Paikallisen sopimisen opas

Transkriptio

1 TEHYN JULKAISUSARJA 2 10 F MUUT Paikallisen sopimisen opas n (toim.) Jukka Maarianvaara n

2 Sisällys Lukijalle 3 1 Tehyn paikallisen sopimisen linjaukset 5 Nykytila 5 Tulevaisuudennäkymät 5 Paikallisen sopimisen rakenteet kuntoon 6 Strategia 7 2 Paikallinen sopiminen tapahtuu kollektiivisesti 8 3 Paikallinen sopiminen kuntasektorilla Laaja sopimismahdollisuus Ammattiosaston rooli sopijaosapuolena Luottamusmiesten ja ammattiosaston puheenjohtajien roolit Neuvottelijoilla oltava riittävät tiedot 13 4 Paikallinen sopiminen yksityissektorilla 16 5 Paikallinen sopiminen valtion ja yliopistojen palveluksessa olevien tehyläisten osalta 20 Paikallisen sopimuksen runko (Esimerkki) 21 Neuvottelupyyntö (Esimerkki) 22 Lähteitä 23

3 TEHYN JULKAISUSARJA F: 2/10 Paikallisen sopimisen opas (toim.) Jukka Maarianvaara Tehy ry

4 (toim.) Jukka Maarianvaara Paikallisen sopimisen opas Tehyn julkaisusarja F: 2/2010 Tehy ry ISBN Painopaikka: Multiprint Oy, Vantaa 2010

5 Lukijalle Tämä paikallisen sopimisen opas on tarkoitettu työkaluksi paikallisille toimijoillemme luottamusmiehille ja ammattiosastoille mutta myös niille Tehyn yksittäisille jäsenille, jotka työpaikoillaan joutuvat tekemisiin paikallisen sopimisen kanssa. Tämän oppaan lisäksi Tehyn Toimijat sivuilla internetissä on jatkuvasti päivitettäviä ohjeita paikallisesta sopimisesta: mistä asioista voidaan sopia toisin, mitä kannattaa sopia jne. Kuntasektorilla paikallisella sopimisella on jo melko pitkät perinteet: työehtosopimukset antavat mahdollisuuden sopia toisin lähes kaikesta. Käytännössä onkin mahdollista sopia paikallisesti toisin kaikesta siitä mitä ei ole erikseen kielletty. Kunnissa paikallisia sopimuksia tekevät paikalliset työnantajat ja Tehyn ammattiosastot tai luottamusmiehet. Yksityisellä sosiaali- ja terveyspalvelualalla paikallinen sopiminen puolestaan on melko uusi asia ja työehtosopimuksissa on varsin vähän toisinsopimismahdollisuuksia. Yksityisellä sektorilla paikallisen sopimisen laajuus voidaankin määritellä toisin päin kuin kunta-alalla: niistä asioista voidaan sopia toisin, joista tämä valtuutus on erikseen työehtosopimuksen määräyksissä annettu. Yksityisellä sektorilla paikallisen sopimisen yleistymistä hidastaa myös rakenteiden puute. Luottamusmiesverkosto ei ole vielä kovin kattava eikä työnantajillakaan ole välttämättä paikallisen sopimisen vaatimaa osaamista. Paikallisen sopimisen merkitys tehyläisten edunvalvonnassa tulee varmasti tulevaisuudessa kasvamaan kaikilla sektoreilla. Palkkausjärjestelmiä kehitetään eri työehtosopimuksissa. Palkkaratkaisut sisältävät yleensä paikallisia järjestelyeriä, joiden toimeenpanosta neuvotellaan paikallisesti. Työajoista voidaan sopia työehtosopimuksen suomissa rajoissa paikalliset tarpeet huomioon ottaen. Paikallisesti voidaan ottaa käyttöön vuoronvaihtokorvauksia, toimenpidepalkkioita tms. palkkauselementtejä, joista ei liittotasolla päästä sopimukseen. Suomessa ei ole sopimuspakkoa. Siksi paikallinen sopiminen edellyttää aina molempien sopijaosapuolten työnantajan ja työntekijöiden tarvetta sopia jostakin asiasta. Tehyläisten toimijoiden on aina ensin mietittävä, miten työnantajan tarjoama paikallinen sopimus parantaisi tehyläisten asemaa. Sopiminen edellyttää myös hyvää ja luottamuksellista neuvottelukulttuuria ja henkilöstön edustajien riittäviä toimintaedellytyksiä. Koulutetut luottamusmiehet, joilla on mahdollisuus käyttää tarvittava määrä työaikaa tehtäviensä hoitamiseen ja jotka saavat sopimuksentekoa varten riittävät tiedot, hyödyttävät myös työnantajan toimintaa. Paikallisen sopimisen laajentuminen ja lisääntyminen vaatii paljon ammattijärjestöltä. Tarvitsemme paikallisilta toimijoiltamme tietoa siitä, millaisia sopimuksia on tehty ja tehdään. Näiden tietojen pohjalta voimme kehittää koulutustamme ja sopimusohjeistustamme. 3

6 Tässä oppaassa on esitelty Tehyn paikallisen sopimisen linjaukset, jotka Tehyn hallitus on hyväksynyt kokouksessaan Linjauksissa on analysoitu paikallisen sopimisen nykytilaa ja tulevaisuudennäkymiä, eritelty eri toimijoiden merkitystä sekä luotu paikallisen sopimisen visio ja sitä toteuttava strategia. Oppaassa on myös lyhyt johdanto siihen, mitä paikallisen sopiminen tarkoittaa. Lopuksi on käsitelty erikseen paikallisen sopimisen prosessi ja tehyläisten toimijoiden roolit eri sektoreilla (kunta, yksityinen ja valtio). Paikallinen sopiminen on tullut jäädäkseen. Ottakaamme siitä kaikki hyöty irti tehyläisten edunvalvonnan edelleen parantamiseksi! Helsingissä Jukka Maarianvaara Johtaja, edunvalvontayksikkö 4 Paikallisen sopimisen opas

7 1 Tehyn paikallisen sopimisen linjaukset Nykytila Kuntasektorilla paikallinen sopiminen on laajasti mahdollista kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen sekä kunnallisen pääsopimuksen (13 ) mukaan. Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) I luvun 4 :ssä on mainittu ne asiat, joista ei voi sopia paikallisesti. Ammattiosastojen Tehyn keskustoimistoon lähettämistä paikallisista sopimuksista suurin osa koskee työaika-asioita, kliinistä lisätyötä ja hälytys-/kutsurahaa. Paikallisia sopimuksia on tehty runsaasti myös mm. hammashuollon päivystyksestä ja varallaolosta. Yksityissektorilla paikallinen sopiminen on huomattavasti rajatumpaa. Pääsääntöisesti työehtosopimustasoisesti voidaan sopia toisin vain niistä asioista, jotka työehtosopimuksissa on erikseen mainittu (lähinnä työaika-asiat) 1. Tällöinkin paikallinen sopiminen voi olla laaja-alaisempaa taloudellisissa kriisitilanteissa 2. Työnantajapuolella on pyrkimyksiä lisätä paikallista sopimista ja palkkauksen määräytymistä paikallisesti. Ongelmana yksityissektorilla on erityisesti henkilöstön edustajien puute sekä vakiintumaton paikallisen sopimisen toimintakulttuuri. Valtiosektorilla tehyläisten edunvalvontaa hoitaa Palkansaajajärjestö Pardia, jonka jäsenliitto Tehy on valtiolla työskentelevien jäsentensä osalta. Valtiolla on mahdollista tehdä mm. virastokohtaisia tarkentavia työ- ja virkaehtosopimuksia. Näitä on tehty erityisesti palkkaukseen (mm. uudet palkkausjärjestelmät) ja työaika-asioihin (mm. liukuva työaika) liittyen. Paikallisen sopimisen esteinä henkilöstön edustajat pitävät lähinnä riittämätöntä tiedonsaantia ja työnantajan haluttomuutta neuvotella ja sopia asioista toisin. Paikallinen sopiminen nähdään monesti sanelukulttuurin jatkeena. 3 Tulevaisuudennäkymät Sekä työntekijöiden että työnantajien tarve paikalliseen sopimiseen lisääntyy. Paikallinen sopiminen mahdollistaa paikallisten erityispiirteiden ja tarpeiden sekä työntekijöiden yksilöllisten tarpeiden huomioonottamisen ja parantaa työvoiman saatavuutta sekä motivointia. Paikallisen sopimisen on tuettava myös samapalkkaisuustavoitteen toteutumista. Kunnallisten virka- ja työehtosopimusten paikallisen sopimisen mahdollisuudet ovat nykyisellään riittävät. Sopimusmääräyksiä on kuitenkin selkiytettävä ja paikallisen sopimisen reunaehdot on määriteltävä esimerkiksi kunnallista pääsopimusta uudis- 1 Poikkeuksena Palvelulaitosten työnantajayhdistyksen työehtosopimus, jossa paikallisen sopimisen valtuutus on lähes yhtä kattava kuin kunnallisessa pääsopimuksessa (PTYTES 123 ). 2 Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimus: Paikallisen sopimisen menettelytavat sekä Liitepöytäkirja paikallisesta sopimisesta. 3 Tarve ja luottamus edistävät paikallista sopimista, TSR 2008; Paikallinen sopiminen kysely paikallistoimijoille 2008, Tehy 2009 Paikallisen sopimisen opas 5

8 tettaessa. Yksityissektorin sopimuksissa on kehitettävä edelleen paikallisen sopimisen rakenteita (sopimusmääräykset, luottamusmiehet ja ammattiosastorakenteet) ja laajennettava käyttömahdollisuuksia hallitusti. Keskitetyt tulopoliittiset sopimukset ovat ilmeisesti jääneet taakse eikä hajautetuilla liittokierroksilla voida turvata kaikkien keskeisten tavoitteiden läpivientiä. Hajautettu sopimusjärjestelmä lisännee alojen ja työpaikkojen välisiä palkkaeroja sekä alueellista eriarvoisuutta. Oikeudenmukaisen palkkakehityksen ja samapalkkaisuuden turvaaminen ovatkin merkittäviä haasteita. Työrauha- ja sopimusjärjestelmää uudistetaan todennäköisesti lähivuosina kolmikantaisessa lainvalmistelussa. 4 Lainvalmistelun yhteydessä esille noussee myös palkansaajapuolen tarve käyttää tarvittaessa paikallisia tukitoimia neuvottelu- ja sopimustoiminnan vauhdittamiseksi. Nykytilanteessa painostustoimia ei ole mahdollista käyttää työrauhavelvollisuuden ollessa voimassa. Liittotason korotuksilla pyritään varmistamaan tehyläisten kilpailukykyinen ja oikeudenmukainen palkkakehitys. Paikallinen sopi - mustoiminta täydentää liittotason sopimista ja tuo lisäarvoa tehyläisille. Painopisteen siirtyminen paikalliseen sopimustoimintaan lisää tarvetta parempaan liittotason sopimusohjaukseen. Paikallisen sopimisen rakenteet kuntoon Tehyläiset tuntevat paikallisen sopimisen mah dollisuudet ja merkityksen edunvalvonnassa. Perustellut palkkaerot hyväksytään keinona parantaa koko alan palkkatasoa. Tehy tarjoaa jäsenille välineitä neuvotella omasta palkastaan. Tehyläiset esimiehet ja hoitotyön johtajat tunnistavat roolinsa ja merkityksensä tehyläisten edunvalvonnassa. He suhtautuvat myönteisesti sellaiseen paikalliseen sopimiseen, jolla voidaan edistää tehyläisten edunvalvontaa paikallistasolla. Tehyn ammattiosastorakenne tukee paikallista sopimus- ja neuvottelutoimintaa. Ammattiosastotoimijoiden ja henkilöstön edustajien (luottamusmiehet, työsuojeluvaltuutetut ym.) toimintavalmiuksia paikallisessa sopimus- ja neuvottelutoiminnassa parannetaan: ajankäyttöoikeudet ovat riittävät ja sitovat, henkilöstön edustajille maksetaan kannustavat erilliskorvaukset, tietojensaanti takaa tasaveroiset neuvottelu- ja sopimisedellytykset, toiminta-alue ja lukumäärä vastaavat henkilöstön edustajana toimimisen vaatimuksia, koulutusoikeudet ovat riittävät sekä työtilat ja -välineet ajanmukaiset. Tämä edellyttää virka- ja työehtosopimusten määräysten parantamista, ay-koulutuksen kehittämistä ja selkeitä ohjeita Tehystä paikallisen sopimisen tueksi. Tehy kerää paikalliset sopimukset ja kehittää sopimusohjeistusta sekä koulutusta paikallisten toimijoiden tueksi. Tehyn toimihenkilöillä on riittävä tietotaso ja osaaminen paikallisesta sopimisesta. Keskustason sopimusrakenne ja -määräykset mahdollistavat paikallisen sopimisen hyödyntämisen hallitusti siten että kaikilla sopijaosapuolilla on tasavertaiset mahdollisuudet tietojensaantiin ja sopimuksen sisältöön vaikuttamiseen. Paikallisen sopimisen mahdollisuuksia erityisesti yksityissektorilla tulee laajentaa vain sitä mukaa, kuin em. mahdollisuudet pystytään takaamaan myös henkilöstön edustajille. 4 Ks. sopimus- ja työrauhajärjestelmän arviointi- ja kehittämistyöryhmän ehdotukset johtopäätöksiksi ja toimenpiteiksi (ns. Inkeroisen työryhmä) Paikallisen sopimisen opas

9 Visio Paikallinen sopiminen on keskeinen menestystekijä Tehyn tavoitteiden saavuttamisessa. Se on osa Tehyn ammattiosastojen ja henkilöstön edustajien normaalia toimintaa. Tehyn ammattiosastorakenne tukee paikallisen sopimisen tehokasta hyödyntämistä. Paikallisen sopimisen laajuus ja henkilöstön edustajien toimintaedellytykset ovat tasapainossa. Paikallinen sopiminen edellyttää sopijaosapuolten välistä luottamusta. Strategia Liittotasolla sovitaan paikallisen sopimisen valtuudet sekä sen edellyttämät reunaehdot. Laajat paikallisen sopimisen valtuudet edellyttävät selkeitä menettelytapoja ja henkilöstön edustajien toimintaedellytysten varmistamista. Näihin kiinnitetään entistä enemmän huomiota työehtosopimusneuvottelujen tavoitevalmistelussa ja neuvottelutoiminnassa. Virka- ja työehtosopimusten määräyksistä toisinsopiminen tapahtuu lähtökohtaisesti kollektiivisesti, henkilöstön edustajan tai ammattiosaston toimesta ei työntekijäkohtaisella sopimisella (pois lukien tietyistä asioista, kuten palkasta, työehtosopimuksen määräyksiä paremmin sopiminen). Liitto ohjaa ja koordinoi paikallistason edunvalvontaa sekä tukee paikallistoimijoita keräämällä tietoa hyvistä käytännöistä, laatimalla sopimusohjeistuksia ja kouluttamalla toimijoita luottamusmiehiä, työsuojeluvaltuutettuja, ammattiosastojen puheenjohtajia ja hallitusten jäseniä. Tehyläisille tarjotaan myös opastusta henkilökohtaisia palkkaneuvotteluja varten. Tehyn ammattiosastojen tärkein tehtävä on edunvalvonta. Ammattiosastorakenteen tuleekin tukea edunvalvontaa ja sen osana paikallista sopimustoimintaa. Paikallisen sopimisen opas 7

10 2 Paikallinen sopiminen tapahtuu kollektiivisesti Paikallisella sopimisella tarkoitetaan yleensä työlainsäädännön säännöksistä ja/tai työehtosopimuksen määräyksistä toisin sopimista. Työlainsäädännössä (työsopimuslaissa, työaikalaissa, vuosilomalaissa) on voitu antaa työehtosopimusosapuolille eli liitoille mahdollisuus sopia joistakin asioista toisin kuin työehtosopimuksissa. Näin on yleensä meneteltykin mm. työaikojen ja vuosilomien osalta. Yleensä kyse on siitä, että työehtosopimuksissa on sovittu työntekijän näkökulmasta paremmin. Esimerkiksi työehtosopimuksessa määritelty työaika on lyhyempi kuin työaikalaissa säädetty, ns. epämukavan työajan lisiä (ilta, yö, lauantai) on laissa säädettyjä enemmän tai vuosilomat ovat pidemmät kuin vuosilomalaissa. Lomaraha, palkallinen äitiysvapaa ja pitkät palkalliset sairauslomat perustuvat myös työehtosopimuksiin. Paikallisena sopimisena ei tässä oppaassa pidetä esimerkiksi yhteistoiminta- eli ytneuvotteluja, työ- ja virkaehtosopimuksen tulkintaerimielisyyksistä käytäviä neuvotteluja tai työehtosopimuksen palkankorotuksiin (kuten paikallisiin järjestelyeriin) liittyviä neuvotteluja silloinkaan, kun ne päättyvät yksimielisyyteen. Työehtosopimusosapuolet eli työnantajaja työntekijäliitot ovat myös voineet antaa paikallisille toimijoille mahdollisuuden sopia toisin työehtosopimuksessa määrätyistä asioista. Yleensä paikallisen sopimuksen tekevät paikallinen työnantaja ja työntekijäliiton paikallinen toimija (ammattiosasto, luottamusmies). Paikallisella sopimisella tarkoitetaankin yleensä kollektiivista toisin sopimista. Työnantaja tekee paikallisen sopimuksen ammat- tiosaston tai luottamusmiehen kanssa kaikkia tai useita työntekijöitä koskevasta asiasta. Myös yksittäisten työntekijöiden ja työnantajan välillä voidaan tehdä paikallinen sopimus, mutta tällöin on monesti kyse työsopimustasoisesta sopimisesta ei varsinaisesta paikallisesta sopimisesta. Tehy suosittelee, että paikalliset sopimukset tehdään aina ammattiosaston tai yksityissektorilla luottamusmiehen välityksellä, eikä yksittäisten työntekijöiden ja työnantajan välillä. Neuvotteluja hoitavalla luottamusmiehellä on paremmat mahdollisuudet hankkia tietoa neuvottelujen kohteena olevasta asiasta ja muutoinkin tasavertaisempi asema työnantajan kanssa kuin yksittäisellä työntekijällä. Paikalliset sopimukset on aina syytä tehdä kirjallisesti. Pääsääntöisesti työehtosopimuksetkin edellyttävät, että paikalliset sopimukset ovat kirjallisessa muodossa. Työnantaja voi myös soveltaa työntekijöihin yksipuolisesti työehtosopimuksen määräyksiä parempia ehtoja (esimerkiksi pitkän palveluksen jälkeen annettavat ylimääräiset vapaat). Tällaiset yksipuoliset käytännöt eivät ole paikallisia sopimuksia. Pitkään sovellettuina ne tosin saattavat muuntua työsopimusten ehdoiksi, jolloin ne sitovat työnantajaa suhteessa yksittäisiin työntekijöihin. Tällöin työnantaja ei enää voi yksipuolisesti ottaa tällaisia työsuhde-etuja pois työntekijöiltä. Suomessa vallitsee sopimusvapaus. Se tarkoittaa, että sopiminen perustuu aina vapaaehtoisuuteen, sopimuspakkoa ei ole. Sanotaan, että sopimus on syntynyt, kun tarjoukseen annetaan myöntävä vastaus. Puhutaan myös tahtojen yhtymisestä. Ammattiosastojen tai 8 Paikallisen sopimisen opas

11 luottamusmiesten ei siis ole pakko tehdä sopimusta asiasta, josta ne eivät halua sopia. Sama koskee myös työnantajia. Sopimus syntyy, kun molemmilla osapuolilla on olemassa tarve sopimuksen tekemiseen. Tehdystä sopimuksesta on myös voitava tarvittaessa irrottautua esimerkiksi irtisanomalla sopimus. Tehyn valtuusto on joiltakin osin rajoittanut ammattiosastojen mahdollisuutta paikalliseen sopimiseen. Esimerkiksi lomarahan vapaaksi vaihtaminen ei ole mahdollista, ja paikallisiin säästösopimuksiin suhtaudutaan muutoinkin kielteisesti. Tehyn ammattiosastot ovat Tehyn sääntöjen nojalla velvollisia noudattamaan valtuuston linjauksia. Paikallisen sopimisen opas 9

12

13 3 Paikallinen sopiminen kuntasektorilla 3.1 Laaja sopimismahdollisuus Paikallisen sopimisen mahdollisuus kuntasektorilla on laaja. Lähes kaikista valtakunnallisen työehtosopimuksen määräyksistä voidaan sopia toisin paikallisesti. Kunnallisessa yleisessä virka- ja työehtosopimuksessa (KVTES) on erikseen sopimusmääräykset niistä asioista, joista ei voida sopia toisin paikallisesti 5. Paikallisen sopimuksen osapuolina kunnalla ovat työnantaja sekä työntekijöitä edustavat valtakunnallisten sopijajärjestöjen paikalliset alayhdistykset, tehyläisten osalta Tehyn ammattiosasto/-osastot. Joistakin asioista voidaan sopia paikallisesti myös suoraan työnantajan ja työntekijän välillä, mutta tämä ei ole suositeltavaa. Tarve paikallisen sopimuksen tekoon tulee joko virka- ja työehtosopimuksen määräyksestä, työnantajalta tai työntekijäpuolelta. Sopimuspakkoa ei ole sen enempää ammattiosastolla kuin työnantajallakaan. 3.2 Ammattiosaston rooli sopijaosapuolena Mikäli Tehyllä on työnantajakohtaisesti useampi ammattiosasto, on ammattiosastojen tehtävä yhteistyötä ja sovittava yhteiset toi- mintalinjat ennen työnantajan kanssa käytäviä neuvotteluja. Jokainen yksittäinen ammattiosasto tekee kuitenkin erikseen oman päätöksen asioista, kuten tässä osiossa oh jeis tetaan. Ammattiosasto asettaa tavoitteet neuvotteluille ja nimeää neuvottelijat käytäviin paikallisiin sopimusneuvotteluihin ammattiosaston hallituksen päätöksellä. Asia on syytä kirjata omana päätöskohtanaan hallituksen kokouksen pöytäkirjaan. Yleensä neuvottelijana toimii Tehyn luottamusmies. Koska sopiminen edellyttää molempien osapuolten tarvetta päästä sopimukseen, on ennen sopimusneuvottelujen aloittamista syytä hankkia kaikki saatavissa olevat tiedot sopimisen kohteena olevasta asiasta ja suunnitella neuvottelustrategia: millä argumenteilla ja perusteluilla asia myydään työnantajalle, mitkä ovat maksimi- ja minimitavoitteet sovittavalle asialle ja mitä tehdään, jos sopimukseen ei päästä. Ammattiosasto ilmoittaa työnantajalle neuvottelijansa, tarvittaessa pöytäkirjanotteella. Sopimusneuvottelujen alussa Tehyn ammattiosaston nimeämät neuvottelijat il moittavat työnantajalle signeeraavansa 6 neuvottelutuloksen, mutta varsinaisen paikallisen sopimuksen hyväksyy ammattiosaston hallitus. Paikallinen sopiminen tapahtuu pääsääntöisesti työrauhavelvoitteen 7 aikana, 5 Sopimismahdollisuuden ulkopuolella olevat asiat on lueteltu KVTES I luvun (yleinen osa) 4 :ssä. 6 Signeeraaminen tarkoittaa yleensä sitä, että neuvottelija sitoutuu puolustamaan syntynyttä neuvottelutulosta omissa päätöksentekoelimissään (esim. Tehyn ammattiosaston hallituksen kokouksessa). Signeeraamisen jälkeen neuvottelutulokseen ei myöskään ole enää asianmukaista yrittää tehdä muutoksia. 7 Työrauhavelvoite tarkoittaa, etteivät työehtosopimuksen osapuolina olevat liitot saa työehtosopimuksen voimassaollessa ryhtyä työtaistelutoimiin työehtosopimusta tai sen yksittäistä määräystä vastaan. Liitoilla on myös velvollisuus valvoa, että ammattiosastot ja vastaavasti yksittäiset työnantajat noudattavat työrauhavelvollisuutta. Ks. työehtosopimuslain (436/1946) 8. Paikallisen sopimisen opas 11

14 joten ammattiosastolla ei ole mahdollisuutta painostaa työnantajaa työtaistelutoimenpitein (ylityökielto, lakko tms.) paikalliseen sopimukseen. Joissain tapauksissa ammattiosasto on voinut tehdä päätöksen antaa neuvottelijoille luvan myös allekirjoittaa neuvottelemansa paikallisen sopimuksen. Tällainen päätös on myös syytä kirjata hallituksen kokouksen pöytäkirjaan. Jos työnantaja ei ole tietoinen siitä, että luottamusmiehellä ei ole oikeutta allekirjoittaa paikallista sopimusta, on ammattiosasto sidottu luottamusmiehen tekemään sopimukseen. Siksi Tehyn paikallisten toimijoiden valtuudet on syytä selkeästi ilmoittaa työnantajalle. Ammattiosasto tai ammattiosaston neuvottelijat saavat tarvittaessa neuvoja ja konsultaatioapua Tehyn alueasiamieheltä sekä keskustoimistosta. Ammattiosaston hallituksen ja neuvottelijana toimivan luottamusmiehen on syytä pitää toisensa ajan tasalla neuvotteluprosessin ajan. Tarvittaessa ammattiosaston hallitus voi neuvottelujen kuluessa tarkentaa neuvottelutavoitteita. Ammattiosasto tai saman työnantajan piirissä oleva useampi Tehyn ammattiosasto tekee päätöksen hyväksyä tai olla hyväksymättä paikallista sopimusta, kirjaa päätöksen kokouksen pöytäkirjaan ja liittää sopimuksen kopion pöytäkirjan liitteeksi. Syntynyt paikallinen sopimus lähetetään tiedoksi Tehyn aluetoimistoon ja edunvalvontayksikköön. Paikallista sopimusta koskevat mahdolliset soveltamis- ja tulkintaerimielisyydet on tarkoitus ratkaista paikallisten osapuolten välisissä neuvotteluissa. Jollei ongelmaa saada ratkaistuksi paikallisissa neuvotteluissa, erimielisyys voidaan siirtää neuvoteltavaksi keskustasolle. Erimielisyys on mahdollista viedä myös työtuomioistuimen ratkaistavaksi, vaikka sitä asian luonteen vuoksi pitäisi pyrkiä välttämään 8. Paikallisen sopimuksen sisältö ja tarkoitus ovat parhaiten paikallisten sopijaosapuolten tiedossa, joten keskustasolla on vaikea päästä neuvottelutulokseen siitä, mitä paikallisella sopimuksella on tarkoitettu. Paikalliset sopimukset ovat aina irtisanottavissa, mikäli ne eivät täytä tarkoitustaan. 3.3 Luottamusmiesten ja ammattiosaston puheenjohtajien roolit Luottamusmiehen rooliin kuuluu työehtosopimuksen soveltaminen ja tulkinta, neuvottelut soveltamisesta sekä erimielisyysasioiden hoito. Ammattiosaston hallitus päättää virallisista sopimusneuvottelijoista ja antaa heille valtuutuksen. Tarkoituksenmukaisinta on, että neuvottelijoiksi nimetään pääluottamusmies tai luottamusmies sekä ammattiosaston puheenjohtaja, jos se on käytännössä mahdollista. Yksin ei pidä neuvotteluihin mennä. Neuvottelijoiden ajankäyttöoikeudesta so vitaan KVTES:n luottamusmiesluvun 13 :n mu kaisella paikallisella sopimuksella. Mikäli puheenjohtaja toimii neuvottelijana, myös hänelle tulisi neuvotella ajankäyttöä, joko erikseen tai jakamalla pääluottamusmiehen kokonaisajankäyttöä. Ammattiosaston hallitus päättää neuvottelutavoitteista etukäteen ja ilmoittaa ne neuvottelijoille, mikäli nämä eivät ole osallistuneet neuvottelutavoitteista päättäneeseen kokoukseen. Neuvottelijoiden velvollisuutena on toteuttaa ammattiosaston hallituksen asettamia neuvottelutavoitteita ja päätöksiä. Työnantajan on voitava luottaa neuvottelijoiden valtuuksiin. Tavoitteita asetettaessa ja neuvottelujen kuluessa neuvottelijat voivat konsul- 8 Kunnallinen pääsopimus 13 soveltamisohjeen viimeinen kappale. 12 Paikallisen sopimisen opas

15 toida Tehyn edunvalvontayksikköä mm. paikallisen sopimuksen sisällöstä. Neuvottelujen etenemisestä ja tuloksista tiedotetaan ammattiosastolle sekä niille henkilöstöryhmille, joita asia koskee. Saavutetun neuvottelutuloksen signeeraavat neuvottelijat ja sopimuksen joko hyväksyy tai hylkää ammattioston hallitus. 3.4 Neuvottelijoilla oltava riittävät tiedot Neuvottelussa tarvittavien tietojen saannista on määräykset KVTES VII luvun 6 :ssä sekä kunta-alan yhteistoimintalain 6 :ssä. 9 Määräysten lisäksi hyvä neuvottelukulttuuri edesauttaa kulloinkin neuvotteluissa tarvittavan tausta-aineiston luontevaa jakamista ja saamista. Taustatietojen hankinnassa on oltava itse aktiivinen, jos työnantajalta ei tule tietoja automaattisesti. Luottamusmiehellä on oikeus saada työn antajalta työehtosopimukset ja suositussopimukset soveltamisohjeineen tilastotiedot henkilöstön lukumäärästä, ansiotasosta ja kehityksestä kunnan laatimat selvitykset, tutkimukset ja tilastot erimielisyysasioiden taustatiedot jäsenten kirjalliset työsopimukset tarkastettavakseen Pääluottamusmies saa KVTES:n mukaan kerran vuodessa jäsenistön palkkatiedot, uusien työntekijöiden tiedot vähintään neljännesvuosittain sekä pyynnöstään luottamuksellisesti uuden työntekijän palvelussuhteen laadusta ja määräaikaisuuden perusteesta. Näiden lisäksi hän saa KVTES VII luvun 6 :n 4 momentin soveltamisohjeen mukaisia tietoja kunnan ja sen yksiköiden toiminnasta ja taloudellisesta tilanteesta sekä neljännesvuosittain pyynnöstä määräaikaisessa ja osa-aikaisessa palvelussuhteessa olevien määrästä. 9 Yhteistoimintalaki tosin koskee yhteistoimintamenettelyssä käsiteltäviä asioita, ei varsinaista paikallista sopimista. Paikallisen sopimisen opas 13

16 Paikallinen sopiminen kuntasektorilla Tehyn keskustoimisto ja aluetoimistot Tehyn ammattiosasto Neuvottelu Työnantaja Tarve paikalliseen sopimiseen Tiedon hankinta ja tuki Valmistautuminen neuvotteluun: Taustatietojen hankkiminen Taustatietojen käsittely Neuvottelutavoitteiden asettaminen Neuvottelijoiden ilmoittaminen Neuvottelupyyntö / Neuvottelukutsu Tiedon hankinta ja -vaihto Tarvittaessa tuki neuvottelijoille ja ammattioastoille Neuvottelijoiden tukena neuvottelujen aikana Kokoontuu tarvittaessa tarkentamaan tavoitteet Neuvotellaan PAIKALLINEN SOPIMINEN Yksimielinen neuvottelutulos signeerataan Joko hyväksyy tai hylkää sopimuksen Joko hyväksyy tai hylkää sopimuksen Saa tiedon paikallisista sopimuksista Lähettää kopion Tehyyn Paikallinen sopimus Tiedottaa henkilöstölle sopimuksesta 14 Paikallisen sopimisen opas

17 Paikallisen sopimisen toimintamalli kuntasektorilla Tehyn keskus- ja aluetoimistojen tehtävät Tehyn keskus- ja aluetoimistot ovat ammattiosastojen tukena paikallisessa neuvottelutoiminnassa. Tiedon hankinta ja tuki ammattiosastolle neuvotteluun valmistauduttaessa Tarvittava tuki neuvottelijoille ja ammattiosastolle neuvotteluvaiheessa Paikallisten sopimusten ja hyvien käytäntöjen kokoaminen ammattiosastoilta Tehyn ammattiosaston tehtävät Tehyn ammattiosastot neuvottelevat paikalliset sopimukset edustamiensa tehyläisten puolesta. Ammattiosasto saa tukea tarvittaessa Tehyn keskus- ja aluetoimistolta. Valmistautuminen neuvotteluun o taustatietojen hankkiminen o taustatietojen käsittely o neuvottelutavoitteiden asettaminen o neuvottelijoiden valinta ja ilmoittaminen työnantajalle. Luontevimmin neuvottelijoina toimivat pääluottamusmies ja/tai ammattiosaston puheenjohtaja. Tiettyä erityisasiantuntemusta (esim. tiettyä erikoisalaa tai yksikköä koskeva asia) tarvittaessa voidaan neuvottelijaksi valita joku muukin Neuvottelijoiden tukeminen ja tietojen vaihto neuvottelujen aikana Sopimuksen hyväksyminen tai hylkääminen neuvottelutuloksen jälkeen; jos sopimus hyväksytään, ammattiosaston viralliset nimenkirjoittajat allekirjoittavat sen Sopimuskopion lähettäminen Tehyn keskustoimistoon ja Tehyn aluetoimistoon Luottamusmiehen tehtävät Neuvottelu Osallistuminen neuvottelutavoitteiden asettamiseen ja neuvottelustrategioiden laatimiseen Neuvotteleminen ja yhteydenpito ammattiosaston kanssa neuvottelujen aikana Neuvottelutuloksen signeeraaminen Neuvottelutuloksesta tiedottaminen ammattiosastolle Mahdollisista tulkintaerimielisyyksistä neuvotteleminen Neuvotteluosapuolina ovat työnantajan edustajat ja Tehyn ammattiosaston valitsemat neuvottelijat Ammattiosasto pyytää neuvottelua neuvottelupyynnöllä Työnantaja kutsuu neuvotteluun neuvottelukutsulla Neuvottelun kuluessa neuvottelijat pitävät yhteyttä ammattiosastoon Tarvittaessa ammattiosasto tarkentaa tavoitteita neuvottelujen aikana Neuvottelijat signeeraavat neuvottelutuloksen Ammattiosaston viralliset nimenkirjoittajat allekirjoittavat sopimuksen Paikallinen sopimus syntyy, jos ammattiosasto ja työnantaja hyväksyvät neuvottelutuloksen. Sopimuspakkoa ei ole. Työnantaja Työnantaja lähettää ammattiosastolle neuvottelukutsun asiasta, josta se haluaa neuvotella, tai vastaa ammattiosaston lähettämään neuvottelupyyntöön neuvottelukutsulla. Hankkii ja vaihtaa tietoja Tehyn ammattiosaston kanssa Neuvottelee Hyväksyy tai hylkää sopimuksen Tiedottaa henkilöstölle saavutetusta sopimuksesta Paikallisen sopimisen opas 15

18 4 Paikallinen sopiminen yksityissektorilla Yksityissektorilla työskentelevät tehyläiset kuuluvat pääsääntöisesti joko TSN:n tai Tehyn omien työehtosopimusten piiriin. TSN:n (Terveys- ja sosiaalialan neuvottelujärjestö TSN) jäsenjärjestöjä ovat Tehy, Suomen lähija perushoitajaliitto Super ja Erto. Nämä järjestöt solmivat yhdessä työantajaliitojen kanssa esimerkiksi terveyspalvelualan ja yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimukset. Tehyn omia työehtosopimuksia ovat mm. sairaankuljettajia koskeva työehtosopimus sekä Hammaslääkärien työnantajayhdistyksen ja Tehyn välinen työehtosopimus. Terveyspalvelu- ja sosiaalialan työehtosopimuksissa on määräyksiä paikallisesta sopimustoiminnasta. Molemmissa sopimuksissa paikallinen sopimustoiminta on rajattu niihin työehtosopimuksen määräyksiin, joissa on erikseen viitattu paikalliseen sopimustoimintaan. Lisäksi toisinsopiminen on mahdollista vain tietyn raamin puitteissa. Paikallisesti voidaan sopia rajoitetusti esimerkiksi työvuoron ja tasoittumisjakson pituudesta. 10 On syytä huomata, että järjestäytymätön eli mihinkään työnantajaliittoon kuulumaton työnantaja, jonka on noudatettava työehtosopimusta sen yleissitovuuden perusteella, ei voi tehdä työehtosopimuksen tarkoittamaa paikallista sopimusta. Paikallinen sopiminen on siis mahdollista vain niille työnantajille, jotka kuuluvat työnantajaliittoon. Tehyläisessä kentässä yleissitovia työehtosopimuksia ovat ter- veyspalvelualan työehtosopimus, yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimus sekä sairaankuljettajia koskeva työehtosopimus. Muu työnantajan ja työntekijän välinen sopiminen (jossa ei siis ole kysymys työehtosopimuksen valtuuttamasta toisin sopimisesta) voi tapahtua ilman paikallisen sopimustoiminnan menettelytapamääräyksiä. Työehtosopimuksen minimitasoa paremmista eduista kuten palkasta voi aina sopia. Tällaisesta työnantajan ja työntekijän välisestä sopimismahdollisuudesta voi olla myös erillinen maininta työehtosopimuksessa, jolloin sopimiselle on saatettu asettaa myös tietyt raamit. Paikallisen sopimuksen sopijaosapuolina ovat työnantaja ja Tehyn tai TSN:n luottamusmies tai työntekijöiden yhteinen edustaja tai työntekijä. Suositeltavaa on, että sopiminen tapahtuisi kollektiivisesti luottamusmiehen välityksellä aina kun se on mahdollista. Sopimukset ovat voimassa toistaiseksi tai määräajan ja ne voidaan myös irtisanoa irtisanomisaikaa noudattaen. 11 Yksityisellä sosiaalipalvelualalla sopimuksen tekeminen tapahtuu kaksiportaisesti. Ensin luottamusmies sopii mahdollisista työehtosopimuksesta poikkeavista työaikajoustoista, ja tämän jälkeen työnantajan on vielä sovittava asiasta erikseen kunkin työntekijän kanssa. Terveyspalvelualalla luottamusmiehen tekemä sopimus sitoo automaattisesti myös työntekijöitä, ellei sopimuksen sovel- 10 Terveyspalvelualan työehtosopimus kohdat, Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimus 6 9 kohta 11 Terveyspalvelualan työehtosopimus 2, Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimus: paikallisen sopimisen menettelytavat Paikallisen sopimisen opas

19 tamisalaan sovita rajauksia tai muita ehtoja. Yleensä luottamusmiehen tekemä sopimus myös terveyspalvelualalla edellyttää vielä yksittäisen työntekijän suostumusta. Sosiaalipalvelualan työehtosopimuksen mukaan paikallinen sopimus on lähetettävä työnantaja- ja työntekijä liittoihin tiedoksi, terveyspalvelualalla asiasta on erillinen suositus. Tehyläisiä koskevat paikalliset sopimukset on myös yksityissektorilla lähetettävä Tehyn keskustoimistoon tiedoksi. Sopiminen ei ole sanelua vaan yhteisymmärryksen etsimistä. Jos yhteistä näkemystä asiasta ei löydy, sopimus jää syntymättä. Tällöin kannattaa ottaa aikalisä ja palata asiaan mahdollisesti myöhemmin. Tehyn jäsenen ja tehyläisen TSN:n luottamusmiehen kannattaa hankkia taustatukea myös omasta ammattiosastostaan, josta löytyy arvokasta paikallisen sopimisen osaamista. Myös Tehyn keskustoimistoa on syytä konsultoida ennen sopimuksen tekemistä. Paikallisen sopimisen opas 17

20 Paikallinen sopiminen yksityissektorilla Tehy tai TSN Luottamusmies (jäsen) Neuvottelu Työnantaja Tarve paikalliseen sopimiseen Tiedon hankinta ja tuki Valmistautuminen neuvotteluun: Taustatietojen hankkiminen Taustatietojen käsittely Neuvottelutavoitteiden asettaminen Neuvottelupyyntö / Neuvottelukutsu Tiedon hankinta ja -vaihto Tarvittaessa tuki neuvottelijoille Neuvotellaan Paikallinen sopiminen Hyväksyy tai hylkää paikallisen sopimuksen Hyväksyy tai hylkää paikallisen sopimuksen Saa tiedon paikallisista sopimuksista Lähettää kopion sopimuksesta Tehyyn Paikallinen sopimus Tiedottaa henkilöstöä luottamusmiehen kanssa sovitusta sopimuksesta 18 Paikallisen sopimisen opas