UUSI PATENTTIREHU MAITURI E

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "UUSI PATENTTIREHU MAITURI 12 000 E"

Transkriptio

1 Raisioagron asiakaslehti MAKASIINI Rehut, viljat, tuotantotarvikkeet ja -panokset 1 12 UUSI PATENTTIREHU MAITURI E Sika ihmisen mallina lihavuustutkimuksessa Nyt on aika tilata SIEMENET JA TORJUNTA-AINEET RAISIOAGRON UUSI RUOKINTAOHJELMA LIHANAUDOILLE

2 MAKASIINI Ajankuva Uuden sukupolven maatalouskauppa...4 Lisätilaa Kouvolan rehutehtaalle...4 Uusi verkkokauppa tuottajille...5 Raisioagron risteilyn tunnelmia...6 Kasvinviljely Viljamarkkinakatsaus...8 Sopimusviljely kannattaa...10 Uusia nurmisiemeniä markkinoille 12 Rikkatorjunnalla parempaa säilörehua...13 Uusia ratkaisuja öljykasvinviljelyyn 14 Mallasohran kehitystyö jatkuu...15 Hukkakauran torjunta yhä tärkeämpää Nauta Patenttrehu Maituri E...18 Käyttäjäkokemuksia: Ådahl...19 Mehtonen...20 Jaakkolan uusi ulkokasvattamo hiehoille...21 Vasikoiden ja hiehojen kasvatus...22 Ahvenanmaalle Blomqvistin tilalle rakennettiin umpilehmille oma navetta...24 Uusi ruokintaohjelma lihanaudoille...28 Murea ja maukas naudanliha...29 Laiduntamisen hyödyt ja 100-tonnarit...31 Jalostuksen suunnittelu ja tavoitteet...32 Sika Sika ihmisen mallina lihavuustutkimuksessa...34 Suomalainen sika on terve...36 Possutohtori: Varo sikaruttoa!...38 Paavon niksinurkka...39 Siipi Kana-Herkku sarja uudistui...40 Piian puntaroimaa...42 Välipala Torino-helmiä ja lohi-pinaattikastiketta...43 Verkossa Raisioagron verkkokauppa on auki 44 Uudet nettisivut on julkaistu...45 Uutiset ja nimitykset

3 PÄÄKIRJOITUS JULKAISIJA Raisioagro Oy PL 101, Raisio Puh Faksi Sähköposti: VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA Bengt-Erik Rosin kaupallinen johtaja Puh TOIMITUSSIHTEERI Marjo Keskikastari markkinointiviestinnän asiantuntija Puh TOIMITUSKUNTA Juha Anttila tuotepäällikkö Ilmo Aronen T&K johtaja Merja Holma kehityspäällikkö Marja Hongisto kehityspäällikkö Jaakko Laurinen kehityspäällikkö Minna Oravuo asiakkuuspäällikkö Heidi Seitala tuotepäällikkö Päivi Volanto kehitys-/tuotepäällikkö OSOITTEENMUUTOKSET JA TILAUKSET Marjo Keskikastari Puh ULKOASU JA TAITTO Mainostoimisto Uusimäki KANNEN KUVA Marjo Keskikastari PAINATUS ForssaPrint ISSN vuosikerta Seuraava AgroMakasiini ilmestyy huhtikuussa Mietinkö mitä ostan? Suomen tuonti nousi viime vuonna 60,2 miljardiin euroon, kasvua peräti 16 prosenttia, mutta valitettavasti vienti kasvoi hitaammin ja jäi 56,6 miljardiin euroon. Kauppataseen vajeeksi kirjattiin näin 3,6 miljardia euroa, joka reaalisesti vastaa 70-luvun öljykriisin aikaista tilannetta. Pääsääntöisesti tilanne on nähty vientiteollisuuden ja siellä erityisesti elektroniikkateollisuuden ongelmana. Näinhän se varmaan isossa kuvassa onkin, ja toivottavaa tietysti on, että vienti saadaan elpymään. Kauppataseen vajetta voidaan kuitenkin pienentää jossakin määrin myös suomalaisten omilla ostopäätöksillä ja kulutustottumuksilla. Suosi suomalaista slogan istuisi tavattoman hyvin myös tähän hetkeen ja uskon, että me kuluttajat pystyisimme helposti omilla päätöksillä pienentämään tätä vajetta muutamalla sadalla miljoonalla eurolla. 100 euroa per henkilö vuodessa tekisi jo yli 500 miljoonaa euroa. Rohkenisin esittää myös kysymyksen, että mikä on kotimaisen tuotteen arvostus ja merkitys esimerkiksi nuorille kuluttajille, kun se ei tunnu aina olevan kovin kirkas meillä vanhemmillakaan. Olisiko jotakin tehtävissä? Maituri E, uusi rehuinnovaatio Kansainvälisestikin merkittäviä ja tuottavuutta parantavia uusia innovaatioita voidaan tehdä myös eläinten ruokinnassa, ja tuoda näin merkittävästi lisäarvoa koko ruokaketjuun. Raisioagro haki vuoden alussa patenttia rehukeksinnölle, jolla maitotuotosta sekä maidon rasva- ja valkuaispitoisuutta voidaan nostaa. Me suomalaiset ja suomalaiset yritykset voimme olla edelläkävijöitä myös tällä sektorilla. Se edellyttää kuitenkin määrätietoista ja jatkuvaa panostusta tutkimukseen ja tuotekehitykseen sekä resurssien varmistamista paitsi yksittäisten yritysten, niin myös kansallisten tiedeyhteisöjen osalta. Sinulla on nyt kädessäsi ensimmäinen AgroMakasiini-lehti, jossa pyrimme mahdollisimman monipuolisesti käsittelemään sekä kotieläinruokintaan että kasvinviljelyyn liittyviä asioita. Toivotan antoisia lukuhetkiä ja mukavaa kevättä. Leif Liedes 3

4 AJANKUVA AGRO makasiini 1/12 Uuden sukupolven maatalouskauppa palveluksessasi Vuodenvaihteessa toimintansa aloittanut Raisioagro tuo uutta ajattelua toimialalle, jota ei ole totuttu pitämään erityisen dynaamisena. Raision viljakauppayksikön ja rehuteollisuuden ympärille rakennettu maatalouskauppa lähtee haastamaan perinteistä toimintatapaa keveän kustannusrakenteensa ja vahvan toimialatuntemuksensa turvin. Maatalouden tuotantopanoskaupassa liikkuu suuria rahoja. Ilman työkoneita ja traktoreita maatilojen pääostopanosten arvo on noin 1300 miljoonaa euroa vuodessa. Vaikka suurimpien tuoteryhmien kuten rehujen, lannoitteiden, kasvinsuojeluaineiden siementen ja polttoaineiden kohdalla kilpailu on jo tähän mennessä pitänyt huolen siitä, että jakelumarginaaleissa ei ole hirveästi ilmaa, voidaan ketjusta edelleen kustannuksia karsia. Isosta rahasta puhuttaessa pienilläkin teoilla on merkitystä. Esimerkiksi yhden prosenttiyksikön vaikutus yllä mainitussa summassa on 13 miljoona euroa. Raisioagron liikeidea Raisioagron synnyttämisessä on ollut ideana liiketoiminnan laajentaminen kiinteitä kustannuksia kasvattamatta. Tuotantopanoskauppa nojaa valtaosin suoraan valmistajalta loppukäyttäjälle perustuvaan logistiikkaan. Näiden tuotteiden myyntiprosessi ei kaipaa ympärilleen seiniä, eikä itse tuote- kaan jalostu välivarastoimalla. Suomalaisten ammattiviljelijöiden päätuotantosuunta on useimmiten kasvinviljely tai kotieläintalous. Nämä ovat samalla Raisioagron ydinosaamisalueita, joiden kautta ollaan tekemisissä asiakastilojen kanssa. Laajentamalla tuotantopanos- ja tarvikevalikoimamme pystymme nyt palvelemaan asiakkaitamme entistä kattavammin investoimatta toimitiloihin, henkilöstöön tai tietojärjestelmiin. Näin toimien uskomme olevamme kustannustehokkuudessa omaa luokkaamme perinteiseen maatalouskauppaan verrattuna. Tämä kustannustehokkuus pitää luonnollisesti näkyä myös hintatasossamme. Lisäarvoa asiakkaille Kustannuksiakin tärkeämpi asia on, että pystymme tuottamaan lisäarvoa asiakkaillemme. Vahva panostus tutkimukseen ja tuotekehitykseen sekä käytännönläheiseen neuvontatyöhön ovat keinoja tuottavuuden parantamiseksi. Koko tuotantoprosessin ymmärtäminen ja hallitseminen on välttämätöntä kun tähdätään hyviin tuotoksiin ja satoihin. Raisioagrossa on kehitetty monipuoliset ohjelmat niin kasvinviljelyä kuin kotieläinten ruokintaakin ajatellen. Kotieläintiloilla kasvinviljely on useimmiten osa tilan ruokintastrategiaa, jonka takia tarjoamme osaamistamme koko tuotantoketjuun. Hyvänä esimerkkinä tästä toimikoot vaikka tälle kaudelle lanseeraamamme uudet nurmirehuseokset, jossa ideana on, että siemenseos valitaan tilan ruokinta- ja korjuustrategian mukaan. Teksti: Bengt-Erik Rosin Uusi tuotantotarvikevarasto Kouvolan rehutehtaalle Raisioagron Kouvolan tehtaalle rakennettiin syksyn aikana uusi varastohalli. Varastotilojen laajennus tuli tarpeelliseksi kun Raisioagro syntyessään toi varaston valikoimiin paljon muutakin maatilojen tarviketta kuin vain rehut. Best-Hallin toimittamassa varastossa on tilaa 1500 neliömetriä, ja se on yhdistetty katetun rampin kautta vanhaan varastoon ja lastaussilloille. Lauhan syksyn ansiosta halli saatiin rakennettua aikataulun mukaisesti ja tehtaan toiminnasta vastaava Pekka Salmenhaara on tyytyväinen myös hallin ominaisuuksiin. Halli on täyttynyt nopeasti ja oli helmikuun puolivälissä yli puolillaan. Teksti: Erkka Hellsten Kuva: Risto Mattila 4

5 Raisioagro tuo verkkokaupan ammattituottajille Mitä uutisarvoa on verkkokaupan laseerauksessa vuonna 2012 ja mitä lisäarvoa siitä on asiakkaille? Kysymys on perusteltu, sillä esimerkiksi Rehuraisio esitteli ensimmäisen verkkokauppansa jo vuonna Tosiasia on, että verkkokauppa ei business to business -puolella ole yleistynyt yhtä nopeasti kuin kuluttajapuolella. Merkittävä syy lienee, että kuluttajapuolella kertaostot ovat tyypillisesti melko pieniä ja ostaminen satunnaista, kun taas tuotantopanoskaupassa volyymit ovat usein tuntuvia ja asiakassuhteet voivat olla hyvinkin pitkäaikaisia. Uuden verkkokauppamme erilaisuus piilee siinä, että asiakkuusvastaavan kanssa sovitut kaupalliset ehdot pätevät myös tässä. Asiakaskohtainen profiili Tuotantopanoskauppaan liittyy varsin usein määräajaksi solmittu sopimussuhde asiakkaan ja tavaratoimittajan välille. Sopimusneuvottelussa sovitaan tuote/tuoteryhmäkohtaiset ostoehdot sopimuskaudeksi. Kaikki Raisioagron kanssa laaditut sopimukset tallennetaan yrityksen toiminnanohjausjärjestelmään. Uusi verkkokauppamme hyödyntää täsmälleen samaa tietokantaa kuin asiakkuusvastaavammekin. Näin ollen kaupalliset ehdot ovat sopimuksen mukaiset - oli tilauskanava sitten mikä hyvänsä. Verkkokauppaan kirjaudutaan henkilökohtaisilla tunnuksilla, jonka jälkeen pääsee kiinni omien sopimustuotteiden hintoihin. Näin ollen yksi verkkokaupan yleistymistä eniten jarruttanut tekijä, hinnoittelun luotettavuus, on ratkaistu. Tapahtumista pystyy selaamaan myös tilan ostohistoriaa. Itse asiassa verkkokauppa tulee olemaan kaikkein edullisin tilaustenjättökanava. Kaikille yli 300 euron arvoisille tilauksille myönnetään ylimääräinen verkkokauppa-alennus, joka koskee ainoastaan verkkokauppaan jätettyjä tilauksia. Rengiksi vaan ei isännäksi Raisioagro panostaa henkilökohtaiseen palveluun ammattitaitoa vaativissa asioissa. Ydinosaamisemme, joka on kotieläinten ruokinta ja kasvinviljely, ovat luonteeltaan vaativia asiantuntijatehtäviä, joiden korvaaminen netissä olevilla tee se itse -palvelulla ei ole vielä tätä päivää. Tuotevalikoimamme laajentumisen myötä tarjoamme entistä kattavammat ratkaisut tilojen tuotantoprosessin tukemiseksi. Yksinkertaiset asiat, kuten tilaaminen tai ominaisuuksiltaan tuttujen tuotteiden ostaminen, voidaan vallan mainiosti hoitaa verkkokaupan välityksellä. Samaan hengenvetoon on kuitenkin todettava, että asiassa kuin asiassa voi kääntyä omaan asiakkuusvastaavan puolen. Verkkokauppatoimintoa tarjoamme parantaaksemme palveluamme, emmekä heikentääksemme sitä. Sopimus- ja satunnaisostajille Raisioagron asiakkaille verkkokaupan perusajatus on, että myynti tapahtuu luotolla, sovittujen luottorajojen ja maksuehdon puitteessa. Tämän ominaisuuden käyttäminen edellyttää omalta asiakkuusvastaavalta saatavan käyttäjätunnuksen ja salasanan tilaamista. Tätä vaihtoehtoa suositellaan, jos tilaaminen on säännöllistä ja tilausten yhteenlaskettu arvo vuositasolla on useita tuhansia euroja. Varsinkin rehuasiakkailla sopimusasiakkuus on miltei aina perusteltavissa. Mikäli asiakas on suorittanut ennakkoa, nettikaupassa tehty tilaus veloitetaan ennakkotililtä. Myöhemmin keväällä avataan myös käteismaksuun perustuva kauppapaikka. Kyseessä on itse asiassa sama kauppapaikka, joten tarjolla on samoja tuotteita. Tämän palvelun käyttö ei edellytä käyttäjätunnuksia tai salasanoja, koska maksu suoritetaan joko pankki- tai luottokortilla. Suosittelen kaikille nettitunnusten hankkimista ja tutustumista uuteen palvelumuotoon, se kun ei maksa mitään eikä velvoita mihinkään. Ajan mittaan kaupan valikoima kehittyy ja kasvaa, ja mahdollisesti jotkut tuotteet myydään ainoastaan verkkokaupassa. Raisioagron verkkokauppa löytyy osoitteesta shop.raisioagro.com. Lue lisää verkkokauppavalikoimastamme sivulta 44. Teksti: Bengt-Erik Rosin 5

