AIKA klo 16:30-18:35 PAIKKA Kokoushuone Sorjonen, kaupungintalo 2. krs, Villimiehenkatu 1

Transkriptio

1 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 11/ AIKA klo 16:30-18:35 PAIKKA Kokoushuone Sorjonen, kaupungintalo 2. krs, Villimiehenkatu 1 Nimi Tehtävä Lisätieto Päätöksentekijät Grönlund Joonas Puheenjohtaja Junttila Virpi Jäsen Karhukorpi Kai Jäsen Kemppainen Sanna Miia Pöytäkirjan tarkastaja Klemola Kimmo Jäsen Näivä Henri Jäsen Thomander-Tiainen Pöytäkirjan tarkastaja Johanna Virolainen Veli Matti Jäsen Hyvärinen Mirva Jäsen Karhu Jari Varapuheenjohtaja Muut osallistujat Leimi Pasi Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialajohtaja Hottinen Arja Toimistosihteeri Hirvonen Olli Kaupungininsinööri Puurtinen Riitta Kaupungingeodeetti Veijovuori Matti Asemakaava-arkkitehti Räsänen Vesa Edustaja Grudinschi Elias Edustaja Saapui kokoukseen: 16:30 Poissaolevat Asikainen Miia Jäsen Heikka Eeva-Maria Maaseututoimenjohtaja Pimiä Maarit Kaupunginarkkitehti Räsänen Ilkka Ympäristöjohtaja Pihlajaniemi Eeva -

2 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 11/ KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 190 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjan tarkastus Poikkeamislupa 577 Villalan kylän tilalle Myllykaari RN:o 1: Poikkeamislupa 477 Rutolan kylän tilalle Lähdemäki RN:o 11 1: Kurjentien katusuunnitelman muutoksen plv hyväksyminen (16 Mattila) 195 Huhtiniemen leirintäalueen operaattorin valinta (hankinta-asia, 21 julkinen päätöksenteon jälkeen) 196 Kutsutaksiliikenteen hankinta Allegron ja Tolstoin junavuoroille 25 (hankinta-asia, julkinen päätöksenteon jälkeen) 197 Asemakaavan muutos 11 Tykki-Kiviharjun kaupunginosan 27 kortteli 17 tontille 6 (Matkamiehenkatu 8) 198 Asemakaavan muutos 36 Hakali kortteli 244 tontit (Kontiaisenkadun asemakaavan muutos) 199 Yksityisteiden kaupunginavustukset Yksityisteiden aurausohjelman sekä aurausohjelmaan 34 kuuluvien yksityisteiden kesäkunnossapidon tarkistaminen 201 Päiviönsaaren lomarakennuspaikan nro 3 myynti 39 tarjouskilpailun perusteella kiinteistöstä Kanavansuun päiväkotikiinteistön myynti 41 tarjouskilpailun perusteella 203 Mustolan vanhan koulukiinteistön myynti 43 rakennuksineen tarjouskilpailun perusteella 204 Kaunis Veera- veistoksen sopimus ja lahjakirja Oikaisuvaatimus vs. kaupungininsinöörin 46 viranhaltijapäätöksistä : työsuhteen irtisanominen 206 Oikaisuvaatimus vs. kaupungininsinöörin 49 viranhaltijapäätöksistä : työsuhteen irtisanominen 207 Oikaisuvaatimus vs. kaupungininsinöörin 52 viranhaltijapäätöksistä : työsuhteen irtisanominen 208 Muutoksenhakuohjeet 55

3 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 11/ Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Puheenjohtajan ehdotus Kokous todetaan laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös Todettiin.

4 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 11/ Pöytäkirjan tarkastus Puheenjohtajan ehdotus Tämän kokouksen pöytäkirja päätetään tarkastaa ja pöytäkirjan tarkastajiksi valitaan kaupunkikehityslautakunnan jäsenet Miia Asikainen ja Johanna Thomander-Tiainen. Päätös Hyväksyttiin siten tarkistettuna, että Miia Asikaisen tilalle valittiin Sanna Kemppainen.

5 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 11/ Poikkeamislupa 577 Villalan kylän tilalle Myllykaari RN:o 1:2 Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/717/ /2019 Esittelijä: Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialajohtaja Pasi Leimi Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginarkkitehti Maarit Pimiä Kaavasuunnittelija Matti Kettunen etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Liitteet 1. Ympäristötoimen lausunto Ympäristökartta Sijaintikartta Selvitys rakentamisen kriteereistä Poikkeamistilannekartta Ote yleiskaavasta ELY-keskuksen lausunto Asemapiirustus Hakemusasiakirjat ovat nähtävänä kokouksessa. Yksityishenkilö hakee MRL :n mukaista lupaa uuden pientalon ja autokatoksen sekä liiterin rakentamiseen 577 Villalan kylän tilalle Myllykaari RN:o 1:2 ( ). Tilan pinta-ala on 5569 m 2. Hakemus ja perustelut Asuinrakennusta ei voi rakentaa yleiskaavan RA-alueelle ilman poikkeamislupaa. Suunnitellun kaksikerroksisen asuinrakennuksen koko on 202 k-m 2. Autokatos on 21 k-m 2 ja liiteri 19 k-m 2. Hakija haluaa perheineen asua maaseudulla. Paikka on hakijan lapsuuskodin lähellä ja tila on lohkaistu kotitilan maista, jolla vieläkin harjoitetaan maanviljelyä. Ympärillä on toimivia maatiloja, sekä lähistöllä asustaa muitakin lapsiperheitä. Paikka on hyvin asumiseen soveltuva, jossa on hyvät tieyhteydet. Koulukuljetukset ajavat vieressä olevaa Peräkorventietä pitkin. Kyläyhteisö on virkeä ja kehittyvä. Kaavallinen tilanne

6 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 11/ Alueella on voimassa oikeusvaikutteinen Ylämaan rantaosayleiskaavan muutos; kaikki järvet, merkittävät joet (kv. hyv ). Suunniteltu rakennuspaikka on loma-asuntojen aluetta (RA/1): Kullekin rakennuspaikalle saa rakentaa yhden loma-asunnon ja vierasmajan sekä tarpeelliset sauna- ja talousrakennukset. Yhden rakennuspaikan rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 200 m 2, kuitenkin niin, että tehokkuusluku e=0,05 ei rakennuspaikkakohtaisesti ylity. Loma-asunnon kerrosala saa olla enintään 130 m 2 ja vierasmajan kerrosala enintään 40 m 2. Loma-asunnon ja vierasmajan tulee olla samassa pihapiirissä. Loma-asuntoa ja vierasmajaa ei saa erottaa toisistaan kiinteistömuodostuksella, vaan säilyttää yhtenä rakennuspaikkana. Uusiin vierasmajoihin ei tule rakentaa omaa saunaa. Kauttaviivalla erotettu luku ilmoittaa alueelle sallittavien loma-asuntojen enimmäismäärän. Luvussa ovat mukana ennestään toteutetut rakennuspaikat. Ote suunnittelumääräyksistä: Rakennusluvan voi myöntää yleiskaavan mukaisesti RA-alueiden rakentamiseen ilman vahvistettua ranta-asemakaavaa. RAalueilla rakennusten sijoittamisessa on kiinnitettävä erityistä huomiota riittävän suojapuuston jäämiseen rakennusten ja rantaviivan väliin. Rakennuspaikat tulee säilyttää mahdollisimman luonnonmukaisina, voimakasta maanmuokkaamista esim. pengertämistä on vältettävä. Rakennusten julkisivu- ja katemateriaalien tulee olla väritykseltään maisemaan sopivia, kirkkaita tai heijastavia pintoja on vältettävä. Rakennusten tulee sopeutua malliltaan, materiaaleiltaan, mittasuhteiltaan ja väritykseltään olevaan rakennuskantaan ja maisemaan. Rakennukset on suunniteltava siten, ettei ylitetä radonille asetettua tavoitearvoa 200 Bq/m 3. Rakennuslupahakemuksessa on osoitettava, että puhdasta vettä on saatavissa ja että jätevesistä huolehditaan siten, ettei pohja- ja pintavesiä pilata. Jätevesien käsittelytapa on tutkittava joka rakennushankkeen yhteydessä erikseen. Rakennuspaikan koko ja maaperän laatu vaikuttavat jätevesien käsittelytavan valintaan. Jätevesien käsittelyssä on noudatettava ympäristösuojelulain ja hajajätevesiasetuksen määräyksiä. RA-alueille suositellaan kuivakäymälää. Kuivakäymälä on varustettava tiiviillä jätesäiliöllä. Kompostit ja kompostoivat käymälät on sijoitettava vähintään 20 metrin päähän rantaviivasta läpäisemättömälle maapohjalle

