ja Raha-automaattiyhdistystä tuesta. Kiitän myös Työsuojelurahastoa ja erityisesti Riitta-Liisa Lappeteläistä osallistumisesta ohjausryhmätyöskentelyyn sekä innostavista ja tätä työtä monin tavoin tukeneista keskusteluista. Aineistomme on Tilastokeskuksesta. Kiitän taas kerran Jari Hellantoa erittäin sujuvasta yhteistyöstä taulukoiden suunnittelussa ja muodostamisessa. Lämmin kiitokseni myös kahdelle refereelle ja kommentaattorille, joiden asiantuntevat ja hyvät huomiot ovat parantaneet työtä. Minulla on ollut suuri ilo työskennellä osaavien ja työlleen omistautuvien henkilöiden kanssa hankkeen eri vaiheissa Kuntoutussäätiössä. Hanna Rinne oli mukana alkumetreillä tekemässä ammattiryhmitystä ja ensimmäisiä analyyseja. Tuomo Laihiala teki aiheeseen liittyviä kirjallisuuskatsauksia ja on osallistunut kaikkien kuvioiden ja liitetaulukoiden tekemiseen. Riikka Shemeikka on viimeistellyt kaikki taulukot ja Katja Kesseli kuviot. Molemmat ovat myös lukeneet ja kommentoineet tekstiä ja osallistuneet lähteistön viimeistelyyn. Ilman heidän panostaan tämä kirja ei olisi valmistunut. Kirjan on taittanut ja julkaisuasun suunnitellut Ulla-Maija Nurminen, hänelle erityiskiitokseni. Olen myös iloinen, että minut on iltaisin uupumatta haettu kotiin, jossa minua on odotettu. Helsingissä Tiina Pensola 7

9 8

10 Sisällys 1 Johdanto 11 2 Aineisto ja menetelmät 15 3 Palkansaajien kuolleisuus Johdanto Ammattiryhmät vuonna Kuolleisuus asiantuntija- ja työntekijäammateissa Ammattiryhmittäinen kokonaiskuolleisuus Tulojen yhteys ammattiryhmien kuolleisuuseroihin Lopuksi 40 4 Palkansaajien kuolleisuus eri kuolemansyissä Kasvaimet Verenkiertoelinten sairaudet Muut taudit Tapaturmat ja väkivaltaiset syyt Alkoholiin liittyvät syyt 79 5 Yrittäjien kuolleisuus Johdanto Yrittäjien taustatiedot Yrittäjien kokonaiskuolleisuus Yrittäjien kuolleisuus eri kuolemansyissä Mies- ja naisyrittäjien kuolleisuusvertailu Tulojen yhteys yrittäjien kuolleisuuteen Yrittäjien kuolleisuus suhteessa palkansaajiin Lopuksi Työttömien kuolleisuus Johdanto Työttömät vuonna Työttömien kokonaiskuolleisuus Työttömien kuolleisuus eri kuolemansyissä Kuolleisuus työttömyyden keston mukaan Tulojen, koulutuksen ja perheaseman yhteys työttömien ylikuolleisuuteen Lopuksi Yhteenveto ja pohdinta 133 Lähteet 142 Liitetaulukot 156 9

11 Liitetaulukot Liitetaulukko 2.1. Ammattiryhmät ja niiden koodit. Liitetaulukko 2.2. Yrittäjien ammattinimikkeet ja niiden koodit. Liitetaulukko 3.1. Ammattiryhmien henkilövuodet, kuolemantapausmäärät, ikävakioitu kuolleisuus (IVK, kuolleet kohden), vakioitu kuolleisuussuhde (SMR ja 95 %:n luottamusvälit), 25-vuotiaiden todennäköisyys saavuttaa 65 vuoden ikä sekä keskimääräinen odotettavissa oleva elinajan menetys kuukausina ikävälillä vuotta (perustuen kuolemanvaaralukuihin ) naisilla. Liitetaulukko 3.2. Ammattiryhmien henkilövuodet, kuolemantapausmäärät, ikävakioitu kuolleisuus (IVK, kuolleet kohden), vakioitu kuolleisuussuhde (SMR ja 95 %:n luottamusvälit), 25-vuotiaiden todennäköisyys saavuttaa 65 vuoden ikä sekä keskimääräinen odotettavissa oleva elinajan menetys kuukausina ikävälillä vuotta (perustuen kuolemanvaaralukuihin ) miehillä. Liitetaulukko 4.1. Ammattiryhmittäiset ikävakioidut kuolleisuusluvut (IVK, kuolleet henkilövuotta kohden) ja vakioidut kuolleisuussuhteet (SMR) kaikissa taudeissa, kasvaimissa ja verenkiertoelinten sairauksissa naisilla. Luvut perustuvat vuonna 2000 työssä olleiden palkansaajien kuolleisuuteen Liitetaulukko 4.2. Ammattiryhmittäiset ikävakioidut kuolleisuusluvut (IVK, kuolleet henkilövuotta kohden) ja vakioidut kuolleisuussuhteet (SMR) kaikissa taudeissa, kasvaimissa ja verenkiertoelinten sairauksissa miehillä. Luvut perustuvat vuonna 2000 työssä olleiden palkansaajien kuolleisuuteen Liitetaulukko 4.3. Ammattiryhmittäiset ikävakioidut kuolleisuusluvut (IVK, kuolleet henkilövuotta kohden) ja vakioidut kuolleisuussuhteet (SMR) tapaturmaisissa ja väkivaltaisissa syissä sekä erikseen itsemurhissa ja muissa tapaturmissa (ei sisällä myrkytyksiä) naisilla. Luvut perustuvat vuonna 2000 työssä olleiden palkansaajien kuolleisuuteen Liitetaulukko 4.4. Ammattiryhmittäiset ikävakioidut kuolleisuusluvut (IVK, kuolleet henkilövuotta kohden) ja vakioidut kuolleisuussuhteet (SMR) tapaturmaisissa ja väkivaltaisissa syissä sekä erikseen itsemurhissa ja muissa tapaturmissa (ei sisällä myrkytyksiä) miehillä. Luvut perustuvat vuonna 2000 työssä olleiden palkansaajien kuolleisuuteen Liitetaulukko 4.5. Ammattiryhmittäiset ikävakioidut kuolleisuusluvut (IVK, kuolleet henkilövuotta kohden) ja vakioidut kuolleisuussuhteet (SMR) alkoholiin liittyvissä syissä (ml. tapaukset, joissa alkoholiin liittyvä tauti on myötävaikuttavana kuolemansyynä) naisilla ja miehillä. Luvut perustuvat vuonna 2000 työssä olleiden palkansaajien kuolleisuuteen Liitetaulukko 4.6. Vuonna 1995 työssä olleiden palkansaajien ammattiryhmittäiset henkilövuodet, kuolleiden määrät kaikissa ja alkoholiin perustuvissa kuolemansyissä sekä 25-vuotiaan todennäköisyys elää 65-vuotiaaksi ja menetettävien kuukausien odote 65 ikävuoteen mennessä vuosien kuolemanvaaralukujen perusteella. Liitetaulukko 5.1. Yrittäjien suhteellinen ikävakioitu kuolleisuusluku (RR) suhteessa palkansaajien kuolleisuuteen (RR = 1,00) valituissa ammateissa, naiset ja miehet. Liitetaulukko 5.2. Yrittäjien ikävakioitu kuolleisuus (IVK, henkilövuotta kohden) kuolemansyittäin vuoden 2000 ammatin mukaan. Liitetaulukko 6.1. Työttömien naisten ja miesten henkilövuodet ja kuolleiden määrä. Liitetaulukko 6.2. Työttömien ikävakioitu kuolleisuus (IVK, kuolleet henkilövuotta kohden) ja vakioitu kuolleisuussuhde (SMR) kuolemansyittäin , vuonna 2000 työttömänä olleet vuotiaat naiset ja miehet. Liitetaulukko 6.3. Työttömien ikävakioitu kuolleisuus (IVK, kuolleet henkilövuotta kohden) eräissä kuolemansyissä työttömyyden keston, tulojen, koulutuksen ja perheaseman mukaan, naiset ja miehet. 10

