Hämeen liiton julkaisu Hämeen maakuntaohjelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hämeen liiton julkaisu 2010. Hämeen maakuntaohjelma 2011 2014"

Transkriptio

1 Hämeen liiton julkaisu 2010 Hämeen maakuntaohjelma

2 Hämeen maakuntaohjelma Julkaisija: Hämeen liitto Niittykatu 5, Hämeenlinna puhelin (03) Kotisivu internetissä: Yhteydet henkilökuntaan: sähköposti: Kannen kuva: Elisa Putti Taitto: Anni Levonen Julkaisu I A 31 ISBN ISSN Hämeenlinna

3 Hämeen maakuntaohjelma Tulevaisuuden menestystekijöitä Hämeessä ovat innovatiiviset toimintaympäristöt yrityksille, osaavan työvoiman tarjonta elinkeinoelämän muuttuviin tarpeisiin sekä laadukkaat asuin- ja elinympäristöt. Hämeen maakuntaohjelma

4 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO 7 2. TOIMINTAYMPÄRISTÖN HAASTEET MAAKUNNASSA 8 3. NYKYTILA JA OHJELMAN TAVOITTEET 9 4. VUOSIA KOSKEVAN OHJELMAN TOTEUTUMINEN TOIMINTALINJAT JA TOIMENPIDEKOKONAISUUDET Uusiutumiskyky Tarvelähtöinen innovaatiotoiminta Maakunnallisten klusteriosien vahvistaminen Uudistumista palvelevat rakenteet Vetovoima Työelämä ja osaaminen Ennakointiyhteistyön kehittäminen Työelämän muutoksiin reagointi Uuden osaamisen luominen Työelämän ja vuorovaikutuksen lisääminen Kansainvälistyminen Kansainvälistymisen edellytykset Kasvua kansainvälistymisestä Kansainvälinen vetovoima Saavutettavuus Liikennejärjestelmän kehittäminen Joukkoliikenteen palvelun parantaminen Tietoliikenneyhteyksien ja -palveluiden kehittäminen Teknisen huollon palvelujen kehittäminen Asuminen ja ympäristö Hyvää hämäläistä asumista Asumisen muuttuviin tarpeisiin vastaaminen Ekologisten asumismuotojen suosiminen Luonto, virkistys ja matkailu OHJEOHJELMAN TOTEUTTAMINEN JA SEURANTA Ohjelman toteuttaminen Ohjelman seuranta OHJELMAN TOTEUTTAMISEN VAIKUTUKSET JA YMPÄRISTÖSELOSTUS Hämeen ympäristön nykytilan ominaispiirteet ja kehitys Ympäristötavoitteet maakuntaohjelmassa Vaihtoehtojen käsittely Maakuntaohjelman toteuttamisen merkittävimmät vaikutukset Ympäristöhaittoja ehkäisevät, vähentävät tai poistavat toimenpiteet Hämeen ympäristön tilan ja toimenpiteiden vaikutusten seuranta Ympäristöselostuksen yhteenveto RAHOITUSSUUNNITELMA 30 Liitteet: 30 Ohjelman rahoitustaulukko 30 Maakuntaohjelman määrälliset tavoitteet, taulukko 31 Väestön ikärakenne

5 saatteeksi Häme 2035 maakuntasuunnitelmassa kuvataan tulevaisuutta seuraavasti: Häme on vuonna 2035 uusiutumiskykyinen ja kestävällä tavalla kilpailukykyinen toimintaympäristö. Tämä perustuu alueemme luontaisiin vahvuuksiin, hyvään saavutettavuuteen ja tasapainoiseen alueja elinkeinorakenteeseen. Maakuntavaltuuston joulukuussa 2009 hyväksymän maakuntasuunnitelman tavoitteet ja tulevaisuuden strategiat ovat tämän maakuntaohjelman perustana. Maakuntaohjelmassa täsmennetään ja konkretisoidaan sitä, mitä toimenpiteitä maakuntasuunnitelman tavoitteiden toteuttaminen edellyttää vuosina Maakuntaohjelma ja sen rahoitussuunnitelma täydentyvät ja tarkentuvat ohjelmakauden aikana toteuttamissuunnitelmien, maakunnan yhteistyöasiakirjojen ja muiden toimeenpano-ohjelmien avulla. Niissä ohjataan konkreettista hankevalintaa. Myös hankkeiden vaikutuksia arvioidaan nyt ohjelmassa esitettyä tarkemmin toimenpiteiden käynnistys- ja toteutusvaiheissa. Maakuntaohjelma on laadittu hämäläisten toimijoiden laajalla yhteistyöllä. Maakuntaohjelma kokoaa yhteisen sateenvarjon alle lähivuosien kärkiasiat ja -toimenpiteet Hämeessä. Nämä keskeiset kehittämisen kysymykset ja linjaukset on tässä ohjelmassa koottu viiteen toimintalinjaan: Uusiutumiskyky, työelämä ja osaaminen, kansainvälistyminen, saavutettavuus ja asuminen. Jotta maakuntaohjelma muuttuu paperista eläväksi elämäksi ja kehitystä käytännössä ohjaavaksi tien näyttäjäksi tarvitsemme siihen hämäläisiä ihmisiä, yrityksiä, kuntia ja valtion toimijoita. Hämeen liiton roolina on koordinoida ja tukea hyvän hämäläisen elämän ja yrittämisen kehittymistä. Hämeenlinnassa Timo Saviniemi Maakuntavaltuuston puheenjohtaja Johannes Koskinen maakuntahallituksen puheenjohtaja Juhani Honka maakuntajohtaja Heikki Pusa suunnittelupäällikkö Hämeen maakuntaohjelma

6 Kuva: Elisa Putti HÄMEEN MAAKUNTAOHJELMAN TIIVISTELMÄ JA PAINOPISTEET Hämeen maakunnan suuria tulevaisuuden haasteita ovat talouden vakauttaminen, menestyminen kansainvälistyvässä kilpailussa ja väestön ikääntymisen aiheuttamat muutokset työmarkkinoilla ja julkisen sektorin palveluissa. Hämeen menestystekijöitä ovat uusiutumiskyky, osaavan työvoiman tarjonta elinkeinoelämän muuttuviin tarpeisiin, kansainvälistyminen, saavutettavuus sekä laadukkaat, viihtyisät ja kilpailukykyiset asuin- ja elinympäristöt. Näistä muodostuvat Hämeen maakuntaohjelman toimintalinjat. Maakuntaohjelmassa on tehty joitakin keskeisiä valintoja vähäisien kehittämisvoimavarojen kohdentamisessa: uusiutumista säilyttämisen asemesta hallittua riskinottoa kehityksen vauhdittamiseksi palveluliiketoimintaa tuotannon rinnalle yrittäjyyttä julkisen palvelutuotannon tueksi Maakuntaa kehitetään kestävästi siten, ettei valinnoilla suljeta pois mahdollisia hyviä tulevaisuuksia. 6

7 1. JOHDANTO Ohjelman luonne Maakuntaohjelma on osa maakunnan lakisääteistä suunnittelujärjestelmää. Maakuntasuunnitelma linjaa pitkän tähtäyksen strategiset kehittämisen tavoitteet ja linjaukset. Maakuntakaava linjaa maankäytön kehittämisen suuntaviivat. Maakuntaohjelmassa täsmennetään ja konkretisoidaan sitä, mitä toimenpiteitä maakuntasuunnitelman tavoitteiden toteuttaminen edellyttää vuosina Maakuntaohjelmien laadinnasta ja sisällöstä on säädetty alueiden kehit-tämislaissa ja -asetuksessa. Maakuntaohjelma kokoaa ja sovittaa yhteen alueella toteutettavat ohjelmat ja niiden rahoituksen. Maakuntaohjelma pitää sisällään muun muassa EU:n rakenne-rahasto-ohjelmat, alue- ja osaamiskeskusohjelmat ja maaseutupoliittisen kokonaisohjelman sekä vuonna 2010 käynnistyvän Koheesio- ja kilpailukykyohjelman. Uusi alueiden kehittämislaki (2009) vahvistaa maakuntaohjelman roolia. Lain mukaan Viranomaisten tulee ottaa toiminnassaan huomioon maakuntaohjelmat ja niiden toteuttamissuunnitelmat, edistää niiden toteuttamista. Maakuntaohjelma kokoaa yhteisen sateenvarjon alle seutujen ja maakunnan kehittämisen ajankohtaiset ja tärkeät hankkeet ja toimintapolitiikat. Niihin suunnataan toiminnan kärki ja rahoitus. Maakuntasuunnitelman avulla maakunnan toimijat voivat demokraattisesti vaikuttaa voimavarojen kohdentamiseen. Maakuntaohjelmaa tarkennetaan vuosittain laadittavilla toteuttamissuunnitelmilla. Ohjelman sisältö Maakuntaohjelma sisältää maakunnan kehittämisen tavoitteet, keskeisimmät hankkeet ja muut olennaiset toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi ja suunnitelman ohjelman rahoittamiseksi. Ohjelman toimenpiteet jakautuvat viiteen toimintalinjaan, jotka johtuvat maakuntasuunnitelman painopisteistä. Toimintalinjat sisältävät niitä asioita, joissa maakunnan yhdessä tekeminen on välttämätöntä, jotta voisimme onnistua: 1. Uusiutumiskyky 2. Työelämä ja osaaminen 3. Kansainvälistyminen 4. Saavutettavuus 5. Asuminen ja ympäristö Läpileikkaavina teemoina ovat: kestävyys, hyvinvointi, yhteistyö ja vetovoima. Ohjelman laadintamenettely ja aikataulu Maakuntaohjelma laaditaan valtuustokausittain, neljän vuoden välein. Kanta-Hämeen nykyinen maakuntaohjelma laadittiin vuonna Maakuntaohjelma on valmisteltu laajassa yhteistyössä maakunnan toimijoiden kanssa. Maakuntaohjelman valmistelussa sovelletaan Viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arviointia koskevaa lainsäädäntöä. Tämän mukaisesti ohjelma sisältää ympäristöselostuksen ja siihen sisältyvän vaikutusten arvioinnin. Hämeen liitto neuvotteli edellä mainitun ns. sova-lain soveltamisesta Hämeen maakuntaohjelman laadinnassa Hämeen ympäristökeskuksen kanssa Ohjelmaluonnos oli YVA-ryhmän jäsenten kommentoitavana Maakuntavaltuusto käsitteli ohjelmatyötä seminaarissaan syyskuussa Marraskuussa 2009 järjestettiin seutukunnittaiset valmistelukokoukset ja neuvottelut yhteistyöosapuolten kanssa. Ohjelman aineisto on ollut valmistelun aikana täydentyvänä luonnoksena nähtävänä ja kommentoitavana Hämeen liiton www-sivuilla. Maakuntahallitus ja maakunnan yhteistyöryhmä käsittelivät ohjelmaluonnosta helmikuussa Ohjelmaluonnos oli lausunnoilla ja yleisön nähtävillä Nähtävillä olosta ilmoitettiinalueen tiedotusvälineissä ja Hämeen liiton www-sivuilla Lausuntoja pyydettiin kaikkiaan 59 taholta, joista 39 antoi lausunnon. Maakuntaohjelmasta annettujen lausuntojen perusvire oli myönteinen. Useissa lausunnoissa kiiteltiin maakuntaohjelman yhteistä, avointa ja sitouttavaa valmistelua. Erityisesti kuntien ja seutujen lausunnoissa näkyi yhteinen taustakeskustelu. Maakuntaohjelman painotukset ja tulokulmat nähtiin oikean suuntaisina. Yleensä lausunnon antajat, kuten kunnat, aluehallinto ja muut maakunnan toimijat korostivat ja toivat esille kehittämisen kysymyksiä omista seudullisista tai toiminnallisista näkökohdistaan. Maakuntahallitus käsitteli ohjelmaluonnoksesta saadun palautteen ja Lausunnoissa ja palautteissa esitetyt näkökohdat on pääosin voitu ottaa huomioon ohjelmassa. Ohjelma hyväksyttiin maakuntavaltuuston kevätkokouksessa toukokuussa Hämeen maakuntaohjelma