6 AJANKUVA AGRO makasiini 1/12 Raisioagron risteilyllä hyvä tunnelma Raisioagron jokavuotiselle asiakasristeilylle lähdettiin Helsingistä helmikuun kirpeänä pakkaspäivänä yli 1700 tuottajan voimin. Risteilyllä oli tarjolla ohjelmaa jokaiseen makuun. TEKSTI JA KUVAT Janita Virtanen Imitaattori/trubaduuri Martti Koivisto kevensi tunnelman heti tervetulotilaisuudessa, minkä jälkeen karismaattinen Suvi Teräsniska tanssitti risteilyväen juhlatuulelle. Illan huipentumana toimi Happoradio, ja lieneekin bändin ansiota, että risteilyllä nähtiin edellisiin vuosiin verrattuna ennätysmäärä nuorempaa väkeä. Viihdepainotteisen illan jälkeen päivä Tukholmassa käynnistyi maa- ja metsätalousministeri Jari Koskisen puheenvuorolla. Ministerin puheen jälkeen osa risteilyväestä suuntasi retkille, joihin tänä vuonna kuuluivat inkojen aarteet kallioluolassa, raitiotiemuseo, kuninkaallinen varuskamari sekä ostosretket. Samaan aikaan laivaan jääneet risteilijät saivat nauttia Elovena-bingosta ja lavatanssikurssista, joka ilmenikin olevan melkoinen menestys. Koko päivän ajan risteilyväellä oli mahdollisuus hakea helpotusta myös tiedonnälkään monipuolisesta luentotarjonnasta. Illalla Finlanders keräsi tanssiravintolan täyteen väkeä ja kruunasi onnistuneen risteilyn. Ministeri sai väen liikkeelle Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskisen puheenvuoro veti Atlantis Palacen täyteen väkeä heti aamutuimaan. Ministerin puhe piti sisällään kolme aihekokonaisuutta: Mitä maailmassa on tapahtunut tai on tapahtumassa maatalous-sektorilla, mitä nykyisen hallituksen hallitusohjelmassa puhutaan maataloudesta ja ruokaasioista, sekä CAP-uudistus. Koskinen toi esille hallitusohjelman monta liikkuvaa osaa, joista puheenaiheeksi nousivat erityisesti tuotteiden hinnat sekä maataloustukien yksinkertaistaminen ja selkeyttäminen. Myös ajankohtainen ruokakeskustelu oli tärkeä osa Koskisen puheenvuoroa. - Suomalaisia kuluttajia kiinnostaa äärettömän paljon, mistä ruoka on peräisin, miten se on tuotettu, kuka sen on tuottanut, miten eläimiä on kohdeltu, ja niin edelleen. Tämä jos mikä antaa meille tuottajille mahdollisuuden tehdä sitä ruokaa. Se antaa myös suomalaiselle teollisuudelle mahdollisuuden hakea kuluttajien pyytämiä tuotteita. Meillä on ensiluokkainen ruokaturvallisuus. Se on asia, josta kannattaa pitää kiinni, Koskinen toteaa. Koskinen painotti myös merkintöjen tärkeyttä. - Haluamme edetä elintarvikkeiden merkitseminen suhteen. Kukaan ei kiellä tekemästä jo nyt kaikkia merkintöjä, ja onkin valitettavaa, että kaikki valmistajat eivät halua kertoa kaikkea. Tässä asiassa pitää päästä eteenpäin, sillä merkinnät antavat luottamusta koko ketjuun. Puheen jälkeen ihmiset saivat kysyä ministeriltä kysymyksiä. Kiinnostusta herätti tukien suuntaaminen aitoon aktiivituotantoon, eläkeratkaisut, kiintiövaatimuksesta luopuminen, pellon verotus-arvo, bioenergiaan siirtyminen sekä kuntauudistukset. Esille tuotiin myös huoli maa- ja metsätalousministeriön tulevaisuudesta. - Ei pelkoa! Maa- ja metsätalousministeriö on tarpeellinen ministeriö. Pohdinnassa on pikemminkin se, millä tavalla saamme entisestään vahvistettua kahta aihealuettamme, eli ruokaan ja uusiutuviin luonnonvaroihin perustuvia asioita. 6

7 Retket ja viihde vastasivat odotuksia Suurta mielenkiintoa retkitarjonnassa herätti tänä vuonna erityisesti kallioluola inka-aarteineen. Kyseisen retken valitsi lapinlahtelainen Petri Karttunen vaimonsa Mirvan kanssa. - Raision risteilyt ovat muodostuneet meille jo lähes perinteeksi, ja olimme todella iloisia, kun retkitarjonnassa oli tänä vuonna jotakin aivan uutta ja ennennäkemätöntä. Retki oli todella kiinnostava ja vastasi odotuksia. Karttunen kertoo risteilyjen toimivan pääosin virkistäytymisreissuina arjen keskellä, mutta myös mahdollisuus oppia jotakin uutta on aina tervetullutta. Inkojen aarteista kiinnostui myös pihtiputaalainen Erkki Yläkorpi. - Joskus on osattu olla melkoisia ylidiplomi-insinöörejä. En tiedä, riittäisikö tämän päivän osaaminen enää tällaiseen, Yläkorpi naurahtaa. Yläkorpi oli erityisen ilahtunut risteilyn viihdetarjonnasta. - Finlanders ja Suvi Teräsniska olivat loistavat valinnat! Imitaattori/trubaduuri Martti Koivisto esiintyi risteilyllä useaan otteeseen imitoimalla sekä puhuen että laulaen, ja viihdyttämällä myös omalla musiikillaan. - Oli todella mukavaa esiintyä useissa erilaisissa tiloissa ja tilanteissa. Suunnittelen settejä jonkin verran etukäteen, mutta toisaalta tässä työssä pitää osata nähdä, millaiset jutut toimivat missäkin. Tällä risteilyllä mukavinta oli esiintyä ennen ministerin puheenvuoroa. Olen keikkaillut melko paljon poliittisissa tilanteissa. Nykypäivänä yhdistetään monesti hieman huumoria asiatilanteisiin, ja se toimii, Koivisto hymyilee. Finlanders Suvi Teräsniska Mirva ja Petri Karttunen < Martti Koivisto >> > > Palautteita tuli runsaasti ja suurimmassa osassa oltiin kaikin puolin tyytyväisiä risteilyyn. Kritiikkiä tuli mm. siitä, että retket ja lavatanssikurssi olivat samaan aikaan ja viimeinen ruokailu meni päällekkäin Suvi Teräsniskan esiintymisen kanssa. Myös uusia ideoita esiintyjistä tuli mukavasti. Tästä on hyvä lähteä suunnittelemaan seuraavaa risteilyä. Kiitokset kaikille palautteesta! Vastanneiden kesken arvottiin Matka-Vekan lahjakortti. Sen voitti Pekka Hurme Pöytyältä. Onnea! Naudanrehujen kehityspäällikkö Merja Holma julkisti risteilyllä Raisioagron uuden tehorehun Maituri E:n. 7

8 KASVINVILJELY AGRO makasiini 1/12 Euroopassa viljat ovat talvehtineet vaurioitta - vai ovatko? Talvikausi on ollut Euroopassa erittäin leuto. Talvivaurioista ei alkutalven osalta ole ollut pelkoa. Lähinnä huoli on ollut kasvitautien esiintymisestä ja vaikutuksista kasvustojen laatuun, koska talvi on ollut ennätyksellisen leuto ja kasvustot kehittyivät syksyllä hyvin reheviksi. TEKSTI JA KUVA Minna Oravuo Meillä Suomessa syysviljojen kylvöala jäi viime vuosia pienemmäksi, koska kylvökelejä oli erittäin niukasti. Ruis- ja vehnäkasvustot lähes hukkuivat syksyn sateisiin, joten on täysi arvoitus, mikä kasvustojen kunto on keväällä lumien sulettua. Helmikuun alkupuolella idästä kuitenkin virtasi erittäin kylmää ilmaa koko Euroopan alueelle tuoden mukanaan pakkasia ja lunta. Lumipeitteen arvioidaan suojanneen kasvustoja siellä, missä sitä on, mutta muualla olosuhteet ovat olleet haasteellisemmat. Mahdollisten talvivaurioiden syntyminen ja niiden vaikutukset satotasoihin selviävät kuitenkin vasta keväämmällä, kun kasvustojen pitäisi lähteä uuteen kasvuun. Myös Venäjältä helmikuun alkuun mennessä saadut raportit ovat kertoneet, että talvehtimisongelmia ei ole ollut juurikaan ja kasvustot ovat huomattavasti edellistalvea parempia. Tästä huolimatta Venäjältä kuultiin huhuja mahdollisista vientirajoituksista alkuvuodesta, mutta ainakaan helmikuun puoliväliin mennessä huhut eivät ole todentuneet. Ukraina on sen sijaan raportoinut ongelmista jo aikaisemmin talvella, jopa 30 prosentin tappioista, kun viime talvena talvivaurioita oli noin 10 prosentilla syysvilja-alasta. Näin mittavilla talvivaurioilla on jo selkeä vaikutus kokonaistuotantomäärään. Pohjois-Amerikassa talvikausi on sujunut suuremmitta ongelmitta. Vehnävarastot vahvistuneet talven kuluessa Maailman vehnätase on vahvistunut talven aikana. Venäjällä, Kathastanissa ja Ukrainassa saatiin hyvä vehnäsato, mutta myös usein kuivuuden vaivaamasta Australiasta saatiin hyvä sato. Vaikka la Ninan aiheuttama kuivuus on leikannut kaikkien viljelykasvien tuotantoennusteita Etelä-Ameriikassa, niin hyvä kokonaistilannetta tämä ei ole muuttanut. Vehnävarastot ovat vahvistuneet talven aikana ja ovat korkealla tasolla. Varastojen vahvistumiseen on selityksenä hyvien tuotantolukujen lisäksi alentuneet kulutusennusteet. Vehnän markkinanäkymien arvioidaan pysyvän vahvoina, sillä talvivaurioista ei ole juuri raportoitu ja tässä vaiheessa ensimmäiset arviot vehnän tuotannosta ovat jopa nykyistä kautta suuremmat. Maissin tilanne vehnää heikompi Päinvastoin kuin vehnämarkkina, maailman rehuviljatase on heikentynyt edelleen talven aikana. Maissista saatiin pohjoisella pallonpuoliskolla hyvä sato, mutta sekään ei riittänyt vastaamaan kulutuskysynnän kasvuun. Voimakkaassa kysyntätilanteessa, päinvastoin kuin vehnämarkkinoilla, Brasilian ja Argentiinan kuivuusongelmat ovat vahvistaneet markkinaa epäedulliseen suuntaan. Varastot ovat laskeneet huolestuttavan alhaiselle tasolle. Kevätkylvöiselle kasville tuotantoennusteiden tekeminen on huomattavasti haasteellisempaa uuden kasvukauden osalta kuin syysviljoille, eikä niitä luotettavasti voida tehdäkään. Toisaalta on selvää, että esimerkiksi USA:ssa, joka on merkittävä maissin ja soijan tuotantoalue, spekulointi kevään edetessä voimistuu siitä, mitä viljelijät keväällä pelloille kylvävät. Maissia vai soijaa? Euroopassa maissin tuotantomäärän on arvioitu laskevan viime kesästä, jolloin EU:n alueelta saatiin erittäin hyvä sato. 8

9 Kotimaan viljamarkkinat vakaat Viljamarkkinat ovat toimineet koko kuluvan satokauden tasaisesti ilman suuria tarjonta- tai kysyntähuippuja. Toisaalta viljaa on tullut markkinoille kohtuullisen tasaista tahtia. Tosin alueellisia erojakin on ollut jonkin verran. TEKSTI Minna Oravuo Varsinkin Pohjanmaan alueella kysyntä on ollut kasvavaa ja viljan hinta on vahvistunut Etelä-Suomea enemmän. Tasainen markkina on sekä ostajan että myyjän kannalta hyvä tilanne. Hintakehitykseltään vuosi on ollut taas kerran omanlaisensa. Rehuviljojen hinnat ovat olleet suhteellisen korkeita. Varsinkin myllyvehnän ja rehuvehnän hintaero on ollut ajoittain myyjän kannalta liiankin kapea. Eron kaventuminen on johtunut rehuviljojen myllyvehnää huomattavasti tiukemmasta tasetilanteesta. Hyvälaatuista myllyvehnää on tuotettu viime kesänä selvästi kotimaista kysyntää enemmän, kun taas rehuviljojen tuotanto on hyvin lähellä kotimaan kulutusta. Öljykasvien osalta kotimaan hinta on seurannut hyvin lähellä Matifin noteerausta ollen ajoittain myös sen yläpuolella. Tämä ei kuitenkaan ole innostanut myyntipiikkeihin, mikä voi osittain selittää viime kesän heikot sadot. Viljan laatu vaihtelee Viljan laatu on myös poikennut melkoisesti edellisvuodesta. Vehnän laatu on ollut aivan huippua. Valkuaispitoisuudet korkeita ja sakoluvut kohtuullisella tasolla. Myös rukiin laatu on ollut hyvä. Pikemminkin on ollut puutetta eristä, joilla on alhainen sakoluku. Ohran laatu vaihtelee eniten. Varsinkin mallasohraerien laadut ovat olleet monenkirjavia. Haasteellisimpana ominaisuutena on meillä totuttu pitämään valkuaispitoisuutta. Senkin osalta on ollut haasteita, mutta poikkeuksellisen ongelman on aiheuttanut alhainen jyväkoko. Arvot ovat kaikilla lajikkeilla selvästi viime vuosia alhaisemmat. Kauran laatu vaihtelee erittäin paljon alueittain. Hometoksiinipitoisuudet ovat muutaman vuoden tauon jälkeen olleet korkeita. Toksiinianalyyseja onkin tehty paljon, koska jo loppusyksystä havaittiin, että ongelmia on, kun siirrytään pohjoisempaan. Etenkin Pohjanmaan loppukesän ja sadonkorjuuajan runsaat sateet saivat Mycotoksiini-sienet muodostamaan sekä ihmisille että kotieläimille haitallisia hometoksiinimyrkkyjä. Muiden viljojen osalta ei ongelmia ole ollut viime kesän jälkeenkään. Öljykasveja kylvöön Kohtuullisen hyvin toimivat viljamarkkinat ja kohtuullinen hintataso luovat hyvän pohjan uudelle kasvukaudelle. Rehuviljojen osalta viljelyalaa on jopa mahdollista kasvattaa. Suurin koko sektorin haaste on kuitenkin öljykasvialan kasvattaminen. Alaa pitää saada lisää, mutta se on myös kasviviljelytilojen mahdollisuus huolehtia viljelykierrosta ja kasvivalikoiman monipuolistamisesta. Raisioagron kevätpäivät lähestyvät Raisioagron kevätpäivät pidetään taas auringon alkaessa paistaa korkeammalta. Päiviä pidetään Raisiossa, Nokian myllyllä, Ylivieskassa, Kouvolassa ja Pöytyällä Vihervakassa. Päivien ohjelma on perinteinen. Voit noutaa öljykasvien kylvösiemet ja Raisiosta myös kasvinsuojeluaineet. Myös Kouvolasta on saatavilla tiettyjä torjunta-aineita. Paikanpäällä tapaat tietysti raisioagrolaisia ja voit vaihtaa kuulumisia sekä heidän että muiden päiville poikenneiden viljelijöiden kanssa. Tietysti on tarjolla myös lämmintä keittoa ja kahvit päälle. Tarkempaa tietoa päivien ohjelmasta löydät nettisivuiltamme Tervetuloa! Nokia Vihervakka, Pöytyä Kouvola Raisio Ylivieska Raisio

10 KASVINVILJELY AGRO makasiini 1/12 Viljelysopimusten teko kannattaa aina Sopimuskumppanin valinta ja viljelysopimuksen teko kuuluvat yhtä tärkeinä asioina uuteen kasvukauteen valmistautumisessa kuin viljelysuunnitelman tekeminen tai tuotantopanosten hankinta. TEKSTI Minna Oravuo I KUVA Jaakko Laurinen Sopimustoiminta on helpoin ja edelleen hyvin käyttökelpoinen väline hallita määrä-, laatu- ja hintariskiä. Raisioagro tarjoaa hyvät sopimusehdot ja monipuoliset hinnoittelumekanismit, joista varmasti löytyy vaihtoehto sekä suuren että pienen viljatilan, mutta myös kotieläintilan käyttöön. Sopimusehdot löytyvät kätevästi netistä Sopimusehdot ja sopimustoimintaan liittyviä ohjeita löytyy uudistuneilta nettisivuiltamme com/vilja. Jos et ole aikaisemmin ollut sopimusviljelijänä tai sinulle nousi kysymyksiä sopimusviljelyn yksityiskohdista, otathan yhteyttä omaan asiakkuusvastaavaasi, niin saadaan sopimukset kuntoon. Oman asiakkuusvastaavasi yhteystiedot löydät tämän lehden takakannesta. Raisioagron uusi viljelyopas ölykasveille ja viljoille on ilmestynyt. Löydät sen netistä pdfmuodossa sivuiltamme Sopimuskasvivalikoima laajenee Sopimuskasveina säilyvät kaikki tutut viljelykasvit; myllyvehnä, ruis, suurimokaura ja ohra, mallasohra ja rehuvehnä, -ohra ja kaura. Valkuaiskasveista sopimuksia tehdään rehuherneestä että härkäpavusta. Öljykasvivalikoima sen sijaan laajenee. Tutun rypsin ja rapsin rinnalle palaa camelina. Luomuviljoista sopimuksia tehdään myllyvehnästä, suurimokaurasta sekä rukiista. Perinteisen myllyvehnän ja suurimokauran rinnalla teemme kyseisistä kasveista myös erikoisviljasopimuksia. Kannustimia öljykasvien viljelyyn Öljykasvien viljelyinnokkuutta on koeteltu kovasti varsinkin kahden edellisen kasvukauden aikana. Takaiskuista huolimatta nyt ei kuitenkaan pitäisi antaa periksi, vaan hakea vaihtoehtoa esimerkiksi vaihtamalla rypsi rapsiin. Öljykasveilla on varma markkina myös ensi talvena, sillä Raisioagrolla on suuri tarve saada kotimaista raaka-ainetta. Öljykasvien positiivista vaikutusta viljelykiertoon ja esikasviarvoon ei kannata unohtaa viljan tuotantoon keskittyvillä tiloilla. Nyt tarvitaan uskoa öljykasvintuotantoon ja tsemppiä viljelyyn. Varman markkinan lisäksi Raisioagro kannustaa myös muulla tavalla öljykasvien sopimustuotantoon. Kaikille rypsi- ja rapsisopimuksille maksetaan 5 /tn sopimuspalkkioita. Palkkion lisäksi on mahdollisuus saada upea Acorn 12MP 5210A -riista/valvontakamera, kun tekee vähintään 10 hehtaarin öljykasvisopimuksen mennessä ja hankkii öljykasvinsiemenet Raisioagrosta. Camelina palaa sopimuskasviksi Camelinaa viljeltiin menestykkäästi muuta vuoden ajan. Viljely onnistui hyvin ja myös taloudellisesti kasvi oli sopimusviljelijän kannalta mielekäs. Nyt tavoitteena on noin 600 hehtaarin camelina-ala. Kylvösiementä on saatavilla Raisioagrosta ja suosittelemme uuden kylvösiemenen hankintaa, vaikka siilojen pohjalta löytyisikin vielä vanhaa siementä. Erikoisviljasopimuksia myllyvehnästä ja suurimokaurasta Perinteisesti tuotetun myllyvehnän ja suurimokauran lisäksi teemme näistä kasveista erikoisviljasopimuksia. Viljelyvaatimuksena näissä sopimuksissa on kasvunsääteiden kokonaisvaltainen käyttökielto. Muuten laatuvaatimuksina ovat myllyvehnän ja suurimokauran laatu- ja vastaanottovaatimukset. Erikoisviljasopimuksen minimimäärä on suurimokauralla kiloa ja myllyvehnällä kiloa. Sopimuspalkkiota maksetaan 5 /tn. Sopimuksia tehdään vain rajattu määrä. 10

11 Opas rehuviljan viljelyyn MTT yhteistyössä Raisioagron kanssa on julkaissut Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla toimineen Rehuvilja Kehitys hankkeen tuloksia uudessa oppaassa, joka on kaikkien luettavissa netissä. TEKSTI Essi Saarinen. MTT Lajikkeiden soveltuvuutta Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalle selvitettiin analysoimalla MTT Ruukissa tehtyjä kauran ja ohran virallisten lajikekokeiden tuloksia vuosilta Lisäksi testattiin vehnän soveltuvuutta viljelyyn hankealueellamme. Vehnän viljelyn todettiin olevan keskimääräisissä oloissa mahdollista, vaikka siihen liittyy riskejä. Oppaassa havainnollistetaan myös kylvösiemenen laadun tärkeyttä. Lajittelu ja peittaus ovat osoittautuneet kannattaviksi toimenpiteiksi hyvinkin itävälle siemenelle. Nämä kunnostustoimet vaikuttivat positiivisesti orastumisen tiheyteen ja tasaisuuteen sekä nostivat satotasoa. Huomionarvoista on kuitenkin se, että kun- nostustoimenpiteistä huolimatta sertifioitu siemen pärjäsi siemenluokista kaikkein parhaiten. Kasvunsääteen käytöllä on saatu laskettua kasvustojen lakoprosenttia, mutta eri aineiden vaikutus satoon ei toistunut vuosittain. Myös kasvitautitorjunnan merkitys vaihteli vuosittain, ja siksi kasvinsuojelutoimenpiteitä tehtäessä tulisi arvioida kasvuston kuntoa ja kasvuolosuhteita. Valkuaiskasvit tuovat toivottua viljelykiertoa pelloille. Syysrypsi talvehti vahvan juuristonsa ansiosta. Lajin viljely onnistui kahtena vuonna hankealueella ja tuotti kevätrypsiä vastaavan hehtaarisadon. Oppaassa kerrotaan havainnoista, joita tehtiin viljelykokeissa. Lue lisää aiheista oppaan nettiversiosta pdf/mttkasvu17.pdf Oppaan voi myös ostaa osoitteesta: p. (03) Opasta jaetaan myös hankkeen tulevissa koulutuksissa sekä 3-vuotisen muokkausmenetelmäkokeemme tulostilaisuuksissa: iltapäivä, Haapajärven maatalousopistolla aamupäivä, Kannuksen maatalousopistolla iltapäivä, Ruukin maatalousopistolla Lisätietoja hankkeesta ja sen tapahtumista: p Viljakauppa Ylivieskan tehtaalle vilkasta Ylivieskan rehutehtaan hankinta-alueella asiakkuusvastaavana vuoden alussa aloittanut Jouko Lotvonen on ollut uudessa tehtävässään alusta asti kiireinen, sillä kevättä kohti viljakauppa on ollut vilkastumaan päin. - Kevyttä viljaa on myös tarjottu paljon. Tautitorjunta olisi kannattanut hoitaa viime kesänä, sillä kevyestä tavarasta hinnanvähennys on jopa -25 /tonni. Tautitorjunnan hinnan tienaa helpolla takaisin, kertoo Lotvonen. Vastaanotetun ohran hehtolitrapaino on keskiarvoltaan pari kiloa vuodentakaista matalampi. Varsinkin ohran ja vehnän kysyntä on yhä vahvaa, joten viljaa kannattaa nyt ehdottomasti tarjota. Rehuvehnälle maksetaan myös valkuaislisää parhaimmillaan +5 / tonni. Keskiarvo Ylivieskassa on yli 14 prosenttia, joten suuri osa on laatulisää saanutkin. Öljykasvien vastaanotto Ylivieskassa on myös lisääntynyt. Rypsi kannattaa muistaa kylvösuunnitelmassa myös tulevana keväänä. 11

12 KASVINVILJELY AGRO makasiini 1/12 Kotieläintuotannon hyvä tulos edellyttää nurmenviljelyn vahvaa osaamista Vaikka sääoloilla onkin vaikutusta sadon laatuun, on viljelijän omilla toimilla ratkaisevin merkitys nurmen viljelyn onnistumisessa. Panostukset nurmen perustamiseen, seosvalinnat, rikkatorjunta, lannoitus ja korjuutekniikka ovat oleellisia säilörehun laatuun vaikuttavia tekijöitä. Artturi-analyysien mukaan säilörehun sulavuus on heikentynyt viime vuosina. Heikon säilörehun tuotantokyvyn varmistaminen vaatii voimakasta väkirehupanostusta. Se nostaa ruokintakustannuksia. RAISIOAGROLTA UUDET NURMISIEMENSEOKSET MARKKINOILLE Raisioagro tuo markkinoille uudet nurmisiemenseokset ja uutta ajattelutapaa seosten käyttöön. Tavoitteena on tuottaa huippulaatuinen sato, alentaa maidon tuotantokustannuksia ja nostaa keskituotosta. Seoksiin on valittu hyvää D-arvoa tuottavia lajikkeita virallisten lajikekokeiden perusteella. TEKSTI Juha Anttila I KUVA Lasse Matikainen Tilalla tehdään jo kylvövaiheessa valinnat sopivasta korjuustrategiasta. Tilalle valitaan kahden, 2-3 tai 3-4 niiton seokset. Valintaan vaikuttavat tilan peltoala, maantieteellinen sijainti, maalajit sekä karjanlannan käyttö. Monella tilalla on järkevää valita sekä kahden että 3-4 niiton seoksia. Tällöin rehuntekoon tulee joustavuutta, kun voidaan aloittaa nopeista seoksista ja siirtyä hitaampiin. Kahden niiton timotei-nurminataseokset Varma 1 -nurmiseoksen etuna on varma talvehtiminen ja pitkäikäisyys. Iki-timotei tuottaa hyvän ensimmäisen sadon ja sen D-arvo pysyy korkeana. Minto-nurminadalla on erittäin hyvä jälkikasvukyky. Lajikkeella on myös korkea D-arvo toisessa niitos- sa. Seos sopii koko Suomeen ja myös kevään täydennyskylvöön nopean alkukehityksen ansiosta. Varma 2 -seoksessa on Suomen halutuimmat lajikkeet: Nuutti-timoteita ja Inkeri-nurminataa. Inkeri on virallisissa lajikekokeissa ollut satoisin nurminatalajike. Nuutti on erittäin satoisa sekä ensimmäisessä niitossa että etenkin jälkikasvusadossa. Nuutin sadon sulavuus on lajikkeiston parhaimpia niin ensimmäisessä kuin toisessakin niitossa. Tällä seoksella voidaan tehdä myös kolme satoa. Viljelyvyöhykkeille niiton apilanurmiseokset Teho-apilanurmiseoksella saavutetaan säästöä lannoituskustannuksissa. Sen ruokinnallinen arvo on hyvä ja se lisää ka syöntiä ja parantaa maidon pitoisuuksia. Lisäksi apilalla saavutetaan merkittävää joustoa korjuuajankohdassa. Teho-apilaseos sopii hyvin kaikille maalajeille koko Suomessa. Seosta voidaan myös viljellä tavanomaisesti ja myös kolmen sadon strategialla. Seoksessa on 10 prosenttia puna-apilaa sekä timoteita ja nurminataa. Teho 2 -apilanurmiseos on monipuolinen korkealuokkainen siemenseos edulliseen rehuntuotantoon ilman väkilannoitteita sekä viherlannoitusnurmiin. Seos sisältää 15 prosenttia puna-apilaa ja 5 prosenttia alsikeapilaa, joka on kasvupaikaltaan vaatimattomampi kuin puna-apila. Lisäksi seoksessa on timoteita ja nurminataa. Viljelyvyöhykesuositus

13 3-4 niiton ruoko- ja rainataseokset Voima-ruokonataseos sisältää Tenho-timoteita, Minto-nurminataa ja Karoliina-ruokonataa. Tämä seos lähtee nopeasti kasvuun niiton jälkeen ja sen sulavuus laskee ensimmäisessä niitossa hitaasti. Samoin valkuaispitoisuus pysyy pitkään korkealla tasolla. Karoliina-ruokonadan jälkikasvukyky on erittäin hyvä. Karoliinan D-arvo on ensimmäisessä niitossa ollut nurminatojen tasoa. Toisessa ja kolmannessa niitossa Karoliinan D-arvo on parempi kuin muiden ruokonatalajikkeiden. Seos sopii lähes koko maahan. Jälkikasvu lajikkeella on lehtevää ja hyvin sulavaa. Satopotentiaali on korkea kuivinakin kesinä. Vauhti-rainataseos on erikoisseos intensiiviseen nurmituotantoon. Siihen on valittu kiihkeäkasvurytmisiä lajikkeita Felina/Hykor-rainataa, Svea-englanninraiheinää ja Koraruokonataa. Rainata on nopeakasvuinen kovan sadon tuottava kasvi sekä märissä että kuivissa olosuhteissa. Englanninraiheinä on talvenkestävin ja satoisin raiheinälajike. Se tuottaa määrältään ja laadultaan huippusatoja. Timotei ja nurminata sekä punaapila täydentävät tätä seosta. Tämän seoksen satopotentiaali on selvästi suurempi kuin normaali timotei-nurminadan. Tätä nurmien F1-seosta suositellaan vyöhykkeille 1-3 e. Ruokinta- ja nurmineuvontaa asiakkuusvastaavilta Raisioagron ruokinta- ja nurmiviljelyratkaisut laittavat lehmät lypsämään säilörehunurmet kasvamaan. Lisäksi Yaran kanssa räätälöity Raisioagron nurmiseoksiin sopiva lannoitusohjelma tukee tavoitetta. Nurmen rikkatorjunta kannattaa. Vasemmalla puolella käsittelemätön nurmi, oikealla rikkatorjunta tehty. Rikkatorjunnalla parempaa säilörehua Nurmien rikkatorjuntaa laiminlyödään usein. Paitsi, että rikkakasvit vievät nurmilta kasvutilaa ja ravinteilta, ne heikentävät nurmen ravitsemuksellista arvoa ja rehun maittavuutta. Tärkein syy torjua rikkakasvit nurmesta on niiden haitallinen vaikutus eläimen terveyteen ja tuotantoon. Useimmat rikkakasvit alentavat rehun D-arvoa. Voikukka ja hierakka ovat ongelmallisimpia, koska voikukka sisältää suhteellisen paljon tuhkaa ja hierakka hyvin kuitumaisena kasvina sulaa huonosti. Lisäksi voikukassa ja monessa muussa yleisimmässä rikkakasvissa on kaliumia ja kalsiumia kaksinkertainen määrä suosituksiin nähden. Näiden liian suuri saanti altistaa lehmiä poikimahalvaukseen. Monet rikkakasvit ovat myrkyllisiä. Useimmat maittavat huonosti ja aiheuttavat virheitä maitoon. Siinä liuta syitä, miksi nurmen rikkatorjunta on syytä suorittaa. Aikainen aloitus tärkeää Nurmien kevätrikkatorjunnassa tärkeintä on aikainen aloitus. Peltoka- nankaali, voikukka ja muut nurmien rikkakasvit pitää torjua ajoissa. Kukinnan aikaan niitä ei enää kannata torjua. Toinen ajankohta nurmilla on niiton jälkeen, kun hierakka ja muut rikat ovat lehtevässä kasvussa. Sato ei välttämättä heti lisäänny torjuntaa seuraavassa niitossa, sillä nurmet eivät ehdi tihentyä torjunnan ja sitä seuraavan sadonkorjuun välillä. Sadon ruokinnallinen arvo kuitenkin nousee heti. Lisäksi toisen sadon kehittyessä nurmi valtaa lisää kasvutilaa, ja sadon nousukin on suurempaa. Yhdistetty rikkakasvitorjunta ja täydennyskylvö voivat antaa nurmilohkolle lisää laadukkaita satovuosia. Starane XL käyttövalmis seos leveälehtisten rikkakasvien torjuntaan apilattomilta laidun- ja säilörehunurmilta hyvä teho rikkakasveihin myös vaihtelevissa sääoloissa eläimet voi päästää laitumelle tai satoa korjata 10 päivän kuluttua käsittelystä soveltuu pohjavesialueille Teksti: Heidi Seitala 13

14 KASVINVILJELY AGRO makasiini 1/12 Uusia RATKAISUJA öljykasvinviljelyyn Rikkatorjunta kannattaa: vasemmalla käsittelemätön, oikealla Galeralla käsitelty rypsi. Rypsin ja rapsin viljelijöille on tarjolla jälleen runsaasti uutta kasvinsuojelun ja lajikkeiden saralla jo tälle vuodelle. Hieman pidemmälle katsoen näköpiirissä on lisää kaivattuja parannuksia valikoimaan ja sitä kautta viljelymahdollisuuksiin. TEKSTI Jaakko Laurinen I KUVA Lasse Matikainen Edellisvuoden 2010 öljykasvisadot jäivät erittäin alhaisiksi. Huono tulos oli toki monen tekijän summa, mutta yksi yhdistävä tekijä oli kuuman kesän helteet, jotka olivat monin paikoin pahimmillaan juuri ennen kukintaa. Viime kesänä sadot olivat toki edellisvuotta korkeampia, mutta nytkin esiintyi odottamattoman matalia satotasoja. Raision esinäytekyselyssä keskisadoksi muodostui vain 1480 kg/ha, joka ei ole tyydyttävä satotaso. Syy voi jälleen löytyä lämpöstressistä, sillä vuosia 2010 ja 2011 yhdistää korkea lämpösummakertymä. Niin Kanadasta kuin Suomestakin löytyy tutkimustietoa korkeiden lämpötilojen satoa alentavasta vaikutuksesta etenkin kun stressaavaa kuumuutta esiintyy ennen kukintaa. Tutkimuksista myös selviää, että rapsi selviää usein stressistä paremmin kuin rypsi. Suomessakin kevätrapsin viljelyä voitaisiin jonkin verran lisätä Etelä-Suomessa. Tätä helpottavat uudet ja aikaisemmat lajikkeet, jotka ovat useimmiten hybridejä. Smilla Raision hybridirapsiuutuus Raision uutuus hybridirapsi on nimeltään Smilla. Se tuo lajikevalikoimaan parannusta joka saralla. Sato on korkeampi, esimerkiksi Marie-rapsiin verrattuna ero on virallisissa lajikekokeissa +25 prosenttia. Laatupuolella erityisesti matala lehtivihreäpitoisuus vähentää viljelyn riskejä. Rapseissa hybrideillä on nopea ja elinvoimainen alkukehitys. Tämä lyhentää kasvuaikaa, joka Smillan kohdalla on enää reilun viikon myöhäisempiä rypsejä pidempi. Hybrideillä voidaan myös pienentää kylvötiheyttä, koska kasvusto haaroittuu paremmin. Smilla on saksalaisen NPZ Lembken jalostama lajike aivan kuten Raisioagron valikoiman muutkin rapsit Campino ja Trapper. Ensimmäisenä vuonna Smillan saatavuus on rajallinen. Mospilan kuoriaisia vastaan Kuoriaisten torjuntaan tulee uusi vaihtoehto vasta rekisteröinnin öljykasveille saaneesta Mospilanista. Sen tehoaine kuuluu samaan neokotinoidien ryhmään kuin Biscayankin. Valmisteen tehoaine, asetamipridi, on kosketusvaikutteinen sekä systeemisesti vaikuttava aine, jonka takia valmisteella on tehoa melko pitkään ruiskutuksen jälkeen. 14

15 Vaikutustapansa takia torjuttavat hyönteiset voivat säilyä elinkykyisinä jonkin aikaa ruiskutuksesta. Ne eivät kuitenkaan enää pysty vioittamaan kasveja. Ruiskutusnesteen tasainen levittyminen kasvustoon on tärkeää hyvän tehon saamiseksi. Raemaista, hyvin liukenevaa Mospilania käytetään 150 grammaa hehtaarille. Sillä ei ole pohjavesirajoitusta. Resistenssien kantojen muodostumista on vältettävä, joten Biscayan ja Mospilanin käyttöä on rajattu niin, että jompaa kumpaa tuotetta saa käyttää rapsikuoriaisia vastaan yhden kerran. Mospilania kannattaa tiedustella omalta asiakkuusvastaavaltaan Raisioagrosta. Rikkapitoisuus kasvoi Vastaanotetun öljykasvisadon rikkapitoisuus on noussut tällä kaudella. Reilusta kahdesta prosentista keskiarvo on kivunnut yli viiden prosentin. Rikkatorjuntaa käytettiin tänä vuonna varovaisemmin ja se näkyy tuloksissa. Galera aiheutti vikuutuksia viime kaudella, mutta uusien käyttöohjeiden mukaan käytettynä ei aiheuttanut erityisiä ongelmia käytännön viljelyssä. Sama on todettu myös koetoiminnassa menneenä kesänä. Galeran teho ei riitä kaikkiin rikkoihin, pahimpana esimerkkinä ehkä pillike. Lähivuosina saatetaan saada uusi tehoaineyhdistelmä, jossa aukot tehossa on paikattu. Markkinoille on tullut myös Aurea CL -rypsilajike, jolle voidaan käyttää Clearfield konseptin mukaista rikkatorjuntaa Clamoxilla. Tämä on varma tapa torjua rikat, mutta muita kysymysmerkkejä konseptissa riittää. Clearfield konsepti ei tule jäämään Aurea lajikkeen varaan vaan tulossa on myös rapsilajikkeita, joille voidaan käyttää Clamox tyyppisiä rikka-aineita. Vaikuttaa siltä, että toistaiseksi Clearfield-lajikkeet eivät ole valikoiman satoisimpia. Rikoista puhdas pelto nostaa kuitenkin sadon arvoa. Rypsilajikkeissa ei ole tälle vuodelle Aurean lisäksi muita uutuuksia. Menee vielä ainakin kaksi vuotta ennen kuin markkinoille tulevat niin sanotut synteettiset lajikkeet, joilla saataneen selkeä parannus satoon ja korrenvahvuuteen. Synteettinen lajike syntyy yhdistämällä kaksi tai useampia erillään lisättäviä siementuotantolinjoja siemenseokseksi, josta tuotetaan synteettisen lajikkeen kantasiemen. Synteettisiä lajikkeita pidetään populaatio- ja hybridilajikkeiden välimuotona. Synteettisen lajikkeen siemen ei ole niin kallista kuin hybridilajikkeen, koska niiden tuotanto tulee edullisemmaksi. Hinta korkealla Öljykasvien hinta esimerkiksi vehnän hintaan verrattuna on ollut tällä kaudella selvästi yli kaksinkertainen, välillä jopa kaksi ja puolikertainen. Tämä tuo öljykasveille tällä hetkellä kilpailukykyä. Hinnankiinnitysmahdollisuuksien avulla voi pienentää tulevan sadon hintariskiä tehokkaasti. Viljoihin verrattuna etuna on myös mahdollisuus valkuaiskasvipalkkioon. Noin 50 euron hehtaarituella voi kattaa esimerkiksi öljykasvien siemenkustannusta joka tosin on muutenkin viljan siemenkustannusta pienempi. Ota siis öljykasvit mukaan kylvösuunnitelmaasi myös tänä vuonna. Mallasohran sopimusviljely jatkuu Raisioagrossa Raisioagro aikoo myös jatkossa olla vahva tekijä mallasohrasektorilla, sekä sopimustoiminnassa että viljelyn kehittämisessä. Suomella on suhteellinen kilpailukyky kevätohrien tuotannossa Euroopassa ja tämä luo lujan pohjan mallasohran viljelylle myös tulevaisuudessa. Raisio-konserni ja Viking Malt solmivat viime vuonna monivuotisen yhteistyösopimuksen mallasohran hankinnasta. Sopimuksen myötä Raisio toimittaa suomalaista mallasohraa kaikkiin Viking Maltin tuotantolaitoksiin Itämeren alueella. Sadon 2011 toimitukset Ennen uuden kauden alkamista pitää toimittaa viime kesän sato. Mallasohran toimitukset ovat sujuneet mallikkaasti talven aikana, merkittävistä muutoksista huolimatta. Nykyisistä sopimuslajikkeista; Annabell, Braemar ja Quench lajikkeiden toimitusajat pitäisi sopia välittömästi, sillä näiden lajikkeiden osalta vastaanotto päättyy huhtikuun loppuun mennessä. Mallasohralajikkeet Ensi kesänä Raisioagro tekee viljelysopimuksia seuraavista lajikkeista: Barke, Tipple, Marthe, Fairytale, Charmay, Cha Cha ja Chill. Lajikkeet, jotka ovat jäämässä pois sopimuslajikevalikoimasta, ovat Annabell, Braemar ja Quench. Scarlett on vielä kohtuullisen monella viljelijälle viljelyssä, mutta me suosittelemme Scarletin tilalle miettimään muita lajikevaihtoehtoja. Myös ensi kesän sadon osalta toimituspaikat vaihtelevat lajikkeittain. Barke ja Marthe voidaan toimittaa joko Raisioon tai Hämeenlinnaan. Muut Raisioon toimitettavat lajikkeet ovat Tipple, Fairytale, Scarlett ja Xanadu. Charmay, Cha Cha ja Chill lajikkeet toimitetaan Hämeenlinnaan. Charmay ja Cha Cha satoisia lajikkeita Hyviä vaihtoehtoja perinteisille lajikkeille ovat erikoismallasohrat Charmay ja Cha Cha. Lajikkeet ovat yksinoikeudella Raisioagron sopimusviljelijöillä ja suuremmassa mittakaavassa viljelyssä nyt toista vuotta. Raision esinäytekyselyssä lajikkeet ovat menestyneet hyvin. Aikaisempi ja isojyväisempi Charmay on satotasoltaan Marthen, Annabellin ja Braemarin luokkaa ja selvästi Barkea satoisampi. Kasvuajaltaan se on Barkea selvästi aikaisempi, lähellä Scarlettia. Myöhäisempi ja pienijyväisempi Cha Cha puolestaan pärjää sadossa Tipplelle ja Quenchille. Cha Cha on hieman Tippleä aikaisempi lajike. Laadun suhteen lajikkeet ovat keskitasoa. Erityisiä laatuongelmia niissä ei ole. Viljelyssä nämä melko pitkäkortiset lajikkeet kaipaavat korrensäädekäsittelyä. Pitkäkortisuus voi kuitenkin olla eduksi kuivina vuosina. Erikoismallasohrille maksetaan tietysti erikoishintaa, joka tänä vuonna tarkoittaa kahdeksan euron lisähintaa perushinnan päälle. Teksti: Minna Oravuo 15

16 KASVINVILJELY AGRO makasiini 1/12 Hukkakauran torjunta yhä tärkeämpää Hukkakauraa esiintyy vuosi vuodelta yhä enemmän. Eviran tarkastajan Jari Poikulaisen uunituore tilasto kertoo, että Suomen peltoalasta on saastunut jopa 16 prosenttia, ja tilanne pahenee joka vuosi. TEKSTI Heidi Seitala I KUVA Arto Markkula Varsinais-Suomessa tilanne on yksi pahimpia, sillä saastuneita lohkoja on 26,8 prosenttia. Hukkakaura lisääntyy pelloillamme lähinnä torjunnan laiminlyönnin vuoksi. Tilanne on monilla lohkoilla äitynyt viljelijänkin yllätykseksi sen verran pahaksi, että käsin kitkentä on hyvin työlästä ellei mahdotonta. Kun hukkakauran saa kerran riesakseen, on siitä eroon pääseminen vaikeaa. Hukkakauran siemen säilyy itämiskelpoisena jopa 10 vuotta. Apu on kuitenkin lähellä, sillä markkinoilla olevat huk- Hukkakaura selviää itämiskelpoisena eläinten ruoansulatuksen läpi. kakaura-aineet ovat todistetusti erittäin tehokkaita. Käsin kitkentä on mahdollista tiettyyn pisteeseen asti, mutta lohkoilla tarvitaan kesän aikana useampia kitkentäkertoja, jotta kaikki hukkakaurayksilöt saadaan varmasti pois. Suosittelemmekin hukkakauran torjuntaa kemiallisesti tarpeeksi ajoissa. Torjunnan laiminlyönti voi aiheuttaa tukien menetystä, laskee lohkon arvoa, sekä laskee viljojen tilityshintaa, kun mukana on rikkoja. Eläimille syötettävän rehuviljan mu- kana hukkakauran siemenet päätyvät lannan myötä takaisin lohkoille, sillä hukkakaura selviää itämiskelpoisena eläinten ruoansulatuksen läpi. Hukkakauraruiskutuksissa ainetta ei saa säästellä, vaan niissä pitää käyttää vähintään pienimpiä ohjeissa suositeltuja määriä. Vaikeissa oloissa ja kovassa hukkakaurasaastunnassa erityisesti suorakylvetyillä lohkoilla suositellaan käytettävän aineiden enimmäismääriä. Myös hukkakauraruiskutusten oikea ajoitus on tärkeää. Uusi ratkaisu Swipe! Raisioagrolla on myynnissä uusi ratkaisu viljojen hukkakauran torjuntaan, Syngentan valmistama Swipe. Uusi Swipe on hukkakaura-aine ohralle, vehnälle, rukiille ja ruisvehnälle. Swipen tehoaine pinoksadeeni on tuttu markkinoilla olevasta Axialista. Swipe antaa erinomaisen tehon hukkakauraan, lisäksi se on hellävarainen viljelykasveille ja sillä on joustava käyttöaika. Swipe tehoaa hukkakauraan sen 2-lehtivaiheesta aina siihen saakka, kunnes lippulehden kärki näkyy. Hukkakuran lisäksi Swipe tehoaa useimpiin hankaliin heinärikkakasveihin, kuten luohoon, raiheinään ja rikkapuntarpäähän. Swipe ei ole sallittu pohjavesialueilla, joten Raisioagro myy myös pohjavesialueille sopivaa Puma Extraa. Öljykasveille sopiva hukkakaura-aine valikoimissamme on tuttu Targa Super. 16

17 Uusi TEHORATKAISU kevätviljojen rikkatorjuntaan Cantor MegaPack on erittäin laajatehoinen ja superriittoisa kokonaisuus, joka sopii kevätviljojen rikkatorjuntaan sekä apilattomille suojaviljakasvustoille. Megapack on saatavilla vain Raisioagrosta. Cantor MegaPack sisältää kaksi Cantor (a 3 l) ja Premium Classic SX (150 g) -valmisteita. Yhdessä ne vahvistavat toistensa tehoa. Seoksessa olevat kolme eri tehoainetta varmistavat hyvin laajan tehon kevätviljoilla esiintyviin siemenrikkakasveihin. Seos sopii käytettäväksi myös apilattomassa suojaviljakasvustossa. Kaikki tär- keimmät siemenrikkakasvit nujertuvat varmasti ja kustannustehokkaasti tällä paketilla myös viileissä ruiskutusolosuhteisssa (+5 asteesta alkaen). Kummatkin valmisteet sopivat käytettäväksi pohjavesialueilla, eikä niillä ole olki- tai peräkkäiskäyttörajoituksia. Tämä paketti sopii kaikille tiloille! Tankkiseossuositus: Cantor 0,4 l/ha + Premium Classic SX 12 g/ha + SitoPlus 0,1 l/ha Hivenliuoksilla huomio yksityiskohtiin Aivan kuin ihmisillä, myös kasveilla pieni määrä ravintoainetta voi vaikuttaa merkittävästi terveyteen. YaraVita -sarja on kehitetty hivenravinteiden puutosten hoitoon. Sarjan monipuolisilla tuotteilla pystyt tekemään eri viljelykasveille oikea-aikaisen täsmäkäsittelyn. KATSO lisää: Yhdenkin hivenravinteen puute estää kasvia hyödyntämästä tehokkaasti muita annettuja ravinteita. Kasvin lehdelle ruiskutettuna YaraVita vaikuttaa välittömästi auttaen kasvia tehostamaan kasvuaan. Tuotteet soveltuvat hyvin tankkiseoksiin Tuotesarjasta voi nostaa esille erityisesti kolme tuotetta. YaraVita Gramitrel on erinomainen hivenravinneliuos, joka on räätälöity varta vasten viljojen hivenravinnepuutosten hoitoon. Liuos sisältää typpeä, magnesiumia, kuparia, mangaania ja sinkkiä. Akuutissa ravinteiden puutostilassa vilja saa tästä tuotteesta nopeasti käyttöönsä kaikkia tärkeimpiä hiveniä. Kuten muutkin vesiliukoiset Vitasarjan tuotteet, myös tällä on hyvä sekoitettavuus yleisimpiin Raisioagronkin myymiin kasvinsuojeluainei- siin, kuten Classiciin, Ariane S:ään, Swipeen, Prolineen jne. Tuotteella on myös nopea sateenkesto. YaraVita Brassitrel on erityisesti öljykasveille kehitetty tärkeiden hivenravinteiden tasapainoinen yhdistelmä. Brassitrel sekoittuu nopeasti ja helposti veteen ja se antaa erinomaiset tulokset pitkäaikaisesta vaikutuksesta. Tällä tuotteella korvaat kalsiumin, magnesiumin, boorin, mangaanin ja molybdeenin puutostiloja öljykasvikasvustossa. Brassitrel sopii myös erittäin hyvin tankkiseoksiin esimerkiksi öljykasvien tuholaisaineiden kanssa. Kaura kärsii usein mangaaniin puutosoireista. YaraVita MantracPro on markkinoiden väkevin mangaanilannoite. Se imeytyy nopeasti kasviin, minkä lisäksi sen vaikutusaika kasvissa on pitkä. Pitkä vaikutusaika edesauttaa harvempia käsittelyjä. Mantrac Pro on helppo käsitellä, ja kuten Gramitrelkin, se soveltuu hyvin erilaisiin kasvinsuojeluohjelmiin. Näin vältytään useilta ruiskutuskerroilta ja säästetään aikaa ja rahaa. Kokeissa MantraC Pro on antanut lähes 1000 kiloa sadonlisää kauralla lohkolla, jossa mangaani oli punaisella. Vain yhdeksän euron hehtaarihintaan! Teksti: Heidi Seitala 17

18 NAUTA AGRO makasiini 1/12 Ruokinta on nopein tapa lisätä maitomäärää ja pitoisuuksia PATENTTIRATKAISU maidon ja pitoisuuksien lisäämiseen Raisioagro on hakenut patenttia rehukeksinnölle, jolla maidon rasvapitoisuutta ja maitotuotosta kyetään lisäämään. Uusi täysrehu Maituri E nosti koetilojen maidon rasvapitoisuutta lähes 10 prosenttia, ja samalla maitotuotos kasvoi. TEKSTI Merja Holma Suomessa maidontuotanto jäi vuonna 2011 edellisvuotta pienemmäksi eikä maakiintiötä saada läheskään täyteen. Samaan aikaan maitorasvan kulutus on ollut voimakkaassa kasvussa. Maitotuotosta ja maitorasvan määrää on siis varaa lisätä. Raisioagron uusi keksintö, Maituri E -täysrehu, nostaa sekä tuotosta että maidon rasvapitoisuutta. Raisioagro on tehnyt vuosien saatossa useita tutkimuksia, joissa on testattu erilaisten ruokintaratkaisujen vaikutusta lehmien maitotuotok- seen ja pitoisuuksiin. Viimeisen parinkymmenen vuoden ajan painopiste on ollut ajan hengen mukaan maitorasvan alentamisessa ja valkuaispitoisuuden lisäämisessä sekä rasvahappokoostumuksen muuntamisessa. Uusi keksintö tehostaa ravinteiden hyväksikäyttöä On yleisesti tiedossa, että tyydyttyneellä palmitiini- ja steariinihapon seoksella saadaan nostettua maidon rasvapitoisuutta. Ongelmana on yleensä maitotuotoksen lasku, jos rasvaa lisätään sellaisenaan ruokintaan. Raisioagron keksinnössä yhdistetään maidon normaalisti sisältämiä rasvahappoja Raision valmistusmenetelmällä suojaamaan rehun komponentteja; esimerkiksi aminohappoja, tärkkelystä ja rasvahappoja. Tämä tehostaa ravinteiden hyväksikäyttöä. Menetelmä parantaa myös nurmirehun sulavuutta, koska nopeasti fermentoituvat hiilihydraatit ja rasvahapot eivät häiritse mikrobien toimintaa. Metaanin tuotanto vähenee, kun osa ravinteista sulaa vasta ohutsuolessa. 18

19 Koerehu ylitti odotukset Marraskuulla Jonas Ådahl päätti osallistua Raision ruokintakokeseen. Raision edustaja soitti oikeaan aikaan. Ådahl oli jo jonkin aikaa ajatellut, että lehmien pitäisi vastata paremmin tilan suhteellisen hyvään säilörehuun. Kun edustaja kertoi koerehusta, jolla pyritään nostaa maidon rasvapitoisuutta, Ådahl syttyi heti. Tilalla oli jo ennestään aika hyvät rasva- ja valkuaispitoisuudet. Rasvaprosentti oli 4,45 ja valkuaisprosentti 3,55. Vajaan kahden kuukauden koekäytön jälkeen rasvaprosentti nousi arvoon 4,90 ja valkuaisprosentti arvoon 3,67. Myös maitomäärä nousi 2 litraa/lehmä ja päivä. Säilörehu oli samaa laatua koko koejakson aikana. Kaikki jotka osaavat laskea tietävät, kuinka paljon tällaiset muutokset merkitsevät lisätuloina. Ådahl on jo aiemmin vaihtanut väkirehun, kun esimerkiksi uusi säilörehuerä on otettu käyttöön tai, jos lehmät eivät ole vastanneet odotetulla tavalla väkirehuun. Mutta koskaan aiemmin hän ei ole kokenut niin mullistavaa muutosta sekä sisällössä että määrässä. Isäntäväki on myös huomannut, että säilörehun syönti on parantunut. Maittavuus on hyvä, melkein kaikki lehmät söivät koerehun heti. Rehun raelaatu on myös hyvä. Suutuntuman mukaan perheen omaan käyttöön otetussa maidossa on nyt enemmän rasvaa, tai kuten Stefan-vaari sanoo: Maito jää nyt huulille kuten ennen vanhaan. Jonas Ådahlin ajatuksia on myös askarruttanut kuinka korkeaksi rasvapitoisuus oikein voi nousta. Aiemmin, kun tankkikoetulokset tulivat, ne eivät olleet aina niin hauskaa luettavaa, mutta nyt kun maitomäärä ja pitoisuudet ovat nousseet näin paljon niin johan tuloksia odotetaan. Ådahlilla on terveisiä meijereille: Korottakaa rasvatiliä, niin rasvantuotannon halukin nousee. Teksti ja kuva: Sten Häggblom Koerehua syöttäneiden tilojen maidon rasvapitoisuus kohosi keskimäärin 4,3 prosentin kymmenystä ja samanaikaisesti maitotuotos nousi. Lisäksi valkuaispitoisuus kasvoi. Mikäli Suomessa viime vuonna tuotetun maitomäärän rasvapitoisuus kohoaisi saman verran, kasvattaisi se maitorasvan määrää 10 miljoonalla kilolla. Koetiloilla havaittu tuotoksen voimakas lisäys vastaisi lähes Suomen maakiintiöstä puuttuvaa maitomäärää, mikäli jokainen suomalaislehmä heruisi saman 3,5 litraa enemmän päivää kohden kuin koerehua syöneet lehmät. Maituri E sisältää rehuaineita, jotka yhdistettynä Raisioagron valmistusmenetelmään nostavat sekä tuotosta että pitoisuuksia. Maidon rasvahappokoostumus ei merkittävästi muutu, mutta trans-rasvahappojen osuus laskee normaalista. Rehukeksinnölle on haettu patenttia. Kun maidon rasvapitoisuus ja tuotos nousevat, mahdollistaa se tuottajille entistä suuremman maitotilin. Jonas Ådahl ja Linda Vikman Kruunupyystä ottivat tilan haltuunsa 1998 Jonasin vanhemmilta Stefanilta ja Eilalta. Linda on opettaja, mutta on tällä haavaa äitiyslomalla. Hän hoitaa tilan paperityöt. Stefan-vaari on omien sanojensa mukaan renki. Vuonna 2001 rakennettiin uusi 80 lehmän pihatto, jossa lehmiä lypsetään 2x6 kalanruotoasemassa. Kuvassa isän ja vaarin sylissä lapset Noah ja Nadja Ådahl. 19

20 NAUTA AGRO makasiini 1/12 Tulokset puhuvat puolestaan Eila Mehtonen lähti viime syksynä mukaan Raision ruokintakokeeseen, eikä ole katunut. Uuden koerehun aikana karjan tuotos on noussut 3,5 kiloa lehmää kohden päivässä. Samaan aikaan rasvapitoisuus kohosi yli viisi kymmenystä ja valkuainenkin yli kaksi kymmenystä. TEKSTI JA KUVAT Tapani Vartiainen UUSI PATENTTI- RATKAISU RAISIO- AGROLTA! Eila on erittäin tyytyväinen viime syksyn täysrehun vaihtoon, sillä uusi rehu on maittanut hyvin. - Jopa karjan rouva nirso on tyytyväisenä mussuttanut annoksensa. Normaalisti se rehuauton käynnin jälkeen maistelee pari päivää rehua tarkastaa siis rehun maun, voiko uutta erää syödä, toteaa Eila. Eila on myös tyytyväinen tuloksiin, joita rehun vaihdos on tuonut tullessaan. Lehmien tuotos on noussut useita kiloja päivässä, vaikka pitoisuuksissakin on menty ylöspäin. Rasvaprosentti on noussut uusiin lukemiin, viimeisimmässä tankkimaitoanalyysissä se nousi jo 4,70 tasolle. Ennen uutta täysrehua rasva oli 4,16. Valkuaisprosentti on myös noussut. Tulokset siis puhuvat puolestaan, joten toistaiseksi jatketaan uuden Maituri E -täysrehun syöttöä. Viljaruokinta oli työlästä Koivumäen tila sijaitsee Pohjois- Savossa voimakkaalla maidontuotantoalueella Vieremällä. Eila on pitänyt tilaa jo 15 vuotta. Vuonna 1981 rakennettu parsinavetta peruskorjattiin 10 vuotta sitten. Navettaan mahtuu 20 lehmää sekä nuori karja omaan uudistukseen. Sonnivasikat laitetaan ternivälitykseen ja ylimääräiset lehmävasikat myydään. Tilan kaikki pellot ovat nurmella, joten lehmät on ruokittu täysrehulla jo kuuden vuoden ajan. Vilja-puolitiiviste ruokinnasta luovuttiin suuren työmäärän takia. Viljan käytöstä luopumista helpotti myös tuoresäilötyn viljan sopimattomuus automatisoituun ruokintaan. Kuivaa viljaa ei pystytä käyttämään terveydellisistä syistä. Kun vilja vaihtui täysrehuksi, vapautui lisää peltoa säilörehunurmeksi. Tilan koko peltoala on 37 hehtaaria. Osa navetan lähipelloista on kesällä laitumena, jonne lehmät pääsevät päivisin. Yöllä ne syövät hyvälaatuista säilörehua navetassa. Pienessä karjassa pyöröpaalirehu mahdollistaa ympärivuotisen säilörehuruokinnan ilman rehun lämpiämisestä johtuvia ongelmia. LISÄÄ MAITOA, ENEMMÄN MAITORASVAA MAITURI E Ruokinta on nopein tapa kasvattaa maito-tiliä. Raisioagron uusi täysrehu nostaa sekä tuotosta että pitoisuuksia. Maituri E sisältää ravinteiden hyväksikäyttöä tehostavan rehukeksinnön, jolle on haettu patenttia. Kysy lisää asiakkuusvastaaviltasi! RUOKINTAKOE MEHTOSEN TILALLA Rasva-% Valkuais-% Ennen koetta, ,16 3,16 Koemittaus, ,52 3,26 Koemittaus, ,57 3,31 Koemittaus, ,70 3,38 Karjan päivätuotoksen kasvu 3,5 kg/lehmä. Mehtosen tankkinäytteen analyysit ennen kokeen alkua ja kokeen aikana. Rehut, viljat, tuotantopanokset ja -tarvikkeet. 20

