Hyvinvointikertomus 2010

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hyvinvointikertomus 2010"

Transkriptio

1 Kouvolan kaupungin Hyvinvointikertomus Ulkoasu: Eija Tiitinen

2 KUVAILULEHTI Tekijä(t) Hannele Viljakainen, Marja-Terttu Nuorivuori, Keijo Gärdström, Jyrki Harjula, Kirsi Kiiski, Niina Korpelainen, Eija Puhalainen, Anna-Maija Kääriäinen, Kristiina Sihvonen, Antti Laherto, Sirkka Uusipaikka, Elina Koivisto, Pirkko Kouhia-Turklin Nimi Kouvolan kaupungin hyvinvointikertomus 2010 Julkaisija Kouvolan kaupunki Julkaisuaika 2010 Sivumäärä 47 Kouvolan kaupungin ensimmäinen hyvinvointikertomus kuvaa kouvolalaisten hyvinvoinnin nykytilaa ja hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Vuonna 2009 Kouvolan kaupunginhallitus teki päätöksen ottaa hyvinvointikertomus osaksi kaupungin strategista kehittämistä. Kertomus on tehty poikkihallinnollisena yhteistyönä ja siihen ovat osallistuneet konsernihallinto, perusturvan toimiala, sivistyksen toimiala ja tekninen ja ympäristötoimiala. Kaupungin päätöksen mukaan hyvinvointiin vaikuttavien tekijöiden tuloksia on verrattu kymmenen suurimman kaupungin keskiarvoihin. Useat kaupungit ovat tehneet hyvinvointikertomuksia ja kaupungin kertomuksessa on hyödynnetty mm. Lahden kaupungin hyvinvointikertomuksen mallia. Kertomuksen aloittaa yhteisen hyvinvointikäsitteen määrittely ja tarkastelu hyvinvointiin vaikuttavien tekijöiden merkityksestä kuntasuunnittelussa ja päätöksenteossa. Toisessa luvussa luodaan katsaus hyvinvointiin vaikuttavien tekijöiden tilasta Kouvolassa. Katsauksessa on otettu yhdeksi painopistealueeksi sosioekonomisten erojen huomioiminen ja niihin vaikuttaminen hyvinvoinnin parantamiseksi. Kouvolalaisten hyvinvointiin vaikuttavien tekijöiden tarkastelussa nousi esille väestörakenteen muutokset, koulutusasteen vaikutus terveyteen sekä kaupungin tarjoamien korkeakoulutusta vaativien työpaikkojen vähyys. Kouvolalaisen väestön sairastavuus, ehkäistävissä olevat kuolemat ja alkoholin käyttöön liittyvien sairauksien suuri määrä ovat tulevaisuuden haasteet Kouvolassa. Metsäteollisuuden rakennemuutokset ja siitä johtuvat vaikutukset muihin toimialoihin Kouvolan alueella ovat heikentäneet työllisyyslukujamme. Kolmannessa luvussa hyvinvoinnin tilaa tarkastellaan ikäryhmittäin. Kaupunkilaisten kokemasta hyvinvoinnista on vielä liian vähän tietoa, mikä on yksi tulevaisuuden haasteista Kouvolassa. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrän nousu ja kouluterveyskyselyssä esiinnousseiden ongelmien ennaltaehkäisy sekä päihteiden käyttöön, mielenterveysongelmien varhaiseen puuttumiseen ja lisääntyvään ylipainoon suuntautuviin ehkäisevien toimenpiteiden tarve nousi esille. Neljännessä luvussa käsitellään kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen merkitystä hyvinvoinnin tukijana ja yhteisöllisyyden mahdollistajana. Tietoa kouvolalaisten kulttuuri- ja vapaaaikaharrastuksista on kerätty vaihtelevaisesti, lähinnä palvelujen käytöstä. Asiakastyytyväisyyteen liittyviä kyselyitä on tehty jonkin verran mutta niiden systemaattinen kehittäminen on uudessa Kouvolassa vielä alkutekijöissään. Tilastollisessa valossa kaupunkilaiset ovat aktiivisia kulttuuri- ja vapaa-ajanpalvelujen käyttäjiä. Viidennessä ja kuudennessa luvussa tehdään yhteenveto Kouvolalaisten hyvinvoinnista ja ehdotukset jatkotyöskentelystä. Avainsanat Kouvolan kaupunki, hyvinvointi, hyvinvointikertomus 2

3 Sisällysluettelo Esipuhe Hyvinvointitieto ja hyvinvointikäsite Hyvinvointikäsite Hyvinvointiin vaikuttavat tekijät Väestörakenne Koulutus Toimintakyky Sairastavuus ja kansantauti-indeksi toimintakykyyn vaikuttavina tekijöinä Potential Years of Life Lost (PYLL-tilastot) Kouvola ja päihteet Päihteet ja tapaturmat Suun terveyden edistäminen - toimintakykyä vahvistamassa Taloudelliset mahdollisuudet Asuminen ja asuinympäristö Liikenteellinen saavutettavuus Lähiympäristön tila Turvallisuus Hyvinvointi eri elämänvaiheissa Lapset ja nuoret Työikäiset Ikääntyneet Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut hyvinvoinnin tukijana ja yhteisöllisyyden mahdollistajina Yhteenveto Jatkotyöskentely Liitteet Lähteet Hyvinvointiin vaikuttavien tekijöiden indikaattorit

4 Esipuhe Kunnan keskeinen tehtävä on kuntalain (1995) mukaan edistää kuntalaisten hyvinvointia ja oman alueensa kestävää kehitystä. Kuntapäättäjät ja viranhaltijat ovat avainasemassa kun tehdään päätöksiä kaupunkilaisten hyvinvointia koskevissa asioissa. Hyvinvointia ja terveyttä koskevia päätöksiä tehdään kaikilla kaupungin toimialoilla. Päätöksien valmistelun ja päätöksenteon taustaksi tarvitaan tietoa myös kaupunkilaisten hyvinvoinnista, mihin nyt tehtävä Kouvolan kaupungin ensimmäinen hyvinvointikertomus tuo yhden uuden apuvälineen päätöksenteon tueksi. Kouvolan kaupungin hyvinvointikertomuksen tavoitteena on selvittää kaupungin ja kouvolalaisten hyvinvointia ja terveyttä sekä palvelujärjestelmän kykyä vastata esille tulleisiin tarpeisiin. Hyvinvointikertomuksen tekoon osallistui eri toimialojen viranhaltijoita sekä poliittisten päättäjien valitsemat edustajat. Hyvinvointikertomus toimii kaupungissa vuotuisen toimintasuunnittelun ja seurannan välineenä. Kerätty tieto täsmentää väestön hyvinvointitarpeita ja arvioi kaupungin toteutunutta toimintaa sekä voimavarojen käyttöä suhteessa näihin tarpeisiin valtuustokausittain tehtävässä hyvinvointikertomuksessa ja vuosittain tehtävässä hyvinvointiselonteossa. Hyvinvointikertomuksessa voidaan seurata hyvinvoinnin muutoksia ja kehityssuuntia sekä kuntien välisiä eroja. Kouvolassa tarvitaan yhteinen näkemys kouvolalaisten hyvinvoinnista, miten hyvinvointi määritellään ja miten kouvolalaisten terveyttä ja hyvinvointia seurataan ja miten siihen panostetaan. Valtakunnalliset linjaukset ja uusi kaupunkistrategia ohjaavat kaupungin toimintaa: Kaste-ohjelma v , Terveyden edistämisen politiikkaohjelma, Terveyserojen kaventamisen toimintaohjelma, STM:n linjaukset terveyden edistämiseksi kunniassa mm. Terveys 2015 sekä PARAS-hankkeen huomioiminen. Kansanterveyslain vuonna 2006 voimaan tulleet uudistukset velvoittavat kuntia seuraamaan asukkaidensa terveyttä väestöryhmittäin ja siihen vaikuttavia tekijöitä ja tuleva terveydenhuoltolaki painottaa kuntien asemaa väestönsä terveydentilan seuraamisessa. Samoin sosiaalihuoltolain 13 velvoittaa kuntaa toimimaan sosiaalisten olojen kehittäjänä ja sosiaalisten epäkohtien poistajana. Hyvinvointikertomuksen tekijät Vuonna 2009 Kouvolan kaupunginhallitus päätti ottaa käyttöön hyvinvointikertomuksen osana kaupungin strategista kehittämistä ja nimesi hallituksen edustajat hyvinvointikertomuksen ohjausryhmään. Lisäksi hallitus kehotti kaikkia toimialoja nimeämään omat edustajansa ryhmään. Ohjausryhmään kuuluivat Hannele Viljakainen (puheenjohtaja), Marja-Terttu Nuorivuori, Keijo Gärdström, Jyrki Harjula, Kirsi Kiiski, Niina Korpelainen, Eija Puhalainen, Anna-Maija Kääriäinen, Kristiina Sihvonen, Antti Laherto, Sirkka Uusipaikka, Elina Koivisto, Pirkko Kouhia- Turklin (sihteeri). 4

5 1. Hyvinvointitieto ja hyvinvointikäsite 1.1. Hyvinvointikäsite Hyvinvointi on moniulotteinen käsite, jota selitetään, määritellään ja tutkitaan eri lähtökohdista käsin. Hyvinvointi määritellään Kuntien hyvinvointikertomus hankkeen (2004) loppuraportissa käsitteenä, mikä tarkoittaa hyvinvoinnin tilaa, joka syntyy ihmisten itsensä, lähiyhteisön, palvelujärjestelmän ja yhteiskuntapolitiikan yhteisenä aikaansaannoksena. Se on ihmisten itsenäistä, turvallista, terveellistä ja sosiaalista selviytymistä sekä viihtymistä omassa asuin- ja toimintaympäristössään. Hyvinvointia voidaan kuvata indikaattoreilla, jotka kuvaavat mm. väestörakennetta, väestön elinoloja, elinympäristöä, terveyttä ja sairastavuutta, elämäntapoja ja elämänhallintaa sekä hyvinvointipalvelujen toimivuutta, talousindikaattorit kuvaavat kunnan toimintamahdollisuuksia ja resursseja (Perttilä ym. 2004). Hyvinvointi koostuu useista tekijöistä, joihin kuuluu sekä mm. toimeentuloon ja elinoloihin liittyviä objektiivisesti mitattavia asioita että onnellisuuteen, itsensä toteuttamiseen ja sosiaalisiin suhteisiin liittyviä subjektiivisia arvostuksia ja tuntemuksia. Usein nämä osatekijät vahvistavat toisiaan (Moisio ym. 2008). Tässä hyvinvointikertomuksessa hyvinvointia tarkastellaan subjektiivisena, objektiivisena ja normatiivisena käsitteenä: miten kuntalainen kokee itse oman hyvinvointinsa, millä objektiivisilla mittareilla voidaan mitata hyvinvointia sekä lainsäädännölliset normit hyvinvoinnin minimitasolle. Ihmisten ja yhteisöjen hyvinvointiin ja terveyteen sekä niiden vajeisiin vaikuttavat muun muassa yleiset sosioekonomiset, kulttuuriset ja ympäristön olosuhteet, elinolot, sosiaaliset ja yhteisölliset verkostot, yksilön elämäntyyli ja yksilöön itseensä liittyvät tekijät, yhteenkuuluvuus ja huolenpito sekä ihmistenaineelliset ja henkiset voimavarat tai niiden puute. Olennaista kuntalaisten kannalta on myös palvelujärjestelmä ja sen toimivuus (Palosuo ym. 2004, Terveyden edistämisensuunnitelma 2005). Hyvinvointikertomuksessa huomioidaan myös henkilön sosioekonomisen aseman vaikutus terveyteen: koulutus vaikuttaa kuntalaisen tieto- ja arvomaailmaan terveydestään sekä ammattiuraan. Ammatti säätelee työ- ja elinoloja, ohjaa käyttäytymistä ja vaikuttaa toimeentuloon, samoin asuinoloihin. Sosioekonomisilla terveyseroilla tarkoitetaan terveydentilassa, sairastavuudessa ja kuolleisuudessa ilmeneviä eroja sosioekonomisten ryhmien välillä. Tällaiset erot ovat suureksi osaksi estettävissä ja siksi huomioitava kuntasuunnittelussa. 5

6 Kuvio1. Hyvinvoinnin tarkastelukehikko (Kurkinen 2004) Terveyden ja hyvinvoinninlaitos THL on kehittänyt Terveyden edistämisaktiivisuus- viisarin eli TEAviisarin. TEAviisari on kunnan toimintaa kuntalaisten terveyden edistämisessä kuvaava verkkopalvelu. TEA- viisari palvelun tarkoituksena on tukea kuntien ja alueiden terveyden edistämistyön suunnittelua ja johtamista. Kaupungin terveyden edistämisaktiivisuutta tarkastellaan seitsemästä eri näkökulmasta: 1. Sitoutuminen 2. Johtaminen 3. Väestön terveysseuranta ja tarveanalyysi 4. Voimavarat ja osaaminen 5. Yhteiset käytännöt 6. Osallisuus 7. Muut ydintoiminnot Terveyden edistämisaktiivisuus on viitekehys, jota voidaan soveltaa kunnan kaikille toimialoille ja kaikkiin toimintoihin. Tällöin tiedot ovat vertailukelpoisia sekä kuntien välillä että kunnan sisällä eri toimialojen välillä. Kysely suoritetaan kahden vuoden välein ja nykyiset tulokset ovat vuodelta Kyselyn perusteella Kouvolan tilanne terveyden edistämisaktiivisuudessa on alle maan keskiarvon. Uusi kyselykierros on tehty vuoden 2010 toukokuussa, mutta tulokset eivät ole vielä käytettävissä. Terveydenedistämisaktiivisuus Tulos Koko maa Sitoutuminen Johtaminen Seuranta ja tarveanalyysi 0 33 Voimavarat Yhteiset käytännöt Muut ydintoiminnat 9 31 Kuvio 2. Terveyden edistämisaktiivisuus Kouvolan seudulla vuonna

