Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos

Transkriptio

1 1 ASIKKALAN kunta Lauttaniemen ranta-asemakaava ja Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos Kaavaehdotus / Selostus Lauttaniemi rantaasemakaavaehdotus selostus

2 2 SISÄLLYSLUETTELO sivu 1. Sijainti ja nykytilanne 4 2. Aloite 6 3. Tavoitteet 6 4. Nykyinen suunnittelutilanne kaavoitus Päijät-Hämeen maakuntakaava Päijänteen ranta-aluieden osayleiskaava Ali-Marttilan ranta-asemakaava Ranta-asemakaavaehdotus Ranta-asemakaavaehdotuksen kuvaus Korttelijako ja tontit Päätökset Vaikutusten arviointi Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön vaikutukset talouteen Vaikutukset terveellisyyteen ja turvallisuuteen Vaikutukset sosiaalisiin oloihin Alueen suunnittelutyön osalliset Kaavoituksesta tiedottaminen Alustava aikataulu Yhteystiedot 16 Liitteet: Suppea inventointi tilojen Lauttaniemi ja Pohjukka olemassa olevista rakennuksista Käytössä olleet selvitykset: Asikkalan rakennusinventointi (Ahola) 2006 Hämeen ympäristökeskuksen rakennusinventointi julkaisu 108/ MARY-Kulttuurimaisema alueinventointi / Särkijärven kylän kulttuurimaisema

3 3

4 4 1.Sijainti ja nykytilanne Suunnittelualue sijaitsee Asikkalan kunnassa, Lempaanharjun jatkeena olevalla niemellä Lauttaniemi nimisen tilan , Simstrand nimisen tilan sekä Pohjukka nimisen tilan alueella. Ranta-alue rajoittuu pohjoispuolella Lempaanpohja ja eteläpuolella Haapainpohja nimisiin lahtiin. Alueella sijainnut saha perustettiin 1922 ja siellä oli aluksi saha- ja myllytoimintaa. Toiminta laajeni 1950-luvulla ja siirtyi sittemmin Vääksyyn 1974, jossa alkoi kattotuolien valmistus. Yritys toimii edelleen nimellä Lauttaniemen Teolisuus Oy. Sahan toiminta Lauttaniemessä päättyi 1976 saharakennuksen tuhouduttua tulipalossa. Sahan varastohalli ja säilytyskatokset toimivat tällä hetkellä veneiden talvisäilytystiloina. Hallin laajuus on 1400 kem2. Alueen itäkulmassa tilalla / Lauttaniemi on asuinkäytössä oleva asuinrakennus, aitta- ja varastorakennuksineen. Se rakennettiin 1932 sahan työnjohdon asunnoksi. Tilan / Pohjukka alueella sijaitsee olemassa oleva asuinrakennus, joka rakennettiin 1948, ja toimi sahan työväen asuntona. Rakennus on nykyisin loma-asuntokäytössä. Tontilla on lisäksi rannassa sijaitseva rakennus, joka on rakennettu 1942 alunperin sauna-, pajarakennukseksi sahan käyttöön ja työväen peseytymistilaksi. Tila / Simstrand muodostuu kahdesta palstasta Särkijärventien molemmin puolin. Tien itäpuoleisella osalla on lomaasuinkäytössä oleva rakennus. Alueen laajuus on n. 3,7 ha. Olemassa oleva asuinrakennus / Lauttaniemi

5 5 Alueelle johtavan maantien, Särkijärventien, pääte kääntöpaikkoineen johtaa suunniteltavalle alueelle. Itse tiealue on rajattu kaava-alueen ulkopuolelle. Kääntöpaikalta jatkuu rasitteena yksityistie niemen kärjessä sijaitseville asuin- ja loma-asuntokiinteistöille sekä rantaan Haapainpohjan puolelle. Lempaanpohjan puolella sijaitsevalla laiturialueella on kesäasukkaiden laituripaikkoja. Olemassa olevat rakennukset / Pohjukka

