Ympäristöalan ennakointi

Transkriptio

1 Ympäristöalan ennakointi Yhteenveto kevään 2006 työpajoista Juha Vanhanen Gaia Consulting Oy ISBN URL:

2 Sisältö 1 Taustaa 3 2 Ympäristöalan tulevaisuuden näkymiä Megatrendit Heikot signaalit 5 3 Ympäristöalan skenaarioita Skenaarioiden luominen Skenaariokuvaukset Materiaalitehokas maailma -skenaario Musta surma II -skenaario Uusi Eldorado -skenaario Keskiluokan materialismi -skenaario 9 4 Yhteenveto 11 2

3 1 Taustaa Ympäristöalan ennakointi on osa Sitran käynnistämää kansallisen ennakointiverkoston työtä. Erityisesti ympäristöalan ennakointi toimii taustatyönä Sitran ympäristöohjelman strategiatyölle. Tässä yhteenvetoraportissa on esitetty keväällä 2006 pidettyjen kahden ympäristöalan ennakointiryhmän työpajan tulokset. Ensimmäisessä työpajassa muodostettiin kokonaiskuva ympäristöalan megatrendeistä sekä pyrittiin tunnistamaan sellaisia heikkoja signaaleja, joilla voisi olla vaikutusta ympäristöalan tulevaisuuteen. Toisessa työpajassa muodostettiin neljä erilaista skenaariota, jotka kuvasivat ympäristöalan erilaisia tulevaisuudenkuvia. Tämän lisäksi toisessa työpajassa tarkasteltiin suomalaisten toimijoiden mahdollisuuksia ja uhkia eri skenaarioissa. 3

4 2 Ympäristöalan tulevaisuuden näkymiä 2.1 Megatrendit Ensimmäisessä työpajassa tarkasteltiin ympäristöalan megatrendejä ja heikkoja signaaleja. Näiden tunnistamisessa ja luokittelussa käytettiin kuvan 1 mukaista viitekehystä. Työpajan ideoinnin tuloksena syntyi aihio 24 megatrendistä ja 34 heikosta signaalista. Tarkemman analyysin perusteella näistä megatrendeistä seulottiin tarkempaan tarkasteluun kahdeksan ympäristöalan kehittymisen kannalta tärkeintä megatrendiä. Kuva 1. Työpajassa käytetty viitekehys heikkojen signaalien ja megatrendien tunnistamiseksi ja luokittelemiseksi. Globalisaatio Ihmiset, tavarat, pääomat, teknologia ja yritykset liikkuvat vapaasti. Kehittyvien maiden kansalaisten voimakas halu parantaa elintasoa; tuotannon siirtyminen halvemman tuotantokustannusten maihin; teknologian leviämisen nopeutuminen; yhä harvempi yritys hallitsee yhä suurempaa osaa markkinoista. Kaikki nämä tekijät vaikuttavat vahvasti myös ympäristöalaan sekä ympäristöteknologioiden markkinoihin. Ilmastonmuutos Ilmasto muuttuu ihmisten toiminnan seurauksena pääsyynä tähän on fossiilisten polttoaineiden käyttö ja siitä aiheutuva kasvihuoneilmiön voimistuminen. Ilmastonmuutos aiheuttaa ilmaston lämpenemistä, sateisuuden ja myrskyisyyden lisääntymistä sekä ääreviä sääilmiöitä. Ilmastonmuutos on nostanut ympäristöasiat poliittisten päättäjien ja kansalaisten tietoisuuteen, millä on suuri merkitys myös ympäristöalan kehittymiseen. Ilmastonmuutoksen hidastaminen ja siihen sopeutuminen vetävät teknologiakehitystä. Kaupungistuminen Ihmiset muuttavat kaupunkikeskuksiin, joiden väkiluku kasvaa sekä absoluuttisesti että suhteellisesti. Sen seurauksena ympäristöongelmat kärjistyvät kaupungeissa. Erityisesti ilmanlaadun parantamiselle sekä vesi- ja jätehuollon kehittämiselle on selkeää tarvetta. Tulevaisuudessa myös meluntorjunta kaupungeissa tulee olemaan merkittävä osa-alue. 4

