Kaava N 156 Maaniitunlahden asemakaava ja asemakaavan muutos

Transkriptio

1 Kaava N 156 Maaniitunlahden asemakaava ja asemakaavan muutos Perusselvitykset ja tavoitteet Ympa Ympa om

2 ASIA 388/ /2011 Kaavan laatija: Miia Perätalo, kaavasuunnittelija Asemantie 30 / PL 13, NUMMELA s-posti miia.peratalo@vihti.fi puh. (09) , matkap KAAVAPROSESSI JA KÄSITTELYVAIHEET OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Ympa Ympa liite 2 PERUSSELVITYKSET JA TAVOITTEET Ympa Ympa oheismateriaali KAAVALUONNOS KAAVAEHDOTUS VASTINEET KAAVAN HYVÄKSYMINEN Raportissa on kuvattu tiivistetysti suunnittelualueen lähtötilanne sekä kerrottu aluetta koskevista selvityksistä ja suunnitelmista. Alueen nykytilanne asettaa omat lähtökohtansa alueen suunnittelulle ja näin ollen määrittää osaltaan suunnittelutyön tavoitteita. Kaava-aluetta koskevat selvitykset ja lähtötiedot toimivat myös suunnitelmien vaikutusten arvioinnin pohjana (MRL 9 ). Raportin loppuosassa on linjattu kaavatyön tavoitteita. Tämä raportti julkaistaan kunnan internet-kotisivuilla: /palvelut/kaavoitus/asemakaavoitus Raportin valokuvat ja teemakartat Vihdin kunnan kaavoitus Pohjakartat ja ilmakuvat Maanmittauslaitos Vihdin kunnan mittaustoimi Raportin on laatinut Miia Perätalo 2 Maaniitunlahden asemakaava ja asemakaavan muutos, kaava N 156

3 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kunta: Vihti Taajama: Nummela Taajamanosa/alue: Tuohivehmaa Kaavan nimi: Maaniitunlahden asemakaava ja asemakaavan muutos Kaavanumero: N 156 Asemakaava koskee Maaniitun pelto- ja niittyaluetta Hiidenrannan länsiosassa. Lisäksi asemakaavatyön rajaukseen on alustavasti sisällytetty Maaniituntien alkupäässä ja Maaniitunlahden rannassa sijaitsevat rakennuskiinteistöt sekä yhteisranta. Asemakaavan laatiminen koskee myös Vesikansantietä Maaniitun alueen kohdalla. Asemakaavan muutos koskee kaavan N 79 mukaista Tyynelän tilan KL-4 -korttelialuetta, osaa Vesikansantien/Haapakyläntien katualueesta sekä Tyynelänkujan katualuetta. Lisäksi asemakaavan muutos koskee kaavan N 78 mukaista lähivirkistysaluetta Maaniitunlahden rannassa. Asemakaava koskee seuraavia tiloja tai osaa niistä: Majvik RN:o 2:43, Stetti RN:o 2:11, Mäntypelto RN:o 2:917, Terra RN:o 2:10, Juhanilanranta I RN:o 2:377, Juhanilan ranta RN:o 2:309, Eskola RN:o 2:308, Ranta-alue 878:1, Väinölä RN:o 2:293, Rantala RN:o 2:292, Rantapelto RN:o 2:790, Myllypuro RN:o 2:406, Myllypuro RN:o 2:375, Tyynelä RN:o 2:780 sekä katualuetta ja yleisen tien aluetta. Suunnittelualueen pinta-ala on alustavan rajauksen mukaan noin 21 ha ja se kuuluu Haapakylän kylään (401). 1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Nummelan taajaman länsiosassa Nummelanharjun ja Hiidenveden välisellä Hiidenrannan alueella. Suunnittelualue sijoittuu asemakaavoitetun taajama-alueen länsiosiin. Suunnittelualue on pääosin pelto- ja niittyaluetta, rannan tuntumassa on muutama rakennettu kiinteistö ja yhteisranta. Suunnittelualueen kaakkoisosassa sijaitsee jo asemakaavoitettu Tyynelän tila. Alueelta on matkaa Nummelan keskustaan noin 3,5 km. Suunnittelualue rajautuu pohjoisessa Hiidenveteen, etelässä osin Vesikansantiehen, osin asemakaavoitettuun virkistysalueeseen ja osin asemakaavan mukaisiin pientalokortteleihin. Idässä suunnittelualue rajautuu asemakaavan mukaiseen lähivirkistysalueeseen sekä Maaniitunlahteen laskevaan vesiuomaan. Lännessä aluetta rajaa peltoalueen jälkeen laaja metsäinen rinne. 1.3 Kaavan tarkoitus Kaavan laatimisen tarkoituksena on tutkia laadukkaan pientaloasutuksen sijoittamista alueelle rakennetun ja luonnonympäristön ominaispiirteet huomioonottaen. Tavoitteena on luoda Hiidenveden äärelle viihtyisä ja monipuolinen asuinalue, joka liittyy tiiviisti Hiidenrannan muuhun taajamarakenteeseen. Kaavatyön yhteydessä tulee tutkittavaksi myös peruspalveluiden sijoittamismahdollisuudet ja -tarpeet alueella. Kaavamuutokseen Tyynelän tilan osalta on päätetty ryhtyä kunnanhallituksen päätöksellä Kaavamuutosta on hakenut maanomistaja, ja kaavamuutoksen tavoitteena on tutkia pientalorakentamisen sijoittamista alueelle. Kaavamuutoksessa tullaan ottamaan huomioon maakuntamuseon antamat lausunnot koskien asemakaavalla suojeltua tilan päärakennusta. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti opaskartalla (rajattu punaisella). Vihdin kunnan mittaustoimi. Maaniitunlahden asemakaava ja asemakaavan muutos, kaava N 156 3

