SIGRID JUSELIUKSEN SÄÄTIÖN SÄÄNNÖT. Patentti- ja rekisterihallituksen 18. huhtikuuta 2019 vahvistamat

Transkriptio

1 SIGRID JUSELIUKSEN SÄÄTIÖN SÄÄNNÖT Patentti- ja rekisterihallituksen 18. huhtikuuta 2019 vahvistamat PERUSSÄNNÖT 1 Säätiön nimi on Sigrid Jusélius Stiftelse sr, suomeksi Sigrid Juséliuksen Säätiö sr. Säätiön kotipaikka on Helsingin kaupunki. Säätiön tarkoituksena on 3 :ssä tarkemmin määrätyllä tavalla kielestä ja kansallisuudesta riippumatta tukea ja edistää lääketieteellistä tutkimusta, jonka pyrkimyksenä on ihmiskunnalle suurta tuhoa tuottavien tautien vastustaminen. 2 Säätiön peruspääoman muodostavat ne varat, jotka vuorineuvos F. A. Jusélius on testamentissaan määrännyt Säätiölle, sekä näiden varojen kasvu sen mukaan kuin jäljempänä määrätään. Peruspääoman kartuttamiseksi siihen on vuosittain siirrettävä edelliseltä toimintavuodelta tilinpäätöksen mukaan jääneestä vuosituotosta vähintään 50 prosenttia tai suurempi määrä, jos hallitus Säätiön rahatilanteen huomioon ottaen harkitsee sen tarpeelliseksi. Niin kauan kuin peruspääoma tilinpäätöksen mukaan mahdollisesti ylittää miljardin markan rajan, siihen siirretään vuosittain 20 prosenttia nettomääräisestä vuosituotosta. Tätä alhaisempaa prosenttimäärää ei saa soveltaa, ellei perusrahaston arvo Yhdysvaltain dollareissa laskettuna nouse vähintään kahteenmiljoonaan viiteensataan yhdeksääntoista tuhanteen ( ) dollariin tai Englannin punnissa laskettuna viiteensataanyhteen tuhanteen kahdeksaansataan ( ) puntaan, jos tällä määrällä on suurempi arvo kuin edellä mainitulla dollarimäärällä. 3 Kun hallitus on tehnyt 2 :ssä tarkoitetun mukaisen vuosittaisen arvionsa säätiön rahatilanteesta, hallitus päättää kyseisenä vuonna käytettävissä olevien varojen käytöstä siten, että vähintään kolme neljäsosaa niistä on annettava kotimaisille tutkijoille tai kotimaisille tutkimuslaitoksille. Jaettavaksi liikeneviä varoja voidaan myöntää muun muassa seuraaviin tarkoituksiin: a) kansallisuudesta riippumatta sellaisten tiedemiesten tukemiseksi, joiden työ keskittyy Säätiön yleiseen tarkoitukseen sisältyvien lääketieteellisten kysymysten tutkimiseen b) sellaisten tieteellisten laitosten tukemiseksi, joissa harjoitetaan Säätiön yleistä tarkoitusta edistävää tieteellistä tutkimusta

