C-HEPATIITTIA VASTAAN EI OLE ROKOTETTA. SE TAPPAA MAKSASI VaHITELLEN.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "C-HEPATIITTIA VASTAAN EI OLE ROKOTETTA. SE TAPPAA MAKSASI VaHITELLEN."

Transkriptio

1 weturi nr C-HEPATIITTIA VASTAAN EI OLE ROKOTETTA. SE TAPPAA MAKSASI VaHITELLEN.

2 Tulikohan vahinko kello kaulassa, kun pöpö väijyi neulassa. 4 C-hepatiitti 6 Palautusastiat puistoissa 7 Tuijan hyvä työ 8 Korvaushoidon positiiviset puolet 9 Hoitajan mielipide korvaushoidosta 10 Huumeiden kulttuurihistoria 12 Ikääntyneiden päihde- ja Nyt mun mukana kulkee parasiitti, nimeltään C-hepatiitti. mielenterveyspalvelut Kädessäsi oleva Weturi lehti on C-hepatiitti teema numero. Kyseessä ei suinkaan ole olankohautuksin ohitettava pikku kiusa, vaan vakava sairaus. Tutkimusten ja tilastojen mukaan ennustetaan, että Euroopassa tulee tulevaisuudessa C-hepatiittiin kuolemaan enemmän ja enemmän ihmisiä. Mikä mahtaakaan olla totuus? Nämä tutkimuksethan perustuvat todettuihin tapauksiin. Moni kantaa tautiaan tietämättään, on se C-hepa niin "ujo" taudinaiheuttaja että, voi lymytä piilevänä jopa vuosi kymmeniä. Meillä Suomalaisilla on usein ikävä tapa syyllistää sairas. Katsotaan että, jotkin sairaudet ovat itse aiheutettuja seurauksia omista elämäntavoista, siis potilas kärsiköön, tyyliin. Hoitoon pääsy ei ole helppoa, vaatimuksia on ja on oltavakin sillä hoito maksaa paljon. Lähitulevaisuudessa on odotettavissa uusia lääkkeitä, mutta nykyisin ainut vaihtoehto on interferonihoito, johon on omat vaatimuksensa, jotka on täytettävä ennen kuin hoito voi alkaa. Hoidon aloitusta odottavan aika on keskimäärin noin vuosi. Upea kesä alkaa jäädä taakse ja alamme taas talven tullen keräämään seuraavaan Weturi-lehteen aineistoa. Siis hyvät lukijat, lähettäkääs meille kertomuksia, kuvia, ajatuksianne ja mielipiteitänne tänne toimitukseen, niin saamme taas aikaiseksi painavaa luettavaa. KIITOS LUKIJOILLE LÄHETTÄMISTÄNNE KIRJOITUKSISTA, PIIRROKSISTA JA MAALAUKSISTA, me kaikki olemme omalla tavallamme Weturi-lehden toimittajia. Kiitos. Petteri Vuorio, päätoimittaja ps. Weturi lehti on saavuttanut niin suuren suosion, että päätimme lisätä yhden v-kirjaimen lehden nimeen : ) 14 ruotsin ja tukholman käyttäjäyhdistykset 17 Janen näkemys korvaushoidosta 18 Unelmien korvaushoito 19 Hyvät ihmiset hirttoköysineen 20 Haiku- ja tankarunoja, teema: epäily 21 Flowers Go Camping 20 Haiku- ja tankarunoja, teema: epäily 22 Vertaistukitoiminta Vanajan vankilassa 24 Mikä v*tun Symppis? 25 Avoin kanava 26 Masan muistolle 26 Terveysneuvontapiste Nervi 15 vuotta 27 nuorison syrjäytyminen 28 Heippa Weturin lukijat! 29 rälläkässä on alkanut uusi aikakausi 30 Sörnäisten vapahtaja - osa 2 31 Asenne kohdilleen ja alkaa tapahtua! 32 Pohjalla WETURI, NRO 6, SYYSKUU PÄÄTOIMITTAJA: Petteri Vuorio TOIMITUSSIHTEERI: Sami Henttonen TAITTO: Graficat, JULKAISIJAT: Helsingin terveys- ja sosiaalineuvontapiste Vinkki, Toinen linja 15, Hki, puh. (09) Suomen Lumme ry: Facebook PUHEENJOHTAJA: Sami Henttonen VARAPUHEENJOHTAJA: Petteri Vuorio SIHTEERI: Sari Haikarinen HUOM! Kirjoittajien nimellään tai nimimerkillä kirjoittamat artikkelit eivät välttämättä edusta toimituksen tai julkaisijan mielipiteitä Weturi Weturi 3

3 C-HEPATIITTI Yleistä tietoa C-hepatiitista C-hepatiitti on viruksen aiheuttama maksatulehdus mikä tarttuu pääasiassa veren välityksellä. Sairastuneista noin 85% jää C-hepatiittiviruksen kantajaksi. Kantaja voi olla täysin oireeton, mutta elimistössä on pysyvästi tartuttavaa C-hepatiittivirusta. C-hepatiitti ei koteloidu, vaan tartunnan saanut jää joko pysyvästi tarttuvan viruksen kantajaksi tai paranee itsestään. (noin 15% tartunnan saaneista) C-hepatiitille ei voi tulla immuuniksi, eli jos paranet, tai C-hepatiitti hoidetaan, voit saada uuden C-hepatiittitartunnan, jopa samasta alatyypistä. C-hepatiitilla on useita eri alatyyppejä. Jos olet C- hepatiittiviruksen kantaja, voit saada päällekkäistartuntana uuden tartunnan, eli jonkun C-hepatiittiviruksen lukuisista alatyypeistä. Miten C-hepatiittitartunta voidaan todeta? C-hepatiittiviruksen vasta-aineet todetaan verikokeella, jonka voi ottaa omalla terveysasemalla, tai terveysneuvontapisteessä. Vasta-aineet näkyvät veressä viimeistään 3 kuukauden kuluttua mahdollisesta tartunnasta, eivätkä ne häviä vaikka C-hepatiitti paranisi spontaanisti tai se hoidettaisiin. Krooninen C-hepatiitti selvitetään virusmäärä määrityksellä. Jos käytät huumeita suonensisäisesti... Käytä aina henkilökohtaisia puhtaita ruiskuja, neuloja filttereitä ja klikkikuppeja. Älä ota vettä samasta astiasta muiden kanssa, sillä likaiset välineet saatuttavat veden. Älä ota huumeita/lääkkeitä toisen ruiskusta omaasi tai päinvastoin. Uusilta tartunnoilta suojautuminen on tärkeää, sillä mitä useamman eri tartunnan saa, sitä huonompi on sairauden ennuste. C-hepatiitti ja seksi C-hepatiitti voi tarttua suojaamattoman seksin yhteydessä, mutta tartuntariski on pieni. Käytä kuitenkin kaikissa uusissa ja tilapäisissä seksisuhteissa kondomia koko yhdynnän ajan. Kondomia on käytettävä vakituisen seksikumppanin kanssa mikäli... Yhdyntä tapahtuu kuukautisten aikana Sukupuolielimissä on haavoja tai tulehduksia Toisella osapuolella on B-hepatiitti, hiv tai jokin sukupuolitauti Jos olet saanut tartunnan, näin voit ehkäistä sen leviämistä: C-hepatiitti ei tartu ehjän ihon läpi. Vältä haavojen, naarmujen ja pistovammojen syntymistä. Puhdista ja peitä siteellä pienetkin haavasi, sillä tartuntaan riittää pienikin määrä verta. Pakkaa haava- ja kuukautissiteesi erilliseen muovipussiin ennen roskiin laittamista. Älä lainaa muille/muilta henkilökohtaisia hygieniavälineitä, (esim. hammasharjaa, kampaa, tai parranajovälineitä) joista voi syntyä iho- ja limakalvovaurioita. Älä luovuta verta tai tee verivalaa. Jos hankit tatuointeja tai lävistyksiä, älä käytä yhteisiä tatuointi- ja lävistysvälineitä kenenkään kanssa. Kun käyt lääkärissä tai laboratoriokokeissa, muista kertoa etukäteen C-hepattiittitartunnastasi. Hoitohenkilökunnalla on vaitiolovelvollisuus. C-hepatiitti ei tartu... Tavallisessa ihmisten välisessä kanssakäymisessä. Yhteisissä tiloissa asumisesta, yhteisten ruokailuvälineiden, WC- ja pesutilojen käyttämisestä. Tartuntariski raskauden ja synnytyksen kautta äidistä lapseen on vähäinen. Seksitartunnan vaaran vähäisyyden vuoksi virusta kantavan miehen lastenhankinnalle ei ole estettä. C-hepatiittitartunnan seuranta ja hoito jos saat tartunnan... Käy säännöllisesti omalla terveysasemalla (n. 1-2 krt/vuosi) mittauttamassa maksa-arvosi maksan toiminnan seuraamiseksi. Vältä maksaa rasittavien aineiden käyttöä (esim. alkoholi, hormonit). Suojaudu muilta virustartunnoilta (A B, C-hepatiitti ja Hiv) suojataksesi maksaasi. Kroonisen C-hepa tiitin (pitkäaikaisen maksatulehduksen) kantajuuteen liittyy lisääntynyt maksakirroosin ja maksa-- syövän riski. Kroonistuneen, etenevän C-hepatiitin hoitona käytetään interferonihoitoa, josta voit keskustella tarkemmin hoitavan lääkärisi kanssa. Korvaushoito ei ole este interferonihoidon aloittamiselle. Käyttämätön neula Kerran käytetty neula Kolme kertaa käytetty neula Neljä kertaa käytetty neula 4 Weturi Weturi 5

4 Maailman Hepatiittipäivä 28. Heinäkuuta This is hepatitis... Maailman Hepatiittipäivänä julkaistussa uutisessa Yhdistyneiden kansakuntien (UNODC) Johtaja Yury Fedotov esitti voimakkaan vetoomuksen Hepatiiteista kärsivien ihmisten tasavertaisen hoidon ja hoitoon pääsyn puolesta, huolimatta siitä käyttääkö ihminen päihteitä vai ei. "Jos toivomme että interventiot ja tulokset ovat tehokkaita, ihmisiä pitää hoitaa ja kohdella humaanisti ja ihmisoikeuksia kunnioittaen". Tuijan hyvä työ Palautusastiat puistoissa? TEKSTI: Suomen Lumme ry Niin, miksipä ei? Koko prosessi lähti liikkeelle siitä kun käytettyjä välineitä on alkanut näkyä yhä enemmän ja enemmän puistoissa ja kaduilla, paikoista jonne ne eivät kuulu. Se on todella huonoa mainosta meistä, hyvin marginaalisesta ryhmästä, jota jo valmiiksi jopa inhotaan tai vihataan, niin näitä löydöksiä ei tosiaan kaivata pahentamaan vielä tätä tilannetta. Ajatus palautusastioista ja asian eteenpäin vieminen vahvistui kun keskustelimme ongelmasta useiden asiaan törmäävien ihmisten kanssa, esimerkiksi; Kaupungin puistotyöntekijöiden, sosiaaliviraston lähityöntekijöiden, lastentarhojen henkilökunnan ja Vinkin henkilökunnan kanssa. Suomen Lumme ry teki asiasta kirjelmän ja hankki suosituksia asialleen, jonka jälkeen se laitettiin eteenpäin kaupungille. Suurin piirtein vuoden kuluttua tuli yhteydenotto pyyntö kaupungin rakennusvirastosta. Pian istuimme aluesuunnittelijan huoneessa keskustelemassa ideastamme ja lopultakin tuli tunne, että nyt alkaa tapahtua. Tosin kaupungin byrokratia on hidasta kun asia täytyy käyttää monien käsien kautta ja lopulta vielä se piti hyväksyttää kaupungin yleisten töiden lautakunnan kautta. Kun vihdoin saimme hyväksynnän keräysastia kokeiluun, tunne oli muikea ja helpottunut. Kokeilu kestää välisen ajan. Kokeilusta tehdään tilastot kuinka paljon niitä on käytetty ja sen perusteella tehdään päätöksiä keräyksen jatkosta. Jos keräys on toiminut hyvin ja astioiden alueelta ei löydy maasta ja pusikoista käytettyjä ruiskuja/neuloja niin voimme olla varmoja että astioita saadaan lisää eri puolille Helsinkiä, mikä olisi tarkoitus, ja helpotus ajatellen puistojen viihtyisyyttä ja turvallisuutta. Aluksi kokeilualue on Kallion seudun puistojen läheisyydessä, Ilolan puistosta, Katri-valan puistoon ja Aleksis-kiven koulun liepeillä sijaitsevalla kaistaleella. Lisätietoja Suomen Lumme ja helsingin Vinkki. Kiitos. eli erään pistospaikan muutos parempaan Kontulassa eräällä kalliolla on ollut suosittu ja tunnettu pistospaikka jo ties kuinka kauan. Sen siisteys on ollut jo kauan huonolla tolalla, se on kaikkien paikallisten ja ulkopuolistenkin tiedossa. Aikaa kului ja paikka säilyi samanlaisena, kunnes eräs Tuija kyllästyi näkemäänsä ja alkoi tehdä asialle jotain, ja paikka näyttää nykyisin hyvältä (kts. kuvat). Pienellä vaivalla mehutonkka ja muovipussi puun kylkeen teipillä, siinä se. Sitten haravointia ja "hieman" informaatiota ihmisille ja loppu tulos onkin mainio. Tuija on myös pitänyt kirjaa mehutonkkaan laitetuista käytetyistä välineistä. Niitä palautetaan noin 500 kappaletta viikossa, huikeeta. Tässä on hyvä esimerkki siitä miten yksikin tiedostava henkilö voi vaikuttaa positiivisesti alueen ja alueella liikkuvien ihmisten viihtyisyyteen, sekä lisäksi näillä teoillaan hän näyttää mallia kaikille, ei vain päihteitä käyttäville vaan kaikille ihmisille, yksilön mahdollisuudesta tehdä hyvää kaikille meille, eikä vain kitistä ja voivotella että onpa kaupunki törkyinen. Suomen Lumme ry kiittää Tuijaa suurenmoisesta esimerkistä. 6 Weturi Weturi 7

5 TEKSTI: Kanttarelli Korvaushoidon positiiviset puolet On selvää ettei asioita kannata kiirehtiä ja odottaa heti täyttä luottamusta ja raittiutta henkilöltä, jonka pääasia on vuosia ollut vain, kuinka päihtyä maksimaalisesti päivittäin, vaikka olisikin halua muuttua heti ja nyt. Korvaushoito on oiva paikka päästä eri päihteistä eroon aine kerrallaan, ohjatusti pikkuhiljaa ja saada kehuja pienistäkin edistyksistä, eikä tuomita että taas retkahdit. Toisia käyttäjiä ei voi verrata toisiin, jokaisella on oma keho ja mieli, erot voivat olla suuria. Onneksi asiat paranevat koko ajan, niin hoito tavat, - paikat, hoitajat ja lääkärit, talon säännöt sekä mielestäni tärkein asia; asiakkaiden osallistaminen omaan hoitoonsa yhdessä hoitajien, sossun ja muiden viranomaisten kanssa. Mainitsemisen arvoinen asia on myös C-hepatiittihoitoon pääsyn mahdollistuminen korvaushoidon myötä. Nämä kaikki asiat luovat hyvät edellytykset asiakkaan ja yhteiskunnan parhaaksi. Vaikkakin tämä edistys on hyvin hidasta, niin onneksi sitä tapahtuu. Iso askel paremman korvaushoidon suuntaan on otettu, se on hienoa. MAALAUSKUVATEKSTI: Tätä kuvaa maalatessani mulla oli luja usko huumeettomaan elämään. Olin ollut jo useita kuukausia piikittämättä itseäni. Olin oman elämäni hessa. Enää 'virta' ei vienyt minua, vaan päätin suunnasta itse. Vaan kuinka kävikään. Kuvan valmistuttua minut pidätettiin ja samantien vangittiin muistelemaan menneitä pulverin kulkua. No enhän mä mitään muistanu, mulla kun on tapana unohtaa kesken lauseen mistä puhutaan. Tästä kuvasta henkivä puhtaus, raikkaus ja oma päätöksenteko oli mennyttä kun vapauduin. Aloin taas neulomaan käteeni... Kun korvaushoidot aloitettiin Suomessa opioidiriippuvaisille henkilöille, oli Suomessa melkoinen heroiinibuumi menossa ja sitä oli kestänyt jo toistakymmentä vuotta. Käyttäjiä oli kaikenlaisista yhteiskunnallisista ryhmistä, pääsääntöisesti nuoria ihmisiä. Suomen terveydenhoidon hitaus ja tietämättömyys siitä, mitä pitäisi tehdä auttaakseen näitä ihmisiä elämänsä ahdingossa, oli raastavaa. Ehkäpä juuri hitaus vain lisäsi käyttäjiä ja rikollisuutta sekä jo koukussa olevien ongelmat pahenivat. Onneksi Suomessa oli muutama viisas henkilö, joita on paljosta kiittäminen, jotta ollaan päästy edes nykyiseen hoitokulttuuriin. Tosin tekemistä olisi paljonkin, rahaa kuluu tyhmyyksiin ja turhuuksiin, esimerkiksi turhiin A-klinikkakäynteihin jo iäkkäämpien opiaatteja käyttävien ihmisten kohdalla. Mutta silti on paljon hyvää, opioidit ovat pahasti riippuvuutta aiheuttavia lääkkeitä ja huumeita, joista eroon pääsemiseksi on monen asian mentävä kohdilleen. Käyttäjän halu päästä aineista eroon, hoitoon pääsy, hoito, kuntoutuminen, sosiaaliset asiat, mahdolliset velat ja tuomiot, sairaudet, uuden elämisen opettelu, koulutus tai työ elämä ja lisäksi monia muita yksilöllisiä asioita, jotka kaikki on otettava huomioon, jotta voidaan sanoa henkilön omaavan hyvät edellytykset tulevaan uuteen elämään. Jos kaikki muut käytettävissä olevat konstit päästä eroon opioideista, on jo käytetty, muun muassa katkoyritykset, ilman lääkettä tai lääkkeellä, ynnä muut konstit ovat jo kokeiltu, on oikeastaan jäljellä vain korvaavan lääkkeen antaminen. Näin toimien on edes mahdollista puhua pääsystä normaali elämän syrjään kiinni. Kaikesta edellä mainitusta huolimatta, eivät kaikki pysty sitoutumaan edes korvaushoitoon, ikävä kyllä. Korvaushoito on monille addikteille suoranainen siunaus ja mahdollisuus yrittää jotain muuta elämää kuin, laittomien aineiden riippuvaisen epävarmaa päivittäistä taistelua siitä että, pysyy edes jonkinlaisessa toiminta kunnossa ja löytää katon päänsä päälle talvisin, sekä saada jotain syödäkseen. Hoidon alettua ero edellä mainittuun on valtava, ei tarvitse tehdä rikoksia saadakseen päivittäiset piikkinsä, joillakin menee aikaa tottuakseen tähän elämän muutokseen. Joillekin henkilöille on uutta myös se että saa jotain muutakin huomiota kuin vain poliisin tai vartijoiden. Puhumattakaan siitä että oppii tuntemaan ihmisiä jotka eivät käytä päihteitä kokoajan, eli korvaushoito henkilökunnan. Nyt heillä on mahdollisuus yrittää tehdä jonkinlaisia tulevaisuuden suunnitelmia elämän tilanteensa parantamiseksi. Tällöin henkilökunnan auttamisen halu ja ammattitaito pelaa isoa roolia, kuinka he pystyvät motivoimaan ja auttaa löytämään uudet eväät, omat eväänsä hukanneelle henkilölle. Hoitajan mielipide korvaushoidosta Pitkän kokemukseni perusteella ajattelen että korvaushoidon aloittava asiakas olisi aluksi niin sanotussa matalankynnyksen hoidossa ja siitä etenisi kuntouttavampaan suuntaan, jos niin haluaa. Asiakkaille jotka aloittavat hoidon on melkoinen shokki miten strukturoitua hoito on. Esimerkiksi käynnit päivittäin tiettynä kellon aikana, seulat, omahoitaja- ja lääkäritapaamiset, hoito- ja kuntoutussuunnitelmat ja erilaiset verkostotapaamiset ynnä muut. Jos asiakkaan elämä on ollut ennen hoitoa kaoottista ja vailla aikatauluja, on kuntouttava hoitomalli äkkiä todella iso muutos elämään. Jos asiakas voisi hakea lääkkeet ja totutella elämänmuutokseen rauhassa ilman suurempaa kyttäämistä ja sanktioita, voisi motivaatio ja muutos tapahtua pikkuhiljaa ja rauhallisesti. Samalla myös luottamus hoitotahon ja asiakkaan välille muodostuisi paremmin ja huijaaminen ja pakko valheiden keksiminen vähentyisi. Itse olen työskennellyt muun muassa ylläpitoryhmässä ja havaitsin useiden asiakkaiden kohdalla huomattavaa skarppaamista kun ei ollut turhaa kyttäämistä ja vääntämistä. Seuloja oli harvoin ja omahoitajatapaamisia tarvittaessa, usein niin että asiakas halusi tavata hoitajan. Nykyinen kuntouttava malli on liian raskas useimmille asiakkaille. Pienillä annoksilla tapahtuva matalankynnyksen hoito olisi monien kohdalla parempi ratkaisu. Kaikkia kun ei kuitenkaan voi raitistaa. 8 Weturi Weturi 9

