Syvälahden alueen tuulivoimayleiskaava

Transkriptio

1 Savonlinnan kaupunki 16USP0033.BSE YLEISKAAVASELOSTUS Syvälahden alueen tuulivoimayleiskaava EHDOTUS

2 1 SAVONLINNAN KAUPUNKI SYVÄLAHDEN ALUEEN TUULIVOIMAYLEISKAAVA JOHDANTO Kaava-alueen sijainti Alueen sijainti ja rajaus on esitetty alla olevalla kartalla. Suunnittelualue sijaitsee Savonrannan ja Enonkosken taajamien välissä Pyyveden eteläpuolella, entisen Savonrannan kunnan alueella. Syvälahti sijaitsee Savonrannan kirkonkylän lounaispuolella, matkaa Savonrannan kylälle on n. 3,5 km. Oikeanpuoleiseen karttaan on kuvattu tuulivoimaloiden sijainnit. Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavan virallinen nimi on Syvälahden alueen tuulivoimayleiskaava. Yleiskaavalla mahdollistetaan tuulivoimapuiston rakentaminen alueelle. Yleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena. Kaavoitus käsittää enintään kahdeksan noin 3 megawatin tuulivoimalan rakentamisen Tornator Oy:n omistamille maille, jotka Suomen Tuulivoima Oy on vuokrannut. Laatija Pöyry Finland Oy, Lappeenrannan toimisto, os. Valtakatu 25, Lappeenranta, yhteyshenkilö projektipäällikkö Juha Heimala.

3 2 Vireille tulo Kaavoituksen vireille tulosta on ilmoitettu MRL 63 :n mukaisesti tiedottamalla osayleiskaavan OAS:n nähtävillä olosta lehtikuulutuksilla sekä Savonlinnan kaupungin internetsivuilla Hyväksytty: KV Selostuksen liiteasiakirjat: Yleiskaavaselostuksen liitteenä ovat seuraavat asiakirjat: 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2. Maisemaselvitys 3. Luontoselvitys 4. Linnuston muuttoselvitykset 5. Lepakkoselvitys 6. Pesimälinnustoselvitys 7. Varjo-, välke- ja äänimallinnukset Ehdotusvaiheen lausunnot ja muistutukset 9. Vastineet 1. Ehdotusvaiheen lausuntoihin ja muistutuksiin 10. Yleiskaavakartta ja kaavamääräykset Valokuvasovitteita liitteessä 2 Maisemaselvitys. Hankkeesta lisää ja valokuvasovitteita Suomen Tuulivoima Oy:n kotisivuilla:

4 3 SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Osayleiskaava Osayleiskaavan toteuttaminen LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Maisema Rakennettu ympäristö Kiinteät muinaisjäännökset ja rakennuskulttuuri...10 Väestö ja työpaikat Ympäristökuormitus Maanomistus Suunnittelutilanne YLEISKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Suunnittelun tausta ja tavoitteet Suunnittelun käynnistäminen ja eteneminen Osallistuminen ja yhteistyö, suunnitteluvaiheet OSAYLEISKAAVAN KUVAUS Osayleiskaava OSAYLEISKAAVAN TOTEUTTAMISEN VAIKUTUKSET Tutkimukset ja selvitykset, arviointimenetelmä Maisemaan ja kulttuuriympäristöön kohdistuvat vaikutukset Ekologiset vaikutukset - Vaikutukset luonnonympäristöön Taloudelliset vaikutukset vaikutukset yhdyskuntatalouteen Liikenteelliset vaikutukset Sosiaaliset-, terveys- ja viihtyvyysvaikutukset Kulttuuriset vaikutukset Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutuminen Seudullisten suunnitelmien toteutuminen Savonlinnan kaupungin suunnitelmien toteutuminen... 37

5 4 TIIVISTELMÄ 1.1 Kaavaprosessin vaiheet Savonlinnan kaupungin tekninen lautakunta ja kaupunginhallitus ovat päättäneet käynnistää osayleiskaavan ja osayleiskaavan muutoksen laadinnan Syvälahden alueelle Suomen Tuulivoima Oy:n kaavoitusaloitteen perusteella. Osayleiskaava laaditaan maankäyttö- ja rakennuslain 77 :n mukaisena tuulivoimayleiskaavana. Maankäyttö- ja rakennuslain 36 :n mukaan kunnan tulee huolehtia tarpeellisesta yleiskaavan laatimisesta ja sen pitämisestä ajan tasalla. Kaavanlaatijaksi on valittu Pöyry Finland Oy. Maankäyttö- ja rakennusasetuksen mukaan tulee osallisille ja kuntalaisille varata tilaisuus mielipiteensä esittämiseen kaavaa valmisteltaessa. Yleiskaavan vireille tulosta, osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) nähtävillä olosta ja yleisötilaisuudesta on ilmoitettu kuuluttamalla kaupungin ilmoitustaululla sekä kaupungin virallisessa ilmoituslehdessä sekä Savonrannan yhteispalvelupisteessä. OAS pidetään maankäyttö- ja rakennuslain 62 :n ja 63 :n mukaisesti nähtävillä kaavan laadinnan ajan, alkaen Savonlinnan kaupungin teknisen toimen kaupunkisuunnittelussa. Suunnittelualueen ja lähialueen asukkaita ja maanomistajia informoidaan MRA 30 :n ja 19 :n kuulemisessa henkilökohtaisilla kirjeillä. Kaava-aineistot pidetään nähtävillä Savonlinnan kaupungin teknisen toimen kaupunkisuunnittelussa ja kaupungin kotisivulla Kaavasta on järjestetty yleisötilaisuus tarkoituksella jo ennen kaavaluonnoksen laadintaa, jotta osalliset pääsevät ottamaan kantaa hankkeeseen ajoissa. Tilaisuudessa esiteltiin hanketta kokonaisuudessaan (mm. laaditut selvitykset, YVA, yleiskaavan laadinta). Kaavasta on järjestetty alustava viranomaisneuvottelu Savonlinnassa , jossa käytiin läpi alueen selvitystilannetta. Neuvottelussa kartoitettiin tarvittavat luontoselvitykset, joiden tekeminen käynnistettiin seuraavalla viikolla. Tätä ennen on käyty aluetta koskeva YVAn tarveharkinta. Etelä-Savon ELY-keskuksen antamassa YVA-päätöksessä todetaan, että hankkeeseen ei sovelleta ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain mukaista arviointimenettelyä. Päätöksestä ei ole valitettu ja päätös on saanut lainvoiman. Täten Savonlinnan Syvälahden alueen tuulivoimayleiskaava voidaan maankäyttö- ja rakennuslain mukaan suunnitella yleiskaavalla, johon laaditaan yleiskaavatasoiset riittävät selvitykset ja vaikutusten arvioinnit. Kaavasta on järjestetty aloitus- ja luonnosvaiheen viranomaisneuvottelu Savonlinnassa Neuvottelussa käytiin läpi tehdyt selvitykset ja suunnittelutilanne. Yleiskaavaluonnos pidettiin MRA 30 :n mukaisesti nähtävillä välisen ajan ja siitä pyydettiin lausunnot suunnittelussa osallisina olevilta viranomaisilta. Saatujen lausuntojen ja mielipiteiden perusteella kaavaa tarkistettiin ja laadittiin yleiskaavaehdotus. Yleiskaavaehdotus asetettiin julkisesti nähtäville 30 päivän ajaksi (MRA 19 ) ja pyydettiin viranomaisten lausunnot. Pidettiin viranomaisneuvottelu ja yleiskaavaa tarkistettiin saatujen lausuntojen ja muistutusten perusteella. Voimalapaikkojen muutosten ja kaava-alueen rajauksen muutosten johdosta kaavaehdotus asetetaan uudelleen nähtäville ja tarvittaessa kuullaan niitä erikseen, joita muutokset koskettavat (MRA 32 ). Tarvittaessa järjestetään viranomaisneuvottelu (MRA 18 ). Yleiskaavaehdotus viedään kaupunginhallituksen ja -valtuuston käsittelyyn ja hyväksyttäväksi (MRL 37 ). Kaavan hyväksymisen jälkeen kaupunginvaltuuston päätöksestä tiedotetaan ja kaava saa lainvoiman.