7 2. Hyvinvointiin vaikuttavat tekijät Hyvinvoivat ja terveet asukkaat ovat kunnan keskeinen voimavara (Hyvinvoiva ja terve kunta, tukiaineistoa kuntajohdolle, 2009). Tässä osiossa kuvataan hyvinvointipalvelujen tarpeisiin vaikuttavia tekijöitä. Hyvinvointi kohenee parhaiten silloin, kun pyritään löytämään riskiryhmät ja parannetaan niiden ryhmien terveyttä, joihin ongelmat kasautuvat Väestörakenne Kouvola muodostettiin vuoden 2009 alussa kuudesta Pohjois-Kymenlaakson kunnasta ja kolmesta kuntayhtymästä. Kouvola on maamme kymmenenneksi suurin kaupunki. Vuoden vaihteessa 2009/2010 Kouvolassa oli asukasta. Kouvolan kaupungin väkiluku on melko tasaisesti vähentynyt viimeisten kymmenen vuoden aikana keskimäärin 400 henkilöllä vuodessa. Väkimäärän kehitys ja väestön ikärakenne vaikuttavat palveluiden kysyntään ja järjestämiseen sekä kaupungin talouteen ja elinvoimaisuuteen. Vuonna 2008 Kouvolassa oli alle 25-vuotiaita 26 %, vuotiaita 54 % ja yli 64-vuotiaita 20 %. Yli 64-vuotiaista 59 % oli naisia. Muihin suuriin kaupunkeihin verrattuna Kouvolassa vanhusväestön osuus on suurin. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan muissa suurissa kaupungeissa työikäisten ( vuotiaat) osuus väestöstä vuonna 2020 on %. Ennusteen mukaan Kouvolassa vuonna 2020 työikäisten osuus väestöstä on edelleen noin 54 % (vaikka työikäisten lukumäärä laskee). Samaan aikaan kuitenkin vanhusväestön määrä ja osuus kasvaa ja nuorten vähenee. Kouvolassa väestöllinen huoltosuhde (alle 15- ja yli 65- vuotiaiden määrä suhteessa vuotiaisiin) kasvaa vuoteen 2020 mennessä nykyisestä 0,54:sta 0,74:een. Kuvio 3. Väestöllinen huoltosuhde Kouvolassa vuosina

8 Kouvolassa lapsiperheitä on noin 38 % kaikista perheistä. Se on hieman vähemmän kuin muissa suurissa kaupungeissa keskimäärin (41 %). Yksinhuoltajaperheiden osuus lapsiperheistä on viime vuosina pysynyt noin 20 %:n tasolla ja se on hieman alhaisempi kuin suurissa kaupungeissa keskimäärin (23,5 %). Yksinhuoltajista 82 % on naisia. Avioerojen määrä on Kouvolassa pienempi kuin suurissa kaupungeissa keskimäärin. Lapsiperheessä avioero tarkoittaa yleensä kotitalouden tulojen jakautumista kahdelle uudelle taloudelle. Tällöin käytettävissä olevat tulot useimmiten laskevat sillä osapuolella, jolle jää jokapäiväinen lasten huoltajuus. Yhden ansaitsijan talouksien yleistyminen heikentää perheiden kykyä kestää sosiaalisia ja taloudellisia riskejä. Perhe-elämän ja työmarkkinoiden epävakaudet yleensä lisäävät yhteiskunnan antaman turvan ja toimeentulon tarvetta. Kouvolan kaupungin maahanmuutto-ohjelma vuosiksi hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa , siinä Kouvolan kaupunki sitoutui vastaanottamaan pakolaisia vuosittain määrärahojen puitteissa. Vuoden 2009 alussa Kouvolassa asui ulkomaiden kansalaisia 1608 (1,8 %). Maahanmuuttajien määrä on 2000-luvulla kasvanut, mutta edelleenkin Kouvolassa asuvien ulkomaan kansalaisten prosentuaalinen määrä on alle valtakunnan tason (3 %). Kymmenen suurimman vertailukaupungin ulkomaiden kansalaisten määrä vuonna 2009 oli 3,9 %, Kotkassa luku oli 4,4 % ja Lahdessa 3,3 %. Vertailukaupungeista Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla ulkomaiden kansalaisia oli yli 6 %. Kouvolassa venäläiset, virolaiset, kiinalaiset ja turkkilaiset ovat suurimmat maahanmuuttajaryhmät. Alle 14-vuotiaita maahanmuuttajia oli 283 henkilöä ja yli 65- vuotiaita oli 99 henkilöä. Vuonna 2009 Kouvolassa oli 82 eri kansalaisuutta. Kesän 2010 aikana Kouvolaan on muuttanut 24 kiintiöpakolaista Kongosta. Liite 1. Kansalaisuudet Kouvolassa. Maahanmuuttajien työttömyysaste on yli kolminkertainen keskimääräiseen työttömyysasteeseen verrattuna. Maahanmuuttajat ja kaupunkimme ulkomaalaisväestö tarvitsevat myös erityisiä tukitoimia yhteiskuntaan integroitumiseksi. Kielellinen sopeutuminen sekä esim. kulttuuritaustan huomioon ottaminen työllistämisessä ja terveydenhuollossa vaativat erityistä asiantuntemusta palvelujärjestelmässä. Kouvolan maahanmuuttopalvelut ottavat vastaan vuosittain noin 50 pakolaista (kiintiöstä tai turvapaikkaprosessin kautta). Tämän lisäksi kaupunki ottaa vastaan perheenyhdistämisen kautta tulevia pakolaisia tai ns. hätätapauksia. Tällä hetkellä pakolaisten määrä on 150 henkilöä Koulutus Suomalaisten terveydentila on kohentunut merkittävästi viime vuosikymmeninä, mutta suotuisa kehitys ei ole koskettanut kaikkia väestöryhmiä samalla tavalla. Terveysongelmat kasautuvat huonommassa sosioekonomisessa asemassa oleviin ryhmiin. Koulutus-, ammatti- ja tuloryhmien väliset erot terveydentilassa, sairastavuudessa ja kuolleisuudessa ovat Suomessa suuria, ja erojen on osoitettu olevan osittain kasvussa. Kouvolassa väestön koulutusaste on viime vuosina tasaisesti noussut. Tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneestä väestöstä oli 64 % vuonna Vertailukaupunkien keskiarvo oli noin 70 %. Koulutusasteella on todettu olevan merkitystä elintapoihin, sairastavuuteen ja yleiseen tyytyväisyyteen. Väestön koulutusaste ja työpaikkarakenne ovat riippuvuussuhteessa toisiinsa. Kouvolalaisten koulutustaso on alle maan keskitason. Vuonna 2008 Kouvolaa koskeva koulutustasomittain oli 285, kun se koko maassa oli 322, kymmenen suurimman kaupungin vertailuluku oli 360. Koulutustasomittain on Tilastokeskuksen kehittämä. Se lasketaan 20 vuotta täyttäneen väestön suorittamien tutkintojen koulutusasteista. Mittain huomioi väestön koulutuksien lukumäärän ja painottaa ne koulutusasteen mukaan ja tiivistää tiedot yhdeksi indeksiksi. Korkea-asteen koulutuksen saaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä oli Kouvolassa 22,2 % ja koko maassa 26,9 %, kymmenen suurimman kaupungin vertailuluku 31,1 %. Sen sijaan keskiasteen koulutuksen saaneiden osuus 41,3 % oli suurempi kuin koko maan luku 38,6 % ja kymmenen suurimman kaupungin vertailuluku oli 38,3 %. Koulutustasoa osaltaan selittää se, miten perusopetuksesta hakeudutaan 2. asteen koulutukseen. Kymenlaakson paperikaupungeissa (Kuusankoski, Anjalankoski ja Kotka) lukioon on hakeutunut muutaman viime vuosikymmenen ajan vain noin % ikäluokasta, kun vastaava luku koko maassa on ollut keskimäärin 50% ja pääkaupunkiseudulla lähes 60%. Entisen Kouvolan ja muun muassa Hamina-Vehkalahden alueilla lukiosuosio on ollut %. 8

9 Paperiteollisuuspaikkakunnilla perheet ovat todennäköisesti suosineet suoraa tietä ammatillisen koulutuksen kautta työelämään. Kuluvana vuonna ensisijaisesti lukioon hakeutui Kouvolassa 9. luokan päättäneistä vain 35 %, joten esimerkiksi paperiteollisuuden vähentyneet työtilaisuudet eivät näytä aiheuttaneen muutosta 2. asteen koulutukseen hakeutumisen suhteen. Kouvolassa korkea-asteen koulutuksen saaneiden osuuden vähäisyyttä saattaa selittää se, että Kymenlaaksossa on ollut vain yksi yliopistotasoinen opinahjo - Käännöstieteen laitos. Tosin se edusti vain hyvin kapeaa yliopistokoulutuksen väylää ja sitäkään ei enää ole. Koulutustasoon on joiltain osin vaikuttanut myös paperitehtaiden omat oppilaitokset Kuusankoskella ja Summassa, jotka eivät enää ole toiminnassa. Kouvolasta puuttuu työpaikkoja, joissa edellytetään korkeakoulututkintoja ja tämä vaikeuttaa opiskelijoiden paluuta takaisin. Vuonna 2007 koulutuksen ulkopuolelle jäi kaikkiaan 854 kouvolalaista vuotiasta. Tämä on 10,9 % vastaavan ikäisestä väestöstä. Kymmenen suurimman kaupungin vertailuluku oli 11,7 %. Koulutuksen ulkopuolelle jääneistä oli miehiä 540 ja naisia 314. Miesten osuus vastaavan ikäisestä väestöstä oli 13,3 % ja naisten 8,4 %. Kuvio 4. Tutkinnon suorittaneiden osuus 15 v. täyttäneistä % 9

10 2.3. Toimintakyky Toimintakyky on selviytymistä elämän haasteista eri ikäkausina. Väestön terveysseuranta antaa pätevää tietoa kaupunkilaisten toimintakyvystä ja toimintaedellytyksistä. Tiedot kaupunkilaisten hyvinvoinnista ja sen erilaisten osaryhmien toimintakyvystä ovat kaupungin hyvinvointipolitiikan tärkeä lähtökohta ja arviointiväline. Väestön toimintakyvyn edistäminen on tavoitteena myös kansallisissa ohjelmissa Sairastavuus ja kansantauti-indeksi toimintakykyyn vaikuttavina tekijöinä Toimintakyvyn vaihtelua kaupungissa voidaan seurata sairastavuusindeksien valossa. Sairastuvuusindeksi perustuu kolmeen tilasto- ja rekisterimuuttujaan: kuolleiden osuuteen väestöstä, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien vuotiaiden osuuteen työikäisistä ja erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen osuuteen väestöstä ( koko maan vertailuluku on 100). Kouvolan kaupungin sairastavuusindeksi on huomattavasti korkeampi kuin kymmenen suurimman kaupungin vertailuluku, samoin kuolleisuusindeksi ja työkyvyttömyysindeksi. Lääkkeiden erityiskorvausoikeusindeksi on hieman alhaisempi. Kansantautien summaindeksi muodostuu tyypillisistä suomalaisista pitkäaikaissairauksista, jotka ovat diabetes, psykoosit, sydämen vajaatoiminta, nivelreuma, astma, verenpaine- ja sepelvaltimotauti. Kouvolassa kansansairauksien summaindeksi vuonna 2008 oli 97,5. Määrä on hieman korkeampi kuin kymmenen suurimman kaupungin vertailuluku (96,3). Taulukko 1. Kouvolan sairastavuus- ja kansantauti-indeksit, ikävakioitu Vuosi kaupunkia Sairastavuusindeksi 103,7 103,9 105,4 106,2 105,8 94,8 - kuolleisuusindeksi 108,1 107,0 108,7 110,8 110, työkyvyttömyysindeksi 106,0 107,6 109,6 109,7 109,4 95,2 - erityiskorvausoikeusindeksi 96,9 97,0 98,0 98,1 97,6 98,4 Kansantauti-indeksi 96,6 97,2 98,4 98,7 97,5 96,3 - diabetes 99,1 100,9 100,9 99,6 97,3 83,9 - psykoosit 95,5 99,8 105,2 107,4 105,5 91,7 - sydämen vajaatoiminta 98,4 95,7 97,2 99,1 97,5 71,9 - verenpainetauti 91,7 91,8 92,9 92,8 92,8 76,0 - sepelvaltimotauti 92,0 92,3 93,1 93,2 93,0 75, Potential Years of Life Lost (PYLLtilastot) PYLL-tilastoissa (ennenaikaisesti menetetyt elinvuodet / Potential Years of Life Lost) verrataan henkilöiden kuolinikää ja syitä keskimääräiseen elinajan odotteeseen. Vuonna 2008 Kouvolan alueen indeksit laskettiin vuosilta Saatuja tuloksia on verrattu koko maan kuolinsyytilastoihin. Tutkimusajankohtana Kouvolan alueen kunnat eivät olleet vielä yhdistyneet. PYLL indeksien mukaan alkoholiperäiset sairaudet ja alkoholimyrkytykset ovat uuden Kouvolan kaupungin alueella hälyttävällä tasolla. Isoissa taajamissa trendi on ollut nouseva sekä miesten että naisten tilastoissa. Samoin tilanne on 30 % huonompi tapaturmien ja myrkytysten osalta kuin maassa keskimäärin. Alkoholilla on merkittävä osuus myös näihin tapahtumiin. Liitteet 2-3. PYLL-tilastot, Menetettyjen elinvuosien suunta ja voimakkuus Pohjois- Kymenlaaksossa alueittain ja sukupuolittain vuonna verrattuna saman alueen PYLL-indeksiin vuosina sekä verrattuna koko maan neljän tärkeimmän kuolinsyyn mukaan. 10

