Kaava N 156 Maaniitunlahden asemakaava ja asemakaavan muutos

Transkriptio

1 Kaava N 156 Maaniitunlahden asemakaava ja asemakaavan muutos Valmisteluaineiston selostus Ympa Ympa om Ympa Ympa om

2 ASIA 388/ /2011 Kaavan laatija: Miia Perätalo, kaavasuunnittelija Asemantie 30 / PL 13, NUMMELA s-posti miia.peratalo@vihti.fi puh. (09) , matkap saakka. Kaavan laatija alkaen: Teija Hallenberg, maankäyttöteknikko Asemantie 30 / PL 13, NUMMELA s-posti teija.hallenberg@vihti.fi puh. (09) Asemakaavatyöstä vastaa: Petra Stahl, kaavasuunnittelija Asemantie 30 / PL 13, NUMMELA s-posti petra.stahl@vihti.fi puh. (09) KAAVAPROSESSI JA KÄSITTELY- VAIHEET OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PERUSSELVITYKSET JA TAVOITTEET Ympa Ympa liite 2 Ympa Ympa liite 3 Kuulutettu Ympa Ympa oheismateriaali Kh Kh liite 2 VALMISTELUAINEISTO Ympa Ympa oheismateriaali KAAVAEHDOTUS VASTINEET KAAVAN HYVÄKSYMINEN Tämä selostus liittyy päivättyyn asemakaavan luonnoskarttaan (mk 1:1000). Tämä raportti julkaistaan kunnan internet-kotisivuilla: /palvelut/kaavoitus/asemakaavoitus Raportin valokuvat ja teemakartat Vihdin kunnan kaavoituspalvelut Pohjakartat ja ilmakuvat Maanmittauslaitos Vihdin kunnan mittaustoimi Raportin ovat laatineet Miia Perätalo ja Teija Hallenberg 2 Maaniitunlahden asemakaava ja asemakaavan muutos, kaava N 156

3 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kunta: Vihti Taajama: Nummela Taajamanosat/alueet: Tuohivehmaa ja Haakkoinmaa Kylä: Haapakylä 401 Kaavan nimi: Maaniitunlahden asemakaava ja asemakaavan muutos Kaavanumero: N 156 Asemakaava koskee Vihdin Nummelan Tuohivehmaan ja Haakkoinmaan taajamanosien länsipuolista, pääosin asemakaavoittamatonta aluetta, joka sijoittuu Vesikansantien ja Hiidenveden väliselle Maaniitun pelto- ja niittyalueelle. Asemakaava koskee myös Maaniituntien alkupäässä ja Maaniitunlahden rannassa sijaitsevia rakennettuja tiloja sekä yhteisrantaa sekä Vesikansantietä Maaniitun alueen kohdalla. Asemakaavan muutos koskee kaavan N 78 mukaista lähivirkistysaluetta Maaniitunlahden rannassa. Asemakaava koskee seuraavia tiloja tai osaa niistä: Majvik RN:o 2:43, Stetti RN:o 2:11, Mäntypelto RN:o 2:917, Terra RN:o 2:10, Juhanilanranta I RN:o 2:377, Juhanilan ranta RN:o 2:309, Eskola RN:o 2:308, Ranta-alue 878:1, Väinölä RN:o 2:293, Rantala RN:o 2:292, Rantapelto RN:o 2:790, Myllypuro RN:o 2:406, Myllypuro RN:o 2:375 sekä katualuetta ja yleisen tien aluetta. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 23 ha. 1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Nummelan taajaman länsiosassa Nummelanharjun ja Hiidenveden välisellä Hiidenrannan asuinalueella. Suunnittelualue sijoittuu asemakaavoitetun taajama-alueen länsipuolelle. Suunnittelualue on pääosin pelto- ja niittyaluetta, rannan tuntumassa on muutama rakennettu kiinteistö ja yhteisranta. Alueelta on matkaa Nummelan keskustaan noin 3,5 km. Suunnittelualue rajautuu pohjoisessa Hiidenveteen ja etelässä Vesikansantiehen. Idässä suunnittelualue rajautuu asemakaavan mukaiseen lähivirkistysalueeseen sekä Maaniitunlahteen laskevaan vesiuomaan. Lännessä aluetta rajaa laaja kalliometsäinen rinne. 1.3 Kaavan tarkoitus Kaavan laatimisen tarkoituksena on tutkia laadukkaan pientaloasutuksen sijoittamista Nummelan taajaman Hiidenrannan laajenemisalueelle rakennetun ja luonnonympäristön ominaispiirteet huomioonottaen. Tavoitteena on luoda Hiidenveden äärelle viihtyisä ja monipuolinen asuinalue, joka liittyy tiiviisti Hiidenrannan muuhun taajamarakenteeseen. Kaavatyön yhteydessä tulee tutkittavaksi myös peruspalveluiden sijoittamismahdollisuudet ja -tarpeet alueella. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti opaskartalla (rajattu punaisella). Alkuperäinen rajaus katkoviivalla. Vihdin kunnan mittaustoimi. Maaniitunlahden asemakaava ja asemakaavan muutos, kaava N 156 3

4 1.4 Sisällysluettelo 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti Kaavan tarkoitus Sisällysluettelo Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Luettelo kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista 5 2. TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Asemakaava 6 3. LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Maanomistus Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Asemakaavan suunnittelun tarve Suunnittelun käynnistyminen ja sitä koskevat päätökset Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Vireilletulo Viranomaisyhteistyö Asemakaavan tavoitteet MRL sisältövaatimukset Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet Prosessin aikana syntyneet tavoitteet Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Alustavan kaavaratkaisun kuvaus Alustavan kaavaratkaisun vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu Mielipiteet ja niiden huomioonottaminen Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Kaavaratkaisun valinta ja perusteet 20 5 ASEMAKAAVAN TOTEUTS Toteutusta havainnollistavat suunnitelmat Toteuttamisen ajoitus 21 4 Maaniitunlahden asemakaava ja asemakaavan muutos, kaava N 156

5 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Liite 1. Osallistumis- ja arviointisuunnittelma Liite 2. Kaavaluonnoskartta Liite 3. Kaavaluonnoksen merkinnät ja määräykset Liite 4. Kaavaluonnoksen havainnekuva 1.6 Luettelo kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista Pohjatutkimus, Uudenmaan maanrakennussuunnittelu Oy, 2009 Luontoselvitys, Luontotieto Keiron Oy, 2011 Hulevesien hallintasuunnitelma, (tekeillä) Vihdin kulttuurihistorialliset rakennukset ja kohteet, Vihti-Seura ja Museovirasto, 1982 Kopunlahden ja Maaniitunlahden maisemanhoitosuunnitelma, Maisema ja suunnittelu Fairhurst, 1986 Maakaasuputki Mäntsälä - Siuntio, linjauskartat, Palveluverkkosuunnitelma, Vihdin kunnan ilmastostrategia, kv Vihdin kunnan kehityskuva 2025, Skoy 2004 Vihdin pohjavesialueet 2005, Uudenmaan ympäristökeskus, Nummenkylä-Nummelanharjun pohjavesialueen suojelusuunnitelma, Maa ja Vesi, 1997 Nummelanharjun pohjavesialueen suojelusuunnitelma, Ramboll 2009 Vihdin tieverkko- ja liikenneturvallisuussuunnitelma, Uudenmaan tiepiiri ja Vihdin kunta, 2005 (päivitys meneillään) Alimmat suositeltavat rakentamiskorkeudet Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan suurimmilla järvillä, Uudenmaan ympäristökeskuksen monisteita, 149/2004 Erityissuojelua vaativat vesistöt, vesistöjen erityissuojeluryhmän mietintö, Ympäristöministeriö, ympäristönsuojeluosasto, työryhmän mietintö 63, 1992 Vihdin maisemahistoriallinen selvitys, Johanna Forsius-Nummela, Maaperäkartta. Maaperäkartta 1: Geologian tutkimuskeskus ja Maanmittauslaitos 1995 Voimassa oleva asemakaava, Vihdin kunta: 78 (1996) Maaniitunlahden asemakaava ja asemakaavan muutos, kaava N 156 5

6 2. TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Maaniitunlahden asemakaava sisältyy kunnanvaltuuston hyväksymään kaavoitusohjelmaan vuodelle 2011 ja edelleen vuodelle Kaavamuutostyöhön Tyynelän tilan alueella on päätetty ryhtyä maanomistajan hakemuksesta kunnanhallituksen päätöksellä Asemakaavatyö käynnistyi osallistumis- ja arviointisuunnitelman laatimisella, minkä ympäristölautakunnan merkitsi tiedoksi kokouksessa yhdessä Perusselvitykset ja tavoitteet -raportin kanssa. Kaavatyö tuli vireille kuulutuksella Maaniitunlahden alueelle teetettiin konsultilla luontoselvitys kesän-syksyn 2011 aikana (Luontotieto Keiron Oy). Kunnanhallitus on hyväksynyt asemakaavoituksen käynnistämissopimuksen tilojen Majvik ja Stetti omistajan kanssa. Maaniitunlahden alueelle ollaan teettämässä konsultilla hulevesien hallintasuunnitelma, joka valmistuu syksyn 2012 aikana. Loppukeväästä alustavaan rajaukseen päätettiin tehdä muutoksia siten, että Tyynelän tilan alue on rajattu suunnittelualueen ulkopuolelle. Tyynelän tilaa koskevaa kaavamuutostyötä voidaan jatkaa omana kaavahankkeenaan. Kaavatyötä on jatkettu valmistelemalla vuorovaikutusaineisto ympäristölautakunnan käsittelyyn Ympäristölautakunnan käsittelyyn viedään valmisteluaineiston ohella päivitetty osallistumis- ja arviointisuunnitelma. 2.2 Asemakaava Alueelle on laadittu valmisteluaineisto, joka sisältää yhden kaavaluonnoskartan. Pääliikenneväylä alueelle on kaavoitetulla alueella Haapakyläntie ja asemakaavoitetun alueen ulkopuolella, suunnittelualueen kohdalla Vesikansantie. Kaavaluonnoksessa on esitetty, että Vesikansantiestä risteää suunnittelualueelle yksi asuntokatu, Maaniituntie. Muita kaavaluonnoksessa esitettyjä katuja ovat Maaniitunkuja, Maaniitunranta ja Maaniitunlahti. Vesikansantieltä risteävän asuntokadun yhteyteen on osoitettu katuaukio-torialue. Alue on lähtökohtaisesti varaus, joka lunastetaan alueen asukkaiden toiveita kuunnellen asuntoalueen rakentumisen myötä. Pientalotontteja kaavaluonnoksessa on esitetty kaikkiaan 54 sekä rantaan 4 lomarakennustonttia. Pientalotonteista on pyritty muodostamaan mahdollisimman suuria siten, että ne avautuisivat aurinkoisiin ja maisemallisesti avoimiin suuntiin. Suuremmat tontit mahdollistavat myös suurehkot puutarhat ja pienimuotoisen kotitarveviljlelyn. Rannan lomarakennustontit ovat suurelta osin rakennettuja. Kortteleita ympäröi yhtenäinen virkistysalue, joka yltää pohjoisessa Hiidenveden vesistöön saakka ja yhdistyy idässä kaavoitettuihin virkistysalueisiin. Alueelle on tarkoitus rakentaa toimiva kävelyreittiverkosto, joka paitsi palvelee alueen asukkaita virkistyskäytössä, myös lyhentää alueen sisäisiä etäisyyksiä jalankulkijan näkökulmasta. Virkistysalueella on runsaasti luontoarvoja: Tyrynojan varren kasvillisuus, lähteikkö, kosteikko ja rantaluhtaa, joita jätetään rakentamisen ulkopuolelle ja suojellaan asemakaavamääräyksin. Kaavaluonnoksessa on Hiidenrannan vesistön virkistyskäyttöä parannettu osoittamalla venevalkama-aluetta nykyiselle lähivirkistysalueelle. Venevalkama tulisi palvelemaan alueen asukkaita mahdollistamalla soutuveneilyä ja muuta ympäristöhäiriöitä tuottamatonta virkistystoimintaa. 6 Maaniitunlahden asemakaava ja asemakaavan muutos, kaava N 156

7 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Nummelan keskustasta noin 4 kilometriä länteen. Se sijoittuu Hiidenrannan pientaloalueen länsipuolella, Vesikansantien ja Hiidenveden Maaniitunlahden väliselle alueelle. Pääliikenneväylä alueelle on Haapakyläntie, joka jatkuu Vesikansantienä länteen. Suunnittelualue käsittää Maaniitun pelto- ja niittyaukean metsäsaarekkeineen, osan Vesikansantien tiealueesta ja muutaman rantaan rakennetun lomakiinteistön. Tilojen Majvik ja Stetti talouskeskus sijaitsee suunnittelualueen länsiosalla Vesikansantien varrella. Suunnittelualueella on tehty luontoselvitys kesällä 2011 ja siinä todetaan, että Maaniitunlahden arvokkaimpia kohteita ovat lähteikköiset peltosaarekkeet ja Tyrynoja ranta-alueineen. Selvityksessä todetaan lisäksi, että alueen pohjaveden virtauksia ja pinnan tasoja tulee selvittää ennen rakentamista. Linnuston kannalta tärkeä alue on myös rantaluhta ympäristöineen. Hulevesien hallintasuunnitelma on valmisteilla.alueelle on tehty v pohjatutkimus. Selvityksen mukaan alueen maaperä on pääosin pehmeää savea. Alueella läpi kulkeva maakaasuputki rajoittaa maankäyttöä. Nummelan lentokeskus aiheutta hetkittäin lentomelua. Kuva oikealla: Suunnittelualueen alkuperäinen rajaus punaisella, nykyisen asemakaavoitetun alueen rajaus vihreällä ja pohjavesialueen sekä pohjaveden muodostumisalueen rajat sinisellä rajauksella. Maaniitunlahden asemakaava ja asemakaavan muutos, kaava N 156 7

8 Suunnittelualue rajautuu pohjoisessa Hiidenveteen ja Maaniitunlahden rantaan. Rannan rakennuskiinteistöt kuuluvat suunnittelualueeseen. Idässä suunnittelualue rajautuu Tyrynojaan ja asemakaavoitettuun alueeseen ja siten Hiidenrannan asuinalueeseen, joka on pääosin rakentunut luvuilla. Etelässä suunnittelualue rajautuu Vesikansantiehen. Vesikansantie/Haapakyläntie toimii pääliikenneväylänä suunnittelualueelle, ja se sisältyy suunnittelualueeseen niiltä osin, kuin se kulkee Maaniitun kohdalla. Lännessä suunnittelualueen raja kulkee peltoaukealla, jonka takana nousevat kalliometsärinteet Luonnonympäristö Maisemarakenne ja maisemakuva Nummelan ydintaajama sijaitsee Salpausselän harjualueen kaakkoisrinteessä. Hiidenrannan asuinalue on rakentunut harjun luoteisrinteeseen Hiidenveden rannalle. Suunnittelualue sijoittuu Hiidenrannan läntiselle laajentumisalueelle, lounais-koillissuuntaiseen laaksopainanteeseen. Alueen maasto viettää loivasti luoteeseen ja Maaniitunlahdessa pohjoiseen, kohti Hiidenvettä. Korkeuserot suunnittelualueella eivät ole suuria, ja kaltevuus on enintään 5 %:n luokkaa. Korkeustaso Maaniitunlahden rannan tuntumassa on noin +33 m mpy ja Stetin tilan pihapiirin korkeimmilla kohdilla noin +60 m mpy. Hiidenveden rannoilla alin suositeltava rakentamiskorkeus on +33,5 m mpy. Maisemallisesti Maaniittu on vanhaa pelto- ja niittyaukeaa. Vihdin kulttuurihistorialliset rakennukset ja alueet -selvityksessä (Vihti-seura ja Museovirasto, 1982) Tyynelän ja Majvikin välinen avoin näkymä on mainittu maisemakokonaisuutena. Kaksi metsäsaareketta pellon keskellä erottuvat selkeinä maisemallisina elementteinä. Niittyä itäpuolella rajaava Tyrynoja virtaa paikoin melko syvässä uomassa muuhun maaston nähden antaen alueelle omaleimaista, kumpuilevaa maisemarakennetta. Avoin peltonäkymä avautuu edelleen suunnittelualueelta lounaaseen. Suunnittelualueelta länteen kohoaa tiheäkasvuinen kalliometsäalue. Maaniittua halkoo 20 kv:n sähkölinja itä-länsisuuntaisesti. Suunnittelualue on pääosin rakentumatta. Melko vähäinen rakentaminen sijoittuu Vesikansantien varteen sekä Hiidenrannan rantavyöhykkeelle. Ote maaperäkartasta suunnittelualueelta alkuperäisen kaavarauksen mulaiselta alueelta. (GTK 1995). Suunnittelualueen rajaus muuttunut. 8 Maaniitunlahden asemakaava ja asemakaavan muutos, kaava N 156

9 Kallioperä, maaperä ja rakennettavuus Suunnittelualueen kallioperä on länsiosiltaan kiillegneissiä, itäpuoli on graniittia (osaksi pegmaatiittista) (GTK 1995). Kallioperäalueiden raja kulkee kaakko-luodesuuntaisesti Maaniitunlahden rannan rakennuskiinteistöjen länsipuolelta kohti Nummelanharjua. Maaperältään suunnittelualue on pääasiassa savea. Savi on rakennuspohjana epäedullista heikon kantavuutensa, märkyytensä ja routivuutensa vuoksi. Rakenteista savipohjalle tulevat lisäkuormat joudutaan yleensä viemään tukirakentein alapuolisiin kantaviin maakerroksiin (paalutus, stabilointi ja muut erikoismenetelmät). Aivan Maaniitunlahden rannan alue on maaperältään hietaa, jonka rakennettavuus luokitellaan keskinkertaiseksi. (GTK 1995) Suunnittelualueelle on tehty lisäksi tarkempi maaperäolosuhteiden selvitys vuonna Selvitys on tehty Maaniitun peltoaukean alueella tehden painokairauksia yhteensä 14 pisteessä. Tämän selvityksen mukaan alueen maaperä koostuu vaihtelevan paksuisista savi-, siltti- sekä hienoa hiekkaa sisältävistä kerrostumista, joita peittää paikoitellen humuspitoinen pintamaa. Savi on suurimmalla osalla aluetta hyvin pehmeää, ja maaperä on routivaa. Kasvillisuus, eläimistö ja luonnon ja maiseman suojelukohteet Vihdin alue kuuluu eteläboreaaliseen kasvillisuusvyöhykkeeseen, joka ulottuu eteläisimpien rannikkoseutujen eli hemiboreaalisen vyöhykkeen rajalta Järvi-Suomeen ja Pohjanlahden rannikolle saakka. Eteläboreaalisella kasvillisuusvyöhykkeellä puusto on runsasta ja kasvukausi vrk. Kasvillisuusvyöhykkeelle luonteenomaisia puulajeja ovat vaahtera, lehmus ja pähkinäpensas. Maaniitun alueen osa on pääasiassa viljeltyä peltoa ja kesannolla olevaa peltoa/niittyä. Alueen metsäsaarekkeille tyypilliset puulajit ovat koivu, kuusi ja haapa. Tyrynojan törmäillä kasvaa paikoin tiheää lehtipensaikkoa ja paikoin tyypillistä niittykasvillisuutta. Ranta-alueen metsävyöhykkeiden maanpinta suunnittelualueen pohjoisosissa on hyvin lähellä Hiidenveden vedenpintaa. Maasto näillä alueilla on tiheäpuustoista ja vaikeakulkuista. Keällä 2011 tehdyssä luontoselvityksessä todetaan, että Hiidenveden rannan metsäisellä vyöhykkeellä kasvaa järeitä tervaleppiä ja koivuja sekä muuta tyypillistä rantaluhdan puustoa. Rantaluhdan todetaan selvityksessä kuuluvan vaarantuneeksi arvioituun metsäluhdat luontotyyppiin. Rantahuviloiden pihapiirien ja venerannan puusto koostuu osittain suurista vanhoista koivuista ja tervalepistä. Viljellyn pellon pohjoisosassa on kahden erillisen peltosaarekkeen muodostama lähteikkökokonaisuus. Itäisempi, suurempi peltosaareke on osittain puustoinen, läntinen puolestaan pensaikkoinen hetteikkölähde. Peltojen keskellä oleva kolmas saareke on lehtipuuvaltaista lehtoa. Tyrynojan alajuoksun puusto on matalaa tervaleppää sekä pajukkoa. Tyrynojaan on kaivettu patoaltaita ja levennyksiä. Maaniitunlahden asemakaava ja asemakaavan muutos, kaava N 156 9

10 Alueen linnusto on kartoituksen perusteella sangen monipuolinen. Laskennoissa alueella havaittiin pesimälajeja tai aluetta asuttavia lajeja kaikkiaan 66. Runsaina esiintyy mm. sepelkyyhky, käpytikka, varis, naakka jne. Pellon reunan ja niittyjen harvalukuisimmista lajeista havaittiin alueella viitakerttunen, pensassirkkalintu, pensastasku, niittykirvinen ja punavarpunen. Kottarainen on alueella runsas. Lepakkohavaintoja kertyi melko niukasti. Lepakkohavaintoja tehtiin Tyynelän tilan pihapiirissä ja sen viereisellä patoaltaalla. Yksilömäärät olivat koko alueella melko pieniä. Alueella ei ole tehty liito-oravahavaintoa. Luontoselvityksen johtopäätöksenä todetaan, että Tyrynojan varsi tulee rauhoittaa lisärakentamiselta. Lisäksi vaikutukset lähteikköjen vesitalouden säilymiseen tulee selvittää. Paikallisesti arvokas rantaluhdan alue tulee säilyttää. Ote Kuninkaan kartastosta vuodelta Suunnittelualueen likimääräinen sijainti osoitettu punaisella rajauksella. Pienilmasto Rakentamisen kannalta alue on sitä suotuisampi, mitä lämpimämpi alueen pienilmasto on. Pienilmastoon vaikuttavat aurinkoisuus, tuulisuus ja kosteus. Käytännössä tällaiset tekijät ovat riippuvaisia suuntauksesta, maastonmuodoista, maaperästä ja kasvillisuudesta. Pienilmastollisesti parhaita asuinpaikkoja ovat pohjoisesta suojatut kaakkoon, etelään ja lounaaseen viettävät sora-, hiekka- ja hietarinteet sekä moreenikumpareet. Savialueet ovat sen sijaan usein herkästi hallaisia ja sumuisia. Suunnittelualue sijoittuu kahden rinteen väliseen laaksopainanteeseen, ilmastollisesti suotuisaan Länsi-Uudenmaan keitaaseen. Vihdissä vallitsevat tuulensuunnat ovat lounaasta ja etelästä. Maaniitunlahden suunnasta alueelle saapuu kylmiä pohjoisvirtauksia, joille osa suunnittelualueesta on alttiina. Rakentaminen ja korkeampi kasvillisuus tulevaisuudessa vähentävät nykyisen pelto- ja niittyaukean tuulisuutta merkittävästi. Ote kartasta vuodelta Suunnittelualueen likimääräinen sijainti osoitettu punaisella rajauksella. Hiidenrannan nykyistä asuinaluetta. Maaniitun eteläisin osa ja Vesikansantie ovat kuvassa vasemmalla. 10 Maaniitunlahden asemakaava ja asemakaavan muutos, kaava N 156

11 Aurinkoisuuden kannlta suunnittelualue on suotuisa, sillä maaston topografiset vaihtelut ovat pieniä, eikä alueelle muodostu kylmiä ja varjoisia pohjoisrinteitä. Vesistöt ja vesitalous Maaniitunlahti kuuluu Karjaanjoen vesistöön, ja suunnittelualueen vedet laskevat Hiidenveteen (+31,9 m mpy). Maaniitun peltoaukea rajoittuu itäosistaan Tyrynojan vesiuomaan. Uoma saa alkunsa Heinälammelta, suunnittelualueen lounaispuolelta. Oja muuttuu Tyynelän tilan laidalla lammeksi, joka on syntynyt tiilisaven oton johdosta. Lampi on padottu. Haapakyläntien pohjoispuolella uoma kulkee paikoin melko syvällä muuhun maastoon nähden, luoden omaleimaista maisemaa alueelle. Tyrynoja laskee Maaniitunlahteen venevalkaman länsipuolella. Vesikansantie kaartaa Maaniitunlahdelta kohti Hiidenrantaa. Suunnittelualue sijaitsee vedenhankinnalle tärkeiden pohjavesialueiden ulkopuolella, eikä siten sijoitu myöskään pohjaveden suoja-alueille. Nummelanharju on luokiteltu vedenhankinnan kannalta tärkeäksi I-luokan pohjavesialueeksi ja pohjaveden muodostumisalueeksi. Maaperäolosuhteiden selvitysten yhteydessä pohjavedenpinnan on arvioitu olevan aivan Maaniitunlahden tuntumassa noin 1-2 metrin syvyydellä maanpinnasta ja Maaniitun eteläosissa noin 4 metrin syvyydellä maanpinnasta Rakennettu ympäristö Alueen asutushistoriallisia vaiheita Suunnittelualue kuuluu Hiidenveden rannassa aikoinaan sijainneen Haapkylän maihin. Haapkylässä oli jo 1500-luvun puolivälissä 4 taloa, joista kaksi autioitui myöhemmin. Kylän vanhimmat pellot sijaitsivat Maaniitunlahden itärannalla ja niityt lahden etelärannalla muinaisen Litorinameren korkeimman rannan alapuolella, korkeustasolla +40 m mpy. Haapakyläntie sekä Tyynelän tilaa vastaapäätä olevaa uudisrakennuskantaa. Paikkakunnallisissa tarkastuksissa 1600-luvulla alueen pellot arvioitiin melko hyviksi, mutta niittyjä pidettiin riittämättöminä. Järvestä kalastettiin kotitarpeiksi ja keväisin ja syksyisin Maaniitunlahteen laskevassa purossa kävi puromylly. Kylän talot olivat tuolloin Haapkylän rustholli ja Kopun verotila. Vuonna 1802 suoritetussa isojaossa olivat mukana Haapkylän eli Westergårdin ratsutila, joka jaettiin Alitaloksi ja Ylitaloksi, sekä Kopun perintötila. Isojaon aikaan kylässä oli 3 torppaa. Tultaessa 1800-luvun lopulle torppien määrä oli kasvanut jo neljääntoista. Tyynelän tilan vanha päärakennus on kaavarajauksen ulkopuolella. Haapkylän liikenteellisesti keskeisen sijainnin ja Nummelan aseman läheisyyden vuoksi alkoi 1800-luvun lopulta lähtien Haapkylän alueelle sijoittua erilaista julkista toimintaa, mm. Vuorelan kasvatuslaitos aloitti toimintansa vuonna Vuonna 1901 myös Leppärlän Simolassa jo 1897 toimintansa aloittanut Länsi-Uudenmaan kansanopisto siirtyi Haapkylään. Kopun kartano muodostettiin Haapkylän Westergårdin ratsutilan entisestä augmenttitilasta, johon Ylitalo liitettiin vuosina Vuonna 1910 Ylitalosta lohottiin Tyynelä. Majvikin tilakeskus. Maaniitunlahden asemakaava ja asemakaavan muutos, kaava N

12 Useiden vaiheiden kautta Kopun maat päätyivät vuonna 1931 tehdyssä pakkohuutokaupassa Kopun kartano Oy:n haltuun. Vuonna 1932 Kopun tiloja pakkohuutokaupattiin uudelleen, ja uusi ostaja myi edelleen Lammenlinnan, Nybackan ja Kuusiston tilat. Haapkylän maille on 1960-luvulta alkaen rakentunut Hiidenrannan asuinalue. Yhdyskuntarakenne ja taajamakuva Vesikansantie (asemakaava-alueella Haapakyläntie) on historiallinen tieyhteys, ja vuoden 1924 kartoissa tielinjaus on lähes nykyisellä paikallaan Maaniitun kohdalla. Tie alkaa valtatie 25:ltä, toimii pääkokoojaväylänä Hiidenrannan asuinalueella ja muuttuu Vesikansantieksi Tyynelän tilan kohdalla. Vesikansantie liittyy Vanhaan Turuntiehen (vt 110) Lohjan kaupungin puolella. Lähin 1-6 luokkien koulu on Nummelan koulu, jonka oppilaaksiottoalueeseen Hiidenranta kuuluu. Nummelan koululle on suunnittelualueelta matkaa n. 2 km. Lähin 7-9 luokkien koulu on Nummelanharjun koulu Hiidenvedentiellä n. 1,5 km päässä suunnittelualueelta. Muiden palveluiden osalta suunnittelualue tukeutuu Nummelan keskustaan, mistä löytyvät kaupallisten palveluiden ohella myös mm. terveys-, liikunta-, hallinto-, sosiaali- ja vapaa-ajan palvelut. Pääosa Nummelan kaupallisista ja julkisista palveluista sijoittuu noin 500 metrin säteelle Pisteestä. Asemakaavoitettu taajama yltää aivan suunnittelualueen rajalle. Hiidenrannassa on pääasiassa pientaloasutusta rivi- ja omakotitaloineen. Alue on rakentunut osin luvuilla, uudempaa asutusta on Hiidenrannan lounaisosissa, Maaniitun suunnittelualueen läheisyydessä. Taajamanosan keskeinen virkistyselementti on Hiidenvesi, jonka läheisyys on aistittavissa koko osan asuinalueella. Hiidenveden rannan laajat virkistysalueet ovat niin ikään omaleimaisia alueelle. Alueen nykyinen rakennuskanta Suunnittelualue on pääasiassa rakentamatonta peltoaukeaa. Suunnittelualueen läheisyydessä sijaitseva historiallisesti merkittävin rakennus on Tyynelän tilan päärakennus. Tämä hirsirakennus on rakennettu vuonna Tilalla on aiemmin toiminut oma tiilitehdas, ja lampi Tyynelän tilan laidalla on syntynyt tiilisaven oton johdosta. Tyynelän tila kuuluu Museoviraston inventoimaan Haapakylän maisemakokonaisuuteen, johon sisältyy lisäksi Majvikin päärakennus ja tilojen väliset tienvarsinäkymät. Majvik sijaitsee suunnittelualueen länsipuolella, Vesikansantien varrella. Rakennuksella on todettu olevan maisemallista merkitystä. Rakennuksen on mainittu olevan Eliel Saarisen piirtämä. Hiidenrannan tiestöä. Punaisella viivalla on merkitty tiet ja kadut, mustalla kevyenliikenteen väylät. Aivan Maaniituntien alkupäässä sijaitsee 1960-luvulla rakennettu lomakiinteistö Tyrynojan uoman varrella. Vesiuoma on kaivettu pieneksi lammeksi myös tämän kiinteistön alueella. Muut rakennetut kiinteistöt sijaitsevat Maaniituntien loppupäässä, Maaniitunlahden rannalla. Kiinteistöt ovat luvuilta, ja rakennukset ovat osin saman ikäisiä. Uusin rakennus on rakennettu alueelle poikkeamisluvalla Väestö ja työpaikat Koko Hiidenrannassa oli asukkaita yhteensä 2079 asukasta. Näistä Tuohivehmaan pienalueelle (244) sijoittui yhteensä 536 asukasta. Alueella ei tiettävästi ole työpaikkoja. Palvelut Julkisista palveluista alueella toimii Tiesmäenkujalla Hiidenrannan päiväkoti, jonka yhteydessä on myös neuvola. Kuvassa suunnittelualueen kunnallistekniikkaa. Maakaasun runkoputki on osoitettu kuvassa sinisellä viivalla. 12 Maaniitunlahden asemakaava ja asemakaavan muutos, kaava N 156

13 Virkistys Hiidenveden rannan lähimaastoissa on runsaat virkistysmahdollisuudet sekä maisemaniityillä että taajamametsiköissä. Lisäksi muun muassa Nummelanharjun laaja lähivirkistysalue tarjoaa vilkkaan ulkoilupolkujen ja talvisin latujen verkoston. Hiidenrannassa, Peltoniementien kaakkoispuolella oleva päiväkodin kenttä ja puistoalue toimivat alueen asukkaiden lähivirkistysalueena. Kunnan ylläpitämä uimaranta ja matonpesupaikka sijaitsevat Hiidenrannantien päässä. Uintimahdollisuuksien ohella Hiidenvesi tarjoaa myös veneily- ja kalastusmahdollisuuksia. Kunnan maanomistus kartalla vihreällä viivarasterilla. Liikenneverkko Suunnittelualueelle johtaa suoraan valtatie 25:ltä koko Hiidenrannan pääkokoojaväylä Haapakyläntie. Tie vaihtuu Vesikansantieksi Tyynelän tilan kohdalla. Kevyenliikenteenväylä kulkee aina valtatie 25:n liittymästä Tyynelän tilalle saakka Haapakyläntien vierellä. Vesikansantie on valtion ylläpitämä maantie. Maaniitunlahden rantaan risteää Vesikansantieltä Maaniitun yksityistie. Hiidenrannan asuinalueen kevyenliikenteen verkko on melko hyvä. Alueelta on kevyenliikenteen yhteys Nummelan keskustaan valtatie 25:n alittavan kevyenliikenteen väylän kautta. Vihdin tieverkko- ja liikenneturvallisuussuunnitelmassa (Uudenmaan tiepiiri ja Vihdin kunta, 2005) on listattu mm. valtatie 25:n liittymien kehittämistarpeita sekä tämän suunnittelualueen kohdalla on mainittu Vesikansantien/Haapakyläntien olevan kapea ja vilkas tieosuus. Suunnitelmassa on esitetty uusi tieyhteys Maaniitun alueelta Tervasuontielle ja siitä eteenpäin Asemantien ja valtatie 25:n risteykseen. Suunnitelman liitekartassa on ehdotettu Maaniitun suunnittelualueen kohdalla Haapakyläntien tieosuuden parantamista ja kevyenliikenteen yhteyksien lisäämistä. Suunnitelman päivitys on käynnissä. Suunnittelualueelta on matkaa noin neljä kilometriä Nummelan linja-autoasemalle, josta on hyvät joukkoliikenneyhteydet mm. Helsinkiin ja Lohjalle. Hiidenrannan kautta kulkee joukkoliikenteen vuoroja arkisin päiväaikaan noin tunnin välein, viikonloppuisin harvemmin. Pysäkit suunnittelualueen kohdalla sijaitsevat Vesikansantien varrella, Suokummuntien ja Kalkkilantien risteyksissä. Ote Uudenmaan maakuntakaavasta Suunnittelualue likimääräisesti rajattu punaisella. Ote Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan ehdotuksesta. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti osoitettu punaisella aluerajauksella. Maaniitunlahden asemakaava ja asemakaavan muutos, kaava N

14 Tekninen huolto Suunnittelualue kuuluu uuteen vesihuoltolaitoksen toimintaalueeseen. Maaniittua viistää sen kaakkoiskulmasta Mäntsälä - Siuntio -maakaasun runkoputken linjaus, joka alittaa Hiidenveden koillis-lounaissuuntaisesti ja jatkaa matkaansa suunnittelualueen eteläpuolelta kohti Lohjaa. Maaniitun halki sen pohjoisosissa kulkee myös 20 kv:n sähköilmajohto. Maaniitunlahden rannan rakennuskiinteistöt ja Tyynelän tila ovat kunnallisen vesihuollon piirissä. Nummelan Aluelämmön kaukolämpöverkko ei ulotu Hiidenrannan alueelle. Ympäristöhäiriöt Suunnittelualue rajautuu 1990-luvun lopulla tehdyn tieliikenteen meluselvityksen mukaan Hanko-Hyvinkää -tien melualueen ulkopuolelle sekä silloisessa tilanteessa että vuoden 2020 ennustetilanteessa. Vuonna 2009 valmistuneessa Nummelan lentokeskuksen melumallinnuksessa todetaan ohjearvojen ylittyvän suunnittelualueella hetkittäin lentokoneiden noustessa tai laskeutuessa tietyistä ilmansuunnista. Ote koko kunnan oikeusvaikutuksettomasta yleiskaavasta vuodelta Ote Nummela-Hiidenrannan oikeusvaikutuksettomasta osayleiskaavasta vuodelta Maanomistus Pääosa kaava-alueesta on Vihdin kunnan omistuksessa. Rannassa sijaitsevat lomakiinteistöt sekä Stettin ja Majvikin kantatilat ovat yksityisomistuksessa. 3.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat Uudenmaan maakuntakaava Uudenmaan maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä Maakuntakaavassa suunnittelualue sijoittuu taajamatoimintojen alueen rajalle siten, että Tyynelän tila sisältyy taajamatoimintojen alueeseen Maaniitun peltojen rajautuessa alueen ulkopuolelle. Maakuntakaavan selostuksessa on todettu valkoisten alueiden osalta mm. että alueille ei ole todettu mitään valtakunnallisesti, maakunnallisesti eikä seudullisesti merkittävää käyttötarkoitusta ja että alueiden käytöstä päättäminen jää paikalliselle tasolle, kunnalle. Alueille voidaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa kunnan tarpeiden mukaan osoittaa merkitykseltään paikallisena kaikkia maankäyttömuotoja. Lisäksi suunnittelualueeseen kohdistuu maakaasun runkoputken ohjeellisen linjauksen merkintä. Pohjavesialueen raja kulkee suunnittelualueen kaakkoispuolella. Suunnittelualueen alustava rajaus ajantasakaavakartalla. 14 Maaniitunlahden asemakaava ja asemakaavan muutos, kaava N 156

15 Ympäristöministeriö on vahvistanut Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaavan, jossa on tarkasteltu toimintoja, joilla on merkittäviä ympäristövaikutuksia ja jotka edellyttävät keskinäistä yhteensovittamista. Suunnittelualueeseen ei kohdistu merkintöjä Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaavassa. Uudenmaan maakuntakaavan uudistaminen on käynnissä. II-vaihemaakuntakaavaehdotus on nähtävillä välisenä aikana. Yleis- ja osayleiskaavat Vihdin kunnan oikeusvaikutukseton yleiskaava on hyväksytty kunnanvaltuustossa 10. marraskuuta Yleiskaavassa Maaniitun alue on osoitettu maa- ja metsätalous alueeksi (MT) lukuunottamatta rantavyöhykkeen lähivirkistysaluetta (VL). Stettin tilan alue on osoitettu merkinnällä AP-2/s, pientalovaltainen asuntoalue ja alue, jonka kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennuskanta ja ympäristö säilytetään. Peltoaukea Maaniituntiestä itään sisältyy kunnanvaltuuston hyväksymään Nummela - Hiidenrannan osayleiskaavaan. Aukea on kaavassa osoitettu maatalousalueen merkinnällä (M). Rantaan on osoitettu uimarannan aluevaraus (UV) ja osa rannan rakennuskiinteistöistä on merkitty loma-asuntoalueeksi (RH). Myös venevalkamalle ja pysäköimisalueelle on varattu osayleiskaavassa omat alueensa suunnittelualueella. Asemakaavat Kaavaluonnosalueella, sen pohjoisimmassa kärjessä, on asemakaavoitettua lähivirkistysaluetta (VL). Asemakaava N78 (vahvistettu ). Rakennusjärjestys Maankäyttö- ja rakennuslaissa ja -asetuksessa olevien sekä muiden maan käyttämistä ja rakentamista koskevien säännösten ja määräysten lisäksi on Vihdin kunnassa noudatettava kunnanvaltuuston hyväksymän rakennusjärjestyksen määräyksiä, jos oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa, asemakaavassa tai Suomen rakentamismääräyskokoelmassa ei ole asiasta toisin määrätty. Pohjakartta Pohjakartta mittakaavassa 1:1000 saatetaan ajan tasalle kaavan laatimisen yhteydessä. Kunnanvaltuuston hyväksymässä Vihdin kunnan kehityskuvassa 2025 kaava-alue on taajama-aluetta. Kunnanvaltuusto on merkinnyt tiedoksi palveluverkkosuunnitelman, joka on ollut edellisen suunnitelman päivitystyö. Suunnitelmalla pyritään mm. kartoittamaan nykyinen palveluverkko, selvittämään nykyisten toimipisteiden kulurakenne ennakoimaan kuntapalveluiden tarvitsemat investoinnit. Vihdin kunnanhallituksen asettaman ilmastostrategiatoimikunnan laatima Vihdin kunnan ilmastostrategia (kv 2010) sisältää katsauksen ilmastostrategiatyön taustoihin, tavoitteet ja tahtotilan sekä toimenpiteet päästöjen vähentämiseksi. Strategiassa asetetaan kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteeksi ainakin 20 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Vihdin suurimmat kasvihuonekaasupäästöt syntyvät liikenteestä, sähkönkulutuksesta ja lämmityksestä. Ilmastostrategiassa on asetettu seuraavat toiminnalliset tavoitteet, johon kaavoituksella voidaan vaikuttaa: Liikenteen kasvihuonepäästöjä vähennetään, yhdyskuntarakennetta eheytetään, sähkö- ja lämmitysenergian kulutuksen aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään ja varaudutaan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. Liikenteen kasvihuonepäästöjä voidaan vähentää kaavoituksen keinoin kehittämällä kevyenliikenteen väyliä taajamissa ja niiden välillä. Yhdyskuntarakennetta täydennetään ja yhdyskuntien energiatehokkuutta parannetaan. Asumisen, työpaikkojen ja palveluiden sijoittamisessa pyritään liikennetarpeen vähentämiseen. Yhdyskuntarakennetta koskevien hankkeiden ja päätösten energiatehokkuus ja vaikutukset kasvihuonekaasupäästöihin selvitetään jo suunnitteluvaiheessa. Edistetään aluelämpöverkon laajentamista Nummelassa ja selvitetään rakentamisedellytyksiä muissa taajamissa. Maankäytön suunnittelussa huomioidaan ilmastonmuutoksen aiheuttamat riskit. Vihdin tieverkko- ja liikenneturvallisuussuunnitelma on toteutettu yhteistyössä Tiehallinnon Uudenmaan tiepiirin ja Vihdin kunnan kanssa vuonna Suunnitelma on laadittu rinnan Vihdin kunnan maankäytön kehityskuvan kanssa. Suunnitelmassa on todettu tavoitteeksi mm. taajamien saavutettavuuden parantaminen. Rakennuskiellot Alueella ei ole voimassa rakennuskieltoa. Muut aluetta koskevat päätökset, suunnitelmat jne. Vihdin kunnan ympäristöohjelmassa (kv ) on esitetty linjaukset siitä, kuinka kunnan toiminnassa ja päätöksenteossa tulee huomioida kestävän kehityksen periaatteet. Kestävän kehityksen mukainen yhdyskuntarakenteen kehittäminen on ohjelman mukaan olemassa olevaa rakennetta täydentävää ja olevat tekniset verkostot hyödyntävää. Uusi ympäristöohjelma on tekeillä. Maaniitunlahden asemakaava ja asemakaavan muutos, kaava N

16 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Kaavatyöllä pyritään edistämään Nummelan taajaman yhdyskuntarakenteen eheyttämistä. Alue sijoittuu Hiidenrannan asuinalueen länsirajalle, ja liittyy siten tiiviisti taajamarakenteeseen. Maaniitunlahti on luonnollista taajamarakenteen laajenemissuuntaa olemassa olevan joukkoliikenneyhteyden varrella, maakaasun hyödyntämismahdollisuuksien äärellä ja vesilaitoksen toiminta-alueella. Tilojen Stetti ja Majvik kantatilat ovat suunnittelualueen pelto- ja niittyalueiden entisenä talouskeskuksena luonteva osa suunnittelualuetta. 4.2 Suunnittelun käynnistyminen ja sitä koskevat päätökset Kaava N 156 Maaniitun asemakaava ja asemakaavan muutos on kaavoitusohjelmassa vuodelle 2011, kh ja edelleen vuodelle Ympäristölautakunta päätti merkitä tiedoksi kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman ja kuuluttaa kaavan vireille Kaava kuulutettiin vireille Perusselvitykset ja tavoitteet-raportti merkittiin tiedoksi ympäristölautakunnassa ja kunnanhallitus hyväksyi tavoitteet kaavatyölle ( 136). Kunta on tehnyt kaavoituksen käynnistämissopimuksen Marko Leppäsen kanssa, kh Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Osallisia ovat kaava-alueen maanomistajat ja kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon ja muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Osallisia ovat myös ne viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (MRL 62 ). Osalliset on lueteltu tarkemmin osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (OAS), ympa , liite Vireilletulo Kaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä perusselvitykset ja tavoitteet-raportti merkittiin tiedoksi ympäristölautakunnan kokouksessa , ja kaavatyö kuulutettiin vireille Kaavoituksen käynnistymisestä sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman esillä olosta kuulutettiin paikallislehdissä ja kunnan ilmoitustaululla Viranomaisyhteistyö ELY-keskuksen kanssa on neuvoteltu ja todettu, että aloitusvaiheen viranomaisneuvottelua ei ole tarpeen pitää, mutta kaavasta sen eri vaiheissa pyydetään lausuntoja eri viranomaistahoilta. Kunnan sisällä kaavasuunnittelua on tehty yhteistyössä kunnallistekniikan edustajien kanssa. Kunnallistekniikan edustajia on kuultu suunnittelutyön aikana mm. yleisten alueiden suunnittelun sekä korttelirajausten osalta. 4.4 Asemakaavan tavoitteet MRL sisältövaatimukset Asemakaavaa laadittaessa on maakuntakaava ja oikeusvaikutteinen yleiskaava otettava huomioon siten, kuin siitä maankäyttöja rakennuslaissa säädetään. 16 Maaniitunlahden asemakaava ja asemakaavan muutos, kaava N 156

17 Asemakaava on laadittava siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle. Rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää. Kaavoitettavalla alueella tai sen lähiympäristössä on oltava riittävästi puistoja tai muita lähivirkistykseen soveltuvia alueita. Asemakaavalla ei saa aiheuttaa kenenkään elinympäristön laadun sellaista merkityksellistä heikkenemistä, joka ei ole perusteltua asemakaavan tarkoitus huomioon ottaen. Asemakaavalla ei myöskään saa asettaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle sellaista kohtuutonta rajoitusta tai aiheuttaa sellaista kohtuutonta haittaa, joka kaavalle asetettavia tavoitteita tai aatimuksia syrjäyttämättä voidaan välttää. Jos asemakaava laaditaan alueelle, jolla ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa, on asemakaavaa laadittaessa soveltuvin osin otettava huomioon myös mitä yleiskaavan sisältövaatimuksista säädetään. Yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon: Yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset; ympäristöhaittojen vähentäminen rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kunnan asettamat tavoitteet Kaavoitusohjelmassa vuodelle 2011 on painotettu mm. korkealaatuisten ja omaleimaisten pientaloalueiden, työpaikkojen ja palveluiden sekä taajamien kasvusuuntien kehittämistä. Painopistealueena on Nummelan taajama, jonne kohdistuu suurin asuin- ja liikerakentamisen paine kunnassa. Vihdin kunnan väestökasvutavoitteen (noin 2 % vuodessa) ylläpitäminen edellyttää asunnon vuotuista lisätarvetta. Maaniitunlahden asemakaavatyön tavoitteena on osaltaan edistää näiden kunnan kehittämistavoitteiden toteutumista. Asemakaavatyön keskeisenä tavoitteena on tutkia laadukkaan pientaloasutuksen sijoittamista alueelle ympäröivä taajamarakenne, miljöö ja kulttuuriympäristö huomioiden. Samalla tutkitaan tarve ja mahdollisuudet peruspalveluiden sijoittamiseen alueelle. Tavoitteena on myös laatia asemakaava siten, että se tukee Vihdin kunnan ilmastostrategia :n mukaisia tavoitteita: Liikenteen kasvihuonepäästöjä vähennetään, yhdyskuntarakennetta eheytetään, sähkö- ja lämmitysenergian kulutuksen aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään ja varaudutaan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Maankäyttö- ja rakennuslain 24 :n mukaan alueidenkäytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta. Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa painotetaan yhdyskuntarakenteen eheytymistä ja tiivistämistä, jotka edesauttavat kestävää yhdyskuntarakennetta. Asemakaavan muutostyön yhteydessä tulee huomioida erityisesti seuraavat valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa mainitut asiakohdat: Maaniitunlahden asemakaava ja asemakaavan muutos, kaava N

18 Toimivan aluerakenteen tavoite viittaa olemassa olevien rakenteiden hyödyntämiseen. Lisäksi se suosii kyläverkoston kehittämistä sekä maaseudun elinkeinotoimintojen edistämistä ja muun toimintapohjan monipuolistamista. Eheytyvän yhdyskuntarakenteen ja elinympäristön laadun tavoite viittaa olemassa olevien yhdyskuntarakenteiden hyödyntämiseen ja eheyttämiseen sekä viheralueiden yhtenäisenä säilyttämiseen. Joukkoliikenteen, pyöräilyn ja jalankulun edellytysten parantaminen sekä rakennetun ympäristön ajallinen kerroksellisuus, omaleimaisuus ja ihmisläheisyys ovat myös suunnittelualuetta koskevia periaatteita. Kulttuuri- ja luonnonperinnön, virkistyskäytön ja luonnonvarojen tavoitteet tukevat luonnonvarojen saatavuuden turvaamista tuleville sukupolville sekä kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön säilymistä. Luonnon virkistyskäytön ja luontoja kulttuurimatkailun edistäminen tukee myös valtakunnallisia tavoitteita. Toimivien yhteysverkostojen ja energiahuollon tavoitetta tukevat ensisijaisesti olemassa olevien pääliikenneyhteyksien ja verkostojen kehittäminen, varsinkin eri liikennemuodot käsittävinä kokonaisuuksina. Helsingin seudun erityiskysymyksiä koskevien yleistavoitteiden mukaan Helsingin seutua kehitetään valtakunnallisena pääkeskuksena luomalla edellytykset riittävälle ja monipuoliselle asunto- ja työpaikkarakentamiselle, toimivalle liikennejärjestelmälle sekä hyvälle elinympäristölle. Helsingin seudulla edistetään joukkoliikenteeseen, erityisesti raideliikenteeseen tukeutuvaa ja eheytyvää yhdyskuntarakennetta. Seudun keskuksia vahvistetaan asunto-, työpaikka- ja palvelukeskuksina. Erityistavoitteissa riittävän asuntotuotannon turvaamiseksi on alueidenkäytössä varmistettava tonttimaan riittävyys. Merkittävä rakentaminen tulee sijoittaa joukkoliikenteen, erityisesti raideliikenteen palvelualueelle. Alueidenkäytön mitoituksella tulee parantaa joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä ja hyödyntämismahdollisuuksia. Maakuntakaavassa suunnittelualue sijoittuu taajamatoimintojen alueen rajalle siten, että Tyynelän tila sisältyy taajamatoimintojen alueeseen Maaniitun peltojen rajautuessa alueen ulkopuolelle. Vihdin kunnan oikeusvaikutuksettomassa yleiskaavassa Maaniitun alue on osoitettu maa- ja metsätalous alueeksi (MT) lukuunottamatta rantavyöhykkeen lähivirkistysaluetta (VL). Stettin tilan alue on osoitettu merkinnällä AP-2/s, pientalovaltainen asuntoalue ja alue, jonka kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennuskanta ja ympäristö säilytetään. Peltoaukea Maaniituntiestä itään sisältyy Nummela - Hiidenrannan oikeusvaikutuksettomaan osayleiskaavaan. Aukea on kaavassa osoitettu maatalousalueen merkinnällä (M). Rantaan on osoitettu uimarannan aluevaraus (UV) ja osa rannan rakennuskiinteistöistä on merkitty loma-asuntoalueeksi (RH). Myös venevalkamalle ja pysäköimisalueelle on varattu osayleiskaavassa omat alueensa suunnittelualueella. Asemakaava-aluetta suunnittelualueella on ainoastaan sen pohjoisimmassa kärjessä oleva lähivirkistysalue (VL) Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet Alueen kulttuurihistorialliset arvot, maisemalliset arvot sekä luonnonympäristöön liittyvät arvot tulee kaavatyössä huomioida siten, että suunnittelulla edistetään mahdollisuuksien mukaan niiden säilymistä Prosessin aikana syntyneet tavoitteet Osallisten tavoitteet Eräs alueen maanomistaja on viestittänyt toivovansa rakentamalle rantakiinteistölleen lomarakennusoikeutta. Asemakaavan laadulliset tavoitteet Maaniitunlahden asuinalueen uusi rakentaminen on tarkoitus toteuttaa mittasuhteiltaan, tyyliltään ja materiaaleiltaan olemassa olevaan rakennuskantaan, alueen luontoon ja maisemaan sekä muuhun ympäristöön sopeutuvana. Asemakaavan tavoitteena on myös alueen luontoarvot ja rantavyöhyke huomioiden kehittää alueen virkistysmahdollisuuksia ja yhteyksiä. 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Alustavan kaavaratkaisun kuvaus Alustavan kaavaluonnoksen laatimisen lähtökohtana toimivat kaavalle asetetut tavoitteet tutkia yhdyskuntarakenteen täydentämismahdollisuuksia Hiidenrannan asuntoalueen länsipuolella sen luonnollisella laajenemisalueella. Alustavaan kaavaluonnokseen merkittyjen uusien pientalokortteleiden rajaukseen ja sijaintiin ovat vaikuttaneet keskeisesti alueen luonnonolot, maastonmuodot ja maisemarakenne. Katuverkon suunnittelussa on pyritty huomioimaan myös kunnallistekniset huoltotoimenpiteet ja niiden tilatarpeet sekä huoltoliikenteen mahdollistaminen myös rantavyöhykkeelle.. Pääliikenneväylänä Nummelan taajamasta Hiidenrannan asuntoalueen läpi suunnittelualueelle toimii Haapakyläntie ja Vesikansantie. Kaavaluonnoksessa on Vesikansantieltä asuintonteille osoitettu yksi uusi katuliittymä, Maaniituntie, jonka molemmin puolin on osoitettu uusia tonttikatuja. Uusia katuja ovat Maa-

19 niitunkuja, Maaniitunreuna, Maaniitunlahti ja Maaniitunranta. Alueelle tultaessa Maaniituntien ja Maaniitunreunan risteyksen oikealle puolelle on osoitettu katuaukio torialue. Linja-auto- ja saattoliikennettä palvelemaan on Vesikansantieltä osoitettu erillinen liittymä ja pysäkkialue katuaukion laidalle. Kaavaluonnoskarttaan on merkitty yhteensä 13 uutta pientalokorttelia, korttelit ja 538 sekä 2 lomarakennusten korttelia, korttelit 536 ja 537. Uusia pientalotontteja on osoitettu yhteensä 54 ja 4 lomarakennusten tonttia. 3:lla asuinpientalotontilla ja 3:lla lomarakennustontilla on rakennuksia. Alueella tulee kaavamääräyksien nojalla noudattaa julkisivuja kattomateriaalien sekä kattomuodon suhteen yhtenäistä rakentamistapaa ja rakennusten tulee muodostaa yhtenäinen kokonaisuus. Katulinjausten ohjaamana useat korttelit ovat kaarevia, jolloin ei synny pitkiä katunäkymiä. Tällöin tonttikohtaiset ratkaisut ja rakenteelliset yksityiskohdat ilmentävät ja elävöittävät katukuvaan. Rakennusalat on sijoitettu katualueen läheisyyteen, millä pyritään viihtyisän ja kodikkaan katutilan syntymiseen. Harjansuunta on määrätty metsään rajoittuvassa korttelissa 532. Hiidenveden rantavyöhyke on koko Nummelanharjun lounaisrinteen yhdistävä elementti. Hiidenrannan alueella rantavyöhyke on suurelta osin rakennettu, joten vielä luonnontilaisia alueita tulee suojella rakentamiselta. Kaavaluonnoskartassa rantaluhdan luontoarvot on huomioitu asemakaavamääräyksellä, jolla luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeä luonnontilaisena säilytettävä rantaluhta voidaan suojata. Asuinrakentaminen ja polkuverkosto on osoitettu rantavyöhykkeen ulkopuolelle. Rantaluhdan alueen virkistysarvoa on pyritty lisäämään osoittamalla rantaan vesialueen osa, jolle voi rakentaa laiturin alueen asukkaiden ja ulkoilijoiden virkistäytymiseen ja levähtämiseen. Kulku laiturialueelle osoitetaan pitkospuita pitkin. Korttelin 525, keskellä on puistometsäksi osoitettu metsäsaareke. Maaniitun lähivirkistysalueella on kaksi luo -merkintää, joilla osoitetaan alueet, joilla on säilytettävät kosteikko- ja lähteikköalueet. Rantaan on osoitettu kaksi lomarakennusten korttelialuetta. Korttelit ovat pääosin rakennettuja. Rantaan on osoitettu alueet venevalkamille, joista toinen yhteisalueen osalle ja kolmas päättyvän Maaniitunlahden katualuevarauksen läheisyyteen. Maaniitunlehdon Tyrynojan puoleiselle lähivirkistysalueelle on osoitettu aluevaraus pumppaamolle Alustavan kaavaratkaisun vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu Vaikutukset luontoon, luonnonympäristöön ja maisemakuvaan Uusi omakotitalorakentaminen tulee muuttamaan suunnittelualueen maisemakuvaa ja luonnonympäristöä, kun nykyistä pelto- ja niittyaluetta muuttuu asuinalueeksi. Uudet tontit on pyritty kaavaluonnoksessa sijoittamaan ja suunnittelemaan sisällöltään maisemaa kunnioittaen siten, että rakentaminen mukailisi maastonmuotoja mahdollisimman hyvin. Suunnittelualueen keskellä olevat metsäsaarekkeet ja kosteikot ja niiden luontoarvot pyritään säilyttämään entisellään. Rantalunta jätetään mahdollisimman luonnontilaiseksi virkistysalueeksi. Hiidenveden ympäristökuormitusta pyritään vähentämään osoittamalla alueita ja määrittelemällä toimia hulevesien käsittelyä varten, ettei uusi rakentaminen lisäisi Hiidenveden kuormitusta. Alueelle ollaan laatimassa hulevesien hallintasuunnitelmaa, joka valmistuessaan tarkentaa hulevesien hallinnan vaatimia tilavarauksia ja tarkentaa asemakaavamääräyksiä hulevesien käsittelynkin osalta. Vaikutukset talouteen Suunnittelualue on suurelta osin kunnan omistuksessa, ja sille muodostuu uusia erillispientalotontteja yhteensä 54 kappaletta. 4 rannan lomarakennustonttia ovat yksityisessä omistuksessa. Alueelle on osoitettu yhteensä rakennusoikeutta asuinrakentamiseen k-m2 ja lomarakentamiseen 640 k-m². Korttelialueita on kaikkiaan m2, josta lomarakennusten korttelialueosuus on m². Uusista erillispientalotonteista kunta saa myyntituloja, kun taas toisaalta katujen ja kunnallistekniikan rakentaminen tapahtuu kunnan kustannuksella. Kustannusten suuruutta pienentää se, kunnallistekniikan verkostot ovat lähellä kaava-alueen itäreunalla. Omakotitontit houkuttavat kuntaan uusia asukkaita. Alueen asukaslisäys ja palveluiden tarve on huomioitava palveluverkkosuunnitelmassa. Itse suunnittelualueelle ei muodostu uusia palveluita, vaan se tukeutuu ensisijaisesti Nummelan taajaman palveluihin. Vaikutukset liikenteeseen Suunnittelualue liittyy ympäröivään rakenteeseen Haapakyläntien ja Vesikansantien kautta. Alueelta on muutama kilometri Nummelan palveluihin. Linja-autovuorot liikennöivät Vesikansantietä Nummelan suuntaan, mistä on hyvät liikenneyhteydet Helsingin, Lohjan että Karkkilan ja Porin suuntiin. Pysäkkejä on suunnittelualueen läheisyydessä Korttelialueiden rakentuessa ja uusien asukkaiden muuttaessa aluelle myös liikennemäärät kasvavat. Hiidenrannassa lisääntyvän liikenteen tarpeita ja turvallisuutta on huomioitu mm. rakentamalla rinnakkaistie Haapakyläntieltä Veikkoinkorven valo-ohjattuun risteykseen. Lisäksi kaavoitusohjelmassa Maaniitunlahden asemakaava ja asemakaavan muutos, kaava N