Resursseja kehittämiseen kansainvälisistä EU-ohjelmista Jaana Myllyluoma Grant Advisor

Transkriptio

1 Resursseja kehittämiseen kansainvälisistä EU-ohjelmista Jaana Myllyluoma Grant Advisor

2 MIKSI? Hyviä syitä Pääsy osaksi suurempia kokonaisuuksia ja markkinoita - reitit, klusterit Yrityksille vähäriskinen tapa kansainvälistyä Kansainväliset kumppaniverkostot ja asiakaskontaktit - myös ovien avaus Alan kehityksen benchmarking ja kilpailijaseuranta Polku kansainvälistymiseen organisaatiot ja ihmiset KV-osaajien kasvattaminen Lähde: RYM Oy Sivu 2

3 MIKSI? Hyviä kysymyksiä Sivu 3

4 MITÄ? Hyville projekteille löytyy rahoitusta Sivu 4

5 MITÄ? KENELLE? TRANS- NATIONAL Mitä rahoittaa Ketä rahoittaa Alueellisen yhteistyön ohjelmia Interreg Baltic Sea Region Programme (Itämeren alueen ohjelma) 264 MEUR 1. Innovaatiot: Tutkimus - ja innovaatioympäristöt, älykäs erikoistuminen (muutkin kuin teknologiset innovaatiot!) 32 % 2. Ympäristö: Puhtaat vedet, resurssitehokkuus, uudistuva energia, energiatehokkuus, resurssitehokas sininen kasvu 32 % 3. Saavutettavuus: Alemman asteen liikenneverkoston yhteydet TEN-T-verkostoon, liikennemuotojen yhdistettävyys, harvaan asuttujen alueiden saavutettavuus, ympäristöystävällinen ja vähähiilinen liikennejärjestelmä, meriturvallisuus, ympäristöystävällinen meriliikenne, ympäristöystävällinen liikkuminen kaupunkialueilla 25 % 4. EU:n Itämeristrategian toteuttaminen: Siemenrahoitusta Itämeren alueen strategian toteuttamista tukevien hankkeiden valmisteluun, lisäksi strategian koordinaattoreiden tukeminen 5 % Julkishallinto paikalliselta, alueelliselta ja kansalliselta tasoilta, koulutus ja tutkimuslaitokset, kehittämisyhtiöt, muut elinkeinoelämää kehittävät instituutiot, yhdistykset, uutena 2014 alkaen: myös yksityiset yritykset Ohjelmaalue Rahoitusmuoto, hakumenettely ym. ehdot Lisätiedot 8 EU-maata (Suomi, Ruotsi, Tanska, Saksa, Puola, Viro, Latvia ja Liettua Norja kansallisella rahoituksella Luoteis-Venäjä ja Valko-Venäjä ENI-rahoituksella (eivät todennäköisesti saa rahoitusta 1. hakukierroksella, neuvottelut kesken) Kumppaneita vähintään 3 maasta, käytännössä yleensä enemmän Tukiprosentit (lopullinen päätös 11/2014, muutokset mahdollisia) Vanhat jäsenmaat: 75%, uudet jäsenmaat: 85 %, Norja 50 % Hankkeiden valmistelukustannukset 75 % Kansallista vastinrahoitusta voi hakea jopa 70 % omarahoitusosuudesta Tyypillinen hankekoko 1-5 MEUR 2-vaiheinen haku(ensin ideahaku/concept note kierros) Ensimmäinen haku auennee 2015 puolella Sivu 5