4 1.4 Sisällysluettelo 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti Kaavan tarkoitus Sisällysluettelo Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Luettelo kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista 5 2. TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet 6 3. LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Maanomistus Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Asemakaavan suunnittelun tarve Suunnittelun käynnistyminen ja sitä koskevat päätökset Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Asemakaavan tavoitteet MRL sisältövaatimukset Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet 17 4 Maaniitunlahden asemakaava ja asemakaavan muutos, kaava N 156

5 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Liite 1. Osallistumis- ja arviointisuunnittelma 1.6 Luettelo kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista Pohjatutkimus, Uudenmaan maanrakennussuunnittelu Oy, 2009 Luontoselvitys, Luontotieto Keiron Oy, 2011 (tekeillä) Vihdin kulttuurihistorialliset rakennukset ja kohteet, Vihti-Seura ja Museovirasto, 1982 Kopunlahden ja Maaniitunlahden maisemanhoitosuunnitelma, Maisema ja suunnittelu Fairhurst, 1986 Maakaasuputki Mäntsälä - Siuntio, linjauskartat, Palveluverkkosuunnitelma, kv Vihdin kunnan ilmastostrategia, kv Vihdin kunnan kehityskuva 2025, Skoy 2004 Vihdin pohjavesialueet 2005, Uudenmaan ympäristökeskus, Nummenkylä-Nummelanharjun pohjavesialueen suojelusuunnitelma, Maa ja Vesi, 1997 Nummelanharjun pohjavesialueen suojelusuunnitelma, Ramboll 2009 Vihdin tieverkko- ja liikenneturvallisuussuunnitelma, Uudenmaan tiepiiri ja Vihdin kunta, 2005 Alimmat suositeltavat rakentamiskorkeudet Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan suurimmilla järvillä, Uudenmaan ympäristökeskuksen monisteita, 149/2004 Erityissuojelua vaativat vesistöt, vesistöjen erityissuojeluryhmän mietintö, Ympäristöministeriö, ympäristönsuojeluosasto, työryhmän mietintö 63, 1992 Vihdin maisemahistoriallinen selvitys, Johanna Forsius-Nummela, Maaniitunlahden asemakaava ja asemakaavan muutos, kaava N 156 5

6 2. TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Maaniitunlahden asemakaava sisältyy kunnanvaltuuston hyväksymään kaavoitusohjelmaan vuodelle Kaavamuutostyöhön Tyynelän tilan alueella on päätetty ryhtyä maanomistajan hakemuksesta kunnanhallituksen päätöksellä Osallistumis- ja arviointisuunnitelma esitellään ympäristölautakunnan kokouksessa yhdessä Perusselvitykset ja tavoitteet -raportin kanssa. 6 Maaniitunlahden asemakaava ja asemakaavan muutos, kaava N 156

7 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue on alustavan rajauksen mukaan pinta-alaltaan noin 21 hehtaaria sisältäen Maaniitun pelto- ja niittyaukean, osan Vesikansantien/Haapakyläntien tiealueesta sekä Tyynelän tilan KL-4 -korttelin. Maaniitunlahden rantaan on muodostunut muutama rakennuskiinteistö Maaniituntien päähän. Tyynelän tilakokonaisuus on 1900-luvun vaihteen tienoilta ja tilalla sijaitsee edelleen vanha päärakennus. Suunnittelualue rajautuu pohjoisessa Hiidenveteen ja Maaniitunlahden rantaan. Rannan rakennuskiinteistöt on otettu alustavaan kaava-alueen rajaukseen mukaan. Idässä suunnittelualue rajautuu asemakaavoitettuun alueeseen ja siten Hiidenrannan asuinalueeseen, joka on pääosin rakentunut luvulla. Etelässä kaava-alueeseen sisältyy Tyynelän tilakeskuksen voimassa olevan asemakaavan mukainen KL-4 -korttelialue, ja Tyyneläntien varren asuinpientalokorttelit rajautuvat kaava-alueen ulkopuolelle. Vesikansantie/Haapakyläntie toimii pääliikenneväylänä suunnittelualueelle, ja se sisältyy kaavan alustavaan aluerajaukseen niiltä osin, kuin se kulkee Maaniitun ja Tyynelän tilan kohdalla. Lännessä alustava raja kulkee peltoaukealla, jonka takana nousevat mäkiset rinteet. Kuva oikealla: Suunnittelualueen alustava rajaus punaisella, nykyisen asemakaava-alueen rajaus vihreällä ja pohjavesialueen sekä pohjaveden muodostumisalueen rajat sinisellä rajauksella. Maaniitunlahden asemakaava ja asemakaavan muutos, kaava N 156 7