8 2. TOIMINTAYMPÄRISTÖN HAASTEET MAAKUNNASSA 2010-luvulla lähitulevaisuus on utuisempi kuin koskaan. Nyt olemme keskellä taloudellista taantumaa. Osa siitä on perinteistä suhdannevaihtelua, mutta talouden rakenteet muuttuvat myös pysyvästi. Taantuman myötä menetetyt tuotannolliset työpaikat eivät kaikki palaa. Korvaavia työpaikkoja on löydettävä palveluliiketoiminnoista. Vaikka talous elpyy aikanaan, paluuta entiseen ei ole. Tässä ajassa kasvavasta työttömyydestä huolimatta olemme myöhemmin 2010-luvulla todennäköisesti työvoimapulan edessä. Megatrendit ovat kehityksen suuria aaltoja, jotka väistämättä vaikuttavat Hämeeseen sekä pitkällä tähtäyksellä, että edessä olevan ohjelmakauden aikana. Meidän on tunnistettava nähtävissä olevat megatrendit, reagoitava niihin ja löydettävä mahdollisuudet hyödyntää niitä maakunnassamme. Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen on tärkein maailmanlaajuinen haaste. Vaikka vaikutukset eivät ohjelmakauden aikana välttämättä esiinny nykyistä dramaattisempina, on ilmastomuutokseen reagoiminen tärkeä painopiste. Entistä tiukemmat ympäristö- ja ilmastovaatimukset ovat mahdollisuus ympäristöteknologiatoimialalle. Hämeellä on mahdollisuus profiloitua vähäpäästöisenä ja -hiilisenä maakuntana. Väestönmuutos on toinen keskeinen megatrendi. Maakunnan työvoimasta poistuu lähitulevaisuudessa merkittävä osa. Väestön ikääntyminen vaikuttaa erilaisten palvelutarpeiden syntyyn ja kasvuun. Häme voi olla luova, eri sektoreiden väliset rajapinnat hyödyntävä hoivamaakunta. Väestön ja työpaikkojen arvioidaan jatkossakin keskittyvän Etelä-Suomeen ja Helsingin laajalle metropolialueelle. Maakuntaohjelman väestö- ja työpaikkatavoitteiden toteuttaminen edellyttää jatkossakin merkittävää muuttoa maakuntaan, myös ulkomailta. Väestö ikääntyy, jolloin työvoiman määrä ei kasva samassa suhteessa asukasluvun kanssa. Työpaikkojen määrän kasvu ja työvoiman riittävyys edellyttää ainakin 2020-luvulta alkaen lähes täystyöllisyyttä. Taloudellinen huoltosuhde tulee heikkenemään asukasluvun kasvusta huolimatta. Globalisaatio eli maapalloistuminen on monitasoinen megatrendi. Usein keskitytään globalisaation rooliin kaupan ja talouden kysymyksenä. Globalisaatio etenee myös muilla tasoilla, joita ovat mm. teknologia, politiikka, ympäristö, uskonnot, kulttuuri ja media. Globalisaatio sinällään sisältää sekä hyötyjä että haittoja. Avainsana on verkottuminen seudullisesti ja kansainvälisesti. Kuinka laaja on hämäläisten kotiseutu ja toimintasäde? Teknologian nopea kehittyminen on yhteiskunnan kaikille sektoreille tunkeutuva megatrendi. Kaikki mahdollinen digitalisoidaan. Tämä tarkoittaa uudenlaisia virtuaaliyhteisöjä ja vuorovaikutusta, jossa käyttäjät tuottavat, jakavat ja kommentoivat sisältöjä sosiaalisen median avulla. Uudenlainen liiketoimintalogiikka tulee sisältymään kaikkeen tuotantoon ja kaupankäyntiin. Julkisen sektorin palvelutuotantoa tullaan tehostamaan sähköisen tiedonvälityksen menetelmillä. Kykeneekö Häme hyödyntämään digimaailmaa? Mahdollisuutena yhteistyö Häme on kolmen vahvan, profiililtaan erilaisen kaupunkiseudun, Forssan, Hämeenlinnan ja Riihimäen seutujen muodostama maakunta. Seuduilla on omat painopisteensä ja kärkihankkeensa, mutta maakunnan yhteisiä tavoitteita tarvitaan myös. Toiminnallisesti ja rakenteellisesti Häme on osa Etelä-Suomea, Helsingin laajaa metropolialuetta ja Helsinki- Hämeenlinna-Tampere -vyöhykettä. Sijainti keskellä kasvavaa Etelä-Suomea tarjoaa erinomaiset lähtökohdat mutta myös kasvavia haasteita maakunnan kehittämiselle. Hämeen kautta kulkevat Helsinki-Hämeenlinna-Tampere ja Helsinki-Forssa-Pori kehityskäytävät sekä niitä tukevat Varsinais-Suomen ja Pietarin väliset poikittaiset yhteydet. Hämeen kolme kaupunkiseutua ovat osa Etelä- Suomen tiivistyvää kaupunkiverkostoa ja työssäkäyntialuetta. Maakuntien yhteistyön merkitys kasvaa jatkuvasti. Kanta-Hämeen maakunta muodostaa yhteistoimintaalueen Itä-Uudenmaan, Uudenmaan ja Päijät-Hämeen kanssa. Keskeisiä yhteistyökysymyksiä ovat: Liikennejärjestelmän kehittäminen. Kanta-Hämeelle on erityisen tärkeää pääradan välityskyvyn ja palvelutason parantaminen sekä Itä-länsi suuntaisten yhteyksien kehittäminen. Eteläsuomalaisen kilpailuedun hyödyntäminen, jossa keskeisiä yhteistyökysymyksiä ovat ennakointi, korkeakouluyhteistyö ja maahanmuuttopolitiikka. Osaamiskeskusohjelman toteuttaminen, jossa erityisesti asumisen kysymykset ovat maakuntia yhdistäviä tekijöitä. Tietoliikenteen palvelutason parantaminen ja sitä tukevien teknologioiden edistäminen. Luonnonvarojen kestävä käyttö EU:n Itämeri-strategian yhteinen toteuttaminen 8

9 3. NYKYTILA JA OHJELMAN TAVOITTEET Nykytila Maakuntaohjelma laaditaan monessa suhteessa erittäin haastavana ja epävarmana aikana. Vuonna 2008 maailmanlaajuinen talouslama saavutti toden teolla Suomen ja Kanta-Hämeen. Työttömyys ja lomautukset lisääntyivät koko maassa hyvin nopeasti. Kanta-Hämeessä työttömyys kasvoi 12 kuukauden aikana (5/08 5/09) lähes 47 %. Erityisesti työttömyys on kohdistunut miehiin ja nuoriin. Lama on heijastunut myös maan sisäiseen muuttoliikkeeseen kotitalouksien asuntolainanottohalujen hiipumisen myötä. Kanta-Häme, erityisesti Riihimäen ja Hämeenlinnan seutukunnat, ovat koko 2000-luvun olleet nopeimmin kasvavien alueiden joukossa. Vuoden 2009 nettomuuttovoitto puolittui edellisen vuoden hengen kasvusta. Tuotannon supistuminen on ollut jyrkempää kuin 1990-luvun laman aikana. Suomen bruttokansantuote on laskenut lamaa edeltävästä ajasta lähes 10 %. Vaikka useat ekonomistit arvioivat, että laman pohja on nyt saavutettu, tulee nousu olemaan hidas. Pudotuksen umpeen kurominen kestää selvästi pidempään kuin lasku. Yhden tai kahden prosentin tuotannon lisäys ei vielä saa työttömyyttä käännettyä vielä laskuun ja vuosi 2010 on työllisyyden kannalta edellistä synkempi. Myös vuosi 2011 tulee olemaan lamaa edeltänyttä aikaa heikompi. Vaikka tilanne vuosina työllisyyden kannalta onkin vielä synkkä, ei työttömyys kuitenkaan nouse 1990-luvun lähes 20 %:n tasolle, koska työttömyyden kasvua hidastaa ikääntyvän väestön siirtyminen eläkkeelle. Huippuvuosi on 2015, jolloin eläkeiän saavuttaa useampi kuin koskaan ennen tai sen jälkeen. Suomen nousu lamasta on - toisin kuin 1990-luvulla - riippuvainen muiden talouksien, erityisesti Yhdysvaltain ja Aasian tilanteesta. Kanta-Hämeen kehitykselle on erityisen merkityksellistä, mitä tapahtuu kotimarkkinoilla. Lähteekö rakentaminen ja asuntotuotanto ja -lainamarkkinat nousuun? Miten kotitalouksien kulutus ylipäätään kehittyy? Maakunnan kotitaloudet ovat jo nyt keskimäärin maan toiseksi velkaantuneimpia. Useiden asiantuntijoiden mukaan lamaa edeltävän tason saavuttaminen tulee kestämään vuosia. Kanta-Hämeen laman myötä menettämät työpaikkaa eivät kaikki koskaan palaa. Uudet työpaikat on löydettävä ensisijaisesti palveluliiketoiminnasta, myös teollisuudessa. Ohjelmakauden aikana pääpaino on asetettava työttömyyden korjaamiseen ja erityisesti nuorten työllistymiseen. Ohjelman tavoitteet Maakuntaohjelman toimintalinjoilla toteutetaan maakuntasuunnitelman strategista tavoitetta: Ihmiset haluavat ja voivat tehdä työtä ja asua Hämeessä Haluavat = vetovoima, houkuttelevuus ja todellisuus sen takana Voivat = elinvoima, mahdollisuudet opiskella, tehdä työtä ja asua, saavutettavuus Tehdä työtä = yritystoiminta, yrityspalvelut Asua = hyvä peruselämä, asunnot ja asuinympäristöt, peruspalvelut ja vapaa-ajan palvelut, saavutettavuus Tavoite merkitsee yritysten toimintaedellytysten ja hyvän peruselämän vahvistumista. Maakunta uusiutuu ympäristön kannalta kestävästi siten, ettei valinnoilla suljeta pois mahdollisia hyviä tulevaisuuksia. Maakuntaohjelmassa on asetettu määrälliset väestö- ja työllisyystavoitteet, joita seurataan seutukunnittain: väestön määrä ja ikärakenne työpaikkojen määrä työpaikkaomavaraisuus työttömyysaste työllisyysaste huoltosuhde Ohjelmakauden aikana maakunnan asukasluvun tavoitellaan edelleen kasvavan. Työpaikkojen määrä ja työttömyysaste palaavat kauden loppuun mennessä vähintään taantumaa edeltävälle tasolle. Ohjelmakauden kahden ensimmäisen vuoden kehityksen ja kasvun oletetaan olevan vielä hidasta, vaikka taantuman pohja lieneekin jo sivuutettu. Työllisyyden paraneminen on hidasta, mutta työttömyys ei enää kasva. Vuosina talouden kasvu vahvistuu ja työttömyys laskee nopeammin, mihin vaikuttaa myös väestön ikääntyminen ja eläköityminen. Maakuntaohjelman väestö- ja työpaikkatavoitteiden toteuttaminen on haastavaa ja edellyttää jatkossakin merkittävää muuttoa maakuntaan, myös ulkomailta. Väestö ikääntyy, jolloin työvoiman määrä ei kasva samassa suhteessa asukasluvun kanssa. Työpaikkojen määrän kasvu ja työvoiman riittävyys edellyttää ainakin työllisyyden nousua. Taloudellinen huoltosuhde tulee heikkenemään asukasluvun kasvusta huolimatta. Hämeen maakuntaohjelma