6 MITÄ? KENELLE? TRANS- NATIONAL Mitä rahoittaa Ketä rahoittaa Ohjelmaalue Rahoitusmuoto, hakumenettely ym. ehdot Lisätiedot Alueellisen yhteistyön ohjelmia Northern Periphery and Arctic(Pohjoinen periferia ja Arktinen, NPA) 50,2 MEUR 1. Innovaatiot: ylläpidetään ja kehitetään vahvoja ja kilpailukykyisiä yhteisöjä innovaatioiden avulla 30 % (terveydenhuolto, sote, koulutus, energiahuolto jne; esim. etäteknologia palveluissa) 2. Yrittäjyys: hyödynnetään ja vahvistetaan ohjelma-alueen kilpailuetuja edistämällä yrittäjyyttä -30 % 3. Uusiutuva energia ja energiatehokkuus: kehitetään energiavarmoja yhteisöjä uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden avulla -20 % 4. Kulttuuri- ja luontoperinnön suojelu, vaaliminen ja kehittäminen 20 % Kansalliset, alueelliset ja paikalliset hallintoviranomaiset, alueelliset ja paikalliset kehittämisyhtiöt, kauppakamarit, yliopistot, korkeakoulut, tutkimuslaitokset, yhdistykset (NGO/valtiosta riippumattomat toimijat), tietyn sektorin toimistot, elinkeinoelämää tukevat Organisaatiot, vapaaehtoissektorin organisaatiot, muut julkissektorin toimijan kaltaiset organisaatiot, joiden toiminta kehittää ohjelmaaluetta; yksityinen sektori erityisesti mikro-, pienet tai keskisuuret yritykset Suomi, Ruotsi, Iso-Britannia/Skotlanti, Iso-Britannia/Pohjois-Irlanti, Irlanti, Norja, Islanti, Grönlanti, Färsaaret Valmisteluhankkeet: minimi 2 maata; maksimibudjetti EUR Varsinaiset hankkeet: minimibudjetti EUR, maksimi 2 MEUR Vähintään 3 maata; ei puhtaasti Fennoskandian, Pohjois-Atlantin tai GB-Irlantikumppanuuksia vaan laajemmalta alueelta. Luoteis-Venäjän ja Kanadan pohjoisten territorioiden toimijoille max 20% hankebudjetista. Avustus 50-65%; yrityksille max50 %. Kansallista vastinrahoitusta voi hakea 2/3 omarahoituksesta. Ensimmäinen hakukierros auki, päättyy päätökset Toisen haun deadline 4/2015, kolmannen 10/2015 Valmisteluhankehakemuksia voi jättää kun komissio on hyväksynyt ohjelma-asiakirjan Sivu 6

7 MITÄ? KENELLE? INTER- REGIONAL Mitä rahoittaa Ketä rahoittaa Ohjelmaalue Rahoitusmuoto, hakumenettely ym. ehdot Lisätiedot Interreg Europe 359 MEUR Alueellisen yhteistyön ohjelmia Tukee julkisten tahojen yhteistyötä aluekehityksentavoitteiden ja ohjelmatyön vaikuttavuuden parantamiseksi (kohdentaminen kasvun ja työllisyyden tavoitteeseen). Rahoittaaalueiden välisiä yhteistyöhankkeita (interregionalcooperationprojects, perinteinen InterregIVC -ohjelmatyyppinen kokemustenvaihto).lisäksi perustetaan kullekin valituistateemoista osaamisalustat(policylearningplatforms), joiden tarjoamia palveluja ja temaattisia sisältöjä voivat hyödyntää muutkin kuin ohjelman yhteistyöhankkeissa mukana olevat. 4 temaattistatavoitetta: 1) Tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja innovoinninvahvistaminen; 2) Pk-yritysten kilpailukyvyn parantaminen; 3) Vähähiiliseen talouteen siirtymisen tukeminen kaikilla aloilla; 4)Ympäristön suojeleminen ja luonnonvarojenkäytön tehokkuuden parantaminen Julkiset EU28+ Norja ja Sveitsi Tukiprosentit (voivat tarkentua) a) alueiden väliset yhteistyöhankkeet : 75 % (Itävalta, Belgia, Tanska, Suomi, Ranska, Saksa, Irlanti, Italia, Luxemburg, Alankomaat, Espanja, Ruotsi, Iso-Britannia) ja 85 % (Bulgaria, Kroatia, Tsekki, Kypros, Viro, Kreikka, Unkari, Liettua, Latvia, Malta, Puola, Portugali, Romania, Slovakia, Slovenia), b) Osaamisalustat 100 % Hakukierrosmenettely, sähköiset hakemukset Hankkeiden kesto 3-5 vuotta, 2 vaihetta: 1. vaihe max3 vuotta: kokemustenvaihto + action plan/alue; 2. vaihe max2 vuotta: toimintasuunnitelmien täytäntöönpanon seuranta + mahdolliset täytäntöönpanoa tukevat pilottihankkeet Ensimmäinen hakukierros avautuu helmikuussa 2015 Kansallista vastinrahoitusta voi hakea 2/3 omarahoitusosuudesta Sivu 7

