Maakunnan johtamisjärjestelmä. SJR Lauri Tanner

Transkriptio

1 Maakunnan johtamisjärjestelmä SJR Lauri Tanner

2 Käsittelyn tavoitteet Käsitellä esitys maakunnan johtamisjärjestelmästä ja sen mukaiset maakunnan johtamisjärjestelmän suunnittelun keskeiset periaatteet Liiteaineistona ehdotus maakunnan hallintosäännöksi ( ), joka toteuttaa em. periaatteita Hallintosääntö ei ole kattava kuvaus maakunnan johtamisjärjestelmästä, vaan johtamisjärjestelmän kokonaisuus muodostuu useista dokumenteista ja päätöksistä Hallintosääntö ei ole vielä valmis, vaan sieltä puuttuvat toistaiseksi substanssilakien mukaiset toimivaltuudet Valmistelu kansallisessa VM:n ja Kuntaliiton ylläpitämässä hallintoverkostossa maakuntien valmisteluorganisaatioiden kesken

3 Visio 2030 Euroopan paras alue elää ja toimia. Strategiset painopisteet Ihmisten hyvinvointi keskiössä Kestävästi kasvava ja yhtenäinen metropolimaakunta Rohkeasti uudistuvat palvelut Strategiset tavoitteet 1. Uusimaa on EU:n hyvinvoivin alue vuoteen 2030 mennessä 2. Väestön hyvinvointi ja terveystilanne paranee ja hyvinvointierot kaventuvat 3. Lasten ja nuorten hyvinvointi kasvaa ja pahoinvointi vähenee 4. Asiakastarpeet oikein arvioiva, ennaltaehkäiseviä toimia painottava ja oikea-aikainen palvelujärjestelmä 5. Asukkaiden ja asiakkaiden osallisuus lisääntyy 6. Asukkaiden hyvinvointia, terveyttä, turvallisuutta sekä sujuvaa arkea edistävä laadukas elinympäristö 7. Uusimaa on kilpailukykyisin alue pohjois-eurooppalaisten verrokkialueiden joukossa 8. Yhteistyö maakunnassa eri toimijoiden välillä on aktiivista ja tuloksekasta. Luottamus toimijoiden välillä lisääntyy. 9. Työllisyysaste nousee ja työvoiman kohtaanto-ongelma helpottuu 10. Uudenmaan vetovoima perustuu vahvaan kansainvälisyyteen, monikulttuurisuuteen ja vetovoimaisiin keskuksiin. Uusimaa on kaksikielinen ja kielellisesti rikas alue. 11. Saavutettavuus alueen sisällä, muualta Suomesta ja kansainvälisesti on huippuluokkaa. Saavutettavuudessa panostetaan erityisesti kestäviin ja älykkäisiin kulkumuotoihin sekä digitalisaatioon. 12.Kestävä ja luonnoltaan monimuotoinen maakunta, joka on hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä 13. Edelläkävijyys hyvinvointi- ja terveysteknologian saralla: palvelutuotannon uudistamisen painopisteeksi digitaaliset palvelut, robotiikka, etäpalvelut sekä liikkuvat palvelut, jotka myös vähentävät fyysiseen paikkaan sidottujen palvelujen tarvetta. 14. Palvelujärjestelmä on läpinäkyvä ja seurattavissa asiakaskokemuksen ja saatavuuden, henkilöstökokemuksen sekä tuottavuuden ja vaikuttavuuden kokonaiskehityksen kautta. Palvelut taataan kummallakin kansalliskielellä. 15. Tuloksellinen tutkimus-, kehitys-, innovaatio- ja opetustoiminta (TKIO). Toiminta tukee alueellista ekosysteemiä ja palvelujärjestelmää, jossa parhaat käytänteet leviävät. TKIO-toiminta on riittävästi resursoitua. Missio Edistyksellinen johtaminen ja kestävä talous 16. Uudenmaan maakuntakonserni on haluttu työpaikka ja yhteistyökumppani, jonka henkilöstö voi hyvin ja jossa johtaminen on laadukasta. 17. Toimiva järjestäjä-tuottajamalli ja monituottajamallin ohjaus sekä hallittu valinnanvapauteen siirtyminen. 18. Sitoudutaan kestävyysvajeen kuromiseen pitkällä tähtäyksellä panostamalla tuottavuutta ja tuloksellisuutta lisääviin toimintatapoihin. Hyvinvointia ja terveyttä, elinvoimaa ja turvallisuutta. Yhdessä asukkaiden, kuntien ja kumppanien kanssa. Arvoperusta Avoimuus Vastuullisuus Yhteisöllisyys Luottamus Rohkeus