10 Kanta-Häme 2000 Väestö (henkeä) Työvoima (henkeä) Työvoimaosuus (% v:sta) 74,3 Työpaikat Työpaikkaomavaraisuus (%) 92,5 Työttömyysaste (%) 12,6 Työllisyysaste (työlliset v:sta, %) 65,0 Taloudellinen huoltosuhde (ei työlliset/työlliset) 1, , ,5 10,1 66,5 1, , ,9 13,1 63,5 1,45 Kuva: Elisa Putti Maakunnan väestö- ja työpaikkasuunnite maakuntasuunnitelman mukaan (liitteenä maakuntaohjelman vuosittainen väestö- ja työpaikkatavoite) , ,9 8,6 67,4 1, , ,9 4,6 70,2 1, , ,5 3,4 70,9 1,50

11 4. VUOSIA KOSKEVAN OHJELMAN TOTEUTUMINEN Kanta-Hämeen nykyisen maakuntaohjelman toteutumisen evaluoinnin on tehnyt ulkopuolinen arvioija. Arviointi on sisältänyt Etelä-Suomen liittouman alueen maakunnista Kanta- Hämeen, Etelä-Karjalan, Itä-Uudenmaan, Kymenlaakson, Päijät-Hämeen ja Uudenmaan maakunnat ja niiden voimassa olevia maakuntaohjelmat Arviointi ajoittui maailmanlaajuiseen taloudellisen taantumaan, mistä johtuen maakuntien kehitystä mittaavat indikaattorit osoittavat (tai tulevat osoittamaan) taantuman negatiivisia vaikutuksia. Maakuntien keskusalueet ovat olleet hyvässä vedossa, tuotanto ja työllisyys ovat parantuneet merkittävästi, mutta talouden nousukausi taittui kaikkialla vuoden 2008 aikana. Tuotannon ja viennin väheneminen sekä kulutuskysynnän heikkeneminen ovat vaikuttaneet alueiden yritystoimintaan ja työllisyyteen. Kanta-Hämeen maakuntaohjelman keskeisenä periaatteena ja näkökulmana on kestävä kilpailukyky. Kun pyritään taloudelliseen kestävyyteen, palvelut ja tavarat tuotetaan ja tarjotaan ympäristöä nykyistä vähemmän kuormittaen sekä käytetään säästeliäästi luonnonvaroja ja energiaa. Resurssien tehokas ja säästeliäs käyttö, korkea teknologia, panostus tutkimus- ja kehitystyöhön sekä raaka-aineiden jalostusasteen nostaminen korostuvat kestävän ja taloudellisen hyvinvoinnin peruselementteinä. Maakuntaohjelman toimintalinjat ovat yritykset ja innovaatiot, osaaminen ja työllisyys sekä kilpailukykyiset toimintaympäristöt. Ohjelma-asiakirjaan valitut kolme toimintalinjaa on koettu selkeiksi. Maakunnan eri seutukunnilla on erilaiset tarpeet ja kehittämispainotukset, osin ehkä tästä johtuen maakuntaohjelma nähdään seutujen tavoitteiden ja toimenpiteiden kokoelmana ja kokoajana. Maakuntaohjelman rooli ja asema on maakunnassa melko vakiintunut. Yrityksiä ja innovaatioita koskevassa toimintalinjassa suuri osa toimenpiteistä toteutui seutukohtaisesti. Voimavaroja pyrittiin keskittämään tärkeimmiksi katsotuille aloille kuten teknologiateollisuus, elintarvikeala, ympäristöliiketoiminta, hoiva-ala ja matkailu. Erikoistuneita kehittämispalveluja toteutettiin mm. teknologiakeskusten yhteydessä. Näitä olivat Riihimäen seudulla teknologiateollisuutta palveleva Konepolis-konsepti ja logistiikka-alan Limowa-konsepti, Forssan seudulla ympäristöliiketoiminnan ja elintarvikealan kehitystyö ja Hämeenlinnan seudulla hoiva-alan Virvelinranta-kokonaisuus sekä metallialaa palveleva Innosteel-kokonaisuus. Osaamisen osalta ohjelmaa pidettiin osoituksena tuoreesta lähestymistavasta. Ohjelmakauden aikana valmisteltiin Häme Open Campus konsepti, jonka tavoitteena on maakunnan koulutus- ja tutkimusverkoston luominen. Maakuntaohjelmassa painotettiin maakunnallisten tavoitteiden määrittämistä asumisen kokonaisvaltaiselle kehittämiselle, Hämeen liitto käynnisti vuonna 2009 Asumisen Häme -hankkeen, jonka yhtenä tavoitteena on maakunnallisen asumisen strategian kokoaminen. Valtion rahoituskehyksen pienuudesta johtuen maakuntaohjelmassa ohjelmoidut isot ja maakunnalle tärkeät väylähankkeet eivät ole merkittävästi edenneet. Valtatien 2 perusparannushanke välillä Vihti Pori valmistui Ongelmaksi jäi edelleen tien kapeus Karkkila Humppila välillä, josta johtuen välin nopeusrajoitus on jouduttu asettamaan 80 km/h:iin. Nopeustason nostamiseen tähtäävä tiesuunnitelma valmistui Hankkeelle ei ole myönnetty vielä rahoitusta ja se sisältyy myös nykyiseen ohjelmaan. Maakuntaohjelman kärkihankkeiksi nostetut pääradan välityskyvyn lisääminen ja valtatie 10/12 parantaminen sisältyvät nykyisessä liikennepoliittisessa selonteossa vuoden 2011 jälkeen aloitettaviin hankkeisiin. Suunnittelu molempien edellä mainittujen osalta on edennyt. Myös kantatie 54:n välityskyvyn ja liikenneturvallisuuden parantamiseen tähtäävä suunnittelu on edennyt. Suunnitelmissa ohjelmoitujen käytännön rakentamistoimien rahoituspäätökset kuitenkin puuttuvat. Seudullisen vesihuollon kehittäminen on edennyt pääsääntöisesti maakuntaohjelman linjausten mukaisesti. Loppi Riihimäki Hausjärvi seudulliset vesihuollon runkoyhteydet ovat valmistuneet. Humppila Jokioinen vesihuollon runkoyhteys aloitetaan valtion vesihuoltotyönä Isoin toteutusta odottava hanke on Forssan seudun lisävedenhankinta johtoyhteyksineen. Hämeen maakuntaohjelma

12 5. TOIMINTALINJAT JA TOIMENPIDEKOKONAISUUDET Hämeen maakunnan kasvu ja menestys edellyttää kehittämistahdon ja voimavarojen yhteistä kokoamista ja suuntaamista. Hämeen menestystekijöitä tulevat ohjelmakaudella olemaan uusiutumiskyky, yritysten toimintaympäristöt, osaavan työvoiman tarjonta muuttuviin tarpeisiin, kansainvälisyys, saavutettavuus sekä laadukkaat ja kilpailukykyiset asuin- ja elinympäristöt. Ohjelman toimenpiteet on jaettu Hämeen vahvuuksia tukeviin viiteen toimintalinjaan: 1. Uusiutumiskyky 2. Työelämä ja osaaminen 3. Kansainvälistyminen 4. Saavutettavuus 5. Asuminen ja ympäristö Valittuja painopistealueita tukevat myös maakunnassa toteutettavat erityisohjelmat, kuten koheesio- ja kilpailukyky- sekä osaamiskeskusohjelma kärkihankkeineen. 5.1 Uusiutumiskyky Maakuntasuunnitelma Häme 2035: Hämeen kehittämisen ehkä keskeisin painopiste on uusiutumiskyky. Hämeen kestävän kilpailukyvyn ja vakaan taloudellisen kasvun perusta tulevina vuosikymmeninä on kyvyssä uudistua. Tulevien vuosikymmenien Häme tarvitsee jatkuvaa uudistumista, uusien ideoiden, innovaatioiden ja toimintatapojen etsimistä, löytämistä ja hyödyntämistä. Tämä koskee yhtä hyvin yritysten toimintaa, julkisten palvelujen järjestämistä, tuottamista ja rahoittamista kuin vaikkapa maaseutuelinkeinojen monipuolistamista. Palveluliiketoiminnot vahvistuvat, asiakaslähtöisyys, osaaminen ja tiedolla johtaminen korostuvat. Maailmanlaajuinen talouskriisi koskettaa myös Hämeen maakuntaa ja pakottaa hakemaan ennakkoluulottomasti uusia toimintatapoja ja liiketoimintamahdollisuuksia. Maakunnasta häviää työpaikkoja ja kokonaisia toimialoja, jotka on korvattava uusilla. Vuorovaikutuksen lisääminen kaikilla tasoilla ja ihmisten kesken on avainasemassa. Yritysten toimintaedellytysten jatkuva kehittäminen, nouseviin toimialoihin panostaminen ja rajapintayhteistyön löytäminen eri toimialojen kesken avaavat mahdollisuuksia talouden kasvulle. Muutos on jatkuvaa ja vaikeasti ennakoitavaa, joten uusiutumiskyky on keskeinen elinvoimaa ylläpitävä ominaisuus Tarve- ja asiakaslähtöinen innovaatiotoiminta Maakunnan alueella syntyy kaiken aikaa suuri määrä ideoita. Tavoitteena ja haasteena on ideoiden jalostaminen kaupallisesti hyödynnettäviksi innovaatioiksi. Maakunnassa toimii palveluorganisaatioita, joiden ydinosaaminen liittyy sekä toimialatuntemukseen että tuote- ja palvelukehityksen eri vaiheisiin. Innovaatiopalveluja tarjoavien organisaatioiden keskinäinen yhteistoiminta ei ole vielä riittävän kehittynyttä. Ideoita tuottamaan keskittyvät, tuotekehitykseen erikoistuneet ja kaupallistamistyötä tekevät tahot kokevat puutetta muiden vaiheiden osaamisesta ja asiakkaiden saama palvelu ei ole niin sujuvaa ja asiantuntevaa kuin se voisi olla. Ohjelmakauden aikana järjestetään maakunnan toimijoiden yhteinen innovaatiopalveluiden menettely, jossa sovitaan vastuulliset ideoiden kerääjät, tuotekehittäjät ja kaupallistajat sekä näitä yhdistävä menettely. Asiakastarpeiden tunnistamisessa ja ennakoinnissa käytetään parhaiksi todettuja menetelmiä, joihin kytketään myös kansainvälisiä partnereita. Palvelu- ja sosiaaliset innovaatiot ovat keskeisiä. Opinnäytetöiden ja tutkimuksen sekä ennakointitiedon hyväksikäyttöä voimistetaan Maakunnallisten klusteriosien vahvistaminen Monia taantuman aikana menetettyjä työpaikkoja ja toimialoja ei saada takaisin. Maakuntaohjelman toimien painopiste on uusiutumisessa ja uuden luomisessa säilyttämisen asemesta. Kanta-Hämeen elinkeinorakenne on monipuolinen, mikä vakauttaa taloutta. Mikään tuotannon ala ei ole laajuudeltaan, rakenteeltaan ja toiminnan sisällöltään niin vahva, että voitaisiin puhua klusterista. Sen sijaan kansallisesti ja kansainvälisestikin vahvoja klusterin osia on maakunnassa monia. Ne muodostavat lähtökohdan uusiutumiselle. Yritysten kehittämishankkeisiin käytössä oleva rahoitus suunnataan tukemaan ensisijaisesti palveluliiketoimintojen ja klusteriosien vahvistumista. Hämeen klusteriosat koostuvat 12

