AIKA klo 16:30-18:13 PAIKKA Kokoushuone Sorjonen, kaupungintalo 2. krs, Villimiehenkatu 1

Transkriptio

1 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 7/ AIKA klo 16:30-18:13 PAIKKA Kokoushuone Sorjonen, kaupungintalo 2. krs, Villimiehenkatu 1 Nimi Tehtävä Lisätieto Päätöksentekijät Grönlund Joonas Puheenjohtaja Junttila Virpi Jäsen Karhukorpi Kai Jäsen Kemppainen Sanna Miia Pöytäkirjan tarkastaja Klemola Kimmo Jäsen Näivä Henri Jäsen Thomander-Tiainen Jäsen Johanna Virolainen Veli Matti Jäsen Hyvärinen Mirva Pöytäkirjan tarkastaja Karhu Jari Varapuheenjohtaja Muut osallistujat Leimi Pasi Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialajohtaja Hottinen Arja Toimistosihteeri Hirvonen Olli Kaupungininsinööri Pimiä Maarit Kaupunginarkkitehti Puurtinen Riitta Kaupungingeodeetti Räsänen Vesa Edustaja Grudinschi Elias Edustaja Poissaolevat Asikainen Miia Jäsen Heikka Eeva-Maria Maaseututoimenjohtaja Räsänen Ilkka Ympäristöjohtaja Pihlajaniemi Eeva -

2 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 7/ KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 80 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 5 81 Pöytäkirjan tarkastus 6 82 Poikkeamislupa 480 Saikkolan kylän tilalle Rantala RN:o 7 1: Poikkeamislupa 576 Timperilän kylän tilalle Rieppäänranta 13 RN:o 1:3 84 Asemakaavan muutos 18 Ihalainen, rautatiealuetta ja puisto 19 (Ihalaisen ratakaava) 85 Selvitystyön käynnistäminen vaihtoehtoisten 23 metsänkasvatusmenetelmien soveltamisesta Lappeenrannan kaupungin metsissä 86 Kajon Oy:n oikaisuvaatimus kaupunkikehityslautakunnan 28 päätöksestä Paikallisliikenteen kilpailutusmateriaali sopimuskaudelle Työpaikkatontin varaaminen HM- 35 Monipalvelut/Hannu Meuroselle 89 Asemakaavan muutos 202 Lintukangas kortteli 378 ohjeelliset 37 tontit 1 ja 2, kortteli 377 ohjeellinen tontti 3 ja katualuetta (Keskuskatu 2-4) 90 Tiedoksi merkittävät asiat Kaavoituksen ja kaupunkisuunnittelun puitesopimuskonsultin 41 valinta (optio 1+1); osa-alue A1a Luontoselvitykset 92 Kaavoituksen ja kaupunkisuunnittelun puitesopimuskonsultin 44 valinta (optio 1+1); osa-alue A1b Maisemaselvitykset 93 Kaavoituksen ja kaupunkisuunnittelun puitesopimuskonsultin 47 valinta (optio 1+1); osa-alue A1c Arkeologisen kulttuuriperinnön selvitykset 94 Kaavoituksen ja kaupunkisuunnittelun puitesopimuskonsultin 50 valinta (optio 1+1); osa-alue A1d Rakennetun kulttuuriympäristön selvitykset 95 Kaavoituksen ja kaupunkisuunnittelun puitesopimuskonsultin 53 valinta (optio 1+1); osa-alue A1e Kaupalliset selvitykset 96 Kaavoituksen ja kaupunkisuunnittelun puitesopimuskonsultin 56 valinta (optio 1+1); osa-alue A1f Palveluverkkoselvitykset 97 Kaavoituksen ja kaupunkisuunnittelun puitesopimuskonsultin valinta (optio 1+1); osa-alue A1g Liikenneverkkotarkastelu 59

3 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 7/ Kaavoituksen ja kaupunkisuunnittelun puitesopimuskonsultin valinta (optio 1+1); osa-alue A1h Ympäristöhäiriöitä koskevat selvitykset 99 Kaavoituksen ja kaupunkisuunnittelun puitesopimuskonsultin valinta (optio 1+1); osa-alue A1i Toiminnalliset selvitykset 100 Kaavoituksen ja kaupunkisuunnittelun puitesopimuskonsultin valinta (optio 1+1); osa-alue A2a Yleiskaavoitus 101 Kaavoituksen ja kaupunkisuunnittelun puitesopimuskonsultin valinta (optio 1+1); osa-alue A2b Asemakaavoitus 102 Kaavoituksen ja kaupunkisuunnittelun puitesopimuskonsultin valinta (optio 1+1); osa-alue A2c Muut maankäytön suunnitelmat 103 Kaavoituksen ja kaupunkisuunnittelun puitesopimuskonsultin valinta (optio 1+1); osa-alue A3 Vaikutusten arviointi 104 Kadut ja ympäristön puitesopimuskonsultin valinta (optio 1+1); osa-alue B1a, Katu- ja vesihuolto 105 Kadut ja ympäristön puitesopimuskonsultin valinta (optio 1+1); osa-alue B1b, Hulevesien käsittelyjärjestelmien sekä hulevesikosteikkojen suunnittelu ja mallinnus 106 Kadut ja ympäristön puitesopimuskonsultin valinta (optio 1+1); osa-alue B1c, Maisema- ja puistosuunnittelu 107 Kadut ja ympäristön puitesopimuskonsultin valinta (optio 1+1); osa-alue B1d, Katu- ja muu ulkovalaistus 108 Kadut ja ympäristön puitesopimuskonsultin valinta (optio 1+1); osa-alue B1e, Taitorakenteet 109 Kadut ja ympäristön puitesopimuskonsultin valinta (optio 1+1); osa-alue B1f, Rakennuttajakonsultointi 110 Kadut ja ympäristön puitesopimuskonsultin valinta (optio 1+1); osa-alue B2a, Satamien suunnittelu 111 Kadut ja ympäristön puitesopimuskonsultin valinta (optio1+1); osa-alue B2b, Laitureiden suunnittelu 112 Kadut ja ympäristön puitesopimuskonsultin valinta (optio 1+1); osa-alue B2c, Rautatiesuunnittelu 113 Kadut ja ympäristön puitesopimuskonsultin valinta (optio 1+1); osa-alue B2d, Rataisännöinti 114 Kadut ja ympäristön puitesopimuskonsultin valinta (optio 1+1); osa-alue B3a, Liikennesuunnittelu 115 Kadut ja ympäristön puitesopimuskonsultin valinta (optio 1+1); osa-alue B3b, Liikennevalosuunnittelu 116 Kadut ja ympäristön puitesopimuskonsultin valinta (optio 1+1); osa-alue B3c, Joukkoliikennesuunnittelu 117 Kadut ja ympäristön puitesopimuskonsultin valinta (optio 1+1); osa-alue B3d, Liikenteen hallinnan ja ohjausjärjestelmien suunnittelu

4 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 7/ Pienet maanrakennustyöt ja kansistojen korotustyöt 122 puitejärjestely ajalla , urakoitsijoiden valinta (hankinta-asia) 119 Pilaantuneiden maiden kaivu ja kuljetus puitejärjestely ajalla , urakoitsijoiden valinta (hankinta-asia) 120 Keskustan kehittämissuunnitelman ohjausryhmän kokous Muutoksenhakuohjeet 129

5 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 7/ Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Puheenjohtajan ehdotus Kokous todetaan laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös Todettiin.

6 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 7/ Pöytäkirjan tarkastus Puheenjohtajan ehdotus Tämän kokouksen pöytäkirja päätetään tarkastaa ja pöytäkirjan tarkastajiksi valitaan kaupunkikehityslautakunnan jäsenet Mirva Hyvärinen ja Sanna Kemppainen. Päätös Hyväksyttiin.