6 Trippi ihmemaahan: Huumeiden kulttuurihistoria LAINAUKSET: Jaakko Hämeen-Anttilan kirjasta Copyright 2013, Jaakko Hämeen-Anttila ja Kustannusosakeyhtiö Otava Huumeet keskuudessamme Huumeet tuovat nykyisin mieleen joko rikollisuuden, vapaan opiskelijaelämän tai seurapiirien klubit. Niiden kokonaiskuvaan kuuluu silti paljon muutakin luvulla oopiumia käyttivät tavalliset ihmiset vaivoihinsa ja toisinaan nautinnokseenkin, ja moni kulttuurielämän suuri hahmo Charles Baudelairesta alkaen kokeili lukuisia eri aineita. Jotkut harvat jäivät elinikäiseen koukkuun, mutta monille huumeet olivat ohimenevä vaihe boheemi elämässä luku ei tuonut huumeita maailmaan. Muiden muassa oopiumia ja hasista oli käytetty jo vuosituhansia, ja 1800-luvulla tutustuttiin lukuisiin uusiin huumeisiin. Osa tuotiin Eurooppaan muualta maailmasta, kuten kokapensaan lehdet, osa kehitettiin laboratorioissa. Huumeet eivät aina ole liittyneet rikollisuuteen luvulla asiakas saattoi kävellä sekatavarakauppaan ja ostaa oopiuminsa tai tilata luettelosta haluamiaan kannabisvalmisteita. Eivätkä käyttäjätkään olleet yhteiskunnan pudokkaita, vaan kunniallisia perheenisiä ja äitejä, lääkäreitä ja työssäkäyviä ihmisiä. Huumeet olivat osa järjestäytynyttä yhteiskuntaa. Huumeiden varhaisemmasta historiasta on usein vaiettu sen takia, että ne haluttiin 1960-luvulla nähdä uutena ilmiönä. Hippiliike korosti, että se oli löytänyt aivan uudenlaisia tajunnanräjäyttäjiä, ja olisi ollut latistavaa muistaa, että suuri osa aineista oli ollut jo kauan käytössä. Jokainen sukupolvi haluaa löytää jotakin ainutlaatuisen uutta. Asteittainen kriminalisointi poisti yhteiskunnan normien vaikutuksen ja jakoi ihmiset kahteen ryhmään: lainkuuliaiset kansalaiset lakkasivat käyttämästä aineita, joita ei enää pystynyt laillista tietä hankkimaankaan ja addiktit joutuivat pakosta tiiviiseen kanssakäymiseen rikollisten kanssa. Hankkimalla huumeita salakaupasta käyttäjä astui tietyllä tapaa yhteiskunnan ulkopuolelle eivätkä normit enää säädelleet käyttöä. Uusi huumekulttuuri Huumeita on käytetty vuosisatoja, mutta vasta 1900-luvulla niistä on tullut ongelma. Niin kauan kun huumeita ei kriminalisoitu, yhteiskunnan normit säätelivät niiden käyttöä. Valtaosa huumeiden pitkäaikaisistakin käyttäjistä ennen nykyaikaa oli mukana yhteiskunnassa ja työelämässä. Lainsäädännön tuominen mukaan huumekysymykseen rikkoi sosiaalisen kontrollin: huumeidenkäyttäjästä tuli rikollinen, joka joutui yhteiskunnan ulkopuolelle. Jos huumeet pitää kuitenkin nauttia salaa, ei sosiaalinen paheksunta enää rajoita käyttöä. Huumeiden kriminalisoinnin seuraukset eivät ole olleet toivottuja. Sen sijaan, että käyttö olisi vähentynyt, kriminalisointi on vain onnistunut luomaan huumerikollisuudesta erittäin kannattavan teollisuudenalan. Vaurastuneet rikolliset ovat sen ansiosta pystyneet levittämään jakeluverkostonsa kaikkialle ja kehittämään yhä vaarallisempia huumeita. Mitä vahvemmin koukuttava aine, sitä kannattavampaa sen levittäminen on. Laitonta jakeluverkostoa ei ole mahdollista säädellä samalla tavalla kuin päivänvalossa toimivaa kauppaa. Useimmille ihmisille lienee nykyisin itsestään selvää, että huumeiden käyttö on lainvastaista. Muutos laillisista aineista laittomiksi ei kuitenkaan ole itsestään selvä. Miksi yhteiskunnalla on oikeus kieltää kohtuukäyttäjää nauttimasta vaikkapa oopiumia, jos hän ei syyllisty mihinkään rikolliseen? Tähän annetaan usein vastaus, joka ei ole ainakaan yksiselitteisen totta: kaikki käyttö aiheuttaa vääjäämättä riippuvuutta ja annoskoko kasvaa aina. Huumeiden historia osoittaa toisin luvun loppupuolen oopiuminkäyttäjä koki varmasti samoin kuin alkoholia kohtuullisesti käyttävä nykyihminen. Mikä oikeus yhteiskunnalla on puuttua hänen asioihinsa, jos hän hoitaa arkielämänsä eikä häiritse toisia? Kysymykseen ei ole helppo vastata yleisen länsimaisen oikeuskäytännön valossa. Toisaalta historian kulkua ei voi mielivaltaisesti kääntää taaksepäin. On ehkä ollut virhe kriminalisoida huumeiden käyttö, mutta sosiaalinen kontrolli ja kohtuukäyttökulttuuri eivät välttämättä syntyisi itsestään, jos huumeet nyt vapautettaisiin. Vertailu alkoholin terveyshaittoihin on myös ontuva argumentti. Oopiumin vapauttaminen tuskin vähentäisi alkoholin kulutusta, joten ennen pitkää yhteiskunnalla olisi käsissään sekä alkoholin että oopiumin sairastuttamia ihmisiä. Varmaa kuitenkin on, että huumeiden tiukka kriminalisointi luo pimeät markkinat, jotka tuottavat miljardeja rikolliseen toimintaan. MAALAUSKUVATEKSTI: Suostuin hypnoosiin tarkoituksena lopettaa huumeiden käyttö ja tupakointi. No, tämä noita lykkäs mukaan merkillisen suggestion etten osaa valmistaa tatuointikonetta. Kyseinen voodoo meni pahasti vinoon. Seuraavan vuoden kuluessa väkersin spiidin buustaamalla tarmolla kymmeniä eri variaatioita tatuointikoneesta ja jokseenkin koko ajan nortti suussa. Kieltolaista saatiin aikanaan niin Suomessa kuin Yhdysvalloissa huonoja kokemuksia: käytetyt aineet kovenivat oli helpompi salakuljettaa viinaa kuin olutta tai viiniä ja mustan pörssin kauppa rahoitti rikollisuutta, joka varsinkin Yhdysvalloissa kovensi otteitaan juuri kieltolain aikaan. Sama ilmiö näkyy nyt huumeiden kohdalla. Kriminalisoinnin ohella suurimmat muutokset liittyvät alakulttuurin syntyyn. Opiskelijapiireissä, varsinkin Yhdysvalloissa mutta myös Euroopassa ja Suomessa, nuorten aikuisten joukossa mietojen huumeiden käyttö on suhteellisen yleistä eikä aja käyttäjää sosiaaliseen eristykseen, mutta yhteiskunnassa yleensä huumeiden käyttö on sosiaalisesti leimaavaa. Kriminalisointi ajaa käyttäjät muodostamaan omat verkostonsa ja olemaan yhteydessä rikollisten maailmaan, mikä samalla työntää heitä kauemmas muusta yhteiskunnasta. Huumeiden tarjonta kasvaa koko ajan. Vaarallisinta kasvu on silloin, kun se kohdistuu rikollisjärjestöjen tuottamiin muuntohuumeisiin, joiden ainoa tarkoitus on aiheuttaa riippuvuutta ja tuoda rahaa rikollisille. Kellon viisarien kääntäminen ei ole mahdollista. Kulunut vuosisata on muuttanut huumeidenkäytön tottumuksia, yhteiskunta on muuttunut kovemmaksi ja nopeatempoisemmaksi ja kerran jalansijan saaneiden rikollisjärjestöjen tukahduttaminen on vaikeaa, kuten Yhdysvaltojen kieltolaki on osoittanut. Kieltolaki synnytti vahvan mafian, mutta sen kumoaminen ei juurikaan horjuttanut rikollisjärjestöjä. Rikollisjärjestöt pysyvät huumemarkkinoilla, vaikka miedot huumeet laillistettaisiinkin. Huumeiden ja huumepolitiikan uudelleenarviointi vaatii sekä lääketieteellistä että yhteiskunnallista ja historiallista asiantuntemusta. Vaikka historiaan ei voi palata, 1800-luku osoittaa, että perinteiset, suhteellisen miedot huumeet ovat kerran voineet olla vapaasti ihmisten saatavilla ilman, että huumeongelma olisi räjähtänyt käsiin. Mennyt aika osoittaa myös, että huumeet, kuten alkoholi ja tupakkakin, aiheuttavat aina jonkin verran ongelmia mutta että ne voivat pysyä rajallisina. Huumeiden näkeminen historiallista ja kulttuurihistoriallista taustaansa vasten voi auttaa meitä ymmärtämään nykyajan tilannetta paremmin ja kiihkottomammin. 10 Weturi Weturi 11

7 Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveyspalvelut TEKSTI: Sisko Salo-Chydenius, TtM kehittämiskoordinaattori, A-klinikkasäätiö Periaatteessa Suomessa on hyvät edellytykset tarjota päihde- ja mielenterveyspalveluja kaikenikäisille. Vanhusten päihdeongelmien hoitaminen ja mielenterveyden tukeminen on tänään ja tulevaisuudessa keskeinen haaste, koska palvelujen tarve tulee koskemaan yhä suurempaa osaa väestöstä. Vaikka laki ei ikärajaa määrää, käytännössä kuntien mielenterveys- ja päihdepalveluissa ja Kelan maksamassa kuntoutuksessa evätään palvelut yli 67-vuotiailta. Mahdollisuus saada julkisen sektorin tuottamaa psykoterapiaa tai päihdekuntoutusta eläkkeelle siirtymisen jälkeen on täysin sattumanvaraista ja alueellisesti eriarvoista. Tunnistetaanko ja tunnustetaanko iäkkäiden päihde- ja mielenterveysongelmia riittävästi? Kuka ja mikä vastaa siitä, että hyvä yhteiskunta on todellisuutta myös ikääntyville ja ikääntyneille? Hyvä vanhuus on keskeisesti taloudellinen kysymys, jonka ratkaiseminen edellyttää yhteiskuntapoliittista vastuunottoa ja kykyä löytää konkreettisia ratkaisuja. kärsimys, tarpeet, sosiaali- ja terveydenhuollon toimenpiteet ovat kuitenkin ristiriidassa. Ikääntyneet itse eivät välttämättä tiedosta mielenterveysongelmaa kuten masennusta, koska he eivät ole tottuneet puhumaan ajatuksistaan ja tunteistaan. On myös vanhuksia, joilla ei ole heistä huolehtivaa lähiverkostoa ja jotka eivät osaa/ kykene tai uskalla esimerkiksi häpeän vuoksi hakea apua ja heille kuuluvia palveluja. Voi myös olla, että ihmisen ainoat merkittävät ihmissuhteet ovat kaljatuopin ääressä. Jotkut ammattilaisetkin voivat ajatella, että tietty alakulo kuuluu vanhan ihmisen elämään eikä ole psykososiaalisin keinoin autettavissa. Vanhentuneet teoriat, jähmeät käytännöt, pessimistiset asenteet ja resurssien vähyys hoitaa vanhuksia vaikuttavat myös. Sivuuttavat asenteet heijastuvat vanhusten omiin käsityksiin, luovat toivottomuutta ja estävät avun hakemisen elämän kriisitilanteissa, mielenterveys- ja päihdeongelmissa. Vanhuuden yhtälö on monimutkainen, fyysiset sairaudet, toimintakyvyn ja muistin haurastuminen, monenlaiset menetykset, yksinäisyys, kivut ja elämän murheellisuus voivat aiheuttaa alakuloa, johtaa masennukseen, riippuvuuteen päihteistä ja lääkkeistä. Ikääntymisen myötä tapahtuva haurastuminen voi nostaa esiin aikaisempia traumaattisia kokemuksia. Mitä tarvitaan? Ensinnäkin tarvitsemme asenteiden muuttamista: vanhakin ihminen omistaa oman elämänsä ja haluaa olla siitä päättämässä. Vanhenemista voi katsoa ihmisen elämän merkityksien, mahdollisuuksien ja voimavarojen kautta, nähdä vanha ihminen kokevana, tuntevana, toimijuutensa omistavana vaikka hauraana, hiipuvana ja kenties haavoittuneenakin. Tärkeää on halu nähdä ikääntyneen elämänkokemus, viisaus ja voimavarat. Avun ja tuen tarve lisääntyy ja elämän syvä murhe todentuu vanhetessa, mutta ihmisen tarve itsensä toteuttamiseen ei vähene. Ikä ei ole este tarkastella ja työstää mielenmaailmaa! Erityisesti iäkkäät eivät yleensä ole kovin hyvin perillä järkevän alkoholin käytön rajoista saatikka suosituksista! Vanha ihminen hyötyy motivoivasta ikäerityisestä psykososiaalisesta tuesta, päihdeneuvonnasta, rajoittavista keinoista ja hoidosta siinä missä muutkin. Ihmiselle on myös luontaista katsoa tulevaisuuteen, jopa vielä silloinkin kun elämän loppu on jo käsillä. Ihminen orientoituu vanhanakin tulevaan: hän toivoo terveytensä, toimintakykynsä ja merkittävien ihmissuhteiden säilyvän. Ikäeettinen toimijuuden ja haavoittuvuuden tunnustava, voimavaroja painottava toimintatapa on vuorovaikutusprosessi, jonka tärkeimpiä elementtejä ovat tasavertainen neuvottelu, ihmisen tämänhetkisten käytännön ongelmien ratkaiseminen -kokonaistilanteen kartoitus ja avun tarpeen arviointi: esimerkiksi ruokailu, itsestä huolehtiminen, liikkuminen, turvallisuus, yksinäisyys, kipu, pelot yms. Lopulliset päätökset elämästään tekee kuitenkin aina ihminen itse. LÄHTEET: Pikkarainen, A. & Era, P. & Grönlund, R Gerontologinen kuntoutus. portal/fi/tutkimus/tutkimuskohteita/gerontologinen_kuntoutus/ luettu , Salo-Chydenius, S Kuinka puhua päihteistä vanhuksen kanssa? Tiimi 4/ Viljanen, M Mitä ikääntyneitten kanssa tehtävässä päihdetyössä tulisi ottaa huomioon? Gerontologia 1/2011, Miksi ikääntyneiden on muita vaikeampi saada päihde- ja mielenterveyspalveluita? Perusterveyden- ja sosiaalihuollon palveluista on kova pula ja vanhuksien ainoaksi hoitovaihtoehdoksi jää usein pelkkä mielialalääkitys eikä sitä seurata riittävästi. Tutkimuksien mukaan iäkkäiden mielialalääkityksen hyöty on rajallinen ja ei-toivotut vaikutukset suuria. Palvelujärjestelmä ei välttämättä ollenkaan tarjoa sellaista psykososiaalista apua ja tukea mikä auttaisi ihmistä selviämään päivittäisestä elämästään. Sekä mielenterveys- että päihdepalveluiden saatavuus, riittävyys ja laatu ovat kyseenalaisia, vaikka iäkkäillä on periaatteessa samat oikeudet kuin muillakin aikuisilla. Käytännössä ihmisten MAALAUSKUVATEKSTI: Lähtölaskenta. Vaari rullaa hihan ylös, ja parsii pian taipeeseen. 12 Weturi Veturi Weturi 13

8 Vihdoinkin kesäloma ja matka alkoi kohti Tukholmaa. Olin ollut pitkin kesää yhteydessä Berne Stålenkrantziin, Ruotsin Käyttäjäyhdistyksen puheenjohtajaan ja ilmoittanut hänelle minä päivänä olin tulossa. Matka oli yhdistetty vierailu/tutustumiskäynti Ruotsin Käyttäjäyhdistykseen, (Svenska Brukarförening eli SBF) ja Tukholman Käyttäjäyhdistykseen, (Stockholms Brukarförening eli StBF). Ruotsin ja tukholman käyttäjäyhdistykset TEKSTI: Sari Haikarainen, sihteeri, Suomen Lumme Ry Matka alkoi meidän ihanan Samin, (Suomen Lummme ry:n puheenjohtaja), lähtiessä saattamaan minua ja hän kertoi vielä Ruotsin tilanteesta, jossa vieläkään neuloja ja ruiskuja ei saa, niin helposti kuin Suomessa. Sitten, ei muuta kuin kohti Tukholmaa, yes! Aamulla kun olin yhteydessä Berneen, puoli tuntia ennen laivan saapumista satamaan, hän kertoi olevansa juuri lähdössä minua vastaan. Noin tuntia myöhemmin seisoin aurinkoisessa Viking Linen satamassa, mutta ketään ei näkynytkään vastassa? Puhelimien alettua pienen tauon jälkeen toimimaan, soittikin Berne ja kertoi, että hänen autonsa hajosi johonkin tunneliin. Mutta eipä mitään, Berne jäi hoitamaan auton siirtoa korjaamolle ja minä soitin Tukholman Käyttäjäyhdistykseen (StBF) ja sovimme, että hyppään taxiin ja he ovat vastassa Globenin t-bana asemalla, Slakthusområdenin (Teurastamoalueen), puolella. Itse asiassa Tukholman käyttäjäyhdistyksen (StBF) päivätoimintakeskusta vastapäätä oleva rakennus olikin teurastamo. Mutta se nyt ei ketään haitannut, kun oli niin hienot tilat ja toisella puolella, vähän kauemmempana oli iso sosiaalivirastotalo. Ehkä se jossain vaiheessa voi olla jopa hyödyksi, kun sosiaalityöntekijätkin huomaavat, etteivät päihteidenkäyttäjät ole häiriöksi hakiessaan puhtaita välineitä. Päin vastoin, hyvin rauhallisesti kaikki sinne tulivat. Yksikin tyttö, tai täytyi hänen nyt olla 20 vuotias, kun se oli ikäraja asiakkaille, meinasi kävellä ohi, mutta kun näki minut siinä ulkona ja moikkasin häntä, niin hänkin uskaltautui tulla sisään. Onneksi, en säikyttänyt häntä pois! StBF:n päivätoimintakeskuksen tilat olivat mahtavat! Iso oleskeluhuone, missä sohvanurkkaus. 3 tietokonetta asiakkaiden käytössä, henkilökunnan toimisto ja keittiö ja varmaan tärkein huone asiakkaille oli se mistä haettiin välineitä. Siis silloin, kun niitä oli, aina ei ollut mitä jakaa. Välineiden jako huoneeseen mentiin kahdestaan henkilökuntaan kuuluvan kanssa suljetun oven taakse, mutta minä sain luvan olla mukana, kun asiakkaille ensin kerrottiin, että olen Suomen Lumpeesta. Vastaanotto oli todella mahtava, minuahan kohdeltiin kuin jotain valtiovierasta. Hetken jo kelasinkin, että ovatko erehtyneet ja luulevat joksikin toiseksi, mutta ei, kyllä he ihan minua odottelivat ja ottivat avosylin vastaan.asiakkaatkin kiinnostuivat minusta kun kuulivat että olen suomesta, ja vieläpä käyttäyhdistyksestä, Suomen Lumpeen sihteeri. Useimmiten esitetty kysymys asiakkailta oli, että saako suomesta Vinkistä esim. vaikka 100 välineet? Kerroin, että kun tuo käytettyjä tilalle saman verran, niin vaikka 500. Ja kerroin, että itse voin saada tai vaihtaa rajattoman määrän välineitä, koska olen vertaistyöntekijä. Heistä se oli mahtavaa, mutta melkeinpä uskomatonta oli se että Tukholmassa sai vain pussin, missä oli yhdet välineet, mittakuppi, vettä ja pumpulia filtteriksi. Jos oli tarvetta, niin silloin sai mukaansa lisäksi pussin, missä oli pieni 5:n millilitran metallikuppi, siihen kiinnitettävä muovi kahva, ettei sormet pala, kun lämmittää/ keittää fixejään. Lisäksi sai mukaansa kloriini tabletteja, jolla pystyy desinfioimaan käytettyjä välineitä, huh, huh! Ja me elämme 2000-lukua. StBF:n päivätoimintakeskuksessa oli palkkatyössä 3 henkilöä; StBF:n puheenjohtaja Christine Paulsrud, joka oli matkoilla. Niklas, vapaaehtoistyöläisenä, joka olikin eläkkeellä. Heidän lisäkseen Magnus ja Markku, jotka olivat jollain suomen palkkatukea vastaavalla systeemillä duunissa käyttäjäyhdistyksessä. Päivätoiminta keskus oli auki ma-pe klo Soittelimme Bernen kanssa ja hän tuli tapaamaan minua, mutta sovimme, että vietän ensimmäisen päivän päivätoimintakeskuksessa, koska toiminta oli niin kiinnostavaa. Sovimme Bernen kanssa, että hän soittelee myöhemmin, jos haluaisin illalla lähteä katsomaan Tukholmaa. Kyllä sellaiseen kielikylpyyn siellä pääsin, vaikka olinkin asunut joskus 15 vuotta Tukholmassa, niin eipä sitä kielitaitoa ole usein tullut käytettyä ja siitähän oli "vain" yli 20 vuotta, kun muutin pois Tukholmasta Lahteen. Mutta hyvin se alkoi kieli luistamaan samantien, aluksi tietenkin hain vähän sanoja, mutta ei kestänyt kauaakaan, kun muistui "käyttäjien kielikin" mieleen : ) Nopeasti opin ne ammattisanatkin, mitkä yleensä päihdetyöhön- ja hoitoon liittyvät. Asia mikä eniten ihmetytti oli se, ettei siellä käynyt kuin noin parikymmentä asiakasta sen vajaan 4 tunnin aikana, minkä sillä vietin. St Göranin sairaala Tukholmassa on aloittanut, pieni muotoisen välineiden vaihdon, mutta siellä eivät käyttäjät mielellään käy, koska heiltä vaaditaan etu-ja sukunimi sekä henkilötunnuksesta alku, ei loppu osaa. Mutta se vaan ei ole tarpeeksi anonyymiä käyttäjille, käyttävät mielummin käytettyjä välineitä! Minä kateellisena ja ihastellen kuuntelin ja katselin StBF.n päivätoimintakeskusta ja kun kuulin, miten paljon heille on myönnetty rahaa ja mitkä tilat! Keksisin vaikka minkälaista toimintaa, mitä voisimme Lumpeen kanssa sellaisilla rahoilla ja 3:lla palkatulla työntekijöillä tehdä! Heidän toimintansa oli etupäässä välineiden vaihtoa. Markku, jolla on suomalaiset vanhemmat, mutta oli syntynyt ruotsissa, ei puhunut suomea. Kertoi kyllä ymmärtävänsä sanan sieltä täältä, mutta oli lopettanut ala-asteella suomen puhumisen, kun suuttui isälleen, jota nyt kyllä kertoi katuvansa! Hän kertoi, että asiakkaaat käyvät yleensä nopeasti vain vaihtamassa välineet ja lähtevät. Nyt kun minä olin siellä vieraana, heitä kiinnosti meidän toiminta Lumpeessa ja se oli heidän mielestään tosi kummallista, ettei meillä ole yhtään palkattua työntekijää. Eivät voineet käsittää miten voimme toimia. Kerroin, että kaikki Lumpeen aktiivijäsenet tekevät vapaaaehtoistyötä, vertistyöntekijöinä ja kokemusasiantuntijoina yhdessä ammattilaisten kanssa. Sehän oli heidän mielestään tosi upeaa, mutta ihmettelivat kuinka ne ammattilaiset uskaltavat tai muuten yleensäkään suostuvat tekemään meidän kanssa duunia. Kerroin, että näin on toimittu vuosi kausia ja nyt kun on Katuklinikkakin, niin siinä vertojen ja asiakkaiden asema korostuu entisestään. Kyllä jonkunlainen päivätoimintakeskus meilläkin Lumpeessa vielä joskus on ja meillä on paljon ideoita mitä voisi tehdä/ järjestää siellä. Mutta uskon, että joskus meilläkin on joku oma paikka. Totta kai olen, niin kuin muutkin, tosi kiitollisia Vinkille, että saamme pitää perjantaisin klo Lumpeen viikkopalaverin Malmin Vinkissä. Silti mielessäni pyörii vaikka mitä, mitä voisimme tehdä, jos meillekin annettaisiin samanlaiset mahdollisuudet. Ruotsihan on aina ollut sellainen "sosiaalimaa", että kaikkeen, melkein mitä vaan keksii ja siitä on hyötyä yhteiskunnalle, niin sellaista tuetaan, 14 Weturi Weturi 15