12 1 Johdanto Suomessa kuolee vuosittain yli työikäistä, vuotiasta naista ja miestä. Kuolleiden määrässä on 2000-luvulla ollut vain vähän vaihtelua, vaikka työikäiset ovat ikääntyneet: kuolleisuus on siis jatkanut vähenemistään. Ennenaikaisen kuoleman todennäköisyys on kuitenkin hyvin erilainen riippuen ihmisen pääasiallisesta toiminnasta, eli siitä, kuuluuko hän työvoimaan vai onko työvoiman ulkopuolella. Työvoimaan kuuluvilla kuolleisuus on työttömillä huomattavasti korkeampi kuin työllisillä. Myös työllisillä on kuolleisuuseroja eri ammattiryhmien välillä. Ammateittaista kuolleisuutta on Suomessa tutkittu 70-luvulta lähtien (Sauli 1979; Marin 1986; Notkola, Pajunen ym. 1995; Notkola ja Savela 1998; Pensola, Ahonen ym. 2004). Näiden 40 vuoden aikana työtehtävien sisältö, työolosuhteet ja työn vaatimukset ovat muuttuneet valtavasti. Ammattinimikkeet ja ammattiryhmien koot ovat myös tänään toiset kuin 70-luvun alussa. Muutokset ammattiryhmien kuolleisuuseroissa ovat olleet pienempiä. Näiden aikaisempien tutkimusten mukaan kuolleisuudessa on selkeät erot ammattiryhmien välillä. Useissa palveluiden, teollisuuden ja tuotannon työntekijäammateissa ennenaikainen kuolleisuus on ollut selvästi yleisempää kuin asiantuntija-ammateissa. Esimerkiksi aikaisemmassa vuosien kuolleisuutta käsittelevässä tutkimuksessa 25-vuotiaan palkansaajamiehen elinajanodote oli keskimäärin 51,5 vuotta, mutta ammattiryhmien välillä eroa pisimmässä ja lyhyimmässä elinajanodotteessa oli yli 12 vuotta. Vastaavasti 25-vuotiaan palkansaajanaisen elinajanodote oli 57,1 vuotta ja eroa korkean ja alhaisen kuolleisuuden ammattiryhmien välillä oli 5,1 vuotta. (Pensola, Ahonen ym ) Ammattiryhmittäiset työkyvyttömyys- ja kuolleisuustiedot kuvaavat osaltaan työolojen vaikutuksia eri ammateissa toimivien terveyteen. Osassa ammattiryhmiä kuolleisuus voi olla poikkeuksellisen suuri tai pieni lähes 11

13 kaikissa kuolemansyissä. Toisissa kuolleisuus voi olla poikkeavaa yksittäisessä kuolemansyyssä. Kuolemansyittäisellä tarkastelulla pyritään selvittämään eri ammateissa toimivien riskejä. Ammattien väliset kuolleisuuserot johtuvat monista tekijöistä, joista vain osa on välittömiä työhön liittyviä altisteita; arviolta seitsemän prosenttia työikäisten kuolleisuudesta on yhdistettävissä työhön liittyviin tekijöihin (Nurminen ja Karjalainen 2001). Eri ammattiryhmiin kuuluvat voivat kuitenkin jakaa monia terveyteen liittyviä riskitekijöitä, joilla on yhteyttä myös heidän ennenaikaiseen kuolemaansa. Samaan ammattiryhmään kuuluvilla on keskimääräistä todennäköisemmin samanlainen elämäntyyli, elintavat, elintaso ja terveysriskit; riskien samankaltaisuus liittyy osin valikoitumiseen, osin koulutusaikaisiin vaikutuksiin sekä ammattiin liittyvien olosuhteiden ja ympäristötekijöiden vaikutukseen (Siegrist 1996; Power ja Hertzman 1997; de Jonge, Bosma ym. 2000). Suuri osa eri ammateissa toimivien sairastavuudesta on liitettävissä elämäntapoihin, elinoloihin ja erilaisiin elämäntapahtumiin, joilla on yhteys terveyteen (Pekkanen, Uutela ym. 1990; Karisto, Prättälä ym. 1992; Prättälä, Berg ym. 1992). Ammattiryhmän kuolleisuustaso yksittäisissä kuolemansyissä antaa näin ollen viitteitä ammattiin liittyvistä altisteista ja riskitekijöistä, mutta ennen kaikkea ammattia harjoittavien riskeistä. Naisilla ja miehillä voi olla eroja altistumisessa tietyille riskitekijöille ja siten eroja sairastumisessa ja kuolleisuudessa samassakin ammatissa. Eri ammatteihin liittyvien fyysisten ja psyykkisten kuormitustekijöiden (Siegrist 1996; Karasek, Brisson ym. 1998) sekä työn organisoitumisen kuten johtamisen ja yhteistyön (Elovainio, Kivimäki ym. 2004; Kivimäki, Ferrie ym. 2004) lisäksi ammattiryhmitäisiin terveyseroihin voivat vaikuttaa erot ammattiryhmän ikärakenteissa ja niihin kuuluvien työurissa sekä työmarkkinoihin liittyvät epävarmuustekijät. Ammattirakenteen ja työelämän muutos ovat yhä käynnissä. Viime vuosikymmeninä kysyntä on vähentynyt monista vähän koulutusta vaativissa tehtävissä toimivista kuten toimistoapulaisista, siivoojista, ompelijoista ja teollisuustyöntekijöistä samalla kun kysyntä on kasvanut aikaisemmin toimihenkilöihin luokitelluista palvelu- ja informaatioteknologia-alan työntekijöistä (Lehto ja Sutela 2004). Epätyypilliset työsuhteet, osaaikaisuus ja itsensä työllistäminen ovat yleistyneet, vaikka ovat vielä suhteellisen harvinaisia (Pärnanen ja Sutela 2011). Työsuhteen tai yleensä 12

14 työn epävarmuuteen sekä työttömyyteen liittyy erilaisia terveysriskejä (Muntaner, Hadden ym. 2004; Nakao 2010; Niedhammer, Bourgkard ym. 2011). Työttömyysaste oli vuonna 2010 noin 10 prosenttia (www.stat.fi). Työn rakennemuutokseen liittyy erityisesti pitkäaikaistyöttömyyden yleistyminen. Pitkäaikaistyöttömiä työttömistä on noin kolmannes ja koko työvoimasta 2 3 prosenttia. Työn kysyntä on vähentynyt osassa ammatteja ja uuden koulutus- ja työalan löytäminen tai vähällä koulutuksella työmarkkinoilla tuleminen voi olla haasteellista työn ja työelämän muutoksessa. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää työllisten ammattiryhmittäistä kuolleisuutta sekä työttömien kuolleisuutta. Vaikka työhön liittyvät fyysiset ja biologiset riskitekijät ovat samanlaisia ammattiasemasta riippumatta, voi työhön liittyä erilaisia psykosomaattisia riskitekijöitä ammattiaseman mukaan. Tästä syystä tarkastelemme palkansaajien ja yrittäjien kuolleisuutta erikseen. Työttömyyden kokeminen työuran jossakin vaiheessa on yleistynyt, vaikka sen todennäköisyys vielä vaihtelee ammateittain. Tässä tutkimuksessa ei ole tietoa työttömien ammateista, mutta tarkastelemme työttömien kuolleisuutta työttömyyden keston mukaan. Tutkimuksen tavoitteena on: 1) Tarkastella palkansaajien ammattiryhmittäistä kokonaiskuolleisuutta Suomessa vuosina (luku 3) 2) Selvittää tulojen yhteyttä ammattiryhmittäisiin kuolleisuuseroihin (luvut 3.5 ja 5.2) 3) Tarkastella naisten ja miesten ammattiryhmittäisiä kuolleisuuseroja eri kuolemansyissä (luku 4) 4) Tarkastella yrittäjien kuolleisuutta eri ammateissa suhteessa palkansaajiin (luku 5) 5) Tarkastella työttömien kuolleisuutta ja kuolleisuuseroa työllisiin eri kuolemansyissä (luku 6) 6) Selvittää työttömyyden keston, tulojen, koulutuksen ja perheaseman yhteyttä työttömien kuolleisuuteen (luku 6) Kokonaistavoitteena on erottaa ne ryhmät, joilla on keskimääräistä suurempi tai pienempi kuolleisuusriski, sekä arvioida mihin syihin riski on 13

15 liitettävissä. Vaikka rekisteritietojen avulla ei ole mahdollista erottaa yksilöön kohdistuvia työperäisiä altisteita tai psykobiososiaalisia riski- tai suojatekijöitä, voivat jo perustutkimustulokset ammattiryhmittäisestä kuolleisuudesta tuottaa tietoa, jota voidaan hyödyntää työterveyshuollossa ja kuntoutuksessa kohdennettujen terveyttä edistävien toimenpiteiden suuntaamiseen niihin ammattiryhmiin, joiden terveyteen liittyvät riskit ovat suurimmat. 14

