Melusaaste. suurimpia ympäristömelun aiheuttajia mm. liikenne, rakentaminen, teollisuus, erilaiset vapaaajantoiminnot

Transkriptio

1 Ympäristön terveys

2 Melusaaste melu on häiritseväksi koettua tai terveydelle haitallista ääntä äänenvoimakkuus ilmaistaan logaritmisen suureen avulla, jonka mittayksikkönä on desibeli (db) 120 db melu rikkoo kipurajan, korvaa vaurioittavana rajana pidetään 75 db melutasoa kahdeksana tuntina päivässä vaikutukset yksilöllisiä, mm. kuulovaurioita, unihäiriöitä, stressiä, verenpaineen nousua

3 Melusaaste suurimpia ympäristömelun aiheuttajia mm. liikenne, rakentaminen, teollisuus, erilaiset vapaaajantoiminnot suojautuminen: äänilähteen poisto, kuulosuojaimet, äänieristys. Melulähteen ajan/paikan siirto. Ennaltaehkäisy! (aluesuunnittelu)

4 Säteily Haitalliselta säteilyltä ei voi kokonaan välttyä, määrä kuitenkin yleensä pieni. Säteilyn riskien arviointi vaikeaa, tietoa saatu lähinnä suurten säteilyannosten aiheuttamista haitoista (mm. Hiroshiman ja Nagasakin ydinpommitusten uhreista). Suuri säteilyannos aiheuttaa solujen joukkotuhon. Solut kykenevät korjaamaan säteilyn aiheuttamia haittoja, joten pienistä säteilymääristä ei välttämättä ole haittaa Biologiset haitat ilmenevät usein hyvin pitkän ajan kuluttua altistuksesta, jolloin perimmäistä syytä on vaikea selvittää (esim. Tsernobylin ydinvoimaonnettomuuden uhrien määrä vaihtelee huomattavasti lähteittäin)

5 Säteily Säteilyn riskejä pyritään hallitsemaan kolmen periaatteen mukaan: 1. Oikeutusperiaate 1. Säteilyn käytön hyötyjen oltava haittoja suuremmat 2. Optimointiperiaate 1. Säteilyn käytöstä johtuva altistus pidettävä niin pienenä kuin kohtuudella mahdollistaa 3. Yksilönsuojaperiaate 1. Työntekijöiden ja väestön säteilyaltistus ei saa ylittää enimmäisarvoja

6 Säteily: ionisoiva säteily - Suoria ja välillisiä vaikutuksia terveyteen - Aiheuttaa mm. mutaatioita (-> syöpäriski) ihmisen valmistamia radioaktiivisia aineita päätyy luontoon lähinnä ydinkokeiden ja ydinvoiman käytön (jätteenkäsittely ja uraaninlouhinta) seurauksena Radon - syntyy uraanin hajotessa - runsaasti maaperässä mm. Lahden seudulla ja Kymenlaaksossa - porakaivoveden ja talojen lämmitys voivat lisätä radonin määrää huoneilmassa - suojautuminen oikeanlaisen rakentamisen ja tuulettamisen avulla Röntgensäteily

7 Säteily: ionisoimaton säteily Säteilykenttiä ympärilleen tuottavat esimerkiksi erilaiset sähköiset viestintävälineet (mm. puhelin, televisio, tietokone), kodinkoneet, voimalinjat Auringon uv-säteily - haitat iholle (ihosyöpä, palovammat) ja silmille (kaihi) - uv-säteilylle altistuminen lisääntynyt (otsonikato, solarium, etelän matkailun lisääntyminen) - suojautuminen: aurinkovoiteet, suojautuminen vaatteilla ja aurinkolaseilla, auringossa oleskelun ja solauriumin välttäminen Sähkömagneettisen säteilyn ei arvella aiheuttavan suuria terveyshaittoja auringon uv-säteilyä lukuun ottamatta

8 Pienhiukkaset pienhiukkasia pääsee ilmaan mm. tulivuoren purkauksissa, puun pienpoltosta, maasto- ja metsäpaloissa, tieliikenteestä ja energiantuotannosta osa Suomen pienhiukkaskuormasta on kaukolaskeumaa, joka on peräisin Keski- ja Itä- Euroopasta sisäilman epäpuhtauksista terveydelle haitallisin on tupakointi, joka aiheuttaa keuhkosyöpää, sydän- ja verisuonitauteja sekä hengitystieinfektioita

9 Pienhiukkaset aiheuttaa kehittyneissä maissa vakavia terveyshaittoja enemmän kuin kaikki muut ympäristötekijät yhteensä voimakkaan pitkäaikaisen altistumisen arvioidaan vähentävän sydän- ja verisuonisairauksia tai hengityselinsaiauksia sairastavien elinikää jopa 10 vuodella Suomessa pitkäaikaisen pienhiukkasaltistumisen arvioidaan aiheuttavan noin 1800 ennenaikaista kuolemaa vuodessa

10 Lämpötila helteellä riskinä lämpöuupumus ja lämpöhalvaus sairaalakäynnit ja kuolemat lisääntyvät etenkin riskiryhmissä (mm. Vanhukset, kroonisesti sairaat) helleaallon aikana esimerkiksi sydän- ja verisuonisairaudet, hengityselinsairaudet, munuaissairaudet ja diabetes voivat pahentua monet lääkkeet saattavat vaikuttaa elimistön lämmönsietoon (esim. Diureetit, antihistamiinit, masennuslääkkeet, unilääkkeet...)