8 MITÄ? KENELLE? CROSS- BORDER Mitä rahoittaa Ketä rahoittaa Botnia-Atlantica 36,33 MEUR Alueellisen yhteistyön ohjelmia 1. Innovaatio: Tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja innovoinnin vahvistaminen 2. Elinkeinoelämä: Pienten ja keskisuurten yritysten kilpailukyvyn parantaminen 3. Ympäristö: Ympäristön suojeleminen ja luonnonvarojen käytön tehokkuuden parantaminen 4. Kuljetus: Kestävän liikenteen edistäminen ja pullonkaulojen poistaminen tärkeimmistä liikenneverkkoinfrastruktuureista Julkiset ja NGOt, yritykset Ohjelmaalue Rahoitusmuoto, hakumenettely ym. ehdot 6maakuntaa ja 1 kunta Suomi: Keski-Pohjanmaa, Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa (Satakunta eronnut) Ruotsi: Västerbotten, Västernorrland, Nordanstigin kunta/gävleborg Norja: Nordland fylk 2-vaiheinen. Ensimmäinen haku auennee 2015 puolella Lisätiedot Sivu 8

9 MITÄ? KENELLE? CROSS- BORDER Mitä rahoittaa Alueellisen yhteistyön ohjelmia Central Baltic(Keskisen Itämeren ohjelma) 122 MEUR Yhteisten resurssien kestävä käyttö Hyvin yhdistetty Keskisen itämeren alue Well connected mm. ympäristöystävällisetja kestävät liikennejärjestelmät Osaava ja sosiaalisesti osallistavaalue Ketä rahoittaa Julkiset ja NGOt Ohjelmaalue Rahoitusmuoto, hakumenettely ym. ehdot Suomi,Viro, Ruotsi ja Latvia. Suomesta: Ahvenanmaa, Satakunta, Varsinais-Suomi, Helsinki-Uusimaa, Kymenlaakso, Pirkanmaa, Kanta-Häme, Päijät-Häme ja Etelä-Karjala. Alaohjelmina Etelä-Suomi-Viroja Saaristo. Hallintoviranomaisena toimii Varsinais-Suomen liitto Ensimmäistä hakua odotetaan vuodenvaihteen 2015 tienolla. Lisätiedot Sivu 9

10 MITÄ? KENELLE? CROSS- BORDER Mitä rahoittaa Ketä rahoittaa InterregNord 42 MEUR Alueellisen yhteistyön ohjelmia 1. Tutkimus ja innovaatio 2. Yrittäjyys 3. Kulttuuri ja ympäristö 4. Yhteiset työmarkkinat Julkiset ja NGOt, yritykset Alueita Suomesta, Ruotsista, Norjasta Ohjelmaalue Rahoitusmuoto, hakumenettely ym. ehdot Vielä valmisteluvaiheessa, 1. haku auennee 2015 Lisätiedot Sivu 10

