TÄMÄ OLI KIVA KERHO! MILLOIN ON SEURAAVA KERTA? Kokemuksia leikki-ikäisten ja ikäihmisten välisestä vuorovaikutuksesta psykomotoriikkaryhmässä
|
|
- Otto Lehtilä
- 2 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Laitinen Hannele, Perukangas Heidi ja Ryynänen Johanna TÄMÄ OLI KIVA KERHO! MILLOIN ON SEURAAVA KERTA? Kokemuksia leikki-ikäisten ja ikäihmisten välisestä vuorovaikutuksesta psykomotoriikkaryhmässä
2 2
3 Suomessa on nykyään ryhmiä, joissa psykomotorista lähestymistapaa sovelletaan erikseen lapsille ja ikäihmisille, mutta yhteisistä ryhmistä ei meidän tietomme mukaan ole raportoitu. Tämän vuoksi innostuimme kokeilemaan viiden leikki-ikäisen ja viiden ikäihmisen yhteistä psykomotoriikkaryhmää Pakilakodissa, Helsingissä. Ryhmämme päätavoitteena oli osallistujien keskinäisen vuorovaikutuksen tukeminen ja havainnointi. Yhteiskunnassa olisi tärkeä pohtia, miksi ikäihmiset ja lapset lokeroidaan eri laitoksiin. Luontevia vuorovaikutustilanteita ja arvokkaita kokemuksia syntyisi puolin ja toisin ympäristössä, jossa
4 lapset ja ikäihmiset toimisivat lähekkäin, jopa saman katon alla. Erään ryhmäkerran päätyttyä yksi ikäihmisistä heitti ilmaan tärkeän kysymyksen: Tämä oli kiva kerho. Milloin on seuraava kerta? Yhteiskunnan palveluiden kehittyminen ei nykyisin tue lasten ja ikäihmisten välistä vuorovaikutusta (Laakkonen 2005: 26). Nykyisin arvostetaan yksilöä ja yksilöllisyyttä, mikä johtaa välinpitämättömyyden, itsekeskeisyyden ja oman edun tavoittelun lisääntymiseen. Vuorovaikutussuhteissa tarvittavien positiivisten sosiaalisten taitojen oppiminen on nyky-yhteiskunnassa ensiarvoisen tärkeää. Positiivinen käyttäytyminen on mielenkiintoa toista ihmistä kohtaan, toisen huomioon ottamista ja auttamista sekä sääntöjen noudattamista. Liikunnan avulla voidaan harjoitella näitä taitoja toiminnan tasolla. (Polvi 2008: 7, 9.) Sosiaalisen toimintakyvyn kehittymisessä leikki-ikä on tärkein vaihe, jolloin opitaan ne käyttäytymismallit, jotka jäävät vaikuttamaan myöhempiin kehitysvaiheisiin (Zimmer 2001: 26). Vanheneminen on aina yksilöllistä ja liittyy aiempiin elämänvaiheisiin (Laakkonen 2005: 4). Ikäihmisen henkinen vireys on sosiaalisen vuorovaikutuksen kannalta ratkaisevampi kuin fyysiset rajoitteet. Väestön ikääntymisen myötä tarvitsemme sosiaalisen vuorovaikutuksen tukemiseksi uusia toimintatapoja, uudenlaista vastuunkantamista läheisistämme ja osallisuuden korostamista. (Eloranta Punkanen 2008: ) Olipa pikku asioista ja yksinkertaisilla välineillä saatu aikaan mukavaa toimintaa - leikki-ikäisten ja ikäihmisten psykomotoriikkaryhmä Psykomotoriikkaryhmäämme osallistui viisi 5-vuotiasta lasta, kaksi tyttöä ja kolme poikaa, Päiväkoti Maunulasta. Pakilakodista osallistui myös viisi, vuotiasta, ikäihmistä. Heistä yksi oli mies ja neljä naisia. Yksi ikäihmisistä liikkui ilman liikkumisen apuvälinettä, kaksi käytti pyörätuolia, yksi liikkui rollaattorin avulla ja yksi käytti sekä rollaattoria että pyörätuolia. Ryhmä kokoontui tunnin kerrallaan, kuusi kertaa sisätiloissa ja kaksi kertaa ulkona, syys- ja lokakuussa Ryhmämme sosiaaliset tavoitteet olivat sosiaalisen vuorovaikutuksen vahvistuminen, erilaisten roolien mahdollistaminen, itsenäisyyden ja aloitekyvyn tukeminen sekä yhteenkuuluvuuden kokeminen (Karvinen 2004: 63). 4
5 Suunnittelimme toimivamme ryhmäkerroilla vuoroin ryhmän ohjaajana, apuohjaajana ja havainnoijana. Arviointimenetelmäksi valitsimme havainnoinnin, koska se soveltuu erinomaisesti vuorovaikutuksen tutkimiseen. Havainnoinnin apuna käytimme Kauppilan (2005) vuorovaikutuksellisten osatekijöiden pohjalta suunnittelemaamme lomaketta (kuvio 1). Havainnointilomakkeen lisäksi laadimme lasten vanhemmille avoimen päiväkirjatyyppisen palautelapun, johon he kirjasivat lasten ryhmästä kertomia asioita ja ikäihmisille oman palautelapun, johon he kirjasivat ajatuksiaan ryhmäkerroista. 1.tervehtiminen / silmiin katsominen 2.toisten auttaminen / huomioonottaminen palautelapun, johon he kirjasivat ajatuksiaan ryhmäkerroista. 3. liittyminen leikkeihin 4. ilmaisutaidot / tunteiden ilmaiseminen 5. yhteistyö parin kanssa 6. ristiriitatilanteesta selviäminen 7. ryhmään sopeutuminen / ryhmässä toimiminen Ryhmän ilmapiiri: Vapautunut/ jännittynyt/ varautunut Kuvio 1. Vuorovaikutuksen havainnointilomake Minusta oli liian lyhyt, kylläpä aika meni nopeasti. psykomotoriikkaryhmän tuntirakenne Psykomotorinen toiminta edellyttää kaikilta ohjaajilta psykomotorisen lähestymistavan tuntemista. Kaiken ei aina tarvitse olla täysin valmiiksi pohdittua, pureskeltua ja rakennettua. Toiminnassa annetaan tilaa luovuudelle, omaehtoisuudelle ja itsenäiselle päätöksenteolle. Ohjaajan tärkein tehtävä on innostaa ja kannustaa sekä antaa positiivista palautetta ja turvalliset rajat, joissa toimia. Ryhmässämme käytimme psykomotoriikassa yleistä tuntirakennetta. Tuntirakenne muodostui alkupiiristä eli kotipesästä, alkuleikistä, mahdollisesta rakentamisvaiheesta tai liikuntaleikeistä, rentoutumisesta eli rauhoittumisesta ja loppukeskustelusta. (Koljonen 2005: ) Ryhmäkerroilla oli kaksi selkeää sääntöä, jotka kerrottiin osallistujille