6 5 Kaavaprosessin merkittävimmät tapahtumat: Alustava viranomaisneuvottelu hankkeesta Tekninen lautakunta ja kaupunginhallitus päättivät käynnistää osayleiskaavan ja osayleiskaavan muutoksen laadinnan Vireilletuloilmoitus ja OAS nähtäville alkaen kaavaprosessin ajaksi. Yleisötilaisuus Aloitus- ja luonnosvaiheen viranomaisneuvottelu Ilmailulain mukaiset lentoesteluvat Tekninen lautakunta Yleiskaavaluonnos nähtävillä Tekninen lautakunta Kaupunginhallitus 13. ja Yleiskaavaehdotus 1. kerran nähtävillä ehdotuksen jälkeinen viranomaisneuvottelu Tekninen lautakunta Yleiskaavaehdotus 2. kerran nähtävillä 1.2 Osayleiskaava Yleiskaavassa suunnittelualue on varattu pääasiassa maa- ja metsätalousalueeksi (M-1). Alueelle on osoitettu aluevaraukset tuulivoimapuiston rakentamiseksi. Maankäytöllisesti kaavaratkaisu tukeutuu pääosin alueella olemassa olevaan liikenne- ja infraverkkoon. Tuulivoimaloille kaavassa on osoitettu tuulivoimala-alueet (tv), joille tuulivoimalat on sijoitettava. Yleiskaava mahdollistaa kahdeksan tuulivoimalan rakentamisen alueelle. Lisäksi kaavassa osoitetaan ohjeellisina merkintöinä tielinjaukset sekä sähkönsiirtoyhteydet. 1.3 Osayleiskaavan toteuttaminen Yleiskaava-alue on tuulivoimaloiden sijoittumisalueiden osalta Tornator Oy:n omistuksessa. Yleiskaavan mukaisen tuulivoimapuiston siihen liittyvine infraverkkoineen toteuttaa Suomen Tuulivoima Oy, joka on tehnyt maanomistajan kanssa maa-alueista vuokrasopimuksen. Sopimus on voimassa vuoden 2040 loppuun saakka. Tuulivoimapuisto muodostuu Tornator Oy:n omistamasta ja hankkeesta vastaavalle vuokraamasta kiinteistöstä Pyyranta , joka sijoittuu entisen Savonrannan kunnan eteläosaan Enonkosken ja Kerimäen kuntien rajojen tuntumaan. Tilan pinta-ala on 1340,54 ha. Ennen kaavan lopullista valtuustokäsittelyä tulee hankkia kaava-alueeseen sisältyvien kiinteistöjen omistajilta suostumus MRL 43.2 mukaisen käyttöoikeuden rajoitukseen. 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee entisen Savonrannan kunnan puolella Syvälahden alueella. Syvälahti sijaitsee Savonrannan kirkonkylän lounaispuolella Pyyveden vastarannalla. Suunnittelualueelta on matkaa Savonrannan kylälle noin 3,5 km ja Enonkoskelle noin 12,5 kilometriä.

7 6 Suunnittelualue sijaitsee Saimaan vesistön alueella, Pyyveden rannalla. Seutu on vesireittien ja mäkisten metsämaiden muodostamaa mosaiikkimaista labyrinttia. Savonrannan kirkonkylä sijaitsee kohteen koillispuolella, Pyyveden vastarannalla. Seudun maiseman ominaispiirteisiin kuuluvat kallioperän ruhjelaaksoihin sijoittuneet sokkeloiset vesistöt ja vaihtelevat maastonmuodot. Maisemassa toistuvat luoteesta kaakkoon suuntautuneet maastonmuodot, kuten selänteet ja kallioperän murroksien mukaan sijoittuneet vesistöt ja laaksot. Yleispiirteiltään Syvälahden alue on metsäistä ja mäkistä maastoa, jossa on jonkin verran haja- ja loma-asutusta. Vakituista asutusta on Syvälahdentien ja Pyöreislahdentien varrella. Pääosin asuinpaikat ovat sijoittuneet pienten selänteiden etelä- ja lounaisrinteeseen, yleensä kukin pihapiiri omalla mäelleen. Vapaa-ajan asutus sijoittuu päävesistöjen rannoille mm. Pyöreissaareen ja Vuoriniemeen sekä Syvälahden alueelle. Selvitysalue on metsätalouskäytössä ja siellä risteilee metsäautotieverkosto. Suunnittelualueen itäpuolitse kulkee Järvi-Suomen Energia Oy:n/ Suur-Savon Sähkö Oy:n 110 kv:n voimalinja Luonnonympäristö Suunnittelualueelle on laadittu yleiskaavoitusta varten vuonna 2011 luontoselvitys (liite 3). Selvityksen tarkoituksena oli kartoittaa lähtötietojen ja maastokäynnin perusteella alueen luonnonympäristön yleispiirteet ja mahdolliset luontoarvoiltaan merkittävät kohteet. Selvitys painottuu kasvillisuuteen, mutta sisältää lisäksi liito-oravaselvityksen raportoinnin. Selvitysalueena oli koko Tornatorin omistama maa-alue, mutta maastokartoitukset keskitettiin suunniteltujen voimaloiden ympäristöön. Selvityksen teki biologi Soile Turkulainen Pöyry Finland Oy:stä. Tuulipuistoyleiskaavaa varten on tehty lisäksi pesimälinnustoselvitys (liite 6) ja linnuston syys- ja kevätmuuton seurannat (liite 4) sekä lepakkoselvitys (liite 5), jotka on raportoitu erikseen. Hankkeesta on laadittu myös maisemaselvitys (liite 2). Yleispiirteiltään Syvälahden alue on metsäistä ja mäkistä maastoa, jossa on jonkin verran haja- ja loma-asutusta. Selvitysalue on metsätalouskäytössä ja siellä risteilee metsäautotieverkosto. Alueen maaperä on hiekkamoreenia ja kalliomaata, painanteissa esiintyy turvetta. Selvitysalue rajoittuu Joutenvesi-Pyyveden Natura-alueeseen ja sijoittuu Oriveden- Pyhäselän saaristojen Natura-alueen läheisyyteen. Molemmat alueet ovat Saimaan selkävesien, saarten ja salmien muodostamia laajoja kokonaisuuksia ja tärkeitä saimaannorpan elinalueita. Selvitysalueella sijaitsee luonnonsuojelulain suojeltuna luontotyyppinä rajattu Nilkokallion vaahterametsikkö, ja Hirvilammen ympärillä, keskellä suunnittelualuetta, on Eevertin korven luonnonsuojelualue. Valtakunnallisesti arvokas Kuikanvuori-Kiiasvuori -kallioalue sijoittuu osittain selvitysalueelle. Suurista korkeuseroista johtuen selvitysalue on kasvillisuudeltaan vaihtelevaa ja siellä esiintyy erilaisia kasvillisuustyyppejä. Rehevimmät kasvupaikat ovat kalliomäkien välisissä notkelmissa ja rinteiden alaosissa usein purojen varsilla tai jyrkänteiden juurella. Lakialueilla on karuja poronjäkäläisiä kalliomänniköitä. Pääosa selvitysalueesta on metsätalouskäytössä olevaa aluetta, jossa on hakkuu- ja taimikkoaloja ja nuoria ja varttuvia havupuuvaltaisia kasvatusmetsiä. Vallitsevat metsätyypit ovat tuoreen kankaan mustikkatyyppi ja kuivahkon kankaan puolukkatyyppi, mutta rinteillä esiintyy yleisesti myös lehtomaisia kankaita ja mäkien lakialueilla kanervaa kasvavia kuivia kankaita. Aiemmin avoimia peltoja ja niittyjä on jonkin verran metsitetty alueelle sijoittuvien tilojen ympäristössä. Yhteenveto ja suositukset Syvälahteen suunnitellun tuulipuiston alue on harvaan asuttua metsäistä maastoa. Alustaviin suunnitelmiin perustuvat voimalaitosten sijoituspaikat olivat tiedossa tätä luontoselvitystä tehtäessä. Kaikki