7 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 11/ Sauna- ja pesuvesiä ei saa päästää suoraan vesistöön, vaan ne voidaan imeyttää maahan vähintään 15 metrin päähän rantaviivasta alueelle, jossa maaperä on tarkoitukseen sopivaa ja jonne tulvavesi ei nouse. Erityisesti kallioperäisillä rantaosuuksilla tämä tulee ottaa huomioon rakennuspaikkaa muodostettaessa. Kiinteistönmuodostushistoria ja rantamitoitus Emätilaselvityksen tarkasteluajankohta on , jolloin vanhan rakennuslain rantakaavasäännökset tulivat voimaan. Tilan Myllykaari RN:o 1:2 emätiloja ovat jo lakkautetut tilat Töyrylä RN:o 1:17, Piensuo RN:o 1:27, Onnela RN:o 3:8, Anttila RN:o 3:22 ja Töyrylä I RN:o 3:27. Emätiloista ovat muodostuneet olemassa olevat tilat RN:o 1:2, 1:41, 1:43, 1:44, 1:45, 1:48, 3:40 ja 3:49. Omarantaisia rantarakennuspaikkoja on kahdella tilalla. Kuivan maan rakennuspaikkoja on seitsemällä tilalla ja rantaalueella (alle 200 m rannasta) olevia ei-omarantaisia rakennuspaikkoja on kolmella tilalla. Osalla tiloista on useampia palstoja, joten myös rakennuspaikkoja voi olla samalla tilalla erilaisia. Jo rakennettuja rantarakennuspaikkoja on yksi, tilalla RN:o 3:49. Ylämaan rantaosayleiskaavassa, kaikki järvet ja merkittävät joet, on Keskimmäinen järven mitoituksessa käytetty mitoituslukua 2,0 loma-asuntoa per rantaviivakilometri, perustuen järven kokoon, n. 5 ha. Kaavassa järvelle on sijoitettu omarantaisia lomarakennuspaikkoja yksi (jo rakennettu) ja ei-omarantaisia kaksi kappaletta (ei rakennettuja). Naapureiden kuuleminen ja hankkeesta tiedottaminen Poikkeamishakemuksen johdosta hakija on kuullut naapureina tiloja RN:o 1:45, 1:48, 3:1 ja 3:49 sekä yhteisen vesialueen osakaskuntaa 35:1. Naapureilla ei ollut hakemukseen huomauttamista. Hakemuksesta on kuulutettu Lappeenrannan kaupungin internetsivuilla ja ilmoitustaululla Hakemukseen ei kuulutusaikana saapunut huomautuksia. Viranomaislausunnot Lappeenrannan seudun ympäristötoimi kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena on tarkastanut poikkeamislupahakemuksen ja toteaa siitä seuraavaa:

8 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 11/ Kiinteistön jätevesien käsittelyjärjestelmällä tulee saavuttaa pilaantumiselle herkän alueen puhdistusvaatimukset (rakennuspaikka < 200 m rannasta). Wc-vedet voidaan koota täyttymishälyttimellä varustettuun umpisäiliöön ja pesuvedet voidaan johtaa maaperäkäsittelyyn (suodatus). Maaperäkartan mukaan maaperä on kalliota ja savea, mikä ei sovellu imeytykseen. Rakennuslupahakemukseen tulee liittää pätevän suunnittelijan laatima jätevesisuunnitelma. Ote ELY-keskuksen lausunnosta (lausunto kokonaisuudessaan liitteenä): Lupaprosessissa tulisi meidän nähdäksemme miettiä ainakin seuraavat asiat (perustelut poikkeamiselle): - kulkuyhteyksien kunto (tässä ilmeisesti hyvät) - Palvelujen saatavuus, matka tietämiini palveluihin näyttäisi olevan pitkähkö - pysyvän asutuksen läheisyys - muodostaako hajauttavaa rakennetta (koulukyydit? kotisairaanhoito?) - rakennuspaikan tekniset edellytykset (vesihuolto, jätevesihuolto) Tässä, paikka ei liene mahdoton pysyvälle asumiselle, vaikka kaavan mukainen loma-asuminen onkin ollut valtuuston tahto. Poikkeaminen - Poikkeamisella haetaan lupaa vakituiseen asumiseen tarkoitettuun rakentamiseen oikeusvaikutteisen yleiskaavan loma-asuntojen alueelle. - MRL 171 :n 1 momentin mukaan kunta voi erityisestä syystä myöntää poikkeamisluvan mm. nyt kyseessä olevassa tapauksessa. - Poikkeamisluvan myöntämisen edellytyksenä on MRL 171 :n mukaan, ettei poikkeaminen aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle eikä vaikeuta rakennetun ympäristön suojelua koskevien tavoitteiden saavuttamista. Poikkeamista ei saa myöntää, jos se johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. - Lappeenrannan kaupungin elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialan johtosäännön perusteella kaupunkikehityslautakunta ratkaisee kaupungin toimivallassa olevat poikkeamisluvat. Kaupunkisuunnittelun lausunto ja perustelut

9 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 11/ Esittelijän ehdotus Hakija hakee pysyvään asumiseen tarkoitettua rakentamista yleiskaavan loma-asuntojen alueelle. Haettu rakennuspaikka ( ) sijaitsee hyvien kulkuyhteyksien päässä, noin 3,5 kilometriä Vaalimaantieltä. Paikka on Villalan kylässä noin kahdeksan kilometrin päässä Ylämaan taajamasta, jossa sijaitsee muun muassa Ylämaan koulu ja kaupallisia palveluita, sekä noin 1,5 kilometrin päässä Villalan asutuskeskittymästä Keskimmäinen nimisen järven itäpuolella. Villalan kylä on osoitettu maakuntakaavassa kehittyväksi kyläalueeksi. Rakentamista puoltavia kriteereitä ovat: Rakentaminen sijoittuu elinvoimaiselle kyläalueelle ja rakentaminen tukee elävän kylän säilymistä. Rakentaminen on maakuntakaavan mukaista (kehittyvä kyläalue) ja rakennuspaikka on sovitettavissa maisemaan kyläalueelle tyypillisellä tavalla hyvälle rakennuspaikalle. Vakituisen asumisen sijoittaminen vahvistaa kyliä ympärivuotisesti; loma-asumisen sijoittaminen perustuu yhä edelleen emätilamitoitukseen. Selvitys kyseisen rakennuspaikan rakentamisen kriteereistä on liitteenä. Rakennuspaikan rakentamisessa tulee soveltaa yleiskaavan määräyksiä: Rakennusten sijoittamisessa on kiinnitettävä erityistä huomiota riittävän suojapuuston jäämiseen rakennusten ja rantaviivan väliin. Rakennuspaikat tulee säilyttää mahdollisimman luonnonmukaisina, voimakasta maanmuokkaamista esim. pengertämistä on vältettävä. Rakennusten julkisivu- ja katemateriaalien tulee olla väritykseltään maisemaan sopivia, kirkkaita tai heijastavia pintoja on vältettävä. Rakennusten tulee sopeutua malliltaan, materiaaleiltaan, mittasuhteiltaan ja väritykseltään olevaan rakennuskantaan ja maisemaan. Rakennukset on suunniteltava siten, ettei ylitetä radonille asetettua tavoitearvoa 200 Bq/m 3. Kaupunkikehityslautakunta hyväksyy yksityishenkilön poikkeamislupahakemuksen pientalon ja autokatoksen sekä liiterin rakentamiseen 577 Villalan kylän tilalle Myllykaari RN:o 1:2 ( ) MRL :n mukaisesti seuraavilla ehdoilla: - Kiinteistön jätevesien käsittelyjärjestelmällä tulee saavuttaa pilaantumiselle herkän alueen puhdistusvaatimukset.

