Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/ (35) Ympäristö- ja rakennuslautakunta. Valtuusto-virastotalo, lautakuntien kokoushuone, Suokatu 42 A, 3.

Transkriptio

1 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/ (35) Julkinen Kokoustiedot Aika torstai klo 15: Paikka Valtuusto-virastotalo, lautakuntien kokoushuone, Suokatu 42 A, 3. krs Lisätietoja Saapuvilla olleet jäsenet Pirjo Lind, puheenjohtaja Tiia Laitinen, varapuheenjohtaja Markus Jukarainen Tiina Kainulainen Olli Luhtala Sakari Pääkkö Muut saapuvilla olleet Asiat Allekirjoitukset Jukka Pulkkinen kaupunginhallituksen edustaja, poistui kokouksesta kello 15:45 :n 64 käsittelyn aikana Minna Kukkonen Maaningan edustaja Lea Pöyhönen, ympäristöjohtaja esittelijä Mikko Etula, vs. rakennustarkastaja esittelijä, poistui kokouksesta kello 15:10 :n 56 jälkeen Pirkko Nevalainen, ympäristötarkastaja poistui kokouksesta kello 15:55 Eila Pulkkinen, ympäristönsuojelusuunnittelija :n 64 käsittelyn jälkeen poistui kokouksesta kello 16:oo :n 62 käsittelyn jälkeen Riitta Lappalainen, ympäristötarkastaja poistui kokouksesta kello 15:55 :n 64 käsittelyn jälkeen Pirjo Pääkkönen, viestintäsihteeri pöytäkirjanpitäjä, poissa kokouksesta kello 16:00-16:15 :n 62 aikana Pirjo Lind puheenjohtaja Pirjo Pääkkönen pöytäkirjanpitäjä 62 aikana kello 16:00-16:15 Lea Pöyhönen pöytäkirjanpitäjä

2 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/ (35) Julkinen Pöytäkirjan tarkastus Kuopiossa, (valtuusto-virastotalo, Suokatu 42), Markus Jukarainen Sakari Pääkkö Pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä Kuopiossa, (ympäristö- ja rakennuslautakunnan toimisto, Suokatu 42), Pirjo Pääkkönen Pöytäkirjanpitäjä Muutoksenhakukiellot Kuntalain 91 :n mukaan ei oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta voi tehdä :ien , 64 osalta, koska päätökset koskevat vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. Oikaisuvaatimusohjeet ja valitusosoitukset seuraava valitusosoitus :ien :ien 59-60, 63 liite X

3 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/ (35) Julkinen Käsitellyt asiat Nro Liite/ viite* Otsikko Sivu 1 54 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjantarkastajat Lausunto Itä-Suomen hallinto-oikeudelle / ympäristö- ja rakennuslautakunnan päätös / / Särkiranta 15 / rakennuslupa / rivitalon alapohjan puhdistus- ja korjaustyö * Lausunto / Neulaniemen osayleiskaavan rakennemallivaihtoehdot * Lausunto Myllyn kalalaitoksen ympäristöluvan muutoksesta, Kuopio, Kurolanlahti 6 59 * Päätös maa-aineslain mukaisesta lupahakemuksesta / Veikko Raivio, Tyyrinmäen kylä, Markunmäki (lainhuudattamaton määräala M601), Suonenjoki * Päätös maa-aineslain mukaisesta lupahakemuksesta / Kauko Kallanto Ky, Jauhomäen kylä, Riihimäki II 5:101 ns. kulmamonttu ( ), Suonenjoki Kallaveden tila vuonna Tiedonannot ympäristö- ja rakennuslautakunnalle vuonna * Päätös maa-ainesluvan siirtämisestä Kauko Kallanto Ky:lle / Rudus Oy:n nimissä oleva maa-aineslupa Sorala , Jauhomäen kylä, Suonenjoki Lausunto ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta / Finnpulp Oy:n uusi havusellutehdas / Sorsasalo Muutoksenhaku 59-60, 63 Liite X valitusosoitus maa-aineslain mukaiseen lupapäätökseen / ympäristö- ja rakennuslautakunta 34

4 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/ (35) Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Päätösehdotus Puheenjohtaja Kokous todetaan laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

5 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/ (35) Pöytäkirjantarkastajat Päätösehdotus Ympäristöjohtaja Valitaan pöytäkirjantarkastajat. Vuorossa ovat lautakunnan jäsenet Tiia Laitinen ja Sakari Pääkkö. Päätös Valittiin Markus Jukarainen ja Sakari Pääkkö.

6 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/ (35) Asianro 3806/ /2013 Lausunto Itä-Suomen hallinto-oikeudelle / ympäristö- ja rakennuslautakunnan päätös / / Särkiranta 15 / rakennuslupa / rivitalon alapohjan puhdistus- ja korjaustyö Va. rakennustarkastaja Ilkka Korhonen Alueellinen rakennusvalvonta Lausuntopyyntö Itä-Suomen hallinto-oikeus: Vastaanottajaa kehotetaan oheisen valituksen johdosta: 1. Antamaan lausuntonsa valituksessa esitetyistä vaatimuksista ja niiden perusteluista. 2. Liittämään asiakirjoihin alkuperäisenä tai jäljennöksenä kaikki asiassa kertyneet asiakirjat, joita ovat ainakin: rakennuslupahakemus maankäyttö- ja rakennusasetuksen 49 :n mukaisine liitteineen selvitys kuulemisesta pyydetyt lausunnot. 3. Mikäli rakentamista varten on myönnetty poikkeaminen, tarvitaan myös poikkeamishakemus liitteineen sekä poikkeamispäätös. 4. Mikäli rakentaminen perustuu voimassa olevaan kaavaan, tarvitaan myös: kaavakartta tai ote siitä värillisenä mittakaavatietoineen ja hyväksymismerkintöineen kaavamerkinnät ja -määräykset kokonaisuudessaan kaavaselostus, josta ilmenevät kaavan tavoitteet ja perustelut tieto siitä milloin kaava on vahvistettu (jos rakennuslain aikainen kaava). 5. Laatimaan luettelon lausunnon liitteenä olevista asiakirjoista, jotta asianosainen saa myöhemmin vastinepyynnön yhteydessä tietoonsa hallintooikeudessa olevan oikeudenkäyntiaineiston. Tarvittaessa lisätietoja asiasta antaa lähetteen allekirjoittanut henkilö. Kaikki tämän lähetteen liitteet sekä edellä pyydetyt asiakirjat on palautettava viimeistään (Jatkoaikaa saatu hallinto-oikeudesta saakka). Vaikutusten arviointi -

