Hämeen liiton julkaisu Hämeen maakuntaohjelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hämeen liiton julkaisu 2010. Hämeen maakuntaohjelma 2011 2014"

Transkriptio

1 Hämeen liiton julkaisu 2010 Hämeen maakuntaohjelma

2 Hämeen maakuntaohjelma Julkaisija: Hämeen liitto Niittykatu 5, Hämeenlinna puhelin (03) Kotisivu internetissä: Yhteydet henkilökuntaan: sähköposti: Kannen kuva: Elisa Putti Taitto: Anni Levonen Julkaisu I A 31 ISBN ISSN Hämeenlinna

3 Hämeen maakuntaohjelma Tulevaisuuden menestystekijöitä Hämeessä ovat innovatiiviset toimintaympäristöt yrityksille, osaavan työvoiman tarjonta elinkeinoelämän muuttuviin tarpeisiin sekä laadukkaat asuin- ja elinympäristöt. Hämeen maakuntaohjelma

4 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO 7 2. TOIMINTAYMPÄRISTÖN HAASTEET MAAKUNNASSA 8 3. NYKYTILA JA OHJELMAN TAVOITTEET 9 4. VUOSIA KOSKEVAN OHJELMAN TOTEUTUMINEN TOIMINTALINJAT JA TOIMENPIDEKOKONAISUUDET Uusiutumiskyky Tarvelähtöinen innovaatiotoiminta Maakunnallisten klusteriosien vahvistaminen Uudistumista palvelevat rakenteet Vetovoima Työelämä ja osaaminen Ennakointiyhteistyön kehittäminen Työelämän muutoksiin reagointi Uuden osaamisen luominen Työelämän ja vuorovaikutuksen lisääminen Kansainvälistyminen Kansainvälistymisen edellytykset Kasvua kansainvälistymisestä Kansainvälinen vetovoima Saavutettavuus Liikennejärjestelmän kehittäminen Joukkoliikenteen palvelun parantaminen Tietoliikenneyhteyksien ja -palveluiden kehittäminen Teknisen huollon palvelujen kehittäminen Asuminen ja ympäristö Hyvää hämäläistä asumista Asumisen muuttuviin tarpeisiin vastaaminen Ekologisten asumismuotojen suosiminen Luonto, virkistys ja matkailu OHJEOHJELMAN TOTEUTTAMINEN JA SEURANTA Ohjelman toteuttaminen Ohjelman seuranta OHJELMAN TOTEUTTAMISEN VAIKUTUKSET JA YMPÄRISTÖSELOSTUS Hämeen ympäristön nykytilan ominaispiirteet ja kehitys Ympäristötavoitteet maakuntaohjelmassa Vaihtoehtojen käsittely Maakuntaohjelman toteuttamisen merkittävimmät vaikutukset Ympäristöhaittoja ehkäisevät, vähentävät tai poistavat toimenpiteet Hämeen ympäristön tilan ja toimenpiteiden vaikutusten seuranta Ympäristöselostuksen yhteenveto RAHOITUSSUUNNITELMA 30 Liitteet: 30 Ohjelman rahoitustaulukko 30 Maakuntaohjelman määrälliset tavoitteet, taulukko 31 Väestön ikärakenne

5 saatteeksi Häme 2035 maakuntasuunnitelmassa kuvataan tulevaisuutta seuraavasti: Häme on vuonna 2035 uusiutumiskykyinen ja kestävällä tavalla kilpailukykyinen toimintaympäristö. Tämä perustuu alueemme luontaisiin vahvuuksiin, hyvään saavutettavuuteen ja tasapainoiseen alueja elinkeinorakenteeseen. Maakuntavaltuuston joulukuussa 2009 hyväksymän maakuntasuunnitelman tavoitteet ja tulevaisuuden strategiat ovat tämän maakuntaohjelman perustana. Maakuntaohjelmassa täsmennetään ja konkretisoidaan sitä, mitä toimenpiteitä maakuntasuunnitelman tavoitteiden toteuttaminen edellyttää vuosina Maakuntaohjelma ja sen rahoitussuunnitelma täydentyvät ja tarkentuvat ohjelmakauden aikana toteuttamissuunnitelmien, maakunnan yhteistyöasiakirjojen ja muiden toimeenpano-ohjelmien avulla. Niissä ohjataan konkreettista hankevalintaa. Myös hankkeiden vaikutuksia arvioidaan nyt ohjelmassa esitettyä tarkemmin toimenpiteiden käynnistys- ja toteutusvaiheissa. Maakuntaohjelma on laadittu hämäläisten toimijoiden laajalla yhteistyöllä. Maakuntaohjelma kokoaa yhteisen sateenvarjon alle lähivuosien kärkiasiat ja -toimenpiteet Hämeessä. Nämä keskeiset kehittämisen kysymykset ja linjaukset on tässä ohjelmassa koottu viiteen toimintalinjaan: Uusiutumiskyky, työelämä ja osaaminen, kansainvälistyminen, saavutettavuus ja asuminen. Jotta maakuntaohjelma muuttuu paperista eläväksi elämäksi ja kehitystä käytännössä ohjaavaksi tien näyttäjäksi tarvitsemme siihen hämäläisiä ihmisiä, yrityksiä, kuntia ja valtion toimijoita. Hämeen liiton roolina on koordinoida ja tukea hyvän hämäläisen elämän ja yrittämisen kehittymistä. Hämeenlinnassa Timo Saviniemi Maakuntavaltuuston puheenjohtaja Johannes Koskinen maakuntahallituksen puheenjohtaja Juhani Honka maakuntajohtaja Heikki Pusa suunnittelupäällikkö Hämeen maakuntaohjelma

6 Kuva: Elisa Putti HÄMEEN MAAKUNTAOHJELMAN TIIVISTELMÄ JA PAINOPISTEET Hämeen maakunnan suuria tulevaisuuden haasteita ovat talouden vakauttaminen, menestyminen kansainvälistyvässä kilpailussa ja väestön ikääntymisen aiheuttamat muutokset työmarkkinoilla ja julkisen sektorin palveluissa. Hämeen menestystekijöitä ovat uusiutumiskyky, osaavan työvoiman tarjonta elinkeinoelämän muuttuviin tarpeisiin, kansainvälistyminen, saavutettavuus sekä laadukkaat, viihtyisät ja kilpailukykyiset asuin- ja elinympäristöt. Näistä muodostuvat Hämeen maakuntaohjelman toimintalinjat. Maakuntaohjelmassa on tehty joitakin keskeisiä valintoja vähäisien kehittämisvoimavarojen kohdentamisessa: uusiutumista säilyttämisen asemesta hallittua riskinottoa kehityksen vauhdittamiseksi palveluliiketoimintaa tuotannon rinnalle yrittäjyyttä julkisen palvelutuotannon tueksi Maakuntaa kehitetään kestävästi siten, ettei valinnoilla suljeta pois mahdollisia hyviä tulevaisuuksia. 6

7 1. JOHDANTO Ohjelman luonne Maakuntaohjelma on osa maakunnan lakisääteistä suunnittelujärjestelmää. Maakuntasuunnitelma linjaa pitkän tähtäyksen strategiset kehittämisen tavoitteet ja linjaukset. Maakuntakaava linjaa maankäytön kehittämisen suuntaviivat. Maakuntaohjelmassa täsmennetään ja konkretisoidaan sitä, mitä toimenpiteitä maakuntasuunnitelman tavoitteiden toteuttaminen edellyttää vuosina Maakuntaohjelmien laadinnasta ja sisällöstä on säädetty alueiden kehit-tämislaissa ja -asetuksessa. Maakuntaohjelma kokoaa ja sovittaa yhteen alueella toteutettavat ohjelmat ja niiden rahoituksen. Maakuntaohjelma pitää sisällään muun muassa EU:n rakenne-rahasto-ohjelmat, alue- ja osaamiskeskusohjelmat ja maaseutupoliittisen kokonaisohjelman sekä vuonna 2010 käynnistyvän Koheesio- ja kilpailukykyohjelman. Uusi alueiden kehittämislaki (2009) vahvistaa maakuntaohjelman roolia. Lain mukaan Viranomaisten tulee ottaa toiminnassaan huomioon maakuntaohjelmat ja niiden toteuttamissuunnitelmat, edistää niiden toteuttamista. Maakuntaohjelma kokoaa yhteisen sateenvarjon alle seutujen ja maakunnan kehittämisen ajankohtaiset ja tärkeät hankkeet ja toimintapolitiikat. Niihin suunnataan toiminnan kärki ja rahoitus. Maakuntasuunnitelman avulla maakunnan toimijat voivat demokraattisesti vaikuttaa voimavarojen kohdentamiseen. Maakuntaohjelmaa tarkennetaan vuosittain laadittavilla toteuttamissuunnitelmilla. Ohjelman sisältö Maakuntaohjelma sisältää maakunnan kehittämisen tavoitteet, keskeisimmät hankkeet ja muut olennaiset toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi ja suunnitelman ohjelman rahoittamiseksi. Ohjelman toimenpiteet jakautuvat viiteen toimintalinjaan, jotka johtuvat maakuntasuunnitelman painopisteistä. Toimintalinjat sisältävät niitä asioita, joissa maakunnan yhdessä tekeminen on välttämätöntä, jotta voisimme onnistua: 1. Uusiutumiskyky 2. Työelämä ja osaaminen 3. Kansainvälistyminen 4. Saavutettavuus 5. Asuminen ja ympäristö Läpileikkaavina teemoina ovat: kestävyys, hyvinvointi, yhteistyö ja vetovoima. Ohjelman laadintamenettely ja aikataulu Maakuntaohjelma laaditaan valtuustokausittain, neljän vuoden välein. Kanta-Hämeen nykyinen maakuntaohjelma laadittiin vuonna Maakuntaohjelma on valmisteltu laajassa yhteistyössä maakunnan toimijoiden kanssa. Maakuntaohjelman valmistelussa sovelletaan Viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arviointia koskevaa lainsäädäntöä. Tämän mukaisesti ohjelma sisältää ympäristöselostuksen ja siihen sisältyvän vaikutusten arvioinnin. Hämeen liitto neuvotteli edellä mainitun ns. sova-lain soveltamisesta Hämeen maakuntaohjelman laadinnassa Hämeen ympäristökeskuksen kanssa Ohjelmaluonnos oli YVA-ryhmän jäsenten kommentoitavana Maakuntavaltuusto käsitteli ohjelmatyötä seminaarissaan syyskuussa Marraskuussa 2009 järjestettiin seutukunnittaiset valmistelukokoukset ja neuvottelut yhteistyöosapuolten kanssa. Ohjelman aineisto on ollut valmistelun aikana täydentyvänä luonnoksena nähtävänä ja kommentoitavana Hämeen liiton www-sivuilla. Maakuntahallitus ja maakunnan yhteistyöryhmä käsittelivät ohjelmaluonnosta helmikuussa Ohjelmaluonnos oli lausunnoilla ja yleisön nähtävillä Nähtävillä olosta ilmoitettiinalueen tiedotusvälineissä ja Hämeen liiton www-sivuilla Lausuntoja pyydettiin kaikkiaan 59 taholta, joista 39 antoi lausunnon. Maakuntaohjelmasta annettujen lausuntojen perusvire oli myönteinen. Useissa lausunnoissa kiiteltiin maakuntaohjelman yhteistä, avointa ja sitouttavaa valmistelua. Erityisesti kuntien ja seutujen lausunnoissa näkyi yhteinen taustakeskustelu. Maakuntaohjelman painotukset ja tulokulmat nähtiin oikean suuntaisina. Yleensä lausunnon antajat, kuten kunnat, aluehallinto ja muut maakunnan toimijat korostivat ja toivat esille kehittämisen kysymyksiä omista seudullisista tai toiminnallisista näkökohdistaan. Maakuntahallitus käsitteli ohjelmaluonnoksesta saadun palautteen ja Lausunnoissa ja palautteissa esitetyt näkökohdat on pääosin voitu ottaa huomioon ohjelmassa. Ohjelma hyväksyttiin maakuntavaltuuston kevätkokouksessa toukokuussa Hämeen maakuntaohjelma