10 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 11/ Maaperä on kalliota ja savea, joten jätevesiä ei voi imeyttää. - Rakennuslupahakemukseen tulee liittää pätevän suunnittelijan laatima jätevesisuunnitelma. - Rakennuspaikan rakentamisessa tulee soveltaa yleiskaavan määräyksiä: Rakennusten sijoittamisessa on kiinnitettävä erityistä huomiota riittävän suojapuuston jäämiseen rakennusten ja rantaviivan väliin. Rakennuspaikat tulee säilyttää mahdollisimman luonnonmukaisina, voimakasta maanmuokkaamista esim. pengertämistä on vältettävä. Rakennusten julkisivu- ja katemateriaalien tulee olla väritykseltään maisemaan sopivia, kirkkaita tai heijastavia pintoja on vältettävä. Rakennusten tulee sopeutua malliltaan, materiaaleiltaan, mittasuhteiltaan ja väritykseltään olevaan rakennuskantaan ja maisemaan. Rakennukset on suunniteltava siten, ettei ylitetä radonille asetettua tavoitearvoa 200 Bq/m 3. Ennen minkäänlaiseen rakennustoimeen ryhtymistä on hakijan saatava rakennusvalvontaviranomaiselta rakennuslupa. Tätä poikkeamispäätöstä vastaavaa rakennuslupaa on haettava kahden vuoden kuluessa. Kaupunkikehityslautakunnan päätös tässä asiassa annetaan julkipanon jälkeen. Tästä päätöksestä annetaan valitusosoitus Itä- Suomen hallinto-oikeuteen. Valitusaika on 30 päivää päätöksen antamisesta lukien. Päätös Hyväksyttiin. Täytäntöönpano hakija ympäristötoimi rakennusvalvonta Kaakkois-Suomen ELY-keskus

11 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 11/ Poikkeamislupa 477 Rutolan kylän tilalle Lähdemäki RN:o 1:51 Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/725/ /2019 Esittelijä: Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialajohtaja Pasi Leimi Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginarkkitehti Maarit Pimiä Kaavasuunnittelija Matti Kettunen Liitteet 1. Ympäristötoimen lausunto ympäristöterveys Ympäristönsuojelun lausunto poikkeamislupahakemuksesta Yleiskaavaote Sijaintikartta Poikkeamistilannekartta Pohjapiirros Leikkaus ja julkisivut Asemapiirros Hakemusasiakirjat ovat nähtävänä kokouksessa. Yksityishenkilö hakee valtakirjalla MRL :n mukaista lupaa pientalon laajentamiselle 477 Rutolan kylän tilalle Lähdemäki RN:o 1:51 ( ). Tilan pinta-ala on 1985 m 2. Tilalla on 141 k-m 2 kokoinen omakotitalo, jonka rakennusvuosi on Tilalla sijaitsee myös huonokuntoinen noin 1940-luvulla rakennettu ulkorakennus, jonka kerrosala on n. 20 k-m 2. Hakemus ja perustelut Lupaa haetaan omakotitalon laajentamiselle ja pienen erkkerin rakentamiselle lisätilan ja valon saamiseksi. Yleiskaavassa tontille ei ole määritelty rakennusoikeutta. Jätevesiselvitys on annettu. Kaavallinen tilanne Alueella on voimassa oikeusvaikutteinen Lappeenrannan keskustaajaman osayleiskaava 2030, läntinen osa-alue (kv. hyv ). Kaavassa tilan alue kuuluu pientaloasumisen selvitysalueeseen (AP/SE). Alueelle laaditun lentomeluennusteen

12 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 11/ mukaan melun ohjearvo Lden 55 db ylittyy. Alueelle voidaan sijoittaa uudisrakentamista. mikäli ko. ohjearvo ei ylity. Alueella ei ole asemakaavaa eikä vireillä ole uutta kaavoitusta. Naapureiden kuuleminen ja hankkeesta tiedottaminen Poikkeamishakemuksen johdosta hakija on kuullut naapureina tiloja RN:o 1:124, 1:250 ja 1:251. Naapureilla ei ollut hankkeeseen huomauttamista. Hakemuksesta on kuulutettu Lappeenrannan kaupungin internetsivuilla ja ilmoitustaululla Hakemukseen ei kuulutusaikana saapunut huomautuksia. Viranomaislausunnot Lappeenrannan seudun ympäristötoimi kunnan terveydensuojeluviranomaisena on tarkastanut poikkeamislupahakemuksen ja toteaa siitä seuraavaa: Lentomeluennusteen mukaan melun ohjearvo alueella ylittyy. Hakemuksen mukainen rakennuksen laajennus käsittää myös ikkunarakenteiden muutoksen. Muutostyössä tulee huomioida ikkuna- ja muiden rakenteiden ääneneristävyys, jotta päivä- ja yöajan keskiäänitasojen toimenpiderajat asunnossa sisällä ei ylity. Muilta osin terveydensuojeluviranomaisella ei ole huomautettavaa poikkeamislupahakemukseen. Lappeenrannan seudun ympäristötoimen lausunto ympäristönsuojeluviranomaisena: - Alueelle ei tule ohjata uudisrakentamista. Nykyistä rakennuskantaa voidaan peruskorjata ja laajentaa. Rakentamisen yhteydessä tulee parantaa äänieristystä sisätiloissa. - Kiinteistön jätevesijärjestelmän tulee saavuttaa pilaantumiselle herkän alueen puhdistusvaatimukset (kiinteistö < 5000 m 2 ). Wc-vedet voidaan johtaa täyttymishälyttimellä varustettuun umpisäiliöön ja pesuvedet 2-osastoisen saostukiavon kautta maaperäkäsittelyyn suojaetäisyydet huomioiden. Poikkeaminen - Poikkeamisella haetaan lupaa rakentamiseen oikeusvaikutteisen yleiskaavan pientaloasumisen selvitysalueelle, jolle ei ole määritetty rakennusoikeutta.