4 Maakunnan strategia näyttää suuntaviivoja johtamisjärjestelmän kehittämiseksi Poimintoja maakunnan strategisista tavoitteista ja niiden luomista edellytyksistä johtamisjärjestelmälle Turvallinen siirtymä: Varmistetaan siirtymävaiheen päätöksentekokyky sekä selkeät roolit ja delegoinnit Rohkea uudistuminen : Luodaan rooleja, rakenteita ja prosesseja, jotka myös kyseenalaistavat nykyiset toimintakulttuurit kunnissa ja kuntayhtymissä ja haastavat uudenlaisen toiminta- ja johtamiskulttuurin synnyttämiseen niin poliittisessa kuin ammatillisessa johtamisessa. Turvataan muutoskyky kokeilemalla uusia asioita ja varmistetaan mukautuvaisuus toimintaympäristön muutoksiin tai parempien ratkaisujen löytämiseen Toimiva järjestäjä-tuottajamalli ja monituottajamallin ohjaus Luodaan johtamisjärjestelmä, jossa järjestäjä- ja tuottajatehtävät erotetaan mahdollisimman selkeästi ja jossa poliittinen ohjaus kohdentuu järjestämistehtäviin. Tarkoittaa johtamisjärjestelmän kannalta sitä, että on luotava vahva ja osaava palvelujen järjestäjä. Tuottajille on jätettävä vahva ammatillinen harkinta miten palveluja tuotetaan järjestäjän asettamien tavoitteiden sisällä. Uudenmaan maakuntakonserni on haluttu työpaikka ja yhteistyökumppani, jonka henkilöstö voi hyvin ja jossa johtaminen on laadukasta. Johtaminen on valmentavaan johtamiskäsitykseen perustuva palvelutehtävä. Muutoksen ammattimainen ja osallistava johtaminen. Tarkoittaa, että johtamisjärjestelmä mahdollistaa johtamistehtävien ja esimiestyön mahdollisuudet tehdä ratkaisuja alhaalta ylöspäin itseohjautuvasti asetettujen tavoitteiden raameissa. Pyrkimyksenä on viedä sekä valtaa että vastuuta tarkoituksenmukaisesti hierarkiassa mahdollisimman alas. Laadukas johtaminen edellyttää riittävän vakioituja johtamisen toimintatapoja eri maakunnan yksiköissä Ṡitoudutaan kestävyysvajeen kuromiseen pitkällä tähtäyksellä panostamalla tuottavuutta ja tuloksellisuutta lisääviin toimintatapoihin. Tarvitaan johtamisjärjestelmä, joka mahdollistaa toimintojen yhdistämisestä saavutettavien mittakaavaetujen hyödyntämisen sekä kasvavan tuloksellisuuden