11 MITÄ? KENELLE? INTER- REGIONAL Alueellisen yhteistyön ohjelmia ESPON 2020 Interact III Urbact III Kaupunkikehittäjät, päättäjät Mitä rahoittaa ESPON (European Observation Network for Territorial Development and Cohesion) - tutkimusohjelman tavoitteena on parantaa EU-alueen aluesuunnittelun ja aluekehityksen tietoperustaa ja tukea EU-maiden yhteistyötä näillä aloilla. Ohjelmaan osallistuvat Tutkimuslaitokset Tarjoaa Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen ja osin myös ENI-ohjelmien parissa työskenteleville toimijoille, jotta ohjelmia voitaisiin toteuttaa entistä vaikuttavammin ja tehokkaammin. Tarkoituksena on tuottaa ja jakaa tietoa sekä tukea menettelytapojen ja välineiden kehittämistä, joilla pyritään ohjelmien täytäntöönpanon laadun parantamiseen. Hanketoimijoiden tuki Pääteemat : 1)tutkimus, teknologinen kehitys ja innovaatiot, 2) matalahiilinen talous, 3)kaupunkiympäristön suojelu ja resurssitehokkuus, 4) sosiaalinen koheesio ja köyhyys 5) Työllisyys = 70 % rahoituksesta Muut teemat 6) ICT:n käytön helpottaminen kaupungeissa 7) PK-yritysten kilpailukyky 8) llmastonmuutoksenhallinta 9) kestävä liikenne = 30 % rahoituksesta Lisätiedot Sivu 11

12 MITÄ? Erillisohjelmat (keskitetyt ohjelmat) Rahoitus haetaan suoraan EU-komissiosta tai sen alaisista virastoista (agencies) Edellytetään useampaa eurooppalaista EU-kumppania ja usein omarahoitusosuutta Avoimet ehdotuspyynnöt koko EU:n alueella (kova kilpailu), yleensä kerran vuodessa Muutamia kuukausia aikaa laatia hanke-ehdotus (proposal) Vaihtelua Kullakin ohjelmalla hieman erilaiset osallistumissäännöt ja vaatimukset Avustuksen suuruus ohjelmasta ja hankemuodosta riippuen, % Hankkeiden koko vaihtelee pienistä aina miljoonien eurojen hankkeisiin (trendinä suuremmat ja vaikuttavammat hankkeet) Voi hyödyntää monilla toimintasektoreilla Sivu 12

13 MITÄ? KENELLE? Mitä rahoittaa Ketä rahoittaa Horizon 2020 (H2020, Horisontti 2020) Lähes 80 mrd.eur Tutkimus- ja innovointitoiminta (3 pilaria) 1) Huipputason tiede 2) Teollisuuden johtoasema 3) Yhteiskunnalliset haasteet Erillisohjelmia Kaikkiorganisaatiot ja myös yksityishenkilöt Mm. yritysten, tutkimuslaitosten, yliopistojen ja esimerkiksi kuntien tai sairaaloiden yhteiset hankkeet Ohjelmaalue Rahoitusmuoto, hakumenettely ym. ehdot Lisätiedot Taivas rajana Mistä tahansa maailman maasta voi osallistua,ellei erikseen kielletty EU-maat ja liitännäismaat saavat rahoitusta 3. maat voivat saada, pois lukien kehittyneet maat (tiettyjä kehittyviä maita lisätty listaan; Kiina, Venäjä ym. rahoittavat pääsääntöisesti omaa osallistumistaan) Avustus pääsääntöisesti 100 % välittömistä kuluista + 25 % välillisten kulujen kattamiseksi Poikkeuksia mm. markkinoita lähellä olevat hankkeet (70 % välittömistä kuluista) Työohjelmassa kerrotaan, millaisia ja minkä aihepiirin hankkeita kulloinkin rahoitetaan. Vuosina keskitytään 12 toimialueeseen, jotka sisältävät erilaisia aihepiirejä, kutenyksilöllinen terveydenhuolto, digitaalinen turvallisuus ja älykkäät kaupungit. Sähköinen hakemus Sivu 13