13 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 11/ Esittelijän ehdotus - MRL 171 :n 1 momentin mukaan kunta voi erityisestä syystä myöntää poikkeamisluvan mm. nyt kyseessä olevassa tapauksessa. - Poikkeamisluvan myöntämisen edellytyksenä on MRL 171 :n mukaan, ettei poikkeaminen aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle eikä vaikeuta rakennetun ympäristön suojelua koskevien tavoitteiden saavuttamista. Poikkeamista ei saa myöntää, jos se johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. - Lappeenrannan kaupungin elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialan johtosäännön perusteella kaupunkikehityslautakunta ratkaisee kaupungin toimivallassa olevat poikkeamisluvat. Kaupunkisuunnittelun lausunto ja perustelut Hakijalla on tarve parantaa ja laajentaa omakotitalon peseytymistiloja ja olohuoneen valoisuutta erkkerillä. Vanha kerrosalaan laskettava lasitettu kuisti puretaan pois laajennuksen tieltä. Nykytilanteessa suihkutila on 2,9 m 2 (huoneala), johon laajennuksella saadaan lisätilaa 3,9 m 2. Lisäksi rakennetaan uusi umpinainen kuisti sekä lisätään vaatehuone. Olohuoneen erkkeri on kooltaan 2,3 k-m 2. Yhteensä laajennus on 14,9 k-m 2 eli lisäystä olemassa olevaan tilan rakennusten kerrosalaan tulee 9,3 %. Laajennuksen jälkeen tilan rakennusten kerrosala on yhteensä 176 k-m 2. Tilan pinta-ala on 1985 m 2, joten rakennusjärjestyksen määräämä enimmäisrakennusoikeus 10 % rakennuspaikan pinta-alasta ei ylity. Haettu poikkeaminen ei aiheuta haittaa kaavoitukselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle, ei aiheuta haitallista yhdyskuntakehitystä eikä vaikeuta erityisten luonnon- tai kulttuuriympäristön arvojen säilyttämistä tai virkistystarpeiden turvaamista. Haettu poikkeaminen ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Kaupunkikehityslautakunta hyväksyy yksityishenkilön poikkeamislupahakemuksen 477 Rutolan kylän tilalle Lähdemäki

14 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 11/ RN:o 1:51 ( ) MRL :n mukaisesti seuraavilla ehdoilla: - Rakennuksen laajennus käsittää myös ikkunarakenteiden muutoksen. Muutostyössä tulee huomioida ikkuna- ja muiden rakenteiden ääneneristävyys, jotta päivä- ja yöajan keskiäänitasojen toimenpiderajat asunnossa sisällä ei ylity. - Kiinteistön jätevesijärjestelmän tulee saavuttaa pilaantumiselle herkän alueen puhdistusvaatimukset (kiinteistö < 5000 m 2 ). Wc-vedet voidaan johtaa täyttymishälyttimellä varustettuun umpisäiliöön ja pesuvedet 2-osastoisen saostukiavon kautta maaperäkäsittelyyn suojaetäisyydet huomioiden. Ennen minkäänlaiseen rakennustoimeen ryhtymistä on hakijan saatava rakennusvalvontaviranomaiselta rakennuslupa. Tätä poikkeamispäätöstä vastaavaa rakennuslupaa on haettava kahden vuoden kuluessa. Kaupunkikehityslautakunnan päätös tässä asiassa annetaan julkipanon jälkeen. Tästä päätöksestä annetaan valitusosoitus Itä- Suomen hallinto-oikeuteen. Valitusaika on 30 päivää päätöksen antamisesta lukien. Päätös Hyväksyttiin. Täytäntöönpano hakija ympäristötoimi rakennusvalvonta Kaakkois-Suomen ELY-keskus

15 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 11/ Kurjentien katusuunnitelman muutoksen plv hyväksyminen (16 Mattila) Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/842/ /2019 Esittelijä: Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialajohtaja Pasi Leimi Valmistelija/lisätiedot: Kaupungininsinööri Olli Hirvonen Suunnittelurakennusmestari Timo Nousiainen Oheismateriaalit 1. Muistutus Kurjentien katusuunnitelmasta Kurjentien katusuunnitelma muutos plv on ollut maankäyttö- ja rakennusasetuksen 43 :n mukaisesti julkisesti nähtävänä elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialan kadut ja ympäristö -vastuualueella Katusuunnitelma on nähtävänä seuraavasta linkistä avautuvalta sivulta: Nykyisen katusuunnitelman katugeometriaan, kadun kuivatukseen ja katutilan käyttöön tehtiin päivityksiä samassa yhteydessä katurakenteen ja vesihuollon saneerauksen suunnittelun kanssa. Katurakenne on ollut huono ja kadun infraverkosto vanhentunutta. Nähtävillä oloaikana on katusuunnitelmasta jätetty 1. muistutus. Muistutuksessa on esitetty neljä mielipidettä / vaatimusta suunnittelussa huomioitavaksi: 1 Kurjentien raitin leveys koko suunnittelualueella Kurjentien jalkakäytävä ja pyörätie on katusuunnitelman alueella suunniteltu 3,5 metriä leveäksi. Leveyden tulee olla vähintään 4,0 metriä, jotta pyöräilyn ja jalankulun erottelu (esimerkiksi 2,5m pp + 1,5m jk) on mahdollista toteuttaa.

16 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 11/ Leventämiselle ei näyttäisi olevan esteitä, sillä esimerkiksi viheralueita voidaan kaventaa puolella metrillä helposti. Vastaus - Katualuetta ei voida käyttää koko leveydeltään, koska o katualueen leveys on Kurjentiellä 16 m. o Kurjentietä aikoinaan rakennettaessa on kadun alle jätetty pehmeä kerros, joka koostuu turpeesta, risuista ja hienojakoisista aineksista ja jonka paksuus on metriä. Kerros on aikojen saatossa sekoittunut sen päälle ajettujen maa-ainesten kanssa. o jotta vältytään mittavilta massanvaihdolta koko katualueen kohdalla, on päädytty rakenneratkaisuun, jossa kadun rakenteesta rakennetaan jäykkärakenne geoverkkojen avulla. Rakenne estää katurakenteen epätasaiset painumat. o rakenne joudutaan rakentamaan koko katualueen leveydelle. o jotta katuun kohdistuvia kuormituksia voitaisiin kohdistaa aivan katualueen rajalle saakka, pitäisi kadun rakennetta jatkaa katualueen ulkopuolelle, tonttien alueelle saakka. Joten koko katualue ei ole rakenteellisesti ajoratojen ja kevyen liikenteen väylän käytettävissä. - Ajorataa ei voida kaventaa, koska o kadun ajorataa on katusuunnitelmassa kavennettu nykyisestä 7.0 metristä 6.75 metrin levyisiksi. Katu on alueen kokoojakatu ja sillä kulkee linja-autoreitti, joten kadun rakentaminen vielä kapeammaksi ei liikenteellisesti ole toimiva ratkaisu. - Kadun välikaistan viheraluetta ja reuna-alueiden viheralueita ei voida kaventaa, koska o o o katu on nykyisellään huonokuntoinen ja epätasainen, joka on osaltaan hillinnyt ajonopeuksia. Kun katu saneerataan, on odotettavissa, että myös nopeudet nousevat. ajonopeuksia pyritään osaltaan hillitsemään istuttamalla viherkaistalle katupuita, joilla saadaan katukuvaa kaventava vaikutus ja joka lisää alueen viihtyisyyttä. Viheralueen minimileveys, jotta puiden juuristoilla on riittävä kasvualusta, on tuo katusuunnitelmassa esitetty 2.5 metriä. kadun kuivatuksen toimivuuden takia, kadun korkeusasemaa on jouduttu hieman muuttamaan