5 Keskiluokan vaurastuminen kehittyvissä maissa Väkirikkailla alueilla (Kiina, Intia, Etelä-Amerikka, Venäjä) vaurastuva keskiluokka on valtava markkinaveturi ja ympäristön kuormittaja. Tällä on merkittäviä vaikutuksia ympäristöön mm. elintapojen muutoksen, ruuan tuotannon ja kulutustavaroiden tuotannon ja käytön kautta. Energian ja raaka-aineiden niukkuus ja kallistuminen Uusiutumattomien energialähteiden ja raaka-aineiden niukkuus lisääntyy, koska helpommin käyttöönotettavina ne tulevat ehtymään ensimmäiseksi. Tästä seuraa raaka-aineiden ja energian hinnannousua. Myös kysynnän kasvu vaikuttaa hintoja nostavasti. Tämä puolestaan lisää energiaja materiaalitehokkaan teknologian kysyntää. Luonnonvarojen ylikulutus maa- ja metsätaloudessa Eroosio lisääntyy kulutuksen kasvun seurauksena. Kemikaalien lisääntyvä käyttö aiheuttaa ongelmia ympäristöön; kalakannat saattavat romahtaa ylikalastuksen seurauksena. Lisäksi ilmastonmuutos todennäköisesti kiihdyttää tähän liittyvää negatiivista kehitystä. Puhtaan veden riittämättömyys Veden riittämättömyys ja laatuongelmat pahenevat tulevaisuudessa ja aiheuttavat ympäristöongelmia. Erityisesti väestönkasvu vesiköyhillä alueilla saattaa aiheuttaa merkittäviä yhteiskunnallisia ongelmia ja konflikteja Nopea, globaali tiedon leviäminen Informaatioteknologian kehitys mahdollistaa nopean käsittelemättömän oikean/väärän raakatiedon levittämisen ja vastaanoton. Ympäristöasioihin liittyessään vaikuttaa ympäristötietoisuuteen, poliittiseen vaikuttamiseen ja ohjaukseen, turvallisuushakuisuuteen ja toisaalta mahdollistaa seurannan ja teknologisen ja tietämyksellisen varautumisen. 2.2 Heikot signaalit Heikkojen signaalien analysoinnin dilemma on se, että mikäli signaali on todella heikko, sen relevanssi ja vaikutukset ovat todella epävarmat. Toisaalta jos relevanssi ja vaikutukset ovat merkittävät, ei signaalia voi enää pitää heikkona. Tunnustaen tämän tosiasian ensimmäisessä työpajassa pyrittiin nostamaan esille sellaiset heikot signaalit, joilla toteutuessaan olisi merkitystä ympäristöalalle. Tämän perusteella nostettiin esille seuraavat 10 signaalia: Makeasta vedestä arvokas hyödyke ja merkittävä kaupankäynnin kohde Koskemattoman luonnon arvon räjähdysmäinen nousu Pandemia, joka muuttaa täysin ympäristöasioiden painoarvon ja merkityksen Läpimurto hiilidioksidin talteenottoteknologiassa Ympäristö- ja materiaalitietovaatimus tuotannolle ja tuotteille Voiton maksimointiin perustuvan yritystoiminnan rinnalle nousee kestävän kehityksen mukainen yritystoiminta Luovutaan jätteen käsitteestä Yksilön kulutuksen verotus Maailma paikallistuu - asioiden ja hyödykkeiden paikallinen tuottaminen USA:sta ilmastoveturi Nämä heikot signaalit on kuvattu tarkemmin Sitran signaalipankissa (futurenet.sitra.fi). 5

