Pohjois Ruotsin piirin tiedote nr.2, 2013

Transkriptio

1 Pohjois Ruotsin piirin tiedote nr.2, 2013

2 Vuoden 2013 piirihallitus: Sinikka Lindquist Skellefteå puheenjohtaja Jouni Slagner Haaparanta varapuheenjohtaja Tapio Tamminen Uumaja vähemmistöasiat Taina Rintamäki Örnsköldsvik varsinainen jäsen Seija Kilpala Luulaja varsinainen jäsen Kauko Hooli Piteå varsinainen jäsen Pirjo Fredriksson Luulaja varsinainen jäsen Arja Tamminen Uumaja varajäsen, sihteeri ja rahastonhoitaja Saara Sanaksenaho Skellefteå varajäsen Reijo Tarkkonen Kalix varajäsen Anneli Mäkinen Pajala varajäsen Pohjois-Ruotsin piirin seurat Jäsenmäärä 2012 Puheenjohtaja Bodenin Suomi seura 10 (-6) Anneli Heimonen Gällivaaran Suomi kerho 88 (+5) Jari Törmänen Haaparannan ruots.suom. eläkeläiset 47 (-8) Mauri Morottaja Haaparannan suom. Kulttuuriseura 66 (+4) Eeva Nurmela Haaparannan suomalainen seura 137 (+15) Jouni Slagner Kalixin Pirteät 56 (-22) Reijo Tarkkonen Kiirunan suomenkiel. Eläkeläisyhd. Ei tietoa Ei tietoa Kiirunan suomalaisten kerho 108 (-12) Jouko Kangasniemi Luulajan Suomi seura 160 (- 50) Jorma Juustovaara Pajalan Suomi seura 51 (+7) Anneli Mäkinen Piteån Suomi seura 73 (+4) Heli Andersson Skellefteån seudun Suomi seura 81 (+5) Saara sanaksenaho Uumajan Suomalainen kerho 195 (+29) Raili Borg Örnskölsvikin Suomalaiset 37 (-7) Taina Rintamäki Yhteensä 1109 (-36) Järjestökoulutusta Haaparannalla Syyskuun 25 ja 26 päivä oli Haaparannan suomalainen seura ja Haaparannan kulttuuriseura kokoontuneet ABF:n tiloihin opiskelemaan ja parantamaan taitojaan järjestötyössä. Reilut 25 henkilöä keskusteli vilkkaasti ja esitti kysymyksiä koskien seurojen eri alueita ja toimintoja. Keskustelu kävi ehkä vilkkaimpana, kun käsiteltiin tilintarkastajien työtä ja tilitarkastuksen etiikkaa. Myös muiden luottamushenkilöiden tehtävät herättivät keskustelua. Koulutuksen päättyessä oli monen mielipiteenä, kuinka tärkeää tällainen koulutus on ja kuinka useat heistä huomasivat aukkoja omassa osaamisessaan. Kivalta kouluttajasta tuntuu myös silloin, kun vanhat konkarit kertovat, että myös he oppivat jotakin uutta! Toivotan onnea ja menestystä Haaparannan Suomi seuroille ja heidän tuleville toiminnoilleen! /Sinikka Lindquist 2