17 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 11/ o o nykyisestä. Jotta tonttiliittymät kiinteistöille säilyisivät kohtuullisina, tarvitaan katualueen reunan ja ajoratojen / kevyen liikenteen väylän välissä tilaa siirtymille. Kurjentiellä on runsaasti omakotikiinteistöjen tonttiliittymiä suoraan kevyen liikenteen väylälle. Yhdistetty jalkakäytävä pyörätie hillitsee pyöräilijöiden nopeuksia, joten se lisää myös heidän turvallisuuttaan liikuttaessa kevyen liikenteen väylällä. Kurjentie on lähes 1.5 km pitkä katu, jonka reunat ovat tiiviisti rakennettuja. Talvikunnossapito kadulla vaatii lumitilaa, jotta lumen poistosta ei aiheudu kohtuuttomia kustannuksia. - Kurjentien kevyen liikenteen väylä on pyöräilyn pääreitin reuna-alueella, jolla pyöräilijöiden määrä ei ole yhtä suuri kuin keskusta-alueella. 2 Pyöräilyn ja kävelyn erottelu Katusuunnitelmaan olisi merkittävä pyöräilyn ja kävelyn erottelu joko kiviraidalla tai massamerkinnällä toteutettuna.. Erottelu on jatkossa tarpeen rakentaa katusuunnitelman alueelta kohti kaupungin keskustaa. Erottelu on erityisen tärkeää Kurjentien ja Mattilantien risteysalueella. Vastaus - Pyöräilyn ja kävelyn erottelu toisistaan pyöräilyn pääreiteillä Kurjentiellä o Nähtävillä olevan katusuunnitelman alueella ja Kurjentien kaupungin puoleisessa päässä, katualueen tilan kapeuden takia, pääpyöräilyväylän erottaminen kevyen liikenteen väylällä ei ole mahdollista. o Tulevaisuudessa pääpyöräilyväylällä on tarkoitus erottaa pyöräily ja jalankulku kevyen liikenteen väylällä Mattilan Palokärjentien jälkeen, keskustan suuntaan. o Ks. vastaukset kysymykseen 1. 3 Pyöräilyn ja kävelyn erottelu Katusuunnitelman suurimmat ongelmat liittyvät Mattilantien risteyksen tuntumassa oleviin linja-autopysäkkeihin. Kurjentien katualueella ei ole riittävästi tilaa pysäkkisyvennyksen rakentamiselle Kurjentien itäpuolella eli kaupan edessä. Pysäkkisyvennyksen rakentamisesta tulee luopua. Linjaautoliikenne alueella on melko vähäistä: Pysäkiltä Kurjentie

18 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 11/ keskustaan on vain noin 20 lähtöä arkisin, ja viikonloppuisin vähemmän. Linja-autoliikenteellä ei ole Kurjentien muuhun autoliikenteeseen sellaisia vaikutuksia, joiden vuoksi pysäkkisyvennys olisi tarpeellista tai pakko rakentaa. Lisäksi on syytä huomata, että Kurjentiellä on paljon muitakin tienvarsipysäkkejä, joilla ei ole syvennystä. Kun pysäkkisyvennys poistetaan, voidaan katusuunnitelmassa bussikaista -merkinnällä varustettu 3 metriä leveä alue käyttää bussimatkustajien odotusalueena ja sijoittaa myös pysäkkikatos sinne. Pysäkkikatos ja pysäkin muut rakenteet, kuten polkupyörien liityntäpysäköinti ohjaavat kauppaan suuntautuvan autoliikenteen Mattilantielle eikä katusuunnitelmaan merkittyä kaidetta tarvita. Kaide on muutenkin erittäin ongelmallinen, sillä se kaventaa pyöräilyyn sopivaa tilaa juuri pysäkin kohdalla sekä estää sujuvan polkupyöräilyn ja jalankulun kauppaan. Kaide siis tulee jättää joka tapauksessa rakentamatta. Vastaus - Pysäkkien sijaintia ei voida muuttaa, koska o nykyiset linja-autopysäkit ovat keskeisellä paikalla asuinalueeseen nähden. o pysäkkien säilyttämistä nykyisellä paikallaan on esittänyt sekä joukkoliikennepäällikkö että K-Market Mattilan kauppias. o alueen kaupan asiakaskunnan kannalta pysäkit ovat toimivalla paikalla. o pysäkeille ei löydy korvaavaa tilaa lähialueelta risteysalueiden ja tonttiliittymien takia. - Pysäkkilevennykset on rakennettava, koska o Pysäkit ovat kahden lähekkäisen risteyksen välissä vastakkain. o Ajoradalle pysähtyvät linja-autot estäisivät muiden ajoneuvojen näkemät risteyksiin ja Kurjentielle etelä- ja pohjoissuuntaan, Mattilantielle itä- ja länsisuuntaan sekä Käenkaaren suuntaan. o Käenkaaren ja Mattilantien suojatiet jäisivät ajoradalle pysähtyvien linja-autojen katveeseen. o Alueella muualla sijaitsevat levennyksettömät ajoratapysäkit eivät sijaitse vastaavassa paikassa lähekkäisten risteysalueiden välissä. Ko. pysäkeillä ei ole riittävää katutilaa levikkeen rakentamiseen, mutta ne on pyritty sijoittamaan mahdollisimman suoralle katuosuudelle.

19 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 11/ o pysäkit sijaitsevat asuinalueen vilkkaan sisääntuloliittymän läheisyydessä, jonka liikennöintiä vielä lisää kaupan asiakasliikennöinti. - Kevyen liikenteen kaide tarvitaan, koska o o katutilan kapeuden takia kevyen liikenteen väylä rajoittuu kiinni kaupan tontin / pysäköintialueen reunaan. Kaiteella estetään kevyen liikenteen ja kaupan asiakaspysäköinnin sekoittuminen ja hallitsematon liikenne. Kaiteeseen jätettävän kulkuaukon paikka tarkentuu kaupan pihasuunnittelun yhteydessä, jossa he määrittelevät mistä haluavat jalankulun ja kevyen liikenteen ohjautuvan. estämään ajoneuvoliikenteen kulku totutulta, nykyiseltä Kurjentien tonttiliittymän kohdalta (linja-autopysäkin läpi). - Pysäkille on tulossa lasitettu pysäkkikatos. Vaikka katos ei sijoitu tila-ahtauden takia optimaaliseen paikkaan pysäkkiin nähden, se tarjoaa suojan linja-autoa odottaville ja sen lasitetut seinät mahdollistavat paremmin havainnoimaan kevyen liikenteen väylällä liikkujat sekä katoksessa odottajat. 4 Reunakivet Esittelijän ehdotus Katusuunnitelmaan on merkitty reunakiviä pyöräilyn pääreitin poikki. Tällaisia reunakiviä ei tule rakentaa. Pyörätien tulee jatkua tasaisena risteysalueen yli. Vastaus - Reunakivi pyörätien jatkeen kohdalle risteykseen rakennetaan, koska o upotettu reunakivi helpottaa näkövammaisten liikkumista ja ympäristön havainnointia. o reunakivet risteysalueella auttavat tien käyttäjiä hahmottamaan risteyksen eri alueet. Rakennussuunnitelmassa pyörätien jatkeen kohdalla on määrätty, että reunakivet madalletaan ja niiden korkeus on pyörätien kohdalla ajoradan kanssa samassa tasossa. Kaupunkikehityslautakunta hyväksyy Kurjentien katusuunnitelman muutoksen plv nro (16 Mattila).

20 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 11/ Päätös Asian käsittely jätettiin yksimielisesti pöydälle.

21 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 11/ Huhtiniemen leirintäalueen operaattorin valinta (hankinta-asia, julkinen päätöksenteon jälkeen) Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/807/ /2019 Esittelijä: Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialajohtaja Pasi Leimi Valmistelija/lisätiedot: Kaupungingeodeetti Riitta Puurtinen Asiantuntija Antti Tuomaala Oheismateriaali 1. Tarjouspyyntö Huhtiniemen leirintäalueen operointi 2. Huhtiniemen leirintäalueen operaattori avauspöytäkirja 3. Huhtiniemen leirintäalueen operaattori tarjouspyyntö Liitteet 1-3 yleiskuvaus, asemakaava ja lupakäyt. asemakaavakartta 4. Huhtiniemen leirintäalueen operaattori tarjouspyyntö Liite 4_Huhtiniemen leirintäalueen rakennukset 5. Huhtiniemen leirintäalueen operaattori tarjouspyyntö Liite 5 leirintaalueiden luokitustaulukko 6. Huhtiniemen leirintäalueen operaattori tarjouspyyntö Liite 6 palkkatukityöllistämisen kuvaus 7. Huhtiniemen leirintäalueen operaattori tarjouspyyntö Liite 7 Jyse_2014_palvelut_paivitysversio_huhtikuu_ Huhtiniemen leirintäalueen operaattori tarjouspyyntö Liite 8 Sopimusluonnos C Huhtiniemen leirintäalueen operaattori: Camping Lappeenranta Tarjous 10. Huhtiniemen leirintäalueen operaattori: Puukkari Oy Tarjous Tarjouspyyntö- ja tarjousasiakirjat ovat nähtävillä kokouksessa. Lappeenrannan kaupungin Maaomaisuuden hallinta on pyytänyt tarjoukset Huhtiniemen leirintäalueen operaattorista hankintalain mukaisena palveluiden käyttöoikeussopimuksena. Hankinta on EU-kynnysarvon ylittävä. Hankinnan tavoitteena on löytää asiakaspalveluhenkinen yrittäjä hoitamaan leirintäalueen operointia sekä osaltaan kehittää alueen matkailua ja siihen liittyvää markkinointia ja yhteistyötä sidosryhmien kanssa.