9 mutta silti ruotsissa yhä painitaan välineiden saatavuuden kanssa. Käyttäjäyhdistykset hoitavat etupäässä välineiden vaihdon/jaon. Ruotsissa on 7 käyttäjäyhdistystä, etelästä pohjoiseen isoimmissa kaupungeissa. Joskus he saavat sakkoja välineistä, jotka on tilattu jostain naapurimaasta. Sehän ei ole laitonta, niin kauan kun niillä ei tehdä bisnestä, mutta jostain syystä jossain päin ruotsia käyttäjäyhdistystä sakotetaan välineistä. Kertoivat, että välillä voivat antaa ihan tuntuviakin sakkoja, esim ruotsin kruunua. Lisäksi Lundissa, ja Malmössä, on toiminut välineiden vaihto kokeiluna jo 20 vuotta ja onnistunut hyvin. Luulisi, että päättäjät sielläkin ymmärtävät, että terveysneuvonta, yhdistettynä välineiden vaihtoon ja vertaistyöhön on paras mahdollinen tapa välttää tartuntatautien leviämistä IV-käyttäjien keskuudessa. Kellon tultua neljä, laitoimme paikan kiinni ja Niklas sekä Markku halusivat viedä minut syömään. Menimme Drottninggatanille kiinalaiseen ravintolaan, aivan mahtavaa safkaa. Bernekin soitteli, mutta sovimme, että tapaamme seuraavana päivänä Ruotsin Käyttäjäyhdistyksellä (SBF), koska syötyämme aloin olla jo tosi väsynyt. Markku herrasmiehenä saattoi paikallisjunalle ja vielä oikealle raiteellekin, jotta löysin suoraan Västerhaningenin junaan. Aamulla heräsin kun Berne soitti ja kyseli mihin aikoihin olisin tulossa keskustaan, onneksi Kaijakin oli jo hereillä ja parin tunnin päästä lähdimme keskustaan. Ihmettelin hiukan kun Berne kerrottuaan osoitteen sanoi, että soita, kun olet siinä rapun edessä. Jäin söderissä pois Kaijan kyydistä, ettei turhaan tarvitse ihan ydinkeskustaan ajaa. Kävelin siitä ja ihastelin kuinka kaunis Tukholma on, varsinkin kesällä. Kyllähän sen tiesinkin, mutta olin unohtanut, kun olihan siitä jo yli 20 vuotta, kun muutin pois sieltä Lahteen. Ainoa syy oli, että halusin lopettaa yli 10 vuoden heroiinin käytön ja ajattelin sen onnistuvan jos lähden pois Tukholmasta. Ihan niin helppoa se ei ollutkaan, mutta kyllähän se lopulta onnistui! Olen nyt ollut melkein 13 vuotta korvaushoidossa ja opiskellutkin 2 vuotta. Nykyään olen Suomen Lumme Ry:n hallituksen jäsen ja sihteeri. Kyllä monta kertaa kävi mielessä, että muutankin takaisin stokikseen, mutta enhän nyt voi Lummetta, Vinkkiä ja Katuklinikkaa jättää. Kävelin SBF:n eteen, joka on yksi Kungsgatanin poikkikaduista. Soitin, Bernelle ja hän tuli halaamalla toivottamaan minut tervetulleeksi. Kun kysyin miksi alhaalla ei lue mitään SBF:stä, niin Berne kertoi ettei voi olla mitään mainintaa yhdistyksestä, koska muuten ei kestä kauaakaan, kun joku jo istuu vedoilla rappukäytävässä. He olivat juuri siirtyneet siihen paikkaan, joka oli ainoastaan SBF:n toimistona, joka on kaikkien Ruotsissa toimivien käyttäjäyhdistysten kattoyhdistys. Siellä on 3 henkilöä töissä, Berne Stålenkrantz, puheenjohtaja, Magnus Brahn ja sihteeri. Berne aloitti samantien kertomaan mitä on touhuillut ja Porton hepatiitti koulutus tuli puheeksi, ja kun kysyin onko Berne tulossa sinne Portoon, hän alkoi nauraa, että hehän maksavat kaiken. Henkilönä Berne Stålenkrantz on erittäin sosiaalinen ja osaa ottaa vastaan vieraat. Tunsin oloni todella tervetulleeksi ja tuntui, että nämä ovat "my kind of people"! Viimeksi samanlainen olo tuli kun, muutama vuosi sitten Sami Henttonen oli minua vastassa Malmin asemalla, kun olin menossa ensimmäistä kertaa Suomen Lumpeen kokoukseen. Kuten jo aiemmin kerroin minua kohdeltiin kuin prinsessaa! Mietimme mitä kaikkea me voisimme tehdä yhdessä ja vähän sitäkin mitä me Lumpeessa voisimme tehdä. Mutta olisihan se paljon helpompaa tehdä mitä vaan, jos meilläkin olisi yhtä paljon rahaa käytettävissä kuin SBF:llä ja StBF:llä. kun tilat oli esitelty ja aikamme juteltuamme kaiken maailman asioista, lähdimmekin lounaalle. Menimme Olof Palmegatanilla olevaan todella hyvään ruokapaikkaan ja lounaalla ei työasioita puhuttu, vaan tutustuttiin toisiimme. Hän kyseli minun elämästäni ja kertoi, sitten itse, että hän oli ennen huippu valokuvaaja. Mutta elämässä voi tapahtua vaikka mitä ja sen myötä huippu valokuvaajasta tulikin SBF:n puheenjohtaja. Ja missä kaikissa projekteissa hän nyt onkaan mukana, monessa, en voi edes kirjoittaa missä kaikessa. Mukavan ja idearikkaan tapaamisen jälkeen sovimme, että tulen puolen päivän jälkeen SBF:n toimistoon seuraavana päivänä. Aamu tulikin taas yllättävän nopeasti ja lähdin liikkeelle, kun olin saanut tavarani pakattua. Vähän haikein mielin, kävin ensin Globenilla, StBF:n, Livdjursgatan 5A, Johanneshov, jengin hyvästelemässä, kiittämässä hienosta kohtelusta ja ennen kaikkea mahtavasta vastaanotosta ja vieraanvaraisuudesta! Enhän ole kuitenkaan mikään kuninkaallinen, vaikka viime päivien kohtelu olikin ollut sellaista! Jatkoin matkaa keskustaan ja eipä siinä paljon enää muuta aikaa ollutkaan, kun ehdimme Bernen kanssa käydä hyvät keskustelut ja sieltä olikin sitten jo aika suunnata kohti satamaa ja laivaa. Onneksi Berne heitti satamaan ja melkein teki mieli sanoa, että jäänkin Tukholmaan. Sain kuulla, että sieltä löytyisi töitä minulle ja kämpänkin saisin jotenkin järjestettyä, mutta sitten tulikin taas mieleen, että entäs Lumme? Eli Bernen kanssa hyvästeltyämme ja sovittuamme, että pidämme yhteyttä ja kun olemme niin lähellä toisiamme, niin käyttäjäyhdistysten jengikin voisi enemmänkin olla tekemisissä keskenään ja tehdä yhteistyötä. Niinpä sitten Suomen Lumme Ry:n sihteeri lähti laivaan ja takaisin kohti Helsinkiä. Tosi onnistunut reissu, päässä oli niin paljon kaikkea, mitä oltiin suunniteltu tai minä osittain haaveillutkin. Mutta kyllä se päivä koittaa, kun Suomen Lumme ry:llä on oma päivätoimintakeskus tai joku vastaava, niin minä ainakin Lumpeelaisena uskon. Mitenkään väheksymättä, että saamme kokoontua Malmin Vinkin tilosssa joka perjantai, päinvastoin, kiitos Vinkille! TEKSTI: 'Jane' Janen näkemys korvaushoidosta Kun tuli tilaisuus kirjoittaa oma näkemys korvaushoidosta, niin ajattelin ett tähään on helppo juttu, kun on itse ollut hoidossa jo toistakymmentä vuotta. Mut kun mull on niin ristiriitainen fiilis tästä kaikesta koska henkilökohtaisesti mulla itselläni on melkein vain positiivisia kokemuksia korvaushoidosta. Mutta kun koko tämä hoito ja potilaskunta on muuttunut täysin tässä vuosien vieriessä ja menee vain koko ajan arveluttavampaan suuntaan. Ymmärrän kyllä sen että, hoidon piiriin halutaan saada kaikki halukkaat ja mahdollisimman pienin kustannuksin. Mut minkälaista korvaushoitoa saavat nykyiset hoitonsa aloittavat asiakkaat. Nykytilanne näyttää mun silmissä siltä että, annetaan vääränlaista hoitoa vääränlaisille potilaille. Sisäänheitto porkkanana on Subuxone korvaushoito, joka suurimmalle osalle aloittavista olisi riittävä lääkitys, jos he ovat lievässä opiaattikoukussa. Mutta kun tilanne näyttää olevan suurimmaksi osaksi sellainen että, uusi asiakaskunta tuntuu olevan aloittanut käyttäjäuransa pirillä, jota on kait heikosti markkinoilla ja tilalle myydään niin sanottuja muuntohuumeita, eli niitä kaikenlaisia kirjainhirviötä, joiden alkuperästä, kemisteistä puhumattakaan, ei kukaan tiedä mitään ne sisältää ja mikä on oikea annoskoko ja niin edelleen. Ainoa asia mitä niistä myrkyistä voi sanoa, on se ett opiaatteja ne ei ainakaan ole. Sitäpaitsi monet aloittavat korvaushoidon siinä uskossa että, he saavat korvaavaksi lääkkeeksi Suboxonea, jota annetaan aluksi. Kuulemieni tarinoiden mukaan ei tarvitse kummoistakaan mokaa tehdä ennen kuin hoitohenkilöunta tulee siihen tulokseen että, asiakkaalle ei Suboxone sopinut ja silloin vaihto Metadoniin on ainut vaihtoehto tai hoidon lopetus. Asiakas valitsee lähes poikkeuksetta sen Metadonin kuin paluun kadulle. Tässä on kkäsittääkseni kyse vain rahasta, kun Metadoni on paljon halvempaa kuin Suboxone. Näin asiakas ohjataan haittoja vähentävään hoitoon jossa jätetään kaikki terapeuttinen toiminta pois ja saadaan halvin mahdollinen hoito tilalle. Minulle Tämä haittoja vähentävä hoito sopii hyvin mutta, sydäntäni kylmää se että, turhan monet niistä viel nuorista asiakkaista eivät ehkä koskaan ole vetänyt heroiinia saati olleet varsinaisessa opiaatti koukussa, päätyvät hoidossa vahvempaan koukkuun, kuin aikaisemmassa käyttäjäelämässään. Sitä paitsi todella monet olisivat intensiivisen terapian tarpeessa enemmän kuin minkään lääkityksen. Metadoni korvaushoito on kehitetty tietääkseni heroiiniriippuvaisille, jotka ovat motivoituneita lopettamaan ja haluavat ihmisarvoista elämää. Lääkityksen lisäksi tässä hoidossa on se ongelma että, kun ihminen lakkaa tekemästä sitä, mihin ennen kului melkein enemmän aikaa kuin vuorokaudessa on tunteja, (kaman/rahan etsintä), sen tilalle pitäisi yrittää keksiä jotain järkevää tekemistä. Kaikki eivät omin neuvoin löydä mielekästä ajanvietettä, vaan ihan liian moni alkaa istua kapakoissa tai yleensä viinan parissa. Kun ottaa huomioon sen että meistä lähes kaikilla on C-hepatiitti, niin se alkoholin kanssa läträäminen on huonoin yhdistelmä. Taitaa olla meikäläisten yleisin kuolinsyy nykyään? Aivan liian moni meikäläinen kokee interferonihoitoon hakeutumisen liian vaikeaksi ja kärsivälisyyttä koettelevaksi. Myönnän avoimesti omalta kohdaltani että, interferoni hoitojakso ei ole helppo, mutta se todellakin kannattaa. Parhaassa tapauksessa C- hepatiitin häätämisen jälkeen mikään ei estä asiakasta elämästä vanhuuteen asti. Käyttäessä mitä sattuu löytämään, 50-vuotiaaksi eläminen on aika ehdoton takaraja. Nykyään sen ei tarvitse olla niin, KIITOS KORVAUSHOIDON JA C-HEPATIITTIHOIDON. 16 Weturi Weturi 17

10 Unelmien korvaushoito Vertais- ja vapaaehtoistyöntekijä korvaushoidossa ammattilaisten apuna, mitä siitä voisi seurata? TEKSTI: Kanttarelli Sitten vielä, verto huomaa käyttäjästä monia asioita. Pelkän juttelun perusteella verto huomaa, onko asiat ok vai ei. Eli siis vertoa ei voi vedättää samoin kuin hoitajaa. Kusetus ei onnistu ja retkahdukset havaitaan heti ja niihin on helpompi/nopeampi puuttua keskustellen, kuin nöyryyttävien seulojen kautta. Tämäkin on yksi etu, jonka verto toisi tullessaaan. Verto pystyy kertomaan luotettavammin lääkeannostuksesta vertaisilleen. Kun nyt keskiarvona on 120 mg metadon, mikä on paljon, niin monet lisäävät annostaan vain siksi, ettei olisi poikkeava. Verron tärkeimpiä tehtäviä on opastus! Opastaa uutta asiakasta oikeille teille ja oikealla tavalla. Verto voi kertoa omakohtaisia kokemuksiaan ja ajatuksiaan, mitä itse teki, jotta pääsi nykyiseen tilanteeseen ja miten aikoo jatkaa elämäänsä. Tulkkaus on myös oleellinen osa verron tehtäväkenttää. Verto toimii ammattilaisten ja asiakkaan välillä eräänlaisena selittelijänä, että hän tarkoitti näin, eikä noin. Tulkkaus vähentää ainakin väärinymmärryksiä nopeuttaa / parantaa asioiden hoitoa ja luo tunnelman, josta välittyy asiakkaalle se tunne, että välitämme hänestä oikeasti ja se taas luo luottamusta kaikille. Kaikki, mitä olen edellä maininnut, on todellisuudessa vain osa siitä, mitä verto voisi tehdä korvaushoitoklinikalla, sillä joku asia aina unohtuu ja kaikkea en siitä tiedä, mitä tulevaisuuden inhimillinen korvaushoitoklinikka toisi tullessaan. Ja heti tuli mieleen esimerkiksi C-hepatiittihoidoista puhuminen asiakkaiden kanssa. Toivon ja uskon, että edellä mainitut asiat toteutuvat. Uskon vakaasti seuraavaan. Jos klinikalla olisi 30 paikkaa ja alusta alkaen vertainen on mukana suunnittelemassa hoidon sisältöjä ja kertomassa mielipiteitä siitä, keitä asiakkaita ryhmään valitaan, niin yhdessä ammattilaisten kanssa saadaan sellainen ryhmä kasaan, että kaikilla, asiakkailla ja henkilökunnalla on hyvä olla yhdessä ja tehdä työtä. Sieltähän se koko juttu alkaa! Vertaistoiminnan ja ammattilaisten, sekä asiakkaiden kanssa saadaan aikaan vire, joka parantaa. Nyt puhutaan oikeasti asiaa ihmisten auttamiseksi kurimuksestaan. Jos tämä unelma toteutuisi, niin toki verrotkin kaipaavat kurssia/koulutusta ja työnohjausta. Itse ainakin toivon unelmien toteutumista, ja mukana ollaan! Hyvät ihmiset hirttoköysineen Vertainen osana ammattilaistiimiä olisi iso ja hieno harppaus parempaan suuntaan Suomen korvaushoitoasioissa. Minun käsittääkseni suuri osa ongelmista nykyisin johtuu siitä, että asiakas ei ymmärrä hoitohenkilökuntaa ja päinvastoin, niin hyvin kuin pitäisi. Tai sitten asiakas unohtaa kertoa jotain oleellista itsestään, jota henkilökunta ei huomaa, mutta asia pitäisi ottaa huomioon hoidossa. Henkilökunta ei osaa riittävästi kertoa, miten korvaushoito tulee vaikuttamaan asianomaisen arkielämään. Tätä asiaa ei voi hoitaja kertoakaan, koska hän ei itse ole ollut hoidossa. Se, että hoidossa olevat olisivat osittain mukana myös hoitotiimissä toisi yhden tärkeän asian mukaan. Asiakkaille syntyisi luottamusta hoitoon liittyvissä päätöksissä, jos heidän viestinsä saataisiin välitettyä suoraan hoito tiimeihin. Kun on luottamus ja ymmärrys kohdillaan, on hoidolla paremmat mahdollisuudet onnistua. Toiseksi, vertainen on jonkin sortin esikuvana: Jos tolla verrolla menee noin hyvin, niin miksi ei mullakin voisi mennä samoin? miettii uusi asiakas mielessään. Siis verto voisi olla mallina myös muille, tämäkin asia vaikuttaa positiivisesti hoidon tavoitteiden toteutumiseen. Kun esimerkiksi annoskoko on mg ja kaverilla on 160, niin minäkin haluan sen. Vertaisten uskoisi pystyvän vaikuttamaan esim. lääkkeen oikeaan annoskokoon. Mieluummin vähän alle kuin vähän liikaa. Sama asia koskee pussilääkkeitä. Jälleen omalla tarinallaan verto voisi saada tähänkin asiaan uuden, laskevan suunnan. Edellä mainitut asiat alkavat kuulostamaan jo kulttuurin muutokselta! Vasta vallankumouksellista (positiivisesti)! Sitten vielä, jos KH-ryhmä on alle 30 henkilöä/klinikka, verron työ nousee jopa arvoon arvaamattomaan. Jos verto saa yhdessä muiden asiakkaiden kanssa ryhmään positiivisen latauksen, ryhmä kykenee vaikka mihin. Esimerkiksi lopettamaan kadun kulmilla notkumisen ja hankkimaan harrastuksen tai jopa työn. Tai ehkäpä koulutuspaikan. Silloin mennään jo pitkälle toipumisessa, kun yksi onnistuu, on vaarana domino ilmiö. Se olisi jo jotain! Verrot voisivat tehdä klinikalla esimerkiksi kahvit/teet, siivoukset (kevyet), ryhmäohjelmat yhdessä muiden kanssa. luottamustyöt yms avun antoa ja esimerkkiä ja johdattelua oikeaan suuntaan myös klinikan ulkopuolella. Se on jo edellä mainittujen asioiden lisäksi niin arvokasta työtä, että jos sitä ei suvaita tai haluta tai byrokratia ei sitä salli, niin kyllä on vaikea ymmärtää. Verto ja Suomen Lumme ry yhdessä ammattilaisten kanssa olisi asia, jota kannattaisi oikeasti kokeilla korvaushoitorintamalle tuomaan inhimillistä, uutta ja toimivaa sekä todellista hoitoa, joka on mahdollista onnistua paremmin kuin koskaan ennen tätä! Vertoa voisi verrata jopa luottamusmieheen/-naiseen, tulkkiin, traineriin. Mitä pitää tehdä, jos omat sanomiset on käännetty jutussa ihan nurin päin? TEKSTI: Emilia Kukkala. Kirjoittaja on helsinkiläinen toimittaja. Kysymys esitettiin tilaisuudessa, jossa olin pitämässä kirjoittamiskoulutusta huumeidenkäyttäjille. Lätisin vastaukseksi jotain tulkinnoista ja journalistisesta vapaudesta, vaikka tiesin tasan tarkkaan, mistä kysyjä puhui. Yksi jos toinenkin alkoi kertoa vastaavista kokemuksista. He kokivat lauseita ja sanoja irrotetun asiayhteyksistään ja käytetyn sanojaansa vastaan, toimittajan tai lehden oman agendan pönkittämiseen. He kokivat itseään käytetyn välineenä itseään vastaan. rempi, kun ei sano mitään Ja minä, toimittaja, sanoin, että niin se varmaan on, jos siltä tuntuu. Viestintä ei koskaan ole virheetöntä, journalismin tarkoitus ei ole miellyttää haastateltavia, juttu on aina tulkintaa ja toimittajakin vain ihminen, mutta voisiko ammattikunnalla silti olla peiliin katsomisen paikka, jos yksi ihmisryhmä kokee, ettei heidän kannata edes yrittää sanoa mitään toimittajille? Etteivät he koskaan saa ääntään kuuluviin, että se on suorastaan naurettava ajatuskin? Keskimäärin keskiluokkaiset toimittajat helposti marginalisoivat jo marginalisoituja myös huomaamattaan ja hyvää tarkoittaen. Huumeidenkäyttäjiä, joita on laidasta laitaan ja joka lähtöön, kuten ihmisiä ylipäänsä, käsitellään mediassa vain käyttäjinä ja vain tietynlaisina käyttäjinä. Kuva käyttäjästä on suorastaan naurettavan stereotyyppinen. Joku missi meni töräyttämään hiljattain, että kaksi tonnia kuussa sossusta saaville huumeidenkäyttäjille pitäisi jakaa luukulta mieluummin hirttoköysiä. Jäin miettimään, että 1. missähän se sellainen sossu on, 2. miksei olisi töräyttänyt, koska mitä poliitikot edellä, sitä missit perässä, 3. miksi nimenomaan käyttäjistä tuntuu olevan lupa sanoa mitä vain? No, onhan noita tosin muitakin ryhmiä, kuten nuoret, työttömät, yksinhuoltajat ja persaukiset noin ylipäänsä, joita saa lyödä kuin vierasta sikaa, mutta tuskin kenenkään muun kohdalla ihmisarvo kielletään yhtä totaalisesti kuin huumeidenkäyttäjien. Narun jatkoksi vaan. Saastat. Loiset. Sanovat mielestään hyvät ja sivistyneet ihmiset. Missin möläytyksestä uutisoinut Seiska kysyi sivuillaan: mitä mieltä olet missin kommentista? No, puolet oli hirttämässä huumeidenkäyttäjiä ja puolet missiä. En varsinaisesti yllättynyt, koska mitäpä tässä olisi viime vuodet juuri muuta kouhottu kuin sitä, mikä ihmisryhmä pitäisi lähettää minnekin tai murhata milläkin tapaa. Niin se kirjoittajaryhmä, josta alussa mainitsin. Se oli yksi skarpeimpia ja innostuneimpia, mitä olen koskaan opettanut. Yhteishenki oli loistava ja keskustelu rönsyili hyvällä tavalla. Viimeisimmäksi keskustelimme muistaakseni fossiilisten polttoaineiden loppumisesta. Asia, josta soisi missien ja poliitikkojenkin olevan huolissaan. 18 Weturi Weturi 19