8 7 suunnitellut voimalaitospaikat sijoittuvat mäkien lakialueiden hakkuu- ja taimikkoalueille. Niiden alueella tai välittömässä läheisyydessä ei todettu merkittäviä luontoarvoja. Jos suunnitellut paikat muuttuvat, tulee selvitystä täydentää sijoituspaikkojen ja niiden ympäristön osalta. Tuulipuiston yleiskaavassa tulee ottaa huomioon, että hanke sijoittuu Joutenvesi- Pyyveden ja Oriveden- Pyhäselän saaristojen Natura alueiden läheisyyteen. Luonnonsuojelulain (65 ) perusteella Natura-alueen ulkopuolisenkin hankkeen Naturavaikutukset tulee arvioida, mikäli se todennäköisesti merkittävästi heikentää Natura-alueen suojelun perusteena olevia luontoarvoja. Kaavan vaikutusarviointiin tulee sisällyttää Natura-arvioinnin tarpeellisuuden arviointi ainakin näiden kahden Naturaalueen osalta. Muita valtakunnallisesti merkittäviä kohteita voimalaitosten läheisyydessä ovat luonnonsuojelulain suojeltuna luontotyyppinä rajattu Nilkokallion vaahterametsikkö, Eevertin korven luonnonsuojelualue ja valtakunnallisesti arvokas Kuikanvuori- Kiiasvuori -kallioalue. Voimalaitosten ympäristön muut huomionarvoiset luontokohteet ovat kallioita, jyrkänteitä ja niiden alusmetsiä sekä puroja, noroja, tihkupintoja, vähäpuustoisia soita ja reheviä lehtolaikkuja. Pääosin kohteet ovat paikallisesti arvokkaita metsälain (10 ) erityisen tärkeitä elinympäristöjä, joiden metsänhoidolliset hoito- ja käyttötoimenpiteet tulee tehdä elinympäristöjen ominaispiirteet säilyttävällä tavalla. Mikäli mainitut kohteet eivät täytä metsälain vaatimuksia, voidaan niitä silti pitää muina paikallisesti huomionarvoisina luontokohteina. Molemmissa tapauksissa kohteet tulee huomioida maankäytön suunnittelussa, niin että suunnittelu muun muassa edistää luonnon monimuotoisuuden ja muiden luonnonarvojen säilymistä. Luonnontilaiset purot, norot ja lähteiset tihkupinnat ovat vesilain (17a ) mukaisten kohteiden luonnontilan muuttaminen vaatii ympäristölupaviraston luvan. Kolmessa lehtokohteessa esiintyi vaahteroita, ja yksi niistä saattaa täyttää luonnonsuojelulain (29 ) suojeltuihin luontotyyppeihin kuuluvan jalopuumetsikön kriteerit. Keväällä 2011 tehdyssä liito-oravaselvityksessä ei todettu merkkejä liito-oravasta, vaikka alueella on lajille elinympäristöksi sopivia metsiä. Selvitys on tehty yleiskaavatarkkuudella ja maastokartoitukset yhden maastokauden aikana muutamalla käyntikerralla. Alueelle tehdyt pesimälinnusto- ja lepakkoselvitykset antavat lisätietoa alueen luontoarvoista ja ne tulee ottaa maankäytön suunnittelussa huomioon tätä selvitystä täydentävinä selvityksinä Maisema Tämän luvun tarkoituksena on kuvata alueen maisemarakenteen ja maisemakuvan yleispiirteitä yleiskaavatyön taustaksi. Yleiskaavatyötä varten on laadittu erillinen maisemaselvitys (liite 2), joka perustuu kartta- ja ilmakuvatarkasteluun, maastokäynteihin sekä lähtötietoanalyysiin. Savonranta on kuulunut vuodesta 2009 lähtien Savonlinnan kaupunkiin. Savonranta sijaitsee Saimaan vesistön alueella, Pyyveden rannalla noin 50 km Savonlinnasta pohjoiseen. Seutu on vesireittien ja mäkisten metsämaiden muodostamaa mosaiikkimaista labyrinttia. Savonrannan kirkonkylä sijaitsee kohteen koillispuolella, Pyyveden vastarannalla. Suunnittelualue kuuluu Itäisen Järvi-Suomen maisemamaakuntaan ja sen sisällä Suur-Saimaan maisema-alueeseen. Seudun maiseman ominaispiirteisiin kuuluvat kallioperän ruhjelaaksoihin sijoittuneet sokkeloiset vesistöt ja vaihtelevat maastonmuodot. Maisemassa toistuvat luoteesta kaakkoon suuntautuneet maastonmuodot, kuten selänteet ja kallioperän murroksien mukaan sijoittuneet vesistöt ja laaksot. Vesistöt kapenevat paikoin reittivesiksi, näin esim. Savonrannan edustalla. Maaperää peittää lähes kauttaaltaan moreenivaippa, sillä alue on jääkauden jälkeisten merivaiheiden suhteen vedenkoskematonta aluetta. Seutu on kuitenkin karua, savikoita ei liiemmin ole ja kuiva mäntykangas on kasvillisuustyypeistä tyypillisin.

9 8 Alueen korkeussuhteet ovat kauttaaltaan vaihtelevia ja mäkien väliin jää syviä solamaisia painanteita, joiden pohjataso on lähellä Pyyveden pinnan tasoa. Painanteissa on soistuneita alueita, muutamia lampia ja näistä Pyyveteen laskevia purouomia. Maisemakuvaa leimaa mäkisyys, metsäisyys ja vesistöt. Alueen topografia on esitetty alla olevalla kartalla. Muutamat vanhat pihapiirit ja näitä ympäröivät peltoalat tuovat maisemaan vaihtelua ja kulttuurimaiseman piirteitä. Viljelykäytössä edelleen olevia peltoja on kuitenkin niukasti ja ne sijaitsevat pieninä, toisistaan erillisinä kokonaisuuksina. Viljelykäytöstä poistuneet, metsittyneetkin pellot erottuvat maisemakuvasta pohjakasvillisuuden ja puulajiston puolesta. Pääasiallisesti maisemakuva muodostuu luonnonympäristön tekijöistä ja suuressa määrin vaihtelevista metsäkuvioista. Puuston laji- ja ikäjakautuma on suuri, vaikka havupuuvaltaiset laki- ja rinnemetsät hallitsevat maisemakuvaa. Seudun asutuskeskukset; taajamat ja kirkonkylät ovat sijoittuneet vesireittien varsille ja solmukohtiin. Savonrannan taajama edustaa tällaista vesireitin varrella, aivan rannan läheisyydessä sijaitsevaa kirkonkylää. Muut asutusryhmät ovat perinteisesti sijoittuneet melko hajanaisesti ja väljästi, tyypillisesti saman mäen tai aukean tuntumaan. Yksittäiset rannoilla ja mäkikumpareilla sijaitsevat maatilat ovat samoin maisemamaakunnassa tyypillisiä.