22 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 11/ Tarjouspyynnössä tarjoajilta pyydettiin alueen maanvuokraesityksen lisäksi esityksiä investoinneista ja liiketoimintasuunnitelma. Operaattorin odotettiin investoivan tarpeellisiin rakennuksiin, koneisiin ja kalustoon, mitä toiminnassa tarvitaan. Tarjoajan esittämän investoinnit alueelle ovat yksi tarjouksen valintaperusteista. Liiketoimintasuunnitelman perusteella tilaaja arvioi kuinka tarjoaja on ajatellut toteuttaa leirintäalueen operoinnin sopimuskaudella. Tarjoaja myös sitoutuu osana sopimusta tarjoamaan kokopäiväisen työpaikan vähintään kahdeksaksi (8) kuukaudeksi yhdelle Lappeenrannassa asuvalle henkilölle, joka on ollut yhtäjaksoisesti työttömänä vähintään vuoden ennen työsuhteen alkua. Kohteena on Huhtiniemen kaupunginosassa Saimaan rannalla sijaitsevan noin 9,6 ha:n aidatun leirintäalueen maa-alueen ja sillä sijaitsevien rakennusten käyttäminen leirintäaluetoiminnan harjoittamista varten. Leirintäalueella on 33 kesäkäytössä olevaa neljän hengen leirintämökkiä, neljä kahden hengen aittaa, lomatalo, retkeilymajarakennus, vastaanottorakennus, kolme huoltorakennusta sekä rannassa sijaitseva saunarakennus. Matkailuvaunupaikkoja on 120 kpl, (osa sähköistettyjä) ja telttapaikkoja noin 120 kpl. Leirintäalueen länsipuolella sijaitseva Huhtiniemen hiihto- ja urheilukeskus ja eteläpuolella sijaitseva vanha retkeilyhotellin rakennus eivät kuuluu tarjouspyynnön kohteena olevaan alueeseen. Saimaan rannassa on vuonna 2018 valmistunut rantaraitti, joka säilyy leirintäalueella koko pituudeltaan yleisessä käytössä. Voimassa olevan asemakaavan mahdollistama kylpylähotellin rakentaminen alueen pohjoisosaan pitää ottaa huomioon leirintäalueelle tapahtuvassa rakentamisessa. Osassa aluetta rakentaminen tulee toteuttaa kevytrakenteisena ja sen tulee olla siirrettävissä siten, että asemakaavan mukainen kylpylähotelli on tarvittaessa mahdollista toteuttaa. Osalle aluetta voidaan sijoittaa pysyviä matkailua palvelevia rakennuksia. Leirintäalueen toiminnassa on otettava huomioon alueen luonnonympäristö ja maisematekijät. Sopimus tarjouskilpailun voittaneen kanssa tehdään ajalle , mitä voidaan jatkaa enintään viiden

23 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 11/ vuoden pituisella optiokaudella. Tilaaja päättää mahdollisesta option käytöstä erikseen. Hankinnan arvioitu kokonaisarvo (odotettavissa oleva liikevaihto) optiot mukaan luettuna on noin (alv 0 %). Huhtiniemen leirintäalueen käyttöoikeussopimuksen kilpailuttamisesta järjestettiin valmisteluvaiheessa markkinavuoropuhelu. Kutsu markkinavuoropuheluun julkaistiin julkisten hankintojen HILMA ilmoituskanavassa (nro ) ja kaupungin internetsivulla Markkinavuoropuhelutapaamisia järjestettiin yhteensä viiden yrittäjän kanssa joulukuun 2018 ja tammikuun 2019 välisenä aikana. Markkinavuoropuhelussa selvitettiin leirintäalueen käyttöoikeussopimukseen liittyviä kysymyksiä, kartoitettiin markkinoita ja saatiin palveluntuottajilta ehdotuksia sekä näkemyksiä toimivan palvelun järjestämiseksi. Vuoropuheluun osallistuneiden toive oli mahdollisimman pitkä sopimuskausi. Hankintailmoitus (nro ) on julkaistu HILMA Julkiset hankinnat tietokannassa osoitteessa sekä tarjouspyyntö osoitteessa ja kaupungin internetsivuilla linkkinä tarjouspalvelu.fi -portaaliin. Määräaikaan klo 13:00 mennessä tarjouksen jättivät seuraavat kaksi (2) tarjoajaa: - Puukkari Oy - Lappeenranta Camping Tarjoajien soveltuvuuden arviointi: Molemmat tarjoajat täyttivät tarjouspyynnössä edellytetyt soveltuvuusvaatimukset. Tarjousten arviointi: Tarjouspyynnön liitteenä olleessa sopimusluonnoksessa, jonka tarjoaja hyväksyi jättäessään tarjouksen, kaupunki oli määritellyt tarjoajalle maksettavat korvaukset, mikäli sopimus erityistilanteessa päätettäisiin ennenaikaisesti 12 kuukauden irtisanomisajalla. Tarjoaja Puukkari Oy oli sisällyttänyt tarjoukseensa ehdon: Kohteessa rakennukset päässeet huonoon kuntoon remontoitavaa todella paljon korjauskustannukset todella suuret sekä investointia tulee. Yritystila ja Lappeenrannan kaupunki osallistuvat kustannuksiin sopimallamme prosentti luvuilla. Lappeenrannan kaupungilta laajaa yhteistyötä. Jos hostellin tilalle

24 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 11/ Esittelijän ehdotus tulee tai asemakaavalle kylpylähotelli kaupunki ja yritystila tulee vastaan mitä olemme investoineet, koska tulee vaikuttamaan leirintäalueen liikevaihtoon tai huomioidaan/tarkistetaan vuokrien summaa. Näin ollen tarjoaja Puukkari Oy:n tarjous on ehdollinen, joten se tulee hylätä tarjouspyynnön vastaisena. Valintaperusteena ovat soveltuvuusvaatimukset ja tarjouspyynnössä asetetut kriteerit täyttävä kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous, jossa hinnan painoarvo on 30 % ja laadun 70 %. Laatuvertailu perustuu seuraaviin arviointikohtiin: - Tarjoajan nimetyn vastuuhenkilön ammattitaitoja ja kokemus 10 % - Liiketoimintasuunnitelma 30 % - Tarjoajan investoinnit 30 % Tarjouspyynnön mukaisia ja hyväksyttyjä tarjouksia saapui vain yksi, näin ollen pisteytystä ja tarjousten vertailua ei suoriteta. Lappeenrannan kaupunki tekee valitun tarjoajan kanssa sopimuksen, kun hankintapäätös on saanut lainvoiman. Hankintapäätös saatetaan asianosaisille tiedoksi heti päätöksenteon jälkeen. Asia on julkinen, kun hankintaa koskeva sopimus tehty. Kaupunkikehityslautakunta päättää hylätä Puukkari Oy:n tarjouksen tarjouspyynnön vastaisena sekä valita Huhtiniemen leirintäalueen operaattoriksi väliseksi ajaksi tarjoajan Lappeenranta Camping. Lisäksi kaupunkikehityslautakunta antaa maaomaisuuden hallinta vastuualueelle päätäntävallan mahdollisen optiokauden käytöstä. Päätös Hyväksyttiin. Täytäntöönpano Tarjouksen antaneet Maaomaisuuden hallinta