7 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 7/ Poikkeamislupa 480 Saikkolan kylän tilalle Rantala RN:o 1:327 Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/2275/ /2018 Esittelijä: Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialajohtaja Pasi Leimi Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginarkkitehti Maarit Pimiä Kaavasuunnittelija Matti Kettunen etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Liitteet 1. Yleiskaavaote Sijaintikartta Poikkeamistilannekartta Pohja, leikkaus Pohja, leikkaus 2 krs muutos Julkisivut Asemapiirros Hakemusasiakirjat ovat nähtävänä kokouksessa. Yksityishenkilö hakee MRL :n mukaista lupaa omakotitalon kylmän käyttöullakon muuttamiseen asuinkäyttöön 480 Saikkolan kylän tilalle Rantala RN:o 1:327 ( ). Tilan pinta-ala on 1729 m 2. Tila sijaitsee Utrasaaressa. Hakemus ja perustelut Haetaan käyttöullakon muuttamista asuintilaksi, koska lisätilalle on tarvetta. Rakennuksen kerrosala on 127,5 k-m 2, johon lisäystä 2-kerrokseen tulee 57,5 k-m 2. Rakennuksen ulkoasu ei muutu käyttötarkoituksen muutoksessa. 2-kerroksen uusille asuintiloille on jo olemassa olevat ikkunat. Tilalla on myös talousrakennus, kooltaan 26 k-m 2. Kokonaiskerrosala on muutoksen jälkeen yhteensä 211 k-m 2. Kaavallinen tilanne Keskustaajaman osayleiskaava 2030 itäinen osa-alue on hyväksytty kaupunginvaltuustossa Osayleiskaavasta on valitettu Lampo- ja Utrasaaren osalta Itä-Suomen hallinto-

8 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 7/ oikeuteen. Kaupunginhallitus on määrännyt Lappeenrannan keskustaajaman osayleiskaavan 2030 itäisen osa-alueen osayleiskaavan tulemaan voimaan niiltä osin, joihin valitus ei kohdistu ennen kuin osayleiskaava on saanut lainvoiman. Poikkeamisluvan kohteena oleva alue sijoittuu valituksen alaisen alueen ulkopuolelle. Osayleiskaavassa rakennuspaikka on kyläaluetta, jolla ympäristön erityispiirteet säilytetään (merkintä AT/s-2). Alueen olemassa oleva rakennuskanta pyritään säilyttämään. Korjausrakentaminen ja muut toimenpiteet tulee sovittaa arvokkaaseen kulttuuriympäristöön siten, että aluekokonaisuuden arvot eivät vaarannu. Alueelle voidaan sijoittaa täydennysrakentamista siten, että alueen katutilan, pihaympäristöjen ja rakennuskannan ominaispiirteet ja mittakaava säilyvät. Alue varataan enintään kaksiasuntoisille pientaloille ja niihin liittyville talousrakennuksille. Uuden rakennuspaikan tulee olla pinta-alaltaan vähintään 3000 m². Uudelle rakennuspaikalle saa rakentaa enintään 250 k-m² suuruisen asuinrakennuksen ja sen lisäksi talousrakennuksia siten, että yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 300 k-m². Aluetta koskevista suunnitelmista on pyydettävä museoviranomaisen lausunto. Alue on rakennusjärjestyksen mukaisesti suunnittelutarvealuetta. Etelä-Karjalan maakuntakaavassa alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi (A). Utrasaari ja Lamposaari kuuluvat maakunnallisesti merkittävään Lamposaaren kulttuurihistorialliseen ympäristöön (ma/km). Merkinnällä ma/km osoitetaan kulttuurihistoriallisen ympäristön vaalimisen kannalta maakunnallisesti tärkeät rakennetut ympäristöt. Osa-alueen maankäytön ja toimenpiteiden suunnittelussa on otettava huomioon rakentamisen soveltuminen arvokkaaseen ympäristöön. Alueella ei ole asemakaavaa eikä vireillä ole uutta kaavoitusta. Poikkeamislupahistoria Tilalla nyt olemassa olevat rakennukset on rakennettu poikkeamisluvalla, joka hyväksyttiin teknisessä lautakunnassa Hakijana oli tällöin UPM Kymmene Oyj:n valtuuttama asiamies. Tuolloin mahdollistettiin yhteensä enintään 150 k-m² rakennusoikeutta varsin pienelle (1729 m 2 ), rantaan rajoittuvalle kiinteistölle. Lainvoimaisessa poikkeamisluvassa

9 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 7/ asuinrakennuksen rakennusoikeudeksi on määritelty enintään 120 k-m². Alueen rakentaminen on ratkaistu poikkeamisluvalla teknisessä lautakunnassa seuraavin ehdoin: - Ennen minkäänlaiseen rakennustoimeen ryhtymistä on hakijan saatava rakennusvalvontaviranomaiselta rakennuslupa. - Tontilta on järjestettävä liittyminen Utrasaaren yksityistielle. - Jätevedet tulee johtaa umpisäiliöön. - Saunan etäisyys rannasta on rakennusjärjestyksen mukaisesti vähintään 10 metriä. - Nykyiset maaston muodot tontilla on pyrittävä säilyttämään, tonttia ei saa tasata eikä korottaa tarpeettomasti. - Rakennusvalvontaviranomaisen on pyydettävä lausunnot kaavoitukselta, Lappeenrannan seudun ympäristötoimelta ja Etelä-Karjalan museolta rakennuslupaharkintaa varten. - Rakennusten kerrosala voi olla yhteensä enintään 150 k-m². - Asuinrakennuksen kerrosala voi olla enintään 120 k-m² ja runkosyvyys enintään 7 metriä. - Rakennusten kattomuodon ja ulkomateriaalien tulee lähtökohtaisesti olla ilmeeltään vastaavia kuin mitä vanhoissa rakennuksissa on käytetty. Vuonna 2013 myönnetyssä poikkeamisluvassa rakennuspaikan rakennusoikeus ja päärakennuksen koko määriteltiin erittäin tarkasti, koska alue on maakunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä ja sijaitsee hyvin tiiviisti rakennetulla, rantaan sijoittuvalla kyläalueella. Alueella tuolloin voimassa olleen maakuntakaavan mukaisesti Utrasaari ja Lamposaari kuuluvat maakunnallisesti merkittävään Lamposaaren kulttuurihistorialliseen ympäristöön (ma/km). Merkinnällä ma/km osoitetaan kulttuurihistoriallisen ympäristön vaalimisen kannalta maakunnallisesti tärkeät rakennetut ympäristöt. Osa-alueen maankäytön ja toimenpiteiden suunnittelussa on otettava huomioon rakentamisen soveltuminen arvokkaaseen ympäristöön. Myönnetyllä poikkeamisella pyrittiin ohjaamaan uudisrakentamista alueen olemassa olevaan rakentamisen mittakaavaan soveltuvaksi. Poikkeamislupavaiheessa lupaa haettiin pohjapintaalaltaan 8 m x 10 m ja kerrosalaltaan 133 k-m 2 suuruiselle kaksikerroksiselle asuinrakennukselle. Poikkeamislupaa ei myönnetty sellaisenaan vaan tiukemmilla lupaehdoilla ohjattiin