6 3 Ympäristöalan skenaarioita 3.1 Skenaarioiden luominen Toisessa työpajassa muodostettiin neljä erilaista ympäristöalan skenaariota toteuttamalla seuraavat tehtävävaiheet: 1. Tärkeimpien megatrendien tunnistaminen (työpaja I) 2. Ympäristöalan kehitykseen vaikuttavien ulkoisten voimien tunnistaminen 3. Skenaarioiden muodostaminen ja niiden tarkentaminen edellisten kohtien pohjalta 4. Suomalaisten toimijoiden (yritykset, kansalaiset, hallinto sekä tutkimus- ja kehitys) mahdollisuuksien ja uhkien arviointi eri skenaarioissa Ympäristöalan kehitykseen vaikuttavien ulkoisten voimista tärkeimpinä nostettiin esille seuraavat kuusi kohtaa: Ympäristöalan regulaatio ja ohjauskeinot (heikko vahva regulaatio) Ympäristön tilan kehittyminen (hidas nopea heikkeneminen) Globalisaation eteneminen (globalisoituminen lokalisoituminen) Luonnonvarojen ja energian riittävyys ja hinta (niukasti, kallis riittävästi, halpa) Maailmantalouden kehittyminen (hidas nopea) Kansalaisten ympäristötietoisuus ja toiminta (passiivinen aktiivinen) Näistä voimista skenaarioiden rakentamista varten nostettiin muiden yläpuolelle Luonnonvarojen ja energian riittävyys ja hinta sekä Ympäristön tilan kehittyminen. Tällä tavoin saatiin viritettyä nelikenttä, jonka perusteella voitiin muodostaa neljä perusskenaariota (ks. kuva 2). Kustakin skenaariosta luotiin yleiskuvaus sekä kuvattiin kehityspolku miten skenaarioon voidaan päätyä. Tämän jälkeen analysoitiin mitä mahdollisuuksia ja uhkia suomalaisilla yrityksillä, kansalaisilla, hallinnolla sekä tutkimus- ja kehitystoiminnalla olisi kussakin skenaariossa. Seuraavissa luvuissa on kuvattu lyhyesti kukin skenaario sekä esitetty tiiviisti mahdollisuudet ja uhat. Kuva 2. Toisessa työpajassa muodostetut skenaariot 6

7 3.2 Skenaariokuvaukset Materiaalitehokas maailma -skenaario Materiaalitehokas maailma -skenaariossa luonnonvaroista on niukkuutta ja energian hinta on korkea, mutta ympäristön tila kehittyy hyvään suuntaan. Öljyn ja metallien hinnat ovat nousseet merkittävästi, joka rajoittaa talouskasvua ja ajaa maailmantaloutta taantumaan. Korvaavat teknologiat ja teollisuudet alkavat vetää kuitenkin talouden uuteen kasvuun. Toisaalta on alueita, joilla teollinen toiminta on pysähtynyt tai pienentynyt. Eriarvoisuus ja -tahtisuus ei maailmasta poistu. Luonnon katastrofit ovat lisääntyneet ja ilmastomuutoksen merkit ovat radikaalisti vahvistuneet. Ilmastonmuutos, luonnonvarojen ja fossiilisen energian niukkuus on nostanut voimakkaasti niiden hintaa ja vähentänyt niiden käyttöä sekä on johtanut voimakkaaseen regulaatioon ja ympäristön tilaa parantaviin kansainvälisiin sopimuksiin. Fossiilisista polttoaineista ollaan luopumassa. Tilanteesta johtuen on ollut pakko kehittää säästäviä ja tehokkaita teknologioita. Materiaali- ja resurssitehokkuus on kasvanut. Paikallisuuden merkitys on kasvanut vähentäen tavaroiden ja ihmisten liikkuvuutta, perusteena hinta ja elinkaariajattelu. Maailma 2015: Hiilitasapainoa ollaan saavuttamassa nopeasti, fossiilisen energian käyttö voimakkaasti vähentynyt, energian ja uusiutuvienkin luonnonvarojen hinta on korkea, uusiutuvien luonnonvarojen/energian käyttö vallitsee, materiaalitehokkuus kompensoi vain osin hintojen nousun, kulutus on vähentynyt asenteet ja ihmisten käytös muuttuu hinnan seurauksena. Taulukko 1. Mahdollisuudet ja uhat Materiaalitehokas maailma -skenaariossa. - ja Musta surma II -skenaario Musta surma II -skenaariossa luonnonvaroista on niukkuutta ja energian hinta on korkea. Lisäksi ympäristön tila kehittyy selvästi nykyistä huonompaan suuntaan. Ihmisten arvomaailma ei ole muuttunut nykyisestä individualismi ja materialismi ovat voimissaan. Yhteinen kansainvälinen näkemys ympäristö- ja raaka-ainepolitiikassa puuttuu eikä nykyiseen kehityskulkuun ei ole puututtu riittävän voimakkaasti. Eurooppa joutuu hylkäämään ympäristöveturin rooli, koska kilpailukyky huononee merkittävästi Kiinan ja Intian voimakkaan nousun takia. Länsimailla ei 7