2 c) sellaisten tieteellisten tutkimusmatkojen tekemiseen, joiden tarkoituksena on 1 :ssä mainitun kaltaisten tautien torjunta. Ennen kuin hallitus tekee päätöksensä apurahojen antamisesta, on muun muassa Finska Läkaresällskapetille ja Suomalaiselle Lääkäriseuralle Duodecimille varattava mahdollisuus tutustua 8 a :ssä mainitun lääketieteen asiantuntijalautakunnan ehdotukseen apurahojen jakamisesta. 4 Säätiön varoja on kartutettava siten, että sijoitukset muodostavat laajasti eri omaisuusluokkiin hajautetun kokonaisuuden, jolla voidaan saavuttaa kohtuullinen vuosituotto. Sijoitukset tulee hajauttaa myös maantieteellisesti ja suojata inflaatiolta pitkällä aikavälillä. Säätiön hallituksen jäsenelle ei saa antaa lainaa Säätiön varoista. Säätiön arvopaperit on annettava luotettavan pankkilaitoksen hoitoon (avoin talletus). Säätiö voi vastaanottaa lahjoituksia ja testamentteja sekä kartuttaa varallisuuttaan muilla tavoin. 5 SÄÄTIÖN HALLINTO Säätiötä johtaa hallitus, johon kuuluu seitsemän jäsentä ja seitsemän varajäsentä. Hallitus muodostetaan seuraavasti: Svenska Litteratursällskapet i Finland Åbo Akademin rehtori Varsinaisia jäseniä Heidän varajäseniään valitsee kaksi Ja kaksi Helsingin yliopiston rehtori yhden yhden Suomen Pankkiyhdistys Suomen Lainopillinen Yhdistys Hallituksen jäsen ja hänen varajäsenensä valitaan viideksi vuodeksi. Pitääkseen kokoonpanonsa jatkuvasti yhtenäisenä hallitus voi kuitenkin ensimmäisen toimikautensa aikana pidentää joidenkin jäsentensä ensimmäistä toimikautta enintään kolmella vuodella. Hallituksen jäsenen ja tämän varamiehen valitsee erovuorossa olevien tilalle edellä mainituista laitoksista ja yhdistyksistä se, joka eroavan jäsenen tai varajäsenen on valinnut. Jäsen tai varajäsen voidaan valita uudelleen.

3 Jos hallituksen jäsen tai tämän varajäsen eroaa ennen toimikauden päättymistä, eronneen jäsenen valinnut laitos tai yhdistys valitsee hänelle sijaisjäsenen eronneen jäsenen toimikaudesta jäljellä olevaksi ajaksi. Jos säätäjä on valinnut ensimmäisen hallituksen, edellä mainittujen laitosten ja yhdistysten oikeus valita jäseniä hallitukseen alkaa, kun säätäjän valitsemien jäsenten toimikausi on päättynyt. Muuten otetaan huomioon, mitä säätäjä on määrännyt ylimenoajan varalta, samoin kuin ne hänen määräyksensä, jotka koskevat hallituksen kokoonpanon pitämistä jatkuvasti yhtenäisenä. Jos yksi tai useampi edellä mainituista yhdistyksistä tai laitoksista laiminlyö jäsenten valitsemisen hallitukseen, hallituksen tulee kokoonpanoltaan kunkin jäljellä olevan yhdistyksen tai laitoksen puolesta asianomaista tarkoitusta varten valitulla erityisellä edustajalla lisättynä valita enemmistöpäätöksellä jokin yhdistys tai laitos toimimaan valitsijana eronneen puolesta. Hallituksen jäsenten palkkiot vahvistaa ensimmäisellä kerralla säätäjä; sen jälkeen niiden vahvistaminen kuuluu hallituksen valitsijoina toimiville yhdistyksille ja laitoksille, joita tällöin edustavat asianomaiset, tehtävään erityisesti valitut edustajat. Hallituksen jäseniä valittaessa on otettava huomioon säätäjän toivomus, että jäsenet olisivat vilpittömän kiinnostuneita Säätiön toiminnasta. Koska Säätiön tarkoitus on hyväntekeväisyys, säätäjä toivoo, että johdon ja hallintoelinten palkkiot määrätään mahdollisimman suurta humaanisuutta ja säästäväisyyttä noudattaen. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan, kummankin vuodeksi. 6 Hallituksen tehtävänä on 1) edustaa Säätiötä sekä kantaa ja vastata sen puolesta 2) valita jäsenet raha-asiainvaliokuntaan sekä vahvistaa näiden palkkiot 3) valita lääketieteen asiantuntijalautakunnan puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja jäsenet sekä vahvistaa heidän palkkionsa 4) valvoa raha-asiainvaliokunnan ja muiden toimihenkilöiden toimintaa ja huolehtia siitä, että Säätiön omaisuutta hoidetaan huolellisesti, että asiakirjojen ja arvopaperien säilytys tapahtuu turvallisesti ja että annetut apurahat käytetään kulloinkin määrätyn tarkoituksen toteuttamiseen 5) tarkastaa raha-asiainvaliokunnan edellisestä toimintavuodesta antama selvitys 6) vahvistaa edellisen toimintavuoden tilinpäätös sekä päättää niistä toimenpiteistä, joihin tilinpäätös ja raha-asiainvaliokunnan toimintavuoden kuluessa pitämä hallinto antaa aihetta 7) päättää varojen jakamisesta 3 :n mukaisesti 8) antaa vuosittain kertomus Säätiön toiminnasta viimeksi kuluneena toimintakautena.