5 Organisaation ja johtamisjärjestelmän suunnittelun pääperiaatteet Kaikki prosessit ja rakenteet tulee valmistella siten, että niillä on kyky muuttaa muotoaan Maakunnan toimintaympäristö on jatkuvassa muutoksessa, johon on reagoitava strategian ja toimintatapojen muutoksilla rakenteet eivät saa estää tätä Maakunta ja sen organisaatiot ovat muutoskyvykkäitä Maakunta järjestäjänä pystyy ohjaamaan tuotantoa Järjestäjän ohjausvoima on vahva Maakuntahallituksella on käytössään kaikki tarvittavat asiantuntijaresurssit maakunnan järjestämistehtävien hoitamiseksi Järjestäjä ja tuottaja on erotettu selvästi maakuntaorganisaatiossa Organisaatiorakenne sekä johtamis- ja ohjausprosessit ovat selkeitä Valta- ja vastuusuhteet sekä johtamisroolit ovat selkeät Maakuntakonserni on yksi työnantaja Maakuntaorganisaatio on johdettavissa kokonaisuutena Poliittinen johtaminen on strategista Poliittinen ohjaus vaikuttaa järjestelmään järjestämistehtävien kautta Järjestämistehtävien ammatillinen johto ja asiantuntijat toteuttavat poliittista tahtotilaa maakuntajohtajan johdolla toiminnassaan. Tuotanto-organisaatioiden johdolla on vahva tuotannon johtamisen rooli sekä operatiivinen autonomia Tuotannolla on valtaa päättää omien resurssiensa allokaatiosta (organisaatio, hankinnat). Tuotannon autonomia ei ole rajaton (esim. maakunta on yksi työnantaja, johtamisjärjestelmässä riittävät keinot puuttua tavoitteista poikkeamiseen) Tuottajilla on itsenäistä harkintavaltaa annettujen tavoitteiden puitteissa Maakunta hyödyntää skaalaedut sekä prosesseissa että osaamisessa Osaamisen keskittämisen perusperiaatteena on johtamisen näkökulmasta yhteinen ohjaus ja hajauttaminen työn tekemiseksi sisäisen ja loppuasiakkaan lähellä. Tämä suhde vaihtelee eri toiminnoissa. Esim. palvelukeskusmalli tukitoiminnoissa mahdollistaa osaamisen keskittämisestä saatavat skaalaedut 5

6 Strategia, talousarvio, sopimukset Strategian, talousarvion ja sopimusten valmistelu ja toimeenpano Strategiset toimintatavoitteet, liikelaitoksen talousarvio Miten tavoitteet toteutetaan ja miten organisoidutaan Päätöksenteon tasot Itseohjautuva tiimi Perustehtävän ja tavoitteiden mukainen toiminta Esimies Omaa henkilöstöä ja taloutta koskeva päätöksenteko Liikelaitoksen toimitusjohtaja operatiivinen johtaminen ja organisointi: miten tavoitteisiin päästään tehokkaimmin Liikelaitoksen johtokunta liikelaitoksen resurssien allokaatio ja johdon sparraus Maakuntajohtaja (järjestäjän virkajohto) Päämäärien, tavoitteiden ja resurssien valmistelu, toimeenpano, maakunnan organisoituminen Poliittinen organisaatio Päämäärän, tavoitteiden & resurssien asetanta

7 Poliittisen organisaation ja viranhaltijajohdon työnjako Keskeinen muutosajuri uudistuksessa on poliittisen organisaation ja viranhaltijaorganisaation roolien aiempaa tarkkarajaisempi erottaminen Perustuu järjestäjän ja tuottajan erottamiseen Poliittinen päätöksenteko ohjaa järjestäjää, joka linjaa tuottajien toimintaa Viranhaltijat huolehtivat tuottajien operatiivisesta toiminnasta Tuottajissa niin yksityisiä kuin julkisia toimijoita yhteiset pelisäännöt Strateginen päätöksenteko poliittisella organisaatiolla Operatiivinen päätöksenteko strategisten linjausten mukaisesti viranhaltijaorganisaatiolla