6 ensimmäisellä kerralla. Ensimmäinen sääntö oli, että toimitaan yhdessä eikä ketään kiusata. Toisena sääntönä oli vapaaehtoinen osallistuminen. Alkupiirissä istumapaikat oli merkitty nimilapuilla. Kolmannella kerralla kaksi poikaa huomasi istuvansa miespuolisen ikäihmisen vieressä. He totesivat: Jee, se istuu meiän välissä. Aloitimme käymällä ensin läpi ryhmäläisten nimet ja kuulumiset. Uuteen harjoitukseen siirryimme aina kotipesän kautta, mikä auttoi hahmottamaan harjoitusten alun ja lopun. Rauhoittuminen ja pysähtyminen ennen seuraavaa tehtävää helpottivat myös keskittymistä uuteen harjoitukseen. Teimme tietokoneella jokaisesta harjoituksesta kuvan, jonka käänsimme korkkitaululla näkyviin ennen harjoituksen ohjeiden antamista. Kuvien hahmottamista helpotimme kontrastien ja tekstin suurennuksien avulla. Tuntisuunnitelmat oli suunniteltu tarkasti etukäteen. Tämä oli hyvää alustusta ryhmän pitämiseen, mutta käytännössä muutimme ohjelmaa tilanteen ja aikataulun mukaan. Monia toimiviksi havaittuja ja mielekkäitä harjoitteita ja leikkejä tehtiin uudelleen seuraavilla kerroilla, mikä osoittautui ryhmän toimivuuden kannalta tärkeäksi. Ryhmäkerroilla leikeistä nousivat suosituimmiksi erityisesi vartalon ääriviivojen piirtämisleikki, rentoutusharjoitukset, mielikuvitus- ja rakenteluleikit. Ryhmäkerta voisi tunnin sijasta olla minuuttia pitkä, jotta osallistujien vuorovaikutuksen tukemiselle ja rakentamisvaiheelle jäisi tarpeeksi aikaa. Havaitsimme, että parien välisen yhteistyön käynnistyminen ja luovien ideoiden kehitteleminen vie aikaa. Ryhmätoiminnassa käyttämämme välineet olivat yksinkertaisia ja usein luonnosta peräisin olevaa materiaalia tai kierrätysmateriaalia. Lapset ja ikäihmiset kokivat tällaiset materiaalit mielekkäiksi ja niistä syntyi luovasti uusia ideoita leikkeihin. Loppukeskustelussa kävimme läpi osallistujien tuntemuksia ja kokemuksia ryhmäkerrasta harjoituskuvien avulla. Jokainen sai omalla vuorollaan viedä nimilappunsa mieluisimman harjoituksen päälle ja kommentoida halutessaan. Kaikki osallistujat pitivät loppukeskustelusta ja mielipiteensä ilmaisemisesta. Yksi lapsista pyysikin: Saadaanko me kohta taas laittaa ne laput? Oli mukavaa huomata, että jokainen uskalsi muodostaa oman mielipiteensä itsenäisesti. Lisäksi kuuntelimme toiveita tuleville harjoituskerroille. 6
7 Jippijai jee! - havaintoja vuorovaikutuksesta psykomotoriikkaryhmässä Koko ryhmä odotti aina innolla seuraavaa tapaamista. Onko se kello jo noin paljon? Kyllä se aika meni nopeasti! Tätä onkin hyvä muistella koko viikko. Näin kiteytti tunnelmansa eräs ikäihmisistä ryhmäkerran ollessa päättymässä. Ikäihmisten toimintakyvyn säilymisen on todettu edellyttävän vuorovaikutusta eri-ikäisten ihmisten kanssa, ei vain oman ikäisten kanssa. Sukupolvien välisellä vuorovaikutuksella on positiiviset vaikutukset kaikille ihmisille. Ikäihmisille lapset merkitsevät kasvua, kehittymistä ja elämän jatkumista. Yleensä he pitävät lapsista ja haluavat olla heidän kanssaan tekemisissä. (Kivelä 2005: ) Yhteisyyden tunne syntyy toimimalla; se on aina osallisuutta johonkin. Sosiaalisen yhteisyyden ulottuvuuksia ovat kiintymyksen ja rakkauden tunne, kuuluminen sosiaaliseen verkostoon, mahdollisuus antaa hoivaa ja tunne siitä, että joku tarvitsee sinua, arvostetuksi tulemisen tunne, luotettavan ystävän ja liittolaisen olemassaolo sekä neuvojen, ohjauksen ja tiedonsaannin mahdollisuus. (Hytönen Routasalo 2004: 100.) Ensimmäisillä ryhmäkerroilla oli selvästi jännitystä ilmassa. Ikäihmiset olivat aluksi arkoja liittymään toimintaan ja epävarmoja itsestään. Eräskin heistä sanoi: En minä osaa leikkiä lasten kanssa. Lapset kirmasivat myös erillään, omana laumanaan. Heistäkin oli aistittavissa vähän jännittyneisyyttä ja vierastamista. Tunnelma vapautui kuitenkin nopeasti ja alun ujous ja varovaisuus muuttui nopeasti lämpimäksi ja välittömäksi yhdessä tekemisen riemuksi. Ohjaajan ja apuohjaajan toimintaa ohjaava rooli osoittautui sekä lapsille että ikäihmisille tärkeäksi. Osa ikäihmisistä tarvitsi paljon ohjausta aktiivisemman roolin omaksumisessa ryhmätoiminnan aikana. Apuohjaajan läheisyys auttoi lisäksi yhtä huonokuuloista ikäihmistä ryhmätoiminnan aikana. Tämä ovi on auki! Sisään! - sopeutuminen ryhmään ja ryhmässä toimiminen Ryhmätoiminnan alussa ikäihmisten ja lasten erilaisella toimintarytmillä oli vaikutusta ryhmään. Lapset ottivat helposti