10 Rakennettu ympäristö Alueen välittömässä läheisyydessä, sen itäpuolella, kulkee Suur-Savon Sähkö Oy:n 110 kv:n voimalinja. Suunnittelualueet ovat rakentamattomia metsätalouskäytössä olevia alueita. Yllä olevaan karttaan on kuvattu tuulivoimaloiden sijainnit keltaisilla palloilla ja alueella olemassa oleva lähiasutus neliöillä. Ruskea neliö tarkoittaa vakituista asuntoa ja harmaa neliö loma-asuntoa. Tiedot on kerätty rakennus- ja huoneistorekisteristä, jonka tiedot ovat peräisin rakennusten rakentamis- tai viimeisen rakennusluvan ajankohdan mukaisia. Voimaloita lähin nykyisin vakituisessa käytössä oleva asunto Niinilammenmäellä sijaitsee n. 800 metrin etäisyyllä voimaloista. Pohjoisimman voimalan eteläpuolella on n. 400 metrin päässä voimalasta entinen talo, jossa ei ole asuttu 15 vuoteen. Tornatorin maaomaisuus näkyy kartassa punaisella. Lisäksi Pyyveden pohjoisrannalla ja Savonrannan kirkonkylän suunnassa on asutusta, jonne tuulivoimalat näkyvät. Yleispiirteiltään Syvälahden alue on metsäistä ja mäkistä maastoa, jossa on haja- ja loma-asutusta. Vakituista asutusta on Syvälahdentien ja Pyöreislahdentien varrella. Pääosin asuinpaikat ovat sijoittuneet pienten selänteiden etelä- ja lounaisrinteeseen, yleensä kukin pihapiiri omalla mäellään. Vapaa-ajan asutus sijoittuu päävesistöjen rannoille mm. Pyöreissaareen ja Vuoriniemeen sekä Syvälahden alueelle. Selvitysalue on metsätalouskäytössä ja alueella risteilee metsäautotieverkosto. Suunnittelualueen itäpuolitse kulkee Suur-Savon Sähkö Oy:n 110 kv:n voimalinja.

11 Kiinteät muinaisjäännökset ja rakennuskulttuuri Suunnittelualueella ei ole muinaisjäännösrekisterin mukaan tiedossa esihistoriallisen eikä historiallisen ajan kiinteitä muinaisjäännöksiä. Museoviraston rekisterin mukaan lähin valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö on 1400-luvun linnoitusketjuun kuuluva Orivirran saarto Savonrannan kirkonkylän luona. Myös mahdolliset Saimaan syntyyn liittyvät vanhat rantapenkereet kuuluvat VAT-Vuoksen vaikutuspiiriin. Ennen tuulivoimapuiston rakentamista tehdään muinaisjäännösinventointi täsmäinventointina rakennettavan tiestön, kaapeleiden ja tuulivoimaloiden osalta. Alueelle on tehty rakennuskantainventointi. Suunnittelualueen vanhimmat rakennukset on rakennustyylin perusteella rakennettu luvuilla. Pääosa suunnittelualueen rakennuskannasta on rannalle rakennettuja loma-asuntoja, jotka ovat 1980-luvulta tai uudempia. Osa alueen loma-asunnoista on vanhempia. Selvityksen perusteella alueella ei todettu rakennuskulttuurin kannalta suojeltavia kohteita Väestö ja työpaikat Kaava-alueella ei ole vakituisia työpaikkoja. Metsätalous on suunnittelualueen suurin työllistäjä. Alueen lähialueella on jonkin verran vakituisia asuintaloja sekä rannoilla loma-asuntoja Ympäristökuormitus Suunnittelualueelta ei ole tiedossa ympäristökuormitukseen liittyviä seikkoja. 2.2 Maanomistus Alue, jolle tuulivoimalat sijoittuvat on Tornator Oy:n omistuksessa. Suomen Tuulivoima Oy on vuokrannut alueen vuoteen 2040 asti. 2.3 Suunnittelutilanne Maakuntakaava Etelä-Savon maakuntakaavassa, jonka Ympäristöministeriö on vahvistanut , suunnittelualue on pääsääntöisesti ns. valkoista aluetta, jossa ei ole maankäyttöä ohjaavia merkintöjä. Maakuntakaavassa lähialueelle on osoitettu kaksi maa-ainesten ottoaluetta (EO1 322 Liukonkallio ja 324 Nilkokallio). Alustavan sijoittelun mukaan tuulivoimala nro 5 sijoittuu maakuntakaavan Nilkokallio (kallio tai rakennuskiviainesten ottoalue) kohdalle. Maakuntakaavan kiviaineisten ottoalueen varaus ei ole sitova ja maa-alueen käyttö on maanomistajan päätettävissä. Maakuntakaavassa suunnittelualueen lähialueelle on osoitettu myös uiton toimintapaikka (ls1 240/ Mehtosaari A), retkisatama (V1 87 / Hirviniemi) ja kulttuuriympäristön ja/ tai maiseman vaalimisen kannalta maakunnallisesti merkittävä kohde (ma 730 / Syvälahden kansakoulu). Suunnittelualue rajoittuu pohjoisessa Pyyveden Natura-alueeseen (nat 401/ Joutenvesi-Pyyvesi), jossa suojeluperusteena on Saimaan norppa. Pyyvedelle maakuntakaavassa on merkitty syväväylä sekä laiva- ja veneväylät. Etelä-Savon vuonna 2010 vahvistettua maakuntakaavaa on alettu täydentää. Tässä Etelä-Savon 1. vaihemaakuntakaavassa täydennetään Etelä-Savon voimassaolevaa maakuntakaavaa tuulivoimatuotantoon soveltuvien alueiden osalta. Maakuntaliiton tavoitteena on selvittää kaavaprosessissa maakunta-

12 11 kaavatasolla yleiset edellytykset tuulipuistojen sijoittumiselle ja osoittaa kaavakartalla selvitysten perusteella havaitut tuulipuistoiksi parhaiten soveltuvat alueet. Selvityksissä tarkastellaan tuulipuistojen sijoittumismahdollisuuksia teknis-taloudellisten edellytysten sekä tuulipuistojen rakentamista rajoittavien tekijöiden näkökulmasta. Soveltuvia alueita etsittäessä otetaan huomioon muun muassa, mitkä ovat korkeiden voimaloiden vaikutukset maisemaan. Suunnittelualue kuuluu Sisä-Suomen tuulivoimaselvityksen ja Etelä-Savon 1. vaihemaakuntakaavan taustaselvityksen mukaan Etelä-Savon potentiaalisiin tuulivoima-alueisiin. Tuulivoima-alueiden osalta 1. vaihemaakuntakaava on ehdotuksena toisen kerran nähtävillä välisen ajan. Syvälahden alue sisältyy maakuntakaavaehdotuksen alueeseen tv Ote Etelä-Savon maakuntakaavayhdistelmästä. Yleiskaava Suunnittelualueen vesistöjen ranta-alueilla on voimassa Savonrannan kuntaan vuonna 2004 hyväksytty oikeusvaikutteinen rantaosayleiskaava rantaan rajoittuvilla ranta-alueilla (n. 300 m rannasta). Yleiskaavan pääasiallinen merkintä vaikutusalueella on maa- ja metsätalousalue (M), jossa ei ole rakennusoikeutta 200 m syvyisellä rantavyöhykkeellä. Oheiseen rantayleiskaavaotteeseen on lisäksi tuulivoimalat merkitty keltaisilla palloilla.

13 12 Asemakaava Pyöreissaaren alueella on voimassa ranta-asemakaava. Suunnittelualueella ei ole asemakaavaa. Muut suunnitelmat ja varaukset Suunnittelualue rajoittuu Joutenvesi- Pyyvesi Natura 2000-alueeseen, joka on saimaannorpan elinaluetta. Järvialueella on merkitystä myös melko luonnontilaisena järviluonnon alueena ja se on useiden selkien, suurten saarien ja voimakkaasti virtaavien salmivesien muodostama kokonaisuus. Tuulivoimapuistoalueen ja Savonrannan kirkonkylän väliin jää Metsosaari, joka on voimassa olevassa rantayleiskaavassa varattu luonnonsuojelualueeksi (SL). Nilkokallion alueella sijaitsee pienialainen luonnonsuojelualue (Lsl 29 vaahterametsikkö) ja Eevertin korven luonnonsuojelualue. Savonlinnan kaupungin rakennusjärjestys on tullut voimaan Pohjakartta Osayleiskaavan muutoksen ja osayleiskaavan pohjakarttana käytetään maanmittauslaitoksen numeerista maastotietokantaa ja kiinteistöraja-aineistoa.

