HYVINVOINTIOHJELMA liitteenä Varhaisen puuttumisen toimintamalli Käyttäytymisohje

Transkriptio

1 HYVINVOINTIOHJELMA liitteenä Varhaisen puuttumisen toimintamalli Käyttäytymisohje

2 1 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO HYVINVOINTI OPISKELU - JA TYÖYHTEISÖSSÄ Hyvinvointia uhkaavat tekijät Päihteet Ennaltaehkäisy Mielenterveysongelmat Muut hyvinvointia uhkaavat tekijät HYVINVOINTIA UHKAAVIEN TEKIJÖIDEN TUNNISTAMINEN Miten tunnistan kriisitilanteet ja hyvinvointia uhkaavat ongelmat Mielenterveysongelmien tunnistaminen Syömishäiriöiden tunnistaminen Päihteet ja riippuvuus Huumeet Alkoholin riskikäyttö Tupakka ja nuuska Peliriippuvuus Toimenpiteet hoitoon ohjaamiseksi Varhainen puuttuminen LÄHTEET LIITE 1: KÄYTTÄYTYMISOHJE LIITE 2: VARHAISEN PUUTTUMISEN TOIMINTAMALLI LIITE A: MUISTIO PUHEEKSIOTTOTILANTEESTA LIITE B: HOITOONOHJAUSSOPIMUS LIITE C: PYYNTÖ HUUMAUSAINETESTIIN

3 1. JOHDANTO Jokaisella opiskelijalla ja työntekijällä on oikeus hyvään ja tasapainoiseen opiskelu- ja työympäristöön. Tämän hyvinvointiohjelman tavoitteena on turvata ja aktiivisesti kehittää niitä keinoja ja toimenpiteitä, joilla teemme Oy Vaasan ammattikorkeakoulu Ab:sta (jäljempänä ammattikorkeakoulu) meille kaikille turvallisen ja hyvinvointiamme tukevan opiskelu- ja työympäristön. Ihmisten monimuotoisten ongelmien kohtaaminen edellyttää eri työntekijöiden yhteistyötä. Ammattikorkeakoulumme kehittää aktiivisesti keinoja ongelmien ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen tunnistamiseen. Hyvinvointiamme uhkaaviin tekijöihin puuttuminen ja ennaltaehkäisy ovat osa ammattikorkeakoulumme kokonaistoimintaa. Se on myös osa yhteisön hyvinvointia edistävää toimintaa. Tavoitteena on opiskelijoiden hyvinvointia uhkaavien ongelmien ja kriisitilanteiden varhainen tunnistaminen. Tärkeää on myös puuttua ongelmiin ajoissa ja pyrkiä estämään opiskelijoiden syrjäytyminen koulutuksesta sekä tukea heidän mahdollisuuksiaan saattaa opintonsa päätökseen. Esimerkiksi päihteiden ja huumeiden käyttö sekä hoitamattomat mielenterveysongelmat tulee nähdä myös työturvallisuuden riskitekijöinä. Sekä ammattikorkeakoulun opiskelutilanteet että opiskeluun liittyvä työssä oppiminen edellyttävät näiden uhkaavien tekijöiden minimoimista ja ennaltaehkäisyä. Tämän hyvinvointiohjelman liitteenä on tiivis varhaisen puuttumisen toimintamalli, johon on koottu ohjeet avuksi ja tueksi hyvinvointia uhkaavien tilanteiden hoitamiseen sekä ennalta ehkäisyyn. Jokaisen työyhteisön toimijan velvollisuus on havaitessaan puuttua hyvinvointia uhkaavaan tilanteeseen. Vaasassa HYVINVOINTITYÖRYHMÄ 2

4 2. HYVINVOINTI OPISKELU - JA TYÖYHTEISÖSSÄ Hyvinvointi koostuu opiskelun/työn ja vapaa-ajan harmonisesta tasa-painosta. Hyvinvointiamme lisääviä tekijöitä sanotaan olevan esim. terveellinen ja innostava opiskelu/työ, oppimiskokemukset, terveelliset elämäntavat, mielekkäät vapaa-ajan harrastukset ja läheiset ihmissuhteet. Ammattikorkeakoulumme pyrkii tukemaan terveellistä ja mielekästä vapaa-ajan toimintaa, joihin kuuluvat erilaiset liikunnalliset ja muut yhteisölliset vapaa-ajan harrastukset. Ammattikorkeakoulumme hyvinvoinnin turvaamista ja kehittämistä ohjaavat seuraavat arvot: Asiakaslähtöisyys: Ennakoimme ja tunnemme asiakkaiden tarpeet ja odotukset, ja vastaamme niihin laadukkaalla sekä joustavalla toiminnalla. Kestävä kehitys: Tuotamme lisäarvoa läntisen Suomen alueelle jatkuvasti toimintaamme pitkäjänteisesti ja innovatiivisesti kehittäen sekä ympäristöarvoja kunnioittaen. Tulevaisuussuuntautunut asiantuntijuus: Tuotamme asiantuntijoita työelämälle ja varmistamme oman osaamisemme ja asiantuntemuksemme jatkuvalla oppimisella. Arvostus: Rakennamme keskinäistä luottamusta kunnioittamalla jokaista ihmisenä ja annamme avoimesti positiivista ja rakentavaa palautetta 2.1. Hyvinvointia uhkaavat tekijät Opiskelijoiden kokonaisvaltainen hyvinvointi on edellytyksenä opintojen etenemiselle, tutkinnon valmistumiselle ja työelämään sijoittumiselle. Hyvinvointia uhkaavat monet eri tekijät opiskelu- ja työyhteisössämme. Seuraavissa tutkimuksissa nousee esille nuorten (opiskelijoiden) hyvinvointia uhkaavat tekijöitä, joita myös on tilastoivissa ammattikorkeakoulussamme. Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksessa (2008) opiskelijat toivoivat saavansa apua ja tukea terveyteen, opiskeluun ja elämänhallintaan liittyvissä asioissa. Apua tarvitaan mm. opiskeluongelmissa, stressinhallinnassa, jännittämisessä, itsetunto- ja ihmissuhdeongelmissa, mutta myös ravitsemuksessa, liikunnassa, painonhallinnassa ja ergonomiassa. 3