16 2 Aineisto ja menetelmät Aineistot Tutkimuksessa on käytetty kahta perusaineistoa, joista toinen muodostuu vuoden 1995 väestöstä ja toinen vuoden 2000 väestöstä. Molemmat aineistot perustuvat Tilastokeskuksen väestölaskentatiedoista ja kuolemansyytiedoista taulukoituun pitkittäistiedostoon, joka kattaa koko työikäisen Suomessa asuvan väestön. Tästä tiedostosta tutkimusaineistoihin on poimittu kyseisten vuosien lopussa työvoimaan kuuluneet vuotiaat naiset ja miehet. Seurannan aikana aineistoon ei tule uusia henkilöitä eikä mahdollisia muutoksia työllisyysasemassa oteta huomioon. Seurannan aikana maasta muuttaneiden on oletettu kuuluneen väestöön puolet seuranta-ajasta. Vuoden 2000 aineistossa kuolleisuutta tarkastellaan vuosina ja vuoden 1995 aineistossa Kuolleisuustiedot on yhdistetty aineistoihin henkilötunnuksen perusteella Tilastokeskuksessa. Tutkijoille kokonaisaineistosta on muodostettu luokitellut aineistot, joissa taustamuuttujien (sukupuoli, ikä, periodi, tulot, ja ammatti tai koulutus, perheasema ja työttömyyden kesto) mukaisissa ryhmissä on tiedot kertyneistä henkilöpäivistä ja kuolemantapauksien määrästä eri kuolemansyyryhmissä. Palkansaajat, yrittäjät ja työttömät Palkansaajiksi työllisen määritelmän mukaisesti on luokiteltu ne vuotiaat henkilöt, joilla oli jonkin eläkevakuutusjärjestelmän työsuhderekisterin mukaan voimassa oleva työsuhde vuoden 2000 (tai vuoden 1995) lopussa ja jotka eivät työministeriön työnhakijarekisterin mukaan olleet työttömiä työnhakijoita vuoden viimeisenä työpäivänä eivätkä varus- tai siviilipalvelusmiehiä vuoden viimeisellä työviikolla. 15

17 Yrittäjiksi on määritelty henkilöt, joilla vuoden 2000 (1995) viimeisellä viikolla oli voimassa oleva yrittäjäeläkevakuutus ja jotka eivät olleet vuoden viimeisenä työpäivänä työttömiä eivätkä vuoden viimeisellä viikolla varus- tai siviilipalvelusmiehiä. Jos yrittäjällä oli samaan aikaan voimassa oleva työsuhde, yrittäjätulojen oli oltava palkkatuloja suuremmat, jotta henkilö tuli määritellyksi yrittäjäksi eikä palkansaajaksi. Vastaavasti kuten palkansaajilla ja yrittäjillä tieto työttömyydestä on vuoden viimeiseltä viikolta. Työttömyyden kesto on työttömiksi määritellyille huomioitu työttömyyskuukausina kolmelta vuodelta eli ( ). Palkansaajien vuoden 2000 henkilöjakaumat on kuvattu luvussa 3.2 sekä liitetaulukossa 3.1 ja 3.2, yrittäjien luvussa 5.2 ja työttömien luvussa 6.1. Henkilövuosijakaumat vastaavat hyvin vuoden 2000 henkilöjakaumia (www.stat.fi). Luokitukset Ammattiluokitus perustuu Tilastokeskuksen ammattiluokitukseen 2001 (Tilastokeskus 2001). Tätä tutkimusta varten alun perin 392 ammattinimikettä on ryhmitelty 130 ammattiryhmään, koska liian pienissä ammattiryhmissä kuolleisuuden tarkastelussa satunnaisuuden vaikutus olisi tullut muutoin liian suureksi. Yhdistelyssä on käytetty pääsääntöisesti Ammattiluokitus 2001 hierarkiaa sekä mahdollisuuksien mukaan kuolleisuustasoa; esimerkiksi yli-, erikois-, osaston-, terveyskeskus- ja apulaislääkärit, hammaslääkärit ja eläinlääkärit on yhdistetty samaan ryhmään. Jos jonkin ammatin kuolleisuus jossakin tietyssä kuolemansyyssä poikkeaa muusta ryhmästä, näitä on mahdollisuuksien mukaan tarkasteltu erikseen. Ammattiryhmät sekä Tilastokeskuksen ammattinimikkeiden koodit, jotka on liitetty kyseisiin ryhmiin, on lueteltu Liitetaulukossa 2.1. Kyseistä 130 ammattiryhmän jaottelua käytetään palkansaajien kuolleisuuden tarkastelussa. Luvuissa 3 ja 4 palkansaajiin on yhdistetty myös eräissä ammateissa toimivia yrittäjiä. Näitä ammatteja ovat muun muassa kampaajat, parturit ja kosmetologit, myymälän- ja huoltoaseman hoitajat, fysioterapeutit ja hierojat, rakennusmestarit (talonrakennusalan asiantuntijat), moottoriajoneuvonkuljettajat, kokit, lääkärit ja asianajajat. Täydel- 16

18 linen lista koodeista on liitetaulukossa 2.1. Palkansaajien tarkastelut kuvaavat näin ollen ammattiryhmän kuolleisuutta. Yrittäjillä on käytetty ammattiryhmiä pääasiassa kaksinumerotasolla. Tämä on tarkemmin selitetty luvussa 5. Työttömiksi on määritelty ne vuotiaat henkilöt, jotka vuoden 2000 lopussa olivat työttöminä. Työttömillä ei tässä aineistossa ollut mahdollista käyttää ammattitietoa. Heidän tarkastelunsa perustuvat työttömyyden kestoon, koulutukseen, tuloihin ja perheasemaan. Nämä on tarkemmin selvitetty luvussa 6. Ikä on jaoteltu viisivuotisikäryhmiin vuonna 2000 (vuoden 1995 tarkasteluissa kyseisenä vuonna). Kuolleisuustarkastelussa ikääntyminen on huomioitu. Tulot on määritelty tuloviidenneksiin erikseen palkansaajille, yrittäjille ja työttömille sukupuolen mukaan. Samaa tulojakaumaa ei voitu käyttää kaikille, koska tulotaso on hyvin erilainen sukupuolen, työvoima-aseman ja ammattiaseman mukaan. Työttömillä on käytetty lisäksi taustamuuttujina koulutustasoa, perheasemaa ja työttömyyden kestoa. Nämä on kuvattu luvussa 6.2. Kuolemansyyt Kuolemansyyt on luokiteltu Maailman Terveysjärjestön (WHO) laatiman kansainvälisen tautiluokituksen 10. uudistuksen mukaisesti (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2011). Kuolemansyy perustuu pääasialliseen kuolemansyyhyn, mutta alkoholiin liittyviin kuolemansyihin on otettu myös ne tapaukset, joissa myötävaikuttavana kuolemansyynä on ollut alkoholiperäinen tauti tai alkoholimyrkytys ja vastaavasti diabeteksessa on huomioitu ne tapaukset, joissa diabetes on ollut joko pääasiallisena tai myötävaikuttavana kuolemansyynä. Tutkimuksessa on käytetty seuraavaa kuolemansyyryhmäjaottelua: 17

19 Kokonaiskuolleisuus (A00 Y89) Taudit (A00-R99) Kasvaimet (C00 D48) - keuhkosyöpä (kurkunpään, henkitorvi- ja keuhkoputken ja keuhkon syöpä: C32-34) - rintasyöpä (C50) Verenkiertoelinten sairaudet (I00 -I42.5, I42.7 I99) - iskeemiset sydänsairaudet (I20-I25) - aivoverisuonien sairaudet (I60-I69) Hengityselinten sairaudet (J00 J64, J66 J99) Diabetes (E10-E14) (myös myötävaikuttavana syynä) Alkoholiperäiset taudit (F , G312, G4051, G621, G721, I426, K292, K70, K860, K8600, K852, O354) Muut taudit (sisältää mm. tartunta- ja loistaudit, umpieritys- ravitsemus- ja aineenvaihduntasairaudet (pl. diabetes), hermoston sairaudet, ruoansulatuselinten sairaudet (pl. alkoholiperäiset)) Tapaturmat ja väkivalta (V01-X44, X45-Y89) Itsemurhat (X60 X84, Y87.0) Alkoholimyrkytykset (X45) Muut tapaturmat ja väkivalta Edellä olevan lisäksi kuolemansyyt on luokiteltu kahteen ryhmään edellä olevasta luokituksesta riippumattomasti peruskuolemansyyn ja myötävaikuttavien kuolemansyiden mukaan: Alkoholiin liittyvät syyt (alkoholiperäiset taudit, alkoholipäihtymys (F100) ja alkoholimyrkytys) Alkoholiin liittymättömät kuolemansyyt, (sisältää kaikki edelliseen ryhmään kuulumattomat taudit sekä muut ulkoisten syiden aiheuttamat tilat paitsi tapaturmaiset alkoholimyrkytykset) Menetelmät Ammattiryhmien sekä työttömien kuolleisuutta on tarkasteltu erilaisten tunnuslukujen kautta. Kuolleisuudella on voimakas yhteys ikään: vuotiaan todennäköisyys kuolla on noin kymmenkertainen vuotiaaseen verrattuna. Eri ammattiryhmissä ikäjakaumat ovat kuitenkin 18