8 ole varaa satsata ympäristönsuojeluun. Uutta teknologiaa ei ole viety Kiinaan ja Intiaan mm. IPR-ongelmien takia. Kiinan ja Intian keskiluokka on vaurastunut nopeasti ja vaurastuminen kanavoituu aineellisiin asioihin. Työn hinta on pysynyt kehittyvillä alueilla halpana, jolloin lopputuotteiden hinta on pysynyt alhaisena raaka-aine ja energiakustannuksista huolimatta, jolloin materiaalinen kulutus on kiihtynyt. Kehittyvillä alueilla on edetty samaa kehityspolkua pitkin kuin länsimaissa aikoinaan eikä uutta puhtaampaa teknologiaa ehditä kehittämään riittävän nopeassa tahdissa. Luonnonvarojen hinta on noussut voimakkaan kysynnän takia korkealle. Maailma 2015: Ilmasto on lämmennyt arvioitua nopeammin, meret ovat saastuneet, kaupunkien ilmanlaatu on huonontunut merkittävästi ja puhtaasta vedestä on puutetta monilla alueilla. Äärevät sääilmiöt (tulvat, kuivuudet, myrskyt) aiheuttavat turvattomuutta. Elinkeinoelämä kärsii korkeista energia- ja raaka-ainekustannuksista. Tavallinen kansalainen kärsii korkeiden energiakustannusten takia, jolloin liikkumista joudutaan rajoittamaan. Epätasa-arvo lisääntyy sekä globaalisti että paikallisesti. Ympäristöpakolaisuus on arkipäivää. Taulukko 2. Mahdollisuudet ja uhat Musta surma II -skenaariossa. - ja Uusi Eldorado -skenaario Uusi Eldorado -skenaariossa luonnonvaroista ei ole puutetta ja energia on edullista. Lisäksi ympäristön tila kehittyy hyvään suuntaan. Edellytyksenä skenaarion toteutumiselle on teknologiset läpimurrot ja niiden käyttöönoton hyväksyvä asenneilmapiiri. Ennen tätä on kuitenkin tapahtunut laaja ympäristökatastrofi, joka synnyttää tiukan lainsäädännön ja saa kansalaiset muuttamaan kulutuskäyttäytymistä. Lainsäädännön ohjaamana panostetaan voimakkaasti uuteen puhtaampaan teknologiaan. Tämän seurauksena saavutetaan läpimurtoja usealla teknologiaalueella, mm. hiilidioksidin talteenotossa, biopolttoaineiden tuotannossa ja käytössä sekä aurinkoenergian hyödyntämisessä. Myös materiaali- ja kierrätysteknologioissa saavutetaan merkittäviä edistysaskeleita. Kansalaisten kulutuskäyttäytymisessä tapahtuu dramaattinen muutos: ympäristöasioiden huomioidaan jokapäiväisessä toiminnassa ja arvomaailmassa tapahtuu muutoksia. Materiaalisen kulutuksen sijaan kulutus painottuu palveluihin. Tämä arvomaailman muutos tapahtuu maailmanlaajuisesti ja valtiot sitoutuvat moniin ympäristöä parantaviin toimiin sitovin sopimuksin. 8