7 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/ (35) 56 Esitys antaa seuraavan lausunnon hallintooikeudelle. Asian selostus Asunto Oy Kuopion Särkiranta 15 on hakenut rakennuslupaa rivitalon alapohjan puhdistus- ja korjaustyöhön. Rakennuksen rakentamisaikana oli tapahtunut jätevesiviemärin ja radonputkiston ristiin asennusvirhe asunnossa 5. Ennen kuin virhe havaittiin, radonputkistoon oli valunut Pentti ja Eeva Hillukkalan omistaman asunnon nro 5 toisen kerroksen wc-tiloista jätevesiä asiantuntija-arvion perusteella noin 3-4 m3. Asunto Oy Kuopion Särkiranta 15 rakennusten rakentaja JL-Rakentajat Oy on välittömästi virheen ilmaannuttua ryhtynyt korjaamaan jätevesiviemärin ja radonputkiston ristiin asennusvirheen. Vahingon laajuuden kartoittamisen ja tarkempien korjaussuunnitelmien valmistuttua viemärivuoto ja havaitut ilmavuodot korjattiin talvella Rakennustarkastaja edellytti rakennusluvan hakemista korjaustyölle. Lupaa haettiin ja rakennuslupapäätös tehtiin Pentti Hillukkala teki oikaisuvaatimuksen rakennustarkastajan päätöksestä. Kuopion hylkäsi Pentti Hillukkalan rakennustarkastajan päätöksestä tekemän oikaisuvaatimuksen Kuopion hallinto-oikeus kumosi lainvoimaisella päätöksellään antopäivä Dnro 01244/13/4113 Kuopion ympäristö- ja rakennuslautakunnan päätöksen ja Kuopion kaupungin rakennustarkastajan rakennuslupapäätöksen ja palautti asian rakennustarkastajalle uudelleen käsiteltäväksi. Siten asia tuli uudelleen vireille rakennusvalvontaan. Kyseessä olevan rakennusluvan vs. rakennustarkastaja on myöntänyt , päätös on tehty rivitalon alapohjan puhdistus- ja korjaustyölle. Pentti Hillukkala asianosaisena teki oikaisuvaatimuksen vs. rakennustarkastajan päätöksestä ja hylkäsi Pentti Hillukkalan tekemän oikaisuvaatimuksen kokonaisuudessaan Itä-Suomen hallinto-oikeus on pyytänyt a antamaan lausuntonsa valituksessa esitetyistä vaatimuksista ja niiden perusteluista. Lausunto Valittaja moittii hakemuksen toimenpiteestä saastuneen alapohjan puhdistus tosiasiassa päätös on tehty rivitalon puhdistus- ja korjaustyölle koska rakennusluvanvaraisia töitä ovat jätevesiviemärin ja radonputkiston ristiin asennusvirheen korjaustyöt ja alapohjan tiivistystyöt. Myönnetyn rakennuslupapäätöksen tarkoituksena on ollut vahingon laajuuden selvittäminen- ja korjaustyön laadunvarmistaminen. Valittaja moitti rakennusvalvontaa, ettei se ole ryhtynyt toimenpiteisiin. Tosiasiassa rakennusvalvonta on ollut tietoinen, että Asunto Oy Kuopion Särkiranta 15 rakennusten rakentaja JL-Rakentajat Oy on välittömästi

8 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/ (35) 56 virheen ilmaannuttua ryhtynyt korjaamaan jätevesiviemärin ja radonputkiston ristiin asennusvirheen. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti rakennuksen omistajan on ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin, jotta siihen liittyvä mahdollinen vahinko olisi saatu estettyä ja rakennus saadaan pidettyä sellaisessa kunnossa siten, että se täyttää jatkuvasti terveellisyyden, turvallisuuden ja käyttökelpoisuuden vaatimukset. Koska rivitalon alapohjan korjaustoimenpiteet oli jo suoritettu ennen rakennusluvan myöntämistä, tällöin rakennusvalvontaviranomainen ei ole voinut luotettavasti arvioida rakennusvirheen vaikutuksia ja korjaamista ilman ulkopuolista tarkastusta. Tästä syystä rakennusvalvontaviranomaisen hyväksymät asiantuntijatarkastukset ovat täydentäneet rakennustyönaikaista viranomaisvalvontaa ja asuntojen terveydellistenolojen valvonnan on tehnyt terveydensuojeluviranomainen. Kyseisessä valituksenalaisella rakennuslupapäätöksessä edellytetyillä katselmuksilla ja lupaehdoilla varmistetaan, että korjaustyön suoritus on myönnetyn luvan mukainen ja täyttää terveydelle ja turvallisuudelle asetetut vaatimukset. Valittaja on edellyttänyt alusta alkaen alapohjan maamassojen puhtauden selvittämistä. Määräysten mukaan rakennuspaikan maaperän ja täyttöjen tulee olla puhtaita ja pilaantumattomia. Ympäristönsuojelulain ja sen nojalla annetun asetuksen mukaan maaperää pidetään pilaantuneena, mikäli siitä aiheutuu ympäristö- tai terveyshaittaa. toteaa, että ulkopuolisen asiantuntijan tekemien tutkimusten, käytetyn korjausmenetelmän sopivuus sekä korjausten onnistuminen osoittaa sen, että asiantuntijalausunnoista saadun näytön perusteella maamassojen vaihdolle korjaustoimenpiteenä ei ole ollut perusteita. Valituksessaan Pentti Hillukkala väittää, että ympäristöterveystarkastaja ja rakennustarkastaja ovat rikkoneet ympäristösuojelulain 76 ilmoitusvelvollisuutta. Mikäli maaperään tapahtuvan jätevesivuodon seurauksena olisi syntynyt, YsL:n tarkoittama maaperän pilaantuminen, silloin toimivalta asiassa olisi ELY-keskuksella. Kyseinen jätevesivuoto on ELY-keskuksen ja Terveyden hyvinvointilaitoksen tiedossa. Tältä osin voidaan todeta valittajan väite ilmoitusvelvollisuuden rikkomisesta perusteettomaksi. Rakennuslupapäätöksessä on muu lupaehto; Mikäli ELY-keskus toteaa päätöksessään, että maaperään tapahtuvan jätevesivuodon seurauksena on syntynyt YsL:n tarkoittama maaperän pilaantuminen, kyseisessä tapauksessa on noudatettava ELY-keskuksen päätöstä Lisäksi Hallinto-oikeudelle annettavaa lausuntoa varten va. rakennustarkastaja on pyytänyt Ympäristöterveydenhuollon lausuntoa asiasta , lausunto on annettu (liitteenä). Kuopion kaupungin ympäristöterveydenhuollon lausunnon kanta on, että käytössä olevien tietojen perusteella asunnossa ei ole perusteltua syytä epäillä esiintyvän sellaisia olosuhteita tai tekijöitä, jotka voisivat aiheuttaa terveydensuojelulain mukaista terveyshaittaa siellä oleskeleville.

9 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/ (35) 56 toteaa, että valitus tulee hylätä perusteettomana edellä mainituin perustein ja toistaa vs. rakennustarkastajan päätöksessä esitetyt perustelut ( ) ja lisäksi toistaa aiemmassa päätöksessään ( ) esittämänsä asiat. Lausunnon liitteenä hallinto-oikeudelle lähetetään alkuperäisinä: - rakennuslupahakemus liitteineen - rakennuslupapäätös liitteineen - ympäristö- ja rakennuslautakunnan päätös liitteineen - ympäristöterveyden huollon lausunto liitteineen Liitteet /2013 Valitus (osittain salainen) /2013 Ympäristöterveydenhuollon lausunto Valmistelija Ilkka Korhonen puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Va. rakennustarkastaja Ilkka Korhonen Lautakunta hyväksyy edellä mainitun esityksen. Päätös Lautakunta yksimielisesti hyväksyi vs. rakennustarkastajan päätösehdotuksen. Merkitään, että vs. rakennustarkastaja Mikko Etula poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn jälkeen.

10 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/ (35) Asianro 3740/ /2012 Lausunto / Neulaniemen osayleiskaavan rakennemallivaihtoehdot Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen Ympäristö- ja rakennusvalvontapalvelujen tukipalvelut Strateginen maankäytönsuunnittelu pyytää lausuntoa Neulaniemeen tekeillä olevan osayleiskaavan rakennemallivaihtoehdoista. Neulaniemen osayleiskaavoitus on aloitettu vuonna Osayleiskaavaan liittyvänä työnä on tarkasteltu erilaisia rakennemallivaihtoja, joista on kehitetty nyt lausunnolla olevat vaihtoehdot (VE0-VE3). VE0 on nykytilanteen mukainen vaihtoehto, jossa Neulaniemi säilyy rakentamattomana. Malleissa VE1-VE3 on tarkasteltu pää- ja kokoojakatujen vaihtoehtoisia linjauksia, rakennettavien alueiden sijoittumista ja määrää, joukkoliikenteen toimivuutta sekä palveluiden sijoittumista. Jokaisessa vaihtoehdossa on yhteys Laivonsaareen. Kahdessa vaihtoehdossa on länsipuolen saaria osoitettu tulevaisuuden selvitysalueina, jonne rakentamista tutkitaan Neulaniemen rakentamisen jälkeen. Kaavatyössä tutkitaan myös pientalovaltaista täydennysrakentamisaluetta Neulamäen länsilaidalle. Kaikissa kolmessa rakentamisvaihtoehdossa Neulaniemeen on tarkoitus sijoittaa noin 6000 asukasta. Vaihtoehdoissa on otettu huomioon alueella olevat luonnonsuojelualueet ja Naturaalue. Rakennemallit on laadittu strategisen maankäytön suunnittelussa yhteistyössä kaupunkiympäristön suunnittelupalveluiden ja maaomaisuuden hallintapalveluiden kanssa. Esitys esittää lausuntonaan rakennemallivaihtoehdoista seuraavaa: Lautakunta pitää Neulaniemeen rakentamista osoittavista malleista (VE1- VE3)kehittämiskelpoisimpana vaihtoehtoa 1.