14 MITÄ? KENELLE? Erillisohjelmia CEF (Connecting Europe Facility, Verkkojen Eurooppa), väh. 33 mrd. EUR Rahoittaa hankkeita, joilla rakennetaan puuttuvia yhteyksiä Euroopan energia-, liikenne ja digitaaliseen runkoverkostoon LIFE, 3,2 mrd. EUR Ympäristötoimet Ilmastotoimet COSME, 2,3 mrd. EUR Keskittyy lähinnä pk-yritysten toimintaympäristöön: olosuhteiden parantamiseen, yrittäjyyden tukemiseen ja kehittämiseen sekä rahoituksen saamisen helpottamiseen Creative Europe (Luova Eurooppa), 1,46 mrd. EUR Kulttuurin alaohjelma Median alaohjelma Monialainen toimintalinja Sivu 14

15 MITÄ? KENELLE? Erillisohjelmia Erasmus+, 14,7 mrd. EUR EU:n koulutus-, nuoriso- ja urheiluohjelma, joka rahoittaa toimialoilla tehtävää eurooppalaista yhteistyötä Health Programme, 449 milj. EUR Työkalut ja mekanismit edistämään edistää innovatiivisia ja kestäviä terveydenhuoltojärjestelmiä Lääketieteellisen asiantuntemuksen ja tiedon saatavuuden lisääminen Kustannustehokkaiden tupakoinnin, alkoholin väärinkäytön, lihavuuden ja HIV/AIDSin ehkäisyyn liittyvien validioitujen käytäntöjen kartoittaminen, levittäminen ja käyttöönoton edistäminen Rajat ylittäviin terveysuhkiin varautumiseen ja koordinointiin liittyvien yhteisten toimintatapojen kehittäminen Europe for Citizens (Kansalaisten Eurooppa), 186 milj. EUR Eurooppalainen muistiperintö; Demokraattiseen toimintaan osallistuminen ja kansalaisvaikuttaminen: kuntien välinen yhteistyö; kuntien tai alue- ja paikallishallinnon väliset verkostot; kansalaishankkeet Sivu 15

16 MITÄ? Riskirahoitusta avustusten lisäksi Horizonissa Pääoma- ja lainarahoitusvälineitä InnovFin - EU Finance for Innovators tuoteperheen avulla on määrä tukea tutkimukseen ja innovointeihin tehtäviä investointeja jopa 48 miljardilla eurolla. Rahoitusjärjestelyt pääsääntöisesti Euroopan investointipankki- ryhmän (EIB ja EIF) ja kansallisten rahoituslaitosten kautta. Muodostuu erilaisista räätälöidyistä tuotteista alkaen pk-yrityksille lainaaville rahoituksen välittäjille annettavista takauksista aina suoriin lainoihin yrityksille. Takauksilla ja lainoilla tuetaan kaikenkokoisia tutkimus- ja innovointihankkeita EU:ssa ja assosiaatiomaissa. Creative Europe ohjelmassa Uutuutena "Guarantee Facility", joka tarjoaa luovien ja kulttuurialojen pkyritysten kanssa toimiville rahoittajille takauksia ja helpottaa yritysten lainansaantia. CEF-ohjelmassa Hanketuen lisäksi erillinen rahoitusinstrumentti yritysten rahoitusriskin jakamiseksi Sivu 16

17 MITÄ? Hauista löytyy tietoa eri kanavista Avoimia erillishakuja ja niiden määräpäiviä DG Enterprise ja Industryn sivustolla Sustainable transnational tourism products, 07/10/2014 (ks. seuraava sivu) Transnational cultural tourism products and Tourism and accessibility for all, 21/10/2014 Cluster Excellence Programme, 29/10/2014 Cultural Routes and Luxury Goods, 04/11/2014 (tourism) Innovation for Manufacturing SMEs, 09/12/2014 Joint enforcement actions under the multi-annual action plan for the surveillance of products in the EU, 16/12/2014 Stimulating the innovation potential of SMEs for a low carbon energy system, 17/12/2014 Supporting SMEs efforts for the development - deployment and market replication of innovative solutions for blue growth, 17/12/2014 Innovative mobile e-government applications by SMEs, 16/12/ Sivu 17