10 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 7/ rakentamista soputumaan alueen maisemakokonaisuuteen. Lautakunnan päätöksellä poikkeamislupa myönnettiin 120 k-m 2 kokoiselle asuinrakennukselle, jonka runkosyvyys on enintään 7 metriä. Vuonna 2015 myönnetyllä rakennusluvalla on mahdollistettu pohjapinta-alaltaan 8,5 m x 15 m eli 127,5 k-m 2 suuruisen asuintiloiltaan yksikerroksisen asuinrakennuksen rakentaminen. Rakennusluvalla on ylitetty poikkeamisluvan sallima asuinrakennuksen runkosyvyys 1,5 metrillä. Rakennusluvalla sallittiin lisäksi kylmän ullakkokerroksen rakentaminen eli rakennus rakennettiin ulkomuodoltaan 1,5 kerroksisena. Vuonna 2013 poikkeamislupaan oli pyydetty lausuntoja useilta eri viranomaisilta: ELY-keskukselta, Etelä-Karjalan liitolta ja museolta ja museovirastolta. Lisäksi rakennuslupaan vuonna 2015 oli pyydetty lausuntoa ympäristötoimelta, museolta ja kaavoitukselta. Lausunnoissa painotettiin, että uudisrakentaminen tulee toteutua siten, että alueen kulttuurihistoriallinen arvo ei vähentyisi uudisrakentamisen myötä ja että poikkeamisluvan lukuisissa ehdoissa asetetut vaatimukset tulee täyttyä. Rakennuksille on kuitenkin myönnetty rakennusluvat poikkeamisluvan ehtojen ja saatujen viranomaislausuntojen vastaisesti. Kiinteistönmuodostushistoria Tila Rantala RN:o 1:327 on rekisteröity Emätila on Tyynelä RN:o 1:64, rek , on olemassa oleva tila. Emätilasta on muodostunut yhteensä viisi tilaa, kaikki olemassa olevia. Kuivan maan tiloja on kaksi ja rantaan rajoittuvia tiloja kolme, jotka kaikki rakennettuja. Emätilaselvityksen tarkasteluajankohta on , jolloin vanhan rakennuslain rantakaavasäännökset tulivat voimaan. Naapureiden kuuleminen ja hankkeesta tiedottaminen Poikkeamishakemuksen johdosta hakija on kuullut naapureina tiloja RN:o 1:64, 1:86, 1:87, 1:206, 1:258, 1:322 ja 2:0 sekä lunastusyksikköä 1:103. Naapureilla ei ollut hakemukseen huomauttamista. Hakemuksesta on kuulutettu Lappeenrannan kaupungin internetsivuilla ja ilmoitustaululla Hakemukseen ei kuulutusaikana saapunut huomautuksia. Viranomaislausunnot

11 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 7/ Hakemukseen ei katsottu olevan tarvetta pyytää viranomaislausuntoja. Poikkeaminen - Poikkeamisella haetaan lupaa asuinrakennuksen ullakon käyttötarkoituksen muutokseen. - MRL 171 :n 1 momentin mukaan kunta voi erityisestä syystä myöntää poikkeamisluvan mm. nyt kyseessä olevassa tapauksessa. - Poikkeamisluvan myöntämisen edellytyksenä on MRL 171 :n mukaan, ettei poikkeaminen aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle eikä vaikeuta rakennetun ympäristön suojelua koskevien tavoitteiden saavuttamista. Poikkeamista ei saa myöntää, jos se johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. - Lappeenrannan kaupungin elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialan johtosäännön perusteella kaupunkikehityslautakunta ratkaisee kaupungin toimivallassa olevat poikkeamisluvat. Kaupunkisuunnittelun lausunto ja perustelut Nyt kyseessä oleva poikkeamislupahakemus käsittää asuinrakennuksen olemassa olevan ullakon muuttamisen asuinkäyttöön. Tilan rakennusten kerrosala on haetun muutoksen jälkeen yhteensä 211 k-m 2. Tällä poikkeamisluvalla asuinrakennuksen rakennusoikeus nousee yhteensä 185 k-m²:iin eli ylittää sallitun edellisellä poikkeamisluvalla myönnetyn 120 k-m 2 rakennusoikeuden 54 %:lla. Käyttötarkoituksen muutos ei vaikuta rakennuksen ulkonäköön, koska ullakko on mahdollistettu edellisellä rakennusluvalla vaikkakin myönnetyn poikkeamisluvan vastaisesti. Ullakolla on jo olemassa riittävät ikkunat, jotka vaaditaan asuinhuoneisiin. Täten muutos on toteutettavissa ilman julkisivuun kohdistuvia muutoksia. Haettu poikkeaminen ei aiheuta haittaa kaavoitukselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle, ei aiheuta haitallista yhdyskuntakehitystä eikä vaikeuta erityisten luonnon- tai kulttuuriympäristön arvojen säilyttämistä tai virkistystarpeiden turvaamista. Haettu poikkeaminen ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

12 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 7/ Esittelijän ehdotus Kaupunkikehityslautakunta myöntää MRL :n mukaisesti 480 Saikkolan kylän tilalle Rantala RN:o 1:327 ( ) luvan asuinrakennuksen ullakon käyttötarkoituksen muuttamiseen asuinkäyttöön hakemuksen mukaisesti. Ennen minkäänlaiseen rakennustoimeen ryhtymistä on hakijan saatava rakennusvalvontaviranomaiselta rakennuslupa. Tätä poikkeamispäätöstä vastaavaa rakennuslupaa on haettava kahden vuoden kuluessa. Kaupunkikehityslautakunnan päätös tässä asiassa annetaan julkipanon jälkeen. Tästä päätöksestä annetaan valitusosoitus Itä- Suomen hallinto-oikeuteen. Valitusaika on 30 päivää päätöksen antamisesta lukien. Päätös Hyväksyttiin. Täytäntöönpano hakija ympäristötoimi rakennusvalvonta Kaakkois-Suomen ELY-keskus

13 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 7/ Poikkeamislupa 576 Timperilän kylän tilalle Rieppäänranta RN:o 1:3 Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/131/ /2019 Esittelijä: Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialajohtaja Pasi Leimi Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginarkkitehti Maarit Pimiä Kaavasuunnittelija Matti Kettunen Liitteet 1. Ympäristötoimen lausunto Ympäristökartta Yleiskaavaote Sijaintikartta Poikkeamistilannekartta ELY-keskuksen lausunto Asemapiirros Hakemusasiakirjat ovat nähtävänä kokouksessa. Yksityishenkilö hakee MRL :n mukaista lupaa uuden loma-asunnon ja rantasaunan rakentamiseen 576 Timperilän kylän tilalle Rieppäänranta RN:o 1:3 ( ). Tilan pinta-ala on 0,8922 ha. Hakemus ja perustelut Poiketaan yleiskaavasta siten, että rakennetaan kaavan osoittaman rakennuspaikan vieressä sijaitsevan metsikön kohdalle, jossa ranta on parempi eikä rakennus tule suoraan naapurin rajalle ja näköpiiriin. Yleiskaavan osoittaman rakennuspaikan edessä oleva ranta on vanhaa kosteaa vesijättömaata, joten ranta ei sovellu tarkoituksenmukaiseen loma-asuntokäyttöön. Kaavan osoittaman rakennuspaikan vieressä ja sen kaakkoispuolella on rannan maaperä huomattavasti parempi virkistyskäytön ja laiturin rakentamisen kannalta.

