Tampereen innovaatiokeskittymäprofiili
|
|
- Julia Karjalainen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Tampereen innovaatiokeskittymäprofiili Martti Launonen ja Jukka Viitanen Hubconcepts Oy 16. syyskuuta, 2014
2 Esityksen rakenne: 1. Tehtävänanto ja tavoitteet 2. Tampereen innovaatiokeskittymän yleiskuvaus 3. Tampereen innovaatiokeskittymäprofiili 4. Elementtikohtaiset arviot (10 elementtiä) 5. Tampereen kotimaiset vertailuprofiilit 6. Tampereen kansainväliset vertailuprofiilit 7. Tampereen SWOT 8. Toimenpidesuositukset innovaatiokeskittymän vahvistamiseksi 9. Ehdotus jatkotoimenpiteiksi 2
3 1. Tehtävänanto Sisältö: Tehdään perusanalyysi Tampereen innovaatiokeskittymän nykytilasta Vertaillaan Tampereen profiilia kahteen kotimaiseen ja ulkomaiseen keskittymään Tunnistetaan priorisoituja kehittämiskohteita Ehdotukset jatkotoimenpiteistä Aineistonkeruu: Kirjallisen aineiston keruu (05-08/2014) Avaintoimijoiden haastattelut (05-08/2014; 24) Palautetyöpaja Tampereella ( ) 3
4 Projektin tavoitteet 1. Arvioidaan Tampereen kyvykkyyttä profiloitua yhdeksi maamme vetovoimaisimmista innovaatiokeskittymistä ja tunnistetaan ne keskeisimmät elementit, joiden varaan alueen tuleva innovaatiotoiminnan kehityspolku voidaan rakentaa. 1. Tunnistetaan Tampereen vahvuudet ja haasteet toimia maailman johtavien tutkimusryhmien ja T&K-intensiivisten yritysten toimintaympäristönä. Erityisen tärkeää on määritellä ne keskeiset kilpailutekijät, joilla Tampere erottuu jatkossa muista samassa mittaluokassa toimivista kansallisista ja kansainvälisistä innovaatiokeskittymistä. 3. Konkreettisena tavoitteena on luoda yhteinen visio ja näkemys yhteisesti toteuttaville alueellisille kehitysohjelmille, jotka edistävät Tampereen vetovoimaisuutta yritys-, tutkimus- ja innovaatioympäristönä. -> Määritellään Tampereen innovaatiokeskittymän nykytilaprofiili ja arvioidaan yksittäisten elementtien nykytila ja kehityspotentiaali -> Toimenpidesuositukset Tampereen innovaatiokeskittymän vahvistamiseksi 4
5 Globaalisti vetovoimainen innovaatiokeskittymä Vetovoimaisen keskittymän tunnusmerkistö ja tavoitteet: 1. Vahvasti verkottunut alueellisten innovaatiotoimijoiden yhteisö 2. Kansainvälisten toimijoiden (media, päättäjät, tutkimusyhteisö, yritysjohto) arvioima ja tunnistama, huippuosaamiseen perustuva profiili 3. Yritysten liiketoimintaa suoraa tukevat liiketoiminnan kehitysalustat ja tutkimusohjelmat 4. Kestävää kehitystä tukeva infrastruktuuri ja kansainvälisesti korkeatasoinen T&K-ympäristö ja koulutusjärjestelmä 5. Suorat yhteydet muihin globaalisti merkittäviin innovaatiokeskittymiin -> Vetää alueelle toimialojensa johtavia yrityksiä ja osaavaa henkilöstöä -> Synnyttää uusia kansainvälisesti kasvavia yrityksiä -> Lisää keskittymän alueen työpaikkoja ja verotuloja 5
6 Tampereen innovaatiokeskittymän yleiskuvaus 1. Alueellisen kehittämisen visio: + Alueelliset strategiat ja linjaukset ohjaamassa alueen innovaatiotoimintaa + Maankäytön ja elinkeinotoiminnan ohjaus yhdessä paikassa + Alueen elinkeinojen kehitysvastuu keskitetty yhteen paikkaan (Tredea) - Infrastruktuurihankkeiden prioriteeteista viestiminen ei vakuuta suurta yleisöä - Kampusalueiden toiminnallinen kehitys pysähtynyt (tai ainakin hiipunut) 2. Innovaatiotoiminnan lähtökohdat: + Huippututkimuksen ympäristöt mahdollistavat osaamiseen perustuvan kehityksen + Yrityskehitysympäristöjen kehittämisessä oikea dynaaminen ote + Avoin tiedonjakamisen kulttuuri ja toimintatavat (rinnakkaiset prosessit mahdollisia) - Kehityksen moottoreina hankkeet ja projektit, joiden ohjausvoima kuitenkin heikko - Yksityinen sektori osallistuu heikosti alueellisen innovaatiotoiminnan toteutukseen - Vahvat toimialakohtaiset ekosysteemit heikentyneet (poikkeus BioMediTech) 3. Innovaatiotoiminnan työnjako: + Kaikki keskeiset toimijat mukana (maakuntaliitto, kaupunki, yliopistot, VTT) ja mukana vuorovaikutusfoorumilla + Pirkanmaan liitossa yhteisen innovaatiotoiminnan johtaja luomassa tilannekuvaa - Innovaatiotoimijoiden välisiä suhteita ei kehitetä riittävän systemaattisesti - Yritysallianssit puuttuvat 6
7 Tampereen innovaatiokeskittymäprofiili
8 Elementtikohtaiset arviot (10 elementtiä) 8
9 Elementti 1: Toiminta- ja säädösympäristö 1. Toimintaympäristön tarjoamien mahdollisuuksien soveltava hyödyntäminen: + Maankäytön ja elinkeinotoiminnan ohjaus yhdessä paikassa + EU ja 6aika-ohjelmien hyväksikäyttö onnistunutta (INKA?) - OSKEn ja muiden hankkeiden jälkeinen koordinaatio haasteena 2. Innovaatiotoiminnan koordinointiin panostettu, mutta edelleen haasteita: + Vahva panostus alueellista koordinaatiota tukevaan toimintaan (mandaatti?) - Koordinoivia välittäjäorganisaatioita on aivan liikaa (ei yksityisen sektorin toimintamalleja ja/tai mittareita, virkamiesmäisyys hidasteena) - Innovaatiotoiminnan panostukset koostuvat pienistä puroista 3. Innovaatiohankkeiden kokonaisuus: + Julkiset tukimuodot ovat hyvin osaajien käytössä + Ennakkoluulottomia kokeiluja erilaisilla toimintamalleilla (Demola, Finnmedi, Mediapolis, BioMediTech, Innovation Camps, Sisämaasatama jne.) - Isot kokonaisuudet kuitenkin puuttuvat innovaatiokentältä (alustoja liikaa?) - Monet toimijat toteuttavat hyvin saman luonteisia hankkeita 4. Yksityisen sektorin osallistuminen innovaatiotoimintaan: + Osa toimialojensa johtavista yrityksistä on sitoutunut yhteiseen tekemiseen - Yritysintressien ohjaava vaikutus kuitenkin edelleen vähäinen - Hankkeet hajallaan yhteisvaikuttavuuden saavuttamiseksi 9
10 Elementti 2: Infrastruktuuri ja palvelurakenne 1. Infrastruktuuriratkaisut tukemaan tiiviimpää kaupunkirakennetta: + Perus- ja tutkimusinfrastruktuurit toimivat ja vastaavat tarkoitustaan + Innovaatiokeskittymät (Hervanta, Kauppi, Finlaysonin alue) kokoamassa innovaatiotoimintaa tunnistettaville alustoille (avoimuus?) - Kaupunkisuunnittelun ja innovaatiotoiminnan välinen yhteys osin puutteellista - Teknologiakeskustoiminnasta fokus hukassa, nykyisellään vain tilatarjontaa 2. Peruspalvelurakenne kunnossa, kehitettävää silti jäljellä: + Alkuvaiheen yritys- ja peruspalvelut löytyvät Tredeasta ja ELY-keskuksesta + Uusi tehdas yrittäjyyden keskuksena toimii hyvin (Demola, Protomo jne.) - Keskustan ulkopuolisten keskittymien palvelurakenne osin puutteellinen - Satunnaisia kohtaamisia mahdollistavat tilat harvalukuisia 3. Haasteena osaamisintensiiviset palvelut: - Teknologiansiirtoon tarvittavat palvelut eivät vastaa odotuksia - Palvelurakenne hajallaan ja osaajia liian harvassa (haetaan muualta) - Kansainvälisen tason palvelujen vähäisyys (linkkiydytty Helsinkiin) 10
11 Elementti 3: Koulutusjärjestelmä 1. Korkeakoulujen tarjoama perus- ja tutkijankoulutus hyvässä kunnossa: + Kilpailukykyiset opetusohjelmat, hyvät mahdollisuudet opiskella englanniksi + Laajasti ja kansainvälisesti verkottunutta yhteistyötä - Sidosryhmäyhteistyö kuitenkin vaatimatonta verrattuna mahdollisuuksiin 2. Oppimisympäristöt erinomaisessa kunnossa: + Yliopistot ja ammattikorkeakoulu aktiivisia tilakehittäjiä + Panostukset kehitysympäristöihin kaikkien strateginen valinta 3. Koulujärjestelmä vastaa hyvin alueen tarpeisiin: + Alueen kouluissa on mahdollista opiskella useilla vierailla kielillä + Aikuis- ja täydennyskoulutusrakenteet vastaavat hyvin käyttäjien tarpeita + Kasvavaa panostusta yrittäjyyden opetukseen ja tutkimukseen 4. Eri kouluttajien välinen synergia vielä liian vähäistä: - Miksi yliopistojen, ammattikorkeakoulujen, toisen asteen, aikuiskoulutuksen ja täydennyskoulutuksen resursseja ei voisi yhdistää? - Kansainvälisten osaamis-/ opetusresurssien aktiivisempi hyväksikäyttö 11
12 Elementti 4: Tutkimus- ja kehitysympäristöt 1. Tutkimushenkilökunnan osaaminen ja T&K-infrastruktuurit hyvin kehittyneet: + Suuri määrä osaajia ja hyvin toimivia tutkimustiimejä + Kansainväliset arviot hyviä (mm. koneteknologiat, automaatio, opto-elektroniikka, biomeditech, ICT/mobiiliteknologiat/sensorit) - Rajapinnoilla tapahtuvaa tutkimusyhteistyötä vielä liian vähän (esim. digitaalisuus) 2. Yhteistoiminta-alustoja avattu osin sektoreiden väliselle yhteistyölle: + Aktiivista T&K-toimijoiden ja sektoreiden välistä yhteistyötä (vrt. BioMediTech) + SHOK yhteistyö toimivaa ja osaamisia yhdistävää (FIMECC, Cleen, Digile) + Ammattikorkeakoululla keskeinen rooli yritysten innovaatiotoiminnan tukemisessa - Korkeakoulut kilpailevat omilla agendoillaan, yhteistyökyky ei jalkaudu läpi koko organisaatioiden. Tilojen yhteiskäyttö vasta nupullaan. 3. TTY, VTT ja BioMediTech luomassa kriittistä massaa teknologiajohtajuuteen: + Kansainväliset tiimit keskiössä, verkostot täydentämässä paikallista osaamista + Yritysten tutkijaresurssit mukana yhteistyössä kärkialoilla - Rahoittajilla edelleen heikko kyky tukea innovaatioalustojen kehitystä 4. Tutkijoiden kyky ja halukkuus osallistua laajapohjaiseen innovaatioyhteistyöhön: - Tutkijoiden osaamisprofiilit eivät vastaa kaikilta osiltaan yritysten tarpeisiin - Tutkijat eivät koe tärkeäksi osallistua yhteisiin innovaatiohankkeisiin 12
13 Elementti 5: Klusteripotentiaali ja -ohjelmat 1. Vahva panostus temaattiseen klusteritoimintaan: + Kärkiklusterihankkeet ohjaamassa panostuksia ja yhteistoimintaa (vrt. OSKE) + Aktiivinen osallistuminen kansalliseen INKA-ohjelmaan (+ 6aika, + ITI, + HHT) 2. Panostukset sekä perinteisille että uusille aloille: + Huolehditaan vahvojen alojen uusiutumisesta ja kilpailukyvystä (älykoneet) + Opto-elektroniikan, mobiiliteknologioiden ja BioMediTechin nousu kv-tasolle - Panostukset uusiin klusteritoimintamalleihin kuitenkin vaatimattomia 3. Klusteriohjelmien kansainvälistyminen ei ole edennyt toivotulla tavalla: - Vierailuja tehty, mutta aito verkostoyhteistyö vielä kehittymässä - Ulkomaalaisten osallisuus ohjelmien suunnitteluun ja toteutukseen heikkoa 4. Klusteriohjelmien rajapinnat edelleen kehittymättömiä: - Yritysyhteistyön mallit hakevat edelleen muotoaan. Vaaditaan lisäpanostuksia - Klusteriohjelmat eivät edistä uusien yritysten sijoittumista Tampereelle - Ulkomaisten yritysten kanssa tehtävään yhteistyöhön panostettu liian vähän 13
14 Elementti 6: Yhteistoiminta-alustat 1. Yliopistojen ja VTT:n tutkimusympäristöt avoimeen käyttöön: + Strategiset kumppanuussopimukset tulossa yhteistoiminnan järjestämisen työkaluiksi + Kehityslaboratoriot ja pilottitehtaat avattavissa yhteiskäyttöön + BioMediTech mallina lääketieteen, teknologian ja digitaalisuuden yhdistämisestä + Uudet aloitteet kampusten sisäisten ja välisten yhteistoimintamallien kehittämiseksi - Säädökset (ja kilpailu) rajaavat kuitenkin edelleen aitoa yhteistoimintaa 2. Tampere Test / Living Lab toiminnassa yksi edelläkävijöistä: + Sisämaasatama, Laser Competence Center, ROVIR-keskus, Fastems (pros.tekn.) + Sähköautojen kansallinen testiympäristö Eveliina (Hervannassa) - Konela oli hyvin toimiva yritysvetoinen konsepti (mutta nyt tilat tyhjinä). Finnmedin toiminta rajautumassa kaupallistamisen tukeen. - Living Lab toiminnassa siirryttävä kuitenkin lähemmäs todellista elämää ja käyttäjää 3. Yhteisen tekemisen ympäristöt ja uudet toimintamallit: + Open Innovation malliin perustuvan TKI-toiminnan mahdollistava Uusi Tehdas + Suunnitelmissa Kampus Areena, johon yhdistettävissä monia alustoja ja malleja - Sektorien välisen T&K-toiminnan mahdollistavat alustat (vrt. Aallon Factoryt) kuitenkin puuttuvat - Onko alustoja jo liikaa / vai puuttuvatko toimivimmat? 4. Alustojen kansainvälisyyden taso ei vastaa tarpeita ja odotuksia: - Kansainvälisen asiakaskunnan määrä vähäinen - Alustoilla tapahtuva kehityksessä mukana vähän kansainvälisiä toimijoita 14
15 Elementti 7: Hautomoympäristöt ja -palvelut 1. Tarjolla yrityskehitystukea kaikkiin tarpeisiin: + Yhteistoimintaa on hahmotettu yrittäjyyskoulutuksen ja yrityskehitysalustojen kautta + Alueella annetaan yrittäjyyskoulutusta, josta yhteydet alustoille - Nykyiset toimijajoukot kuitenkin liian pieniä saavuttaakseen yksin kriittisen massan 2. Yrityskehitysalustat, -tilat ja peruspalvelurakenne: + Tiloja on käytössä riittävästi ja peruspalvelut erittäin hyvin tuotteistettuja (Demola, Protomo, Ensimetri, Suuntaamo, Gorilla Ventures) + Vaihtoehtoisia tiloja mm. Mediapoliksessa ja korkeakouluissa (Y-kampus, Y-Talli jne.) - Demolan malli ei tue T&K-prosesseja, jää osin kesken - Jatkossa harkittava yhteisen palvelurakenteen luomista eri toimipisteiden välille 3. Erittäin lupaava malli käynnistymässä yritysten kasvun tueksi: + Katapult uutena palveluna nopeaan kasvuun tähtääville yrityksille + Linkittää yrittäjät kansainvälisiin mentoreihin (gurut) ja rahoittajiin - Katapult ei kuitenkaan ratkaise suoraan kasvun rahoituksen haasteita - Kasvuyritysosaajia tarvitaan lisää Katapultin rinnalle 4. Tavoitteena palvelujen skaalautuvuus: + Demola on laajentunut ulkomaille (7-8 maata) - Onko eri toimijoiden mahdollista yhdistyä? Demola? Kampus Areena? 15
16 Elementti 8: Alkuvaiheen yritykset 1. Yrityskentällä lupaavaa liikehdintää: + Tampereella syntyy vuosittain yli 400 uutta yritystä + Uusia yrityksiä syntynyt rajapinnoille -> Internet-talouden kasvuyhtiöitä + Teknologia-alojen yritykset syntyvät spinn-offeina ja osaamisia yhdistelemällä - Tampereella yrittäjyyttä kuitenkin dissataan, arvostus vaatimatonta (sankarit?) - Liian suuri osa julkisista yrityspalveluista suunnattu isoille yrityksille (ketteryys?) 2. Uudet yritykset eivät kuitenkaan kasva toivotulla tavalla: + PK-yritysten toimintaympäristö toimiva, kustannustaso ja sitoutuminen kohdillaan - Yrittäjien kasvuhalukkuus hyvin vaatimatonta. Itsensä työllistäminen päätavoite. Toimintaa suunnitellaan aivan liian pienesti Kasvajien sankaritarinat puuttuvat. - PK-yrityksemme eivät osaa toimia kansainvälisesti 3. Haasteena saada pk-yritykset mukaan yhteisiin hankkeisiin: - Alueen pk-yritykset tekevät suhteellisen vähän T&K hankkeita - Ideoiden kaupallistaminen vaikeaa - PK-yritysten panos alueen elinvoimaisuuden kasvattamiseen jää heikoksi 16
17 Elementti 9: Kasvuyritykset 1. Muutamia kasvuyrityksiä, jotka esimerkillään voivat rohkaista muita: + Muutama potentiaalinen, nopea kasvaja: M-files, Vincit, Koja, Leanware, Solita + Nokia ICT miniekosysteemi loi pohjaa oikeanlaiselle kasvuasenteelle 2. Hyvää IPR:ää ja tekemistä paljon, mutta kasvupolut liian pitkiä: + Nuorkauppakamari aktiivinen kasvuyrittäjyystapahtumien isäntänä (Super Size) - Hyviä prototyyppejä ja IPR:ää syntyy paljon, mutta ei kaupallistu - Kasvuohjelmat eivät ole johtaneet yrityskokojen kasvuun (Katapult?) - Parhaat yritykset lähtevät muualle kasvun perässä 3. Kasvuyritykset heikosti mukana innovaatio-ohjelmissa: - T&K-into hyvin laimeaa ja osallistuminen yhteisille kehitysalustoille heikkoa - Jatkossa rakennettava kansalliset erityisohjelmat kasvun tukemiseksi HUOM: Kasvuyrityksien keissejä voisi käyttää seuraavien yrityssukupolvien kasvattamisessa/kouluttamisessa?! 17
18 Elementti 10: Ankkuriyritykset 1. Muutama aktiivinen ja osaava ankkuriyritys mukana yhteisessä toiminnassa: + Osa toimijoista panostaa koko innovaatiokeskittymän kehitykseen + Nokia, Cargotech, Valmet, Fastems hyödyntävät ekosysteemiä ja rakentavat alustoja (pilotointia, demonstraatioita) - Joiltakin toimialoilta puuttuvat ankkurit kokonaan (vrt. BioMediTech) - Mutta alueelle on saatava mukaan paljon enemmän ulkomaisia T&K-toimijoita 2. Suuri osa potentiaalisista ankkuriyrityksistä passiivisia T&K-yhteistyössään: + Osa alueen ankkureista on aktiivisesti mukana SHOK-ohjelmissa - T&K-hankkeet toteutetaan pääosin yritysten sisällä (tai kahdenvälisinä) - Ankkureiden innovaatiokeskittymätason panostukset vaatimattomia (kaksi ok) 3. Tiedonkulku ankkureiden ja julkisten innovaatiotoimijoiden välillä heikkoa: - Dialogia alueen julkisten päättäjien ja veturiyritysten välillä parannettava - Tutkimusryhmillä heikosti tietoa yritysten todellisista tarpeista - Onko Tampereella ankkuriosaamista? 4. Päätöksenteko tapahtuu osin seudun ulkopuolella: - Tytäryhtiö/haarakonttori-ilmiö siirtää osan päätöksenteosta alueen ulkopuolelle - Ulkomaisten yhtiöiden johto ei mukana innovaatiokeskittymän kehittämisessä -> Harkittava verkottumista alueen ulkopuolelle 18
19 Tampereen kotimaiset vertailuprofiilit Otaniemi Oulu Tampere 19
20 Vertailuprofiilien tulkinta (Tampere, Otaniemi, Oulu) 1. Tampereen panostukset innovaatiotoimintaan tuottaneet hyviä tuloksia - Tekemisen ytimessä ennakkoluulottomat kokeilut vaihtoehtoisilla toimintamalleilla - Valituilla osa-alueilla on pystytty saavuttamaan tarvittava kriittinen massa teknologiajohtajuuden ylläpitämiseen (työ jatkuu) - Alueella ylläpidetään innovaatiotoiminnan tilannekuvaa - Yrityskehitysympäristöjen kehitystyö on ollut tuloksellista ja saavuttaa kv. huipputasoa MUTTA 2. Vertailualueet vahvempia innovaatioalustojen käyttöönotossa - Avoimet yhteistoiminnan alustat kehityksen kärkinä ja aktiivisessa käytössä - Otaniemessä on käytössä esimerkillisiä yhteisen luomisen (co-creation) ympäristöjä, (Design Factory, Venture Garage), jotka luovat uutta yhteistoiminnan kulttuuria - Oulussa Innovaatioallianssi kokoaa toimijat yhteen suunnittelemaan ja toteuttamaan toimialoja kehittäviä tutkimus- ja kaupallistamishankkeita 3. Vertailualueet rakentavat johdonmukaisesti innovaatiokeskittymävahvuuksiaan - Otaniemessä julkisen profiilin rakentaminen perustuu lähes kokonaan osaamislähtöisen innovaatiotoiminnan valjastamiseen kasvun moottoriksi - Oulussa kaupunkisuunnittelun ytimeen on liitetty ajatus Innovaatiokaavasta, mikä auttaa kohdentamaan innovaatioinvestoinnit ja -toiminnan tulevaisuuden kasvualoille 20
21 Tampereen ulkomaiset vertailuprofiilit Anchors 90 Growth 70 SMEs 50 Start-ups Incubation 40 Environments Living 70 Labs / Test-Beds Cluster Policies 80 & Programs Research & Development 80 Activities Education (elementary 80 to university) Physical Infrastructure 80 and Service Structures 90 Sophia Antipolis, Ranska Anchor 80 s Growth 70 SMEs 70 Start-ups Incubation 70 Environments Living Labs / Test-Beds Cluster 60 Policies & Programs Research & Development 90 Activities Education (elementary 90 to university) Physical Infrastructure 80 and Service Structures National /Regional 80 Innovation Policy Cambridge, UK Tampere 21
22 Vertailuprofiilien tulkinta (Tampere, Sophia Antipolis, Cambridge) 1. Tampereen panostukset innovaatiotoimintaan tuottaneet hyviä tuloksia - Tekemisen ytimessä ennakkoluulottomat kokeilut vaihtoehtoisilla toimintamalleilla - Valituilla osa-alueilla on pystytty saavuttamaan tarvittava kriittinen massa teknologiajohtajuuden ylläpitämiseen (työ jatkuu) - Alueella ylläpidetään innovaatiotoiminnan tilannekuvaa - Yrityskehitysympäristöjen kehitystyö on ollut tuloksellista ja saavuttaa kv. huipputasoa MUTTA 2. Vertailualueet selkeästi vahvempia yksityisen sektorin sitouttamisessa - Ankkuriyritykset aidosti mukana koko ekosysteemin kehittämisessä - Sophiassa yksityisen sektorin intressit ohjaavat yhteisten teknologia-alustojen kehitystä ja innovaatiokeskittymää johdetaan yhteiseen visioon perustuen - Cambridgessä on luotu esimerkillisiä yrityskehitysympäristöjä, jotka luovat vahvan pohjan toimialakohtaisten miniekosysteemien kehitykselle 3. Vertailualueet rakentavat profiilinsa aidosti kansainvälisten hankkeiden varaan - Sophiassa toimii useita monikansallisia testaus- ja kehitysympäristöjä - Cambridgessä teknologiakonsultoinnin ammattilaiset palvelevat globaalia asiakaskuntaa sekä paikallisesti että kansainvälisissä verkostoissa - Molemmissa ympäristöissä toimii kymmeniä ulkomaisten yritysten T&K-yksiköitä, jotka täydentävät osaltaan keskittymän osaamisprofiilia 22
23 Tampereen SWOT Vahvuudet Innovaatiojohtajuusmalli luo pohjaa Tampereen kehitykselle Vahvat kärkialat (koneautomaatio, ICT/mobiilisuus ja Biomeditech) 2-3 vahvaa ankkuriyritystä Merkittävä panostus alueinfrastruktuurien kehitykseen Vahvat yliopistot, AMK ja VTT Innostavat yrityskehitysmallit Heikkoudet Yksityisen sektorin passiivinen asenne innovaatiotoimintaan Yritysallianssien puuttuminen Kampusalueiden toiminnallinen kehitys pysähtynyt Yhteistoimintaa koordinoivien yksiköiden suuri määrä (sekavuus) Kasvuyrittäjyyden vähäinen määrä Todellinen kansainvälisyyden taso? Mahdollisuudet Yliopistojen, AMK ja VTT osaajien ja osaamisen uudet yhdistelmät Internet-talouden kasvuyhtiöiden kehitys ja kasvu INKA-klustereiden nopea kehitys (älykaupunki ja uudistuva teollisuus) Yhteistyö kansainvälisten yritysten ja verkostokumppaneiden kanssa Opiskelijaresurssien vahva linkitys Tampereen kehitykseen Uhat Ankkuriyritysten lähtö Tampereelta Innovaatiojohtajuusmallin ohjausvaikutus katoaa Vahvat toimialakohtaiset ekosysteemit heikkenevät edelleen Innovaatiotoiminnan hankesalkun pirstaleisuus (heikko vaikuttavuus) Soveltavan tutkimuksen alustojen aliresurssointi jatkuu INKA vie kaiken huomion ja epäonnistuu 23
24 Toimenpidesuositukset innovaatiokeskittymän vahvistamiseksi 1. Yhteistoiminta: Innovaatiokeskittymän ohjaamisvastuun ja -mallin selkiyttäminen (mandaatti) Tampere tarina ohjaamaan tulevaisuuden yhteistä tavoitteellista tekemistä Yritysallianssien kehittäminen yhdessä yritystoimijoiden kanssa Koneautomaatio-, ICT- ja Biomeditech-alojen yhteistoimintamallien vahvistaminen Älykaupunki ja Uudistuva teollisuus teemat nostamaan TRE Internet-talouden veturiksi 2. Alustojen kehitys: Innovaatiokaava innovaatiokeskittyminen suunnittelun tueksi Kampusaluestrategiat osaksi yhteistoiminta-alustojen kehitystä Kohdennettu panostus kolmansien paikkojen luomiseen ja ylläpitoon Factory-toimintamallin soveltaminen tuotteiden/palvelujen kehitys- ja testausympäristönä Alustojen vahvistaminen kansainväliselle tasolle ja edistämään sijoittumista Tampereelle 3. Palvelukokonaisuuksien kehitys: Yrityskehitysohjelmien palvelujen jäsennys yhdeksi kokonaisuudeksi Rakennettava yhteydet kansallisiin ja globaaleihin yrityskehityspolkuihin (vrt. Slush) 4. Hankesalkun haltuunotto ja ohjaus: Päällekkäisyyksien karsinta (hankkeet ja hankeorganisaatiot) Hankekokojen kasvattaminen kriittisen massan saavuttamiseksi Kansainvälisen tason hankkeiden suunnittelu ja toteutus (aito verkottuminen) 24
25 Ehdotus jatkotoimenpiteiksi: Arviointi -> Tavoiteprofiili -> Toteutusmalli II: Tavoiteprofiilin määrittely I: Nykytila-arviointi Ankkurit Ankkurit Kasvuyritykset Pk-yritykset Hautomoympäristöt Testiympäristöt ja -alustat Strateginen Visio Kasvuyritykset Pk-yritykset Hautomoympäristöt Testiympäristöt ja -alustat Klusteriohjelmat III. Toimintasuunnitelma ja kehitysohjelmat Klusteriohjelmat T&K ympäristö T&K ympäristö Koulutus (perusopetuksesta yliopistoihin) Fyysiset ympäristö ja palvelurakenteet Koulutus (perusopetuksesta yliopistoihin) Fyysinen ympäristö ja palvelurakenteet Kansalliset ja alueelliset ohjelmat ja säädösympäristö Kansalliset ja alueelliset ohjelmat ja säädösympäristö 25
26 Maailman johtavien innovaatiokeskittymien arvioinnin ja kehittämisen luottopartneri Martti Launonen hallituksen pj, Hubconcepts Oy Jukka Viitanen toimitusjohtaja
Jyväskylän seudun innovaatiokeskittymäprofiili
Jyväskylän seudun innovaatiokeskittymäprofiili Jukka Viitanen & Martti Launonen Hubconcepts Oy 17. elokuuta, 2011 Copyright and all rights reserved. Esityksen rakenne: 1. Tehtävänanto 2.Jyväskylän seudun
LisätiedotJyväskylän seudun innovaatiokeskittymäprofiili
Jyväskylän seudun innovaatiokeskittymäprofiili Jukka Viitanen & Martti Launonen Hubconcepts Oy 17. elokuuta, 2011 Copyright and all rights reserved. Esityksen rakenne: 1. Tehtävänanto 2.Jyväskylän seudun
LisätiedotMaailman parhaat käytännöt alueellisten innovaatiokeskittymien arviointiin, suunnitteluun ja johtamiseen
Maailman parhaat käytännöt alueellisten innovaatiokeskittymien arviointiin, suunnitteluun ja johtamiseen Martti Launonen Hubconcepts Oy 19. Syyskuu, 2011 Tausta innovaatiokeskittymämallin kehitykselle
LisätiedotKaupunkiseudut globaalissa innovaatiokilpailussa. Martti Launonen & Jukka Viitanen Hubconcepts Oy Finlandia-talo 14.12.2012
Kaupunkiseudut globaalissa innovaatiokilpailussa Martti Launonen & Jukka Viitanen Hubconcepts Oy Finlandia-talo 14.12.2012 20 vuoden kokemus innovaatiokeskittymien kehittämisessä 1. Vierailut ja keskustelut
LisätiedotMaailman parhaat käytännöt alueellisten innovaatiokeskittymien arviointiin, suunnitteluun ja johtamiseen
Maailman parhaat käytännöt alueellisten innovaatiokeskittymien arviointiin, suunnitteluun ja johtamiseen Martti Launonen Hubconcepts Oy 31. Elokuu, 2011 Tausta innovaatiokeskittymämallin kehitykselle 1.
LisätiedotSaarijärven elinkeinostrategia.
Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset
LisätiedotICT-alan tulevaisuus Pirkanmaalla
ICT-alan tulevaisuus Pirkanmaalla Pirkanmaan ICT-alan strateginen muutos käynnissä Aloite alan kehittämistä suuntaavalle strategialle tuli Tampereen kauppakamarin ICT-valiokunnalta talvella 2008-2009 Hermia
Lisätiedot1 / klo Euroopan unionin rakennerahastokauden jälkiä Pirkanmaalta
1 / 6 14.11.2018 klo 12.30 Euroopan unionin rakennerahastokauden 2007 2013 jälkiä Pirkanmaalta 2 / 6 14.11.2018 klo 12.30 Innovaatioverkostojen luominen vaatii pitkäjännitteistä työtä. Verkostojen avulla
LisätiedotPainopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen
1 METROPOLI VISIO Pääkaupunkiseutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu
LisätiedotVTT:n arviointi Esitys julkistustilaisuudessa
VTT:n arviointi Esitys julkistustilaisuudessa 31.1.2019 Gaia Consulting Oy Mari Hjelt, Solveig Roschier, Tuomas Raivio, Susanna Sepponen, Diane Palmintera, Jenni Mikkola 31.1.2019 31/01/2019 2 Arvioinnin
LisätiedotÄLYKÄS KAJAANI 6.5.2015. Anna-Kaisa Valkama Program Director Oy Merinova Ab
ÄLYKÄS KAJAANI 6.5.2015 Anna-Kaisa Valkama Program Director Oy Merinova Ab Esityksen sisältö EnergyVaasa tästä on kyse Vaasan valinnat Kestävät energiaratkaisut INKA kasvun tukena Case Wasa Station EnergyVaasa
LisätiedotCLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069
INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069 INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA Cleantech-innovaatioiden kaupallistaminen Antti Herlevi Loppuseminaari
LisätiedotOSKE-vaikuttajapäivä 9.11.2011 Aluerahoittajan näkemyksiä
OSKE-vaikuttajapäivä 9.11.2011 Aluerahoittajan näkemyksiä Jyrki Myllyvirta kaupunginjohtaja Lahti 2011 Yksi nopeasti kasvavista kaupunkiseuduista, erityisesti korkeakoulutetun väestön osalta Suomen merkittävin
LisätiedotClick to edit Master title style. Click to edit Master text styles Second level Third level
Click to edit Master title style Second level Click to edit Master title style Globaalit trendit ja muutostekijät Second level Työn globaali murros Osaaminen, tutkimus ja verkostoituminen keskiössä globaalien
LisätiedotClick to edit Master title style
Click to edit Master title style Second level Click to edit Master title style Globaalit trendit ja muutostekijät Second level Työn globaali murros Osaaminen, tutkimus ja verkostoituminen keskiössä globaalien
LisätiedotJulkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus
Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Esa Panula-Ontto 27.8.2010 DM 694324 Julkisen tutkimusrahoituksen asiakkaat asiakas =Tutkimusorganisaatio Yliopistouudistus ei vaikuta yliopistojen asemaan
LisätiedotClick to edit Master title style
Click to edit Master title style Second level Click to edit Master title style Globaalit trendit ja muutostekijät Second level Työn globaali murros Osaaminen, tutkimus ja verkostoituminen keskiössä globaalien
LisätiedotServe-ohjelman panostus palvelututkimukseen
Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Jaana Auramo 1.2.2012 Miksi Serve panostaa palvelututkimukseen? Taataan riittävä osaamispohja yritysten kilpailukyvyn kasvattamiseen Tutkimusvolyymin ja laadun
LisätiedotAmmattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta
Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja
LisätiedotToimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)
Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Yleistä Osaamiskeskittymien ja kaupunkien merkitys korostuu Harvaan asutun alueen kilpailukyvyn kehittämisessä hyödynnetään
LisätiedotElinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö
Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari
LisätiedotSupporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region
KESKIMAA 90 VUOTTA Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region OECD/IMHE 2006 ESITYKSEN RAKENNE 1. Hankkeen tarkoitus ja toteutus 2. OECD:n
LisätiedotKehitysalustat kasvun tukena
INKA Kehitysalustat kasvun tukena 8.12.2016 Älykkäät kaupungit kehitysalustoina INKA, 6Aika, kasvusopimukset, hallituksen kärkihankkeet Tavoitteena kansainvälisten referenssialueiden synnyttäminen Innovatiiviset
LisätiedotTampereen strategian lähtökohdat elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulmasta
Tampereen strategian lähtökohdat elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulmasta Johtoryhmien strategiastartti 25.4.2017 Johtaja Teppo Rantanen 1 Kokemukset nykyisestä strategiasta ja odotukset uudelle strategialle
LisätiedotGreen Growth - Tie kestävään talouteen
Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous
LisätiedotOULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET
OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET 2013 2020 Kansainvälinen Oulun Eteläinen Vuonna 2020 Alueen koulutus- ja tutkimusorganisaatiot muodostavat kansainvälisesti
LisätiedotJoensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle
Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Kari Karjalainen Kuopio 27.10.2011 Joensuun seudun vahvoja alueita Joensuun kaupunkiseudun vahvuuksia ovat: Globaalin tason vahvuus Metsäteknologia
LisätiedotINNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA
INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten
LisätiedotLuonnontieteellisen alan koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi Matti Uusitupa, pj
Luonnontieteellisen alan koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi 2014-2015 Matti Uusitupa, pj 1 Selvityksen lähtökohdat Yliopistojen yhteistyö, työnjako ja profilointi ovat
LisätiedotMAAKUNNAN MENESTYSOHJELMA OSAAMINEN
MAAKUNTAOHJELMA MAAKUNNAN MENESTYSOHJELMA OSAAMINEN Rauli Sorvari koulutuspäällikkö Keski-Suomen liitto Maakuntasuunnitelman linjaukset Aikuiskoulutuksella tuetaan työyhteisöjen kykyä uudistua ja kehittyä.
LisätiedotTekesin rahoitus startup-yrityksille
Tekesin rahoitus startup-yrityksille DM 1506263 10-2015 Tähtää korkealle Rahoitamme yrityksiä, joilla on halu ja kyky kasvaa. DM 1506263 4-2016 Intoa ja osaamista Loistava tiimi Omaa rahaa Kansainvälinen
LisätiedotTEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009. Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla
TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009 Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla Lähtökohta (2005) Teknologiayritysten toimintaympäristö
LisätiedotKasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö
käytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13 Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö Kuinka Oulu turvaa elinvoiman ja kasvun muutoksessa? Nuori ikärakenne luo perustan koulutuksen
LisätiedotTekesin palvelut ja rahoituksen edellytykset. Riskienhallinnan PK-lähtö Varkaudessa Harri Kivelä
DM 450969 01-2017 Tekesin palvelut ja rahoituksen edellytykset Riskienhallinnan PK-lähtö Varkaudessa 8.6.2017 Harri Kivelä DM 450969 01-2017 Tekes verkostoja innovaatioille Palvelut rahoitusta ja asiantuntemusta
LisätiedotEU:n rakennerahastokausi 2014-2020
EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013
LisätiedotFimecc - Mahdollisuus metallialalle. Fimecc, CTO Seppo Tikkanen
Fimecc - Mahdollisuus metallialalle Fimecc, CTO Seppo Tikkanen Fimecc Oy FIMECC Oy on metallituotteet ja koneenrakennusalan strategisen huippuosaamisen keskittymä. Tehtävänä on valmistella ja koordinoida
LisätiedotMAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto
MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos
LisätiedotBUSINESS FINLANDIN PALVELUT KASVUMOOTTOREILLE
BUSINESS FINLANDIN PALVELUT KASVUMOOTTOREILLE MIKÄ ON KASVUMOOTTORI? Markkinaehtoinen, avoin, globaali liiketoimintaekosysteemi Tavoittelee yli miljardin euron uutta liiketoimintaa ja/tai vientiliiketoiminta
LisätiedotDigi Roadshow Tekes rahoitus. Aki Ylönen 15.4.2015
Digi Roadshow Tekes rahoitus Aki Ylönen 15.4.2015 Digitaalista liiketoimintaa -haku Rahoitusta ja asiantuntijapalveluja digitaalisen liiketoiminnan ja sen edellytysten kehittämiseen Erityisesti kansainvälistymistä
LisätiedotKestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen
Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Ohjelmarakenne Toimintalinja Temaattinen tavoite Investointiprioriteetti Erityistavoite EAKR:n toimintalinjat
LisätiedotTerveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kasvustrategia
Terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kasvustrategia Sosiaali- ja terveysvaliokunta 10.10.2017 Teollisuusneuvos Antti Valle Elinkeino- ja innovaatio-osasto #kasvustrategia @tem_uutiset Terveystoimialojen
LisätiedotTekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille
Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä
LisätiedotElintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.
Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.2006 Miksi huippuosaamisen keskittymä? Hyödyt kansalaisille Hyödyt
LisätiedotInnovaatiokeskittymät
Innovaatiokeskittymät Uusi ohjelmaväline 2014+ Mika Pikkarainen Elinkeino- ja innovaatio-osasto Innovaatioympäristöt ryhmä 7.9.2012 Innovaatiokeskittymäpolitiikan lähtökohdat Innovaatiojärjestelmä kv-arviointi
LisätiedotInfotilaisuus yrityspalveluista Tampereen kaupunkiseudulla. Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea Oy
Infotilaisuus yrityspalveluista Tampereen kaupunkiseudulla Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea Oy Esityksen tavoite Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea Oy
LisätiedotTekes on innovaatiorahoittaja
DM 450969 01-2017 Tekes on innovaatiorahoittaja Yleisesittely 2017 Antti Salminen, Asiantuntija 30.3.2017 DM 450969 04-2014 Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen
LisätiedotTKI-työpaja & Vauhdittamo Pohjois-Savon liitto Yrittäjyys ja innovaatiot - case terveys Kaija Sääski, Savonia & Kirsimarja Metsävainio, KYS
TKI-työpaja & Vauhdittamo Pohjois-Savon liitto 27.2.2018 Yrittäjyys ja innovaatiot - case terveys Kaija Sääski, Savonia & Kirsimarja Metsävainio, KYS Taustaa Miten Savilahden korkea osaaminen saadaan tehokkaammin
LisätiedotJokaPaikan Tietotekniikka (JPT) Varsinais-Suomessa
JokaPaikan Tietotekniikka (JPT) Varsinais-Suomessa JokaPaikan Tietotekniikka (JPT) Päätehtävä: Kiihdyttää uutta, maailmanlaajuisesti kilpailukykyistä ICTtoimialan liiketoimintaa. Visio: Ohjelmakauden päättyessä
Lisätiedot- ai miten niin? Twitter: @CyberFinland Web: www.cyberfinland.fi
- ai miten niin? Kyberturvallisuus - miksi ihmeessä? Kyberrikollisuus Kyberrikollisuudessa vuotuisesti liikkuvan rahan määrä on ylittänyt huumausainerikollisuudessa vuotuisesti liikkuvan rahan määrän.
LisätiedotAvoin innovaatioalusta kaupunkikehittämisessä. Nina Mustikkamäki / Tampereen kaupunki
Avoin innovaatioalusta kaupunkikehittämisessä Nina Mustikkamäki / Tampereen kaupunki YHTEISÖ Mitä avoimella innovaatioalustalla tarkoitetaan? Verkostovaikutus TILA TOIMINTA (Raunio ym. 2016) Mitä avoimella
LisätiedotBUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi
BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi RAKENNETTU YMPÄRISTÖ LUO HYVINVOINTIA JA KILPAILUKYKYÄ Kuva: Vastavalo Rakennetulla ympäristöllä
LisätiedotTulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013
Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Sisältönäkökulma Tutkimus Yritysten tuotekehitys Innovatiiviset julkiset hankinnat Kansainväliset T&K&I- alustat DM Luonnonvarat
Lisätiedot15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto
Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR
LisätiedotUEF JOENSUU KUOPIO SAVONLINNA STATE-OF- THE SMART UEF JOENSUU KUOPIO SAVONLINNA. Korkeakoulut ja sidosryhmät vaikuttavuutta luomassa
UEF JOENSUU KUOPIO SAVONLINNA STATE-OF- THE UEF JOENSUU KUOPIO SAVONLINNA SMART Korkeakoulut ja sidosryhmät vaikuttavuutta luomassa VASTUULLINEN JA VAIKUTTAVA- Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vaikuttavuus
LisätiedotPäätösseminaari Pirjo Ståhle
Päätösseminaari 10.6.2019 Pirjo Ståhle Näkökulmamme Uudenmaan TKI lisäarvon, ohjauksen ja johtamisen näkökulmasta, mm. Mitkä ovat Uudenmaan TKI-toiminnan reunaehdot: lainsäädäntö ja strategiat Miltä TKI-toiminta
LisätiedotKorkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus
Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen
LisätiedotJohdatus elinkeinostrategiaprosessiin
Johdatus elinkeinostrategiaprosessiin Urpo Laakkonen Harri Kivelä Elinkeinostrategiaseminaari 1 Johdattelevia kysymyksiä strategiaprosessiin Mitä tavoittelemme? Minkä haasteen edessä olemme? Mistä pitäisi
LisätiedotAmmattikorkeakoulut ja aluekehitys
Ammattikorkeakoulut ja aluekehitys "Korkeakoulujen alueellisessa tehtävässä on kysymys siitä, että maan eri alueille saadaan riittävästi korkeatasoista työvoimaa ja että alueille syntyy kestäviä, itseään
LisätiedotTekesin rahoitus mediaalan yrityksille. Minna Suutari ja Anna Alasmaa 27.1.2015 Median innovaatiotuen info
Tekesin rahoitus mediaalan yrityksille Minna Suutari ja Anna Alasmaa 27.1.2015 Median innovaatiotuen info Mikä on median innovaatiotuki? Mahdollisuus => Media-alalle korvamerkittyä lisärahoitusta Rahoitushakemusten
LisätiedotTUTKIMUS JA YRITYSYHTEISTYÖ AMMATTIKORKEAKOULUJEN NÄKÖKULMA. ETIIKAN PÄIVÄ 2017 Tieteiden talo Mervi Friman HAMK
TUTKIMUS JA YRITYSYHTEISTYÖ AMMATTIKORKEAKOULUJEN NÄKÖKULMA ETIIKAN PÄIVÄ 2017 Tieteiden talo 15.3.2017 Mervi Friman HAMK AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEHTÄVÄ Ammattikorkeakoululain (932/2014) mukaan ammattikorkeakoulujen
LisätiedotInnovaatiosetelin pilotointi Tampereen seudulla
Innovaatiosetelin pilotointi Tampereen seudulla 2016-2017 pilotoidaan konkreettisesti innovaatioseteliä pkyritysten kanssa yhteistyössä rakennetaan digitaalinen palvelualusta seteleiden hakemiseksi, myöntämiseksi
LisätiedotPohjoinen Kasvuvyöhyke: Avoin, tuote/palveluratkaisujen testaus-, kehitys ja liiketoiminta-alusta Jukka Viitanen Hubconcepts Oy
Pohjoinen Kasvuvyöhyke: Avoin, tuote/palveluratkaisujen testaus-, kehitys ja liiketoiminta-alusta Jukka Viitanen Hubconcepts Oy 7. huhtikuuta, 2014 Pohjoinen kasvuvyöhykeseminaari Finlandia-talo Pohjoisen
LisätiedotKasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen
Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen EK:n yrittäjävaltuuskunnan kesäkokous 14.8.2009 Valtiosihteeri Riina Nevamäki Työ- ja elinkeinoministeriö Kasvu- ja omistajayrittäjyyden seurantatyöryhmä Asetettu
LisätiedotMITEN JALOSTAMME PARHAAT IDEAT INNOVAATIOIKSI?
Ari Karjalainen, Arctic Power tutkimusryhmän vetäjä Arctic Geoinvest Kick Off 13.6.2017 MITEN JALOSTAMME PARHAAT IDEAT INNOVAATIOIKSI? Orientaatio Idean kehittäminen yrityksen kypsyyden mukaan Start-up
LisätiedotAvoimen tieteen ja tutkimuksen edistäminen periaatetasolta käytännön toimiin
Avoimen tieteen ja tutkimuksen edistäminen periaatetasolta käytännön toimiin Opetusneuvos Juha Haataja Avoin tutkimusdata ja aineistonhallinta ihmistieteissä seminaari Tampereen yliopisto 1.12.2014 Tiekartta
LisätiedotDemola: toimintamalli ja mahdollisuudet. Ville Kairamo
Demola: toimintamalli ja mahdollisuudet Ville Kairamo Tampere Maailmanluokan tietotaito erityisesti media ja ICT -sektoreilla Kansainvälisiä yrityksiä Paljon opiskelijoita eri korkeakouluissa Tekniikka,
LisätiedotBiotalous-INKA
Biotalous-INKA 2014-2020 INKA Innovatiiviset kaupungit ohjelma 2014-2020 Toiminta-ajatus: Haastaa kaupunkiseudut hyödyntämään kasvupotentiaalinsa kansantalouden vetureina Tavoite: Tukea kaupunkiseutujen
LisätiedotJoensuun seudun tuleva elinkeino-ohjelma uudella tavalla kohti tulevaisuutta. Valtuusto- ja yrittäjäseminaari Jarmo Kauppinen, JOSEK Oy 5.9.
Joensuun seudun tuleva elinkeino-ohjelma uudella tavalla kohti tulevaisuutta Valtuusto- ja yrittäjäseminaari Jarmo Kauppinen, JOSEK Oy 5.9.2017 Johdanto Valtuustokausittain laadittu Joensuun (kaupunki)seudun
LisätiedotTampereen kaupunkiseutu Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus
Tampereen kaupunkiseutu Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus Sisältö INKA yleisesti Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus Kaupungin rooli Rahoitus Esimerkkiprojekteja Mikä INKA on? Tausta Tavoitteena
Lisätiedotnzeb - FIN RYM Oy YM GBC Finland, 22.08.2013 Tekesin Living Lab aktivointihanke
nzeb - FIN RYM Oy YM GBC Finland, 22.08.2013 Tekesin Living Lab aktivointihanke Reijo Kohonen Tarve Tulevaisuusselonteko: Suomen rakennettu ympäristö on maailman energia- ja materiaalitehokkain > Kokeiluhankkeita
LisätiedotSuurten kaupunkiseutujen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto
Suurten kaupunkiseutujen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma 14.3.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto Innovaatiokeskittymien neuvottelumenettely Merkittävimmät uudet avaukset (4-6 kaupunkiseutua)
LisätiedotInnovaatioilmaston muutostalkoot Inno-barometri 2011-14. 3.12.2014 Ruoholahti
Innovaatioilmaston muutostalkoot Inno-barometri 2011-14 3.12.2014 Ruoholahti Organisaation innovaatiokyvykkyys = TIEDOT + TAIDOT = OSAAMINEN * ALUSTAT Innovaatioilmasto ja -kulttuuri Tahtotila ja tavoitteet
LisätiedotLuova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)
Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena
LisätiedotEtelä-Pohjanmaan liiton painopisteet yrittäjyyden edistämiseksi
Etelä-Pohjanmaan liiton painopisteet yrittäjyyden edistämiseksi Elinkeinoseminaari Seinäjoki 16.5.2007 16.5.2007 Asko Peltola Elinkeinoseminaari 2007 1 Maakuntasuunnitelman visio 2030: Etelä-Pohjanmaa
LisätiedotINKA Innovatiiviset kaupungit Ohjelma 2014-2020. Aiehaku. Pirjo Kutinlahti Elinkeino- ja innovaatio-osasto 13.5.2013
INKA Innovatiiviset kaupungit Ohjelma 2014-2020 Aiehaku Pirjo Kutinlahti Elinkeino- ja innovaatio-osasto 13.5.2013 INKA Innovatiiviset kaupungit ohjelma 2014-2020 Toiminta-ajatuksena on synnyttää osaamislähtöistä
LisätiedotEKOSYSTEEMIT JA KASVUMOOTTORIT
EKOSYSTEEMIT JA KASVUMOOTTORIT TIINA TANNINEN-AHONEN 19.10.2018 EKOSYSTEEMIT BUSINESS FINLANDIN ASIAKKAINA Kasvumoottori on markkinaehtoinen, avoin, merkittävän globaalin, uuden liiketoiminnan synnyttävä
LisätiedotSHOK - Strategisen huippuosaamisen keskittymät
SHOK - Strategisen huippuosaamisen keskittymät Innovaatioyhteistyöstä maailmanluokan läpimurtoja Tiede Hyvinvointi Strategia Huippuosaaminen Yhteistyö Kehitys Kasvu Talous innovaatiot Tulevaisuus Tutkimus
LisätiedotTekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa
Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten
LisätiedotOulun alueen näkökulmia Osaamiskeskusohjelmaan
Oulun alueen näkökulmia Osaamiskeskusohjelmaan BusinessOulu, johtaja Juha Ala-Mursula OSKE vaikuttajapäivä Oulussa 2.11.2011 BUSINESSOULU 2011, WWW.BUSINESSOULU.COM Oulu - the Capital of Northern Scandinavia
LisätiedotINNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK
INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???
LisätiedotBusiness Finlandin rahoituspalvelut Aki Parviainen
Business Finlandin rahoituspalvelut 2018 Aki Parviainen Uusi Business Finland mitä tavoitellaan ja miksi? Hyödynnetään vahvemmin asiantuntijaverkostoja Innovaatiotoimintaa ja kansainvälistymistä tukevat
LisätiedotINNOVAATIOKESKITTYMÄ KESKELLÄ SUOMEA - KASVUA JA UUTTA LIIKETOIMINTAA. 26.08.2013 Laura Ahonen
INNOVAATIOKESKITTYMÄ KESKELLÄ SUOMEA - KASVUA JA UUTTA LIIKETOIMINTAA Professori Antti Hautamäki Suomeen tulee rakentaa 5-6 maailmanluokan innovaatiokeskittymää. Näiden peitto kattaisi 90% väestöstä! Oulu
LisätiedotSuomen on sopeuduttava ilmastonmuutokseen. Suomen kestävän kehityksen toimikunta Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen
Suomen on sopeuduttava ilmastonmuutokseen Suomen kestävän kehityksen toimikunta 22.4.2014 Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen 1. Ilmastossa tapahtuneet muutokset ovat jo vaikuttaneet sekä luontoon
LisätiedotALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008
ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö
LisätiedotKansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen
Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus
LisätiedotMetsäklusteri Oy:n ohjelmat. Christine Hagström-Näsi 10.9.2009
Metsäklusteri Oy:n ohjelmat Metsäklusteri Oy Perustettu maaliskuussa 2007 Toiminta käynnistynyt syyskuussa 2007 Yksi Suomen kuudesta SHOKista Metsäklusteri Oy Toteuttaa Suomen metsäklusterin tutkimusstrategiaa
LisätiedotLöydämme tiet huomiseen
Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan
LisätiedotINKA ja hankinnat 3.3.2015
INKA ja hankinnat 3.3.2015 INKA:n tavoitteet Vetovoimaiset hubit Kansainvälinen taso: EU miten saamme hubeista kansainvälisiä kärkiä? INKA luo osaamispohjaisia uusia yrityksiä ja uudistaa yritysten liiketoimintaa
LisätiedotXAMK Kestävän hyvinvoinnin ja teknologian ammattikorkeakoulu
XAMK Kestävän hyvinvoinnin ja teknologian ammattikorkeakoulu Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun (Xamk) strategia 2022 ja visio vuoteen 2030 Tiivistelmä, hyväksytty Xamk Oy:n hallituksessa 23.9.2015 Visio
LisätiedotElinkeino-ohjelman painoalat
Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin
LisätiedotKeski-Suomen kasvuohjelma
Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman
LisätiedotÄlykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus
Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus 27.10.2016 Tampereen kaupungin innovaatiopolitiikka Tampere on kaupunkistrategiansa ja elinvoimasuunnitelman mukaisesti lähtenyt voimakkaasti uudistamaan elinkeino-,
LisätiedotJulkICT Lab ja Dataportaali Avoin data ja palvelukokeilut
JulkICT Lab ja Dataportaali Avoin data ja palvelukokeilut Pelvelukehityksen ekosysteemi julkisessa hallinnossa 3.12.2013 Mikael Vakkari JulkICT/YRO Palvelukehittämisen ekosysteemi Uusien palveluinnovaatioiden
LisätiedotPainopisteet ja kehittämislinjaukset
Painopisteet ja kehittämislinjaukset 25.11.2008 1 Tavoite Kilpailukykystrategiassa määritellään metropolialueen (tässä yhteydessä Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen) kansainvälisen kilpailukyvyn kannalta
LisätiedotTilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015
Tilastotietoa päätöksenteon tueksi Nina Vesterinen 20.3.2015 Yhdessä enemmän kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun Matkailun tiekartta 2015 2025 Matkailun tiekartta www.tem.fi/matkailuntiekartta Markkinat
LisätiedotSuomen Akatemian kansainvälisen toiminnan strategia. Pääjohtaja Markku Mattila
Suomen Akatemian kansainvälisen toiminnan strategia Pääjohtaja Markku Mattila 1 Hallituksen strategia-asiakirja 2007 Kansainvälistymistavoitteet: kansainvälisen huippuosaamisen lisääminen korkeakoulutuksen
Lisätiedot07-07 Nov Poll results
Pohjois-Savon EUrahoitusinfo 07-07 Nov 2018 Poll results Table of contents Mihin teemaan liittyen koet tarvitsevasi koulutusta/tukea? Kuinka eu-hankehallinto (mm. lainsäädäntö, tietojärjestelmät, hakuprosessi),
LisätiedotForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu
ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-
LisätiedotMittaaminen ja tilannekuva Alustat näkyväksi osaksi innovaatioympäristöä. anniina.heinikangas@pirkanmaa.fi
Mittaaminen ja tilannekuva Alustat näkyväksi osaksi innovaatioympäristöä anniina.heinikangas@pirkanmaa.fi Mittaaminen osana 6Aika Avoimet innovaatioalustat -työtä Alustamaisessa kehittämisessä tarvittavien
LisätiedotTKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ
TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,
Lisätiedot