14 13 3 YLEISKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 Suunnittelun tausta ja tavoitteet Yleiskaavan käyttöä tuulivoimarakentamisessa koskeva maankäyttö- ja rakennuslain muutos tuli voimaan , jossa tuulivoimarakentamisen erityiset sisältövaatimukset ovat: 1) yleiskaava ohjaa riittävästi rakentamista ja muuta alueiden käyttöä kyseisellä alueella; 2) suunniteltu tuulivoimarakentaminen ja muu maankäyttö sopeutuu maisemaan ja ympäristöön; 3) tuulivoimalan tekninen huolto ja sähkönsiirto on mahdollista järjestää. Tavoitteena on laatia oikeusvaikutteinen osayleiskaava tuulivoimapuiston rakentamista varten sekä vaikutusten arvioinnit. Yleiskaavan sisältötavoitteena on, että kaavaa saa käyttää vain tuulivoimaloiden rakennuslupien ja tuulivoimapuiston vaatimien muiden rakenteiden lupien myöntämiseen. Yleiskaavalla on maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset oikeusvaikutukset. Kaavoitus käsittää enintään kahdeksan noin 3 megawatin tuulivoimalan rakentamisen Tornator Oy:n omistamille ja Suomen Tuulivoima Oy:n vuokraamille maille Savonlinnan Syvälahden alueelle. Alue kuuluu maakunnallisten selvitysten perusteella Etelä-Savon potentiaalisimpiin tuulivoimapuistoalueisiin. Turbiinien yhteenlaskettu nimellisteho tulee olemaan alle 30 megawattia. Etelä-Savon ELYkeskuksen ( ) antaman päätöksen mukaan tuulivoimahanke ei edellytä YVA-lain mukaista ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Päätöksestä ei ole valitettu ja päätös on saanut lainvoiman. Syvälahden alue sisältyy tekeillä olevan Etelä-Savon vaihemaakuntakaavan potentiaalisiin tuulivoimapuistoalueisiin. Suunnittelussa otetaan huomioon valtakunnalliset, maakunnalliset ja Savonlinnan kaupungin suunnitelmat sekä maankäyttö- ja rakennuslain sisältövaatimukset. Kaikissa suunnitteluvaihtoehdoissa huomioidaan luonnon- ja maisema-arvojen säilyminen. 3.2 Suunnittelun käynnistäminen ja eteneminen Savonlinnan kaupungin tekninen lautakunta ja kaupunginhallitus ovat päättäneet käynnistää osayleiskaavan ja osayleiskaavan muutoksen laadinnan Syvälahden alueelle Suomen Tuulivoima Oy:n kaavoitusaloitteen perusteella. Osayleiskaava laaditaan maankäyttö- ja rakennuslain 77 :n mukaisena tuulivoimayleiskaavana. Maankäyttö- ja rakennuslain 36 :n mukaan kunnan tulee huolehtia tarpeellisesta yleiskaavan laatimisesta ja sen pitämisestä ajan tasalla. Kaavanlaatijaksi on valittu Pöyry Finland Oy. Maankäyttö- ja rakennusasetuksen mukaan tulee osallisille ja kuntalaisille varata tilaisuus mielipiteensä esittämiseen kaavaa valmisteltaessa. Yleiskaavan vireille tulosta, osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) nähtävillä olosta ja yleisötilaisuudesta on ilmoitettu kuuluttamalla kaupungin ilmoitustaululla sekä kaupungin virallisessa ilmoituslehdessä sekä Savonrannan yhteispalvelupisteessä. OAS pidetään maankäyttö- ja rakennuslain 62 :n ja 63 :n mukaisesti nähtävillä kaavan laadinnan ajan, alkaen Savonlinnan kaupungin teknisen toimen kaupunkisuunnittelussa. Suunnittelualueen ja lähialueen asukkaita ja maanomistajia informoidaan MRA 30 :n ja 19 :n kuulemisessa henkilökohtaisilla kirjeillä. Kaava-aineistot pidetään nähtävillä Savonlinnan kaupungin teknisen toimen kaupunkisuunnittelussa ja kaupungin kotisivulla Yleiskaavan vireille tulosta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta jättivät kirjallisen lausunnon Trafi, Finavia, Puolustusvoimien pääesikunta, Ilmavoimat, Fingrid Oyj, Etelä-Savon ELY/ maankäyttö, Pohjois-Savon ELY/ liikenne sekä Museovirasto ja lisäksi kaksi yksityishenkilöä jättivät kirjallisen mielipiteen hankkeesta.

15 14 Kaavasta on järjestetty yleisötilaisuus tarkoituksella jo ennen kaavaluonnoksen laadintaa, jotta osalliset pääsevät ottamaan kantaa hankkeeseen ajoissa. Tilaisuudessa esiteltiin hanketta kokonaisuudessaan (mm. laaditut selvitykset, YVA, yleiskaavan laadinta). Kaavasta on järjestetty alustava viranomaisneuvottelu Savonlinnassa , jossa käytiin läpi alueen selvitystilannetta. Neuvottelussa kartoitettiin tarvittavat luontoselvitykset, joiden tekeminen käynnistettiin seuraavalla viikolla. Tätä ennen on käyty aluetta koskeva YVA:n tarveharkinta. Etelä-Savon ELY-keskuksen antamassa YVA-päätöksessä todetaan, että hankkeeseen ei sovelleta ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain mukaista arviointimenettelyä. Päätöksestä ei ole valitettu ja päätös on saanut lainvoiman. Täten Savonlinnan Syvälahden alueen tuulivoimayleiskaavaa voidaan maankäyttö- ja rakennuslain mukaan suunnitella yleiskaavalla, johon laaditaan yleiskaavatasoiset riittävät selvitykset ja vaikutusten arvioinnit. Kaavasta on järjestetty aloitus- ja luonnosvaiheen viranomaisneuvottelu Savonlinnassa Neuvottelussa käytiin läpi tehdyt selvitykset ja suunnittelutilanne. Yleiskaavaluonnos pidettiin MRA 30 :n mukaisesti nähtävillä , ja siitä pyydettiin lausunnot suunnittelussa osallisina olevilta viranomaisilta. Luonnoksen nähtävilläoloaikana pidettiin yleisötilaisuus Savonrannan yhteispalvelupisteessä. Saatujen lausuntojen ja mielipiteiden perusteella kaavaluonnosta tarkistettiin ja laadittiin yleiskaavaehdotus pidettiin viranomaisten työpalaveri. Lausuntojen ja mielipiteiden johdosta eteläisin voimala poistettiin ja toiseksi eteläisin voimala siirrettiin 350 metriä pohjoisemmaksi. Kaksi luoaluetta, jotka rajoittuvat tuulivoima-alueisiin, lisättiin kaavaan. Yleiskaavaehdotus asetettiin julkisesti nähtäville 30 päivän ajaksi (MRA 19 ) ja pyydettiin viranomaisten lausunnot. Pidettiin viranomaisneuvottelu ja yleiskaavaa tarkistettiin saatujen lausuntojen ja muistutusten perusteella. Voimalapaikkojen muutosten ja kaava-alueen rajauksen muutosten johdosta kaavaehdotus asetetaan uudelleen nähtäville ja tarvittaessa kuullaan niitä erikseen, joita muutokset koskettavat (MRA 32 ). Tarvittaessa järjestetään viranomaisneuvottelu (MRA 18 ). Ensimmäistä kaavaehdotusta on muutettu seuraavasti: - Koillisin voimala on siirretty Oravuoresta itään Niinilammen vuoren pohjoispäähän. Niinilamminvuoren huipulla ollut voimala on siirretty Niinilamminvuoren kaakkoispäähän. - Parrikankaan itäisin voimala on siirretty n. 300 m luoteeseen. Parrikankaan eteläisin voimala on siirretty n. 300 m luonaaseen. - Eteläisin voimala on siirretty n. 250 m luoteeseen Kalattomankankaalla. - Yleiskaava-alueen rajausta on muutettu vastaamaan voimaloiden sijaintiin nähden. Edellämainitut muutokset tehtiin, koska Savonlinnan kaupunki vaati kaava-alueen sisään jääviltä maanomistajilta sopimuksen, joka koskee MRL 43.2 :n mukaista rakentamisrajoitusta. Sopimusta ei saatu kahdelta maanomistajalta. Toinen yleiskaavaehdotus viedään kaupunginhallituksen ja -valtuuston käsittelyyn ja hyväksyttäväksi (MRL 37 ). Kaavan hyväksymisen jälkeen kaupunginvaltuuston päätöksestä tiedotetaan ja kaava saa lainvoiman.