11 Kouvola ja päihteet Alkoholiin liittyviä terveydellisiä ja sosiaalisia haittoja esiintyy tilastojen perusteella Suomessa enemmän kuin muissa Pohjoismaissa. Etenkin alkoholikuolemien määrä on huomattavan suuri Suomessa. Kouvolassa valmistui vuonna 2009 päihdestrategia, missä yleiset painopistealueet kiinnittävät huomion päihteiden käytön ehkäisevään työhön, varhaiseen puuttumiseen sekä päihdehaittojen oleelliseen vähentämiseen. Päihdestrategiassa huomioidaan kaikki ikäryhmät elämänkaari-mallin mukaan. Strategiassa on myös päätetty monialaisen päihdetyöryhmän perustamisesta. Jo työnsä aloittanut työryhmä seuraa päihdestrategian tavoitteiden toteutumista ja on päättänyt vuosittain seurattavista päihdeindikaattoreista, mitkä otetaan jatkossa mukaan hyvinvointikertomukseen. Kymenlaakson ammattikorkeakoulun sosionomi (AMK) opiskelijat kartoittivat keväällä 2009 kouvolalaisten näkemyksiä päihteiden käytöstä ja päihdepalveluista strategiatyön pohjaksi. Kouvolalaisten huolenaiheet jakautuivat varsin useisiin kohteisiin. Yleisimmin tuotiin esiin nuorten ( liian nuorten ) päihteiden käyttö, mutta myös väkivaltaiseen käyttäytymiseen, ja siitä johtuviin häiriöihin kiinnitettiin paljon huomiota. Erityisen huolen kohteena erottui huumeiden käytön lisääntyminen, vaikka liian nuorten päihteiden käyttö olikin edelleen useimmin mainittu. Päihdehaittojen vähentämiseksi tehdyt vastaajien ehdotukset jakautuivat kolmeen pääteemaan: 1. Lapsille ja nuorille annettava valistus, nuorten päihteidenkäyttöön puuttuminen, vanhempien tukeminen, kodin ja koulun yhteistyö ja sosiaalisten lähiverkostojen vahvistaminen 2. Järjestyksenvalvonnan tehostaminen 3. Päihdehuollon resurssien vahvistaminen Päihdehuollon asiakkaita / asukasta kohti Kouvolassa vuonna 2008 oli 13,2 %. Kymmenen suurimman kaupungin vertailuluku oli 10,5 %. Kouvolassa oli toiseksi eniten päihdehuollon avopalvelun asiakkaita vuonna 2008 koko maahan verrattuna. Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 100 % alkoholina, litraa vuonna 2007 Kouvolan alueella 7,8 litraa. Eniten alkoholia ostettiin vanhan kuntajaon mukaan Kouvolassa 13,1 litraa/vuosi ja vähiten Elimäellä 5,2 litraa/vuosi. Tiedot kuvaavat kunnan alueella tehtyä kauppaa, mutta tilastot eivät kerro asuvatko ostajat kunnan alueella. Kouvolalla on päihdepalveluiden tuottamisesta kumppanuussopimus A-klinikkasäätiön kanssa. Uutena toimintana vuoden 2011 alussa aloittaa Selviämisasema, sekä nuorisotyöhön keskittyvä päihdetyöntekijä. Asiakkaita A-klinikalla vuonna 2009 oli henkilöä joilla käyntejä klinikalla oli , mikä oli käyntiä vähemmän kuin vuonna Katkaisuasemalla kävi 335 henkilöä vuonna 2009, käyntimäärät selviämisasemalla putosivat 364 käynnin verran. Huumevieroitusyksikössä oli vuonna kouvolalaista asiakasta. Terveysneuvontapiste Vinkissä (neuvontaa /neulojen ja ruiskujen vaihtopiste) kävi vuonna asiakasta, Vinkissä asioivien määrä oli noussut edellisestä vuodesta. Kymenlaakson poliisilaitoksen tilastojen mukaan rattijuopumus ja törkeä rattijuopumustapausten suhteen lisääntynyt valvonta lisäsivät tuomittujen tapausten määrää vuonna Taulukko 2. Ilmoitetut rattijuopumus ja törkeät rattijuopumustapaukset vuosina Ilmoitettu rikos Rattijuopumus ja törkeä rattijuopumus Rattijuopumus, huumaantuneena ajaminen Poliisien tilastojen mukaan huumausaineiden käytön suhteen ei ole havaittavissa suuria muutoksia. Vuonna 2008 tuomittiin huumausaineen käyttörikoksesta 100 henkilöä ja vuonna 2009, jolloin lisättiin valvontaa liikenteessä ja kaduilla, tuomittiin 160 henkilöä. Törkeiden huumausainerikosten osuus on lähivuosina ollut 5-10 kpl/vuosi. Katuvalvonnassa törmätään yleisemmin kannabistuotteisiin (marihuana ja hassis), mikä poliisin mukaan viestii nuorison keskuudessa yleistyneestä huumausainemyönteisyydestä. Taulukko 3. Ilmoitetut huumausaineen käyttörikokset/huumausainerikokset/törkeät huumausainerikokset Kouvolassa Ilmoitettu rikos Huumausaineen käyttörikos Huumausainerikos Törkeä huumausainerikos

12 Päihteet ja tapaturmat Kaste-hankkeen rahoituksella toimivan STARTkeskuksen ydinajatuksena on Kouvolassa tapahtuvien tapaturmien jatkuva tilastointi ja seuranta ja tiedon hyväksikäyttö tapaturmien ehkäisyssä ja tutkimuksissa. Kuusankosken aluesairaalassa tehtyjen Start-keskuksen kahden vuoden ( ) tapaturmatietojen tilastoinnin mukaan päivystykseen tulevista tapaturma-potilaista (mukana myös pahoinpitelyt ja itsensä vahingoittamiset) joka neljäs oli alkoholin vaikutuksen alainen ja viikonloppuisin joka toinen, miehet useammin kuin naiset. Alkoholipromillet olivat korkeita: keskimääräinen humala oli naisilla 1,5 promillea (enimmillään 3,6) ja miehillä 1,8 promillea (enimmillään 5,0). Tyypillinen päihdyksissä tapaturmaan joutunut oli vuotias mies, joka tuli hoitoon perjantain ja lauantaina välisenä yönä vapaa-ajalla sattuneen pahoinpitelyn tai olosuhteiltaan määrittelemättömäksi jääneen tapaturman vuoksi (Nurmi-Lüthje ym. 2007). Kaatumisten vuoksi hoitoon tulleista miehistä kolmasosa oli alkoholin vaikutuksen alaisena, eniten vuotiaiden ryhmässä. Naisista joka kymmenes oli alkoholin vaikutuksen alaisena, eniten vuotiaiden ryhmässä. Yleisimmät tapaturmat eli kaatumiset ja putoamiset tapahtuivat noin joka viidennessä tapauksessa päihdyksissä. Etenkin näissä sekä portaissa kaatuilemisissa vuotiaat päihtyneet miehet olivat enemmistö. Alkoholi liittyi usein miesten pyöräilytapaturmaan. Miehistä 43 % ja naisista 12 % oli humalassa pyöräilytapaturmaan joutuessaan (Airaksinen 2008). Pahoinpitelyn mies-puolisista uhreista 71 % ja naisista puolet on alkoholin vaikutuksen alaisena päivystykseen tullessaan. Tyypillinen pahoinpitelyn vuoksi hoitoon tullut potilas oli päihtynyt vuotias mies, jota tuntematon henkilö oli pahoinpidellyt viikonloppuna yöaikaan (Nurmi-Lüthje ym. 2008). Kaksi kolmesta itseänsä vahingoittavasta on päihdyksissä, eikä tässä suhteessa ole juurikaan eroa miesten ja naisten välillä. Liite 4. Tapaturmat ulkoisen syyn mukaan erikoissairaanhoidon päivystyksessä Kuusankosken aluesairaalassa ja alkoholiehtoisten tapaturmien osuus (Lähde: Tapaturmien ja väkivallan ehkäisykeskus Start) Suun terveyden edistäminen - toimintakykyä vahvistamassa Suun terveyden edistäminen on osa lakisääteistä kansanterveystyötä, jonka tavoitteena on väestön suuterveyden edistäminen, suun sairauksien ja terveysongelmien vähentäminen sekä suun terveyteen liittyvien terveyserojen kaventaminen. Suun terveyteen vaikuttavat elämäntapatekijät ovat samoja kuin yleisimmissä kansansairauksissamme, ja kuten nekin suun terveys ja suusairaudet jakautuvat epätasaisesti ja eriarvoisuus voi näkyä suun terveydessä jo nuorena. Keskeistä suun terveyden edistämisessä on siksi laaja ja yhteisiin tavoitteisiin tähtäävä yhteistyö kunnallisten sekä mahdollisuuksien mukaan muidenkin sektoreiden toimijoiden kesken. Kouvolassa suun terveyden edistämisen tavoitteita on asetettu seuraavasti. Päiväkodeissa tavoitteet ovat: 1. Päiväkodit ovat karkittomia ja limpparittomia vyöhykkeitä, eikä niihin tuoda karkkeja, limppareita tai sipsejä, syntymäpäivinä tai muina juhlapäivinä ei tarjoilla karkkeja vaan pyritään keksimään muita tapoja juhlistaa lasten merkkipäiviä 2. Päiväkodeissa janojuomana on vesi, ei mehu, ruokajuomana on maito tai vesi Kouvolan kaupungin varhaiskasvatus on tehnyt päätöksen, että kaupungin päivähoito-/esiopetuspaikkoihin ei saa tuoda makeisia eikä muutakaan tarjottavaa. Lasten merkkipäivät tulee jatkossa huomioida muulla tavoin. Kunnallisten oppilaitosten ja nuorison toimintaan liittyvät tavoitteet ovat (peruskoulut - ala- ja yläkoulut, lukiot, ammatilliset oppilaitokset, urheiluseurat, liikuntatoimi, rippileirit, kansalaisopisto): 1. Tavoitteena karkittomat ja limpparittomat oppilaitokset: ei myyntiä koulussa, ei automaatteja 2. Makeis- ja limppariautomaattien sijaan järjestetään mahdollisuus ravitsemuksellisesti järkeviin välipaloihin 3. Ei välitunnilla kioskille koulun ulkopuolelle (peruskoulut) 4. Maistuva kouluruoka 5. Alakoululaisten iltapäiväkerhojen välipalatarjonta 6. Vesiautomaatit kouluissa niin, että vettä on aina saatavissa janojuomaksi 7. Siellä missä nuoret harrastavat kunnan tiloissa ei ole tarjolla makeisia ja limppareita tai energiajuomia (automaatit/myynti). 12