11 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/ (35) 57 Sen etuja muihin vaihtoehtoihin verrattuna ovat: laaja, yhtenäinen Neulaniemen länsiosaan sijoittuva vihervyöhyke, joka turvaa parhaiten maakuntakaavaan merkityn viheryhteystarpeen säilymisen sekä asukkaiden ja muiden alueella liikkuvien virkistysmahdollisuudet. Muissa kahdessa vaihtoehdossa rakentamisalueet kaventavat tai pirstovat viheralueita. Neulaniemeen on kaksi pääkatuyhteyttä, mikä on turvallisuuden kannalta välttämätöntä. Vaihtoehdossa 3 yhteyksiä on vain yksi ja vaihtoehdossa 2 toinen yhteyksistä on rakentamiskustannuksiltaan kalliin tunnelin takana. Vaihtoehtoon 1 liittyvä Vuoristotie sijoittuu maisemallisesti herkkään rinnemaastoon, mikä tekee katusuunnittelusta haastavan tehtävän. Kaikissa vaihtoehdoissa on sekä pientaloja että kerrostaloja. VE 1:ssä rakentamisen pääpaino on kerrostaloissa ja rakentaminen sijoittuu tiiviisti toisiinsa liittyviin soluihin, mikä on maankäytön kannalta järkevää rakennettaessa kaupunkikeskustan läheisyyteen. joukkoliikenne on tässä vaihtoehdossa otettu parhaiten huomioon. Vaihtoehtoa 1 tulisi lautakunnan mielestä vielä kehittää seuraavasti: rannat on syytä jättää vapaiksi ja ohjata niitä pitkin kevyen liikenteen pääyhteys Savilahdesta Neulaniemeen Natura-alueen ja rakentamisalueiden väliin tulisi jättää riittävä vihervyöhyke. Nyt rakentamista on osoitettu liian lähelle Natura-alueen pohjoisrajalla olevia pinta-alaltaan pieniä suojelualueita. Maankäytön muutokset liian lähellä suojelualueita uhkaavat alueiden suojeltuja luonnonarvoja. Edellä sanottu koskee myös Natura-alueen pohjoispuolella sijaitsevaa Neulalammen suojeltua lehmuslehtoa. Rakennemallivaihtoehdon valinnan jälkeen osayleiskaavatyöhön on sisällytettävä myös hulevesiselvitys. Rakennemallivaihtoehtojen kartoissa ei ole esitetty luonnonsuojelualueita. Jatkossa suojelualueet tulee merkitä karttoihin. Esityslistan viiteaineistona jaetaan kartat rakennemallivaihtoehdoista (VE1- VE3). Laajemmin vaihtoehtoihin voi tutustua Kuopion kaupungin kotisivuilla osoitteessa Viiteaineisto * 3740/2015 Kartat rakennemallivaihtoehdoista (VE1-VE3) Valmistelija Timo Perätie puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen Lautakunta hyväksyy edellä mainitun esityksen.

12 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/ (35) 57 Päätös Lautakunta yksimielisesti hyväksyi ympäristöjohtajan päätösehdotuksen.

13 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/ (35) Asianro 3557/ /2015 Lausunto Myllyn kalalaitoksen ympäristöluvan muutoksesta, Kuopio, Kurolanlahti Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen Ympäristö- ja rakennusvalvontapalvelujen tukipalvelut Itä-Suomen aluehallintovirasto pyytää lausuntoa Petsamon Kala Oy:lle myönnetyn ympäristöluvan muutoksesta, dnro ISAVI/791/2015. Lausunto pyydetään toimittamaan sähköisesti osoitteeseen kirjaamo.ita(at)avi.fi, wordtai rtf-tiedostona. Lausunto on pyydetty mennessä. Kysymys on Petsamon Kala Oy:lle Myllypuron varrella sijaitsevalle kalanviljelylaitokselle myönnetyn ympäristöluvan muutoksesta, Itä-Suomen ympäristölupaviraston päätös Laitos on siirtynyt Ribtech Oy:n omistukseen toukokuussa Laitoksella on ollut toimintaa viimeksi vuonna Hakemuksen mukainen toiminta on tarkoitus aloittaa vuoden 2015 jälkeen. Laitos ottaa tarvitsemansa veden edelleen yläpuolisesta Valkeisesta ja Myllypurosta. Laitokselta vedet johdetaan Myllypuron kautta Varpaseen. Kalankasvatuslaitoksen kasvatustilat ja vesitysjärjestelyt on tarkoitus uudistaa kokonaan. Vuotuinen kasvatusmäärä olisi kg. Kuivarehua käytettäisiin vuodessa kg. Vesistön johdettava fosforipäästö olisi vuodessa 120 kg, kun se aikaisemmin on ollut 65 kg. Hakijan mukaan toiminnan kasvu ei vaikuta olennaisesti alapuoliseen vesistöön. Veden käsittely järjestetään uudelleen lämpötilojen tasaamiseksi. Lämpötilan hallitsemiseksi laitoksen yläpuolelle rakennetaan energiakenttä, jolla helteiden aikana huippulämpötilat voidaan leikata. Vesi johdetaan noin 200 m syviin porakaivoihin, joita alueelle rakennetaan 40 kpl. Vaikutusten arviointi Hankkeella on paikallinen vaikutus vesistöön Esitys ympäristönsuojeluviranomaisena ja terveydensuojeluviranomaisena esittää lausuntonaan seuraavaa: Hakemuksen mukaan laitoksessa myös perataan kaloja. Riippuen siitä minne peratut kalat toimitetaan, perkaamosta on tehtävä ilmoitus elintarvikehuoneistosta tai haettava elintarvikehuoneiston hyväksymistä laitokseksi. Toiminnanharjoittajan on selvitettävä jätehuollon järjestäminen ennen toiminnan aloittamista. Laitoksen on laadittava suunnitelma jätehuollosta. Kunnalliset keräyspisteet on tarkoitettu vain asumisessa syntyville jätteille, eivät yrityksille. Yrityksen on oltava tietoinen sen toiminnassa syntyvistä jäteistä ja niiden käsittelystä.

14 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/ (35) 58 Laitoksen aiheuttama fosforikuormitus alapuoliseen vesistöön kaksinkertaistuu. Vaikka hakija esittää, ettei toiminnalla ole vaikutusta veden laatuun on kuitenkin fosforikuormitus alapuoliseen vesistöön huomattava. Fosforin poistoon jätevedestä on kiinnitettävä huomiota ja pyrittävä poistamaan fosforia tehostetusti jätevedestä esimerkiksi saostamalla sitä. Pelkät laskeutusaltaat eivät poista fosforia jätevedestä. Vesistötarkkailu ohjelma on päivitettävä vastaamaan tulevaa toimintaa. Tarkkailutulokset ja vuosiyhteenvedot pyydetään toimittamaan myös Kuopion kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Toiminnan jatkamiselle alueella ei ole kaavallista estettä. Alueella ei ole kaavaa, mutta Kuopion seudun maakuntakaavassa alueelle on merkitty kalanviljelylaitos, e Viiteaineisto * 3557/2014 Sijaintikartta Valmistelija Pirkko Nevalainen puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen Lautakunta hyväksyy edellä mainitun esityksen. Päätös Lautakunta yksimielisesti hyväksyi ympäristöjohtajan päätösehdotuksen.