18 MITÄ? Esimerkki ehdotuspyynnöstä Diversifying the EU tourism offer and products Sustainable transnational tourism products (Cosme-ohjelma) Haun päätavoitteena on tukea Euroopan matkailusektorin kilpailukykyä ja kestävyyttä edistämällä matkailutuotteiden ja - palveluiden erilaistamista Hanke-ehdotusten tulee kehittää urheilu- tai hyvinvointimatkailuun liittyviä kansainvälisiä kestäviä matkailutuotteita (esim. matkailureitistö, -tarjonta) yhdellä seuraavista sektoreista: rannikko-, meri-, vuoristo- tai maaseutumatkailu Hankekonsortiossa oltava vähintään 5 toimijaa neljästä eri EUmaasta tai muusta ohjelmaan osallistuvasta maasta Lisäksi vähintään kahden niistä tulee olla matkailualalla toimivia pk-yrityksiä ja vähintään yhden konsortiojäsenistä tulee olla kansallis-, alueellis- tai paikallishallinnon viranomainen tai olla tahoja edustava verkosto tai järjestö Haun kokonaisbudjetti on 1 MEUR, rahoitetaan arviolta viisi hanketta EU:n rahoitusosuus on maksimissaan 75 % hankkeen hyväksyttävistä kuluista, kuitenkin enintään EUR Hakuaika päättyy klo 17 Brysselin aikaa COSME on EU-ohjelmista ainoa, jossa matkailusektorilla on oma korvamerkitty lohkonsa ja budjettinsa. COSME-ohjelman rahoituksella pyritään: 1. kasvattamaan eurooppalaisen matkailusektorin kilpailukykyä (älykäs kasvu) 2. edistämään kestävän, vastuullisen ja laadukkaan matkailun kehittämistä (kestävä/osallistavakasvu) 3. vahvistamaan Euroopan profiilia ja mielikuvaa Euroopasta kestävien ja laadukkaiden matkailukohteiden tyyssijana (älykäs kasvu) 4. maksimoimaan EU-aloitteiden ja - rahoitusinstrumenttien hyödyntämispotentiaali (älykäs kasvu) Sivu 18

19 MITÄ? Toisenlainen esimerkki ERILLISET RAHASTOT, BUDJETTILINJAT JA PILOTTI- OHJELMAT Bio Based Industries Consortium (BBI): elintarviketurva, kestävä maaja metsätalous, merien tutkimus sekä biotalous & bioteknologia Euroopan komission ja teollisuuden yhteiset teknologia-aloitteet JTIt (Joint Technology Initiatives) täydentävät Horisontti-ohjelman hakuja. BBI on JTI, jonka avulla halutaan markkinoille enemmän biopohjaisia tuotteita ja Eurooppaan bioalan investointeja. Siinä panostaan maatalouteen, elintarviketuotantoon, teknologian tuotantoon, metsä-, selluloosa ja paperiteollisuuteen, kemianteollisuuteen sekä energiateollisuuteen. Kaikille avoin ensimmäinen haku avattiin ja se sulkeutuu Hankkeissa sovelletaan suurimmalta osin Horizonin rahoitusperiaatteita. Haussa on 16 teemaa, joista 10 on tutkimus ja innovaatio -hankkeita ja 6 on markkinaläheisempiä innovaatiohankkeita. Haun budjetti on 50 MEUR Vuoteen 2024 mennessä tavoitteena on käynnistää projekteja, joiden budjetti on yhteensä jopa 3,7 miljardia euroa. Tästä komission osuus on 975 miljoonaa euroa ja BIC:n (Bio Based Industries Consortium) jäsenten osuus on 2,7 miljardia euroa. Konsortion jäsenenä on 70 eurooppalaista yritystä ja yli 100 tutkimusorganisaatiota ja korkeakoulua. Jäsenet pääsevät vaikuttamaan työohjelmien sisältöön. Konsortioon voivat uudet jäsenet hakea mukaan milloin vain Sivu 19