8 2. TOIMINTAYMPÄRISTÖN HAASTEET MAAKUNNASSA 2010-luvulla lähitulevaisuus on utuisempi kuin koskaan. Nyt olemme keskellä taloudellista taantumaa. Osa siitä on perinteistä suhdannevaihtelua, mutta talouden rakenteet muuttuvat myös pysyvästi. Taantuman myötä menetetyt tuotannolliset työpaikat eivät kaikki palaa. Korvaavia työpaikkoja on löydettävä palveluliiketoiminnoista. Vaikka talous elpyy aikanaan, paluuta entiseen ei ole. Tässä ajassa kasvavasta työttömyydestä huolimatta olemme myöhemmin 2010-luvulla todennäköisesti työvoimapulan edessä. Megatrendit ovat kehityksen suuria aaltoja, jotka väistämättä vaikuttavat Hämeeseen sekä pitkällä tähtäyksellä, että edessä olevan ohjelmakauden aikana. Meidän on tunnistettava nähtävissä olevat megatrendit, reagoitava niihin ja löydettävä mahdollisuudet hyödyntää niitä maakunnassamme. Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen on tärkein maailmanlaajuinen haaste. Vaikka vaikutukset eivät ohjelmakauden aikana välttämättä esiinny nykyistä dramaattisempina, on ilmastomuutokseen reagoiminen tärkeä painopiste. Entistä tiukemmat ympäristö- ja ilmastovaatimukset ovat mahdollisuus ympäristöteknologiatoimialalle. Hämeellä on mahdollisuus profiloitua vähäpäästöisenä ja -hiilisenä maakuntana. Väestönmuutos on toinen keskeinen megatrendi. Maakunnan työvoimasta poistuu lähitulevaisuudessa merkittävä osa. Väestön ikääntyminen vaikuttaa erilaisten palvelutarpeiden syntyyn ja kasvuun. Häme voi olla luova, eri sektoreiden väliset rajapinnat hyödyntävä hoivamaakunta. Väestön ja työpaikkojen arvioidaan jatkossakin keskittyvän Etelä-Suomeen ja Helsingin laajalle metropolialueelle. Maakuntaohjelman väestö- ja työpaikkatavoitteiden toteuttaminen edellyttää jatkossakin merkittävää muuttoa maakuntaan, myös ulkomailta. Väestö ikääntyy, jolloin työvoiman määrä ei kasva samassa suhteessa asukasluvun kanssa. Työpaikkojen määrän kasvu ja työvoiman riittävyys edellyttää ainakin 2020-luvulta alkaen lähes täystyöllisyyttä. Taloudellinen huoltosuhde tulee heikkenemään asukasluvun kasvusta huolimatta. Globalisaatio eli maapalloistuminen on monitasoinen megatrendi. Usein keskitytään globalisaation rooliin kaupan ja talouden kysymyksenä. Globalisaatio etenee myös muilla tasoilla, joita ovat mm. teknologia, politiikka, ympäristö, uskonnot, kulttuuri ja media. Globalisaatio sinällään sisältää sekä hyötyjä että haittoja. Avainsana on verkottuminen seudullisesti ja kansainvälisesti. Kuinka laaja on hämäläisten kotiseutu ja toimintasäde? Teknologian nopea kehittyminen on yhteiskunnan kaikille sektoreille tunkeutuva megatrendi. Kaikki mahdollinen digitalisoidaan. Tämä tarkoittaa uudenlaisia virtuaaliyhteisöjä ja vuorovaikutusta, jossa käyttäjät tuottavat, jakavat ja kommentoivat sisältöjä sosiaalisen median avulla. Uudenlainen liiketoimintalogiikka tulee sisältymään kaikkeen tuotantoon ja kaupankäyntiin. Julkisen sektorin palvelutuotantoa tullaan tehostamaan sähköisen tiedonvälityksen menetelmillä. Kykeneekö Häme hyödyntämään digimaailmaa? Mahdollisuutena yhteistyö Häme on kolmen vahvan, profiililtaan erilaisen kaupunkiseudun, Forssan, Hämeenlinnan ja Riihimäen seutujen muodostama maakunta. Seuduilla on omat painopisteensä ja kärkihankkeensa, mutta maakunnan yhteisiä tavoitteita tarvitaan myös. Toiminnallisesti ja rakenteellisesti Häme on osa Etelä-Suomea, Helsingin laajaa metropolialuetta ja Helsinki- Hämeenlinna-Tampere -vyöhykettä. Sijainti keskellä kasvavaa Etelä-Suomea tarjoaa erinomaiset lähtökohdat mutta myös kasvavia haasteita maakunnan kehittämiselle. Hämeen kautta kulkevat Helsinki-Hämeenlinna-Tampere ja Helsinki-Forssa-Pori kehityskäytävät sekä niitä tukevat Varsinais-Suomen ja Pietarin väliset poikittaiset yhteydet. Hämeen kolme kaupunkiseutua ovat osa Etelä- Suomen tiivistyvää kaupunkiverkostoa ja työssäkäyntialuetta. Maakuntien yhteistyön merkitys kasvaa jatkuvasti. Kanta-Hämeen maakunta muodostaa yhteistoimintaalueen Itä-Uudenmaan, Uudenmaan ja Päijät-Hämeen kanssa. Keskeisiä yhteistyökysymyksiä ovat: Liikennejärjestelmän kehittäminen. Kanta-Hämeelle on erityisen tärkeää pääradan välityskyvyn ja palvelutason parantaminen sekä Itä-länsi suuntaisten yhteyksien kehittäminen. Eteläsuomalaisen kilpailuedun hyödyntäminen, jossa keskeisiä yhteistyökysymyksiä ovat ennakointi, korkeakouluyhteistyö ja maahanmuuttopolitiikka. Osaamiskeskusohjelman toteuttaminen, jossa erityisesti asumisen kysymykset ovat maakuntia yhdistäviä tekijöitä. Tietoliikenteen palvelutason parantaminen ja sitä tukevien teknologioiden edistäminen. Luonnonvarojen kestävä käyttö EU:n Itämeri-strategian yhteinen toteuttaminen 8

9 3. NYKYTILA JA OHJELMAN TAVOITTEET Nykytila Maakuntaohjelma laaditaan monessa suhteessa erittäin haastavana ja epävarmana aikana. Vuonna 2008 maailmanlaajuinen talouslama saavutti toden teolla Suomen ja Kanta-Hämeen. Työttömyys ja lomautukset lisääntyivät koko maassa hyvin nopeasti. Kanta-Hämeessä työttömyys kasvoi 12 kuukauden aikana (5/08 5/09) lähes 47 %. Erityisesti työttömyys on kohdistunut miehiin ja nuoriin. Lama on heijastunut myös maan sisäiseen muuttoliikkeeseen kotitalouksien asuntolainanottohalujen hiipumisen myötä. Kanta-Häme, erityisesti Riihimäen ja Hämeenlinnan seutukunnat, ovat koko 2000-luvun olleet nopeimmin kasvavien alueiden joukossa. Vuoden 2009 nettomuuttovoitto puolittui edellisen vuoden hengen kasvusta. Tuotannon supistuminen on ollut jyrkempää kuin 1990-luvun laman aikana. Suomen bruttokansantuote on laskenut lamaa edeltävästä ajasta lähes 10 %. Vaikka useat ekonomistit arvioivat, että laman pohja on nyt saavutettu, tulee nousu olemaan hidas. Pudotuksen umpeen kurominen kestää selvästi pidempään kuin lasku. Yhden tai kahden prosentin tuotannon lisäys ei vielä saa työttömyyttä käännettyä vielä laskuun ja vuosi 2010 on työllisyyden kannalta edellistä synkempi. Myös vuosi 2011 tulee olemaan lamaa edeltänyttä aikaa heikompi. Vaikka tilanne vuosina työllisyyden kannalta onkin vielä synkkä, ei työttömyys kuitenkaan nouse 1990-luvun lähes 20 %:n tasolle, koska työttömyyden kasvua hidastaa ikääntyvän väestön siirtyminen eläkkeelle. Huippuvuosi on 2015, jolloin eläkeiän saavuttaa useampi kuin koskaan ennen tai sen jälkeen. Suomen nousu lamasta on - toisin kuin 1990-luvulla - riippuvainen muiden talouksien, erityisesti Yhdysvaltain ja Aasian tilanteesta. Kanta-Hämeen kehitykselle on erityisen merkityksellistä, mitä tapahtuu kotimarkkinoilla. Lähteekö rakentaminen ja asuntotuotanto ja -lainamarkkinat nousuun? Miten kotitalouksien kulutus ylipäätään kehittyy? Maakunnan kotitaloudet ovat jo nyt keskimäärin maan toiseksi velkaantuneimpia. Useiden asiantuntijoiden mukaan lamaa edeltävän tason saavuttaminen tulee kestämään vuosia. Kanta-Hämeen laman myötä menettämät työpaikkaa eivät kaikki koskaan palaa. Uudet työpaikat on löydettävä ensisijaisesti palveluliiketoiminnasta, myös teollisuudessa. Ohjelmakauden aikana pääpaino on asetettava työttömyyden korjaamiseen ja erityisesti nuorten työllistymiseen. Ohjelman tavoitteet Maakuntaohjelman toimintalinjoilla toteutetaan maakuntasuunnitelman strategista tavoitetta: Ihmiset haluavat ja voivat tehdä työtä ja asua Hämeessä Haluavat = vetovoima, houkuttelevuus ja todellisuus sen takana Voivat = elinvoima, mahdollisuudet opiskella, tehdä työtä ja asua, saavutettavuus Tehdä työtä = yritystoiminta, yrityspalvelut Asua = hyvä peruselämä, asunnot ja asuinympäristöt, peruspalvelut ja vapaa-ajan palvelut, saavutettavuus Tavoite merkitsee yritysten toimintaedellytysten ja hyvän peruselämän vahvistumista. Maakunta uusiutuu ympäristön kannalta kestävästi siten, ettei valinnoilla suljeta pois mahdollisia hyviä tulevaisuuksia. Maakuntaohjelmassa on asetettu määrälliset väestö- ja työllisyystavoitteet, joita seurataan seutukunnittain: väestön määrä ja ikärakenne työpaikkojen määrä työpaikkaomavaraisuus työttömyysaste työllisyysaste huoltosuhde Ohjelmakauden aikana maakunnan asukasluvun tavoitellaan edelleen kasvavan. Työpaikkojen määrä ja työttömyysaste palaavat kauden loppuun mennessä vähintään taantumaa edeltävälle tasolle. Ohjelmakauden kahden ensimmäisen vuoden kehityksen ja kasvun oletetaan olevan vielä hidasta, vaikka taantuman pohja lieneekin jo sivuutettu. Työllisyyden paraneminen on hidasta, mutta työttömyys ei enää kasva. Vuosina talouden kasvu vahvistuu ja työttömyys laskee nopeammin, mihin vaikuttaa myös väestön ikääntyminen ja eläköityminen. Maakuntaohjelman väestö- ja työpaikkatavoitteiden toteuttaminen on haastavaa ja edellyttää jatkossakin merkittävää muuttoa maakuntaan, myös ulkomailta. Väestö ikääntyy, jolloin työvoiman määrä ei kasva samassa suhteessa asukasluvun kanssa. Työpaikkojen määrän kasvu ja työvoiman riittävyys edellyttää ainakin työllisyyden nousua. Taloudellinen huoltosuhde tulee heikkenemään asukasluvun kasvusta huolimatta. Hämeen maakuntaohjelma