13 Koko maata koskeva päätös ammatillisten oppilaitosten savuttomuudesta astui voimaan, päätös tukee myös nuorten suun terveyden edistämistä. Ikääntyneiden ja autettavien suun terveyden tavoitteet ovat: Kunnallisissa hoito- ja hoivayksiköissä suun puhdistuksessa apua tarvitsevat saavat riittävän ja tarvittavan avun suun ja hampaiden puhdistukseen kuten muihinkin päivittäisiin toimiinsa Taloudelliset mahdollisuudet Kouvolan alueen kokonaisväkimäärä on tasaisesti vähentynyt useiden vuosien ajan. Kehitys on johtanut ikärakenteen vanhenemiseen. Mikäli kehitys ennusteita toteuttaen jatkuu samansuuntaisena, väestön huoltosuhde edelleen heikkenee. Tosin vuoden 2010 aikana on ollut havaittavissa merkkejä väestömäärän kääntymisestä jopa kasvuun. Myös talouskehityksen suunta on epävarmaa yleisesti ja Kouvolan osalta. Kouvolassa verotulojen kehitys suhteessa sosiaali ja terveydenhuollon, erityisesti vanhuspalvelujen, kasvaviin menopaineisiin on huolestuttava. Riittävien ja laadukkaiden peruspalveluiden tuottamisen ja järjestämisen turvaaminen kaupunkilaisille edellyttää tasapainoista taloutta. Kaupungin talouden tasapainon saavuttaminen vaatii nyt ja lähivuosina tuottavuuden lisäämistä, palvelurakenteiden sopeuttamista, omaisuuden realisointia ja lisääntyvää lainanottoa sekä verojen sekä maksujen tarkistamisia. Kaupungin menotalouden kriittisen tarkastelun lisäksi varsinkin edunvalvonnan, elinkeino- ja maapolitiikan keinoin pitää edistää yritystoiminnan ja työtilaisuuksien kasvua ja sitä kautta myös kaupungin tulovirran kasvua. Riittävä toimeentulo on perusta ihmisen aineelliselle hyvinvoinnille. Yksinomaan hyvä ansiotaso ei kuitenkaan takaa subjektiivista hyvinvointia. Toisaalta pienituloisuus voi rajoittaa mahdollisuuksia tavanomaisena pidettyyn elämään. Talouden vaikutus hyvinvointiin riippuu myös yksilön omista mahdollisuuksista ja kyvyistä sopeuttaa elämäntyyliään muutostilanteessa. Kouvolalaisilla on rahaa käytettävissään verotulotietojen mukaan keskimäärin enemmän kuin aiemmin (mitattuna euroa/as), silti tulot asukasta kohden ovat hieman alle maan keskiarvon. Lisäksi asukasmäärän vähentyminen on kasvattanut kuntalaisten kustannusomavastuisuutta. Kouvolassa täyttä kansaneläkettä saaneiden osuus (65 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä 3,4) on korkein kymmenen suurimman vertailukaupungin joukossa (vuonna 2008 keskiarvo oli 2,6 %). Keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä (58,3 vuotta) on Kouvolassa hieman korkeampi kuin suurissa kaupungeissa keskimäärin (57,4 vuotta). Eläkeläisten keskimääräinen tulotaso on noussut, sillä yhä suurempi osa eläkeläisistä saa työeläkettä. Pelkkää kansaneläkettä saaneiden määrä 65 vuotta täyttäneistä on vähentynyt. Kouvolalaisten keskimääräinen tulotaso on alhaisempi ja kouvolalaisista suurempi osuus kuuluu alempiin tuloluokkiin kuin suurissa kaupungeissa keskimäärin. Kouvolassa yleinen pienituloisuuden aste vuonna 2007 oli 18,3 % (tulot jäävät suhteellisen valtakunnallisen pienituloisuusrajan alapuolelle). Suurissa kaupungeissa vastaava luku (prosenttia väestöstä) on keskimäärin 16,2 %. Pienituloisuuden aste on Kouvolassa kuten muissakin suurissa kaupungeissa viime vuosina kasvanut. Kouvolassa alle 18-vuotiaista lapsista 17,4 % kuuluu kotitalouksiin, joiden tulot jäävät suhteellisen pienituloisuusrajan alapuolelle. Sekä kunnan yleinen että lapsiperheiden pienituloisuusasteet ovat noin 2 % korkeampia kuin suurissa kaupungeissa keskimäärin. Työllisyys on Suomessa tärkein toimeentulon turva. Kouvolassa yksi työntekijä elättää itsensä lisäksi noin 1,4 työvoiman ulkopuolella olevaa tai työtöntä (taloudellinen huoltosuhde). Vertailukaupungeissa vastaava suhdeluku on keskimäärin 1,2. Kouvolan työllisyysaste (68 % vuonna 2007) on vuosia ollut heikompi kuin muissa suurissa kaupungeissa keskimäärin (70 % vuonna 2007). Kouvolassa eniten työpaikkoja tilastokeskuksen luokituksen mukaan vuonna 2008 oli 13

14 teollisuudessa ja terveys- ja sosiaalipalveluissa sekä tukku- ja vähittäiskaupassa ja rakentamisessa. Yhteensä työpaikkoja Kouvolassa vuonna 2008 oli ja Kouvolan työpaikkaomavaraisuus oli 98,3 %. Kouvolan seudun työttömyys on Kaakkois- Suomen alueen alhaisin, mutta koko Suomen keskiarvoa korkeampi. Uusien työpaikkojen määrä ei ole kasvanut Kouvolan seudulla samassa suhteessa kuin muualla Kaakkois-Suomessa. Kuvio 5. Kouvolan työllisyysaste % Taulukko 4. Alueella asuva työvoima, henkilöä C Teollisuus Q Terveys- ja sosiaalipalvelut G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus F Rakentaminen H Kuljetus ja varastointi O Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta P Koulutus M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta A Maatalous, metsätalous ja kalatalous I Majoitus- ja ravitsemistoiminta S Muu palvelutoiminta J Informaatio ja viestintä 649 R Taiteet, viihde ja virkistys 482 K Rahoitus- ja vakuutustoiminta 436 X Toimiala tuntematon 271 L Kiinteistöalan toiminta 267 E Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito 192 D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta 188 B Kaivostoiminta ja louhinta 95 Yhteensä Syyskuun lopussa 2010 työttömien määrä oli Kouvolassa laskenut 10,3 % viime vuoden syyskuuhun verrattuna. Syyskuun lopun työttömyysaste Kouvolassa oli lomautetut mukaan lukien 10,3 %. Miesten työttömyys on Kouvolan seudulla edelleen naisten työttömyyttä korkeampi. Syyskuun 2010 lopussa miesten osuus työttömistä oli 56,6 %. Pitkäaikaistyöttömyys on edelleen kasvussa mutta nuorten työttömyys on laskenut. Suurinta työttömyys Kouvolan seudulla on edelleen miesvaltaisilla aloilla kuten konepaja ja rakennusmetallin alalla, paperinvalmistuksessa ja talonrakennuksessa. 14

15 Kuvio 6. Työttömyyden kehitys 2010 Työmarkkinoiden ongelmaksi on muodostunut rakennetyöttömyys (työvoiman kysynnän ja tarjonnan ammatillinen ja alueellinen kohtaamattomuus). Sitä ilmentää pitkäaikaistyöttömien ammatillisten taitojen ja työelämän vaatimusten yhteensopimattomuus. Kouvolassa työttöminä nuorten ohella on erityisesti teollisuuden, rakennus ja palvelutyön ammattitaustan omaavia aikuisia. Toimeentulotuki on viimesijainen toimeentuloturvan muoto. Siihen turvaudutaan, kun henkilön tai perheen tulot ja varat eivät riitä välttämättömiin jokapäiväisiin menoihin. Toimeentulotukea voidaan myöntää joko varsinaisena tai ehkäisevänä toimeentulotukena. Ehkäisevän toimeentulotuen yhtenä tärkeänä tarkoituksena on estää syrjäytymistä ja pitkäaikaista riippuvuutta toimeentulotuesta. Kouvolassa nuorten vuotiaiden toimeentulotuen saajien määrä on viime vuosina jonkin verran laskenut. Pitkäaikaisesti toimeentulotukea saavien määrä on vertailukaupunkien keskiarvoon verrattuna hieman alhaisempi. Ikäluokassa vuotiaat toimeentulotukea sai Kouvolassa 5,6 %. Se on vähemmän kuin vertailukaupungeissa keskimäärin (7,4 %). Alueellinen bruttokansantuote (BKT) mittaa alueella taloudessa tuotettujen tavaroiden ja palveluiden määrää. Sen kehitystä pidetään tärkeimpänä talouden kasvua kuvaavana indikaattorina. Kouvolan seutukunnan alueellinen bruttokansantuote ( /as vuonna 2007) on alueen työllisiin suhteutettuna keskimääräisellä tasolla verrattuna muihin suurten kaupunkien seutukuntiin (Lahti , Kuopio , Tampere , Helsinki ). Kouvola kaupunkiyhteisönä on tällä hetkellä monelta taholta tulevien muutospaineiden kohteena. Metsäteollisuuden rakennemuutoksen käynnistymisvaihe iski seutuun ensimmäisten joukossa. Tämän jatkona myös muihin toimialoihin kohdistuvat globalisaation paineet ovat voimistuneet. Edellä mainitut tekijät yhdistettynä väestörakenteen heikentymiseen ovat vakava uhka elinvoimaisuudelle. Kouvolan seudun kuuden kunnan yhdistyminen vuoden 2009 alussa luo omat muutospaineensa, mutta on toisaalta yksi ratkaisu elinvoiman säilyttämisessä. Kehittämis-toiminta näissä olosuhteissa edellyttää eri tahojen laajaa yhteistyötä ja erilaisten voimavarojen yhdistämistä käytännön toimenpiteiden tueksi. 15

16 2.5. Asuminen ja asuinympäristö Asuntokuntien lukumäärä on Kouvolassa lisääntynyt väkimäärän vähentymisestä huolimatta. Asuntokuntien määrän kasvua selittää asuntokuntien koon pienentyminen. Yhden ja kahden hengen asuntokuntien osuus on kasvanut. Kouvolassa asuntokuntien määrä vuonna 2009 oli Vuoden 2008 tutkimuksen mukaan asumisessa eniten tyytymättömyyttä aiheuttivat työmatkakustannukset, johon tyytyväisten määrä oli ainoana alle vertailun keskiarvon. Seuraavina tulivat asuinalueen katujen hoito, liikenneyhteydet ja kunnan palvelujen sijainti, joihin tyytyväisyys oli kuitenkin yli vertailun keskiarvon. Tyytyväisyydessä etusijalle nousivat asunnon koko ja varusteet, rauhallisuus ja yleinen järjestys sekä ilmanlaatu. Taulukko 5. Asuntokunnat Kouvolassa vuosina henk henk henk henk henk henk henk Yht Rakentaminen Kouvolan asuntokanta on iältään kohtuullisen nuorta. Kouvolalaiset asuvat valtaosin erillis- ja pientaloasunnoissa. Asuntokanta on pientalovaltaisempaa kuin muissa suurissa kaupungeissa keskimäärin. Yleinen asumistaso on Kouvolassa viime vuosina parantunut, sillä ahtaasti asuvien asuntokuntien määrä ja asuntojen puutteellinen varustetaso (esim. peseytymistilan tai juoksevan veden puute) ovat vähentyneet. Kouvolassa lapsiperheet asuvat ahtaammin kuin muu väestö. Tilanne on samanlainen kaikissa suurissa kaupungeissa. Myös asumisväljyys on kaikissa kaupungeissa kasvanut. Kouvolassa asunnon hankkiminen tai vuokraaminen on edullisempaa kuin muissa isoissa kaupungeissa. Vuonna 2009 Kouvolaan valmistui 269 uutta asuntoa. Tänä vuonna lokakuun loppuun mennessä on valmistunut 113 uutta asuntoa, joista 96 pientaloja. Rakennuslupia on myönnetty yhteensä 234. Asunto ja asuinolot ovat asukkaiden aineellisen hyvinvoinnin peruselementtejä. Asunnottomien määrä on Kouvolassa hieman vähentynyt. Usein ongelmana ei niinkään ole asunnon puute vaan kykenemättömyys asunnosta huolehtimiseen ja asumiseen. 16

17 Taulukko 6. Vuonna 2010 valmistuneet asunnot ja myönnetyt rakennusluvat Valmistuneet asunnot asuntojen lukumäärä Myönnetyt rakennusluvat asuntojen lukumäärä Pientalot Rivitalot 7 49 Kerrostalot 66 Kuvio 7. Valmistuneet asunnot , asuntojen lukumäärä 17