14 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 7/ Rakennuspaikka on Pukalusjärven rannassa Ylämaan kaakkoispuolella. Rakennetaan yleiskaavan maa- ja metsätalousalueelle ja rantavyöhykkeelle. Uuden loma-asunnon koko on 70 k-m 2 ja rantasaunan 15 k-m 2. Tie rakennuspaikalle on olemassa sekä oma kaivo. Kaavallinen tilanne Alueella on voimassa oikeusvaikutteinen Ylämaan rantaosayleiskaavan muutos; kaikki järvet, merkittävät joet (kv. hyv ). Suunniteltu rakennuspaikka on maa- ja metsätalousaluetta (M). Alue on tarkoitettu pääasiassa maa- ja metsätalouden harjoittamiseen. MRL 72 :n nojalla, alueella on muu kuin 72 3 mom:n mukainen rakentaminen kielletty. Maankäyttö- ja rakennuslain 43 :n 2 mom:n perusteella määrätään, että asuin- ja lomarakennuksien rakentamista ei sallita alueella. Alueen rakennusoikeus on siirretty AP, AM, AT, RA, RA-1 ja RM -alueille. Maa- ja metsätaloutta varten tarpeellinen rakentaminen on sallittu. Suunnitellun rakennuspaikan vieressä, sen välittömässä läheisyydessä, sijaitsee loma-asuntoalueeksi (RA/1) osoitettu alue, jolta kaavassa osoitettu rakennuspaikka on tarkoitus siirtää 10 metrin päähän M-alueelle. Kiinteistönmuodostushistoria ja rantamitoitus Emätilaselvityksen tarkasteluajankohta on , jolloin vanhan rakennuslain rantakaavasäännökset tulivat voimaan. Tila Rieppäänranta RN:o 1:3 on rekisteröity Tilan emätilat ovat: RN:o 6:44 Riepäs, rek , lakk RN:o 6:41 Riihimäki, rek , lakk RN:o 6:25 Sointula, rek , lakk RN:o 1:18 Outinen, rek , lakk RN:o 1:13 Pihatontti, rek , lakk RN:o 1:12 Junnola, rek , lakk Emätiloista on muodostunut neljä tilaa, joista kuivan maan tiloja on yksi RN:o 6:75. Rantaan rajoittuvia tiloja on kolme, RN:o 1:1, 1:2 ja 1:3, joita ei ole rakennettu. Emätiloille muodostuu mitoitettua rantaviivaa yhteensä noin 730 metriä. Tämä antaa pienten järvien mitoitusluvulla kolme rantarakennuspaikkaa per mitoitettu rantaviivakilometri tuloksena kaksi paikkaa ja mitoituksella neljä paikkaa per mitoitettu

15 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 7/ rantaviivakilometri tulokseksi kolme paikkaa. Emätiloista muodostuneilla tiloilla on siis vielä käyttämätöntä rantarakennusoikeutta. Yleiskaavassa emätilasta muodostuneille tiloille on merkitty yhteensä kolme rantarakennuspaikkaa. Naapureiden kuuleminen ja hankkeesta tiedottaminen Poikkeamishakemuksen johdosta hakija on kuullut naapurina tilaa RN:o 6:52. Naapurilla ei ollut hakemukseen huomauttamista. Hakija itse omistaa toisen naapuritilan RN:o 1:1. Hakemuksesta on kuulutettu Lappeenrannan kaupungin internetsivuilla ja ilmoitustaululla Hakemukseen ei kuulutusaikana saapunut huomautuksia. Viranomaislausunnot Lappeenrannan seudun ympäristötoimi kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena on tarkastanut poikkeamislupahakemuksen ja ilmoittaa lausuntonaan, että vesihuolto tulee järjestää jätevesiasetusta ja ympäristönsuojelumääräyksiä noudattaen. Muilta osin ympäristönsuojeluviranomaisella ei ole huomautettavaa hakemuksesta. Ote ELY-keskuksen lausunnosta: Lähtökohtana on, että yleiskaavaa laadittaessa on tutkittu esitettyjen rakennuspaikkojen soveltuvuus rakentamiseen, ja otettu kattavasti huomioon ranta-alueiden loma-asutusta koskevan yleiskaavan erityiset vaatimukset MRL 73 mukaisesti. Poikkeamisluvan myöntämisellä muodostuisi maa- ja metsätalousalueelle käytännössä uusi rakennuspaikka kaavassa jo olevan rakennuspaikan viereen. Kaavan mukaisella rakennuspaikalla säilyy edelleen sille osoitettu rakentamisoikeus. Rakennuspaikan laajentaminen poikkeamisluvalla huomattavasti suhteessa muihin vastaaviin rakennuspaikkoihin ei ole perusteltua. Ratkaisu vaarantaisi maanomistajien tasapuolisen kohtelun rakennusoikeuden ja -paikkojen määrän ja rantaviivan hyödyntämisen osalta. Poikkeamislupahakemuksessa mainitut erityiset syyt poikkeamiselle ovat viihtyisyys ja rannan laatu. Osayleiskaavan M-aluetta koskevassa kaavamääräyksessä on ennalta määritelty, millaista rakentamista alueella sallitaan ja näin ollen kaavamääräyksessä on määritelty myös se, että

16 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 7/ kaavamääräyksen vastainen rakentaminen vaikeuttaa kaavan toteutumista. Parempi ranta tai viihtyisyyden lisääntyminen rakennuspaikkaa siirtämällä naapurikiinteistön rajalta ja näköpiiristä kauemmas eivät ole sellaisia MRL:n tarkoittamia erityisiä syitä, jotka edellyttäisivät poikkeamisluvan myöntämistä. Poikkeamisluvan myöntämiselle ei ole MRL:n mukaisia edellytyksiä, koska se aiheuttaa haittaa kaavan toteuttamiselle ja vaarantaa maaomistajien tasapuolisen kohtelun. Poikkeaminen - Poikkeamisella haetaan lupaa rakentamiseen rantavyöhykkeelle, yleiskaavan maa- ja metsätalousalueelle. - MRL 171 :n 1 momentin mukaan kunta voi erityisestä syystä myöntää poikkeamisluvan mm. nyt kyseessä olevassa tapauksessa. - Poikkeamisluvan myöntämisen edellytyksenä on MRL 171 :n mukaan, ettei poikkeaminen aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle eikä vaikeuta rakennetun ympäristön suojelua koskevien tavoitteiden saavuttamista. Poikkeamista ei saa myöntää, jos se johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. - Lappeenrannan kaupungin elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialan johtosäännön perusteella kaupunkikehityslautakunta ratkaisee kaupungin toimivallassa olevat poikkeamisluvat. Kaupunkisuunnittelun lausunto ja perustelut Hakijalla on tavoitteena rakentaa loma-asunto ja rantasauna tilan alueelle rakentamiseen paremmin soveltuvalle rakennuspaikalle kuin, mitä yleiskaava osoittaa. Yleiskaavan osoittama rakennuspaikka on rakennettavuudeltaan hakijan mukaan huono, koska ranta on vanhaa kosteaa vesijättömaata. Yleiskaavan osoittama rakennuspaikka on metsäpeitteinen noin 25 metrin päähän rannasta ja edempänä on peltoa. Hakijan hakemuksessa esittämä rakennuspaikka on metsäsaareke pellon ja rannan välissä. Kokonaisuutena rakennuspaikan sijoittaminen esitettyyn paikkaan on maisemakuvallisesti parempi paikka. Lisäksi rakennuspaikka on metsäisempi ja suojaisampi sekä ranta on maaperältään parempi laiturin rakentamiseen ja virkistyskäyttöön. Rakennukset tulisivat jo rakennettuun naapuriin nähden kauemmaksi.