16 Osallistuminen ja yhteistyö, suunnitteluvaiheet Osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyä sekä vaikutusarviointia varten on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS), jossa on myös lueteltu kaavatyössä osallisena olevat tärkeimmät maanomistajat, viranomaiset ja muut tahot (liite 1). Kaikista merkittävistä kuulemis- ja päätöksentekovaiheista ilmoitetaan kunnan ilmoitustaululla, virallisessa ilmoituslehdessä ja Savonlinnan kaupungin www-sivuilla. Suunnittelu- ja lähivaikutusalueeseen rajautuvien kiinteistöjen maanomistajia informoidaan MRA 30 :n ja 19 :n kuulemisessa henkilökohtaisilla kirjeillä tärkeimmistä suunnitteluvaiheista. Kaava-aineistot pidetään nähtävillä Savonlinnan kaupungin teknisen toimen kaupunkisuunnittelussa ja kaupungin kotisivulla 4 OSAYLEISKAAVAN KUVAUS 4.1 Osayleiskaava Osayleiskaavassa on osoitettu tuulivoimapuiston rakentamiseen tarvittavat merkinnät. Yleiskaavaalueeseen kuuluu lisäksi kunkin tuulivoimalan ympäriltä maa- ja metsätalousaluetta noin 500 metrin säteellä. Yleiskaavaa saa käyttää vain tuulivoimaloiden rakennuslupien ja tuulivoimapuiston vaatimien muiden rakenteiden lupien myöntämiseen. Kaavoitus käsittää kahdeksan noin 3 megawatin tuulivoimalan rakentamisen Tornator Oy:n omistamille maille Savonlinnan Savonrannan Syvälahden alueelle. Turbiinien yhteenlaskettu nimellisteho tulee olemaan alle 30 megawattia. Suunnittelussa on otettu huomioon valtakunnalliset, maakunnalliset ja Savonlinnan kaupungin suunnitelmat sekä maankäyttö- ja rakennuslain sisältövaatimukset. Suunnittelussa on huomioitu myös luonnon- ja maisema-arvojen säilyminen. Osayleiskaava on laadittu perus-, maisema-, luonto-, ääni-, välke-, tuulisuus- ja taloudellisuusselvitysten sekä toimijan tavoitteiden pohjalta. Kaava on maankäyttö- ja rakennuslain mukainen oikeusvaikutteinen yleiskaava. Tällä tuulivoimayleiskaavalla ei ole vaikutuksia rantayleiskaavan toteuttamiseen. Tuulivoimala-alueet sijoittuvat rantayleiskaava-alueen ulkopuolella tai maa- ja metsätalousalueille, joista rantayleiskaavan mukaiset rantarakennuspaikat on siirretty kiinteistön/kantatilan muille rannoille. Rantayleiskaavan ja tuulivoimayleiskaavan ohjausvaikutukset eivät ole ristiriidassa toisiinsa nähden. Yllä olevassa kaavaotteessa on esitetty rantayleiskaavaotteella voimaloiden sijainnit (keltaiset pallot).

17 16 Tuulivoimapuisto sijoittuu kokonaisuudessaan toimijan hallinnassa olevalle kiinteistölle. Naapurikiinteistöt ovat maa- ja metsätalouskäytössä, joten tuulipuiston rakentaminen ei loukkaa naapurikiinteistöjen etuja. Selvitysten mukaan naapurikiinteistöjen omistajilla on metsätalousmaata Syvälahden alueen ulkopuolellakin. Yleiskaavassa on osoitettu tuulivoimala-alueet, joihin tuulivoimalat on sijoitettava sekä aluekohtaisesti tuulivoimalan (tuulivoimaloiden) lukumäärä. Tuulivoimalan likimääräinen sijoittuminen on osoitettu yleiskaavaan symbolilla. Kullekin tuulivoimalalle varataan tuulivoimalan tarvitsema rakennusoikeus huoltorakennuksineen. Yhden tuulivoimalan tarvitsema alue maastossa on n metrin halkaisijan suuruinen. Tuulivoimalat on sijoitettu tuulisuus- ja maanomistusolot huomioiden mäkien rinteille. Voimaloiden sijoittumisessa on otettu huomioon laaditut selvitykset. Osayleiskaavaan on merkitty voimalinja ja tieverkko. Rakennettavat sähkönsiirtoyhteystarpeet ja huoltotiet on suunniteltu ohjeellisina kaavakartalle. Tuulivoimalan korkeus määräytyy ennen rakentamista haettavassa ilmailulain 165 :n mukaisessa lentoesteluvassa. Kaikille yleiskaavassa esitetyille tuulivoimaloille on myönnetty lentoesteluvat, joiden mukaan tuulivoimaloiden kokonaiskorkeus on maanpinnasta 180 m ja merenpinnasta kokonaiskorkeus vaihtelee m välillä riippuen maanpinnan korkeudesta. Yleiskaavan vaikutusten arvioinnit on laadittu em. korkeudet huomioiden. Tuulivoimaloille on suunniteltu vuoden käyttöikä, jonka jälkeen tuulivoimalan turbiini ja lavat voidaan uusia. Rakennettu torni voi toimia edelleen tuulivoimalan tukijalkana. Jos tuulivoimatuotanto ei jatku tuulivoima-alueella, niin voimala on purettava ja alue ennallistettava ympäröivään maankäyttöön nähden sulautuvasti. Alueen ennallistamiselle voidaan antaa määräyksiä rakennusluvan yhteydessä. Alueen välittömässä läheisyydessä kulkee Suur-Savon Sähkö Oy:n 110 kv:n voimalinja, josta sähkönsiirto toteutetaan todennäköisesti ilmajohtona alueen keskelle ja sieltä voimaloille tielinjauksia hyödyntävin maakaapelein. Hankkeessa hyödynnetään mahdollisimman pitkälle olemassa olevaa pääosin metsäautotieverkostoa. Uutta tietä joudutaan rakentamaan vain joidenkin voimaloiden osalta. Seututieltä 474 kulku tuulivoimapuistoon tapahtuu Syvälahden ja Pyöreislahden yksityisteiden kautta. Seututien ja Syvälahden yksityistien liittymän sekä yksityisteiden parantamiseen on laadittava suunnitelmat ennen rakennuslupien myöntämistä. Yleiskaavamääräys: Ennen rakennustöiden lupaa koskevan hakemuksen ratkaisemista tulee esittää yksityiskohtainen kuljetussuunnitelma ja suunnitelma tarvittavista toimenpiteistä tieverkon ja liittymien parantamiseksi.