8 aktiivisemman roolin ja toimivat spontaanisti, mikä on nykykulttuurin mukaista ja mihin kannustetaankin. Lapset suosivat nopeutta ja toimivat aina täysillä, jos se vain on mahdollista (Miettinen 1999: 59). Ikääntyessä reagointi-, suoritus- ja oppimisnopeus laskevat sekä asioiden huomioiminen vaikeutuu. Ikääntyneet tarvitsevat toimintaansa aikaa. (Eloranta Punkanen 2008: 15, 187.) Ikäihmisten oma kulttuuri on ollut lapsena hyvin erilainen kuin nykypäivän lasten. Eräs heistä totesi: Lasten kasvatus on muuttunut melkoisesti. Lapset ovat nykyään niin villejä, ennen lapset olivat vain hiljaa ja kuuntelivat aikuisia. Toinen jatkoi: Olivatpa he vilkkaita! En tiedä, onko se aina niin hyvä juttu. Luultavasti ennen vanhaan on odotettu vuoroa ja toimittu vasta kun on saatu lupa, mikä näkyy edelleen ikäihmisten passiivisemman roolin omaksumisessa. Ensimmäisellä kerralla istuin, kun en tiennyt mitä saa tehdä", totesi yksi ikäihmisistä. Tämä kuvaa hyvin sitä, että ikäihmiset ovat usein vain vastaanottavana osapuolena päiväkotilasten esiintyessä. Heille oli uusi kokemus saada osallistua aktiivisesti, ohjata lapsia ja toimia yhdessä heidän kanssaan. Ikäihmisten aktiivisuus lisääntyi viimeistä kertaa kohden, mutta uuden aktiivisemman rooli omaksuminen olisi vaatinut huomattavasti pidemmän harjoittelujakson. Me tykättiin käpyjutusta. Niin tykättiin. - ilmaisutaidot ja tunteiden ilmaiseminen Ensimmäisistä kerroista lähtien hymyiltiin ja naurettiin. Spontaani ilo korostui ryhmäkertojen edetessä. Lapset totesivat leikeissä: Tää on kivaa ja mä teen tarkasti. Ikäihmiset käyttivät rohkeammin omaa ilmaisutaitoaan ryhmäkertojen edetessä. He olivat aina ryhmän jälkeen puheliaampia ja seurallisempia kuin ennen ryhmää. Ikäihmisille voisi jatkossa järjestää psykomotoriikkaryhmän jälkeen keskustelutuokion, jossa he voisivat vapaasti vaihtaa kokemuksiaan. Negatiivisia tunteita näkyi ryhmäkertojen aikana sekä lapsilla että ikäihmisillä vähän. Lapset sanoivat suoraan, jos eivät jotain harjoitusta halunneet tehdä: En halua enää tätä!. Heidän 8
9 ilmeitään ja eleitään oli myös helppo lukea. Eräs lapsista veti hyvin päättäväisesti kätensä kauemmas paristaan ja katseli ikäihmistä hieman alta kulmien. Ikäihminen ei hämmentynyt lapsen toiminnasta tai ei havainnut lapsen reaktiota. Parin toiminta jatkui nopeasti ja luontevasti eteenpäin. Ikäihmiset eivät ilmaisseet negatiivisia tunteitaan verbaalisesti. Heidän turhautumisensa oli luettavissa enemmänkin ilmeinä, eleinä ja toimintana. Nousehan siihen polven päälle, niin yletät. - parien välinen yhteistyö Psykomotoriikkaryhmässä opittiin positiivista suhtautumista toiseen ihmiseen sekä hänen avun tarpeeseensa ja avun antamiseen toimittaessa erilaisten yksilöiden kanssa. Ryhmäkerroilla oli havaittavissa, että pojat hakeutuivat mielellään miespuolisen ikäihmisen seuraan ja toivoivat häntä parikseen. Kaksi pojista hihkui saatuaan miehen ryhmäänsä: Tästä tulee vielä hauskaa! Suunnittelimme niin, että jokainen ryhmäläinen pääsi työskentelemään vuorokerroin toistensa pareina. Järjestelmällisesti vaihtuvien parien etuina oli erilaisten vuorovaikutussuhteiden solmiminen ja näin mahdollisten ennakkoluulojen poistuminen. (Polvi 2008: ) Ensimmäisten paritehtävien aikana lapset tekivät annettua tehtävää aktiivisesti. Ikäihmiset vain seurailivat lasten tekemisiä. Varsinkin erilaiset suunnittelua ja rakentelua vaativat harjoitukset olivat tämän vuoksi vaikeita toteuttaa yhdessä. Lisäohjeistuksella osa pareista mietti, miten molemmat voisivat osallistua tekemiseen. Ajan kanssa ryhmään muodostui kuitenkin pareja, joissa molemmat osapuolet tekivät aktiivisesti yhteistyötä. Ikäihmiset antoivat lapsille ohjeita, kuinka esimerkiksi rakentamisvaiheessa olisi kannattavaa toimia. Eräs ikäihminen opasti pariaan Otahan tuo halko ja laita se kannen päälle, niin se pyssyy auki. Useimmat lapset kuuntelivat ohjeita ja toimivat myös niiden mukaisesti, mikä lisäsi onnistumisen kokemuksia. Lasten oli aluksi vaikea avustaa ikäihmisiä liikkumaan pyörätuoleilla. Pyörätuolien työntäminen tuntui lapsista jännittävältä, ja pyörätuolit olivat heille uusi kokemus. Osa lapsista innostui nousemaan ikäihmisen pyynnöstä heidän syliinsä ja matkustamaan näin pyörätuolissa.
10 Lasten ja ikäihmisten on hyödyllistä toimia tällaisessa ryhmässä pareittain. Lasten on näin huomioitava ikäihmisten hitaampi toimintatahti ja ikäihmisten lasten nopeampi toimintatahti. Omien havaintojemme mukaan pari voi yhdessä luoda itselleen sopivan tahdin toimia. Palautetta Pappa ja mummu -jumpasta Palautelomakkeen täytti ja palautti kaksi lasta ja kaksi ikäihmistä. Palautelomakkeilla saatu tieto jäi vähäiseksi. Lapset olivat palautteissaan kertoneet pääasiassa, mitä ryhmäkerroilla oli tapahtunut. Suurin osa kerroista oli ollut heidän mielestään hauskoja ja kivoja. Ihmetystä oli herättänyt ikäihmisten liikkuminen. Jotkut herrat eivät voi kävellä ja niillä on tuolit. Oli kiva työntää yhden herran tuolia. Ikäihmiset olivat kirjoittaneet kommenttejaan ryhmässä viihtymisestä: Mukavaa vaihtelua., Ihan mukiin menevä kerta., Ulkona oli mukavaa. ja Nautin yhdessä olosta lasten kanssa.. Päiväkoti Maunulan erityislastentarhanopettaja totesi, että hänelle avautui ryhmäkertojen aikana tilaisuus havainnoida lasten toimintaa. Erityislastentarhanopettaja kertoi, että lapset ovat lähteneet pappa ja mummu- jumppaan aina mielellään ja innokkaasti. Hänen huomioidensa mukaan ainakin yhdessä lapsessa tapahtui myönteistä kehitystä ryhmäkertojen edetessä. Lapsi, joka on usein päiväkodissa hyperaktiivinen ja ylitarkka monista asioista, edistyi vuorovaikutustaidoissaan ja keskittymiskyvyssään. Lapsilla oli herännyt ryhmäkertojen aikana monia kysymyksiä ikäihmisten arjesta ja elämästä, muun muassa ihmettelyä siitä, millainen paikka vanhainkoti oikein on. Osalle lapsista ryhmän päättyminen tuntui vaikealta hyväksyä. Tää ryhmä jää nyt sitten eläkkeelle. - Miten tätä jatketaan tulevaisuudessa? Lapsilla ja ikäihmisillä on valtavasti piileviä voimavaroja ja lahjakkuutta. Tilausta ikäihmisten ja leikki-ikäisten ryhmätoiminnan jatkamiselle selvästikin on. Erään ryhmäkerran päätyttyä yksi ikäihmisistä totesi: Kiitos teille, kun jaksatte järjestää näin kivaa tekemistä. Päiväkoti Maunulan 10
11 erityislastentarhanopettajan ja Pakilakodin fysioterapeutin toiveissa olisi jatkaa vanhainkodin ja päiväkodin välistä yhteistyötä jollakin tapaa myös lähitulevaisuudessa. Jatkossa voisi miettiä tällaisten ryhmien perustamista myös isovanhemmille ja heidän lapsenlapsilleen. Näin sukupolvien välinen kanssakäyminen saisi luonnollisen toteuttamispaikan. Yhteinen toiminta olisi varmasti mielekästä molemmille osapuolille. Havaitsimme, että psykomotorinen ryhmätoiminta voi tuoda mielekästä sisältöä lasten ja ikäihmisten arkeen. Koko ryhmä odotti innolla aina seuraavaa ryhmäkertaa ja osallistujat ilmaisivat ryhmäkerroilla paljon tunteita, ilmeitä ja mielipiteitä. Ryhmäläisten reaktiot eivät olleet aina ennakoitavissa ja tilanteisiin täytyi pystyä heittäytymään. Psykomotoriset harjoitukset voivat toimia erinomaisena siltana sukupolvien yli yhdistäen lapset ja ikäihmiset yhteiseen mielekkääseen toimintaan. George Bernard Shaw on osuvasti todennut: We don t stop playing because we grow old, we grow old because we stop playing.
12 LÄHTEET Eloranta, Tuija Punkanen, Tiina 2008: Vireään vanhuuteen. Hygieia. Tammi. Hytönen, Elsa Routasalo, Pirkko 2004: Yksinäisyyden ja yhteisyyden kokemuksia ryhmäliikunta ja -keskustelut ryhmään osallistuneiden kuvaamana. Teoksessa Karvinen, Elina Pitkälä, Kaisu Routasalo, Pirkko (toim.): Ikääntyneiden yksinäisyys. Ryhmäliikunta ja -keskustelut psykososiaalisena kuntoutuksena. Geriatrisen kuntoutuksen tutkimus- ja kehittämishanke. Tutkimusraportti 7. Vanhustyön keskusliitto Karvinen, Elina 2004: Ikääntyneiden liikunnan ohjauksen erityispiirteitä. Teoksessa Karvinen, Elina Pitkälä, Kaisu Routasalo, Pirkko (toim.): Ikääntyneiden yksinäisyys. Ryhmäliikunta ja - keskustelut psykososiaalisena kuntoutuksena. Geriatrisen kuntoutuksen tutkimus- ja kehittämishanke. Tutkimusraportti 7. Vanhustyön keskusliitto Karvinen, Elina Pitkälä, Kaisu Routasalo, Pirkko (toim.) 2004: Ikääntyneiden yksinäisyys. Ryhmäliikunta ja -keskustelut psykososiaalisena kuntoutuksena. Geriatrisen kuntoutuksen tutkimus- ja kehittämishanke. Tutkimusraportti 7. Vanhustyön keskusliitto. Kauppila, Reijo 2005: Vuorovaikutus- ja sosiaaliset taidot. Vuorovaikutusopas 12 opettajille ja opiskelijoille. Opetus 2000.
13 Kivelä, Sirkka-Liisa (toim.) 2005: Vuoroin minussa vanhuus, nuoruus. Suomalaisia runoja vanhenemisesta. Tammi. Koljonen, Maija 2005: Psykomotorisen harjaannuttamisen mahdollisuudet. Teoksessa Rintala, Pauli Ahonen, Timo Cantell, Marja Nissinen, Anu (toim.): Liiku ja opi. Liikunnasta apua oppimisvaikeuksiin. Keuruu: PK-kustannus Laakkonen, Terhi 2005: Metsätähden päiväkodin lasten ja vanhusten välisen vuorovaikutuksen merkitys palvelutalon asukkaalle. Pro gradu tutkielma. Helsinki: Helsingin yliopisto. Teologinen tiedekunta. Käytännöllisen teologian laitos. Miettinen, Pauli (toim.) 1999: Liikkuva lapsi ja nuori. VK-Kustannus Oy. Polvi, Singa 2008: Toimitaan yhdessä. Prososiaalisuuden edistäminen osana liikuntakasvatusta. Jyväskylän yliopisto. Liikuntatieteiden laitos. Raportteja 2 / Rintala, Pauli Ahonen, Timo Cantell, Marja Nissinen, Anu (toim.) 2005: Liiku ja opi. Liikunnasta apua oppimisvaikeuksiin. Keuruu: PKkustannus. Zimmer, Renate 2001: Liikuntakasvatuksen käsikirja: didaktis-metodisia perusteita ja käytännön ideoita. Helsinki: LK-kirjat.
YHTEISTOIMINNASTA VOIMIA ARKEEN - PSYKOMOTORISESTA LÄHESTYMISTAVASTA VARHAISKASVATUKSESSA ANITA AHLSTRAND JA MARI JAAKKOLA
YHTEISTOIMINNASTA VOIMIA ARKEEN - PSYKOMOTORISESTA LÄHESTYMISTAVASTA VARHAISKASVATUKSESSA ANITA AHLSTRAND JA MARI JAAKKOLA PSYKOMOTORINEN LÄHESTYMISTAPA Juuret Keski-Euroopassa Suomeen vaikutteita eniten
Tämä oli kiva kerho! Milloin on seuraava kerta?
Tämä oli kiva kerho! Milloin on seuraava kerta? Kokemuksia leikki-ikäisten ja ikäihmisten välisestä vuorovaikutuksesta yhteisessä psykomotoriikkaryhmässä Hyvinvointi- ja toimintakyky, Psykomotoriikka erikoistumisopinnot
OPPIMISEN JA KASVUN TUKEMINEN PSYKOMOTORIIKAN KEINOIN. Anita Ahlstrand ja Mari Jaakkola, Veromäen koulu
OPPIMISEN JA KASVUN TUKEMINEN PSYKOMOTORIIKAN KEINOIN Kasvatetaan elämää varten Joka ei ole vielä minä ei voi olla me. Sitä ei voi kiintyä toiseen, kun ei ole vielä kiintynyt itseensä. Se ei voi käyttää
Hyvinvointi ja liikkuminen
Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä
Toimintakyvyn edistäminen osana kotihoidon perustehtävää. Anna Viipuri
Toimintakyvyn edistäminen osana kotihoidon perustehtävää Anna Viipuri 30.9.2014 Toimintakyky Ihminen on kokonaisuus, toimintakyvyn tukeminen on kokonaisvaltaista. Se on haastavaa, mikä edellyttää hoitajalta
pyöräile keinu kiipeile kokeile innostu hallitse!
pyöräile keinu kiipeile kokeile innostu hallitse! LUKIJALLE Varhaislapsuus on kallisarvoista oppimisen ja kehityksen aikaa. Lapsi oppii leikkimällä, liikkumalla, peuhaamalla, tutkimalla ja kokeilemalla.
Kokemuksia Unesco-projektista
Kokemuksia Unesco-projektista Puheviestinnän harjoitusten tavoitteet Kuuden oppitunnin mittaisen jakson aikana asetin tavoitteiksi seuraavia oppimis- ja kasvatustavoitteita: Oppilas oppii esittämään omia
Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.
Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.
Leikkien ja liikkuen isovanhempien kanssa linnan liepeillä
Työyhteisötehtävä 3, laaja-alainen oppimiskokonaisuus Leikkien ja liikkuen isovanhempien kanssa linnan liepeillä Lähtökohdat: Vanhempainillassa tuli vanhemmilta toiveita ulkoilusta, vuorovaikutussuhteista
Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma
Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Tesoman päiväkodissa toimimme lasta kuunnellen ja kunnioittaen. Annamme lapselle turvaa, aikaa sekä mahdollisuuksia kokea ja tuntea onnistumisia
LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA
LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen henkilöstön työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä
2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu
2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä
KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo)
KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI? Puhumista Lapsen ja aikuisen välillä ITSETUNTO?
Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute
Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:
LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA
LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: Lapsen esiopetussuunnitelma (esiops) on esiopetuksen henkilöstön työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä tavoitteita ja sopimuksia
Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?
Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015
LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA
1 Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen vasun tekeminen perustuu varhaiskasvatuslakiin. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen
Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla
Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Ikääntyneidenpäihde- ja mielenterveystyön verkoston yhteistyöseminaari 23.4.2015 Mona Särkelä-Kukko Marjo Karila 14.4.2015 1 Pohdittavaksi alkuun: Pohdi
Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE
Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien
LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA
LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen henkilöstön työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä
Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti
Struktuurista vuorovaikutukseen Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Termeistä Ihminen, jolla on puhevamma = ei pärjää arjessa puhuen, tarvitsee kommunikoinnissa puhetta
Mistä on liikuntapäiväkoti tehty?
Mistä on liikuntapäiväkoti tehty? Näkyvä osa: tilat välineet Näkymätön osa: asenteet, tiedot taidot työkulttuuri yhteiset toimintatavat rutiinit rakenteet verkostoituminen Johtaja Hyvä työyhteisö Kiitos
1. Valitse jokin neljästä tarinasta ja tulosta lapsen kuva. Jos tulostusmahdollisuutta ei ole, voit etsiä kuvan esim. lehdestä.
OHJEET TUOKION TOTEUTTAMISTA VARTEN Tarvitset - tarinan ja kuvan - joko seinälle kiinnitettävät rastitehtävät ja niihin liittyvät materiaalit tai jokaiselle lapselle oman tehtäväpaperin - piirustuspaperia
Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015
Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015 Miksi? Miten? Mitä? Tilanne 2014 Työnhakijoiden määrän vaihtelu Osa viihtyy ja pysyy kotihoidossa
Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa
Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,
EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina
EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella
Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka
TAPAAMINEN Tehtävä Tutki liikuntapiirakkaa ja suunnittele itsellesi oma piirakka. Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka Liikuntapiirakka: UKK-instituutti 34 TAPAAMINEN Oma liikuntapiirakkani 35 TAPAAMINEN
Arvioin palvelusuunnitelmani tekemistä
Arvioin palvelusuunnitelmani tekemistä Mitä tämä vihko sisältää? 1. Kuka minä olen? 4 2. Miten aloitimme palvelusuunnitelman tekemisen? 5 3. Miten suunnittelin palvelujani ennen palvelusuunnitelmakokousta?