15 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/ (35) Asianro 1720/ /2015 Päätös maa-aineslain mukaisesta lupahakemuksesta / Veikko Raivio, Tyyrinmäen kylä, Markunmäki (lainhuudattamaton määräala M601), Suonenjoki Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen Ympäristö- ja rakennusvalvontapalvelujen tukipalvelut Veikko Raivio on jättänyt maa-aineslain mukaisen lupahakemuksen mullan (pintamulta, saraturve, hieta) ottamiseksi Suonenjoen kaupungin Tyyrimäen kylän tilalta Markunmäki 8:5, kiinteistötunnus (lainhuudattamaton määräala M601). Ottamisalue sijaitsee noin 11 km Suonenjoen keskustasta lounaaseen Rautalammin suuntaan Tyyrinmäentien eteläpuolella. Ottamisalueen pinta-ala on 0,71 ha ja otettavan aineksen määrä k-m 3. Lupaa haetaan 10 vuoden ajalle. Lupa esitetään myönnettäväksi. Hakija Veikko Raivio Raiviontie Suonenjoki Yhteyshenkilö: Veikko Raivio, puhelin Asian vireille tulo Hakemuksen sisältö Lupahakemus on jätetty Kuopion kaupungin ympäristö- ja rakennuslautakunnalle Hakija on täydentänyt hakemusta ottamisalueen vesienhallinnan sekä kaivutyön ajoituksen osalta Veikko Raivio hakee maa-aineslain mukaista lupaa mullan (pintamulta, saraturve, hieta) ottamiseen Tyyrinmäen kylän tilalta Markunmäki 8:5 (lainhuudattamaton määräala M601, pinta-ala 0,95 ha). Ottamissuunnitelman mukaan ottoalueen (kaivualue) pinta-ala on 0,71 ha ja otettavan aineksen määrä on k-m 3. Lupaa haetaan kymmeneksi vuodeksi, jolloin vuotuinen ottamismäärä on 1000 k-m 3. Ottamissyvyys on keskimäärin 1,5 m. Alueen läheisyydessä ei ole suojelualuevarauksia, lähteitä, luokiteltuja pohjavesialueita eikä metsälakikohteita. Ottamisalue on vanhaa pajukoitunutta peltoa, josta pajukko on raivattu. Alueelta on aiemmin nostettu pintamultaa maanparannusaineeksi kotitarvekäyttöön luvan hakijan viljelyksille. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat ottamisalueen koillispuolella noin 160 metrin etäisyydellä, kaakkoispuolella noin 180 metrin etäisyydellä sekä lounaispuolella noin 230 metrin etäisyydellä ottamisalueen rajasta. Ottamisalue rajautuu itä-, etelä- ja länsipuoleltaan metsäalueeseen, muutoin peltoihin. Ottamisen yhteydessä ei synny erikseen poistettavia kaivannaisjätteitä. Pintamaat sekoitetaan mullan joukkoon. Ottamissuunnitelman mukaan maaainesten ottaminen ulotetaan alimmillaan tasoon +125,00. Maastotutkimuksen

16 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/ (35) 59 aikaan on vedenpinta alueella ollut tasolla +126,43. Kyseessä ovat alavaan painanteeseen tulevat yläpuoliset ojavedet. Ottamisen aikana ottamisalueen ulkopuoliset pintavedet johdetaan länsipuolitse vanhan pellon piiriojan kautta ottamisalueen ohi luoteen suuntaan 1,2 km:n etäisyydellä olevan Palolammen kautta Hoikanlampeen, josta edelleen Vehkapuron kautta Koskeloveteen. Maaaineksen kaivutyötä tehdään kesällä kuivana aikana. Oton päätyttyä alueelle muodostuu vesiallas (noin 0,46 ha), jonka vesisyvyys voi syvimmillään olla 1,5 m. Altaan reuna-alueille voidaan perustaa riistapeltoja. Altaan vedenkorkeutta ja vaihtuvuutta säädellään purkuojaan tasolle +126,50 rakennettavan rummun (halkaisija 400 mm) avulla. Ottamissuunnitelmassa on lisäksi esitetty alueen myöhempinä hoitotoimenpiteinä (niitto, raivaus ja tarvittaessa syvänteen ruoppaus) sekä maarakenteiden kunnon tarkkailu (erityisesti rummun ja luiskien kunto) runsaan virtaaman jälkeen keväällä lumen sulamisen aikana ja kesällä sekä syksyllä kovien sateiden jälkeen. Asian käsittely Hakemuksesta on kuulutettu Kuopion kaupungin valtuustovirastotalon ilmoitustaululla (Suokatu 42) sekä Suonenjoen kaupungintalon ilmoitustaululla (Herralantie 6). Lisäksi hakemuksen vireilläolosta on tiedotettu päivätyllä kirjeellä ottamisalueen viereisten kiinteistöjen omistajia. Hakemuksen johdosta ei ole jätetty mielipiteitä tai muistutuksia. Alueella on pidetty maastokatselmus (Riitta Lappalainen). Pintamulta ottamisalueelta oli kasattu aumoihin. Esitys Veikko Raiviolle myönnetään maa-aineslain mukainen lupa mullan, saraturpeen ja hiedan ottamiseen saapuneen lupahakemuksen, päivätyn ottamissuunnitelman (mukaan luettuna päivätty suunnitelman täydennys) ja sen liitteiden mukaisesti sekä seuraavin lupamääräyksin: 1. Lupa oikeuttaa maa-ainesten ottamiseen ottamissuunnitelmaan rajatulta 0,71 hehtaarin ottamisalueelta. Ottamismäärä on enintään k-m Alin sallittu kaivutaso on +125,00 m. 3. Ottamisen aikana ottamisalueen ulkopuoliset pintavedet tulee johtaa ottamisalueen ulkopuolelle ottamissuunnitelman mukaisesti. 4. Ottoalue on merkittävä maastoon niin, että alueen rajat ovat nähtävissä koko ottamistoiminnan ajan. 5. Valvontaa varten on ottamispaikalla oltava korkeuslukeman ilmoittavat merkit näkyvillä. 6. Kaivualueella toimittaessa on noudatettava erityistä varovaisuutta. Mahdollisen öljyvahingon sattuessa on luvan saajan välittömästi ryhdyttävä