4 7 Puheenjohtaja kutsuu koolle hallituksen kokoukset. Hallitus on kutsuttava koolle, jos kolme jäsentä tai toimitusjohtaja niin vaatii. Hallituksen kokous on päätösvaltainen, kun viisi jäsentä tai heidän varajäsentään on läsnä. Jos jäsen tai hänen varajäsenensä on estynyt tai muuten poissa, kutsutaan muu varajäsen kokoukseen. Kaikki varajäsenet on kutsuttava hallituksen kokoukseen ja he saavat osallistua keskusteluihin, mutta eivät päätöksiin. Hallituksen kokouksissa asiat ratkaistaan yksinkertaisella enemmistöllä, ellei jäljempänä toisin määrätä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, paitsi jos kysymyksessä on vaali, jolloin arpa ratkaisee. Säätiötä edustaa kaksi hallituksen jäsentä, joista toisen tulee olla hallituksen puheenjohtaja tai hallituksen jäsen, jonka hallitus on valtuuttanut tämän sijaan. Hallitus voi valtuuttaa raha-asiainvaliokunnan jäsenen, lisäjäsenen tai toimihenkilön yhdessä puheenjohtajan tai hänen sijaisensa kanssa edustamaan Säätiötä. Hallituksen kokouksista pidetään pöytäkirjaa, jonka allekirjoittavat kokouksen puheenjohtaja ja kaksi muuta tähän tehtävään valittua kokouksen osanottajaa. Kutsu hallituksen kokoukseen on toimitettava kaikille hallituksen jäsenille vähintään kaksi viikkoa ennen kokousta jäsenen aiemmin ilmoittamaan osoitteeseen. Jos jäsen ja hänen varajäsenensä ovat esteellisiä tai muutoin poissa, kokoukseen kutsutaan muu varajäsen. Erittäin tärkeän ja pakottavan tarpeen sattuessa hyväksytään kuitenkin ylimääräisen kokouksen todisteellinen koollekutsuminen neljä päivää ennen kokousta. Tässä tapauksessa kutsua ei tarvitse antaa tiedoksi ulkomailla oleskelevalle hallituksen jäsenelle vaan hänen sijastaan hänen varajäsenelleen tai hätätilassa muullekin varajäsenelle. 8 Hallituksen toimeenpanevaan ja hallintoa hoitavaan elimeen, rahaasiainvaliokuntaan, kuuluu kolme jäsentä. Se huolehtii hallituksen valvonnan alaisena palkatun henkilökunnan avulla Säätiön talouden välittömästä hoidosta sekä Säätiön päätösten täytäntöönpanosta. Hallituksen puheenjohtaja on itseoikeutettu raha-asiainvaliokunnan puheenjohtaja. Hallitus valitsee valiokunnan jäsenet, mikäli mahdollista keskuudestaan, kolmeksi vuodeksi sekä valiokunnan varapuheenjohtajan. Valiokunta on päätösvaltainen, mikäli kaksi jäsentä on paikalla ja päätöksestä yksimielisiä. Valiokunnan kokouksesta pidetään pöytäkirjaa, jonka kaikki läsnä olevat jäsenet allekirjoittavat. Raha-asiainvaliokunta voi, jos se katsoo sen tarpeelliseksi, täydentää kokoonpanoaan valitsemalla enintään kahdeksi lisäjäseneksi hallitukseen kuuluvia tai hallituksen ulkopuolisia henkilöitä, joilla on kykyä ja kokemusta taloudellisella alalla. Lisäjäsenelle suoritetaan korvaus varoista, jotka hallitus tähän tarkoitukseen on osoittanut valiokunnan käyttöön. Hallituksen jäsenillä on oikeus olla läsnä raha-asiainvaliokunnan kokouksissa. Hallitus vahvistaa ohjesäännön raha-asiainvaliokunnalle ja Säätiön henkilökunnalle. Tämän ohjesäännön tulee muun muassa sisältää tarkempia määräyksiä raha-