17 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 7/ Esittelijän ehdotus Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen lausunnon mukaan poikkeamisluvan myöntämiselle ei ole MRL:n mukaisia edellytyksiä, koska se aiheuttaa haittaa kaavan toteuttamiselle ja vaarantaa maaomistajien tasapuolisen kohtelun. Hakemuksen mukaan uusi päärakennus sijoittuisi alle 10 metrin päähän yleiskaavan loma-asuntoalueesta (RA/1) maa- ja metsätalousalueelle (M). Kaupunkisuunnittelun tulkinnan mukaan yleiskaavan tarkkuus huomioon ottaen kohtuullinen rakennuspaikasta poikkeaminen ei siten ole merkittävää, eikä täten haittaa kaavan toteuttamista eikä aseta maanomistajia eriarvoiseen asemaan. Yleiskaavassa osa tilasta Rieppäänranta RN:o 1:3 ( ) on osoitettu M-alueena, osa RA/1 alueena. Tilan pinta-ala (0,8922 ha) huomioiden, voidaan yleiskaavatarkkuudella olettaa, että koko tila muodostaa yhden loma-asumisen tontin. Kiinteistön pitää muodostaa jatkossakin yksi kokonaisuus eli sitä ei saa kiinteistötoimituksilla jakaa pienempiin osiin. Tulevaisuudessa alueen osayleiskaavaa päivitettäessä rakennuspaikka siirretään nyt esitetylle paikalle ja nykyisen yleiskaavan osoittama paikka poistuu, joten tilan rakennuspaikkojen lukumäärä ei kasva. Kaupungin käyttämään paikkatietokarttaan tullaan sijoittamaan yleiskaavan osoittamalle rakennuspaikalle merkintä (X) ja selite, että rakennusoikeus on tällä paikalla käytetty. Karttaa käytetään kaupungin viranomaistoiminnassa eikä sen ohjaamana tulla alueelle myöntämään lisäpaikkaa vaan siirretty paikka korvaa yleiskaavassa osoitetun paikan. Haettu poikkeaminen ei aiheuta haittaa kaavoitukselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle, ei aiheuta haitallista yhdyskuntakehitystä eikä vaikeuta erityisten luonnon- tai kulttuuriympäristön arvojen säilyttämistä tai virkistystarpeiden turvaamista. Haettu poikkeaminen ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Kaupunkikehityslautakunta hyväksyy yksityishenkilön poikkeamislupahakemuksen 576 Timperilän kylän tilalle

18 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 7/ Rieppäänranta RN:o 1:3 ( ) MRL :n mukaisesti seuraavilla ehdoilla: - Vesihuolto tulee järjestää jätevesiasetusta ja ympäristönsuojelumääräyksiä noudattaen. - Kiinteistöä ei saa jakaa useammaksi rakennuspaikaksi kiinteistömuodostuksella, vaan se tulee säilyttää yhtenä rakennuspaikkana. Ennen minkäänlaiseen rakennustoimeen ryhtymistä on hakijan saatava rakennusvalvontaviranomaiselta rakennuslupa. Tätä poikkeamispäätöstä vastaavaa rakennuslupaa on haettava kahden vuoden kuluessa. Kaupunkikehityslautakunnan päätös tässä asiassa annetaan julkipanon jälkeen. Tästä päätöksestä annetaan valitusosoitus Itä- Suomen hallinto-oikeuteen. Valitusaika on 30 päivää päätöksen antamisesta lukien. Päätös Hyväksyttiin. Täytäntöönpano hakija ympäristötoimi rakennusvalvonta Kaakkois-Suomen ELY-keskus

19 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 7/ Asemakaavan muutos 18 Ihalainen, rautatiealuetta ja puisto (Ihalaisen ratakaava) Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/2219/ /2018 Käsittelyhistoria Kaupunkikehityslautakunta Aiempi käsittely: Kaupunkikehityslautakunta 55 Esittelijä: Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialajohtaja Pasi Leimi Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginarkkitehti Maarit Pimiä Asemakaava-arkkitehti Matti Veijovuori Kaavasuunnittelija Tiia Sillgren Oheismateriaali 1. Selostus / K2701 / Ihalaisen ratakaava 2. Selostuksen liitteet 1-4/K 2701/ Ihalaisen ratakaava 3. Kaavakartta/K2701/Ihalaisen ratakaava Asemakaavamuutosalue sijoittuu Ihalaisen kaupunginosaan, Karjalan radan ja Mustolan satamaradan yhtymäkohtaan. Suunnittelualue sisältää noin 110 metrin pituisen osuuden Karjalan radan rautatiealueesta sekä ratojen väliin jäävän alueen, joka on voimassa olevassa asemakaavassa puistoa. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 2,68 hehtaaria. Asemakaavamuutoksella mahdollistetaan Luumäki Imatra - ratahankkeen mukainen rataosuuden perusparantaminen suunnittelualueella. Samalla on tarkastettu tarvittavin osin rautatiehen rajoittuvan alueen asemakaavamerkintöjä ja - määräyksiä. Asemakaavamuutoksessa suunnittelualueen länsiosa on osoitettu rautatiealueena (LR). LR-aluetta on laajennettu nykyiselle puistoalueelle (VP) siten, että rajaus mahdollistaa ratasuunnitelman mukaisten rakenteiden toteuttamisen LR-

20 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 7/ Esittelijän ehdotus alueelle. Jäljelle jäävä osa puistosta on muutettu suojaviheralueeksi (EV). Suunnittelualueella on voimassa oikeusvaikutukseton Keskustaajaman yleiskaavan tarkistus Asemakaavamuutos on yleiskaavan mukainen. Asemakaavan vireille tulosta on ilmoitettu kuuluttamalla kaavaluonnoksen sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS:n) nähtävillä olosta lehtikuulutuksella Etelä-Saimaassa sekä henkilökohtaisilla kirjeillä osallisille. Asemakaavaluonnos ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma on pidetty MRA 30 :n mukaisesti nähtävillä Kaavaluonnoksesta on annettu 13 lausuntoa. Mielipiteitä ei jätetty. Asemakaava on vaikutuksiltaan vähäinen asemakaavan muutos, josta päättää kaupunkikehityslautakunta. Kaupunkikehityslautakunta päättää - merkitä tiedoksi saadut lausunnot ja hyväksyä kaupunkisuunnittelun vastine-ehdotukset, jotka ovat selostuksen liitteenä. - asettaa asemakaavamuutoksen MRA 27 :n mukaisesti julkisesti nähtäville 14 päivän ajaksi ja lähettää siitä tiedon Kaakkois-Suomen ELY-keskukselle ja Väylävirastolle mahdollista lausuntoa varten, jonka jälkeen asia tuodaan uudelleen kaupunkikehityslautakunnan käsiteltäväksi. Päätös Hyväksyttiin. Tämän kokouksen käsittely: Esittelijä: Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialajohtaja Pasi Leimi Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginarkkitehti Maarit Pimiä

21 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 7/ Asemakaava-arkkitehti Matti Veijovuori Kaavasuunnittelija Tiia Sillgren Liitteet 1. Kaavakartta/K2701/Ihalaisen ratakaava 2. Selostus / K2701 / Ihalaisen ratakaava 3. Selostuksen liitteet 1-4/K 2701/ Ihalaisen ratakaava Asemakaavan selostus liitteineen on julkaistu myös kaupungin kotisivuilla kohdassa Rakentaminen ja maankäyttö Kaavoitus Vireillä olevat kaavat. Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen lausunto : Kaavaa valmisteltaessa selostukseen on täydennetty kuvaus yleiskaavan sisältövaatimusten toteuttamisesta, ja arvioitu yleiskaavatasoisesti vaikutuksia kaavamuutosalueen vaikutusalueella. Kaavaehdotuksen valmistelussa on otettu kaavamuutoksen tarkoitukseen nähden riittävällä tasolla huomioon lausunnossamme esille otetut asiat. Kaupunkisuunnittelun kirje : Esittelijän ehdotus Asemakaava on maankäyttö- ja rakennusasetuksen 27 :n mukaisesti ollut yleisesti nähtävillä elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialan kaupunkisuunnittelussa Kaavamuutoksesta ei jätetty muistutuksia. ELY-keskus ei esittänyt lausunnossaan muutoksia asemakaavaan. Asemakaavaa ei ole muutettu sen jälkeen, kun se on asetettu MRA 27 :n mukaisesti julkisesti nähtäville. Asemakaavaehdotus voidaan viedä kaupunkikehityslautakunnan käsiteltäväksi ja hyväksyttäväksi. Kyseessä on vaikutuksiltaan vähäinen asemakaavan muutos, josta päättää kaupunkikehityslautakunta.