17 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/ (35) 59 toimenpiteisiin öljyyntyneen maan poistamiseksi sekä ilmoitettava asiasta Pohjois-Savon pelastuslaitokselle ja Kuopion kaupungin alueellisille ympäristönsuojelupalveluille. Öljyvahinkoja varten on alueella oltava käytettävissä riittävästi imeytysainetta sekä tiivisalustainen paikka, johon saastunut maa voidaan väliaikaisesti koota. 7. Luvan haltijan on ilmoitettava vuosittain seuraavan vuoden tammikuun loppuun mennessä otetun aineksen määrä ja laatu ensisijaisesti sähköisesti maa-ainestenoton ilmoituslomakkeella (YM012), jonka täyttö- ja lähettämisohjeet löytyvät internet-osoitteesta: ja kirjaamalla hakukenttään YMo12. Mikäli ottoilmoituslomakkeen sähköinen täyttäminen ei ole luvan hakijalle mahdollista, tulee täytetty ottoilmoituslomake toimittaa Kuopion kaupungin alueellisille ympäristönsuojelupalveluille. 8. Mikäli luvan saaja siirtää oikeuden maa-ainesten ottamiseen toiselle, vastaa luvan saaja edelleen lupamääräysten noudattamisesta, ellei lupaviranomainen eri hakemuksesta vapauta häntä vastuusta. 9. Lupamääräysten noudattamisen vakuudeksi on luvan saajan toimitettava ennen luvan saamista 3500 euron suuruinen vakuus. Vakuuden on oltava voimassa vähintään saakka. Vakuus palautetaan, kun alue on saatettu lupamääräysten mukaiseen kuntoon ja tämä on todettu valvovan viranomaisen loppukatselmuksessa. Vuotuisena valvontamaksuna peritään vahvistetun taksan mukaisesti toistaiseksi 350 euroa. Ottamissuunnitelman tarkastamisesta peritään taksan mukaisesti 350 euroa. Päätöksen voimassaolo Lupa on voimassa saakka. Perustelut Hakemuksen mukainen ottaminen ei aiheuta kauniin maisemakuvan turmeltumista, huomattavia laajalle ulottuvia muutoksia luonnon olosuhteissa eikä vaaranna pohjaveden laatua tai riittoisuutta alueella. Sovelletut oikeus- ja viranomaisohjeet Ympäristövaikutukset ovat lähinnä vähäisiä ja rajoittuvat ottamisajankohtaan. Toiminnan päätyttyä alueelle syntyvä vesialue sulautuu ympäröivään maastoon. Vakuutta on alennettu 30 %, koska ottamistoiminnan jälkeen alueelle muodostuu vesialue luontaisesti ilman erillisiä perustamiskustannuksia tai maisemointia. Maa-aineslaki (555/1981) 1, 3-7, a, 19-21, 23 ja 23 a Valtioneuvoston asetus maa-ainesten ottamisesta (926/2005) 1-4 ja 6-9 Kuopion kaupunki, maa- aineslupia ja maisematyölupia koskeva taksa ( ) Toimivalta Palvelualueiden johtosääntö 2 luku, 7 kohta 9.

18 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/ (35) 59 Muutoksenhaku Tähän päätökseen voi hakea muutosta valittamalla Kuopion hallintooikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä. Viiteaineisto * 1720/2015 Sijaintikartta Valmistelija Riitta Lappalainen puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen Lautakunta hyväksyy edellä mainitun esityksen. Päätös Lautakunta yksimielisesti hyväksyi ympäristöjohtajan päätösehdotuksen.

19 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/ (35) Asianro 1808/ /2015 Päätös maa-aineslain mukaisesta lupahakemuksesta / Kauko Kallanto Ky, Jauhomäen kylä, Riihimäki II 5:101 ns. kulmamonttu ( ), Suonenjoki Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen Ympäristö- ja rakennusvalvontapalvelujen tukipalvelut Kauko Kallanto Ky on jättänyt maa-aineslain mukaisen lupahakemuksen soran ja hiekan ottamiseksi Suonenjoen kaupungin Jauhomäen kylän tilalta Riihimäki II 5:101 ns. kulmamonttu (kiinteistötunnus ). Kyseessä on olemassa oleva maaainesten ottoalue, jolla hakijalla on voimassa maa-aineslain mukainen ottolupa saakka (lupa Suonenjoen ympäristölautakunta ). Ottamisalueen pinta-ala on 2,1 ha ja otettavan aineksen määrä k-m 3. Lupa esitetään myönnettäväksi. Hakija Kauko Kallanto Ky Mäkikatu Suonenjoki Yhteyshenkilö: Ari Kallanto, puhelin sähköposti: arikallanto(at)gmail.com Asian vireille tulo Hakemuksen sisältö Lupahakemus on jätetty Kuopion kaupungin ympäristö- ja rakennuslautakunnalle Kauko Kallanto Ky hakee maa-aineslain mukaista lupaa soran ja hiekan ottamiseen Jauhomäen kylän tilalta Riihimäki II 5:101 ns. kulmamonttu. Tilan omistaa Kiinteistöyhtymä Ari, Jari ja Kauko Kallanto. Lupaa haetaan 2,1 hehtaarin ottoalueelle (kaivualue) kymmeneksi vuodeksi. Samalla haetaan lupaa toiminnan aloittamiseen ennen päätöksen lainvoimaisuutta. Ottoalue sijaitsee noin 15 km etäisyydellä Suonenjoen keskustasta lounaaseen. Kyseessä on olemassa oleva maa-ainesten ottoalue, jolla hakijalla on voimassa maa-aineslain mukainen ottolupa saakka. Hakija on sijoittanut ottoalueen ulkopuolelle erilliselle maaperältään suojatulle alueelle (polttoaineita kestävä muovitus) ylitäytönestimellä ja lukituksella varustetun 2- vaippasäiliön polttoaineen varastointia ja pyöräkoneen säilytystä varten (tukitoiminta-alue). Myös alueen kaakkois-, länsi-, etelä- ja itäpuolella on toiminnassa olevia maa-ainesten ottoalueita. Haettu kokonaisottomäärä on k-m 3 vuotuisen ottamismäärän ollessa arviolta k-m 3. Vuotuisessa ottomäärässä voi olla suuriakin vaihteluita. Ottamisalue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue on Hukkasenharjun II-luokan pv-alue ( ), jonka rajaus kulkee ottoalueen eteläreunalla. Hukkasenharjun pohjavesialueella on pohjavesien toiminnallinen yhteistarkkailu, jossa hakija on mukana.

20 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/ (35) 60 Hukkasenharjulla on tehty syksyllä 2014 Geologian tutkimuskeskuksen toimesta pohjavesiselvityksiä, joiden mukaan pohjavesi on suunnitelman mukaisella alueella noin 7,3 m syvyydellä maanpinnasta (n. +136). Suunnitelman mukainen alin ottotaso on + 131, jolloin pohjaveden suojaksi jää yli 2 metrin suojakerros. Pieni Kyrsänlammen vedenpinta on tasolla Lähin loma-asunto sijaitsee noin 150 m etäisyydellä ottoalueen rajasta etelään. Muut rakennukset sijaitsevat noin m etäisyydellä ottoalueesta. Kaakkoispuolella sijaitsevaan Pieni Kyrsälampeen jää noin 40 metrin suojavyöhyke. Ottotoiminnan jälkeen alue palautuu metsätalousmaaksi. Alueen reunat luiskataan maastoon ja maisemaan sopivaksi kaltevuuteen 1:3. Maisemoinnissa luiskat ja pohjataso verhoillaan pintamailla ja humuskerroksella metsänkasvulle sopivaksi (luontainen metsitys ja tarvittaessa täydennys siemenkylvöin). Asian käsittely Hakemuksesta on kuulutettu Kuopion kaupungin valtuustovirastotalon ilmoitustaululla (Suokatu 42) sekä Suonenjoen kaupungintalon ilmoitustaululla (Herralantie 6). Hakemuksen vireilläolosta on lisäksi tiedotettu päivätyllä kirjeellä ottamisalueen viereisten kiinteistöjen omistajia. Muistutus Hakemuksen johdosta ovat Esko ja Leena Hirvonen kiinteistön omistajina jättäneet maa-aineslupahakemuksesta muistutuksen (saapunut ). Muistutuksessa pyydetään ympäristö- ja rakennuslautakuntaa selvittämään alueella oleville viidelle mökkiläiselle ja viiden järven/lammen vesistöille maa-ainesten ottamisesta aiheutuvat haitat (hiekkapölyt vesistöjen pinnoilla ja ympäristössä koko kesäaikana sekä räjäytyksistä, murskauksesta ja ajotoiminnasta aiheutuva melu). Lisäksi muistuttajat vaativat länsipuolisen ottoalueen (karttaliitteen alue 1) ja osittain itäpuolisen ottoalueen (karttaliitteen alue 2) taimettamista (maisemointia), koska alueet ovat osittain tai kokonaan vain maa-ainesten säilytyspaikkoina ja olisi kohtuullista vaatia näin ollen palauttamaan ne vihdoinkin alkuperäiseen metsämuotoonsa. Muistutuksessa todetaan: Mökkimme sijaitsee Pää-Hukkasen rannalla ja maaainesten ottamisen laajentuessa kohtuuttomaksi saharaksi (viisi ottoaluetta, karttaliite) rasittaa ympäristöämme niin maisemallisesti kuin toiminnallaan, joten vaadimme, ettei ko. lupaa enää myönnetä ja seutu maisemoidaan. Olemme sietäneet em. haittoja jo 15 vuotta, joten lienee aika tarkastella lupaasiaa vihdoin mökkiläistenkin näkökulmasta. Hakijan vastine Hakija esittää vastineenaan (saapunut ) seuraavaa: Hirvosten muistutuksessa toimittama karttaliite on virheellinen seuraavilta osiltaan: Alueella 1 on merkityltä alueelta osa jo maisemoitu ja osa alueesta on varastointialueena, joten sitä ei voida maisemoida. Alue maisemoidaan heti kun se on mahdollista. Alueella 2 osa Hirvosten merkitsemästä alueesta on tiealueena, joten sitä ei voida maisemoida. Muuten osaa ottoalueesta käytetään tuotteiden varastoimiseen. Alueella 3 on nyt karttaliitteenä olevassa kartassa viivoituksella merkitty osa ollut aina metsämaata eikä sitä ole nytkään haettu soranottoalueeksi. Alue 4 on kallioaluetta ja täällä ottotoiminta tapahtuu voimassa olevien lupaehtojen mukaisesti. Alue 5 ei ole enää soranottotoiminnassa ja se on maisemoitu ja metsitetty. Hirvosten karttaan merkitsemistä alueista 1-5 näkyy heidän asunnolleen vain alue 2 ja muille alueille on näkymäesteenä metsämaa ja sen puusto. Lisäksi olemme jo tehneet omaaloitteisesti liikenteen aiheuttaman melun ja pölyn takia uudet tiet Huk-

21 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/ (35) 60 kasenharjulta alueelle 1 ja alueelle 3 sekä kiertotien Mäkräntiehen alueelle 2 kulkemista varten. Nämä toimet ovat poistaneet Hirvosen asunnon ohi kulkevan liikenteen. Kannanottonaan Pohjois-Savon ELY-keskus (sähköpostiviesti ) suosittelee pohjaveden havaintoputken asentamista toiminta-alueelle, jotta pohjaveden pinnantaso saadaan varmuudella selville ja sitä voidaan toiminnan aikana tarkkailla. Havaintoputkesta on suositeltavaa seurata toiminnan vaikutuksia analysoimalla pohjaveden laatu esim. nykytilanteessa ja toiminnan loputtua. Esitys Kauko Kallanto Ky:lle myönnetään maa-aineslain mukainen lupa soran ja hiekan ottamiseen saapuneen lupahakemuksen, päivätyn ottamissuunnitelman ja sen liitteiden mukaisesti sekä seuraavin lupamääräyksin: 1 Lupa oikeuttaa maa-ainesten ottamiseen ottamissuunnitelmaan rajatulta 2,1 hehtaarin ottamisalueelta. Ottamismäärä on enintään k-m Pohjaveden pinnantason varmistamista ja korkeustason säännöllistä tarkkailua varten tulee ottoalueelle asentaa pohjaveden laadun ja öljypitoisuuden analysointiin soveltuva havaintoputki. Pohjaveden laatu tulee selvittää nykytilanteessa sekä toiminnan loputtua. Alimman kaivutason ja ylimmän havaitun pohjavesipinnan väliin on jätettävä vähintään 2 metrin koskematon maakerros. Alin sallittu ottotaso määritetään pohjaveden pinnantason selvittämisen perusteella. 3. Ottamisalue on merkittävä maastoon niin, että alueen rajat ovat nähtävissä koko ottamistoiminnan ajan. Jyrkät ottorintaukset tulee merkitä lippusiimoin ja varoitustauluin. 4. Valvontaa varten on ottamispaikalla oltava korkeuslukeman ilmoittavat merkit näkyvillä. 5. Ottamistoiminnassa käytettävien laitteiden sekä kuljetus- ja maansiirtokaluston säilytys on järjestettävä tukitoiminta-alueelle, joka tulee varustaa tiiviillä, polttoaineita läpäisemättömällä pinnoitteella tai suojakalvolla niin, ettei öljyä tai muuta ympäristölle haitallista ainetta pääse maaperään. Koneiden huoltaminen ottamisalueella on kielletty. 6. Toiminnassa on noudatettava esitettyä kaivannaisjätteitä koskevaa jätehuoltosuunnitelmaa. Jätehuoltosuunnitelma on tarkistettava 5 vuoden välein, ensimmäisen kerran Tarkistettu suunnitelma tulee toimittaa Kuopion kaupungin alueellisille ympäristönsuojelupalveluille. 7. Maisemoinnissa luiskat on muotoiltava ympäristöön sopiviksi. Rinteiden ylä- ja alaosat tulee pyöristää ja luiskien kaltevuuden tulee olla suunnitelmassa esitetyn mukaiset. Rinteiden kaltevuutta voidaan maiseman elävöittämiseksi vaihdella eri osissa. Viimeistelytöiden jälkeen ottamisalueelle tulee kylvää alueelle luonteenomaisia kasvilajeja sekä istuttaa sekapuustolle. Alueen jälkihoito on toteutettava lupakauden loppuun mennessä. 8. Luvan haltijan on ilmoitettava vuosittain seuraavan vuoden tammikuun loppuun mennessä otetun aineksen määrä ja laatu ensisijaisesti sähköises-

22 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/ (35) 60 ti maa-ainestenoton ilmoituslomakkeella (YM012), jonka täyttö- ja lähettämisohjeet löytyvät internet-osoitteesta: ja kirjaamalla hakukenttään YMo12. Mikäli ottoilmoituslomakkeen sähköinen täyttäminen ei ole luvan hakijalle mahdollista, tulee täytetty ottoilmoituslomake toimittaa Kuopion kaupungin alueellisille ympäristönsuojelupalveluille. 9. Mikäli luvan saaja siirtää oikeuden maa-ainesten ottamiseen toiselle, vastaa luvan saaja edelleen lupamääräysten noudattamisesta, ellei lupaviranomainen eri hakemuksesta vapauta häntä vastuusta. 10. Lupamääräysten noudattamisen vakuudeksi on luvan saajan toimitettava ennen luvan saamista euron suuruinen vakuus. Vakuuden on oltava voimassa vähintään saakka. Vakuus palautetaan, kun alue on saatettu lupamääräysten mukaiseen kuntoon ja tämä on todettu valvovan viranomaisen loppukatselmuksessa. Hakijalle myönnetään lupa maa-ainesten ottamiseen ennen päätöksen lainvoimaisuutta. Vuotuisena valvontamaksuna peritään vahvistetun taksan mukaisesti toistaiseksi 350 euroa. Ottamissuunnitelman tarkastamisesta peritään vahvistetun taksan mukaisesti 500 euroa. Päätöksen voimassaolo Lupa on voimassa saakka. Perustelut Kyseessä on vanha maa-ainestenottoalue, jonka ottoa ei ole saatu loppuun edellisen lupakauden aikana. Ottamisalue ei sijaitse vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella. Ottamisalueella ei ole metsä-, luonnonsuojelu- tai vesilain mukaisia erityisen tärkeitä elinympäristöjä eikä muita luontokohteita. Ottaminen ei aiheuta kauniin maisemakuvan turmeltumista, huomattavia tai laajalle ulottuvia muutoksia luonnon olosuhteissa eikä lupamääräysten tavalla toteutettuna vaaranna pohjaveden laatua tai riittoisuutta alueella. Pohjaveden havaintoputken asentaminen on määrätty pohjaveden pinnantason varmistamiseksi sekä alimman sallitun ottotason määrittämiseksi ottoalueella. Pohjaveden laadun määrittäminen mahdollistaa toiminnan vaikutusten seuraamisen. Muistutuksessa esitettyjä maisemointivaatimuksia, jotka koskevat hakijan hallinnassa olevia eri puolilla Hukkasenharjun aluetta sijaitsevia erillisiä ottoalueita ei ratkaista vireillä olevassa maa-ainesluvassa. Ko. ottoalueiden jälkihoidosta ja maisemoinnista on annettu määräykset kutakin aluetta koskevassa lainvoimaisessa maa-aineslupapäätöksessä. Lupien edellyttämää valvontaa tehdään kullakin maa-ainesalueella säännöllisesti vuosittain. Myös toimintaan liittyvä maa-ainesten välivarastointi ottoalueilla on tarvittaessa mahdollista. Erityisesti louhinnan ja murskauksen osalta on lupapäätöksissä annettu toiminta-aikarajoituksia meluvaikutuksen vähentämiseksi. Maaainesalueille tapahtuva liikennöinti on hakijan toimesta järjestetty uusien tieyhteyksien kautta (Hukkasenharjulta alueille 1 ja 3 sekä kiertotien Mäkräntieltä alueelle 2). Järjestely on poistanut muistuttajien kiinteistön kautta tapahtuvan häiritsevän kuljetusliikenteen. Hukkasenharjun alue on mukana pohjavesialueiden (Lintharju, Hukkasenharju ja Eteläkangas) pohjaveden