25 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 11/ Kutsutaksiliikenteen hankinta Allegron ja Tolstoin junavuoroille (hankinta-asia, julkinen päätöksenteon jälkeen) Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/2092/ /2018 Esittelijä: Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialajohtaja Pasi Leimi Valmistelija/lisätiedot: Kaupungininsinööri Olli Hirvonen Suunnitteluinsinööri Terhi Koski Hankintajohtaja Aki Fihlman Oheismateriaali 1. Tarjousten avauspöytäkirja 2. Tarjousten vertailutaulukko Tarjouspyyntö ja tarjoukset ovat nähtävillä kokouksessa. Elinvoima ja kaupunkikehitys toimialan Kadut ja ympäristö vastuualue on pyytänyt tarjouksia kutsuohjattuun linjataksiliikenteeseen Allegron ja Tolstoin junavuoroille välillä Lappeenranta (Matkakeskus) Vainikkalan rautatieasema Lappeenranta (Matkakeskus). Kohteeseen liittyy lisäksi matkustajien nouto/vienti keskusta-alueen nimettyihin kohteisiin. Kohteen liikennöinti voidaan hoitaa taksilla tai linja-autolla. Sopimuskausi on sekä enintään yhden vuoden optio. Hankintailmoitus on julkaistu HILMA Julkiset hankinnat tietokannassa osoitteessa Valintaperusteena on halvin hinta. Määräaikaan klo mennessä tarjouksen on jättänyt kaksi (2) tarjoajaa, Taksi Saimaa Oy ja Kajon Oy. Kajon Oy:n tarjous hylätään ja poissuljetaan kilpailusta alla mainituilla perusteilla:

26 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 11/ Hankintalain 81 :n 1 momentin 9 kohdan mukaan hankintayksikkö voi päätöksellään sulkea tarjouskilpailun ulkopuolelle ehdokkaan tai tarjoajan, jonka suorituksissa aikaisemmissa hankintasopimuksissa tai käyttöoikeussopimuksissa on ollut merkittäviä tai toistuvia puutteita jonkin keskeisen vaatimuksen toteuttamisessa; lisäedellytyksenä on, että puutteet ovat johtaneet kyseisen aikaisemman sopimuksen ennenaikaiseen irtisanomiseen, purkamiseen, vahingonkorvauksiin tai muihin vastaaviin sanktioihin. Hankintalain 81 :n 1 momentin 9 kohtaa koskevissa esitöissä (HE 108/2016 vp s. 187) on todettu, että mainitussa kohdassa tarkoitettuja puutteita voivat olla esimerkiksi hankintasopimuksen olennaisten osien toimittamatta tai suorittamatta jättäminen tai toimitetun tavaran tai palvelun merkittävät puutteet, joiden vuoksi sitä ei voida käyttää aiottuun tarkoitukseen. Puutteena voidaan pitää myös sellaista sopimuskumppanin aiempiin sopimuksiin liittyvää toimintaa, joka kyseenalaistaa vakavasti kyseisen toimittajan luotettavuuden. Esittelijän ehdotus Taksi Saimaa Oy täyttää tarjouspyynnön kelpoisuusehdot. Tarjouskilpailun voittanut liikennöitsijä on Taksi Saimaa Oy. Hankintasopimus voidaan allekirjoittaa sen jälkeen, kun hankintapäätös on lainvoimainen eikä ole ilmennyt muutakaan estettä sopimuksen allekirjoittamiselle. Hankintasopimus liikennöitsijän kanssa syntyy vasta silloin, kun liikennöintisopimus on allekirjoitettu. Hankintasopimuksen allekirjoittamisen edellytys muun ohessa on, että liikennöitsijä on esittänyt hankintayksikölle tarjouspyynnössä vaaditut selvitykset. Kaupunkikehityslautakunta päättää hylätä ja poissulkea Kajon Oy:n kilpailutuksesta sekä päättää valita kutsuohjatun linjataksiliikenteen Allegron ja Tolstoin junavuorojen liikennöitsijäksi Taksi Saimaa Oy:n edellä mainituin perustein sekä oikeuttaa joukkoliikennepäällikkö Terhi Kosken allekirjoittamaan liikennöintisopimuksen valitun liikennöitsijän kanssa. Päätös Hyväksyttiin.

27 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 11/ Asemakaavan muutos 11 Tykki-Kiviharjun kaupunginosan kortteli 17 tontille 6 (Matkamiehenkatu 8) Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/2188/ /2018 Esittelijä: Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialajohtaja Pasi Leimi Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginarkkitehti Maarit Pimiä Asemakaava-arkkitehti Matti Veijovuori Kaavasuunnittelija Tiia Sillgren etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Oheismateriaali 1. kaavakartta/k2617/matkamiehenkatu 8 2. selostuksen liitteet 1-5/K2617/Matkamiehenkatu 8 3. Selostus/K2617/Matkamiehenkatu 8 Asemakaavamuutosalue sijoittuu Tykki-Kiviharjun kaupunginosaan, rajautuen Matkamiehenkatuun, Vanhaan hautausmaahan ja Mäntykadun itäreunan asuintontteihin. Kaavamuutosalueen pinta-ala on noin 900 m 2 ja se käsittää yhden asuintontin. Asemakaavamuutoksella mahdollistetaan Tykin pientaloalueen tiivistäminen ja täydennysrakentaminen sallimalla toisen asuinrakennuksen rakentaminen tontin pohjoisosaan. Asemakaavamuutoksessa asuintontin käyttötarkoitus säilyy erillispientalojen korttelialueena (AO). Tontin pohjoisosaan on osoitettu rakennusala toiselle asuinrakennukselle. Kaavamuutosalueen kokonaisrakennusoikeus on 320 krs-m 2, jossa on lisäystä voimassaolevaan asemakaavaan 120 krs-m 2. Asemakaavamuutos mahdollistaa olemassa olevan asuinrakennuksen säilyttämisen tai purkamisen. Uuden rakennusalan sijoittelussa on huomioitu naapuritonttien rakennusten sekä Vanhan hautausmaan kiviaidan aiheuttamat rajoitteet rakennuksen sijainnista ja koosta.

28 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 11/ Esittelijän ehdotus Asemakaavamuutosta ohjaa Lappeenrannan keskustaajaman osayleiskaava 2030 keskusta-alueen osayleiskaava. Asemakaavamuutoksen laatiminen on käynnistynyt yksityisen tontin omistajan aloitteesta. Asemakaavan vireille tulosta on ilmoitettu kuuluttamalla asemakaavaluonnoksen sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS:n) nähtävillä olosta lehtikuulutuksella Etelä-Saimaassa sekä henkilökohtaisilla kirjeillä osallisille. Asemakaavaluonnos ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma on pidetty MRA 30 :n mukaisesti nähtävillä Kaavaluonnoksesta on annettu 11 lausuntoa ja 1 mielipide. Asemakaava on vaikutuksiltaan vähäinen asemakaavan muutos, josta päättää kaupunkikehityslautakunta. Kaupunkikehityslautakunta päättää - merkitä tiedoksi saadut lausunnot ja hyväksyä kaupunkisuunnittelun vastine-ehdotukset, jotka ovat selostuksen liitteenä. - asettaa asemakaavamuutoksen MRA 27 :n mukaisesti julkisesti nähtäville 14 päivän ajaksi ja lähettää siitä tiedon Kaakkois-Suomen ELY-keskukselle mahdollista lausuntoa varten, jonka jälkeen asia tuodaan uudelleen kaupunkikehityslautakunnan käsiteltäväksi. Päätös Hyväksyttiin.