11 Lämpötila: helle - huolehdi riittävästä nesteytyksestä - vältä raskasta fyysistä ponnistelua - vältä auringossa oleskelua päivän kuumimpaan aikaan (etenkin riskiryhmiin kuuluvat) - pukeudu väljiin ja kevyisiin vaatteisiin, auringossa muista suojata pää - kylmä suihku ja kylmät kääreet, tuuletin ja ilmastointi auttavat viilentämisessä

12 Lämpötila: pakkanen helteen lisäksi myös kova pakkanen on terveysriski voi pahentaa esimerkiksi astmaatikkojen oireita, aiheuttaa paleltumia etenkin kodittomat koetuksella

13 Ympäristöyliherkkyydet osa ihmisistä saa merkittäviä oireita altistuttuaan tavalliselle määrälle esimerkiksi ympäristön kemikaaleja esim. tuoksuyliherkkyys, sähköherkkyys, monikemikaalioireyhtymä oireiden yhteydet altisteisiin selvittämättä katso Youtubesta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen video aiheesta

14 Myrkylliset aineet myrkyn määritteleminen hankalaa: moni tavallinenkin aine on suurina pitoisuuksina haitallinen, aineiden vaikutukset eri olosuhteissa vaihtelevat, vaikutukset voivat olla suoria tai välillisiä ja toiset aineet voivat vahvistaa tai kumota vaikutuksia terveyden kannalta oleellista aineen päätyminen ihmiselimistöön, ei niinkään aineen myrkyllisyys tärkeimmät altistusreitit hengitystiet ja ruuansulatuskanava, joskus myös iho ravintoketjuissa rikastuvia ja terveydelle haitallisia aineita mm. raskasmetallit, DDT rasvaliukoiset aineet vahingollisimpia: kertyvät rasvakudokseen ja vapautuvat eliön käyttäessä rasvaan varastoitunutta energiaa suomalaisten elohopea-altistuksesta valtaosa peräisin kaloista, muualla Euroopassa maito- ja lihatuotteista lisääntyneellä kemikaalialtistuksella arvellaan olevan yhteyksiä myrkytyksiin, kohonneeseen syöpäriskiin sekä lisääntyneisiin allergioihin aikoinaan Suomessa rakentamisessa käytettiin asbestikuituja, jotka ovat terveydelle erittäin vaarallisia aiheuttaen esimerkiksi syöpää. Asbestikuituja voi vapautua sisäilmaan korjaus- ja purkutöiden yhteydessä.

15 Biologiset tekijät sinilevät, siitepöly ja muut allergeenit, homesienet, mikrobit jne. kosteusvaurio saattaa saada aikaan homesienien kasvua ja homealtistukseen voi liittyä mm. hengitystieoireita, silmien ja hengitysteiden ärsytystä, väsymystä, keskittymisvaikeuksia ja kohonnut riski sairastua astmaan. allergeenit voivat aikaansaada yliherkkyysreaktion. Sisäilmassa altistumista voi vähentää esimerkiksi ahkeralla siivouksella.

16 Ympäristön sosiaaliset, psykologiset ja esteettiset tekijät kuvittele mielessäsi työpaikka, jossa on sotkuista ja ahdasta, työpaikalla ei ole ikkunoita, työntekijät eivät tervehdi toisiaan tai juttele keskenään ja työntekijöiden työskentelyä seurataan valvontakameroin. kuvittele mielessäsi toinen työpaikka, jossa on avarat ja valoisat työskentelytilat, siistiä, työntekijät ovat kaikki ystävällisissä väleissä tervehtien toisiaan ja esimiehet luottavat alaisiinsa. Miten työskentely edellä mainituissa työpaikoissa saattaisi vaikuttaa terveyteesi?

17 Pohdi millaisia vaikutuksia ilmastonmuutoksella voi olla terveyteen? millainen asuinpaikka oma asuinkuntasi tai lähiösi on ympäristön terveyden näkökulmasta? miten ja mille ympäristön terveysriskeille altistumista voisit helposti vähentää? miten biologisen monimuotoisuuden lasku voi vaikuttaa terveyteen? Miten ympäristön terveysriskit eroavat toisistaan esimerkiksi Suomen ja Kenian kohdalla?

18 Millaisia terveysvaikutuksia näillä ympäristöillä on niissä asuville ihmisille? Kuva: Wikimedia Commons/ Jonathan McIntosh CC BY 2.0 kuva: Johanna Mattila

19 Mitä vaikutuksia seuraavilla asuinympäristön tekijöillä voisi olla terveyteen? valo värit kulkuyhteydet liikenne lentokenttä puisto satama jalkapallokenttä tori leikkipaikka uimahalli kahvila kirjasto teatteri kukkaistutukset vesi

20 Kumpaa maisemaa katsellen rentoudut paremmin? Kuvat: Johanna Mattila