18 17 5 OSAYLEISKAAVAN TOTEUTTAMISEN VAIKUTUKSET 5.1 Tutkimukset ja selvitykset, arviointimenetelmä Kaavaratkaisulla on vaikutuksia muun muassa luontoon ja maisemaan sekä rakennettuun ympäristöön. Vaikutuksia on arvioitu suunnittelun eri vaiheiden yhteydessä. Arvioinnin periaatteet on määritelty osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Tämä yleiskaavaselostus sisältää yleiskaavan toteuttamisen vaikutusten arvioinnin. Arvioinnin tarkoituksena on tunnistaa kaavaratkaisujen ympäristöllinen merkitys, parantaa tehtävien ratkaisujen laatua sekä havainnollistaa osallisille ja päättäjille yleiskaavan sisältöä. Vaikutukset on selvitetty kestävän kehityksen ulottuvuuksiin ryhmiteltyinä kokonaisuuksina: 1. Ekologiset vaikutukset 2. Taloudelliset vaikutukset - vaikutukset yhdyskuntatalouteen 3. Liikenteelliset vaikutukset 4. Sosiaaliset vaikutukset 5. Kulttuuriset vaikutukset 6. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutuminen 7. Seudullisten suunnitelmien toteutuminen 5.2 Maisemaan ja kulttuuriympäristöön kohdistuvat vaikutukset Maisemallisten vaikutusten arviointi Savonlinnan Syvälahden tuulivoimaosayleiskaavan kaava-alueelle on osoitettu kuusi tuulivoimalaaluetta, joihin on merkitty yhteensä kahdeksan tuulivoimalan likimääräinen sijoituspaikka. Lisäksi kaavassa osoitetaan ohjeellisina tieyhteydet, sähkölinjat ja maakaapelit. Tuulivoimayleiskaavan maisemaan ja kulttuuriympäristöön kohdistuvien vaikutusten arviointi perustuu kaava-alueelle tehtyyn maisemaselvitykseen (Pöyry Finland 2011, päivitetty 2014), Etelä-Savon 1. vaihemaakuntakaavan valmisteluaineistoon ja päivättyyn toiseen kaavaehdotukseen. Arviointi on tehty Suomen ympäristöministeriön julkaisun Tuulivoimalat ja maisema (Wecman 2006) ohjeita mukaillen. Seuraavat tuulivoiman maisemallisia vaikutuksia kuvaavat seikat on poimittu em. julkaisusta. Tuulivoimaloiden rakentamisen merkittävimmät ja laajimmalle ulottuvat maisemavaikutukset kohdistuvat maisemakuvaan. Vaikutusten luonne liittyy erityisesti voimaloiden suureen kokoon, johon kaikki ympärillä olevat maisemaelementit vertautuvat. Siten voimalat kutistavat ympärillään olevaa maisemaa. Keskeisiä arvioitavia elementtejä ovat maiseman mittasuhteet, olemassa olevat maamerkit ja muut maisemaelementit. Vaikutusvyöhykkeet on suuntaa-antavasti määritelty siten, että 5-7 km etäisyydellä voimaloiden hallitsevuus vähenee. 1. vaihemaakunnassa käytetyt vyöhykejaot tukevat edellä mainittua hallitsevuuden vähenemistä. Voimaloita ympäröivän maiseman visuaalisella luonteella ja sietokyvyllä on merkitystä maisemavaikutuksien laatuun. Maiseman sietokyvyllä tarkoitetaan maiseman herkkyyttä muutokselle. Sietokyvyn ylittyessä maisema saa visuaalisesti teollisen tai teknisen luonteen ja muuttuu identiteetiltään tuulivoimamaisemaksi. Erityisesti arvioitavia tekijöitä ovat maiseman pieni- tai suuripiirteisyys, maiseman mittakaava, maiseman ajallinen luonne tai maiseman käyttöön liittyvät tekijät. Arvioitavia seikkoja ovat myös maiseman eheys ja yhtenäisyys. Tuulivoimaloiden rakentamisen myötä on muodostunut näkemyksiä siitä, miten eri maisematyyppien sietokyky eroaa toisistaan. Koskemattomien luontomaisemien katsotaan kestävän huonosti tuulivoiman sijoittamista, sillä kokemus luonnon alkuperäisyydestä tai koskemattomuudesta nousee tärkeäksi. Ranta- ja vesistöalueilla on tärkeä merkitys virkistyskäytölle ja niiden eheyttä ja luonnontilaisuutta arvos-

19 18 tetaan samoin korkealle. Historiallisesti merkittävässä kulttuurimaisemassa tuulivoima nähdään sopimattomana elementtinä. Paikan luonne siirtyy nykyhetkeen ja historiallinen tunnelma katoaa. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden (2000) mukaan alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuri- ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina. Syvälahden sokkeloisesta ja mosaiikkimaisesta maisemarakenteesta seuraa suuria vaihteluita voimaloiden aiheuttamissa vaikutuksissa riippuen tarkastelupaikasta. Seudun maisema on laajassa mittakaavassa suuripiirteistä, sillä vesistöreittien kautta maisematilat linkittyvät toisiinsa huomattavan laajoilla alueilla ja toisaalta myös vaaroilta avautuvat näkymät ulottuvat samankaltaisina kaukaiseen horisonttiin saakka. Väli- ja kaukoetäisyyden vaaroilta tarkasteltaessa voimalat muodostavat yhtenäisen ryhmän, joka sijoittuu muutaman korkeamman laen muodostamalle selännealueelle. Valtaosalle näkymäsuunnista ja silhueteista ei siten sijoitu voimaloita. Lähietäisyydellä vesistöistä käsin tarkasteltaessa voimalat nousevat korkeiksi, jossain määrin maisemaa alistaviksi eli dominoiviksi elementeiksi. Toisaalta maastonmuodot ja puusto aiheuttavat myös paljon katvealueita. Näkemän lähialue 0-5 km: 1 vaihemaakuntakaavan valmisteluvaiheessaa mallinnetun tuulivoima-alueen näkemän lähialue sijoittuu lännessä ja etelässä metsätalousvaltaiselle alueelle, jossa on vähän avoimia peltoalueita ja muutamia pieniä järviä ja lampia. Vesistöltä tarkasteltaessa tuulivoima-alue sijoittuu sivuun väylistä. Rantaasutuksen näkökulmasta mallinnetun tuulivoima-alueen näkemän lähialue ulottuu lähinnä Pyyveden pohjois- ja itärannan suhteen epäedullisesti. Analyysiaineisto kuvaa pohjoisessa Pyyveden osalta myös Syvälahden tuulivoimayleiskaavan näkemäalueita. Luoteessa Enonveden ja Pyyveden rajalla lähialueen ja välialueen rajapinta siirtynee lähemmäksi Pylkönsaarta. Näkemän välialue 5-10 km: 1 vaihemaakuntakaavan valmisteluvaiheessa mallinnetun tuulivoima-alueen näkemän välialue ulottuu hyvin hajanaisena länteen Enonveden suuntaan näkemäalueen etäisyyden ollessa lähes 10 kilometriä. Idässä näkemäalue muodostuu Paasselälle, jossa sielläkin etäisyys mallinnettuun tuulivoima-alueeseen on pääosalla näkemäaluetta lähes 10 kilometriä. Etelä- ja pohjoissuunnassa näkemäaluetta ei tälle etäisyydellä metsäisen ympäristön vuoksi juuri synny. Välialueen näkemäalueet kohdistuvat analyysiaineistossa Enonveden keski ja luoteisosiin tuulipuiston puoleisen rannan ja sen edustan vesialueiden jäädessä suhteellisen leveälti, paikoin noin kilometrin etäisyydellä katvealueelle. Idässä Paasselän lounaisrannan näkemäalueet ovat analyysiaineiston mukaan rikkonaisia, sillä saaret muodostavat rantaviivan suuntaisia katvealueita. Syvälahden yleiskaavasta seuraavat välialueen näkemäalueet ovat kapeampia ja katvealueet leveämpiä kuin maakuntakaavaa varten tehdyssä mallinnuksessa. Katveeseen jäävän vesialueen osuus kasvaa. Enonvedellä Hanhivirran lossin ympäristössä oleva katvealue levenee ja Enonveden näkemäalue kaventuu kauttaaltaan. Samoin Paasselällä saarien koillispuoleiset katvealueet ulottuvat tehtyä mallinnusta pidemmälle. Lounaassa eroa mallinnukseen on erityisesti Enonkoskella, jossa Ylä Enonveden rannoilla yleiskaavasta seuraavat katvealueet mallinnettua laajempia. Vaikutukset valtakunnallisesti arvokkaisiin maisema-alueisiin ja kansallismaisemaan Kohde Heinäveden valtakunnallisesti arvokas maisema-alue ja kansallismaisema