8 Poliittinen organisaatio Maakunnan poliittisiin toimielimiin valittavat luottamushenkilöt toimivat maakuntakokonaisuuden hyväksi heidän kotipaikastaan riippumatta. Valtuusto: ylin päätöksentekoelin, hyväksyy maakunnan strategian, talousarvion ja palvelutuotannolle asetettavat tavoitteet. Valiokunnat: Valtuutetuista muodostuvia poliittisia valmisteluryhmiä, jotka varmistavat poliittisen ohjauksen valtuuston käsittelyyn tulevien asioiden valmistelussa Toimivat valmistelussa olevien tai valmisteluun tulevien asioiden välittäjänä viranhaltijoiden ja poliittisen järjestelmän välillä Lautakunnat: Käsittelevät järjestämiseen liittyviä asioita niiltä osin, kuin niillä on poliittista ulottuvuutta ja eivät kuulu hallitukselle tai valtuustolle. Hallitus: Vastaa maakunnan järjestämistoimintojen toiminnasta ja valvoo maakuntajohtajaa. Vastaa maakunnan strategian ja palvelutuotannon tavoitteiden valmistelusta ja toimeenpanosta Liikelaitosten johtokunnat eivät ole rakenteessa poliittisia toimijoita Ei päällekkäistä poliittista ohjausta: poliittinen ohjaus tapahtuu vain järjestäjän kautta

9 PÅVERKANSORGAN FÖR MINORITETSSPRÅKET NUORISOVALTUUSTO, VANHUSNEUVOSTO, VAMMAISNEUVOSTO ALUEELLISET VAIKUTTAMISTOIMIELIMET VALTUUSTO (99) Tulevaisuusja strategiavaliokunta (9) Talousvaliokunta (9) TKIOvaliokunta (9) Palvelurakennevaliokunta (9) Osallisuusvaliokunta (9) TARKASTUS- LAUTAKUNTA MAAKUNTAHALLITUS (15) Maakuntajohtaja Konsernijaosto (9) LAUTAKUNNAT Elinvoimalautakunta (13) Sosiaali- ja terveyslautakunta (15) JÄRJESTÄJÄ LIIKELAITOSTEN JOHTOKUNNAT TUOTTAJA

10 Maakuntajohtaja Johtaa maakuntaa ja maakunnan johtamisen tulosaluetta sekä toimii hallituksen esittelijänä Vastaa maakunnan poliittisen organisaation ja viranhaltijaorganisaation yhteensovittamisesta Vastaa siitä, että poliittisen organisaation tekemät järjestämistä koskevat linjaukset huomioidaan järjestämistä toimeenpanevan viranhaltijaorganisaation toiminnassa Vastaa siitä, että järjestämistä toimeenpanevan viranhaltijaorganisaation rakenne on toimiva ja että se pystyy toteuttamaan tehtävänsä tehokkaasti Toimii viimekätisenä viranhaltijaorganisaation osien sekä järjestäjän ja maakunnan omien tuottajien välisten ristiriitojen ratkaisijana Edellä mainitut tehtävät edellyttävät riittäviä ja selkeitä toimivaltuuksia

11 Mitä tarkoitetaan palvelujen järjestämisellä? Järjestäjä = maakunta Järjestäminen lähtee valtuustosta, joka delegoi järjestämisvastuutaan alaisilleen järjestämisestä vastaaville toimielimille / viranhaltijoille. Järjestämisen toteuttamisvelvollisuus ja esittelyvalta on maakuntajohtajalla sekä hänen alaisellaan maakunnan järjestämisen tulosalueen muulla johdolla. Vahva järjestäjä on ohjauskykyinen ja sillä on oltava vaikuttavat ohjauskeinot käytössään. Järjestämisvastuussa oleva maakunta vastaa asukkaan laissa säädettyjen oikeuksien toteutumisesta ja palvelukokonaisuuksien yhteensovittamisesta sekä järjestettävien palvelujen ja muiden toimenpiteiden: Strategiasta (maakuntastrategia, palvelustrategia, palvelulupaus) Omistajapolitiikasta, henkilöstöpolitiikasta ja tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiopolitiikasta (TKI) Palvelutasosta; palvelujen tarpeen, määrän ja laadun määrittelemisestä Yhdenvertaisesta saatavuudesta Tuottamistavasta Tuottamisen ohjauksesta ja valvonnasta Viranomaiselle kuuluvan toimivallan käyttämisestä