5 Yleisessä kansanterveystutkimuksessa (2008) selvisi, että psykiatriset häiriöt olivat yleisiä jo nuorilla aikuisilla. Erityisesti masennus-, ahdistus- ja syömishäiriöt olivat yleisiä naisilla. Miehillä esiintyi enemmän päihdehäiriöitä, joskin ero naisiin verrattuna on kaventumassa. Epäterveelliset ruokailu-, liikunta- ja alkoholinkäyttötottumukset näkyivät ylipainon yleistymisenä. Nettiriippuvuus haittasi yli 10 % opiskelijoista ja vaikutti vuorokausirytmiin Päihteet Päihteitä ovat kaikki kemialliset aineet, jotka elimistöön joutuessaan aiheuttavat päihtymyksen tunteen ja /tai humalatilan, kuten alkoholi ja huumeet. Tupakka Suomessa luokitellaan ns. sosiaaliseksi päihteeksi. Huumausaineet voidaan jakaa vaikutuksen perusteella keskushermostoa kiihottaviin, keskushermostoa lamaannuttaviin ja hallusinogeeneihin. Huumeita ovat myös huumaustarkoituksessa käytettävät lääkkeet sekä erilaiset impattavat eli haisteltavat aineet kuten erilaiset liuottimet. Tupakan raaka-aineena on nicotiana tabacum. Savukkeet ovat tavallisin tupakan nautintatapa. Sen jälkeen tulevat piippu, sikari, bidi ja suunuuska. Tupakka sisältää valmistusvaiheessa useita tuhansia kemikaaleja, joista noin viitisenkymmentä ovat syöpää aiheuttavia eli karsinogeenisiä. Riippuvuus tupakkaan syntyy melko lyhyellä aikavälillä ja voi olla sekä fyysisesti että psyykkisesti voimakas. Alkoholi lamaa sekä fyysisiä että psyykkisiä toimintoja. Suorituskyky laskee, arvostelukyky sekä liikkeiden säätely heikkenevät, reaktioaika hidastuu ja kipukynnys nousee. Tapaturmariski kasvaa. Alkoholin ja lääkkeiden yhteiskäytöstä käytetään nimitystä sekakäyttö. Sekakäyttö voi olla tahallista tai tahatonta. Tahallista se on silloin, kun lääkkeitä käytetään alkoholihumalan tehosteena. Tahattomasta sekakäytöstä puhutaan, kun juomisen aiheuttamia häiriöitä hoidetaan uni- tai rauhoittavilla lääkkeillä. Sekakäytöstä johtuvat seuraukset voivat olla yllättäviä. Se- 4

6 kakäyttö vahvistaa alkoholin vaikutusta ja seurauksena ovat mm. muistinmenetykset ja käytöshäiriöt Ennaltaehkäisy Kaikille opiskelijoille suunnattua ennaltaehkäisevää päihdeopetusta on annettu toisen asteen koulutuksissa terveystiedon opetuksen yhteydessä. Tästä syystä Vaasan ammattikorkeakoulussa ennaltaehkäisevä päihdetyö keskittyy yksilötasolla vapaaehtoisiin terveystarkastuksiin, henkilökohtaisiin opinto-ohjaustilanteisiin ja ryhmänohjaajan toteuttamiin kehityskeskusteluihin. Kaikilla aloittavilla uusilla ryhmillä on ammattikorkeakoulun opintoihin ja opiskeluun perehdyttävät opinnot, joissa opinto-ohjaajat omassa infossaan tuovat esille Vaasan ammattikorkeakoulun käyttäytymisohjeen (ks. liite 1), hyvinvointiohjelman ja siihen liittyvän päihdetoiminnan. Tämän lisäksi kaikille Vaasan ammattikorkeakoulun opiskelijoille tarjotaan vuosittain elämänhallintaan liittyvää vapaavalintaista opintojaksoa, Good Move vinkkejä muutokseen. Kyseisellä vapaavalintaisella opintojaksolla otetaan esille myös päihteet. Päihteiden käytön ennaltaehkäisy, varhainen toteaminen ja hoitoonohjaus ovat osaa opiskeluterveydenhuoltoa. Opiskeluterveydenhuolto jakaa tietoa vastaanottotyössä että erilaisten kampanjoiden kautta päihteiden vaikutuksesta opiskelijan terveyteen, hyvinvointiin ja opiskelukykyyn. Opiskeluterveydenhuollossa päihteiden riskikulutuksen seulonta on jatkuvaa toimintaa ja osa Vaasan ammattikorkeakoulun ehkäisevää päihdetyötä. Opiskelijakunta VAMOK osallistuu päihteiden käytön ennaltaehkäisyyn tarjoamalla opiskelijoille mm. ilmaista liikuntapalvelua ja järjestämällä vuosittaisen hyvinvointiviikon erilaisin teemoin Mielenterveysongelmat Mielenterveysongelmat ovat tutkimusten mukaan lisääntyneet koko ajan. Yhä useampi tarvitsee ongelmaan apua ja kuntoutusta. Ammattikorkeakoulun opiskelijat elävät yhä suurempien 5