29 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 11/ Asemakaavan muutos 36 Hakali kortteli 244 tontit 1-5 (Kontiaisenkadun asemakaavan muutos) Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/1758/ /2018 Esittelijä: Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialajohtaja Pasi Leimi Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginarkkitehti Maarit Pimiä Asemakaava-arkkitehti Matti Veijovuori Hanna-Maija Marttinen Oheismateriaali 1. Kaavakartta/K2696/Kontiaisenkatu 2. Selostuksen liitteet 1-7/K2696/Kontiaisenkatu 3. Selostus/K2696/Kontiaisenkatu Asemakaavamuutosalue sijaitsee Hakalin kaupunginosassa noin kilometrin päässä Lauritsalan aluekeskuksesta kaakkoon. Kaavamuutos koskee viittä asuintonttia Kontiaisenkadun varressa. Suunnittelualueen pinta-ala on 7045 m². Asemakaavamuutoksella muutetaan alueen rakennusmassoittelua paremmin toteutettavaksi huomioiden samalla Karjalantien liikenteen aiheuttama melu kaava-alueella. Asemakaavamuutoksessa päärakennusten rakennusalat on muutettu pohjois-eteläsuuntaisiksi eli tonttien välisten rajojen suuntaiseksi. Rakennusten väliin jäävään tilaan tulee pihaalueiden suojaamiseksi liikennemelulta rakentaa meluaidat, jotka muodostavat rakennusmassojen kanssa yhtenäisen melulta suojaavan seinämän. Alueen käyttötarkoitus säilyy ennallaan rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialueena (AR). Alueen kokonaisrakennusoikeus on 3522 krs-m², joka vastaa voimassaolevan asemakaavan rakennusoikeutta. Asemakaavamuutoksen laatiminen on käynnistynyt rakennusliike TK-Tamerak Oy:n aloitteesta. Asemakaavan vireille tulosta on ilmoitettu kuuluttamalla asemakaavaluonnoksen sekä

30 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 11/ Esittelijän ehdotus osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä olosta lehtikuulutuksella Etelä-Saimaassa sekä henkilökohtaisilla kirjeillä osallisille. Asemakaavaluonnos on pidetty MRA 30 :n mukaisesti kommentoitavana Kaavaluonnoksesta annettiin 11 lausuntoa ja 2 mielipidettä. Asemakaavamuutoksesta pidettiin asukastilaisuus Asemakaava on vaikutuksiltaan vähäinen asemakaavan muutos, josta päättää kaupunkikehityslautakunta. Kaupunkikehityslautakunta päättää - merkitä tiedoksi saadut lausunnot ja mielipiteet sekä hyväksyä kaupunkisuunnittelun vastine-ehdotukset, jotka ovat selostuksen liitteenä. - asettaa asemakaavamuutoksen MRA 27 :n mukaisesti julkisesti nähtäville 14 päivän ajaksi ja pyytää siitä Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen lausunnon, jonka jälkeen asia tuodaan uudelleen kaupunkikehityslautakunnan käsiteltäväksi. Päätös Hyväksyttiin.

31 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 11/ Yksityisteiden kaupunginavustukset 2019 Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/161/ /2019 Esittelijä: Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialajohtaja Pasi Leimi Valmistelija/lisätiedot: Kaupungingeodeetti Riitta Puurtinen Mittausinsinööri Mervi Tilli Tiemestari Jouko Niskanen Oheismateriaali 1. Haetut ja ehdotetut yksityistieavustukset Lappeenrannan kaupungin kaupunkikehityksen toimialan talousarviossa on yksityisteiden menokohdalle vuodelle 2019 varattu :n määräraha, joka on saman suuruinen kuin vuonna Määrärahasta jaetaan vuoden 2019 kunnossapitoja perusparannusavustukset sekä aurausohjelmassa olevien teiden aurauskustannukset. Avustusten hakemisesta on kuulutettu ilmestyneessä Etelä-Saimassa sekä kaupungin kotisivuilla. Hakuaika päättyi klo Hakemuksia saapui 201 kpl. Hakemuksen jättäneiden teiden pysyvän asutuksen pituus on n. 527 km, pysyvästi asuttuja talouksia n kpl ja loma-asuntoja n kpl. Auraukseen haettiin , kesäkunnossapitoon , perusparantamiseen sekä erityiskohteisiin Yhteensä Yksityistieavustusta on vuosittain myönnetty seuraavilla perusteilla (kaupunginhallituksen vahvistama ohjeistus ): - tie on pysyvän asutuksen pääsytie tai - yksityinen tie, jolla on huomattava liikenteellinen merkitys - yksityinen tie, jota käytetään muuhunkin liikenteeseen kuin tieosakkaiden hyväksi tapahtuviin kuljetuksiin (esim. reittiliikenne, koululaiskuljetus) - tien vähimmäispituus on 200 m

32 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 11/ tielle on perustettu tiekunta. Avustusta saavien tienosien tulee kuulua tiekuntaan (Yksityistielaki 84 ) - tiekuntaa koskevat tiedot ovat ajan tasalla maanmittauslaitoksen ylläpitämässä yksityistierekisterissä sekä kansallisessa tie- ja katuverkon tietojärjestelmässä (Yksityistielaki 84 ). - anomuksen liitteeksi tulee laittaa tiliselvitys edellisen vuoden menoista sekä kuluvaa vuotta koskeva kustannusarvio. - haettaessa perus- tai erityisavustusta (sillat, rummut) liitteenä tulee olla karttaliite sekä kustannuslaskelma. Näiden avustuksista päätetään tapauskohtaisesti harkinnan mukaan määrärahan puitteissa. - isoihin perusparannushankkeisiin tulee hakea myös valtion perusparannusavustusta ELY-keskukselta - avustuksia myönnettäessä otetaan huomioon kunkin tien liikenteellinen merkitys, sijainti ja luonne sekä pysyvän asutuksen pituus Yksityisteiden aurausohjelmassa on teitä n. 234 km. Kadut ja ympäristön veloittamat aurauskustannukset aikavälillä syksy kevät 2019 olivat , josta maksettu 7000 (vrt. syksy 2017 kevät ). Tämä vähentää aurausohjelmassa oleville teille myönnettävää rahallista avustusmäärärahaa. Aurausohjelmassa olevien tieosuuksien osalta tiet eivät saa talvikunnossapitoavustusta. Perusparannushankkeita, joihin on haettu myös valtion perusparannusavustusta ELY- keskukselta, ei tänä vuonna ollut. Perusparannus- sekä erityisavustushakemukset ovat pienempiä kunnostushankkeita: tien kantavuuden parantamisia sekä tierumpujen uusimisia. Näitä avustetaan harkinnanvaraisesti. Pelkkää kulutuskerroksen lisäämistä tai murskeen ajoa ei ole katsottu perusparannukseksi. Jakoehdotuksessa esitetään, että perusparannus- ja erityisavustuksina jaetaan , kesäkunnossapitoavustuksina sekä aurausavustuksena Yhteensä oheismateriaalin mukaisesti. Kadut ja ympäristölle maksetaan yksityisteiden aurauskustannuksia. Loppuosa määrärahasta varataan syksyn 2019 aurausohjelmassa olevien teiden aurauskuluihin. Ohjeistus tiekunnille Uusi yksityistielaki tuli voimaan vuoden 2019 alusta. Asiasta on tiedotettu tiekunnille syksyllä 2018 lähetetyllä tiedotteella. On