5 asiainvaliokunnan kirjanpito- ja tilintekovelvollisuudesta sekä siitä, miten tarvittava tilintarkastus toteutetaan tilikauden aikana. Hallitus voi välittömästi vapauttaa toimestaan raha-asiainvaliokunnan varsinaisen jäsenen tai lisäjäsenen. Säätiön hallinnossa on noudatettava mahdollisimman suurta säästäväisyyttä. 8 a Säätiön apurahojen sekä muiden tieteellisten kysymysten valmistelua varten Säätiöllä on lääketieteen asiantuntijalautakunta, jonka hallituksen vuosikokous valitsee lääketieteen asiantuntijalautakunnan ja raha-asiainvaliokunnan ehdotuksesta. Lääketieteen asiantuntijalautakuntaan kuuluu puheenjohtaja, varapuheenjohtaja sekä korkeintaan seitsemän jäsentä, joiden tulee tasapuolisesti edustaa tärkeimpiä lääketieteen aloja ja olla itse alallaan arvostettuja tutkijoita. Lääketieteen asiantuntijalautakunnan jäsenet valitaan vuodeksi kerrallaan ja heidät voidaan valita uudelleen. 8 b TOIMITUSJOHTAJA Hallitus voi nimittää toimitusjohtajan. Toimitusjohtaja vastaa hallituksen ja raha-asiainvaliokunnan alaisuudessa Säätiön juoksevien asioiden hoidosta, kuten - hallituksen ja raha-asiainvaliokunnan päätösten valmistelusta ja toimeenpanosta - Säätiön henkilökunnan palkkaamisesta ja irtisanomisesta - kiinteistöjen hoidosta ja vuokrauksesta - muiden sellaisten asioiden hoidosta, jotka hallitus tai raha-asiainvaliokunta hänelle osoittaa. 9 TILINTARKASTUS Säätiön tilivuosi on kalenterivuosi. Viimeistään helmikuun kuluessa tilinpäätös ja edellisen vuoden toimintakertomus on annettava tilintarkastajalle, jonka tulee antaa kertomuksensa hallitukselle ennen maaliskuun loppua. 10 HALLITUKSEN VUOSIKOKOUS Hallituksen vuosikokous pidetään ennen huhtikuun loppua. Vuosikokouksessa - vahvistetaan tilinpäätös ja toimintakertomus - valitaan yksi tilintarkastaja ja tälle varamies tarkastamaan tilit - käsitellään muut 6 :ssä mainitut asiat. Tilintarkastajan ja hänen varamiehensä tulee olla Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastaja tai Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastusyhteisö. 11 SÄÄNTÖJEN MUUTTAMINEN Säätiön sääntöjä voidaan alla mainituin poikkeuksin muuttaa hallituksen päätöksellä, jos päätöstä kannattaa vähintään viisi jäsentä. Lisäksi Patentti- ja rekisterihallituksen on vahvistettava sääntöjen muutos.

6 Päätös Säätiön lakkauttamisesta voidaan tehdä, jos päätöstä kannattaa vähintään viisi jäsentä. Tällainen päätös voidaan tehdä vain vuosikokouksessa, ja se on vahvistettava samansuuruisella enemmistöllä seuraavassa vuosikokouksessa tai sitä ennen pidetyssä ylimääräisessä kokouksessa, joka kutsutaan koolle aikaisintaan kuukauden kuluttua vuosikokouksesta. Säätiön lakkauttamista koskevan ehdotuksen tulee sisältää ehdotus siitä, miten Säätiön varat jaetaan niin pitkälti kuin mahdollista sääntöjen 1 :n suuntaviivojen mukaisesti. Määräyksiä Säätiön tarkoituksesta ja nimestä sekä 2 ja 4 :ssä olevia säännöksiä ei voi muuttaa. Jos säätäjän kuollessa vallinneet Säätiön toiminnan edellytykset muuttuvat oleellisesti sodan, talouselämän muutosten tai muun syyn vuoksi, hallitus voi sitä varten kutsutussa ylimääräisessä kokouksessa määräajaksi muuttaa Säätiön kotipaikkaa koskevan määräyksen päätöksellä, jota kannattaa vähintään viisi sen jäsentä.