23 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/ (35) 60 Sovelletut oikeus- ja viranomaisohjeet laadun yhteistarkkailussa. Alueilla tarkkaillaan myös pohjavesipinnan tasoa. Muistutuksessa esitetty luvan epäämistä ja seudun maisemointia koskeva vaatimus ei ole maa-aineslain mukaan perusteltavissa. Toiminnan päätyttyä alue sulautuu ympäröivään maastoon. Hakemuksen ja lupamääräysten mukaisesti toimittaessa ottamistoiminnasta ei aiheudu asutukselle tai ympäristölle vaaraa tai kohtuullisin kustannuksin vältettävissä olevaa haittaa. Töiden aloittamislupa ennen päätöksen lainvoimaisuutta voidaan myöntää, koska kyseessä on olemassa olevan toiminnan jatkaminen. Maa-aineslaki (555/1981) 1, 3-7, 10-13a, 19-21, 23 ja 23a Valtioneuvoston asetus maa-ainesten ottamisesta (926/2005) 1-4 ja 6-9 Valtioneuvoston asetus kaivannaisjätteistä (190/2013) Kuopion kaupunki, maa- aineslupia ja maisematyölupia koskeva taksa ( ) Toimivalta Palvelualueiden johtosääntö 2 luku, 7 kohta 9.

24 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/ (35) 60 Muutoksenhaku Tähän päätökseen voi hakea muutosta valittamalla Kuopion hallintooikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä. Liitteet /2015 Muistutus_Esko ja Leena Hirvonen /2015 Kauko Kallanto Ky:n / Ari Kallanto vastine Viiteaineisto * 1808/2014 Sijaintikartta Valmistelija Riitta Lappalainen puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen Lautakunta hyväksyy edellä mainitun esityksen. Päätös Lautakunta yksimielisesti hyväksyi ympäristöjohtajan päätösehdotuksen.

25 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/ (35) Asianro 6478/ /2014 Kallaveden tila vuonna 2014 Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen Ympäristö- ja rakennusvalvontapalvelujen tukipalvelut Kallavedelle tuleva kuormitus Vedenlaadun kehitys Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy on lähettänyt Kallaveden yhteistarkkailun yhteenvedon vuodelta Vuoden 2014 tarkkailuun ei kuulunut biologista osaa. Tarkkailu tehtiin vuonna 2008 hyväksytyn ohjelman mukaisesti. Kuluvana vuonna tarkkailu tehdään vuoden 2015 alussa hyväksytyn uuden ohjelman perusteella. Tarkkailuvelvollisia ovat Savon Sellu Oy, Kuopion kaupunki, Suomen aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus Neuron, St 1:n Kuopion keskusvarasto, Suomen Petroli Oy sekä Kuopion Energia Oy. Tarkkailujen tulokset on pääpiirteissään esitetty seuraavassa. Suurimmat pistemäiset kuormittajat ovat vuonna 2014 olleet Savon Sellu Oy ja Kuopion kaupungin Lehtoniemen jätevedenpuhdistamo. Savon Sellun kuormitus on edelliseen vuoteen verrattuna hieman vähentynyt niin typen kuin fosforin ja biologisen hapenkulutuksenkin (BOD 7) osalta. Samanlainen kehityssuunta on ollut myös Lehtoniemen jätevedenpuhdistamon kuormituksessa. Iisalmen reitiltä tuleva hajakuormitus on vaikuttanut merkittävästi Kallaveden veden laatuun. Kallansiltojen kautta purkautuva vesi on ajoittain ollut heikompilaatuista kuin Kelloselän vesi. Pistekuormituksen osuus oli raportin mukaan noin kaksi prosenttia Keski- Kallavedelle tulevasta fosforikuormituksesta ja noin 13 prosenttia typpikuormituksesta. Lähivaluma-alueelta tuleva fosforin luonnonhuuhtouma ja hajakuormitus ovat olleet noin kolminkertaisia pistemäiseen kuormitukseen verrattuna. Taselaskelmat osoittavat, että Kallaveden sedimentti pidätti noin 40 % siihen tulevasta fosforista. Typen osalta vastaava luku oli 20 %. Koko Kallaveden alueen vesi oli vuonna 2014 hieman keskimääräistä humuspitoisempaa ja tummempaa syksyn 2013 runsaiden sateiden vuoksi. Lämpimän kesän vuoksi levätuotanto oli hieman suurempaa kuin edellisinä vuosina.