12 Millaista osaamista palvelujen järjestäminen edellyttää? Järjestämistehtävät ovat monialaisia. Ne edellyttävät erityisesti seuraavia kompetensseja maakunnassa: Järjestettävien palvelujen vahva substanssiosaaminen Asiakastarpeiden ennakointi ja arjen tuntemus Strateginen suunnittelu ja ennakointi Tiedon hallinta ja tiedolla johtaminen Talous ja rahoitus Juridiikka Markkinoiden hallinta Hankinta- ja kilpailutusosaaminen Sopimukset, sopimuksenaikainen yhteistyö ja valvonta Viestintä Henkilöstöpolitiikka ja strateginen henkilöstöjohtaminen Omistaminen ja omistajapolitiikka Strateginen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Verkostojen hallinta

13 Liikelaitosten johtaminen Liikelaitoksille asetetaan taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet maakunnan talousarviossa ja kumppanuussopimuksissa. Tavoitteiden puitteissa liikelaitoksilla on korkea operatiivinen vapausaste päättää miten tavoitteisiin päästään ja miten omia resursseja allokoidaan (organisaatio, hankinnat). Liikelaitosten on noudatettava joka tilanteessa maakunnan strategiaa ja toimintapolitiikkoja (esim. henkilöstö- ja palkkapolitiikka). Johtamisjärjestelmässä varataan riittävät keinot puuttua liikelaitokselle asetetuista tavoitteista poikkeamiseen.

14 Liikelaitoksen johtokunta Liikelaitoksen johtokunnan rooli rinnastuu osakeyhtiön hallitukseen Johtokunta auttaa, tukee, kannustaa ja valvoo liikelaitoksen johtoa Johtokunta voimavarana - johtokunnalla on kokonaisuutena liikelaitoksen tarvitsemaa asiantuntemusta ja näkemystä Johtokunta sparraa liikelaitoksen johtoa, joka saa näkemystä toimintaansa Johtokunta tekee eräitä liikelaitoksen toiminnan kannalta keskeisiä päätöksiä, kuten Linjaa liikelaitoksen toimintaa, taloutta ja kehittämistä maakuntavaltuuston asettamissa suuntaviivoissa Valitsee liikelaitoksen johtajan Johtokunta ei kuitenkaan ole luonteeltaan operatiivinen toimija Päätöksenteossa korostuvat järjestäjän (maakuntavaltuusto) asettamien tavoitteiden toteuttaminen ja sisäisen valvonnan näkökulma Valtuusto valitsee johtokunnan ja päättää sen luottamuksesta Johtokunta on viimekädessä vastuussa valtuuston asettamien tavoitteiden toteutumisesta

15 Johtokunta voimavarana Johtokunnan tulee kokonaisuutena hallita liikelaitoksen johtamisessa tarvittavat osaamisen lajit Toimialatuntemus, talous, HR, strategia jne. Myös poliittisen päätöksenteon tuntemus on yksi osaamisen laji Valtuusto vahvistaa ennakolta osaamismatriisin, jossa osaaminen määritellään Liikelaitoksen johtokunta, osaamismatriisi (esimerkki) Johtokunnan jäsenet Osaamisalueet Liikelaitoksen toimiala X X X X X Johtamiskokemus suuremmissa organisaatioissa Konserni- ja taloushallinto X X Strategia X X Sisäinen valvonta ja riskienhallinta X X Hyvä hallintotapa X X Poliittinen päätöksenteko X X X Tutkimus- ja opetustoiminta X X Yritysvastuu (ml. HR-asiat) X X X X X

16 Yleiset henkilöstöjohtamisen periaatteet Henkilöstöhallinnollisen päätöksenteon ja taloudellisen päätöksenteon toimivaltuudet ovat yhteneviä; mahdollistavat yhdessä esimiehen vastuulla olevan toiminnon toteuttamisen Vapaus toimia ja toteuttaa tiettyjen reunaehtojen puitteissa (mm. talous/ budjetti, henkilöstöpolitiikka/ linjaukset ym.) Päätökset tehdään oman budjetin rajoissa; budjetti rajaa toimivaltaa Päätöksenteko ja tiedon hallinta tapahtuu niin lähellä toiminnan tasoa kuin mahdollista