18 2.6. Liikenteellinen saavutettavuus Asumisen, työpaikkojen, kaupallisten palvelujen ja vapaa-ajan palveluiden saavutettavuudella on suuri merkitys asukkaiden hyvinvoinnin kannalta. Tätä voidaan parhaiten edistää huomioimalla asia jo kaavoitusvaiheessa ja suunniteltaessa muuten uusien toimintojen sijoittumista. Hyvinvoinnin kannalta tärkeitä liikenteellisen saavutettavuuden ominaisuuksia ovat liikkumisen sujuvuus, turvallisuus ja esteettömyys sekä liikkumismahdollisuuksien tasapuolisuus eri kulkumuodoilla. Tavoitteen saavuttamiseksi tietynlainen toimintojen keskittäminen Kouvolassa on perusteltua. Liikenneturvallisuus Liikenneympäristön turvallisuutta parantamalla on mahdollisuus vaikuttaa kansalaisten hyvinvointiin. Valittujen ratkaisujen tulisi tukea valtakunnallisesti asetettua tavoitetta siitä, ettei kenenkään tarvitse kuolla tai loukkaantua vakavasti liikenteessä. Kouvolan seudulla (Kouvola+Iitti) on vuonna 2007 hyväksytyssä liikenneturvallisuussuunnitelmassa hyväksytty edellä mainittu valtakunnallinen visio pitkän ajan tavoitteeksi. Lyhyemmällä tähtäimellä tavoitteeksi on otettu onnettomuuksien määrän vähentäminen 60 prosentilla vuoteen 2015 mennessä. Vuosina seudulla tapahtui keskimäärin 170 henkilövahinko-onnettomuutta vuodessa ja tavoitteeksi on asetettu että vuonna 2015 kyseisen tyyppisiä onnettomuuksia tapahtuu vähemmän kuin 68 kpl vuodessa. Kouvolassa seurataan vuosittain liikenneonnettomuuksien määrää, onnettomuuksien seurauksia ja onnettomuuskeskittymiä. Vuonna 2008 Kouvolan alueella tapahtui 161 kuolemaan tai henkilövahinkoihin johtanutta onnettomuutta. Suunta on oikea, mutta asetetusta tavoitteesta ollaan jäljessä. Vuoden 2008 tietojen perusteella arvioituna pahin kuukausi oli toukokuu, pahin viikonpäivä oli perjantai ja vaarallisin tunti oli iltapäivällä. Onnettomuudet tapahtuivat useimmiten päivänvalossa tien ollessa paljas ja kuiva ja sään ollessa kirkas tai pilvipoutainen. Nopeusrajoitus onnettomuuspaikalla oli useimmiten 40 km/h ja risteysvarusteena oli kärkikolmio. Useimmiten onnettomuus tapahtui ajoradalla. Esteettömyys Kouvolan esteettömyysohjelma on hyväksytty valtuustossa Ohjelman tarkistaminen koko kaupunkia koskevaksi toimenpideohjelmaksi on tarkoitus aloittaa vuonna Visioksi on asetettu, että vuonna 2015 Kouvola on kaikille esteetön kaupunki, jossa kaikkien ihmisten liikkuminen ja toimiminen on turvallista, omatoimista ja sujuvaa. Uusi kaupunkistrategia ja vammaispoliittinen ohjelma (2010) tukevat kouvolalaisten esteettömyyttä arjessa. Joukkoliikenne Kouvolan kaikille avoin joukkoliikenne perustuu pääosin siirtymäajan liikennöintisopimusten perusteella ajettavaan liikennöitsijävetoiseen liikenteeseen, jota täydentää kaupungin ostoliikenne. Liikenteessä tehtiin vuonna 2009 noin matkaa, josta palveluliikenteen ja ostoliikenteen osuus oli matkaa. Vuoden 2009 toukokuussa kaupunki teki merkittävän panostuksen joukkoliikenteen tukeen, kun Kouvolassa otettiin käyttöön uusi edullinen kaupunkilippu, jolla voi matkustaa rajattomasti Kouvolan sisällä 30 päivän aikana. Lipun asiakashinta on 40 euroa. Uusi lipputuote on lisännyt merkittävästi kuukausilippujen myyntiä ja kuukausilipuilla tehtyjen matkojen määrää. Suurimmat puutteet Kouvolan joukkoliikennetarjonnassa kohdistuvat nykyisin haja-asutusalueiden liikenteeseen sekä ilta- ja viikonloppuliikenteeseen. Liikenneväylät Kouvolan kaupungin katuverkon pituus on 673 km. Erillisiä kevyen liikenteen väyliä on 268 km ja kaupungin hoidossa olevia jalkakäytäviä on 23 km. Katuverkon kunto on korkeintaan kohtalainen. Liikenneväyliä hoidetaan teknisen lautakunnan hyväksymien standardien mukaan. Vuonna 2009 suoritetussa tyytyväisyystutkimuksessa 43 % vastaajista oli sitä mieltä, että pyörä- ja jalankulkuväyliä oli hoidettu hyvin. 24 % piti hoitoa huonona. Tulos oli selvästi parempi kuin edellisenä vuonna Kouvolassa, Kuusankoskella ja Anjalankoskella suoritetun kyselyn tulos. 18

19 2.7. Lähiympäristön tila Ihminen on jatkuvassa vuorovaikutuksessa elinympäristönsä kanssa. Kaupunkilaisen elinympäristöön kuuluu paitsi kodin, työpaikan ja asiointialueen läheinen asuinympäristö, myös yhä lisääntyvässä määrin liikenne- ja vapaaajanympäristöt. Asuinympäristöstä eri etäisyyksillä olevien vesialueiden, puistojen ja taajamametsien laatu ja saavutettavuus ovat yhä merkittävämpiä ja arvostetumpia hyvinvointitekijöitä asukkaiden kannalta. Pohjaveden ja talousveden laatu Terveysvalvonta valvoo vesihuoltolaitosten toimittaman talousveden laatua säännöllisesti sekä jakaa yksityistalouksille tietoa ja neuvontaa talousvesiasioissa. Raakavetenä käytetään pääosin pohjavettä tai tekopohjavettä. Pintavettä otetaan Pilkanmaan vedenottamolla Kymijoesta. Ilmansuojelu Kouvolan ilmanlaatua on tarkkailtu vuodesta 1990 lähtien Pohjois-Kymenlaakson kuntien ja teollisuuden yhteistyönä. Vuodesta 2006 tarkkailu on toteutettu Ilmatieteenlaitoksen laatiman seurantasuunnitelman mukaisesti. Ilmanlaadun tarkkailua suoritettiin vuonna 2009 Kouvolan ja Kuusankosken mittausasemilla. Kouvolassa mitattiin hengitettäviä hiukkasia (PM 10 ) ja typen oksideja (NO 2, NO ja NO x ), Kuusankoskella mitattiin haisevia rikkiyhdisteitä (TRS). Lisäksi siirrettävällä asemalla mitattiin hengitettäviä hiukkasia (PM 10 ) Mäkikylän alueella Kuusankoskella. Kouvolan ilmanlaatu oli vuonna 2009 pääosin hyvällä tasolla, lukuun ottamatta keskustan mittausasemalla mitattuja korkeita hiukkaspitoisuuksia, jotka aiheuttivat myös ohjearvojen ylityksiä. Raja-arvoylityksiä (50 µg/m 3 ) oli kolme, mikä on selvästi alle sallitun (35 kpl/v) määrän. Hiukkaspitoisuuden osalta ilmanlaatu heikkeni mm. tie- ja katupölyistä yksittäisinä vuorokausina huonoksi, hetkellisesti jopa erittäin huonoksi. Typen oksidit ovat tyypillisesti liikenteen aiheuttamia päästöjä, joiden osalta ei todettu ohjetai raja-arvojen ylityksiä. Ilmanlaatu pysyi typen oksidien osalta pääosin hyvänä, ainoastaan lyhytkestoisia inversiosääilmiöistä aiheutuneita ilmanlaadun huononemisia tapahtui, heiketen huonoimmillaan välttävälle tasolle. Haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet olivat varsin alhaisia ja niiden osalta ilmanlaatu pysyi hyvällä tasolla. Ilmatieteen laitos on tehnyt Kouvolan ja Iitin seudulle ilmanlaatututkimuksen, jossa arvioitiin leviämismallien avulla alueen energiantuotannon, teollisuuden ja autoliikenteen päästöjen aiheuttamia ilmanlaatuvaikutuksia. Tutkimuksessa tarkasteltuja ilmansaasteita olivat typen oksidit ja hiukkaset. Tutkimus valmistui keväällä Tämän leviämismallinnuksen tulokset tukivat ilmanlaadun mittauksilla saatua tietoa Kouvolan seudun ilmanlaadusta ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Ilmastonmuutoksen hillintä ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen ovat selkeästi tulevaisuuden haasteita Kouvolassa. Energiantuotanto, energiansäästö, sekä yhdyskuntarakenteeseen, liikennetarpeeseen ja jätteiden käsittelyyn vaikuttaminen ovat kunnan keinoja vähentää kasvihuonekaasuja. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen tulee ottaa huomioon maankäytössä, rakentamisessa, riskikartoituksissa ja yhdyskuntien toimintavarmuuden turvaamisessa. Kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistoimilla voidaan vaikuttaa positiivisesti myös muuten elinympäristön tilaan ja seudun hyvinvointiin. Päästövähennysten lisäksi esim. energiansäästötoimet ja uusiutuvat energianlähteet vahvistavat osaltaan paikallista ja seudullista työllisyyttä sekä omavaraisuutta. Sisäilma Huono sisäilma altistaa ihmisiä terveyshaitoille, joista suurin osa aiheutuu kosteusvaurioiden seurauksena syntyneistä mikrobihaitoista ja puutteellisesta ilmanvaihdosta. Terveysvalvonta suorittaa asuntojen sisäilmatarkastuksia pääsääntöisesti 19

20 terveyshaittaepäilyn perusteella. Lisäksi ohjauksen ja neuvonnan avulla voidaan lisätä taloyhtiöiden ja asukkaiden vastuuta ja omatoimisuutta laadultaan vähintään tyydyttävän sisäilman ylläpidossa. Kouvolan kaupungissa toimii sisäilmatyöryhmä, jonka tavoitteena on huolehtia kaupungin omistamien rakennusten hyvästä sisäilman laadusta. Julkiseen käyttöön tarkoitetut huoneistot tarkastetaan ennen käyttöönottoa. Melu Melu on häiritseväksi, epämiellyttäväksi ja haitalliseksi koettua ääntä, johon ihmiset reagoivat eri tavoin. Melun on todettu paitsi häiritsevän, myös rasittavan tai vahingoittavan elimistöä fyysisesti ja psyykkisesti. Meluntorjunnalla on merkitystä hyvinvoinnin ja terveyden lisäämisessä. Kouvolassa on tehty meluselvitys entisten Kouvolan, Kuusankosken ja Valkealan eteläosien alueelta vuonna Melualueella asuu huomattava määrä keskusta-alueiden sekä pääväylien ja ratojen varsien asukkaista. Meluhaittoja voidaan vähentää lähtömelutasoa alentamalla (esim. liikennemäärää pienentämällä), melun leviämistä rajoittamalla (meluvallit) ja melulta suojautumalla (äänieristävyyden parantaminen). Melualueella asuvien määrän ja sijainnin selvittämisellä voitaisiin kohdentaa meluntorjuntatoimet ja niiden laatu tehokkaasti. Meluhaittojen vähentäminen vaatii maankäytön suunnittelun, yhdyskuntateknisen suunnittelun, rakennusvalvonnan ja ympäristöpalvelujen yhteistyötä. Ulkoilu- ja virkistysalueet, luonnonympäristö Lähellä sijaitsevat laadukkaat virkistysalueet tukevat omaehtoista liikkumista. Ne myös antavat paikkoja rauhoittumiseen, hiljentymiseen ja palautumiseen. Kouvolan alueella sijaitseva Repoveden kansallispuisto muodostuu laajoista metsistä, jylhistä kalliojyrkänteistä ja kymmenistä kirkkaista järvistä ja lammista. Repoveden reittiverkoston rakenteita on kunnostettu vierailijoiden turvallisuuden parantamiseksi sekä palvelurakenteisiin on kiinnitetty huomiota rakentamalla kolme uutta kaivoa, alueelle on tehty uusi uintipaikka sekä rakennettu kanoottilaiturit. Lähiluonnon monimuotoisuus Monimuotoisesti hoidetut taajamametsät ja virkistysalueet tarjoavat kaikille ulkoilijoille jotakin puistonurmikosta luonnontilaiseen metsään. Taajamametsien hoitotason alueellisella luokittelulla on merkitystä myös luonnon monimuotoisuuden säilymisen kannalta. Rakennettujen virkistysalueiden ja tarjottavien palveluiden turvallisuutta valvoo osaltaan terveysvalvonta, valvonnan piiriin kuuluvat kuluttajapalvelut, joita tarjotaan, suoritetaan, myydään tai muuten luovutetaan. Tällaisia palveluja ovat mm. uimarannat, leikkikentät, ohjelmapalvelut ja yleisötilaisuudet. Vesistöjen tila, uimavedet Kouvolassa vesistöjen hyvä tila ja korkea virkistyskäyttökelpoisuus ovat erittäin tärkeässä asemassa laadukkaan vapaa-ajankäytön kannalta runsaan vapaa-ajanasutuksen ja runsasjärvisyyden takia. Hyvin toimiva jätevesihuolto on avainasemassa erityisesti rantaja pohjavesialueilla vesien laadun kannalta. EU:n vesipuitedirektiivin mukaisesti Suomeen on laadittu vesienhoitoalueittain vesienhoitosuunnitelmat vesistöjen hyvän tilan saavuttamiseksi. Yleisten uimarantojen ja -altaiden veden laatua sekä kohteiden asianmukaista hygienia- ja turvallisuustasoa valvoo terveysvalvonta säännöllisin näytteenotoin ja tarkastuksin. Veden laadun lisäksi tarkastetaan myös rakenteiden ja laitteiden kunto ja turvallisuus sekä pelastusvälineiden riittävyys 2.8. Turvallisuus Kouvolan turvallisuustyön tavoitteena on kehittää toiminta- ja elinolosuhteita kunnassa niin, että asukkaiden ja kunnan työntekijöiden tapaturmat vähenevät, hyvinvointi lisääntyy ja terveydenhuollon kustannukset alenevat. Samalla kehitetään tapaturmaosaamiseen liittyvää tutkimustoimintaa sekä etsitään mahdollisuuksia hyödyntää liiketoiminnallisesti tapaturmien ennaltaehkäisyn toimintamalleja ja tuotteita. Kouvola on hyväksytty kansainvälisen Safe Community -verkoston jäseneksi toisena suomalaisena kuntana. Kouvolan turvallisuustyöryhmä on työstänyt vuonna 2010 Kouvolan seudun turvallisuussuunnitelman vuosille ja Kouvolan kaupunginhallituksen hyväksynyt suunnitelman Liite 5. Kouvola rikokset 1000 asukasta kohti vuonna