20 MITÄ? Case Horizon HUIPPUTASON TIEDE TEOLLISUUDEN JOHTOASEMA YHTEISKUNNALLISET HAASTEET 1) Euroopan tutkimusneuvosto (ERC): tutkimus tieteen eturintamassa 2) Tulevat ja kehittyvät teknologiat(fet): a) avoimet b) ennakoivat c) lippulaivatoimet 3) Marie Skłodowska-Curie (MSCA) -toimet: tutkijaliikkuvuus 4) Tutkimusinfrastruktuuri 1) Johtoasema mahdollistavilla ja teollisuusteknologioilla a) tieto-ja viestintäteknologia b) nanoteknologiat c) kehittyneet materiaalit d) bioteknologia e) kehittynyt valmistus ja prosessointi f) avaruus 2) Riskirahoituksen saatavuus: laina & pääoma 3) Innovointi pk-yrityksissä 1) Terveys, väestönmuutos ja hyvinvointi 2) Elintarviketurva, kestävä maatalous, merien tutkimus ja biotalous 3) Turvallinen, puhdas ja tehokas energia 4) Älykäs, ympäristöystävällinen ja yhdentynyt liikenne 5) Ilmastotoimet, resurssitehokkuus ja raaka-aineet 6) Eurooppa muuttuvassa maailmassa: osallistavat, innovatiiviset ja pohtivat yhteiskunnat 7) Turvalliset yhteiskunnat: Euroopanja sen kansalaisten vapauden ja turvallisuuden suojeleminen Sivu 20

21 MITÄ? Case Horizon Käsittely ja arviointi Brysselissä Hankkeissa oltava eurooppalainen lisäarvo Konsortioissa keskimäärin 10 kumppania Ero aiempaan: rakentuu 7 haasteen ympärille (aiemmin tieteenalat) ja 6 avainteknologian ympärille (halu säilyttää tai nostaa Eurooppa johtoasemaan) Läpimeno edellyttää käytännössä pk-yritysten mukanaoloa Ei pakkoa, suositellaan kuitenkin, koska kilpailu on kova - 20 % tavoite budjetista Osassa hauista voi olla erityissääntöjä, silloin maininta hakuilmoituksessa Työohjelma = Hakujulistus Kerrotaan, mitä tullaan rahoittamaan kunakin vuonna (jos ei tänä vuonna omaa aihetta, voi lobata seuraavaan jos kanavia) - Tulevaan työohjelmaan vuosille on vielä mahdollista vaikuttaa. Ole ASAP yhteydessä komiteajäsen Katja Aholaan (katja.ahola@tekes.fi) ja kerro mitä haluaisit työohjelmassa käsiteltävän. (Tekes EUTI) Sivu 21

22 MITÄ? EU-ohjelmien taustaa ja trendejä Eurooppa 2020: Älykäs, kestävä ja osallistava kasvu Vähähiilisyys Pienistä sirpaleista kohti suurempia ja vaikuttavampia hankekokonaisuuksia Avoin innovaatio (sosiaaliset, pk-yritysten, prosesseissa, palveluissa, julkisella sektorilla, liikenteessä ) Projekteista arvioidaan suurennuslasilla: vaikuttavuus, lisäarvo, kustannushyöty-tehokkuus Sivu 22

23 MITEN? Vaikuttavuus, vaikuttavuus, vaikuttavuus EU is not interested in what (how) you do (it), but what are the results Sivu 23