6 6 Venelaituri 2. Aloite Aloite ranta-asemakaavan laatimiselle on tullut yksityisiltä maanomistajilta. 2. Tavoitteet Ranta-asemakaavan tarkoituksena on mahdollistaa uusien loma-asuntojen toteuttaminen suunniteltavalla alueella olemassa olevan rakennusoikeuden puitteissa. 3. Nykyinen suunnittelutilanne 4.1. Kaavoitus Päijät-Hämeen maakuntakaava Maakuntakaava on maakuntavaltuuston hyväksymä ja Ympäristöministeriö on vahvistanut Päijät-Hämeen maakuntakaavan Maakuntakaavassa suunnittelualue sijoittuu tärkeälle vedenhankintaan soveltuvalle pohjavesialueelle (pv). Aluetta koskevat toimenpiteet on suunniteltava siten, etteivät ne vähennä pohjaveden määrää tai heikennä pohjaveden laatua. Erityistä huomiota tulee kiinnittää pohjavesien suojeluun. Ennen mitään pohjavesiolosuhteita mahdollisesti muuttavia toimenpiteitä on kunnan ympäristöviranomaiselle sekä alueelliselle ympäristökeskukselle varattava mahdollisuus lausunnon antamiseen.

7 7 Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta Päijänteen ranta-alueiden osayleiskaava Suunnittelualueella on voimassa Päijänteen ranta-alueiden osayleiskaava, jonka Hämeen ympäristökeskus on vahvistanut. Suunnittelualueelle on pääosin osoitettu osayleiskaavassa loma- ja matkailupalvelujen alue (RM). Alueen rakennusoikeus on 3000 kem². Alueen toteuttaminen edellyttää yleiskaavaa tarkemman suunnitelman laatimista, jossa määritellään alueen yksityiskohtainen maankäyttö ja rakennusoikeus. Ranta-alueiden osayleiskaavan laadinnassa on ilmennyt virheellisyyksiä. Tällä alueella Lauttaniemi tilalla sijaitseva rakennuksen tontti on merkitty RA/1 alueeksi. Kunnan arkistoissa ja Kiinteistörekisterissä se kuitenkin on asuinrakennuksena. Pohjukka tilan olevaa rakennusta ei myöskään ole huomioitu. Kunnan arkistoissa ja kiinteistörekisterissä se on asuinrakennuksena, jota käytetään loma-asuntona. Näiden osalta olemassa oleva tilanne tarkentuu nyt laadittavassa ranta-asemakaavassa. Alue sijaitsee kulttuurimaisema-alueella (ku). Se perustuu vuoden 2005 MARYkulttuurimaisema-alueinventointeihin; Särkijärven kylän kulttuurimaisema. Alueella tulee uudisrakentaminen ja peruskorjaaminen sopeuttaa kyläkuvaan ja ympäröivään rakennuskantaan. Alueen rakentamisperinnettä tulee noudattaa ja alueen kyätiet ja raitit tulee säilyttää alueen luonteelle ominaisena. Avoimet peltoalueet tulee jättää rakentamiselta vapaaksi. Lauttaniemi on merkitty ranta-osayleiskaavassa vedenhankintaan soveltuvalle pohjavesialueelle (pv), kts. maakuntakaavan tekstiosa.

8 8 Ote Päijänteen ranta-alueiden osayleiskaavasta Ali-Marttilan ranta-asemakaava Pohjukka niminen 10:114 tila sijaitsee osittain alueella, jolla on voimassa oleva Ali-Marttilan ranta-asemakaava. Kaava-alueen raja halkaisee tilan. Tila on osittain merkitty maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M). Aluetta koskevat kaavamerkinnät ja -määräykset: Kaavamerkinnät: M Maa- ja Metsätalousalue: Metsänhoitotoimenpiteet tulee suorittaa maisemalliset näkökohdat huomioiden Yleiset määräykset -Kaavassa esitettyjen rakennuspaikkojen lukumäärää ei saa ylittää -Rantakaava-alueelle rakennettavien rakennusten, rakenteiden ja laitureiden tulee olla muodoltaan, materiaaliltaan ja väriltään luontoon ja ympäristöön soveltuvia. Rakennuspaikkojen rakentamaton osa on säilytettävä luonnonmukaisena. Rakennusten ja rannan välissä on säilytettävä suojapuusto. -Rakennusten sokkelikorko tulee olla vähintään m N60 -Sauna-, pesu,-ym. Jätevesien maahan imeyttämiseksi on rakennettava tarpeelliset laitteet, joiden vähimmäisetäisyys keskiveden mukaisesta rantaviivasta on vähintään 20 m.