10 Kanta-Häme 2000 Väestö (henkeä) Työvoima (henkeä) Työvoimaosuus (% v:sta) 74,3 Työpaikat Työpaikkaomavaraisuus (%) 92,5 Työttömyysaste (%) 12,6 Työllisyysaste (työlliset v:sta, %) 65,0 Taloudellinen huoltosuhde (ei työlliset/työlliset) 1, , ,5 10,1 66,5 1, , ,9 13,1 63,5 1,45 Kuva: Elisa Putti Maakunnan väestö- ja työpaikkasuunnite maakuntasuunnitelman mukaan (liitteenä maakuntaohjelman vuosittainen väestö- ja työpaikkatavoite) , ,9 8,6 67,4 1, , ,9 4,6 70,2 1, , ,5 3,4 70,9 1,50

11 4. VUOSIA KOSKEVAN OHJELMAN TOTEUTUMINEN Kanta-Hämeen nykyisen maakuntaohjelman toteutumisen evaluoinnin on tehnyt ulkopuolinen arvioija. Arviointi on sisältänyt Etelä-Suomen liittouman alueen maakunnista Kanta- Hämeen, Etelä-Karjalan, Itä-Uudenmaan, Kymenlaakson, Päijät-Hämeen ja Uudenmaan maakunnat ja niiden voimassa olevia maakuntaohjelmat Arviointi ajoittui maailmanlaajuiseen taloudellisen taantumaan, mistä johtuen maakuntien kehitystä mittaavat indikaattorit osoittavat (tai tulevat osoittamaan) taantuman negatiivisia vaikutuksia. Maakuntien keskusalueet ovat olleet hyvässä vedossa, tuotanto ja työllisyys ovat parantuneet merkittävästi, mutta talouden nousukausi taittui kaikkialla vuoden 2008 aikana. Tuotannon ja viennin väheneminen sekä kulutuskysynnän heikkeneminen ovat vaikuttaneet alueiden yritystoimintaan ja työllisyyteen. Kanta-Hämeen maakuntaohjelman keskeisenä periaatteena ja näkökulmana on kestävä kilpailukyky. Kun pyritään taloudelliseen kestävyyteen, palvelut ja tavarat tuotetaan ja tarjotaan ympäristöä nykyistä vähemmän kuormittaen sekä käytetään säästeliäästi luonnonvaroja ja energiaa. Resurssien tehokas ja säästeliäs käyttö, korkea teknologia, panostus tutkimus- ja kehitystyöhön sekä raaka-aineiden jalostusasteen nostaminen korostuvat kestävän ja taloudellisen hyvinvoinnin peruselementteinä. Maakuntaohjelman toimintalinjat ovat yritykset ja innovaatiot, osaaminen ja työllisyys sekä kilpailukykyiset toimintaympäristöt. Ohjelma-asiakirjaan valitut kolme toimintalinjaa on koettu selkeiksi. Maakunnan eri seutukunnilla on erilaiset tarpeet ja kehittämispainotukset, osin ehkä tästä johtuen maakuntaohjelma nähdään seutujen tavoitteiden ja toimenpiteiden kokoelmana ja kokoajana. Maakuntaohjelman rooli ja asema on maakunnassa melko vakiintunut. Yrityksiä ja innovaatioita koskevassa toimintalinjassa suuri osa toimenpiteistä toteutui seutukohtaisesti. Voimavaroja pyrittiin keskittämään tärkeimmiksi katsotuille aloille kuten teknologiateollisuus, elintarvikeala, ympäristöliiketoiminta, hoiva-ala ja matkailu. Erikoistuneita kehittämispalveluja toteutettiin mm. teknologiakeskusten yhteydessä. Näitä olivat Riihimäen seudulla teknologiateollisuutta palveleva Konepolis-konsepti ja logistiikka-alan Limowa-konsepti, Forssan seudulla ympäristöliiketoiminnan ja elintarvikealan kehitystyö ja Hämeenlinnan seudulla hoiva-alan Virvelinranta-kokonaisuus sekä metallialaa palveleva Innosteel-kokonaisuus. Osaamisen osalta ohjelmaa pidettiin osoituksena tuoreesta lähestymistavasta. Ohjelmakauden aikana valmisteltiin Häme Open Campus konsepti, jonka tavoitteena on maakunnan koulutus- ja tutkimusverkoston luominen. Maakuntaohjelmassa painotettiin maakunnallisten tavoitteiden määrittämistä asumisen kokonaisvaltaiselle kehittämiselle, Hämeen liitto käynnisti vuonna 2009 Asumisen Häme -hankkeen, jonka yhtenä tavoitteena on maakunnallisen asumisen strategian kokoaminen. Valtion rahoituskehyksen pienuudesta johtuen maakuntaohjelmassa ohjelmoidut isot ja maakunnalle tärkeät väylähankkeet eivät ole merkittävästi edenneet. Valtatien 2 perusparannushanke välillä Vihti Pori valmistui Ongelmaksi jäi edelleen tien kapeus Karkkila Humppila välillä, josta johtuen välin nopeusrajoitus on jouduttu asettamaan 80 km/h:iin. Nopeustason nostamiseen tähtäävä tiesuunnitelma valmistui Hankkeelle ei ole myönnetty vielä rahoitusta ja se sisältyy myös nykyiseen ohjelmaan. Maakuntaohjelman kärkihankkeiksi nostetut pääradan välityskyvyn lisääminen ja valtatie 10/12 parantaminen sisältyvät nykyisessä liikennepoliittisessa selonteossa vuoden 2011 jälkeen aloitettaviin hankkeisiin. Suunnittelu molempien edellä mainittujen osalta on edennyt. Myös kantatie 54:n välityskyvyn ja liikenneturvallisuuden parantamiseen tähtäävä suunnittelu on edennyt. Suunnitelmissa ohjelmoitujen käytännön rakentamistoimien rahoituspäätökset kuitenkin puuttuvat. Seudullisen vesihuollon kehittäminen on edennyt pääsääntöisesti maakuntaohjelman linjausten mukaisesti. Loppi Riihimäki Hausjärvi seudulliset vesihuollon runkoyhteydet ovat valmistuneet. Humppila Jokioinen vesihuollon runkoyhteys aloitetaan valtion vesihuoltotyönä Isoin toteutusta odottava hanke on Forssan seudun lisävedenhankinta johtoyhteyksineen. Hämeen maakuntaohjelma

12 5. TOIMINTALINJAT JA TOIMENPIDEKOKONAISUUDET Hämeen maakunnan kasvu ja menestys edellyttää kehittämistahdon ja voimavarojen yhteistä kokoamista ja suuntaamista. Hämeen menestystekijöitä tulevat ohjelmakaudella olemaan uusiutumiskyky, yritysten toimintaympäristöt, osaavan työvoiman tarjonta muuttuviin tarpeisiin, kansainvälisyys, saavutettavuus sekä laadukkaat ja kilpailukykyiset asuin- ja elinympäristöt. Ohjelman toimenpiteet on jaettu Hämeen vahvuuksia tukeviin viiteen toimintalinjaan: 1. Uusiutumiskyky 2. Työelämä ja osaaminen 3. Kansainvälistyminen 4. Saavutettavuus 5. Asuminen ja ympäristö Valittuja painopistealueita tukevat myös maakunnassa toteutettavat erityisohjelmat, kuten koheesio- ja kilpailukyky- sekä osaamiskeskusohjelma kärkihankkeineen. 5.1 Uusiutumiskyky Maakuntasuunnitelma Häme 2035: Hämeen kehittämisen ehkä keskeisin painopiste on uusiutumiskyky. Hämeen kestävän kilpailukyvyn ja vakaan taloudellisen kasvun perusta tulevina vuosikymmeninä on kyvyssä uudistua. Tulevien vuosikymmenien Häme tarvitsee jatkuvaa uudistumista, uusien ideoiden, innovaatioiden ja toimintatapojen etsimistä, löytämistä ja hyödyntämistä. Tämä koskee yhtä hyvin yritysten toimintaa, julkisten palvelujen järjestämistä, tuottamista ja rahoittamista kuin vaikkapa maaseutuelinkeinojen monipuolistamista. Palveluliiketoiminnot vahvistuvat, asiakaslähtöisyys, osaaminen ja tiedolla johtaminen korostuvat. Maailmanlaajuinen talouskriisi koskettaa myös Hämeen maakuntaa ja pakottaa hakemaan ennakkoluulottomasti uusia toimintatapoja ja liiketoimintamahdollisuuksia. Maakunnasta häviää työpaikkoja ja kokonaisia toimialoja, jotka on korvattava uusilla. Vuorovaikutuksen lisääminen kaikilla tasoilla ja ihmisten kesken on avainasemassa. Yritysten toimintaedellytysten jatkuva kehittäminen, nouseviin toimialoihin panostaminen ja rajapintayhteistyön löytäminen eri toimialojen kesken avaavat mahdollisuuksia talouden kasvulle. Muutos on jatkuvaa ja vaikeasti ennakoitavaa, joten uusiutumiskyky on keskeinen elinvoimaa ylläpitävä ominaisuus Tarve- ja asiakaslähtöinen innovaatiotoiminta Maakunnan alueella syntyy kaiken aikaa suuri määrä ideoita. Tavoitteena ja haasteena on ideoiden jalostaminen kaupallisesti hyödynnettäviksi innovaatioiksi. Maakunnassa toimii palveluorganisaatioita, joiden ydinosaaminen liittyy sekä toimialatuntemukseen että tuote- ja palvelukehityksen eri vaiheisiin. Innovaatiopalveluja tarjoavien organisaatioiden keskinäinen yhteistoiminta ei ole vielä riittävän kehittynyttä. Ideoita tuottamaan keskittyvät, tuotekehitykseen erikoistuneet ja kaupallistamistyötä tekevät tahot kokevat puutetta muiden vaiheiden osaamisesta ja asiakkaiden saama palvelu ei ole niin sujuvaa ja asiantuntevaa kuin se voisi olla. Ohjelmakauden aikana järjestetään maakunnan toimijoiden yhteinen innovaatiopalveluiden menettely, jossa sovitaan vastuulliset ideoiden kerääjät, tuotekehittäjät ja kaupallistajat sekä näitä yhdistävä menettely. Asiakastarpeiden tunnistamisessa ja ennakoinnissa käytetään parhaiksi todettuja menetelmiä, joihin kytketään myös kansainvälisiä partnereita. Palvelu- ja sosiaaliset innovaatiot ovat keskeisiä. Opinnäytetöiden ja tutkimuksen sekä ennakointitiedon hyväksikäyttöä voimistetaan Maakunnallisten klusteriosien vahvistaminen Monia taantuman aikana menetettyjä työpaikkoja ja toimialoja ei saada takaisin. Maakuntaohjelman toimien painopiste on uusiutumisessa ja uuden luomisessa säilyttämisen asemesta. Kanta-Hämeen elinkeinorakenne on monipuolinen, mikä vakauttaa taloutta. Mikään tuotannon ala ei ole laajuudeltaan, rakenteeltaan ja toiminnan sisällöltään niin vahva, että voitaisiin puhua klusterista. Sen sijaan kansallisesti ja kansainvälisestikin vahvoja klusterin osia on maakunnassa monia. Ne muodostavat lähtökohdan uusiutumiselle. Yritysten kehittämishankkeisiin käytössä oleva rahoitus suunnataan tukemaan ensisijaisesti palveluliiketoimintojen ja klusteriosien vahvistumista. Hämeen klusteriosat koostuvat 12