20 hyvin erilaisia ja eräissä ammateissa ikäjakauma naisilla ja miehillä poikkeaa toisistaan. Esimerkiksi kun yli- ja osastonhoitajanaisista 2 prosenttia oli vuotiaita ja 26 prosenttia vuotiaita (miehillä vastaavat osuudet olivat 7 ja 7), lastentarhanopettajista, operaattoreista ja tietotekniikan tukihenkilöistä sekä elektroniikkalaitteiden asentajista kolmannes oli vuotiaita ja 3 5 prosenttia vuotiaita (miehillä osuudet olivat ja 1 3 prosenttia). Naisilla ja miehillä oli eroa ikärakenteissa esimerkiksi ylimmissä virkamiehissä, joissa vuotiaita oli naisista neljännes mutta miehistä kolmannes sekä poliiseissa, joissa vuotiaita oli naisista yli puolet mutta miehistä neljännes. Ammattiryhmien erilaisten ikärakenteiden takia tulokset esitetään ikävakioituina kuolleisuuslukuina (IVK) henkilöä kohden. Vakioväestönä on vuonna 2000 työvoimaan kuuluneet vuotiaita naiset ja miehet. Ikävakiointi poistaa tuloksista ammattiryhmien erilaisista ikärakenteista johtuvan vaihtelun. Koska vakioväestö on kaikille ryhmille sama, on tässä tutkimuksessa mahdollista vertailla IVK-lukuja paitsi ammattiryhmien myös naisten ja miesten sekä palkansaajien, yrittäjien ja työttömien välillä. Vakioitu kuolleisuussuhde (SMR) kuvaa ammattiryhmän kuolleisuutta suhteessa kaikkien saman sukupuolen palkansaajien kuolleisuuteen. SMR-luku kuvaa, kuinka paljon (ammatti)ryhmän kuolleisuus poikkeaa tilanteesta, jossa ammattiryhmässä olisi ollut sama ikäryhmittäinen todennäköisyys kuolla kuin keskimäärin kaikilla saman sukupuolen palkansaajilla. Kaikkien saman sukupuolen palkansaajien SMR luku on 100. Lukua 100 pienemmät arvot merkitsevät, että ammattiryhmän kuolleisuus on keskimääräistä pienempi, kun taas luvun 100 ylittävät arvot merkitsevät ylikuolleisuutta. SMR-luvuille on laskettu 95 prosentin niin sanotut tarkat luottamusvälit käyttäen Poisson-jakaumaa. Elinajan odotteet ikävälille vuotta on laskettu Reed-Merrelin menetelmällä (Siegel ja Swanson 2004). Samaa menetelmää on sovellettu ikävälillä keskimäärin menetettyjen elinkuukausien laskemiseen. Menetetyissä elinkuukausissa painottuvat enemmän nuorella iällä tapahtuneet kuolemat. Laskettaessa menetettyjä elinkuukausia ikävälille vuotta, 25-vuotiaana kuolleen arvioidaan menettäneen 480 kuukautta (40 vuotta), kun taas 64-vuotiaana kuollut on menettänyt vain 12 kuukautta ja yli 64-vuotiaana kuolleet eivät menetä tässä arviossa yhtään kuukautta. Keskimääräisessä elinkuukausien menetyksessä on laskettu myös osuus, 19

Näissä ammateissa on suurin alkoholiriski Naiset ja miehet, duunarit ja asiantuntijat eläke- ja kuolinsyytilastojen valossa

Näissä ammateissa on suurin alkoholiriski Naiset ja miehet, duunarit ja asiantuntijat eläke- ja kuolinsyytilastojen valossa Näissä ammateissa on suurin alkoholiriski Naiset ja miehet, duunarit ja asiantuntijat eläke- ja kuolinsyytilastojen valossa VTT Tiina Pensola, Tiina.Pensola@Kuntoutussaatio.fi Ammateittainen työkyvyttömyyseläkkeiden

Lisätiedot

Sosioekonomiset terveyserot 90-vuotiailla naisilla ja miehillä

Sosioekonomiset terveyserot 90-vuotiailla naisilla ja miehillä Sosioekonomiset terveyserot 90-vuotiailla naisilla ja miehillä Työpäivä on päättynyt Finlaysonilla vuonna 1950. Kuva: Tampereen museoiden kuva-arkisto Linda Enroth, Tohtoriopiskelija Terveystieteiden yksikkö

Lisätiedot

Väestöryhmittäiset erot lasten kuolleisuudessa

Väestöryhmittäiset erot lasten kuolleisuudessa Väestöryhmittäiset erot lasten kuolleisuudessa Lasten terveyserot ja niiden kaventamisen haasteet MLL seminaari 14.9.2012 Hanna Remes Sosiaalitieteiden laitos, sosiologia, väestöntutkimuksen yksikkö Lapsikuolleisuus

Lisätiedot

Joka kolmas työskentelee hyvin nais- tai miesvaltaisessa ammattiryhmässä

Joka kolmas työskentelee hyvin nais- tai miesvaltaisessa ammattiryhmässä Väestö 2010 Työssäkäynti 2008 Ammatti ja sosioekonominen asema Joka kolmas työskentelee hyvin nais- tai miesvaltaisessa ammattiryhmässä Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston mukaan ammattiryhmät ovat voimakkaasti

Lisätiedot

Nuori tasa-arvo Koulutuksesta ammattiin. Ritva Kaukonen 14.9.2011

Nuori tasa-arvo Koulutuksesta ammattiin. Ritva Kaukonen 14.9.2011 Nuori tasa-arvo Ritva Kaukonen Tarkastelun kohteena: Tutkinto vuonna 2004 peruskoulusta, lukiosta, toisen asteen ammatillisesta peruskoulutuksesta, ammattikorkeakoulusta tai yliopistosta (maisteri tai

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 '14

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 '14 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 214 puh. 29 4 8 Julkistettavissa 22.7.214 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 3 3 2 (1) 2 1 1 (2) Kuvio 1. Työttömät työnhakijat

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 '14

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 '14 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: SYYSKUU 214 puh. 29 54 85 Julkistettavissa 21.1.214 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) 28 '9 '1 '11 '12 '13

Lisätiedot

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Eduskunnan työelämä- ja tasaarvovaliokunnan kuuleminen 19.11.2015 klo 12.15 Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Vuorotteluvapaasijaisena

Lisätiedot

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin PYLL-seminaari 30.3.2011 Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin Sairaalajohtaja Jari Välimäki PYLL -menetelmä perustuu kuolleen iän ja odotettavissa olevan eliniän

Lisätiedot

Miehet, työelämä ä ja tasa-arvo

Miehet, työelämä ä ja tasa-arvo Miehet, työelämä ä ja tasa-arvo Tasa-arvoaamiainen arvoaamiainen 19.3.2014 Erikoistutkija Tapio Bergholm (kiitokset Antti Saloniemi, Pekka Myrskylä, Noora Järnefelt, Lasse Tarkiainen, Tiina Pensola et

Lisätiedot

Sosioekonomiset erot lasten ja nuorten tapaturmakuolleisuudessa Suomessa

Sosioekonomiset erot lasten ja nuorten tapaturmakuolleisuudessa Suomessa Sosioekonomiset erot lasten ja nuorten tapaturmakuolleisuudessa Suomessa Lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisyn foorumi 13.9.2012 Hanna Remes Sosiaalitieteiden laitos, sosiologia, väestöntutkimuksen yksikkö