20 19 Etäisyys hankealueesta Vaikutukset yli 20 km Hankkeella ei ole vaikutusta kohteen arvoihin. Vaikutukset valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin (RKY 2009) Kohde Linno-saaren rajalinnake Etäisyys hankealueesta Maisematyypin kuvaus Maiseman mittakaava Keskeisimmät arvot Vaikutukset n. 3-5 km Vesistöön liittyvä rajalinnake metsäisellä saarella. Linnake on osa Olavinlinnaan liittyvää laajaa linnoitusjärjestelmää. Saari sijoittuu maisemalliseen solmukohtaan, laajan vesireitin varrelle. Muinaisjäännösalue. Alue on myös maakuntakaavassa osoitettu kulttuuriympäristön ja maiseman vaalimisen kannalta merkittävä alue. Näkemäanalyysin perusteella voimalat näkyvät kohteeseen. Havainnekuvien perusteella puusto luoma peitevaikutus estää paikoin voimaloiden näkyvyyden kohteeseen. Hankkeella ei ole suoraa vaikutusta muinaisjäännösalueeseen, eikä voimaloiden näkyminen lounaassa vaikuta merkittävästi kohteen maisemalliseen asemaan, maisemakuvaan tai sen muihin arvoihin. Vaikutukset maakunnallisesti merkittäviin maisema-alueisiin Kohteet Etäisyys hankealueesta Maisematyypin kuvaus Savonrannan kirkonkylän koskimaisema ja taajama alle 5 kilometriä Kirkonkylä, johon liittyy rakennetun kulttuuriympäristön arvoja. Maiseman mittakaava Keskeisimmät arvot Vaikutukset Pienipiirteinen kylä- ja koskimaisema Kulttuurimaisemat, rakennettu kulttuurimaisema Hankkeella ei ole merkittävää vaikutusta kohteen arvoihin. Näkemäanalyysin perusteella kohde jää puuston muodostamalle katvealueelle. Kohteet Etäisyys hankealueesta Muut maakuntakaavan maisema- ja kulttuuriympäristökohteet kilometriä

21 20 Maisematyypin kuvaus Maiseman mittakaava Keskeisimmät arvot Vaikutukset Suhteellisen pienialaisia maisema- ja kulttuurimaisema-alueita Mittakaavaltaan pienipiirteisiä kohteita. Kulttuurimaisemat, rakennettu kulttuurimaisema Etäisyyden vuoksi vaikutusten hankkeella ei ole vaikutusta kohteiden arvoihin. Lisäksi näkemäanalyysin perusteella puusto ja maastonmuodot aiheuttanevat huomattavalle osalle kohteista katvetta. Muut maisemallisesti merkittävät kohteet ja kokonaisuudet Kohde Etäisyys hankealueesta km Maisematyypin kuvaus Vaaranäkymät 0 - Metsäistä, sokkeloisten vesireittien halkomaa vaara-/mäkimaisemaa, jossa vaarojen ja mäkien lailta avautuu pitkiä kaukonäkymiä. Hankkeen lähi- ja kaukovaikutusalueella on useita vastaavan korkuisia vaaroja, joiden lakialueille ja rinteille tuulivoimalat todennäköisesti näkyvät. Maiseman mittakaava Keskeisimmät arvot Vaikutukset Suurimittakaavainen Pitkät näkymät, maastonmuodot, metsäisyys, luontovaltaisuus. Hanke ei suoraan muuta metsävaltaisuutta, näkymälinjoja tai maastonmuotoja. Hankkeella on kohtalainen vaikutus välietäisyydellä (5-10 km) yhtenäisten ja laajojen luontovaltaisten alueiden kokemukseen. Kaukoetäisyydellä, (>10 km) vaikutukset livenevät. Lähietäisyydellä, alle viiden kilometrin päässä voimaloista maisemallinen vaikutus on tiettyihin näkymäsuuntiin dominoiva. Kohde Etäisyys hankealueesta km Maisematyypin kuvaus Maiseman mittakaava Keskeisimmät arvot Vesistö- ja rantanäkymät 0- Järvi- ja vesireittimaisemaa. Sokkeloisten vesireittien verkkomaisesti halkomaa metsärantaista vaara- ja mäkimaastoa. Vesistö muodostaa maiseman topografisen perustason, johon alueen korkeustasovaihtelut suhteutuvat. Mittakaava vaihtelee huomattavasti. Vesireitit ovat erittäin sokkeloisia ja sijoittuvat pitkänomaisiin kallioperän murroksiin. Vesistöreittien tarjoamat yhteydet, virkistysarvot, pitkät näkymät päävesistöreittejä pitkin. Sokkeloiset, lähes suljetut maisematilat lahdenpoukamissa ja salmissa. Ko-

22 21 kemukset järviluontomaisemasta. Vaikutukset Hanke ei vaikuta vesireitteihin. Hankkeella on kohtalainen vaikutus Pyyveden osalla yhtenäisten ja laajojen luontovaltaisten alueiden kokemukseen. Pyyveden etelärannat ja kapea vesialue niiden edustalla jäävät katvealueelle. Paasselällä ja Enonvedellä vaikutukset ovat etäisyyden kasvaessa vähäisiä. Näkemäanalyysin mukaan maastonmuodot, vesireittien suuntautuneisuus ja puusto aiheuttavat Enonvedellä ja Paasselän lounaisrannalla katvealueita. Kohde Etäisyys hankealueesta Maisematyypin kuvaus Maiseman mittakaava Keskeisimmät arvot Vaikutukset Paikalliset rakennetut kulttuuriympäristöt 0-5 km Pienialaisia metsien rajaamia kulttuurimaisemakokonaisuuksia. Pienipiirteinen. Kohteista ei avaudu pitkiä kaukonäkymiä. Kokonaisuus muodostuu pientilojen rakennusryhmistä ja näitä ympäröivistä viljelymaisemista, jotka rajautuvat selkeästi metsäisiin selänteisiin. Niinilammenmäki: Voimalat sijoittuvat osin maisematilaa rajaavien vaarojen lakialueille. Lähimpien, noin kilometrin etäisyydelle sijoittuvien tuulivoimaloiden maisemallinen vaikutus on tietyissä näkymäsuunnissa vähäisen etäisyyden vuoksi dominoiva. Muissa paikallisissa kohteissa puusto ja maastonmuodot aiheuttavat todennäköisesti katvealueita ja vaikutukset jäävät vähäisiksi. 5.3 Ekologiset vaikutukset - Vaikutukset luonnonympäristöön Arvioinnin kohde ja perusteet Syvälahden tuulivoimayleiskaavan luonnonympäristöön ja luontokohteisiin kohdistuvien vaikutusten arviointia varten olivat käytettävissä seuraavat luontoselvitykset: Luontoselvitys: Luontokohteet, kasvillisuus ja liito-oravat. Pöyry Finland Oy Pesimälinnustoselvitys. Pöyry Finland Oy Tietoja täydennetty Lepakkokartoitus. Biologitoimisto Vihervaara Oy Muuttolintuselvitys syksyllä 2011 ja keväällä 2012 sekä vaikutusarvio. Pöyry Finland Oy ja Ympäristötutkimus Yrjölä Oy Etelä-Savon ELY-keskus piti vuonna 2011 tehtyjä selvityksiä sisällöltään riittävinä tuulivoimakaavaa varten ja edellytti lisäselvityksiä, jotka tehtiin keväällä Arvioinnin kohteena on päivätty tuulivoimayleiskaavan kaavaluonnos. Arviointi on tehty Suomen ympäristökeskuksen oppaan Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi (Söderman 2003) mukaisesti. Toimintojen sijoittuminen Tuulivoimayleiskaava-alueelle on osoitettu kahdeksan tuulivoimala-aluetta, joihin on merkitty kaikkiin yhden tuulivoimalan likimääräinen sijoittumispaikka. Lisäksi on osoitettu ohjeellisina tielinjaukset, sähkönsiirtoyhteydet ja sähköasemat. Kaavakartalle on merkitty myös Natura-alueen raja, valtakunnal-