Tampereen innovaatiokeskittymäprofiili

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tampereen innovaatiokeskittymäprofiili"

Transkriptio

1 Tampereen innovaatiokeskittymäprofiili Martti Launonen ja Jukka Viitanen Hubconcepts Oy 16. syyskuuta, 2014

2 Esityksen rakenne: 1. Tehtävänanto ja tavoitteet 2. Tampereen innovaatiokeskittymän yleiskuvaus 3. Tampereen innovaatiokeskittymäprofiili 4. Elementtikohtaiset arviot (10 elementtiä) 5. Tampereen kotimaiset vertailuprofiilit 6. Tampereen kansainväliset vertailuprofiilit 7. Tampereen SWOT 8. Toimenpidesuositukset innovaatiokeskittymän vahvistamiseksi 9. Ehdotus jatkotoimenpiteiksi 2

3 1. Tehtävänanto Sisältö: Tehdään perusanalyysi Tampereen innovaatiokeskittymän nykytilasta Vertaillaan Tampereen profiilia kahteen kotimaiseen ja ulkomaiseen keskittymään Tunnistetaan priorisoituja kehittämiskohteita Ehdotukset jatkotoimenpiteistä Aineistonkeruu: Kirjallisen aineiston keruu (05-08/2014) Avaintoimijoiden haastattelut (05-08/2014; 24) Palautetyöpaja Tampereella ( ) 3

4 Projektin tavoitteet 1. Arvioidaan Tampereen kyvykkyyttä profiloitua yhdeksi maamme vetovoimaisimmista innovaatiokeskittymistä ja tunnistetaan ne keskeisimmät elementit, joiden varaan alueen tuleva innovaatiotoiminnan kehityspolku voidaan rakentaa. 1. Tunnistetaan Tampereen vahvuudet ja haasteet toimia maailman johtavien tutkimusryhmien ja T&K-intensiivisten yritysten toimintaympäristönä. Erityisen tärkeää on määritellä ne keskeiset kilpailutekijät, joilla Tampere erottuu jatkossa muista samassa mittaluokassa toimivista kansallisista ja kansainvälisistä innovaatiokeskittymistä. 3. Konkreettisena tavoitteena on luoda yhteinen visio ja näkemys yhteisesti toteuttaville alueellisille kehitysohjelmille, jotka edistävät Tampereen vetovoimaisuutta yritys-, tutkimus- ja innovaatioympäristönä. -> Määritellään Tampereen innovaatiokeskittymän nykytilaprofiili ja arvioidaan yksittäisten elementtien nykytila ja kehityspotentiaali -> Toimenpidesuositukset Tampereen innovaatiokeskittymän vahvistamiseksi 4

5 Globaalisti vetovoimainen innovaatiokeskittymä Vetovoimaisen keskittymän tunnusmerkistö ja tavoitteet: 1. Vahvasti verkottunut alueellisten innovaatiotoimijoiden yhteisö 2. Kansainvälisten toimijoiden (media, päättäjät, tutkimusyhteisö, yritysjohto) arvioima ja tunnistama, huippuosaamiseen perustuva profiili 3. Yritysten liiketoimintaa suoraa tukevat liiketoiminnan kehitysalustat ja tutkimusohjelmat 4. Kestävää kehitystä tukeva infrastruktuuri ja kansainvälisesti korkeatasoinen T&K-ympäristö ja koulutusjärjestelmä 5. Suorat yhteydet muihin globaalisti merkittäviin innovaatiokeskittymiin -> Vetää alueelle toimialojensa johtavia yrityksiä ja osaavaa henkilöstöä -> Synnyttää uusia kansainvälisesti kasvavia yrityksiä -> Lisää keskittymän alueen työpaikkoja ja verotuloja 5

6 Tampereen innovaatiokeskittymän yleiskuvaus 1. Alueellisen kehittämisen visio: + Alueelliset strategiat ja linjaukset ohjaamassa alueen innovaatiotoimintaa + Maankäytön ja elinkeinotoiminnan ohjaus yhdessä paikassa + Alueen elinkeinojen kehitysvastuu keskitetty yhteen paikkaan (Tredea) - Infrastruktuurihankkeiden prioriteeteista viestiminen ei vakuuta suurta yleisöä - Kampusalueiden toiminnallinen kehitys pysähtynyt (tai ainakin hiipunut) 2. Innovaatiotoiminnan lähtökohdat: + Huippututkimuksen ympäristöt mahdollistavat osaamiseen perustuvan kehityksen + Yrityskehitysympäristöjen kehittämisessä oikea dynaaminen ote + Avoin tiedonjakamisen kulttuuri ja toimintatavat (rinnakkaiset prosessit mahdollisia) - Kehityksen moottoreina hankkeet ja projektit, joiden ohjausvoima kuitenkin heikko - Yksityinen sektori osallistuu heikosti alueellisen innovaatiotoiminnan toteutukseen - Vahvat toimialakohtaiset ekosysteemit heikentyneet (poikkeus BioMediTech) 3. Innovaatiotoiminnan työnjako: + Kaikki keskeiset toimijat mukana (maakuntaliitto, kaupunki, yliopistot, VTT) ja mukana vuorovaikutusfoorumilla + Pirkanmaan liitossa yhteisen innovaatiotoiminnan johtaja luomassa tilannekuvaa - Innovaatiotoimijoiden välisiä suhteita ei kehitetä riittävän systemaattisesti - Yritysallianssit puuttuvat 6

7 Tampereen innovaatiokeskittymäprofiili

8 Elementtikohtaiset arviot (10 elementtiä) 8

9 Elementti 1: Toiminta- ja säädösympäristö 1. Toimintaympäristön tarjoamien mahdollisuuksien soveltava hyödyntäminen: + Maankäytön ja elinkeinotoiminnan ohjaus yhdessä paikassa + EU ja 6aika-ohjelmien hyväksikäyttö onnistunutta (INKA?) - OSKEn ja muiden hankkeiden jälkeinen koordinaatio haasteena 2. Innovaatiotoiminnan koordinointiin panostettu, mutta edelleen haasteita: + Vahva panostus alueellista koordinaatiota tukevaan toimintaan (mandaatti?) - Koordinoivia välittäjäorganisaatioita on aivan liikaa (ei yksityisen sektorin toimintamalleja ja/tai mittareita, virkamiesmäisyys hidasteena) - Innovaatiotoiminnan panostukset koostuvat pienistä puroista 3. Innovaatiohankkeiden kokonaisuus: + Julkiset tukimuodot ovat hyvin osaajien käytössä + Ennakkoluulottomia kokeiluja erilaisilla toimintamalleilla (Demola, Finnmedi, Mediapolis, BioMediTech, Innovation Camps, Sisämaasatama jne.) - Isot kokonaisuudet kuitenkin puuttuvat innovaatiokentältä (alustoja liikaa?) - Monet toimijat toteuttavat hyvin saman luonteisia hankkeita 4. Yksityisen sektorin osallistuminen innovaatiotoimintaan: + Osa toimialojensa johtavista yrityksistä on sitoutunut yhteiseen tekemiseen - Yritysintressien ohjaava vaikutus kuitenkin edelleen vähäinen - Hankkeet hajallaan yhteisvaikuttavuuden saavuttamiseksi 9

10 Elementti 2: Infrastruktuuri ja palvelurakenne 1. Infrastruktuuriratkaisut tukemaan tiiviimpää kaupunkirakennetta: + Perus- ja tutkimusinfrastruktuurit toimivat ja vastaavat tarkoitustaan + Innovaatiokeskittymät (Hervanta, Kauppi, Finlaysonin alue) kokoamassa innovaatiotoimintaa tunnistettaville alustoille (avoimuus?) - Kaupunkisuunnittelun ja innovaatiotoiminnan välinen yhteys osin puutteellista - Teknologiakeskustoiminnasta fokus hukassa, nykyisellään vain tilatarjontaa 2. Peruspalvelurakenne kunnossa, kehitettävää silti jäljellä: + Alkuvaiheen yritys- ja peruspalvelut löytyvät Tredeasta ja ELY-keskuksesta + Uusi tehdas yrittäjyyden keskuksena toimii hyvin (Demola, Protomo jne.) - Keskustan ulkopuolisten keskittymien palvelurakenne osin puutteellinen - Satunnaisia kohtaamisia mahdollistavat tilat harvalukuisia 3. Haasteena osaamisintensiiviset palvelut: - Teknologiansiirtoon tarvittavat palvelut eivät vastaa odotuksia - Palvelurakenne hajallaan ja osaajia liian harvassa (haetaan muualta) - Kansainvälisen tason palvelujen vähäisyys (linkkiydytty Helsinkiin) 10

11 Elementti 3: Koulutusjärjestelmä 1. Korkeakoulujen tarjoama perus- ja tutkijankoulutus hyvässä kunnossa: + Kilpailukykyiset opetusohjelmat, hyvät mahdollisuudet opiskella englanniksi + Laajasti ja kansainvälisesti verkottunutta yhteistyötä - Sidosryhmäyhteistyö kuitenkin vaatimatonta verrattuna mahdollisuuksiin 2. Oppimisympäristöt erinomaisessa kunnossa: + Yliopistot ja ammattikorkeakoulu aktiivisia tilakehittäjiä + Panostukset kehitysympäristöihin kaikkien strateginen valinta 3. Koulujärjestelmä vastaa hyvin alueen tarpeisiin: + Alueen kouluissa on mahdollista opiskella useilla vierailla kielillä + Aikuis- ja täydennyskoulutusrakenteet vastaavat hyvin käyttäjien tarpeita + Kasvavaa panostusta yrittäjyyden opetukseen ja tutkimukseen 4. Eri kouluttajien välinen synergia vielä liian vähäistä: - Miksi yliopistojen, ammattikorkeakoulujen, toisen asteen, aikuiskoulutuksen ja täydennyskoulutuksen resursseja ei voisi yhdistää? - Kansainvälisten osaamis-/ opetusresurssien aktiivisempi hyväksikäyttö 11

12 Elementti 4: Tutkimus- ja kehitysympäristöt 1. Tutkimushenkilökunnan osaaminen ja T&K-infrastruktuurit hyvin kehittyneet: + Suuri määrä osaajia ja hyvin toimivia tutkimustiimejä + Kansainväliset arviot hyviä (mm. koneteknologiat, automaatio, opto-elektroniikka, biomeditech, ICT/mobiiliteknologiat/sensorit) - Rajapinnoilla tapahtuvaa tutkimusyhteistyötä vielä liian vähän (esim. digitaalisuus) 2. Yhteistoiminta-alustoja avattu osin sektoreiden väliselle yhteistyölle: + Aktiivista T&K-toimijoiden ja sektoreiden välistä yhteistyötä (vrt. BioMediTech) + SHOK yhteistyö toimivaa ja osaamisia yhdistävää (FIMECC, Cleen, Digile) + Ammattikorkeakoululla keskeinen rooli yritysten innovaatiotoiminnan tukemisessa - Korkeakoulut kilpailevat omilla agendoillaan, yhteistyökyky ei jalkaudu läpi koko organisaatioiden. Tilojen yhteiskäyttö vasta nupullaan. 3. TTY, VTT ja BioMediTech luomassa kriittistä massaa teknologiajohtajuuteen: + Kansainväliset tiimit keskiössä, verkostot täydentämässä paikallista osaamista + Yritysten tutkijaresurssit mukana yhteistyössä kärkialoilla - Rahoittajilla edelleen heikko kyky tukea innovaatioalustojen kehitystä 4. Tutkijoiden kyky ja halukkuus osallistua laajapohjaiseen innovaatioyhteistyöhön: - Tutkijoiden osaamisprofiilit eivät vastaa kaikilta osiltaan yritysten tarpeisiin - Tutkijat eivät koe tärkeäksi osallistua yhteisiin innovaatiohankkeisiin 12

13 Elementti 5: Klusteripotentiaali ja -ohjelmat 1. Vahva panostus temaattiseen klusteritoimintaan: + Kärkiklusterihankkeet ohjaamassa panostuksia ja yhteistoimintaa (vrt. OSKE) + Aktiivinen osallistuminen kansalliseen INKA-ohjelmaan (+ 6aika, + ITI, + HHT) 2. Panostukset sekä perinteisille että uusille aloille: + Huolehditaan vahvojen alojen uusiutumisesta ja kilpailukyvystä (älykoneet) + Opto-elektroniikan, mobiiliteknologioiden ja BioMediTechin nousu kv-tasolle - Panostukset uusiin klusteritoimintamalleihin kuitenkin vaatimattomia 3. Klusteriohjelmien kansainvälistyminen ei ole edennyt toivotulla tavalla: - Vierailuja tehty, mutta aito verkostoyhteistyö vielä kehittymässä - Ulkomaalaisten osallisuus ohjelmien suunnitteluun ja toteutukseen heikkoa 4. Klusteriohjelmien rajapinnat edelleen kehittymättömiä: - Yritysyhteistyön mallit hakevat edelleen muotoaan. Vaaditaan lisäpanostuksia - Klusteriohjelmat eivät edistä uusien yritysten sijoittumista Tampereelle - Ulkomaisten yritysten kanssa tehtävään yhteistyöhön panostettu liian vähän 13

14 Elementti 6: Yhteistoiminta-alustat 1. Yliopistojen ja VTT:n tutkimusympäristöt avoimeen käyttöön: + Strategiset kumppanuussopimukset tulossa yhteistoiminnan järjestämisen työkaluiksi + Kehityslaboratoriot ja pilottitehtaat avattavissa yhteiskäyttöön + BioMediTech mallina lääketieteen, teknologian ja digitaalisuuden yhdistämisestä + Uudet aloitteet kampusten sisäisten ja välisten yhteistoimintamallien kehittämiseksi - Säädökset (ja kilpailu) rajaavat kuitenkin edelleen aitoa yhteistoimintaa 2. Tampere Test / Living Lab toiminnassa yksi edelläkävijöistä: + Sisämaasatama, Laser Competence Center, ROVIR-keskus, Fastems (pros.tekn.) + Sähköautojen kansallinen testiympäristö Eveliina (Hervannassa) - Konela oli hyvin toimiva yritysvetoinen konsepti (mutta nyt tilat tyhjinä). Finnmedin toiminta rajautumassa kaupallistamisen tukeen. - Living Lab toiminnassa siirryttävä kuitenkin lähemmäs todellista elämää ja käyttäjää 3. Yhteisen tekemisen ympäristöt ja uudet toimintamallit: + Open Innovation malliin perustuvan TKI-toiminnan mahdollistava Uusi Tehdas + Suunnitelmissa Kampus Areena, johon yhdistettävissä monia alustoja ja malleja - Sektorien välisen T&K-toiminnan mahdollistavat alustat (vrt. Aallon Factoryt) kuitenkin puuttuvat - Onko alustoja jo liikaa / vai puuttuvatko toimivimmat? 4. Alustojen kansainvälisyyden taso ei vastaa tarpeita ja odotuksia: - Kansainvälisen asiakaskunnan määrä vähäinen - Alustoilla tapahtuva kehityksessä mukana vähän kansainvälisiä toimijoita 14

15 Elementti 7: Hautomoympäristöt ja -palvelut 1. Tarjolla yrityskehitystukea kaikkiin tarpeisiin: + Yhteistoimintaa on hahmotettu yrittäjyyskoulutuksen ja yrityskehitysalustojen kautta + Alueella annetaan yrittäjyyskoulutusta, josta yhteydet alustoille - Nykyiset toimijajoukot kuitenkin liian pieniä saavuttaakseen yksin kriittisen massan 2. Yrityskehitysalustat, -tilat ja peruspalvelurakenne: + Tiloja on käytössä riittävästi ja peruspalvelut erittäin hyvin tuotteistettuja (Demola, Protomo, Ensimetri, Suuntaamo, Gorilla Ventures) + Vaihtoehtoisia tiloja mm. Mediapoliksessa ja korkeakouluissa (Y-kampus, Y-Talli jne.) - Demolan malli ei tue T&K-prosesseja, jää osin kesken - Jatkossa harkittava yhteisen palvelurakenteen luomista eri toimipisteiden välille 3. Erittäin lupaava malli käynnistymässä yritysten kasvun tueksi: + Katapult uutena palveluna nopeaan kasvuun tähtääville yrityksille + Linkittää yrittäjät kansainvälisiin mentoreihin (gurut) ja rahoittajiin - Katapult ei kuitenkaan ratkaise suoraan kasvun rahoituksen haasteita - Kasvuyritysosaajia tarvitaan lisää Katapultin rinnalle 4. Tavoitteena palvelujen skaalautuvuus: + Demola on laajentunut ulkomaille (7-8 maata) - Onko eri toimijoiden mahdollista yhdistyä? Demola? Kampus Areena? 15

16 Elementti 8: Alkuvaiheen yritykset 1. Yrityskentällä lupaavaa liikehdintää: + Tampereella syntyy vuosittain yli 400 uutta yritystä + Uusia yrityksiä syntynyt rajapinnoille -> Internet-talouden kasvuyhtiöitä + Teknologia-alojen yritykset syntyvät spinn-offeina ja osaamisia yhdistelemällä - Tampereella yrittäjyyttä kuitenkin dissataan, arvostus vaatimatonta (sankarit?) - Liian suuri osa julkisista yrityspalveluista suunnattu isoille yrityksille (ketteryys?) 2. Uudet yritykset eivät kuitenkaan kasva toivotulla tavalla: + PK-yritysten toimintaympäristö toimiva, kustannustaso ja sitoutuminen kohdillaan - Yrittäjien kasvuhalukkuus hyvin vaatimatonta. Itsensä työllistäminen päätavoite. Toimintaa suunnitellaan aivan liian pienesti Kasvajien sankaritarinat puuttuvat. - PK-yrityksemme eivät osaa toimia kansainvälisesti 3. Haasteena saada pk-yritykset mukaan yhteisiin hankkeisiin: - Alueen pk-yritykset tekevät suhteellisen vähän T&K hankkeita - Ideoiden kaupallistaminen vaikeaa - PK-yritysten panos alueen elinvoimaisuuden kasvattamiseen jää heikoksi 16

17 Elementti 9: Kasvuyritykset 1. Muutamia kasvuyrityksiä, jotka esimerkillään voivat rohkaista muita: + Muutama potentiaalinen, nopea kasvaja: M-files, Vincit, Koja, Leanware, Solita + Nokia ICT miniekosysteemi loi pohjaa oikeanlaiselle kasvuasenteelle 2. Hyvää IPR:ää ja tekemistä paljon, mutta kasvupolut liian pitkiä: + Nuorkauppakamari aktiivinen kasvuyrittäjyystapahtumien isäntänä (Super Size) - Hyviä prototyyppejä ja IPR:ää syntyy paljon, mutta ei kaupallistu - Kasvuohjelmat eivät ole johtaneet yrityskokojen kasvuun (Katapult?) - Parhaat yritykset lähtevät muualle kasvun perässä 3. Kasvuyritykset heikosti mukana innovaatio-ohjelmissa: - T&K-into hyvin laimeaa ja osallistuminen yhteisille kehitysalustoille heikkoa - Jatkossa rakennettava kansalliset erityisohjelmat kasvun tukemiseksi HUOM: Kasvuyrityksien keissejä voisi käyttää seuraavien yrityssukupolvien kasvattamisessa/kouluttamisessa?! 17

18 Elementti 10: Ankkuriyritykset 1. Muutama aktiivinen ja osaava ankkuriyritys mukana yhteisessä toiminnassa: + Osa toimijoista panostaa koko innovaatiokeskittymän kehitykseen + Nokia, Cargotech, Valmet, Fastems hyödyntävät ekosysteemiä ja rakentavat alustoja (pilotointia, demonstraatioita) - Joiltakin toimialoilta puuttuvat ankkurit kokonaan (vrt. BioMediTech) - Mutta alueelle on saatava mukaan paljon enemmän ulkomaisia T&K-toimijoita 2. Suuri osa potentiaalisista ankkuriyrityksistä passiivisia T&K-yhteistyössään: + Osa alueen ankkureista on aktiivisesti mukana SHOK-ohjelmissa - T&K-hankkeet toteutetaan pääosin yritysten sisällä (tai kahdenvälisinä) - Ankkureiden innovaatiokeskittymätason panostukset vaatimattomia (kaksi ok) 3. Tiedonkulku ankkureiden ja julkisten innovaatiotoimijoiden välillä heikkoa: - Dialogia alueen julkisten päättäjien ja veturiyritysten välillä parannettava - Tutkimusryhmillä heikosti tietoa yritysten todellisista tarpeista - Onko Tampereella ankkuriosaamista? 4. Päätöksenteko tapahtuu osin seudun ulkopuolella: - Tytäryhtiö/haarakonttori-ilmiö siirtää osan päätöksenteosta alueen ulkopuolelle - Ulkomaisten yhtiöiden johto ei mukana innovaatiokeskittymän kehittämisessä -> Harkittava verkottumista alueen ulkopuolelle 18

19 Tampereen kotimaiset vertailuprofiilit Otaniemi Oulu Tampere 19

20 Vertailuprofiilien tulkinta (Tampere, Otaniemi, Oulu) 1. Tampereen panostukset innovaatiotoimintaan tuottaneet hyviä tuloksia - Tekemisen ytimessä ennakkoluulottomat kokeilut vaihtoehtoisilla toimintamalleilla - Valituilla osa-alueilla on pystytty saavuttamaan tarvittava kriittinen massa teknologiajohtajuuden ylläpitämiseen (työ jatkuu) - Alueella ylläpidetään innovaatiotoiminnan tilannekuvaa - Yrityskehitysympäristöjen kehitystyö on ollut tuloksellista ja saavuttaa kv. huipputasoa MUTTA 2. Vertailualueet vahvempia innovaatioalustojen käyttöönotossa - Avoimet yhteistoiminnan alustat kehityksen kärkinä ja aktiivisessa käytössä - Otaniemessä on käytössä esimerkillisiä yhteisen luomisen (co-creation) ympäristöjä, (Design Factory, Venture Garage), jotka luovat uutta yhteistoiminnan kulttuuria - Oulussa Innovaatioallianssi kokoaa toimijat yhteen suunnittelemaan ja toteuttamaan toimialoja kehittäviä tutkimus- ja kaupallistamishankkeita 3. Vertailualueet rakentavat johdonmukaisesti innovaatiokeskittymävahvuuksiaan - Otaniemessä julkisen profiilin rakentaminen perustuu lähes kokonaan osaamislähtöisen innovaatiotoiminnan valjastamiseen kasvun moottoriksi - Oulussa kaupunkisuunnittelun ytimeen on liitetty ajatus Innovaatiokaavasta, mikä auttaa kohdentamaan innovaatioinvestoinnit ja -toiminnan tulevaisuuden kasvualoille 20

21 Tampereen ulkomaiset vertailuprofiilit Anchors 90 Growth 70 SMEs 50 Start-ups Incubation 40 Environments Living 70 Labs / Test-Beds Cluster Policies 80 & Programs Research & Development 80 Activities Education (elementary 80 to university) Physical Infrastructure 80 and Service Structures 90 Sophia Antipolis, Ranska Anchor 80 s Growth 70 SMEs 70 Start-ups Incubation 70 Environments Living Labs / Test-Beds Cluster 60 Policies & Programs Research & Development 90 Activities Education (elementary 90 to university) Physical Infrastructure 80 and Service Structures National /Regional 80 Innovation Policy Cambridge, UK Tampere 21

22 Vertailuprofiilien tulkinta (Tampere, Sophia Antipolis, Cambridge) 1. Tampereen panostukset innovaatiotoimintaan tuottaneet hyviä tuloksia - Tekemisen ytimessä ennakkoluulottomat kokeilut vaihtoehtoisilla toimintamalleilla - Valituilla osa-alueilla on pystytty saavuttamaan tarvittava kriittinen massa teknologiajohtajuuden ylläpitämiseen (työ jatkuu) - Alueella ylläpidetään innovaatiotoiminnan tilannekuvaa - Yrityskehitysympäristöjen kehitystyö on ollut tuloksellista ja saavuttaa kv. huipputasoa MUTTA 2. Vertailualueet selkeästi vahvempia yksityisen sektorin sitouttamisessa - Ankkuriyritykset aidosti mukana koko ekosysteemin kehittämisessä - Sophiassa yksityisen sektorin intressit ohjaavat yhteisten teknologia-alustojen kehitystä ja innovaatiokeskittymää johdetaan yhteiseen visioon perustuen - Cambridgessä on luotu esimerkillisiä yrityskehitysympäristöjä, jotka luovat vahvan pohjan toimialakohtaisten miniekosysteemien kehitykselle 3. Vertailualueet rakentavat profiilinsa aidosti kansainvälisten hankkeiden varaan - Sophiassa toimii useita monikansallisia testaus- ja kehitysympäristöjä - Cambridgessä teknologiakonsultoinnin ammattilaiset palvelevat globaalia asiakaskuntaa sekä paikallisesti että kansainvälisissä verkostoissa - Molemmissa ympäristöissä toimii kymmeniä ulkomaisten yritysten T&K-yksiköitä, jotka täydentävät osaltaan keskittymän osaamisprofiilia 22

23 Tampereen SWOT Vahvuudet Innovaatiojohtajuusmalli luo pohjaa Tampereen kehitykselle Vahvat kärkialat (koneautomaatio, ICT/mobiilisuus ja Biomeditech) 2-3 vahvaa ankkuriyritystä Merkittävä panostus alueinfrastruktuurien kehitykseen Vahvat yliopistot, AMK ja VTT Innostavat yrityskehitysmallit Heikkoudet Yksityisen sektorin passiivinen asenne innovaatiotoimintaan Yritysallianssien puuttuminen Kampusalueiden toiminnallinen kehitys pysähtynyt Yhteistoimintaa koordinoivien yksiköiden suuri määrä (sekavuus) Kasvuyrittäjyyden vähäinen määrä Todellinen kansainvälisyyden taso? Mahdollisuudet Yliopistojen, AMK ja VTT osaajien ja osaamisen uudet yhdistelmät Internet-talouden kasvuyhtiöiden kehitys ja kasvu INKA-klustereiden nopea kehitys (älykaupunki ja uudistuva teollisuus) Yhteistyö kansainvälisten yritysten ja verkostokumppaneiden kanssa Opiskelijaresurssien vahva linkitys Tampereen kehitykseen Uhat Ankkuriyritysten lähtö Tampereelta Innovaatiojohtajuusmallin ohjausvaikutus katoaa Vahvat toimialakohtaiset ekosysteemit heikkenevät edelleen Innovaatiotoiminnan hankesalkun pirstaleisuus (heikko vaikuttavuus) Soveltavan tutkimuksen alustojen aliresurssointi jatkuu INKA vie kaiken huomion ja epäonnistuu 23

24 Toimenpidesuositukset innovaatiokeskittymän vahvistamiseksi 1. Yhteistoiminta: Innovaatiokeskittymän ohjaamisvastuun ja -mallin selkiyttäminen (mandaatti) Tampere tarina ohjaamaan tulevaisuuden yhteistä tavoitteellista tekemistä Yritysallianssien kehittäminen yhdessä yritystoimijoiden kanssa Koneautomaatio-, ICT- ja Biomeditech-alojen yhteistoimintamallien vahvistaminen Älykaupunki ja Uudistuva teollisuus teemat nostamaan TRE Internet-talouden veturiksi 2. Alustojen kehitys: Innovaatiokaava innovaatiokeskittyminen suunnittelun tueksi Kampusaluestrategiat osaksi yhteistoiminta-alustojen kehitystä Kohdennettu panostus kolmansien paikkojen luomiseen ja ylläpitoon Factory-toimintamallin soveltaminen tuotteiden/palvelujen kehitys- ja testausympäristönä Alustojen vahvistaminen kansainväliselle tasolle ja edistämään sijoittumista Tampereelle 3. Palvelukokonaisuuksien kehitys: Yrityskehitysohjelmien palvelujen jäsennys yhdeksi kokonaisuudeksi Rakennettava yhteydet kansallisiin ja globaaleihin yrityskehityspolkuihin (vrt. Slush) 4. Hankesalkun haltuunotto ja ohjaus: Päällekkäisyyksien karsinta (hankkeet ja hankeorganisaatiot) Hankekokojen kasvattaminen kriittisen massan saavuttamiseksi Kansainvälisen tason hankkeiden suunnittelu ja toteutus (aito verkottuminen) 24

25 Ehdotus jatkotoimenpiteiksi: Arviointi -> Tavoiteprofiili -> Toteutusmalli II: Tavoiteprofiilin määrittely I: Nykytila-arviointi Ankkurit Ankkurit Kasvuyritykset Pk-yritykset Hautomoympäristöt Testiympäristöt ja -alustat Strateginen Visio Kasvuyritykset Pk-yritykset Hautomoympäristöt Testiympäristöt ja -alustat Klusteriohjelmat III. Toimintasuunnitelma ja kehitysohjelmat Klusteriohjelmat T&K ympäristö T&K ympäristö Koulutus (perusopetuksesta yliopistoihin) Fyysiset ympäristö ja palvelurakenteet Koulutus (perusopetuksesta yliopistoihin) Fyysinen ympäristö ja palvelurakenteet Kansalliset ja alueelliset ohjelmat ja säädösympäristö Kansalliset ja alueelliset ohjelmat ja säädösympäristö 25

26 Maailman johtavien innovaatiokeskittymien arvioinnin ja kehittämisen luottopartneri Martti Launonen hallituksen pj, Hubconcepts Oy Jukka Viitanen toimitusjohtaja

Kaupunkiseudut globaalissa innovaatiokilpailussa. Martti Launonen & Jukka Viitanen Hubconcepts Oy Finlandia-talo 14.12.2012

Kaupunkiseudut globaalissa innovaatiokilpailussa. Martti Launonen & Jukka Viitanen Hubconcepts Oy Finlandia-talo 14.12.2012 Kaupunkiseudut globaalissa innovaatiokilpailussa Martti Launonen & Jukka Viitanen Hubconcepts Oy Finlandia-talo 14.12.2012 20 vuoden kokemus innovaatiokeskittymien kehittämisessä 1. Vierailut ja keskustelut

Lisätiedot

Maailman parhaat käytännöt alueellisten innovaatiokeskittymien arviointiin, suunnitteluun ja johtamiseen

Maailman parhaat käytännöt alueellisten innovaatiokeskittymien arviointiin, suunnitteluun ja johtamiseen Maailman parhaat käytännöt alueellisten innovaatiokeskittymien arviointiin, suunnitteluun ja johtamiseen Martti Launonen Hubconcepts Oy 31. Elokuu, 2011 Tausta innovaatiokeskittymämallin kehitykselle 1.

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen 1 METROPOLI VISIO Pääkaupunkiseutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu

Lisätiedot

OSKE-vaikuttajapäivä 9.11.2011 Aluerahoittajan näkemyksiä

OSKE-vaikuttajapäivä 9.11.2011 Aluerahoittajan näkemyksiä OSKE-vaikuttajapäivä 9.11.2011 Aluerahoittajan näkemyksiä Jyrki Myllyvirta kaupunginjohtaja Lahti 2011 Yksi nopeasti kasvavista kaupunkiseuduista, erityisesti korkeakoulutetun väestön osalta Suomen merkittävin

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Yleistä Osaamiskeskittymien ja kaupunkien merkitys korostuu Harvaan asutun alueen kilpailukyvyn kehittämisessä hyödynnetään

Lisätiedot

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Esa Panula-Ontto 27.8.2010 DM 694324 Julkisen tutkimusrahoituksen asiakkaat asiakas =Tutkimusorganisaatio Yliopistouudistus ei vaikuta yliopistojen asemaan

Lisätiedot

OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET

OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET 2013 2020 Kansainvälinen Oulun Eteläinen Vuonna 2020 Alueen koulutus- ja tutkimusorganisaatiot muodostavat kansainvälisesti

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Avoin innovaatioalusta kaupunkikehittämisessä. Nina Mustikkamäki / Tampereen kaupunki

Avoin innovaatioalusta kaupunkikehittämisessä. Nina Mustikkamäki / Tampereen kaupunki Avoin innovaatioalusta kaupunkikehittämisessä Nina Mustikkamäki / Tampereen kaupunki YHTEISÖ Mitä avoimella innovaatioalustalla tarkoitetaan? Verkostovaikutus TILA TOIMINTA (Raunio ym. 2016) Mitä avoimella

Lisätiedot

Luonnontieteellisen alan koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi Matti Uusitupa, pj

Luonnontieteellisen alan koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi Matti Uusitupa, pj Luonnontieteellisen alan koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi 2014-2015 Matti Uusitupa, pj 1 Selvityksen lähtökohdat Yliopistojen yhteistyö, työnjako ja profilointi ovat

Lisätiedot

Johdatus elinkeinostrategiaprosessiin

Johdatus elinkeinostrategiaprosessiin Johdatus elinkeinostrategiaprosessiin Urpo Laakkonen Harri Kivelä Elinkeinostrategiaseminaari 1 Johdattelevia kysymyksiä strategiaprosessiin Mitä tavoittelemme? Minkä haasteen edessä olemme? Mistä pitäisi

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Avoimen tieteen ja tutkimuksen edistäminen periaatetasolta käytännön toimiin

Avoimen tieteen ja tutkimuksen edistäminen periaatetasolta käytännön toimiin Avoimen tieteen ja tutkimuksen edistäminen periaatetasolta käytännön toimiin Opetusneuvos Juha Haataja Avoin tutkimusdata ja aineistonhallinta ihmistieteissä seminaari Tampereen yliopisto 1.12.2014 Tiekartta

Lisätiedot

Biotalous-INKA

Biotalous-INKA Biotalous-INKA 2014-2020 INKA Innovatiiviset kaupungit ohjelma 2014-2020 Toiminta-ajatus: Haastaa kaupunkiseudut hyödyntämään kasvupotentiaalinsa kansantalouden vetureina Tavoite: Tukea kaupunkiseutujen

Lisätiedot

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Sisältönäkökulma Tutkimus Yritysten tuotekehitys Innovatiiviset julkiset hankinnat Kansainväliset T&K&I- alustat DM Luonnonvarat

Lisätiedot

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Innovaatiokeskittymät

Innovaatiokeskittymät Innovaatiokeskittymät Uusi ohjelmaväline 2014+ Mika Pikkarainen Elinkeino- ja innovaatio-osasto Innovaatioympäristöt ryhmä 7.9.2012 Innovaatiokeskittymäpolitiikan lähtökohdat Innovaatiojärjestelmä kv-arviointi

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Lapset puheeksi Oulussa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä

Lapset puheeksi Oulussa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Lapset puheeksi Oulussa 6.5.2014 Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Hyvinvointikuntayhtymän strategia Toimintaympäristössä, olosuhteissa ja tarpeissa tapahtuvat muutokset

Lisätiedot

Rekrytoinnit, meritoituminen ja vaikuttavuus

Rekrytoinnit, meritoituminen ja vaikuttavuus Rekrytoinnit, meritoituminen ja vaikuttavuus Jukka Mönkkönen Rehtori Itä-Suomen yliopisto UEF // University of Eastern Finland Jukka Mönkkönen 20.12.2016 1 Tutkimuksen ja koulutuksen yhteiskunnalliset

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseutu Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus

Tampereen kaupunkiseutu Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus Tampereen kaupunkiseutu Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus Sisältö INKA yleisesti Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus Kaupungin rooli Rahoitus Esimerkkiprojekteja Mikä INKA on? Tausta Tavoitteena

Lisätiedot

Suurten kaupunkiseutujen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

Suurten kaupunkiseutujen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto Suurten kaupunkiseutujen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma 14.3.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto Innovaatiokeskittymien neuvottelumenettely Merkittävimmät uudet avaukset (4-6 kaupunkiseutua)

Lisätiedot

Painopisteet ja kehittämislinjaukset

Painopisteet ja kehittämislinjaukset Painopisteet ja kehittämislinjaukset 25.11.2008 1 Tavoite Kilpailukykystrategiassa määritellään metropolialueen (tässä yhteydessä Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen) kansainvälisen kilpailukyvyn kannalta

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

Lähtökohta. Kasvua luovien valintojen perusta

Lähtökohta. Kasvua luovien valintojen perusta Lähtökohta Joensuun seudun tulevaisuus Globaalit mahdollisuudet, haasteet ja muutokset Mahdollisuuksien tunnistaminen ja niihin reagoiminen Painopistealueet - uskoa, edistystä ja sitoutumista Toimii taustana

Lisätiedot

Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus

Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus 27.10.2016 Tampereen kaupungin innovaatiopolitiikka Tampere on kaupunkistrategiansa ja elinvoimasuunnitelman mukaisesti lähtenyt voimakkaasti uudistamaan elinkeino-,

Lisätiedot

Näkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT on suuri osaamiskeskittymien verkko ja (strateginen) kansallinen (ja kansainvälinen) toimija Suome

Näkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT on suuri osaamiskeskittymien verkko ja (strateginen) kansallinen (ja kansainvälinen) toimija Suome VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT:n strateginen ja toiminnallinen arviointi Päätösseminaari 27.9.2010 Ilkka Turunen Pääsihteeri Tutkimus- ja innovaationeuvosto t 1 Näkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä

Lisätiedot

Projektipäällikkö Olli Vesterinen

Projektipäällikkö Olli Vesterinen Projektipäällikkö Olli Vesterinen OSAAMISEN JA KOULUTUKSEN KÄRKIHANKE 1 Uusi peruskoulu -ohjelma on osa Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin -kärkihanketta Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Keitä Salon osaamiskeskittymä

Keitä Salon osaamiskeskittymä Keitä Salon osaamiskeskittymä palvelee? Teollisuusfoorum Katse tulevaisuuteen 14.2.2017 Mika Mannervesi 1 Älykkään teknologian Salo Kuvitus: Janne Harju / Napa Illustrations Salon osaamiskeskittymä pähkinäkuoressa

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Älykäs kaupunki ja innovatiiviset hankinnat Innovaatioseteli

Älykäs kaupunki ja innovatiiviset hankinnat Innovaatioseteli Älykäs kaupunki ja innovatiiviset hankinnat Innovaatioseteli 21.6.2016 Kansainvälinen ja kansallinen yhteistyö Lempäälä Ylöjärvi Pirkkala Orivesi Vesilahti alustat 6Aika AOA Nokia Tampere Kangasala Kaupunkien

Lisätiedot

Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen

Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen Petri Pietikäinen yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu petri.pietikainen@savonia-amk.fi 044-785 6609 1 Mitä pitäisi tehdä

Lisätiedot

Kunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö

Kunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö Visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa yrittämisen perusedellytykset. Kunnan

Lisätiedot

KEHITTÄMISYHTEISÖ TUKEMAAN PK-YRITYSTEN KASVUA JA KANSAINVÄLISTYMISTÄ. Teollisuus 2026 Ohjausryhmä

KEHITTÄMISYHTEISÖ TUKEMAAN PK-YRITYSTEN KASVUA JA KANSAINVÄLISTYMISTÄ. Teollisuus 2026 Ohjausryhmä KEHITTÄMISYHTEISÖ TUKEMAAN PK-YRITYSTEN KASVUA JA KANSAINVÄLISTYMISTÄ Teollisuus 2026 Ohjausryhmä 7.6.2016 TAUSTAA Koko Suomen tuleva BKT-kasvu ja sitä myöten koko hyvinvointimme on lähes täysin Pk-yritysten

Lisätiedot

CEMIS. K A M K : i s t a S u o m e n t e k e v i n a m m a t t i k o r k e a k o u l u Y h t e i s t y ö s e m i n a a r i

CEMIS. K A M K : i s t a S u o m e n t e k e v i n a m m a t t i k o r k e a k o u l u Y h t e i s t y ö s e m i n a a r i K A M K : i s t a S u o m e n t e k e v i n a m m a t t i k o r k e a k o u l u Y h t e i s t y ö s e m i n a a r i 2 5. 1 1. 2 0 1 0 CEMIS Mittaus- ja tietojärjestelmien tutkimus- ja koulutuskeskus 24.11.2010

Lisätiedot

Pirkanmaan protopajan hankevalmistelun esittely Yleinen

Pirkanmaan protopajan hankevalmistelun esittely Yleinen Pirkanmaan protopajan hankevalmistelun esittely Yleinen Mika Ijas Kimmo Rouhiainen Professori Bengt Holmström luettelee kolme Suomen talouden solmua: yliopistokoulutus, uusien tuotantoreseptien puute ja

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

OuluHealth Labs. Innovaatio-, testaus- ja kehitysympäristö. Hanke-esittely 15.10.2015 Timo Alalääkkölä. Openphoto.net

OuluHealth Labs. Innovaatio-, testaus- ja kehitysympäristö. Hanke-esittely 15.10.2015 Timo Alalääkkölä. Openphoto.net OuluHealth Labs Innovaatio-, testaus- ja kehitysympäristö Hanke-esittely 15.10.2015 Timo Alalääkkölä Openphoto.net Oulu Sote Labs Hankkeen tavoitteena on tuotteistetun ja verkostomaisen innovaatio-, testaus-

Lisätiedot

Pyrkimyksenä Lapin yliopiston Lapin ammattikorkeakoulun

Pyrkimyksenä Lapin yliopiston Lapin ammattikorkeakoulun Lapin korkeakoulukonserni on Lapin yliopiston ja Lapin ammattikorkeakoulun strateginen liittouma, jonka avulla korkeakoulut kykenevät tarjoamaan opiskelijoille, henkilökunnalleen ja ympäröivälle yhteiskunnalle

Lisätiedot

Strateginen ketteryys

Strateginen ketteryys Strateginen ketteryys Strategisen ketteryyden ja herkkyyden rakentaminen organisaatioon ForeC Advisors Asko Horttanainen 1.9.2012 STRATEGINEN KETTERYYS STRATEGINEN KETTERYYS tarkoittaa kykyä tehdä tosiaikaisia

Lisätiedot

6AIKA - KESTÄVÄN KAUPUNKIKEHITTÄMISEN ESR- HANKEHAKU 1.3. 15.4.2016. Info=laisuus 7.3.2016 Turku

6AIKA - KESTÄVÄN KAUPUNKIKEHITTÄMISEN ESR- HANKEHAKU 1.3. 15.4.2016. Info=laisuus 7.3.2016 Turku 6AIKA - KESTÄVÄN KAUPUNKIKEHITTÄMISEN ESR- HANKEHAKU 1.3. 15.4.2016 Info=laisuus 7.3.2016 Turku Ohjelma 6Aika- strategian esiiely ja kuutoskaupunkien odotukset ESR- pilonhankkeille Anna- Mari Sopenlehto,

Lisätiedot

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa 12.5.2014 Pitkät perinteet Kohti toimenpideohjelmaa Ohjelman sisältö, toteutus ja seuranta Pitkät perinteet kehitysyhteistyössä Ensimmäiset kehitysyhteistyöhankkeet

Lisätiedot

Tulevaisuuden kunta -hanke Parlamentaarinen työryhmä Tuula Jäppinen Suomen Kuntaliitto

Tulevaisuuden kunta -hanke Parlamentaarinen työryhmä Tuula Jäppinen Suomen Kuntaliitto Tulevaisuuden kunta -hanke Parlamentaarinen työryhmä 16.9.2016 5.9.2016 Tuula Jäppinen Suomen Kuntaliitto Tulevaisuuden kunnan ennakointiprosessi 2016 Alustukset Puheenvuorot Katsaukset Megatrendit SWOT

Lisätiedot

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS Maakunnan yhteistyöryhmän 43 05.10.2016 sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä 42 17.10.2016 Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS 05.10.2016 43 Etelä-Suomen maakunnan liittojen vuoden 2017 EAKR-haku

Lisätiedot

ICT alue ja yliopistot. Ilkka Niemelä Aalto yliopisto 27.3.2014

ICT alue ja yliopistot. Ilkka Niemelä Aalto yliopisto 27.3.2014 ICT alue ja yliopistot Ilkka Niemelä Aalto yliopisto 27.3.2014 Haasteet ICT:n merkitys (laajasti ymmärrettynä) tulee korostumaan entisestään yhä pidemmälle menevän digitalisaation ansiosta. Tämä näkyy

Lisätiedot

Kuntaliitto InnoSI Impact partnerina Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja Suomen Kuntaliitto

Kuntaliitto InnoSI Impact partnerina Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja Suomen Kuntaliitto Kuntaliitto InnoSI Impact partnerina 30.10.2015 Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja Suomen Kuntaliitto Kuntaliiton rooli InnoSIprojektissa Suomen Kuntaliitto toimii kansallisena kumppanina edistäen

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serven julkisen tutkimuksen haun 2012 tiedotustilaisuus

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serven julkisen tutkimuksen haun 2012 tiedotustilaisuus Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serven julkisen tutkimuksen haun 2012 tiedotustilaisuus Sanna Piiroinen 1.2.2012 Esityksen sisältö 1. Tekesin julkisen tutkimusrahoituksen uudistuksen suhde

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Rakenteellinen uudistaminen etenee Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 2016 Turku Ylijohtaja Tapio Kosunen

Rakenteellinen uudistaminen etenee Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 2016 Turku Ylijohtaja Tapio Kosunen Rakenteellinen uudistaminen etenee Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 2016 Turku 8.-9.12.2016 Ylijohtaja Tapio Kosunen Evolution of the earth s economic center of gravity 2 Lähde: OECD,

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten Seutuhallitus 26.10.2016 Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

KEHITTÄMISSOPIMUS VUODELLE 2016

KEHITTÄMISSOPIMUS VUODELLE 2016 1 1 KEHITTÄMISSOPIMUS VUODELLE 2016 Kemin kaupunki ja Kemin Digipolis Oy ovat sopineet tässä esitetyn suunnitelman mukaisesta kehittämistoimeksiannosta vuodelle 2016: 1. TAUSTAA Kemin kaupunki on aktiivinen

Lisätiedot

YLIOPISTOT JA KORKEAKOULUT OVAT MURROKSESSA

YLIOPISTOT JA KORKEAKOULUT OVAT MURROKSESSA #TAMPERE3 Mitä ny? YLIOPISTOT JA KORKEAKOULUT OVAT MURROKSESSA INTERNET VIE KOULUILTA MONOPOLIN KANSAINVÄ LISYYS ON MUST KOE JA TEE- AIDOT YMPRISTÖT RAJAT YLITTÄVÄ TUTKIMUS PÄTEVYYDET TUOVAT TUTKINNON

Lisätiedot

Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana

Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana YRITYKSISTÄ ELINVOIMAA 16.5. Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana Anne Vänskä, toimitusjohtaja, Pohjois-Karjalan kauppakamari Kauppakamari julkisesta rahoituksesta

Lisätiedot

Team Finland Mukaan globaaliin liiketoimintaan!

Team Finland Mukaan globaaliin liiketoimintaan! Team Finland Mukaan globaaliin liiketoimintaan! 3.11.2015 Pauli Berg Team Finland koordinaattori Sisältö Mikä Team Finland? Miksi koottu? Miten toimii? DM 1272687 Mikä Team Finland? tarjoaa kansainväliseen

Lisätiedot

Kansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku

Kansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku Kansainvälistymisen haasteet Marja-Liisa Niemi 25.11.2010 TerveysNet, Turku Tausta ja tavoitteet Hallitusohjelma "Korkeakoulutuksen kansainvälistymiselle luodaan kansallinen strategia, jolla opiskelijoiden,

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS Ylijohtaja Tapio Kosunen 20.11.2014, Helsinki Seminaari ammattikorkeakoulujen rahoitusmallista vuodesta 2017 alkaen 11.00 Lounas 11.50 Seminaarin

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus Seutuhallitus Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet Lisää kilpailukykyä Kasvulle

Lisätiedot

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma Rahoitus ja toimintalinjat 28.5.2013/ 4.6.2013 Rakennerahastojen rahoitus Suomessa (vuoden 2011 hinnoin) 2014-2020 2007-2013

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS 19.10.2017 1 Kuntastrategia on kuntakokonaisuuden pitkän tähtäyksen päätöksentekoa ja toimintaa ohjaava tulevaisuuden suunta tai kantava idea. Visio = toivottu ja haluttu

Lisätiedot

Kuinka tutkimus voisi paremmin tukea sote-palvelujen uudistumista tiedon hyödyntäjän näkökulmasta

Kuinka tutkimus voisi paremmin tukea sote-palvelujen uudistumista tiedon hyödyntäjän näkökulmasta Kuinka tutkimus voisi paremmin tukea sote-palvelujen uudistumista tiedon hyödyntäjän näkökulmasta Tutkimus sote-palvelujen uudistamisen tukena -seminaari 27.3.2015 Rauno Ihalainen sairaanhoitopiirin johtaja

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO 1.8.2012 1 Visio ja toiminta ajatus Tampereen teknillinen lukio on Suomessa ainutlaatuinen yleissivistävä oppilaitos, jossa painotuksena ovat matematiikka ja tekniikka sekä

Lisätiedot

TKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2)

TKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2) TKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2) Satakunnan rahoitusinfo EU:n ohjelmakausi 2014-2020 5.6.2014 EAKR TL 2 Uuden

Lisätiedot

SHOK infotilaisuus Teija Lahti-Nuuttila, Kimmo Ahola Tekes

SHOK infotilaisuus Teija Lahti-Nuuttila, Kimmo Ahola Tekes SHOK infotilaisuus 17.2.2014 Teija Lahti-Nuuttila, Kimmo Ahola Tekes DM xx-2013 SHOK-johtoryhmän linjaukset uudistuksiksi Fokusoidaan toimintaa nykyistä terävämpiin osaamiskärkiin tähtäimenä uusien liiketoimintojen

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR)

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020, PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) Tavoitteena luoda yritystoiminnalle paras mahdollinen toimintaympäristö Tuetaan yritysten kasvua, kilpailukykyä ja uusiutumista

Lisätiedot

Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus

Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus Kasvava hevosala Hevosalan tiedon, taidon, voimavarojen ja osaamisen kokoamisella tiiviiseen yhteistoimintaan on suuri merkitys hevosalan ja alueellisten hevoskeskittymien

Lisätiedot

VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi

VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi Tutkimusprofessori emeritus, johtaja Antti Hautamäki itutka-hanke Yliopistojen tutkimuksen vaikuttavuus Suomen

Lisätiedot

ONKO OIKEA VASTAUS 18 VAI LAATU JA VAIKUTTAVUUS? Tavoitteena aito rakenteellinen kehittäminen ja alueellinen hyvinvointi

ONKO OIKEA VASTAUS 18 VAI LAATU JA VAIKUTTAVUUS? Tavoitteena aito rakenteellinen kehittäminen ja alueellinen hyvinvointi ONKO OIKEA VASTAUS 18 VAI LAATU JA VAIKUTTAVUUS? Tavoitteena aito rakenteellinen kehittäminen ja alueellinen hyvinvointi ARENE tiedotustilaisuus 23.4.2010 - Helsinki Vesa Saarikoski YHTÄÄLTÄ: RAKENTAKAA

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen. Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1.

Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen. Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1. Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1.2014 Helsingin seudun ilmastoseminaari 2014 Päästöjen odotetaan

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Market Expander & QUUM analyysi

Market Expander & QUUM analyysi Market Expander & QUUM analyysi KANSAINVÄLISTYMISEN KEHITYSTASOT Integroitua kansainvälistä liiketoimintaa Resurssien sitoutuminen, tuotteen sopeuttaminen, kulut, KV liiketoiminnan osaaminen Systemaattista

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

SATAKUNNAN TULEVAISUUSFOORUMI 2014

SATAKUNNAN TULEVAISUUSFOORUMI 2014 SATAKUNNAN TULEVAISUUSFOORUMI 2014 PORI 17.12.201412 2014 Kaarina Nurmi Tutkimuspäällikkö, VTT Rauman kaupunki Elinkeino- ja suunnittelupalvelut kaarina.nurmi@rauma.fi 050 307 3542 RAUMAN ALUEEN KORKEAKOULUTUKSEN

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Ketterän. Hannu Salmela, Mikko Hallanoro, Seppo Sippa, Tommi Tapanainen, Jari Ylitalo organisaation IT

Ketterän. Hannu Salmela, Mikko Hallanoro, Seppo Sippa, Tommi Tapanainen, Jari Ylitalo organisaation IT Ketterän Hannu Salmela, Mikko Hallanoro, Seppo Sippa, Tommi Tapanainen, Jari Ylitalo organisaation IT Talentum Helsinki 2010 Talentum Media Oy ja tekijät ISBN 978-952-14-1505-0 Kansi: Jarkko Nikkanen Taitto:

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Puu-Hubi toimintamalli. Ari Hynynen

Puu-Hubi toimintamalli. Ari Hynynen Puu-Hubi toimintamalli Ari Hynynen 09.06.2015 Puurakentamisen innovaatioympäristö puurakentamisen ekosysteemi kunnat SeAMK kaupungit metsäkeskus 2 1 yliopistot maakuntaliitto yksilöt ELY-keskus verkostoituminen

Lisätiedot

Kansainvälisyys maakunnissa. Siru Korkala

Kansainvälisyys maakunnissa. Siru Korkala Kansainvälisyys maakunnissa Siru Korkala 26.11.2012 Mitä tutkittiin? Miten kansainvälinen aktiivisuus jakautuu alueellisesti? Miten kansainvälisyys on huomioitu maakuntasuunnitelmissa? Mitä kansainvälisyys

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki 2013-2017 5/2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki Suomi on edelläkävijä älykkäissä ympäristöissä. Fiksun kaupungin sujuva arki syntyy käyttäjätarpeiden sekä erilaisten osaamisten

Lisätiedot

TULI. TULI rahoituksella tutkimuksesta liiketoimintaa. Ideasta liiketoiminnaksi 11.10.2011, Turku Harri Ojansuu, V-S ELY -keskus, Tekes

TULI. TULI rahoituksella tutkimuksesta liiketoimintaa. Ideasta liiketoiminnaksi 11.10.2011, Turku Harri Ojansuu, V-S ELY -keskus, Tekes TULI TULI rahoituksella tutkimuksesta liiketoimintaa Ideasta liiketoiminnaksi 11.10.2011, Turku Harri Ojansuu, V-S ELY -keskus, Tekes TULI Tutkimuksesta liiketoimintaa Tutkijoille, tutkijayhteistöille

Lisätiedot