8 3.1.2 Luonnonympäristö Maisemarakenne ja maisemakuva Suunnittelualue, kuten koko Hiidenrannan nykyinen asuinalue, sijoittuu lounais-koillissuuntaiseen laaksopainanteeseen, jota rajaavat kaakossa Salpausselän harjualue ja luoteessa Hiidenvesi ja harjuselänteet. Alueen maasto viettää loivasti luoteeseen ja Maaniitunlahdessa pohjoiseen, kohti Hiidenvettä. Korkeuserot suunnittelualueella eivät ole suuria, ja kaltevuus on enintään 5 %:n luokkaa. Korkeustaso Maaniitunlahden rannan tuntumassa on noin +33 m mpy ja Tyynelän tilan korkeimmilla kohdilla noin +52 m mpy. Hiidenveden rannoilla alin suositeltava rakentamiskorkeus on +33,5 m mpy. Maisemallisesti Maaniittu on vanhaa pelto- ja niittyaukeaa. Vihdin kulttuurihistorialliset rakennukset ja alueet -selvityksessä (Vihti-seura ja Museovirasto, 1982) Tyynelän ja Majvikin välinen avoin näkymä on mainittu maisemakokonaisuutena. Kaksi metsäsaareketta pellon keskellä erottuvat selkeinä maisemallisina elementteinä. Niittyä itäpuolella rajaava Tyrynoja virtaa paikoin melko syvässä uomassa muuhun maaston nähden antaen alueelle omaleimaista, kumpuilevaa maisemarakennetta. Maaniittua halkoo 20 kv:n sähkölinja itä-länsisuuntaisesti. Kallioperä, maaperä ja rakennettavuus Suunnittelualueen kallioperä on länsiosiltaan kiillegneissiä, itäpuoli on graniittia (osaksi pegmaattista) (GTK 1995). Kallioperäalueiden raja kulkee kaakko-luodesuuntaisesti Maaniitunlahden rannan rakennuskiinteistöjen länsipuolelta kohti Nummelanharjua. Maaperältään suunnittelualue on pääasiassa savea. Savi on rakennuspohjana epäedullista heikon kantavuutensa, märkyytensä ja routivuutensa vuoksi. Rakenteista savipohjalle tulevat lisäkuormat joudutaan yleensä viemään tukirakentein alapuolisiin kantaviin maakerroksiin (paalutus, stabilointi ja muut erikoismenetelmät). Aivan Maaniitunlahden rannan alue on maaperältään hietaa, jonka rakennettavuus luokitellaan keskinkertaiseksi. (GTK 1995) Suunnittelualueelle on tehty lisäksi tarkempi maaperäolosuhteiden selvitys vuonna Selvitys on tehty Maaniitun peltoaukean alueella tehden painokairauksia yhteensä 14 pisteessä. Tämän selvityksen mukaan alueen maaperä koostuu vaihtelevan paksuisista savi-, siltti- sekä hienoa hiekkaa sisältävistä kerrostumista, joita peittää paikoitellen humuspitoinen pintamaa. Savi on suurimmalla osalla aluetta hyvin pehmeää, ja maaperä on routivaa. Ote maaperäkartasta suunnittelualueelta (GTK 1995). 8 Maaniitunlahden asemakaava ja asemakaavan muutos, kaava N 156

9 Pienilmasto Rakentamisen kannalta alue on sitä suotuisampi, mitä lämpimämpi alueen pienilmasto on. Pienilmastoon vaikuttavat aurinkoisuus, tuulisuus ja kosteus. Käytännössä tällaiset tekijät ovat riippuvaisia suuntauksesta, maastonmuodoista, maaperästä ja kasvillisuudesta. Pienilmastollisesti parhaita asuinpaikkoja ovat pohjoisesta suojatut kaakkoon, etelään ja lounaaseen viettävät sora-, hiekka- ja hietarinteet sekä moreenikumpareet. Savialueet ovat sen sijaan usein herkästi hallaisia ja sumuisia. Suunnittelualue sijoittuu kahden rinteen väliseen laaksopainanteeseen, ilmastollisesti suotuisaan Länsi-Uudenmaan keitaaseen. Vihdissä vallitsevat tuulensuunnat ovat lounaasta ja etelästä. Maaniitunlahden suunnasta alueelle saapuu kylmiä, pohjoisvirtauksia, joille osa suunnittelualueesta on alttiina. Rakentaminen ja korkeampi kasvillisuus tulevaisuudessa vähentävät nykyisen pelto- ja niittyaukean tuulisuutta merkittävästi. Aurinkoisuuden kannlta suunnittelualue on suotuisa, sillä maaston topografiset vaihtelut ovat pieniä, eikä alueelle muodostu kylmiä ja varjoisia pohjoisrinteitä. Vesistöt ja vesitalous Maaniitunlahti luuluu Karjaanjoen vesistöön, ja suunnittelualueen vedet laskevat Hiidenveteen (+31,9 m mpy). Maaniitun peltoaukea rajoittuu itäosistaan Tyrynojan vesiuomaan. Uoma saa alkunsa Heinälammelta, suunnittelualueen lounaispuolelta. Oja muuttuu Tyynelän tilan laidalla lammeksi, joka on syntynyt tiilisaven oton johdosta. Lampi on padottu. Haapakyläntien pohjoispuolella uoma kulkee paikoin melko syvällä muuhun maastoon nähden, luoden omaleimaista maisemaa alueelle. Tyrynoja laskee Maaniitunlahteen venevalkaman länsipuolella. Suunnittelualue sijaitsee vedenhankinnalle tärkeiden pohjavesialueiden ulkopuolella, eikä siten sijoitu myöskään pohjaveden suoja-alueille. Nummelanharju on luokiteltu vedenhankinnan kannalta tärkeäksi I-luokan pohjavesialueeksi ja pohjaveden muodostumisalueeksi. Maaperäolosuhteiden selvitysten yhteydessä pohjavedenpinnan on arvioitu olevan aivan Maaniitunlahden tuntumassa noin 1-2 metrin syvyydellä maanpinnasta ja Maaniitun eteläosissa noin 4 metrin syvyydellä maanpinnasta. Kasvillisuus Vihdin alue kuuluu eteläboreaaliseen kasvillisuusvyöhykkeeseen, joka ulottuu eteläisimpien rannikkoseutujen eli hemiboreaalisen vyöhykkeen rajalta Järvi-Suomeen ja Pohjanlahden rannikolle saakka. Eteläboreaalisella kasvillisuusvyöhykkeellä puusto on runsasta ja kasvukausi vrk. Kasvillisuusvyöhykkeelle luonteenomaisia puulajeja ovat vaahtera, lehmus ja pähkinäpensas. Maaniitun alueen osa on pääasiassa viljeltyä peltoa ja kesannolla olevaa peltoa/niittyä. Alueen metsäsaarekkeille tyypilliset puulajit ovat koivu, kuusi ja haapa. Tyrynojan törmäillä kasvaa paikoin tiheää lehtipensaikkoa ja paikoin tyypillistä niittykasvillisuutta. Ranta-alueen metsävyöhykkeiden maanpinta suunnittelualueen pohjoisosissa on hyvin lähellä Hiidenveden vedenpintaa. Maasto näillä alueilla on tiheäpuustoista ja vaikeakulkuista. Alueen kasvillisuus-, linnusto- ja lepakkoselvitys on tekeillä ja valmistuu syksyllä. Maaniitunlahden asemakaava ja asemakaavan muutos, kaava N 156 9

10 3.1.3 Rakennettu ympäristö Alueen asutushistoriallisia vaiheita Suunnittelualue kuuluu Hiidenveden rannassa aikoinaan sijainneen Haapkylän maihin. Haapkylässä oli jo 1500-luvun puolivälissä 4 taloa, joista kaksi autioitui myöhemmin. Kylän vanhimmat pellot sijaitsivat Maaniitunlahden itärannalla ja niityt lahden etelärannalla muinaisen Litorinameren korkeimman rannan alapuolella, korkeustasolla +40 m mpy. Paikkakunnallisissa tarkastuksissa 1600-luvulla alueen pellot arvioitiin melko hyviksi, mutta niittyjä pidettiin riittämättöminä. Järvestä kalastettiin kotitarpeiksi ja keväisin ja syksyisin Maaniitunlahteen laskevassa purossa kävi puromylly. Kylän talot olivat tuolloin Haapkylän rustholli ja Kopun verotila. Vuonna 1802 suoritetussa isojaossa olivat mukana Haapkylän eli Westergårdin ratsutila, joka jaettiin Alitaloksi ja Ylitaloksi, sekä Kopun perintötila. Isojaon aikaan kylässä oli 3 torppaa. Tultaessa 1800-luvun lopulle torppien määrä oli kasvanut jo neljääntoista. Ote Kuninkaan kartastosta vuodelta Suunnittelualueen likimääräinen sijainti osoitettu punaisella rajauksella. Haapkylän liikenteellisesti keskeisen sijainnin ja Nummelan aseman läheisyyden vuoksi alkoi 1800-luvun lopulta lähtien Haapkylän alueelle sijoittua erilaista julkista toimintaa, mm. Vuorelan kasvatuslaitos aloitti toimintansa vuonna Vuonna 1901 myös Leppärlän Simolassa jo 1897 toimintansa aloittanut Länsi- Uudenmaan kansanopisto siirtyi Haapkylään. Kopun kartano muodostettiin Haapkylän Westergårdin ratsutilan entisestä augmenttitilasta, johon Ylitalo liitettiin vuosina Vuonna 1910 Ylitalosta lohottiin Tyynelä. Useiden vaiheiden kautta Kopun maat päätyivät vuonna 1931 tehdyssä pakkohuutokaupassa Kopun kartano Oy:n haltuun. Vuonna 1932 Kopun tiloja pakkohuutokaupattiin uudelleen, ja uusi ostaja myi edelleen Lammenlinnan, Nybackan ja Kuusiston tilat. Haapkylän maille on 1960-luvulta alkaen rakentunut Hiidenrannan asuinalue. Ote kartasta vuodelta Suunnittelualueen likimääräinen sijainti osoitettu punaisella rajauksella. Hiidenrannan nykyistä asuinaluetta. Maaniitun eteläisin osa ja Vesikansantie ovat kuvassa vasemmalla. 10 Maaniitunlahden asemakaava ja asemakaavan muutos, kaava N 156

11 Yhdyskuntarakenne ja taajamakuva Vesikansantie (asemakaava-alueella Haapakyläntie) on historiallinen tieyhteys, ja vuoden 1924 kartoissa tielinjaus on lähes nykyisellä paikallaan Maaniitun kohdalla. Tie alkaa valtatie 25:ltä, toimii pääkokoojaväylänä Hiidenrannan asuinalueella ja muuttuu Vesikansantieksi Tyynelän tilan kohdalla. Vesikansantie liittyy Vanhaan Turuntiehen (vt 110) Lohjan kaupungin puolella. Asemakaavoitettu taajama yltää aivan suunnittelualueen rajalle. Hiidenrannassa on pääasiassa pientaloasutusta rivi- ja omakotitaloineen. Alue on rakentunut osin luvuilla, uudempaa asutusta on Hiidenrannan lounaisosissa, Maaniitun suunnittelualueen läheisyydessä. Taajaman keskeinen virkistyselementti on Hiidenvesi, jonka läheisyys on aistittavissa koko asuinalueella. Hiidenveden rannan laajat virkistysalueet ovat niin ikään omaleimaisia alueelle. Vesikansantie kaartaa Maaniitunlahdelta kohti Hiidenrantaa. Alueen nykyinen rakennuskanta Suunnittelualue on pääasiassa rakentamatonta peltoaukeaa. Suunnittelualueen historiallisesti merkittävin rakennus on Tyynelän tilan päärakennus. Tämä hirsirakennus on rakennettu vuonna Tilalla on aiemmin toiminut oma tiilitehdas, ja lampi Tyynelän tilan laidalla on syntynyt tiilisaven oton johdosta. Tyynelän tila kuuluu Museoviraston inventoimaan Haapakylän maisemakokonaisuuteen, johon sisältyy lisäksi Majvikin päärakennus ja tilojen väliset tienvarsinäkymät. Majvik sijaitsee suunnittelualueen länsipuolella, Vesikansantien varrella. Rakennuksella on todettu olevan maisemallista merkitystä. Rakennuksen on mainittu olevan Eliel Saarisen piirtämä. Aivan Maaniituntien alkupäässä sijaitsee 1960-luvulla rakennettu lomakiinteistö Tyrynojan uoman varrella. Vesiuoma on kaivettu pieneksi lammeksi myös tämän kiinteistön alueella. Haapakyläntie sekä Tyynelän tilaa vastaapäätä olevaa uudisrakennuskantaa. Muut rakennetut kiinteistöt sijaitsevat Maaniituntien loppupäässä, Maaniitunlahden rannalla. Kiinteistöt ovat luvuilta, ja rakennukset ovat osin saman ikäisiä. Uusin rakennus on rakennettu alueelle poikkeamisluvalla Väestö ja työpaikat Koko Hiidenrannassa oli asukkaita yhteensä 2066 asukasta. Näistä Tuohivehmaan pienalueelle (234) sijoittui yhteensä 540 asukasta. Alueella ei tiettävästi ole työpaikkoja. Palvelut Hiidenrannan ainoa kaupallinen palvelu on Tiesmäenkujalla toimiva Hiiden kioski. Julkisista palveluista alueella toimii Tiesmäenkujalla Hiidenrannan päiväkoti, jonka yhteydessä on myös neuvola. Tyynelän tilan vanha päärakennus. Lähin 1-6 luokkien koulu on Nummelan koulu, jonka oppilaaksiottoalueeseen Hiidenranta kuuluu. Nummelan koululle on suunnittelualueelta matkaa n. 2 km. Lähin 7-9 luokkien koulu on Nummelanharjun koulu Hiidenvedentiellä n. 1,5 km päässä suunnittelualueelta. Muiden palveluiden osalta suunnittelualue tukeutuu Nummelan keskustaan, mistä löytyvät kaupallisten palveluiden ohella myös mm. terveys-, liikunta-, hallinto-, sosiaali- ja vapaa-ajan palvelut. Pääosa Nummelan kaupallisista ja julkisista palveluista sijoittuu noin 500 metrin säteelle Pisteestä. Majvik on alustavan kaavarajauksen ulkopuolella. Maaniitunlahden asemakaava ja asemakaavan muutos, kaava N

12 Virkistys Kaava-alueen ympäristössä on runsaat lähivirkistysmahdollisuudet. Hiidenveden rannan lähimaastoissa on runsaat virkistysmahdollisuudet sekä maisemaniityillä että taajamametsiköissä. Lisäksi muun muassa Nummelanharjun laaja lähivirkistysalue tarjoaa vilkkaan ulkoilupolkujen ja talvisin latujen verkoston. Hiidenrannassa, Peltoniementien kaakkoispuolella oleva päiväkodin kenttä ja puistoalue toimivat alueen asukkaiden lähivirkistysalueena. Kunnan ylläpitämä uimaranta ja matonpesupaikka sijaitsevat Hiidenrannantien päässä. Uintimahdollisuuksien ohella Hiidenvesi tarjoaa myös veneily- ja kalastusmahdollisuuksia. Ympäristöhäiriöt Suunnittelualue rajautuu 1990-luvun lopulla tehdyn tieliikenteen meluselvityksen mukaan Hanko-Hyvinkää -tien melualueen ulkopuolelle sekä silloisessa tilanteessa että vuoden 2020 ennustetilanteessa. Korkeimmaksi melutaso nousee aivan Tyynelän tilan kaakkoiskulmassa, mutta sielläkin arvo pysyy välillä db ohjearvon ollessa 55 db. Vuonna 2009 valmistuneessa Nummelan lentokeskuksen melumallinnuksessa todetaan ohjearvojen ylittyvän suunnittelualueella hetkittäin lentokoneiden noustessa tai laskeutuessa tietyistä ilmansuunnista. Liikenneverkko Suunnittelualueelle johtaa suoraan valtatie 25:ltä koko Hiidenrannan pääkokoojaväylä Haapakyläntie. Tie vaihtuu Vesikansantieksi Tyynelän tilan kohdalla. Kevyenliikenteenväylä kulkee aina valtatie 25:n liittymästä Tyynelän tilalle saakka Haapakyläntien vierellä. Vesikansantie on valtion ylläpitämä maantie. Maaniitunlahden rantaan risteää Vesikansantieltä Maaniitun yksityistie. Hiidenrannan asuinalueen kevyenliikenteen verkko on melko hyvä. Alueelta on kevyenliikenteen yhteys Nummelan keskustaan valtatie 25:n alittavan kevyenliikenteen väylän kautta. Vihdin tieverkko- ja liikenneturvallisuussuunnitelmassa (Uudenmaan tiepiiri ja Vihdin kunta, 2005) on listattu mm. valtatie 25:n liittymien kehittämistarpeita sekä tämän suunnittelualueen kohdalla on mainittu Vesikansantien/Haapakyläntien olevan kapea ja vilkas tieosuus. Suunnitelmassa on esitetty uusi tieyhteys Maaniitun alueelta Tervasuontielle ja siitä eteenpäin Asemantien ja valtatie 25:n risteykseen. Suunnitelman liitekartassa on ehdotettu Maaniitun suunnittelualueen kohdalla Haapakyläntien tieosuuden parantamista ja kevyenliikenteen yhteyksien lisäämistä. Hiidenrannan tiestöä. Punaisella viivalla on merkitty tiet ja kadut, mustalla kevyenliikenteen väylät. Suunnittelualueelta on matkaa noin neljä kilometriä Nummelan linja-autoasemalle, josta on hyvät joukkoliikenneyhteydet mm. Helsinkiin ja Lohjalle. Hiidenrannan kautta kulkee joukkoliikenteen vuoroja arkisin päiväaikaan noin tunnin välein, viikonloppuisin harvemmin. Pysäkit suunnittelualueen kohdalla sijaitsevat Vesikansantien varrella, Suokummuntien ja Kalkkilantien risteyksissä. Tekninen huolto Suunnittelualue kuuluu uuteen vesihuoltolaitoksen toimintaalueeseen. Maaniittua viistää sen kaakkoiskulmasta Mäntsälä - Siuntio -maakaasun runkoputken linjaus, joka alittaa Hiidenveden koillis-lounaissuuntaisesti ja jatkaa matkaansa suunnittelualueen eteläpuolelta kohti Lohjaa. Maaniitun halki sen pohjoisosissa kulkee myös 20 kv:n sähköilmajohto. Maaniitunlahden rannan rakennuskiinteistöt ja Tyynelän tila ovat kunnallisen vesihuollon piirissä. Nummelan Aluelämmön kaukolämpöverkko ei ulotu Hiidenrannan alueelle. Kuvassa suunnittelualueen kunnallistekniikkaa. Maakaasun runkoputki on osoitettu kuvassa sinisellä viivalla. 12 Maaniitunlahden asemakaava ja asemakaavan muutos, kaava N 156

13 3.1.4 Maanomistus Pääosa kaava-alueesta on Vihdin kunnan omistuksessa. Rannassa sijaitsevat lomakiinteistöt sekä Tyynelän tila ovat yksityisomistuksessa. Kunnanhallitus on hyväksynyt Tyynelän maanomistajan hakemuksen asemakaavan muuttamiseksi ja muutostyön liitettäväksi Maaniitunlahden asemakaavoitukseen. Maanomistajan kanssa tehdään kaavoituksen käynnistämissopimus. Kunnan maanomistus kartalla vihreällä viivarasterilla. 3.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat Uudenmaan maakuntakaava Uudenmaan maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä , ja vahvistamisesta tehdyt valitukset on hylätty korkeimmassa hallinto-oikeudessa Maakuntakaavassa suunnittelualue sijoittuu taajamatoimintojen alueen rajalle siten, että Tyynelän tila sisältyy taajamatoimintojen alueeseen Maaniitun peltojen rajautuessa alueen ulkopuolelle. Maakuntakaavan selostuksessa on todettu valkoisten alueiden osalta mm. että alueille ei ole todettu mitään valtakunnallisesti, maakunnallisesti eikä seudullisesti merkittävää käyttötarkoitusta ja että alueiden käytöstä päättäminen jää paikalliselle tasolle, kunnalle. Alueille voidaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa kunnan tarpeiden mukaan osoittaa merkitykseltään paikallisena kaikkia maankäyttömuotoja. Ote Uudenmaan maakuntakaavasta Suunnittelualue likimääräisesti rajattu punaisella. Lisäksi suunnittelualueeseen kohdistuu maakaasun runkoputken ohjeellisen linjauksen merkintä. Pohjavesialueen raja kulkee suunnittelualueen kaakkoispuolella. Ympäristöministeriö on vahvistanut Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaavan, jossa on tarkasteltu toimintoja, joilla on merkittäviä ympäristövaikutuksia ja jotka edellyttävät keskinäistä yhteensovittamista. Suunnittelualueeseen ei kohdistu merkintöjä Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaavassa. Uudenmaan maakuntakaavan uudistaminen, eli 2. vaihemaakuntakaava, on vireillä. Kaavan valmisteluaineisto on nähtävillä ajalla Ote Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti osoitettu punaisella aluerajauksella. Maaniitunlahden asemakaava ja asemakaavan muutos, kaava N

14 Yleis- ja osayleiskaavat Vihdin kunnan oikeusvaikutukseton yleiskaava on hyväksytty kunnanvaltuustossa 10. marraskuuta Yleiskaavassa Maaniitun alue on osoitettu maa- ja metsätalous alueeksi (MT) lukuunottamatta rantavyöhykkeen lähivirkistysaluetta (VL). Tyynelän tilan alue on osoitettu merkinnällä AM/s, maatilojen talouskeskusten alue, jonka kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennuskanta ja ympäristö säilytetään. Peltoaukea Maaniituntiestä itään sisältyy kunnanvaltuuston hyväksymään Nummela - Hiidenrannan osayleiskaavaan. Aukea on kaavassa osoitettu maatalousalueen merkinnällä (M). Rantaan on osoitettu uimarannan aluevaraus (UV) ja osa rannan rakennuskiinteistöistä on merkitty loma-asuntoalueeksi (RH). Myös venevalkamalle ja pysäköimisalueelle on varattu osayleiskaavassa omat alueensa suunnittelualueella. Asemakaavat Pääosalle suunnittelualuetta ei ole laadittu asemakaavaa. Tyynelän tilakeskus piha-alueineen sisältyy asemakaavaan N 79 (vahvistettu KHO:n päätöksellä ). Tila on asemakaavassa merkinnällä KL-4: Liikerakennusten korttelialue. Tilan päärakennukselle on osoitettu asemakaavassa suojelumerkintä, sr-4: rakennustaiteellisesti tai kulttuurihistoriallisesti arvokas tai taajamakuvan kannalta tärkeä rakennus. Rakennusta ei saa purkaa eikä sen ulkoasua muuttaa ilman pakottavaa syytä. Ote koko kunnan oikeusvaikutuksettomasta yleiskaavasta vuodelta Ote Nummela-Hiidenrannan oikeusvaikutuksettomasta osayleiskaavasta vuodelta Asemakaavan muutos koskee myös asemakaavan N 78 (vahvistettu ) aivan pohjoisimmassa kärjessä olevaa lähivirkistysaluetta (VL). Rakennusjärjestys Maankäyttö- ja rakennuslaissa ja -asetuksessa olevien sekä muiden maan käyttämistä ja rakentamista koskevien säännösten ja määräysten lisäksi on Vihdin kunnassa noudatettava kunnanvaltuuston hyväksymän rakennusjärjestyksen määräyksiä, jos oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa, asemakaavassa tai Suomen rakentamismääräyskokoelmassa ei ole asiasta toisin määrätty. Pohjakartta Pohjakartta mittakaavassa 1:1000 saatetaan ajan tasalle kaavan laatimisen yhteydessä. Rakennuskiellot Alueella ei ole voimassa rakennuskieltoa. Suunnittelualueen alustava rajaus ajantasakaavakartalla. 14 Maaniitunlahden asemakaava ja asemakaavan muutos, kaava N 156

15 Muut aluetta koskevat päätökset, suunnitelmat jne. Vihdin kunnan ympäristöohjelmassa (kv ) on esitetty linjaukset siitä, kuinka kunnan toiminnassa ja päätöksen teossa tulee huomioida kestävän kehityksen periaatteet. Kestävän kehityksen mukainen yhdyskuntarakenteen kehittäminen on ohjelman mukaan olemassa olevaa rakennetta täydentävää ja olevat tekniset verkostot hyödyntävää. Uusi ympäristöohjelma on tekeillä. Kunnanvaltuuston hyväksymässä Vihdin kunnan kehityskuvassa 2025 kaava-alue on taajama-aluetta. Kunnanvaltuusto on merkinnyt tiedoksi palveluverkkosuunnitelman, joka on ollut edellisen suunnitelman päivitystyö. Suunnitelmalla pyritään mm. kartoittamaan nykyinen palveluverkko, selvittämään nykyisten toimipisteiden kulurakenne ennakoimaan kuntapalveluiden tarvitsemat investoinnit. Kunnanvaltuusto on hyväksynyt Vihdin kunnan ilmastostrategian, jossa tavoitteeksi on asetettu kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen vuoteen 2020 mennessä 20 % vuoden 1990 tasosta. Toiminnallisesti tämä tarkoittaa mm. joukkoliikenteen, pyöräilyn ja jalankulun edistämistä, yhdyskuntarakenteen eheyttämistä ja energiatehokkuuden parantamista. Kaavamuutokseen Tyynelän tilan alueella on päätetty ryhtyä kunnanhallituksen päätöksellä Kaavamuutosta on hakenut maanomistaja, ja kaavamuutoksen tavoitteena on tutkia pientalorakentamisen sijoittamista alueelle. Kaavamuutoksessa tullaan ottamaan huomioon maakuntamuseon antamat lausunnot koskien tilan asemakaavalla suojeltua päärakennusta. 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Kaavatyöllä pyritään edistämään Nummelan taajaman yhdyskuntarakenteen eheyttämistä. Alue sijoittuu Hiidenrannan asuinalueen länsirajalle, ja liittyy siten tiiviisti taajamarakenteeseen. Maaniittu on luonnollista taajamarakenteen laajenemissuuntaa joukkoliikenneyhteyden varrella, maakaasun hyödyntämismahdollisuuksien äärellä ja vesilaitoksen toiminta-alueella. Tyynelän tilan osalta maankäyttötarpeet ovat muuttuneet, ja kaavamuutoksella pyritään ratkaisuun, joka vastaa paremmin nykyisiä tarpeita. 4.2 Suunnittelun käynnistyminen ja sitä koskevat päätökset Kaavatyö kokonaisuudessaan sisältyy kunnanvaltuuston hyväksymään kunnan kaavoitusohjelmaan vuodelle Osallistumis- ja arviointisuunnitelma esitellään ympäristölautakunnalle yhtä aikaa Perusselvitykset ja tavoitteetraportin kanssa. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Osallisia ovat kaava-alueen maanomistajat ja kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon ja muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Osallisia ovat myös ne viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (MRL 62 ). Osalliset on lueteltu tarkemmin osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. 4.4 Asemakaavan tavoitteet MRL sisältövaatimukset Asemakaavaa laadittaessa on maakuntakaava ja oikeusvaikutteinen yleiskaava otettava huomioon siten, kuin siitä maankäyttöja rakennuslaissa säädetään. Asemakaava on laadittava siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle. Rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää. Kaavoitettavalla alueella tai sen lähiympäristössä on oltava riittävästi puistoja tai muita lähivirkistykseen soveltuvia alueita. Asemakaavalla ei saa aiheuttaa kenenkään elinympäristön laadun sellaista merkityksellistä heikkenemistä, joka ei ole perusteltua asemakaavan tarkoitus huomioon ottaen. Asemakaavalla ei myöskään saa asettaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle sellaista kohtuutonta rajoitusta tai aiheuttaa sellaista kohtuutonta haittaa, joka kaavalle asetettavia tavoitteita tai aatimuksia syrjäyttämättä voidaan välttää. Jos asemakaava laaditaan alueelle, jolla ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa, on asemakaavaa laadittaessa soveltuvin osin otettava huomioon myös mitä yleiskaavan sisältövaatimuksista säädetään. Maaniitunlahden asemakaava ja asemakaavan muutos, kaava N

16 Yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon: Yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset; ympäristöhaittojen vähentäminen rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kunnan asettamat tavoitteet Kaavoitusohjelmassa vuodelle 2011 on painotettu mm. korkealaatuisten ja omaleimaisten pientaloalueiden, työpaikkojen ja palveluiden sekä taajamien kasvusuuntien kehittämistä. Painopistealueena on Nummelan taajama, jonne kohdistuu suurin asuin- ja liikerakentamisen paine kunnassa. Vihdin kunnan väestökasvutavoitteen (noin 2 % vuodessa) ylläpitäminen edellyttää asunnon vuotuista lisätarvetta. Maaniitunlahden asemakaavatyön tavoitteena on osaltaan edistää näiden kunnan kehittämistavoitteiden toteutumista. Asemakaavatyön keskeisenä tavoitteena on tutkia laadukkaan pientaloasutuksen sijoittamista alueelle ympäröivä taajamarakenne, miljöö ja kulttuuriympäristö huomioiden. Samalla tutkitaan tarve ja mahdollisuudet peruspalveluiden sijoittamiseen alueelle. Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Maankäyttö- ja rakennuslain 24 :n mukaan alueidenkäytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Pääsääntöisesti valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet välittyvät kuntien alueidenkäytön suunnitteluun maakuntakaavan ohjausvaikutuksen kautta. Kuntatasolla taasen yleiskaavan merkitys korostuu valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja maakuntakaavan konkretisoinnissa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet koskevat kuitenkin myös asemakaavoitusta silloin, kun alueella ei ole sellaista oikeusvaikutteista yleiskaavaa, jossa ne olisi jo huomioitu. Lisäksi valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ns. erityistavoitteet sisältävät kaikkia kaavatasoja, myös asemakaavoitusta koskevia velvoitteita, mikäli tavoitetta ei ole kohdennettu koskemaan vain tiettyä kaavatasoa. Tämän asemakaavan laatimista ohjaavat erityisesti seuraavat valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa mainitut asiakohdat: Toimiva aluerakenne sekä eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Alueidenkäytön suunnittelussa on edistettävä olemassa olevan rakennuskannan hyödyntämistä sekä luotava edellytykset hyvälle taajamakuvalle. Taajamia kehitettäessä on huolehdittava siitä, että viheralueista muodostuu yhtenäisiä kokonaisuuksia. Kehittäminen perustuu ensisijaisesti alueiden omiin vahvuuksiin ja sijaintitekijöihin. Etelä-Suomessa aluerakenne perustuu erityisesti alueiden välisiin raideliikenneyhteyksiin. Yhdyskuntarakennetta tulee kehittää siten, että henkilöautoliikenteen tarve on mahdollisimman vähäinen. Suunnittelussa parannetaan joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä. Alueidenkäytön suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota ihmisten terveydelle aiheutuvien haittojen ja riskien ehkäisemiseen. Alueidenkäytössä luodaan edellytykset ilmastonmuutoksen sopeutumiselle. Taajamia kehitettäessä on huolehdittava siitä, että viheralueista muodostuu yhtenäisiä kokonaisuuksia. Jalankululle ja pyöräilylle on varattava riittävät ja toimivat verkostot. Kaavoituksessa on varauduttava lisääntyviin myrskyihin, rankkasateisiin ja taajamatulviin. Suunnittelualue jatkaa Nummelan taajaman Tuohivehmaan taajamanosan kasvua länteen linja-autoliikenneväylän varrella. Osaltaan alueen rakentuminen myös parantaa joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä koko Hiidenrannan alueella. Taajamarakenteen tiivistämis- ja eheyttämismahdollisuuksia tutkitaan Tyynelän tilan alueella. Hiidenvesi on ensisijaisen tärkeä virkistyselementti Hiidenrannan alueella, mikä huomioidaan myös Maaniitun alueen suunnittelussa. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Liikennejärjestelmä ja alueidenkäyttö tulee sovittaa yhteen siten, että vähennetään henkilöautoliikenteen tarvetta. Tarvittaviin liikenneyhteyksiin varaudutaan kehittämällä ensisijaisesti olemassa olevia pääliikenneyhteyksiä ja verkostoja. Erityistä huomiota tulee kiinnittää liikenneturvallisuuden kehittämiseen. Alueen kehittäminen edistää ekologisesti kestävien liikennemuotojen käyttöedellytyksiä sekä alueen liikenneturvallisuutta mm. kevyenliikenteen väylien muodossa. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Alueidenkäytössä tulee edistää ekologisten yhteyksien säilymistä ja yhtenäisten virkistysalueiden muodostumista. Myös luonnon monimuotoisuuden säilymistä edistetään alueidenkäytön suunnittelussa. Alueidenkäytössä on otettava huomioon pohja- ja pintavesien suojelutarve ja käyttötarpeet. 16 Maaniitunlahden asemakaava ja asemakaavan muutos, kaava N 156

17 Maakuntakaavassa suunnittelualue sijoittuu taajamatoimintojen alueen rajalle siten, että Tyynelän tila sisältyy taajamatoimintojen alueeseen Maaniitun peltojen rajautuessa alueen ulkopuolelle. Vihdin kunnan oikeusvaikutuksettomassa yleiskaavassa Maaniitun alue on osoitettu maa- ja metsätalous alueeksi (MT) lukuunottamatta rantavyöhykkeen lähivirkistysaluetta (VL). Tyynelän tilan alue on osoitettu merkinnällä AM/s, maatilojen talouskeskusten alue, jonka kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennuskanta ja ympäristö säilytetään. Peltoaukea Maaniituntiestä itään sisältyy Nummela - Hiidenrannan oikeusvaikutuksettomaan osayleiskaavaan. Aukea on kaavassa osoitettu maatalousalueen merkinnällä (M). Rantaan on osoitettu uimarannan aluevaraus (UV) ja osa rannan rakennuskiinteistöistä on merkitty loma-asuntoalueeksi (RH). Myös venevalkamalle ja pysäköimisalueelle on varattu osayleiskaavassa omat alueensa suunnittelualueella. Tyynelän tilakeskus piha-alueineen sisältyy asemakaavaan N 79. Tila on asemakaavassa merkinnällä KL-4: Liikerakennusten korttelialue. Tilan päärakennukselle on osoitettu asemakaavassa suojelumerkintä, sr-4: rakennustaiteellisesti tai kulttuurihistoriallisesti arvokas tai taajamakuvan kannalta tärkeä rakennus. Rakennusta ei saa purkaa eikä sen ulkoasua muuttaa ilman pakottavaa syytä. Asemakaavan muutos koskee myös asemakaavan N 78 aivan pohjoisimmassa kärjessä olevaa lähivirkistysaluetta (VL) Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet Alueen kulttuurihistorialliset arvot, maisemalliset arvot sekä luonnonympäristöön liittyvät arvot tulee kaavatyössä huomioida siten, että suunnittelulla edistetään mahdollisuuksien mukaan niiden säilymistä. Vihdissä Rauno Kujanpää Tekninen ja ympäristöjohtaja Miia Perätalo kaavasuunnittelija Maaniitunlahden asemakaava ja asemakaavan muutos, kaava N

18