7 psyykkisten paineiden alla ja kokevat monista eri tekijöistä aiheutuvaa stressiä. Nuoren aikuisen elämä on riskialtista, sillä siihen liittyy runsaasti muutoksia kuten kotoa pois muuttaminen, heikko taloudellinen tilanne, kaveripiirin muutos, muutokset perheen toiminnassa tai koossa sekä erilaiset seurusteluun liittyvät asiat. Tutkimusten mukaan psyykkisiä oireita esiintyy 15 % miehistä ja 28 % naisista. Masennus eli depressio Masennustilat alkavat yleistyä murrosiässä ja vaivaavat sen jälkeen tasaisesti kaikenikäisiä. Naisilla depressio on miltei kaksi kertaa yleisempää kuin miehillä. Toistuvien ja vaikeiden masennustilojen taustalla on usein sekä perinnöllinen alttius että laukaiseva ulkoinen tekijä, kuten kuormittava elämänmuutos, pitkäaikainen psykososiaalisen stressi tai läheisen ihmissuhteen puute. Persoonallisuuden häiriöt, tunne-elämän epävakaisuus, itsetuntovaikeudet, vähäinen koulutus ja matala tulotaso, säännöllinen tupakointi, humalajuominen, krooniset elimelliset sairaudet ja erilaiset mielenterveyden häiriöt liittyvät nekin masennustilojen esiintymiseen. Kaikki masennus ei ole depressiota. Lähiomaisen kuolema ja muut suuret menetykset masentavat, mutta tavallisesti ihminen selviytyy pahimman yli muutamassa kuukaudessa. Normaali surureaktio ei kestä vaikeana yli kahta kuukautta eikä johda esimerkiksi itsetuhosuunnitelmiin. On tavallista, että psyykkinen oirehdinta alkaa ahdistushäiriöllä, ja depressio kehittyy vasta tämän jälkeen. Miehillä päihdehäiriö edeltää depressiota useammin kuin naisilla. Kaksisuuntainen mielialahäiriö Kaksisuuntaista mielialahäiriötä eli bipolaarihäiriötä on aikaisemmin kutsuttu maanisdepressiivisyydeksi. Kun depressiossa ihminen käy ikään kuin alikierroksilla, on bipolaaritaudille tyypillisessä hypomaanisuudessa tai maanisuudessa usein päinvastoin kysymys ylikierroksilla käymisestä, touhukkuudesta, ärtyvyydestä ja näiden seuraamuksista. Kaksisuun- 6

8 taisessa mielialahäiriössä hypomaaniset tai maaniset ja depressiiviset jaksot vaihtelevat. Jaksojen välillä sairastunut on usein oireeton. Kuukautisia edeltävä masennus (PMS) Kuukautisia edeltävä masennus (Premenstrual dysphoric disorder, PMD tai PMDD) on PMSoireyhtymän vaikea muoto, joka vaivaa noin viittä prosenttia hedelmällisessä iässä olevista naisista. Oireina ovat ärtyneisyys, alakuloisuus tai masennus sekä liikuttuneisuus. Oireet alkavat pari päivää tai jopa kaksi viikkoa ennen kuukautisia ja päättyvät viimeistään kuukautisten alkaessa. Ahdistuneisuushäiriöitä Masennustilojen kanssa voi esiintyä samanaikaisesti erilaisia ahdistuneisuustiloja, joita ovat mm. erilaiset pelkotilat eli fobiat. Tavallisimpia fobioiden kohteita ovat erilaiset sosiaaliset tilanteet, kuten työhön ja vapaa-aikaan liittyvät ruokailu- ja kahvinjuontitilanteet, esimiesten tapaaminen, esiintymistilanteet työelämässä, vieraiden ihmisten tapaaminen, puhelimen käyttö sekä tilanteet, joissa ihminen tekee jotakin toisten katsellessa. Tyypillisesti oireita ei esiinny lähiomaisten ja ystävien seurassa eikä toisaalta ventovieraiden läsnä ollessa. Paniikkihäiriö Paniikkikohtausten syy ja tausta on monisyinen ja osin tuntematon. Osa ihmisistä on keskimäärin selvästi herkempiä reagoimaan paniikkikohtauksella sekä pelkoreaktion laukaisemiin hengitystiheyden muutoksiin että ero- ja traumatilanteisiin. Lapsuuden ja muut aikaisemman elämän äkilliset traumaattiset kokemukset lisäävät alttiutta paniikkikohtauksiin. Paniikkikohtauksia ilmenee oireina myös joissakin somaattisissa sairauksissa. Tällaisia sairauksia ovat kilpirauhasen liikatoiminta, lisäkilpirauhasen liikatoiminta, lisämunuaisen ytimen kasvain, sisäkorvan toiminnan häiriö tai tietyt sydämen rytmihäiriöt. 7

9 Syömishäiriöt Laihuushäiriö (anorexia nervosa) kuuluu ennusteeltaan vakavimpiin mielenterveyden häiriöihin, vaikka sen ennuste yksilön kohdalla näyttääkin parantuneen. Laihuushäiriöpotilaista % kärsii elinaikanaan vakavasta masennuksesta. Joskus masennus edeltää laihuushäiriötä. Laihuushäiriöön ei ole yhtä syytä. Usein laihuushäiriöön sairastuneet ovat kasvaneet suorituksia arvostavassa ja korkean vaatimustason ilmapiirissä. Tyypillisesti laihuushäiriöstä kärsivät ovat hyvin käyttäytyviä, ahkeria ja kilttejä tyttöjä, jotka yrittäessään noudattaa ympäristönsä odotuksia piilottavat kielteiset tunteensa. Seurauksena on, että käsitys omasta itsestä ja itsenäisyyden saavuttaminen voivat jäädä vaillinaisiksi. Häiriö alkaa yleensä nuoruusiässä, tavallisimmin vuotiaana. Ahmimishäiriöllä eli bulimialla tarkoitetaan ruoan ahmintakohtauksia. Näille kohtauksille on ominaista tavallista suuremman runsasenergisen ruokamäärän syöminen lyhyessä ajassa ja samanaikainen tunne syömisen hallinnan puutteesta. Ahminnan jälkeen yleensä aiheutetaan itse oksentaminen. Bulimia voi olla luonteeltaan satunnainen stressin tai tiettyjen mielialojen laukaisema kohtaus. Usein bulimia on kuitenkin oire syömishäiriöstä. Tällaisia syömishäiriöitä ovat taustaltaan monimuotoiset ahmimishäiriö (bulimia nervosa) tai ahmintahäiriö (binge eating disorder). Bulimiakohtauksia voi esiintyä myös laihuushäiriön (anorexia nervosa) yhteydessä Muut hyvinvointia uhkaavat tekijät Elämänhallinta on tunne, henkinen voimavara, joka edistää selviämistä stressitilanteista, kiireestä, kovista aikapaineista ja erilaisista vastoinkäymisistä. Se on myös uskoa itseen, kykyä ja tahtoa tehdä valintoja sekä sopeutua ja selviytyä erilaisissa elämäntilanteissa. Elämän kokeminen mielekkäänä, merkittävänä ja ennakoitavana on osa elämänhallinnan tunnetta, kuten ovat myös elämänarvot, itsetunto ja käsitys siitä millainen olen. 8

10 Hyvää elämänhallintakykyä on ihmisellä, joka suhtautuu itseensä myönteisesti. Hän pystyy luomaan elämälleen mielekkäitä tavoitteita, omistautuu asioilleen ja ponnistelee tavoitteidensa saavuttamiseksi. Kun elämänhallinnan tunne on vahva, ihminen kokee voivansa hyvin. Hän ei stressaannu, masennu tai ahdistu kohtuuttomasti muutostilanteiden, vastoinkäymisten tai muiden stressaavien elämäntilanteiden kohdatessa. Liika yrittäminen ja itseltä vaatiminen saattavat muuttaa elämänhallintaan liittyvät hyvät asiat kielteisiksi. Pelko kelkasta putoamisesta, tiivistahtinen opiskelu ja korkea menestymisen vaatimus voivat johtaa elämän yksipuolistumiseen, jopa terveyden menetykseen ja elämänhallinnantunteen väistymiseen. Seurauksena voi olla esimerkiksi masennus- ja uupumustiloja, syömishäiriöitä tai liiallista alkoholin käyttöä. Ristiriitaisten tavoitteiden hallitsemattomassa maailmassa ihminen haluaa hallita edes jotakin. Tästä voi syntyä oravanpyörä: hallitseminen alkaa hallita elämää. Asioista tulee "pakkoja". Kohtuus kaikessa sekä itselle asetettujen vaatimusten suhteuttaminen kulloinkin vallitseviin olosuhteisiin ja omiin voimavaroihin ovat hyviä ohjenuoria elämänhallinnassa. Kaikki ei välttämättä aina suju niin kuin suunnittelee. Vastoinkäymiset, pettymykset ja ennalta arvaamattomat tilanteet kuuluvat elämään. Valtaosa ihmisten kohtaamista järkyttävistä tilanteista on sellaisia, ettei niihin voi itse vaikuttaa. Joskus niitä on jopa vaikea hyväksyä. Läheisen ihmisen kuolema, väkivallan kohteeksi joutuminen, äkillinen sairastuminen tai työpaikan menettäminen ovat konkreettisia esimerkkejä yllätyksellisistä elämäntilanteista. Niistä selviytyminen on usein vaikeaa, varsinkin ilman muiden apua. Opiskeluun, työelämään ja sosiaalisiin suhteisiin liittyvät asiat saattavat myös aiheuttaa stressiä. Ihmissuhteet eivät aina suju juuri niin, kuin haluaisi niiden sujuvan. Lapset eivät kasva juuri sellaisiksi ihmisiksi kuin vanhemmat haluaisivat. Puoliso tai elämänkumppani ei olekaan sellainen kuin rakastuneena koettiin. Taloudellinen tilanne saattaa tuoda yllätyksiä. Elämäntapoihin liittyvät valinnat ja terveystottumukset eivät aina edistä hyvinvointiamme. Toisaalta riskinotto, luova uteliaisuus ja sattuma myös rikastuttavat elämäämme. Ne myös auttavat meitä tunnistamaan osaamisemme ja voimavarojemme rajoja. 9

11 3. HYVINVOINTIA UHKAAVIEN TEKIJÖIDEN TUNNISTAMINEN 3.1 Miten tunnistan kriisitilanteet ja hyvinvointia uhkaavat ongelmat Kriisi on muutos ihmisen elämässä, jossa aiemmat kokemukset ja omat ongelmaratkaisutaidot eivät riitä tai toimi. Jokainen kohtaa joskus elämässään kriisin. Se miten kriisiin reagoidaan, on yksilöllistä. Reagointiin vaikuttaa persoonallisuus, tausta, aikaisemmat kokemukset ja selviytymistaidot. Kriisi on aina riski toimintakyvyn pysyvästä heikentymisestä, mutta myös kasvun paikka. Elämään liittyviä kriisejä voivat olla esimerkiksi kehityskriisit, elämäntilannekriisit ja traumaattiset kriisit. Kehityskriisejä pidetään luonnollisina muutosvaiheina ihmisen elämänkaaressa. Ihmisten välillä on huomattavia eroja siinä, koetaanko jokin elämänvaihe kriisinä vai ohitetaanko se lähes huomaamatta. Monelle nuorelle itsenäistyminen tai identiteettiin liittyvät haasteet voidaan kokea kriisinä. Elämäntilannekriiseihin voidaan luetella mm. perhekriisit, ongelmat kaverisuhteissa tai parisuhteessa, koulunkäyntiin ja opiskeluun liittyvät ongelmat kuten oppimisvaikeus, motivaatio. Traumaattinen kriisi ja tapahtuma, syntyy yleensä äkillisesti ja yllättäen. Oma toiminta ei aina ole vaikuttanut tapahtumaan, mutta tapahtuma voi muuttaa omaa toimintaamme. Traumaattinen kriisi nähdään usein vaiheittaisena (shokki, reaktio, käsittely ja uudelleenorientoituminen). Tässäkin kriisin läpikäyminen on yksilöllistä. Traumaattisia kriisejä voi olla esim. läheisen kuolema, väkivallan kohteeksi joutuminen tai erilaiset uhkaukset. Kriisin vaikutukset kohdistuvat yleensä tunteisiin ja ajatuksiin, sekä fyysiseen vointiin että ihmissuhteisiin. Kriisi muuttaa ja vaikuttaa arvoihimme sekä vakaumuksiin. 10

12 Merkkejä kriisistä: ihminen on jatkuvasti väsynyt eikä kykene rentoutumaan keskittyminen on vaikeaa vaikeus saada unta, jatkuvat painajaiset psykosomaattinen oireilu (huimaus, päänsärky, selkäsärky, vatsakivut) fyysiset merkit esim. pahoinpitelystä (mustelmat, haavat, murtumat) tunne siitä että ei ole ketään kelle puhua tasapainoon pääseminen vaikeaa, ahdistunut, jännittynyt elämä tuntuu tyhjältä ja merkityksettömältä tunteet jähmettyneet, lamaantunut eristäytyminen opiskelu, työ kärsii ei välitä asioista jotka ennen olivat tärkeitä epäsuora itsetuhoinen käyttäytyminen (alkoholi, tupakka, huumeet, tapaturmat ja huolimattomuus) lainvastainen toiminta itsemurha-ajatukset -> APUA VÄLITTÖMÄSTI 11

13 3.2 Mielenterveysongelmien tunnistaminen Mielenterveysongelmien tunnistamiseen voidaan käyttää pitkälti samoja keinoja kuin eri kriisin tunnistamiseen. Ärtyisyys, kiukkuisuus ja vihaisuus voivat olla selvemmin esillä olevia tunteita. Riitoja perheenjäsenten ja ystävien kanssa saattaa tulla helpommin kuin aikaisemmin. Mieliala voi myös vaihdella voimakkaasti. Toisaalta vallitsevana tunnetilana voi olla pitkään kestävä ikävystyneisyys, johon liittyy ystävistä ja perheestä eristäytymistä. Myös harrastukset voivat jäädä pois, jos mikään ei tunnu enää kiinnostavan niin kuin ennen. Aikaisemmista elämäntavoista poikkeava runsas päihteiden käyttö, ilkivallan teko sekä irralliset seksisuhteet voivat ilmentää masennukseen liittyvää levottomuutta, arvottomuuden tunnetta ja vaikeutta huolehtia itsestä. Masennuksen ja siihen usein liittyvät ahdistuksen tunteet voivat olla niin ylivoimaisen tuntuisia, että jatkuvasti täytyy tehdä jotain tai hakeutua muiden seuraan, jotta olo ei kävisi sietämättömäksi. Nuorilla ja ihmisillä yleensä, jotka kiusaavat muita, voi itsellään olla runsastakin masennusoireilua. Masennuksen oireet vaikuttavat lähes aina työhön. Keskittymisvaikeudet voivat olla niin hankalia, että oppiminen, asioiden omaksuminen ja hoitaminen vaatii runsaasti ylimääräistä ponnistelua. Epätyypilliselle eli atyyppiselle masennukselle tyypillisiä ovat niin kutsutut käänteiset vegetatiiviset oireet eli liikaunisuus, lisääntynyt ruokahalu ja lihominen. Tavallisesta masennustilasta kärsivä menettää ruokahalun ja laihtuu, kun atyyppisessä masennustilassa käy päinvastoin. Ruokahalu lisääntyy ja paino nousee. Unettomuus, lepoa antamaton uni ja riittävästä unesta huolimatta esiintyvä voimakas väsymys ovat vakavan masennuksen oireita, jotka voivat haitata opiskelua ja työskentelyä. Ryhmässä syrjään jääminen ja vetäytyminen muista saattaa kertoa masennuksesta, vaikka siihen ei yleensä kiinnitetä yhtä helposti huomiota kuin muita häiritsevään, levottomaan käytökseen. 12

14 Kaksisuuntaisen mielialahäiriön tunnistaminen voi joskus olla vaikeaa. Kun ihminen on ahkera, aikaansaava, tehokas ja ideoita pursuava, voisi hänen ajatella voivan hyvin ja olevan psyykkisesti terve. Jos energiaa kuitenkin tuntuu olevan loputtomiin, ajatukset ovat epärealistisia ja suureellisia ja kohonnut mieliala johtaa esimerkiksi taloudellisiin ja sosiaalisiin vaikeuksiin, on kysymyksessä todennäköisesti poikkeava, sairaalloinen maanisuus. Tällöin käytös on voi olla myös impulsiivista, hetken mielijohteita noudattavaa ja toisinaan röyhkeääkin. Umpikujan tunne, itsetuhoiset ajatukset ja kuolemantoiveet viittaavat yleensä vakavaan masennukseen ja väistyvät sen helpottuessa. Toivottomuuden ja umpikujan tunne on masennuksen oire ja masentuneen ihmisen mielessä tulevaisuus näyttää usein synkältä. Masennukseen saattaa liittyä voimakkaita ja toistuvia kuolemantoiveita tai itsetuhoisia ajatuksia. Kuolemanajatukset voivat muodostua niin hallitseviksi, että nuori suunnittelee tai yrittääkin itsemurhaa. Itsetuhoisuus on toivottomuuden tavoin mielialahäiriöön viittaava oire ja yleensä masennuksen helpottuessa myös kuolemaan liittyvät ajatukset väistyvät. Paniikkioireessa kohtauksen aikana ilmeneviä oireita ovat sydämentykytys, rintakivut, hikoilu, vapina, hengenahdistus, tukehtumisen tai kuristumisen tunne, pahoinvointi, vatsavaivat, huimaus, pyörtymisen tunne, puutuminen, kihelmöinti, vilunväreet tai kuumat aallot. Seurauksena oireista on usein kuoleman, itsensä hallitsemisen menetyksen tai sekoamisen pelko, epätodellisuuden tunne tai itsensä vieraaksi tunteminen. Sydänoireet ja pelot saavat kohtauksesta kärsivän pelkäämään äkillistä kuolemaa tai "hulluksi" tuloa. Kohtauksia voi ilmetä myös nukkuessa, mutta ne eivät liity unien näkemisvaiheeseen. Paniikkikohtausten tiheys vaihtelee, niitä voi ilmetä viikoittain tai harvemmin ja voimakkuudeltaan eriasteisina ryppäinä Syömishäiriöiden tunnistaminen Syömishäiriöt ovat sekä ruumiin että psyyken sairauksia. Syömishäiriöiden syntyä pidetään monitekijäisenä. Geneettisten, yksilödynaamisten ja sosiokulttuuristen tekijöiden katsotaan vaikuttavan sairastumiseen. Erityistä psyyken rakennetta, joka altistaisi syömishäiriölle, ei ole todettu. Taustalla oleva psyykkinen häiriö voi olla hyvin monimuotoinen. On todettu syömishäiriöisten perheissä olevan enemmän kriisejä, avioeroja yms. On myös ajateltu, että kyseessä 13

15 voi olla nuoren kehitykseen liittyvä häiriö. Sekä kirjallisuuden että käytännön kokemuksen mukaan syömishäiriö näyttää syntyvän hyvin helposti. Alkusysäyksenä saattaa olla jomman kumman vanhemman tai koulutoverin lausahdus pyöreydestä tai urheiluvalmentajan ehdotus parin kilon pudottamisesta kunnon parantamiseksi. Laihduttaminen ryöstäytyy hallinnasta. Monet kuvaavat nauttivansa hyvän olon tunteesta painon pudotessa. Laihuushäiriöinen on usein hyvin energinen, hän jaksaa tehdä pitkiä juoksulenkkejä jopa punnukset jaloissa tai käydä kuntosalilla joka päivä, usein muun liikunnan ohessa. Hän saattaa olla innokas ruuanlaittaja, mutta ilmoittaa usein itse jo syöneensä eikä osallistu aterioihin. Toisaalta ruokaa saattaa hävitä suuria määriä esimerkiksi yöaikaan. Syömishäiriöisen ajatukset pyörivät ruuan ja syömisen ympärillä. Koulumenestys on useimmiten erinomainen ja syömishäiriöinen on kunnianhimoinen koulun suhteen. Usein perheen ulkopuolinen henkilö, koulun opiskeluterveydenhoitaja, koululääkäri, opettaja tai ystävä on se, joka ensimmäiseksi epäilee syömishäiriötä. Mitä nopeammin syömishäiriöinen ohjataan hoitoon, sitä paremmat edellytykset hoidon onnistumiselle on. Anoreksian komplikaatiot johtuvat aliravitsemuksesta. Yleinen vastustuskyky on heikentynyt. Bulimiassa komplikaatiot aiheutuvat oksentelusta sekä ulostus- ja nesteenpoistolääkkeiden käytöstä Päihteet ja riippuvuus Huumeet Aikaisempi mielikuva huumeita käyttävästä ihmisestä on muuttumassa. Tänä päivänä melkein kuka tahansa voi jossakin määrin käyttää huumausaineita ilman, että pystyisimme mahdollista käyttöä havaitsemaan tai tunnistamaan, minkä vuoksi asiaan puuttuminen saattaa pitkittyä. Yksittäisiä huumekokeiluja ei välttämättä huomata ja pitempäänkin kestänyt käyttö saattaa jäädä havaitsematta. Tunnistaminen on vaikeaa ja usein sattumanvaraista varsinkin kun on 14

16 kyse kokeilusta ja satunnaiskäytöstä. Paljastuneeseen huumeidenkäyttöön on kuitenkin aina puututtava. Mahdollinen huumeidenkäyttö ei ole irrallinen ilmiö, vaan osa ihmisen elämäntilannetta. Kokeilua, satunnaista vai ongelmakäyttöä? Huumeiden käyttäjät voidaan karkeasti jakaa kokeilijoihin, satunnaiskäyttäjiin ja ongelmakäyttäjiin. On eri näkemyksiä siitä, missä vaiheessa satunnaiskäyttö muuttuu ongelmakäytöksi vai muuttuuko se. Totuus on kuitenkin se, että jokainen kokeilukerta on riski; koskaan ei voi tietää, mihin ensimmäinen käyttökerta johtaa. Kokeilijaksi sanotaan sellaista huumausaineiden käyttäjää, jonka käyttömäärä jää muutamaan kertaan. Hän hakee kokeilustaan tyydytystä kokeilunhaluunsa ja uteliaisuuteensa sekä hetkellistä mielihyvää ja irtautumista arjesta useimmiten kannabiksen avulla. Käytön aloittaminen on usein monen tekijän summa, joka muodostuu henkilöön itseensä liittyvistä ominaisuuksista, tilannetekijöistä ja ympäristön vaikutuksista. Onnistumiset ja siitä syntyvät mielihyvän tunteet ovat voineet syystä tai toisesta jäädä kokematta selvin päin, ja niitä haetaan huumausaineista. Myös alkoholihumala saattaa rohkaista kokeilemaan. Käyttöön saattaa liittyä myös henkilön kyvyttömyyttä kohdata ja ratkaista haastavia vastaantulevia tilanteita, minkä vuoksi hän käyttää huumausaineita ongelmanratkaisukeinona. Näitä tilanteita saattavat olla mm. sosiaalinen paine, työttömyys, työpaineet, identiteettiongelmat, vaikeudet ihmissuhteissa, vammautuminen tai fyysiset kivut. Satunnaiskäyttäjällä on menossa huumausaineen kanssa kuherruskuukausi. Hän on rakastunut aineeseen, käyttöön liittyviin välineisiin, tilanteisiin ja ihmisiin. Huumeiden käyttäjäksi hän ei itseään koe vaan katsoo voivansa lopettaa koska vaan. Käyttö on tapa- ja tilannekäyttöä ja ajoittuu vapaa-aikaan. Mitä kauemmin satunnaiskäyttöä kestää, sitä helpommin ympäristö alkaa huomata muutoksia käyttäjässä. Ongelmakäyttäjä on puolestaan jo menettänyt kontrollin käyttöönsä. Huumausaineiden käyttö on pakkomielle ja sillä tavoitellaan normaalia toimintakykyä, ei enää niinkään mielihyvää. 15

17 Viimeistään tässä vaiheessa kulissit yleensä romahtavat elämän eri osa-alueissa, eli esim. työssä suoriutuminen, arkisten tehtävien hoitaminen ja lupausten pitäminen eivät enää onnistu. Käytön fyysiset, psyykkiset, taloudelliset ja sosiaaliset haitat ovat näkyvissä. Mahdolliset käytön rahoitusvaikeudet saattavat johtaa rikolliseen toimintaan. Huumausaineiden käyttöön saattavat viitata mm seuraavat muutokset: Käyttäytymisen muutokset: Usein muuttunut käytös on ensimmäinen asiaa, joka alkaa askarruttaa lähipiiriä. Tällaisia muutoksia voivat olla esim. luonteenpiirteiden äkkinäiset ja selittämättömät muutokset: iloisesta ja sosiaalisesta ihmisestä voi tulla äkäinen ja aggressiivinen, joka saa voimakkaita raivokohtauksia poikkeuksellinen väsymys, uupumus tai jopa sekavuus ylienergisyys, levottomuus ja unettomuus asioiden unohtelu kysymysten ja katsekontaktien välttely, asioiden salailu poissaolot koulusta tai työstä koulumenestyksen tai työssä suoriutumisen heikkeneminen elämänarvojen ja elintapojen jyrkkä muutos Ulkoisen olemuksen muutokset: Kun käyttöä on jatkunut jonkin aikaa, myös ulkoinen olemus saattaa muuttua. Tällaisia muutoksia ovat esim.: ruoka ei maistu tai on jatkuva makeannälkä 16

18 imelä, makea savuntuoksu vaatteissa ja hiuksissa voimakas laihtuminen pupillien koon muutokset: stimulantit ja hallusinogeenit suurentavat pupilleja ( pöllömäinen katse), opiaatit ja rauhoittavat taas pienentävät pupilleja. pidempään jatkunut polttelu saattaa ärsyttää limakalvoja ja aiheuttaa silmien punoitusta ja valonarkuutta, jatkuvaa yskää sekä suun ja nielun kuivumista. ulkonäön muutokset (vaatetuksessa, hiuksissa, meikkauksessa jne.) ja henkilökohtaisen hygienian laiminlyönti humalainen olemus ilman alkoholin tuoksua käsivarsissa olevien pistojälkien ja mustelmien peittely Myös elinympäristössä tapahtuvat muutokset saattavat viitata esim. käytön rahoittamiseen ja peittelyyn. Tällaisia ovat esim.: lisääntynyt rahantarve sekä kalliiden tavaroiden ilmestyminen tai katoaminen jatkuva rahan lainaaminen ja jopa rikosten tekeminen huumeiden ja niiden käyttöön liittyvien välineiden ja symbolien mm. piippujen, ruiskujen, lusikoiden, folioiden, filttereiden, klikkikuppien, jauhepussien ja muovien - löytyminen hajusteiden ja suitsukkeiden liioiteltu käyttö kannabiksen hajun peittämiseksi 17

19 3.4.2 Alkoholin riskikäyttö Jos yhdeksän kymmenestä suomalaisesta käyttää alkoholia, kaksi tai kolme heistä käyttää todennäköisesti alkoholia itselleen vahingollisesti. Joukossa on ihmisiä kaikista ammateista ja sosiaaliluokista. Mitään hajua, tai riskikäyttäjälle ominaista tunnusmerkistöä ei ole. Ihminen ei myöskään aina tiedä käyttävänsä alkoholia liikaa. Tiedon puute on valtava. Moni on jo nuoruudessaan oppinut väärät juomatavat. Ei tiedetä, mikä on kohtuutta ja mikä taas liikaa. Ihminen voi käyttää vuosia suuria määriä alkoholia ilman, että hänelle tulee siitä haittoja. Esimerkiksi alkoholistiksi tullaan juomalla vuosien ajan liikaa, joten jos sitä riskiä ei halua itselleen, on parempi vähentää ajoissa Tupakka ja nuuska Tupakanpoltto ja nuuskan käyttö aiheuttavat sekä terveydellisiä että kosmeettisia haittoja. Nuorten tupakoinnin ja nuuskan käytön aloittamisen ehkäisy on erityisen tärkeää. Käytön lopettaminen kannattaa aina, sillä riski sairastua vakaviin tupakan ja nuuskan aiheuttamiin sairauksiin alkaa vähentyä heti lopettamisen jälkeen Peliriippuvuus Peliongelman synty on monimutkainen prosessi, jossa voidaan tunnistaa eri vaiheita. Ongelman kehittyminen vaihtelee eri henkilöillä niin ajallisesti kuin vaikutuksiltaan. Siihen vaikuttavat yksilön psykologiset ja biologiset tekijät sekä sosiaaliset ja ympäristötekijät, kuten pelipalvelujen järjestäminen. Välittömiä riskitekijöitä ovat toiminnalliset ja kognitiiviset tekijät, jotka aiheuttavat suoraan peliongelman syntyä. Hoidon ja ehkäisyn kautta tulisi voida vaikuttaa näihin. Välilliset tekijät lisäävät todennäköisyyttä suorien riskien toteutumiseen ja saattavat siten osaltaan selittää pelaajan siirtymistä peliongelman kannalta alhaisemmalta riskitasolta korkeammalle. Niistä voidaan vaikuttaa lähinnä pelipalvelujen järjestämiseen. Pelien saatavuus, sijoittelu ja rakenne vaikuttavat peliongelmaan. Mitä helpommin ja lähempänä pelit ovat saatavissa sekä mitä nopeampia ja välittömämmin palkitsevia ne ovat, sitä helpommin niihin syntyy riippuvuus. 18

20 Kun näkyviä merkkejä ei ole, peliongelman tunnistaminen on vaikeaa. Vihjeitä ongelmasta voivat olla taloudelliset vaikeudet, stressioireet ja uniongelmat. Pelaaja itse pyrkii salaamaan riippuvuuteensa, tai se jää helposti jonkin toisen oireen taakse. Peliongelman seulonta olisi erittäin tarpeellinen riskiryhmissä ja selvitettäessä yleisimmin esiintyviä samanaikaissairauksia yleisessä terveydenhuollossa, mielenterveystyössä sekä esimerkiksi koulu- ja työpaikkaterveydenhuollossa Toimenpiteet hoitoon ohjaamiseksi Hoitoon ohjaaminen koskee opiskelijoita, joille on syntynyt tai selvästi syntymässä jatkuvasta alkoholin tai muiden päihteiden liikakäytöstä todettava sosiaalinen tai terveydellinen ongelma, joka haittaa hänen opiskeluaan, turvallisuutta opiskelupaikassa jne. Hoitoon ohjaaminen toteutetaan siten, että opiskelupaikalla on nähtävillä tietoja käytettävissä olevista hoitopaikoista ja muodoista ja hoitoon hakeutumisessa avustavat yhteyshenkilöinä toimivat opiskeluopiskeluterveydenhoitajat sekä opiskelupaikassa työskentelevät opintoohjaajat/ ryhmäohjaajat. Yhteyshenkilö (opiskeluopiskeluterveydenhoitaja) toimii ensisijaisesti hoitoon ohjattavan ja opiskelupaikan välisenä yhdyssiteenä. Yhteyshenkilö avustaa hoitoon ohjattavan hoitoon ohjaamisen käytännöllisissä kysymyksissä Vaikka yhteyshenkilö on ratkaisevassa roolissa puhuttaessa hoitoonohjauksesta, niin täytyy korostaa myös koko henkilökunnan merkitystä asiassa, koska hoitoon hakeutumisen kannustaminen riittävän ajoissa on usein parempi ratkaisu kuin havaittujen ongelmien sivuuttaminen. Yhteyshenkilö ja opiskelupaikka ovat oikeutettuja saamaan hoitopaikasta tietoja siitä, käykö hoitoon ohjattu sopimuksen mukaisesti hoidossa. Tietojen saamisen edellytyksenä on kuitenkin, että asiasta on etukäteen sovittu opiskelijan kanssa. 19