Lisätiedot

Työikäisiä kuolee aiempaa vähemmän verenkiertoelinten sairauksiin

Työikäisiä kuolee aiempaa vähemmän verenkiertoelinten sairauksiin Terveys 5 Kuolemansyyt Työikäisiä kuolee aiempaa vähemmän verenkiertoelinten sairauksiin Tilastokeskuksen kuolemansyytilaston mukaan vuonna työiässä eli 5 6-vuotiaana kuoli yhteensä lähes 8 7 suomalaista,

Lisätiedot

Rattijuopon sosiaalinen tausta ja kuolleisuus. Karoliina Karjalainen AHTS seminaari 25.10.2012

Rattijuopon sosiaalinen tausta ja kuolleisuus. Karoliina Karjalainen AHTS seminaari 25.10.2012 Rattijuopon sosiaalinen tausta ja kuolleisuus Karoliina Karjalainen AHTS seminaari 25.10.2012 Tausta Rattijuoppojen taustaa tutkittu verraten vähän Rattijuopon elämänkaari -tutkimus Suomen Akatemian rahoitus

Lisätiedot

PUDASJÄRVI. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL)

PUDASJÄRVI. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL) 1 PUDASJÄRVI Menetetyt elinvuodet 1983 24 (PYLL) LAUSUNTO 1 (1) 21.8.26 MENETETYT ELINVUODET (PYLL) -INDEKSI (PYLL = Potential Years of Life Lost) Efeko Oy tuotti Oulunkaaren seutukunnan tilauksesta Menetetyt

Lisätiedot

Mäntyharju. Menetetyt elinvuodet 1984-2008 (PYLL)

Mäntyharju. Menetetyt elinvuodet 1984-2008 (PYLL) Menetetyt elinvuodet 1984-28 (PYLL) 24-28 Menetetyt elinvuodet -indeksi (Potential Years of Life Lost = PYLL) Verrattuna koko maan lukuihin Kaikki kuolinsyyt (A-R99,V1-Y89) Pahanlaatuiset kasvaimet (C-C97)

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

Satakunnan työllisyyskatsaus 8/2015

Satakunnan työllisyyskatsaus 8/2015 NÄKYMIÄ ELOKUU 2015 SATAKUNNAN ELY-KESKUS Satakunnan työllisyyskatsaus 8/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 22.9.2015 klo 9.00 Työttömien määrä vähentyi elokuussa Satakunnassa Työnhakijat Satakunnan elinkeino-,

Lisätiedot

-10 km² ruutuaineistoon perustuva tutkimus. Marika Hakala. Tutkimuksen taustaa

-10 km² ruutuaineistoon perustuva tutkimus. Marika Hakala. Tutkimuksen taustaa Sepelvaltimotautikuolleisuuden alueelliset erot Suomessa -10 km² ruutuaineistoon perustuva tutkimus Marika Hakala Tutkimuksen taustaa Suomessa kuolleisuudessa on merkittävää alueellinen vaihtelua: Itä-

Lisätiedot

Elinajanodotteen kehitys Helsingissä ja sen väestön osaryhmissä 1991 2005

Elinajanodotteen kehitys Helsingissä ja sen väestön osaryhmissä 1991 2005 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS Tutkimuksia 2007 10 TAPANI VALKONEN, PEKKA MARTIKAINEN, TIMO M. KAUPPINEN, LASSE TARKIAINEN Elinajanodotteen kehitys Helsingissä ja sen väestön osaryhmissä 1991 2005 Verkossa

Lisätiedot

Hirvensalmi. Menetetyt elinvuodet 1984-2008 (PYLL)

Hirvensalmi. Menetetyt elinvuodet 1984-2008 (PYLL) Menetetyt elinvuodet 1984-28 (PYLL) 24-28 Menetetyt elinvuodet -indeksi (Potential Years of Life Lost = PYLL) Verrattuna koko maan lukuihin Kaikki kuolinsyyt (A-R99,V1-Y89) Pahanlaatuiset kasvaimet (C-C97)

Lisätiedot

Kangasniemi. Menetetyt elinvuodet 1984-2008 (PYLL)

Kangasniemi. Menetetyt elinvuodet 1984-2008 (PYLL) Menetetyt elinvuodet 1984-28 (PYLL) 24-28 Menetetyt elinvuodet -indeksi (Potential Years of Life Lost = PYLL) Verrattuna koko maan lukuihin Kaikki kuolinsyyt (A-R99,V1-Y89) Pahanlaatuiset kasvaimet (C-C97)

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Tuloluokkien väliset erot elinajanodotteessa ovat kasvaneet vuosina 1988 2007

Tuloluokkien väliset erot elinajanodotteessa ovat kasvaneet vuosina 1988 2007 ALKUPERÄISTUTKIMUS TIETEESSÄ LASSE TARKIAINEN VTM, projektitutkija Helsingin yliopisto, sosiaalitieteiden laitos lasse.tarkiainen@helsinki.fi PEKKA MARTIKAINEN Ph.D., professori Helsingin yliopisto, sosiaalitieteiden

Lisätiedot

Satakunnan työllisyyskatsaus 6/2015

Satakunnan työllisyyskatsaus 6/2015 NÄKYMIÄ KESÄKUU 2015 SATAKUNNAN ELY-KESKUS Satakunnan työllisyyskatsaus 6/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 21.7.2015 klo 9.00 Työttömyys kohosi Satakunnassa Työnhakijat Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja

Lisätiedot

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2014

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2014 NÄKYMIÄ MARRASKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen p. 0295 021 117 Marraskuun työllisyyskatsaus 11/ Julkaisuvapaa tiistaina 23.12. klo 9.00 Työttömyyden kasvu tasaantunut avoimia työpaikkoja

Lisätiedot

Satakunnan työllisyyskatsaus 5/2015

Satakunnan työllisyyskatsaus 5/2015 NÄKYMIÄ TOUKOKUU 2015 SATAKUNNAN ELY-KESKUS Satakunnan työllisyyskatsaus 5/2015 Julkaisuvapaa keskiviikkona 24.6.2015 klo 9.00 Avoimia työpaikkoja enemmän kuin vuosi sitten Satakunnassa Työnhakijat Satakunnan

Lisätiedot

LOHJAN SEUTUKUNTA. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL)

LOHJAN SEUTUKUNTA. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL) LOHJAN SEUTUKUNTA Menetetyt elinvuodet 1983 24 (PYLL) LAUSUNTO 1 (1) 28.11.26 MENETETYT ELINVUODET (PYLL) -INDEKSI (PYLL = Potential Years of Life Lost) Efeko Oy tuotti Hiiden alueen kuntien ja Kirkkonummen

Lisätiedot

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta?

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Lappeenranta Linnoitus Rotaryklubi 3.2.2011 Tarja Myllärinen Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Väestörakenne

Lisätiedot

ERIARVOISUUS VANHUUDESSA JA TERVEYDESSÄ

ERIARVOISUUS VANHUUDESSA JA TERVEYDESSÄ ERIARVOISUUS VANHUUDESSA JA TERVEYDESSÄ Eero Lahelma, professori Helsingin yliopisto Hjelt-instituutti Kansanterveystieteen osasto eero.lahelma@helsinki.fi Kohti parempaa vanhuutta, Konsensuskokous Hanasaari

Lisätiedot

Mikkeli. Menetetyt elinvuodet 1987-2011 (PYLL)

Mikkeli. Menetetyt elinvuodet 1987-2011 (PYLL) Mikkeli Menetetyt elinvuodet 987-2 (PYLL) Mikkeli 27-2 Menetetyt elinvuodet -indeksi (Potential Years of Life Lost = PYLL) Verrattuna koko maan lukuihin Kaikki kuolinsyyt (A-R99,V-Y89) Pahanlaatuiset kasvaimet

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 15 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä 72,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön

Lisätiedot

Terveyden tasa-arvoa koskevassa tutkimuksessa

Terveyden tasa-arvoa koskevassa tutkimuksessa Sosiaaliryhmien väliset erot elinajanodotteessa kasvoivat 1990-luvun loppuvuosina Tapani Valkonen, Hilkka Ahonen, Pekka Martikainen Elinajanodote nousi selvästi 1990-luvun lopulla, mutta hitaammin kuin

Lisätiedot

Satakunnan työllisyyskatsaus 7/2015

Satakunnan työllisyyskatsaus 7/2015 NÄKYMIÄ HEINÄKUU 2015 SATAKUNNAN ELY-KESKUS Satakunnan työllisyyskatsaus 7/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 25.8.2015 klo 9.00 Työttömien määrä lisääntyi heinäkuussa Satakunnassa Työnhakijat Satakunnan elinkeino-,