3 Järjestökoulutusta Jällivaarassa Syyskuun viimeisenä viikonloppuna oli kymmenkunta henkilöä, joista yksi oli pajalalainen, kokoontuneet yhteen oppiakseen lisää järjestötyöstä. Kurssilla puitiin erilaisia luottamustoimia ja käytiin perusteellisesti läpi esim. pöytäkirjan tärkeys ja milloin on aiheellista jättää eriävä mielipide. Tutustuttiin myös vaalivaliokunnan toimintamalliin ja tilintarkastuksen etiikkaan. Osanottajat olivat kiinnostuneita ja valppaita ja kysymyksiä ja esimerkkejä oli runsaasti. Seuran emännät olivat laittaneet niin hyvät tarjoilut, että energia ei päässyt loppumaan osanottajilta eikä myöskään vetäjältä. Lauantai-iltana kokoontui seuralaisia syömään hapankalaa, mihin myös allekirjoittaneella ja seurakäyntiä tehneellä Jouni Slagnerilla oli mahdollisuus osallistua. Kiitos jällivaaralaiset vieraanvaraisuudestanne ja onnea tulevalle työllenne! /Sinikka Lindquist In memoriam Raili Borg, monivuotinen Uumajan Suomalaisen kerhon puheenjohtaja poistui joukostamme kesän ollessa kauneimmillaan heinäkuun alussa. Raili tunnettiin ahkerasti työskentelevänä henkilönä niin vähemmistö- kunnallis- kuin kirkollispolitiikankin alalla. Hän työskenteli sitkeästi ja peräänantamattomasti niiden oikeuksien puolesta, mitä hänen mielestään meille ruotsinsuomalaisille tuli kuulua. Railin lähiomaiset ja ruotsinsuomalaiset niin Uumajassa, Västerbottenissa ja myös Norrbottenissa jäivät kaipaamaan erinomaista työmyyrää, voimakasta naista ja seuratyön kaveria! 3 RSE:n Piirin kuulumiset! Syksy on nyt tullut tänne pohjoiseenkin, tänään sade päivä ja taitaa olla niin että kesä on mennyt, ei auta muu kuin odottaa uutta kesää. Me saimmekin pitkän kesän joka alkoi jo toukokuun helteillä ja nyt vasta syyskuun lopulla tuli syksyinen sade ja myrsky tänne Luulajaan. Seskarön leiri pidettiin elokuuta niin kuin edellisinä vuosinakin. Osanottajia oli 25 (joitakin joutui perumaan sairauden vuoksi). Ohjelmaa oli runsaasti, aamujumppa, ulkoilua, sieniä kerättiin ja mustikoita poimittiin. (Ne jotka ehtivät). Pelejä pelattiin (tikanheitto ja boule), ym. Pirkon johdolla pidettiin teatteri- harjoittelua päivisin ja torstaina, kun Haaparannan vierailijat tulivat, niin heille esitettiin meidän aikaansaannos. Sauna lämpeni joka ilta, sauna majurina toimi Olavi. Karaoke kuului myös ohjelmaan iltaisin, laulajia riitti ja tanssiakin sai. Kauko piti huolen että kaikki saivat laulaa vuorollaan. Ruuan laittajina toimivat Leena, Kauko ja Onni. He huolehtivat siitä että ruokaa oli tarjolla yllin kyllin. Tiskaukseen löytyi aina vapaaehtoisia, näinhän se on että yhteispelillä kaikki sujuu. Vierailijoita tosiaan kävi Haaparannalta ja Kalixista. Haaparannalta tuli Per- Erik Kerttu, hän kertoi vähemmistöasiasta, keskusteltiin myös kuinka vähemmistöasiat toimii hallintoalueen kunnissa. Oikein mielenkiintoista. Keskiviikkona tuli kampaaja Torniosta ja tukka lyheni ja taisipa joku ottaa tukkaan värjäyksenkin. Luennoitsija Martti Jatkola tuli Haaparannankansankorkeakoululta, hän kertoi Rautakourasta joka aloitti Kalevala naisten toimintaa ym. Koululta kävivät myös Marjatta Morin ja Raija Hiivala. He kertoivat mitä syyskaudella on suunnitteilla koululla. Yksi asia oli tärkeä, tarinankerronta, teemana syys/lokakuun aikana Suhteet (voi olla mitä tahansa) Luonnon elementit vesi, ilma, maa ja tuli. Tarinat voitte lähettää maapostitse tai sähköisesti. Osoite on Box Haparanda. Kirjoittakaa, vielä ehditte! Kotiin lähti tyytyväisiä leiriläisiä ja toiveissa oli että tavattaisiin ensi kesänä uudelleen! Toivotaan näin. Hyvää syksyä! /Kerttu