21 3. Hyvinvointi eri elämänvaiheissa 3.1. Lapset ja nuoret Lastensuojelulaki (417/2007) velvoittaa kuntia laatimaan valtuustokausittain suunnitelman siitä, miten lasten ja nuorten hyvinvointia edistetään ja kuinka lastensuojelupalveluja järjestetään ja kehitetään. Kouvolan kaupunginvaltuusto hyväksyi toukokuussa 2010 Kouvolan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman, samoin Kouvolassa on meneillään monia lapsia ja nuoria koskevia kehittämishankkeita. Vuoden vaihteessa 2008/2009 Kouvolan väestöstä lapsia (0-17 -vuotiaita) oli eli 19 % koko väestöstä. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan, mikäli kehitys jatkuu samansuuntaisena, 65-vuotiaiden ja sitä iäkkäämpien osuus Kouvolan väestöstä kasvaa nykyisestä noin 20 prosentista jopa yli 30 prosenttiin vuoteen 2025 mennessä ja vuotiaiden osuuden arvioidaan olevan 18 %, kun se vuoden 2008 lopussa oli 20 %. Taulukko 7. Alle 18-vuotiaiden prosentuaalinen jakautuminen ikäryhmittäin suurinta kaupunkia 0-6 -vuotiaat 6,7 6,6 6,5 6,4 6,4 7, vuotiaat 9,4 9,1 8,9 8,7 8,5 8, vuotiaat ,7 29,5 20,3 19,9 20,3 Vuonna 2008 Kouvolassa oli lapsiperhettä. Lapsiperheiden osuus perheistä oli 38,0 %, kun kymmenen suurimman kaupungin vertailuluku oli 40,1 %. Yksihuoltajaperheitä oli Yksihuoltajaperheiden osuus lapsiperheistä oli Kouvolassa 20,5 % ja kymmenen suurimman kaupungin vertailuluku oli 23,5 %. (Koulutuksessa) Sivistyspalveluissa kasvun ja oppimisen erityisen tuen palveluja tarjotaan vuotiaille lapsille ja nuorille tarpeen mukaan. Lukuvuonna kaupungin perusopetuksen luokkamuotoisessa erityisopetuksessa on 620 oppilasta. Maahanmuuttajien valmistavassa opetuksessa toimii kolme ryhmää ja S2 opetuksessa (Suomi toisena kielenä) on 132 oppilasta. Liite 6. Kouvolan kaupungin perusopetuksen tehostetun ja erityisen tuen palvelut Kouvolan perheneuvola tarjoaa apua lasten ja nuorten kasvatukseen ja kehitykseen sekä perheelämään liittyvissä kysymyksissä ja ongelmissa ohjaus-, neuvonta-, tutkimus- ja hoitopalveluja. Vuonna 2009 perheneuvolassa tehtiin 816 tutkimusta, ohjaus- ja neuvontapalveluja oli 885 kpl (201 avioerosovittelua), terapioita ja kuntoutuksia 479 kpl. Lastensuojelun tarve on kasvanut koko luvun ajan Suomessa. Vuonna 2009 Kouvolassa tehtiin 1921 lastensuojeluilmoitusta, jotka koskivat lasta, luku on 7 % vastaavan ikäisistä. Kodin ulkopuolelle sijoitettuja lapsia % vastaavan ikäisestä väestöstä vuonna 2008 oli 1,4. Luku on hieman pienempi kuin kymmenen suurimman kaupungin vertailuluku 1,6. Kodin ulkopuolelle sijoitettuja lasten määrä on kasvanut vuodesta 2000 vuoteen %. Itsetuhoisen käyttäytymisen ja Tapaturmien ja väkivallan ehkäisykeskuksen (Start-keskuksen) selvitysten mukaan pahoinpitelyjen, liikenteen tapaturmien ilmaantuvuudessa ja esiintyvyydessä nuoret ovat yliedustettuina. Kouvolalaisille lapsille, nuorille ja aikuisille tehtiin nettikysely Kouvolan kaupungin 21

22 kotisivuilla olevien linkkien kautta. Kyselyssä kysyttiin, mitkä asiat ovat hyvin. Lapset mainitsivat useimmin kaverit, kodin, vanhemmat, perheen sekä harrastukset. Maininnoiksi siitä, minkä asian toivoisi olevan paremmin, nousi toive olla parempi koulussa tai että koulussa olisi kivempaa. Nuorten mielestä kouvolalaisille nuorille kuuluu enimmäkseen hyvää. Parannuksia toivottiin kouluruokaan. vapaa-ajanviettomahdollisuuksiin ja käyttövaroihin. Keinoiksi parannuksiin esitettiin koulukuraattoreita ja psykologeja, vanhempien kannustusta ja ylipäänsä kuuntelevia ja nuorista kiinnostuneita aikuisia. Aikuisten mielestä suurimmalle osalle kouvolalaisista lapsista ja nuorista kuuluu hyvää mutta kasvavalle osalle myös huonoa ja osalle tosi huonoa. Monet pelkäsivät lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointierojen kasvavan. Vastaajat olivat huolissaan lasten ja nuorten mielenterveysongelmien laajuudesta ja lisääntymisestä ja niihin liittyvien palvelujen puutteesta.. Kouvola oli mukana vuonna 2008 Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toteuttamassa valtakunnallisessa kouluterveyskyselyssä. Kysely tehdään kunnan kaikkien peruskoulujen 8. ja 9. luokkien oppilaille sekä lukioiden 1. ja 2. vuoden opiskelijoille että ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoille. Vertailut tässä kertomuksessa on suoritettu koko maan keskiarvoon tai kymmenen suurimman kaupungin keskiarvolukuihin. Kymmenen suurimman kaupungin tiedot on kerätty vuosien tiedoista. Vuoden 2008 kouluterveyskyselyssä poikien ja tyttöjen luvut eroavat toisistaan monen indikaattorin kohdalla ja koulukohtaiset erot ovat suuria myös Kouvolassa. Kouvolassa 11 % pojista ja 7 % tytöistä kertoo tulleensa kiusatuksi koulussa vähintään kerran viikossa tai useammin. Koko maassa vastaavat luvut ovat samansuuntaisia eli 10 % ja 7 %. Pojista 11 % ja tytöistä 7 % tupakoi päivittäin. Koko maassa luvut ovat 10 % ja 7 %. 9 % lukion 1. ja 2.luokan oppilaista tupakoi päivittäin kun ammattiin opiskelevien 1. ja 2. luokan oppilaista tupakoi päivittäin 42 %. Pojista 9 % ja tytöistä 8 % käyttää alkoholia vähintään kerran viikossa. Koko maassa luvut ovat 9 % ja 6 %. Pojista 4 % ja tytöistä 3 % juo itsensä tosi humalaan vähintään kerran viikossa. Koko maassa on samat luvut. Sen sijaan pojista 7 % ja tytöistä 5 % on kokeillut marihuanaa tai hassista vähintään kerran elämässä kun koko maassa luvut ovat 6 % ja 1 %. Lasten ja nuorten tapaturmien osalta tilanne on ollut Kouvolassa hiukan muuta maata parempi, sillä vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidettujen 0-15 vuotiaiden potilaiden määrä oli vuonna ,4 % vastaavan ikäisistä, kun se koko maassa oli 8, vuotiaiden osalta luku Kouvolassa oli 11,7 ja koko maassa 13,4. Kouvolassa toimivan Start-keskuksen (Tapaturmien ja väkivallan ehkäisykeskus) kahden vuoden aineiston tulosten mukaan nuorten tapaturmat sattuvat usein alkoholin vaikutuksen alaisena. Tutkimuksessa todettiin, että nuorten vuotiaiden sekä tyttöjen että poikien kohdalla alkoholin osuus tapaturmissa lisääntyy huolestuttavasti 16 ikävuoden jälkeen. Taulukko 8. Tuloksia kouluterveyskyselystä Kouvola 10 suurinta kaupunkia % oppilaista % oppilaista Koulukiusatuksi joutuneet 9,12 7,86 Ei yhtään läheistä ystävää 11,4 10,4 Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus 13,38 12,34 Tupakoi päivittäin 15,47 14,26 Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa 17,53 16,59 Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran 5,40 7,53 Vanhemmuuden puutetta 23,46 22,98 Harrastaa liian vähän liikuntaa viikossa 54,38 51,55 Liikunnan harrastusta harvemmin kuin kerran viikossa 9,39 6,97 Päivittäin vähintään kaksi oiretta 19,00 16,78 Terveydentila keskinkertainen tai huono 17,89 16,27 22

23 Tyttöjen tapaturmissa alkoholi oli mukana 23 %:ssa ja pojilla 27 %:ssa. Liite vuotiaiden tyttöjen ja poikien tapaturmat ja alkoholin osuus tapaturmissa Kouvolassa vuonna 2008 oli erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja vuotiaita 4,4 % vastaavan ikäisestä väestöstä ja vuotiaita 5,8 %. Vastaavat luvut koko maan osalta olivat lähes samansuuruisia. Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneiden 0-17-vuotiaiden määrä oli 6,2 % vastaavan ikäisistä ja vuotiaiden määrä 8,2 %. Koko maan luvut olivat 5,3 % ja 8,7 %. Näiden lukujen kohdalla on kuitenkin mahdollista, että ne eivät kuvaa pelkästään palvelujen tarvetta vaan myös palvelujen saatavuutta. Sama koskee päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidossa olleiden vuotiaiden osuutta vastaavan ikäisistä, joka on 1,2 % Kouvolassa ja 2,8 % koko maassa ja päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleiden vuotiaiden osuutta, joka on 2,7 % Kouvolassa ja 1,6 % koko maassa. Tämä saattaa olla yhteydessä kouvolalaisten suureen alkoholin käyttöön yleensä tai päihdehuollon hyvään tarjontaan. Kouvolan lasten- ja nuorisopsykiatriset palvelut järjestää Kymenlaakson sairaanhoitopiiri Kouvolan alueen lapsiperheille. Asiakkaiden/potilaiden määrä on hieman laskenut, mutta hoitokontaktit ovat olleet tiiviimpiä tai pidempiä. Nuorisopsykiatriseen hoitoon hakeutumisen syynä ovat olleet mm. masentuneisuus, ahdistusoireet, itsetuhoinen käyttäytyminen, psykoottiset tilat, syömisongelmat, perheen kriisitilanteet, kouluvaikeudet ja -poissaolot. Kouvolan poliisiasemalta saatujen tietojen mukaan Kouvolan rikosilmoitusjärjestelmässä on tilastoitu perheväkivaltatapauksia viime vuosina noin 50 tapausta vuodessa. Näihin lukuihin ei sisälly esim. lapsen seksuaalisia hyväksikäyttöjä, sillä ne luokitellaan seksuaalirikoksiksi. Käytännössä perheväkivaltajutut ovat pääsääntöisesti lieviä pahoinpitelyjä tai pahoinpitelyjä Poliisin mukaan nuorten tekemät rikokset ovat yleensä lieviä omaisuusrikoksia ja lieviä pahoinpitelyjä vuotiaiden joukossa rikokset ovat jo huomattavasti vakavampia eli varkauksia, törkeitä varkauksia, pahoinpitelyjä, petoksia jne. Rikosten määrä ei ole olennaisesti muuttunut, joten nuorten epäiltyjen määrän kasvu antaa viitteitä tulevasta. Taulukko 9. Lasten- ja nuortenpsykiatrian suoritteet ja asiakkaat vuosina 2008 ja 2009 Lastenpsykiatria (alle 13-v.) Nuorisopsykiatria(13-17-v) Poliklinikkakäyntejä Asiakkaita Hoitopäiviä Potilaita Taulukko 10. Rikoksesta epäiltyjen kouvolalaisten (alle 15-vuotiaat 20-vuotiaat) määrä Kouvolan poliisiasemalla ikäryhmittäin vuosina (30.11.) Alle 15-vuotiaat vuotiaat vuotiaat Yhteensä