13 vahvimmista toimialoista ja niiden rajapinnoista: metalliteollisuudesta, teräsrakentamisesta, elintarviketeollisuudesta, hyvinvointisektorista, ympäristöliiketoiminnasta sekä luovista aloista. Kauppa ja matkailu ovat tulevaisuudessakin kasvavia ja työllistäviä toimialoja Hämeessä. Hyvinvointiklusterinosasta käytetään myös nimitystä well-being. Laajasti ymmärrettynä se sisältää terveydenhuolto- ja hyvinvointipalvelut, matkailun, kulttuuriteollisuuden, tapahtumatuotannon sekä niitä palvelevia logistiikka-, tietotekniikka- ja muita tukipalveluita. Well-being on klusterina vielä hajanainen, mutta sen rajapinnoissa piilee suuria mahdollisuuksia. Hämäläinen maaseutu on vahvaa maa- ja metsätalouden sekä luonnonvoimavarojen aluetta. Tulevaisuuden mahdollisuutena biotalous merkitsee mm. uusiutuvaa energiantuotantoa ja öljypohjaisia tuotteita korvaavaa tuotantoa sekä niihin liittyvää palveluliiketoimintaa. Elinkeinoelämän tarpeiden ennakointia vahvistetaan tavoitteena tulevaisuuden tarjoamien mahdollisuuksien jäsentäminen ja ymmärtäminen. Numeroiden lisäksi haetaan rohkeita ja moniulotteisia näkemyksiä tulevaisuuden vaihtoehdoista muuttuvassa maailmassa. Maakunnallisen ennakointiverkoston toiminta vakiinnutetaan ja ennakoinnin menettelyt sekä työtavat juurrutetaan maakuntaan. Elinkeinoelämän lyhyen aikavälin tarpeita hahmotetaan yritysharavahankkeiden ja aluetalouskatsausten avulla. Tilatarjontaa ja yritysten sijoittumispalveluja kehitetään seutukuntien yhteistyönä, valtakunnallisesti suuremman näkyvyyden ja vetovoiman aikaansaamiseksi. Kansallista osaamiskeskustoimintaa lujitetaan maakunnallisesti Maakunnasta osallistutaan tällä hetkellä neljän kansallisen osaamiskeskusklusterin toimintaan: älykkäät koneet, elintarvike, digitaaliset sisällöt ja asuminen. Osaamiskeskusklusterit kytkeytyvät maakunnan klusteriosiin. Ne ovat merkittävä mahdollisuus käyttää hyväksi kansallista osaamista ja resursseja Hämeessä Uudistumista palvelevat rakenteet Toimintaympäristön suuri muutos edellyttää julkisten palvelurakenteiden uudistamista. Väestö ikääntyy ja työmarkkinoille tulevat ikäluokat ovat pienempiä kuin eläkkeelle siirtyvät. Hoiva- ja hyvinvointipalvelujen kysyntä lisääntyy ja monipuolistuu. Asukkaiden kysyntään vastaavat, toimivat ja kohtuullisilla kustannuksilla toteutetut palvelut ovat maakunnan keskeinen kilpailutekijä. Julkinen talous on lähivuodet ahtaalla ja työt on järjestettävä tuottavasti, tehokkaasti ja sujuvasti. Palvelurakenteiden uusiutumiskykyä vahvistetaan maakunnallisten ja seudullisten hankkeiden avulla. Esimerkiksi koheesio- ja kilpailukykyohjelman hyvinvointiteemaverkoston hankkeilla edistetään ja tuetaan hyvinvointialan kehittämistavoitteiden toteutumista alueella. Julkinen elinkeinopolitiikka ei ole pelkkää yrityspalvelujen tarjontaa vaan suuri merkitys on terveys-, sosiaali-, sivistys- ja teknisen sektorin palveluiden järjestämisellä. Kehittämällä ja uudistamalla palveluiden järjestämistä ja tuottamista voidaan vahvistaa myös yritystoiminnan edellytyksiä. Julkisten palvelujen vaikutusta yritysten edellytyksiin tarkastellaan ja hiotaan paremmaksi mm. Kohti Yritysmaakuntaa ohjelmalla. Tavoitteena on nostaa Häme vahvaksi yrittäjyysmaakunnaksi. Aluekehitystoimintojen yhteensovitus Maakunnassa toimii aluekehityksen parissa työskentelevää organisaatiota. Niiden yhteenlaskettu panos ja osaaminen on Hämeen maakunnan oloissa merkittävä. Aluekehittäjien yhteisten näkemysten ja yhteistyötä vaativien toimenpiteiden kokoaminen on maakunnassa aloitettu HämePro-verkoston avulla. Aluekehitys perustuu yhteistyöhön ja verkostoitumiseen. Yhteistyötä tarvitaan maakunnan sisällä, mutta yhä enemmän maakuntarajojen yli, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. Helsingin laajan metropolialueen Uudenmaan, Kanta- Hämeen ja Päijät-Hämeen - käsittävä yhteistoiminta-alue on luonteva yhteistyön suunta, mutta myös Pirkanmaa ja Varsinais-Suomi ovat tärkeitä kumppaneita. Hämäläinen yhteistyön toimintatapa on jatkuvasti uudistuva, yleistavoitteita toteuttavia toimia hakeva ja löytävä. HämePro-verkoston avulla haetaan niitä yhteistyön painopisteitä, joissa maakunnan yhdessä tekeminen on onnistumisen edellytys ja tarvittavia työnjakoja Vetovoima Vetovoima on maakunnan keskeisimpiä menestystekijöitä. Vetovoima perustuu mielikuviin ja todellisuuteen niiden takana. Häme on brändi, lupaus korkeasta laadusta, joka sisältyy kaikkeen tekemiseen maakunnassa. Maakunnallisen markkinoinnin keinoin tehdään yrittämisen, asumisen, matkailun, opiskelun ja työnteon vetovoimatekijöitä Hämeessä tunnetuksi. Hämeen maakuntaohjelma

14 Maakuntaohjelma tähtää kokonaisuudessaan maakunnan vetovoiman lisäämiseen. Ohjelmakaudella toteutetaan vetovoimaan vaikuttavia merkittäviä hankkeita, jotka eivät sisälly ohjelman muihin otsikoihin. Tällainen on mm. Vanajavesi-keskuksen perustaminen, joka tähtää Vanajaveden tilan parantamiseen ja sen käytön ja käyttökelpoisuuden monipuoliseen lisääntymiseen. Luonnonvetovoiman, kulttuurihistorian, keskeisen sijainnin ja hyvinvointipalveluiden hyödyntäminen edellyttää edelleen määrätietoista yhteistyötä sekä virkistysalueiden osoittamista, varustamista ja käyttömahdollisuuksien markkinointia. Hämeen maakunnan yhteistä markkinointia on rakennettu määrätietoisesti 2000-luvun aikana. Maakunnan markkinointia uudistetaan toimijoiden yhteistyönä. Häme-brändin omistaja ja hallinnoja on Hämeen liitto ja markkinoinnin operaattorina toimii lähivuosina Hämeen Matkailu Oy. Seutujen kehittämisyhtiöillä ja elinkeinoelämällä on keskeinen rooli maakunnan markkinointiyhteistyön toteuttajana. Uusiutumiskyky -toimintalinjan keskeiset toimenpiteet ja kärkihankkeet: asiakaslähtöisten innovaatiopalvelujen kehittäminen klusterinosien rajapintojen ja toimialojen sisäisen yhteistyön vahvistaminen osaamiskeskustoiminnan maakunnallinen tehostaminen julkisten palvelujen uusiutumisen vauhdittaminen Kohti yrittäjyysmaakuntaa -ohjelma maakunnan vetovoiman kehittämishanke Vanajavesi-keskuksen perustaminen HämePro -yhteistyön jatkaminen ja syventäminen 5.2 Työelämä ja osaaminen Maakuntasuunnitelma Häme 2035: Häme, kuten koko Suomi, elää osaamisesta. Työvoiman osaamisen ja työelämän tarpeiden oikea kohtaaminen on vuonna 2035 maakunnan ratkaisevia menestystekijöitä. Jo lähivuosina suuret ikäluokat poistuvat työmarkkinoilta samaan aikaan kun nuoret, työmarkkinoille tulevat ikäluokat ovat entistä pienempiä. Vaikka työttömyys juuri nyt on päällimmäisimpiä ongelmiamme, joudumme jo tulevana vuosikymmenenä tilanteeseen, jossa osaamisen oikeasta laadusta ja määrästä on niukkuutta Ennakointiyhteistyön kehittäminen Koulutus ja osaamisen ennakointi ovat alueen parhaat ja vaikeimmin jäljiteltävät menestystekijät. Työvoiman sekä määrällisen että laadullisen kysynnän ja tarjonnan tasapainottaminen on ohjelmakauden tärkeimpiä asioita. Työvoiman kysyntään vaikuttaa elinkeinoelämän rakennemuutos, joka vaikuttaa myös julkisella sektorilla. Työvoiman tarjonta on hieman helpommin ennakoitavissa lyhyellä aikavälillä perustuen alueella asuvaan työllisten määrään. Muutoksia alueella käytettävissä olevaan työvoimaan aiheuttavat suurten ikäluokkien ikääntymisen kautta lisääntyvä eläköityminen, muuttoliike ja pendelöinti. Muutoksiin varautuminen edellyttää toimivaa alueellista ennakointiyhteistyötä. Ennakointityötä tekevien toimijoiden tehtävät ja työnjako tulee selkeyttää, jotta sekä määrällisten että laadullisten koulutus- ja osaamistarpeiden ennakoinnilla pystytään tuottamaan aidosti alueellista päätöksentekoa ja koulutustarjontaa ohjaavaa tietoa. Hämeen liitto vastaa pitkän ja keskipitkän aikavälin ennakoinnista maakunnassa, Hämeen ELY-keskus puolestaan lyhyen. Koulutustarjontaa ja -tarpeita ennakoidaan valtakunnan tasolla ja alueellisesti Koulutustarjonta hankkeessa, joka toimii samalla pohjatyönä seuraavan Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman valmistelulle. Kanta-Hämeen koulutustarjonta on maakunnan väestöpohjaa laajempi Hämeen ammattikorkeakoulun valtakunnallisen koulutustarjonnan ja vahvan ammatillisen koulutuksen johdosta Työelämän muutoksiin reagointi Työelämän ja osaamistarpeiden muutoksiin on osattava reagoida oikein. Lyhyen aikavälin osaamistarpeiden ja työelämän muutoksiin vastataan täydennyskoulutuksella. Pidemmällä, muutaman vuoden aikavälillä odotettavissa olevat muutostar- 14