22 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 7/ Kaupunkikehityslautakunta päättää hyväksyä asemakaavan muutoksen 18 Ihalainen rautatiealuetta ja puisto (Ihalaisen ratakaava). Päätös Hyväksyttiin.

23 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 7/ Selvitystyön käynnistäminen vaihtoehtoisten metsänkasvatusmenetelmien soveltamisesta Lappeenrannan kaupungin metsissä Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/2345/ /2018 Käsittelyhistoria Kaupunkikehityslautakunta Aiempi käsittely: Kaupunkikehityslautakunta 7 Esittelijä: Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialajohtaja Pasi Leimi Valmistelija/lisätiedot: Kaupungingeodeetti Riitta Puurtinen Metsätalouspäällikkö Risto Laukas etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Oheismateriaali 1. Alustava hintatarjous, Tapio Vihreiden valtuustoryhmä on esittänyt valtuustoaloitteessaan , että Lappeenrannan kaupunki siirtyy avohakkuuttomaan metsänhoitoon, noudattaa niin sanottua jatkuvaa kasvatusta ja asettaa päätavoitteeksi metsien monimuotoisuuden sekä monipuolisten virkistysmetsien tarjoamisen asukkaille. Lappeenrannan kaupungin maaomaisuuden hallinta, joka vastaa kaupungin maa-, vesi- ja metsäomaisuudesta, on arvioinut, että edellä mainitun asian päätöksenteon tueksi tarvitaan puolueeton selvitys siitä miten eri metsänkäsittelymenetelmien soveltaminen vaikuttaisi kaupungin metsätalouteen sekä erilaisten ekologisten, sosiaalisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumiseen. Maaomaisuuden hallinta on pyytänyt metsäbiotalouden palveluita tarjoavalta Tapio Palvelut Oy:ltä alustavan tarjouksen yleisarviosta vaihtoehtoisten metsänkasvatusmenetelmien soveltamisesta Lappeenrannan kaupungin metsissä. Tapio Palvelut Oy on osa Tapio-konsernia jonka emoyhtiönä on Suomen Valtion omistama Tapio Oy.

24 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 7/ Tapio Palvelut Oy on esittänyt tarjouksessaan selvitystyön lähtökohdiksi metsien käytön tavoitteet ja arvostukset sekä luonnon tarjoamat edellytykset. Ensin mainitut perustuvat kaupunginmetsien osalta poliittisiin päätöksiin. Selvitystyön taustadokumentteina olisivat Vihreiden valtuustoryhmän valtuustoaloite, kaupungin vastaus, siihen saatu asiantuntijakommentti, PEFC-päätös sekä Tapion laatimat kaupungin metsävaratietoihin perustuvat laskelmat. Selvitystyössä käsiteltävät asiat ryhmiteltäisiin metsänhoidon suositusten mukaisiin asiakokonaisuuksiin. Metsänhoidon suositukset ovat puolueettomia, tutkimukseen ja käytännön kokemukseen perustuvia kansallisia suosituksia. Kustakin aiheesta kootaan lyhyt 1 2 kappaleen mittainen teksti keskeisine tutkimusviitteineen. Selvitystyön tuloksista laaditaan erillinen raportti. Selvitystyön tulokset ryhmiteltäisiin seuraavasti: A. Yleisellä tasolla jatkuvan ja jaksollisen kasvatuksen tuottamat erot seuraavilla osa-alueilla: 1. Kustannukset ja tuottovaatimus - Kasvu- ja tuotosmallit - Puustoon sitoutunut pääoma 2. Metsänuudistaminen ja taimikonhoito 3. Jalostushyöty 4. Puun laatu ja hinta 5. Puunkorjuu - Korjuuvauriot - Energiapuun korjuu 6. Vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen 7. Vesistövaikutukset 8. Maisemavaikutukset 9. Vaikutukset marja- ja sienisatoihin sekä riistan hyvinvointiin 10. Vaikutukset metsätuhojen syntymiseen ja leviämiseen 11. Vaikutukset hiilensidontaan B. Karkea arvio Lappeenrannan kaupungin metsäsuunnitelmien uudistamisen kustannuksista, kun suunnitelmien lähtökohdaksi otetaan jatkuvan kasvatuksen laajamittainen käyttö. Maaomaisuuden hallinta on arvioinut, että edellä esitetyn metsänhoidon suositusten käyttäminen eri

25 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 7/ Esittelijän ehdotus metsänkäsittelymenetelmien vertailussa tuottaa selkeimmän ja vertailukelpoisimman lopputuloksen. Kaupunkikehityslautakunta päättää hyväksyä edellä esitetyn selvitystyön lähtökohdat ja esitysmuodon. Päätös Asia jätettiin yksimielisesti pöydälle. Tämän kokouksen käsittely: Esittelijä: Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialajohtaja Pasi Leimi Valmistelija/lisätiedot: Kaupungingeodeetti Riitta Puurtinen Metsätalouspäällikkö Risto Laukas Oheismateriaali 1. Alustava hintatarjous, Tapio 2. Tarkistettu hintatarjous_lappeenrannan_kaupunki_ Maaomaisuuden hallinta on pyytänyt ja saanut selvitystyön tekijältä lisätietoja alustavaan tarjoukseen. Konsultin referenssit jatkuvasta kasvatuksesta perustuvat valtakunnallisiin Metsänhoidon suosituksiin, jotka ovat riippumattomia, tutkimukseen ja käytännön kokemukseen perustuvia kansallisia suosituksia. Metsänhoidon suosituksiin tuotiin 2014 suositukset eri-ikäisrakenteiseen metsänkasvatukseen. Konsultilla ei ole omaa tutkimustoimintaa, sillä heidän roolinsa on tutkimustiedon jalkauttamisessa ja he tekevät yhteistyötä metsäalan tutkimusorganisaatioiden kanssa. Konsultti kokoaa ja hyödyntää saatavilla olevaa kotimaista tutkimusaineistoa.