9 9 Ote Ali-Marttilan ranta-asemakaavasta 3.2 Ranta-asemakaavaehdotus Ranta-asemakaavaehdotuksen kuvaus Tässä ranta-asemakaavaehdotuksessa esitetään, Lauttaniemi nimisen tilan Särkijärventien luoteenpuoleisesta osasta ja Simstrand nimisen tilan Särkijärventien luoteenpuoleisesta osasta sekä Pohjukka nimisestä tilasta muodostetaan kortteli 402. Lauttaniemi nimisen tilan Särkijärventien kaakonpuoleisesta osasta muodostetaan kortteli 403. Särkijärventie on rajattu kaava-alueen ulkopuolelle Korttelijako ja tontit Korttelissa 402 on neljä tonttia seuraavasti: Tontti 1: R-1 Loma-ja matkailupalveluiden alue. Alueelle voidaan sijoittaa loma-ja matkailupalveluiden tarvitsemia huolto-, varasto ja talousrakennuksia sekä lisäksi kaksi enintään 150 k-m² suuruista, 1 ½ kerroksista loma-asuntoa vierasmajoineen sekä saunaja talousrakennuksineen. Vierasmajan kerrosala saa olla korkeintaan 30 k-m² ja saunan korkeintaan 25 k-m². Kunkin loma-asunnon rakennusten enimmäislukumäärä on korkeintaan viisi ja yhteenlaskettu kerrosala korkeintaan 250 k-m². Saunan etäisyyden on oltava vähintään 20m keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta. Suuremmat saunarakennukset, joiden kerrosala saa olla korkeintaan 35 k-m² tulee rakentaa vähintään

10 10 30m etäisyydelle keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta. Lomaasuinrakennuksen, vierasmajan sekä talousrakennusten etäisyyden keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta tulee olla vähintään 30 m. Tontilta puretaan olemassa olevat säilytyskatokset. Veneiden talvisäilytyskäyttöön jää 1400 k-m² laajuinen varastohalli. Olemassa oleva rakennusoikeus on 3000 k-m² ja se jaetaan kaava-alueen muille tonteille siten, että tämän tontin 1 rakennusten yhteenlaskettu sallittu enimmäiskerrosala, joka on 2176 k-m². Se muodostuu kahdesta 250 k-m² suuruisesta loma-asunnoille tarkoitetusta rakennusalasta, yhdestä saunalle tarkoitetusta 25 k-m² suuruisesta rakennusalasta sekä 1651 k-m² suuruisesta matkailua ja retkeilyä palvelevien rakennusten rakennusalasta. Tontti 2: RA-1 Tämä tontti on Simstrand nimisen tilan ranta-alue ja sille osoitetaan talousrakennuksille tarkoitettua rakennusoikeutta 50 k-m². Tontti 3: RA-1 Loma-asuntojen alue. Tälle alueelle osoitetaan omarantainen lomaasuntokäyttöön tarkoitettu 3580 m² suuruinen tontti. Alue on tarkoitettu loma-asuntojen alueeksi. Alueelle saa rakentaa yhden kerrosalaltaan enintään 150 k-m² suuruisen 1 ½ kerroksisen loma-asunnon ja vierasmajan sekä sauna- ja talousrakennuksia. Vierasmajan kerrosala saa olla korkeintaan 30 kem² ja saunan korkeintaan 25 k-m². Rakennusten enimmäislukumäärä on korkeintaan viisi ja yhteenlaskettu kerrosala korkeintaan 250 k-m². Saunan etäisyyden on oltava vähintään 20m keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta. Suuremmat saunarakennukset, joiden kerrosala saa olla korkeintaan 35 kem² tulee rakentaa vähintään 30m etäisyydelle keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta. Loma-asuinrakennuksen, vierasmajan sekä talousrakennusten etäisyyden keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta tulee olla vähintään 30 m. Tontti 4: RA-1 Loma-asuntojen alue. Tälle alueelle osoitetaan omarantainen lomaasuntokäyttöön tarkoitettu 8474 m² suuruinen tontti. Tontilla sijaitsee olemassa oleva asuinrakennus 55,0 k-m², joka on loma-asuntokäytössä sekä rannassa sijaitseva 1942 rakennettu alunperin sauna-, pajarakennus 21,0 k-m². Tontti sijaitsee osittain rantaosayliskaavaan merkityllä M-alueella. Rakennusvalvonnan arkistoa ei ole ajalta ennen 1950-lukua, eikä sitä vanhemmista rakennuksista ole kirjallista tietoa. Kaavamuutosta käynnistettäessä ei rakennuksessa ole ollut em. sauna- ja pajatoimintaa. Kaavamääräykset kuten tontilla 3, Tontin kaikkien rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 250 k-m². Korttelissa 403 on kaksi tonttia seuraavasti: Tontti 1: RA-1 Loma-asuntojen alue. Tontilla sijaitsee 70 k-m² suuruinen lomaasuntokäytössä oleva saunarakennus. Rakennuksen saa korvata saman suuruisella 1 kerroksisella loma-asuinrakennuksella / saunarakennuksella rakennusrajojen puitteissa. Tontti 2: AO/1 Erillispientalojen alue. Tontilla sijaitsee olemassa oleva asuinrakennus sekä talousrakennus ja aitta yhteispinta-alaltaan n. 200 k-m². Asuinrakennus on kulttuurihistoriallisesti merkittävä rakennus ja sen purkaminen estetään kaavamääräyksellä sr-1. Rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 204 k-m² ja enimmäislukumäärä viisi. Uusien RA-1 ja AO-1 alueiden (kortteleissa 402 ja 403) ja rakennusoikeudet toteutetaan olemassa olevan RM rakennusoikeuden 3000 k-m² puitteissa.