11 MAALAUS: Janttu Haiku- ja tankarunoja osa II, teema: epäily RUNOT: Tapani Sarvanti (tapani.sarvanti at stm.fi, tapani.sarvanti at gmail.com) Japanilaiset tanka-runot syntyivät luvulla. Haikut itsenäistyivät tanka-runoista luvulla. Haikun ensimmäisessä ja kolmannessa rivissä eli säkeessä on viisi tavua, toisessa seitsemän. Teknisesti tanka-runo syntyy laatimalla haikuun lisää kaksi seitsentavuista riviä. Haikun sisargenre, senryu, käyttää samaa muotoa kuin haiku. Haikun käsitellessä luontoa, senryu suuntautuu erityisesti ihmisluontoon sekä ihmissuhteisiin ja on usein humoristinen. Haiku sisältää viittauksia vuodenaikaan, senryu ei. Alla olevista runoista monet lähenevät senryua. Nousen tuolille asetan köyden kaulaan haluunko kuolla. Kuolema kurkkii hiljaa selkäni takaa ravistanko sen pois. En minä tiedä miksi pitäisi kun muut ovat varmoja. Teinkö sen taaskin en uskonut itseeni miksi epäröin. Valutan vettä kiuas vastaa hellästi miksi kiroat. Tahtoihan kivi ensin osua mutta alkoi katua. Kivi putosi sydämeltäni jälleen kenkääni juuttui. Muistinko ennen vai harhaako sekin taas minne kaipaankaan. Missä hoitaja soitan turhaan kelloa en muista miksi. Tulin lähelle vain pieni askel häneen taaskin pysähdyin. Paikka irtosi vihainen lääkärille vaiko iälle. Syyllisiä kaivataan vai siirtyisinkö keittoon. Viimein kirjoitin täydellisen runoni voinko uskoa. Tyytymättömyys iski epäilevään mieleeni. Isä ja äiti haparoivat kasvoja miksi katoan. Tiedänkö mitä kädet toivovat löytävänsä. Hyvissä ajoin keväällä Espoon keskuksen Vinkissä jaettiin tietoa tulevasta näyttelystä, vanhoihin kenkiin istutettuja kukkia laitettaisiin Itäkeskuksessa Stoan pihassa näytteille loppukesästä. Vinkkiin oli toimitettu kasa erilaisia vanhoja ja käytettyjä kenkiä joista sai valita mieleisensä. Koristeita; tarroja, helmiä, maaleja ja vaikka mitä oli tarjolla niiden koristeluun. Itse koristelin mustan korkokengän vinkissä ja kotona vanhan lasten saappaan. Saappaan teema tuli siitä, kun kaverilla oli HIVliiton nauha jolla hän ei keksinyt käyttöä. Päätin siis tehdä hieman kantaa ottavan taideteoksen tuosta pienestä punaisesta saappaasta. Terveysneuvontapisteen parvekkeella työntekijät kasvattivat siemenistä kukkia istutettaviksi asiakkaiden koristelemaan kenkiin. Itse kasvatin muutamia taimia kotipihallani. Yksi niistä oli kranssi jonka halusin saappaaseen myöhemmin istuttaa. Koska kyseessä oli kranssi, keräsin puupaneeliromua, pihallani olevasta TEKSTI: Jarkko Partanen Espoon terveysneuvonta osallistui projektiin: Flowers Go Camping lavasta, josta veistin, sahasin ja hioin hienon kehikon kranssille. Päänvaivaa saatiin kaikki siitä miten saa riittävän määrän multaa kukkien juurille pysymään varrettomissa kengissä. Omistani toinen onneksi oli saapas jonka vain vuorasin ja täytin mullalla. Korkokenkään sitten päätin askarrella teipistä sisäkengän johon multa juurineen juuri ja juuri mahtui. Ikävä kyllä kranssin juuriston koko yllätti ja kaikki juuret eivät tukitelineen kanssa saappaaseen mahtuneet. Toimittaessani teoksiani näyttelypaikkaan molemmat kasvit vielä kukoistivat. Kenkäkukat olivat Stoan pihassa esillä. Kun kävin näyttelyn keskivaiheilla kuvaamassa, oli aika moni kasvi kärsinyt harmikseni veden puutteesta. Hieman harmillisesta lopusta koko projekti, valmisteluista esille laittoon, oli monelle antoisa kokemus. Saimme tehdä taideteoksen ja oma kädenjälki pääsi esille. 20 Weturi Weturi 21

12 Verna eli vertaistukitoiminta naisille Vanajan vankilassa TEKSTI: Minttu Syksyllä 2012 Tiina Varonen saapui Vanajan vankilan ruokasaliin kertomaan Vernasta, hän kuvasi Vernaa sanoin: Siellä puhutaan naiseudesta ja hemmotellaan itseämme. Puhe saikin kannatusta ja ensimmäinen Verna-ryhmä kokoontui seuraavalla viikolla. Vankilassa joutuu olemaan tekemisissä ihmisten kanssa, joihin ei koskaan muulloin tutustuisi, ja sama tietysti näkyi Verna-ryhmässä, johon otettiin naisia ikään, rikokseen tai taustaan katsomatta. Ensimmäiset kokoukset olivat hiukan jännittyneitä, vankien skeptisyys nosti päätään: tämä on nyt liian kivaa ollakseen totta, eikö tässä varmasti ole mitään taka-ajatusta? Vähitellen luottamus Tiinaan ja ryhmän jäseniin kasvoi, ja ryhmän henkilöiden arjessa tapahtuvat yhteenotot jätettiin ryhmän ulkopuolelle. Ryhmässä kuulimme tarinoita toistemme elämästä, tutustuimme toisiimme ihmisinä emmekä vankeina, ja se on yksi tärkeimmistä Vanajan Vernan tehtävistä; luoda yhteisöllisyyttä niinkin vaikeisiin olosuhteisiin, naisten välille, joiden elämässä on ollut paljon pettymyksiä ja luottamuspulaa. Ryhmässä syntyi jopa ystävyyssuhteita, jotka kannattelivat ryhmäläisiä vaikeina pettymyksen hetkinä vankilassa, kuten esimerkiksi, jos loma lapsen luokse peruttiin. Silloin ryhmäläiset olivat tukena. Näistä asioista saatoimme myös avautua Vernan tapaamisissa, jolloin keskustelimme pahasta ja hyvästä mielestä, tapahtumista vankilassa, ja saimme Tiinalta tervetullutta ulkopuolista näkemystä asioihin. Vankilan elämä on niin suljettua, että helposti asiat vääristyvät ulos mittasuhteistaan, ja tällöin vankilan ulkopuolisen, objektiivisen henkilön mielipide on kullanarvoista. Asiat eivät näytäkään enää niin suhteettoman suurilta, kun ne jaetaan ryhmässä ja mietitään rationaalisia ratkaisuja tilanteeseen, avaten solmua säie kerrallaan. Suurin osa Vanajan naisista tulee suljetusta vankilasta, jossa henkilön identiteetti pyritään hävittämään ja vangit tasapäistetään vaatetusta myöten. Kaikki pukeutuvat puna-harmaaseen ja jopa t- paidan hihojen käärimisestä saa huomautuksen. Meille naisille on tärkeää saada pukeutua omien mieltymystemme mukaisesti, värjätä hiuksia, meikata. Tuomme identiteettiämme julki muun muassa pukeutumisellamme, ja kun tämä kaikki riistetään naiselta vankeudessa, on vaikea muistaa kuka on, on vain vanki. Tästä syystä koin Vernan naiseuden korostamisen erityisen tärkeänä Vanajalla. Kynsiämme laitettiin, hiuksiamme värjättiin, saimme ihonhoitoa ja kulmien laittoa. Se kaikki oli meille tärkeää. Saimme vihdoin hemmottelua ja tunnetta siitä, ketä me oikeasti olemme, emme vain vankeja, vaan myös naisia matkalla kohti vapautta ja omaa elämää. Vanajan avotalo on yleensä vangeille se viimeinen etappi kohti vapautta, on mahtavaa, että Verna toimii myös siellä, sillä se antaa eväitä oman naiseuden kunnioittamiseen siviilissä, ja kenties jopa ehkäisee sen syyn syntyä, jonka vuoksi nainen on vankilassa. Vernan lopettajaiset olivat meille kaikille juhla, jota odotettiin monta päivää, laittauduttiin ja jännitettiin. Pääsimme jotkut vuosien vankeuden jälkeen - hienoon ravintolaan syömään, jossa meitä kohdeltiin kuin tavallisia asiakkaita! Se tunne palautti mieleen sen, mitä kaikkea meillä on siviilissä odotettavana ja oli meille kaikille hieno hetki. Nykyään Vanajalla on kolmas Verna ryhmä menossa, ja edellisen ryhmän naiset ovat tehneet hyvää vertaistukityötä vankilassa. Meistä ensimmäisen ryhmän jäsenistä ei kukaan enää ole Vanajalla, mutta teemme vertaistukityötä sitten täällä siviilissä. Ennen kaikkea koen tärkeänä vertaistukityön vankilassa. Se on monelle naiselle mahdollisuus kääntää elämänsä suuntaa, ja nämä Vernan naiset voivat olla siinä suurena apuna. Vankilassa tulee paljon hetkiä, jolloin elämä tuntuu tarkoituksettomalta tai tyhjältä, mutta tuki ja kuuntelu oikealla hetkellä on useimmiten parasta lääkettä näihin tilanteisiin. Vernan naiset jakavat myös tietoa naisille, joilla ei esimerkiksi ole tietoa sukupuolitaudeista tai he ovat asunnottomia, jolloin heille annetaan neuvoa, mistä asunnon voi saada, tai missä voi testauttaa sukupuolitaudit. Itse näen, että nykyiset Vernat Vanajalla tekevät hyvää työtä. Mutta hekin poistuvat sieltä aikanaan, ja uusien Vernojen tulisi täyttää heidän paikkansa. Tärkeintä Vernojen koulutuksessa on saada luottamus heidän välillensä, sillä epäluottamus ryhmän kesken näkyy siinä, että muiden vankien on hankalampi uskoutua heille ja pyytää neuvoa ja apua. Luottamus ja yhteistyö ryhmän kesken ovat avainsanoja. Oma kokemukseni Vernasta on ollut mahtava, se oli vankilassa viikon paras päivä! Toivoakseni vankilan johto antaa jatkaa Vernan toimintaa pitkälle tulevaisuuteen, sillä se rakentaa hyvää henkeä vankien kesken, antaa tietoa ja neuvoa, sekä tukea kun sitä tarvitaan. Kiitän Tiinaa hänen jaksamisestaan tämän projektin suhteen, jota varmasti ei ole ollut helppo saada käyntiin. Toivon ja uskon, että Vanajan Verna tulee jatkumaan ja tuottamaan hyviä tuloksia tulevaisuudessa. Yksinäisyys muutti asumaan kylmään koppiini. Tuska ja pelko, takkuiseen turkkiini takertui. Olen koira, kuristuspannassa, ruosteiseen riimuun kytketty. Arvet, evät parane koskaan. Lisää mätiviä haavoja minussa. Kipu hellittää hetkeksi, väistyy, antaa kutinalle tilaa hengittää. Olen rakki, kapinen, joka kaipaa rapsutusta. Väsymys, kylmettyneissä anturoissa. Nöyränä, minä kestän remmin iskut. Aina, uudestaan. En muista, en taistele vastaan. En jaksa. Olen piski, pieksetty, ilman isäntää Sä et tiedä vielä mitään, vaikka sulle sattunut hyvää ja enemmänkin pahaa. Elämää nähtyä vaikka muille jakaa, lisää saat, lisää, arvaa vaan paljonko Kaesta 22 Weturi Weturi 23

13 Olin pitkään naureskellut, et oon Kontulan epävirallinen Vinkki. Kaikki ties et mulla on aina värkkejä paljon mukana, en tiedä mikä puskaradio toimi vai onks mun otsas joku logo, mut tuntemattomatkin osas tulla kysyy multa välineitä. Taisin mainita siitä Vinkissä kun multa kysyttiin että tulisinko vertaiskoulutukseen, vai miksikä sitä nyt kutsuttiinkaan? Olin miettinyt sitä jo itsekin jonkin aikaa, joten mähän menin. Sitä kautta mukaan Vinkin toimintaan vapaaehtoiseksi vertaistyöntekijäksi, jota vasta aloittelen joten en tiedä siitä vielä paljoakaan, paitsi sen että muut vapaaehtoiset että varsinaiset Käyttäytyminen ja mitä sillä saavuttaa Tietty jokaisella on oma tapansa ilmaista itseään, sehän osa meidän persoonallisuutta. Silti on olemassa tiettyjä sääntöjä, jotka antavat meistä joko hyvän tai huonon kuvan, mikäli noudattaa tai ei näitä sääntöjä. On hyvin ikävää saada huono leima itselleen, vain siksi että ei välitä, hyvistä tavoista, vaikka olisikin silti rehti ja kunnollinen ihminen. Oikeasti ei ketään oteta vakavasti jos vain kiukuttelee ja vaatii itselleen jotain etuuksia, ilman että yrittääkään olla ystävällinen ja seisoa sanojensa takana. Kannattaa ajatella ja ainakin kokeilla, asiaa vastapuolen asemasta, miltä tilanne näyttää hänen silmin. Jankutus ja kiroilu ei vie sinua eteenpäin eikä avaa ovia, joityöntekijät joita en erota toisistaan, mutta molemmat ovat neuvoneet ja tukeneet tosi paljon. Ainii, täst ei oo ku pari tai kolme vuotta kun menin Symppikseen varmana siit ettei mua ainakaan sinne haluta, eikä minnekään muuallekaan. Ei ois uskonut ett mulle on käynyt näinkin hyvin ja yllättävän nopeasti. Mut ei siit niin kauan ole ettenks mä muistais ja vaistois toisessa sen saman pelon ja pienen merkin siitä epävarmuudesta, joku villi yhteys siin on, ne ihmiset eivät pelkää mua, joskus mustakin on apua toisille ihmisille, toivottavasti, sillä sellaisen ihmisen ei pitäis olla ikinä yksin. Mikä v*tun Symppis? Mikä V-tun 'Symppis' ja miten niin aamupala 20 senttiä tai jos ei oo sitäkään, niin ei oo pakko maksaa sitäkään. Joo joo, voipi ollakin, mutta en mä sinne kummiskaa mee, ei ne mua sinne ees haluu tai en ainakaa mee yksin se on ihan varma, tai ehkä joskus jos tuut mukaan. Etsiskelin tölkkejä ja kunnon stumppeja kun ei ollu yhtään rahaa, niin kuin yleensä. Jotenkin onnistuin pysyy hengissä ja olihan mul majapaikka silloin. Kotia kun ei ollut, eikä just kavereitakaan, enkä luottanu kehenkään ja uskoin edelleen kaikkien olevan vihollisia. Pysyttelin selvinpäin ku en enään uskaltanu doupata just ollenkaan, (no, rahapäivänä kuiteski tai siihen asti ku rahat riitti). Kun olin toipumassa pitkästä ainaki vuoden jos ei ihan kahta kestäneestä psykoosista. Varmaa oli, et pari päivää pirii tai PV:tä nahkaan ja oireet psykoosista alkoi varmasti, fiksu kun olin, ymmärsin yhteyden hakattuani päätäni kiviseinään heti parin vuoden ajan, joopa-joo... No niin, ja vihdoin kävelin Kontulan Symppikseen kaverin perässä valmiina säntäämään karkuun pienenkin syyn keksiessäni, vaan enpä keksinyt yhtään syytä. Paikka olikin iso, mun mittakaavassa suorastaan valtava, kun olin luullut et semmonen parikymmentä ihmistä korkeintaan mahtuis yhtäaikaa, mut sehän oli iso sali, jossa oli tiski, josta kahvit, leivät ja puurot sai niinku jossain kahvilassa. Johan siell oli henkilökuntaaki se parikymmentä henkee. Eikä kukaan mulkoillut mua ilkeesti vaan päinvastoin ja minä jos kuka olin mestari vaistoamaan sen, omituista. Mikä ihmeen paikka sellainen on. Sekin piti paikkansa et siel on kirppis, vieläpä superhalpa sellainen, mulla oli tasan yhdet vaihtovaatteet, eli reppu ei paljoa painanut ja kengät oli rikki. Parin päivän päästä ne alkoi läpsyttää ja nostin jalkaa, okei, pohja oli irti siitä jalasta. Varovasti nostin toista jalkaa, no niin, en yllättynyt, kun totesin molempien olevan samassa kunnossa. Siitä kyllä yllätyin kun henkilökuntaa tuli kysymään TEKSTI: Tuija minkä kokoinen jalka mulla on, ja vastauksen saatuaan hän toi minuutin kuluttua uudet kengät ja vieläpä tosi hyvät, eikä mulla mitään rahaa ollut, vaan eipä kysyttykään. Nii, en mä vielä silloin ollut kokonaan lopettanut kaman käyttöö ja pidin taskussa neljät-viidet värkit jos vaik tulee tarvetta. Himassa lisää, (hima tarkoitti paikkaa missä yövyin, asunnoton kun olin), Niistä taskussa olevista luovuin päivittäin ja joskus onnistuin saamaan jotain itsekin, mistä yllätyin joka kerta yhtä paljon. Enhän ollut tottunut saamaan mitään muuta kun paskaa niskaan, no niin se siitä, ei viitsi enää miettii sitä eikä paljon muutakaan. Pikkuhiljaa reppu alkoi keikkuu selässä päivisinkin monestakin syystä, eikä vähäisin ollut se että välineitä tultiin kysymään useammin. Ne kun ei paljon paina ja lisää saa, enkä kestänyt nähdä kenenkään käyttämässä spuulattuja, varmasti puhtaita, en oo ikinä ymmärtäny enkä tuu ikinä ymmärtämäänkään, miksi käytettyjä? Piste. (No kun, en ehtinyt hakee, en voi mennä Vinkkiin, kytät vahtii sitä paikkaa, siinä leimaantuu ja paskat, SELI SELI. Mä voin!) Tuli talvi, kevät, kesä ja niin edelleen, majapaikat vaihtui, mutta päivät olin Symppiksessä. En ees itse huomannut, mut aloin olee terve, myös psyykkisestikin, siitä kiitos Symppikselle, siellä kun käy päivittäin noin 300 ihmistä, päihteitä käyttäviä, asunnottomia, eläkeläisiä ja muita varattomia ja kaikenlaisia ihmisiä, mikä tärkeintä, sulassa sovussa. IHMISIÄ, joilla jokaisella on ihmisarvonsa ja oikeutensa. No, mäkin olin ollut sitä mieltä, ett mä oon narkannu omat oikeuteni jo kauan sitten. Ei siel ketään yritetä saada mihinkään muottiin, eikä lässytetä mitään paskaa, siellä vaan rupee ite tajuu et on kumminki ihminen jolla on oikeuksia niinku muillakin ja jos tarvii apua, sitä saa, jostakin, mut sitä saa vaik mihin, jopa mäkin. Sit sain kodin! Siis ihan oman. Olin riemuissani, kaikki alkoi olla hyvin, asiat vain loksahteli paikoilleen, palikka kerrallaan, jep. Huoltsu On hyvä, että Nervin kaltaisia paikkoja on olemassa. Itselleni Huoltsusta isoin apu on ollut hyvä ja halpa ruokailu. Tiedän itseni lisäksi monia ihmisiä, jotka voivat myös ruokailun lisäksi käydä Huoltsulla oleskelemassa ja ehkä myös päiväunilla. Pyykinpesumahdollisuus on myös todella hyvä juttu. Henkilökunta on mukavaa ja asiakkaat ovat olleet hyvässä hengessä. Ei minun aikana ainakaan kukaan ole rettelöinyt tai muuta vastaavaa. Iso kiitos koko Huoltsun olemassaolosta. T. tyytyväinen asiakas Juhnu88 Avoin kanava Skini kaipaa hippiskenee den takana sinun asioistasi päätetään, valitettavasti asiat vain ovat näin, etkä sinä voi asialle mitään. On paljon helpompi muuttaa omaa asennetta/käytöstä ja saada asiat hoidettua nöyränä, mutta suoraselkäisenä. Näin voit vakuuttaa asianomaisia paljon helpommin kuin ärisemällä. Yksi suurimmista virheistä on ottaa rohkaisu ryyppyjä ennen tärkeitä tapaamisia. Tällöin on varmaa että henkilökunta kutsuu vartijan paikalle ja hommat kusee jälleen. Ja se on selviö että toistuvat tämänkaltaiset yhteenotot heikentävät yhteistyötä jatkoa ajatellen. Näin homma ei toimi. Mahdollisuuksia on muutamia, opetella käytöstapoja, hankkia apua, esimerkiksi tukihenkilön tai vertaisen joka on tukenasi asioiden hoitamisessa. Kanttarelli 66 Tupakantumpit Asia mitä olen pohtinut tai/ja pistänyt merkille keskustassa on se, että tuhkakupit ovat melko vähässä. Näin voisi sanoa olevan joka puolella, ottaen huomioon että joka paikassa (kieltomerkeistä huolimatta), kaupan tai kauppakeskuksen ovilla poltetaan muun muassa. Tuhkakuppien olemassaolo lisäisi myös siisteyttä, koska tupakantumppeja näkee joka puolella. Itse ainakin laitan tumpit tuhkikseen, jos tuhkakuppi on lähettyvillä. Juhnu88 24 Weturi Weturi 25