15 Kuva: Pirjo Orava Kuva: Elisa Putti peet kohdistetaan tutkintoihin johtaviin koulutuksiin. Vuonna Työelämän yhä moninaisemmat ja nopeammin muut työelämästä eläkkeelle poistuvien määrä on Kanta- tuvat osaamistarpeet aiheuttavat työntekijöille aikaisempaa Hämeessä suurimmillaan, mikä aiheuttaa erityisiä haasteita suurempia vaatimuksia. Osaavan työvoiman riittävyydestä osaavan työvoiman riittävyydelle. keskusteltaessa on usein myös nostettu esille vaatimuksia Ammatillisen kasvun osaaminen on Hämeen maakunnan vahvuuksia. Alueiden välisessä kilpailussa menestymi- työn tehokkuuden ja tuottavuuden tason nostoista. Työelämän henkinen kuormitus ja paine on kasvanut ja nen edellyttää huomion kiinnittämistä nuorisokoulutuksen näkyy mm. lisääntyneinä työuupuneiden määränä. Tuotta- rakenteisiin ja koulutusohjelmien sekä -sisältöjen laadukkuu- vuuden pitäisi tarkoittaa työn sujumista. Tarvitaan uusia kei- teen. Tavoitteena on koko nuorisoikäluokan kouluttaminen. noja, toimintamalleja ja menetelmiä, joilla pystytään keven- Tämä edellyttää aloituspaikkojen määrän ja laadun oikeaa tämään työelämän henkisiä paineita ja kehittämään entistä ja riittävää mitoittamista. Nivelvaiheet peruskoulutuksen ja parempaa tasapainoa työelämän ja perhe-elämän välillä. ammatillisen koulutuksen, sekä edelleen korkeakoulutuksen välillä on saatava toimiviksi, jolloin opintojen keskeyttämiset ja syrjäytyminen vähenevät. Koulutusjärjestelmän joustavuus ja raja-aitojen kaataminen on yksi keskeisiä tavoitteita. Aikuisväestön ammattitaidon kehittäminen ja päivittämi Uuden osaamisen luominen Yritykset tarvitsevat oikealla tavalla osaavaa työvoimaa, mutta nen sekä työssä jaksamisen tukeminen edellyttävät helposti laaja ja monipuolinen osaamispohja on myös maakunnan saavutettavaa ja korkealaatuista täydennyskoulutusta. Muu- kehittämisen itseisarvo. toksiin tulee reagoida myös työelämän sisällä. Aikuiskoulu- Ennakointi ja tulevaisuuteen katsominen on tärkeä osa tuksen painopiste on työelämälähtöisessä koulutuksessa, uudenlaisen osaamisen kehittämistä. Uudet ideat syntyvät yhteistyössä kaikenkokoisten yritysten kanssa. Alueellinen ai- usein toimialojen ja osaamisalojen rajapinnoilla soveltamalla kuiskoulutuksen ohjaus- ja neuvontapalvelujen kehittämistyö olemassa olevaa osaamista uudella tavalla tai uusiin asioi- on aloitettu ja työtä jatketaan myös tulevina vuosina. hin. Näistä lähtökohdista on syntynyt Häme Open Campus Osaavan työvoiman riittävyyden näkökulmasta on tärkeää panostaa työttömien koulutukseen ja ohjaukseen. Syrjäytymisen ehkäisyyn on panostettava mahdollisimman aikai- (HOC), joka on avoin kantahämäläinen yliopisto- ja korkeakoulukeskus. Häme Open Campuksen avulla pyritään luomaan Kan- sessa vaiheessa aina lapsista ja nuorista lähtien, jotta tulevaa ta-hämeestä avoimen toimintakulttuurin, korkean osaami- työvoimapotentiaalia ei heitetä hukkaan. sen, innovatiivisen yritystoiminnan ja yhteistyön maakunta. Myös ulkomailta tuleva työvoima on huomioitava. Kos- Häme Open Campuksen yhteisenä tavoitteena on Hämeen ka erityisesti osaavasta, ulkomaisesta työvoimasta kilpailu hyvinvoinnin ja vetovoiman kasvattaminen 1) yritysten inno- käydään maailmanlaajuisesti, maakunnassa panostetaan vatiivisuutta ja toimintaedellytyksiä edistämällä, 2) korkea- maakunnan vetovoimaan myös tästä näkökulmasta. Maa- laatuista verkostomaista toimintatapaa kasvattamalla, 3) hanmuuttajien sopeuttaminen uuteen kotimaahan ja työ- korkeatasoista osaamista ja tutkimusta vahvistamalla sekä 4) elämään vaatii nykyisen palvelujärjestelmän ja toimijoiden aktiiviseen kansalaisuuteen kannustamalla. välisen yhteistyön kehittämistä. Yhteistyötä tehdään EteläSuomen yhteistoiminta-alueen puitteissa. Hämeen maakuntaohjelma HOCin toiminnan ytimessä on osaamiseen perustuva ja tarvelähtöinen kehittämistyö. Toiminta toteutuu yhteis- 15

16 työhankkeilla, joihin osallistumisesta mukana olevat tahot päättävät tapauskohtaisesti. Häme Open Campus -verkoston työssä hyödynnetään uuden teknologian yhteistyötä tukevia ratkaisuja, kuten sosiaalisen median sovelluksia. Verkosto edistää kantahämäläisen osaamisen infrastruktuurin kehittymistä nykyistä avoimemmaksi, joustavammaksi ja tehokkaammaksi Työelämän ja koulutuksen vuorovaikutuksen lisääminen Vuorovaikutuksen merkitys lisääntyy myös koulutuksessa. Koulumaisesta työskentelystä siirrytään avoimeen ja työelämän kanssa yhteistyössä tapahtuvaan oppimiseen. Työpaikalla tapahtuvat oppimisjaksot, työharjoittelu ja työnantajalähtöiset opinnäytetyöt antavat eväitä koulutuksen sisältöjen laadulliseen hiomiseen ja helpottavat vastavalmistuvien opiskelijoiden työllistymistä. Lisääntyvä vuorovaikutus mahdollistaa myös yrittäjyysnäkökulman entistä paremman huomioimisen kaikentasoisessa koulutuksessa. Työelämä ja osaaminen -toimintalinjan keskeiset toimenpiteet ja kärkihankkeet: työvoimapoliittiset toimet yhteistyössä ELY-keskuksen kanssa, erityisesti nuorisotyöttömyyden torjuminen ja syrjäytymisen ehkäisy maakunnan ennakointiverkoston kokoaminen ja käynnistäminen koulutustarjonta hankkeen alueellinen ja valtakunnallinen ennakointi Opin Ovi Osaamiseen aikuiskoulutuksen ohjausja neuvontapalvelujen kehittämishanke Häme Open Campus kantahämäläistä innovaatio- ja osaamisperustaa tukevan verkostoyhteistyön syventäminen ja menetelmällinen kehittäminen verkoston linkittyminen kansainvälisiin verkostoihin maakunnan yhteiset tutkimus- ja kehittämishankkeet koulutusyhteistyön tiivistäminen kansalaisyhteiskunnan vahvistaminen 5.3 Kansainvälistyminen Maakuntaohjelma Häme 2035: Häme on toistaiseksi yksi Suomen vähiten kansainvälisiä maakuntia. Maakunnan elinkeinoelämä on perinteisesti suuntautunut kotimarkkinoille. Kasvuhakuisia, kansainvälisille markkinoille suuntautuneita yrityksiä on melko vähän. Hämeen kansainvälistymisen kärki asetetaan yritysten kansainvälistymisen tukemiseen. Tavoitteena on, että hämäläisten kotimarkkina-aluetta ovat tulevaisuudessa lähialueet, Itämeren alue, Eurooppa ja koko maailma. EU:n Itämeri-strategia kohdentaa lähivuosina merkittävästi voimavaroja. Vaikka strategia ei itsessään sisällä uusia rakenteita tai rahoitusta, on useimmissa hämäläisten käytössä olevissa EU-rahoitusmahdollisuuksissa luultavasti kansainvälinen elementti. Maakuntaohjelmakauden aikana ratkaistaan vuoden 2013 jälkeisen ajan EU-rahoituksen puitteet Kansainvälistymisen edellytykset Maakunnan kansainvälistymisen kärki on yritysten kansainvälistymisessä. Tavoitteena on, että maakunnan yritykset näkevät kansainvälisyyden oman kehittymisensä keskeisenä mahdollisuutena. Pietari ympäristöineen ja muut lähialueet ovat erityinen painopistesuunta. Kotikansainvälistymisen avulla luodaan edellytyksiä yritysten kansainväliseen toimintaan. Kansainvälinen opiskelijaja uravaihto lisääntyy. Yritysten kansainvälisiä valmiuksia parannetaan; kielitaitoa, potentiaalisten kohdemaiden kulttuurien tuntemusta sekä valmiuksia kansainväliseen kauppaan ja kontaktien luomiseen. Global-hankkeen avulla vahvistetaan maakunnan kansainvälistä osaamista tukemalla hankevalmisteluja ja järjestämällä koulutusta. Global kokoaa maakunnan kansainvälisiä toimijoita yhteen vahvistaen yhteistyötä ja kokemusten vaihtoa sekä maakunnan kansainvälistä hankeosaamista Kasvua kansainvälistymisestä Yritysten kansainvälistymisen tueksi rakennetaan palvelukonsepteja ja -tuotteita. Maakunnan toimijoiden kansainväliset verkostot kootaan yhteen ja ne ovat avoimesti kaikkien käytössä. Kansainvälistä yhteistyötä tehdään myös maakuntarajojen yli erityisesti maakuntien yhteistoiminta-alueen puitteissa. Yhteistyö toteutuu kansainvälisissä hankkeissa, verkostoissa, järjestöissä sekä 16