11 11 Purettavia katoksia Veneiden säilytyshalli Liitteenä kaavakartta ja kaavamääräykset. 4.3 Päätökset Kunnanhallitus on päättänyt ranta-asemakaavan laatimisen vireilletulosta kokouksessaan sekä alueen laajentumisen jälkeen.

12 12 Kunnanhallitus päätti hyväksyä ranta-asemakaavaluonnoksen ja päätti asettaa sen nähtäville väliseksi ajaksi. Nähtävilläolon jälkeen on annettu vastineet lausuntoihin ja tarkennettu asiakirjoja kaavaehdotukseksi. Kunnanhallitus päätti hyväksyä ranta-asemakaavaehdotuksen ja päätti asettaa sen nähtäville väliseksi ajaksi. Nähtävilläolon jälkeen on annettu vastineet lausuntoihin ja tarkennettu asiakirjoja nyt käsillä olevaksi kaavaehdotukseksi. Tekninen lautakunta hyväksyi kaavaehdotuksen Kaava-aineistosta suoritettiin osallisten ylimääräinen kuuleminen välisenä aikana. 5. Vaikutusten arviointi 5.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Vaikutukset rakennettuun ympäristöön. Alueen käyttöä osayleiskaavan mukaisessa RM käytössä tullaan vähentämään ja alueella on tarkoitus purkaa tarpeettomaksi jääviä veneiden säilytykseen tarkoitettuja katoksia. Katosten purkaminen väljentää rantanäkymää etenkin järveltä päin. Järvelle näkyvästä julkisivusta poistuu puolet. Talvisäilytyshallille merkitään tarkka rakennusala, joka selkeyttää maankäyttöä tulevaisuudessa. Samalla RM-1 alueen käyttötarkoitusta rajataan kaavamääräyksin siten, ettei liikennettä oleellisesti lisäävää ravintola-, leirintä-, tms. toimintaa sallita. Ranta-osayleiskaavan RM alueen muuttamista osittain RA-1 käyttöön perustellaan olemassaolevan runsaan, käyttämättömäksi jäävän, rakennusoikeuden jakamisella pienempiin osiin. Uuden rantaan tulevan loma-asunnon myötä, muutoin käyttämättömäksi jäävä ranta, tulee siistiytymään ja alue liittyy selkeämmin Lauttaniemen Haapainpohjan puoleiseen olemassa olevaan loma-asutukseen. Vaikutusten arvioidaan olevan maisemallisesti korjaavia. Veneiden säilytyshalli ja -katos