14 Masan muistolle Masa, meidän kaikkien omatunto. Kaikessa hyvässä olit mukana ja parhaasi teit. Annoit ajateltavaa ja hyväksyit kaikki elolliset. Kaikkia autoit elämän tiellä. Vaan kovan hinnan itse maksoit, hitaasti mutta varmasti, pieni perus-c maksamaan laittoi, ystävän pois vei. Matti oli mukana perustamassa Suomen Lumme ry:tä, Weturi-lehden toimittaja, Vertaistoimija isolla sydämellä. Muistaen, Suomen Lumme ry:n porukka Muuntohuumeet: saatko mitä tilaat? Terveysneuvontapiste Nervi 15 vuotta! Huhtikuussa 2013 tuli täyteen 15 vuotta siitä, kun Tampereelle Vuolteenkadulle avattiin Terveysneuvontapiste Nervi. Juhlistimme kunnioitettavan teini-iän saavuttamista kakkukahvien merkeissä Suvantokadulla. Päivä piti sisällään runsaasti juhlavieraita, tutkija Riikka Perälä puheen sekä upeaa musiikkia vierailevalta bändiltä. Tuhannet kiitokset kaikille Nerviä muistaneille ja juhlaan osallistuneille! Ja ISO kiitos bändin pojille. Nervin aurinko jatkaa loistamistaan. Nuorison syrjäytyminen TEKSTI: Kanttarelli MAALAUS: Janttu ei ole terveen yhteiskunnan ongelma. Onko yhteiskunta ja ihmiset unohtaneet kuinka jälkikasvusta saa yhteiskunnan toimivia, ajattelevia ja aktiivisia jäseniä, eikä vain syrjäytyneitä päihteiden käyttäjiä ja yhteiskunnan varoja tuhlaavia välinpitämättömiä nuoria eläkeläisiä, ennen kuin ovat töitä tehneetkään. sa pitäviä alkoholisteja ja ottavat oppia heistä miten kuluttaa aikaansa kun ei yhteiskunta mukamas tarvitse heidän panostaan kehittää tulevaisuutta siihen suuntaan mitä olemme sanoneet tulevaisuudeksi. Koska he eivät tuota tarpeeksi rahaa! Onko se inhimillistä toimintaa turvata tulevaisuutta, myös omaa vanhuuden turvaamme? Puhumattakaan siitä mitä maksaa kun nuori siirtyy varhais-, sairaus-, työkyvyttömyyseläkkeelle suoraan koulunpenkiltä tai armeijan jälkeen. Koti on nuorelle se paikka jossa saa ensimmäisen johdannon elämänalkutaipaleelle. Jos kotona on tapana käyttää päihteitä säännöllisesti, vaikka vain viikonloppuisin, on iso riski että nuori oppii sen tavan myös omaan elämäänsä, luullen että on vain päihdyttävä, niin kun vanhemmatkin tekivät. Tästä voimme vain todeta että olemme justiinsa pudonneet puusta, eli olemme apinoita. Meidän pitäisi olla paljon tarkempia kun kasvatamme pieniä ihmisiä, jotta heistä ei tulisi vain apinoita, vaan itsenäisesti ajattelevia sosiaalisesti avoimia ja henkisesti tasapainoisia aikuisia, jotka voivat taas olla esimerkiksi seuraaville sukupolville. Kun emme saa mitä haluamme, nuori menee jonnekin mistä sen saa. Vain korkeasti koulutetut tai hyvän kielitaidon omaavat lähtevät työn perässä vaikka ulkomaille, mutta ne joilla ei ole resursseja lähteä työn perässä aidan vihreälle puolelle jäävät työttömyyskortistoon ja syrjäytyvät pikkuhiljaa. Ne rahan, ahneuden ja vallan juovuttamat ihmiskuvatukset, jotka tekevät lähes mitä vain saadakseen haluamansa, he eivät luovuta rahaa tai valtaa pois. Markkinatalous ei ole inhimillinen asia, se on tunteeton ja kylmä nippu kirjaimia. Jos sijoittaja ei saa tarpeeksi rahaa jostain, se joko myydään tai se poistetaan konkurssin kautta. Koko totuutta ei kyllä ilmoiteta, ei ikinä, ainakaan Rahavalta ei kerro. Ensin lapselle luetaan satuja ja puhutaan kuinka ihanaa elämä on. Kun teini-ikä on jo alkanut emme edes oikaise asioita joita on aiemmin puhuttu lapselle. Ei koulu pysty oikaisemaan kaikkea vanhempien tekemiä virheitä. Pidämme nuoria kuin kukkia, tällöin he eivät ymmärrä elämän kovuutta ennen kuin se on myöhäistä, vaan heti tulee totuus päin näköä kuin nyrkki silmään. Jota nuori ei ymmärrä vaan saattaa masentua ja ihmetellä mitenkäs tässä näin kävi. Itseäni surettaa kovasti se tapa jolla nykyään kohtelemme lapsia ja nuoria sekä unohdamme teini-ikäisten tulevaisuuden toivojen elämänalun toisarvoiseksi asiaksi. On anteeksi antamatonta, sairasta ja rikollista toimintaa jo se että kaikille koulunsa lopettaville nuorille aikuisille ei ole töitä tai jotain muuta tekemistä, josta saa palkkaa, kokemusta, tietoa ja itseluottamusta sekä muita elämälle tärkeitä taitoja. nykyisin on noin (2012) nuorta ilman työtä, siis syrjäytymisen rajoilla hoipertelevia turhautuneita tyttäriä ja poikia. Ensin he löytävät puistoissa majojan- Olen sitä mieltä että lasten on tehtävä virheitä lapsuudessaan jotta oppii vastoinkäymisistä eikä juosta heti äidin helmaan narisemaan. Se on nykyvanhempien moka, isomoka, holhoaminen pitäisi lopettaa heti ja antaa lasten ja nuorten mokailla silloin kun vielä se opettaa eikä aina vain hyysätä. Älä tee sitä älä tee tätä, päinvastoin tee ja yritä niin opit miten asiat oikeasti on, ilman että isi tai äiti on neuvomassa miten pitää tehdä. Eihän sitä noin opi mitään virheistä, jos ei anneta tehdä niitä virheitä. Tekisi mieli kiroilla, ihmisten typeryydelle, näin ei voi jatkua. 26 Weturi Weturi 27

15 Heippa, Weturin lukijat! kävimme Helsingin vanhimman terveysneuvontapisteen Vinkin 15-v. juhlissa ja samalla mietimme omaa terveysneuvontapistetaivaltamme. Ajatella, että mekin olemme olleet puskemassa omaa terveysneuvontapistettämme eteenpäin jo yli 10v.! Hyvinkään A-klinikan 35-vuotissyntymäpäivillä saimme nostettua myös terveysneuvontapistetyötämme jalustalle ja pääsimme sitä paremmin esittelemään medialle. Ensimmäisenä ja toisena toimintavuotena omassa tilassa omalla ajalla ei ollut ollenkaan niin paljon asiakkaita kuin nyt kolmantena toimintavuotena. Elokuun 2013 loppuun mennessä Tykki on vaihtanut v reilut neulaa ja ruiskua, joka on nyt jo enemmän kuin aiemmat vuosivaihtomäärät. Koen, että työ on kantanut hedelmää ja sana Tykistä on levinnyt. Olemme tyytyväisiä tämän hetkiseen palvelutasoomme, mutta toki kehittämistä aina on ja innostus siihen ei ole lopahtanut! Toiveissa olisi ihan oma paikka ja enemmän aukioloa. Henkilökohtaisesti näkisin tärkeänä asiakkaille mahdollisuuden pyykinpesuun ja tietokoneen käyttöön. Olisi mukavaa tarjota asiakkaille myös enemmän tietoa esim. sosiaalietuuksista, hammashoidosta, tulehdusten hoidosta yms. Olemme Tykissä myös valmiita vastaanottamaan uusia ideoita palvelun toteuttamiseksi entistäkin paremmin! Terveiset kaikille Weturin lukijoille! Hienoa, että tällainen lehti on olemassa, kiitos siitä! TEKSTI: Minna Palmunen, Hyvinkään TNP Tykki Ajattelin kantaa korteni kekoon ja kertoa hieman Hyvinkään terveysneuvontapisteestä. Henkilökohtaisesti seurasin paljon Vinkin alkutaivalta erilaisista medioista käsin. Olin heti sitä mieltä, että vastaava palvelu pitäisi saada Hyvinkäällekin. Aloitin työt Hyvinkään A-klinikalla joulukuussa 1998 ja aloin heti puhua terveysneuvontapisteen puolesta työryhmälleni. Olin tuohon aikaan työryhmässäni selvästi nuorin, vastavalmistunut sairaanhoitaja, jonka puheet uudesta toiminnasta tuntuivat aluksi menevän vasta-alkajan innostuneisuutena toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Sinnikkäästi pidin asiaa kuitenkin esillä ja keräsin plussia toiminnan kannattavuudesta paperille. Kaupungin johdon kääntämisessä asian puolelle meni aikansa, mutta A-klinikan muuttaessa uusiin tiloihin Siltakadulta Martinkadulle v. 2002, saimme luvan käynnistää terveysneuvontapistetoiminnan. Hyvinkään terveysneuvontapiste oli tuolloin hyvin pitkälti vain ja ainoastaan neulan- ja ruiskunvaihtopiste. Terveysneuvonnalle ei ollut omaa aikaa ja paikkana toimi pääasiassa A-klinikan kanslia. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että TNP-asiakkaat odottelivat samassa tilassa A-klinikan muiden asiakkaiden kanssa ja neulanvaihdot tapahtuivat kanslian luukulta varsin näkymättömästi, välillä jopa vain lapulle kirjoitetun tekstin välityksellä. Asiakkaista tuntui hassulta tulla klinikalle, koska heillä ei ollut ajatusta lopettaa käyttöään. Oli myös noloa sanoa kansliassa haluavansa vaihtaa pistovälineitä. Aluksi pidimme tiukasti kiinni silloisista muualta kuuluneista säännöistä koskien neulan- ja ruiskunvaihtomääriä. Likaisia pistovälineitä sai tuoda kuinka paljon vain, mutta 100 puhdasta neulaa ja ruiskua sai maksimissaan tilalle. Mikäli vaihtovälineitä ei ollut, sai 5 puhdasta neulaa ja ruiskua. Neulojen ja ruiskujen lisäksi TNP:ssä oli tuolloin steriililappuja ja kuivia lappuja. Vaikka terveysneuvontapisteemme järjestely oli pitkään palvelunkäyttäjille epämieluisa, koko ajan useampi ja useampi pistohuumeidenkäyttäjä löysi meidät. Kuvassa vasemmalla Pirjo ja oikealla Minna Kansliamme pitkäaikainen asiakassihteeri Marja Kiema jäi eläkkeelle v.2010 ja uutena asiakassihteerinämme aloitti Pirjo Vähäsaari. Pirjo opiskeli työn ohessa tuotekehittelijän tutkinnon ja kehitteli lopputyönään terveysneuvontapistettä. Toimin työn työpaikkaohjaajana ja tämä oli kyllä mieluinen pesti! Työn tuloksena pääsimme kehittämään terveysneuvontapistettä ja pääsimme yhdessä Pirjon kanssa avaamaan uudenlaisen terveysneuvontapistepalvelun. Uusi terveysneuvontamme sai oman paikan A-klinikan alakerran ryhmätilasta ja oman ajan (ma klo 13-16). Ajalla on tarkoitus toki edelleen vaihtaa pistovälineitä, mutta nyt kykenemme tarjoamaan myös paljon muuta. Kahvia ja keksiä on tarjolla ja jutustelemaan jää moni. Terveysneuvonnan osuus on korostunut ja sen tarjoaminen on ollut yksi päätavoitteistammekin. Nyt kykenemme tekemään myös HIV-pikatestejä anonyymisti sekä tarjoamaan asiakkaille filttereitä, klikkikuppeja, kondomeja, liukuvoidetta ja voidetta pistoskohtiin. Hepatiittitestit onnistuvat toistaiseksi vain nimellä, mutta tätäkin asiaa pyrimme saamaan anonyymipalveluksi. Terveysneuvontapisteen mahdollistuttua omalle ajalleen, aloimme miettiä terveysneuvontapisteellemme myös nimeä. Hyvinkään terveysneuvontapiste oli hieman harhaanjohtavakin, koska saatoimme saada postia kaikenlaisista terveyteen liittyvistä asioista ilman, että asioilla oli mitään tekemistä tartuntatautien tai iv-huumeiden kanssa. Nimiä mietittiin ja käänneltiin. Hyvinkäällä asiakkaat pääasiassa vaihtavat värkkejä, joten mietimme voisiko Värkki olla hyvä nimi. Koimme kuitenkin hieman nolona kutsua ihmisiä tutustumaan meidän Värkkiimme, joten siksi nimeksi valikoituikin toiseksi eniten ruiskusta kuulemamme sana: Tykki. Tykki kuvaa nimenä myös hyvin räjähtävää intoamme TNP-toiminnan kehittämiseen. Rälläkässä TEKSTI: Kanttarelli on alkanut uusi aikakausi Pelastusarmeijan Helsingin Alppikadun asumispalveluyksikkö on kohentanut itsens sisäsesti ja ulkoisesti tosin. Yhteiset tilat, asukkaiden huoneet ja henkilökunnan tilat ovat kaikki uusittu. Ulkoisesti talo on kuin ennenkin, mutta siistimpi. Myös toimintatavat ja säännöt ovat talossa muuttuneet, henkilöuntakin on suurin piirtein MINÄ: miten sanoisit remontin vaikuttaneen taloon ja sen henkeen, verrattuna entiseen? MARKKU: 120%sti, täähän on ihan eri talo joka suhteessa, täältä on poistunut se vankilamaisuus kokonaan ja kaikki on mennyt parempaan suuntaan. MINÄ: Miten tämä on vaikuttanut henkilökuntaan mielestäsi? MARKKU:: No, kaikki on oikeastaan vaihtunut, paitsi johtaja ja sairaanhoitaja ja hänen miehensä ovat yhä ja muuten kaikki valvojat ovat uusia... MINÄ: Miten sitten sinne yleensä ja vieraat, voivatko he tulla ja mennä miten vain? MARKKU: Jotenkin täällä säännöt vielä elää ja asettuu aikanaan, toki on yörauha, mutta vieraita saa käydä, avaimia he eivät saa ja heidät pitää saattaa aina huoneesta ulko-ovelle/ovelta huoneeseen. MINÄ: Voiko tätä nyt kutsua jo kodiksi? MARKKU: Edelliseen verrattuna voi kyllä, se riippuu itsestään, mihin on tottunut. MINÄ: Millainen huoneesi on? MARKKU: Yli 35 neliötä, keittiö, suihku, vessa siis ihan ok. Edelliseen siivouskomeroon verrattuna tätä voi sanoa kodiksi. Hinta- uutta, jokunen vanhakin löytyy, sama pätee asukkaisiin, joista noin 90% on uusia. Kävin kyselemässä vähän mitä eroa on vanhan ja uuden välillä olin nuuskimassa uutta Rälläkkää ja yhtä vanhaa asukasta Markkua sek yht vanhaa työntekijää Juhaa, he jos ketkä voivat kertoa mikä ero on uuden ja vanhan välillä. kin on pysynyt aika samoissa kuin entisessä. MINÄ: Onko täällä minkäänlaista toimintaa, siis voiko asukas osallistua talon askareisiin, entä aikaisemmin? MARKKU: Ennen ei voinut, ei. Mutta nykyisin voi, itse touhuun keittiössä joka päivä ja se on hyvä juttu, pysyy rytmissä ja tuntee itsensä tarpeelliseksi, mikä on tärkeetä, se aktivoi ihmisiä ja muuten voi turhautua ja lopun sitten arvaakin jo. Haastattelu menikin jo maailman parantamisen puolelle. Markku on fiksu ja mukava kaveri jolle toivotan vain kaikkea hyvää jatkossa. Seuraavaksi juttelin henkilökunnasta Juha R:n kanssa. Pitkään, asuntolan historiasta, keskustelun jälkeen ymmärsin taas, että asetukset ja muut pykälät ovat vaikuttaneet muuttuvassa maailmassa hetkittäin liikaakin asuntolan arkeen. Varmasti huonontaen asuntolan mahdollisuuksia auttaa ahdinkoon joutuneiden asukkaiden elää. Asetukset ja pykälät eivät jousta ajan tarpeiden vaatimuksiin, vaan ne tuottavat surullisia tarinoita ihmisten elämään. Mutta onneksi on myös mahdollisuuksia muuttaa asioiden kulku toiseen suuntaan, kuten täällä on tehty, se vaatii vain oikeat henkilöt ja rohkeutta näyttää, ett kaikki onnistuu kun vain yrittää parhaansa. Täällä se on näytetty todeksi. Iso kiitos Pelastusarmeijalle ja kaikille joille kunnia kuuluu. 28 Weturi Weturi 29