13 vahvimmista toimialoista ja niiden rajapinnoista: metalliteollisuudesta, teräsrakentamisesta, elintarviketeollisuudesta, hyvinvointisektorista, ympäristöliiketoiminnasta sekä luovista aloista. Kauppa ja matkailu ovat tulevaisuudessakin kasvavia ja työllistäviä toimialoja Hämeessä. Hyvinvointiklusterinosasta käytetään myös nimitystä well-being. Laajasti ymmärrettynä se sisältää terveydenhuolto- ja hyvinvointipalvelut, matkailun, kulttuuriteollisuuden, tapahtumatuotannon sekä niitä palvelevia logistiikka-, tietotekniikka- ja muita tukipalveluita. Well-being on klusterina vielä hajanainen, mutta sen rajapinnoissa piilee suuria mahdollisuuksia. Hämäläinen maaseutu on vahvaa maa- ja metsätalouden sekä luonnonvoimavarojen aluetta. Tulevaisuuden mahdollisuutena biotalous merkitsee mm. uusiutuvaa energiantuotantoa ja öljypohjaisia tuotteita korvaavaa tuotantoa sekä niihin liittyvää palveluliiketoimintaa. Elinkeinoelämän tarpeiden ennakointia vahvistetaan tavoitteena tulevaisuuden tarjoamien mahdollisuuksien jäsentäminen ja ymmärtäminen. Numeroiden lisäksi haetaan rohkeita ja moniulotteisia näkemyksiä tulevaisuuden vaihtoehdoista muuttuvassa maailmassa. Maakunnallisen ennakointiverkoston toiminta vakiinnutetaan ja ennakoinnin menettelyt sekä työtavat juurrutetaan maakuntaan. Elinkeinoelämän lyhyen aikavälin tarpeita hahmotetaan yritysharavahankkeiden ja aluetalouskatsausten avulla. Tilatarjontaa ja yritysten sijoittumispalveluja kehitetään seutukuntien yhteistyönä, valtakunnallisesti suuremman näkyvyyden ja vetovoiman aikaansaamiseksi. Kansallista osaamiskeskustoimintaa lujitetaan maakunnallisesti Maakunnasta osallistutaan tällä hetkellä neljän kansallisen osaamiskeskusklusterin toimintaan: älykkäät koneet, elintarvike, digitaaliset sisällöt ja asuminen. Osaamiskeskusklusterit kytkeytyvät maakunnan klusteriosiin. Ne ovat merkittävä mahdollisuus käyttää hyväksi kansallista osaamista ja resursseja Hämeessä Uudistumista palvelevat rakenteet Toimintaympäristön suuri muutos edellyttää julkisten palvelurakenteiden uudistamista. Väestö ikääntyy ja työmarkkinoille tulevat ikäluokat ovat pienempiä kuin eläkkeelle siirtyvät. Hoiva- ja hyvinvointipalvelujen kysyntä lisääntyy ja monipuolistuu. Asukkaiden kysyntään vastaavat, toimivat ja kohtuullisilla kustannuksilla toteutetut palvelut ovat maakunnan keskeinen kilpailutekijä. Julkinen talous on lähivuodet ahtaalla ja työt on järjestettävä tuottavasti, tehokkaasti ja sujuvasti. Palvelurakenteiden uusiutumiskykyä vahvistetaan maakunnallisten ja seudullisten hankkeiden avulla. Esimerkiksi koheesio- ja kilpailukykyohjelman hyvinvointiteemaverkoston hankkeilla edistetään ja tuetaan hyvinvointialan kehittämistavoitteiden toteutumista alueella. Julkinen elinkeinopolitiikka ei ole pelkkää yrityspalvelujen tarjontaa vaan suuri merkitys on terveys-, sosiaali-, sivistys- ja teknisen sektorin palveluiden järjestämisellä. Kehittämällä ja uudistamalla palveluiden järjestämistä ja tuottamista voidaan vahvistaa myös yritystoiminnan edellytyksiä. Julkisten palvelujen vaikutusta yritysten edellytyksiin tarkastellaan ja hiotaan paremmaksi mm. Kohti Yritysmaakuntaa ohjelmalla. Tavoitteena on nostaa Häme vahvaksi yrittäjyysmaakunnaksi. Aluekehitystoimintojen yhteensovitus Maakunnassa toimii aluekehityksen parissa työskentelevää organisaatiota. Niiden yhteenlaskettu panos ja osaaminen on Hämeen maakunnan oloissa merkittävä. Aluekehittäjien yhteisten näkemysten ja yhteistyötä vaativien toimenpiteiden kokoaminen on maakunnassa aloitettu HämePro-verkoston avulla. Aluekehitys perustuu yhteistyöhön ja verkostoitumiseen. Yhteistyötä tarvitaan maakunnan sisällä, mutta yhä enemmän maakuntarajojen yli, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. Helsingin laajan metropolialueen Uudenmaan, Kanta- Hämeen ja Päijät-Hämeen - käsittävä yhteistoiminta-alue on luonteva yhteistyön suunta, mutta myös Pirkanmaa ja Varsinais-Suomi ovat tärkeitä kumppaneita. Hämäläinen yhteistyön toimintatapa on jatkuvasti uudistuva, yleistavoitteita toteuttavia toimia hakeva ja löytävä. HämePro-verkoston avulla haetaan niitä yhteistyön painopisteitä, joissa maakunnan yhdessä tekeminen on onnistumisen edellytys ja tarvittavia työnjakoja Vetovoima Vetovoima on maakunnan keskeisimpiä menestystekijöitä. Vetovoima perustuu mielikuviin ja todellisuuteen niiden takana. Häme on brändi, lupaus korkeasta laadusta, joka sisältyy kaikkeen tekemiseen maakunnassa. Maakunnallisen markkinoinnin keinoin tehdään yrittämisen, asumisen, matkailun, opiskelun ja työnteon vetovoimatekijöitä Hämeessä tunnetuksi. Hämeen maakuntaohjelma

14 Maakuntaohjelma tähtää kokonaisuudessaan maakunnan vetovoiman lisäämiseen. Ohjelmakaudella toteutetaan vetovoimaan vaikuttavia merkittäviä hankkeita, jotka eivät sisälly ohjelman muihin otsikoihin. Tällainen on mm. Vanajavesi-keskuksen perustaminen, joka tähtää Vanajaveden tilan parantamiseen ja sen käytön ja käyttökelpoisuuden monipuoliseen lisääntymiseen. Luonnonvetovoiman, kulttuurihistorian, keskeisen sijainnin ja hyvinvointipalveluiden hyödyntäminen edellyttää edelleen määrätietoista yhteistyötä sekä virkistysalueiden osoittamista, varustamista ja käyttömahdollisuuksien markkinointia. Hämeen maakunnan yhteistä markkinointia on rakennettu määrätietoisesti 2000-luvun aikana. Maakunnan markkinointia uudistetaan toimijoiden yhteistyönä. Häme-brändin omistaja ja hallinnoja on Hämeen liitto ja markkinoinnin operaattorina toimii lähivuosina Hämeen Matkailu Oy. Seutujen kehittämisyhtiöillä ja elinkeinoelämällä on keskeinen rooli maakunnan markkinointiyhteistyön toteuttajana. Uusiutumiskyky -toimintalinjan keskeiset toimenpiteet ja kärkihankkeet: asiakaslähtöisten innovaatiopalvelujen kehittäminen klusterinosien rajapintojen ja toimialojen sisäisen yhteistyön vahvistaminen osaamiskeskustoiminnan maakunnallinen tehostaminen julkisten palvelujen uusiutumisen vauhdittaminen Kohti yrittäjyysmaakuntaa -ohjelma maakunnan vetovoiman kehittämishanke Vanajavesi-keskuksen perustaminen HämePro -yhteistyön jatkaminen ja syventäminen 5.2 Työelämä ja osaaminen Maakuntasuunnitelma Häme 2035: Häme, kuten koko Suomi, elää osaamisesta. Työvoiman osaamisen ja työelämän tarpeiden oikea kohtaaminen on vuonna 2035 maakunnan ratkaisevia menestystekijöitä. Jo lähivuosina suuret ikäluokat poistuvat työmarkkinoilta samaan aikaan kun nuoret, työmarkkinoille tulevat ikäluokat ovat entistä pienempiä. Vaikka työttömyys juuri nyt on päällimmäisimpiä ongelmiamme, joudumme jo tulevana vuosikymmenenä tilanteeseen, jossa osaamisen oikeasta laadusta ja määrästä on niukkuutta Ennakointiyhteistyön kehittäminen Koulutus ja osaamisen ennakointi ovat alueen parhaat ja vaikeimmin jäljiteltävät menestystekijät. Työvoiman sekä määrällisen että laadullisen kysynnän ja tarjonnan tasapainottaminen on ohjelmakauden tärkeimpiä asioita. Työvoiman kysyntään vaikuttaa elinkeinoelämän rakennemuutos, joka vaikuttaa myös julkisella sektorilla. Työvoiman tarjonta on hieman helpommin ennakoitavissa lyhyellä aikavälillä perustuen alueella asuvaan työllisten määrään. Muutoksia alueella käytettävissä olevaan työvoimaan aiheuttavat suurten ikäluokkien ikääntymisen kautta lisääntyvä eläköityminen, muuttoliike ja pendelöinti. Muutoksiin varautuminen edellyttää toimivaa alueellista ennakointiyhteistyötä. Ennakointityötä tekevien toimijoiden tehtävät ja työnjako tulee selkeyttää, jotta sekä määrällisten että laadullisten koulutus- ja osaamistarpeiden ennakoinnilla pystytään tuottamaan aidosti alueellista päätöksentekoa ja koulutustarjontaa ohjaavaa tietoa. Hämeen liitto vastaa pitkän ja keskipitkän aikavälin ennakoinnista maakunnassa, Hämeen ELY-keskus puolestaan lyhyen. Koulutustarjontaa ja -tarpeita ennakoidaan valtakunnan tasolla ja alueellisesti Koulutustarjonta hankkeessa, joka toimii samalla pohjatyönä seuraavan Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman valmistelulle. Kanta-Hämeen koulutustarjonta on maakunnan väestöpohjaa laajempi Hämeen ammattikorkeakoulun valtakunnallisen koulutustarjonnan ja vahvan ammatillisen koulutuksen johdosta Työelämän muutoksiin reagointi Työelämän ja osaamistarpeiden muutoksiin on osattava reagoida oikein. Lyhyen aikavälin osaamistarpeiden ja työelämän muutoksiin vastataan täydennyskoulutuksella. Pidemmällä, muutaman vuoden aikavälillä odotettavissa olevat muutostar- 14

15 Kuva: Pirjo Orava Kuva: Elisa Putti peet kohdistetaan tutkintoihin johtaviin koulutuksiin. Vuonna Työelämän yhä moninaisemmat ja nopeammin muut työelämästä eläkkeelle poistuvien määrä on Kanta- tuvat osaamistarpeet aiheuttavat työntekijöille aikaisempaa Hämeessä suurimmillaan, mikä aiheuttaa erityisiä haasteita suurempia vaatimuksia. Osaavan työvoiman riittävyydestä osaavan työvoiman riittävyydelle. keskusteltaessa on usein myös nostettu esille vaatimuksia Ammatillisen kasvun osaaminen on Hämeen maakunnan vahvuuksia. Alueiden välisessä kilpailussa menestymi- työn tehokkuuden ja tuottavuuden tason nostoista. Työelämän henkinen kuormitus ja paine on kasvanut ja nen edellyttää huomion kiinnittämistä nuorisokoulutuksen näkyy mm. lisääntyneinä työuupuneiden määränä. Tuotta- rakenteisiin ja koulutusohjelmien sekä -sisältöjen laadukkuu- vuuden pitäisi tarkoittaa työn sujumista. Tarvitaan uusia kei- teen. Tavoitteena on koko nuorisoikäluokan kouluttaminen. noja, toimintamalleja ja menetelmiä, joilla pystytään keven- Tämä edellyttää aloituspaikkojen määrän ja laadun oikeaa tämään työelämän henkisiä paineita ja kehittämään entistä ja riittävää mitoittamista. Nivelvaiheet peruskoulutuksen ja parempaa tasapainoa työelämän ja perhe-elämän välillä. ammatillisen koulutuksen, sekä edelleen korkeakoulutuksen välillä on saatava toimiviksi, jolloin opintojen keskeyttämiset ja syrjäytyminen vähenevät. Koulutusjärjestelmän joustavuus ja raja-aitojen kaataminen on yksi keskeisiä tavoitteita. Aikuisväestön ammattitaidon kehittäminen ja päivittämi Uuden osaamisen luominen Yritykset tarvitsevat oikealla tavalla osaavaa työvoimaa, mutta nen sekä työssä jaksamisen tukeminen edellyttävät helposti laaja ja monipuolinen osaamispohja on myös maakunnan saavutettavaa ja korkealaatuista täydennyskoulutusta. Muu- kehittämisen itseisarvo. toksiin tulee reagoida myös työelämän sisällä. Aikuiskoulu- Ennakointi ja tulevaisuuteen katsominen on tärkeä osa tuksen painopiste on työelämälähtöisessä koulutuksessa, uudenlaisen osaamisen kehittämistä. Uudet ideat syntyvät yhteistyössä kaikenkokoisten yritysten kanssa. Alueellinen ai- usein toimialojen ja osaamisalojen rajapinnoilla soveltamalla kuiskoulutuksen ohjaus- ja neuvontapalvelujen kehittämistyö olemassa olevaa osaamista uudella tavalla tai uusiin asioi- on aloitettu ja työtä jatketaan myös tulevina vuosina. hin. Näistä lähtökohdista on syntynyt Häme Open Campus Osaavan työvoiman riittävyyden näkökulmasta on tärkeää panostaa työttömien koulutukseen ja ohjaukseen. Syrjäytymisen ehkäisyyn on panostettava mahdollisimman aikai- (HOC), joka on avoin kantahämäläinen yliopisto- ja korkeakoulukeskus. Häme Open Campuksen avulla pyritään luomaan Kan- sessa vaiheessa aina lapsista ja nuorista lähtien, jotta tulevaa ta-hämeestä avoimen toimintakulttuurin, korkean osaami- työvoimapotentiaalia ei heitetä hukkaan. sen, innovatiivisen yritystoiminnan ja yhteistyön maakunta. Myös ulkomailta tuleva työvoima on huomioitava. Kos- Häme Open Campuksen yhteisenä tavoitteena on Hämeen ka erityisesti osaavasta, ulkomaisesta työvoimasta kilpailu hyvinvoinnin ja vetovoiman kasvattaminen 1) yritysten inno- käydään maailmanlaajuisesti, maakunnassa panostetaan vatiivisuutta ja toimintaedellytyksiä edistämällä, 2) korkea- maakunnan vetovoimaan myös tästä näkökulmasta. Maa- laatuista verkostomaista toimintatapaa kasvattamalla, 3) hanmuuttajien sopeuttaminen uuteen kotimaahan ja työ- korkeatasoista osaamista ja tutkimusta vahvistamalla sekä 4) elämään vaatii nykyisen palvelujärjestelmän ja toimijoiden aktiiviseen kansalaisuuteen kannustamalla. välisen yhteistyön kehittämistä. Yhteistyötä tehdään EteläSuomen yhteistoiminta-alueen puitteissa. Hämeen maakuntaohjelma HOCin toiminnan ytimessä on osaamiseen perustuva ja tarvelähtöinen kehittämistyö. Toiminta toteutuu yhteis- 15

16 työhankkeilla, joihin osallistumisesta mukana olevat tahot päättävät tapauskohtaisesti. Häme Open Campus -verkoston työssä hyödynnetään uuden teknologian yhteistyötä tukevia ratkaisuja, kuten sosiaalisen median sovelluksia. Verkosto edistää kantahämäläisen osaamisen infrastruktuurin kehittymistä nykyistä avoimemmaksi, joustavammaksi ja tehokkaammaksi Työelämän ja koulutuksen vuorovaikutuksen lisääminen Vuorovaikutuksen merkitys lisääntyy myös koulutuksessa. Koulumaisesta työskentelystä siirrytään avoimeen ja työelämän kanssa yhteistyössä tapahtuvaan oppimiseen. Työpaikalla tapahtuvat oppimisjaksot, työharjoittelu ja työnantajalähtöiset opinnäytetyöt antavat eväitä koulutuksen sisältöjen laadulliseen hiomiseen ja helpottavat vastavalmistuvien opiskelijoiden työllistymistä. Lisääntyvä vuorovaikutus mahdollistaa myös yrittäjyysnäkökulman entistä paremman huomioimisen kaikentasoisessa koulutuksessa. Työelämä ja osaaminen -toimintalinjan keskeiset toimenpiteet ja kärkihankkeet: työvoimapoliittiset toimet yhteistyössä ELY-keskuksen kanssa, erityisesti nuorisotyöttömyyden torjuminen ja syrjäytymisen ehkäisy maakunnan ennakointiverkoston kokoaminen ja käynnistäminen koulutustarjonta hankkeen alueellinen ja valtakunnallinen ennakointi Opin Ovi Osaamiseen aikuiskoulutuksen ohjausja neuvontapalvelujen kehittämishanke Häme Open Campus kantahämäläistä innovaatio- ja osaamisperustaa tukevan verkostoyhteistyön syventäminen ja menetelmällinen kehittäminen verkoston linkittyminen kansainvälisiin verkostoihin maakunnan yhteiset tutkimus- ja kehittämishankkeet koulutusyhteistyön tiivistäminen kansalaisyhteiskunnan vahvistaminen 5.3 Kansainvälistyminen Maakuntaohjelma Häme 2035: Häme on toistaiseksi yksi Suomen vähiten kansainvälisiä maakuntia. Maakunnan elinkeinoelämä on perinteisesti suuntautunut kotimarkkinoille. Kasvuhakuisia, kansainvälisille markkinoille suuntautuneita yrityksiä on melko vähän. Hämeen kansainvälistymisen kärki asetetaan yritysten kansainvälistymisen tukemiseen. Tavoitteena on, että hämäläisten kotimarkkina-aluetta ovat tulevaisuudessa lähialueet, Itämeren alue, Eurooppa ja koko maailma. EU:n Itämeri-strategia kohdentaa lähivuosina merkittävästi voimavaroja. Vaikka strategia ei itsessään sisällä uusia rakenteita tai rahoitusta, on useimmissa hämäläisten käytössä olevissa EU-rahoitusmahdollisuuksissa luultavasti kansainvälinen elementti. Maakuntaohjelmakauden aikana ratkaistaan vuoden 2013 jälkeisen ajan EU-rahoituksen puitteet Kansainvälistymisen edellytykset Maakunnan kansainvälistymisen kärki on yritysten kansainvälistymisessä. Tavoitteena on, että maakunnan yritykset näkevät kansainvälisyyden oman kehittymisensä keskeisenä mahdollisuutena. Pietari ympäristöineen ja muut lähialueet ovat erityinen painopistesuunta. Kotikansainvälistymisen avulla luodaan edellytyksiä yritysten kansainväliseen toimintaan. Kansainvälinen opiskelijaja uravaihto lisääntyy. Yritysten kansainvälisiä valmiuksia parannetaan; kielitaitoa, potentiaalisten kohdemaiden kulttuurien tuntemusta sekä valmiuksia kansainväliseen kauppaan ja kontaktien luomiseen. Global-hankkeen avulla vahvistetaan maakunnan kansainvälistä osaamista tukemalla hankevalmisteluja ja järjestämällä koulutusta. Global kokoaa maakunnan kansainvälisiä toimijoita yhteen vahvistaen yhteistyötä ja kokemusten vaihtoa sekä maakunnan kansainvälistä hankeosaamista Kasvua kansainvälistymisestä Yritysten kansainvälistymisen tueksi rakennetaan palvelukonsepteja ja -tuotteita. Maakunnan toimijoiden kansainväliset verkostot kootaan yhteen ja ne ovat avoimesti kaikkien käytössä. Kansainvälistä yhteistyötä tehdään myös maakuntarajojen yli erityisesti maakuntien yhteistoiminta-alueen puitteissa. Yhteistyö toteutuu kansainvälisissä hankkeissa, verkostoissa, järjestöissä sekä 16

17 Kuva: Pirjo Orava yhteisinä ulkomaisina edustustoina ja niiden palveluina. Kansainvälisten rahoitusmahdollisuuksien merkitys lisääntyy maakuntaohjelmakaudella edelleen. EU:n alueiden välisen yhteistyön ohjelmiin ( Interreg ) osallistutaan kumppaneina ja rakentamalla myös omia hankkeita. Erityisen tärkeää on panostaa suoraan Brysselistä haettaviin sektorikohtaisiin rahoitusohjelmiin. Maakunnan toimijat hyödyntävät aktiivisesti Brysselin EU-toimistoa, jonka kehittämis- ja yhteistyömahdollisuuksia selvitetään. Tavoitteena on riittävillä resursseilla varustettu palveleva ja kustannustehokas EU-toimisto, joka toimii linkkinä ja yhteytenä Brysseliin, valvoo maakunnan etua päätöksenteossa, tiedottaa EU-asioista, rakentaa yhteyksiä ja kumppanuuksia sekä avustaa projektityössä ja rahoituksen hankinnassa. Pietarin palveluliiketoimintakonseptia kehitetään kartoittamalla maakunnan potentiaalisia yrityksiä, selvittämällä ja parantamalla yritysten toimintavalmiuksia ja rakentamalla yritys- ja yritysryhmäkohtaisia räätälöityjä palveluita Kansainvälinen vetovoima Osana Helsingin laajaa metropolialuetta Häme on kansainvälisesti tunnettu ja tiedetty, houkutteleva kohde kansainvälisille työntekijöille, matkailijoille, yrityksille, investoinneille ja tapahtumille. Kansainväliset opiskelijat, joita Hämeen ammattikorkeakoulussa jo nyt on paljon, voivat olla merkittävä voimavara maakunnan yrityksille. Häme tarjoaa maahan muuttaville opiskelijoille ja työntekijöille palvelut ja ympäristön toimia, kotoutua ja asettua. Maahanmuuttajien sopeuttaminen uuteen kotimaahan ja työelämään vaatii nykyisen palvelujärjestelmän ja toimijoiden välisen yhteistyön kehittämistä Etelä-Suomen yhteistyöalueen puitteissa. Kansainvälistyminen -toimintalinjan keskeiset toimenpiteet ja kärkihankkeet: Yritysten kansainvälisen toiminnan edellytysten rakentaminen ja vahvistaminen kotikansainvälistymällä Itämeren alueen yhteistyökysymykset, painotus erityisesti Itämeri-strategian työstämisessä projektiyhteistyössä EU-toimiston vahvistaminen ja hyödyntäminen Pietarin palveluliiketoiminnan vahvistaminen ja hyödyntäminen Global maakunnan kansainvälisen hanketoiminnan ja -osaamisen vahvistaminen CREATOR Interreg IV C -ohjelmaan kuuluva pienoisohjelma, josta rahoitetaan kansainvälisiä pilottihankkeita, jotka liittyvät väestön ikääntymisen luomiin mahdollisuuksiin yrittäjyyden näkökulmasta Hämeen maakuntaohjelma

18 5.4 Saavutettavuus Maakuntasuunnitelma Häme 2035: Saavutettavuus ymmärretään laajasti. Se sisältää esimerkiksi ihmisien, tavaroiden, palveluiden, tiedon ja energian saavutettavuuden. Häme hyödyntää sijaintinsa valtakunnan rajat ylittävien liikennekäytävien solmukohdassa. Hämeestä on suorat raideyhteydet Helsinki-Vantaan ja Tampere-Pirkkalan lentokentille, Vuosaaren satamaan sekä Pietariin. Forssan seudun valmistunut kansainvälinen rahtilentokenttä välittää erityisesti mannertenvälistä liikennettä. Hämeestä on tehokkaat yhteydet Tallinnaan ja siitä edelleen Keski-Eurooppaan. Rautatiet ja päätiet palvelevat tehokkaina joukkoliikennekäytävinä ja muodostavat kehittämisvyöhykkeiden rungon. Liikennejärjestelmä on toimiva ja ympäristöllisesti kestävä. Se perustuu toimivaan joukko- ja raideliikenteeseen. Palveluiden saavutettavuuteen vaikuttaa olennaisesti joukkoliikenteen ja koko liikennejärjestelmän toimivuus. Julkisten palveluiden murrosvaihe pakottaa kehittämään uusia tapoja huolehtia palveluiden saavutettavuudesta erityisesti niille, joilla ei ole mahdollisuutta yksityisauton käyttöön. Erityisen iso haaste on välttämättömien palveluiden turvaaminen maaseutualueiden asukkaille ja maatalouden yrityksille. Maakuntaohjelma sisältää joukkoliikenteen, tieolojen, vesihuollon ja tietoliikenteen yhteyksien parantamiseen tähtääviä toimenpiteitä Liikennejärjestelmän kehittäminen Liikennehankkeissa ja -palveluissa painotetaan liikennejärjestelmän kehittämistä eri liikennemuodot käsittävänä tasapainoisena kokonaisuutena. Hämeen liiton johdolla on valmistunut maakunnan kattava liikennejärjestelmäsuunnitelma yhteistyössä liikenneviranomaisten ja kuntien kanssa. Suunnitelman perustuvan aiesopimuksen mukaisesti allekirjoittajaosapuolet sitoutuvat kehittämään maakunnan liikennejärjestelmää suunnitelmakaudella. Tienpidon rahoituskehitys koko massa on hyvin huolestuttavaa. Ylläpidon resurssien jatkuva lasku johtaa vuosikymmeninä rakennetun kansallisomaisuuden rappeutumiseen. Perustienpidon alueellisia investointeja ei nykyisellä rahoituskehyksellä juurikaan kyetä käynnistämään. Perustienpidon määrärahan korottaminen on välttämätöntä alueelle tärkeiden hankkeiden, kuten kevyen liikenteen väylien, liittymäjärjestelyjen ja liikenneturvallisuutta parantavien paikallisten toimien toteuttamiseksi. Uusien, vaihtoehtoisten rahoitusmallien kehittäminen loisi kasvavia mahdollisuuksia lieventää niukkenevien rahoitusresurssien vaikutuksia Pääradan välityskykyä parannettava Rataosa Helsinki Riihimäki on yksi Suomen vilkkaimmista. Se on neliraiteinen Helsingistä Keravalle, mutta Keravan ja Riihimäen välinen rataosa on Järvenpään kohtaa lukuun ottamatta kaksiraiteinen. Kiireellisimmät parantamistarpeet ovat pullonkaulojen poistaminen Kerava Riihimäki rataosalla ja Riihimäen aseman kohdalla. Riihimäen asemalaitureiden uusiminen tulee käynnistää viipymättä. Ilman lisäraiteen mahdollistamaa kapasiteetin lisäystä ei lähiliikennejunien tarjontaa voida lisätä eikä Vuosaaren tavaraliikenteelle voida tarjota riittävän hyvää palvelutasoa. Nykyisellään rataosa on hyvin häiriöherkkä ja vähentää raideliikenteen luotettavuutta. Rataosan Helsinki Riihimäki välityskyvyn parantamisen kokonaiskustannusarvio on 235 M. Hanke sisältyy liikennepoliittisessa selonteossa vuodelle 2011 tai sen jälkeen aloitettavana hankkeena. Helsinki Forssa Pori -liikennekäytävää kehitettävä Yhteysvälin Karkkila Humppila tiesuunnitelma valmistui Suunnitelman tavoitteena on luoda edellytykset tieosan parantamiseksi siten, että nopeustaso voidaan nostaa 100 km:iin tunnissa, liikenneturvallisuus huomioon ottaen. Nopeustason noston ja liikenneturvallisuuden parantamisen edellyttämät toimet tulee käynnistää jo vuonna Valtatien parantamisen toisen vaiheen suunnittelu tulee käynnistää 2011, jotta koko yhteysväli Vihti Pori saadaan vastaamaan kasvavan liikenteen tarpeita. Tärkeää on myös jatkaa Helsinki Forssa Pori ratayhteyden suunnittelua osana Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän kehittämistä. Poikittaisyhteyksiä parannettava Liikennemäärien lisääntyessä ja idän liikenteen korostuessa Suomen poikittaisyhteyksien merkitys kasvaa. Raskaan liikenteen määrä yhteysvälillä Hämeenlinna Lahti Kouvola on jo nyt merkittävä. Valtatie 10 on poikittaisen Turusta Lahteen suuntautuvan pikavuoroliikenteen pääreitti. Tavoitetilassaan valtatiellä 10 on Turun ja Hämeenlinnan välillä ohituskaistajaksoja sekä Forssan ja Hämeenlinnan kohdalla nelikaistaiset tiejaksot eritasoliittymin. Hämeenlinnan ja Lahden välisen valtatieyhteyden 10 ja 12 parantamista on suunniteltu jo pitkään. Pullonkaulaksi on muodostunut tiejärjestelyt Lahden ja Hämeenlinnan alueilla sekä väli Hämeenlinna Tuulos. Tavoitteena on valtatieyhteyden Hämeenlinna Lahti rakentaminen jatkuvaksi ohituskaistatieksi. Hankkeen ensimmäisen vaiheen rahoitustarve on noin 60 milj.. 18

19 Hanke on osa itä-länsi -suuntaisia parannettavia yhteyksiä. Hankekokonaisuuteen liittyy mm. Lahden eteläinen ohitustie ja edelleen yhteys Kouvolan suuntaan. Kanta-Hämeen kannalta on tärkeää, että Hämeenlinna Lahti yhteysvälin parantaminen käynnistetään jo 2011 osittaiskorjauksin, kuten keskikaideratkaisuin, ohituskaistoin ja liittymäjärjestelyin. Tieyhteyden Hämeenlinna Lahti kehittäminen sisältyy nykyiseen liikennepoliittisen selonteon hankeohjelmaan vuoden 2011 jälkeen. Liikennemäärien lisääntyessä ja idän liikenteen korostuessa Suomen poikittaisyhteyksien merkitys kasvaa. Itä-länsi suuntaisen raideliikenteen toimintaedellytysten parantaminen on siksi myös tärkeää. Ensimmäinen vaihe tavaraliikenteen sujuvuuden parantamiseksi on ns. Riihimäen kolmioraiteen toteuttaminen. Raskaan liikenteen kuljetusten määrä kantatiellä 54 on jo nyt merkittävä. Kantatiellä 54 on menossa sen kiireellisimmin korjausta vaativien kohtien suunnittelu. Tarvittavat toimenpiteet liittyvät muun muassa ohituskaistojen rakentamiseen, liittymäjärjestelyihin ja kevyen liikenteen olosuhteiden parantamiseen. Yhteyden kehittäminen tavoitetilaan edellyttää Kanta-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelman mukaan 27 miljoonan investointeja. Kt 54:n kehittämiseksi tulee käynnistää koko yhteysvälin kattava kehittämissuunnittelu. Kaupunkiseutujen sisääntuloyhteyksiä ja liittymäjärjestelyjä on kehitettävä Taajamien sisääntuloyhteyksillä ja liittymäjärjestelyillä on tärkeä merkitys erityisesti elinkeinojen ja työpaikka-alueiden toimivuudelle ja kehittämiselle. Hankkeiden suunnittelun eteenpäin vieminen on erityisen tärkeätä, jotta esimerkiksi kaavoitus voi edetä alueen tarpeita vastaavasti. Paasikiventien jatkeen, Vanajantie vt 10 rakentaminen Hämeenlinnassa tulee toteuttaa ohjelmakaudella. Sen toteuttamismahdollisuutta Hämeenlinnan kaupungin ja valtion yhteisenä kehittämishankkeena tulee tutkia. Hämeenlinnan Painokankaan työpaikka-alueen logistinen toimivuus edellyttää uuden tieyhteyden ja eritasoliittymän rakentamista valtatielle 3. Merven teollisuusalueen kuljetukset ja logistiikkakeskuksen kehittäminen edellyttävät uuden liittymän rakentamista moottoritielle Parolan eritasoliittymän pohjoispuolelle. Liittymän ja siihen kytkeytyvien tieyhteyksien suunnittelu tulee käynnistää viipymättä. Riihimäen portin eritasoliittymän rakentaminen kt 54:lle tulee ajankohtaiseksi alueen edelleen laajentuessa Joukkoliikenteen palvelun parantaminen Kunnat ovat vuosi vuodelta joutuneet lisäämään omaa rahoitustaan säilyttääkseen kuntalaisille tarpeelliseksi katsotun julkisen liikenteen. Joukkoliikenteen peruspalvelut ovat erityisesti kaupunkikeskustojen ulkopuolella suoraan riippuvaisia joukkoliikenteen julkisesta rahoituksesta. Kunta- ja palvelurakenteen uudistuessa joukkoliikenteen merkitys korostuu entisestään. Kylistä ja taajamista on tärkeätä turvata riittävät asiointi- ja työmatkojen henkilöliikennepalvelut. Tämän mahdollistamiseksi joukkoliikenteen määrärahoja tulee lisätä. Työmatka- ja asiointiliikenteen kehittämiseksi Helsingistä Hämeenlinnaan tulee lisätä taajamajunan iltavuoro. Liikenne- ja viestintäministeriö ostaa Helsingin lähiliikennettä HSL:n ulkopuolisella alueella, jolla mahdollistetaan korkeampi palvelutaso kuin mihin suorat lipputulot antavat mahdollisuuden. Perustarjontaan sisältyy tällä hetkellä Helsinki Riihimäki, Helsinki Karjaa ja Helsinki Lahti välien lähiliikenne. Taajamajunaliikenteen ylläpito ja lisääminen ovat Kanta-Hämeessä valtion rahoituksesta riippuvaisia. Helsingin lähiliikennealueeseen tulee liittää myös Riihimäki Hämeenlinna ja Riihimäki Lahti rataosat Tietoliikenneyhteyksien ja palveluiden kehittäminen Perinteiseen kuparijohtotekniikkaan perustuvan laajakaistan kattavuus on maakunnassa korkea. Ongelmana on kuitenkin yhteyksien tiedonsiirron hitaus. Valtakunnallisen laajakaistastrategian mukaisesti myös Kanta-Hämeessä pyritään asteittain rakentamaan nopeita tietoliikenneyhteyksiä siten, että kaikilla asukkailla ja yrityksillä olisi mahdollisuus nopeudeltaan 100 Mbit/s tasoisen tietoverkon käyttöön. Tietoliikenneyhteyksien parantamisen rinnalla on tärkeää kehittää myös niitä palveluita, joita on mahdollisuus saada tai toimittaa nopean tietoverkon kautta Teknisen huollon palvelujen kehittäminen Yhdyskuntien teknisen huollon palveluita kehitetään ensisijaisesti seudullisesti mutta myös seutujen välisenä yhteistyönä maakunnallisena kokonaisuutena. Vesihuoltojärjestelmien kehittämisessä keskeinen tavoite on varautuminen vesihuoltopalvelujen turvaamiseen myös kriisi- ja erityistilanteissa. Kiireellisin vesihuollon hanke on Pernunnummi Forssa. Hankkeen tavoitteena on Forssan seudun kuntien ja yritysten vedensaannin turvaaminen. Hanke tulee toteuttaa valtion vesihuoltotyönä ja sisällyttää valtion tulo- ja menoarvioon jo Hämeen maakuntaohjelma

20 Kuva: Pirjo Orava ohjelmakauden alkuvuosina. Toinen merkittävä maakunnan hanke on Akaa Iittala Hämeenlinna siirtoviemäri ja yhdysvesijohto. Sen keskeisenä tavoitteena on puhtaan veden turvaaminen sekä Iittalan taajamaan että myös Akaan kaupungille. Samalla mahdollistetaan välialueella olevan hajaasutuksen liittäminen yhteisen vesihuollon piiriin. Hanke on Hämeenlinnan seudun vesihuollon kehittämissuunnitelman mukainen. Jätevedet johdetaan joko Hämeenlinnan keskuspuhdistamolle tai Akaaseen. Hanke tulee toteuttaa valtion vesihuoltotyönä. Ypäjä-Loimaa siirtoviemärin rakentaminen ajoittuu ohjelmakauden lopulle. Vesihuoltoavustuksiin tarvitaan selkeä tasokorotus, jotta yhteistä vesihuoltoa ja erityisesti yhteisviemäröintiä saataisiin kehitettyä. Kanta-Hämeessä yhteisen vesihuollon ulkopuolella on noin asukasta. Niistä noin kolmannes olisi tarkoituksenmukaista saattaa yhteisen vesihuollon piiriin. Maankäytön suunnittelun, yhdyskuntien vedenhankinnan ja pohjaveden suojelun yhteensovittamisen kannalta on ensiarvoisen tärkeätä, että pohjavesiselvityksiä jatketaan maakunnassa ja että tarkentuvaan tietoon perustuen pohjavesialueiden rajaukset tarkistetaan. Tulvien toistuvuus ja rajuus saattaa tulevaisuudessa lisääntyä. Siksi kaikissa yhdyskunnissa tulee varautua tulvien hallintaan. Energiahuollon kehittämistoimilla varmistetaan teollisuuden ja yhdyskuntien häiriötön energian saanti taloudellisesti ja kilpailukykyiseen hintaan. Alueiden käytöllä ja maankäytön ohjauksella turvataan valtakunnallisten ja maakunnallisten sähkön- ja kaasunsiirtoverkostojen toteuttamisen edellytykset. Erityisen tärkeää on toteuttaa toimenpiteitä, joilla sähkön jakelu turvataan myös poikkeavissa olosuhteissa. Uusiutuvien energiavarojen, puun ja muun bioenergian käyttöä pyritään lisäämään muun muassa energiavarojen ja käytön teknisten sovellutusten tutkimusta lisäämällä ja alueiden käytön toimenpitein. Tuetaan toimenpiteitä, joilla parannetaan energiankäytön taloudellisuutta ja tehokkuutta sekä edistetään energian säästöä. Keskeistä on ympäristöhaittojen vähentäminen ja hyväksyttävyys ympäristön kannalta. Teollisuuden ja yhdyskuntien energiayhteistyötä kehitetään erityisesti kaukolämmityksessä, mikä lisää energiahuollon tehokkuutta ja taloudellisuutta. Kansallista ilmastostrategiaa toteutetaan maakunnallisesti ilmastonmuutokseen sopeutumiseen ja rajoittamiseen tähtäävillä hankkeilla. Jätehuollon kehittämisessä keskeisintä on valtakunnallisen ja alueellisen jätesuunnitelman mukaisesti jätteiden synnyn ehkäiseminen ja haitallisuuden vähentäminen. Jätteiden 80 prosentin hyötykäyttötason saavuttaminen edellyttää toimenpiteitä ja etenemistä kaikilla jätehuollon osa-alueilla. Jätteiden energiahyötykäyttö lisääntyy edelleen merkittävästi maakunnassa, kun Riihimäen jätteenpolttolaitoksen laajennus valmistuu ohjelmakaudella. Uusiutuvien luonnonvarojen säästämiseksi pyritään edistämään jäte- ja kierrätysmateriaalien käyttöä maanrakennuksessa. Kaupunkiseutujen jätehuoltoalueita Forssan Kiimassuota ja Hämeenlinnan Karanojaa kehitetään teknisesti ja toiminnallisesti korkeatasoisina jätekeskuksina sekä ympäristöteknologiaa soveltavan yritystoiminnan sijoittumisalueina. Vesiensuojelun toimenpiteillä pyritään turvaamaan se, että vesistöjä voidaan käyttää kaupunkiseutujen vedenhankintaan sekä kalastuksen, matkailun ja muun elinkeinoelämän sekä ihmisten virkistyskäytön tarpeisiin. Tavoitteeseen pyritään kaikkea vesistökuormitusta vähentävillä toimilla sekä pitkäjänteisellä vesistöjen hoidolla ja kunnostuksella. Keskeisin sitä tukeva hanke on Vanajavesikeskuksen perustaminen. Kanta-Häme sijaitsee maamme taloudellisen toiminnan ydinalueella, jossa ympäristöön kohdistuvat paineet ja erilai- 20

Hämeen liitto Hämeen maakuntaohjelma 2011 2014

Hämeen liitto Hämeen maakuntaohjelma 2011 2014 Hämeen liitto Hämeen maakuntaohjelma 2011 2014 Maakuntavaltuusto 24.5.2010 Maakuntahallitus 10.5.2010 Tulevaisuuden menestystekijöitä Hämeessä ovat innovatiiviset toimintaympäristöt yrityksille, osaavan

Lisätiedot

HämePro tahtosopimus 2008

HämePro tahtosopimus 2008 HämePro tahtosopimus 2008 HämePro 2008 Kanta-Häme on 2000-luvulla kuulunut menestyneisiin maakuntiin. Asukasluku, työllisyys ja yritysten lukumäärä sekä liikevaihto ovat kehittyneet maan keskiarvoa paremmin.

Lisätiedot

Tiedon hyödyntäminen-seminaari 12.5. Hämeenlinna

Tiedon hyödyntäminen-seminaari 12.5. Hämeenlinna Tiedon hyödyntäminen-seminaari 12.5. Hämeenlinna Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa Maakuntajohtaja Juhani Honka Jäsentely A. Joitakin ajatuksia Tilastokeskuksesta

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013 Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Joensuun seudun kestävä ja älykkäästi uudistuva kasvu edellyttää, että kaikki käytettävissä olevat voimavarat suunnataan entistäkin määrätietoisemmin kaikkein lupaavimmille

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto Maakuntaohjelman tilannekatsaus Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto MAAKUNNAN SUUNNITTELUN KOKONAISUUS UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj. rahoitus MAAKUNTAOHJELMA

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

Salpausselän palveluvyöhyke

Salpausselän palveluvyöhyke Salpausselän palveluvyöhyke 27.4.2015 Päijät-Hämeen liitto Salpausselän palveluvyöhyke Tampereen seudulta Lahden ja Kouvolan seuduille ulottuva vyöhyke Palveluja kehitetään kokonaisvaltaisesti eri tahojen

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan maakuntaliiton keskeisimmät tehtävät Maakuntaliiton tavoitteena on Pohjois-Karjalan tekeminen entistä paremmaksi

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia

Lisätiedot

BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN

BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN Euroopan tulevaisuuden kilpailukyvyn ydintekijä on TEN-T liikenneverkkoon perustuva saavutettavuus. Botnian käytävä on osa TEN-T ydinverkkoa kulkee pohjois-etelä-suuntaisesti

Lisätiedot

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Toimitusjohtajan katsaus Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Forssan seudun kommentti 25.02.2010 Timo Lindvall Forssan Seudun Kehittämiskeskus

Lisätiedot

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 TIEDOTUSTILAISUUS Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 LUONNOS Ohjelmaa valmisteltiin tiiviissä yhteistyössä Henkilöstö Asukkaat Asiantuntijaraadit

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma STRATEGINEN MAAKUNTAOHJELMA 2014+ Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Mikä on Häme-ohjelma Häme-ohjelma on Kanta-Hämeen tulevaisuuden tekemisen strateginen ohjelma. Maakunta valmistelee ohjelman yhtenä

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutusstrategian laadinta ja toimeenpano Pohjois-Savossa: koulutusorganisaatioiden yhteistyö Aikuiskoulutuksen rooli elinkeinoelämän ja maakunnan kehittämisessä,

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013. Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013. Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013 Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Parasta kasvua vuosille 2016-2019

Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Vuonna 2012 valmistui Joensuun seudun kasvustrategia. Maailman muuttuessa kasvustrategiankin on muututtava vastaamaan nykypäivää ja tulevaisuutta. Kasvustrategian tarkennus

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest. SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.fi 040-585 1772 JOHDANTO Etelä-Pohjanmaalla asuu 4 % Suomen väestöstä Alueella

Lisätiedot

Vanhusneuvostojen seminaari

Vanhusneuvostojen seminaari Vanhusneuvostojen seminaari 25.9.2015, Hämeenlinna Maakuntajohtaja Timo Reina Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä! Strategiaperusta Missio 2020 Hämeen liitto toimii siten, että ihmiset tahtovat

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Ohjelmarakenne Toimintalinja Temaattinen tavoite Investointiprioriteetti Erityistavoite EAKR:n toimintalinjat

Lisätiedot

Etelä-Suomi kohti älykästä erikoistumista

Etelä-Suomi kohti älykästä erikoistumista Etelä-Suomi kohti älykästä erikoistumista Itämeriyhteistyön ja uuden ohjelmakauden mahdollisuudet Aulanko, Hämeenlinna 30.8.2012 Ennakkotehtävän tulosten esittely Ennakkotehtävä kohti uutta rakennerahastokautta

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Maakuntaohjelma. sisältää maakunnan mahdollisuuksiin, tarpeisiin ja erityispiirteisiin perustuvat kehittämisen tavoitteet,

Maakuntaohjelma. sisältää maakunnan mahdollisuuksiin, tarpeisiin ja erityispiirteisiin perustuvat kehittämisen tavoitteet, Maakuntaohjelma sisältää maakunnan mahdollisuuksiin, tarpeisiin ja erityispiirteisiin perustuvat kehittämisen tavoitteet, maakunnan kehittämisen kannalta keskeisimmät hankkeet, muut olennaiset toimenpiteet

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Hämeen liitto palveluksessanne

Hämeen liitto palveluksessanne Hämeen liitto palveluksessanne Hämeen liitto kehittää Kanta-Hämeen maakuntaa ja valvoo sen etua Suomessa ja maailmalla sekä ylläpitää Hämeen kesäyliopistoa. Hämeen liitto on kansanvaltaiseen päätöksentekoon

Lisätiedot

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Hallitusohjelma Rakennerahasatokausi 2007-2013 Pirkanmaan TE-keskuksen tulossuunnitelma 2008 Pirkanmaan ennakointipalvelu Tutkimuspäällikkö,

Lisätiedot

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa 27.2.2014 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Martti Norrkniivilä Sisältö Pohjolan ja Suomen liikennekäytävät Kaivostoiminnan liikenteelliset

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan tavoitteet Väestö,

Lisätiedot

Loimaan seutukunnan kehityskäytävähankkeet maankäytön kehittämisen näkökulmasta

Loimaan seutukunnan kehityskäytävähankkeet maankäytön kehittämisen näkökulmasta Loimaan seutukunnan kehityskäytävähankkeet maankäytön kehittämisen näkökulmasta Aluerakenteen seutukunnallinen kehittämisstrategia Kehittämisen päämääränä 2020: Vahvistaa koko seutukunnan tasapainoista

Lisätiedot

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys 1 Strategiset tavoitteet Kilpailukyvyn

Lisätiedot

12.12.2013 RAKENNEMALLI 2040

12.12.2013 RAKENNEMALLI 2040 12.12.2013 RAKENNEMALLI 2040 1 Maakuntavaltuustokauden alussa laaditaan maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma Suunnittelutyön yhteensovittamiseksi maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman valmistelu on

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet

Lisätiedot

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Alustavia painotuksia Kaik lutviutuup! Etelä-Karjalan liitto Maakuntavaltuusto- ja MYR-seminaari 23.1.2014 Etelä Karjalan toimintaympäristön kehitystekijöitä Vahva

Lisätiedot

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu. EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 204-2020 Huippuvalmennuspäivät Helsinki 3.2.203 Opetusneuvos Seija asku seija.rasku@minedu.fi Valmistelu EU:ssa akennerahastotoimintaa ohjaavat asetukset Asetusluonnokset

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia kestävästä, älykkäästä ja

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

ympäristökeskus Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

ympäristökeskus Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Toiminta-ajatus Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset edistävät ät alueellista lli kehittämistä i tä

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -ohjelma Sisaltää EAKR Euroopan aluekehitysrahaston ja ESR

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 ARKTIKUM 12.3.2015 LAPELY Pirkko Saarela Lappi Kansainvälinen maakunta Lapin merkittävimmät kansainväliset yritystoimijat ovat teollisuutta, kaivostoimintaa ja matkailua

Lisätiedot

Rakennesuunnitelma 2040

Rakennesuunnitelma 2040 Rakennesuunnitelma 2040 Seutuhallituksen työpaja 28.5.2014 TYÖ- SUUNNITELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LINJA- RATKAISU LUONNOS EHDOTUS Linjaratkaisu, sh. 23.4.2014 Linjaratkaisuehdotus perustuu tarkasteluun,

Lisätiedot

Utta r. asiaan 2. Kaksi kolmasosaa Suomen kansantulosta tulee kymmenestä suurimmasta kaupungista. Metropolialue joutuu entistä ankarampaan kilpailuun.

Utta r. asiaan 2. Kaksi kolmasosaa Suomen kansantulosta tulee kymmenestä suurimmasta kaupungista. Metropolialue joutuu entistä ankarampaan kilpailuun. Utta r asiaan 2, 1 / 6 5.6.2013 HE INOL AN E L INKE I NOT OIM IKUNN AN NÄ KE MYS HEINOLAN ELINKE INOSTRATE GIAN PERUSTE ET Heinolan elinkeinopolitiikka muutosten keskellä Kaksi kolmasosaa Suomen kansantulosta

Lisätiedot

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015 Tilastotietoa päätöksenteon tueksi Nina Vesterinen 20.3.2015 Yhdessä enemmän kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun Matkailun tiekartta 2015 2025 Matkailun tiekartta www.tem.fi/matkailuntiekartta Markkinat

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 EAKR-hankehaku Etelä-Suomessa. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 19.5.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 EAKR-hankehaku Etelä-Suomessa. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 19.5.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 EAKR-hankehaku Etelä-Suomessa Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 19.5.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia kestävästä, älykkäästä

Lisätiedot

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 Kunnanhallitus 30.5.2011 91 LIITE 37 Valtuusto 13.6.2011 15 LIITE 18 MYRSKYLÄN KUNTA MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 JA STRATEGIA VISION TOTEUTUMISEKSI Kunnan visio 2020 Myrskylä on viihtyisä asuinkunta kohtuullisten

Lisätiedot

Hämeenlinnan seudun puheenvuoro

Hämeenlinnan seudun puheenvuoro Häme-markkinointi 2.0 Hämeenlinnan seudun puheenvuoro Vanajanlinna 22.2.2010 Kehittämiskeskus Oy Häme Tapio Vekka Hallituksen pj 1 Seudun tulevaisuutta koskevien suunnitelmien yhteenveto MAAKUNTATASO Maakuntaohjelman

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen 1.9.2011 Riitta Ilola Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Strategiayksikkö, Riitta Ilola 6.9.2011 1

Lisätiedot

Liikennejärjestelmäsuunnitelma

Liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma on laadittu Iisalmen ja Kiuruveden kaupunkien sekä Vieremän, Sonkajärven, Varpaisjärven, Lapinlahden, Keiteleen, Pielaveden ja Rautavaaran

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Jyväskylän seudun työryhmän näkemyksiä 27.11.2008 2008 Olli Patrikainen Johtaja Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy Kannattavan Kannattavan

Lisätiedot

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku RR-hakuinfo 14.4.2010 Muotoiluakatemia Kuopio Itä-Suomen kehittämisstrategia Visio Vaikuttavuus-/ makrotavoitteet Ohjelmatavoitteet Kehittämisstrategian ydin Toimintalinjat

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE Hämeen liitto

KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE Hämeen liitto KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE 2016-2040 Hämeen liitto 9.2.2016 Väestösuunnite 2016-2040 9.2.2016 Tilastokeskuksen 2012 ja 2015 trendiennusteiden lukujen keskiarvot vuonna 2040. Forssan seudulla keskiarvosta

Lisätiedot

Maakunnan suunnittelujärjestelmä

Maakunnan suunnittelujärjestelmä Maakunnan suunnittelujärjestelmä MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAKI ALUEIDEN KEHITTÄMISLAKI Maakuntasuunnitelma Valtakunnalliset alueidenkehittämisen tavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaava

Lisätiedot

Tuohta tutkimuksesta, kiehisiä kehittämisestä. Valtiosihteeri Heljä Misukka Opetus- ja kulttuuriministeriö 9.12.2010

Tuohta tutkimuksesta, kiehisiä kehittämisestä. Valtiosihteeri Heljä Misukka Opetus- ja kulttuuriministeriö 9.12.2010 Tuohta tutkimuksesta, kiehisiä kehittämisestä Valtiosihteeri Heljä Misukka Opetus- ja kulttuuriministeriö 9.12.2010 Tavoitteita OKM:n tulevaisuuskatsauksesta Työvoiman saatavuuden turvaaminen Koulutustason

Lisätiedot

Interreg Pohjoinen 2014-2020

Interreg Pohjoinen 2014-2020 Interreg Pohjoinen 2014-2020 Osa-alue Nord ja osa-alue Sápmi Toimintalinjat Ohjelmabudjetti = n. 76 MEUR! 8,6% 29,1% EU-varat n. 39 MEUR IR-varat n. 8 MEUR Vastinrahoitus n. 29 MEUR 29,1% 33,3% Tutkimus

Lisätiedot

joensuun kaupunkistrategia

joensuun kaupunkistrategia Kantavat Siivet joensuun kaupunkistrategia Kantavat Siivet Joensuu on rohkeasti muutoksia hyödyntävä osaamisen ja elämysten kaupunki, jossa on hyvä elää. VISIO 2015 muutoksia hyödyntävä kaupunki Rakennemuutos,

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa Timo Vesiluoma 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi.

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101 Kaupunginhallitus 360 07.10.2013 Kaupunginhallitus 202 09.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä 526/08.00.00/2014 Kh 07.10.2013 360 Kehittämisjohtaja Matti

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Mika Mannervesi 5.6.2014 Elinkeinopoliittisen ohjelman päivitys: taustamuuttujat Kaksi Salon tulevaisuuden kannalta merkittävää, toisistaan lähes riippumatonta

Lisätiedot

Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta

Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta 1 Ysiväylä kansallinen kehityskäytävä -seminaari Helsinki 23.3.2006 Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta Tiejohtaja Mauri Pukkila Tiehallinto

Lisätiedot

Ohjelmaperusteinen kehittäminen ja isot hankkeet osana kaupungin vetovoimaisuutta

Ohjelmaperusteinen kehittäminen ja isot hankkeet osana kaupungin vetovoimaisuutta 1 Tampereen pormestarin puheenvuoro Suomalais Saksalaisessa Ystävyyskuntakokouksessa 17.6.2011 Ohjelmaperusteinen kehittäminen ja isot hankkeet osana kaupungin vetovoimaisuutta Hyvät suomalais saksalaisen

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:

Lisätiedot

6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQ 6LSRRVWUDWHJLD

6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQ 6LSRRVWUDWHJLD 6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQ 6LSRRVWUDWHJLD 1 9,6,2 6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQDVXNDVWD 675$7(*,$ 1RSHDVXXQQLWHOPDOOLQHQNDVYXXXGLVWXPLQHQMDNHKLW\VMRWND WRWHXWHWDDQLQQRYDWLLYLVHVWLYHUNRVWRLWXPLVHQDYXOOD 7$92,77((7 ƒ

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion

Lisätiedot

Häme asumisen, elinkeinojen ja vapaa-ajan maakuntana. Kiinteistöliiton tilaisuus 22.3.2013 Timo Reina

Häme asumisen, elinkeinojen ja vapaa-ajan maakuntana. Kiinteistöliiton tilaisuus 22.3.2013 Timo Reina Häme asumisen, elinkeinojen ja vapaa-ajan maakuntana Kiinteistöliiton tilaisuus 22.3.2013 Timo Reina Häme on yksi Suomen historiallisista maakunnista. Hämeen maakunta sijaitsee keskeisellä paikalla Suomen

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä 18.4.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

Hallitusohjelma 22.6.2011. Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä

Hallitusohjelma 22.6.2011. Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä Kuntien 6. ilmastokonferenssi, Tampere 3.5.2012 Yksikön päällikkö Silja Ruokola Hallitusohjelma 22.6.2011 Liikennepolitiikalla

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OHJELMAKAUDELLA 2014-2020 HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Päijät-Hämeen maaseutumatkailun teemapäivä 19.11.2013

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

Keski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä 7.- 8.11.2008

Keski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä 7.- 8.11.2008 KESKI-SUOMEN SUOMEN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Keski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä 7.- 8.11.2008 maakuntajohtaja Anita Mikkonen Keski-Suomen liitto Visio Keski-Suomi tilastojen

Lisätiedot

Kanta-Hämeen jatkuva liikennejärjestelmätyö ja liikennejärjestelmätyöryhmän toiminta 2015-2016

Kanta-Hämeen jatkuva liikennejärjestelmätyö ja liikennejärjestelmätyöryhmän toiminta 2015-2016 Kanta-Hämeen jatkuva liikennejärjestelmätyö ja liikennejärjestelmätyöryhmän toiminta 2015-2016 o Kanta-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma, 4/2014 o Aiesopimus vuosille 2014-2019, 9/2014 o Liikennejärjestelmätyöryhmän

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Toimeenpanosuunnitelman valmisteluprosessi: Uudenmaan ESR-hakujen teemat

Toimeenpanosuunnitelman valmisteluprosessi: Uudenmaan ESR-hakujen teemat Maakunnan yhteistyöryhmän 41 08.06.2015 sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä 32 15.06.2015 Toimeenpanosuunnitelman valmisteluprosessi: Uudenmaan ESR-hakujen teemat MYRS 08.06.2015 41 Kestävää kasvua ja

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot