Nuoret innovatiiviset yritykset innovaatiopolitiikan haasteena

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Nuoret innovatiiviset yritykset innovaatiopolitiikan haasteena"

Transkriptio

1 Nuoret innovatiiviset yritykset innovaatiopolitiikan haasteena Taustaselvitys Tekesin nuorten innovatiivisten yritysten linjauksiin Mari Hjelt, Marja-Liisa Niinikoski, Mikko Syrjänen, Katri Haila ja Soile Kuitunen Teknologiakatsaus 210/2007

2 Nuoret innovatiiviset yritykset innovaatiopolitiikan haasteena Taustaselvitys Tekesin nuorten innovatiivisten yritysten linjauksiin Mari Hjelt Marja-Liisa Niinikoski Mikko Syrjänen Katri Haila Soile Kuitunen Teknologiakatsaus 210/2007 Helsinki 2007

3 Tekes rahoitusta ja asiantuntemusta Tekes on tutkimus- ja kehitystyön ja innovaatiotoiminnan rahoittaja ja asiantuntija. Tekesin toiminta auttaa yrityksiä, tutkimuslaitoksia, yliopistoja ja korkeakouluja luomaan uutta tietoa ja osaamista ja lisäämään verkottumista. Tekes jakaa rahoituksellaan teollisuuden ja palvelualojen tutkimus- ja kehitystyön riskejä. Toiminnallaan Tekes vaikuttaa liiketoiminnan kehittymiseen, elinkeinoelämän uudistumiseen, kansantalouden kasvuun, työllisyyden vahvistumiseen ja yhteiskunnan hyvinvointiin. Tekesillä on vuosittain käytettävissä avustuksina ja lainoina noin 500 miljoonaa euroa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan rahoitukseen. Teknologiaohjelmat Tekesin valintoja suomalaisen osaamisen kehittämiseksi Tekesin teknologiaohjelmat ovat laajoja monivuotisia kokonaisuuksia, jotka on suunnattu elinkeinoelämän ja yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta tärkeille alueille. Teknologiaohjelmilla luodaan uutta osaamista ja yhteistyöverkostoja. Ohjelmien aiheiden valinnat perustuvat Tekesin strategian sisältölinjauksiin. Tekes ohjaa noin puolet yrityksille, yliopistoille, korkeakouluille ja tutkimuslaitoksille myöntämästään rahoituksesta teknologiaohjelmien kautta. Copyright Tekes Kaikki oikeudet pidätetään. Tämä julkaisu sisältää tekijänoikeudella suojattua aineistoa, jonka tekijänoikeus kuuluu Tekesille tai kolmansille osapuolille. Aineistoa ei saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin. Julkaisun sisältö on tekijöiden näkemys, eikä edusta Tekesin virallista kantaa. Tekes ei vastaa mistään aineiston käytön mahdollisesti aiheuttamista vahingoista. Lainattaessa on lähde mainittava. ISSN X ISBN Kansikuva: Kylmäankka design, Anton Kalland Taitto: DTPage Oy

4 Esipuhe Suomen kansantalous tarvitsee uusia osaamisen kehittämiseen ja innovaatiotoimintaan panostavia yrityksiä, jotka tavoittelevat liiketoimintansa merkittävää kasvua kansainvälisillä markkinoilla. Nuorten innovatiivisten ja kasvuhakuisten yritysten rooli elinkeinoelämämme ja hyvinvointimme kehityksessä on merkittävä. Tutkimustiedon valossa maassamme ei kuitenkaan synny riittävästi voimakkaasti kasvavia yrityksiä ja yrittäjien kasvuhalukkuus on verrokkimaita vähäisempää. Julkisen innovaatiopolitiikan haasteena onkin löytää uusia palveluita ja toimintamalleja, jotka nykyistä tehokkaammin kannustavat ja ohjaavat nuoria yrityksiä määrätietoisempaan ja tuloshakuisempaan innovaatiotoimintaan ja mahdollistavat liiketoiminnan nopeamman kasvattamisen globaaleilla avautuvilla markkinoilla. Tämän julkaisun tullessa painosta Tekes on parhaillaan uudistamassa nuoria innovatiivisia yrityksiä koskevia toimintalinjauksiaan, rahoitustuotteitaan ja palveluitaan. Työn taustalla on kaksi merkittävää toimintaympäristön muutosta: EU:n valtiontukipuitteen uudistus ja suomalaisen yrityspalvelujärjestelmän uudistus. EU:n vuoden 2007 alussa voimaan astunut uusi tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan valtiontukipuite mahdollistaa aiempaa joustavamman ja merkittävämmän rahoituksen nuorille innovatiivisille yrityksille. Kauppa- ja teollisuusministeriö on käynnistänyt kansallisen yrityspalvelujen uudistushankkeen, jonka tavoitteena on aiempaa selkeämpi palvelukokonaisuus ja palveluiden parempi saatavuus. Myös Tekes pyrkii tekemään uudistustyötä läheisessä vuorovaikutuksessa keskeisten sidosryhmiensä kanssa tavoitteena aiempaa tiiviimpi toimijoiden yhteistyö ja parempi asiakaslähtöisempi palvelukokonaisuus. Uudet linjaukset ja palvelut tullaan julkistamaan myöhemmin kuluvana vuonna. Tekes on teettänyt tämän selvityksen osana palveluiden uudistamisprosessia. Selvityksen ovat laatineet Gaia Consulting Oy ja Net Effect Oy yhteistyössä. Selvityksen tavoitteena on ollut tuottaa taustatietoa nuorista innovatiivisista yrityksistä, mm. paljonko tällaisia yrityksiä maassamme perustetaan vuosittain, millaisia haasteita yritysten syntyyn ja kehitykseen liittyy ja millaisia tarpeita yrityksillä on. Lisäksi tavoitteena on ollut koota yritysten ja muiden toimijoiden näkemyksiä nuorten innovatiivisten yritysten kasvu- ja kansainvälistymistavoitetta tukevien palveluiden kehittämishaasteista ja -suunnista. Tekes kiittää lämpimästi kaikkia haastatteluihin ja työryhmiin osallistuneita ja selvitystyöhön arvokkaan näkemyksensä antaneita yrityksiä ja eri sidosryhmiä edustaneita henkilöitä. Toukokuussa 2007 Tekes

5 Tiivistelmä Syksyllä 2006 Tekes käynnisti valmistelutyön nuorten innovatiivisten yritysten strategisten linjausten laatimiseksi. Linjausten laatimista ohjasi Tekesin strateginen päämäärä, jonka mukaisesti teknologiaa ja innovaatioita kehittäviä ja hyödyntäviä yrityksiä syntyy nykyistä enemmän ja ne kasvavat nykyistä nopeammin. Tämän ohella erittäin merkittävänä taustatekijänä strategiatyön käynnistämiselle on ollut EU:n tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan valtiontukipuitteen uudistus. Se mahdollistaa joustavamman ja huomattavasti nykyistä suuremman julkisen rahoituksen alle 6 vuotta vanhoille innovaatiotoimintaa harjoittaville yrityksille. Tekesin nuorten innovatiivisten yritysten linjaukset julkaistaan myöhemmin vuonna Linjausten laatimisen rinnalla toteutetun taustaselvityksen tuloksia on esitelty tässä raportissa. Raporttiin on koottu yhteen nuorten innovatiivisten yritysten toimintaympäristön haasteita ja pohdittu julkisten palvelutarjoajien ja erityisesti Tekesin roolia näiden yritysten kasvuedellytysten parantamiseksi. Raportin suositukset perustuvat kerättyyn aineistoon ja tekijöiden näkemyksiin eivätkä edusta Tekesin tekemiä linjauksia. Yrityksiä perustetaan Suomessa vuosittain n Hyvin harva näistä yrityksistä on Tekesin strategisen päämäärän mukainen teknologiaa ja innovaatioita hyödyntävä ja kehittävä kasvuhaluinen ja -kykyinen yritys. Työssä päädyttiin siihen, että tässä selvityksessä tarkoitettuja nuoria innovatiivisia yrityksiä syntyy Suomessa vuosittain arviolta kpl. Nuoren innovatiivisen yrityksen on täytettävä seuraavat yleiset kriteerit. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta ja aineeton pääoma ovat innovatiivisen yrityksen kilpailukyvyn perusta. Innovatiivisen yrityksen liiketoiminnan riskit ovat merkittävät. Innovatiivinen yritys on kasvuhakuinen. Innovatiivinen yritys hakeutuu kansainvälisille markkinoille. Nuori yritys on alle 6 vuotta vanha. Nämä kriteerit täyttäviä yrityksiä syntyy useista eri lähteistä: yrittäjävetoisina, tutkimuslähtöisinä ja olemassa olevien yritysten perustamina. Yritysten taustatekijöillä on suuri merkitys pohdittaessa nuoren yrityksen kasvun edellytyksiä ja näitä voidaan vahvistaa julkisin toimin. Joka tapauksessa yritykset itse kantavat suurimman vastuun ja riskit liiketoimintansa kehittämisestä ja nauttivat myös onnistumisen tuloksista. Julkisten toimien tulisi ensisijaisesti keskittyä potentiaalisten ideoiden kartoitukseen, yritystoiminnan aktivointiin, yrittäjyyden kannustamiseen ja erityisesti keskinkertaisten liikeideoiden kehittämiseen siten, että ne jalostuvat ensiluokkaisiksi. Yritykset itse tarvitsevat oman vahvan yrittäjyyshalun lisäksi riittävää rahoitusta, riskin jakajaa sekä liiketoimintaosaamista, joka auttaa tarkastelemaan nuoren yrityksen liiketoimintaa kokonaisuutena ja tukee erityisesti kasvu- ja kansainvälistymispyrkimyksiä. Tässä selvityksessä liiketoimintaosaamisella viitataan erityisesti kansainväliseen liiketoimintakokemukseen perustuvaan osaamiseen, ei yleisiin liiketoiminnallisiin tietoihin ja taitoihin. Tekesin toiminnan merkittävyyden kannalta kriittisiä asiakokonaisuuksia ovat yrittäjyysasenteen vahvistaminen, rahoitusmarkkinoiden kehittäminen ja yritysten kasvuedellytysten parantaminen jo hyvin varhaisessa aloitusvaiheessa. Yrittäjyysilmapiirin ja -asenteen vahvistaminen Siinä vaiheessa, kun yritys on perustettu, joku on jo päättänyt ottaa askeleen yrittäjäksi. Tulevaisuudessa tämän askeleen ottamisen pitäisi olla helpompaa ja useammalle todellinen vaihtoehto. Yrittäjyysaktiivisuuteen vaikuttaa eniten yleinen yrittäjyysilmapiiri ja toisaalta taloudelliset kannustimet. Yrityksen jo ollessa toiminnassa on kuitenkin yhtälailla merkityksellistä tukea yrittäjän riskinottoa ja kasvuhalua. Kansantalouden kannalta merkittävintä on nimenomaan kasvuyrittäjyyden tukeminen, joka luo uusia työpaikkoja ja uudistaa elinkeinorakennetta. Yleisen yrittäjyyden ja kasvuyrittäjyyden ilmapiirin muokkaaminen on useiden toimijoiden vastuulla. Kasvuyrittäjyyttä arvostavan asenteen vahvistamiseksi yhteiskunnan kaikilla tasoilla vaaditaan nykyistä merkittävämpiä yhteiskunnallisia toimia ja yhteistä kansallista tahtotilaa. Tekes ei yksinään pysty suuresti vaikuttamaan yleisiin yrittäjyysasenteisiin verrattuna esimerkiksi voimakkaampiin verotustoimenpiteisiin. Jokaisen julkisen tahon toiminta ja positiivinen viestintä yrittäjyydestä, kasvuyrittäjyydestä ja menestyksestä on kuitenkin erittäin tärkeää ja tämä koskee erityisesti myös Tekesin toimintaa. Rahoitusmarkkinoiden kehittäminen Suurin huoli nuorella innovatiivisella yrityksellä on rahoituksen hankkiminen ja takeet sen jatkuvuudesta tilanteessa, jossa riskit ovat suuret. Kyse ei ole vain rahoituksen riittävyydestä, vaan myös sen käytön kokonaisvaltaisesta suunnittelusta ja vaiheistuksesta siten, että yrityksen liiketoiminta kehittyy suunnitelmallisesti. Rahoituksen ohella

6 yrityksissä on siis vahvistettava liiketoimintaosaamista. Tulevaisuudessa yritysten rahoitusmahdollisuudet voivat hyvinkin kehittyä positiiviseen suuntaan ja nykytilannetta on mahdollista parantaa. Rahoitusmarkkinoiden kehittymiseen tarvitaan kuitenkin edelleen julkisia toimenpiteitä, ja lähitulevaisuudessa tilanne ei vielä tule kehittymään puhtaasti markkinaehtoisesti. Tekesin mahdollisuudet vaikuttaa rahoitusmarkkinoiden kehittymiseen ovat rajalliset. Tekes ei ensinnäkään ole varsinainen pääomasijoittaja, joka omistaisi yrityksiä ja jolla olisi tuotto-odotukset sijoitetulle pääomalle. Tekesin tulee myös omalta osaltaan tähdätä kaikin keinoin ilman julkisia toimia toimivan rahoitusmarkkinan syntymiseen ja tätä ei edesauta, jos liian moni julkinen taho toimii sijoittajana. Tekes voi kuitenkin ottaa nykyistä merkittävämmän roolin innovatiivisten yritysten rahoittajayhteistyön koordinaattorina ja hyvien liiketoimintaideoiden välittäjänä edesauttaen osaltaan sitä, että kullakin julkisella taholla on oma myös asiakasyrityksille - selkeä roolinsa. Lisäksi Tekes voi toimia entistä kiinteämmässä yhteistyössä kotimaisten ja ulkomaisten yksityisten rahoittajien kanssa vähentäen yksityisten pääomasijoittajien sijoitusriskiä tarjoamalla valmiimpia sijoituskohteita ja kantamalla osan sijoituksen riskistä. Tekesin tulee kuitenkin toiminnassaan hyödyntää rooliaan rahoittajana. Tekes voi tarjota rahoitusta, ja siten se on nuorelle innovatiiviselle yritykselle luonnollinen kumppani, joka myös tällä hetkellä nauttii maineestaan yrityksen edun ajajana. Tekesillä on siten mahdollisuus edesauttaa sitä, että yrityksiin siirtyy rahoituksen rinnalla myös liiketoimintaosaamista. Kriittinen tekijä tässä on se, että Tekes aidosti siirtyy tarkastelemaan nuoren yrityksen toimintaa kokonaisvaltaisesti. Tekesin onnistunut toimintatavan muutos nuorten innovatiivisten yritysten kohdalla hankerahoittajasta yritysrahoittajaksi tulee olemaan tulevaisuuden kannalta kriittinen menestystekijä. Yritysten kasvuedellytysten luominen jo aloitusvaiheessa Suomalaisten innovatiivisten kasvua hakevien yritysten kasvun este tai hidaste useimmiten on, että ne ovat syntyessään liian pieniä. Yrityksen suurempi koko aloittaessa merkitsee laajempaa osaamispohjaa, nopeuttaa kehitystä kasvuyritykseksi ja mahdollistaa riskin jakamisen useammalle taholle. Rahoittajaroolinsa kautta Tekes pystyy suuresti vaikuttamaan siihen, että yritykset aloittavat nykyistä vahvempina paremmin kasvun edellytyksin. Olennaista tässä on rahoituksen ehtojen täsmentäminen ja vaatimuksien määritteleminen siten, että rahoituksessa suositaan laajempia liiketoiminnallisia kokonaisuuksia. Samalla näille yrityksille myös tarjotaan enemmän. Yhtenä tulevaisuuden riskitekijänä on Tekesin perinteinen rooli tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan tukijana. Yrityksiä on ohjattu keskittymään t&k-toimintaan, kun sen rinnalla tulisi tasapainoisesti kehittää liiketoimintaa kokonaisuutena vaatien niin myynnin, markkinoinnin, tuotannon kuin rahoituksenkin organisointia kansainvälisessä liiketoimintaympäristössä. Nuorille innovatiivisille kasvuhakuisille yrityksille tarjottujen palvelujen tulee poiketa yleisesti kaikille yrityksille tarjotuista julkisista palveluista. Kyse on kunkin nuoren innovatiivisen yrityksen kohdalla vain muutamasta vuodesta, jonka aikana yrityksellä on mahdollisuus osoittaa kasvukyvykkyytensä. Kerätyn aineiston perusteella syntynyt johtopäätös on, että Tekesin merkittävin toimenpide nuorten innovatiivisten yritysten kasvuedellytysten vahvistamiseksi tulisi olla vahvasti vaiheistettu rahoitusmalli, jossa yritykset voivat saada kasvavia rahoitusmääriä vaiheittain yrityksen saavutettua asetetut liiketoiminnalliset tavoitteet. Vaiheistettu rahoitusmalli mahdollistaa parhaiden kasvuhakuisten ja kansainvälistyvien yritysten edellyttämät suuremmat panostukset. Tämän rahoitusmallin toteuttaminen ja toimivuuden varmistaminen on kuitenkin iso haaste. Yksi kriittinen tekijä on yhteistyö muiden toimijoiden kanssa. Tekesin yhteistyö eri sidosryhmien kanssa on erilaista rahoituksen eri vaiheissa. Esimerkiksi aloitusvaiheessa potentiaalisten ideoiden kartoituksessa korostuu yhteistyö yliopistojen ja välittäjäorganisaatioiden kanssa verrattuna myöhemmän vaiheen tilanteeseen, jossa yritys on jo hankkimassa kansainvälistä rahoittajaa. Tekesin yhteistyörajapintojen tulee laajentua ja syventyä nuorten innovatiivisten yritysten asiakassegmentin osalta nykyisestään. Vaiheistettu rahoitusmalli yritysten kasvuedellytysten parantamiseksi on perusteltua, mutta toiminta on kansallisesti merkittävää vain, mikäli löytyy riittävän iso määrä potentiaalisia rahoitettavia kohteita. Suomessa todettiin tämänkin selvityksen johtopäätöksenä olevan suhteellisen suuri määrä potentiaalisia liiketoimintaideoita ja tätä potentiaalia pitäisi pystyä hyödyntämään nykyistä paremmin. Kansallisilla julkisilla toimilla on tässä merkittävä rooli. Tekes toisaalta rahoittaa yrityksiä vasta kun yritys on perustettu. Tekesin rahoitus nuorille innovatiivisille yrityksille edellyttää erityisesti Tekesin yhteistyön syventämistä tutkimustahojen ja välittäjäorganisaatioiden kanssa liikeideoiden seulonta- ja arviointivaiheessa, jolloin yritystä ei ole vielä perustettu. Vaiheistus ja valikoivuus tarkoittaa, että osa yrityksistä saa huomattavasti enemmän nuorille innovatiivisille yrityksille suunnattua rahoitusta ja osa vastaavasti vähemmän. Suurin osa aloittavista yrityksistä ei tule täyttämään nuorelle innovatiiviselle yritykselle asetettuja tiukkoja kriteerejä ja asemoituu normaaliksi Tekesin yritysasiakkaaksi. Tunnettua on myös nuorten innovatiivisten yritysten oma ylioptimismi ja vahva halu viimeiseen asti uskoa onnistumiseen. Nämä seikat yhdessä voivat aiheuttaa suuriakin ristipaineita niin rahoittajien kuin yritysten puolella. Vaiheistetun rahoituksen toimivuus edellyttääkin hyvin selkeitä pelisääntöjä ja niissä pitäytymistä. Tekesiltä vaaditaan huomattavaa osaamista ja myös sisäisten pelisääntöjen selkeyttä, kun rahoituksen päätavoite on yritysten kasvuedellytysten parantaminen, ei yritysten määrän kasvattaminen.

7 Tekesin toiminnan on edistettävä markkinaehtoisen toiminnan kehittymistä. Yhteistyötä erityisesti yksityisten rahoittajien kanssa tulee tiivistää, jotta Tekes ei olisi yritysten ainoa rahoittaja. Vaiheistetun rahoitusmallin käyttöönoton jälkeen yritykset tulevat saamaan Tekesiltä myös asiantuntijapalvelua kokonaisvaltaisen arvioinnin muodossa. Tällä hetkellä yritykset käytännössä saavat Tekesiltä asiantuntijapalveluja, joita ehkä olisi tarjolla myös markkinaehtoisina palveluina. Haaste on siirtää toimintakulttuuria vaatimusten, ohjaamisen ja arvioinnin suuntaan suoran palvelun tarjoamisen sijaan ja vahvistettava yhteistyötä markkinaehtoisten palvelutarjoajien kanssa. Tekesin on siis kyettävä myös arvioimaan ja kehittämään markkinaehtoisen palvelutarjonnan tasoa siten, että yrityksille on tarjolla laadukkaita kotimaisia ja kansainvälisiä palveluja. Jos muu palvelutarjonta ei Tekesin toiminnan rinnalla kehity yritysten tarpeita vastaavaksi, niin myös vaiheistetun rahoituksen teho yritysten kasvuedellytysten vahvistamisessa vähenee. Tekesin on löydettävä hyviä yhteistyökumppaneita, joille osa toiminnasta yritysten liiketoiminnan ja sen kehittämisen ohjauksessa voidaan ulkoistaa. Suurin kriittinen tekijä tulee olemaan Tekesin oma kyky toimeenpanna ja viestiä vaiheistetun rahoituksen malli ja sen mukaiset palvelut asiakkaille ja yhteistyötahoille mutta myös Tekesissä sisäisesti. Toimintamalli tulee vaatimaan paljon uudistumista ja uudenlaista ajattelua Tekesissä. Onnistuessaan Tekes voi merkittävällä tavalla vaikuttaa kahta kautta suoraan yrityksiä rahoittamalla ja ohjaamalla sekä välillisesti kasvuyrittäjyyden arvostusta lisäämällä nuorten innovatiivisten yritysten menestymiseen, suomalaisen elinkeinoelämän ja sen rakenteiden uudistumiseen sekä talouden kilpailukyvyn vahvistumiseen. Uudentyyppisten toimenpiteiden toteuttaminen edellyttää rinnalleen systemaattista toiminnan tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden seurantaa.

8 Sisällysluettelo Esipuhe Tiivistelmä 1. Johdanto Selvityksen rajaukset, keskeiset määrittelyt ja toteutus Nuori innovatiivinen yritys Strategiaprosessin ja taustatyön toteutus Nuorten innovatiivisten yritysten toimintaympäristö Suomessa Nuorten innovatiivisten yritysten määrä ja kasvuedellytykset Yritysten lukumäärä ja kasvuedellytykset Nuorten innovatiivisten yritysten liikeideoiden lähteet Toimialan merkitys nuorelle innovatiiviselle yritykselle Nuoret innovatiiviset yritykset Tekesin asiakkaina Rahoitus- ja palveluympäristö nuorille innovatiivisille yrityksille Julkisten toimijoiden luoma toimintaympäristö, palvelut ja resurssit Suomessa Tekesin nuorille innovatiivisille yrityksille suuntaamat palvelut Kuvaus tunnistetuista palvelujärjestelmän haasteista Nuorten innovatiivisten yritysten tarpeet Nuorten innovatiivisten yritysten toimintaympäristön kehittämisen strategiset lähtökohdat ja vaihtoehdot Yleiset lähtökohdat kansalliset ja EU-tason poliittiset linjaukset Nykyisestä palvelujärjestelmästä nousevat lähtökohdat Julkisten tahojen strateginen asemoituminen ja vaihtoehtoiset toimintatavat Suositukset nuorten innovatiivisten yritysten toimintaympäristön kehittämiseksi Tulevaisuuden toimintaympäristön olennaisia reunaehtoja Yrittäjyysasennetta, rahoitusta ja kriittistä massaa nuoriin innovatiivisiin yrityksiin Vaiheittaisen rahoituksen malli on välttämätön Lähdeluettelo Liite 1 Tekesin työryhmän osallistujat Liite 2 Asiantuntijaryhmän osallistujat Tekesin teknologiakatsauksia

9 1 Johdanto Syksyllä 2006 Tekes käynnisti valmistelutyön nuorten innovatiivisten yritysten strategisten linjausten laatimiseksi. Tämän linjauksen taustalla on Tekesin toiminta-ajatus, jonka mukaisesti Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian ja innovaatioiden keinoin. Tämä uudistaa elinkeinoja, kasvattaa jalostusarvoa, tuottavuutta ja vientiä ja siten luo työllisyyttä ja hyvinvointia. Toiminta-ajatus tarkoittaa sitä, että Tekes selkeästi nostaa laajemman innovaatiokäsitteen teknologian rinnalle ja tehostaa toimintaansa palvelusektorilla sekä liiketoimintavalmiuksien kehittämisessä. Tekesin toimien kohteena on siten yhä suurempi joukko potentiaalisia liiketoimintaideoita. Tavoitteena on näiden ideoiden saattaminen liiketoiminnaksi ja kasvuun. Yhtenä merkittävänä taustatekijänä strategiatyön käynnistämisessä on ollut EU:n tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan valtiontukipuitteen uudistus, joka mahdollistaa joustavamman ja suuremman rahoituksen alle 6 vuotta vanhoille innovaatiotoimintaa harjoittaville yrityksille. Aihe on kansallisestikin erittäin ajankohtainen. Innovatiiviseen ja kasvuhakuiseen yrittäjyyteen kannustamisen on todettu olevan kansallisen innovaatiopolitiikan viimeinen heikko lenkki 1. Nuorten innovatiivisten yritysten strateginen linjaus on osa Tekesin kokonaisstrategiaa. Linjaukset ovat erityisen tärkeiksi arvioiduista tarkastelukulmista laadittuja, strategian yleistä osuutta täsmentäviä näkemyksiä Tekesin tekemistä valinnoista ja priorisoinneista. Nuorten innovatiivisten yritysten strategisten linjausten laatimiseen liittyy läheisesti syksyllä 2006 valmistuneet Tekesin kansainvälisen toiminnan linjaukset ja Tekesin toiminnan uudistuminen julkisen tutkimuksen tulosten kaupallistamisen tukemiseksi sekä yleinen kansallinen työ kasvuyritysten palvelujen kehittämiseksi. Nuorten innovatiivisten yritysten kohdalla ohjaavana on Tekesin yleisesti asettama strateginen päämäärä, joka linjaa, että teknologiaa ja innovaatioita kehittäviä ja hyödyntäviä yrityksiä syntyy nykyistä enemmän ja ne kasvavat nykyistä nopeammin. Nuorten yritysten kohdalla tavoitteena on siis kansallisesti lisätä sekä niiden lukumäärää että niiden kasvun edellytyksiä. Tekesin nuorten innovatiivisten yritysten strategisten linjausten laadinnan ohjaavaksi tarkastelunäkökulmaksi määriteltiin työn alussa asiakkaiden tarpeet ja palveluprosessin kokonaisvaltainen tarkastelu siten, että asiakkaille luodaan toiminnalla selkeästi arvoa. Tämä sisältää toiminnan niin teknologiaosaamisen kehittämiseksi, hankkimiseksi ja suojaamiseksi kuin myös liiketoimintaosaamisen ja resurssien kehittämiseksikin. Nuorille yrityksille tehokkaasti arvoa tuottavat palvelut ja niiden kehittäminen edellyttää Tekesiltä kiinteää sidosryhmäyhteistyötä. Linjausten laatimisprosessin rinnalla on ollut käynnissä erillisselvitys, jonka ovat toteuttaneet Gaia Consulting Oy ja Net Effect Oy. Tähän raporttiin on koottu erillisselvityksen tulokset hyödyntäen linjausten laatimisprosessin yhteydessä syntynyttä ja sitä varten kerättyä aineistoa. Raportin tavoitteena on taustoittaa Tekesin tekemiä linjauksia ja myös osaltaan herättää keskustelua vaihtoehtoisista toimintatavoista. Varsinaisia linjauksia on valmistellut Tekesissä työryhmä, jonka jäsenet on lueteltu liitteessä 1. Tekes julkaisee nuorten innovatiivisten yritysten toimintaa koskevat linjauksensa myöhemmin vuonna Käsillä oleva raportti ei siten edusta Tekesin kannanottoja nuorten innovatiivisten yritysten kasvuedellytysten parantamiseksi, vaan on tekijöidensä näkemys tämän hetken tilanteesta Suomessa. 1 Pajarinen ja Rouvinen (2006) 1

10 2 Selvityksen rajaukset, keskeiset määrittelyt ja toteutus 2.1 Nuori innovatiivinen yritys Yrityksiä perustetaan Suomessa vuosittain n Hyvin harva näistä yrityksistä on Tekesin strategisen päämäärän mukainen teknologiaa ja innovaatioita hyödyntävä ja kehittävä kasvuhaluinen ja -kykyinen yritys. Tällaisen yrityksen tunnistaminen ja määrittely on haastavaa. Tekesin toiminta-ajatuksen mukainen laaja innovaatiotoiminnan käsittely asettaa erityisiä haasteita yritysjoukon rajaamiselle, koska innovatiivisen yrityksen kriteerinä ei voi pitää esimerkiksi käsin kosketeltavan teknologiatuotteen olemassa oloa tai teknologiakehitykseen tähtäävää t&ktoimintaa. Laajennetun tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan määrittelyt etsivät vielä paikkaansa. Kun strategisena päämääränä on sekä innovatiivisten yritysten määrän kasvattaminen että kasvuedellytysten parantaminen, ei tule myöskään liian tiukasti rajata potentiaalisesti lupaavia yrityksiä. EU:n valtiontukipuitelain muutoksessa korostetaan nuorten innovatiivisten yritysten määrittelyssä liikeidean uutuusarvoa ja riskinottoa, ja toisaalta asetetaan vaihtoehtoiseksi mittariksi se, että yrityksen kustannuksista vähintään 15 % kohdistuu t&k-toimintaan 2. Näiden määrittelyjen tulkinnallinen sisältö ei ole vielä vakiintunut. Lisäksi Tekes voi valtiontukipuitteen sisällä määritellä omaan toimintaansa sopivat kriteerit kohdejoukon valitsemiseksi. Prosessin aikana nuoren innovatiivisen yrityksen määrittelemiseksi tunnistettiin seuraavat yleiset kriteerit, joiden periaatteessa kaikkien tulee täyttyä, jotta yritys olisi strategiassa tavoiteltu nuori innovatiivinen yritys. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta ja aineeton pääoma ovat innovatiivisen yrityksen kilpailukyvyn perusta. Innovatiivisella yrityksellä on ainutlaatuista osaamista, jota se haluaa aktiivisesti kehittää ja myös suojata eri tavoin. Suojaaminen ei välttämättä tarkoita vain formaaleja suojausmenetelmiä kuten patentointia, vaan se voi toteutua myös strategisena liiketoiminnan suojaamisena perustuen esimerkiksi nopeuteen ja ainutlaatuisuuteen 3. Kehitystoiminnan ja ainutlaatuisen osaamisen erityispiirre innovatiivisten yritysten määrittelyssä johtaa myös siihen, että usein yrityksen toiminta nojaa korkeaan osaamiseen ja yritystoiminnan aloittavat korkeasti koulutetut henkilöt. Innovatiivisen yrityksen liiketoiminnan riskit ovat merkittävät. Innovatiivisen yrityksen liiketoiminta perustuu uutuuteen ja riskinottoon. Riski voi johtua eri syistä kuten teknologiariskistä, markkinariskistä ja myös yritysten itsensä osaaminen on usein puutteellista ja aiheuttaa siten riskejä yritystoiminnan aloitusvaiheessa. Teknologiariskiin kuuluu, että vaadittavat investoinnit ovat usein suuret ja liiketoiminnan kehittämisen aikajänteet pitkät. Markkinaepävarmuus on suuri kehitettäessä täysin uutta innovatiivista tuotetta. Innovatiivisen yrityksen liiketoiminnan korkea riskitaso johtaa usein siihen, ettei yritykselle ole tarjolla markkinaehtoista rahoitusta yhtä helposti kuin muuntyyppiselle yritystoiminnalle. Innovatiivinen yritys on kasvuhakuinen. Innovatiivisen yrityksen täytyy tavoitella merkittävää kasvua, jotta se toimii yhteiskunnallisten tavoitteiden mukaisena veturina, luo työpaikkoja ja uudistaa elinkeinorakennetta. Elämäntapayrittäjyys ja matalan kasvun yritykset eivät näin ollen ole tämän tarkastelun keskiössä, vaikkakin niiden merkitys kokonaisyrittäjyyden kannalta on tärkeä. Yrityksen alkuvaiheessa kasvukyvyn ja -hakuisuuden arviointi on kuitenkin hyvin haastavaa, koska näyttöä kasvusta ei vielä ole ja riskit ovat suuret. Tärkeintä ja usein Suomessa puuttuva on yrityksen aito halu kasvuun. Innovatiivinen yritys hakeutuu kansainvälisille markkinoille. Kasvuhakuisen innovatiivisen yrityksen on useimmiten mahdollisimman nopeasti tähdättävä kansainvälisille markkinoille. Innovatiivisten yritysten kohdalla on välttämätöntä arvioida liiketoiminnan kansainvälistä kilpailukykyä ja sen on oltava kansainvälisin mit- 2 COM (2007) määrittelee nuoren innovatiivisen yrityksen seuraavasti: a) The beneficiary is a small enterprise that has been of existence for less than 6 years at the time when the aid is granted and b) The beneficiary is an innovative enterprise, on the basis that: i) the Member State can demonstrate that the beneficiary will in the foreseeable future develop products, services or processes which are technologically new or substantially improved compared to the state of the art in its industry in the Community, and which carry a risk of technological or industrial failure. This evaluation must be done by an external expert, notably on the basis of a business plan or ii) the R&D expenses of the beneficiary represent at least 15 % of its total operating expenses in at least one of the three years preceding the granting of the aid or in the case of a start-up enterprise without any financial history, in the audit of its current fiscal period, as certified by an external auditor. 3 Esimerkiksi eri suojaamisen keinoja palveluja kehittävissä yrityksissä on koottu selvitykseen Päällysaho ja Kuusisto (2006). 2

11 tarein huipulla, vaikka toiminta olisi etenkin alkuvaiheessa vain kotimarkkinoille suuntautuvaa. Nuori yritys on alle 6 vuotta vanha. EU:n valtiontukipuitelain uudistus määrittelee nuoreksi yrityksen, joka on alle 6 vuotta vanha. Kansallisten tuki-instrumenttien kehittämisen kannalta on johdonmukaista, että myös näille yrityksille suunnattujen palvelujen kohdalla pitäydytään samassa yrityksen iän määritelmässä. On kuitenkin huomattava, että aikajänteen rajaaminen ei ole yksiselitteistä. Työn aikana pohdittiinkin vaihtoehtoisia rajauksia. Ensimmäinen haaste on se, että yrityksen perustaminen ja liiketoiminnan käynnistäminen eivät useinkaan ole sama asia. Todellisen liiketoimintaiän määrittely on kuitenkin tulkinnanvaraista. Merkittävin haaste on se, että yrityksen elinkaari on hyvin toimialasidonnainen. Esimerkiksi bioalalla yritysten kehittyminen vaatii huomattavan pitkän ajan, kun taas monilla muilla toimialoilla yritys on ensimmäisen kolmen vuoden aikana joko vakiinnuttanut tai lopettanut toimintansa. Nuoruuden toimialakohtaisesti eri tavoin sovellettavat määrittelyt johtaisivat kuitenkin toimenpiteiden täytäntöönpanossa ongelmiin ja tulkintavaikeuksiin toimialamääritelmien ollessa vaihtelevia. Tekesin strategiaprosessin yhteydessä sovittiin lisäksi yritysjoukon rajaamiseksi seuraavia reunaehtoja. Tarkastelun ulkopuolelle jätettiin olemassa olevien yritysten liiketoiminnan uudistaminen. Täten esimerkiksi perheyritysten sukupolvenvaihdoksiin liittyviä liiketoiminnan uudistaminen tai pitkään toimineen pienen yrityksen hyppy kasvu-uralle on rajattu pois. Nuori innovatiivinen yritys ei ole sama asia kuin kasvuyritys, vaikka tarpeet ovat pitkälti yhtäläiset. Laadullisena tavoitteena on, että yhä suurempi osa esimerkiksi iältään 5-vuotisista nuorista innovatiivisista yrityksistä olisi jo osoittanut olevansa kasvuyritys. Nuorten innovatiivisten yritysten linjauksia toimeenpantaessa on tehtävä erittäin selkeäksi rajanveto Tekesin kasvuyritysasiakkaisiin ja yleiseen kansalliseen tavoitteeseen parantaa kasvuyrityksille kohdennettuja palveluja. Yleinen yritysten kasvun pohdinta on laajempi asia, ja nuoret innovatiiviset yritykset ovat osajoukko laajemmasta määrästä kasvavia yrityksiä. Yritysten perustaminen ja yrittäjyys kulkevat käsi kädessä, mutta nuorten innovatiivisten yritysten määrän ja kasvuedellytysten edistäminen ei ole pelkästään yrittäjyyden varassa. Tässä tarkastelussa nuorten innovatiivisten yritysten joukkoon kuuluvat myös esimerkiksi yritysten perustamat uudet yritykset, tutkimuslähtöiset ja yliopisto-omisteiset uudet yritykset. Erityisesti selvityksen aikana käydyissä keskusteluissa todettiin, että julkisten toimenpiteiden pohdinnan tulee koskea myös yritysten spin-out -toimintaa ja näiden tuloksena syntyviä yrityksiä. Onnistumisen edellytykset vahvistuvat yrityksen aloittaessa nykyistä isompana ja henkilöstömäärältään suurempana. Siksi tulee hyvin avoimesti tarkastella erityisesti niitä tapoja, joilla voidaan vaikuttaa siihen, että yritysten koko jo syntyessään on nykyistä huomattavasti suurempi eikä yritys käynnisty yhden henkilön toiminnan varassa. On tosin huomattava, että nuorten innovatiivisten yritysten joukon ulkopuolelle haluttiin jättää yritysten uudelleenjärjestelyt, jotka eivät täytä edellä esitettyjä nuoren innovatiivisen yrityksen kriteerejä. Erityisesti kriteerit liiketoiminnan uutuusarvosta ja korkeasta riskitasosta eivät täyty tavanomaisissa yrityskauppatilanteissa. 2.2 Strategiaprosessin ja taustatyön toteutus Strategiaprosessi ja sitä tukeva taustaselvitystyö toteutettiin kiinteässä yhteistyössä Tekesin linjausten laatimisvastuusta olevan työryhmän kanssa syyskuusta 2006 helmikuuhun 2007 (työryhmän jäsenet on listattu liitteessä 1). Työtapana käytettiin yhteisiä työkokouksia. Näkemysten keräämiseksi järjestettiin neljä työpajaa, joista kaksi toteutettiin Tekesin sisäisenä työskentelynä ja kaksi suunnattiin Tekesin sidosryhmien edustajille (kutsutut osallistujat on listattu liitteessä 2). Taustaselvitys perustui valtaosin olemassa olevan aineiston kokoamiseen ja analysointiin. Erityisen merkittäviä ovat työn kannalta olleet Tekesin julkaisema Pajarinen ja Rouvinen (2007) yhteenveto yrittäjyyden tilasta Suomessa sekä kauppa- ja teollisuusministeriön julkaisema Maula et al. (2007) selvitys nuorten innovatiivisten yritysten rahoitusmarkkinoista Suomessa ja kansainvälisesti. Lisäksi lähes samanaikaisesti on ollut käynnissä useita rinnakkaisia tutkimuksia, joissa on tarkastelu laajemmin kasvuyritysten menestyksen tekijöitä ja politiikkatoimenpiteitä kasvun tukemiseksi 4. Näissä rinnakkaisissa selvityksissä on myös kerätty huomattava määrä kansainvälistä vertailuaineistoa, jota on hyödynnetty tässä selvityksessä. Kansainvälisiä esimerkkejä ei ole toistettu tässä raportissa, vaan lukija voi halutessaan tutustua tarkemmin mm. seuraaviin eri maiden tilannetta kuvaaviin katsauksiin: Sekä Maula et al. (2006) että Maula et al. (2007) selvityksissä on vertailtu eri maiden rahoitusmarkkinoiden tilannetta ja yksittäisiä politiikkatoimenpiteitä nuorten innovatiivisten yritysten tukemiseksi. Autio et al. (2007) ovat kartoittaneet yhdeksän eri maan politiikkatoimenpiteitä yrittäjävetoisten pk-yritysten kasvun kiihdyttämiseksi Kankaala et al. (2006) ovat kartoittaneet valikoitujen eri maiden käytäntöjä ja tilannetta julkisen tutkimusten tulosten kaupallistamiseksi Global Entreprenership Monitoring -verkosto (http://www. gemconsortium.org/) tuottaa erittäin paljon kansainvälistä vertailuaineistoa yrittäjyydestä. 4 Mm. Autio et al. (2007) 3

12 Uutta tietoa kerättiin erityisesti toimialakohtaisista eroista nuorten innovatiivisten yritysten kohdalla. Toimialajaottelu on tulkinnanvarainen. Tekesin linjausten laatimiseksi ja käytännön toiminnan kannalta sopivaksi jaotteluksi valittiin Tekesin käyttämä toimialajaottelu (kuvattu taulukossa 2.1). Toimialakohtainen analyysi tehtiin perustuen Tekesin toimialajohtajien haastatteluaineistoon, kirjalliseen aineistoon sekä Tekesin nuorten asiakasyritysten haastatteluihin, joita tehtiin yhteensä 35 kpl syksyllä 2006 kattaen tasaisesti eri toimialoja. Haastatteluissa kartoitettiin näiden nuorten yritysten tarpeita eri kehitysvaiheissaan sekä näkemyksiä Tekesin ja muiden julkisten yrityspalvelutarjoajien toiminnasta. Haastatteluaineistoa on hyödynnetty tässä raportissa erityisesti yritysten tarpeiden kuvaamiseksi. Aineiston tulkinnassa on huomioitava, että haastatteluihin valikoituneiden yritysten kohdalla painottuivat onnistuneet esimerkit. Haastattelujen määrän ollessa rajattu haluttiin painottaa esimerkkejä ja kokemuksia yrityksistä, jotka ovat onnistuneet toistaiseksi keskimääräistä paremmin. Haastatelluista yrityksistä n. 70 % oli selkeästi teknologiayrityksiä, ja suurin osa lopuista haastatelluista yrityksistä toimi erityisesti ohjelmisto- ja palvelutuotteiden rajapinnalla. Aineistossa palveluyritysten näkökulma jää vähemmälle huomiolle. Taulukko 2.1. Tekesin toimialaluokittelu. Toimiala Tietoliikenne ja elektroniikka Bio-, lääke- ja elintarviketuotanto Ohjelmistot ja digitaalinen media Metalli- ja kappaletavaratuotanto Energia ja ympäristö Kiinteistöt ja rakentaminen Metsä ja kemia Palvelut ja hyvinvointi Toimialan kattamat alueet Tietoliikennelaitteet ja -palvelut, mittalaitteet, kulutuselektroniikka, komponentit Lääketeollisuus, elintarvikeketju, diagnostiikka, terveydenhuollon biomateriaalit, bio-, lääke- ja elintarviketuotannon tietotekniikka Yleiset tietotekniikkapalvelut, ohjelmistotuotteet, sisältöliiketoiminta, graafinen teollisuus Kulkuvälineet, työkoneet, kappaletavaratuotanto, tavaratuotannon tietotekniikka ja automaatio, tuotteiden ja tuotannon suunnittelupalvelut, tuotteisiin integroidut palvelut, metallinjalostus, komposiitit, muovituotteet, tevanake Energian tuotanto, jakelu ja käyttö, polttoaineet, jätteiden käsittely, kierrätys, vesi- ja jätevesihuolto, ilman ja ilmastonsuojelu, suunnittelupalvelut, energiatuotannon ja käytön koneet ja laitteet, sähkötekniikka ja laitteet, ympäristöpalvelut ja -laitteet, energia- ja ympäristöjärjestelmien tietotekniikka Kiinteistö, suunnittelu-, rakennuttamis-, yms. palvelut, rakentaminen, talotekniikka ja sen laitteet, rakennusmateriaalit, rakentamisen tietojärjestelmät, infra Sellu- ja paperiteollisuus, puutuoteteollisuus, metsäteollisuuden koneet, laitteet, prosessiautomaatio ja palvelut, puun tuotanto, metsäteollisuuden kemikaalit, tekninen kemia, petrokemia, kemianteollisuuden koneet ja laitteet, muoviraaka-aineiden ja kemikaalien tuotanto Terveydenhuolto-, sosiaali-, koulutus-, turvallisuus-, matkailu- ja elämyspalvelut, logistiikkapalvelut, muut osaamisintensiiviset palvelut (joita ei ole erikseen mainittu muissa asiakastoiminnoissa), tietotekniikka palveluissa 4

13 3 Nuorten innovatiivisten yritysten toimintaympäristö Suomessa 3.1 Nuorten innovatiivisten yritysten määrä ja kasvuedellytykset Yritysten lukumäärä ja kasvuedellytykset Vuosittain Suomessa uusia yrityksiä perustetaan noin , joista tosiasiallisesti noin puolet käynnistää liiketoimintansa. Näistä yrityksestä kokonaan uuden liiketoiminnan aloittaa noin yritystä. Valtaosa puolestaan näistä yrityksistä on pieniä yrityksiä, jotka eivät ole kasvuhakuisia tai -kykyisiä. Innovatiivisten ja kasvuhakuisten yritysten määrän estimointi on haastavaa ja tarkkaa aineistoa näiden yritysten määrästä ei ole. Viimeisimpiä arvioita yhdistämällä tässä selvityksessä päädyttiin siihen, että kasvuhakuisia innovatiivisia uusia yrityksiä syntyy Suomessa vuositasolla kpl. Näihin arvioihin päädyttiin seuraavien lähteiden perusteella: Innovatiivisuuden määrittely on haastavaa. Mikäli innovatiivisuuden mittarina käytetään kansainvälisesti validoitua innovaation uutuusarvoa, on hyvin harva Suomessa syntyvä yritys innovatiivinen. Mikäli mittariksi riittää yrityksen itsensä ilmoitus innovatiivisuudesta tai tutkimus-, kehitys- ja innovaatio-toiminnan harjoittamisesta, niin voidaan arvioida 5 10 % syntyvistä yrityksistä olevan innovatiivisia 5. Tämän perusteella noin uuden yrityksen joukossa on innovatiivista yritystä. Kaikki innovatiiviset yritykset eivät ole kasvuyrityksiä, mutta voidaan olettaa suurimman osan kasvuhakuisista yrityksistä olevan potentiaalisia innovatiivisia yrityksiä, kun innovatiivisuuden määritellään sisältävän myös toimintamalleihin ja palveluihin liittyvät innovaatiot sekä riskinoton. Yrityksen ollessa kasvuhakuinen voidaan todellisia kasvuedellytyksiä parantaa mm. tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa vahvistamalla. Koko pk-yritysten määrästä voimakkaasti kasvuhakuisia on noin 10 % 6. Kasvuhakuisuus kasvaa yrityksen koon kasvaessa ja siten oletettavasti nuorista yrityksistä suhteellisesti harvempi on kasvuhakuinen. Erittäin kasvuhakuisten uusien yritysten määrän on arvioitu olevan jopa niin alhainen kuin 0,1 0,5 % alkavista yrityksistä, joka vastaisi vain uuden voimakkaasti kasvuhakuisen yrityksen syntymistä vuosittain 7. Yleisarviona on pidetty, että 5 10 % uusista yrittäjälähtöisistä yrityksistä olisi erittäin, melko tai jossain määrin kasvuhakuisia 8. Tästä arviosta voidaan johtaa arvio, että vuosittain syntyy enintään n. 600 kpl kokonaan uuden liiketoiminnan aloittavia yrityksiä, joilla on vähintään maltilliset kasvuhalut. Lähtökohtana on, että potentiaalisesti maltillisenkin kasvuhalun yrityksien tulisi olla kohderyhmänä, jonka edellytyksiä kasvuun pyritään määrätietoisesti kohentamaan. Aikaisen vaiheen riskipääomasijoitusta hakevien yritysten määrän on arvioitu olevan vuositasolla kpl 9. Näistä yrityksistä oletettavasti suuri osa on nuoria eli alle kuusi vuotta vanhoja ja siten voidaan arvioida uusien yritysten vuosittaisen määrän olevan muutama sata. On huomattava, että kaikki innovatiiviset nuoret yritykset eivät etsi ulkoista riskirahoitusta ja siten voidaan arvioida tämän vuositason yritysmäärän olevan alarajan arvio yritysten kokonaismäärästä, vaikkakaan kaikki nämä yritykset eivät ole nuoria. Tekesin asiakkaiksi hakeutuu vuosittain kyseisenä vuonna perustettuja yrityksiä n. 100 kpl. Lisäksi tiedetään, että vuosittain Tekesin valmistelurahoitusta käytetään noin sadan yrityksen liiketoimintasuunnitelmien laatimiseen. Tämän määrän voidaan arvioida olevan selkeästi alle nuorten innovatiivisten yritysten kokonaismäärän johtuen tilastointitavasta ja siitä, että läheskään kaikki innovatiiviset yritykset eivät hakeudu Tekesasiakkaiksi Rouvinen ja Ylä-Anttila (2004) aineistossa 11 % yrityksistä katsoi, että innovaatiot ja aineettomien oikeuksien tuottaminen liittyy yrityksen perustamiseen ja liiketoimintaan alkuvuosina, 8 % yrityksistä ilmoitti harjoittavansa innovaatiotoimintaa ja 6 % yrityksillä oli t&k-toimintaa. 6 Pk-Yritysbarometri (2006) 7 Pajarinen ja Rouvinen (2006) 8 Rouvinen ja Ylä-Anttila (2004), Pajarinen ja Rouvinen (2006) 9 Maula et al. (2006) 10 Tilastoinnissa on kerätty yhteen yritykset, jotka ovat perustamisvuonaan jättäneet Tekesiin hakemuksen. Tilastoista on siten jäänyt pois esimerkiksi yrityksiä, jotka on perustettu loppuvuonna ja jotka ovat jättäneet Tekesiin hakemuksensa vuoden alussa. Nuoria innovatiivisia yrityksiä Tekes-asiakkaina käsitellään tarkemmin luvussa

14 Yritysten lukumäärän sijaan olennaisempaa yhteiskunnallisten tavoitteiden kannalta on yritysten halu ja kyky kasvaa sekä halu ottaa riskiä ja kokeilla. Tuoreessa Etlatiedon ja Tekesin julkaisussa on koottu yhteen viimeisimpien vuosien tutkimustulokset yrittäjyydestä ja kasvuyrityksistä 11. Yhtenä huolena tutkimuksessa todetaan, että viime vuosina yritysten määrää on jopa saatu nousuun, mutta yritysten kasvuedellytykset ovat heikkenemässä. Suomalaiset yrittäjät ovat muihin maihin verrattuna erittäin haluttomia kasvattamaan yrityksiään. Tämä on huolestuttavaa siinä mielessä, että voidaan arvioida noin 5 10 % jossain määrin kasvuhakuisen yritysjoukon vastaavan noin 60 % osuudesta tulevaisuuden työpaikoista kolmen seuraavan vuoden aikana 12. Seuraavassa on käsitelty erikseen muutamia olennaisia kasvuyrityksen tunnuspiirteitä. Kasvuhakuinen ja -kykyinen yritys on aloittaessaan suuri Kasvuyrityksessä perustaja-yrittäjiä, työntekijöitä ja pääomaa on enemmän heti aloitusvaiheessa 13. Yritys kasvattaa kokoaan myös toimimalla verkostomaisesti yhteistyökumppaneiden kanssa. Suomalaiset yritykset aloittavat kuitenkin yleisesti työntekijämäärällä tarkasteltuna pieninä verrattaessa tilannetta muihin EU-maihin. Suomalaisten nuorten yritysten henkiinjäämisprosentti on myös alhaisempi verrattuna esimerkiksi Ruotsiin ja Iso-Britanniaan 14. Erään arvion mukaan suomalaisista teknologiayrityksistä aloittamisvuoden jälkeen seitsemäntenä toimintavuonna edelleen toiminnassa on alle puolet, noin 40 % 15. On tosin huomattava, että maan vauhdikas yritysdynamiikka ei ole välttämättä huono tilanne. Kasvuedellytysten parantamiseksi yritysten kokoa aloitettaessa tulisi kuitenkin pyrkiä vahvistamaan, jotta toimintaa jatkavat yritykset myös kasvaisivat. Tämän toteuttamisen esteenä on kaksi tunnistettua ongelmakohtaa: 1. Suomessa nuoren innovatiivisen yrityksen on ongelmallista saada merkittävä riskirahoitus. Aikaisen vaiheen pääomasijoitukset yritystä kohden ovat Suomessa pieniä verrattuna esimerkiksi Ranskaan, Iso-Britanniaan, Israeliin ja USA:aan ja tämän lisäksi aikaisen vaiheen riskirahoituksen kokonaismäärät ovat kansainvälisesti pieniä 16. Nuorten yritysten rahoitusmarkkinoiden haasteisiin palataan tarkemmin luvussa Suomessa on tunnetusti kallista työllistää ja nuori yritys ei saa tämän suhteen erityiskohtelua. Tulevaisuuden kasvu tapahtuu palvelualoilla Tulevaisuuden kasvu tapahtuu palvelualoilla 17 ja suuri osa kasvuyrityksistä tarjoaa nimenomaan tietoinsentiivisiä liike-elämän palveluja 18. Suomessa on kuitenkin muihin maihin verrattuna suhteellisesti vähiten palvelualojen ja kaupan yrityksiä 19 vaikka tällä alueella kasvu on suurinta. Innovaatiotoiminnassa ja sen tukemisessa kiinnitetään yhä enemmän huomioita palveluyritysten toiminnan kehittämiseen, mutta kenttä on vielä kehittymässä. Lisäksi luovat toimialat ovat merkittäviltä osin jääneet julkisen innovaatiojärjestelmän ja sen tarjoamien palvelujen ulkopuolelle. Tätä aukkoa on paikkaamassa kauppa- ja teollisuusministeriön maaliskuussa 2007 julkaisema luovien toimialojen kehittämisen strategia 20. Uusi EU:n valtiontukipuitelaki määrittelee tarkemmin myös palveluliiketoiminnan innovaatiotoimintaa, mutta yhteiset tulkinnat ja pelisäännöt tältä osin ovat vasta muotoutumassa sekä palvelualan yrityksissä että julkisorganisaatioissa. Esimerkiksi palveluyritysten omat tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan raportointikäytännöt eivät ole samalla tasolla kuin teknologiakehitystä tekevissä yrityksissä. Kasvuhakuinen yrittäjä on motivoitunut, kunnianhimoinen ja osaava Kasvuhakuiset yritykset ovat valmiita ottamaan riskejä ja yrittäjillä on vahvana motiivina myös halu vaurastua. Kasvuhakuisella yrittäjällä on aiempaa johtamis- ja yrittäjäkokemusta, varallisuutta ja hän on todennäköisemmin ollut aiemmin hyvin palkatussa palkkatyössä 21. Yrittäjyysaktiivisuus on Suomessa kansainvälistä keskitasoa, mutta kasvuyritystoiminnassa tarvittavaa kokemusta omaavat ihmiset eivät hakeudu kasvuhakuisten yritysten käynnistäjiksi. Tunnistettuja ongelmakohtia ovat seuraavat 22 : Yleinen asenne yrittäjyyttä kohtaan on heikko. Suomalaiset pitävät yrittäjyyttä vähemmän houkuttelevana palkkatyöhön verrattuna kuin minkään muun maan kansalaiset (EU-25, Islanti, Liechtenstein, Norja ja Yhdysvallat). Kasvuhakuisella yrittäjällä on halu vaurastua, mutta vaurastuminen Suomessa ei ole helppoa johtuen erityisesti kovasta tuloverotuksesta. Suomessa onkin yrittäjän motiivina useammin oman itsensä herra kuin tulla rikkaaksi. Ensimmäinen ei kuitenkaan ole oikea motiivi kasvuyritykselle, kun taas jälkimmäinen on. 11 Pajarinen ja Rouvinen (2006) 12 Pajarinen ja Rouvinen (2006) 13 Pajarinen ja Rouvinen (2006) 14 Lähde: OECD, Science, Technology and Industry Scoreboard Lehtoranta, Tilastokeskus, Tekes. 16 Maula et al. (2007) 17 KTM (2006) 18 Pajarinen ja Rouvinen (2006) 19 Esim. KTM (2006) 20 KTM (2007) 21 Pajarinen ja Rouvinen (2006) 22 Pajarinen ja Rouvinen (2006) 6

15 Suomalaisten ja yleisemminkin eurooppalaisten riskinottohalu on heikko verrattuna esimerkiksi Yhdysvaltoihin. Osaaville ihmisille ja erityisesti juuri innovatiivisia yrityksiä mahdollisesti perustaville henkilöille on tarjolla hyvää palkkatyötä ja osaajat haluavat ensisijaisesti jatkaa palkkatyön tekijöinä. Euroopassa akateeminen koulutus korreloi negatiivisesti yrittäjyyden kanssa, kun taas Yhdysvalloissa akateemisuus korreloi positiivisesti yrittäjyyden kanssa. Suomessa yrityksen korkea tuottavuus ja t&k-intensiteetti vähentää henkilöstön halua siirtyä yrittäjäksi eli juuri kaikkein korkeimman osaamisen yrityksistä ei siirrytä yrittäjiksi. Tämän yleisen tilannekuvan rinnalla käydään seuraavissa luvuissa tarkemmin läpi nuorten innovatiivisten yritysten tilannetta erilaisten lähtökohtatekijöiden näkökulmasta. Ensimmäisenä tarkastellaan yrityksen synty-ympäristöä ja toisena toimialakohtaisia erityispiirteitä Nuorten innovatiivisten yritysten liikeideoiden lähteet Yrityksiä syntyy erilaisista liikeideoiden lähteistä. On arvioitu, että Suomessa syntyy toteuttamiskelpoisia osaamispohjaisia liiketoimintaideoita muutama tuhat vuosittain 23. Näistä liian harva päätyy nuoreksi innovatiiviseksi yritykseksi. Strategiaprosessin osana toteutettiin Tekesin sidosryhmien edustajien kanssa työpaja, jossa tarkasteltiin neljän liikeidealähteen mukaisesti yrityksen kasvuedellytyksiä ja potentiaalia synnyttää nykyistä enemmän kasvukykyisiä yrityksiä tulevaisuudessa. Tarkastelun kohteena olivat 1) tutkimuslähtöiset yritykset, markkinalähtöiset yritykset, joissa on joko 2) kokeneita tai 3) nuoria kokemattomia yrittäjiä sekä 4) yritysten spin-out-yritykset. Yleinen mielipide työpajassa oli, että hyödyntämätöntä potentiaalia synnyttää enemmän laadukkaita innovatiivisia yrityksiä on merkittävästi kaikissa tarkastelun kohteena olleissa liikeidealähteissä. Kaikissa ryhmissä olennaiseksi Taulukko 3.1. Yhteenveto nuorten innovatiivisten yritysten nykytilasta yritystyypeittäin. Yritystyyppi Tutkimus- ja yliopistolähtöiset yritykset Yrittäjälähtöiset yritykset, joissa vähän yritystoimintakokemusta omaavia yrittäjiä Yrittäjälähtöiset yritykset, joissa paljon yritystoimintakokemusta omaavia yrittäjiä Yritysten spin-out-yritykset Määrä (karkea arvio vuosittain syntyvien innovatiivisten yritysten määristä) kpl Seuranta tulee kehittymään lähivuosina kpl Suurin julkisia palveluja käyttävien yritysten ryhmä kpl Ohittavat usein julkisten palvelujen rekisterit kpl Määrittely ja tilastointi on haasteellista Yritysten kasvun edellytykset ja potentiaali Keskimäärin erittäin heikko liiketoimintaosaaminen ja asiakaslähtöisyys Vahva innovatiivisuus ja osaamispohja Potentiaali on suhteellisen hyvin kartoitettu. Suurimmat ongelmat ovat vaiheessa ennen yrityksen perustamista johtuen heikosta yrittäjyyshalukkuudesta. Heikko liiketoimintaosaaminen ja realismin puute Potentiaalia määrän ja kasvuedellytysten kasvattamiseksi on, mutta sen realisoiminen vaatii isoja panostuksia erityisesti yritysten kasvuedellytysten parantamiseksi Vahva liiketoimintaosaaminen ja hyvät menestyksen edellytykset. Suurin todellinen hyödyntämätön potentiaali (tuhansia mahdollisia uusia yrittäjiä), mutta heikosti kartoitettu ja ongelmana yleinen laimea yrittäjyysinto. Vahva liiketoimintaosaaminen ja hyvät menestyksen edellytykset Potentiaalia on enemmän kuin nyt kartoitetaan ja hyödynnetään. Uusyritysperustanta harvoin yrityksen itsensä mielenkiinnon kohteena. 23 Paasivirta ja Valtonen (2004) 7

16 ongelmaksi todettiin vähäinen yrittäjyyshalukkuus. Toinen yhteinen ongelma oli yritysten nopealle kasvu-uralle saattaminen. Kasvupotentiaalin ja yritysten kasvuhalukkuuden arvioitiin poikkeavan jonkin verran tarkasteltujen ryhmien kesken. Liikeidealähteiden mukaisesti jaoteltuna yritysryhmien välillä todettiin olevan merkittäviä laadullisia eroja lähtökohtatekijöissä. Taulukossa 3.1 on esitetty yhteenveto työpajassa käydystä keskustelusta ja seuraavassa on esitetty päähuomioita kunkin yritystyyppiryhmän osalta. Tutkimus- ja yliopistolähtöisten nuorten innovatiivisten yritysten erityispiirteitä Puhtaasti tutkimuslähtöisiä yrityksiä syntyy Suomessa arviolta vuosittain muutamia kymmeniä 24. Yleisesti tämän yritysryhmän potentiaali on suhteellisen hyvin kartoitettu. Tämän yritysryhmän vahvuutena on hyvät mahdollisuudet tekniseen tuotekehitykseen. Suomalainen tutkimus tuottaa keksintöpotentiaalia, jonka perusteella yrityksiä voisi syntyä nykyistä enemmän. On tosin muistettava, että uuden yrityksen perustaminen ei aina ole keksinnön kaupallistamisen kannalta paras vaihtoehto 25. Keskusteluissa todettiinkin, että tämän ryhmän kohdalla merkittävämpää on ehkä tutkimustulosten siirtäminen ja kaupallistaminen muissa kuin varsinaisissa tutkimuslähtöisissä yrityksissä hyödyntäen esimerkiksi lisensointia. Korkeatasoinen tutkimus tarjoaa hyvät mahdollisuudet kasvavalle yritystoiminnalle, mutta kehityksen aikajänteet ovat pitkät. Korkeatasoisesta perustutkimuksesta on pitkä matka yritystoimintaan. Olemassa olevat yritykset eivät välttämättä ole kiinnostuneita yliopiston ideoista sellaisenaan, ja ideoiden jatkokehitykseen on panostettava enemmän kuin muiden yritystyyppien kohdalla.. Riittävän alkurahoituksen järjestäminen on tässä ryhmässä keskimääräistä ongelmallisempaa johtuen liiketoimintaosaamisen puutteesta. Liiketoiminta-, markkinointi- ja kansainvälistymisosaaminen on näissä yrityksissä usein keskimääräistä heikompaa. Olennaisinta on valita oikea henkilö yritystoiminnan aloittajaksi ja tämä henkilö ei aina ole tutkija. Tutkijoita ei tulisi suoraan kannustaa yritysten perustamiseen. On havaittavissa muutos, jossa joustavat ja liikkuvat työurat tutkimuksen ja yritysmaailman välillä ovat kehittymässä. Tätä suuntausta tulisi vahvistaa, jotta tutkijoille kertyisi kokemusta liiketoiminnan harjoittamisesta, mikä edesauttaisi myös tutkijoiden yritysten perustamista. Pääomasijoittajilla on näiden yritysten kohdalla tärkeä rooli, sillä ne ne pystyvät tarjoamaan tämäntyyppisille yrityksille ja niiden taustayhteisöille eli yliopistoille ja tutkimuslaitoksille kontakteja suuryrityksiin. Sekä kehittäjiä että visionäärejä kokoavien osaamiskeskittymien aikaansaaminen on tärkeää, jotta Suomessa hyödynnettäisiin paremmin tutkimuksen luomaa potentiaalia. Tutkimus avaa usein täysin uusia alueita ja näille alueille syntyvien yritysten ongelmana on usein alan veturiyritysten ja markkinoiden puuttuminen. Tutkimuksen tekijöitä tulisi yhä vahvemmin kannustaa yhdessä tekemiseen elinkeinoelämän kanssa. Se edesauttaisi yritysten syntymistä jo perustamisvaiheessaan osaksi laajempia liiketoimintaverkostoja. Vähän liiketoimintakokemusta omaavien yrittäjälähtöisten nuorten innovaatioyritysten erityispiirteitä Vähäistä liiketoimintakokemusta omaavien yrittäjien perustamia yrityksiä syntyy vuosittain suhteellisen paljon. Esimerkiksi TE-keskusten ja KTM:n kehittämis- ja investointitukia myönnetään noin aloittavalle yrityselle vuosittain 26, ja näistä merkittävä osa kuuluu todennäköisesti vähän kokemusta omaavien yrittäjien ryhmään. Todennäköisesti pienempi osa näistä on kuitenkin innovatiivisia yrityksiä. Työpajan arvio oli, että noin 50 % Suomessa syntyvistä uusista innovatiivisista yrityksistä kuuluu vähän liiketoimintakokemusta omaavien yritysten joukkoon 27 Merkittävää kasvupotentiaalia sisältäviä on näistä kuitenkin vain hyvin pieni osa ja suhteellisesti pienempi osa kuin muiden yritystyyppiryhmien kohdalla. Tässä ryhmässä potentiaali uusien ideoiden tuottamiseen ja yritysten määrän kasvattamiseen on periaatteessa erittäin suuri, mutta käytännössä potentiaalin realisoiminen on hyvin haastavaa. Tavoitteena ei pitäisi olla näiden yritysten määrän kasvattaminen, vaan tärkeämpää on korostaa jo nyt tällä tavoin syntyvien yritysten kasvuedellytysten parantamista. Olennaista tässä ryhmässä on yrittäjätaustan puute ja yleensä muutenkin vähäinen liiketoimintakokemus. Ryhmässä korostuvat nuoret yrittäjät, kuten esimerkiksi opiskelijat, mutta ryhmään kuuluu myös esimerkiksi itsenäisiä keksijöitä. Keskeinen tämän joukon ajava voima on halu yrittäjäksi ja elämäntapayrittäjyys. Tämän joukon yrittäjillä on yleensä ajatus liiketoimintaideasta ja halu viedä sitä eteenpäin, mutta heikommat kyvyt ja epärealistiset näkemykset yritystoiminnasta. Rajallinen liiketoimintaosaaminen ja usein myös vähäinen alan tuntemus rajoittavat mahdollisuuksia arvioida realistisesti asiakkaan tar- 24 Kankaala et al (2006) 25 Tutkimustulosten kaupallistamisen vaihtoehtoja on eritelty tarkemmin selvityksessä Hjelt et al. (2006) 26 Vuonna 2006 TE-keskusten/KTM:n yrityskohtaisia tukia (investointi- ja kehittämistukia mukaan lukien käynnistys- ja hautomotuet) myönnettiin 491 uudelle yritykselle vuonna Uusi yritys tarkoittaa tässä toimintansa aloittavaa yritystä, jonka kohdalla arvioidaan arvonlisäverovelvollisuuden rajan ylittyvän päätöksen myöntämisen jälkeen. Uudeksi yritystoiminnaksi ei katsota vanhan liiketoiminnan jatkamista uudessa yhtiömuodossa tai uutena yhtiönä esimerkiksi MBO-/MBI- kauppojen jälkeen. Sähköposti Sirpa Hautala, KTM, Yksi peruste tähän oli työpajassa esitetty arvio, että noin 50 % hautomoihin tulevista yrityksistä kuuluu tähän vähän kokeneiden yritysten ryhmään ja tulee hautomotoiminnan piiriin pelkän idean kanssa. 8

17 peita ja liiketoimintaidean menestysmahdollisuuksia. Tueksi tarvitaan paljon ulkopuolista osaamista. Tukemisen ja sijoittajien näkökulmasta tämän yritysryhmän ideoita on monesti myös vaikeampi arvioida kuin muita alkavia yrityksiä. Liiketoimintakokemuksen näkökulmasta katsottuna tämän ryhmän yritykset ovat samankaltaisia tutkimuslähtöisten yritysten kanssa. Tämän ryhmän yrityksissä ei kuitenkaan ole tutkimuksen tuomaa teknologista ja tieteellistä kovaa pohjaa tai taustayhteisön (kuten tutkimuslaitos) tukea. Nämä yritykset nojautuvat vahvasti paikallisen ja alueellisen yritysympäristön tukeen. Erityisenä haasteena on hypätä tästä ympäristöstä kansainväliseen liiketoimintaan. Useat tämän ryhmän taustalla olevista potentiaalisista ideoista ovat piileviä (suhteutettuna havaintoon, että Suomessa n. 1 milj. ihmistä pohtii yrittäjäksi ryhtymistä 28 ). Vaikka tämän ryhmän ideoita voi syntyä kaikilla aloilla, potentiaalisimmat, toistaiseksi vähän innovaatiomielessä kartoitetuksi alueeksi nousevat palvelut 29. Tämä kattaa niin teollisuuden ja yritysten palvelut kuin mm. hyvinvointipalvelutkin. Potentiaalia on esimerkiksi viihde-, elämys-, vapaaaika- ja matkailusektoreilla. Näiden sektoreiden markkinat kasvavat maailmanlaajuisesti, ja usein nuorilla on uudenlaisia näkemyksiä näillä alueilla ja myös uudenlainen kyky hyödyntää verkostoja ja yhteisöjä. Paljon liiketoimintakokemusta omaavien yrittäjälähtöisten nuorten innovaatioyritysten erityispiirteitä Tämän ryhmän yritysten määrän arviointi on erittäin hankalaa. Nämä yritykset eivät usein tarvitse julkista tukea, ja siten ne eivät rekisteröidy Tekesin tai muiden julkisten palvelutuottajien asiakkaiksi. Näitä yrityksiä kuitenkin pidetään laadullisesti kaikkein parhaimpina. Yksi arvio on se, että pääomasijoittajat tekevät Suomessa vuosittain noin 100 varhaisen vaiheen sijoitusta ja suuri osa näistä kohdentuu tämän joukon yrityksille, joiden perusedellytykset ja liiketoimintaosaamisen taso ovat riittävät pääomasijoittajan kannalta. Tässä kohdejoukossa on myös kaikkein suurin hyödyntämätön todellinen potentiaali uusien kasvuhakuisen ja -kykyisten yritysten synnyttämiseksi. Jokainen tuntee suuren joukon henkilöitä, joilla on yritystoiminnasta laaja kokemus ja liiketoimintaideoita, mutta jotka eivät halua käynnistää uutta yritystoimintaa. Potentiaalisia uusia kasvuyritysten käynnistäjiä on varovaisestikin arvioiden tuhansia. Tyypillisesti näitä ovat suurehkojen yritysten keskijohdon henkilöt, jotka työskentelevät asiakasrajapinnassa. Edellä on jo todettu, että näiden kokeneiden palkkatyöläisten halu siirtyä yrittäjäksi on erittäin heikko (tämä haaste koskee myös yritysten spin-out-yritysten ryhmää). Selvityksen työpajan osallistujien näkemys kyvystä hyödyntää tätä potentiaalia oli hyvin pessimistinen. Tällä hetkellä yleinen toimintaympäristö ei rohkaise tai tarjoa kannustimia yrityksen käynnistämiseen. Yrittäjyys ei ole urana kilpailukykyinen vaihtoehto henkilöille, jotka ovat tehneet arvostetun uran toisen palveluksessa. Taloudellinen riski yritystoiminnassa on edelleen suuri, mutta asiantuntijaryhmä korosti tämän ryhmän osalta erityisesti riskejä, jotka liittyvät yksilön sosiaaliseen arvostukseen ja maineeseen. Näiden riskien pienentämiseksi yrityksen käynnistämisvaiheessa tulisi yksittäisen ihmisen sijaan kannustaa henkilöryhmiä yritysten perustamiseen. Yrityslähtöisten spin-out-yritysten erityispiirteitä Yrityslähtöisten spin-out-yritysten kohderyhmän määriteltiin kattavan yritykset, joissa immateriaalioikeuksia ja teknologiaa luovuttava yritys tekee strategisen päätöksen siitä, että kyseessä on innovaatio, jota yritys itse ei tarvitse. Ryhmä kattaa seuraavat kaksi tyyppitapausta: 1. Olemassa olevan yrityksen teknologian lisensiointi uudelle, alkavalle, itsenäiselle yritykselle 2. Olemassa olevasta yrityksestä lähtee ryhmä henkilöitä, jotka perustavat uuden yrityksen olemassa olevan yrityksen luovuttaman ja aiemmin omistaman teknologian varaan. Tässä yritysryhmässä on tunnistettavissa selkeä potentiaali, mutta tarkkaa tietoa varsinkin kakkostyypin selkeistä spin-out-yrityksistä, joissa teknologiaa ja immateriaalioikeuksia siirtyy alkavaan uuteen yritykseen, ei ole helposti saatavilla. Arvio on, että tässä ryhmässä määriteltyjä spinout-yrityksiä syntyy vuosittain korkeintaan muutamia kymmeniä. Näiden yritysten kasvuedellytykset ovat kuitenkin erittäin hyvät ja start-up-vaiheen jälkeen niillä on edessään samat haasteet kuin kaikilla kasvuyrityksillä. Tälle yritysten ryhmälle on lisäksi ominaista, että taustalla oleva suuryritys pystyy tarvittaessa tarjoamaan merkittävät kansainväliset yhteydet jo liiketoiminnan käynnistysvaiheessa. Suuryritysten ryhmä on heterogeeninen tarkasteltavan asiakokonaisuuden kannalta. Omia tutkimusresursseja ydinliiketoiminta-alueiden reuna-alueita koskettavaan tutkimus- ja kehitystyöhön on ainakin joissain yrityksissä supistettu. Toisaalta suuryritysten tutkimusryhmätkin ovat suhteellisen pieniä (10 15 henkilöä). Mikäli viisikin henkilöä lähtee ryhmästä, niin kriittiseksi saattaa muodostua se, miten saadaan jäljelle jäävä ryhmä toimimaan ja mistä saadaan henkilöt tai asiantuntijat lähteneiden tilalle. Suuryrityksillä ei siis välttämättä ole insentiivejä tukea itselle tarpeettomien innovaatioiden hyödyntämistä uudessa yrityksessä. 28 Pajarinen ja Rouvinen (2006) 29 KTM (2006) 9

18 Yritysten spin-out-ryhmässä on siis kaksi puolta: miten ja millä ehdoilla suuryritykset ovat valmiita luovuttamaan tiettyjä liiketoiminnan tai teknologian osia sekä miten toisaalta liiketoiminnan tai teknologian vastaanottavalle ryhmälle luodaan edellytykset liiketoiminnan harjoittamiseen. Yritysten sisäisessä suhtautumisessa joudutaan tarkastelemaan mahdollisia kannusteita tämänkaltaiseen toimintaan sekä osaamiseen, kykyyn ja mahdollisuuksiin tukea spin-out-yritysten aikaansaamista. Niissä tapauksissa, joissa luovuttavalta yritykseltä siirtyy olemassa olevia immateriaalioikeuksia uuteen aloittavaan yritykseen, selkeänä aloitusvaiheen erityiskysymyksenä tunnistuu varsin iso rahoitustarve immateriaalioikeuksien ostamiseksi. Immateriaalioikeuksien ostaminen luovuttavasta yrityksestä edellyttää pääomaa. Kokonaisrahoituspakettien muotoilemisessa tämä pitäisi ottaa huomioon. Luovuttavalla yrityksellä on usein tarjottavana alkavalle yrityksille toimivat kansainväliset verkostot. Kansainväliset yhteydet ovat ratkaisevia myös rahoituksen saamisessa Toimialan merkitys nuorelle innovatiiviselle yritykselle Nuorten innovatiivisten yritysten tietotarpeet markkinoiden ymmärtämiseksi ja niille pääsemiseksi edellyttävät usein syvällistä toimialakohtaista ymmärrystä ja toimialakohtaisia verkostoja. Nuorille yrityksille suunnatut palvelut onkin usein organisoitu toimialoittain. Esimerkiksi monet hautomot ja yrityskehitysyhtiöt erikoistuvat eri toimialoille. Lisäksi liiketoiminnan tuen tarjoamisessa eri alojen toimialajärjestöillä on usein merkittävä rooli. Näistä syistä johtuen otettiin pohdittavaksi se, tulisiko myös Tekesin tarjoamat palvelut organisoida toimialoittain. Toimialakohtaisissa analyyseissä todettiin, että toimialakohtaisia eroja on ja että toimiala tulee ottaa huomioon, mutta sen ei tulisi olla määräävä tekijä organisoitaessa palveluja nuorille innovatiivisille yrityksille. Eri toimialojen nuorten innovatiivisten yritysten tarpeissa on enemmän yhtäläisyyksiä kuin eroja. Lisäksi toimialoittainen palveluiden organisointi saattaa rajoittaa innovatiivisuutta. On tunnettua, että toimialojen rajapinnoilla luodaan todella uusia ideoita, jotka kuitenkin jäävät helposti eri palvelutarjoajien kohdealueiden väliin. Tässä selvityksessä tätä kritiikkiä esitettiin sekä Tekesiä että Sitraa kohtaan, joiden molempien osalta joillakin yrityksillä oli ollut vaikeuksia löytää keskustelukumppania oman liiketoimintaidean ollessa perinteisten toimialojen välissä tai täysin uudella alueella. Toisaalta haastatteluissa kritisoitiin Finnveraa ja Teollissuusijoitusta siitä, että organisaatioissa ei ole riittävää ja kohdennettua toimialaosaamista. Seuraavassa on koottu yhteenveto toimialakohtaisista erityispiirteistä ja arvioista nuorten innovatiivisten yritysten tilanteesta Tekesin toimialaluokittain (toimialaluokat on kuvattu luvussa 2) perustuen tämän selvityksen yhteydessä tehtyihin haastatteluihin ja toimiala-analyyseihin. Bio-, lääke- ja elintarviketoimiala. Bioalalla toimivat yritykset ovat Suomessa valtaosin hyvin nuoria ja pieniä: yritysten määrä on kasvanut 1990-luvun lopun muutamasta kymmenestä noin 170 yritykseen vuonna Näistä yrityksistä noin 60 % on teknologiayrityksiä ja loput alihankinta- tai konsulttiyrityksiä. Vuositasolla toimialalla syntyy enimmillään noin 30 uutta osaamispohjaista yritystä. Tekesin asiakkaiksi toimialan aloittavista yrityksistä hakeutuu vuosittain n. 10 kpl perustuen Tekesin tekemään luokitteluun. Kaikki alan yritykset ovat myös vahvasti t&k:hon panostavia, alkuvuosina lähes poikkeuksetta t&k-toiminnan osuus kaikesta toiminnasta on liki 100 %. Keskimäärin bioalalla aloittavat yritykset tekevät tulosta vasta noin 10 vuoden jälkeen. Bioalalla aloitusvaiheessa ja myöhemminkin pääoman tarve on suuri, mutta rahoitustarve vaihtelee huomattavasti liiketoimintalogiikan ja tuotteen mukaan. Haasteena on selkeämpi kasvukykyisten yritysten erottaminen ja eteenpäin saattaminen sekä tutkimustulosten kaupallistamisprosessien kehittäminen. Yrityksiltä tulisi vaatia entistä selkeämpää liiketoimintasuunnitelmaa ja sen aktiivista kehittämistä. Teknologiariski alalla on iso. Teknologiariskin ja muiden liiketoimintariskien erottamista tulee parantaa. Näille yrityksille tulisi tarjota suurempia rahoituskokonaisuuksia. Energia- ja ympäristötoimiala. Ympäristöalan yrityksiä on Suomessa arvioitu määritelmästä riippuen olevan noin Näistä noin viidennes toimii kansainvälisesti. Arvio on, että alalla syntyy vuositasolla uutta osaamispohjaista yritystä. Tekesiin on viime vuosina aloitusvuonnaan hakemuksia jättänyt n. 10 kpl toimialan yrityksiä perustuen Tekesin tekemään luokitteluun. Energia- ja ympäristötoimiala on yleisesti voimakkaassa murroksessa ja kasvuvaiheessa. Potentiaalia olisi synnyttää yrityksiä huomattavasti enemmän. Ympäristötoimiala on kuitenkin vielä kehittymässä ja koostuu enimmäkseen pk-yrityksistä. Erityisesti energiatoimiala on pääomaintensiivinen ja yrityksellä on oltava vahvat näytöt osaamisestaan, jotta se voi saavuttaa sekä alalla että pääomasijoittajien parissa uskottavuutta. Uutta liiketoimintaa syntyy yleensä hitaasti. Ala on Suomessa jäljessä kansainvälistä kehitystä. Alalla toimii paljon pieniä pk-yrityksiä, joilla ei ole kasvuedellytyksiä. Siten verkottumista on tuettava voimakkaasti niin kotimaisissa kuin kansainvälisissäkin suhteissa. Aloittavilla yrityksillä rahoituksen tarve liittyy saumattomasti kaikkiin yritystoiminnan osa-alueisiin teknologiasta tuotteistukseen ja markkinointiin, joten t&k-tuen ohella kattavampi rahoitus olisi yritysten kannalta käyttökelpoisinta. Rahoituksen haasteena on sopivan sijoittajan löytämi- 10

19 nen ja sijoittajien vakuuttaminen ympäristöteknologiasta sijoituskohteena. Hyvinvointi- ja palvelutoimiala. Toimialalle on ominaista suuri heterogeenisuus ja eri toimialojen rajapinnoille asemoituminen. Palvelusektorin osuus taloudesta on voimakkaasti kasvava sekä kansainvälisesti että Suomessa. Toimialalla keskeisen ytimen muodostavat tietoja osaamisintensiiviset liike-elämän palvelut (KIBS). KIBS-toimialojen osuus Suomen kansantaloudessa on monia muita länsimaita pienempi. Toisaalta Suomessa KIBS-toimialojen henkilöstömäärä kasvoi vuosina peräti 64 %:lla. On olennaista, että hyvinvointi- ja palvelualoja toimialana ja sektorina saataisiin selkiytettyä myös Tekesin sisällä, jotta poikkisektoraalista toimintaa harjoittavat potentiaaliset kasvuyritykset löytävät kotipesän Tekesistä ja myös muiden julkisten toimijoiden palveluista. Useamman sektorin rajapinnoille asemoituvan yrityksen on vaikeampi vakuuttaa rahoittajia oman toimintansa sisällöistä ja merkittävyydestä myös liiketoiminnallisista lähtökohdista. Palvelutoimialalle on ominaista, ettei yrityksen perustamisvaihe välttämättä vaadi huomattavia pääomapanostuksia. Suurimmat haasteet toimialan palvelutarjonnassa liittyvät palveluihin, jotka vahvistaisivat ja edistäisivät liiketoimintaosaamista ja verkottumista etenkin kansainvälisellä tasolla. Kiinteistöt ja rakentaminen -toimiala. Toimialalle syntyy runsaasti uusia yrityksiä, mutta toimialan yritysten t&k-intensiivisyys on alhainen. Uusien yritysten perustamisen kasvuvauhti on kiinteistöalalla ollut valtakunnan korkein ja rakennusalalla yksi nopeimmin kasvaneista. Rakennusalan yritysten määrä lisääntyi :sta :een vuosina eli viiden vuoden jaksolla 15 prosenttia. Nuorten yritysten määrä Tekes-asiakkaina on arviolta ollut noin 40 yrityksen luokkaa. Yrityskannan vaihtuvuus on suuri ja vain viisi prosenttia on voimakkaaseen kasvuun tähtääviä yrityksiä. Kansainvälisten toimintojen osuus alan liikevaihdosta on nyt runsas neljännes. Merkittävä koko toimialaa koskeva muutostrendi on voimistunut kansainvälistyminen. Osaamispohjaisia yrityksiä on syntynyt ennen kaikkea toimialan palveluyrityksiin. Rakennustuoteteollisuudessa on potentiaalia uusille yrityksille ja uusia materiaaleja ja välituotteita syntyy myös t&k-toiminnan pohjalta. Tällöin pääomatarve liiketoiminnan käynnistämisessä voi myös olla merkittävä. Merkittävää kasvupotentiaalia uusille yrityksille nähdään erityisesti informaatio- ja kommunikaatioteknologian rajapinnalla ja mobiilisovellusten hyödyntämisessä rakennus- ja kiinteistötoimialalla. Kokonaisuudessaan osaamispohjaisten uusien yritysten syntyminen toimialalle on merkittävä haaste. Toimialalla uuden yrityksen perustaminen ei keskimäärin vaadi korkeaa osaamistasoa, ja suuri osa toimialan yrityksistä ei myöskään ole Tekesin asiakkaita. Metalli- ja kappaletavaratuotantotoimiala. Toimiala on sisällöltään hyvin laaja sisältäen useita toimialoja. Metallien jalostuksen ja metallituotteiden valmistuksen lisäksi toimialaan kuuluvat useat muut teollisuuden alat kuten tekstiili- ja muoviteollisuus sekä näihin liittyvät palvelut sekä myös aloihin liittyvä tietotekniikka ja automaatio. Toimialan hajanaisuudesta johtuen nuorten innovatiivisten yritysten joukkoa on erittäin haastavaa arvioida luvulla metalli- ja kappaletavaratuotannon kannalta relevanteissa teollisuuden toimialaluokissa on syntynyt yhteensä yritystä vuosittain. Näistä n. 300 kuuluu metallien jalostukseen ja metallituotteiden valmistukseen ja n. 200 koneiden ja laitteiden valmistukseen. Toimialan uusia, aloitusvuonnaan Tekesistä rahoitusta hakevia yrityksiä on vuositasolla ollut n. 20 kpl perustuen Tekesin tekemään luokitteluun. Toimialan nuoria yrityksiä kuvaa usein parhaiten asiakastoimiala ja sen tuntemus on keskeistä aloittavalle yritykselle. Toimialan yritysten tarpeet riippuvat pikemminkin yrittäjän taustasta ja yrityksen strategiasta toimialan sisällä kuin toimialasta sinänsä. T&k:n lisäksi tarvitaan panostusta erityisesti markkinointiin suhteellisen aikaisessa vaiheessa. Rahoituksen saaminen erityisesti tuotannollisiin investointeihin on aloittavassa yrityksessä merkittävä haaste. Metsäteollisuus- ja kemiantoimiala. Toimialaa leimaa yleisesti perinteinen prosessiteollisuus kuten metsäteollisuus ja kemian teollisuus, jotka molemmat ovat kypsän vaiheen toimialoja. Yleisesti toimialalla syntyy uusia yrityksiä erittäin vähän. Tilastokeskuksen tilastoinnin mukaan massan, paperin ja paperituotteiden sekä kemikaalien, kemikaalituotteiden ja tekokuitujen toimialoilla on yhteensä aloittanut viime vuosina noin 20 yritystä. Toimialan yrityksiä, jotka perustamisvuonnaan hakeutuvat Tekes-asiakkaiksi on viime vuosina ollut 3 5 kpl perustuen Tekesin tekemään luokitteluun. Potentiaalista kasvua on palveluyrityksissä. Olennaista on huomioida metsäteollisuuden ja kemian alan teknologiayritysten suuri aloituspääomatarve tuotannollisten investointien tekemiseksi. Julkisten palvelujen ja julkisen rahoituksen rooli ei välttämättä ole niin merkittävä kuin muilla aloilla. Kokonaisuutena toimialalle on kuitenkin erittäin tärkeää jatkuva julkinen panostus tutkimukseen, joka pitkällä aikajänteellä tuottaa uusia aihioita myös uudelle yritystoiminnalle. Ohjelmistot ja digitaalinen media -toimiala. Ohjelmistoalan toimipaikkoja oli Suomessa yli Digitaaliseen oppimiseen liittyvien yritysten klusterikuvauksessa on tunnistettu toimivan Suomessa tähän alaan integroituneena yritystä. Arvion mukaan uusia yrityksiä toimialalla syntyy vuosittain reilu sata. Pääosa toimialan yrityksistä on alle kymmenen hengen suuruisia. Kolmannes yrityksistä työllistää alle viisi henkilöä. Tältä toimialalta tulee eniten nuoria yrityksiä Tekesin asiakkaaksi. Ohjelmisto- ja digitaalisen median aloilla uusia, 11

20 innovatiivisia yrityksiä syntyy runsaasti, mutta kasvun ja kansainvälistymisen kannalta ongelmana on ollut jatkuvasti toimialan yritysten pieni keskikoko. Yli puolella yrityksistä on kansainvälistä liikevaihtoa, mutta useimmilla kansainvälistymisaste on vielä melko pieni. Pääosa yritysten omistuksesta on perustajilla. Ohjelmisto- ja digitaalisen median toimialan suhdannenäkymiä pidetään yleisesti hyvänä. Sekä ohjelmistotoimialan että digitaalisen media-alan erityispiirteisiin kuuluu alan hyvin nopea globaali kehitys. Molempien toimialojen eli ohjelmistotoimialan ja digitaalisen media-alan yritykset ovat luonteeltaan sekä teknologia- että palveluyrityksiä. Tällaisissa ns. uuden talouden toimialan liiketoimintamalleissa keskeistä on yhteistyöhön ja verkostoitumiseen perustuva toimintatapa. Hyvin nopeasti kehittyvällä toimialalla aloittava yritys tarvitsee rahoitusta moneen asiaan samanaikaisesti. Toimialan erityispiirteisiin kuuluu suuntautuminen kansainvälisille markkinoille jo toiminnan alkuvaiheessa. Tietoliikenne ja elektroniikka -toimiala. Tietoliikenne ja elektroniikka -toimialan merkitys on uudelleen vahvistumassa lyhyen laskusuhdanteen jälkeen. Suomalaista elektroniikkateollisuutta hallitsee telekommunikaatiolaitteiden valmistus. Elektroniikka- ja sähköalalla toimii liki 1900 yritystä (2004). Suurin osa, yhteensä n yritystä, työllistää 1 4 henkilöä. Tätä suurempia mutta alle 200 henkilöä työllistäviä yrityksiä on vähän yli 600. Tilastokeskuksen yritystilaston mukaan elektroniikka- ja sähkötuotteita valmistavia yrityksiä perustettiin vuonna 2005 yhteensä 83. Toimialan alle viisi vuotta toimineita yrityksiä on Tekesin asiakkaina vuositasolla ollut vähän yli kaksikymmentä. Toimialan tulevaisuuden näkymät liittyvät tuotannon osalta siihen, että Suomessa nähdään liiketoiminnallisia mahdollisuuksia erityisesti t&k-intensiiviselle toiminnalle tällä sektorilla. Toimialalla yksinkertainen valmistava tuotanto on jo siirtynyt edullisemman kustannustason maihin. Hyvin todennäköisesti elektroniikka- ja sähköalan pk-yrityksistä vain rajattu osa hakee määrätietoista kasvua. Toimialalle on tyypillistä, että uusia aloittavia yrityksiä syntyy enemmän yrityskentästä kuin julkisen tutkimuksen puolelta. Tietoliikenne ja elektroniikka-toimialan yrityksillä on toisistaan poikkeavia tarpeita aloitusvaiheessa. Kansainvälistymisen haasteita ovat muun muassa osaavien ihmisten löytäminen vientimarkkinointiin ja globaalin alihankintaverkoston rakentaminen. Alan yritykset kaipaavat Tekesiltä sopivaa rahoitusinstrumenttia vaiheeseen, jolloin tulisi tulla hyväksytyksi markkinoille, kasvuvaiheeseen, kansainvälistä osaamista ja rahoituksen elinkaaren katsomista kokonaisuutena. 3.2 Nuoret innovatiiviset yritykset Tekesin asiakkaina Yhtenä tämän selvitystyön osana tarkasteltiin nykyisiä Tekesin asiakkaiksi pyrkiviä tai asiakkaina olevia nuoria yrityksiä. Yhtenä lähtökohtana voidaan olettaa, että Tekesiin asiakkaiksi hakeutuvat ja erityisesti Tekesin asiakkaiksi pääsevät ovat vuosittain yli 6000 liiketoimintansa aloittavan yrityksen joukossa todennäköisimmin lähellä määritelmän mukaisia innovatiivisia yrityksiä (esimerkiksi täyttäen kriteerin, että kustannuksista 15 % on t&k-kustannuksia). Nykytilannetta kuvaavan tiedon kokoaminen on ollut erittäin haasteellista ja työlästä. Tekesin seurantajärjestelmä rakentuu hankekohtaisten rahoituspäätösten tietojen varaan, ja siten yrityskohtaista seurantatietoa ei ole helposti saatavilla. Aloitusvuosina yrityksen tilannetta on tarkasteltava kokonaisvaltaisesti ja kaikki yrityksen toiminnot liittyvät toisiinsa. Yhtenä johtopäätöksenä taustaselvityksessä on noussut esiin se, että Tekesin tulisi kehittää omia seurantajärjestelmiään, jotta yrityskohtaista tietoa olisi paremmin saatavilla. Lisäksi julkisten tahojen keskinäistä tiedonvaihtoa nuorista innovatiivisista yrityksistä tulisi parantaa. Alle kuusi vuotta vanhoja yrityksiä on vuositasolla ollut Tekesin asiakkaina n kpl vuosina (Kuva 3.1) 30. Nämä ovat yrityksiä, jotka ovat saaneet vuosittain Tekesistä positiivisen rahoituspäätöksen. Kunakin vuonna yritys on laskettu mukaan vain kerran, mutta sama yritys on voinut saada rahoitusta eri vuosina ja siten sama yritys voi olla mukana eri vuosien asiakastietoluvuissa. Tämä yritysten määrä kuvaa vuosittaista asiakasvolyymia ja sitä, kuinka näille yrityksille kohdennettuja palveluja ja asiantuntijaneuvontaa tulisi resursoida nykytilanteessa. Koko Tekesin yritysasiakaskunnasta alle 6 vuotta vanhoja yrityksiä on ajanjaksolla ollut asiakkaina 885 kpl, joka on n. 15 % koko Tekesin yritysasiakaskunnasta samalla ajanjaksolla 31. Kaikkiaan Tekes on myöntänyt rahoitusta vuosina alle 6 vuotta vanhoille yrityksille yhteensä n. 250 M, joka on n. 17 % Tekesin saman ajanjakson aikana yrityksille kaikkiaan myöntämästä kokonaisyritysrahoituksesta. Viime vuosina rahoitusta on suunnattu nuorille yrityksille n. 45 M (Kuva 3.2). Yrityskohtaisten rahoituspäätösten suuruudessa on iso variaatio eli muutamille yrityksille on suunnattu isojakin summia, mutta suurimmalle osalle vähän esimerkiksi valmistelurahoituksen tai muun käynnistämisvaiheen palvelun myötä. Lisäksi sama yritys on voinut 30 Yritykset on identifioitu Y-tunnuksen perusteella. Kaikissa tämän luvun tiedoissa on käytetty lisäkriteerinä sitä, että mukaan on laskettu vain ne yritykset, joiden liikevaihto on ollut alle 10 M ja henkilöstö alle 50, jotta luvut edustavat todennäköisemmin EU:n määritelmän mukaisia pieniä yrityksiä ja uuden valtiontukipuitelain mukaisesti pieniä ja uuden liiketoiminnan aloittavia yrityksiä. Luvuista puuttuvat ne yritykset, jotka ovat saaneet vain YRKE-rahoitusta eivätkä muuta Tekesin rahoitusta. Tällaisia yrityksiä on arviolta ollut vuonna 2005 n. 20 kpl ja vuonna 2006 n. 30 kpl. 31 Tässä luvussa on mukana kunakin vuonna sinä vuonna alle 6 vuotta vanhat yritykset. Luku siis sisältää yrityksen, joka on esimerkiksi vuonna 2002 ollut 5 vuotta vanha ja silloin tähän asiakasjoukkoon kuuluva. Jokainen yritys on kuitenkin laskettu kokonaismäärään vain kerran ja kokonaisuutena tiedetään, että ajanjaksolla Tekesillä on ollut yritysasiakkaina 5761 yritystä. 12

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus

Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Innovaatiotoiminnan edistämisen edelläkävijä Turku Science Park 18.1.2010 DM 450969 11-2009 Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiopolitiikan suunnittelun

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo

Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo Esityksen sisältö Yrittäjyyden haasteista Suomessa Kasvuyrittäjyyden merkitys rakennemuutoksessa

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 22.5.2013 Tunnustusta päättyneen ohjelman projekteille Yritysprojektien ja tutkimusprojektien loppuraporttiin on kerätty ohjelman

Lisätiedot

Tutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes.

Tutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes. Tutkimushaku 2013 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes DM 1098753 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tutkimushaku 2013

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Pharma-ohjelman tilanne ja kansainvälisen liiketoimintaosaamisen kehittäminen Harri Ojansuu Teknologia-asiantuntija

Pharma-ohjelman tilanne ja kansainvälisen liiketoimintaosaamisen kehittäminen Harri Ojansuu Teknologia-asiantuntija Pharma-ohjelman tilanne ja kansainvälisen liiketoimintaosaamisen kehittäminen 6.5.2008 Harri Ojansuu Teknologia-asiantuntija Ohjelman kesto: 2008-2011 Ohjelman laajuus: 58 miljoonaa euroa Visio Suomessa

Lisätiedot

Näkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia

Näkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia Näkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia Suomen kestävän kehityksen toimikunta 6.6.2012 Kimmo Kanto yksikön johtaja ympäristötieto ja avaruussovellukset Tekes

Lisätiedot

Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet

Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet Tuomo Suortti 29.9.2011 DM Green Growth Tie kestävään talouteen Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman arvioitu volyymi noin 79 miljoonaa euroa Lisätietoja:

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

JOHTAMINEN. Yritystoiminta Pauliina Stranius

JOHTAMINEN. Yritystoiminta Pauliina Stranius JOHTAMINEN Johtaminen Johtajuus yrityksen eri kehitysvaiheissa Aiemmin on kenties tarkasteltu pk-yrityksen kehitystä elinkaarimallin mukaisesti. Myös johtajuus muuttaa muotoaan yrityksen eri kehitysvaiheissa.

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

Avoimen tieteen ja tutkimuksen edistäminen periaatetasolta käytännön toimiin

Avoimen tieteen ja tutkimuksen edistäminen periaatetasolta käytännön toimiin Avoimen tieteen ja tutkimuksen edistäminen periaatetasolta käytännön toimiin Opetusneuvos Juha Haataja Avoin tutkimusdata ja aineistonhallinta ihmistieteissä seminaari Tampereen yliopisto 1.12.2014 Tiekartta

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille

Lisätiedot

Innovaatioseteli Palveluntuottajan pelisäännöt.

Innovaatioseteli Palveluntuottajan pelisäännöt. Palveluntuottajan pelisäännöt http://www.tekes.fi/rahoitus/pk-yritys/innovaatioseteli/ MIKSI? KENELLE? MILLOIN? MILLOIN EI? MITEN SE TOIMII? HAKU PALVELUNTUOTTAJAN NÄKÖKULMASTA YLEISIMMÄT HYLKYPERUSTEET

Lisätiedot

MENESTYSTÄ RUOKKIVA INNOVAATIO- YMPÄRISTÖ PARHAAT OSAAJAT MIELEKÄS TYÖ JA KANNUSTAVA TYÖELÄMÄ PARASTA SUOMELLE

MENESTYSTÄ RUOKKIVA INNOVAATIO- YMPÄRISTÖ PARHAAT OSAAJAT MIELEKÄS TYÖ JA KANNUSTAVA TYÖELÄMÄ PARASTA SUOMELLE MENESTYSTÄ RUOKKIVA INNOVAATIO- YMPÄRISTÖ PARHAAT OSAAJAT MIELEKÄS TYÖ JA KANNUSTAVA TYÖELÄMÄ PARASTA SUOMELLE TEKin hallitusohjelmatavoitteet kaudelle 2015-2018 MIKÄ SUOMEA VAIVAA? Suomalaisten hyvinvoinnin

Lisätiedot

Tekesin rahoituspalveluja yrityksille. Anna Alasmaa, 10.5.2016

Tekesin rahoituspalveluja yrityksille. Anna Alasmaa, 10.5.2016 Tekesin rahoituspalveluja yrityksille Anna Alasmaa, 10.5.2016 Yrityksen elinkaari ja Tekesin palvelut - projektikeskeisyydestä asiakaskeskeisyyteen kasvuvisio Tuotteen elinkaari kasvuvisio Alkuvaihe Kasvun

Lisätiedot

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Lisää tähän otsikko MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK KANSANTALOUS VÄESTÖKEHITYS JA TUOTTAVUUS Kestävyysvaje aiempaakin suurempi:

Lisätiedot

Tero Oinonen

Tero Oinonen Tekes ja Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä -ohjelma 15.6.2011 Tero Oinonen DM 797721 Tekesin strategia DM 797721 Tekesin strategia Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Tekes rahoittaa

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op TAMK EDU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto tutkintoon johtavan

Lisätiedot

Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana

Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana YRITYKSISTÄ ELINVOIMAA 16.5. Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana Anne Vänskä, toimitusjohtaja, Pohjois-Karjalan kauppakamari Kauppakamari julkisesta rahoituksesta

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Wood Valley Suomen puulaakso. Aki Saarinen

Wood Valley Suomen puulaakso. Aki Saarinen Wood Valley Suomen puulaakso M. Sc. Paper Tech. (1991) MBA (2007) 1989-1997 Kymmene / UPM-Kymmene 1997-2011 Valmet / Metso Paper / Metso 2011- Humap Oy Sisältö Lähtö;lanne Näkemyksen avartaminen Wood Valley

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen

Lisätiedot

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta Projektin loppuseminaari 18.11.2016 Lapin yliopisto Risto Mäkikyrö Haemme visionäärejä Tekesin strategia Toimintatapa- ja sisältöpainotukset ovat Luonnonvarat ja

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Sisältö 1. Biotalous on talouden seuraava aalto 2. Biotalouden

Lisätiedot

liiketoimintamahdollisuuksia Automaatiolla tuottavuutta ja koneenrakennukseen ELKOM 07 ECT Forum FIMA pääsihteeri Antti Sirén Governed by

liiketoimintamahdollisuuksia Automaatiolla tuottavuutta ja koneenrakennukseen ELKOM 07 ECT Forum FIMA pääsihteeri Antti Sirén Governed by ELKOM 07 ECT Forum 6.9.2007 Antti Sirén FIMA pääsihteeri Automaatiolla tuottavuutta ja liiketoimintamahdollisuuksia koneenrakennukseen Miksi lisää automaatiota työkoneisiin? Automaation hyödyt asiakkaalle

Lisätiedot

Perusteollisuuden muodonmuutos. Pirkanmaan liitto

Perusteollisuuden muodonmuutos. Pirkanmaan liitto Perusteollisuuden muodonmuutos Pirkanmaan liitto 15.10.2014 Merenkäyntiin ei voi vaikuttaa, on siis opittava purjehtimaan paremmin. Yritykset lastuna globaaleilla laineilla Finanssikriisin jälkimainingit

Lisätiedot

OBN UUDEN INNOVAATION KAUPALLISTAMINEN - PIENEN JA SUUREN TOIMIJAN KUMPPANUUS. Mikko Pesonen 8.10.2015

OBN UUDEN INNOVAATION KAUPALLISTAMINEN - PIENEN JA SUUREN TOIMIJAN KUMPPANUUS. Mikko Pesonen 8.10.2015 OBN UUDEN INNOVAATION KAUPALLISTAMINEN - PIENEN JA SUUREN TOIMIJAN KUMPPANUUS Mikko Pesonen 8.10.2015 INNOVAATIO MISTÄ ON NYT KYSE INNOVAATIO ON JOKIN UUSI TAI OLENNAISESTI PARANNETTU, TALOUDELLISESTI

Lisätiedot

Luovan talouden kehittämishaasteet

Luovan talouden kehittämishaasteet Luovan talouden kehittämishaasteet RYSÄ goes Luova Suomi 16.10.2012, Mikkeli Taustaa luovan talouden kehittämisessä Suomessa tehty 1990-luvulta saakka luovan talouden kehittämiseen tähtäävää työtä (kulttuuri-

Lisätiedot

TULI. TULI rahoituksella tutkimuksesta liiketoimintaa. Ideasta liiketoiminnaksi 11.10.2011, Turku Harri Ojansuu, V-S ELY -keskus, Tekes

TULI. TULI rahoituksella tutkimuksesta liiketoimintaa. Ideasta liiketoiminnaksi 11.10.2011, Turku Harri Ojansuu, V-S ELY -keskus, Tekes TULI TULI rahoituksella tutkimuksesta liiketoimintaa Ideasta liiketoiminnaksi 11.10.2011, Turku Harri Ojansuu, V-S ELY -keskus, Tekes TULI Tutkimuksesta liiketoimintaa Tutkijoille, tutkijayhteistöille

Lisätiedot

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Hannu Raitio Riistapäivät 2013 Lahti 23.1.2013 Tutkimuslaitosuudistuksen taustaa Tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhteiskunnallinen merkitys on kaikkialla

Lisätiedot

Kulttuuripolitiikan yhteys EUn innovaatio ja aluepolitiikkaan

Kulttuuripolitiikan yhteys EUn innovaatio ja aluepolitiikkaan Kulttuuripolitiikan yhteys EUn innovaatio ja aluepolitiikkaan KAAKKOIS-SUOMEN LUOVIEN ALOJEN KEHITTÄMISVERKOSTON KOKOUS 2/2015 Valtteri Karhu 7.10.2015 Valtteri Karhu Selvitettävät kysymykset 1) Millä

Lisätiedot

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman jatko Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-toiminta jatkuu vaikka ohjelma päättyy Kansallisesti tarkasteltuna kehittymisen ja sen tukemisen tarve

Lisätiedot

Tekesin tunnusluvut DM

Tekesin tunnusluvut DM Tekesin tunnusluvut 2015 2015 DM 1572568 Tunnuslukuja Tekesin rahoituksesta 2015 Rahoitus yrityksille ja tutkimukseen 575 M 2 400 rahoitustunnustelua 3 080 rahoitushakemusta Hakemusten käsittelyaika 54

Lisätiedot

(Suomen virallinen tilasto (SVT) 2010) 100 % 75 % 50 % 25 % 0 % kyllä ei Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - julkinen sektori (34) Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - kuluttajat (35) Pääasialliset

Lisätiedot

Kasvuyrittäjyys Suomessa

Kasvuyrittäjyys Suomessa Kasvuyrittäjyys Suomessa Kasvuyritysten lukumäärä hienoisessa kasvussa Noin 750 yritystä* kasvatti henkilöstöään 20 % vuosittain Kasvukausi 2007 10 Lähteet: TEM:n ToimialaOnline, Kasvuyritystilastot; Tilastokeskus,

Lisätiedot

VIHREÄN KASVUN KESKUS HANKE

VIHREÄN KASVUN KESKUS HANKE VIHREÄN KASVUN KESKUS HANKE Hanketreffit, Metsäkeskus 11.2.2016 Niina Huikuri HANKETIEDOT Toteutusaika: 1.1.2015-31.12.2016, 2v. Toteuttajat: PIKES, KETI, Joensuun Tiedepuisto (hallinnoija), LuKe Henkilöstö:

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR)

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020, PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) Tavoitteena luoda yritystoiminnalle paras mahdollinen toimintaympäristö Tuetaan yritysten kasvua, kilpailukykyä ja uusiutumista

Lisätiedot

Helmet Business Mentors Oy

Helmet Business Mentors Oy Helmet Business Mentors Oy Pääomasijoitusta suomalaisiin pk-yrityksiin vuodesta 1995 Suunnittelu- ja konsultointialan toimialakatsaus 20.11.2015 Toimiala pääomasijoittajan näkökulmasta Helmetin toimiala

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

EUROOPAN INNOVAATIOALAN PAINOPISTEET

EUROOPAN INNOVAATIOALAN PAINOPISTEET EUROOPAN INNOVAATIOALAN PAINOPISTEET J. M. Barroso, Euroopan komission puheenjohtaja, puhe Eurooppa-neuvostossa 4.2.2011 Sisältö 1 I. Eurooppa on vaarassa menettää asemiaan II. Mikä Euroopassa on vialla?

Lisätiedot

Fiiliksestä fyrkkaa pähkinänkuoressa

Fiiliksestä fyrkkaa pähkinänkuoressa Fiiliksestä fyrkkaa pähkinänkuoressa Nostaa tunteen ja asiakkaan kokeman arvon yhdeksi liiketoiminnan keskeiseksi ajuriksi. Haastaa yrityksiä tarkastelemaan liiketoimintaa asiakkaiden tunteiden kautta.

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla?

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 12.3.2013 Digitaalisuus palvelujen ja tuotannon uudistajana Perustelut Organisaatioiden kokonaisvaltainen uudistaminen prosesseja

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin

Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin Pirkanmaan maanrakennuspäivä 2016 12.1.2016 Markku Niemi Taustaa Liikenneviraston hallinnoiman väyläomaisuuden

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö

Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien 2016-2019 julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö Talousvaliokunta Talousjohtaja Mika Niemelä 8.10.2015 TAE2016: TEM politiikkalohkoittain

Lisätiedot

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Esa Panula-Ontto 27.8.2010 DM 694324 Julkisen tutkimusrahoituksen asiakkaat asiakas =Tutkimusorganisaatio Yliopistouudistus ei vaikuta yliopistojen asemaan

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 ELY-keskus Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

ICT- Go Global. Pk-yritysten kansainvälistymisen valmennusohjelma / SKa

ICT- Go Global. Pk-yritysten kansainvälistymisen valmennusohjelma / SKa ICT- Go Global Pk-yritysten kansainvälistymisen valmennusohjelma 2011 24.2.2011 / SKa Finpro oikea partneri kansainväliseen menestykseen Finpro on kansallinen konsulttiorganisaatio, joka nopeuttaa suomalaisten

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen

Lisätiedot

PK-yritysten hallitus- ja johtoryhmätoiminta läpivalaisussa

PK-yritysten hallitus- ja johtoryhmätoiminta läpivalaisussa JÄRJELLÄ, TUNTEELLA VAI VAISTOJEN VARASSA? PK-yritysten hallitus- ja johtoryhmätoiminta läpivalaisussa Hallituksen puheenjohtaja Jorma Tarkki Sukkamestarit Oy Varkaus 14.8.2009 SELVITYKSEN TAUSTA Pk-yritysten

Lisätiedot

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy Protomo Uusi suomalainen innovaatioapparaatti Petri Räsänen Hermia Oy Mielestäni Suomen innovaatiojärjestelmän suurin haaste on tämä: Meillä on valtavasti tietopotentiaalia. Kuitenkaan tämä potentiaali

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serven julkisen tutkimuksen haun 2012 tiedotustilaisuus 1.2.2012 Kansallissali, Helsinki Serve-ohjelman koordinaattori Heli Paavola Manager, Ramboll Management

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Pohjois-Suomen kv-hankepäivä Oulu 7.2.2017 Sivu 1 6.2.2017 Mikä on kansainvälinen

Lisätiedot

Näkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT on suuri osaamiskeskittymien verkko ja (strateginen) kansallinen (ja kansainvälinen) toimija Suome

Näkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT on suuri osaamiskeskittymien verkko ja (strateginen) kansallinen (ja kansainvälinen) toimija Suome VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT:n strateginen ja toiminnallinen arviointi Päätösseminaari 27.9.2010 Ilkka Turunen Pääsihteeri Tutkimus- ja innovaationeuvosto t 1 Näkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä

Lisätiedot

Yritysten kasvun suunta kysely

Yritysten kasvun suunta kysely Yritysten kasvun suunta kysely Kysely suunnattiin marraskuussa 2015 webropol kyselynä pääosin PPY:n jäsenyrityksiin, vastaajia 662 kpl. Kempeleen osuus vastaajista 75 vastaajaa. KASVUN SUUNTA KYSELY Olen

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

TEM:n alueosaston uudistuksia

TEM:n alueosaston uudistuksia TEM:n alueosaston uudistuksia Toimialojen rahoitusseminaari 11.-12.5.2016 Sirpa Hautala Yritys- ja alueosasto/yrityspalvelut ryhmä Yritys- ja alueosaston organisaatio Mari Anttikoski Marja-Riitta Pihlman

Lisätiedot

Yritys-Suomi nousuun. Innoforum 10.11.2015 Tampere. Jarmo Palm Työ- ja elinkeinoministeriö

Yritys-Suomi nousuun. Innoforum 10.11.2015 Tampere. Jarmo Palm Työ- ja elinkeinoministeriö Yritys-Suomi nousuun Innoforum 10.11.2015 Tampere Jarmo Palm Työ- ja elinkeinoministeriö Yleistä 2 Ratkaisujen Suomi 1. Kestävä kasvu ja julkinen talous 2. Työllisyys ja kilpailukyky 3. Osaaminen ja koulutus

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA LEMPÄÄLÄN KUNNAN ELINKEINOSTRATEGIA TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA Johdanto Lempäälä on vetovoimainen ja tasaisesti kasvava yli 22 000 asukkaan kunta, jolla on erinomainen sijainti Tampereen kaupunkiseudulla.

Lisätiedot

Suunnitelma toiminnallisen tasa-arvon edistämisestä JNE

Suunnitelma toiminnallisen tasa-arvon edistämisestä JNE Suunnitelma toiminnallisen tasa-arvon edistämisestä JNE 19.3.2014 Tekesin tasa-arvoraportointi Tasa-arvon valtavirtaistamisesta Tekesin toiminnassa raportoitu TEM:ille vuosina 2008-2009 ( 431070, 605198)

Lisätiedot

Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen

Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen Petri Pietikäinen yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu petri.pietikainen@savonia-amk.fi 044-785 6609 1 Mitä pitäisi tehdä

Lisätiedot

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Yleistä Osaamiskeskittymien ja kaupunkien merkitys korostuu Harvaan asutun alueen kilpailukyvyn kehittämisessä hyödynnetään

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK VisitFinland ensisijaisia tehtäviä: Suomen maabrändin luominen ja sitä

Lisätiedot

Alkavan yrityksen talousasiat - Teemaklinikka Scandic Kajanus Kajaani

Alkavan yrityksen talousasiat - Teemaklinikka Scandic Kajanus Kajaani Alkavan yrityksen talousasiat - Teemaklinikka Scandic Kajanus Kajaani 13.10.2016 Juha Elf Asiantuntija Ely-keskus/TEKES-palvelut Ely-keskus ja TEKES palvelut Juha Elf Asiantuntija Ely-keskus/TEKES-palvelut

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli 29.5.2006 Heikki Lunnas KuntaTIMEn keihäänkärjet 1. Julkisen hallinnon tietohallinnon ohjausmekanismien kehittäminen 2.

Lisätiedot

Vauhtia konepajateollisuuden kehitystoimille ja investoinneille - VTT tukee rakennemuutosta

Vauhtia konepajateollisuuden kehitystoimille ja investoinneille - VTT tukee rakennemuutosta Vauhtia konepajateollisuuden kehitystoimille ja investoinneille - VTT tukee rakennemuutosta VTT:n media-aamiainen 24.4.2012 Erikoistutkija Ismo Ruohomäki, VTT 2 Suomikin tarvitsee tuotantoa Globalisaation

Lisätiedot

Innovaatioammattikorkeakoulun. lähtökohdat. Sinimaaria Ranki

Innovaatioammattikorkeakoulun. lähtökohdat. Sinimaaria Ranki Innovaatioammattikorkeakoulun strategiset lähtökohdat Sinimaaria Ranki 2.9.2008 1 Taustalla vaikuttavat talouden muutosvoimat Informaatiokumous Ennuste: puolet maailmankaupasta immateriaalikauppaa Tuotanto

Lisätiedot

SHOK infotilaisuus Teija Lahti-Nuuttila, Kimmo Ahola Tekes

SHOK infotilaisuus Teija Lahti-Nuuttila, Kimmo Ahola Tekes SHOK infotilaisuus 17.2.2014 Teija Lahti-Nuuttila, Kimmo Ahola Tekes DM xx-2013 SHOK-johtoryhmän linjaukset uudistuksiksi Fokusoidaan toimintaa nykyistä terävämpiin osaamiskärkiin tähtäimenä uusien liiketoimintojen

Lisätiedot

Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle

Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle 2013 Eera kehittää alustaa suomalaisen cleantech-osaamisen verkostoimiseksi ja viemiseksi

Lisätiedot