17 Kuva: Pirjo Orava yhteisinä ulkomaisina edustustoina ja niiden palveluina. Kansainvälisten rahoitusmahdollisuuksien merkitys lisääntyy maakuntaohjelmakaudella edelleen. EU:n alueiden välisen yhteistyön ohjelmiin ( Interreg ) osallistutaan kumppaneina ja rakentamalla myös omia hankkeita. Erityisen tärkeää on panostaa suoraan Brysselistä haettaviin sektorikohtaisiin rahoitusohjelmiin. Maakunnan toimijat hyödyntävät aktiivisesti Brysselin EU-toimistoa, jonka kehittämis- ja yhteistyömahdollisuuksia selvitetään. Tavoitteena on riittävillä resursseilla varustettu palveleva ja kustannustehokas EU-toimisto, joka toimii linkkinä ja yhteytenä Brysseliin, valvoo maakunnan etua päätöksenteossa, tiedottaa EU-asioista, rakentaa yhteyksiä ja kumppanuuksia sekä avustaa projektityössä ja rahoituksen hankinnassa. Pietarin palveluliiketoimintakonseptia kehitetään kartoittamalla maakunnan potentiaalisia yrityksiä, selvittämällä ja parantamalla yritysten toimintavalmiuksia ja rakentamalla yritys- ja yritysryhmäkohtaisia räätälöityjä palveluita Kansainvälinen vetovoima Osana Helsingin laajaa metropolialuetta Häme on kansainvälisesti tunnettu ja tiedetty, houkutteleva kohde kansainvälisille työntekijöille, matkailijoille, yrityksille, investoinneille ja tapahtumille. Kansainväliset opiskelijat, joita Hämeen ammattikorkeakoulussa jo nyt on paljon, voivat olla merkittävä voimavara maakunnan yrityksille. Häme tarjoaa maahan muuttaville opiskelijoille ja työntekijöille palvelut ja ympäristön toimia, kotoutua ja asettua. Maahanmuuttajien sopeuttaminen uuteen kotimaahan ja työelämään vaatii nykyisen palvelujärjestelmän ja toimijoiden välisen yhteistyön kehittämistä Etelä-Suomen yhteistyöalueen puitteissa. Kansainvälistyminen -toimintalinjan keskeiset toimenpiteet ja kärkihankkeet: Yritysten kansainvälisen toiminnan edellytysten rakentaminen ja vahvistaminen kotikansainvälistymällä Itämeren alueen yhteistyökysymykset, painotus erityisesti Itämeri-strategian työstämisessä projektiyhteistyössä EU-toimiston vahvistaminen ja hyödyntäminen Pietarin palveluliiketoiminnan vahvistaminen ja hyödyntäminen Global maakunnan kansainvälisen hanketoiminnan ja -osaamisen vahvistaminen CREATOR Interreg IV C -ohjelmaan kuuluva pienoisohjelma, josta rahoitetaan kansainvälisiä pilottihankkeita, jotka liittyvät väestön ikääntymisen luomiin mahdollisuuksiin yrittäjyyden näkökulmasta Hämeen maakuntaohjelma

18 5.4 Saavutettavuus Maakuntasuunnitelma Häme 2035: Saavutettavuus ymmärretään laajasti. Se sisältää esimerkiksi ihmisien, tavaroiden, palveluiden, tiedon ja energian saavutettavuuden. Häme hyödyntää sijaintinsa valtakunnan rajat ylittävien liikennekäytävien solmukohdassa. Hämeestä on suorat raideyhteydet Helsinki-Vantaan ja Tampere-Pirkkalan lentokentille, Vuosaaren satamaan sekä Pietariin. Forssan seudun valmistunut kansainvälinen rahtilentokenttä välittää erityisesti mannertenvälistä liikennettä. Hämeestä on tehokkaat yhteydet Tallinnaan ja siitä edelleen Keski-Eurooppaan. Rautatiet ja päätiet palvelevat tehokkaina joukkoliikennekäytävinä ja muodostavat kehittämisvyöhykkeiden rungon. Liikennejärjestelmä on toimiva ja ympäristöllisesti kestävä. Se perustuu toimivaan joukko- ja raideliikenteeseen. Palveluiden saavutettavuuteen vaikuttaa olennaisesti joukkoliikenteen ja koko liikennejärjestelmän toimivuus. Julkisten palveluiden murrosvaihe pakottaa kehittämään uusia tapoja huolehtia palveluiden saavutettavuudesta erityisesti niille, joilla ei ole mahdollisuutta yksityisauton käyttöön. Erityisen iso haaste on välttämättömien palveluiden turvaaminen maaseutualueiden asukkaille ja maatalouden yrityksille. Maakuntaohjelma sisältää joukkoliikenteen, tieolojen, vesihuollon ja tietoliikenteen yhteyksien parantamiseen tähtääviä toimenpiteitä Liikennejärjestelmän kehittäminen Liikennehankkeissa ja -palveluissa painotetaan liikennejärjestelmän kehittämistä eri liikennemuodot käsittävänä tasapainoisena kokonaisuutena. Hämeen liiton johdolla on valmistunut maakunnan kattava liikennejärjestelmäsuunnitelma yhteistyössä liikenneviranomaisten ja kuntien kanssa. Suunnitelman perustuvan aiesopimuksen mukaisesti allekirjoittajaosapuolet sitoutuvat kehittämään maakunnan liikennejärjestelmää suunnitelmakaudella. Tienpidon rahoituskehitys koko massa on hyvin huolestuttavaa. Ylläpidon resurssien jatkuva lasku johtaa vuosikymmeninä rakennetun kansallisomaisuuden rappeutumiseen. Perustienpidon alueellisia investointeja ei nykyisellä rahoituskehyksellä juurikaan kyetä käynnistämään. Perustienpidon määrärahan korottaminen on välttämätöntä alueelle tärkeiden hankkeiden, kuten kevyen liikenteen väylien, liittymäjärjestelyjen ja liikenneturvallisuutta parantavien paikallisten toimien toteuttamiseksi. Uusien, vaihtoehtoisten rahoitusmallien kehittäminen loisi kasvavia mahdollisuuksia lieventää niukkenevien rahoitusresurssien vaikutuksia Pääradan välityskykyä parannettava Rataosa Helsinki Riihimäki on yksi Suomen vilkkaimmista. Se on neliraiteinen Helsingistä Keravalle, mutta Keravan ja Riihimäen välinen rataosa on Järvenpään kohtaa lukuun ottamatta kaksiraiteinen. Kiireellisimmät parantamistarpeet ovat pullonkaulojen poistaminen Kerava Riihimäki rataosalla ja Riihimäen aseman kohdalla. Riihimäen asemalaitureiden uusiminen tulee käynnistää viipymättä. Ilman lisäraiteen mahdollistamaa kapasiteetin lisäystä ei lähiliikennejunien tarjontaa voida lisätä eikä Vuosaaren tavaraliikenteelle voida tarjota riittävän hyvää palvelutasoa. Nykyisellään rataosa on hyvin häiriöherkkä ja vähentää raideliikenteen luotettavuutta. Rataosan Helsinki Riihimäki välityskyvyn parantamisen kokonaiskustannusarvio on 235 M. Hanke sisältyy liikennepoliittisessa selonteossa vuodelle 2011 tai sen jälkeen aloitettavana hankkeena. Helsinki Forssa Pori -liikennekäytävää kehitettävä Yhteysvälin Karkkila Humppila tiesuunnitelma valmistui Suunnitelman tavoitteena on luoda edellytykset tieosan parantamiseksi siten, että nopeustaso voidaan nostaa 100 km:iin tunnissa, liikenneturvallisuus huomioon ottaen. Nopeustason noston ja liikenneturvallisuuden parantamisen edellyttämät toimet tulee käynnistää jo vuonna Valtatien parantamisen toisen vaiheen suunnittelu tulee käynnistää 2011, jotta koko yhteysväli Vihti Pori saadaan vastaamaan kasvavan liikenteen tarpeita. Tärkeää on myös jatkaa Helsinki Forssa Pori ratayhteyden suunnittelua osana Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän kehittämistä. Poikittaisyhteyksiä parannettava Liikennemäärien lisääntyessä ja idän liikenteen korostuessa Suomen poikittaisyhteyksien merkitys kasvaa. Raskaan liikenteen määrä yhteysvälillä Hämeenlinna Lahti Kouvola on jo nyt merkittävä. Valtatie 10 on poikittaisen Turusta Lahteen suuntautuvan pikavuoroliikenteen pääreitti. Tavoitetilassaan valtatiellä 10 on Turun ja Hämeenlinnan välillä ohituskaistajaksoja sekä Forssan ja Hämeenlinnan kohdalla nelikaistaiset tiejaksot eritasoliittymin. Hämeenlinnan ja Lahden välisen valtatieyhteyden 10 ja 12 parantamista on suunniteltu jo pitkään. Pullonkaulaksi on muodostunut tiejärjestelyt Lahden ja Hämeenlinnan alueilla sekä väli Hämeenlinna Tuulos. Tavoitteena on valtatieyhteyden Hämeenlinna Lahti rakentaminen jatkuvaksi ohituskaistatieksi. Hankkeen ensimmäisen vaiheen rahoitustarve on noin 60 milj.. 18