26 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 7/ Konsultti tekee laskelmat IPTIM -sovelluksella, joka on ForestKIT ohjelman lisäosa. Malleina käytetään alueittaisesti kalibroituja MELA kasvumalleja. MELA 2002 ovat yleisimpiä Suomessa tällä hetkellä käytettäviä malleja. Niitä käytetään monissa organisaatioissa. Ne on tehty pääasiassa tasaikäismetsätalouden tarpeisiin kattavasta koeala-aineistosta Luonnonvarakeskuksessa. Näissä malleissa mallinnetaan kynnyskasvua (=taimien syntymistä), mutta mallit eivät ole valtavan kehittyneitä vielä. Uusien taimien syntyminen on ilmiönä melko vaikeasti mallinnettava, kuten tiedetään. Varttuneemmissa puustoissa tehtäessä yläharvennusta muistuttavaa poimintaa mallit toimivat aika hyvin. Luonnonvarakeskuksessa työstetään parhaillaan kasvumalleja eri-ikäisrakenteisiin kuusikoihin. Niissä puiden syntymisen mallintaminen perustunee Luonnonvarakeskuksen eri-ikäismetsätalouden koealoihin. Mallit saadaan toivottavasti aikanaan käyttöön, mutta se ei todennäköisesti tapahdu vielä tänä vuonna. Konsultilta on pyydetty ja saatu tarkistettu tarjous selvitystyöstä, jossa otetaan huomioon myös metsien virkistysarvot ja laskelmien aikajänteeksi otetaan 60 vuotta. Taustadokumentteihin lisätään kartta metsien hoitoluokituksesta. Konsultin raportin sisältö: A. Kuvaus Lappeenrannan kaupungin metsävaroista ja ForestKIT-laskemien tulosten tarkastelu. B. Yleisellä tasolla jatkuvan ja jaksollisen kasvatuksen tuottamat erot seuraavilla osa-alueilla: 1. Kustannukset ja tuottovaatimus - Kasvu- ja tuotosmallit - Puustoon sitoutunut pääoma 2. Metsänuudistaminen ja taimikonhoito 3. Jalostushyöty 4. Puun laatu ja hinta 5. Puunkorjuu- Korjuuvauriot - Energiapuun korjuu 6. Vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen 7. Vesistövaikutukset 8. Maisemavaikutukset 9. Vaikutukset marja- ja sienisatoihin sekä riistan hyvinvointiin 10. Vaikutukset virkistyskäyttöön 11. Vaikutukset metsätuhojen syntymiseen ja leviämiseen 12. Vaikutukset hiilensidontaan ja hiilivarastoon

27 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 7/ Esittelijän ehdotus C. Karkea arvio Lappeenrannan kaupungin metsäsuunnitelmien uudistamisen kustannuksista, kun suunnitelmien lähtökohdaksi otetaan jatkuvan kasvatuksen laajamittainen käyttö. D. Johtopäätökset - Ehdotuksia etenemistavoista Lappeenrannan kaupungin metsiin kohdistuvien tavoitteiden saavuttamiseksi. Maaomaisuuden hallinta esittää, että poliittisesti hyväksytyt tavoitteet metsien hoidolle hyväksytetään kaupunkikehityslautakunnalla jokaisen metsäsuunnitelma-alueen osalta erikseen, kun niiden tarkistuskierros alkaa. Nämä seitsemän metsäsuunnitelma-aluetta ovat kukin erilaisia ja niille on hyvä asettaa niiden erityispiirteiden mukaan erilaiset poliittiset tavoitteet. Kaupunkikehityslautakunta päättää hyväksyä edellä esitetyn selvitystyön lisäselvitykset, lähtökohdat ja esitysmuodon. Päätös Esittelijä täydensi esittelytekstin kohtaa B: 12. Vaikutukset hiilensidontaan ja hiilivarastoon. Hyväksyttiin muutettu esitys. Täytäntöönpano Maaomaisuuden hallinta

28 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 7/ Kajon Oy:n oikaisuvaatimus kaupunkikehityslautakunnan päätöksestä Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/1501/ /2018 Esittelijä: Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialajohtaja Pasi Leimi Valmistelija/lisätiedot: Elinvoima ja kaupunkikehityksen lakimies Mika Näykki Kaupungininsinööri Olli Hirvonen Liitteet 1. Liikennöintisopimus koulukuljetuksesta kohde 17 Kajon Oy Kajon Oy oikaisuvaatimus Asian taustaa Lappeenrannan koulukuljetukset kilpailutettiin syksyllä 2018 ja hankintapäätökset tehtiin kaupunkikehityslautakunnassa ( 194/2018). Koulukuljetusten sopimukset on allekirjoitettu ja näiden liikennöintisopimusten kausi on alkanut ja päättyy Koulukuljetuksia kilpailutettiin yhteensä 25 kohdetta, joista kustakin tehtiin oma sopimuksensa. Kohteesta 17 oli tehty sopimus Kajon Oy:n kanssa (liite 1). Kohteessa 17 liikennöitsijä on olennaisilta osin laiminlyönyt liikenteen säännöllisyyttä, jättänyt oppilaita noutamatta, uusinut näitä laiminlyöntejä ja näin oleellisesti rikkonut sopimusta, joten Lappeenrannan kaupunkikehityslautakunta purki sopimuksen päättymään ( 58/2019). Kajon Oy:n oikaisuvaatimus

29 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 7/ Kaupunkikehityslautakunnan päätöksestä 58/2019 Kajon Oy (jäljempänä Kajon) on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Kajon vaatii, että kaupunkikehityslautakunta oikaisee päätöksensä ja kumoaa sopimuksen purkamisen sekä jatkaa sopimuksen noudattamista siten kun on sovittu. Kajon perustelee vaatimuksiaan laajalti. Vaatimuksia perustellaan muun ohessa seuraavasti. 1. Lappeenrannan kaupungin joukkoliikenneosasto ei ole huomauttanut väitetyistä sopimusrikkomuksista siten kuin sopimus edellyttää. Yhtiö katsoo, että Lappeenrannan kaupungin olisi tullut esittää huomautus erillisenä viestinä, siten, että siitä käy nimenomaisesti ilmi, että kyseessä on sopimuksen mukainen kirjallinen huomautus. 2. Kajonin mukaan mahdolliset laiminlyönnit eivät täytä olennaisen sopimusrikkomuksen määritelmää. Kaupunki on kolmen väitetyn laiminlyönnin perusteella purkanut sopimuksen, joka on liian raju toimenpide. Väitettyjä laiminlyöntejä on tullut vain kolme kappaletta. Lisäksi väitetyt sopimusrikkomukset ovat sellaisia, että niitä ei ole yhtiö voinut ennakoida. 3. Kaupunki on toiminut virheellisesti sillä sopimuksen purkaminen tarkoittaa, että sopimusvelvoitteet lakkaavat välittömästi. 4. Kajon on referoinut Jyse-2014 kohdan 13.6 purkamisen edellytyksiä todeten, että yhtiön väitetyt laiminlyönnit eivät täytä purkamisen edellytyksiä. Lappeenrannan kaupunkikehityslautakunnan vastaus Kajonin vaatimusten perusteita kommentoidaan seuraavasti, edellä esitetyn numeroinnin mukaisesti. 1. Kajonin sopimusrikkomuksista on ilmoitettu Kajonille sähköpostitse. Sähköposteissa Kajonia on pyydetty kommentoimaan asiaa pikaisesti. Sähköpostien aihekenttään on