4 Hallintoalueterveiset Norrbottenin pääkaupungista, Luulajasta Helmikuusta alkaen ovat kaikki ruotsinsuomalaiset ja tornionjokilaaksolaiset eläneet toiveikkaina Luulajassa kaupunki liittyi viimein ja vihdoin suomen kielen hallintoalueeseen. Suomenkielisen vähemmistöryhmän jäsenet ovat istuneet kaupungin edustajien kanssa muutamissa kokouksissa, joissa hallintoalueeseen liittymisestä ollaan keskusteltu. Kaupungin puolelta kokouksissa ovat edustajina olleet Yvonne Stålnacke ja kaupungin lakimies. Dialogi on ollut avointa ja olemme yhdessä miettineet mm. hallintoalueen koordinaattorin palkkaamista ja hänen työtehtäviään. Tämän seurauksena lokakuun ensimmäisenä päivänä työnsä aloitti Anne-Mari Angeria, jonka tehtävänä on organisoida hallintoalue-työtä. Hallintoalue-työn tärkeimmät kohderyhmät ovat lapset ja vanhukset. Hallintoalueella asuvilla on oikeus laittaa lapsensa suomenkieliseen päiväkotiin ja vanhuksilla on oikeus asua vanhainkodissa, missä he voivat käyttää suomea. Luulajassa asuu kaikkien kansallisten vähemmistöjen edustajia. Me ruotsinsuomalaiset, saamelaiset, romanit sekä meänkieliset olemme yhdessä tavanneet myös koulun sekä sosiaalihuollon edustajia. Näissä tapaamisissa on selvästi tullut esille, että kaupunki ei hallintoalueeseen liittymisestä huolimatta pysty vielä palvelemaan suomenkielisiä kansalaisiaan. Henkilökunnan kieliresurssien kartoitusta tehdään, mutta mitään konkreettista suunnitelmaa suomenkielisen tai kaksikielisen päiväkotiosaston tai vanhustenosaston organisoimisesta ei ole. Tämän vuoksi on äärimmäisen tärkeää että kaupungin uusi koordinaattori, joka työskentelee hallintoalueasioiden kanssa, pystyy tekemään pitkäaikaisen suunnitelman, johon kaupunki myös sitoutuu. Olisi todella surullista ja harmittavaa, jos hallintoalueen velvollisuudet ohitetaan ja hallintoaluerahoitus käytetään pelkästään paperin kääntelyyn. Hallintoalueen yksi tärkeimpiä tehtävä on tiedottaminen Luulajassa asuvien ruotsinsuomalaisten on saatava tietää omista oikeuksistaan. Ja koska tällä hetkellä on jo kysymys kielen elvyttämisestä tarvittaisiin myös kampanjoita, joissa suomenkielisiä vanhempia rohkaistaan suomen kielen puhumiseen. Luulajassa asuu monia passiivisesti suomenkieltä tai meänkieltä osaavia lapsia heille on annettava mahdollisuus oppia toista omaa kieltään. Luulajan kunnan tehtävä on myös tukea kielen oppimista, tiedottaa kaksikielisyydestä. Tiedottamisen toinen tärkeä kohderyhmä ovat kaikki kaupungin asukkaat kaupungin asukkaiden pitäisi saada tietoa ruotsinsuomalaisten kulttuurista, heidän oikeuksistaan ja ymmärtää ruotsinsuomalaisuus osana ruotsalaista kulttuuriperintöä. Ei ole sattuma että täälläkin syödään kahvijuustoa ja sanotaan Du är hullu. Ruotsinsuomalaisen kulttuurin ja suomen kielen pitäisi olla luonnollinen osa Luulajan kaupunkikuvaa. Hallintoalueiden leviämisen myötä pitäisi myös aloittaa asennekasvatus. Ruotsi on pitkään ollut kovin yksikielinen maa, jonka kielipolitiikka on pitkälti perustunut ruotsin kielen dominoivaan asemaan. Ruotsinsuomalaisesta näkökulmasta katsottuna Suomen kaksikielisyys näyttäytyy ihanteellisena ajatella, koko valtaväestö opiskelee vähemmistökieltä, suomenruotsia. Ruotsissakin pitäisi ymmärtää että kaksikielisyys ja kaksikulttuurisuus on rikkaus eikä tee ruotsinsuomalaisista vähempiarvoisia ruotsalaisia, päinvastoin meillä on jotakin enemmän. Ruotsalaisten pitäisi myös ymmärtää että ruotsinsuomalaiset eivät ole ulkomaalaisia, vaan me olemme asuneet täällä aina. Meidän lapsiemme ongelma ei ole se, että he eivät osaa ruotsia, vaan se, että heidän mahdollisuutensa oppia, ylläpitää ja kehittää toista äidinkieltään, suomen kieltä on minimaalinen. Yksi opetustunti viikossa ei riitä kielen ylläpitämiseen eikä varsinkaan sen elvyttämiseen. Luulajan kunta ottaa varovaisia askelia suomen kielen hallintoalueena. Kansalliset vähemmistökulttuurit tekevät tästä alueesta erityisen, rikkaan ja kiinnostavan. Toivottavasti Norrbottenin pääkaupunki Luulaja tunnustaa pian kaikki vähemmistökielensä ja parin vuoden päästä Luulajaan ajaessa perille löytää tienviittojen avulla, joissa lukee Luulaja kaikilla Ruotsin kansallisilla vähemmistökielillä. /Katja Härkönen 4