13 13 Pohjukan tilan 10:114 kohdalla on kyse osittain Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutoksesta. Alueella sijaitsevat asuinrakennus ja rannassa sijaitseva rakennus säilytetään. Rakennuspaikan lisäys ei muuta oleellisesti voimassaolevan ranta-asemakaavassa vahvistettua rakennuspaikkojen määrää rantaviivakilometriä kohden. Tämän alueen RA-1 käyttöä perustellaan ranta-osayleiskaavassa huomioimatta jääneen ja olemassa olevan lomaasuntona käytettävän asuinrakennuksen statuksen vahvistamisella. Kaava-alue sijaitsee ranta-osayleiskaavan kulttuurimaisema-alueella ku. Ehdotetun olemassa olevan rakennusoikeuden jakamisella pienempiin osiin ja sen myötä tapahtuvan lisärakentamisen katsotaan sijainneiltaan ja tiheydeltään sopivan olemassa olevaan kyläkuvaan ja täydentävän sitä hillitysti. Alue on osa Asikkalan kulttuuriympäristöohjelman (Tulonen 1998) Särkijärven aluetta. Ohjelmassa on mainittu maisemallisesti tärkeä näkymä nykyisen vierasvenesataman alueelta luoteeseen Lempaanpohjan suuntaan. Tässä ranta-asemakaavaehdotuksessa tullaan estämään laajojen varastohallien tai katoksien rakentaminen Särkijärventien luoteen puoleiselle alueelle. Asikkalan rakennusinventointi (Ahola 2006) ja Hämeen ympäristökeskuksen rakennusinventointi julkaisussa 108/2006 mainitaan sahan työnjohdon ja työväen asunnot Särkijärventien varrella. Kaavaehdotuksessa tullaan alunperin johdon asunnoksi 1932 rakennettu, hyvin säilynyt, asuinrakennus tontilla suojelemaan. Tontin luvun rakennukset tulevat myös säilymään, joskaan niiden nykyinen ulkomuoto ei edellytä suojelumerkintää Vaikutukset palveluihin ja virkistäytymiseen Alueella sijaitsevat veneiden talvisäilytys- ja laituripalvelut säilyvät supistamisesta huolimatta ja niitä pyritään parantamaan uusimalla ja ajanmukaistamalla huolto- ja talousrakennuksia vaikutukset tekniseen huoltoon Alueella ei ole laajaa kunnallistekniikkaa Vaikutukset liikenteeseen Alue tukeutuu olemassa olevaan tieverkostoon. Alueelle johtaa Särkijärventie niminen maantie. Tämä kylätie jää ennalleen. Liikennöinti venepaikoille säilyy ennallaan. Venesäilytystilojen liikenne keskittyy kevääseen ja syksyyn. Lisäksi tämä kausiluonteinen liikennöinti alueella, toiminnan supistuessa tulee vähenemään. Uusien loma-asuntojen aiheuttama liikenteen lisäys arvioidaan vähäiseksi. Ravintola-, lerintäalue-, yms. toimintojen kieltäminen rakennusmääräyksin estää myös liikenteen lisääntymisen alueella. 5.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Vaikutusten arvioidaan olevan myönteisiä. Veneiden säilytystoiminnan supistuessa mahdolliset riskit veneiden nosto- ja vesillelaskujen yhteydessä vähenevät. Kuormitus luonnonympäristölle vähenee toiminnan selkeämmällä rajaamisella. 5.3 Vaikutukset talouteen Ei vaikutuksia

14 Vaikutukset terveellisyyteen ja turvallisuuteen Alue sijaitsee pohjavesialueella pv. Alueella aikaisemmin toteutetun kaltaisen lomaasuntorakentamisen ei katsota aiheuttavan pohjavesien pilaantumisvaaraa. Alue huomioidaan kaavamääräyksissä. Veneiden säilytystoiminnan supistuessa liikenne alueella vähenee parantaen liikenneturvallisuutta. Lisäksi säilytystoiminnan supistuminen vähentää kuormitusta ympäristön puhtaudelle. 5.5 Vaikutukset sosiaalisiin oloihin Alue on olemassa olevaa, pääosin loma-asuntokäytössä olevaa aluetta. Kaavaehdotuksen mukainen täydentävä rakentaminen sopii alueelle 6. Alueen suunnittelutyön osalliset Osallisia ovat kunnan hallintokunnat -tekninen lautakunta -ympäristölautakunta alueen maanomistajat, rajanaapurit tienhoitoyhdistys viranomaiset - Hämeen elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskus (ELY), ympäristö ja luonnonvarat vastuualue - Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) liikenne ja infrastruktuuri vastuualue - Liikennevirasto - Päijät-Hämeen liitto - Lahden kaupunginmuseo / Päijät-Hämeen maakuntamuseo - Päijät-Hämeen pelastuslaitos - PHSOTEY ympäristöterveyskeskus alueella toimivat yhdistykset: Asikkalan luonnonystävät ry Em. tahoille lähetetään kaavaehdotus tutustumista varten.

15 15 7. Kaavoituksesta tiedottaminen Kaavoituksen vireilletulosta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä olosta sekä kaavaluonnoksen ja kaavaehdotuksen nähtävillä olosta ja kaavan vahvistumisesta tiedotetaan kunnan ilmoitustaululla, paikallislehdessä ja kunnan Internet-sivuilla 7.1 Kaavoitustyön aloittaminen, osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävänä kunnan ilmoitustaululla. Kaavahankkeesta lisätietoja antaa vt kaavoituspäällikkö. Osalliset voivat jättää mielipiteitä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa päivitetään suunnittelutyön aikana. 7.3 Kaavan laatimisvaiheen kuuleminen Kaavan valmisteluaineisto, kaavaluonnos, asetettiin kunnan ilmoitustaululle nähtäville väliseksi ajakksi. Tänä aikana osallisilla oli mahdollisuus jättää luonnoksesta mielipiteitä kirjallisesti tai suullisesti. Kaavan valmisteluaineistosta pyydettiin lausunnot viranomaisilta ja kunnan omilta hoitokunnilta. 7.4 Kaavaehdotus Kaavan valmisteluaineisto tarkistetiin saatujen lausuntojen ja mielipiteiden pohjalta kaavaehdotukseksi, joka asetettiin julkisesti nähtäville väliseksi ajaksi. Kaavaehdotuksesta pyydettiin lausunnot viranomaisilta ja kunnan omilta hoitokunnilta. Kunnan jäsenet osalliset saivat jättää kaavaehdotuksesta kirjallisen muistutuksen. Muistutuksen tehneille ilmoitetaan kunnan perusteltu kannanotto jätettyyn muistutukseen. Saadut lausunnot ja mahdolliset muistutukset käsiteltiin kunnassa ja tarvittaessa järjestettiin neuvotteluja. 7.5 Kaavan hyväksyminen Ranta-asemakaavan hyväksyy kunnanvaltuusto. Kaavasta on mahdollista valittaa Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen ja edelleen Korkeimpaan hallinto-oikeuteen. 7.6 Viranomaisyhteistyö Neuvotteluun kutsutaan ne viranomaiset, joiden toimialaan asia saattaa koskea. Ensimmäinen työneuvottelu kaavoituspäällikön, maanomistajan ja kaavan laatijan välillä käytiin ja toinen työneuvottelu alueen laajenemisen jälkeen Asikkalan kunnan ja Päijät-Hämeen ELY-keskuksen kesken on pidetty neuvottelu Lahdessa Kaavaehdotuksesta pyydetään lausunnot osallisilta viranomaisilta. Kaavatyön aikana pidetään edelleen tarpeen mukaan työneuvotteluja viranomaisten kanssa.

16 16 8 Alustava aikataulu 2014 helmi-maaliskuu Perusselvitykset, pohjakartan laatiminen, osallistumis- ja arviointisuunnitelman laatiminen ja nähtäville asettaminen 2014 touko-kesäkuu Kaavaluonnoksen laatiminen ja nähtäville asettaminen 2014 heinä-syyskuu viranomaisneuvottelu, valmisteluvaiheen kuulemisaineisto, vastineet 2014 joulukuu-2015 helmikuu Kaavaehdotuksen laatiminen ja nähtäville asettaminen 2015 maalis-syyskuu Vastineiden antaminen, mahdolliset tarkistukset asiakirjoihin 2015 lokakuu-2016 tammikuu Hyväksymiskäsittelyt 9 Yhteystiedot Asikkalan kunta Vt. Kaavoituspäällikkö Sini Utriainen Asikkalan kunta, Asikkalantie 21 PL 6, VÄÄKSY sini.utriainen@asikkala.fi Arkkitehtitoimisto Max Tenhunen Oy Arkkitehti Max Tenhunen Mindeninkuja 2 D Espoo maxtenhunen@gmail.com