16 peilin eteen suoristaen lähes kysymysmerkkiin lysähtäneen ryhtinsä niin että saattoi lähes kuulla kuinka selkärangan nikamat niksahtelivat paikalleen. Leuka nousi ylös kuin kumiankalla ja jälleen kerran samainen suoni läpäistiin tällä kertaa hiukan, pari milliä oikealle ja ylös edellisestä kohdasta, paikka oli varsin hyvin auki. Veri tuli ruiskuun, ja jo tästä Markon ruumis reagoi laittaen hänen sydämensä sykkeen lievästi kohoamaan ja mielihyväntunteen ruumiissa lisääntymään vaikka mitään ei ollut vielä veressä. TEKSTI: Sami Henttonen MAALAUS: Janttu Asenne kohdilleen ja alkaa tapahtua! Sörnäisten vapahtaja OSA 2 Marko oli saanut väsättyä reilut kahden gramman fixinsä ja kyykistyi nyt tuon sirpalepeilin eteen joka niin hyvin kuvasi heidän sirpaleista elämäänsä ja joka oli hänen pyhä fixaus paikkansa tässä kämpässä missä hän oli nyt ollut kaksi ja puoli viikkoa ja saanut jo kaksi varoitusta, pelkästään kavereiden takia. Hän kääri oikean jalkansa lahkeen ylös ja taputteli suonta joka suorastaan huusi nilkan yläpuolella ja painoi nyt kertaalleen käytetyn mutta priimakunnossa olevan neulan suonen sinisenkirjavan nahan läpi ja veti männästä. Mitään ei tapahtunut, ruutta oli jumissa eli neula ei ollut suonessa. Marko kirosi kovaan ääneen ja valui lattialle sellaiseen asentoon mistä kuka tahansa jooga guru olisi ollut ylpeä. Hän veti neulan suonesta pois ja alkoi miettiä uutta paikkaa mihin tuo terä löytäisi vielä varmasti tiensä. Vain kuolema oli varmempaa, tai kuolla yrittäessä. Kaulaan uudestaan, Marko päätti ja nousi seisomaan Marko tuijotti itseään yhdestä peilin sirpaleesta ja näki sormiensa painavan ruiskun männän pohjaan, ja nyt tulipalo iski kerralla hänen päänsä läpi. Kuuma aalto oli vielä vatsassa ja munaskuissa muljahteli kun Marko tunsi näkökentän hämärtyvän ja kuin lämpimän pilven läpi hän vajosi selälleen lattialle tajunsa menettäneenä. Ville oli tuossa vaiheessa siirtynyt jo väsäämään myssyjä, kannabispaukkuja joita tykkäsi poltella kunnon bongeilla ja vaikka maissipiipulla mutta ei jointtia jos ei ollut äärimmäisen pakko. Hän katsoi Markon suuntaan ja naurahti mielessään, hän ei ollut vielä huomannut Markon tuhonneen koko pussia ja oli keskittynyt cannabioilin saamiseen päähänsä jotta sen ylikuormittunut koneisto saisi vähän jäähdyttelyä. Marko oli vetänyt kuningasfixit ja nyt hän piti kahvoista kiinni niin kovaa kuin pystyi. Tuntui että tajunta ei seurannut enää ajatusta koska ajatus meni aina asiaa edellä, hänen poskensa punoittivat ja hengitys oli kuin kahdeksansadanmetrin juoksijalla viimeisen kuudensadan kohdalla. Pumppu hakkasi varmasti reilusti toistasataa, mutta Marko oli aina ajatellut ruumiinsa olevan kertakäyttöinen eikä näin välittänyt damageistä. Mutta nyt tämä oli hänelle liikaa, nyt kaikki oli liikaa. Marko tuntui vajoavansa mielisairaiden kurjuuteen, tähän ei enää diatsepami auttaisi, ei löytyisi lääkärin reseptiä joka toimisi. Nämä olisivat olleet Markon viimeiset fixit, EI TOIMI ENÄÄ PERKELE, hän oli vain odottanut milloin näkisi enteen, nyt se oli nähty ja raja hyvän ja pahan välillä lopullisesti rikottu ja ylitetty. Elämä ei voinut olla näin raakaa eikä mieletöntä, mutta jos katsoo hetken tosiasioita niin se on ja tulee olemaan! THE END Itse en voi hyvin jos en tee mitään, no viikonlopun voin löysäillä, just just. Maanantaina onkin jo sitten tehtävä jotain antaumuksella ja vakuutan että se tuntuu ihanalta, suurenmoiselta. Mutta asiaan. Jos asenne on se että mitä vähemmän joutuu tekemään töitä tai auttamaan jotakuta, voi olla varma ettei sinullakaan ole vapaaehtoista apua tai rahaa, niin se on. Toki työn voi luokitella monellakin eri tavalla, sekin on työtä jos istuu ongella, saa kalaa ja tekee sopan ja antaa siitä toisellekin nälkäiselle, eikä syö kaikkea yksin. Minä pidän sitä työnä tai auttamisena, siitä voi saada hyvän mielen ja joskus vastapalveluksen, kun olet itse kusessa. Miten se vanha sananlasku menikään; Niin petaa kuin makaa? Sitä saa mitä tilaa? Kun antaa niin saa? Näitähän on vaikka kuinka ja periaate on sama kaikissa. Ymmärrän osittain niitä ihmisiä jotka ei vain halua, pysty, pidä siitä että joutuu tekemään töitä vaatteiden, ruuan tai rahan eteen. Tosin ymmärrys loppuu kun varastaa toisilta itselleen, jos ei vain halua tehdä ruokansa eteen muuta kuin laittaa laukkuunsa ja menee syömään nälkänsä pois. Tai vie vanhukselta eläkkeet jotta saa keskaria. Mun oikeudentaju ei antaisi armoa, näin toimivalle ihmiselle. En tosin ymmärrä sitäkään että jos ihmisellä on jo miljoonia, miksi hänen pitäisi saada miljoonia lisää, sekin on sairasta enkä antaisi hänellekään armoa. Ahneus on tämän maailman isoin vitsaus. Hyvänä kakkosena tuleekin sitten kärsimättömyys, minä tahdon tuon ja heti. Siinä ne kulkee käsi kädessä, kaksi pahinta. Se että tahtoo jotain, ei vielä ole paha asia. Mutta kun siihen ei olekaan varaa ja silti tahtoo ja haluaa tulee ongelmia kun se jokin pitää saada heti. Yleensä siinä vaiheessa tekee tyhmyyksiä, joko lainaa tai tekee rikoksia, mikäli ei halua tehdä töitä. Varastaminenkin on työn tekoa ja sen seurauksetkin on silloin työn tekoa, tosin sen tunti korvaus jää kiinni jäämisen jälkeen hyvin, hyvin pieneksi. Kun olen jo kaulaani myöten suossa ja ulosoton paras kaveri ja koukussa päihteisiin, eli virheet on jo tehty. Lähes poikkeuksetta ihminen valittaa kurjuuttaan viranomaisille ja auttajilleen että tämän maan mätä tai sossun-, työkkärin virkailija on sika joka ei ymmärrä minua. Heillä on vikoja, jotka sinusta ovat syy kurjuuteesi. Mutta kun ajatellaan asiaa, he vaativat sinulta vastapalveluita maksaessaan sinun kodin vuokran ja antavat hieman rahaa elämiseen. Mitä sinä annat yhteiskunnalle, annatko edes hymyä virkailijalle? Jos et osoita edes pientä yritteliäisyyttä siitä, että todellakin yrität parantaa asemaasi, et voi odottaa heiltä mitään, jolloin joudut tyytymään minimiin, eli siihen mitä laki määrää. Yhteiskunta antaa monia eri mahdollisuuksia tehdä vastapalveluksia. Kas kun Kela tai sossu antaa sinulle rahaa ja maksaa vuokran sekä terveydenhoidon se on mielestäni palkan maksua. Jo pelkästään sitä vasten olisi hyvä osoittaa edes vähän yhteistyöhalukkuutta ja lopettaa ainainen valitus. On systeemissäkin vikaa sitä ei voi kieltää kukaan, on epäoikeudenmukaisuutta eikä rahat ole aina ajoissa ja niin edelleen. Yksi on kuitenkin varmaa, jos teet yhteistyötä se huomioidaan. Saat positiivista huomiota, sekä sisältöä päivääsi eikä päihteet ole koko ajan ympärilläsi. Se on muutoksen alku, pieni mutta iso. Muutokseen tarvitaan rohkeutta, sillä sitä ei tiedä mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Mielestäni se että jää junnaamaan paikalleen eikä yritä muuta kuin pillereiden pyörittämistä, kuuluu onnettomien joukkoon, se ei vaadi mitään ei todellakaan. Muutos puolestaan on aina yrittämisen arvoista, uudet asiat ei tule jos ei uskalla luopua entisistä tavoistaan, niin se vain on. Mitä voin odottaa jos en arvosta, tai tee yhtään mitään? 30 Weturi Weturi 31

17 Kun joku välittää TEKSTI: 'Vertainen' Olin jo vuosia ollut pohjalla. En välittänyt mitä vedin tai kuinka vedin. Kunhan sain pääni sekaisin ja mahdollisimman pian. Harvoin minulla oli puhtaita värkkejä mistään steritseistä tai kuivalapuista puhumattakaan. Aineet filtrattiin silloin kun oli pakko eli silloin kun latinki oli liian paksua tullakseen neulasta läpi. Monesti aineet lyötiin suoraan pumppuun ja vedet vain perään, pieni ravistus ja eikun ränniin. Kun lähdin tutusta kaupungista Helsinkiin se oli minulle hyppy tuntemattomaan. Lähdin 350km päähän, ilman paikkaa minne mennä, ilman yhtään ystävää ainoastaan parit vaihtovaatteet ja parit jo ennestään käytetyt värkit repussa. En tiennyt mitään tulevasta mutta, sen minkä tiesin oli se etten voinut kotiinkaan jäädä. Jo vuosia olimme exäni kanssa olleet tilanteessa jossa henkinen ja ruumiillinen väkivalta sekä ikuinen pelko oli ollut aina läsnä. Sinä päivänä exäni tuli taas kotiin rauhottavissa ja kännissä, tämä yhdistelmä teki hänestä äärettömän agressiivisen ja arvaamattoman. Kuulin olohuoneeseen kun ovi kävi ja ensimmäisistä sanoista jotka kuulin tiesin että taas oli piru irti. Näin exäni liikahtavan minua kohti tavalla josta tiesin...samassa tuli aivoista käsky. Puolustaudu! Vaistomaisesti otin ensimmäisen esineen joka käteeni osui ja löin kaikin voimin. Kädessäni oli imurin putki. Isku osui suoraan exääni päähän. Exäni päästä vuosi verta ja sitä tuli runsaasti. Sillä hetkellä tein päätöksen. Katsoin että exäni oli tajuissaan, soitin ambulanssin, löin kamani kassiin ja lähdin. Tajusin että jompi kumpi vielä tappaisi toisen jos jäisin. Olin tarponut muutaman viikon pitkin Helsinkiä. Olin viettänyt öitä taivas alla ja sillan alla, joskus heräsin jostakin luukusta. Kuitenkin kuvio oli aina sama piriä ja tarpomista pitkin Helsingin katuja taas piriä ja taas tarpomista. Aloin olla sekä henkisesti että ruumiillisesti varsin lopussa. Painoni oli pudonnut 67kg:sta 50kg:n näiden muutaman viikon aikana ja välillä mietin palaamista takaisin kotipaikkaan. Siellä olisi sentään joku tuttu jonka luona voisi olla. Vaikka olinkin koko ajan sekaisin tajusin että näin en pitkään enää jaksaisi mutta toisaalta paluu "kotiin" ei tuntunut varsinaiselta vaihtoehdolta. Sitten tapasin erään muijan, narkki niin kuin minäkin. Pyörin sen kanssa pitkin Helsinkiä kunnes en enää kivuiltani ja uupumukseltani yksinkertaisesti kyennyt enää kävelemään. Muija sanoi että tietäisi tyypin jonka "hoteisiin" voisi minut jättää. Mies oli kuulema jo meitä hiukan vanhempi ja pitkään rataa nähnyt, ihan luotto tyyppi jota ei tarvinnut todellakaan pelätä siitä voisin olla varma. Olin hetken hiljaa ja epäröin, uskaltaisinko luottaa, ja mikähän tyyppi seki ny sit mahtoi olla. Lopulta suostuin, olin kuitenkin jo niin väsynyt viikon valvomisen jälkeen että kaikki alkoi näkyä kahtena joka enteili sitä että seuraavaksi nukkuisin kirjaimellisesti pystyyn. Oli siis pakko ottaa riski. Muija vei minut sporalla kurviin, talon kulmalla seisoi pitkätukkainen vanhemmanpuoleinen mies. Katsoin miestä, kasvot kertoivat että rataa oli nähty ja ikää oli jo varmasti liki 50 vuotta. Täs on se mist soitin aloitti muija keskustelun. Yks kundi jätti sen tonne kämpälle. Ei sil o mitää mestaa mihin mennä, eikä se tunne täält ketää kun se on muualta. Ja mun mukana se ei enää pysty liikkuu. Otat sä sen sun hoteisiin vähäks aikaa. Jos sult löytyy jotai kipuun ni anna sit se varmaan tipahtaakin joten vaivaa siit ei ole. No kai se sit vittu voi tulla, vastasi mies. Äänessään sellaista kireyttä josta saattoi päätellä ettei naisen pyytämä palvelus ollut ensimmäinen. No lähetää, sit mul o frendin kämppä täs kulmil voidaa mennä sinne Jaaha mietin mielessäin ja että minkähänlaiseen narkki luukkuun sitä tänää päädytään. Käveltiin muutama kadunkulma sitten sisään porttikongiin. Olin aivan eksyksissä en tiennyt yhtään edes että missä päin mahdoin olla. Menimme rappukäytävään ja sitten pari porrastasannetta ylöspäin. Mies avasi oven. Yllätyin, asunto oli pieni mutta siisti, mielestäni hyvin siisti. Se oli ihan jotakin muuta kuin se mitä olin siihen mennessä luukkuja nähnyt. Tähän mennessä kaikki näkemäni luukut olivat olleet paskaisia, yleensä lattiasta kattoon asti täynnä kaikenlaista käsittämätöntä kamaa, viikkoja vanhoja likaisia astioita sekä paskaisia värkkejä joka puolella, edes kenkiä ei ollut voinut riisua koska käytettyjä neuloja lojui irrallaan tupettomana lattialla ja haju joka löyhähti vasten kasvoja kun ovi avattiin sai vatsalaukkuni yleensä kääntymään nurin niskoin mutta, ei täällä. Täällä kaikki tavarat olivat paikoillaan, huonekaluja oli vähän mutta ne olivat ehjiä ja siistejä, tiskiä ei ollut missään ei edes tiskipöydällä. Asunnossa oli toinenkin mies. Hän katsoi minua pitkään hieman ehkä karsaasti. Hän oli ilmeisesti asunnon varsinainen asukki. Minua hävetti, tiesin että olin varmasti aika luotaan työntävä ilmestys. Pesulla en ollut päässyt käymään useampaan päivään, hiukseni olivat rasvaiset ja roikkuivat päätä myöden, vaatteeni olivat likaiset ja varmasti haisevat vaikken sitä itse huomannutkaan. Ilmapiiri oli kireä. Huomasin etten ollut kauhean tervetullut mutta, kaikesta huolimatta minut pyydettiin sisään. Mies joka oli ollut minua vastassa sanoi. Mulla on tossa yks oxicontini jos kelpaa? Mies oli ilmeisesti huomannut kumaraisen ja ontuvan kävelyni joka johtui helvetillisestä särystä selässäni ja jaloissani. Joo voin mä ottaa, vastasin hiljaa. Luojan kiitos kohta se helvetillinen kipu joka sai liki kyyneleet silmiini jokaisella otetulla askeleella, helpottaisi. Se hellittäisi edes hetkeksi. Juuri tuo mieletön hermoja raastava kipu oli varmasti se joka oli pitänyt minut väkisinkin hereillä. Katsoin kun mies tottuneesti kokkasi latingin, veti aineet pumppuun ja sanoi. Tos on ole hyvä. Kiitin hiljaa ja vedin hihani ylös. Taipeeni oli aika rujon näköinen se oli sinisen, punaisen, kellertävän kukertava, turvonnut ja arka. Olin jo pitkään tökkinyt itseäni samoilla värkeillä ja niillä pistäminen muistutti jo enemmänkin voimailulajia kuin tekniikkalajia ja koska en myöskään ollut syönyt enkä juurikaan juonut en ollut löytänyt suontani edes huonosti ja suonen etsiminen oli sorraamista ja kaivamista. Varsinaista arpapeliä. Huomasin kun mies katsoi kättäni ei sanonut mitään mutta huulilta saatoin lukea sanat. Voi vittu ja perään lähes huomaamaton päänpyöritys. Minä aloitin pistämisen, työnsin neulan käsivarteeni ja koitin löytää suonen, ei löytynyt käänsin neulaa eikä vieläkään mitään. Yritin uudestaan ei mitään. Miehen antama latinki oli kuitenkin tehty puhtaaseen putkeen ja uuteen neulaan joten tämä toimenpide oli vielä kuitenkin varsin miellyttävä vaikka minua alkoikin tuskastuttamaan ettei suonta löytynyt. Mies oli suorittanut jo oman toimenpiteensä ja seurasi touhuani. Tarviit sä apua? Mies kysyi. Joo jos sä viittit, on vähä putket hukassa. Vastasin nolona. No istu toho, anna ne värkit ja paa se käsi rentona suoraks tohon reidella. Hei onks sulla vyötä mies huikkasi kaverilleen. Toinen mies tuli vyön kanssa. Viititkö sä kiristää, tää näyttää vähä siltä et joudun kattoo toisen paikan. Ei tohon voi pistää, sanoi mies joka suunnitteli minun pistämistäni. Toi tulehtuu kohta, kannattas varmaa alkaa putsaa sitä eikä sun pitäs pistää siihen nyt hetkeen ollenkaa. Joo, vastasin välittämättä kuitenkaan pätkääkään siitä mitä mies sanoi. Odotin vain että saisin latinkini. Lakkais ny jaarittamasta ja pistäis perkele, ajattelin mielessäni. Toinen mies sujautti vyön hauikseni ympäri ja kiristi. Toinen alkoi tunnustella suoniani. Sun pitäs juoda, oot vähä kuiva ja suonia on silloin hankalampi löytää, mies tuumasi samalla kun tunnusteli käsivarttani. Tos on hyvä tohon me se laitetaan. Minä käänsin katseeni kattoon ja purin hammasta. Odotin nipistystä. Sano heti jos yhtään kirvelee. Joo, vastasin taas konemaisesti. No ni se on sielä! Katsahdin hämmästyneenä. Joko se muka meni? kysyin. Jep se on sielä. Yllätyin, en tuntenut mitään en edes nipistystä. En olisi uskonut hänen edes pistäneen minua ellei mies olisi painanut kuivalapulla pisto kohtaa josta tuli oikeasti verta. Vedin syvään henkeä ja huokasin raskaasti. Mieletön kipu alkoi pikku hiljaa hellittää. Katsoin miehen harmaisiin silmiin ja kiitin. Mies vaikutti kiltiltä, muutoinkin miehen käytös ja olemus oli rauhallinen. Pohdin uskaltaisinko nukahtaa hetkeksi. Kävin lattialle pitkälleni. Kivun alkaessa hellittämään tuntui kova lattia selkäni alla todella hyvältä. Nukahdin... Havahduin riitelyyn ja tajusin että riita koski minua. Mä en paa sitä vittu kadulle. Ihan sama mä en sit lähe mukaa, mut kadulle mä en tota paa. Toi muija on ihan paskana, ei sitä voi pistää tonne kadulle. No en jätä sitä edes venaa mihkää kadulle. Nousin istumaan, kaivoin röökit kassista ja sytytin tupakan. Mies joka oli tullut minua kadunkulmaan vastaan ilmestyi eteisestä. Pitääks mun lähtee? Kyl mä voin jos toi ei haluu et jään. Sanoin miehelle. No se on lähös käymää tuol. Mun piti mennä sen mukaa, mutta en mä lähe kun sut pitäis sit jättää jonnee venaa, tai jotain. Se kun ei haluu et tänne jää ketää. Ensimmäinen lause kertoi kaiken ja ymmärsin yskän. Mies alkoi kokkaamaan latinkeja. Itselläni ei enää aineita ollut. Olin aamulla vetänyt viimeiset, eikä rahaakaan ollut joten olin hiljaa ja polttelin tupakkaani. Pian kuitenkin minulle ojennettiin valmiit ve- 32 Weturi Weturi 33