5 Mukulat-kesäleirillä sirkus-workshopissa jokaisella lapsella oli oma sirkus-rooli. Katja Härkönen oli yksi leirin vetäjistä. Luulajan Suomi seuran Mukulat-leiri sai rahoitusta mm. Luulajan kunnan hallintoaluepotista. Valokuva: Patrik Wahlberg P- R Piiri kartoittaa alueen kulttuuritoimintaa Piiri kartoittaa piirin alueen suomenkielistä ruotsinsuomalaista -suomalaista kulttuuritoimintaa. Kartoituksen tarkoituksena on saada tietoa niistä kulituuritapahtumista ja kulttuurin harjoittajista, joita seurojen alueella on. Tieto on tärkeää, jotta piiri voi tulevaisuudessa paremmin organisoida piirin kulttuuritarjonnan sekä tiedottaa niistä. Piiri tarvitsee myös kartoituksen koska Norrbottenin Maakäräjät tekee koko Pohjois Ruotsin kattavaa kulttuurisuunnitelmaa jossa myös eri vähemmistöjen kulttuuritoiminta huomioidaan. Myös Västerbottenin Maakuntaliitto tekee vastaavanlaista kartoitusta. P - R Piiri pyytää seuroja mahdollisimman pian lähettämään tiedot alueellaan tapahtuvasta ja tapahtuvista kulttuuritoiminnoistaan joko Sinikka Lindquistille, e-posti: sinikka.lindquist@telia.com tai kännykkä tai piirin kulttuurivastaavalle Tapio Tammiselle , tapio.tamminen@telia.com, Vittervägen Umeå. 5 Tiedotteen ilmoitushinnat Mainoshinnat ovat seuraavat: Koko sivu kr Puoli sivua 600 kr Neljännes sivu 400 kr 1/8 sivu 250 kr Ilmoitushinta seuroille: Koko sivu 200 kr Puoli sivua 150 kr Neljännes sivu 100 kr 1/8 sivu 50 kr Yksityishenkilöiden terveiset ja/tai onnittelut (lyhyt teksti): 50 kr Tekstin voi toimittaa Sinikka Lindquistille ja maksun suorittaa piirin postisiirtotilille

6 KUTSU Pohjois Ruotsin piirin syyskokous pidetään 24 marraskuuta 2013, kello Skellefteåssa. Esillä sääntöjen määräämät asiat. TERVETULOA! Tarkemmat tiedot koskien paikkaa sekä kokoukselle, että edellisen päivän kurssille, tulee myöhemmin syksyllä. RSE:n Pohjois- Ruotsin piiri. Syyskokous kutsu. RSE:n Pohjois- Ruotsin Piirin sääntömääräinen syyskokous pidetään Skellefteåssa sunnuntaina , Esillä sääntöjen määräämät asiat. Tervetuloa! Hallitus. Lauantaina pidetään kurssi Skellefteåssa. Tarkemmat tiedot ovat toisaalla tässä lehdessä! Hallitus. 6

7 KURSSIKUTSU TULEVAISUUDEN TAVOITTEET Miltä huomispäivä näyttää seurojen toiminnassa? Näitä asioita puimme Skellefteåssa 23. marraskuuta. Kurssiaika Kouluttajana on Heli Aarnipuro Uumajasta. Koulutuksen ja keskustelun aiheet ovat esim.: - Seuran nykytila ja tulevaisuuden tavoitteet - Vastaako seuran organisaatio tulevaisuuden vaatimuksia? - Toiminnan elinkaari - Toiveista toteutukseen Kurssin hinta on 250 kr. Jos olet mukana myös seuraavan päivän kokouksessa, tulee lisäkustannuksena yöpyminen. Sen hinta on noin 450 kr/henkilö (kahden hengen huoneessa. Kurssipaikka ja hotelli ilmoitetaan myöhemmin. Ilmoittautumiset viimeistään 15 marraskuuta 2013 sähköpostitse: sinikka.lindquist@telia.com tai Mainitse tarvitsetko myös yöpymisen. Tervetuloa! Kuulakkaita syyspäiviä lukijoille toivottaa Pohjois Ruotsin piirin piirihallitus 7