24 3.2. Työikäiset Terveyttä ja hyvinvointia voidaan edistää ja ylläpitää monin tavoin. Useimmat tärkeimmistä terveysongelmistamme liittyvät elintapoihin, joihin pystytään vaikuttamaan. Liikunnallisesti aktiivisen, ravitsemuksellisesti kohtuullisen ja terveellisen sekä raittiin ja tupakoimattoman elämäntavan on todettu ennaltaehkäisevän sekä sydän- ja verisuonitauteja että monia muita kansanterveydellisesti merkittäviä sairauksia. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Terve ikääntyminen). Sosiaalinen tuki on myös merkityksellinen terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen näkökulmasta. Terveyserojen syyt koskettavat monia yhteiskunnan alueita ja politiikan lohkoja. Taustalla on monimutkainen tekijöiden verkko. Terveyseroihin vaikuttavat muun muassa köyhyys, vähäinen koulutus, huonot asumis- ja työolot ja auttavien sosiaalisten verkostojen puute. Terveyseroja aiheuttavat myös erot elintavoissa. Työhyvinvointi ja työssä jaksaminen koskettavat jokaista työikäistä työssäkävijää. Ihmisen hyvinvointi muodostuu työn ja vapaa-ajan tasapainosta. Työhyvinvoinnilla tarkoitetaan sitä, että työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä työympäristössä. Korkea työttömyys, josta huomattava osa on pitkäaikaistyöttömyyttä ja toistuvaistyöttömyyttä, on keskeinen yhteiskunnallinen ongelma. Pitkittyessään työttömyys on vakava syrjäytymisen riskitekijä. Erityisesti nuoret, joiden koulunkäynti on keskeytynyt tai peruskoulu on huonosti suoritettu ja joilla ei ole suunnitelmia ammatillisesta koulutuksesta, ovat vaarassa syrjäytyä työmarkkinoilta. Kouvolan työ- ja elinkeinotoimisto (TE-toimisto) ja Kouvolan kaupunki perustivat syksyllä 2009 työryhmän laatimaan alueelle työvoimapoliittisen suunnitelman. Työvoimapoliittinen suunnitelma on valtuustokaudeksi kerrallaan laadittava työllisyyden edistämisen strateginen asiakirja, jossa määritellään yhteiset tavoitteet, linjaukset ja periaatteet alueelliselle työvoima-politiikalle ja johon kirjataan keskeiset yhteistyömuodot. Kouvola kaupunkiyhteisönä on tällä hetkellä monelta taholta tulevien muutospaineiden kohteena. Metsäteollisuuden rakennemuutoksen käynnistymisvaihe iski seutuun ensimmäisten joukossa. Kouvolan seudun kuuden kunnan yhdistyminen vuoden 2009 alussa loi omat muutospaineensa, mutta on toisaalta yksi ratkaisu elinvoiman säilyttämisessä. Kehittämistoiminta edellyttää eri tahojen laajaa yhteistyötä ja erilaisten voimavarojen yhdistämistä käytännön toimenpiteiden tueksi. Vuonna 2009 nuorten (alle 25-vuotiaat) työttömien määrä lisääntyi nopeasti ja jyrkemmin kuin kokonaistyöttömyys. Työmarkkinoille tulevien vastavalmistuneiden nuorten työllistyminen on myös vaikeutunut. Työpaikkoja on avautunut aiempaa vähemmän, kun monilla aloilla tuotantoa on vähennetty ja työvoimaa sopeutetaan sen mukaan. Vaikka eläkkeelle poistuvien määrä tulee suurten ikäluokkien myötä edelleen kasvamaan, työpaikkoja ei avaudu vastaavasti, koska kaikkea poistumaa ei korvata uusia työntekijöitä palkkaamalla. Ulkomaalaisten työnhakijoiden määrä on lisääntynyt ja työllistyminen on entisestään vaikeutunut. Taantuman jatkuessa uhkana on pitkäaikaistyöttömyyden kääntyminen kasvuun ja varhaiseläke ratkaisujen lisääntyminen. Heikoimmassa asemassa työmarkkinoilla ovat erityisesti vajaakuntoiset ja pitkäaikaistyöttömät sekä monet maahanmuuttajat. Lähde: TEM, työnvälitystilasto TK4 Kuvio vuotiaat työnhakijat Kouvolan työ- ja elinkeinotoimistossa 24

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista Sisältö 1. Kehitys 2000-luvulla... 1 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. Väestön kehitys 2000-2014 (2000=100).... 1 Ikärakenne 2000 ja 2014... 1 Työpaikkojen

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Toimintaympäristön muutokset Kyyjärvi Kinnula Kivijärvi Pihtipudas Viitasaari Kannonkoski Karstula Saarijärven-Viitasaaren seutukunta 21.10.2014 Heikki Miettinen Saarijärvi Pohjakartta MML, 2012 Selvitysalue

Lisätiedot

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta?

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Lappeenranta Linnoitus Rotaryklubi 3.2.2011 Tarja Myllärinen Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Väestörakenne

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa

Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa Sähköinen hyvinvointikertomus kuntasuunnittelun ja päätöksenteon välineeksi Timo Renfors Ulla Ojuva Rakenteet & Hyvinvointikertomus Terveydenhuollon

Lisätiedot

Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011. Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta

Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011. Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011 Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta Elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille 2006-2010 Niiden toimenpiteiden kokonaisuus joilla kunta vaikuttaa omalta osaltaan

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 1 Osa 1: Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuoden 215 ensimmäisellä puoliskolla. Heinä-syyskuussa liikevaihdon väheneminen oli 1,2

Lisätiedot

Lomake 2. Työpaikkaohjaajien koulutus kysely syksy 2015

Lomake 2. Työpaikkaohjaajien koulutus kysely syksy 2015 Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen valtionavustusten käytön määrällinen ja laadullinen seuranta - KYSELY IV Vastausaika 30.9.2015 17:56:03 Lomake 2. Työpaikkaohjaajien koulutus kysely syksy

Lisätiedot

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020 Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020 25 000 22 500 20 000 Ennuste 17 500 väestön määrä 15 000 12 500 10 000 7 500 5 000 2 500 0 1990 1992 1994 1996 1998

Lisätiedot

Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa. Jukka Ollila 12.10.2011

Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa. Jukka Ollila 12.10.2011 Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa yritysneuvonta yritysten eri elinkaaren vaiheissa seudullinen elinkeinojen kehittäminen hallinnoimalla Koheesio- ja kilpailukykyohjelma

Lisätiedot

Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen

Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Leppävirta Heinävesi Varkaus Joroinen Toimintaympäristön muutokset Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys

Lisätiedot

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Timo Väisänen Palvelujohtaja A-klinikkasäätiö / Järvenpään sosiaalisairaala Rakenne Taustaa Päihteiden käytön nykytilanne Kouvolassa Kouvolan päihdepalvelut Päihdestrategian

Lisätiedot

Kymenlaakson kauppakamarin osaamistarvekysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=80, Julkaistu: 10.1.2012. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

Kymenlaakson kauppakamarin osaamistarvekysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=80, Julkaistu: 10.1.2012. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Kymenlaakson kauppakamarin osaamistarvekysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=80, Julkaistu: 10.2012 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Yrityksenne henkilömäärä: 2-4 16 20,00% 5-9 17 21,25% 10-49 21 26,25% 4.

Lisätiedot

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 1. Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation suosittelemat indikaattorit kunnille Väestön taustatietoja kuvaavat indikaattorit Kokonaisväestömäärä

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 TYÖVOIMA LAUKAASSA 1990-2011 9000 8000 7000 6000 5000

Lisätiedot

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Iisalmi tilastoina Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Yleistä Iisalmesta Väkiluku 22 115 henkilöä (31.12.2014) Pinta-ala yhteensä 872,18 km 2, josta maata 762,97 km 2 ja makeaa vettä 109,21

Lisätiedot

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Eduskunnan työelämä- ja tasaarvovaliokunnan kuuleminen 19.11.2015 klo 12.15 Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Vuorotteluvapaasijaisena

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 11.12.2015 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013 Vuoden 2013 lopussa Lahdessa oli 46 337 työpaikkaa ja työllisiä 41 049. Vuodessa työpaikkojen

Lisätiedot

Mitä järjestöjen ja julkisen kumppanuudella saavutetaan?

Mitä järjestöjen ja julkisen kumppanuudella saavutetaan? Mitä järjestöjen ja julkisen kumppanuudella saavutetaan? Palvelujohtaja Väestö ja väestörakenteen muutos Väestöä ja väestön ikärakennetta koskevat tiedot luovat lähtökohdat hyvinvoinnin seurannalle ja

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Juankosken ja n kaupungin toimintaympäristöselvitys (213) Toimintaympäristön muutoshaasteet Juankosken ja n kaupunkien toimintaympäristön muutokseen

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ. Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa. Lähde:

TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ. Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa. Lähde: TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ Alueella työssäkäyvät so. alueen työpaikat vv.2008-2012 (Novago Yrityskehitys Oy:n kunnat)

Lisätiedot

Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset

Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset 1 HYVINVOINTIA KUVAAVAT MITTARIT (26.3.2008/uo) Taustatekijät Väestörakenne ja ennuste Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset Perhetyyppi:

Lisätiedot

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2015

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2015 1(7) Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2015 (Palvelua päivitetään jatkuvasti uusimmilla tilastovuoden tiedoilla) Aihealueet vuoden 2011 alueluokituksilla (sama kuin tilastovuoden alueluokitus)

Lisätiedot

Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia

Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia Globalisaatioseminaari 17.4.2103, Tilastokeskus Timo Koskimäki Tilastojohtaja, Tulli Sisällys Tavara- ja yritysnäkökulmat ulkomaankauppaan Yritysnäkökulmaa

Lisätiedot

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin PYLL-seminaari 30.3.2011 Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin Sairaalajohtaja Jari Välimäki PYLL -menetelmä perustuu kuolleen iän ja odotettavissa olevan eliniän

Lisätiedot

Kun koulu jää kesken: tapahtumaketju tulevaisuuteen

Kun koulu jää kesken: tapahtumaketju tulevaisuuteen SOSTE 15.8.2013, Tulottomat ja toimettomat Kun koulu jää kesken: tapahtumaketju tulevaisuuteen jukka.ohtonen(at)sosiaalikehitys.com p. 045 8722 118 Aleksis Kiven katu 24 C 33200 Tampere 30-34 -vuotiaiden

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Raahen seudun yrityspalvelut. Tilastokatsaus vuosi 2011. Risto Pietilä Raahe 21.2.2012. www.rsyp.fi

Raahen seudun yrityspalvelut. Tilastokatsaus vuosi 2011. Risto Pietilä Raahe 21.2.2012. www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut Tilastokatsaus vuosi 2011 Raahe 21.2.2012 www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen toimintaa. 20.1.2012 1 Elinkeinorakenne Raahen

Lisätiedot

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Hyvinkään elinkeinorakenne Tähän diasarjaan on koottu muutamia keskeisiä Hyvinkään kaupungin elinkeinorakennetta koskevia

Lisätiedot

Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015

Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015 Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015 Terveyden edistäminen on strateginen valinta Terveyden edistäminen on Seinäjoen kaupungin strateginen valinta, jossa terveysnäkökohdat otetaan huomioon kaikissa

Lisätiedot

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Helsinkiläisten terveyseroista (1) Helsinkiläisten miesten

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen Kainuu tilastoina 2013 Kuva: Samu Puuronen KAINUUN OSUUS KOKO MAASTA Kainuun maakuntaprofiili Metsämaata Pinta-ala Teitä Alkutuotanto Kesämökit Työttömät Yli 64-vuotiaat Tilojen lukumäärä Väkiluku Tutkinnon

Lisätiedot

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 1 Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Eija Stengård PsT, kehittämispäällikkö Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Eija Stengård, 2005 Tiedosta

Lisätiedot

Uusi toimialaluokitus TOL 2008

Uusi toimialaluokitus TOL 2008 Uusi toimialaluokitus TOL 2008 - Uudistuksen lähtökohdat - Käyttöönotto - Mikä muuttuu - Tilastokeskuksen palvelut Luokitusuudistuksen yleiset lähtökohdat Kv-toimialaluokituksen (ISIC) rakenne tarkistetaan

Lisätiedot

Aviapolis-tilastot. Kesäkuu 2008

Aviapolis-tilastot. Kesäkuu 2008 -tilastot Kesäkuu 2008 Väestö ikäryhmittäin Aviapoliksen suuralueella ja koko Vantaalla 1.1.2008 ja ennuste 1.1.2018 100 90 väestöosuus, % 80 70 60 50 40 30 20 10 75+ -vuotiaat 65-74 -vuotiaat 25-64 -vuotiaat

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 1 MITÄ HYVINVOINTI ON? Perustarpeet: ravinto, asunto Terveys: toimintakyky, mahdollisuus hyvään hoitoon

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio Toimintaympäristö Muuttajien taustatiedot Dialuettelo Dia 3 Kuntien välinen nettomuutto Tampereella iän mukaan 2013 Dia 4 Kuntien välinen nettomuutto kehyskunnissa iän mukaan 2013 Dia 4 Tampereen maahan-

Lisätiedot

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia

Lisätiedot

KOUVOLAN PÄIHDESTRATEGIA

KOUVOLAN PÄIHDESTRATEGIA Päihdemessut SELVÄ PÄÄ KIRKAS MIELI Kuusankoskitalo 7.11.2009 Niina Korpelainen sosiaalipalvelujen tilaajapäällikkö Kouvolan perusturva KOUVOLAN PÄIHDESTRATEGIA TAUSTAA Sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Kuntamarkkinat 11.9.2013

Kuntamarkkinat 11.9.2013 Kuntamarkkinat 11.9.2013 Järvenpään kaupungin turvallisuussuunnitelma Erkki Kukkonen kaupunginjohtaja LÄHTÖKOHTIA JÄRVENPÄÄN TURVALLISUUSSUUNNITTELULLE - Syrjäytyminen on sisäisen turvallisuuden keskeisin

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristökuvaus Toimintaympäristön muutoshaasteet Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristön

Lisätiedot

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019 Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019 25 000 22 500 20 000 Ennuste 19 016 väestön määrä 17 500 15 000 12 500 10 000 15 042 7 500 5 000 2 500 0 1991 1993 1995 1997

Lisätiedot

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen - tukea suunnitelmatyöhön Työkokous 6.10.2009 Pekka Ojaniemi Lastensuojelun suunnitelma

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kouvolan kaupungissa. Päihdestrategia. Niina Korpelainen tilaajapäällikkö sosiaalipalvelut

Terveyden edistäminen Kouvolan kaupungissa. Päihdestrategia. Niina Korpelainen tilaajapäällikkö sosiaalipalvelut Suomen terveyttä edistävät sairaalat ry:n seminaari Kymenlaakson sairaanhoitopiirissä 13.11.2009 Merikeskus Vellamo, Kotka Terveyden edistäminen Kouvolan kaupungissa Päihdestrategia Niina Korpelainen tilaajapäällikkö

Lisätiedot

Aviapolis-tilastoja lokakuu 2007

Aviapolis-tilastoja lokakuu 2007 -tilastoja lokakuu 2007 Väestö ikäryhmittäin -alueella ja koko Vantaalla 1.1.2007 ja ennuste 1.1.2015 väestöosuus, % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2007 2015 2007 2015 Vantaa 75+ -vuotiaat 65-74 -vuotiaat