Lisätiedot

Opetus- ja kasvatushenkilöstön työolosuhteiden laadullinen kehittäminen 27.5.2008

Opetus- ja kasvatushenkilöstön työolosuhteiden laadullinen kehittäminen 27.5.2008 Opetus- ja kasvatushenkilöstön työolosuhteiden laadullinen kehittäminen 27.5.2008 Pauli Forma, VTT, dos. Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Kuntien eläkevakuutus Esitelmän näkökulmat Työolot, työkyky ja työhyvinvointi

Lisätiedot

Alkoholiperäisiin syihin kuolleet entistä vanhempia

Alkoholiperäisiin syihin kuolleet entistä vanhempia Terveys Kuolemansyyt Alkoholiperäisiin syihin kuolleet entistä vanhempia Tilastokeskuksen mukaan vuonna alkoholiperäisiin kuolemansyihin kuoli runsaat 9 henkeä. Kuolleiden määrä pysyi edellisvuoteen verrattuna

Lisätiedot

LEHTIMÄKI. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL)

LEHTIMÄKI. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL) LEHTIMÄKI Menetetyt elinvuodet 1983 24 (PYLL) LAUSUNTO 1 (1) 12.1.27 MENETETYT ELINVUODET (PYLL) -INDEKSI (PYLL = Potential Years of Life Lost) Efeko Oy tuotti Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin tilauksesta

Lisätiedot

OULUNKAAREN SEUTUKUNTA. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL)

OULUNKAAREN SEUTUKUNTA. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL) OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Menetetyt elinvuodet 1983 24 (PYLL) LAUSUNTO 1 (1) 21.8.26 MENETETYT ELINVUODET (PYLL) -INDEKSI (PYLL = Potential Years of Life Lost) Efeko Oy tuotti Oulunkaaren seutukunnan tilauksesta

Lisätiedot

Rekrytointitarpeiden laskenta

Rekrytointitarpeiden laskenta Rekrytointitarpeiden laskenta Henkilöstön tarve kehittyy kuten palvelutarve Vaihtoehtoisessa laskelmassa henkilötyön tuottavuus paranee valitulla tasolla (esim. 0,5 %/v) Palvelutarve-ennuste perustuu ennustettuun

Lisätiedot

VIMPELI. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL)

VIMPELI. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL) VIMPELI Menetetyt elinvuodet 1983 24 (PYLL) LAUSUNTO 1 (1) 12.1.27 MENETETYT ELINVUODET (PYLL) -INDEKSI (PYLL = Potential Years of Life Lost) Efeko Oy tuotti Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin tilauksesta

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 34 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 73,3 prosenttia. Työllisyysaste on ollut laskussa vuoden 2012 alusta

Lisätiedot

VAIKUTTAVUUTTA VALTAKUNNALLISESTA YHTEISTYÖSTÄ, TERVEYDEN EDISTÄMISEN VERKKO-OPETUSHANKE

VAIKUTTAVUUTTA VALTAKUNNALLISESTA YHTEISTYÖSTÄ, TERVEYDEN EDISTÄMISEN VERKKO-OPETUSHANKE Tiedosta hyvinvointia Kuntien hyvinvointistrategiat 1 VAIKUTTAVUUTTA VALTAKUNNALLISESTA YHTEISTYÖSTÄ, TERVEYDEN EDISTÄMISEN VERKKO-OPETUSHANKE VirtuaaliAMK-seminaari 29.10.2003 Projektipäällikkö Kristiina

Lisätiedot

2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 neljännellä neljänneksellä 71,3 prosenttia. Vuonna 2014 keskimääräinen työllisyysaste oli

Lisätiedot

Segregaation eri ilmenemismuodot ja sukupuolten palkkaerot

Segregaation eri ilmenemismuodot ja sukupuolten palkkaerot Segregaation eri ilmenemismuodot ja sukupuolten palkkaerot Segregaatio ja sukupuolten väliset palkkaerot tutkimushankkeen päätösseminaari Valkoinen Sali, 25.04.2008 Reija Lilja (yhteistyössä Rita Asplundin,

Lisätiedot

TÖYSÄ. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL)

TÖYSÄ. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL) TÖYSÄ Menetetyt elinvuodet 1983 24 (PYLL) LAUSUNTO 1 (1) 12.1.27 MENETETYT ELINVUODET (PYLL) -INDEKSI (PYLL = Potential Years of Life Lost) Efeko Oy tuotti Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin tilauksesta

Lisätiedot

Salpausselän kuntaliitosselvitys Päijät-Hämeen tulevaisuudennäkymät ennakointiaineistojen valossa

Salpausselän kuntaliitosselvitys Päijät-Hämeen tulevaisuudennäkymät ennakointiaineistojen valossa Salpausselän kuntaliitosselvitys Päijät-Hämeen tulevaisuudennäkymät ennakointiaineistojen valossa Hämeen ELY-keskus erikoissuunnittelija Jesse Marola 12.2.2014 Sisällysluettelo Työllisyyslukuja Salpausselän

Lisätiedot

Kolme neljästä tapaturmaisiin kaatumisiin kuolleista yli 70-vuotias

Kolme neljästä tapaturmaisiin kaatumisiin kuolleista yli 70-vuotias Terveys Kuolemansyyt Kolme neljästä tapaturmaisiin kaatumisiin kuolleista yli 7-vuotias Tilastokeskuksen kuolemansyytilaston mukaan tapaturmaisiin kaatumisiin ja putoamisiin kuoli vuonna yhteensä henkilöä,

Lisätiedot

Korkeasti koulutetut työttömät. Tekijä: Tutkija Jouni Nupponen, Uudenmaan ELY-keskus

Korkeasti koulutetut työttömät. Tekijä: Tutkija Jouni Nupponen, Uudenmaan ELY-keskus Korkeasti koulutetut työttömät Tekijä: Tutkija Jouni Nupponen, Uudenmaan ELY-keskus Määritelmä ja lähdetiedot Korkeasti koulutetut = alempi korkeakouluaste, ylempi korkeakouluaste sekä tutkijakoulutusaste

Lisätiedot

Päihteet Pohjois-Karjalassa

Päihteet Pohjois-Karjalassa Tiina Laatikainen, Terveyden edistämisen professori, Itä-Suomen yliopisto Tutkimusprofessori, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Päihteet

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus toukokuu 2015

Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus toukokuu 2015 NÄKYMIÄ TOUKOKUU 2015 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Kaakkois-Suomen työllikatsaus kuu 2015 Julkaisuvapaa keskiviikkona 24.6.2015 klo 9.00 Parikkala Ruokolahti Rautjärvi Savitaipale Taipalsaari Imatra Lemi

Lisätiedot

LAPUA. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL)

LAPUA. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL) LAPUA Menetetyt elinvuodet 1983 24 (PYLL) LAUSUNTO 1 (1) 12.1.27 MENETETYT ELINVUODET (PYLL) -INDEKSI (PYLL = Potential Years of Life Lost) Efeko Oy tuotti Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin tilauksesta

Lisätiedot

SEINÄJOKI. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL)

SEINÄJOKI. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL) SEINÄJOKI Menetetyt elinvuodet 1983 24 (PYLL) LAUSUNTO 1 (1) 12.1.27 MENETETYT ELINVUODET (PYLL) -INDEKSI (PYLL = Potential Years of Life Lost) Efeko Oy tuotti Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin tilauksesta

Lisätiedot

Nuorten asumisjärjestelyt ja tapaturmat, väkivalta ja itsemurhat

Nuorten asumisjärjestelyt ja tapaturmat, väkivalta ja itsemurhat Nuorten asumisjärjestelyt ja tapaturmat, väkivalta ja itsemurhat Elämän syrjässä? Lasten ja nuorten pahoinvoinnin paikat ja hyvinvoinnin tilat 7.6.2013 Hanna Remes, tutkija Sosiaalitieteiden laitos, sosiologia,

Lisätiedot

Epidemiologia riskien arvioinnissa

Epidemiologia riskien arvioinnissa Epidemiologia riskien arvioinnissa Markku Nurminen Työterveyslaitos Epidemiologian ja biostatistiikan osasto Riskinarvioinnin vaihe Epidemiologinen strategia Riskin tunnistaminen Kuvaileva epidemiologia

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen alueen TE-toimistojen ammattibarometri III/2012, yhteenveto tuloksista 15.10.2012 (arvioinnit tehty 5.10.