26 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/ (35) 61 Levätilanne Lopputalven vesinäytteistä osa jäi ottamatta heikon jäätilanteen vuoksi. Pohjois-Kallaveden pintavedessä oli lisääntyneen hajakuormituksen vuoksi lopputalvella runsaasti ravinteita ja humusta, ja se luokittui reheväksi. Savon Sellun edustalla hapettimet pitivät syvänteet hyvähappisina. Päällysveden ravinnepitoisuudet olivat pienempiä kuin Pohjois-Kallaveden puolella. Tehtaan jätevesien vaikutukset näkyivät kohonneina typpipitoisuuksina ja sähkönjohtavuuden nousuna. Sulfaattipitoisuudet olivat korkeampia kuin edellisinä vuosina, mikä voi johtua joko Savon Sellun tai Nilsiän reitin kuormituksesta. Myös Lehtoniemen edustan hapettimet toimivat lopputalvella hyvin ja pitivät syvänteet hapellisina. Jätevedenpuhdistamon purkuvesien vaikutukset näkyivät typpipitoisuuksien kohoamisena ja sähkönjohtavuuden nousuna. Lehtoniemen lähialueen kokonaisfosforipitoisuudet olivat edellisvuosia korkeampia ja vesi luokittui reheväksi. Alkukesällä Pohjois-Kallaveden vesi oli fosforipitoisuuden perusteella rehevää. Savon Sellun lähialueelta kaakkoon Säyneensalon itäpuolelle saakka päällysveteen oli kerrostunut keskimääräistä enemmän fosforia. Tehtaan purkuvesien vaikutukset näkyivät typpipitoisuuksien ja sähkönjohtavuuden vähäisenä kasvuna. Lehtoniemen jätevedenpuhdistamon lähialueen fosforipitoisuudet olivat rehevän veden tasolla. Merkittävää puhdistamon kuormitusvaikutusta ei kuitenkaan todettu. Loppukesällä Pohjois-Kallaveden vesi oli lievästi rehevää ja lievästi humuspitoista. Savon Sellun lähialueen syvänteiden happitilanne oli tyydyttävä. Ravinnepitoisuudet olivat samaa tasoa kuin Pohjois-Kallavedellä. Fosforipitoisuuksien perusteella Kelloselän vesi luokittui lievästi reheväksi. Jätevesivaikutusta kuvaavien ammoniumtypen ja sähkönjohtavuuden arvot olivat hieman korkeammat kuin Pohjois-Kallavedellä. Lehtoniemen puhdistamon lähialueen syvänteiden happitilanne oli melko hyvä. Alueen vesi oli lievästi rehevää. Vähäinen typpiyhdisteiden määrän lisäys ja sähkönjohtavuuden kasvu kertoivat jätevesivaikutuksesta puhdistamon lähialueella. Pitoisuudet olivat samaa tasoa myös Saaristokadun lähialueella. Lokakuussa kerrostuneisuutta ei enää ollut ja happitilanne oli hyvä useimmilla havaintopaikoilla. Fosforipitoisuus oli suurin Pohjois-Kallaveden puolella. Pitoisuudet alenivat etelään päin mentäessä ja kuvastivat lievästi rehevää vettä. Suurimmat typpipitoisuudet havaittiin Savon Sellun läheisyydessä. Lehtoniemen puhdistamon lähialueella ei todettu kohonneita ravinnepitoisuuksia. Saaristokadun lähellä olevan syvänteen happitilanne oli heikentynyt ja aiheuttanut ravinnepitoisuuksien nousua pohjan lähellä. Levien määrää kuvaava klorofylli-a pitoisuus tutkittiin kesä-, heinä-, elo- ja syyskuussa. Kesäkuussa levätuotanto oli kohtalaista kaikilla havaintopaikoilla. Lämpimän alkukesän vuoksi leviä oli hieman edellisvuosia enemmän. Eniten leviä todettiin eteläisellä Kallavedellä. Heinäkuussa leviä oli eniten Savon Sellun lähialueella. Levätuotanto oli voimakasta myös Saaristokadun lähialueella, missä mitattiin myös suurimmat fosforipitoisuudet. Elokuussa levätuotanto oli suurimmillaan Pohjois-Kallavedellä ja laski hieman etelään päin siirryttäessä. Syyskuussa eri alueiden levätuotanto vaihteli melko paljon. Eniten leviä todettiin Pohjois-Kallavedellä ja Savon Sellun lähialueella.

27 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/ (35) 61 Veden laatu alueittain Vuoden 2014 vedenlaatua verrattiin vuosien aineistoon kuudella osa-alueella. Lämpimän kesän vuoksi levätuotanto oli kaikilla osa-alueilla hieman keskimääräistä voimakkaampaa. Levien määrä kasvoi erityisesti Savon Sellun lähialueella. Myös päällysveden fosforipitoisuudet olivat Nilsiän reitiltä tulevaa vettä lukuun ottamatta hieman keskimääräistä korkeampia. Suurimmat fosforipitoisuudet mitattiin Pohjois-Kallavedellä, jossa vesi luokittui reheväksi. Muualla vesi oli lievästi rehevää. Typpipitoisuus oli hieman keskimääräistä suurempi Savon Sellun edustalla ja Lehtoniemen lähialueella. Kaikkien osa-alueiden vesi oli hieman keskimääräistä humuspitoisempaa ja tummempaa, minkä katsotaan kuvastavan hajakuormituksen vaikutusta. Syksyn 2013 runsaiden sateiden vaikutukset näkyivät erityisesti keväällä. Esitys Selvitys merkitään tiedoksi. Valmistelija Eila Pulkkinen puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen Lautakunta hyväksyy edellä mainitun esityksen. Päätös Lautakunta yksimielisesti hyväksyi ympäristöjohtajan päätösehdotuksen.

28 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/ (35) Asianro 82/ /2015 Tiedonannot ympäristö- ja rakennuslautakunnalle vuonna 2015 Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen Ympäristö- ja rakennusvalvontapalvelujen tukipalvelut Itä-Suomen aluehallintovirasto on antanut päätöksen Kuopion Energia Oy:n Haapaniemen 3 voimalaitoksen ympäristöluvan tarkistamisesta. Vaasan hallinto-oikeuden päätös 15/0173/1 (annettu ) Outi ja Rauno Moisalan valitukseen koskien kallion louhintaa ja murskausta maa-ainesluvan mukaisella alueella tilalla Niittylä Suonenjoki. Lautakunnan valituksesta antama lausunto on diaarinumerolla 595/ /2013 Päätöksen mukaan hallinto-oikeus ei tutki maa-aineslupaa koskevia vaatimuksia eikä ympäristöluvan valvontaan liittyviä vaatimuksia. Hallinto-oikeus ei tutki vaatimuksia louhos- ja räjäytystöistä aiheutuvien vahinkojen, räjäytysja louhostoiminnasta johtuvien ansionmenetysten tai mahdollisesti marjojen viljelykiellosta aiheutuvien taloudellisten vahinkojen korvaamisesta eikä vaatimusta kasteluvedeksi kelpaavan veden toimittamisesta marjapelloille. Hallinto-oikeus muuttaa valituksen johdosta lupamääräystä 11 lisäten siihen seuraavaa: ja tarkkailua. Multa osin valitus hylätään. Muutettu lupamääräys kokonaisuudessaan: 11. Toiminta-alueelta mukaan lukien tukitoiminta-alue maastoon johdettavat hulevedet eivät saa aiheuttaa samentumishaittaa. Hulevesien johtaminen ja käsittely tulee järjestää siten, että kiintoaineen ja mahdollisten haittaaineiden pääsy vesistöön estyy. Hulevedet on johdettava maastoon pintavalutuskentän, laskeutusaltaan tmv. kautta. Hulevesien käsittelyä ja tarkkailua koskeva suunnitelma on esitettävä ympäristönsuojeluviranomaisen hyväksyttäväksi vähintään kuukausi ennen louhintavaiheen töiden aloittamista.

29 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/ (35) 63 Itä-Suomen aluehallintoviraston päätös Dnro ISAVI-308/2015/ , asia: Kallaveden Maljalahden pohjoisrannan satama-alueen 2. vaiheen rakentaminen ja valmistelulupa, Kuopio, hakija: Kuopion kaupunki. Asianro 2928/2015 Alueellisten ympäristönsuojelupalvelujen lausunto , lupahakemus Lappalainen Kalevi ja Tommi, ojitukset Matala- ja Keski-Salmisella ja Pyöreisellä, Kuopio. Ympäristöjohtajan päätöspöytäkirjat: - Lupa- ja ilmoitusasiat :t / Hankinta- ym. sopimukset 1/ Ympäristöterveyspäällikön päätöspöytäkirjat: - Lupa- ja ilmoitusasiat :t / Alueellisen rakennusvalvonnan viranhaltijoiden päätökset: - Kuopion ja Suonenjoen rakennustarkastajan sekä rakennuslupainsinöörin päätökset lupa-asioissa ajalta (Päätösluettelot löytyvät internetistä osoitteesta kohdasta tontit ja rakentaminen, rakennusvalvonta, luvat ja päätökset). Vaikutusten arviointi - Esitys Lautakunta merkitsee asiat tiedoksi ja päättää, etteivät ne anna aihetta enempiin toimenpiteisiin. Valmistelija Pirjo Pääkkönen puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen Lautakunta hyväksyy edellä mainitun esityksen. Päätös Lautakunta yksimielisesti hyväksyi ympäristöjohtajan päätösehdotuksen. Merkitään, että ympäristöjohtaja selosti rakennustarkastajan valintaprosessia.