19 Hanke on osa itä-länsi -suuntaisia parannettavia yhteyksiä. Hankekokonaisuuteen liittyy mm. Lahden eteläinen ohitustie ja edelleen yhteys Kouvolan suuntaan. Kanta-Hämeen kannalta on tärkeää, että Hämeenlinna Lahti yhteysvälin parantaminen käynnistetään jo 2011 osittaiskorjauksin, kuten keskikaideratkaisuin, ohituskaistoin ja liittymäjärjestelyin. Tieyhteyden Hämeenlinna Lahti kehittäminen sisältyy nykyiseen liikennepoliittisen selonteon hankeohjelmaan vuoden 2011 jälkeen. Liikennemäärien lisääntyessä ja idän liikenteen korostuessa Suomen poikittaisyhteyksien merkitys kasvaa. Itä-länsi suuntaisen raideliikenteen toimintaedellytysten parantaminen on siksi myös tärkeää. Ensimmäinen vaihe tavaraliikenteen sujuvuuden parantamiseksi on ns. Riihimäen kolmioraiteen toteuttaminen. Raskaan liikenteen kuljetusten määrä kantatiellä 54 on jo nyt merkittävä. Kantatiellä 54 on menossa sen kiireellisimmin korjausta vaativien kohtien suunnittelu. Tarvittavat toimenpiteet liittyvät muun muassa ohituskaistojen rakentamiseen, liittymäjärjestelyihin ja kevyen liikenteen olosuhteiden parantamiseen. Yhteyden kehittäminen tavoitetilaan edellyttää Kanta-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelman mukaan 27 miljoonan investointeja. Kt 54:n kehittämiseksi tulee käynnistää koko yhteysvälin kattava kehittämissuunnittelu. Kaupunkiseutujen sisääntuloyhteyksiä ja liittymäjärjestelyjä on kehitettävä Taajamien sisääntuloyhteyksillä ja liittymäjärjestelyillä on tärkeä merkitys erityisesti elinkeinojen ja työpaikka-alueiden toimivuudelle ja kehittämiselle. Hankkeiden suunnittelun eteenpäin vieminen on erityisen tärkeätä, jotta esimerkiksi kaavoitus voi edetä alueen tarpeita vastaavasti. Paasikiventien jatkeen, Vanajantie vt 10 rakentaminen Hämeenlinnassa tulee toteuttaa ohjelmakaudella. Sen toteuttamismahdollisuutta Hämeenlinnan kaupungin ja valtion yhteisenä kehittämishankkeena tulee tutkia. Hämeenlinnan Painokankaan työpaikka-alueen logistinen toimivuus edellyttää uuden tieyhteyden ja eritasoliittymän rakentamista valtatielle 3. Merven teollisuusalueen kuljetukset ja logistiikkakeskuksen kehittäminen edellyttävät uuden liittymän rakentamista moottoritielle Parolan eritasoliittymän pohjoispuolelle. Liittymän ja siihen kytkeytyvien tieyhteyksien suunnittelu tulee käynnistää viipymättä. Riihimäen portin eritasoliittymän rakentaminen kt 54:lle tulee ajankohtaiseksi alueen edelleen laajentuessa Joukkoliikenteen palvelun parantaminen Kunnat ovat vuosi vuodelta joutuneet lisäämään omaa rahoitustaan säilyttääkseen kuntalaisille tarpeelliseksi katsotun julkisen liikenteen. Joukkoliikenteen peruspalvelut ovat erityisesti kaupunkikeskustojen ulkopuolella suoraan riippuvaisia joukkoliikenteen julkisesta rahoituksesta. Kunta- ja palvelurakenteen uudistuessa joukkoliikenteen merkitys korostuu entisestään. Kylistä ja taajamista on tärkeätä turvata riittävät asiointi- ja työmatkojen henkilöliikennepalvelut. Tämän mahdollistamiseksi joukkoliikenteen määrärahoja tulee lisätä. Työmatka- ja asiointiliikenteen kehittämiseksi Helsingistä Hämeenlinnaan tulee lisätä taajamajunan iltavuoro. Liikenne- ja viestintäministeriö ostaa Helsingin lähiliikennettä HSL:n ulkopuolisella alueella, jolla mahdollistetaan korkeampi palvelutaso kuin mihin suorat lipputulot antavat mahdollisuuden. Perustarjontaan sisältyy tällä hetkellä Helsinki Riihimäki, Helsinki Karjaa ja Helsinki Lahti välien lähiliikenne. Taajamajunaliikenteen ylläpito ja lisääminen ovat Kanta-Hämeessä valtion rahoituksesta riippuvaisia. Helsingin lähiliikennealueeseen tulee liittää myös Riihimäki Hämeenlinna ja Riihimäki Lahti rataosat Tietoliikenneyhteyksien ja palveluiden kehittäminen Perinteiseen kuparijohtotekniikkaan perustuvan laajakaistan kattavuus on maakunnassa korkea. Ongelmana on kuitenkin yhteyksien tiedonsiirron hitaus. Valtakunnallisen laajakaistastrategian mukaisesti myös Kanta-Hämeessä pyritään asteittain rakentamaan nopeita tietoliikenneyhteyksiä siten, että kaikilla asukkailla ja yrityksillä olisi mahdollisuus nopeudeltaan 100 Mbit/s tasoisen tietoverkon käyttöön. Tietoliikenneyhteyksien parantamisen rinnalla on tärkeää kehittää myös niitä palveluita, joita on mahdollisuus saada tai toimittaa nopean tietoverkon kautta Teknisen huollon palvelujen kehittäminen Yhdyskuntien teknisen huollon palveluita kehitetään ensisijaisesti seudullisesti mutta myös seutujen välisenä yhteistyönä maakunnallisena kokonaisuutena. Vesihuoltojärjestelmien kehittämisessä keskeinen tavoite on varautuminen vesihuoltopalvelujen turvaamiseen myös kriisi- ja erityistilanteissa. Kiireellisin vesihuollon hanke on Pernunnummi Forssa. Hankkeen tavoitteena on Forssan seudun kuntien ja yritysten vedensaannin turvaaminen. Hanke tulee toteuttaa valtion vesihuoltotyönä ja sisällyttää valtion tulo- ja menoarvioon jo Hämeen maakuntaohjelma

20 Kuva: Pirjo Orava ohjelmakauden alkuvuosina. Toinen merkittävä maakunnan hanke on Akaa Iittala Hämeenlinna siirtoviemäri ja yhdysvesijohto. Sen keskeisenä tavoitteena on puhtaan veden turvaaminen sekä Iittalan taajamaan että myös Akaan kaupungille. Samalla mahdollistetaan välialueella olevan hajaasutuksen liittäminen yhteisen vesihuollon piiriin. Hanke on Hämeenlinnan seudun vesihuollon kehittämissuunnitelman mukainen. Jätevedet johdetaan joko Hämeenlinnan keskuspuhdistamolle tai Akaaseen. Hanke tulee toteuttaa valtion vesihuoltotyönä. Ypäjä-Loimaa siirtoviemärin rakentaminen ajoittuu ohjelmakauden lopulle. Vesihuoltoavustuksiin tarvitaan selkeä tasokorotus, jotta yhteistä vesihuoltoa ja erityisesti yhteisviemäröintiä saataisiin kehitettyä. Kanta-Hämeessä yhteisen vesihuollon ulkopuolella on noin asukasta. Niistä noin kolmannes olisi tarkoituksenmukaista saattaa yhteisen vesihuollon piiriin. Maankäytön suunnittelun, yhdyskuntien vedenhankinnan ja pohjaveden suojelun yhteensovittamisen kannalta on ensiarvoisen tärkeätä, että pohjavesiselvityksiä jatketaan maakunnassa ja että tarkentuvaan tietoon perustuen pohjavesialueiden rajaukset tarkistetaan. Tulvien toistuvuus ja rajuus saattaa tulevaisuudessa lisääntyä. Siksi kaikissa yhdyskunnissa tulee varautua tulvien hallintaan. Energiahuollon kehittämistoimilla varmistetaan teollisuuden ja yhdyskuntien häiriötön energian saanti taloudellisesti ja kilpailukykyiseen hintaan. Alueiden käytöllä ja maankäytön ohjauksella turvataan valtakunnallisten ja maakunnallisten sähkön- ja kaasunsiirtoverkostojen toteuttamisen edellytykset. Erityisen tärkeää on toteuttaa toimenpiteitä, joilla sähkön jakelu turvataan myös poikkeavissa olosuhteissa. Uusiutuvien energiavarojen, puun ja muun bioenergian käyttöä pyritään lisäämään muun muassa energiavarojen ja käytön teknisten sovellutusten tutkimusta lisäämällä ja alueiden käytön toimenpitein. Tuetaan toimenpiteitä, joilla parannetaan energiankäytön taloudellisuutta ja tehokkuutta sekä edistetään energian säästöä. Keskeistä on ympäristöhaittojen vähentäminen ja hyväksyttävyys ympäristön kannalta. Teollisuuden ja yhdyskuntien energiayhteistyötä kehitetään erityisesti kaukolämmityksessä, mikä lisää energiahuollon tehokkuutta ja taloudellisuutta. Kansallista ilmastostrategiaa toteutetaan maakunnallisesti ilmastonmuutokseen sopeutumiseen ja rajoittamiseen tähtäävillä hankkeilla. Jätehuollon kehittämisessä keskeisintä on valtakunnallisen ja alueellisen jätesuunnitelman mukaisesti jätteiden synnyn ehkäiseminen ja haitallisuuden vähentäminen. Jätteiden 80 prosentin hyötykäyttötason saavuttaminen edellyttää toimenpiteitä ja etenemistä kaikilla jätehuollon osa-alueilla. Jätteiden energiahyötykäyttö lisääntyy edelleen merkittävästi maakunnassa, kun Riihimäen jätteenpolttolaitoksen laajennus valmistuu ohjelmakaudella. Uusiutuvien luonnonvarojen säästämiseksi pyritään edistämään jäte- ja kierrätysmateriaalien käyttöä maanrakennuksessa. Kaupunkiseutujen jätehuoltoalueita Forssan Kiimassuota ja Hämeenlinnan Karanojaa kehitetään teknisesti ja toiminnallisesti korkeatasoisina jätekeskuksina sekä ympäristöteknologiaa soveltavan yritystoiminnan sijoittumisalueina. Vesiensuojelun toimenpiteillä pyritään turvaamaan se, että vesistöjä voidaan käyttää kaupunkiseutujen vedenhankintaan sekä kalastuksen, matkailun ja muun elinkeinoelämän sekä ihmisten virkistyskäytön tarpeisiin. Tavoitteeseen pyritään kaikkea vesistökuormitusta vähentävillä toimilla sekä pitkäjänteisellä vesistöjen hoidolla ja kunnostuksella. Keskeisin sitä tukeva hanke on Vanajavesikeskuksen perustaminen. Kanta-Häme sijaitsee maamme taloudellisen toiminnan ydinalueella, jossa ympäristöön kohdistuvat paineet ja erilai- 20

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Hämeen liiton julkaisu Hämeen maakuntaohjelma

Hämeen liiton julkaisu Hämeen maakuntaohjelma Hämeen liiton julkaisu 2010 Hämeen maakuntaohjelma 2011 2014 Hämeen maakuntaohjelma 2011 2014 Julkaisija: Hämeen liitto Niittykatu 5, 13100 Hämeenlinna puhelin (03) 647 401 Kotisivu internetissä: www.hameenliitto.fi

Lisätiedot

TALOUSARVION KÄYTTÖTALOUSOSA 2010 KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 Maakuntahallituksen hyväksymä taso

TALOUSARVION KÄYTTÖTALOUSOSA 2010 KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 Maakuntahallituksen hyväksymä taso HÄMEEN LIITTO LIITE TALOUSARVION KÄYTTÖTALOUSOSA 2010 KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 Maakuntahallituksen hyväksymä taso 1 14.12.2009 MÄÄRÄRAHAT JA -TULOARVIOT Sitovat erät tummennettu Maakuntavaltuusto

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN ETELÄ-KARJALAN VARAUTUMISSUUNNITELMA RAKENNEMUUTOKSEEN MYR 22.2.2016 Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Tel +358 (5) 6163 100 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 22.2.2016

Lisätiedot

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Maakunnallinen yhteistyö Juha S. Niemelä 27.11.2008 Yhteistyön lähtökohdat Yhdessä tekemisen kulttuuri Työllisyystilastot nousukaudenkin aikana

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Johtaja Juha S. Niemelä, Keski-Suomen TE-keskus MYR-seminaari seminaari, 10.9.2009 1 Toimintaympäristön

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 2.9.2016 ERM ennakoidun rakennemuutoksen varautumissuunnitelma Ennakoidun rakennemuutoksen (ERM) hallinta tarkoittaa elinkeinoja aktiivisesti uudistavaa

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Koulutustarpeet 2020-luvulla

Koulutustarpeet 2020-luvulla Ilpo Hanhijoki Koulutustarpeet 2020-luvulla Koulutustarpeiden ennakoinnin koordinointi- ja valmisteluryhmän esitys tutkintotarpeesta Osaaminen muutoksessa Pirkanmaan tulevaisuusfoorumi 2015 Ilpo Hanhijoki

Lisätiedot

Kymenlaakson Liitto. Maakuntavaltuustoseminaari Jatkuva liikennejärjestelmätyö

Kymenlaakson Liitto. Maakuntavaltuustoseminaari Jatkuva liikennejärjestelmätyö Kymenlaakson Liitto Maakuntavaltuustoseminaari 24.10.2016 Jatkuva liikennejärjestelmätyö 24.10.2016 Esitys Liikennejärjestelmäryhmä ja sen tehtävät Seudulliset liikennejärjestelmäryhmät ja niiden tehtävät