24 MITEN? Impact, Impact, Impact Ehdotuspyynnöissä halutaan saada tiettyjä vaikutuksia analogia tarjouksen tekoon Arviointiperusteisiin kannattaa perehtyä tarkkaan, esim. Horizonissa Excellence Impact Quality and efficiency of the implementation Writing impact Read work programme, identify impacts (scientific, social, economic) Identify steps needed to achieve impacts and related stakeholders Decide stakeholder roles (partner, user group, dissemination target etc.) Plan dissemination & exploitation to involve these stakeholders Switch laptop on! ( Paul Drath) Sivu 24

25 MITEN? Vinkkejä Horisontti-ehdotuksen tekoon Ajattele lukijaa (10 min. sääntö) Yksinkertaista englantia Yksi pääkirjoittaja (vaikein osuus = taitava kirjoittaminen?) Ei liikaa tieteellisyyttä Vältä jaarittelua ja epäolennaisuuksia, varo toistoa Vältä lyhenteitä ja termejä (jos lyhenteitä, kaikki niistä lyhenneluetteloon) Käytä hyviä kuvia, mutta vain oleelliset Graafit, taulukot ja listat selkeyttävät Ole innovatiivinen, kun kuvaat hyödyntämismahdollisuuksia, tulevaisuudesta ei tiedä kukaan Sivu 25

26 MITEN? Vinkkejä Horisontti-ehdotuksen tekoon Kuvaa selkeästi projektin johtamisrakenne ja ristiriitojen ratkaisumenettelyt Päätöksenteko: konsensus vai äänestys Havainnollista laadunhallintamenettelyt ja raporttien tarkastusprosessi Kuvaa liittymäpinnat, esim. Alan standardisointi Muut EU-projektit Sustainalibity eri näkökulmista: business, ympäristö, sosiaalinen Laadi syvällinen riskianalyysi Esim. 10 tärkeintä riskiä (todennäköisyys, vaikuttavuus, ehkäisy/torjuntatoimet) Sivu 26

27 MITEN? Ei soitellen sotaan eikä kv-hankkeisiin Leikkiin lähteminen vaatii vähintäänkin Aidosti kansainvälistä lähtökohtaa: idea, ongelma, haaste Eurooppalaista lisäarvoa Strategista näkökulmaa & tahtotilaa (johdon tuki) Resursseja/osaamista valmisteluun ja toteutukseen Ei vain aihepiirin hallintaa:projektiosaamista, kykyä tiimityöhön, kielitaitoa, talouden hallintaa, intercultural communication skills Kokenutta vetäjää ja hyviä kumppaneita toteuttajaorganisaation kyvykkyyttä tarkastellaan suurennuslasilla Malttia ja pitkäjänteisyyttä - pitkät valmisteluajat Riskeihin varautumista Vaihtoehtoisia etenemispolkuja, kokonaisuuden hahmottamista, ei kaikkea yhden kortin varaan Kansalliset ja kv-lähteet yhdessä, eri toimijakonsortiot hakemassa ja kehittämässä eri osa-alueita Sivu 27

28 MITEN? Prosenteilla ja euroilla pelaamista Avustusprosentit vaihtelevat (15-100%) Projektit ovat isompia, mutta rahoituskin jakautuu useammille Kilpailu on kovaa, läpimenon todennäköisyys pienempi kuin kansallisissa kekkereissä Valmisteluun kuluu euroja (vain joissakin ohjelmissa voi hakea valmistelurahoitusta, eikä sekään kata kaikkia kustannuksia) Varaudu omarahoitusosuuksiin Lue suurennuslasilla rahoitussopimukset ja maksatusmenettelyt Sivu 28

29 MITEN? Yksinkertainen on kaunista Idean jalostamiseen ja myyntiin alkuvaiheessa kannattaa panostaa: selkeät kuvaukset, tilaa myös kumppaneiden ajatuksille Lähde: JM Lähde: Tekes Sivu 29

30 MITEN? FCG Grant Advisors apua rahoituksen etsimiseen ja hakemiseen Sivu 30

31 MITEN? Testattu sapluuna Sivu 31

32 Kiitos mielenkiinnostanne! Yhteystiedot Jaana Myllyluoma toimialajohtaja puh