9 Maailma 2015: Ympäristön tila on paranemassa havaittavasti ja ihmisten toiveikkuus on kasvamassa huolimatta koetusta ympäristökatastrofista. Kulutuskäyttäytymisen muutoksen seurauksena energian ja raaka-aineiden kysyntä on maltillista ja niiden hinta pysyy matalana. Teknologian kehitys luo uskoa tulevaisuuteen ja elintaso nousee. Uhkana ovat kuitenkin edelleen ympäristökriisit, joiden seurauksena paikallisesti elintaso laskee. Menestyjiä ovat ne, jotka pystyvät tuottamaan ja hyödyntämään uutta teknologiaa. Taulukko 3. Mahdollisuudet ja uhat Uusi Eldorado -skenaariossa. - ja Keskiluokan materialismi -skenaario Keskiluokan materialismi -skenaariossa luonnonvaroista ei ole puutetta ja energia on edullista, mutta ympäristön tila kehittyy selvästi huonompaan suuntaan. Tässä skenaariossa uusia maakaasuja öljyvaroja löydetään ja otetaan käyttöön. Energian tuotannon kasvu perustuu lähes täysin fossiilisiin polttoaineisiin hiilen merkitys kasvaa nykyisestään. Toisaalta teknologian kehityksen antama etu on suurempaa kuin kysynnän kasvu, jolloin luonnonvarojen ja energian hinta pysyy maltillisena. Erityisesti tuotantoteknologia kehittyy niin, että luonnonvarat saadaan käyttöön halvemmalla esimerkiksi öljyhiekkaa pystytään hyödyntämään edullisesti. Osaltaan hintaa pitää alhaalla myös se, että uusiutuvia luonnonvaroja käytetään kestämättömästi esimerkiksi metsä- ja peltobiomassasta tuotetaan biopolttoaineita huonolla elinkaarihyötysuhteella. Kansalaismielipide ei vaadi ympäristöä parantavia toimia halpa energia ja halvat tuotteet ovat tärkeämpiä kuin puhdas ympäristö. Maailmantalouden kasvu painottuu oletettua vahvemmin kehittyviin maihin (Kiina, Intia, Brasilia ), kun taas Euroopassa, Japanissa ja USA:ssa talouskasvu taantuu. Kansainvälisiä ympäristösopimuksia ei saada aikaan ja ilmastosopimusprosessi kaatuu yleinen markkinaliberalismi voimistuu. Materiaaliset arvot ovat voimissaan. Maailma 2015: Vaikka ympäristöongelmat lisääntyvät, keskiluokalla menee vielä hyvin: energia ja tavarat ovat halpoja. Vauraalla keskiluokalla on varaa ostaa puhdasta ympäristöä ainakin lomakaudella. Koko maailmassa yhä suurempi osa ihmisistä joutuu kuitenkin elämään surkeassa ympäristössä. Maailma polarisoituu vahvasti ei niinkään maantieteellisesti vaan alueiden sisällä tuloerot ja elinolojen erot voivat olla erittäin suuret. 9

10 Taulukko 4. Mahdollisuudet ja uhat Keskiluokan materialismi -skenaariossa. - ja 10

11 4 Yhteenveto Keväällä 2006 pidetyissä ympäristöalan ennakoinnin työpajoissa tunnistettiin merkittävimmät ympäristöalan tulevaisuuteen liittyvät megatrendit sekä luotiin neljä vaihtoehtoista tulevaisuuden skenaarioita. Ympäristöalaan vaikuttavista megatrendeistä globalisaatio, kaupungistuminen, kehittyvien maiden keskiluokan vaurastuminen sekä nopea, globaali tiedon leviäminen ovat yleisiä, kaikkia yhteiskunnan aloja koskettavia muutosvoimia. Erityisesti ympäristöalaa koskettavia megatrendejä ovat ilmastonmuutos, raaka-aineiden ja energian niukkuus ja kallistuminen, luonnonvarojen ylikulutus ja puhtaan veden riittämättömyys. Nämäkin muutosvoimat aiheuttavat merkittäviä, koko yhteiskuntaa koskevia vaikutuksia. Erityisesti ilmastonmuutoksen vaikutukset läpäisevät monia yhteiskunnan sektoreita. Raaka-aineiden niukkuus ja puhtaan veden riittämättömyys saattavat aiheuttaa sekä paikallisia konflikteja että jopa laajoja kansainvälisiä selkkauksia. Luoduissa skenaarioissa tarkasteltiin ympäristöalan kehitystä heijastellen etenkin raaka-aineiden ja energian niukkuutta sekä ympäristön tilan kehittymistä. Useissa skenaarioissa nähtiin, että muutoksen käynnistäjänä on vakava globaali (ympäristö)kriisi, joka pakottaa etsimään uusia ratkaisuja. Teknologian kehittymisen lisäksi kansalaisten asenteilla ja kulutuskäyttäytymisellä on erittäin suuri merkitys tulevaisuuden kehityksen kannalta. Eräs silmiinpistävä piirre kaikissa skenaarioissa oli se, että eriarvoisuus maailmassa tulee kasvamaan ja maailma polarisoituu yhä vahvemmin. Ympäristöalan yritysten näkökulmasta maailma näyttää varsin erilaiselta eri skenaarioissa. Osassa skenaarioista ympäristöteknologian merkitys sinänsä on jo suurempi kuin toisissa. Lisäksi toisissa skenaarioissa teknologia painottuu kuluttajasektorille ja ympäristöongelmien torjuntaan, korjaamiseen sekä puhdistamiseen; toisissa skenaarioissa painopiste on puolestaan tuotantoteknologioissa. Samoin kysynnän painottuminen tuotteisiin tai palveluihin riippuu skenaariosta. 11