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Merja Niemi 16.3.2012 Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Vaikuttavuustekijät Tulevaisuuden trendit EU 2020 strategia (tavoitteet ja lippulaivat) EU-ohjelmat, hallitusohjelma,

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Työelämän palvelu- ja kehittämistehtävä osana aluehallintoa

Työelämän palvelu- ja kehittämistehtävä osana aluehallintoa Työelämän palvelu- ja kehittämistehtävä osana aluehallintoa Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 3.11.2010 Ammattikoulutuksen kriittiset tehtävät

Lisätiedot

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Päivittämistarpeen taustalla

Päivittämistarpeen taustalla Päivittämistarpeen taustalla Strategisten painopisteiden hahmottaminen Laajan toimenpidejoukon jäsentäminen ja selkeämpien kehittämiskokonaisuuksien muodostaminen niiden sisällä erilaisia ja eri toteuttamis-

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi. Siksi

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Kehittämisteemat Elise Tarvainen Keski-Suomen liitto Tavoitetila 2013 Keski-Suomessa on toimivat työmarkkinat. Maakunnan työllisyysaste ylittää

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS 19.10.2017 1 Kuntastrategia on kuntakokonaisuuden pitkän tähtäyksen päätöksentekoa ja toimintaa ohjaava tulevaisuuden suunta tai kantava idea. Visio = toivottu ja haluttu

Lisätiedot

Hämeen liitto Hämeen maakuntaohjelma

Hämeen liitto Hämeen maakuntaohjelma Hämeen liitto Hämeen maakuntaohjelma 2011 2014 Luonnos 16.2.2010 Tulevaisuuden menestystekijöitä Hämeessä ovat innovatiiviset toimintaympäristöt yrityksille, osaavan työvoiman tarjonta elinkeinoelämän

Lisätiedot

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu. EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 204-2020 Huippuvalmennuspäivät Helsinki 3.2.203 Opetusneuvos Seija asku seija.rasku@minedu.fi Valmistelu EU:ssa akennerahastotoimintaa ohjaavat asetukset Asetusluonnokset

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta 1.10.2014 Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pohjois-Karjala kaikenikäisten maakunta Missä ollaan tilastoja Hyvinvointikertomus

Lisätiedot

Muotoilemme elämäämme kestäväksi

Muotoilemme elämäämme kestäväksi Muotoilemme elämäämme kestäväksi Päijät-Hämeen maakuntasuunnitelma strategia 2035 Maakuntasuunnitelma on pitkän aikavälin suunnitelma maakunnan kehittämiseksi Pohjautuu sekä alueiden kehittämis- että maankäyttö-

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka MALPE 1 Tehtäväalueen kuvaus ja määrittelyt Ryhmän selvitysalueeseen kuuluivat seuraavat: kaavoitus, maapolitiikka ja maaomaisuus, maankäyttö, liikenneverkko ja

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus Seutuhallitus Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet Lisää kilpailukykyä Kasvulle

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101 Kaupunginhallitus 360 07.10.2013 Kaupunginhallitus 202 09.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä 526/08.00.00/2014 Kh 07.10.2013 360 Kehittämisjohtaja Matti

Lisätiedot

joensuun kaupunkistrategia

joensuun kaupunkistrategia Kantavat Siivet joensuun kaupunkistrategia Kantavat Siivet Joensuu on rohkeasti muutoksia hyödyntävä osaamisen ja elämysten kaupunki, jossa on hyvä elää. VISIO 2015 muutoksia hyödyntävä kaupunki Rakennemuutos,

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten Seutuhallitus 26.10.2016 Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet

Lisätiedot

Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen

Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen Kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari Hotelli Torni, Tampere 6.6.2016 Tampereen kaupungin organisaatio

Lisätiedot

Utta r. asiaan 2. Kaksi kolmasosaa Suomen kansantulosta tulee kymmenestä suurimmasta kaupungista. Metropolialue joutuu entistä ankarampaan kilpailuun.

Utta r. asiaan 2. Kaksi kolmasosaa Suomen kansantulosta tulee kymmenestä suurimmasta kaupungista. Metropolialue joutuu entistä ankarampaan kilpailuun. Utta r asiaan 2, 1 / 6 5.6.2013 HE INOL AN E L INKE I NOT OIM IKUNN AN NÄ KE MYS HEINOLAN ELINKE INOSTRATE GIAN PERUSTE ET Heinolan elinkeinopolitiikka muutosten keskellä Kaksi kolmasosaa Suomen kansantulosta

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä 3.3.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö 24.2.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä

Lisätiedot

Liikennejärjestelmäsuunnitelma

Liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma on laadittu Iisalmen ja Kiuruveden kaupunkien sekä Vieremän, Sonkajärven, Varpaisjärven, Lapinlahden, Keiteleen, Pielaveden ja Rautavaaran

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa Keskustelutilaisuus 4.11.2014, Ympäristöministeriö Päivi Nurminen, seutujohtaja, Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä Kaupunkiseutu 2015 Kaupunkiseutu

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Katsaus Opetushallitukselle toimitettujen AmKesujen sisältöihin

Katsaus Opetushallitukselle toimitettujen AmKesujen sisältöihin Katsaus Opetushallitukselle toimitettujen AmKesujen sisältöihin Joensuu 3.12.2014 Minna Bálint Alueelliset suunnitelmat Opetushallitukseen toimitettu 16 alueellista suunnitelmaa Suunnitelmat sisällöltään

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

Tuohta tutkimuksesta, kiehisiä kehittämisestä. Valtiosihteeri Heljä Misukka Opetus- ja kulttuuriministeriö 9.12.2010

Tuohta tutkimuksesta, kiehisiä kehittämisestä. Valtiosihteeri Heljä Misukka Opetus- ja kulttuuriministeriö 9.12.2010 Tuohta tutkimuksesta, kiehisiä kehittämisestä Valtiosihteeri Heljä Misukka Opetus- ja kulttuuriministeriö 9.12.2010 Tavoitteita OKM:n tulevaisuuskatsauksesta Työvoiman saatavuuden turvaaminen Koulutustason

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa Timo Vesiluoma 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi.

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

SIVISTYSPOLIITTISEN MINISTERIRYHMÄN LINJAUKSET KOSKIEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSTARJONNAN VÄHENTÄMISTÄ VUODESTA 2013 ALKAEN

SIVISTYSPOLIITTISEN MINISTERIRYHMÄN LINJAUKSET KOSKIEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSTARJONNAN VÄHENTÄMISTÄ VUODESTA 2013 ALKAEN LIITE 3 29.9.2011 SIVISTYSPOLIITTISEN MINISTERIRYHMÄN LINJAUKSET KOSKIEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSTARJONNAN VÄHENTÄMISTÄ VUODESTA 2013 ALKAEN Taustaa Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Rahoitusasiantuntija Minna Koivukangas Keski-Suomen ELY-keskus/Turku 18.1.2016 Länsi-Suomen alueen

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Socom

Toimintasuunnitelma. Socom Toimintasuunnitelma 2011 Kaakkois-Suomen sosiaalialan 1 osaamiskeskus Oy Socom 1 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä- Karjalan maakunnissa. Socomin

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE Hämeen liitto

KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE Hämeen liitto KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE 2016-2040 Hämeen liitto 9.2.2016 Väestösuunnite 2016-2040 9.2.2016 Tilastokeskuksen 2012 ja 2015 trendiennusteiden lukujen keskiarvot vuonna 2040. Forssan seudulla keskiarvosta

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Toteutuksen luonnostelua. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Toteutuksen luonnostelua. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Toteutuksen luonnostelua Seutuhallitus 14.12.2016 9.12.2016 Saatesanat Tampereen kaupunkiseudun valtuustot (ovat hyväksyneet) Tulevaisuuden kaupunkiseutu strategian

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Pohjanmaan maakuntaohjelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Pohjanmaan maakuntaohjelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Pohjanmaan maakuntaohjelma 2018 2021 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Maakuntahallituksen hyväksymä 30.1.2017 Sisältö 1 Maakuntaohjelman lähtökohdat... 3 2 Maakuntaohjelman tarkoitus ja sisältö...

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Osallistamalla osaamista Luovaa osaamista. Haku Valtteri Karhu Marika Lindroth

Osallistamalla osaamista Luovaa osaamista. Haku Valtteri Karhu Marika Lindroth Osallistamalla osaamista Luovaa osaamista Haku 1.1 1.3.2016 Valtteri Karhu Marika Lindroth Tavoitteet Vahvistetaan nuorten elämänhallintaa, osallisuutta ja voimavaroja, jotta motivaatio opiskeluun ja

Lisätiedot

EAKR -yritystuet 2014-2020

EAKR -yritystuet 2014-2020 EAKR -yritystuet 2014-2020 Infotilaisuus 14.1.2015 Timo Mäkelä / Varsinais-Suomen ELY-keskus 16.1.2015 Ohjelma-asiakirja: yritys- ja innovaatiotoiminta haasteena yksipuolinen elinkeinorakenne, yritysten

Lisätiedot

maakuntakartalla kuntatalouden

maakuntakartalla kuntatalouden Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä seminaari Eduskunta 7.11.2013 Kymenlaakson asemointi maakuntakartalla kuntatalouden tila ja kehitysmahdollisuudet Timo Kietäväinen Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Lisätiedot

Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan liikenteen alalla?

Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan liikenteen alalla? Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan liikenteen alalla? Liikennepoliittiset teemat Ari-Pekka Manninen Liikennepolitiikan päämäärä ja uuden ajan liikennepolitiikka Liikennepolitiikan päämäärä on

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013

Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013 Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013 Kaupunkistrategian lähtökohtia 1. Kaupunkistrategia = Oulun kaupungin strategia (ei vain kaupunkiorganisaation strategia) Kuntalaiset aktiivisina

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Kanta-Hämeen jatkuva liikennejärjestelmätyö ja liikennejärjestelmätyöryhmän toiminta 2015-2016

Kanta-Hämeen jatkuva liikennejärjestelmätyö ja liikennejärjestelmätyöryhmän toiminta 2015-2016 Kanta-Hämeen jatkuva liikennejärjestelmätyö ja liikennejärjestelmätyöryhmän toiminta 2015-2016 o Kanta-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma, 4/2014 o Aiesopimus vuosille 2014-2019, 9/2014 o Liikennejärjestelmätyöryhmän

Lisätiedot

Pyydettynä lausuntonaan esittää Kuhmon kaupunki Pohjois-Pohjanmaan liitolle edellä tarkoitetusta luonnoksesta seuraavaa:

Pyydettynä lausuntonaan esittää Kuhmon kaupunki Pohjois-Pohjanmaan liitolle edellä tarkoitetusta luonnoksesta seuraavaa: Yksikkö Kuhmossa..2006 Pohjois-Pohjanmaan liitto Kauppurienkatu 8 A 90100 OULU Viite: Pohjois-Pohjanmaan liiton esittämä lausuntopyyntö Asia: LAUSUNTO POHJOIS-SUOMEN LOGISTIIKKASTRATEGIAN JA LOGISTIIKAN

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot