XVI (TAMMELA), ILMARINKATU 22, TAMMELAN STADIONIN KEHITTÄMINEN, ASEMAKAAVA NRO 8570 PALAUTERAPORTTI

Transkriptio

1 XVI (TAMMELA), ILMARINKATU 22, TAMMELAN STADIONIN KEHITTÄMINEN, ASEMAKAAVA NRO 8570 PALAUTERAPORTTI OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMASTA SAATU PALAUTE Asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä ja asemakaavamuutosta esiteltiin yleisötilaisuudessa Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saatiin 3 viranomaiskommenttia sekä 33 mielipidettä 29 eri taholta. Näistä yksi saapui myöhässä. Raportissa on tiivistelmät viranomaiskommenteista, tiivistelmä yleisötilaisuudessa käydystä keskustelusta, kooste kirjallisista mielipiteistä teemoittain sekä vastineet niihin. Lyhentämättömät palautteet ovat raportin liitteenä. Palautteen antajat: Pirkanmaan maakuntamuseo Tampereen Kaukolämpö Oy Tampereen kaupunki, Ympäristönsuojelu As. Oy Kalevanlukko As. Oy Petsamonkatu 14 As. Oy Vellamonkatu 22 Pro Paltsun asukastoimikunta (+ adressi ) Tammelan Hattutempun kannatusyhdistys Tampereen Pallo-Veikkojen kannattajaryhmä Tammelan Voima Tampereen polkupyöräilijät ry Tampereen tammelalaiset ry Alitalo J. Danska Anja (1, 2) Hartikainen Helena Keppo Eeva (1, 2; korvaa edellisen) Kronholm Jouko Kronholm Sirpa Lahti Pasi / As. Oy Pallotammela Lammi Kalevi Maijala Matias / As. Oy Kalevan tornit Marjamäki Seppo Nieminen P. P. Nimetön (1) Nimetön (2) Nimetön (3, myöhässä) Ollikainen Jukka Peltola Seppo Poramo Leila (1, 2, 3) Raittinen Jukka Syvänen Antti Vanhatalo Asko (1, 2) Virtanen Terttu

2 VIRANOMAISKOMMENTIT 1. Pirkanmaan maakuntamuseo: Suunnittelualue sijoittuu valtakunnallisesti arvokkaan Kalevan kaupunginosan välittömään läheisyyteen ja sen lisäksi kaavan lähivaikutusalueella on useita kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennetun ympäristön kohteita. Tammelan stadion on vakiinnuttanut paikkansa osana Tammelan kaupunginosan rakennettua historiaa ja kaupunkikuvaa. Asemakaavan vaikutusten arvioimiseksi tulee suunnittelualueelta ja sen vaikutusalueelta laatia rakennetun kulttuuriympäristön selvitys, josta käyvät ilmi myös kaupunkikuvalliset ominaispiirteet ja arvot. Kaavan vaikutuksia tulee arvioida selvityksen pohjalta ja tehdä tarvittaessa muutoksia haitallisten vaikutusten vähentämiseksi. Kaava-aineiston liitteenä oleva arkkitehtuurin ideakilpailun pohjalta kehitetty alustava suunnitelma osoittaa, että muutos tulee koskemaan merkittävällä tavalla kaupunkikuvaa ja muuttaa erityisesti Kalevan puistotien miljöön piirteitä. Maakuntamuseo ottaa tarkemmin kantaa hankkeeseen selvitysten valmistuttua. Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseolla ei ole huomautettavaa suunnitelmasta. Asemakaavaluonnos tulee toimittaa maakuntamuseolle lausuntoa varten. Vastine: Alueelta on laadittu rakennetun kulttuuriympäristön selvitys (Arkkitehdit MY ). Asemakaavan vaikutuksia on arvioitu kaavaselostuksen kohdassa 4.3. Asemakaavaluonnoksesta liiteaineistoineen pyydetään lausunto Pirkanmaan maakuntamuseolta. 2. Tampereen Kaukolämpö Oy: Asemakaavamuutoksen suunnittelualueella 116L sijaitsee kaukolämpöjohto. Asemakaavamuutoksesta aiheutuvan johtosiirron ja -muutoksen kustannuksista vastaa edunsaaja. Vastine: Merkitään tiedoksi. 3. Tampereen kaupunki, Ympäristönsuojelu: - Ympäristömelun huomioonottaminen suunnittelussa liikenne sekä pallokentän tapahtumat huomioiden. Edellyttää melumallinnusta. - On tärkeää suunnata asunnot siten, että ne ovat tuuletettavissa myös hiljaiselta puolelta. - Asuntojen ilmanottoon on kiinnitettävä huomiota, jotta liikenteen päästöt eivät pääse sisätiloihin. - Palloilukentän valaistus ja asunnot on syytä suunnitella siten, ettei valaistuksesta aiheudu häiriötä asumiselle. Vastine: Suunnittelualueelta on laadittu meluselvitys (Destia ). Asemakaava edellyttää melusuojausta ja sisätilojen ilmanlaadun varmistamista. Valaistus ym. tekniikka sekä toteutettavat asuntoratkaisut suunnitellaan yksityiskohtaisemmassa rakennussuunnittelussa.

3 MIELIPITEET Yleisötilaisuus Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa sekä hankkeen viitesuunnitelma esiteltiin yleisötilaisuudessa Sampolan auditoriossa Yleisöä oli paikalla n. 130 henkilöä. Tilaisuudessa esitettiin kannanottoja sekä hanketta vastaan että sen puolesta. Tilaisuudessa käytiin keskustelua asukkaiden osallistumismahdollisuuksista sekä pelättiin kaavan joutumista valituskierteeseen. Pelkän jalkapallostadionin rakentamista ja asukkaiden Pro Paltsu -ehdotuksen arvioimista peräänkuulutettiin. Kysymyksiä ja kritiikkiä herättivät hybridihankkeen toiminnallisuus, vastaavien esimerkkikohteiden puuttuminen, kustannukset sekä Lemminkäisen rooli hankkeessa. Toisaalta hanketta pidettiin hyvänä, täydennysrakentamista palveluiden ja ratikkareitin lähelle kannatettavana ja asukkaiden mielipiteitä hyvin huomioituna. Suunnitelman nähtiin avaavan tamperelaisille uusia mahdollisuuksia. Jalkapalloa pidettiin merkittävänä kulttuurimuotona ja tärkeimpänä nähtiin pallokentän säilyminen. Jalkapalloilun edellytyksistä käytettiin monta puheenvuoroa. Kenttää pidettiin alimitoitettuna ja päätyihin esitettiin lisättäväksi seisomakatsomot. Tammelan tunnelmaa pidettiin kilpailuvalttina. Paljon keskustelua käytiin suunnitelman sopeutumisesta kaupunkikuvaan ja viereisiin rakennuksiin. Rakennusten todettiin tulevan naapureiden näkymien eteen ja edellytettiin Kalevaan kohdistuvien vaikutusten arviointia. Toisaalta todettiin, että kaupunki kehittyy ja stadionista voi muodostua uusi maamerkki myös tulevia kaupunkilaisia varten. Kysymyksiä herättivät myös pysäköinti ja pysäköintilaitoksen ajojärjestelyt sekä alueen maaperä ja rakentamisen vaikutukset naapuritalojen perustuksiin. Kirjalliset mielipiteet Mielipiteen jättäneistä suurin osa (arviolta 16 kpl) vastustaa hanketta tai on sen suhteen kriittinen. Tähän ryhmään kuuluvat etenkin monet lähiympäristön taloyhtiöt ja asukkaat. Muutama (3) pitää hanketta kokonaisuudessaan positiivisena, mutta esittää parannusehdotuksia. Monet (10) mielipiteen jättäjät eivät suoraan vastusta tai kannata hanketta, mutta esittävät parannusehdotuksia ja muita ideoita. Eniten kritiikkiä aiheuttivat jalkapalloilun toiminnalliset edellytykset, asumisen ja pelikentän yhdistäminen, ympäristöön sopimaton liian massiivinen rakentaminen, lisääntyvä liikenne ja asumisviihtyisyyden heikentyminen, lähitalojen perustusten vaurioituminen, hankkeen todellisen kustannusarvion puute, väärin edennyt suunnitteluprosessi, etukäteen tehdyt sopimukset sekä suunnitelman vaihtoehtojen puuttuminen. Mielipiteet on jaoteltu aiheittain: 1. Jalkapallo 2. Toiminnot ja hybridimalli 3. Kaupunkikuva, rakentamistapa ja kulttuuriympäristö 4. Asumisviihtyisyys ja virkistys 5. Liikenne 6. Rakentamisvaihe 7. Kustannukset 8. Suunnitteluprosessi 9. Muut suunnitelmat

4 1. Jalkapallo Monet (7) painottivat mielipiteissään, että hankkeessa edettävä jalkapalloilun ehdolla. Heistä moni esitti, että pallokenttä tulee kunnostaa kaikkia käyttäjäryhmiä palvelevaksi. Muutamissa (4) mielipiteissä esitettiin, että jalkapallostadion tulisi siirtää muualle tai palauttaa entiselleen. Toisaalta yksittäisissä mielipiteissä todettiin, että Tampere tarvitsee nykyaikaisen jalkapallostadionin, tämä on erinomainen paikka sille ja suunnitelma antaa tamperelaiselle jalkapalloilulle mahdollisuuden kehittyä uudelle tasolle. Moni (7) totesi, että kansainväliset mitat täyttävä kenttä ei mahdu suunnittelualueelle esitetyllä tavalla sekä pyytää tarkkoja laskelmia pelikentästä suoja-alueineen ja stadionin tarvitsemasta tilasta. Yksittäisissä mielipiteissä suunnitelman heikkoutena pidettiin areenamuodon puutetta, päätykatsomoiden alimitoitusta ja työntymistä julkiseksi koetuille kulkuväylille sekä kyseenalaistettiin kentän suunta. Muutama (2) piti suunnitelman katsojakapasiteettia ylimitoitettuna ja epärealistisena, yksi puolestaan liian pienenä. Yhdessä mielipiteessä kysyttiin, miten on huomioitu kapasiteetin lisäystarve. Yksittäisissä mielipiteissä esitettiin toiveita katsomoiden suunnitteluun. Suunnitelmiin on sisällytettävä koti- ja vierasjoukkueen kannattajien seisomakatsomot tunnelman luomiseksi ja turvallisuussyistä. Stadionin tunnelman parantamiseksi kentän ja katsomon välinen turva-alue kannattaisi suunnitella mahdollisimman kapeaksi ja miettiä katsomoiden jyrkempää nousua. Yhdessä mielipiteessä stadionin päätyjen kattamista ja päätykatsomoja pidettiin hyvänä asiana. Yksittäisissä mielipiteissä huomautettiin, että stadionsuunnitelmasta puuttuu elinkaarikuvaus, rakenteellisten muutosten mahdollisuus pitää säilyttää ja stadionin kattamisen tulisi olla mahdollista. Yhdessä mielipiteessä esitettiin, että nykyaikaisella led-tekniikalla päästään samaan valaistustulokseen kuin vanhanaikaisilla valaisinmastoilla. Yksittäisissä mielipiteissä esitettiin, että tulevan kentän nimen pitää olla pallokenttä eikä stadion sekä toivottiin kesän 2015 jalkapallokauden ajaksi stadionille havainnekuvia hankkeesta yleisön tutustuttavaksi. Vastine: Asemakaavan tavoitteena on Tammelan jalkapallostadionin kehittäminen jalkapalloilun ehdoilla. Suunnittelun lähtökohtana ovat pormestariohjelma , jonka mukaan valtuustokauden aikana luodaan suunnitelmat noin 6000-paikkaiselle modernille stadionille Tammelaan, sekä stadionin suunnittelusta käyty arkkitehtuurin ideakilpailu. Tammelan pallokentän kehittämisestä on esitetty vuosien kuluessa useita erilaisia ehdotuksia jalkapallotoiminnan siirtämisestä stadionin merkittävään uudistamiseen. Lähivuosina esillä on ollut erityisesti Lemminkäinen Oyj:n kehittämisajatus, jonka mukaan alueelle toteutetaan uusi stadion ja sen yhteyteen asuinja liiketiloja. Taustakehittämiseen ovat osallistuneet myös tamperelaiset jalkapalloseurat. Tammelan jalkapallostadionia tullaan käyttämään laajasti eri sarjatasojen peli- ja harjoituspaikkana junioritoiminnasta Veikkausliigaan sekä kansainvälisiin otteluihin. Myös lähiympäristön koulujen on mahdollista käyttää paikkaa koululiikunnassa. Kenttä ja katetut istumakatsomot oheistiloineen on mitoitettu Veikkausliigan otteluiden ja noin 6500 katsojan mukaan. Lämmitettävä keinonurmi mahdollistaa tehokaan viikoittaisen ja lähes ympärivuotisen käytön kentälle. Suomen Palloliitto on ollut mukana hankkeessa kilpailuvaiheesta asti ja jatkaa edelleen asiantuntijana jatkosuunnittelussa. Palloliiton mukaan Tammelan stadion tulee olemaan pirkanmaalaisen jalkapallon toiminnallinen keskus, joka luo erin-

5 omaiset puitteet huippusarjojemme otteluille sekä mahdollistaa jalkapallomaaotteluiden ja seurajoukkueiden kansainvälisten otteluiden järjestämisen lähes ympärivuotisesti. Stadion tulee toteutuessaan täyttämään UEFA:n stadionkategoria III infrastruktuurivaatimukset ja mahdollistaa täten esimerkiksi Champion's Leaguen ja Europa Leaguen 3. karsintakierroksen ottelut. Kentän mitoitus on esitetty kaavan liitteenä olevassa viitesuunnitelmassa. Kentän sijoittaminen pohjois-eteläsuuntaisesti siten, että pääkatsomo on sijoitettu länsipuolelle, tuottaa valaistuksen kannalta optimaalisimmat ja tasapuolisimmat olosuhteet niin katsojille kuin kenttäpelaajillekin. Asemakaavan viitesuunnitelman (JKMM ) mukaan stadionille on mahdollista sijoittaa yli 6000 katsomopaikkaa ja yli 560 VIP-katsomopaikkaa. Katsomoa on mahdollista laajentaa myöhemmin yli 560 paikalla. Katsomon, muiden stadiontilojen, tekniikan ja valaistuksen yksityiskohtia tarkennetaan jatkosuunnittelussa asemakaavavaiheen jälkeen. Jatkosuunnitteluun otetaan mukaan myös jalkapalloseurojen edustajia. 2. Toiminnot ja hybridimalli Useat (8) mielipiteen jättäjät vastustavat Tammelan pallokentän muuttamista stadionin ja asumisen yhdistelmäksi. Heistä moni kyseenalaisti hybridirakentamisen toimivuuden ja totesi, että paikka on liian ahdas asumisen ja stadionin yhdistämiselle. Muutama piti asumista ja pelikenttää täysin erilaisina toimintoina ja piti hybridiratkaisua asumisviihtyvyyden kannalta kaikkein huonoimpana ratkaisuna. Hybridivaihtoehdon ja aidon jalkapallostadionin kesken edellytettiin puolueetonta vertailua. Muutama (2) piti hanketta kannatettavana ja totesi, että stadionin ja asuin- ja liiketilojen yhdistäminen lähellä keskustaa hyvien liikenneyhteyksien varrella on hyvä konsepti. Muutamassa (2) mielipiteessä todettiin, että hanke parantaa alueen palveluita. Yksittäisissä mielipiteissä ehdotettiin, että kortteliin on saatava mahdollisimman hyödyllistä toimintaa, kuten rautakaupan palvelupiste, sekä esitettiin täydennysrakentamista torille ja uusi pienempi tori ja asumista pallokentälle. Yhdessä mielipiteessä pelätään opiskelija-asuntolan tuovan ongelmia koulun pihalle. Vastine: Tammelan jalkapallostadionin suunnittelusta käydyn arkkitehtuurin ideakilpailun tavoitteena oli ympäristöä kunnioittava, korkeatasoinen ja innovatiivinen idea stadionin ja muun rakentamisen arkkitehtonisesta perusratkaisusta siten, että hanke on samalla mahdollisimman kustannusneutraali. Hanke vastaa myös kaupungin strategisiin täydennysrakentamistavoitteisiin. Kilpailun voittajaehdotuksessa yhdistyvät luontevasti kaksi eri elementtiä: jalkapallostadion ja asuinrakentaminen liiketiloineen. Toiminnot pystytään sovittamaan yhteen hyvällä suunnittelulla. Pelkän jalkapallostadionin rakentaminen ei ole kaupungille taloudellisesti mahdollista. Asemakaavan pääkäyttötarkoitus, keskustatoimintojen alue (C), mahdollistaa kortteliin monenlaista toimintaa. 3. Kaupunkikuva, rakentamistapa ja kulttuuriympäristö Monessa (6) mielipiteessä todettiin, että suunniteltu rakentaminen on aivan liian massiivista eikä sovi ympäristöön. Rakennukset asettuvat liian lähelle nykyisiä asuinrakennuksia. Muutama (2) esitti, että etenkin Salhojankadun puoleista rakennusten massoittelua tulisi vielä muuttaa siten, että asukkaille koituisi mahdollisimman vähän haittaa.

6 Moni (3) huomautti, että suunnitelma sijoittuu Kalevan RKY-alueen viereen eikä sovi ympäristöönsä. Lähtökohtana tulee olla alueen arvojen säilyttäminen. Muutama (3) mielipiteen jättäjä edellyttää asiantuntija-arviota suunnitelman sopivuudesta kulttuuriympäristöön ja kaupunkikuvaan ja kritisoi sitä, että sellaista ei tehty jo aiemmin. Toisaalta muutama (2) mielipiteen jättäjä piti rakennusoikeutta liian pienenä ja toivoi korkeampaa ja kaupunkimaisempaa rakentamista. Yhdessä mielipiteessä todetaan, että hanke istuu hyvin Tammelan ruutukaavaan ja muodostaa luontevan jatkumon kaupunginosien liittymäkohtaan. Vastine: Suunnittelutyössä on etsitty ratkaisua, joka on sekä ympäristön lähtökohdat huomioiva, toiminnallisesti onnistunut että toteuttamiskelpoinen. Pallokenttä sijoittuu ruutukaavarakenteeseen kahden erilaisen kaupunginosan rajapintaan. Sijainti kaupunkirakenteen erityisessä pisteessä mahdollistaa kaupunkirakenteen eheyttämisen tai uusilla elementeillä täydentämisen. Suunnitelma on tämän asetelman suhteen kahtalainen: yhtäältä se sopeutuu ruutukaavaan eheyttäen ja vahvistaen korttelirakennetta, toisaalta se tuo paikalle uuden ajallisen kerrostuman ja arkkitehtonisen elementin, joka on sekä rakennustaiteellisesti kunnianhimoinen että rakennustyyppinä uudenlainen risteymä, hybridi. Viitesuunnitelmassa on pyritty huomioimaan ympäröivä mittakaava. Korttelin itä- ja länsisivujen asuinsiipien julkisivut on porrastettu siten, että itä-länsisuuntaiset näkymät säilyvät mahdollisimman hyvin. Avoimeksi stadionrakenteeksi jätetyt Tammelankadun ja Ilmarinkadun puoleiset korttelin reunat puolestaan mahdollistavat koko korttelin pituiset pohjois-eteläsuuntaiset näkymät. Kaupungin keskustassa tapahtuva täydennysrakentaminen kuitenkin väistämättä muuttaa lähinaapureiden ympäristöä ja näkymiä. Ympäristön lähtökohdat on huomioitu myös hybridirakennuksen ulkoarkkitehtuurissa. Muodonannoltaan ja julkisivuarkkitehtuuriltaan rakennus on ilmeeltään hillityn vähäeleinen ja linjakas, ja vaaleaksi rapattuine kivirakenteisine pintoineen sitä voidaan pitää eräänlaisena modernina tulkintana 50-luvun molemmin puolin rakennetuista Kalevan torni- ja lamellitaloista. Asemakaavassa annetaan määräyksiä rakentamisen laadusta. Alueelta on laadittu rakennetun kulttuuriympäristön selvitys, jossa kuvataan alueen kaupunkikuvallisia ominaispiirteitä ja arvoja sekä eritellään suunnitelman vaikutuksia ympäristöönsä (Arkkitehdit MY ). Asemakaavaluonnoksesta liiteaineistoineen pyydetään lausunto Pirkanmaan maakuntamuseolta. 4. Asumisviihtyisyys ja virkistys Moni (5) toteaa, että Tammelan pallokenttä on julkinen virkistyskäyttöön tarkoitettu kiinteistö eikä julkista tilaa pidä yksityistää. Puistojen ja viheralueiden riittävyydestä oltiin huolestuneita (2) ja pallokenttää pidettiin tärkeänä virkistys- ja ulkoilupaikkana. Monet (4) toteavat, että suunniteltu rakentaminen ja lisääntynyt väenpaljous aiheuttavat epäviihtyvyyttä nykyisille asukkaille eivätkä ihmiset halua asua tiiviisti. Yksittäisessä mielipiteessä muistutetaan, että suunnittelun tulee edistää kestävää kehitystä ja luoda edellytyksiä hyvälle ympäristölle. Yksi mielipiteen jättäjä muistuttaa, että vastustuksessa ei ole kysymys yksittäisten taloyhtiöiden intressistä, vaan asukkaiden oikeudesta puolustaa viihtyisää ympäristöä.

7 Kahdessa mielipiteessä todetaan, että rakentaminen vaarantaa Ilmarinkadun puurivistön. Toisaalta muutama (3) pitää rakennusmassojen uutta sijoittelua kilpailuvaihetta parempana ja Salhojankadun puurivistön säilymistä merkittävästi viihtyisyyttä lisäävä asiana. Vastine: Tammelan pallokenttä on nykyisin lähinnä jalkapallon sarjapelien käytössä. Pallokenttä toimii jatkossakin urheilualueena, mutta suunnitelma mahdollistaa pallokentän nykyistä laajemman ja tehokkaamman käytön. Stadionia tullaan käyttämään laajasti eri sarjatasojen peli- ja harjoituspaikkana, ja myös lähiympäristön koulut voivat käyttää paikkaa koululiikunnassa. Uusien asuntojen tarve kasvaa kaupungin väestömäärän kasvaessa. Tiiviimmän kaupungin rakentaminen toimivien joukkoliikenneyhteyksien varrelle on yhtenä tavoitteena Tampereen kaupunkistrategiassa, ja tällainen kaupunkirakenteen sisään sijoittuva täydennyshanke toteuttaa kaupungin strategiaa. Kaupungin keskustassa tapahtuva täydennysrakentaminen kuitenkin väistämättä muuttaa lähinaapureiden ympäristöä ja näkymiä. Ympäröivien katujen puurivit pyritään säilyttämään. 5. Liikenne Useassa (6) mielipiteessä todetaan, että hankkeen myötä lisääntyvä liikenne aiheuttaa mittavia ongelmia ympäristöön (mm. turvattomuus, liikenteen sujuvuuden heikkeneminen, pysäköintiongelmat). Alueen kadut ovat ahtaita jo nyt ja alueella on jo valmiiksi liikenneongelmia. Moni (4) totesi, että esitetyt liikenneratkaisut ovat kesken ja että liikennesuunnitteluun tulee paneutua huolellisesti. Yksittäisessä mielipiteessä todetaan, että Salhojankadulle osoitettu huoltoliikenteen yhteys ja tilausbussien pysäkki kaventavat aluetta ja aiheuttavat liikenneturvallisuusriskin. Yhdessä mielipiteessä kysytään, miten suunnitelmassa on huomioitu ihmismassojen poistuminen. Muutamassa (3) mielipiteessä huomautetaan, että maanalaisten autopaikkojen määrää voidaan vähentää keskustassa, jolloin hankkeen hinta pienenee. Toisaalta kaksi mielipiteen jättäjää on sitä mieltä, että suunnitelmassa ei ole riittävästi pysäköintipaikkoja. Yksittäisissä mielipiteissä pohditaan, mihin bussit pysäköivät otteluiden ajaksi, toivotaan puuttumista villiin pysäköintiin lähitalojen pihoille sekä huomautetaan, että pysäköintipaikkojen poistaminen vaikeuttaa asumista ja asioimista. Monet (3) toteavat, että liikennöinnin tulee tapahtua lähinnä jalan, pyörällä ja joukkoliikenteellä. Liikennejärjestelyt kokonaisuutena on syytä miettiä myös kaava-alueen ulkopuolella siten, että sujuva saapuminen on mahdollista kävellen, pyörällä tai julkisella liikenteellä. Moni (3) edellyttää, että polkupyöräpaikkoja on varattava riittävästi sopiville paikoille. Moni (4) pitää viereistä kevyen liikenteen pääväylää tärkeänä ja pelkää sen menettämistä hankkeen takia. Yksittäisessä mielipiteessä esitetään, että pyöräilyn pääreittiä Vellamonkatu Salhojankatu Ilmarinkatu tulee parantaa jatkosuunnittelussa. Salhojankatua pitää kehittää yhtenä Tammelan pyöräilyn pääväylänä ja muutkin pyöräreitit tulee toteuttaa turvallisina ja sujuvina. Useassa (4) mielipiteessä kritisoitiin Kalevan puistotien ja Itsenäisyyden kadun kulman ajoramppia. Se pilaa kaupunkikuvaa, kaventaa tilaa muulta liikenteeltä, lisää liikennettä, poistaa tärkeän pysäköintialueen ja vie viereisiltä asunnoilta näkymät. Tilaan pitäisi suunnitella kaupunkiaukio. Vastine: Alue on liikenteellisesti hyvin saavutettavissa. Liikenteellisesti katuverkon kuormitus ei muodostu kynnyskysymykseksi. Tammelankadun ja Kalevan puistotien liittymä- ja kaistajärjestelyt tarkistetaan liittymän toimivuuden varmistamiseksi.

8 Sijainti kaupungin keskustassa hyvien joukkoliikenne-, pyöräily- ja kävelyyhteyksien varrella mahdollistaa autottoman asumisen sekä otteluihin saapumisen muulla kuin omalla autolla. Kaavan pysäköintinormia onkin voitu väljentää, mutta kortteliin saadaan silti järjestettyä riittävästi pysäköintipaikkoja korttelin tarpeisiin. Alueen kevyen liikenteen reitistöt ovat kattavat ja aluetta sivuavat pyöräilyn seudulliset pääreitit. Pyöräpysäköintiä sijoitetaan Salhojankadulle, Kalevan puistotielle sekä Itsenäisyydenkadun ja Kalevan puistotien kulman aukiolle. Raitiotien yleissuunnitelman mukainen lähin raitiotiepysäkki sijoittuu Itsenäisyydenkadulle, mikä korostaa Itsenäisyydenkadun ja Kalevan puistotien kulman aukion asemaa jalankulkijoiden saapumisaukiona. Asemakaava mahdollistaakin kulman kehittämisen kaupunkiaukiona. Pysäköintihallin ajoramppi sijoitetaan stadionkorttelin sisään. 6. Rakentamisvaihe Useassa (4) mielipiteessä oltiin huolestuneita nykyisten rakennusten puupaaluperustusten vaurioitumisesta kaivaustöiden ja pohjaveden alentumisen takia. Mm. As. Oy Kalevanlukon rakennukset on rakennettu osittain puupaaluperustuksille. Kahdessa mielipiteessä edellytetään maaperäolosuhteiden selvittämistä. Yksittäisissä mielipiteissä todettiin, että rakennusvaihe aiheuttaa häiriötä asukkaille ja liikenteelle. Myös vesijohtoverkoston kestävyydestä oltiin huolestuneita. Vastine: Alueelta on tehty rakennettavuusselvitys (A-Insinöörit Suunnittelu Oy ), jossa tutkittiin maaperän koostumusta ja kerrosrakennetta sekä pohjaveden korkeusasemaa. Selvityksessä on määritelty, miten mm. perustamis- ja salaojitustyöt on tehtävä, etteivät ne aiheuta haittaa lähiympäristöön. Myös Tampereen kaupungin rakennusjärjestyksessä ( ) annetaan määräyksiä puisten perustusrakenteiden huomioon ottamisesta (30 ). 7. Kustannukset Moni (6) epäilee hankkeen kustannusneutraaliutta ja vaatii todellisten kustannusten selvittämistä. Arvioon tulee sisällyttää myös kunnallistekniikka. Yhdessä mielipiteessä kyseenalaistetaan Lemminkäinen Talo Oy:n rooli kustannusarvion mahdollisena laatijana. Yhdessä mielipiteessä esitetään, että pallokentän korttelia kannattaa käsitellä tiivistysrakentamisen esimerkkinä ja satsata sen analyyttiseen käsittelyyn. Hankkeesta tulisi laatia laskelmat, joissa taloyhtiöille aiheutuvaa arvon alenemista verrataan muiden toimijoiden saamiin hyötyihin ja yhteiseen hyvään. Vastine: Stadionin toteuttamisen osalta tavoitteena on ollut mahdollisimman suuri kustannusneutraalisuus. Alustavan kustannusarvion mukaan itse stadionin investointikustannus on suuruusluokaltaan milj. euroa. Tontilta luovutettavan asuin-, toimisto- ja liikerakennusoikeuden käyväksi luovutusarvoksi on vastaavasti alustavasti arvioitu milj. euroa. Investointikustannusten arvioidaan siis olevan suuruusluokaltaan 5 milj. euroa myyntituloja suuremmat. Arvio tarkentuu jatkosuunnittelun aikana. Todettakoon, että tuloja arvioitaessa ei ole otettu huomioon hankkeelle mahdollisesti myönnettäviä liikuntapaikkarakentamisen investointiavustuksia valtiolta. Suunnitelmassa on pyritty löytämään riittävä tasapaino kustannusten ja kaupungille tulevien tulojen välillä.

9 8. Suunnitteluprosessi Useissa (10) mielipiteissä kritisoitiin suunnitteluprosessia. Yhdessä mielipiteessä todetaan, että kilpailun lähtökohdat olivat väärät: Sääntöjen olisi pitänyt olla tarkemmat, kilpailun olisi pitänyt olla avoin kaikille, asemakaava olisi pitänyt laatia ennen kilpailua ja tuomariston kokoonpano oli väärä. Toinen taho toteaa, että kilpailussa korostuivat hankkeen talous ja kustannusneutraalisuus. Vaadittu asuinkerrosala oli ylimitoitettu eikä pelikentälle ollut riittäviä vaatimuksia. Yksittäisissä mielipiteissä todetaan, että stadionin muutoksesta ei haluttu käydä julkista arvokeskustelua ennen hybridikonseptista sopimista ja että asioiden käsittelyssä on edetty nopeasti ja peitellen. Useassa (5) mielipiteessä todettiin, ettei asukasosallistumista ole järjestetty riittävästi. Suunnittelua pitäisi tehdä yhdessä asukkaiden, jalkapalloilijoiden ja jalkapallokannattajien kanssa. Muutama (3) mielipiteen jättäjä ilmoittaa, että ohjausryhmän asukasedustaja ei ollut asukkaiden valitsema. Ohjausryhmässä pitäisi olla myös Kalevan edustaja. Kaksi mielipiteen jättäjää toteaa, että kilpailun voittajaehdotukseen tehdyt muutokset ovat kosmeettisia. Toisaalta kolme tahoa on sitä mieltä, että asukaspalaute on huomioitu suunnittelussa hyvin. Moni (6) kritisoi sitä, että kilpailun voittaneelle suunnitelmalle ei ole esitetty vaihtoehtoja. Asukkaiden Pro Paltsu -vaihtoehtoa ei ole käsitelty asiallisesti ja yhdenvertaisesti. Pro Paltsu -suunnitelma pitäisikin ottaa tasavertaiseksi vaihtoehdoksi ja arvioida molempien suunnitelmien vaikutukset puolueettomasti. Muutama (3) edellyttää, että suunnitelmasta tehdään riittävät selvitykset ja varmistetaan niiden tarve ja laajuus. Muutama (3) totesi, että hanke ei vastaa Tammelan yleissuunnitelmaa, jossa täydennysrakentamisen potentiaalia haettiin vain asuinkorttelialueilta, ei yleisiltä virkistysalueilta. Monessa (6) mielipiteessä kritisoitiin kaupungin ja Lemminkäisen etukäteen tehtyä sopimusta sekä vaadittiin sopimuksen avaamista. Yhdessä mielipiteessä kritisoitiin suunnittelun lähtökohtia ja asiakirjoja. Kaavoituksen menettelyä pidettiin MRL:n 63 :n vastaisena, sillä osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan (OAS) sisältyi voimassaolevan yleiskaavan vastainen, mahdollisesti vahvistuvan uuden yleiskaavan pohjalta laadittavan asemakaavan mukainen rakennussuunnitelma. OAS sivuuttaa yleiskaavan ohjaavuuden merkityksen asemakaavoitukselle. OAS mainitsee kaavoitusvaiheessa olevan Keskustan strategisen osayleiskaavan asemakaavaa nro 8570 nyt ohjaavana yleiskaavana. OAS:ssa ei mainita suunnittelualueen rajautumista Kalevan RKY-alueeseen. Pirkanmaan ELYkeskukselta tulee pyytää lausunto OAS:sta ja valmisteluaineistosta. Kaupunginhallituksen suunnittelukokouksen päätös ( ) asemakaavaprosessin jatkamisesta ja kiinteistöjohtajan päätös jatkosuunnittelusta 7000 katsojan lähtökohdasta ovat valtuuston päätöksen ( ) vastaisia. Moni vaati suunnittelun ja kaavoituksen keskeyttämistä jatkoselvitysten ajaksi. Yhdessä mielipiteessä todettiin, että kaavasta valitetaan joka tapauksessa, joten on turha yrittää kompromissia. Vastine: Pormestariohjelmaan sisältyy noin paikkaisen modernin stadionin suunnittelu Tammelaan. Kaupunki järjesti yhdessä Lemminkäinen Talo Oy:n kanssa Tammelan stadionin suunnittelukilpailun Kaupunginhallituksen suunnittelukokous päätti , että Tammelan stadionin ja sen ympäristön suunnittelua jatketaan kilpailun voittaneen Hattutemppu-ehdotuksen pohjalta. Tammelan stadionin kehittäminen sisältyy vuoden 2015 asemakaavoitusohjelmaan.

10 Ennen asemakaavoituksen käynnistämistä järjestetyssä arkkitehtuurin ideakilpailussa tutkittiin erilaisia vaihtoehtoja jalkapallostadionin kehittämiseksi. Kilpailuun saatiin kuusi arkkitehtuuriltaan, kaupunkikuvaltaan ja toimintojen sijoittelultaan erilaista ratkaisua. Kilpailuehdotukset arvioi kilpailun tuomaristo ja niistä pyydettiin lausunnot Tampereen kaupunkikuvatoimikunnalta, Tammelan seurantaryhmältä, vesilaitokselta ja yleisten alueiden suunnittelupäälliköltä. Ympäristön asukkailta kuultiin kehityskävelyllä pallokentän ympäristössä ja ehdotusten esittelytilaisuudessa Tammelakeskuksessa. Kilpailun tuomaristo ja Kaupunkikuvatoimikunta pitivät kilpailun voittanutta "Hattutemppu"-ehdotusta arkkitehtuuriltaan ja mittakaavaltaan onnistuneena, ympäristön lähtökohdat huomioonottavana ja paikkaan soveltuvana kokonaisuutena. Kaavatyön aikana järjestetään asemakaavaprosessin mukaiset osallistumismahdollisuudet. Tähän mennessä on käynyt vahvasti ilmi, että osallisten tavoitteet ovat monin paikoin ristiriidassa kaupungin tavoitteiden kanssa, ja eri osallisryhmillä on myös keskenään vastakkaisia tavoitteita. Yhteisiäkin tavoitteita löytyy, ja suunnittelua on jatkettu tavoitteet huomioiden. Kaupungin näkemyksen mukaan kaavan pohjana oleva suunnitelma täyttää parhaiten kaupungin strategiset tavoitteet. Osallistuminen jatkuu edelleen koko kaavatyön ajan. Pelkän jalkapallokentän ja stadionin rakentaminen ei ole kaupungille taloudellisesti mahdollista. Asuin- ja liikerakentamisen yhdistäminen jalkapallokenttään on kaupungin täydennysrakentamistavoitteiden mukaista. Lemminkäisen kanssa tehty yhteistyösopimus on kaupungin maapoliittisten linjausten mukainen. Sopimus on hyväksytty kaupunginhallituksessa ja sopimus on julkinen. Uuden tyyppinen toteutusmalli edellyttää sopimuksen tarkentamista. Hankkeen toteuttamista tutkitaan integroidulla hankinta- ja toteutusmallilla (IPT), jossa sopimusosapuolten muodostama allianssi kilpailuttaa kokonaisuuden tarvitsemat muut toimijat. Tarvittavia osapuolia ovat mm. suunnitteluun, rahoitukseen ja toteutukseen tarvittavat osapuolet. Hankintatapa tähtää yhteistoimintaan ja riskien jakamiseen allianssiosapuolten kesken hankkeen parhaaksi -periaatteella. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa on kuvattu suunnittelun lähtökohtia, joihin kuuluu myös tekeillä oleva Keskustan strateginen osayleiskaava. Voimassa olevan vuoden 1995 osayleiskaavan tavoitteet ja ratkaisut on todettu tämän hetkisen kehityksen valossa vanhentuneiksi, ja keskustan osayleiskaavan tarkistaminen on käynnistynyt yhdyskuntalautakunnan päätöksellä Suunnittelualueen rajautuminen Kalevan RKY-alueeseen todetaan suunnittelualueen kuvauksessa. OAS lähetettiin Pirkanmaan ELY-keskukselle tavanomaisen kaavaprosessin mukaisesti, samaten lähetetään asemakaavan luonnosaineisto. 9. Muut suunnitelmat Yhdessä mielipiteessä todettiin, että pallokentän hybridihanke tulee huomioida Kalevan yleissuunnittelussa ja rakentamistapaohjeiden laatimisessa. Toisessa mielipiteessä esitettiin, että koska kaupunki on halunnut pitää pallokentän korttelin urheilutoiminnalle korvamerkittynä alueena, tulee Kalevan lastentalon ja Saukonpuiston erityiskoulun alue vastaavasti säilyttää lapsille ja nuorille varattuna. Vastine: Kalevan RKY-alueen rakennetun kulttuuriympäristön selvitys ja rakentamistapaohje ( ) keskittyy RKY-alueen korjaus- ja rakentamistoimien ohjaamiseen. Isot hankkeet kuten raitiotie ja Tammelan stadion on rajattu selvityksen ulkopuolelle. Tämä asemakaava kohdistuu vain pallokentän kortteliin, ei esimerkiksi Saukonpuistoon.

11 Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Maankäytön suunnittelu PL TAMPERE DIAR: 20/2015 Lausuntopyyntönne TAMPERE, XVI TAMMELA, ILMARINKATU 22, TAMMELAN STADIONIN KEHITTÄMI- NEN, ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, KAAVA NRO 8570 Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa asiakohdassa mainitusta asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Hanke koskee Tammelan kaupunginosassa XVI olevan jalkapallostadionalueen muutosta. Suunnittelualue sijoittuu valtakunnallisesti arvokkaan Kalevan kaupunginosan välittömään läheisyyteen ja sen lisäksi kaavan lähivaikutusalueella on useita kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennetun ympäristön kohteita. Tammelan stadion on vakiinnuttanut paikkansa osana Tammelan kaupunginosan rakennettua historiaa ja kaupunkikuvaa. Asemakaavan vaikutusten arvioimiseksi tulee suunnittelualueelta ja sen vaikutusalueelta laatia rakennetun kulttuuriympäristön selvitys, josta käyvät ilmi myös kaupunkikuvalliset ominaispiirteet ja arvot. Kaavan vaikutuksia tulee arvioida selvityksen pohjalta ja tehdä tarvittaessa muutoksia haitallisten vaikutusten vähentämiseksi. Kaava-aineiston liitteenä oleva arkkitehtuurin ideakilpailun pohjalta kehitetty alustava suunnitelma osoittaa, että muutos tulee koskemaa merkittävällä tavalla kaupunkikuvaa ja muuttaa erityisesti Kalevan puistotien miljöön piirteitä. Maakuntamuseo ottaa tarkemmin kantaa hankkeeseen selvitysten valmistuttua. Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseolla ei ole huomautettavaa suunnitelmasta. Asemakaavaluonnos tulee toimittaa maakuntamuseolle lausuntoa varten. Yksikön päällikkö Tuija-Liisa Soininen Tutkija Hannele Kuitunen Tiedoksi: Museovirasto/Kulttuuriympäristön suojelu/hämeenlinnan toimipiste; Pirkanmaan Elykeskus/Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue/rakennetun ympäristön yksikkö; Pirkanmaan liitto; HK/hk/va PIRKANMAAN MAAKUNTAMUSEO, PL 487, Tampere Käyntiosoite: Museokeskus Vapriikki, Alaverstaanraitti 5 Puh Fax:

12 LAUSUNTO 1(1) Yleissuunnittelu / H. Vuorinen Tampereen kaupunki Kirjaamo PL Tampere Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, kaava nro 8570 Asemakaavamuutoksen suunnittelualueella 116L sijaitsee kaukolämpöjohto oheisen kartan mukaisesti. Asemakaavamuutoksesta aiheutuvan johtosiirron ja muutoksen kustannuksista vastaa edunsaaja. TAMPEREEN KAUKOLÄMPÖ OY Yleissuunnittelu Hannu Vuorinen suunnittelupäällikkö Puh Sähköposti: hannu.vuorinen@sahkolaitos.fi LIITE Kaukolämpöjohdot kartta Postiosoite Käyntiosoite Laskutusosoite Puhelin Y-tunnus PL 175 Voimakatu 17 Tampereen Kaukolämpö Oy (03) Tampere Tampere PL 610 Faksi Tampere (03) Sähköposti Internet kirjaamo@sahkolaitos.fi

13

14 Lehtonen Sirpa Maarit Lähettäjä: Salovaara Marjatta Lähetetty: 12. helmikuuta :13 Vastaanottaja: Kakemasu Aihe: OAS 8570 Seurantamerkintä: Merkinnän tila: Seuranta Merkitty Ympäristönsuojelun kommentit OAS TAMMELA 8570: ympäristömelun huomioonottaminen suunnittelussa liikenne sekä pallokentän tapahtumat huomioiden. Edellyttää melumallinnusta. on tärkeää suunnata asunnot siten, että ne on tuuletettavissa myös hiljaiselta puolelta. asuntojen ilmanottoon on kiinnitettävä huomiota, jotta liikenteenpäästöt eivät pääse sisätiloihin. palloilukentän valaistus ja asunnot on syytä suunnitella siten, ettei valaistuksesta aiheudu häiriötä asumiselle. Terveisin, Marjatta Salovaara Ympäristösuunnittelija Tampereen kaupunki Viranomaispalvelut Ympäristönsuojelu Frenckellinaukio 2 B PL 487, Tampere Puh , Faksi (03) marjatta.salovaara@tampere.fi, 1

15

16

17

18

19

20

21

22

23

24

25

26

27

28

29

30

31

32

33

34

35

36

37

38

39

40

41

42

43

44

45

46

47

48

49

50

51

52

53

54

55

56

57

58

59

60

61

62

63

64

65

66

67

68

69

70

71

72

73

74

75

76