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Raisio-konserni Toimintaa 12 maassa, pääkonttori Raisiossa Tuotantoa 14 paikkakunnalla 3 maassa Henkilöstön määrä n. 1450, josta Suomessa 1/3 Listataan

Lisätiedot

Joensuu 18.11.2013. Raisioagro Oy Jari Eeva

Joensuu 18.11.2013. Raisioagro Oy Jari Eeva Joensuu 18.11.2013 Raisioagro Oy Jari Eeva 1 Raisioagro juuret Suomessa 75 vuotta 2014 Rehut, viljakauppa, rehuvalkuainen, kasviöljyt, tuotantopanokset (lannoitteet, polttoöljyt, siemenet, kasvinsuojeluaineet

Lisätiedot

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAMARKKINATILANNE Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAKAUPPA HANKKIJA OY:SSÄ Syksyn 2015 sato oli pienempi kuin edellisenä vuotena Sadon alhainen valkuainen selkein laatua heikentävä

Lisätiedot

VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016?

VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016? VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016? Viljelyn suunnitteluilta Henri Honkala Palvelupäällikkö 25.1.2016 Esityksen sisältö Viljan tuotanto ja kulutus Maailmalla Euroopassa Suomessa Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

Kasvuohjelmaseminaari

Kasvuohjelmaseminaari Kasvuohjelmaseminaari Hämeenlinna Pekka Lipsanen Kevätvehnän typpilannoitusoptimit Rapsin lannoitusoptimi Pelkkä typpi ei riitä hyvään satoon Tasapainoisesti lannoitettu rapsi : Tuotti 800 kg suuremman

Lisätiedot

AKSELI BOR. Akseli nostaa aikaisen kauran sadot täysin uudelle tasolle ja haastaa sadontuottokyvyllään jopa myöhäisiä kauroja. Kasvuaikaryhmässään

AKSELI BOR. Akseli nostaa aikaisen kauran sadot täysin uudelle tasolle ja haastaa sadontuottokyvyllään jopa myöhäisiä kauroja. Kasvuaikaryhmässään CHARMAY FAIRYTALE SALOME SW MAGNIFIC MIRELLA SEVERI PIONEER Ylivoimainen MAXIMUS kaurasadontuottaja Akseli nostaa aikaisen kauran sadot täysin uudelle tasolle ja haastaa sadontuottokyvyllään jopa myöhäisiä

Lisätiedot

Raisioagro. Nurmiopas 2014

Raisioagro. Nurmiopas 2014 Raisioagro Nurmiopas 2014 Valitse seokset niittostrategian mukaan Raisioagron nurmisiemenseokset ovat korkealaatuisen ja runsaan sadon tuottajia. Tilalla tehdään jo kylvövaiheessa valinnat sopivasta korjuustrategiasta.

Lisätiedot

VILJAMARKKINAT. Tilannekatsaus Maaliskuussa 2011

VILJAMARKKINAT. Tilannekatsaus Maaliskuussa 2011 VILJAMARKKINAT Tilannekatsaus Maaliskuussa 2011 Viljan hintoihin vaikuttavat tekijät Tarjonta ja kysyntä tuotannon ja kulutuksen tasapaino Varastotilanne Valuuttakurssit rahan saanti (luotto, korot) Kuljetuskustannukset

Lisätiedot

Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö. Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen

Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö. Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen Sisältö Kannattavan luomumaidontuotannon perusedellytykset luomulypsykarjatilalla Peltoviljelyn suunnittelu Herneen ja härkäpavun

Lisätiedot

Maissin kasvinsuojelu, Pioneer PR39V43 kasvukaudella Ikaalinen Lasse Matikainen

Maissin kasvinsuojelu, Pioneer PR39V43 kasvukaudella Ikaalinen Lasse Matikainen Maissin kasvinsuojelu, Pioneer PR39V43 kasvukaudella 2013 Ikaalinen 04.03.2014 Lasse Matikainen Rehumaissin rikkakasvien torjunta Rikkakasviongelma korostuu, koska maissin riviväli on suuri, jolloin rikkakasveille

Lisätiedot

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN Vilja-alan yhteistyöryhmä Helmikuu 2011 Opas päivitetty huhtikuussa 2013 1 VEHNÄMARKKINAT SUOMESSA Vehnän kylvöala on viimeisen viiden vuoden aikana ollut n. 225

Lisätiedot

Satoennuste. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Satoennuste ( )

Satoennuste. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Satoennuste ( ) Satoennuste Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman.11.01 101 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy VYR Satoennuste (1011) 1 Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n= Kokonaisvastaajanäyte 1 0 vastaajaa vastausprosentti

Lisätiedot

Viljelyohjelmalla lisää puhtia

Viljelyohjelmalla lisää puhtia Knowledge grows Viljelyohjelmalla lisää puhtia Juho Urkko K-maatalous Viljelen kauraa A. Eläinten rehuksi kun täytyy B. Huonoilla lohkoilla, minne ei ohraa / vehnää voi kylvää C. Kannattavana viljelykasvina

Lisätiedot

Viljakaupan näkymät muuttuvassa toimintaympäristössä. Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy

Viljakaupan näkymät muuttuvassa toimintaympäristössä. Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy Viljakaupan näkymät muuttuvassa toimintaympäristössä Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy 2 DLA viljakaupassa Kokonaisvolyymi yli 4 miljoonaa tonnia Vienti ylittää miljoona tonnia Oman rehuteollisuuden

Lisätiedot

Viljakauppa. Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy

Viljakauppa. Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy Viljakauppa Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy 2 3 Toiminta-alue Jäsenrakenne Tanska 13 Ruotsi 16 Norja 1 Suomi 1 Baltia 3 Tukiyritykset Osuuskuntien kärki Euroopassa Osuuskunnat Euroopassa 2011 EUR

Lisätiedot

Mallasohrakatsaus. Päijät-Hämeen viljaklusteri Sadonkorjuujuhla 17.10.2012. Viljanhankintapäällikkö Sanna Kivelä Viking Malt Oy. Malt makes difference

Mallasohrakatsaus. Päijät-Hämeen viljaklusteri Sadonkorjuujuhla 17.10.2012. Viljanhankintapäällikkö Sanna Kivelä Viking Malt Oy. Malt makes difference Mallasohrakatsaus Päijät-Hämeen viljaklusteri Sadonkorjuujuhla 17.10.2012 Viljanhankintapäällikkö Sanna Kivelä Viking Malt Oy Viking Malt 2012 340 000 tn kapasiteetti 3 mallastamoa, SE, FIN ja LIT Pääkonttori

Lisätiedot

VILJAMARKKINAT Kevät 2015. (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK

VILJAMARKKINAT Kevät 2015. (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK VILJAMARKKINAT Kevät 2015 (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK Viljan hintoihin vaikuttavat tekijät Tarjonta ja kysyntä tuotannon ja kulutuksen tasapaino Varastotilanne Valuuttakurssit rahan saanti

Lisätiedot

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys BioRefine innovaatioita ja liiketoimintaa 27.11.2012 Ilmo Aronen, T&K-johtaja, Raisioagro Oy Taustaa Uusiutuvien energialähteiden käytön

Lisätiedot

Agrimarket- Viljelijäristeily

Agrimarket- Viljelijäristeily Agrimarket- Viljelijäristeily Viking Mariella 2.-4.12.2013 Ajankohtaista syysrapsista: Lajikkeet ja viljelytekniikka kaksoiskylvömenetelmällä Pertti Tamminen Berner Oy Syysrapsin viljely kiinnostaa 2012

Lisätiedot

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 21.10.2011 Työnro. 221100084 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 21.10.2011 Työnro. 221100084 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä.0.0 Työnro. 000 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista

Lisätiedot

Vältä rikkakasvien aiheuttamat haitat lehmälle

Vältä rikkakasvien aiheuttamat haitat lehmälle Vältä rikkakasvien aiheuttamat haitat lehmälle Rikkakasvit laskevat satotasoa, koska ne vievät tilaa varsinaiselta viljelykasvilta. Esimerkiksi voikukalla on rehevä kasvusto ja se varjostaa hyötykasveja

Lisätiedot

Ajankohtaista viljamarkkinoilla. Kasvuohjelma-seminaari, Tampere 20.11.2008 Tarmo Kajander

Ajankohtaista viljamarkkinoilla. Kasvuohjelma-seminaari, Tampere 20.11.2008 Tarmo Kajander Ajankohtaista viljamarkkinoilla Kasvuohjelma-seminaari, Tampere 20.11.2008 Tarmo Kajander Kansainvälinen viljaneuvosto eli IGC, Maailman vehnätase-ennuste +12% Lähde: IGC eli Kansainvälinen Viljaneuvosto

Lisätiedot

Kasvinsuojelu nurmen tuotannossa

Kasvinsuojelu nurmen tuotannossa Marketing Team, Nordic Countries Kasvinsuojelu nurmen tuotannossa Joensuu 25.5.2012 Janne Laine, 040-5179365, janne.laine@bayer.com Sisältö 1. Rikkatorjunnan lähtökohtia 2. Oikea ruiskutusajankohta 3.

Lisätiedot

AMARETTO Ammattilaisen kevätvehnä

AMARETTO Ammattilaisen kevätvehnä Ammattilaisen kevätvehnä Amaretto on myöhäinen, huippusatoisa lajike, jolle suositellaan jaettua typpilannoitusta, jotta valkuainen saadaan myllykelpoiseksi. Sakoluku ei ole korkea, mutta melko kestävä.

Lisätiedot

Päijät-Hämeen Viljaklusterin myllyvilja- ja mallasohraseminaari 2015 Myllyviljakatsaus uutta satokautta kohti Tero Hirvi, Fazer Mylly

Päijät-Hämeen Viljaklusterin myllyvilja- ja mallasohraseminaari 2015 Myllyviljakatsaus uutta satokautta kohti Tero Hirvi, Fazer Mylly Päijät-Hämeen Viljaklusterin myllyvilja- ja mallasohraseminaari 2015 Myllyviljakatsaus uutta satokautta kohti Tero Hirvi, Fazer Mylly 1 21.1.2015 FAZER LYHYESTI Fazer on perustettu 1891 Konsernin liikevaihto

Lisätiedot

Ruis on taitolaji -ruisilta Mäntsälässä ke 6.4.2016 Kotimaisen rukiin markkinat

Ruis on taitolaji -ruisilta Mäntsälässä ke 6.4.2016 Kotimaisen rukiin markkinat Ruis on taitolaji -ruisilta Mäntsälässä ke 6.4.2016 Kotimaisen rukiin markkinat Tero Hirvi, Fazer Mylly 1 6.4.2016 FAZER LYHYESTI Fazer on perustettu 1891 Konsernin liikevaihto vuonna 2015 oli n. 1,576

Lisätiedot

Uudet lajikkeet lupaavat satoisuutta ja laatua

Uudet lajikkeet lupaavat satoisuutta ja laatua Liite 19.3.2007 64. vuosikerta Numero 1 Sivu 10 Uudet lajikkeet lupaavat satoisuutta ja laatua Arjo Kangas, MTT Kasvilajikkeiden luetteloon hyväksyttiin tämän vuoden tammikuussa 16 uutta lajiketta. Luetteloon

Lisätiedot

Luomuviljelyn talous. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Luomuviljelyn talous. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso Luomuviljelyn talous Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso 1.12.2009 Luonnonmukaisen tuotannon näkymät 1/2 Luomutuotteiden kysyntä on kasvanut kaikkialla Suomessa kulutus on tapahtunut muuta Eurooppaa

Lisätiedot

Rukiiseen kannattaa panostaa. Simo Ylä-Uotila

Rukiiseen kannattaa panostaa. Simo Ylä-Uotila Rukiiseen kannattaa panostaa Simo Ylä-Uotila Syysviljojen ravinteidenotto syksyllä 2014 30.10.2014 30.10.2014 30.10.2014 Syysohra 868 kg ka/ha BBCH 22-23 Ruis 788 kg ka/ha BBCH 24-25 Syysvehnä 600 kg ka/ha

Lisätiedot

Löytyykö keinoja valkuaisomavaraisuuden lisäämiseksi? Alituotantokasvien viljelypäivä Ilmo Aronen, Raisioagro Oy

Löytyykö keinoja valkuaisomavaraisuuden lisäämiseksi? Alituotantokasvien viljelypäivä Ilmo Aronen, Raisioagro Oy Löytyykö keinoja valkuaisomavaraisuuden lisäämiseksi? Alituotantokasvien viljelypäivä 14.3.2012 Ilmo Aronen, Raisioagro Oy Kaikki eläimet tarvitsevat lisävalkuaista Lisävalkuaisella tarkoitetaan rehuvalkuaista,

Lisätiedot

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu seosrehun raaka-aineena - lisää kuiva-aineen syöntiä yli 2 kg verrattuna yksinomaan nurmirehua karkearehuna käytettäessä - palkokasvit

Lisätiedot

KASVITAUTIEN HALLINTA LUOMUMALLASOHRAN VILJELYSSÄ. Luomumallasohraseminaari Hollola Marja Jalli MTT Kasvintuotanto

KASVITAUTIEN HALLINTA LUOMUMALLASOHRAN VILJELYSSÄ. Luomumallasohraseminaari Hollola Marja Jalli MTT Kasvintuotanto KASVITAUTIEN HALLINTA LUOMUMALLASOHRAN VILJELYSSÄ Luomumallasohraseminaari Hollola 31.1.2013 Marja Jalli MTT Kasvintuotanto KASVITAUTIEN ESIINTYMINEN WEBWISUN KYLVÖSIEMEN SIEMEN TIETOKANTA VILJELYKIERTO

Lisätiedot

Tautien ja juolavehnän torjunta uudet kuulumiset. Janne Laine, puh ,

Tautien ja juolavehnän torjunta uudet kuulumiset. Janne Laine, puh , Tautien ja juolavehnän torjunta uudet kuulumiset Janne Laine, puh. 040-5179365, janne.laine@bayer.com PROLINE XPERT Vahvempi Proline Xpert Uusi vahvempi ja kilpailukykyisempi ratkaisu erityisesti vehnälle

Lisätiedot

Kylvöalaennuste 2014. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 25.2.2014. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2014 (221100275)

Kylvöalaennuste 2014. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 25.2.2014. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2014 (221100275) Kylvöalaennuste 2014 Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman 2.2.2014 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n=4 Kokonaisvastaajanäyte 1 200 vastaajaa vastausprosentti oli

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA ÖLJYKASVIMARKKINOILLA

AJANKOHTAISTA ÖLJYKASVIMARKKINOILLA AJANKOHTAISTA ÖLJYKASVIMARKKINOILLA 8.12.2016 KATI LASSI Öljynpuristamomme Kirkkonummella Kotimainen rypsi ja rapsi tärkeimmät raaka-aineemme Öljy tuotetaan puristamalla, prosessi täysin kemikaaliton Puristuskapasiteetti

Lisätiedot

Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen

Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen Liite 19.12.2005 62. vuosikerta Numero 4 Sivu 10 Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen Marjo Keskitalo ja Kaija Hakala, MTT Tulevaisuudessa kasveilla saattaa olla sadon tuoton lisäksi

Lisätiedot

Rehumaissin viljelyohjeet

Rehumaissin viljelyohjeet Rehumaissin viljelyohjeet MAISSI Maissi reagoi päivän pituuteen. Kasvu nopeutuu vasta päivien lyhetessä heinäkuun puolivälissä. Maissin tärkein osa on tähkä, tavoite maito/taikinatuleentuminen Activate

Lisätiedot

Luomukanapäivä Loimaa. 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija

Luomukanapäivä Loimaa. 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija Luomukanapäivä Loimaa 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija Luomukanatilan viljelykierto Vilja / herne + aluskasvi tai Ruisvehnä/h-papu Vilja ( kaura) + viherlannoitusnurmi

Lisätiedot

Kannattavuus on avainasia. Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016

Kannattavuus on avainasia. Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016 Kannattavuus on avainasia Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016 ProAgria Etelä-Suomen toiminta-alue 14 000 maatilaa 9000 asiakasta 700 000 ha peltoa 160 toimihenkilöä

Lisätiedot

Kylvöaikomukset 2010. Vilja-alan yhteistyöryhmä 1.2.2010. Petri Pethman Työnro. 77723. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. ISO 9001 -sertifioitu

Kylvöaikomukset 2010. Vilja-alan yhteistyöryhmä 1.2.2010. Petri Pethman Työnro. 77723. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. ISO 9001 -sertifioitu ISO 9001 -sertifioitu Kylvöaikomukset 2010 Vilja-alan yhteistyöryhmä 1.2.2010 Petri Pethman Työnro. 77723 Johdanto Tutkimus on jatkoa vilja-alan yhteistyöryhmän aiempina vuosina Suomen Gallup Elintarviketieto

Lisätiedot

LAJIKEVALINNALLA PAREMPAAN KANNATTAVUUTEEN

LAJIKEVALINNALLA PAREMPAAN KANNATTAVUUTEEN LAJIKEVALINNALLA PAREMPAAN KANNATTAVUUTEEN Alituotantokasvipäivä, Huittinen 2.3.2011 Boreal / Satu Pura BOREALIN RUIS-, ÖLJY- JA PALKOKASVIEN LAJIKEUUTUUDET Syysruis Reetta BOR Evolo BOR (hybridi) Kevätrypsi

Lisätiedot

Kasvinviljelyseminaari Kemiö Suur-Seudun Osuuskauppa

Kasvinviljelyseminaari Kemiö Suur-Seudun Osuuskauppa Kasvinviljelyseminaari Kemiö Suur-Seudun Osuuskauppa 14.2.2013 Pertti Tamminen Rapsia ja vesiheinää 2010 Maatalouskauppojen taistelu markkinaosuuksista KESTÄVÄÄ VESIHEINÄÄ... RESISTENSSIRISKI... Maatalouskauppojen

Lisätiedot

Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013

Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013 Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013 MAISSI Maissi reagoi päivän pituuteen. Kasvu nopeutuu vasta päivien lyhetessä heinäkuun puolivälissä Maissin tärkein osa on tähkä, tavoite maito/taikinatuleentuminen

Lisätiedot

Ruis ja vehnä luomussa

Ruis ja vehnä luomussa Ruis ja vehnä luomussa Tero Tolvanen Luomuneuvoja ProAgria Etelä-Savo 4.12.2012 RUIS Merkittävin luomuosuus Tasainen kotimaan tarve Tuki on kohdallaan Talvehtiminen on riski Sopii viljelykiertoon hyvin

Lisätiedot

Lisälannoitus kasvukaudella

Lisälannoitus kasvukaudella Lisälannoitus kasvukaudella Kuivina kasvukausina typen hyötysuhde jää alhaiseksi. Rehevinä kasvukausina typenpuute voi rajoittaa satoa ja valkuaista. Liika typpi altistaa laolle. Yleisen kasvukunnon kannalta

Lisätiedot

Ajankohtaista viljakauppa-asiaa

Ajankohtaista viljakauppa-asiaa Ajankohtaista viljakauppa-asiaa Valtakunnallinen siemen- ja viljantuotantoseminaari Varsinais-Suomen kylvösiemenyhdistys Loimaan ammatti- ja aikuisopisto Minna Oravuo, vilja-asiamies, MTK EU:n viljamarkkinat

Lisätiedot

Palkokasvien viljelyn pullonkaulat viljelyn haasteita

Palkokasvien viljelyn pullonkaulat viljelyn haasteita Palkokasvien viljelyn pullonkaulat viljelyn haasteita Erkki Vihonen, luomukasvintuotannon asiantuntija. ProAgria Etelä-Pohjanmaa ja Luomuliitto 12.12.2016 Hämeenlinna Sisältö Tilastoja Markkinat ja kannustimet

Lisätiedot

Sadonkorjuujuhla Mallasohrakatsaus Sanna Kivelä, Viking Malt

Sadonkorjuujuhla Mallasohrakatsaus Sanna Kivelä, Viking Malt Sadonkorjuujuhla 28.10.2016 Mallasohrakatsaus Sanna Kivelä, Viking Malt VIKING MALT 2016 Maailman suurin erikoismaltaiden tuottaja Maailman 9. suurin mallastaja 600 000 tn mallasta/vuosi 900 000 tn mallasohraa/vuosi

Lisätiedot

Kylvöaikomukset 2009. Vilja-alan yhteistyöryhmä 13.3.2008. Petri Pethman Työnro. 76442. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Kylvöaikomukset 2009. Vilja-alan yhteistyöryhmä 13.3.2008. Petri Pethman Työnro. 76442. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Kylvöaikomukset 2009 Vilja-alan yhteistyöryhmä 13.3.2008 Petri Pethman Työnro. 76442 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä

Lisätiedot

Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa. Mikko J. Korhonen

Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa. Mikko J. Korhonen Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa Mikko J. Korhonen Potentiaalisimmat valkuaiskasvit? Puna-apila Sinimailanen Rypsi Härkäpapu Herne Seoskasvustot Puituna tai säilörehuna Nurmi vs. apilasäilörehu

Lisätiedot

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Kaisa Kuoppala, Timo Lötjönen, Essi Saarinen, Arto Huuskonen, Marketta Rinne MTT Edistystä luomutuotantoon -hanke Kuvat: MTT/Kaisa Kuoppala MTT Kokoviljasäilörehu

Lisätiedot

ÖLJYKASVIT NOSTEESSA VINKKEJÄ VILJELYYN. VYR seminaari Huittinen Kati Lassi

ÖLJYKASVIT NOSTEESSA VINKKEJÄ VILJELYYN. VYR seminaari Huittinen Kati Lassi ÖLJYKASVIT NOSTEESSA VINKKEJÄ VILJELYYN VYR seminaari Huittinen 26.1.2017 Kati Lassi Mitä jäi mieleen kasvukaudesta 2016/17: Rapsin viljelyala ylitti ensimmäistä kertaa rypsin alan. Rapsisato ensimmäistä

Lisätiedot

KUMINAN KASVINSUOJELU 2016

KUMINAN KASVINSUOJELU 2016 KUMINAN KASVINSUOJELU 2016 Lepaa 13.3.2016 Lasse Matikainen ViljelijänBerner Kumina Joulupäivänä 2015 KYLVÖVUONNA RATKAISTAAN KUMINASADOT 1. Kuminan tasainen taimettuminen 2. Rikkakasvitorjunnan onnistuminen

Lisätiedot

Laadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa

Laadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa Laadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa Tutkija Antti Hannukkala MTT Rovaniemi Eteläranta 55 96300 Rovaniemi puh. 029 531 7179 Email: antti.hannukkala@mtt.fi Ruokinta on tullut porotalouteen

Lisätiedot

ProAgria, Luomukinkerit, Koiskalan kartano, Lahti Tero Hirvi, Fazer Mylly

ProAgria, Luomukinkerit, Koiskalan kartano, Lahti Tero Hirvi, Fazer Mylly ProAgria, Luomukinkerit, Koiskalan kartano, Lahti Tero Hirvi, Fazer Mylly 1 28.1.2016 FAZER LYHYESTI Fazer on perustettu 1891 Konsernin liikevaihto vuonna 2014 oli n. 1,648 miljardia euroa Konserniin kuuluu

Lisätiedot

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä

Lisätiedot

Myllyvilja- ja mallasohraseminaari Mallasohrakatsaus Sanna Kivelä, Viking Malt

Myllyvilja- ja mallasohraseminaari Mallasohrakatsaus Sanna Kivelä, Viking Malt Myllyvilja- ja mallasohraseminaari 30.1.2017 Mallasohrakatsaus Sanna Kivelä, Viking Malt VIKING MALT 2017 Maailman suurin erikoismaltaiden tuottaja Maailman 9. suurin mallastaja 900 000 tn mallasohraa/vuosi

Lisätiedot

Nurmen perustaminen. Anu Ellä & Jarkko Storberg. Valtakunnallinen huippuasiantuntija, nurmi ProAgria Länsi-Suomi

Nurmen perustaminen. Anu Ellä & Jarkko Storberg. Valtakunnallinen huippuasiantuntija, nurmi ProAgria Länsi-Suomi Nurmen perustaminen Anu Ellä & Jarkko Storberg Valtakunnallinen huippuasiantuntija, nurmi ProAgria Länsi-Suomi Pohdittavaa - Kuka syö suojakasvin? - Miten suojakasvi korjataan ja varastoidaan ja millä

Lisätiedot

Hyödyllinen puna-apila

Hyödyllinen puna-apila Hyödyllinen puna-apila Kaisa Kuoppala MTT Kotieläintuotannon tutkimus Valkuaiskasvien viljely- ja ruokintaosaamisen kehittäminen - tulevaisuustyöpaja Mustialassa 19.11.2013 Keinoja paremman valkuaisomavaraisuuden

Lisätiedot

Viljelyohjelma 2016. Kannattavuutta uusilla viljelyvalinnoilla Juho Urkko Rautakesko

Viljelyohjelma 2016. Kannattavuutta uusilla viljelyvalinnoilla Juho Urkko Rautakesko Viljelyohjelma 2016 Kannattavuutta uusilla viljelyvalinnoilla Juho Urkko Rautakesko Maatalouden tuotto- ja kustannuskehitys Tuottojen ja kustannusten ero kasvaa! Maatalouden tulokehitys Viljelyn tuet laskusuunnassa

Lisätiedot

RUISLAJIKKEET POHJOISIIN OLOIHIN

RUISLAJIKKEET POHJOISIIN OLOIHIN RUISLAJIKKEET POHJOISIIN OLOIHIN Pro ruis ry:n ruisillat 2016 Boreal RUKIIN JALOSTUSTAVOITTEET Satoisuuden parantaminen Viljeltävyyden parantaminen Korsiominaisuuksien parantaminen avainasemassa Talvenkestävyys

Lisätiedot

Uudet kasvilajikkeet tuovat pelloille satoisuutta ja laatua

Uudet kasvilajikkeet tuovat pelloille satoisuutta ja laatua Liite 9.3.2009 66. vuosikerta Numero 1 Sivu 3 Uudet kasvilajikkeet tuovat pelloille satoisuutta ja laatua Martti Vuorinen, Yrjö Salo, Antti Laine, Markku Niskanen ja Arjo Kangas, MTT Kasvilajikeluetteloon

Lisätiedot

Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Tilakohtaiset tavoitteet ja valinnat: - miten panostan viljelyyn? - miten hyvä sato ja taloudellinen

Lisätiedot

Syysrypsin viljely Antti Tuulos

Syysrypsin viljely Antti Tuulos Antti Tuulos 19.4.2012 1 Esityksen sisältö: Syysrypsi viljelykasvina Syysrypsin perustaminen suojaviljaan Satotuloksia kevätviljan ja syysrypsin seoskasvustoista Allelokemikaalit Ravinteiden talteenotto

Lisätiedot

Luomukinkeritilaisuudet 2016

Luomukinkeritilaisuudet 2016 LISÄÄ OSAAMISTA, PAREMPI TULOS Luomukinkeritilaisuudet 2016 Elinvoimainen maatilatalous - ELINA Lahti 28.1.2016 Tammela 3.2.2016 ProAgria Etelä-Suomi Luomumarkkinoista Pienet tuotantoalat, pienet markkinat,

Lisätiedot

Nurmikokeiden havaintoja 2013

Nurmikokeiden havaintoja 2013 Nurmikokeiden havaintoja 2013 Raija Suomela Raija Suomela Täydennyskylvöt 16.5.2013 Raija Suomela Uusia nurmikokeita Timotein, nurminadan ja puna-apilan viralliset lajikekokeet Naturcom -lajiketestaus

Lisätiedot

Mallasohrakatsaus Peltopäivä Sanna Kivelä, Viking Malt. Malt makes difference

Mallasohrakatsaus Peltopäivä Sanna Kivelä, Viking Malt. Malt makes difference Mallasohrakatsaus Peltopäivä 11.7.13 Sanna Kivelä, Viking Malt Odotukset sadosta 2013 Satonäkymät erittäin hyvät kaikilla merkittävimmillä ohran viljelyalueilla Laatu? Puinnit alkamassa Ranskassa, Espanjassa

Lisätiedot

Proline- uuden sukupolven triatsoli

Proline- uuden sukupolven triatsoli Proline- uuden sukupolven triatsoli Markkinoiden tehokkain triatsoli viljojen, rypsin ja rapsin tautitorjuntaan Erittäin laajatehoinen Pitkäkestoinen teho yksin käytettynä Joustava ajoituksen ja seospartnereiden

Lisätiedot

Kylvöalaennuste 2014. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 25.2.2014. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2014 (221100275)

Kylvöalaennuste 2014. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 25.2.2014. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2014 (221100275) Kylvöalaennuste 2014 Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman 25.2.2014 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n=554 Kokonaisvastaajanäyte 1 200 vastaajaa vastausprosentti

Lisätiedot

Säilörehut rahaksi. Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä

Säilörehut rahaksi. Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä Säilörehut rahaksi Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä Valtakunnallinen huippuasiantuntija, nurmi ja pienryhmätoiminta; Anu Ellä, ProAgria Länsi-Suomi Valtakunnallinen nurmen

Lisätiedot

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä

Lisätiedot

VILOLIX -NUOLUKIVET TERVE PÖTSI - TEHOKAS TUOTANTO. Helppo ja yksilöllinen annostelu

VILOLIX -NUOLUKIVET TERVE PÖTSI - TEHOKAS TUOTANTO. Helppo ja yksilöllinen annostelu VILOLIX-NUOLUKIVET TERVE PÖTSI - TEHOKAS TUOTANTO Helppo ja yksilöllinen annostelu AINUTLAATUISET VILOLIX-NUOLUKIVET Vilolix-nuolukivien valmistusmenetelmä on ainutlaatuinen, patentoitu ja sertifioitu.

Lisätiedot

Kumina on kilpailukykyinen kasvi Pohjolassa

Kumina on kilpailukykyinen kasvi Pohjolassa Kumina on kilpailukykyinen kasvi Pohjolassa Timo Karhula MTT Taloustutkimus Kuminasta kilpailukykyä Kymmenellä askeleella keskisato nousuun seminaarit 25 ja 27.3.2014 Kumina Asema maailmalla Viennin arvo

Lisätiedot

21.1.2016. Odotukset viljakaupassa kevät ja kesä -16 Korpisaari Rautakesko Oy 19. ja 20.1.2016

21.1.2016. Odotukset viljakaupassa kevät ja kesä -16 Korpisaari Rautakesko Oy 19. ja 20.1.2016 Odotukset viljakaupassa kevät ja kesä -16 Korpisaari Rautakesko Oy 19. ja 20.1.2016 Maailman satoennuste on hyvä, vaikka jäädäänkin ennätyksestä 2012/13 2013/14 2014/15 2015/16 Milj. tonnia Ennuste Tuotanto

Lisätiedot

LAJIKKEET KEVÄÄN KYLVÖILLE

LAJIKKEET KEVÄÄN KYLVÖILLE LAJIKKEET KEVÄÄN KYLVÖILLE SSO:n Kasvinviljelyseminaarit 2014 Boreal / Satu Pura SISÄLTÖ Ovatko nykylajikkeet parempia kuin vanhat? Lajikkeet kevään kylvöille Lajiketieto helposti yhdestä osoitteesta Suomalainen

Lisätiedot

Luomuviljelyn peruskurssi. LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke

Luomuviljelyn peruskurssi. LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Luomuviljelyn peruskurssi LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Luomutuotannon tilanne Muutokset tilan toiminnassa luomuun siirryttäessä Maan rakenteen ja viljelykierron merkitys Viljelykiertoon

Lisätiedot

Viljakaupan rooli ympäristöviestinnässä. Jaakko Laurinen Kehityspäällikkö Raisio Oyj

Viljakaupan rooli ympäristöviestinnässä. Jaakko Laurinen Kehityspäällikkö Raisio Oyj Viljakaupan rooli ympäristöviestinnässä Jaakko Laurinen Kehityspäällikkö Raisio Oyj 2.11.2011 Ympäristöasioita viljaketjussa Väestö lisääntyy nyt 7 mrd. vuonna 2050 9 mrd. Samaan aikaan ruokavalio muuttuu

Lisätiedot

Kokemuksia integroidusta kasvinsuojelusta viljatiloilla. Marja Jalli & Sanni Junnila MTT VYR Viljelijäseminaari Hämeenlinna 30.1.

Kokemuksia integroidusta kasvinsuojelusta viljatiloilla. Marja Jalli & Sanni Junnila MTT VYR Viljelijäseminaari Hämeenlinna 30.1. Kokemuksia integroidusta kasvinsuojelusta viljatiloilla Marja Jalli & Sanni Junnila MTT VYR Viljelijäseminaari Hämeenlinna 30.1.2014 PesticideLife hankkeen tavoitteet -Tukea NAPin toimeenpanoa ja päivitystä

Lisätiedot

TUOVA Tuottavaa valkuaista hanke

TUOVA Tuottavaa valkuaista hanke TUOVA Tuottavaa valkuaista hanke Alue Etelä-Pohjanmaa ja Keski-Suomi Toteuttajat LUKE, PETLA, Ruralia instituutti ja ProAgria E-P Rahoittajana ELY-keskukset E-P ja Keski-Suomi ETSIMME TILOJA, jotka olisivat

Lisätiedot

VYR kylvöalaennuste 2016

VYR kylvöalaennuste 2016 Petri Pethman.3.16 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Missä määrin seuraavat tekijät vaikuttavat kylvöpäätöksiinne kasvukauden 16 osalta? Ei lainkaan Erittäin paljon 1 2 3 4 5 Viljelykierto 3,32 Peltolohkojen

Lisätiedot

Kasvitautien hallinnan merkitys ja mahdollisuudet

Kasvitautien hallinnan merkitys ja mahdollisuudet Kasvitautien hallinnan merkitys ja mahdollisuudet Peppi Laine, MTT Kasvinsuojelu, Jokioinen Taudin esiintymisen edellytykset: Taudille suotuisa säätila??? Kylvösiemen, peittaus, muokkaus, viljelykierto,

Lisätiedot

Superior Caraway Chain ylivoimainen kuminaketju HYVÄ STARTTI KUMINALLE. Viljelijäseminaari: 26.10.2010 Ilmajoki ja 28.10.

Superior Caraway Chain ylivoimainen kuminaketju HYVÄ STARTTI KUMINALLE. Viljelijäseminaari: 26.10.2010 Ilmajoki ja 28.10. Superior Caraway Chain ylivoimainen kuminaketju HYVÄ STARTTI KUMINALLE Viljelijäseminaari: 26.10.2010 Ilmajoki ja 28.10.2010 Jokioinen Hankkeen esittely Toimialajohtaja Juha Pirkkamaa, Agropolis Oy Hankkeen

Lisätiedot

Kesällä 2011 kevätvehnä- ja ohralajikkeet esillä parkkipaikan viereisellä pellolla. Havaintokaistat

Kesällä 2011 kevätvehnä- ja ohralajikkeet esillä parkkipaikan viereisellä pellolla. Havaintokaistat Kesällä 2011 kevätvehnä- ja ohralajikkeet esillä parkkipaikan viereisellä pellolla Havaintokaistat Kevätvehnälajikkeet havaintoruuduilla Lajike Sato Kasvu pv. Lämpös. Lako-% Tjp Hlp Valk.% Sako 1 Sako

Lisätiedot

Myllyvilja- ja mallasohraseminaari Mallasviljojen sopimuskausi 2016 Sanna Kivelä, Viking Malt

Myllyvilja- ja mallasohraseminaari Mallasviljojen sopimuskausi 2016 Sanna Kivelä, Viking Malt Myllyvilja- ja mallasohraseminaari 5.2.2016 Mallasviljojen sopimuskausi 2016 Sanna Kivelä, Viking Malt VIKING MALT 2016 Mallastuskapasiteetti 590 000 tn Ohran käyttö 800 milj. kg 9. suurin mallastuskapasiteetti

Lisätiedot

Siemenestä satoon - Viljapäivä Mitä siementuottajalta edellytetään. ma 18.11.2013, Joensuu Matti Teittinen, MMM agronomi Peltosiemen ry

Siemenestä satoon - Viljapäivä Mitä siementuottajalta edellytetään. ma 18.11.2013, Joensuu Matti Teittinen, MMM agronomi Peltosiemen ry Siemenestä satoon - Viljapäivä Mitä siementuottajalta edellytetään ma 18.11.2013, Joensuu Matti Teittinen, MMM agronomi Peltosiemen ry Edellytykset siementuotannolle Viljelijällä riittävä ammattitaito

Lisätiedot

Palkokasvi tutkimus Suomessa. Arja Nykänen Erikoistutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus

Palkokasvi tutkimus Suomessa. Arja Nykänen Erikoistutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus Palkokasvi tutkimus Suomessa Arja Nykänen Erikoistutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus arja.nykanen@mtt.fi Arja Nykänen Erikoistutkija Tutkimusaiheet - palkokasvinurmet - palkoviljat kokoviljasäilörehuna

Lisätiedot

Nurmesta uroiksi. 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala

Nurmesta uroiksi. 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala Nurmesta uroiksi 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala Enemmän satoa samalla rahalla Tiedätkö nurmiesi satotason? Oletko siihen tyytyväinen? Tiedätkö säilörehusi tuotantokustannuksen?

Lisätiedot

Luomusiementuotanto. Tuotantokustannukset ja kannattavuus Siemenviljelijöiden talousvalmennus Helsinki

Luomusiementuotanto. Tuotantokustannukset ja kannattavuus Siemenviljelijöiden talousvalmennus Helsinki Luomusiementuotanto Tuotantokustannukset ja kannattavuus Siemenviljelijöiden talousvalmennus 13.11.2014 Helsinki Sisältö Luomusiementuotannon tilanne Suomessa Kannattavuushaasteet Tilastrategiat 2013 luomusiementuotannon

Lisätiedot

Säilörehunurmet kg ka

Säilörehunurmet kg ka Säilörehunurmet 2015 10 000 kg ka Case: ProAgria Länsi-Suomen nurmiryhmät 51/75 nurmitilaa/10 korkeimman satotason maitotilaa Anu Ellä, huippuosaaja ProAgria Länsi-Suomi Säilörehun kustannuskehitys 2011-2014,

Lisätiedot

Nurmiviljelyn kustannusten muodostuminen

Nurmiviljelyn kustannusten muodostuminen Nurmiviljelyn kustannusten muodostuminen Antti Hannukkala MTT Rovaniemi antti.hannukkala@mtt.fi Porotalouspäivä 20.2.2013 Ruokinta on tullut porotalouteen jäädäkseen! Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

Lisätiedot

LAJIKEUUTUUDET KEVÄÄN KYLVÖILLE

LAJIKEUUTUUDET KEVÄÄN KYLVÖILLE LAJIKEUUTUUDET KEVÄÄN KYLVÖILLE Agrimarket, viljaseminaari Salo, Somero, Kemiö Boreal / Satu Pura AGRIMARKETIN LAJIKEVALIKOIMA UUDISTUU Kevätvehnät: Wanamo BOR KWS Scirocco Kaurat: Steinar BOR Iiris BOR

Lisätiedot

Nurmien tuet 2015 Heidi Nevalainen ProAgria Pohjois-Karjala

Nurmien tuet 2015 Heidi Nevalainen ProAgria Pohjois-Karjala Nurmien tuet 2015 Heidi Nevalainen ProAgria Pohjois-Karjala Tukitasoarviot C2- alueelta. Nurmen monet nimet Viljelysuunnitelmassa nurmet voivat olla mm.: säilörehunurmia, laidunta, kuivaheinää, siemen

Lisätiedot

Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista

Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista Murskevilja tilaisuus Muhoksella 22.1.2013 Raija Suomela Essi Saarinen Kuva: Maria Honkakoski Esityksen sisältö Lajikeominaisuudet murskeviljan tuotantoon Ohran lajikekokeet

Lisätiedot

Peltokasvien luomuviljely

Peltokasvien luomuviljely Luomuviljelyn peruskurssi Peltokasvien luomuviljely LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke 2 Luomussa huomioon otettavaa lajikevalinnassa Peltojen kasvukunto Aikaisuus Sadon käyttötarkoitus Korren

Lisätiedot

LISÄTUOTTOA UUSILLA LAJIKKEILLA

LISÄTUOTTOA UUSILLA LAJIKKEILLA LISÄTUOTTOA UUSILLA LAJIKKEILLA Agrimarket Kasvuohjelmailta 5.3.2015 Satu Pura / Boreal SISÄLTÖ Vaihtamalla paranee Varmuutta valintaan Laji- ja lajikevalinnat kevään 2015 kylvöille VAIHTAMALLA PARANEE

Lisätiedot

Rypsi luomuviljelyssä tuloksia ja haasteita

Rypsi luomuviljelyssä tuloksia ja haasteita Rypsi luomuviljelyssä tuloksia ja haasteita Miia Kuisma tutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus 3.3.2011 1 3.3.2011 M. Kuisma: Rypsi luomuviljelyssä Sisältö Rypsinviljelyn kehitys Suomessa Rypsin rooli luomutuotannossa

Lisätiedot

Neuvonta ja tutkimus viljamarkkinoiden kehittämisessä. Juha Korkeaoja Pro Agrian hallituksen puheenjohtaja

Neuvonta ja tutkimus viljamarkkinoiden kehittämisessä. Juha Korkeaoja Pro Agrian hallituksen puheenjohtaja Neuvonta ja tutkimus viljamarkkinoiden kehittämisessä Juha Korkeaoja Pro Agrian hallituksen puheenjohtaja Keskeiset viljantuotannon kehityskohteet Satotason nostaminen - pellon peruskunnosta huolehtiminen

Lisätiedot

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia 22.8.2012 Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 Pirkanmaan lähiruoka Maatilojen kehitysnäkymät 2020 tutkimuksen

Lisätiedot

Luomumallasohran sopimusviljely Viking Malt Oy

Luomumallasohran sopimusviljely Viking Malt Oy Luomumallasohran sopimusviljely Viking Malt Oy Luomumallasohraseminaari 31.1.2013 Sanna Kivelä, Viljan hankinta, Viking Malt Viking Malt Oy 2013 Pohjoismaiden suurin maltaiden valmistaja 340 000 tn mallastuskapasiteetti

Lisätiedot

Herbisidien tehoerot viljojen rikkakasvitorjunnassa

Herbisidien tehoerot viljojen rikkakasvitorjunnassa Herbisidien tehoerot viljojen rikkakasvitorjunnassa 1 Heikki Jalli. Tapio Kujala Luke etunimi.sukunimi @luke.fi Rikkakasvien kasvun säätely kemiallisesti perustuu pellon rikkakasvilajiston tuntemiseen

Lisätiedot