HYP on lyhenne sanoista Huomioivaa Yhdessäoloa Päivittäin HYP on asenne ja yhdessäolotapa:
Huomioivaa Yhdessäoloa Päivittäin ihmisille, jotka ovat vaarassa jäädä yksin HYP jakson käynnistyskokous Tutustu myös opasvihkoon Sheridan Forster: Huomioivan yhdessäolon malli HYP Mikä HYP on HYP on lyhenne
Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi
JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,
Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet
Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?
KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013
KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät
Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma
Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen
Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma
Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee
VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916
VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 Tuohisissa työskentelevät lastentarhanopettajat Piiti Elo ja Riitta Riekkinen, lastenhoitaja Helena
Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä
Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä Etelä-Savon RAMPE osahankkeessa toteutettiin moniammatillisen tiimityön valmennusta simulaatio oppimisympäristössä
TOIMINTAMALLI ETSIVÄLLE VANHUSTYÖLLE
TOIMINTAMALLI ETSIVÄLLE VANHUSTYÖLLE TAVOITE KEHITTÄÄ TOIMINTAMALLI, JONKA AVULLA TAVOITETAAN KAIKKI YLI 75 -VUOTIAAT KUUSAMOLAISET. TARKOITUKSENA on tarjota katkeamatonta palveluketjua, jotta omassa kodissa
SEURA. Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? RYHMÄ YKSILÖ YHTEISÖLLISYYS HARJOITTELEMINEN YKSILÖLLISYYS KILPAILEMINEN OHJAAMINEN VIESTINTÄ
Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? SEURA YHTEISÖLLISYYS JA YKSILÖLLISYYS RYHMÄ YKSILÖ HARJOITTELEMINEN JA KILPAILEMINEN Omien motiivien mukaista kasvua ja kehitystä tukevaa toimintaa VIESTINTÄ
METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA
METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011 1 Sisällysluettelo Metsolan päiväkoti......3 Toiminta-ajatus...4 Lapsikäsitys...4 Arvopohja...4 Toiminnan toteuttaminen..5 Ohjattu toiminta.6 Erityinen
Osallistava ryhmätoiminta osana ikäihmisten kuntoutusta
Vanhustyön ajankohtaispäivä 30.9.2009, Kouvola Osallistava ryhmätoiminta osana ikäihmisten kuntoutusta Heidi Rytky, projektisuunnittelija, Tarja Ylimaa, projektisuunnittelija Vanhustyön keskusliitto Centralförbundet
Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen
Muuton tuki ja yhteisöllisyys Pirjo Valtonen Muutto ja muutos Muutto ja muutos ovat isoja asioita, joissa koetaan epävarmuutta. Omalta mukavuusalueelta poistuminen on ahdistavaa. Muutos tuo aina haasteita
KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010
KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010 Tutkimusongelmat 1. Millaista on lasten keskinäinen yhteisöllisyys lapsiryhmissä? 2. Miten yhteisöllisyys kehittyy? Mitkä
MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN
MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua
LAPSET MUKANA SOS- LAPSIKYLÄN SIJAISHUOLTOA KEHITTÄMÄSSÄ. Sari Carlsson Yhteiskehittämispäivä Turku
LAPSET MUKANA SOS- LAPSIKYLÄN SIJAISHUOLTOA KEHITTÄMÄSSÄ Sari Carlsson Yhteiskehittämispäivä 1.9.2017 Turku SOS- LAPSIKYLÄ VAHVISTAA LASTEN OSALLISUUTTA SOS- Lapsikylässä on vahvistettu lasten osallisuutta
Kolmen teeman kokonaisuus omien ja kaverien vahvuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen.
Esiopetus ja 1.-3.lk Kolmen teeman kokonaisuus omien ja kaverien vahvuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen. Tutustu verkkosivuihin nuoriyrittajyys.fi Tutustu ohjelmavideoon nuoriyrittajyys.fi/ohjelmat/mina-sina-me
HYKKI HERÄÄ! Koko koulun yhteinen aamuviritys
HYKKI HERÄÄ! Koko koulun yhteinen aamuviritys Kaikki liikkeelle yhdessä Miksi HYKKI HERÄÄ? Liikunta ja fyysinen aktiivisuus parantaa / kehittää / lisää muisti, tarkkaavaisuus, tiedonkäsittely- ja ongelmanratkaisutaidot
Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta
Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014
Ystäväpiiri-toiminta Tutkimuksesta käytäntöön
Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi 12.5.2009 Ystäväpiiri-toiminta Tutkimuksesta käytäntöön Heidi Rytky, projektityöntekijä, Vanhustyön keskusliitto Centralförbundet för de gamlas väl ry Yksinäisyys
HAIKALAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA
HAIKALAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Haikalan päiväkoti sijaitsee Klaukkalan pohjoisella alueella Haikalassa. Päiväkoti on perustettu 1982. Toimintakaudella 2010-2011 päiväkotimme ryhmät ovat:
OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen
OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen 2 JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu työpaikkaohjaajille, jotka ohjaavat opiskelijoita työelämässä. Opas sisältää tietoa ohjaajana toimimisesta. Oppaassa käsitellään
TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU
TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU Toiminnallinen esiopetus on: Toiminnallinen esiopetus on tekemällä oppimista. Vahvistaa vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja, sekä
Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.
1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA
ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI
ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI 12.12.2016 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Varhaiskasvatuksen tehtävä on vahvistaa lasten hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä taitoja sekä ohjata
TILAISUUS TEKEE TAITURIN LIIKKUMAAN
TILAISUUS TEKEE TAITURIN LIIKKUMAAN HOUKUTTELEVA YMPÄRISTÖ PÄIVÄKODIN ARJESSA Lotta Kivelä (lto) Lansantien päiväkoti, Espoo Kirsi Huotari (lh) Veräjäpellon esiopetus, Espoo LIIKUNTA ON LAPSELLE OMINAINEN
Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi
Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja & Erika Niemi Mitä osallisuus tarkoittaa? Kohtaamista, kunnioittavaa vuorovaikutusta, äänen antamista, mielipiteiden
Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen
Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia
LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / 20
HIRVENSALMEN KUNTA VARHAISKASVATUS 1 LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / 20 Lapsen nimi syntymäaika Kasvatuskumppanit: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen henkilöstön
Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma
Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.
Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö
Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö TERVEYSLIIKUNTA YHTEISTYÖN AREENAKSI JA IKÄÄNTYVIEN VOIMAVARAKSI! Vanhustyön messut 10.2.2015 Elina Karvinen, ohjelmajohtaja, Voimaa vanhuuteen
Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa
Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa 1 Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma / Hensu Tutkinnon osan suorittaja kuvaa etukäteen,
parasta aikaa päiväkodissa
parasta aikaa päiväkodissa Lastentarhanopettajaliitto 2006 varhaiskasvatuksen laadun ydin on vuorovaikutuksessa lapsen kehitystä ja oppimista edistävät lapsen kiinnostus, uteliaisuus ja virittäytyneisyys
LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA
LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 1 / 11 Lapsen nimi: JOENSUUN KAUPUNKI LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen henkilöstön työväline, jonka
Voimaannuttava hoitoympäristö. Vanhustyön hyvinvointipäivät 12.-13.11.2015, Tallinna Sini Eloranta, sh, TtT sinelo@utu.fi
Voimaannuttava hoitoympäristö Vanhustyön hyvinvointipäivät 12.-13.11.2015, Tallinna ini Eloranta, sh, TtT sinelo@utu.fi Esityksessä keskitytään Fyysinen, sosiaalinen ja symbolinen ympäristö Koti on paikka,
TUNNE-ETSIVÄT. Tunne-etsivät -peli
TUNNE-ETSIVÄT Digitaalinen oppimisympäristö 5-12 vuotiaiden lasten sosioemotionaalisten taitojen tukemiseen Sari Lipponen KM, yliopistonopettaja Väitöstutkimus (JYU) sari.s.lipponen@jyu.fi Tunne-etsivät
Työjärjestys 6.12.2011
Kirjoittamalla lukemaan - Trageton -työtapa, rehtori Meriusvan koulu 7.12.2011 Virtuaaliopetuksen päivät, Hki Messukeskus 1 Tietokone apuvälineenä lukemaan oppimisessa Arne Trageton, norjalainen pedagogi,
Lasten vuorovaikutusstrategiat kiusaamistilanteissa
Lasten vuorovaikutusstrategiat kiusaamistilanteissa Millaisia vuorovaikutusstrategioita lapsilla on tilanteessa, kun joku toinen lapsi kiusaa? Miten ikä, sukupuoli ja lasten taidot vaikuttavat lapsen näkemykseen?
VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA
PÄIVÄKOTI MAJAKKA VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA Majakan päiväkoti on pieni kodinomainen päiväkoti Nurmijärven kirkonkylässä, Punamullantie 12. Päiväkodissamme on kaksi ryhmää: Simpukat ja Meritähdet. Henkilökunta:
Hyvinvoinnin virtaa Mikkelissä
Hyvinvoinnin virtaa Mikkelissä Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelma 2014-2020 24.11.2015 Kansalaistoimijalähtöinen kehittämisen käynnistäminen Mikkelissä (1) Mitä tavoitellaan? Rakennerahasto-ohjelman
VANHEMMAN NEUVO VERTAISTUKIRYHMÄT Rovaniemellä kevät 2012
VANHEMMAN NEUVO VERTAISTUKIRYHMÄT Rovaniemellä kevät 0 Palautteen yhteenveto Marja Leena Nurmela/ Tukeva -hanke.5.0 Vanhemman neuvo vertaistukiryhmät Rovaniemellä keväällä 0 Päiväryhmä 8...4.0, kokoontumisia
OSALLISUUSTUTKIMUKSEN SATOA TUULIKKI VENNINEN JA JONNA LEINONEN, VKK-Metro. Lapsen osallisuus pääkaupunkiseudun päiväkodeissa
OSALLISUUSTUTKIMUKSEN SATOA TUULIKKI VENNINEN JA JONNA LEINONEN, VKK-Metro Lapsen osallisuus pääkaupunkiseudun päiväkodeissa Tulosten pohjalta lasten osallisuus voidaan kuvata seuraavalla tavalla: Lapsella
Luku 3 Lapsuus rakastuminen urheiluun valmiuksia menestymiseen
61 Valmennuksen osa-alueet Asia tarinasta Taito/ tekniikka Taktiikka/ pelikäsitys Fyysiset valmiudet Henkiset valmiudet omassa toiminnassasi Vahvuutesi Kehittämiskohteesi Miten kehität valitsemiasi asioita?
Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto
4.11.2015 Liikkuva koulu seminaari Hämeenlinna Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto Vähän liikkuville liikuntatunnit merkityksellisiä: Vapaa-ajallaan fyysisesti
"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein
"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:
LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ
1 LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA
Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus!
Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Onneksi olkoon odottava isä! Missä olit kun kuulit että sinusta tulee isä? Mitä toiveita / odotuksia / haaveita / pelkoja sinulla on lapseen liittyen? Millainen
LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan
LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden
Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.
Monikkoperheet kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.2014 Monikkoraskauksien lukumäärät Tilasto vuonna 2012 794
Miten tukea lasta vanhempien erossa
Miten tukea lasta vanhempien erossa Kokemuksia eroperheiden kanssa työskentelystä erityisesti lapsen näkökulma huomioiden. Työmenetelminä mm. vertaisryhmät ja asiakastapaamiset. Eroperheen kahden kodin
KAVERITAITOJA. Tietoa ja harjoituksia toimivan ryhmän rakentamiseen. Vilja Laaksonen & Laura Repo
KAVERITAITOJA Tietoa ja harjoituksia toimivan ryhmän rakentamiseen KIITOS Folkhälsanin Mobbningsteametporukalle sekä Espoon Finnoon, Paraisten Fyrklövernin ja Hyvinkään Kenttäkadun päiväkodeille. Harjoituskirja
Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma
Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS LEIKKI LUOVUUS YSTÄVYYS TUNTEET TURVALLISUUS LAPSI EI LEIKI OPPIAKSEEN, MUTTA OPPII LEIKKIESSÄÄN Leikissä lapsi oppii toimimaan yhdessä
Iloa, leikkiä ja yhdessä tekemistä. Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset
Iloa, leikkiä ja yhdessä tekemistä Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset 2016. Iloa, leikkiä ja yhdessä tekemistä. Opetus- ja kulttuuriministeriö
Mielenlukutaitoa lapsen kohtaamiseen
Mielenlukutaitoa lapsen kohtaamiseen Lapset ensin. Mielenlukutaitoa! Opas turvallisen lapsiryhmän rakentamiseen Mielenlukutaitoa! on varhaiskasvattajille tarkoitettu opas mentalisaatioon perustuvasta työtavasta.
Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja
Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,
Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)
14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä
Turtolan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma
Turtolan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma YHTEYSTIEDOT Turtolan päiväkoti Turtolantanhua 3, 33710 Tampere Johtaja Tiina Orimus Varajohtaja Satu Rekilä p.040 5052440 Lukonmäen päiväkoti p. 040-7040663
Millaiset rakenteet pitävät pedagogiikan kunnossa? Varhaiskasvatuksen VIII Johtajuusfoorumi Piia Roos & Janniina Elo, Tampereen yliopisto
Millaiset rakenteet pitävät pedagogiikan kunnossa? Varhaiskasvatuksen VIII Johtajuusfoorumi 2.4.2014 Piia Roos & Janniina Elo, Tampereen yliopisto TYÖELÄMÄN JATKUVA MUUTOS HAASTAA KEHITTÄMÄÄN (Launis,
HUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut.
Kurssipalaute HUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut. OPPILAS 1 Vastaa seuraaviin kysymyksiin asteikolla 1 5.
1 (13) LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU LAPSEN NIMI SYNTYMÄAIKA
1 (13) LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU LAPSEN NIMI SYNTYMÄAIKA 2 (13) TÄLLAINEN MINÄ OLEN (lapsi täyttää vanhempien kanssa) Parhaat kaverini... Tykkään... Hoitopaikassa kivaa on... Olen hyvä...
Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen
Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Selvittää lasten perheiden ja terapeuttien välistä yhteistyötä ja arjen voimavaroja Tuleeko perhe kuulluksi ja huomioidaanko vanhempien mielipiteitä
Matti Pietillä Opetushallitus Liikkuva koulu_turku ja sisäinen liikuntamotivaatio
Matti Pietillä Opetushallitus Liikkuva koulu_turku 12.4.2016 ja sisäinen liikuntamotivaatio Työikäisten määrä vähenee Suomessa 2050: 27,9 % 2014: 42,9 % Lähde: Valtiovarainministeriö Haasteenamme ISTUVA
Ilo irti ympäristöstä!
Ilo irti ympäristöstä! Kotona kiikun kaakunverkostotapaaminen 5.11.2015 Tampere Dos. Erja Rappe Al Koti on paras paikka kun luottaa omaan pärjäämiseensä. kun luottaa saavansa haluamaansa apua tarvittaessa.
OSALLISTUMISESTA OSALLISUUTEEN JA TIEDOSTA TOIMIJUUTEEN
OSALLISTUMISESTA OSALLISUUTEEN JA TIEDOSTA TOIMIJUUTEEN Professori Lasse Lipponen Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos lasse.lipponen@helsinki.fi Kasvattaako päiväkoti lapsia aloitteelliseen ja
1. Jotkut lapset liikkuvat hyvin vähän päivähoidossa. Keitä he ovat? Miten heidät saa liikkeelle? Kuvaa esimerkkejä.
1. Jotkut lapset liikkuvat hyvin vähän päivähoidossa. Keitä he ovat? Miten heidät saa liikkeelle? Kuvaa esimerkkejä. www.helsinki.fi/yliopisto 8.10.2012 1 2. Kehittäkää liikunnallisesti haastava hiekkasäkkipedagogiikka.
Lapsi, sinä olet tähti!
Lapsi, sinä olet tähti! Lapsen kuuleminen ja osallisuus varhaiskasvatuksessa LTO, KT Piia Roos www.piiaroos.fi Kasvatuksen päämäärä? Mitä lapsi tarvitsee voidakseen hyvin? Mitä me aikuiset ajattelemme?
Tunnin sisältö, mitä harjoitellaan: Liikkumisen taidot, kävely, juoksu, hyppääminen, harppaus, liukuminen, kinkkaaminen
Läntinen ja Pohjoinen ydinneliö Minna Lehtivuori-Ahonen S2 lto Haaga-Kaarela PHVA Leena Kettukangas-Seiriö Pelimannin ala-aste Valmistava opetus 1.-3. Elina Kaidesoja Maunulan ala-aste Erityisluokanopettaja
Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten
16.4.2014. Pelillä perille opintopoluista ITK 10.4.2014 Marja Jokinen-Laine & Tuija Marstio
16.4.2014 Pelillä perille opintopoluista ITK 10.4.2014 Marja Jokinen-Laine & Tuija Marstio Taustaa ja pelin lähtökohdat Peli kehitettiin osana YHDESSÄhanketta (2013-14) yhteistyössä Porvoon ammattiopisto
Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika.
Leikki ja vapaa-aika Lähes aina 1. Yhteisössäni minulla on paikkoja leikkiin, peleihin ja urheiluun. 2. Löydän helposti yhteisöstäni kavereita, joiden kanssa voin leikkiä. 3. Minulla on riittävästi aikaa
Kirjasto updated yhteiskehittäminen
Helsingin kaupunginkirjasto & Demos Helsinki Kirjasto updated yhteiskehittäminen Kirjasto treenaa nuoria -hanke 1) PARANNUKSIA PALVELUKULTTUURIIN Nuorilla oli kirjastosta huonoja asiakaspalvelukokemuksia
Turvataidon nettimateriaali
Turvataidon nettimateriaali TuTa hanke 3.12.2014 Pirjo Lahtinen, Elina Ristimäki, Helvi, Iines Hemmilä, Marjo Kokko, Eveliina Loijas, Anna Boman, Iiris Aalto Taustaa Onerva Mäen koulussa turvataitokasvatusta