17 Esimiehen rooli Päivittäisen palvelutoiminnan varmistaminen ohjaa esimiehen kaikkea päätöksentekoa Toiminnasta vastaavalla esimiehellä on oltava valta ja vastuu päättää taloudesta ja henkilöstöstä Esimiehellä on oltava käsitys ja ymmärrys erilaisten henkilöstöä koskevien päätösten taloudellisista ja muista vaikutuksista toimintaan Päivittäisjohtamisen päätökset ovat koko maakunnassa lähiesimiehen tehtävissä

18 Johdon tavoitteen asetanta Maakunnan johtamisjärjestelmään kuuluvat olennaisena osana tavoitteiden asetannan prosessit Miten maakuntavaltuuston hyväksymät sitovat tavoitteet muodostetaan, ja miten nämä tavoitteet vaikuttavat alemman tason vuositavoitteisiin (tulosalueiden tavoitteet ym.) Kannustamisen prosessi: millä menettelyllä organisaatioyksiköiden tavoitteet välittyvät johtajien henkilökohtaisiksi tavoitteiksi ja miten toteutukseen kannustetaan (kannustava palkkaus ym.) Puuttumismekanismit: millä prosessilla reagoidaan suorituspuutteisiin

19 Ennaltaehkäisevä terveydenhuolto Sosiaalipalvelut Mielenterveys- ja päihdepalvelut Sote-keskus/TK Suun terveydenhuolto/hammashoitola Asumispalvelut Kotona annettavat palvelut Kuntoutuspalvelut HUS/erikoissairaanhoito sis. ensihoito ja päivystyspalvelut Keskitetyt sosiaalipalvelut, lastensuojelu, perheoikeudelliset palvelut, vammaispalvelut, maahanmuutto-palvelut Palvelujen järjestäminen Sotejärjestämistoiminto Elinvoimatoiminto Turvallisuustoiminto Konsernipalvelut ja johdon tuki Strategiset asiantuntijatehtävät Maakuntapolitiikka / kehittämispalvelut* Pelastuspalvelujen järjestäminen* Talous* HR* Maakuntajohtaja * Toimintoja, eivät tässä vaiheessa vielä yksiköitä. Yhteiset palvelut ja johdon tuki Asiakkuuksien omistajuudet ja järjestäminen Kasvupalvelut* Maatalouspalvelut* Rahoituspalvelut* Valmius ja varautuminen, yhteistyö* Maakunnan henkilöstö-, tieto-, tilaturvallisuus* Ympäristöterveydenhuollon järjestäminen* Hallinto* Tietopalvelut* Strategia ja kehittäminen Omistajaohjaus* Viestintä ja osallisuus* Palvelujen tuottaminen Sote-liikelaitos Neuvonta, ohjaus ja palvelutarpeen arvio, sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Lapset, nuoret, lapsiperheet Työikäiset Ikäihmiset Alueorganisaatio Kliiniset tukipalvelut, talous- ja henkilöstöpalvelut ja TKIO Alueorganisaatio Alueorganisaatio Keskitetysti johdetut palvelut YTA-toiminta ja OT keskustoiminta Pelastustoimen liikelaitos Lomituspalvelujen liikelaitos Oy Ympäristöterveydenhuollon liikelaitos Työterveys Inhouse Oy Työterveys Outhouse Oy Tytär- ja osakkuusyhtiöt Maakuntien tilakeskus Oy HUS-Kiinteistöt Oy Hyksin kliiniset palvelut Oy Uudenmaan Vammaispalvelut Oy Oy Apotti Ab Hyks-Instituutti Oy Uudenmaan sairaalapesula Oy Orton Oy Vimana Oy Tukipalveluiden liikelaitos Maakunnan tukipalvelukeskukset Talous- ja henkilöstöhallinto ICT-palvelut Hankintapalvelut Logistiikkapalvelut Muut keskitetyt tukipalvelut

20 Seuraa valmistelua ja osallistu keskusteluun #Uusimaa2019 #turvallinensiirtymä