18 dot. Katsoin hämmästyneenä, mut ei mul o yhtää rahaa, Sanoin takellellen. Ei se mitää ei tääl ketää ilman jätetä. Tos on sun pommis, mies huikkasi kaverilleen joka veti eteisessä kenkiä jalkaansa. Joo! kuului vastaus. Täh? Eiks toi muka piikitä ajattelin itsekseni. Olin kovin yllättynyt. Mies ei kuitenkaan ollut mikään nuori enää hänkään, ei ihan yhtä vanha kuin ystävänsä mutta kuitenkin jo minua vanhempi. Mies pyörähti olohuoneessa otti pomminsa joi olutta päälle ja lähti. Kun ovi sulkeutui kanssani jäänyt mies puhkesi puhumaan. Pistätkö ite vai? Mies loi minuun kysyvän katseen. Mmm... Jos sä voisit, meni niin nätisti viimeksi ja toi on aika arka toi mun kohta. Vedin hihani ylös ja nousin lattialta sohvalle miehen viereen. Saat sä kiristettyy vähä vaikka sillä sun paidan hihalla? Toi sun pisto kohta on oikeesti vähä huonona! Huomasin itsekkin että sen lisäksi että se oli sinisen, punaisen kukertava se oli jonkin verran turvonnut eikä siinä ollut enään varsinaista ihoa vaan enemminkin hyvin, hyvin ohut kalvo. Mies pyyhkäisi käsivarteni kostealla lapulla ja sanoi. No nii kiristä! Minä tein työtä käskettyä ja tunsin taas hennon kosketuksen miehen tunnustellessa suontani. Käänsin jälleen katseeni kattoon. Älä välitä tosta yhestä, se on vähö tommonen. Mä en oikeesti halunnu heittää sua kadulle venailee et oisin menny sen mukaa vaik lupasin. No nii se on sielä! En taaskaan ollut tuntenut mitään. Sä oot kyl oikesti hyvä tossa, ite saan aina sorrata hulluna et saan pistettyy, sanoin. Oot sä kauan pistäny? kysyi mies. No en oikeestaa, on mua pistetty jo joku 4 vuotta mutta ite en o pistäny ku vasta jonku kuukauden tai jotain. Mulla on ollu paha piikki kammo aina. Nyt on ollu sit pakko koittaa ite kun on näin, vastasin. Kiitin miestä jälleen ja sytytin tupakan. Mä oon pitäny majaa ton yhen frendin kämpällä ku sillä on toinen mesta, ni lähetää sinne. Otin oman reppuni ja kassini vedin kengät jalkaani puin takin ylleni. Oli jo kuitenkin lokakuun loppu ja ilma alkoi olla hyvin kylmä. Mietin hetken että menisinkö miehen mukaan vai en, siinäkin olisi riskinsä luottaa ihmiseen, jota ei edes tunne. Minulla ei kuitenkaan ollut missään vaiheessa tunnetta, että minun olisi tarvinnut pelätä tai edes varoa miestä. Mies oli rauhallinen ja välitön. Mies ilmeisesti huomasi mitä ajattelen koska hän katsoi hymyillen minua ja sanoi. Emmä sulle mitää pahaa tee älä sitä pelkää. Mies otti myös reppunsa ja niin lähdimme. Menimme Helsingin ulkopuolella sijaitsevaan kämppään. Sekin oli pieni, mutta siisti, jälleen hyvin siisti. Tää on yhen muijan kämppä mies sanoi. Siel on suihku ja vessa ja pesukone jos haluut suihkuu tai pestä vaatteita. Olin ihmeissäni, mitä toi äijä oikeen meinaa. Sä voit olla täs ni sun ei tarvi kadulla olla, mies jutteli. No mut onks se ihan ok sille muijalle? Ku en mä halu olla jos se ei käy sille. Mies otti puhelimen, valitsi numeron ja odotti pian joku vastasikin. Minä moi tota tos on yks muija ja sil ei o mitä minne mennä ni voiks se olla tässä mun kanssa. Ei, ei se o se, joo, joo, joo, joo tiiän ei tuu. Okei moi. Mies lopetti puhelun. Katsoin häntä kysyvästi. No? Joo kyllä sä voit olla se vaa sitä ettei sit ketää muuta ja et se tulee huomenna käymää. Ai, kiva. Voinks mä käydä suihkussa, kysyin. Joo mee vaa, tos on pyyhkeitä siinä ekas kaapis, mä teen vielä vedot meille sillä aikaa. Otin tarjotun pyyhkeen ja viimeiset puhtaat vaatteet jotka oli. Se ei ollut kuin yksi T-paita. Kirosin ei ollut edes alusvaatteita. No se ei nyt auta oli pakko vain pärjätä ilman. Vedin vessan oven kiinni perässäni ja käänsin oven lukkoon. Riisuuduin. Avasin suihkun. Ihana lämmin vesi valui päälleni. Olin palellut jo pari päivää johtuen ilmeisesti siitä että toissa yönä oli satanut vettä ja minä olin viettänyt yöni silloin sillan alla sateen suojassa mutta kosteus oli tunkeutunut luihin ja ytimiin. Nautin lämmöstä, suljin silmäni, pian oveen koputettiin. Onks kaikki ok? Kuului kysymys. Joo, kui? Vastasin. Ajattelin vaa että oot ollu aika kauan eikä mitä ääntä kuulunu, ajattelin että ootko nukahtanu tai jotain! Ei kaikki on ihan ok, tuun ihan just, huusin oven läpi. Olin kai ollut ajatuksissani enkä huomannut ajan kulua. Peseydyin ja pukeuduin. T-paita ja verkkarit sai nyt kelvata kun ei muuta ollut. Otin alusvaatteeni ja pesin ne pikaisesti lavuaarissa ja laitoin ne patterille kuivumaan. Tulin pesuhuoneesta, mies näppäili kitaraa, Istuin sohvalle. Ihana hetki ajattelin, suljin silmäni ja jäin kuuntelemaan kitaraa. Näppäily taukosi. Ai sä tulit, tein vedot valmiiks, tus tänne ni mä laitan. Nousin sohvalta ja menin keittiöön. Mies oli siirtänyt toisen tuolin toisen viereen ja käski istua. Mies kaivoi reppuaan kuivalappuja ja putsilappuja ilmestyi repusta. Näytäs sitä kättäs mies sanoi ja alkoi tutkia käsivarttani tarkemmin. Mies otti putsilapun ja putsasi vanhan pisto kohdan huolella. Nousi ja otti pakastimesta herne, maissi, paprika pussin ja haki ohuen rievun kaapista. Kun mä olen laittanu tän ni pa toi kangas siihen taipeeseen ja sitte toi pussi siihen päälle ja pidät sitä siinä jonkun aikaa. Kylmä rauhottaa sitä ja vähentää sitä turvotusta. Siin ei viel ainakaa näyttäs olevan mitää pahempaa tulehdusta mut ihan jauhelihaks sä oot sen kyllä hakannu. Joo okei vastasin. Mies pyysi taas minua kiristämään hihani, tunnusteli ja noin se oli siellä. Havahduin kun mies veti peiton päälleni, silitti hiuksiani, nousi ja poistui. Minä vajosin uneen. Heräsin seuraavana aamuna, kello lähenteli 10:tä ja mies teki lähtöä. Huomenta mies huikkasi huomatessaan että heräilin. Mä käyn kirkolla ja kaupassa, menee jonkun aikaa. Muistin havahtuneeni kun mies oli peitellyt minut ja aloin muistella edellis päivää tarkemmin. Keskusteluja, tapahtumia, sitä kuinka mies oli välittänyt minusta ja huolehtinut minusta, katsonut käsivarttani ja hoitanut sitä. Katsahdin sitä, se oli rauhoittunut kummasti. Turvotus oli laskenut ja punoitus laantunut. Se oli edelleen hellä mutta ei likikään niin arka kuin edellis päivänä. Käännyin selälleni. Ikkunasta näkyi paljaita puiden runkoja, lehtensä puut olivat jo pudottaneet, ilma näytti kuulaalta ja kylmältä. Minä vedin lämpimän peiton tiukemmin ympärilleni ja suljin silmäni jälleen. Ovesta kuului rapinaa ja minä pomppasin istumaan. Tulija oli mies. Kävin kirkolta leipää ja kaupasta jotain. Mies tyhjensi kassinsa ja laittoi tee veden kiehumaan. Ei tossa paljon ole mutta syö säki. Mies tarjosi. Joo kiitos kai mä leipä palan voisin kohta ottaakkin. Nousin ja menin vessaan, otin patterilta pesemäni vaatteet, suoritin pikaisen aamupesun ja pukeuduin. Menin keittiöön otin kupin ja kysyin kahvia. On sitä tossa kaapissa keitä vaan. Ihanaa aamu kahvia! ajattelin. Laitoin kahvin valumaan ja tein leipä siivun itselleni. Kahvin tuoksu sai veden kielelleni ja odotin innolla. En ollut saanut ostettua edes kahvi kupillista itselleni pariin päivään kun ei ollut ollut latiakaan rahaa. Viimein keitin porisi viimeisiään, katsoin ja odotin että vedet valuisivat kahvina pannuun. Vihdoin, kaadoin kahvin kuppiin, laitoin paljon sokeria ja maistoin. Mmm... Ihanaa ajattelin. Ahmin leipäpalan suihini. Kuinka hyvää voi leipä ollakkaan vaikka leivällä ei ollut kuin margariinia niin se maistui taivaalliselta. Mieleni teki toista leipä palaa mutta en kehdannut kysyä voisinko ottaa joten tyydyin yhteen. Kiitos, oli ihan sika hyvää. Sanoin miehelle. Ole hyvä vaa, mä lähen tos jonku tunnin päästä liikenteeseen. Mut sä voit jäädä tänne jos haluut. Et vaa avaa ovee kenellekkää. Se muija tulee jossai vaiheessa mut sil on oma avain. Jäin mielelläni, saisin vielä levätä. Onks sul itel mitää, mies kysyi. Tiesin että mies kysyi oliko minulla itselläni mitään aineita. Ei mulla ole, vastasin. No mä voin jättää yhen oxarin. Saat sä laitettu sen? Mmm... epäröin. No mä voin laittaa sen ennen ku lähen mies sanoi. Okei joo vastasin. Onks sul värkkei tuli seuraava kysymys. On mul parit käytetyt, vastasin. Mies alkoi samassa kaivaa reppuaan. Heitä nyt helvettii ne käytetyt värkit. Mies sanoi. Tos korkees kaapis on keräys purkki paa ne sinne. Ja tossa on sulle muutamat uudet. 5 parii varmaa riittää. Joo riittää varmaan kun ei mul ollu ees mitää mitä vetää ajattelin. Puhtait klikkei löytyy sitte tost mikron alla olevast kaapist ja kuiva ja putsilappui sekä filsuja. Mies neuvoi. Joo kiitos, vastasin nolona. Tiedä sitte se, et tääl ei vedetä mitää paskasil värkeil eikä filtraamatta, muuten saat painuu muualle vetämään mies sanoi. Mies teki latingin ja pyysi viereensä istumaan. Vedin hihani ylös. Toi on nyt aika hyvä eikä se ole enää läheskää niin kipee ku eilen sanoin miehelle. Kai sä tiedät että tommonen sorraaminen tappaa sun suonet. Se voi olla että toikin kuoleutuu nyt. Sun pitäs välil vaihtaa pisto kohtaa. Joo tiedän vastasin ja tunsin kuinka puna nousi kasvoilleni. Pistä nyt sitte muualle kun et osaa edes kunnolla pistää ajattelin samaan aikaan nolona ja kiukkusena. Mies katsoi minua harmailla silmillään suoraan silmiin, sä et taida oikeesti osata pistää ite? En, vastasin ja häpesin enemmän kuin koskaan. Käänsin katseeni pois ja tunsin kuinka minua alkoi ahdistaa. Mitä tuo välitti minun pistotaidoista ja mitä se välitti ylipäätään. Kato tänne mies pyysi. Käänsin katseeni häneen. Tiedät sä et sä et oikesti oo ainoo joka ei ite osaa tai pysty pistää ite. Mä tiiän monta semmosta ja siks mä yleensä tarjoudun pistää sitte kun mä oon aika haka täs. Mies sanoi hieman hymyillen. Joo mut vittuku se on niin vitun noloo että olet täys narkki etkä osaa edes pistää ite. Johan mulle nauraa harakatki. Mies alkoi ymmärtää että siellä mistä tulin oli aivan erilainen pistokulttuuri kuin mitä heillä. Ei se oikeesti oo noin vakavaa mies sanoi huomatessaan että lähes itkin häpeästä. Mun on pakko alkaa lähtee et ehin bussii mies sanoi mut jutellaa illalla ku mä tuun takasin. Ja soita mulle jos se muija ehtii tulla ennen ku mä tuun takas. Huokasin helpotuksesta kun kuulin oven sulkeutuvan. Painoin pääni käsiini ja annoin kyynelten valua. Tajusin kuinka uupunut olin henkisesti. En olisi koskaan voinut edes kuvitella sitä, kuinka suuri merkitys sillä olisi elämääni, että joku muu välitti minusta niin paljon ettei antanut minun kohdella itse itseäni kuin paskaa. Seuraavan parin viikon aikana huomasin kuinka aloin itsekin jo välittämään siitä että minulla oli aina käytössä puhtaat välineet ja pyysin että tuo mies opettaisi minulle kuinka pistää nätisti ilman että tarvitsee sorrata ja kaivaa suonta vartti ennen kuin sen löytää. Loppujen lopuksi nuo viikot tulivat viitoittamaan sen tien jota nyt kuljen. Enkä voi kuin kiittää niitä ihmisiä, joilta silloin apua sain. KIITOS. 34 Weturi Weturi 35

19 Nistikko RISTIKON LAATINEET: Pete ja Rami VIHJEET: 1. vaaka / ovaali tai kuusikulmainen 2. pysty / piri 3. pysty / kerjäläiselle 4. pysty / kunta Oulussa 5. pysty / ovelle 6. pysty / vähäinen määrä nestettä 7. vaaka / uusivirta 8. vaaka / eppu 9. pysty / pieni puro 10. vaaka / munaton 11. pysty / asell 12. vaaka / juna- 13. vaaka / faijat 14. pysty / kaipuu 15. pysty / sienestä 16. vaaka / liitto 17. vaaka / hallikainen 18. vaaka / sota 19. vaaka / sokeus päättyy 20. vaaka / polle 21. vaaka / yoko 22. pysty / törmäys 23. vaaka / holiday 24. vaaka / minun 25. vaaka / niitä voi nostella 26. vaaka / joki euroopassa 27. vaaka / rikas ankkalinnalainen 28. pysty / juoksukilpailussa 29. pysty / aukio 30. vaaka / jazzit siellä 31. pysty / kuume ja tutina 32. vaaka / saunasta 33. pysty / tavaraa 34. pysty / automerkki 35. pysty / narkki 36. vaaka / pistoase 37. vaaka / -hattu 38. vaaka / pekkarinen 39. vaaka / stephen kingin kirja 40. vaaka / raskas ase 41. vaaka / knakkerton 42. vaaka / poliisin erikoisyksikkö 43. vaaka / matka 44. vaaka / sumuilu 45. pysty / alue 46. pysty / lotossa tarvitaan 47. pysty / apulannan kappale 48. vaaka / kiva 49. pysty / kalalla 50. pysty / diktaattorit 51. pysty / rush 52. pysty / kävellä 53. vaaka / lehtijulkaisu 54. vaaka /- monica 55. vaaka / -amme 56. vaaka / kysely 57. pysty / jauhettava karkki 58. pysty/ laittaa kasvi maahan 59. pysty / kunta suomessa 60. vaaka / pöpi 61. vaaka / iivana julma tällainen 62. vaaka / satu 63. vaaka / vappujuoma 64. vaaka / rakas 65. vaaka / mittayksikkö 66. vaaka / korjataan elona 67. vaaka / ihaa 68. vaaka / pajari 69. vaaka / sen päällä maataan 70. vaaka / 10 x vaaka / roomalainen tervehdys 72. pysty / iisimpi vankila 73. pysty / itse savolaisittain 74. vaaka / ottimet VASTAUKSET: 1. vaaka / palat 2. pysty / pore 3. pysty / almu 4. pysty / laanila 5. pysty / avaus 6. pysty / tilkka 7. vaaka / olavi 8. vaaka / normaali 9. pysty / noro 10. vaaka / eunukki 11. pysty / marko 12. vaaka / rata 13. vaaka / iskät 14. pysty / ikävä 15. pysty / itiö 16. vaaka / avio 17. vaaka / joel 18. vaaka / war 19. vaaka / saanäön 20. vaaka / koni 21. vaaka / ono 22. pysty / kolari 23. vaaka / loma 24. vaaka / omat 25. vaaka / olat 26. vaaka / maas 27. vaaka / roope ankka 28. pysty / ajanotto 29. pysty / tori 30. vaaka / pori 31. pysty / horkka 32. vaaka / hiki 33. pysty / irtain 34. pysty / kia 35. pysty / nisti 36. vaaka / tikari 37. vaaka / olki 38. vaaka / tatu 39. vaaka / se 40. vaaka / sinko 41. vaaka / nikke 42. vaaka / atari 43. vaaka / trip 44. vaaka / utuilu 45. pysty / tila 46. pysty / onni 47. pysty / mato 48. vaaka / metka 49. pysty / evä 50. pysty / titot 51. pysty / kiire 52. pysty / astella 53. vaaka / aviisi 54. vaaka / täti 55. vaaka / pore 56. vaaka / utelu 57. pysty / purkka 58. pysty / istuttaa 59. pysty / akaa 60. vaaka / kako 61. vaaka / tsaari 62. vaaka /tarina 63. vaaka / sima 64. vaaka / kulta 65. vaaka / desi 66. vaaka / sato 67. vaaka / aasi 68. vaaka / anu 69. vaaka / patja 70. vaaka / sata 71. vaaka / ave 72. pysty / avo 73. pysty / ite 74. vaaka / atulat

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

MATALAN KYNNYKSEN TERVEYS- JA SOSIAALITYÖN KÄYTÄNTEITÄ: MITEN TAVOITETAAN HEIDÄT KETKÄ EIVÄT OLE TAVOITETTAVISSA?

MATALAN KYNNYKSEN TERVEYS- JA SOSIAALITYÖN KÄYTÄNTEITÄ: MITEN TAVOITETAAN HEIDÄT KETKÄ EIVÄT OLE TAVOITETTAVISSA? MATALAN KYNNYKSEN TERVEYS- JA SOSIAALITYÖN KÄYTÄNTEITÄ: MITEN TAVOITETAAN HEIDÄT KETKÄ EIVÄT OLE TAVOITETTAVISSA? Helena Virokannas Osis II -hanke 26.3.2015 Valtakunnalliset etsivän työn päivät Espoo Huumeiden

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Seinäjoen Päihdeklinikan opiaattikorvaushoito. Jani Rinta-Nikkola Opiaattikorvaushoidon vastaava ohjaaja

Seinäjoen Päihdeklinikan opiaattikorvaushoito. Jani Rinta-Nikkola Opiaattikorvaushoidon vastaava ohjaaja Seinäjoen Päihdeklinikan opiaattikorvaushoito Jani Rinta-Nikkola Opiaattikorvaushoidon vastaava ohjaaja Historia Toiminta aloitettiin vuonna 2010 TAYS ketjulähetti koulutus Arviot TAYS:n Päihdepsykiatrian

Lisätiedot

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme Kiinaraportti Sain kuulla lähdöstäni Kiinaan 3 viikkoa ennen matkan alkua ja siinä ajassa en ehtinyt edes alkaa jännittää koko matkaa. Meitä oli reissussa 4 muuta opiskelijaa lisäkseni. Shanghaihin saavuttua

Lisätiedot

Vertaistoiminta korvaushoitopotilaan elämänhallinnan tukena

Vertaistoiminta korvaushoitopotilaan elämänhallinnan tukena Vertaistoiminta korvaushoitopotilaan elämänhallinnan tukena Liisa Osolanus Tuija Siera Jane Toija Helena Virokannas Päihdetiedostusseminaari, Costa del Sol 5.6.2015 ESITYKSEN TULOKULMA: OSIS2 Vertaistoiminnan

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 21/2015 1 (5) Yleisten töiden lautakunta Ko/7 09.06.2015

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 21/2015 1 (5) Yleisten töiden lautakunta Ko/7 09.06.2015 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 21/2015 1 (5) 289 Käytetyille huumeruiskuille tarkoitettujen erilliskeräysastioiden vakiinnuttaminen Helsingin yleisillä alueilla HEL 2015-006459 T 10 05 03 Päätös päätti,

Lisätiedot

Etsivän KATUKLINIKAN kokemuksia

Etsivän KATUKLINIKAN kokemuksia Etsivän KATUKLINIKAN kokemuksia Päihdetiedotusseminaari 2013 6.-8.6 Jurmala Mija Alho Yksikköjohtaja Vinkki, A-klinikka Vinkki on päihteiden käyttäjien, erityisesti suonensisäisesti huumeita käyttävien

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Turvallisuus. Ymmärrys. Lämpö. Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY

Turvallisuus. Ymmärrys. Lämpö. Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY Turvallisuus Lämpö & Ymmärrys Terveystalossa tunnen olevani parhaissa käsissä. Asiakkaalle välittyy lämmin tunnelma. Minusta

Lisätiedot

PÄIHDETYÖ HAASTAA TERVEYSASEMAT - KOKEMUSASIANTUNTIJA OSANA MONIAMMATILLISTA TYÖRYHMÄÄ VANTAALLA

PÄIHDETYÖ HAASTAA TERVEYSASEMAT - KOKEMUSASIANTUNTIJA OSANA MONIAMMATILLISTA TYÖRYHMÄÄ VANTAALLA PÄIHDETYÖ HAASTAA TERVEYSASEMAT - KOKEMUSASIANTUNTIJA OSANA MONIAMMATILLISTA TYÖRYHMÄÄ VANTAALLA Anne Tapola ja Hannu Ylönen Vantaalaisen hyvä mieli -hanke Kokemusasiantuntija -seminaari Helsinki, 13.2.2013

Lisätiedot

TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA

TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA Kaikki tietävät, että tupakointi on epäterveellistä. Mutta tiesitkö, että tupakoinnin lopettaminen kannattaa, vaikka olisit tupakoinut jo pitkään ja että lopettaminen

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

KOKEMUSASIANTUNTIJA TERVEYSASEMALLA

KOKEMUSASIANTUNTIJA TERVEYSASEMALLA KOKEMUSASIANTUNTIJA TERVEYSASEMALLA Yksi tapa auttaa päihde- ja mielenterveysongelmissa Kokemusasiantuntija Hannu Ylönen Helsinki 23.4.2015 Kuka on päihdetyön kokemusasiantuntija? Kokemusasiantuntijalla

Lisätiedot

Päihdekyselyn koonti. Minna Iivonen Susanna Vilamaa Heidi Virtanen

Päihdekyselyn koonti. Minna Iivonen Susanna Vilamaa Heidi Virtanen Päihdekyselyn koonti Minna Iivonen Susanna Vilamaa Heidi Virtanen Pohjatietoa. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 102 henkilöä Kyselyyn vastasi LÄHI14S, DILO13S, DINU13S, LAPE14S, LANU15K,DIL13S, NUVAV14S Kysely

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

Oulun kaupungin päihdepalvelut. Liisa Ikni

Oulun kaupungin päihdepalvelut. Liisa Ikni Oulun kaupungin päihdepalvelut Liisa Ikni Ehkäisevä päihdetyö Neuvontaa, tukea, tietoa, teemaviikkoja, kampanjoita, kursseja ja ryhmiä Taitolaji ryhmä alkoholinkäytöstään huolestuneille Tupakasta luopumisryhmä

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Opiaattikorvaushoito

Opiaattikorvaushoito Opiaattikorvaushoito Lainsäädäntö Hoito perustuu Sosiaali- ja terveysministeriön asetukseen (33/2008) Korvaushoidolla tarkoitetaan opioidiriippuvaisen hoitoa, jossa käytetään apuna buprenorfiinia tai metadonia

Lisätiedot

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa!

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! Löydät Internetistä kotibilekuvia, joissa esiinnyt. Mitä ajattelet kuvista? 1) SIISTII! 2) EVVK 3) En pidä siitä, että kuviani laitetaan nettiin ilman lupaani Internetiin laitettua kuvaa tai aineistoa

Lisätiedot

Global Pension Plan TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ!

Global Pension Plan TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ! TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ! GPP on ohjelma, missä hyvin toimeentulevat rahoittajat suunnittelevat investoivansa iäkkäiden ihmisten eläkevakuutuksiin. Siksi GPP etsii 100.000 henkilöä, jotka haluavat

Lisätiedot

Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä

Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä TULOHAASTATTELU Nimi Nuoren nro Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä Tulohaastattelun tarkoituksena on nuoren mielipiteiden kuuleminen ja nuoren tilanteen laajempi

Lisätiedot

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ - 2 - Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas

Lisätiedot

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas alkaa

Lisätiedot

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 EPSHP/aikuispsykiatria TUKE 1242 Projektityöntekijänä Tiina Leppinen Psyk. sh., NLP-Master, Kuntoutuksen ohjaaja amk Hankkeen taustaa Nuorten aikuisten

Lisätiedot

ASIAKASKYSELYN TULOKSET 2015

ASIAKASKYSELYN TULOKSET 2015 ASIAKASKYSELYN TULOKSET 2015 Asiakaskokemuksia lastensuojelun-, aikuissosiaalityön-sekä mielenterveys- ja päihdepalveluiden käyttäjiltä 2 Mitä palveluita vastaajat olivat käyttäneet Vastaaja on voinut

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

SARAN JA TUOMAKSEN TARINA

SARAN JA TUOMAKSEN TARINA SARAN JA TUOMAKSEN TARINA Opettajalle Sara on 15-vuotias ja Tuomas 17. He ovat seurustelleet parisen kuukautta. He olivat olleet yhdynnässä ensimmäistä kertaa eräissä bileissä, joissa he olivat myös juoneet

Lisätiedot

Välähdyksiä lasten maailmasta välähdyksiä tulevaisuudesta

Välähdyksiä lasten maailmasta välähdyksiä tulevaisuudesta Välähdyksiä lasten maailmasta välähdyksiä tulevaisuudesta Lapsen ääni ja peruspalvelut -päivä Jyrki Reunamo Merja Salmi 7.4.2011 Hyvinkää, Laurea Helsingin yliopisto 1. Ajatellaan että olet leikkimässä

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista Tutkimusraportti Tutkimuksen toteutus Tämän tutkimuksen tilaajina ovat Vanhustyön keskusliiton Eloisa ikä -ohjelmakoordinaatio

Lisätiedot

OMAINEN PALVELUPROSESSISSA

OMAINEN PALVELUPROSESSISSA OMAINEN PALVELUPROSESSISSA ESIMERKKEJÄ TAMPEREEN KAUPUNGIN KOTIHOIDOSTA 1 KOTIHOITO TAMPEREELLA Alueet: Yksityiset: Mediverkko 2 lähipalvelualuetta Palvelutähti 1 lähipalvelualuetta Pihlajalinna 3 aluetta

Lisätiedot

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella

Lisätiedot

Potilasnäkökulma hivhoitotyöhön

Potilasnäkökulma hivhoitotyöhön Potilasnäkökulma hivhoitotyöhön SINI PASANEN TOIMINNANJOHTAJA, POSITIIVISET RY Potilasnäkökulma hiv-hoitotyöhön - Hiv-positiivisten merkitys hiv-hoitotyössä - Mikä vastaanotolla, asenteissa, suhtautumisessa

Lisätiedot

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA Varhainen havaitseminen ja tukeminen Ihminen tarvitsee toista» Mutta me pohojalaaset... OMAISHOIDON TUKEMISEN ALKUTAIVAL v. 2009 alkoi "Yhdessä tehden- Ajoissa

Lisätiedot

3.6.2011. Lääkityksen ja huumeseulojen seuranta, ajokorttiarviot. Opiaattikorvaushoitopotilaiden valvottu lääkitys (huhtikuu -11: 31 potilasta)

3.6.2011. Lääkityksen ja huumeseulojen seuranta, ajokorttiarviot. Opiaattikorvaushoitopotilaiden valvottu lääkitys (huhtikuu -11: 31 potilasta) Perustason palvelut vastaavat ensisijaisesti päihderiippuvuuksien varhaisesta toteamisesta, hoidosta ja kuntoutuksesta Sosiaali- ja terveyskeskuksen lääkärien ja hoitajien vastaanotoilla hoidetaan välittömiä

Lisätiedot

Tästä se alkoi Tiinan talli. 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina

Tästä se alkoi Tiinan talli. 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina Tästä se alkoi Tiinan talli 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina 2 Tässä se kauan odotettu kirjoitus, mitä joskus vuosia sitten lupasin ja itse asiassa jo aloitinkin. Eli mistä kaikki alkoi. Vuosi -85

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

METADON KORVAUSHOITOLÄÄKKEENÄ

METADON KORVAUSHOITOLÄÄKKEENÄ Oulun kaupungin päihdeklinikka Kiviharjuntie 5 90230 Oulu METADON KORVAUSHOITOLÄÄKKEENÄ Oulun seudun ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma Niskasaari Anne Näppä Marja Olet vapaa, jos elät niin kuin

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Gepa Käpälä Jännittävä valinta

Gepa Käpälä Jännittävä valinta Gepa Käpälä Jännittävä valinta Moikka! Mä oon Gepa Käpälä. Oon 7-vuotias ja käyn eskaria. Siili Iikelkotti ja oravakaksoset on siellä kanssa. Mutta mä oon niitä nopeampi. Oon koko Aparaattisaaren nopein.

Lisätiedot

VANHENE VIISAASTI ikääntyneiden päihteidenkäyttö ja mielen hyvinvointi

VANHENE VIISAASTI ikääntyneiden päihteidenkäyttö ja mielen hyvinvointi 1 Sisko Salo-Chydenius, TtM kehittämiskoordinaattori, A-klinikkasäätiö Suomen seniorilehti 1/2015, 12-13. VANHENE VIISAASTI ikääntyneiden päihteidenkäyttö ja mielen hyvinvointi Ikääntymisestä johtuvat

Lisätiedot

9.1. Mikä sinulla on?

9.1. Mikä sinulla on? 9.kappale (yhdeksäs kappale) 9.1. Mikä sinulla on? Minulla on yskä. Minulla on nuha. Minulla on kuumetta. Minulla on kurkku kipeä. Minulla on vesirokko. Minulla on flunssa. Minulla on vatsa kipeä. Minulla

Lisätiedot

Sanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. 2.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella

Sanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. 2.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella Sanomalehtiviikko KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. -luokkalaisille Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella MA Tänään katsomme ja kuuntelemme sanomalehteä. 1. Paljonko sanomalehti

Lisätiedot

Miten tukea lasta vanhempien erossa

Miten tukea lasta vanhempien erossa Miten tukea lasta vanhempien erossa Kokemuksia eroperheiden kanssa työskentelystä erityisesti lapsen näkökulma huomioiden. Työmenetelminä mm. vertaisryhmät ja asiakastapaamiset. Eroperheen kahden kodin

Lisätiedot

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Tutkimuksen puheenvuoro Arjen turvaa kylissä

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

EVOilut on kokeellisen journalismin äänenkannattaja, jonka toimitus koostuu luotsikoulutettavista Ilmestynyt Rahtijärven kämpällä 23.8.

EVOilut on kokeellisen journalismin äänenkannattaja, jonka toimitus koostuu luotsikoulutettavista Ilmestynyt Rahtijärven kämpällä 23.8. t u l i EV O EVOilut on kokeellisen journalismin äänenkannattaja, jonka toimitus koostuu luotsikoulutettavista Ilmestynyt Rahtijärven kämpällä 23.8.2011 Onko senioreilla oikeus kieltäytyä atk:n käytöstä?

Lisätiedot

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen Koulutuksen rakenne Ryhmästä syntyy turvallinen oppimista ja itsen reflektointia edistävä ympäristö Tukihenkilönä toimimisen lähtökohdat: mikä

Lisätiedot

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti.

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti sijaitsee maaseudulla Karvianjoen rannalla seitsemän kilometrin päässä Kankaanpään keskustasta.

Lisätiedot

Kim Polamo T:mi Tarinapakki

Kim Polamo T:mi Tarinapakki Kim Polamo T:mi Tarinapakki Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Tässä esitteessä on konkreettisia esimerkkejä työnohjaus -formaatin vaikutuksista. Haluan antaa oikeaa tietoa päätösten

Lisätiedot

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.)

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 1 (Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 2 8.- ja 9.-luokkalaisista (14 16v) 5 % käyttää alkoholia kerran viikossa tai useammin ja 13 % käyttää alkoholia

Lisätiedot

Jonnan tarina. Keväällä 2007

Jonnan tarina. Keväällä 2007 Sairastui syömishäiriöön 19-vuotiaana, 2006 Hoitosuhde kotikaupunkinsa nuorisopsykiatriseen poliklinikkaan jo ennen syömishäiriötä ahdistuksen takia Nyt 26-vuotias - Nuorisopsykiatrian poliklinikalla syömishäiriötä

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

VANHUSEMPATIAA & ASIOIDEN HOITOA

VANHUSEMPATIAA & ASIOIDEN HOITOA VANHUSEMPATIAA & ASIOIDEN HOITOA - Ikääntyneiden näkemyksiä vastuutyöntekijyydestä Sari Mutka Helsingin yliopisto Sosiaalityön käytäntötutkimus Helmikuu 2015 Tutkimustehtävä: Miten vastuutyöntekijä voi

Lisätiedot

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

Hiv tutuksi. Koulutus vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015. Batulo Essak HIV-tukikeskus

Hiv tutuksi. Koulutus vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015. Batulo Essak HIV-tukikeskus Hiv tutuksi Koulutus vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015 Batulo Essak HIV-tukikeskus 1 Täyttä elämää hivin kanssa www.tuberkuloosi.fi/materiaali/animaatiot/ 2 Näitte juuri hivistä kertovan

Lisätiedot

FACEBOOK case pkssk. Heli Sivonen Työhönottaja, PKSSK heli.sivonen@pkssk.fi

FACEBOOK case pkssk. Heli Sivonen Työhönottaja, PKSSK heli.sivonen@pkssk.fi FACEBOOK case pkssk Heli Sivonen Työhönottaja, PKSSK heli.sivonen@pkssk.fi FACEBOOK case pkssk PKSSK:n rekrytointi siirtyi sosiaaliseen mediaan alkutalvella 2010. Olimme ensimmäinen sairaala Suomessa,

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

Eloisa mieli -tutkimus/ Kommenttipuheenvuoro 25.9.2014. Marja Saarenheimo, FT, tutkija Vanhustyön keskusliitto/eloisa ikä

Eloisa mieli -tutkimus/ Kommenttipuheenvuoro 25.9.2014. Marja Saarenheimo, FT, tutkija Vanhustyön keskusliitto/eloisa ikä Eloisa mieli -tutkimus/ Kommenttipuheenvuoro 25.9.2014 Marja Saarenheimo, FT, tutkija Vanhustyön keskusliitto/eloisa ikä 1 Asenteet Ilmentävät tunne- ja arvopohjaista suhtautumista johonkin sosiaaliseen

Lisätiedot

Laatua ja demokratiaa palveluihin kansalaisosallistumisella

Laatua ja demokratiaa palveluihin kansalaisosallistumisella Laatua ja demokratiaa palveluihin kansalaisosallistumisella Valtakunnalliset päihde- ja mielenterveyspäivät, Tampere 11.10.11 Aila-Leena Matthies Asiakasosallisuus kansalaisosallistuminen Orastava demokratisoitumisliike

Lisätiedot

Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy. 18.05.2015 Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy. 18.05.2015 Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy Pesutilanteet Vastustelu pesutilanteissa on aika yleistä Voi johtua pelosta Alapesu voi pelottaa, jos ihmistä on käytetty hyväksi seksuaalisesti tai hän on

Lisätiedot

Päihdetiedotusseminaari 2013 Kuinka tukea huumeidenkäyttäjien vanhemmuutta? Teemu Tiensuu, aluejohtaja

Päihdetiedotusseminaari 2013 Kuinka tukea huumeidenkäyttäjien vanhemmuutta? Teemu Tiensuu, aluejohtaja Uudenmaan palvelualue Päihdetiedotusseminaari 2013 Kuinka tukea huumeidenkäyttäjien vanhemmuutta? Teemu Tiensuu, aluejohtaja 1 A-klinikkasäätiön arvot Ihmisarvon kunnioittaminen Luottamuksellisuus Suvaitsevaisuus

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

Työhyvinvointi. Aktiivista toimijuutta ja valintoja verkostossa. Heli Heikkilä ja Laura Seppänen. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Työhyvinvointi. Aktiivista toimijuutta ja valintoja verkostossa. Heli Heikkilä ja Laura Seppänen. Työterveyslaitos www.ttl.fi Työhyvinvointi Aktiivista toimijuutta ja valintoja verkostossa Heli Heikkilä ja Laura Seppänen ESIMERKKI 1: Raideliikenteen hallinta 1/2 Liikenneohjaajasta kalustonkäytönohjaajaksi Liikenteenohjaus ei

Lisätiedot

Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut

Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut Liian päihdeongelmainen mielenterveyspalveluihin tai liian sairas

Lisätiedot

TAIKURI VERTAISRYHMÄT

TAIKURI VERTAISRYHMÄT TAIKURI VERTAISRYHMÄT C LAPSILLE JOIDEN VANHEMMAT OVAT ERONNEET Erofoorumi 3.11.15 Tina Hav erinen Suom en Kasv atus- ja perheneuvontaliitto Kenelle ja miksi? Alakouluikäisille kahden kodin lapsille joiden

Lisätiedot

Turun Kaupunkilähetys ry

Turun Kaupunkilähetys ry Turun Kaupunkilähetys ry Perustettu vuonna 1880. Toiminta pohjautuu kristillis-sosiaalisiin arvoihin. Tavoitteena on syrjäytymisen ehkäisy, yksinäisyyden kokemuksen lievittäminen ihmisten omia voimavaroja

Lisätiedot

Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa

Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa Kokemusasiantuntija Anita Sinanbegovic ja VTM, suunnittelija Kia Lundqvist, Turun

Lisätiedot

VARHAINEN PUUTTUMINEN

VARHAINEN PUUTTUMINEN VARHAINEN PUUTTUMINEN www.tasapainoa.fi MITÄ VARHAINEN PUUTTUMINEN ON? Varhaisella puuttumisella tarkoitetaan yksinkertaisesti sitä, että autetaan kaveria tai ystävää jo silloin kun mitään vakavaa ei vielä

Lisätiedot

Kohtaamisia 6.2.2015 Psykologi Salla Salo Tyks/kipuklinikka

Kohtaamisia 6.2.2015 Psykologi Salla Salo Tyks/kipuklinikka Kohtaamisia 6.2.2015 Psykologi Salla Salo Tyks/kipuklinikka Eheydentunne mielekkään elämän perusta Kivunsäätely psyykkisenä prosessina Vuorovaikutuksen keinot tukea kivunsäätelyä Luottamusta siihen, että

Lisätiedot

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Sunny Beach on upea rantalomakohde Mustanmeren rannikolla Bulgariassa. Kohde sijaitsee 30 kilometrin päässä Burgasista pohjoiseen. Sunny Beachin

Lisätiedot

Veren välityksellä tarttuvat taudit. Ajankohtaista infektioiden torjunnasta 7.10.2011 OYS, infektiolääkäri Lotta Simola

Veren välityksellä tarttuvat taudit. Ajankohtaista infektioiden torjunnasta 7.10.2011 OYS, infektiolääkäri Lotta Simola Veren välityksellä tarttuvat taudit Ajankohtaista infektioiden torjunnasta 7.10.2011 OYS, infektiolääkäri Lotta Simola Veren välityksellä tarttuvat taudit merkittävä tartunnanvaara taudeissa, joissa mikrobia

Lisätiedot

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen.

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Oppilaan nimi: PRONOMINIT Persoonapronominien omistusliitteet Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Esimerkiksi: - Kenen pipo

Lisätiedot

TUPAKASTA VIEROITUS. Päivi Grönroos tupakastavieroitushoitaja Tyks, keuhkopoliklinikka 16.10.2015 paivi.gronroos@tyks.fi

TUPAKASTA VIEROITUS. Päivi Grönroos tupakastavieroitushoitaja Tyks, keuhkopoliklinikka 16.10.2015 paivi.gronroos@tyks.fi TUPAKASTA VIEROITUS Päivi Grönroos tupakastavieroitushoitaja Tyks, keuhkopoliklinikka 16.10.2015 paivi.gronroos@tyks.fi Vieroittaja viekö tupakointiin puuttuminen liikaa aikaa? - kuuluuko minun puuttua

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

TURVATAIDOT PUHEEKSI

TURVATAIDOT PUHEEKSI TURVATAIDOT PUHEEKSI Haastattelulomake Tekijät: Neuvolan perhetyöntekijä Merja Häyrynen, kodinhoitaja Pirjo Wihinen, lastensuojelun perhetyöntekijät Päivi Hölttä- Vikki, Eija Luontama ja Piia Järvinen

Lisätiedot

Tervetuloa Työnvälitykseen

Tervetuloa Työnvälitykseen Tervetuloa Työnvälitykseen Välkommen till Arbetsförmedlingen Finska Tämä on Työnvälitys Haetko työtä? Haluatko lisätietoja työmarkkinoista? Tarvitsetko vinkkejä ja neuvoja löytääksesi haluamasi työn?

Lisätiedot

Nettikasvattajan. käsikirja

Nettikasvattajan. käsikirja Nettikasvattajan käsikirja 5+1 ohjetta kasvattajalle 1 Ole positiivinen. Osallistu lapsen nettiarkeen kuten harrastuksiin tai koulukuulumisiin. Kuuntele, keskustele, opi! Pelastakaa Lapset ry:n nettiturvallisuustyön

Lisätiedot

Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää?

Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää? Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää? #Ainutlaatuinen- seminaari Antti Ervasti Erityistason seksuaaliterapeutti (NACS) Erityistason perheterapeutti Psykoterapeutti (ET,

Lisätiedot

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA?

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? MIKÄ NUORTA AUTTAA? MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? KUN ITSE OLIN NUORI? KUINKA MONI KÄYNYT ITSE TERAPIASSA TAI SAANUT APUA? Innostunut, olen mukana kaikessa ikä Teen työni hyvin, ei muuta Oven

Lisätiedot

Brasil - Sempre em meu coração!

Brasil - Sempre em meu coração! Brasil - Sempre em meu coração! (Always in my heart) Pakokauhu valtasi mieleni, enhän tiennyt mitään tuosta tuntemattomasta latinomaasta. Ainoat mieleeni kumpuavat ajatukset olivat Rio de Janeiro, pienempääkin

Lisätiedot

Lyhytaikaisen keskusteluhoidon ja neuvontatyön perusteet 4.11.2015 Pori Tapani Ahola. Lyhytterapiainstituutti

Lyhytaikaisen keskusteluhoidon ja neuvontatyön perusteet 4.11.2015 Pori Tapani Ahola. Lyhytterapiainstituutti Lyhytaikaisen keskusteluhoidon ja neuvontatyön perusteet 4.11.2015 Pori Tapani Ahola Lyhytterapiainstituutti Myönnä, että alkoholi on sinulle ongelma. Myönnä, ettet selviä siitä itse vaan tarvitset hoitoa.

Lisätiedot

Voinko saada HIV-tartunnan työssäni?

Voinko saada HIV-tartunnan työssäni? Voinko saada HIV-tartunnan työssäni? Koulutuspäivä vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015 Haastateltavana: LT Pia Kivelä, HUS Tartuntataudit VOK:ssa Turvapaikan hakijoilla tarttuvia tauteja,

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Vertaisryhmätoiminta rahapeliongelman hoidossa

Vertaisryhmätoiminta rahapeliongelman hoidossa Vertaisryhmätoiminta rahapeliongelman hoidossa Pienet pohjalaiset päihde- ja mielenterveyspäivät IX 16-17.11.2015 Catarina Forsström & Jouni Saarelainen Pelirajat on Mitä olemme oppineet? VERTAISOHJAAJAT

Lisätiedot

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä.

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. 3. Kuinka monta sivua tämän päivän lehdessä on? 2. Kumpaan suuntaan sanomalehti repeää paremmin, alhaalta ylös vai sivulta sivulle? Laita rasti oikean

Lisätiedot

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus

Lisätiedot

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen Muuton tuki ja yhteisöllisyys Pirjo Valtonen Muutto ja muutos Muutto ja muutos ovat isoja asioita, joissa koetaan epävarmuutta. Omalta mukavuusalueelta poistuminen on ahdistavaa. Muutos tuo aina haasteita

Lisätiedot

Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä. Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013

Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä. Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013 Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013 Vastantekoa sarjatuotantona pakollinen työharjoittelujakso kesällä 1962

Lisätiedot