Hämeen ELY-keskuksen alueen TE-toimistojen ammattibarometri III/2012, yhteenveto tuloksista 15.10.2012 (arvioinnit tehty 5.10. Hämeen ELY-keskuksen alueen TE-toimistojen ammattibarometri III/2012, yhteenveto tuloksista 15.10.2012 (arvioinnit tehty 5.10.2012 mennessä) sanna.paakkunainen@ely-keskus.fi Puh. 0295 025 159 Hämeen ELY-keskus

Lisätiedot

LINDORFFIN ASIAKKAIDEN HENKILÖKUVA VUOSINA 2001 JA 2010 Tutkimusraportti 25.5.2010

LINDORFFIN ASIAKKAIDEN HENKILÖKUVA VUOSINA 2001 JA 2010 Tutkimusraportti 25.5.2010 1/12 Perinnässä olevien suomalaisten henkilöprofiili 2001 ja 2010 KENELLÄ SUOMESSA ON MAKSUJEN KANSSA VAIKEUKSIA? 1. TUTKIMUS Lindorff Oy:n Tilastokeskukselta tilaaman tarkastelun tarkoituksena on selvittää,

Lisätiedot

Työllisyysaste Pohjoismaissa

Työllisyysaste Pohjoismaissa BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

Keski-iän työuran ja työkyvyn vaikutukset vanhuuteen

Keski-iän työuran ja työkyvyn vaikutukset vanhuuteen Keski-iän työuran ja työkyvyn vaikutukset vanhuuteen Mikaela von Bonsdorff, TtT Jyväskylä yliopisto Gerontologian tutkimuskeskus Vaikuttaako työura vanhuuteen? KEVA, Helsinki 2.5.2011 Miksi on tärkeää

Lisätiedot

Alkoholikuolleisuus väheni edelleen vuonna 2011

Alkoholikuolleisuus väheni edelleen vuonna 2011 Terveys Kuolemansyyt Alkoholikuolleisuus väheni edelleen vuonna Tilastokeskuksen kuolemansyytilaston mukaan alkoholiperäiset kuolemat vähentyivät vuonna neljä prosenttia edellisestä vuodesta. Lasku johtuu

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen työllisyyskatsaus syyskuu 2015

Hämeen ELY-keskuksen työllisyyskatsaus syyskuu 2015 NÄKYMIÄ LOKAKUU 2015 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen työllisyyskatsaus syyskuu 2015 Julkaisuvapaa 20.10.2015 kello 9.00 Työttömyys kasvoi Hämeessä, mutta maltillisemmin kuin maassa keskimäärin Kanta-

Lisätiedot

Dementiakuolemien määrä yli kaksinkertaistunut 20 vuodessa

Dementiakuolemien määrä yli kaksinkertaistunut 20 vuodessa Terveys 2010 Kuolemansyyt 2009 Dementiakuolemien määrä yli kaksinkertaistunut 20 vuodessa Vuonna 2009 kuoli yhteensä 49 904 henkilöä, 25 152 miestä ja 24 752 naista. Väestön ikääntyessä dementia näkyy

Lisätiedot

Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaantotilanne eri ammateissa TE -toimistojen arvio syys - lokakuussa 2014

Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaantotilanne eri ammateissa TE -toimistojen arvio syys - lokakuussa 2014 KATSAUS 17.10.2014 Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaantotilanne eri ammateissa TE -toimistojen arvio syys - lokakuussa 2014 Työ- ja elinkeinotoimistoissa on syys - lokakuun vaihteessa tehty arvio noin

Lisätiedot

Työmarkkinat murroksessa: Mitkä ovat tulevaisuuden työtehtäviä Suomessa?

Työmarkkinat murroksessa: Mitkä ovat tulevaisuuden työtehtäviä Suomessa? Työmarkkinat murroksessa: Mitkä ovat tulevaisuuden työtehtäviä Suomessa? Katariina Nilsson Hakkala Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT päivä 2.10.2013 Mikä on uutta nykyisessä rakennemuutoksessa?

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 16 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin llisyysaste oli vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä 71,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön.

Lisätiedot

2014:23 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

2014:23 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 TILASTOJA 2014:23 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste säilyi vuoden 2014 toisella neljänneksellä samalla tasolla kuin vuosi sitten, huhti-kesäkuussa

Lisätiedot

Rekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa. Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos

Rekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa. Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos Rekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos Mitä rekisteriaineistot ovat? yleensä alkuaan hallinnollisia tarpeita

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: JOULUKUU 2013 puh. 029 504 8050 ja 029 504 8051 Julkistettavissa 21.1.2014 klo 9.00 www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 350 '000 300 250 200 (1)

Lisätiedot

Tiekartta varjosta valoon

Tiekartta varjosta valoon KUNTAMARKKINAT, 15.09.2011 Kunnan väestön terveydentilan seuranta: Mitä lahjomaton PYLL kertoo? Ennenaikaisesti menetetyt elinvuodet Potential Years of Life Lost PYLL Ilkka Vohlonen, ilkka.vohlonen@audiapro.fi

Lisätiedot

Työajanodotteet ja niiden erot. Markku Nurminen & Noora Järnefelt Eläketurvakeskuksen tutkimusseminaari 26.4.2012

Työajanodotteet ja niiden erot. Markku Nurminen & Noora Järnefelt Eläketurvakeskuksen tutkimusseminaari 26.4.2012 Työajanodotteet ja niiden erot Markku Nurminen & Noora Järnefelt Eläketurvakeskuksen tutkimusseminaari 26.4.2012 TERMIT & KÄSITTEET Työajanodote (Working-life Expectancy) Kielitoimiston sanakirjan (2006)

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Työajanodotteet ja niiden erot

Työajanodotteet ja niiden erot Työajanodotteet ja niiden erot Markku Nurminen & Noora Järnefelt Eläketurvakeskuksen tutkimusseminaari 26.4.2012 TERMIT & KÄSITTEET Työajanodote (Working-life Expectancy) Kielitoimiston sanakirjan (2006)

Lisätiedot

MITÄ HYÖTYÄ MINI-INTERVENTIOSTA INTERVENTIOSTA ON TYÖTERVEYSHUOLLOSSA Juha Teirilä Tampere 07.03.2008

MITÄ HYÖTYÄ MINI-INTERVENTIOSTA INTERVENTIOSTA ON TYÖTERVEYSHUOLLOSSA Juha Teirilä Tampere 07.03.2008 MITÄ HYÖTYÄ MINI-INTERVENTIOSTA INTERVENTIOSTA ON TYÖTERVEYSHUOLLOSSA Juha Teirilä Tampere 07.03.2008 Stakes Stakes Työikäisten miesten yleisimmät kuolemansyyt 2006 Kuolemansyy 1. Alkoholisyyt 2. Sepelvaltimotauti

Lisätiedot

HAASTENA TYÖVOIMA Sosiaali- ja terveydenhuolto

HAASTENA TYÖVOIMA Sosiaali- ja terveydenhuolto HAASTENA TYÖVOIMA Sosiaali- ja terveydenhuolto Haasteena sosiaali- ja terveysalan työvoiman saatavuus Alalla työskentelevät eläköityvät Palvelutarpeen lisääntyminen kysynnän kasvu väestön ikääntyminen

Lisätiedot

Työkyvyttömyyseläkkeiden alue-erot. Tutkimusseminaari 21.03.2013 Mikko Laaksonen

Työkyvyttömyyseläkkeiden alue-erot. Tutkimusseminaari 21.03.2013 Mikko Laaksonen Työkyvyttömyyseläkkeiden alue-erot Tutkimusseminaari 21.03.2013 Mikko Laaksonen Työkyvyttömyyseläkettä saavat 25-64-vuotiaat (%), 2011 Ahvenanmaa 5,3 Etelä-Karjala 9,9 Etelä-Pohjanmaa 10,4 Etelä-Savo 11,9

Lisätiedot

Naisjohtajien osuus kasvanut eniten julkisella sektorilla

Naisjohtajien osuus kasvanut eniten julkisella sektorilla Väestö 2011 Työssäkäynti 2009 Ammatti ja sosioekonominen asema Naisjohtajien osuus kasvanut eniten julkisella sektorilla Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston mukaan naisten osuus johtotehtävissä kasvaa,

Lisätiedot

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA Suvi Peltola Kandidaatintutkielma (keväältä 2011) Kansanterveystiede Ohjaajat: Markku Myllykangas ja Tiina Rissanen

Lisätiedot

Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008

Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008 Tiedosta hyvinvointia 1 Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008 Marita Sihto Stakes Tiedosta hyvinvointia 2 Esityksen sisältö! Terveyspolitiikan

Lisätiedot

Kati Myllymäki. 04.10.2009 Kati Myllymäki

Kati Myllymäki. 04.10.2009 Kati Myllymäki Kati Myllymäki Kati Myllymäki 3.11.2008 1 Selvä pää kirkas mieli Viinan kirot! Kuusankoski 7.11.2009 Kati Myllymäki Johtava ylilääkäri Kati Myllymäki 2 MIESTEN KUOLLEISUUS LÄNNESSÄ PIENI, IDÄSSÄ JA POHJOISESSA

Lisätiedot

Korkeasti koulutettujen työllisyys

Korkeasti koulutettujen työllisyys Korkeasti koulutettujen työllisyys Heikki Taulu ekonomisti Akava Tulevaisuuden tekijät -seminaari Käsitteet selviksi Työikäinen väestö = kaikki Suomessa asuvat 1 74 -vuotiaat Työvoima = työikäiseen väestöön

Lisätiedot

Pojat, miehet ja tapaturmat aina sattuu ja tapahtuu? Pojat ja miehet unohdettu sukupuoli? -seminaari

Pojat, miehet ja tapaturmat aina sattuu ja tapahtuu? Pojat ja miehet unohdettu sukupuoli? -seminaari Pojat, miehet ja tapaturmat aina sattuu ja tapahtuu? Pojat ja miehet unohdettu sukupuoli? -seminaari 22.10.2012 Tutkija Jaana Markkula, Tapaturmien ehkäisyn yksikkö Esityksen punainen lanka Tilastot miltä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalveluiden ulkomaalainen henkilöstö ja suomalaiset ulkomailla

Sosiaali- ja terveyspalveluiden ulkomaalainen henkilöstö ja suomalaiset ulkomailla TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Sosiaali- ja terveyspalveluiden ulkomaalainen henkilöstö ja suomalaiset ulkomailla Reijo Ailasmaa +358 20 610 7062 reijo.ailasmaa@thl.fi Terveyden ja

Lisätiedot

Kuolemansyyt 2009. Kaatumisten aiheuttamat vammat yleisin tapaturmakuolemien syy. Vuosikatsaus

Kuolemansyyt 2009. Kaatumisten aiheuttamat vammat yleisin tapaturmakuolemien syy. Vuosikatsaus Terveys Kuolemansyyt 9 Vuosikatsaus Kaatumisten aiheuttamat vammat yleisin tapaturmakuolemien syy Kaatumiset ja putoamiset olivat yleisin kuolemaan johtanut tapaturma sekä miehillä että naisilla. Näissä

Lisätiedot

SOTERKO Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä

SOTERKO Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä SOTERKO Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä KANSANTAUTIEN KANSSA TYÖELÄMÄSSÄ SOTERKOn tutkimuspäivä 23.9.2013 Marianna Virtanen, TTL Eira Viikari-Juntura, TTL Kansantautien kanssa

Lisätiedot

2015:36 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015

2015:36 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015 2015:36 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2015 kolmannella neljänneksellä 73 prosenttia, mikä oli 0,1 prosenttiyksikköä pienempi kuin

Lisätiedot

2015:24 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015

2015:24 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015 2015:24 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2015 toisella neljänneksellä 73,3 prosenttia, mikä oli 0,8 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuotta

Lisätiedot

Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia

Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia Erkki Vartiainen, LKT, professori, ylijohtaja 7.10.2013 1 Jyrkkä lasku sepelvaltimotautikuolleisuudessa Pohjois-Karjala ja koko Suomi 35 64-vuotiaat

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: SYYSKUU 213 puh. 29 54 85 ja 29 54 851 Julkistettavissa 22.1.213 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 35 ' 3 25 2 (1) 15 1 5 (2) 28 '9 '1

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstö 2007

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstö 2007 TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstö 2007 Reijo Ailasmaa +358 20 610 7062 reijo.ailasmaa@thl.fi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos PL 30 (Mannerheimintie

Lisätiedot

Kuntien terveys- ja sosiaalipalvelujen

Kuntien terveys- ja sosiaalipalvelujen TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Kuntien terveys- ja sosiaalipalvelujen henkilöstö 2009 Reijo Ailasmaa +358 20 610 7062 reijo.ailasmaa@thl.fi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos PL 30 (Mannerheimintie

Lisätiedot

Rekrytointitarpeiden ennakointi Porin selvitysalue. 27.11.2014 Heikki Miettinen

Rekrytointitarpeiden ennakointi Porin selvitysalue. 27.11.2014 Heikki Miettinen Rekrytointitarpeiden ennakointi Porin selvitysalue 27.11.2014 Heikki Miettinen Laskelmat kuvaavat: a) eläkkeelle siirtymistä ja b) henkilöstötarpeiden ennakoitua muutosta korvaavan rekrytointitarpeen Tämän

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 2009 puh. 010 604 8050 ja 010 604 8051 Julkistettavissa 21.7.2009 klo 9.

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 2009 puh. 010 604 8050 ja 010 604 8051 Julkistettavissa 21.7.2009 klo 9. TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 29 puh. 1 64 85 ja 1 64 851 Julkistettavissa 21.7.29 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 35 ' 3 25 2 (1) 15 1 5 (2) 21 '2 '3 '4

Lisätiedot

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014 NÄKYMIÄ HELMIKUU 2014 PIRKANMAAN ELY-KESKUS Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014 Julkaisuvapaa tiistaina 25.2.2014 klo 9.00 Pirkanmaan tilanne ennallaan Työttömien työnhakijoiden määrä oli lähes

Lisätiedot

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2008

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2008 Työ- ja elinkeinoministeriö SET/TUTE 26.11.2008 Mika Tuomaala REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2008 1. Avointen työpaikkojen sekä rekrytointiongelmien

Lisätiedot

Eroavatko ammattiryhmät toisistaan ja kannattaako päihdetyössä keskittyä riskikäyttäjiin?

Eroavatko ammattiryhmät toisistaan ja kannattaako päihdetyössä keskittyä riskikäyttäjiin? Tiedosta hyvinvointia 1 Eroavatko ammattiryhmät toisistaan ja kannattaako päihdetyössä keskittyä riskikäyttäjiin? Pia Mäkelä Stakes, Alkoholi- ja huumetutkimuksen ryhmä Tiedosta hyvinvointia 2 Esityksen

Lisätiedot

Mistä puhutaan kun puhutaan terveyseroista?

Mistä puhutaan kun puhutaan terveyseroista? Eeva Jokinen, Professori Tiina Laatikainen, Terveyden edistämisen professori Jäidenlähtöseminaari, 12.5.2015 Mistä puhutaan kun puhutaan terveyseroista? 19.5.2015 THL / Kaikkonen /2014 2 Väestöryhmittäiset

Lisätiedot

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2009

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2009 Työ- ja elinkeinoministeriö SET/TUTE 16.11.2009 Mika Tuomaala REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2009 1. Avointen työpaikkojen sekä rekrytointiongelmien

Lisätiedot

Merenkulkijoiden työkyvyttömyys ja kuolleisuus

Merenkulkijoiden työkyvyttömyys ja kuolleisuus työkyvyttömyys ja kuolleisuus Loppuraportti 30.9.2015 Tutkimus ja kehittäminen Hanna Rinne, Riikka Shemeikka, Aurora Saares, Timo Ilomäki, Erja Poutiainen, Veijo Notkola 26.10.2015 1 Sisällys 1. Johdanto

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 22.7.2008 klo 9.00

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 22.7.2008 klo 9.00 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 28 puh. 1 6 4851 ja 1 6 485 Julkistettavissa 22.7.28 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

Hyvinvointialan työvoimapula tarua vai totta?

Hyvinvointialan työvoimapula tarua vai totta? Hyvinvointialan työvoimapula tarua vai totta? Porin ammattiopisto 13..27 1 Sisältö - työvoiman rekrytointi, avoimet paikat - rekrytointiongelmat ja työvoimapula - rekrytointiongelmien syyt ja keinot -

Lisätiedot

Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat

Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat Riskikäytön repaleiset rajat Päihdelääketieteen professori Kaija Seppä TaY ja TAYS 3.9.2011 27. Päihdetiedotusseminaari, Göteborg Luennon sisältö Miksi riskirajoja

Lisätiedot

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 6 TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 Tampereen työllisyyden kehitys jatkoi hidastumistaan Työnvälitysrekisteritietojen mukaan Tampereella oli tämän vuoden puolivälissä

Lisätiedot