30 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 7/ kirjoitettu: Reklamaatio / asiakkaan palaute kohde 17. Jokaiseen sähköpostin loppuun on kirjoitettu: Huomioittehan, että koulukuljetusten liikennöintisopimuksen kohdassa 5. Liikennöintikorvaus on maininta laatupoikkeamista ja palvelurikemaksuista (esim. toistuvat myöhästymiset), joita voidaan periä. Tehtävien toistuvat puutteet ja laiminlyönnit, joista on huomautettu ja/tai sakotettu, ovat sopimuksen purkuperuste. Kirjalliset huomautukset on annettu sopimuksen mukaisesti (Sopimuksen kohta: 10 Sopimuksen purkaminen ). Sähköposteissa on myös ilmoitettu, että tehtävien toistuvat puutteet ja laiminlyönnit ovat sopimuksen purkuperuste. Ottaen huomioon sähköpostien otsikot, sisältö sekä niiden sisältämät sopimuksen purku-uhat, tämän selvemmin tuskin voi ilmaista sitä, että sopimus voidaan purkaa, mikäli puutteet ja laiminlyönnit jatkuvat. Todetaan, että Kajon ei ole kahteen ensimmäiseen kirjalliseen huomautukseen vastannut mitään. Kolmanteen huomautukseen vastatattiin ja vastauksessa myönnettiin, että oppilas jäi hakematta. Vastauksessa todettiin muun ohessa, että: Edellinen oppilas on ollut peruutettuna. Kuljettaja on sotkenut peruutuksen. Muutoin Kajon alkoi kommentoida sopimusrikkomuksia paljon myöhemmin eli vasta sen jälkeen kun purkua koskeva kaupunkikehityslautakunnan kokouksen esityslista oli julkaistu yleisessä tietoverkossa. 2. Sopimusrikkomukset ovat oleellisia ja toistuvia. Koulukuljetusta koskevassa sopimuksessa on aivan oleellinen sopimusrikkomus, että oppilaita ei ole haettu eikä kuljetettu kouluun. 3. Sopimuksen kohdassa: 10. Sopimuksen purkaminen todetaan, että: Kirjallinen purkuilmoitus ja sopimuksen päättymispäivä, on lähetettävä toisen sopijapuolen kohdassa 1 mainittuun osoitteeseen. Koska sopimuksen teko on tapahtunut kaupunkikehityslautakunnassa, sopimuksen purku on tapahtunut samassa kunnallisessa toimielimessä. Pöytäkirjan otteella, joka on lähetetty Kajonille, on ilmoitettu sopimuksen päättymispäivä.

31 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 7/ Esittelijän ehdotus Purku on toteutettu sekä kunnallishallinnon päätöksentekomenettelyn että sopimuksen mukaisesti täysin oikein ja lainmukaisesti. 4. Kajonin sopimusrikkomukset täyttävät sopimuksen purkamisen edellytykset. Näin on sekä sopimuksen sopimusehtojen että JYSE 2014 Palvelut sopimusehtojen mukaan. Kajon on oleellisesti ja olennaisesti rikkonut sopimusvelvoitteitaan. Virheitä ei ole korjattu eikä kahteen ensimmäiseen kirjalliseen huomautukseen ole vastattu mitään. Todetaan vielä, että jos sopimuksen sopimusehdoissa ja JYSE 2014 Palvelut sopimusehdoissa katsottaisiin olevan asian suhteen jotain ristiriitaa, asiassa noudatetaan ensi sijassa sopimusta (Sopimuksen kohta: 15. Pätemisjärjestys). Johtopäätöksenä todetaan, että oikaisuvaatimuksessa ei ole esitetty mitään sellaista, joka antaisi aihetta muuttaa kaupunkikehityslautakunnan päätöstä Kaupunkikehityslautakunta antaa asiassa Kajon Oy:lle edellä esitetyn vastauksen ja hylkää Kajon Oy:n oikaisuvaatimuksen kaikilta osin todeten, että kaupunkikehityslautakunnan päätös ei ole syntynyt virheellisessä järjestyksessä, päätöksen tehnyt viranomainen ei ole ylittänyt toimivaltaansa eikä päätös ole miltään osin lainvastainen. Päätös Hyväksyttiin. Täytäntöönpano Kajon Oy Olli Hirvonen

32 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 7/ Paikallisliikenteen kilpailutusmateriaali sopimuskaudelle Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/1952/ /2018 Esittelijä: Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialajohtaja Pasi Leimi Valmistelija/lisätiedot: Kaupungininsinööri Olli Hirvonen Suunnitteluinsinööri Terhi Koski Oheismateriaali 1. Paikallisliikenteen sopimusluonnos 2. Luonnos LIITE 4 Kalustovaatimukset Lappeenrannan paikallisliikenteen voimassaoleva sopimuskausi loppuu ja uuden sopimuskauden kilpailutusta on valmisteltu joukkoliikennepoliittisen ohjelman ja käytettävissä olevien määrärahojen mukaisesti. Kadut ja ympäristö vastuualue on pitänyt kilpailutukseen liittyen markkinavuoropuhelun sekä käynyt keskusteluita liikennöitsijöiden ja kalustotoimittajien kanssa, joilta on pyydetty myös kommentteja tulevaan kilpailukseen. Lainvoimainen hankintapäätös pitäisi saada noin vuosi ennen sopimuskauden alkua, koska tällä hetkellä uusien linja-autojen toimitusaika on kahdeksasta kuukaudesta vuoteen. Tarjouskilpailu on tarkoitus aloittaa huhtikuun alussa ja tarjousten jättöaika on vähintään seitsemän viikkoa, jolloin hankintapäätös tulee kaupunkikehityslautakunnan päätettäväksi kokoukseen. Paikallisliikenteen tulevan sopimuskauden vaatimukset on kuvattu sopimusluonnoksessa liitteineen. Merkittävimmät muutokset nykyiseen sopimukseen ovat: - paikallisliikenne kilpailutetaan yhtenä kohteena - sopimuskausi on kuusi vuotta (+1 +1 optiovuosi) - mahdollisuus pidempään sopimuskauteen täyssähkökalustoa käyttäen - kalustovaatimuksissa määritelty tiettyjä ominaisuuksia tarkemmin, muun muassa linjakilpien määrä, kaluston

33 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 7/ niiausmahdollisuus, vammaispaikat, mahdollisuus asiakasinformaationäyttöihin - vara- / lisäkalustolle on määritelty joitakin kevennyksiä kalustovaatimuksissa Sopimusluonnoksessa määritellään sopijapuolten velvollisuudet ja oikeudet. Tarkemmat vaatimukset on kuvattu sopimusliitteissä. Osa liitteistä on tässä mukana ja loput on kokouksessa nähtävillä. Liite 1 Linjakuvaukset kuvaa tämän hetken paikallisliikenteen linjat ja niiden reitit. Tätä päivitetään sopimuskauden aikana tarpeen mukaan. Liite 2.1 ja liite 2.2 ovat liikennöinnin aikataulukaaviot, joihin päivitetään liikenteen ja aikataulujen muutokset ennen sopimuskautta ja sopimuskauden aikana lautakunnan erillisten päätöksien mukaan. Liite 3 Tilaajan ja liikennöitsijän yhteystiedot päivitetään tilaajan sekä voittaneen liikennöitsijän yhteystiedoilla ja tarvittaessa tätä muutetaan sopimuskauden aikana. Liite 4 Kaluston rakenne- ja varustevaatimukset on tämän esityksen oheismateriaalina. Siinä kuvataan kaluston vaatimukset koon ja muiden vaatimusten osalta. Liite 5 Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus sekä ajoneuvolaitevaatimukset kuvaavat tämän hetken Waltti lippu- ja maksujärjestelmän vaatimuksia liikennöitsijälle. Liikennöitsijä vastaa ajoneuvolaitteiden yhteensopivuudesta kyseisen järjestelmän kanssa. Mikäli tilaaja vaihtaa lippu- ja maksujärjestelmää sopimuskauden aikana, tulee siitä tilaajalle maksettavaksi muutostyöt. Liite 6 Kuljettajaohjeistus liitteineen määrittelee kuljettajan asiakaspalvelun laadun ja siihen liittyvät asiat sekä käytettävät lipputuotteet. Tämä päivitetään lähempänä sopimuskauden alkua, jolloin siihen saadaan ajantasaiset tiedot. Liite 7 Palvelutasovaatimukset sekä bonus/sanktiojärjestelmä määrittelee kuinka liikennöitsijällä on mahdollista saada bonusta tai sanktiota tilaajalta. Näihin vaikuttaa tällä hetkellä vuosittain tehtävä asiakastyytyväisyyskyselyn tulokset, jotka liittyvät liikennöitsijään. Tarkempi määrittely bonuksista ja sanktioista