Lisätiedot

Fyysinen ja sosiaalinen kaupunkirakenne Monimuuttujamenetelmät Espoon yleiskaavatyön tukena. Juho Kiuru 13.3.2013

Fyysinen ja sosiaalinen kaupunkirakenne Monimuuttujamenetelmät Espoon yleiskaavatyön tukena. Juho Kiuru 13.3.2013 Fyysinen ja sosiaalinen kaupunkirakenne Monimuuttujamenetelmät Espoon yleiskaavatyön tukena Juho Kiuru 13.3.2013 Johdanto Kytö, Hannu & Kiuru, Juho: Asuinalueiden elinkaari (2013) Vaattovaara, Mari: Pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014

Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014 Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT Toimiala Online syysseminaari.. Kotitalouksien reaalitulot (Household income, constant prices) 7 6 5 3 - - -3 Y Y5 3 Y6 PohjSavo Julkisen sektorin investoinnit, perushintaan

Lisätiedot

Sosiaalibarometri 2015. Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 14.4.2015 Tyyne Hakkarainen

Sosiaalibarometri 2015. Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 14.4.2015 Tyyne Hakkarainen Sosiaalibarometri 2015 Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 14.4.2015 Tyyne Hakkarainen Aineisto Kysely tehtiin marras-joulukuussa 2014 Kokonaistutkimus Kolme vastaajatahoa: - Sosiaali- ja terveysjohtajat

Lisätiedot

Tuokiokuvia Pohjois-Karjalan hyvinvointiprofiilista

Tuokiokuvia Pohjois-Karjalan hyvinvointiprofiilista Tuokiokuvia Pohjois-Karjalan hyvinvointiprofiilista Järjestöasiain neuvottelukunnan kokous 8.11.2013 klo 9.00 11.00 Timo Renfors va. maakuntasuunnittelija 050 544 3802 timo.renfors@kansanterveys.info Indikaattoritiedon

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 2

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 2 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 2 Osa 2: Kaupungin eri osa-alueet 1) Liikevaihdon kehitys kaupungin eri osissa on ollut erilainen. Kasvu vuoden 2 alkupuoliskolla oli kaikilla alueilla hyvin samantyyppinen,

Lisätiedot

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014 Työpaikka- ja elinkeinorakenne i k Päivitetty 9.9.2014 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-20112011 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Helsinki 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

Kuntamarkkinat 20 v - Paikallinen turvallisuussuunnittelu seminaari Suunnitelma tehty, mitä sitten?

Kuntamarkkinat 20 v - Paikallinen turvallisuussuunnittelu seminaari Suunnitelma tehty, mitä sitten? Kuntamarkkinat 20 v - Paikallinen turvallisuussuunnittelu seminaari Suunnitelma tehty, mitä sitten? Kuntatalo B3.3, 11.9.2013 Jussi Rahikainen, pelastustoimen kehittämispäällikkö Suunnitelmallinen turvallisuusyhteistyö

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

VAIKUTTAVUUTTA VALTAKUNNALLISESTA YHTEISTYÖSTÄ, TERVEYDEN EDISTÄMISEN VERKKO-OPETUSHANKE

VAIKUTTAVUUTTA VALTAKUNNALLISESTA YHTEISTYÖSTÄ, TERVEYDEN EDISTÄMISEN VERKKO-OPETUSHANKE Tiedosta hyvinvointia Kuntien hyvinvointistrategiat 1 VAIKUTTAVUUTTA VALTAKUNNALLISESTA YHTEISTYÖSTÄ, TERVEYDEN EDISTÄMISEN VERKKO-OPETUSHANKE VirtuaaliAMK-seminaari 29.10.2003 Projektipäällikkö Kristiina

Lisätiedot

Tilastokatsaus 6:2014

Tilastokatsaus 6:2014 Tilastokatsaus 6:2014 Vantaa 1 7.4.2014 Tietopalvelu B7:2014 Ulkomaalaistaustaisen väestön pääasiallinen toiminta Vantaalla vuonna 2011 Ulkomaalaistaustaiseen väestöön kuuluvaksi lasketaan henkilöt, jotka

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

Nuori Yri(äjyys - vaiku(avuuskysely 2014. Kooste kyselyn tuloksista

Nuori Yri(äjyys - vaiku(avuuskysely 2014. Kooste kyselyn tuloksista Nuori Yri(äjyys - vaiku(avuuskysely 2014 Kooste kyselyn tuloksista Tausta;edot 1. Oletko osallistunut Nuori Yri2äjyys ry:n lukuvuoden mi2aiseen NY Vuosi yri2äjänä - ohjelmaan? 78% Kyllä, olen osallistunut.

Lisätiedot

LIITE 3. Lähteet. Lähteenä käytetyt tilastoaineistot:

LIITE 3. Lähteet. Lähteenä käytetyt tilastoaineistot: Lohjan kaupungin elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille 26-213 Lähteet LIITE 3 Lähteenä käytetyt tilastoaineistot: Kaavio 1. Lohjan väkiluku vuosina 1995-25 Kaavio 2. Väkiluvun muutos Lohjalla vuodesta

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla?

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? YHTEISTOIMINTA-ALUEVERKOSTON XIV TAPAAMINEN 17.2.2011 Helsinki Neuvotteleva virkamies Kerttu Perttilä, STM 1 2.3.2011

Lisätiedot

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä Kainuun sote - kunnat / Saara Pikkarainen/ terveyden edistämisen erikoissuunnittelija Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä /Saara

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 23 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2011 toisella neljänneksellä 75,1 prosenttia, mikä oli puoli prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuosi

Lisätiedot

Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä

Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä Erkki Vartiainen, professori, ylijohtaja 29.10.2013 Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivä 2013 1 Työkaluja Terveyden edistämisen aktiivisuuden

Lisätiedot

12 miljoonaa euroa pois liukastumisista - Vantaan kaupungin turvallisuussuunnitelma -

12 miljoonaa euroa pois liukastumisista - Vantaan kaupungin turvallisuussuunnitelma - 12 miljoonaa euroa pois liukastumisista - Vantaan kaupungin turvallisuussuunnitelma - 10.11.2011 Kalle Eklund Koulutuspäällikkö Pysy pystyssä seminaari Keski-Uudenmaan pelastustoimialue Osakaskuntia 8

Lisätiedot

Lohja: Laaja hyvinvointikertomus 2013 2016

Lohja: Laaja hyvinvointikertomus 2013 2016 Liite 1/kh 30.9.2013 347 Lohja: Laaja hyvinvointikertomus 2013 2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009 2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013 2016 Kertomuksen vastuutaho ja laatijat:

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE Sisältö Väestökehitys ja -ennuste Väestön ikärakenteen muutoksia Asutuksen sijoittuminen Asukasmäärän

Lisätiedot

Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä. Eila Metsävainio

Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä. Eila Metsävainio Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä Eila Metsävainio Sisältö Kunnan nykytila, väestörakenne Suunnitelmakausi 2010-2012 Terveyden edistämisen haasteita Keminmaan kunnan visio Ihmisten hyvinvoinnin,

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

VASTAVIRTAAN KULKIJAT

VASTAVIRTAAN KULKIJAT VASTAVIRTAAN KULKIJAT KASVUA JA INNOVAATIOITA -SEMINAARI 31.1.2012 Ulla Hytti, Elisa Akola TSE Entre, Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Pekka Stenholm Turku Institute for Advanced Studies, Turun yliopisto

Lisätiedot

Maapinta-ala 340 km². Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 %

Maapinta-ala 340 km². Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 % Maapinta-ala 340 km² Järviä 3 km² Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 % Sipoo on kasvava, itäuusmaalainen kunta, joka sijaitsee Helsingistä itään.

Lisätiedot

Suomi postinumeroalueittain 2014 -palvelun taulukko- ja tietoluettelo

Suomi postinumeroalueittain 2014 -palvelun taulukko- ja tietoluettelo 1(23) Suomi 2014 -palvelun taulukko- ja tietoluettelo Tietosuojasyistä kaikki alle 100 asukkaan postinumeroalueet on poistettu. Jako on tehty 31.12.2012 asukasmäärän perusteella. Tästä syystä postinumeroalueita

Lisätiedot

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2012

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2012 1(7) Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2012 Aihealueet vuoden 2009 alueluokituksilla Aluetalous Aihealueet vuoden 2008-2012 alueluokituksilla Asuminen Koulutus Kulttuuri ja vapaa-aika

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Järjestöt-kunta yhteistyöseminaari, 17.9.2014. Hyvinvointijohtaminen kunnan muuttuvassa toimintaympäristössä

Järjestöt-kunta yhteistyöseminaari, 17.9.2014. Hyvinvointijohtaminen kunnan muuttuvassa toimintaympäristössä Järjestöt-kunta yhteistyöseminaari, 17.9.2014 Hyvinvointijohtaminen kunnan muuttuvassa toimintaympäristössä Miten ihmisen ääni mukana Pohjois-Karjalassa? Hyvinvointikertomus ihmisen ääntä kokoamassa Vesa

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 34 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 73,3 prosenttia. Työllisyysaste on ollut laskussa vuoden 2012 alusta

Lisätiedot

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA Suvi Peltola Kandidaatintutkielma (keväältä 2011) Kansanterveystiede Ohjaajat: Markku Myllykangas ja Tiina Rissanen

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Tilastokatsaus 11:2010

Tilastokatsaus 11:2010 Tilastokatsaus 11:2010 1.11.2010 Tietopalvelu B14:2010 Työpaikat Vantaalla 31.12.2008 1 Työllisen työvoiman määrä oli Vantaalla vuoden 2008 lopussa 101 529 henkilöä. Työttömänä oli tuolloin 6 836 vantaalaista.

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointisopimus 2008-2011

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointisopimus 2008-2011 POHJOIS-POHJANMAAN HYVINVOINTISOPIMUS 2008-2011 Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointisopimus 2008-2011 Pidämme huolta itsestämme, toisistamme ja ympäristöstämme ja tavoitteena on, että vuonna 2017 Olemme edelläkävijöitä

Lisätiedot

LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN PERUSANALYYSIT

LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN PERUSANALYYSIT Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN PERUSANALYYSIT Kalvosarjan sisältöteemat Onnettomuuskehitys yleisesti Onnettomuuksien osalliset osallisten kulkutapa osallisten

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Projektipäällikkö Heli Niemi heli.niemi@ely-keskus.fi p. 040-672 2330 Lapin ELY-keskus, Heli Niemi 10.11.2011 1 Esityksen tarkoitus Virittäytymistä yhteiseen työskentelyyn

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen TAUSTAA Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa.. Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa

Lisätiedot

Tilastotietoa aikuiskoulutustuen hakijoista ja käytöstä 9.10.2015

Tilastotietoa aikuiskoulutustuen hakijoista ja käytöstä 9.10.2015 Tilastotietoa aikuiskoulutustuen hakijoista ja käytöstä 9.10.2015 Aikuiskoulutustuki 2 Aikuiskoulutustuki 3 MEUR Aikuiskoulutustuen rahoitusvastuu on jaettu kolmikantaisesti. Työttömyysvakuutusmaksuista

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 16 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin llisyysaste oli vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä 71,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön.

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

YT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA

YT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA YT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA 45 000 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 Alkaneiden yt-neuvotteluiden alaiset henkilöt 2011Q1 2011Q2 2011Q3 2011Q4 2012Q1 2012Q2 2012Q3

Lisätiedot

Tavaraliikennettä koskevia paikkatietotarkasteluja Helsingin seudulla

Tavaraliikennettä koskevia paikkatietotarkasteluja Helsingin seudulla Tavaraliikennettä koskevia paikkatietotarkasteluja Helsingin seudulla / Pekka Räty Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Tavaraliikenteen tutkimukset osana HLJ 2015:tä HSL ylläpitää Helsingin seudun liikenne-ennustemallia

Lisätiedot

Mitä sairauksien hoito maksaa pohjalaiskunnissa?

Mitä sairauksien hoito maksaa pohjalaiskunnissa? Mitä sairauksien hoito maksaa pohjalaiskunnissa? Mihin pohjalaismaakunnat ovat menossa? Pohjalaismaakunnat tilastojen ja tutkimusten valossa -seminaari 9.3.2012, Seinäjoki Hannu Puolijoki Professori, johtajaylilääkäri

Lisätiedot

Tilastokatsaus 9:2013

Tilastokatsaus 9:2013 Tilastokatsaus 9:2013 Vantaa 31.10.2013 Tietopalvelu B15:2013 1 Työpaikat ja työssäkäynti Vantaalla vuonna 2011 Työvoima ja työllisyys Vantaalla 31.12.2011 Vantaalla työllisen työvoiman määrä oli 101 348

Lisätiedot

Päihteet Pohjois-Karjalassa

Päihteet Pohjois-Karjalassa Tiina Laatikainen, Terveyden edistämisen professori, Itä-Suomen yliopisto Tutkimusprofessori, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Päihteet

Lisätiedot

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2016

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2016 1(7) Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2016 (Palvelua päivitetään jatkuvasti uusimmilla tilastovuoden tiedoilla) Aihealueet vuoden 2013 alueluokituksilla (sama kuin tilastovuoden alueluokitus)

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 15 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä 72,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön

Lisätiedot